Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 02014A0830(01)-20200123

    Consolidated text: Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välinen assosiaatiosopimus

    ELI: http://data.europa.eu/eli/agree_internation/2014/492/2020-01-23

    02014A0830(01) — FI — 23.01.2020 — 006.001


    Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

    ►B

    Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välinen

    ASSOSIAATIOSOPIMUS

    (EUVL L 260 30.8.2014, s. 4)

    Muutettu:

     

     

    Virallinen lehti

      N:o

    sivu

    päivämäärä

    ►M1

    EU:n JA MOLDOVAN TASAVALLAN TERVEYS- JA KASVINSUOJELUTOIMIA KÄSITTELEVÄN ALAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 1/2016, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2016,

      L 178

    28

    2.7.2016

    ►M2

    EU:n JA MOLDOVAN TASAVALLAN KAUPPAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ KÄSITTELEVÄN ASSOSIAATIOKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 1/2016, annettu 19 päivänä lokakuuta 2016,

      L 313

    28

    19.11.2016

    ►M3

    EU:n JA MOLDOVAN TASAVALLAN KAUPPAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ KÄSITTELEVÄN ASSOSIAATIOKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 2/2016, annettu 19 päivänä lokakuuta 2016,

      L 313

    36

    19.11.2016

     M4

    MAANTIETEELLISTEN MERKINTÖJEN ALAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 1/2016, hyväksytty 18 päivänä lokakuuta 2016,

      L 335

    1

    9.12.2016

    ►M5

    EU:n JA MOLDOVAN TASAVALLAN TULLIASIOIDEN ALAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 1/2016, annettu 6 päivänä lokakuuta 2016,

      L 39

    45

    16.2.2017

    ►M6

    EU:N JA MOLDOVAN TASAVALLAN ASSOSIAATIONEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1/2018, annettu 3 päivänä toukokuuta 2018,

      L 176

    21

    12.7.2018

    ►M7

    MAANTIETEELLISTEN MERKINTÖJEN ALAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 1/2018, annettu 24 päivänä elokuuta 2018,

      L 318

    51

    14.12.2018

    ►M8

    EU:N JA MOLDOVAN TASAVALLAN KAUPPAAN LIITTYVIEN KYSYMYSTEN KOKOONPANOSSA KOKOONTUVAN ASSOSIAATIOKOMITEAN PÄÄTÖS N:O 1/2019, annettu 4 päivänä lokakuuta 2019,

      L 276

    44

    29.10.2019

    ►M9

    EU:N JA MOLDOVAN TASAVALLAN KAUPPAAN LIITTYVIEN KYSYMYSTEN KOKOONPANOSSA KOKOONTUVAN ASSOSIAATIOKOMITEAN PÄÄTÖS N:O 2/2019, annettu 4 päivänä lokakuuta 2019,

      L 276

    56

    29.10.2019

    ►M10

    EU:N JA MOLDOVAN TASAVALLAN KAUPPAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ KÄSITTELEVÄN ASSOSIAATIOKOMITEAN PÄÄTÖS N:O 1/2020, annettu 23 päivänä tammikuuta 2020,

      L 34

    52

    6.2.2020




    ▼B

    Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välinen

    ASSOSIAATIOSOPIMUS



    JOHDANTO-OSA

    BELGIAN KUNINGASKUNTA,

    BULGARIAN TASAVALTA,

    TŠEKIN TASAVALTA,

    TANSKAN KUNINGASKUNTA,

    SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

    VIRON TASAVALTA,

    IRLANTI,

    HELLEENIEN TASAVALTA,

    ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

    RANSKAN TASAVALTA,

    KROATIAN TASAVALTA,

    ITALIAN TASAVALTA,

    KYPROKSEN TASAVALTA,

    LATVIAN TASAVALTA,

    LIETTUAN TASAVALTA,

    LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

    UNKARI,

    MALTAN TASAVALTA,

    ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

    ITÄVALLAN TASAVALTA,

    PUOLAN TASAVALTA,

    PORTUGALIN TASAVALTA,

    ROMANIA,

    SLOVENIAN TASAVALTA,

    SLOVAKIAN TASAVALTA,

    SUOMEN TASAVALTA,

    RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

    ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

    Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sopimuspuolet, jäljempänä ”jäsenvaltiot”,

    EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ”unioni” tai ”EU”, ja

    EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖ, jäljempänä ”Euratom”,

    sekä

    MOLDOVAN TASAVALTA,

    jäljempänä yhdessä ”osapuolet”, jotka

    OTTAVAT HUOMIOON osapuolten yhteiset arvot ja vahvat siteet, jotka ovat aiemmin perustuneet Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen ja joita kehitetään Euroopan naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden puitteissa, sekä tunnustavat osapuolten yhteisen halun kehittää, lujittaa ja laajentaa suhteitaan edelleen;

    TUNNUSTAVAT Moldovan tasavallan Eurooppaan suuntautuvat pyrkimykset ja sen Eurooppaan lähentymisen;

    TUNNUSTAVAT, että EU:n perustana olevat yhteiset arvot eli demokratia, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltioperiaate ovat keskeisiä myös tähän sopimukseen perustuvassa poliittisessa assosiaatiossa ja taloudellisessa yhdentymisessä;

    OTTAVAT HUOMIOON, että tämä sopimus ei vaikuta unionin ja Moldovan tasavallan suhteiden tulevaan, vähitellen tapahtuvaan kehitykseen, vaan jättää sen avoimeksi;

    TUNNUSTAVAT, että eurooppalaisena maana Moldovan tasavallalla on yhteinen historia ja yhteiset arvot jäsenvaltioiden kanssa ja että se on sitoutunut panemaan nämä arvot täytäntöön ja edistämään näitä arvoja, jotka kannustavat Moldovan tasavaltaa sen Eurooppaan suuntautuvassa pyrkimyksessä;

    TUNNUSTAVAT, että helmikuussa 2005 hyväksytyllä EU:n ja Moldovan tasavallan välisellä Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmalla on tärkeä merkitys EU:n ja Moldovan tasavallan välisten suhteiden vahvistamisessa sekä uudistus- ja lähentymisprosessin edistämisen helpottamisessa Moldovan tasavallassa, ja näin ollen sillä edistetään asteittaista taloudellista yhdentymistä ja poliittisen assosiaation syventämistä;

    OVAT SITOUTUNEET lujittamaan perusvapauksien, ihmisoikeuksien, mukaan lukien vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet, demokratian, oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteiden kunnioitusta;

    PALAUTTAVAT mieliin erityisesti niiden halun edistää ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta muun muassa tekemällä tähän tähtäävää yhteistyötä Euroopan neuvoston puitteissa;

    HALUAVAT edistää Moldovan tasavallan poliittista ja sosioekonomista kehitystä laajamittaisella yhteistyöllä lukuisilla yhteistä etua koskevilla aloilla, mukaan lukien hyvän hallintotavan, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden, kaupan yhdentymisen ja tiiviimmän taloudellisen yhteistyön, työllisyyden ja sosiaalipolitiikan, varainhoidon, julkishallinnon ja valtionhallinnon uudistamisen, kansalaisyhteiskunnan osallistumisen, instituutioiden kehittämisen, köyhyyden vähentämisen ja kestävän kehityksen aloilla;

    OVAT SITOUTUNEET kaikkiin Yhdistyneiden kansakuntien (YK) peruskirjan, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) ja erityisesti vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjan, Madridissa ja Wienissä vuosina 1991 ja 1992 pidettyjen kokousten päätösasiakirjojen, uutta Eurooppaa koskevan vuoden 1990 Pariisin peruskirjan, Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1948 antaman ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi vuonna 1950 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen periaatteisiin ja määräyksiin;

    PALAUTTAVAT MIELIIN halunsa edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta sekä sitoutuvat tehokkaaseen monenvälisyyteen ja riitojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen, erityisesti tekemällä tämän päämäärän saavuttamiseksi yhteistyötä YK:ssa ja ETYJ:ssä;

    TUNNUSTAVAT, että Moldovan tasavallan aktiivinen osallistuminen alueellisen yhteistyön muotoihin on tärkeää;

    HALUAVAT edelleen kehittää säännöllistä poliittista vuoropuhelua yhteisen edun mukaisista kahdenvälisistä ja kansainvälisistä kysymyksistä, mukaan lukien alueelliset näkökohdat, ottaen huomioon EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP), mukaan lukien yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP);

    OTTAVAT HUOMIOON EU:n halun tukea kansainvälisiä pyrkimyksiä Moldovan tasavallan suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden vahvistamiseksi ja maan yhdentymisen edistämiseksi;

    TUNNUSTAVAT Transnistrian konfliktin kestävää ratkaisua koskevan Moldovan tasavallan sitoumuksen merkityksen ja EU:n sitoumuksen tukea konfliktin jälkeistä jälleenrakentamista;

    OVAT SITOUTUNEET estämään ja torjumaan järjestäytyneen rikollisuuden kaikkia muotoja, ihmiskauppaa ja korruptiota sekä tehostamaan yhteistyötä terrorismin torjumiseksi;

    OVAT SITOUTUNEET syventämään vuoropuheluaan ja yhteistyötään, joka koskee liikkuvuutta, muuttoliikettä, turvapaikka-asioita sekä rajavalvontaa EU:n ulkoisen muuttoliikepolitiikan niiden puitteiden mukaisesti, joilla pyritään laillista muuttoliikettä, mukaan lukien kiertomuuttoa, koskevaan yhteistyöhön ja puuttumaan laittomaan muuttoliikkeeseen, sekä varmistamaan ilman lupaa oleskelevien henkilöiden takaisinotosta tehdyn Euroopan yhteisön ja Moldovan tasavallan sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon;

    TUNNUSTAVAT, että vähittäisiä toimenpiteitä toteutetaan Moldovan tasavallan kansalaisia koskevan viisumivapaan matkustusjärjestelmän asianmukaisesti tapahtuvaa käyttöönottoa varten edellyttäen, että olosuhteet mahdollistavat hallitun ja turvallisen liikkuvuuden;

    VAHVISTAVAT, että tämän sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston soveltamisalaan, sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia erillisinä osapuolina eivätkä osana EU:ta, jollei EU yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan ja/tai Irlannin kanssa ole ilmoittanut Moldovan tasavallalle, että määräykset sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa tai Irlantia osana EU:ta Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti. Jos määräykset eivät enää sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja/tai Irlantia osana EU:ta mainitussa pöytäkirjassa olevan 4 a artiklan mukaisesti, EU:n on yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan ja/tai Irlannin kanssa välittömästi ilmoitettava Moldovan tasavallalle niiden asemaa koskevasta muutoksesta, jonka jälkeen tämän sopimuksen määräykset sitovat niitä erillisinä osapuolina. Sama koskee Tanskaa mainittuihin perussopimuksiin liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan N:o 22 mukaisesti;

    OVAT SITOUTUNEET vapaan markkinatalouden periaatteisiin ja vahvistavat EU:n olevan valmis edistämään talouden uudistuksia Moldovan tasavallassa;

    OVAT SITOUTUNEET kunnioittamaan ympäristöön liittyviä tarpeita, mukaan lukien monenvälisiä kansainvälisiä sopimuksia koskevaa valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä ja näiden sopimusten täytäntöönpanoa, sekä noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita;

    HALUAVAT saavuttaa asteittaisen taloudellisen yhdentymisen EU:n sisämarkkinoihin tämän sopimuksen mukaisesti muun muassa pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen (DCFTA) kautta, joka on erottamaton osa tätä sopimusta;

