EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02015D0010-20160101
Decision (EU) 2015/774 of the European Central Bank of 4 March 2015 on a secondary markets public sector asset purchase programme (ECB/2015/10)
Consolidated text: Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2015/774, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2015 , julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelmasta jälkimarkkinoilla (EKP/2015/10)
Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2015/774, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2015 , julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelmasta jälkimarkkinoilla (EKP/2015/10)
2015D0010 — FI — 01.01.2016 — 002.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2015/774, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2015, julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelmasta jälkimarkkinoilla (EKP/2015/10) (EUVL L 121 14.5.2015, s. 20) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2015/2101, annettu 5 päivänä marraskuuta 2015, |
L 303 |
106 |
20.11.2015 |
|
|
EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2015/2464, annettu 16 päivänä joulukuuta 2015, |
L 344 |
1 |
30.12.2015 |
|
EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2015/774,
annettu 4 päivänä maaliskuuta 2015,
julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelmasta jälkimarkkinoilla (EKP/2015/10)
EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,
ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 12.1 artiklan toisen alakohdan yhdessä 3.1 artiklan ensimmäisen luetelmakohdan kanssa sekä sen 18.1 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:|
(1) |
Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) 18.1 artiklan mukaan Euroopan keskuspankki voi yhdessä niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien kanssa, joiden rahayksikkö on euro (jäljempänä ’kansalliset keskuspankit’), EKPJ:n tavoitteiden saavuttamiseksi toimia rahoitusmarkkinoilla muun muassa ostamalla ja myymällä suoraan siirtokelpoisia arvopapereita. |
|
(2) |
EKP:n neuvosto päätti 4 päivänä syyskuuta 2014 käynnistää kolmannen katettujen joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelman (jäljempänä ’CBPP3-ohjelma’) ja omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelman (jäljempänä ’ABSPP-ohjelma’). Syyskuussa 2014 aloitettujen kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden ohella näiden omaisuuserien osto-ohjelmien tarkoituksena on edelleen parantaa rahapolitiikan välittymistä, tukea luotonantoa euroalueen taloudelle, helpottaa kotitalouksien ja yritysten lainanoton ehtoja ja edistää inflaatiovauhdin palautumista tasolle, joka on lähempänä kahta prosenttia EKP:n ensisijaisen hintavakaustavoitteen mukaisesti. |
|
(3) |
EKP:n neuvosto päätti 22 päivänä tammikuuta 2015, että omaisuuserien ostoja olisi laajennettava julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelmaan jälkimarkkinoilla (jäljempänä ’PSPP-ohjelma’). PSPP-ohjelmassa kansalliset keskuspankit, suhteessa niiden osuuksiin EKP:n pääomasta, sekä EKP voivat tehdä jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden suoria ostoja kelpoisuusehdot täyttäviltä vastapuolilta jälkimarkkinoilla. Tämä päätös tehtiin osana yhteistä rahapolitiikkaa ottaen huomioon lukuisia tekijöitä, jotka ovat merkittävästi lisänneet hitaamman kehityksen riskiä keskipitkän aikavälin hintakehitykseen, vaarantaen näin EKP:n ensisijaisen, hintavakauden säilyttämistä koskevan tavoitteen saavuttamisen. Näihin tekijöihin sisältyvät hyväksyttyjen rahapoliittisten toimenpiteiden odotettua heikompi rahatalouden elvytysvaikutus, euroalueen todellisen ja odotetun inflaation useimpien indikaattorien laskeva trendi – sekä kokonaismittareilla että mittareilla, joista on poistettu vaihtelevien erien, kuten energian ja elintarvikkeiden, vaikutus – historiallisen alhaiselle tasolle, sekä öljyn hinnan merkittävästä laskusta johtuvien, palkkoihin ja hinnoitteluun kohdistuvien toissijaisten vaikutusten kasvanut mahdollisuus. |