    HALUAVAT luoda pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen, joka mahdollistaa kauaskantoisen sääntelyn lähentämisen ja markkinoille pääsyn vapautumisen osapuolten Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenyydestä johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien mukaisesti sekä näitä oikeuksia ja velvollisuuksia avoimesti soveltaen;

    USKOVAT, että tämä sopimus luo uudenlaisen ilmapiirin osapuolten keskinäisille taloussuhteille ja ennen kaikkea kaupan ja investointien kehitykselle sekä edistää kilpailua, mitkä kaikki ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä talouden rakenneuudistuksen ja nykyaikaistamisen kannalta;

    OVAT SITOUTUNEET tehostamaan energian toimitusvarmuutta, helpottamaan asianmukaisen infrastruktuurin kehittämistä, lisäämään markkinoiden yhdentymistä ja sääntelyn lähentämistä suhteessa unionin säännöstön keskeisiin osiin sekä edistämään energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä;

    TUNNUSTAVAT tarpeen tehostaa yhteistyötä energia-alalla sekä osapuolten sitoutumisen energiayhteisön perustamissopimuksen täytäntöönpanoon;

    HALUAVAT parantaa kansanterveyden ja ihmisten terveyden suojelun tasoa edellytyksenä kestävälle kehitykselle ja talouskasvulle;

    OVAT SITOUTUNEET tukemaan ihmisten välisiä yhteyksiä muun muassa yhteistyöllä ja vaihtotoiminnalla tutkimuksen ja kehityksen, koulutuksen ja kulttuurin aloilla;

    OVAT SITOUTUNEET edistämään rajat ylittävää ja alueiden välistä yhteistyötä hyvien naapuruussuhteiden hengessä;

    TUNNUSTAVAT Moldovan tasavallan sitoutumisen lähentämään lainsäädäntöään asteittain asiaankuuluvilla aloilla EU:n lainsäädännön kanssa ja lainsäädännön tehokkaaseen täytäntöönpanoon;

    TUNNUSTAVAT Moldovan tasavallan sitoutumisen kehittämään hallintoaan ja institutionaalisia rakenteitaan tämän sopimuksen täytäntöönpanon edellyttämässä laajuudessa;

    OTTAVAT HUOMIOON, että EU haluaa tukea uudistusten toteuttamista ja hyödyntää tätä varten kaikkia käytettävissä olevia yhteistyön sekä teknisen, rahoituksellisen ja taloudellisen avun välineitä,

    OVAT SOPINEET SEURAAVAA:



    1 artikla

    Tavoitteet

    1.  Perustetaan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välinen assosiaatio.

    2.  Tämän assosiaation tavoitteena on

    a) 

    edistää yhteisiin arvoihin ja läheisiin yhteyksiin perustuvia poliittista assosiaatiota ja taloudellista yhdentymistä osapuolten välillä muun muassa lisäämällä Moldovan tasavallan osallistumista EU:n politiikkoihin ja ohjelmiin sekä sen erillisvirastojen toimintaan;

    b) 

    vahvistaa puitteita poliittisen vuoropuhelun tehostamiselle kaikilla yhteisen edun mukaisilla aloilla, mikä mahdollistaa läheisten poliittisten suhteiden kehittämisen osapuolten välillä;

    c) 

    edistää demokratian lujittamista ja poliittista, taloudellista ja institutionaalista vakautta Moldovan tasavallassa;

    d) 

    edistää, ylläpitää ja lujittaa rauhaa ja vakautta alueellisesti ja kansainvälisesti muun muassa toteuttamalla yhteisiä toimia jännitteiden poistamiseksi, parantamalla rajaturvallisuutta, edistämällä rajat ylittävää yhteistyötä ja ylläpitämällä hyviä naapuruussuhteita;

    e) 

    tukea ja tehostaa yhteistyötä vapauden, turvallisuusasioiden ja oikeuden alalla tavoitteena vahvistaa oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista, sekä liikkuvuuden ja ihmisten välisten yhteyksien alalla;

    f) 

    tukea Moldovan tasavallan pyrkimyksiä kehittää taloudellisia mahdollisuuksiaan kansainvälisellä yhteistyöllä, myös lähentämällä lainsäädäntöään EU:n säännöstöön;

    g) 

    luoda edellytykset talous- ja kauppasuhteiden parantamiselle, jonka seurauksena Moldovan tasavalta yhdentyy asteittain EU:n sisämarkkinoihin tämän sopimuksen mukaisesti, mukaan lukien perustamalla pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue, joka mahdollistaa kauaskantoisen sääntelyn lähentämisen ja markkinoille pääsyn vapautumisen WTO:n jäsenyydestä johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien mukaisesti ja näiden oikeuksien ja velvollisuuksien avoimen soveltamisen; ja

    h) 

    luoda edellytykset yhä tiiviimmälle yhteistyölle muilla yhteisen edun mukaisilla aloilla.



    I OSASTO

    YLEISET PERIAATTEET

    2 artikla

    1.  Osapuolten sisä- ja ulkopolitiikan perustan ja olennaisen osan tätä sopimusta muodostaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ilmaistujen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa, vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjassa sekä uutta Eurooppaa koskevassa vuoden 1990 Pariisin peruskirjassa määriteltyjen demokratian periaatteiden, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioitus. Myös joukkotuhoaseiden, niihin liittyvien materiaalien ja niiden kantolaitteiden leviämisen estäminen ovat tämän sopimuksen olennainen osa.

    2.  Osapuolet toistavat sitoutumisensa vapaan markkinatalouden, kestävän kehityksen ja tehokkaan monenvälisyyden periaatteisiin.

    3.  Osapuolet vahvistavat kunnioittavansa oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteita sekä kansainvälisiä velvollisuuksiaan, erityisesti velvollisuuksiaan YK:n, Euroopan neuvoston ja ETYJ:n jäseninä.

    4.  Osapuolet sitoutuvat edistämään yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita, mukaan lukien yhteistyötä yhteisen edun mukaisten hankkeiden kehittämisessä, erityisesti sellaisten, jotka liittyvät korruption, järjestäytyneen ja muun, myös valtioiden rajat ylittävän, rikollisen toiminnan ja terrorismin ehkäisemiseen ja torjuntaan. Tämä sitoumus on keskeinen tekijä osapuolten suhteiden ja yhteistyön kehittämisen kannalta ja lisää alueellista rauhaa ja vakautta.



    II OSASTO

    POLIITTINEN VUOROPUHELU JA POLIITTISET UUDISTUKSET, YHTEISTYÖ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN ALALLA

    3 artikla

    Poliittisen vuoropuhelun tavoitteet

    1.  Osapuolten välistä poliittista vuoropuhelua kaikilla yhteisen edun mukaisilla aloilla, mukaan lukien ulko- ja turvallisuusasiat sekä sisäiset uudistukset, kehitetään edelleen ja tehostetaan. Tällä lisätään poliittista yhteistyötä ja edistetään lähentymistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa.

    2.  Poliittisen vuoropuhelun tavoitteena on

    a) 

    syventää poliittista assosiaatiota sekä lisätä poliittista ja turvallisuuspoliittista lähentymistä ja tehokkuutta;

    b) 

    edistää kansainvälistä vakautta ja turvallisuutta tehokkaan monenvälisyyden pohjalta;

    c) 

    lujittaa osapuolten välistä kansainvälistä turvallisuutta ja kriisinhallintaa koskevaa yhteistyötä ja vuoropuhelua, etenkin jotta voidaan käsitellä maailmanlaajuisia ja alueellisia haasteita ja keskeisiä uhkia;

    d) 

    edistää osapuolten välistä tulossuuntautunutta käytännön yhteistyötä rauhan, turvallisuuden ja vakauden saavuttamiseksi Euroopan mantereella;

    e) 

    lujittaa demokratian periaatteiden, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista, mukaan lukien kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien oikeudet, sekä edistää sisäisten poliittisten uudistusten lujittamista;

    f) 

    kehittää vuoropuhelua ja syventää osapuolten yhteistyötä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla; ja

    g) 

    kunnioittaa ja edistää täysivaltaisuuden ja alueellisen koskemattomuuden, rajojen loukkaamattomuuden ja itsenäisyyden periaatteita.

    4 artikla

    Sisäiset uudistukset

    Osapuolet tekevät yhteistyötä seuraavilla aloilla:

    a) 

    demokraattisten instituutioiden ja oikeusvaltion vakauden ja tehokkuuden kehittäminen, vakiinnuttaminen ja lisääminen;

    b) 

    ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioituksen takaaminen;

    c) 

    edistyminen oikeuslaitoksen ja lainsäädännön uudistamisessa, jotta voidaan varmistaa oikeuslaitoksen riippumattomuus, vahvistaa sen hallinnollisia valmiuksia ja taata lainvalvontaviranomaisten puolueettomuus ja tehokkuus;

    d) 

    julkishallinnon uudistamisen jatkaminen sekä vastuullisen, tehokkaan, avoimen ja ammattimaisen virkamieskunnan kehittäminen; ja

    e) 

    korruption torjunnan tehokkuuden varmistaminen erityisesti tehostamalla kansainvälistä yhteistyötä korruption torjunnan alalla ja varmistamalla asiaan kuuluvien kansainvälisten oikeudellisten välineiden, kuten vuoden 2003 korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, tehokas täytäntöönpano.

    5 artikla

    Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

    1.  Osapuolet tehostavat vuoropuheluaan ja yhteistyötään ja edistävät asteittaista lähentymistä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP) mukaan lukien, ja käsittelevät erityisesti konfliktien estämiseen ja kriisinhallintaan sekä alueelliseen vakauteen, aseriisuntaan, asesulkuun sekä aseiden ja niiden viennin valvontaan liittyviä kysymyksiä. Yhteistyö perustuu yhteisiin arvoihin ja etuihin, ja sen tarkoituksena on lisätä politiikkojen lähentymistä ja tehokkuutta hyödyntäen kahdenvälisiä, kansainvälisiä ja alueellisia foorumeja.

    2.  Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa noudattaa täysivaltaisuuden ja alueellisen koskemattomuuden, rajojen loukkaamattomuuden ja itsenäisyyden periaatteita, sellaisina kuin ne määritellään Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjassa ja vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjassa, ja edistää näitä periaatteita kahdenvälisissä ja monenvälisissä suhteissaan.

    6 artikla

    Kansainvälinen rikostuomioistuin

    1.  Osapuolet vahvistavat, että vakavimmat kansainvälistä yhteisöä koskettavat rikokset eivät saa jäädä rankaisematta ja että niiden osalta on varmistettava tehokkaat syytetoimet kansallisen ja kansainvälisen tason toimenpitein, myös Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.

    2.  Osapuolet katsovat, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustaminen ja tehokas toiminta edistävät merkittävällä tavalla kansainvälistä rauhaa ja oikeutta. Osapuolet sopivat tukevansa Kansainvälistä rikostuomioistuinta panemalla täytäntöön sen Rooman perussäännön ja siihen liittyvät asiakirjat huolehtien asianmukaisesti sen riippumattomuudesta.

    7 artikla

    Konfliktien estäminen ja kriisinhallinta

    Osapuolet tehostavat käytännön yhteistyötä konfliktien estämisen ja kriisinhallinnan alalla, erityisesti tarjotakseen Moldovan tasavallalle mahdollisuuden osallistua EU:n johdolla toteutettaviin siviili- ja sotilaskriisinhallintaoperaatioihin sekä tähän liittyviin harjoituksiin ja koulutukseen tapauskohtaisesti ja EU:n mahdollisesta kutsusta.

    8 artikla

    Alueellinen vakaus

    1.  Osapuolet tehostavat yhteisiä toimiaan edistääkseen vakautta, turvallisuutta ja demokraattista kehitystä alueella ja tekevät erityisesti yhteistyötä alueellisten konfliktien rauhanomaisen ratkaisemisen puolesta.

    2.  Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa Transnistrian tilanteen kestävään ratkaisemiseen Moldovan tasavallan täysivaltaisuutta ja alueellista koskemattomuutta täysin kunnioittaen sekä konfliktin jälkeisten jälleenrakennustoimien helpottamiseen yhdessä. Siihen saakka, kunnes Transnistrian tilanteeseen löydetään ratkaisu, ja rajoittamatta vahvistettuja neuvottelurakenteita, Transnistrian kysymys muodostaa erään osapuolten välisen poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön sekä muiden asiaan liittyvien kansainvälisten toimijoiden kanssa käytävän vuoropuhelun ja toteutettavan yhteistyön keskeisistä aiheista.

    3.  Näissä pyrkimyksissä noudatetaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen tähtääviä yhteisiä periaatteita, sellaisina kuin ne on vahvistettu Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjassa, vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjassa ja muissa asiaa koskevissa monenvälisissä asiakirjoissa.

    9 artikla

    Joukkotuhoaseet

    1.  Osapuolet katsovat, että joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviäminen niin valtiollisille kuin valtioista riippumattomille toimijoille on yksi vakavimmista kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden uhkatekijöistä. Tästä syystä osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja osallistuvansa joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseen panemalla kansallisella tasolla täytäntöön kansainvälisistä aseriisunta- ja asesulkusopimuksista johtuvat velvoitteensa ja muut asiaa koskevat kansainväliset velvoitteensa ja noudattamalla niitä täysimääräisesti. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämä määräys on tämän sopimuksen olennainen osa.

    2.  Lisäksi osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja osallistuvansa joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseen

    a) 

    toteuttamalla toimia kaikkien muiden asiaan liittyvien kansainvälisten sopimusten ratifioimiseksi tai tapauksesta riippuen niihin liittymiseksi sekä niiden panemiseksi kaikilta osin täytäntöön; ja

    b) 

    luomalla tehokkaan kansallisen vientivalvontajärjestelmän, jolla valvotaan joukkotuhoaseisiin liittyvien tavaroiden vientiä ja kauttakulkua, mukaan luettuna kaksikäyttöteknologian loppukäytön valvonta, ja johon sisältyvät tehokkaat seuraamukset vientivalvonnan laiminlyömisestä.

    3.  Osapuolet sopivat aloittavansa säännöllisen poliittisen vuoropuhelun, jolla täydennetään ja tehostetaan näitä sopimuksen osia.

    10 artikla

    Pienaseet ja kevyet aseet sekä tavanomaisten aseiden vientivalvonta

    1.  Osapuolet tunnustavat, että pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laiton tuotanto, siirto ja liikkuminen sekä niiden liiallinen keskittyminen, huono hallinnointi, riittämättömästi turvatut varastot ja valvomaton leviäminen ovat edelleenkin vakava uhka rauhalle ja kansainväliselle turvallisuudelle.

    2.  Osapuolet sopivat noudattavansa olemassa olevista kansainvälisistä sopimuksista ja Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmista johtuvia velvoitteitaan pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan torjumiseksi sekä muihin alan kansainvälisiin välineisiin, kuten pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan kaikkien osa-alueiden ehkäisemistä, torjumista ja poistamista koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien toimintaohjelmaan, perustuvia sitoumuksiaan ja panevansa ne täysimääräisesti täytäntöön.

    3.  Osapuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä ja huolehtimaan toimiensa yhteensovittamisesta, täydentävyydestä ja yhteisvaikutuksesta pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan torjumiseksi sekä liiallisten varastojen hävittämiseksi maailmanlaajuisella, alueellisella, osa-alueellisella ja kansallisella tasolla.

    4.  Lisäksi osapuolet sopivat jatkavansa yhteistyötä tavanomaisten aseiden vientivalvonnan alalla sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä 8 päivänä joulukuuta 2008 vahvistetun neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP huomioon ottaen.

    5.  Osapuolet sopivat aloittavansa säännöllisen poliittisen vuoropuhelun, jolla täydennetään ja tehostetaan näitä sitoumuksia.

    11 artikla

    Kansainvälinen yhteistyö terrorismin torjumiseksi

    1.  Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä kahdenvälisellä, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla ehkäistäkseen ja torjuakseen terrorismia kansainvälisen oikeuden, asiaan kuuluvien YK:n päätöslauselmien, kansainvälisten ihmisoikeusnormien sekä pakolais- ja humanitaarisen oikeuden mukaisesti.

    2.  Osapuolet tekevät tätä varten erityisesti yhteistyötä terrorismin torjuntaa koskevan kansainvälisen yhteisymmärryksen syventämiseksi muun muassa pyrkimällä sopimaan terroritekojen oikeudellisesta määritelmästä ja pyrkivät yhteisymmärrykseen laajasta kansainvälistä terrorismia koskevasta yleissopimuksesta.

    3.  YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1373 (2001) ja muiden asianomaisten YK:n asiakirjojen sekä sovellettavien kansainvälisten yleissopimusten ja asiakirjojen täysimääräisen täytäntöönpanon puitteissa osapuolet vaihtavat tietoja terroristijärjestöistä ja -ryhmistä ja niiden toiminnasta sekä tukiverkostoista kansainvälisen oikeuden ja osapuolten lainsäädännön mukaisesti.



    III OSASTO

    VAPAUS, TURVALLISUUS JA OIKEUS

    12 artikla

    Oikeusvaltioperiaate

    1.  Yhteistyössään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla osapuolet pyrkivät erityisesti edistämään oikeusvaltioperiaatetta, johon kuuluvat oikeuslaitoksen riippumattomuus, oikeussuojan toteutuminen ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

    2.  Osapuolet tekevät täysimääräistä yhteistyötä, jotta lainvalvonnan ja oikeudenkäytön alalla toimivat instituutiot toimisivat tehokkaasti.

    3.  Kaiken vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alan yhteistyön johtoajatuksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen.

    13 artikla

    Henkilötietojen suoja

    1.  Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä varmistaakseen henkilötietojen korkeatasoisen suojan EU:n, Euroopan neuvoston ja kansainvälisten oikeudellisten asiakirjojen ja normien mukaisesti.

    2.  Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä on noudatetaan tämän sopimuksen liitteessä I tarkoitettuja säännöksiä. Henkilötietojen siirto osapuolten välillä voi tapahtua vain, jos siirto on välttämätön, jotta osapuolten toimivaltaiset viranomaiset voivat panna tämän tai muut osapuolten väliset sopimukset täytäntöön.

    14 artikla

    Yhteistyö maahanmuutto- turvapaikka-asioiden ja rajaturvallisuuden alalla

    1.  Osapuolet vahvistavat, että ne pitävät alueidensa välisten muuttovirtojen yhteistä hallintaa tärkeänä, ja tehostavat nykyistä kattavaa vuoropuhelua kaikista muuttoliikettä koskevista kysymyksistä, joihin kuuluvat muun muassa laillinen maahanmuutto, kansainvälinen suojelu, laiton maahanmuutto, ihmisten salakuljetus ja ihmiskauppa.

    2.  Yhteistyö perustuu osapuolten keskinäisin neuvotteluin tehtävään tarvearviointiin, ja sitä tehdään asiaan liittyvän, osapuolten voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Keskeisiä yhteistyöaloja ovat erityisesti

    a) 

    muuttoliikkeen taustalla olevat syyt ja sen seuraukset;

    b) 

    kansainvälistä suojelua koskevan kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytäntöjen kehittäminen ja täytäntöönpano pakolaisten oikeusasemasta vuonna 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja pakolaisten oikeusasemasta vuonna 1967 tehdyn pöytäkirjan sekä muiden asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten määräysten noudattamiseksi ja palauttamiskieltoa koskevan periaatteen noudattamisen varmistamiseksi;

    c) 

    maahanpääsyä koskevat säännöt ja maahantuloluvan saaneiden henkilöiden oikeudet ja asema, maassa laillisesti asuvien ulkomaalaisten oikeudenmukainen kohtelu ja heidän kotouttamisensa, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä rasismin ja muukalaisvihan vastaiset toimenpiteet;

    d) 

    laitonta maahanmuuttoa, muuttajien salakuljetusta ja ihmiskauppaa vastaan suunnattujen tuloksellisten ennalta ehkäisevien toimintaperiaatteiden vahvistaminen kiinnittäen huomiota myös siihen, millä tavoin salakuljettajien ja ihmiskauppiaiden verkostoja voidaan torjua ja tällaisen toiminnan uhreja suojella;

    e) 

    laittomien muuttajien paluun edistäminen ja helpottaminen; ja

    f) 

    rajavalvonnan ja asiakirjojen turvallisuuden alalla organisointia, koulutusta, parhaita käytäntöjä ja muita operationaalisia toimenpiteitä koskevat kysymykset sekä yhteistyön tehostaminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex) ja Moldovan tasavallan rajavartiolaitoksen välillä.

    3.  Yhteistyöllä voidaan myös helpottaa kehitystä hyödyttävää kiertomuuttoa.

    15 artikla

    Henkilöiden liikkuvuus

    1.  Osapuolet varmistavat, että seuraavat sopimukset pannaan täysimääräisesti täytäntöön:

    a) 

    ilman lupaa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta tehty Euroopan yhteisön ja Moldovan tasavallan välinen sopimus, joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008; ja

    b) 

    viisumien myöntämisen helpottamisesta tehty Euroopan yhteisön ja Moldovan tasavallan välinen sopimus, joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008, ja jota on muutettu 27 päivänä kesäkuuta 2012.

    2.  Osapuolet pyrkivät tukemaan kansalaisten liikkuvuutta ja toteuttavat asteittain toimenpiteitä edetäkseen kohti yhteistä tavoitetta, joka on viisumivapauden saavuttaminen ajallaan, jos viisumivapautta koskevassa toimintasuunnitelmassa määritellyt edellytykset hallitulle ja turvalliselle liikkuvuudelle täyttyvät.

    16 artikla

    Järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja muun laittoman toiminnan estäminen

    1.  Osapuolet tekevät yhteistyötä järjestäytyneen tai muun rikollisuuden ja laittoman toiminnan kaikkien muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, mukaan lukien valtioiden rajat ylittävä rikollisuus, kuten

    a) 

    ihmisten salakuljetus ja ihmiskauppa;

    b) 

    tavaroiden, mukaan lukien pienaseiden ja laittomien huumausaineiden, salakuljetus ja kauppa;

    c) 

    laiton toiminta talous- ja rahoitusalalla, kuten väärentäminen, veropetokset ja julkisiin hankintoihin liittyvät petokset;

    d) 

    tämän sopimuksen VI osastossa (Rahoitustukea, petosten torjuntaa ja valvontaa koskevat määräykset) tarkoitetut petokset kansainvälisten avunantajien rahoittamissa hankkeissa;

    e) 

    aktiivinen ja passiivinen korruptio yksityisellä ja julkisella sektorilla, mukaan lukien virka-aseman ja vaikutusvallan väärinkäyttö;

    f) 

    asiakirjojen väärentäminen ja väärien lausuntojen antaminen; ja

    g) 

    tietoverkkorikollisuus.