|
(4) |
PSPP-ohjelma on oikeasuhteinen toimenpide hintakehitysnäkymiin liittyvien riskien pienentämiseksi, sillä se helpottaa edelleen rahatalouden ja rahoitusmarkkinoiden olosuhteita, mukaan lukien euroalueen yritysten ja kotitalouksien lainanoton kannalta merkityksellisiä olosuhteita, ja tukee näin euroalueen kokonaiskulutusta ja kokonaisinvestointeja, mikä viime kädessä vaikuttaa inflaatiovauhdin palautumiseen lähelle kahta prosenttia mutta alle sen keskipitkällä aikavälillä. Ympäristössä, jossa EKP:n keskeiset ohjauskorot ovat alimmalla tasollaan ja yksityisen sektorin omaisuuseriin keskittyvien osto-ohjelmien on todettu tuottavan tuntuvan, mutta riittämättömän mahdollisuuden vaikuttaa vallitseviin hitaamman kehityksen riskeihin hintavakauden kannalta, on tarpeen lisätä PSPP-ohjelma eurojärjestelmän rahapoliittisiin toimenpiteisiin instrumenttina, jolla on suuri välittymispotentiaali reaalitalouteen. PSPP-ohjelman suurin ostovolyymi tulee, sen sijoituspainotusten muutosten vaikutuksen johdosta, myötävaikuttamaan taustalla olevan rahapolitiikan tavoitteen saavuttamiseen eli siihen, että kannustetaan rahoituksen välittäjiä lisäämään likviditeetin tarjontaa pankkienvälisille markkinoille ja rahoittamaan euroalueen taloutta. |
|
(5) |
PSPP-ohjelma sisältää useita takeita sen varmistamiseksi, että aiotut ostot ovat oikeassa suhteessa ohjelman tavoitteisiin, että liitännäiset rahoitusriskit on otettu asianmukaisella tavalla huomioon sen rakenteessa ja että riskit pysyvät kurissa riskienhallinnan avulla. Eurojärjestelmän keskuspankit soveltavat kynnysarvoja näiden arvopapereiden ostoihin, jotta varmistettaisiin hyväksyttyjen jälkimarkkinakelpoisten velkapaperien markkinoiden häiriötön toiminta ja jotta ei estettäisi asianmukaisia velkojen uudelleenjärjestelyjä. |
|
(6) |
PSPP-ohjelma on täysin johdonmukainen eurojärjestelmän keskuspankeille perussopimuksesta johtuviin velvoitteisiin nähden, mukaan lukien keskuspankkirahoitusta koskeva kielto, eikä se heikennä eurojärjestelmän avoimen markkinatalouden ja vapaan kilpailun periaatteiden mukaista toimintaa. |
|
(7) |
PSSP-, ABSPP- ja CBPP3-ohjelmien puitteissa markkinoille tarjottavan likviditeetin määrä yhdistetyissä kuukausittaisissa ostoissa tulee olemaan 60 miljardia euroa. Ostoja on tarkoitus toteuttaa syyskuun 2016 loppuun saakka, ja joka tapauksessa niin kauan, kunnes EKP:n neuvosto havaitsee inflaatiokehityksessä kestävän muutoksen, joka vastaa sen tavoitetta pitää inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä lähellä kahta prosenttia mutta alle sen. |
|
(8) |
Jotta varmistettaisiin PSPP-ohjelman tehokkuus, eurojärjestelmä selventää tässä yhteydessä, että se hyväksyy saman kohtelun (pari passu) kuin yksityiset sijoittajat jälkimarkkinakelpoisissa velkapapereissa, joita eurojärjestelmä voi ostaa PSPP-ohjelmassa, näiden instrumenttien ehtojen mukaisesti. |
|
(9) |
Eurojärjestelmä toteuttaa hyväksyttävien jälkimarkkinakelpoisten velkainstrumenttien ostot hajautetusti, ottaen asianmukaisesti huomioon markkinoiden hinnanmuodostuksen ja markkinoiden toimivuuteen liittyvät näkökohdat; EKP koordinoi ostoja ja varmistaa näin eurojärjestelmän yhden yhteisen rahapolitiikan, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
PSPP-ohjelman perustaminen ja soveltamisala
Eurojärjestelmä perustaa tällä päätöksellä PSPP-ohjelman, jonka nojalla eurojärjestelmän keskuspankit ostavat 3 artiklassa määriteltyjä hyväksyttäviä jälkimarkkinakelpoisia velkapapereita jälkimarkkinoilta 7 artiklassa määritellyiltä hyväksyttäviltä vastapuolilta erikseen täsmennetyin ehdoin.