    2.  Osapuolet tehostavat lainvalvontaelinten kahdenvälistä, alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä, myös lujittamalla yhteistyötä Euroopan poliisiviraston (Europol) ja Moldovan tasavallan asianomaisten viranomaisten välillä. Osapuolet ovat sitoutuneet panemaan tehokkaasti täytäntöön kansainväliset normit ja etenkin vuonna 2000 tehtyyn kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukseen ja sen kolmeen pöytäkirjaan, vuonna 2003 tehtyyn korruption vastaiseen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukseen ja Euroopan neuvoston asianomaisiin korruption ehkäisemistä ja torjuntaa koskeviin asiakirjoihin kirjatut normit.

    17 artikla

    Laittomien huumausaineiden torjunta

    1.  Osapuolet tekevät toimivaltansa rajoissa yhteistyötä varmistaakseen, että niiden huumausaineita koskeva lähestymistapa on tasapainoinen ja yhtenäistetty. Huumepolitiikkojen ja -toimien tavoitteena on lujittaa laittomien huumausaineiden torjuntarakenteita, vähentää laittomien huumausaineiden tarjontaa, kauppaa ja kysyntää, käsitellä huumausaineiden väärinkäytöstä aiheutuvia terveydellisiä ja sosiaalisia seurauksia sekä estää tehokkaammin huumausaineiden kemiallisten lähtöaineiden kulkeutumista huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen.

    2.  Osapuolet sopivat näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavista yhteistyön menetelmistä. Toimien perustana ovat yhteisesti sovitut, alan kansainvälisten yleissopimusten, EU:n huumausainestrategian (2013–2020) ja Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen huumeita koskevan 20. erityisistunnon kesäkuussa 1998 antaman, huumausaineiden kysynnän vähentämisen suuntaa-antavia periaatteita koskevan poliittisen julistuksen mukaiset periaatteet.

    18 artikla

    Rahanpesu ja terrorismin rahoitus

    1.  Osapuolet tekevät yhteistyötä estääkseen rahoitusjärjestelmiensä ja muiden asiaan liittyvien järjestelmiensä käytön rikollisen toiminnan tuottaman hyödyn rahanpesuun sekä terrorismin rahoittamiseen. Yhteistyö kattaa myös rikosten tuottoon perustuvan omaisuuden tai varojen takaisinperinnän.

    2.  Tämän alan yhteistyöllä mahdollistetaan asiaan liittyvien tietojen vaihto osapuolten lainsäädännön mukaisesti sekä alan kansainvälisten elinten, kuten rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF), hyväksymiä vaatimuksia vastaavien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien asianmukaisten vaatimusten käyttöönotto.

    19 artikla

    Terrorismin torjunta

    Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä terroritekojen estämiseksi ja tukahduttamiseksi täysin oikeusvaltioperiaatteen, kansainvälisten ihmisoikeuksien sekä pakolais- ja humanitaarisen oikeuden, vuonna 2006 hyväksytyn YK:n maailmanlaajuisen terrorismin vastaisen strategian sekä omien lakiensa ja määräystensä mukaisesti. Ne toimivat näin erityisesti pannessaan kokonaisuudessaan täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1267 (1999), 1373 (2001), 1540 (2004) ja 1904 (2009) sekä muut asiaa koskevat YK:n asiakirjat ja sovellettavat kansainväliset yleissopimukset ja asiakirjat,

    a) 

    vaihtamalla tietoja terroristiryhmistä ja niiden tukiverkostoista kansainvälisen oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

    b) 

    vaihtamalla näkemyksiä terrorismin suuntauksista ja terrorismin torjunnan keinoista ja menetelmistä, myös teknisillä aloilla ja koulutuksessa, ja vaihtamalla kokemuksia terrorismin ehkäisemisestä; ja

    c) 

    jakamalla parhaita toimintatapoja, jotka koskevat ihmisoikeuksien suojelua terrorismin torjunnassa.

    20 artikla

    Oikeudellinen yhteistyö

    1.  Osapuolet sopivat kehittävänsä siviili- ja kauppaoikeuden alan yhteistyötä sikäli kuin on kyse siviilioikeudellista yhteistyötä koskevien monenvälisten yleissopimusten neuvottelemisesta, ratifioinnista ja täytäntöönpanosta erityisesti kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön ja kansainvälisten oikeudenkäyntien alan sekä lastensuojelun alan yleissopimusten osalta.

    2.  Rikosasioita koskevassa oikeudellisessa yhteistyössä osapuolet pyrkivät tehostamaan keskinäiseen oikeusapuun liittyvää yhteistyötä. Siihen on tarkoitus kuulua tarpeen mukaan liittyminen YK:n ja Euroopan neuvoston asiaa koskeviin kansainvälisiin asiakirjoihin ja niiden täytäntöönpano sekä läheisempi yhteistyö Eurojustin kanssa.



    IV OSASTO

    TALOUDELLINEN JA MUU ALAKOHTAINEN YHTEISTYÖ



    1 LUKU

    Julkishallinnon uudistus

    21 artikla

    Yhteistyössä keskitytään tehokkaan ja vastuullisen julkishallinnon kehittämiseen Moldovan tasavallassa oikeusvaltioperiaatteen täytäntöönpanon tukemiseksi, sen varmistamiseksi, että valtioelimet toimivat Moldovan tasavallan koko väestön hyväksi ja Moldovan tasavallan ja sen kumppaneiden välisten kitkattomien suhteiden edistämiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään täytäntöönpanotehtävien nykyaikaistamiseen ja kehittämiseen, jotta Moldovan tasavallan kansalaisille voidaan tarjota laadukkaita palveluita.

    22 artikla

    Yhteistyö kattaa seuraavat alat:

    a) 

    viranomaisten kehittäminen instituutioiden ja tehtävien osalta, jotta voidaan tehostaa niiden toimintaa ja varmistaa tehokas, osallistava ja avoin päätöksenteko ja strateginen suunnitteluprosessi;

    b) 

    julkisten palvelujen nykyaikaistaminen, mukaan lukien sähköisen hallinnoinnin käyttöönotto ja soveltaminen, jotta palveluiden tarjontaa kansalaisille voitaisiin tehostaa ja toimintakuluja vähentää;

    c) 

    ammattimaisen virkamieskunnan luominen johdon vastuullisuuden periaatteen ja toimivallan tehokkaan delegoinnin pohjalta sekä oikeudenmukainen ja avoin rekrytointi, koulutus, arviointi ja palkkaus;

    d) 

    tehokas ja ammattimainen henkilöstöhallinto ja urakehitys; ja

    e) 

    eettisten arvojen edistäminen virkamieskunnassa.

    23 artikla

    Yhteistyö käsittää kaikki julkishallinnon tasot, myös paikallishallinnon.



    2 LUKU

    Taloutta koskeva vuoropuhelu

    24 artikla

    1.  EU ja Moldovan tasavalta helpottavat talousuudistusta parantamalla tietämystä talouksiensa perustekijöistä. Osapuolten yhteistyön tarkoituksena on edistää ja laatia toimivaan markkinatalouteen liittyviä talouspolitiikkoja ja panna ne täytäntöön.

    2.  Moldovan tasavalta pyrkii luomaan toimivan markkinatalouden ja lähentämään asteittain politiikkaansa EU:n politiikkaan terveitä makrotalous- ja finanssipolitiikkoja, mukaan lukien keskuspankin riippumattomuus ja hintojen vakaus, tervettä julkistaloutta ja tasapainoista maksutasetta koskevien periaatteiden mukaisesti.

    25 artikla

    1.  Osapuolet sopivat tätä varten tekevänsä yhteistyötä seuraavilla aloilla:

    a) 

    tietojen vaihto makrotalouspolitiikasta ja rakenneuudistuksista, makrotalouden tuloksista ja tulevaisuuden näkymistä sekä talouden kehittämisstrategioista;

    b) 

    yhteisen edun mukaisten talouskysymysten yhteinen tarkastelu, mukaan lukien talouspolitiikka ja sen täytäntöönpanokeinot, kuten talousennusteiden ja strategisten toimintapoliittisten asiakirjojen laatiminen, jotta voidaan lujittaa Moldovan tasavallan päätöksentekomenettelyjä EU:n periaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti; ja

    c) 

    asiantuntemuksen vaihto makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden alalla, mukaan lukien julkinen talous, rahoitusalan kehitys ja sääntely, raha- ja valuuttakurssipolitiikka ja -puitteet, ulkoinen rahoitustuki ja taloustilastot.

    2.  Yhteistyöhön kuuluu myös tietojen vaihto Euroopan talous- ja rahaliiton periaatteista ja toiminnasta.

    26 artikla

    Tämän luvun piiriin kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.



    3 LUKU

    Yhtiöoikeus, kirjanpito ja tilintarkastus sekä yritysten hallinto- ja ohjausjärjestelmä

    27 artikla

    1.  Osapuolet tunnustavat yhtiöoikeutta ja yritysten hallinto- ja ohjausjärjestelmää sekä kirjanpitoa ja tilintarkastusta koskevien tehokkaiden sääntöjen ja käytäntöjen merkityksen moitteettomasti toimivan markkinatalouden luomisessa ja kaupan edistämisessä, minkä vuoksi ne sopivat yhteistyöstä, joka kattaa seuraavat kysymykset:

    a) 

    osakkeenomistajien, velkojien ja muiden sidosryhmien suojelu tällä alalla sovellettavien EU:n sääntöjen mukaisesti;

    b) 

    asiaa koskevien kansainvälisten normien soveltaminen kansallisella tasolla ja Moldovan tasavallan sääntöjen asteittainen lähentäminen EU:n sääntöihin kirjanpidon ja tilintarkastuksen alalla; ja

    c) 

    yritysten hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan politiikan edelleen kehittäminen kansainvälisten normien mukaisesti sekä Moldovan tasavallan sääntöjen asteittainen lähentäminen tällä alalla sovellettaviin EU:n sääntöihin ja suosituksiin.

    2.  Asiaa koskevat EU:n säännöt ja suositukset on lueteltu tämän sopimuksen liitteessä II.

    28 artikla

    Osapuolten tavoitteena on jakaa tietoja ja asiantuntemusta sekä nykyisistä järjestelmistä että näiden alojen merkittävistä uusista kehityssuuntauksista. Lisäksi osapuolet pyrkivät parantamaan tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden kaupparekistereiden ja Moldovan tasavallan kansallisen yritysrekisterin välillä.

    29 artikla

    Tämän luvun piiriin kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

    30 artikla

    Moldovan tasavalta toteuttaa lainsäädäntönsä lähentämisen tämän sopimuksen liitteessä II tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin oikeusvälineisiin mainitun liitteen määräysten mukaisesti.



    4 LUKU

    Työllisyys, sosiaalipolitiikka ja yhtäläiset mahdollisuudet

    31 artikla

    Osapuolet vahvistavat vuoropuheluaan ja yhteistyötään edistääkseen kansainvälisen työjärjestön (ILO) ihmisarvoista työtä koskevaa ohjelmaa, työllisyyspolitiikkaa, työterveyttä ja -turvallisuutta, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, sosiaalista suojelua, sosiaalista osallisuutta, sukupuolten tasa-arvoa, syrjinnän estämistä ja sosiaalisia oikeuksia sekä edistävät siten uusien ja parempien työpaikkojen luomista, köyhyyden vähentämistä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, kestävää kehitystä ja parempaa elämänlaatua.