2 artikla
Määritelmät
Tässä päätöksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
1) ’eurojärjestelmän keskuspankilla’ tarkoitetaan EKP:tä ja niiden jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja, joiden rahayksikkö on euro;
2) ’tunnustetulla laitoksella’ tarkoitetaan yhteisöä, jonka eurojärjestelmä on luokitellut sellaiseksi PSPP:n soveltamista varten;
3) ’kansainvälisellä organisaatiolla’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 ( 1 ) 118 artiklassa tarkoitettua yhteisöä, jonka eurojärjestelmä on luokitellut sellaiseksi PSPP:n soveltamista varten.
4) ’kansainvälisellä kehityspankilla’ tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 117 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yhteisöä, jonka eurojärjestelmä on määritellyt sellaiseksi PSPP:n soveltamista varten;
5) ’arvioinnin myönteisellä tuloksella’ tarkoitetaan myöhempää seuraavista kahdesta päätöksestä: Euroopan vakausmekanismin johtokunnan päätös ja jos Kansainvälinen valuuttarahasto on mukana rahoitustukiohjelman rahoittajana, Kansainvälisen valuuttarahaston johtokunnan päätös hyväksyä kyseisen ohjelman mukainen seuraava maksuerä, edellyttäen että kumpikin päätös on välttämätön PSPP:n mukaisten ostojen jatkamiselle.
Luettelo 2–4 kohdassa tarkoitetuista yhteisöistä julkaistaan EKP:n verkkosivuilla.
3 artikla
Jälkimarkkinakelpoisia velkapapereita koskevat kelpoisuusvaatimukset
1. Edellyttäen, että 3 artiklassa täsmennetyt vaatimukset täyttyvät, eurojärjestelmän keskuspankit voivat ostaa PSPP-ohjelman nojalla euromääräisiä jälkimarkkinakelpoisia velkapapereita, joiden liikkeeseenlaskija on jäsenvaltion, jonka rahayksikkö on euro, keskus-, alue- tai paikallishallinto, euroalueella sijaitseva tunnustettu yhteisö, euroalueella sijaitseva kansainvälinen organisaatio tai euroalueella sijaitseva kansainvälinen kehityspankki. Poikkeustapauksissa, kun aiottua ostomäärää ei saavuteta, EKP:n neuvosto voi päättää hankkia muiden euroalueella sijaitsevien yhteisöjen liikkeeseen laskemia jälkimarkkinakelpoisia velkapapereita 4 kohdassa täsmennettyjen ehtojen mukaisesti.
2. Jotta jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit täyttäisivät PSPP-ohjelman ostoille asetetut kelpoisuusehdot, niiden on täytettävä eurojärjestelmän luotto-operaatioissa jälkimarkkinakelpoisiin omaisuuseriin sovellettavat kelpoisuusehdot suuntaviivojen EKP/2011/14 ( 2 ) liitteen I mukaisesti, sekä seuraavat vaatimukset:
a) jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden liikkeeseenlaskijalla tai takaajalla on oltava vähintään yhden eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikossa hyväksytyn ulkoisen luottoluokituslaitoksen antama luottokelpoisuusarviointi, joka on julkisen luottoluokituksen muodossa ja vastaa vähintään eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luokitusasteikon luokkaa 3;
b) jos saatavilla on useita ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamia liikkeeseenlaskija- tai takaajaluokituksia, käytetään näistä parasta, siis parasta saavilla olevaa liikkeeseenlaskija- tai takaajaluokitusta. Jos luottokelpoisuusvaatimusten täyttyminen perustuu ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamaan takaajaluokitukseen, takaajan on täytettävä suuntaviivojen EKP/2011/14 liitteessä I olevan 6.3.2 kohdan c alakohdan i–iv alakohdassa hyväksyttäviltä takauksilta edellytetyt ominaisuudet.
c) Jos hyväksytyn ulkoisen luottoluokituslaitoksen liikkeeseenlaskija- tai takaajaluokitus ei vastaa vähintään eurojärjestelmän yhdenmukaistetun luokitusasteikon luottoluokkaa 3, jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit kelpaavat vain, jos ne ovat euroalueen jäsenvaltioiden keskushallintojen rahoitustukiohjelman yhteydessä liikkeeseen laskemia tai täysimääräisesti takaamia ja jos EKP:n neuvosto on suuntaviivojen EKP/2014/31 ( 3 ) 8 artiklan nojalla päättänyt keskeyttää eurojärjestelmän luottokelpoisuuden alarajan soveltamisen niihin;
d) Jos käynnissä oleva rahoitustukiohjelma on arvioinnin kohteena, kelpoisuus PSPP-ohjelman ostoja varten keskeytyy ja palautuu vasta, jos arvioinnin tulos on myönteinen.
3. Jotta 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut velkapaperit hyväksyttäisiin PSPP-ohjelman mukaisiin ostoihin, niiden jäljellä olevan maturiteetin on oltava vähintään kaksi vuotta ja enintään 30 vuotta hetkellä, joka asianomainen eurojärjestelmän keskuspankki ostaa ne. PSPP-ohjelmassa hyväksytään sujuvan täytäntöönpanon edistämiseksi jälkimarkkinakelpoiset velkainstrumentit, joiden jäljellä oleva maturiteetti on 30 vuotta ja 364 päivää. Kansallisten keskuspankkien on myös toteutettava kansainvälisten organisaatioiden ja kansainvälisten kehityspankkien liikkeeseen laskemien jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden korvaavia ostoja, jos keskus-, alue- tai paikallishallintojen ja tunnustettujen yhteisöjen liikkeeseen laskemien jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden aiottuja ostomääriä ei saavuteta.
4. Eurojärjestelmän keskuspankit voivat poikkeustilanteissa ehdottaa EKP:n neuvostolle lainkäyttöalueellaan sijaitsevien julkisten yritysten liikkeeseen laskemien jälkimarkkinakelpoisten velkainstrumenttien hyväksymistä korvaavia ostoja varten, jos niiden lainkäyttöalueen keskus-, alue- tai paikallishallinnon ja tunnustettujen yhteisöjen liikkeeseen laskemia jälkimarkkinakelpoisia velkainstrumentteja ei ole saatavilla aiottuja määriä.
Ehdotettujen julkisten yritysten on täytettävä vähintään kumpikin seuraavista kriteereistä:
— Ne ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 549/2013 määriteltyjä ”yrityksiä” ( 4 ),
— Ne ovat ”julkisen sektorin yhteisöjä” eli neuvoston asetuksen (EY) N:o 3603/93 3 artiklassa tarkoitettuja yhteisöjä ( 5 ).
EKP:n neuvoston hyväksynnän jälkeen PSPP-ohjelman korvaavia ostoja varten hyväksytään euromääräiset jälkimarkkinakelpoiset velkainstrumentit, joiden liikkeeseenlaskija on euroalueella sijaitseva julkinen yritys ja jotka ovat i) Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) ( 6 ) neljännessä osassa täsmennettyjen jälkimarkkinakelpoisiin omaisuuseriin eurojärjestelmän luotto-operaatioissa sovellettavien kelpoisuusvaatimusten mukaisia ja ii) 2 ja 3 kohdassa täsmennettyjen PSPP-ohjelman korvaaviin ostoihin sovellettavien vaatimusten mukaisia.
5. Lähtökohtaisesti sallittuja ovat sellaisten nimellisarvoisten jälkimarkkinakelpoisten velkainstrumenttien ostot, joiden negatiivinen (tai huonoin) kokonaistuottoprosentti ylittää talletuskoron.
4 artikla
Ostojen toteutusta koskevat rajoitukset
1. Jotta hyväksyttäville arvopapereille voidaan muodostaa markkinahinta, ostoja ei EKP:n neuvoston määrittämänä ajanjaksona (”blackout-jakso”) sallita, jos kyseessä on uusi tai jatkuva liikkeeseenlasku tai jälkimarkkinakelpoinen velkainstrumentti, jonka jäljellä oleva maturiteetti on ajallisesti hyvin lähellä liikkeeseen laskettavien jälkimarkkinakelpoisten velkainstrumenttien maturiteettia (ennen ja jälkeen). Syndikoinnin osalta kyseistä kieltojaksoa on kunnioitettava parhaiden mahdollisuuksien mukaan ennen liikkeeseenlaskua.