    32 artikla

    Yhteistyö, joka perustuu tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen, voi kattaa tietyt kysymykset muun muassa seuraavilla aloilla:

    a) 

    köyhyyden vähentäminen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisääminen;

    b) 

    työllisyyspolitiikka, jonka tavoitteena on uusien ja parempien työpaikkojen luominen ja kunnolliset työolosuhteet, sekä epävirallisen talouden ja pimeän työnteon supistaminen;

    c) 

    aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden ja tehokkaiden työnvälityspalvelujen edistäminen, jotta työmarkkinat voidaan nykyaikaistaa ja mukautua työmarkkinoiden tarpeisiin;

    d) 

    osallistavampien työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien edistäminen heikommassa asemassa olevien henkilöiden, myös vammaisten ja vähemmistöryhmien, integroimiseksi;

    e) 

    työvoiman muuttoliikkeen tehokas hallinta, jolla pyritään vahvistamaan muuttoliikkeen myönteistä vaikutusta kehitykseen;

    f) 

    yhtäläiset mahdollisuudet, joilla pyritään edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä torjumaan kaikenlaista syrjintää;

    g) 

    sosiaalipolitiikka, jolla pyritään tehostamaan sosiaalisen suojelun tasoa, mukaan lukien sosiaaliavustukset ja sosiaalivakuutus, ja nykyaikaistamaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä laadun, saatavuuden ja taloudellisen kestävyyden osalta;

    h) 

    työmarkkinaosapuolten osallistumisen lisääminen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistäminen muun muassa kaikkien sidosryhmien valmiuksia vahvistamalla; ja

    i) 

    työterveyden ja -turvallisuuden edistäminen.

    33 artikla

    Osapuolet kannustavat kaikkia asianmukaisia sidosryhmiä, myös kansalaisjärjestöjä ja erityisesti työmarkkinaosapuolia, osallistumaan Moldovan tasavallan toimintapolitiikan kehittämiseen ja uudistuksiin sekä osapuolten tämän sopimuksen perusteella tekemään yhteistyöhön.

    34 artikla

    Osapuolet pyrkivät tehostamaan yhteistyötä työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla kaikkien asiaankuuluvien alueellisten, monenvälisten ja kansainvälisten foorumien ja organisaatioiden puitteissa.

    35 artikla

    Osapuolet edistävät yritysten yhteiskunnallista vastuuta ja vastuuvelvollisuutta ja kannustavat soveltamaan vastuullisia liiketoimintatapoja, kuten niitä, jotka sisältyvät YK:n Global Compact -aloitteeseen ja ILO:n kolmenkeskiseen julistukseen monikansallisten yritysten ja sosiaalipolitiikan periaatteista.

    36 artikla

    Tämän luvun piiriin kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

    37 artikla

    Moldovan tasavalta toteuttaa lainsäädäntönsä lähentämisen tämän sopimuksen liitteessä III tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin oikeusvälineisiin mainitun liitteen määräysten mukaisesti.



    5 LUKU

    Kuluttajansuoja

    38 artikla

    Osapuolet tekevät yhteistyötä varmistaakseen kuluttajansuojan korkean tason ja saavuttaakseen kuluttajansuojajärjestelmiensä yhteensopivuuden.

    39 artikla

    Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyö voi kattaa erityisesti seuraavat toimet:

    a) 

    kuluttajalainsäädännön lähentäminen tämän sopimuksen liitteessä IV esitettyjen painopistealueiden mukaisesti ja samalla kaupan esteiden syntymisen välttäminen kuluttajien todellisen valinnanvapauden varmistamiseksi;

    b) 

    sellaisen tietojenvaihdon edistäminen, joka koskee kuluttajansuojajärjestelmiä, mukaan lukien kuluttajalainsäädäntö ja sen noudattamisen valvonta, kulutustavaroiden turvallisuutta, mukaan lukien markkinavalvonta, kuluttajatiedotukseen käytettäviä järjestelmiä ja välineitä, kuluttajavalistusta, kuluttajan vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja oikeussuojaa sekä elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisiä myynti- ja palvelusopimuksia;

    c) 

    hallintoviranomaisille ja muille kuluttajien etua edustaville tahoille tarkoitetun koulutuksen edistäminen; ja

    d) 

    riippumattomien kuluttajajärjestöjen, mukaan lukien kuluttajia edustavat kansalaisjärjestöt, kehittämisen tukeminen ja kuluttajaryhmien edustajien välisten yhteyksien sekä viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyön edistäminen kuluttajansuojan alalla.

    40 artikla

    Moldovan tasavalta toteuttaa lainsäädäntönsä lähentämisen tämän sopimuksen liitteessä IV tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin oikeusvälineisiin mainitun liitteen määräysten mukaisesti.



    6 LUKU

    Tilastot

    41 artikla

    Osapuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään tilastoihin liittyvissä kysymyksissä ja edistävät näin pitkän aikavälin tavoitetta tuottaa oikea-aikaisesti kansainvälisesti vertailukelpoisia ja luotettavia tilastotietoja. Kestävän, tehokkaan ja ammatillisesti riippumattoman kansallisen tilastojärjestelmän odotetaan tuottavan kansalaisten, yritysten ja päättäjien EU:ssa ja Moldovan tasavallassa tarvitsemia tietoja, jotta nämä pystyvät tekemään siihen perustuvia päätöksiä. Kansallisen tilastojärjestelmän olisi oltava tilastointia koskevien YK:n perusperiaatteiden mukainen ja siinä olisi otettava huomioon tilastotietoja koskeva unionin säännöstö, mukaan lukien eurooppalaisia tilastoja koskevat käytännesäännöt, jotta kansallinen tilastojärjestelmä saataisiin yhdenmukaiseksi unionin normien ja standardien kanssa.

    42 artikla

    Yhteistyöllä pyritään:

    a) 

    vahvistamaan edelleen kansallisen tilastojärjestelmän valmiuksia, keskittymään vankan oikeusperustan luomiseen, riittävien tietojen ja metatietojen tuottamiseen, tietojen levittämistä koskevaan politiikkaan ja käyttäjäystävällisyyteen ottaen huomioon eri käyttäjäryhmät, kuten julkinen ja yksityinen sektori, akateeminen yhteisö ja muut käyttäjät;

    b) 

    yhdenmukaistamaan asteittain Moldovan tasavallan tilastojärjestelmä Euroopan tilastojärjestelmän kanssa;

    c) 

    hienosäätämään tietojen toimittamista EU:lle, ottaen huomioon asiaa koskevien kansainvälisten ja unionin menetelmien soveltaminen, luokittelut mukaan lukien;

    d) 

    parantamaan tilastotyöntekijöiden ammatillisia ja hallinnointivalmiuksia, jotta voidaan helpottaa EU:n tilastonormien soveltamista ja edistää Moldovan tasavallan tilastojärjestelmän kehittämistä;

    e) 

    vaihtamaan osapuolten välillä kokemuksia tilastoalan osaamisen kehittämisestä; ja

    f) 

    edistämään kaikkien tilastojen tuotantoon liittyvien prosessien ja tilastojen levittämisen kokonaislaadun hallintaa.

    43 artikla

    Osapuolet tekevät yhteistyötä Euroopan tilastojärjestelmän puitteissa, jossa Eurostat on Euroopan tilastoviranomainen. Yhteistyössä keskitytään seuraaviin:

    a) 

    väestötilastot, mukaan lukien väestölaskennat ja sosiaalitilastot;

    b) 

    maataloustilastot, mukaan lukien maatalouslaskennat ja ympäristötilastot;

    c) 

    liiketoimintatilastot, mukaan lukien yritysrekisterit ja hallintolähteiden käyttö tilastotarkoituksiin;

    d) 

    makrotaloudelliset tilastot, mukaan lukien kansantalouden tilinpito, ulkomaankauppatilastot ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevat tilastot;

    e) 

    energiatilastot, mukaan lukien energiataseet;

    f) 

    aluetilastot; ja

    g) 

    monialaiset toimet, mukaan lukien tilastoluokitukset, laadunhallinta, koulutus, tilastotietojen levittäminen sekä ajanmukaisen tietotekniikan käyttö.

    44 artikla

    Osapuolet muun muassa vaihtavat tietoja ja asiantuntemusta ja kehittävät yhteistyötään ottaen huomioon eri avustusohjelmien puitteissa käynnistetystä tilastojärjestelmän uudistuksesta tähän asti kertyneet kokemukset. Tavoitteena on tilastoja koskevaan unionin säännöstöön edelleen lähentyminen Moldovan tasavallan tilastojärjestelmän kehittämistä koskevan kansallisen strategian pohjalta ja Euroopan tilastojärjestelmän kehityksen huomioon ottaen. Tilastotietojen tuottamisprosessissa painotetaan otantatutkimusten edelleen kehittämistä ja hallinnollisten tietojen käyttöä, ja samalla otetaan huomioon tarve vähentää vastausrasitetta. Tietojen on oltava politiikan suunnittelun ja seurannan kannalta tarkoituksenmukaisia kaikilla yhteiskunta- ja talouselämän keskeisillä aloilla.

    45 artikla

    Tämän luvun piiriin kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua. Moldovan tasavallan olisi mahdollisuuksien mukaan voitava osallistua Euroopan tilastojärjestelmän puitteissa toteutettaviin toimiin, mukaan lukien koulutukseen.

    46 artikla

    1.  Osapuolet sitoutuvat laatimaan ohjelman Moldovan tasavallan lainsäädännön asteittaisesta lähentämisestä EU:n tilastoalan säännöstöön ja tarkistamaan sitä määräajoin.

    2.  EU:n tilastoalan säännöstö esitetään vuosittain ajan tasalle saatettavassa tilastotietoja koskevien vaatimusten yhteenvedossa (Statistical Requirements Compendium), jonka osapuolet katsovat olevan tämän sopimuksen liitteenä (liite V).



    7 LUKU

    Julkisen talouden hoito: budjettipolitiikka, varainhoidon sisäinen valvonta, talouden tarkastus ja ulkoinen tilintarkastus

    47 artikla

    Tämän luvun kattamalla alalla toteutettavassa yhteistyössä keskitytään kansainvälisten standardien sekä EU:n kyseistä alaa koskevien hyvien käytäntöjen täytäntöönpanoon, millä edistetään nykyaikaisen julkisen varainhoitojärjestelmän kehittämistä Moldovan tasavallassa siten, että se vastaa avoimuutta, vastuullisuutta, taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta koskevia EU:n ja kansainvälisiä periaatteita.

    48 artikla

    Talousarvio- ja kirjanpitojärjestelmät

    Osapuolet tekevät yhteistyötä seuraavilla aloilla:

    a) 

    julkista taloutta, valtion varoja ja kirjanpito- ja raportointijärjestelmiä koskevien sääntelyasiakirjojen parantaminen ja systematisointi sekä niiden yhdenmukaistaminen kansainvälisten standardien mukaisesti ja EU:n julkisen sektorin hyviä käytäntöjä noudattaen;

    b) 

    monivuotisen talousarviosuunnittelun jatkuva kehittäminen ja yhdenmukaistaminen EU:n hyvien käytäntöjen kanssa;

    c) 

    Euroopan maiden talousarvioita koskevien käytäntöjen tarkastelu talousarviokäytäntöjen tehostamiseksi Moldovan tasavallassa;

    d) 

    edistetään hankintamenettelyjen lähentämistä EU:n käytäntöjen kanssa; ja

    e) 

    tietojen, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihto, muun muassa henkilöstövaihdon ja alan yhteisen koulutuksen avulla.

    49 artikla

    Varainhoidon sisäinen valvonta, talouden tarkastus ja ulkoinen tilintarkastus

    Osapuolet tekevät yhteistyötä myös seuraavilla aloilla:

    a) 

    valtion ja paikallisviranomaisten sisäisen valvontajärjestelmän edelleen kehittäminen (mukaan lukien toiminnallisesti itsenäinen sisäinen tarkastus) yhdenmukaistamalla se yleisesti hyväksyttyjen kansainvälisten standardien ja menetelmien sekä EU:n hyvien käytäntöjen kanssa;

    b) 

    riittävän talouden tarkastusjärjestelmän kehittäminen, jolla täydennetään päällekkäisyyttä välttäen sisäistä tarkastustoimintoa ja varmistetaan riittävä valtion tulojen ja menojen tarkastus siirtymäkauden aikana ja sen jälkeen;

    c) 

    varainhoitoon ja varainhoidon valvontaan ja tarkastuksiin osallistuvien toimijoiden sekä talousarvion laatimiseen, valtion varojen hallinnointiin ja kirjanpitoon osallistuvien toimijoiden välinen tehokas yhteistyö hallintotavan kehittämisen edistämiseksi;

    d) 

    julkisen varainhoidon sisäisen valvonnan yhdenmukaistamisesta vastaavan keskusyksikön toimivallan lisääminen;

    e) 

    ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen järjestön (INTOSAI) antamien kansainvälisesti hyväksyttyjen ulkoista tarkastusta koskevien standardien täytäntöönpano; ja

    f) 

    tietojen, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihto, muun muassa henkilöstövaihdon ja alan yhteisen koulutuksen avulla.

    50 artikla

    Petosten ja korruption torjunta

    Osapuolet tekevät yhteistyötä myös seuraavilla aloilla:

    a) 

    tietojen, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihto;

    b) 

    menetelmien parantaminen petosten ja korruption torjumiseksi ja ehkäisemiseksi tämän luvun kattamilla aloilla, mukaan lukien asianomaisten hallintoelinten välinen yhteistyö; ja

    c) 

    tehokkaan yhteistyön varmistaminen asianomaisten EU:n toimielinten ja elinten kanssa EU:n varojen hallinnointiin ja valvontaan liittyvien paikan päällä suoritettavien tarkastusten, muiden tarkastusten ja valvonnan osalta asiaa koskevien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti.

    51 artikla

    Tämän luvun piiriin kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.



    8 LUKU

    Verotus

    52 artikla

    Osapuolet tekevät yhteistyötä tehostaakseen hyvää hallintoa verotuksen alalla tarkoituksenaan parantaa edelleen taloudellisia suhteitaan, kauppaa, investointeja ja reilua kilpailua.

    53 artikla

    Viitaten tämän sopimuksen 52 artiklaan osapuolet tunnustavat verotusalan hyvän hallintotavan periaatteet eli avoimuutta, tietojenvaihtoa ja reilua verokilpailua koskevat periaatteet, joihin jäsenvaltiot ovat sitoutuneet EU:n tasolla, ja sitoutuvat noudattamaan niitä. Osapuolet parantavat tätä varten kansainvälistä yhteistyötä verotuksen alalla, helpottamaan lainmukaisten verotulojen keräämistä ja laatimaan toimenpiteitä edellä mainittujen periaatteiden tehokkaan noudattamisen varmistamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EU:n ja jäsenvaltioiden toimivaltuuksia.

    54 artikla

    Osapuolet tehostavat ja lujittavat yhteistyötään, jonka tarkoituksena on parantaa ja kehittää Moldovan tasavallan verojärjestelmää ja -hallintoa, mukaan lukien veronkanto- ja valvontavalmiuksien tehostaminen, kiinnittäen erityistä huomiota arvonlisäveron (alv) palautusmenettelyihin, jotta voidaan välttää verorästien kertyminen, varmistaa tehokas veronkanto ja lujittaa veropetosten ja veronkierron torjuntaa. Osapuolet pyrkivät tehostamaan yhteistyötä ja jakamaan kokemuksia veropetosten torjunnasta ja erityisesti karusellipetoksista.

    55 artikla

    Osapuolet kehittävät yhteistyötään ja yhdenmukaistavat toimiaan, joilla torjutaan petoksia ja valmisteveron alaisten tuotteiden salakuljetusta. Tämä yhteistyö kattaa muun muassa tupakkatuotteiden valmisteverojen asteittaisen lähentämisen mahdollisuuksien mukaan ja ottaen huomioon alueellisesta toimintaympäristöstä johtuvat rajoitteet, myös alueellisella tasolla käytävän vuoropuhelun kautta ja tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön vuoden 2003 puitesopimuksen mukaisesti. Osapuolet pyrkivät tätä varten lujittamaan yhteistyötään alueellisessa toimintaympäristössä.

    56 artikla

    Tämän luvun piiriin kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

    57 artikla

    Moldovan tasavalta toteuttaa lainsäädäntönsä lähentämisen tämän sopimuksen liitteessä VI tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin oikeusvälineisiin mainitun liitteen määräysten mukaisesti.



    9 LUKU

    Rahoituspalvelut

    58 artikla

    Osapuolet tunnustavat tehokkaiden sääntöjen ja käytäntöjen merkityksen rahoituspalvelujen alalla, jotta voidaan luoda toimiva markkinatalous ja kehittää osapuolten keskinäistä kauppavaihtoa, minkä vuoksi ne sopivat yhteistyöstä rahoituspalvelujen alalla seuraavien tavoitteiden mukaisesti:

    a) 

    tuetaan rahoituspalveluja koskevan sääntelyn mukauttamista avoimen markkinatalouden tarpeisiin;

    b) 

    varmistetaan sijoittajien ja muiden rahoituspalvelujen käyttäjien tehokas ja asianmukainen suojelu;

    c) 

    varmistetaan Moldovan tasavallan rahoitusjärjestelmän vakaus ja eheys kokonaisuudessaan;

    d) 

    edistetään yhteistyötä rahoitusjärjestelmän eri toimijoiden välillä, sääntely- ja valvontaviranomaiset mukaan lukien; ja

    e) 

    varmistetaan riippumaton ja tehokas valvonta.

    59 artikla

    1.  Osapuolet edistävät yhteistyötä asiaankuuluvien sääntely- ja valvontaviranomaisten välillä, mukaan lukien tietojenvaihtoa, rahoitusmarkkinoita koskevan asiantuntemuksen jakamista ja muita vastaavia toimenpiteitä.

    2.  Erityistä huomiota kiinnitetään tällaisten viranomaisten hallinnollisten valmiuksien kehittämiseen muun muassa henkilöstövaihdon ja yhteisen koulutuksen avulla.

    60 artikla

    Tämän luvun piiriin kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

    61 artikla

    Moldovan tasavalta toteuttaa lainsäädäntönsä lähentämisen tämän sopimuksen liitteessä XXVIII-A tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin oikeusvälineisiin mainitun liitteen määräysten mukaisesti.



    10 LUKU

    Teollisuus- ja yrityspolitiikka

    62 artikla

    Osapuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään teollisuus- ja yrityspolitiikan alalla parantaakseen liiketoimintaympäristöä kaikkien talouden toimijoiden ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) kannalta. Tehostetun yhteistyön on määrä parantaa hallinnollista kehystä ja sääntelykehystä niin EU:n yritysten kuin Moldovan tasavallan yritysten kannalta sekä EU:ssa että Moldovan tasavallassa, ja sen olisi perustuttava pk-yrityksiä koskevaan EU:n politiikkaan ja teollisuuspolitiikkaan ottaen huomioon tämän alan kansainvälisesti tunnustetut periaatteet ja käytännöt.

    63 artikla

    Osapuolet toimivat tätä varten yhteistyössä

    a) 

    toteuttaakseen strategioita pk-yritysten kehittämiseksi eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen periaatteiden pohjalta ja valvoakseen täytäntöönpanoprosessia säännöllisen raportoinnin ja vuoropuhelun avulla. Tässä yhteistyössä keskitytään myös mikroyrityksiin, jotka ovat erittäin tärkeitä sekä EU:n että Moldovan tasavallan talouden kannalta;

    b) 

    luodakseen paremmat toimintaedellytykset vaihtamalla tietoja ja hyviä käytäntöjä ja edistämällä siten kilpailukyvyn parantumista. Tämä yhteistyö kattaa rakennemuutosten hallinnoinnin, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kehittämisen ja ympäristö- ja energiakysymykset, kuten energiatehokkuuden ja puhtaamman tuotannon;

    c) 

    yksinkertaistaakseen ja järkeistääkseen sääntelyä ja sääntelykäytäntöjä; tässä keskitytään erityisesti sääntelytekniikkaa koskevien hyvien käytäntöjen vaihtoon, EU:n periaatteet mukaan lukien;

    d) 

    edistääkseen innovaatiopolitiikan kehitystä vaihtamalla tutkimus- ja kehittämistoiminnan kaupallistamiseen (teknologia-alan start-up -yrityksille tarkoitetut tukivälineet mukaan lukien), klustereiden kehittämiseen ja rahoituksen saantiin liittyviä tietoja ja hyviä käytäntöjä;

    e) 

    edistääkseen EU:n yritysten ja Moldovan tasavallan yritysten välisiä yhteyksiä sekä näiden yritysten ja EU:n ja Moldovan tasavallan viranomaisten välisiä yhteyksiä;

    f) 

    tukeakseen vienninedistämistoimien toteuttamista Moldovan tasavallassa; ja

    g) 

    helpottaakseen Moldovan tasavallan teollisuuden nykyaikaistamista ja rakennemuutosta tietyillä aloilla.

    64 artikla

    Tämän luvun piiriin kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua. Vuoropuheluun osallistuvat myös EU:n yritysten ja Moldovan tasavallan yritysten edustajat.



    11 LUKU

    Kaivostoiminta ja raaka-aineet

    65 artikla

    Osapuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötä kaivostoiminnan ja raaka-aineiden kaupan alalla edistääkseen keskinäistä ymmärtämystä, liiketoimintaympäristön parantamista, tietojenvaihtoa ja yhteistyötä muissa kuin energiaan liittyvissä kysymyksissä, jotka liittyvät erityisesti metallimalmien ja teollisuusmineraalien louhintaan.

    66 artikla

    Osapuolet sopivat tätä varten tekevänsä yhteistyötä seuraavilla aloilla:

    a) 

    osapuolten tietojenvaihto niiden kaivostoiminnan ja raaka-aineiden alan kehityksestä;

    b) 

    tietojenvaihto raaka-aineiden kauppaan liittyvistä kysymyksistä kahdenvälisten vaihtojen edistämiseksi;

    c) 

    tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto kaivosteollisuuden kestävän kehityksen näkökohdista; ja

    d) 

    tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto kaivosteollisuuteen liittyvästä koulutuksesta, osaamisesta ja turvallisuudesta.



    12 LUKU

    Maatalous ja maaseudun kehittäminen

    67 artikla

    Osapuolet tekevät yhteistyötä edistääkseen maataloutta ja maaseudun kehittämistä erityisesti politiikkojen ja lainsäädännön asteittaisen lähentämisen avulla.