2. Sellaisten velkapapereiden osalta, jotka ovat euroalueen jäsenvaltioiden keskushallintojen rahoitustukiohjelman yhteydessä liikkeeseen laskemia tai täysimääräisesti takaamia, PSPP-ojelman mukaisten ostojen ajanjakson tulee kutakin ohjelmaa koskevan arvioinnin myönteisen tuloksen jälkeen pääsääntöisesti rajoittua kahteen kuukauteen, ellei poikkeuksellinen tilanne ole perusteena ostojen lykkäämiselle ennen tällaista jaksoa tai ostojen jatkamiselle sen jälkeen seuraavaan uudelleentarkasteluun saakka.
5 artikla
Ostorajat
1. Jollei 3 artiklasta muuta johdu, yhdellä ISIN-koodilla liikkeeseen laskettuja arvopapereita koskevaa raja-arvoa sovelletaan PSPP-ohjelmassa 3 artiklassa täsmennetyt kriteerit täyttäviin jälkimarkkinakelpoisiin velkapapereihin siten, että otetaan huomioon kaikkien eurojärjestelmän keskuspankkien kaikissa sijoitussalkuissa olevat konsolidoidut sijoitukset.
Yhdellä ISIN-koodilla liikkeeseen laskettuja arvopapereita koskeva yläraja asetetaan 33 prosenttiin 10 päivästä marraskuuta 2015. Tästä poiketen yhdellä ISIN-koodilla liikkeeseen laskettuja arvopapereita koskeva raja-arvo on 25 prosenttia, kun on kyse hyväksytyistä jälkimarkkinakelpoisista velkapapereista, jotka sisältävät talous- ja rahoituskomitean euroalueen mallilausekkeesta poikkeavan yhteistoimintalausekkeen, joka on pantu täytäntöön jäsenvaltioissa Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti; raja-arvo nostetaan kuitenkin 33 prosenttiin edellyttäen, että tarkastetaan tapauskohtaisesti, ettei samalla ISIN-koodilla olevasta 33 prosentin suuruisesta osuudesta aiheudu tilannetta, jossa eurojärjestelmän keskuspankit saavuttavat määrävähemmistöosuuden hallituissa velkojen uudelleenjärjestelyissä.
2. PSPP-ohjelmassa liikkeeseenlaskijan arvopaperikannan yhteenlaskettua 33 prosentin raja-arvoa sovelletaan kaikkien eurojärjestelmän keskuspankkien konsolidoiduissa sijoitussalkuissa oleviin kaikkiin hyväksyttäviin jälkimarkkinakelpoisiin velkapapereihin 3 artiklassa määriteltyjen maturiteettien osalta.
3. Edellä 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen velkapaperien osalta sovelletaan liikkeeseenlaskijaa ja liikkeeseenlaskua koskevia edellä esitetystä poikkeavia raja-arvoja. EKP:n neuvosto asettaa nämä raja-arvot ottaen huomioon riskienhallintaan ja markkinoiden toimintaan liittyvät näkökohdat.
6 artikla
Sijoitussalkkujen kohdentaminen
1. PSPP-ohjelman kelpoisuusehdot täyttävien jälkimarkkinakelpoisten velkapaperien ostojen kirjanpitoarvosta 12 prosenttia on ostettava arvopapereina, joiden liikkeeseenlaskija on kansainvälinen organisaatio tai kansainvälinen kehityspankki, ja 88 prosenttia arvopapereina, joiden liikkeeseenlaskija on keskus-, alue- tai paikallishallinto tai tunnustettu yhteisö, taikka tämän päätöksen 3 artiklan 4 kohdan mukaan soveltuvin osin arvopapereina, joiden liikkeeseenlaskija on hyväksytty julkinen yritys. EKP:n neuvosto voi arvioida uudelleen edellä olevan jakoperusteen. Ainoastaan kansalliset keskuspankit toteuttavat hyväksyttyjen kansainvälisten organisaatioiden, kansainvälisten kehityspankkien sekä alue- ja paikallishallintojen liikkeeseen laskemien velkapapereiden ostot.