    68 artikla

    Osapuolten yhteistyö maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla kattaa muun muassa seuraavat alat:

    a) 

    maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevien politiikkojen keskinäisen ymmärtämyksen helpottaminen;

    b) 

    hallinnollisten valmiuksien parantaminen keskus- ja paikallistasolla politiikkojen suunnittelun, arvioinnin ja täytäntöönpanon osalta EU:n säädösten ja parhaiden käytäntöjen mukaisesti;

    c) 

    maataloustuotannon nykyaikaistamisen ja kestävyyden edistäminen;

    d) 

    maaseudun kehittämistä koskeviin politiikkoihin liittyvien tietojen ja parhaiden käytäntöjen jakaminen maaseutuyhteisöjen taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi;

    e) 

    maatalousalan kilpailukyvyn sekä markkinoiden tehokkuuden ja avoimuuden parantaminen;

    f) 

    laatupolitiikkojen ja niiden valvontajärjestelmien, erityisesti maantieteellisten merkintöjen ja luonnonmukaisen maatalouden, edistäminen;

    g) 

    tietojen levittäminen ja maataloustuottajille tarkoitettujen neuvontapalvelujen edistäminen; ja

    h) 

    sellaisten kysymysten yhdenmukaistamisen tehostaminen, joita käsitellään niissä kansainvälisissä järjestöissä, joiden jäseniä osapuolet ovat.

    69 artikla

    Tämän luvun piiriin kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

    70 artikla

    Moldovan tasavalta toteuttaa lainsäädäntönsä lähentämisen tämän sopimuksen liitteessä VII tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin oikeusvälineisiin mainitun liitteen määräysten mukaisesti.



    13 LUKU

    Kalastus- ja meripolitiikka



    1 Jakso

    Kalastuspolitiikka

    71 artikla

    Osapuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään kalastus- ja meriasioiden hallintaa koskevissa kysymyksissä ja tiivistävät näin kahdenvälistä ja monenvälistä yhteistyötä kalastusalalla. Osapuolet edistävät myös yhdennetyn lähestymistavan soveltamista kalastuskysymyksiin ja kestävän kalastuksen kehittämistä.

    72 artikla

    Osapuolet toteuttavat yhteisiä toimia, vaihtavat tietoja ja antavat toisilleen tukea edistääkseen

    a) 

    hyvää hallintoa ja parhaita käytäntöjä kalastuksenhoidossa, jotta voidaan varmistaa kalakantojen säilyttäminen ja hoito kestävällä tavalla ja ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan pohjalta;

    b) 

    vastuullista kalastusta ja kalastuksenhoitoa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, jotta voidaan säilyttää kalakantojen ja ekosysteemien terveys; ja

    c) 

    yhteistyötä asianmukaisten alueellisten järjestöjen kautta, joiden tehtävänä on varmistaa elollisten vesiluonnonvarojen hoito ja säilyttäminen.

    73 artikla

    Osapuolet tukevat aloitteita, kuten vastavuoroista kokemusten vaihtoa ja tuen antamista, varmistaakseen kestävän kalastuspolitiikan täytäntöönpanon, mukaan lukien seuraavat toimet:

    a) 

    kala- ja vesiviljelyvarojen hoito;

    b) 

    kalastustoiminnan tarkastus ja valvonta sekä asianmukaisten toimenpiteiden soveltamiseen kykenevien hallinnollisten ja oikeudellisten rakenteiden kehittäminen;

    c) 

    pyyntiä, saaliin purkamista sekä biologisia ja taloudellisia seikkoja koskevien tietojen keruu;

    d) 

    markkinoiden tehokkuuden parantaminen erityisesti tukemalla tuottajaorganisaatioita, järjestämällä kuluttajille tiedotusta sekä edistämällä markkinoille saattamista koskevia vaatimuksia ja jäljitettävyyttä; ja

    e) 

    kalatalousalan rakennepolitiikan kehittäminen kiinnittäen erityistä huomiota kestävään kehitykseen kalastusalueilla, joilla tarkoitetaan järven rannalla olevaa aluetta, johon voi kuulua myös lammikoita tai joen suisto, ja joilla kalatalousala on merkittävä työllistäjä.



    2 Jakso

    Meripolitiikka

    74 artikla

    Ottaen huomioon osapuolten yhteistyön kalastuksen, liikenteen, ympäristön ja muiden mereen liittyvien politiikkojen aloilla osapuolet kehittävät tarvittaessa myös yhteistyötä ja vastavuoroista tukea meriasioissa, erityisesti tukemalla asiaa koskevilla kansainvälisillä merialan foorumeilla aktiivisesti yhdennetyn lähestymistavan soveltamista meriasioihin ja hyvään hallintoon Mustallamerellä.

    75 artikla

    Tämän luvun piiriin kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.



    14 LUKU

    Yhteistyö energia-alalla

    76 artikla

    Osapuolet sopivat jatkavansa nykyistä energia-alan yhteistyötään kumppanuuden, yhteisen edun, avoimuuden ja ennakoitavuuden periaatteiden pohjalta. Yhteistyöllä olisi pyrittävä energiatehokkuuteen, markkinoiden yhdentymiseen ja energia-alan sääntelyn lähentämiseen ottaen huomioon, että on tarpeen varmistaa kilpailukyky ja turvallisen, ympäristön kannalta kestävän ja kohtuuhintaisen energian saanti, muun muassa energiayhteisön perustamissopimuksen määräysten avulla.

    77 artikla

    Yhteistyö kattaa muun muassa seuraavat alat ja tavoitteet:

    a) 

    energiastrategiat ja -politiikat;

    b) 

    kilpailukykyisten, avointen ja syrjimättömien energiamarkkinoiden kehittäminen EU:n normien mukaisesti, mukaan lukien energiayhteisön perustamissopimuksesta aiheutuvat velvoitteet, sääntelyn uudistamisen kautta ja osallistumalla alueelliseen energia-alan yhteistyöhön;

    c) 

    houkuttelevan ja vakaan investointiympäristön luominen institutionaaliset, oikeudelliset, verotukselliset ja muut olosuhteet huomioon ottaen;

    d) 

    energiainfrastruktuuri, mukaan lukien yhteistä etua koskevat hankkeet, energialähteiden, energiantoimittajien ja kuljetusreittien monipuolistamiseksi tehokkaalla, taloudellisella ja ympäristöystävällisellä tavalla muun muassa helpottamalla lainoilla ja avustuksilla rahoitettavia investointeja;

    e) 

    energian toimitusten ja kaupan, kauttakulun ja kuljetusten pitkän aikavälin vakauden ja varmuuden lisääminen kumpaakin osapuolta hyödyttävällä ja syrjimättömällä tavalla EU:n ja kansainvälisten sääntöjen mukaisesti;

    f) 

    energiatehokkuuden ja energiansäästön edistäminen muun muassa rakennusten energiatehokkuuden osalta sekä uusiutuvien energialähteiden kehittäminen ja tukeminen taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti;

    g) 

    kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, myös energiatehokkuutta ja uusiutuvia energiamuotoja käsittelevien hankkeiden avulla;

    h) 

    tieteellinen ja tekninen yhteistyö ja tietojenvaihto teknologioiden kehittämiseksi ja parantamiseksi energian tuotannossa, siirrossa, jakelussa ja loppukäytössä kiinnittäen erityistä huomiota energiatehokkaisiin ja ympäristöä säästäviin teknologioihin; ja

    i) 

    yhteistyötä voidaan toteuttaa ydinturvallisuuden ja ydinvalvonnan sekä säteilysuojelun alalla Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) periaatteiden ja standardien, IAEA:n puitteissa tehtyjen asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten ja yleissopimusten sekä soveltuvin osin Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

    78 artikla

    Tämän luvun piiriin kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

    79 artikla

    Moldovan tasavalta toteuttaa lainsäädäntönsä lähentämisen tämän sopimuksen liitteessä VIII tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin oikeusvälineisiin mainitun liitteen määräysten mukaisesti.



    15 LUKU

    Liikenne

    80 artikla

    Osapuolet

    a) 

    laajentavat ja lujittavat yhteistyötään liikenteen alalla edistääkseen kestävien liikennejärjestelmien kehittämistä;

    b) 

    edistävät tehokkaita, turvallisia ja varmoja liikennepalveluja sekä intermodaaliliikennettä ja liikennejärjestelmien yhteentoimivuutta; ja

    c) 

    pyrkivät parantamaan tärkeimpiä liikenneyhteyksiä alueidensa välillä.

    81 artikla

    Tämä yhteistyö kattaa muun muassa seuraavat alat:

    a) 

    kestävän, kaikki liikennemuodot kattavan kansallisen liikennepolitiikan kehittäminen, erityisesti jotta voidaan varmistaa tehokkaat, turvalliset ja varmat liikennejärjestelmät ja edistää liikenteeseen liittyvien näkökohtien huomioon ottamista muilla politiikan aloilla;

    b) 

    kansalliseen liikennepolitiikkaan perustuvien alakohtaisten strategioiden laatiminen (mukaan lukien oikeudelliset vaatimukset teknisten laitteiden ja välineiden sekä kuljetuskaluston tason nostamiseksi korkeimpien kansainvälisten standardien mukaiseksi) tie-, rautatie-, sisävesi- ja lentoliikenteelle sekä intermodaaliliikenteelle; tämä käsittää myös täytäntöönpanon aikataulut ja välitavoitteet, hallintovastuun määrittämisen sekä rahoitussuunnitelmat;

    c) 

    infrastruktuuripolitiikan tehostaminen tavoitteena eri liikennemuotoihin liittyvien infrastruktuurihankkeiden määrittelyn ja arvioinnin parantaminen;

    d) 

    sellaisten rahoitusstrategioiden laatiminen, joissa painotetaan kunnossapitoa, kapasiteettiongelmia ja puuttuvia infrastruktuuriyhteyksiä ja joissa edistetään yksityisen sektorin aktiivista osallistumista liikennehankkeisiin;

    e) 

    liittyminen asianmukaisiin kansainvälisiin liikennejärjestöihin ja -sopimuksiin sekä menettelyihin, joiden avulla varmistetaan kansainvälisten liikennesopimusten ja -yleissopimusten täysimääräinen täytäntöönpano ja tehokas valvonta;

    f) 

    tieteellinen ja tekninen yhteistyö ja tietojenvaihto liikenteen alan teknologioiden, esimerkiksi älykkäiden liikennejärjestelmien, kehittämistä ja parantamista varten; ja

    g) 

    älykkäiden liikennejärjestelmien sekä tietotekniikan käytön edistäminen kaikkien liikennemuotojen hallinnoinnissa ja toiminnassa sekä intermodaalisuuden ja yhteistyön tukeminen liikennettä helpottavien avaruustietoliikennejärjestelmien ja kaupallisten sovellusten käytössä.

    82 artikla

    1.  Yhteistyön tarkoituksena on myös helpottaa matkustaja- ja tavaraliikennettä ja lisätä liikennevirtojen sujuvuutta Moldovan tasavallan, EU:n ja alueen kolmansien maiden välillä poistamalla hallinnollisia, teknisiä ja muita esteitä, parantamalla liikenneverkkoja ja uudistamalla infrastruktuuria erityisesti osapuolia yhdistävillä pääväylillä. Tämä yhteistyö käsittää toimia rajanylitysten helpottamiseksi.