2. Kansallisten keskuspankkien osuus PSPP-ohjelmassa hyväksyttyjen jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden ostojen yhteenlasketusta kirjanpitoarvosta on 92 prosenttia, ja EKP ostaa jäljelle jäävän 8 prosentin osuuden. Ostojen jakaminen lainkäyttöalueiden kesken vastaa EKPJ:n perussäännön 29 artiklassa tarkoitettua EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperustetta.
3. Eurojärjestelmän keskuspankit soveltavat erikoistumisjärjestelyä PSPP-ohjelmassa ostettavien jälkimarkkinakelpoisten velkapapereiden kohdentamisessa. EKP:n neuvosto sallii tapauskohtaisia poikkeuksia erikoistumisjärjestelystä, mikäli objektiiviset näkökohdat vaikeuttavat mainitun järjestelyn saavuttamista tai poikkeukset muutoin ovat järkeviä PSPP-ohjelman rahapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi kokonaisuutena. Erityisesti kukin kansallinen keskuspankki ostaa oman lainkäyttöalueensa liikkeeseenlaskijoiden hyväksyttyjä arvopapereita. Kaikki kansalliset keskuspankit voivat ostaa hyväksyttyjen kansainvälisten organisaatioiden ja kansainvälisten kehityspankkien liikkeeseen laskemia velkapapereita. EKP ostaa kaikkien lainkäyttöalueiden keskushallintojen ja tunnustettujen laitosten liikkeeseenlaskemia arvopapereita.
7 artikla
Hyväksyttävät vastapuolet
PSPP-ohjelmassa hyväksytään seuraavat vastapuolet:
a) yhteisöt, jotka täyttävät suuntaviivojen EKP/2011/14 liitteessä I olevan 2.1 kohdan mukaiset kelpoisuusvaatimukset eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin osallistumiseksi; ja
b) muut vastapuolet, joita eurojärjestelmän keskuspankit käyttävät euromääräisten sijoitussalkkujensa yhteydessä.
8 artikla
Avoimuus
1. Eurojärjestelmä julkistaa viikoittain PSPP-ohjelman nojalla pidettävien arvopapereiden yhteenlasketun kirjanpitoarvon konsolidoidun viikkotaseensa yhteydessä julkaistavassa tiedotteessa.
2. Eurojärjestelmä julkistaa kuukausittain tiedot PSPP-sijotustensa jäljellä olevan maturiteetin painotetusta keskiarvosta liikkeeseenlaskijan kotipaikan mukaan, erotellen kansainväliset organisaatiot ja kansainväliset kehityspankit muista liikkeeseenlaskijoista.
3. PSPP-ohjelman nojalla pidettyjen arvopapereiden kirjanpitoarvo julkistetaan viikoittain EKP:n verkkosivuilla avomarkkinaoperaatioita koskevassa osiossa.
9 artikla
Arvopaperilainaus
Eurojärjestelmä antaa PSPP-ohjelman nojalla ostetut arvopaperit käytettäviksi lainaustarkoituksiin, mukaan lukien repo-operaatiohin, PSPP-ohjelman tehokkuuden varmistamiseksi.
10 artikla
Loppusäännös
Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se on julkaistu EKP:n verkkosivuilla. Sitä sovelletaan 9 päivästä maaliskuuta 2015.
( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).
( 2 ) Suuntaviivat EKP/2011/14, annettu 20 päivänä syyskuuta 2011, eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä (EUVL L 331, 14.12.2011, s. 1).
( 3 ) Suuntaviivat EKP/2014/31, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2014, eurojärjestelmän rahoitusoperaatioihin sekä vakuuskelpoisuuteen liittyvistä väliaikaisista lisätoimenpiteistä ja suuntaviivojen EKP/2007/9 muuttamisesta (EUVL L 240, 13.8.2014, s. 28).
( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).
( 5 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 3603/93, annettu 13 päivänä joulukuuta 1993, perustamissopimuksen 104 artiklassa ja 104 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kieltojen soveltamiseksi tarvittavien määritelmien täsmentämisestä (EYVL L 332, 31.12.1993, s. 1).
( 6 ) Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/510, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta (EKP/2014/60) (EUVL L 91, 2.4.2015, s. 3).