    2.  Yhteistyöhön kuuluu tietojenvaihtoa ja yhteisiä toimia

    a) 

    alueellisella tasolla, erityisesti ottaen huomioon edistyksen, jota on tapahtunut erilaisten alueellista liikenneyhteistyötä koskevien järjestelyjen, kuten liikenneväylän Eurooppa-Kaukasus-Aasia (TRACECA), itäisen kumppanuuden puitteissa toteutettavan liikenneyhteistyön ja muiden liikennealan aloitteiden, ansiosta; ja

    b) 

    kansainvälisellä tasolla, myös suhteessa kansainvälisiin liikennejärjestöihin ja osapuolten ratifioimiin kansainvälisiin sopimuksiin ja yleissopimuksiin sekä EU:n eri liikennevirastojen puitteissa.

    83 artikla

    Tämän luvun piiriin kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

    84 artikla

    Osapuolet tekevät yhteistyötä parantaakseen liikenneyhteyksiä tämän sopimuksen liitteessä IX tarkoitettujen määräysten mukaisesti.

    85 artikla

    Moldovan tasavalta toteuttaa lainsäädäntönsä lähentämisen tämän sopimuksen liitteessä X ja liitteessä XXVIII-D tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin oikeusvälineisiin mainittujen liitteiden määräysten mukaisesti.



    16 LUKU

    Ympäristö

    86 artikla

    Osapuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään ympäristöön liittyvissä kysymyksissä ja edistävät näin kestävää kehitystä ja vihreää taloutta koskevaa pitkän aikavälin tavoitetta. Ympäristönsuojelun tehostamisen odotetaan tuovan etuja kansalaisille ja yrityksille sekä EU:ssa että Moldovan tasavallassa, muun muassa kansanterveyden kohenemisen, luonnonvarojen säilymisen ja taloudellisen ja ympäristötehokkuuden lisääntymisen ansiosta sekä siksi, että ympäristöpolitiikan näkökohdat otetaan huomioon muilla politiikan aloilla ja käytetään uudenaikaisia, puhtaampia teknologioita, joilla edistetään kestävämpiä tuotantotapoja. Yhteistyön toteuttamisessa otetaan huomioon osapuolten edut tasavertaisuuden ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta sekä osapuolten keskinäinen riippuvuus ympäristönsuojelun alalla ja alan monenväliset sopimukset.

    87 artikla

    Yhteistyön tarkoituksena on ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu, parantaminen ja palauttaminen, ihmisten terveyden suojelu, luonnonvarojen kestävä käyttö ja sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin muun muassa seuraavilla aloilla:

    a) 

    ympäristöhallinto ja monialaiset kysymykset, kuten ympäristövaikutusten arviointi ja strateginen ympäristöarviointi, koulutus, ympäristövastuu, ympäristörikollisuuden torjunta, valtioiden rajat ylittävä yhteistyö, ympäristötiedon saatavuus, päätöksentekoprosessit sekä tehokkaat hallinnolliset ja oikeudelliset muutoksenhakumenettelyt;

    b) 

    ilman laatu;

    c) 

    veden laatu ja vesivarojen hoito, mukaan lukien tulvariskien hallinta, veden niukkuus ja kuivuus;

    d) 

    jätehuolto ja resurssien hallinta sekä jätteen siirto;

    e) 

    luonnonsuojelu, mukaan lukien biologisen ja maisemallisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja suojelu;

    f) 

    teollisuuden päästöt ja teollisuusonnettomuudet;

    g) 

    kemikaalit;

    h) 

    melusaaste;

    i) 

    maaperän suojelu;

    j) 

    kaupunki- ja maaseutuympäristö;

    k) 

    ympäristömaksut ja -verot;

    l) 

    valvonta ja ympäristötietojärjestelmät;

    m) 

    tarkastukset ja täytäntöönpano; ja

    n) 

    ekoinnovointi, mukaan lukien parhaat käytettävissä olevat tekniikat.

    88 artikla

    Osapuolet muun muassa

    a) 

    vaihtavat tietoja ja kokemuksia;

    b) 

    toteuttavat yhteisiä tutkimustoimia ja vaihtavat tietoja puhtaammista teknologioista;

    c) 

    tekevät suunnitelmia teollisuusonnettomuuksien varalle;

    d) 

    toteuttavat yhteisiä toimia alueellisella ja kansainvälisellä tasolla, muun muassa osapuolten ratifioimien monenvälisten ympäristösopimusten ja tarvittaessa alalla toimivien virastojen puitteissa.

    Osapuolet kiinnittävät erityistä huomiota rajat ylittäviin kysymyksiin ja alueelliseen yhteistyöhön.

    89 artikla

    Yhteistyö kattaa muun muassa seuraavat tavoitteet:

    a) 

    sellaisen kattavan ympäristöstrategian laatiminen, joka sisältää suunnitellut institutionaaliset uudistukset (aikatauluineen), jotta voidaan varmistaa ympäristölainsäädännön täytäntöönpano ja täytäntöönpanon valvonta; toimivallan jako kansallisen, alueellisen ja paikallisen ympäristöhallinnon välillä; päätöksentekoa ja päätösten täytäntöönpanoa koskevat menettelyt; menettelyt ympäristönäkökohtien ottamiseksi huomioon muilla politiikan aloilla; vihreän talouden toimenpiteiden ja ekoinnovoinnin edistäminen, tarvittavien henkilöstöresurssien ja rahoituksen määrittäminen sekä tarkastelumenettely; ja

    b) 

    ilman laatua koskevien alakohtaisten strategioiden laatiminen; veden laatu ja vesivarojen hoito; jätehuolto ja resurssien hallinta; biologinen monimuotoisuus ja luonnonsuojelu; teollisuuden päästöt ja teollisuusonnettomuudet sekä kemikaalit, melusaaste, maaperän suojelu, kaupunki- ja maaseutuympäristö, ekoinnovointi mukaan lukien selkeästi määritellyt aikataulut ja välitavoitteet täytäntöönpanoa varten, hallinnolliset vastuualueet ja rahoitusstrategiat infrastruktuuriin ja teknologiaan tehtäviä investointeja varten.

    90 artikla

    Tämän luvun piiriin kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

    91 artikla

    Moldovan tasavalta toteuttaa lainsäädäntönsä lähentämisen tämän sopimuksen liitteessä XI tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin oikeusvälineisiin mainitun liitteen määräysten mukaisesti.



    17 LUKU

    Ilmastotoimet

    92 artikla

    Osapuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Yhteistyön toteuttamisessa otetaan huomioon osapuolten edut tasavertaisuuden ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta sekä alan kahdenvälisten ja monenvälisten sitoumusten keskinäinen riippuvuus.

    93 artikla

    Yhteistyöllä edistetään toimenpiteitä osapuolten sisäisellä, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla muun muassa seuraavilla aloilla:

    a) 

    ilmastonmuutoksen hillitseminen;

    b) 

    ilmastonmuutokseen sopeutuminen;

    c) 

    hiilidioksidipäästöjen kauppa;

    d) 

    turvallisten ja kestävien vähähiilisten teknologioiden ja sopeutumisteknologioiden tutkimus, kehittäminen, demonstrointi, käyttöönotto ja levitys;

    e) 

    ilmastonäkökohtien sisällyttäminen alakohtaisiin politiikkoihin; ja

    f) 

    tietoisuuden lisäämiseen tähtäävät toimet ja koulutus.

    94 artikla

    Osapuolet muun muassa

    a) 

    vaihtavat tietoja ja kokemuksia;

    b) 

    toteuttavat yhteisiä tutkimustoimia ja vaihtavat tietoja puhtaammista teknologioista;

    c) 

    toteuttavat yhteisiä toimia alueellisella ja kansainvälisellä tasolla, muun muassa osapuolten ratifioimien monenvälisten ympäristösopimusten ja tarvittaessa alalla toimivien virastojen puitteissa.

    Osapuolet kiinnittävät erityistä huomiota rajat ylittäviin kysymyksiin ja alueelliseen yhteistyöhön.

    95 artikla

    Yhteistyö kattaa muun muassa seuraavien toimenpiteiden laatimisen ja täytäntöönpanon:

    a) 

    kokonaisvaltainen ilmastostrategia ja toimintasuunnitelma ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi pitkällä aikavälillä;

    b) 

    haavoittuvuus- ja sopeutumisarvioinnit;

    c) 

    ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia;

    d) 

    vähähiilistä kehitystä koskeva strategia;

    e) 

    pitkän aikavälin toimenpiteet, joiden tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä;

    f) 

    hiilidioksidipäästöjen kauppaan valmistautumiseen tähtäävät toimenpiteet;

    g) 

    toimenpiteet, joilla pyritään edistämään teknologian siirtoa teknologiatarpeiden arvioinnin pohjalta;

    h) 

    toimenpiteet, joiden tarkoituksena on sisällyttää ilmastonäkökohdat alakohtaisiin politiikkoihin; ja

    i) 

    otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevat toimenpiteet.

    96 artikla

    Tämän luvun piiriin kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

    97 artikla

    Moldovan tasavalta toteuttaa lainsäädäntönsä lähentämisen tämän sopimuksen liitteessä XII tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin oikeusvälineisiin mainitun liitteen määräysten mukaisesti.



    18 LUKU

    Tietoyhteiskunta

    98 artikla

    Osapuolet lujittavat yhteistyötään tietoyhteiskunnan kehittämisessä, jotta kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä tieto- ja viestintätekniikan laajasta saatavuudesta sekä laadukkaammista ja kohtuuhintaisista palveluista. Tällä yhteistyöllä olisi pyrittävä helpottamaan pääsyä sähköisen viestinnän markkinoille ja rohkaisemaan alan kilpailua ja investointeja sekä edistämään sähköisten julkisten palvelujen kehittämistä.

    99 artikla

    Yhteistyö voi kattaa seuraavat alat:

    a) 

    kansallisten tietoyhteiskuntastrategioiden täytäntöönpanoa koskevien tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto, mukaan lukien aloitteet, joilla pyritään edistämään laajakaistayhteyksiä, parantamaan verkkoturvallisuutta ja kehittämään sähköisiä julkisia palveluja;

    b) 

    tietojen, parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihto kattavan sähköisen viestinnän sääntelykehyksen kehittämisen edistämiseksi sekä erityisesti tieto- ja viestintätekniikkaa käsittelevien kansallisten viranomaisten ja riippumattoman sääntelyelimen hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi, taajuuksien käytön tehostamiseksi ja verkkojen yhteentoimivuuden edistämiseksi Moldovan tasavallassa ja EU:n kanssa;

    c) 

    tieto- ja viestintätekniikan välineiden käyttöönoton edistäminen hallinnon, verkko-oppimisen ja tutkimuksen, julkisen terveydenhuollon, kulttuuriperinnön digitalisoinnin, sähköisen sisällön kehittämisen ja sähköisen kaupankäynnin tehostamiseksi; ja

    d) 

    henkilötietojen ja yksityisyyden suojan tason nostaminen sähköisessä viestinnässä.

    100 artikla

    Osapuolet edistävät EU:n sääntelyelinten ja Moldovan tasavallan kansallisten sääntelyviranomaisten välistä yhteistyötä sähköisen viestinnän alalla. Osapuolet harkitsevat yhteistyötä myös muilla asiaan liittyvillä aloilla, muun muassa alueellisten aloitteiden kautta.

    101 artikla

    Tämän luvun piiriin kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.

    102 artikla

    Moldovan tasavalta toteuttaa lainsäädäntönsä lähentämisen tämän sopimuksen liitteessä XXVIII-B tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin oikeusvälineisiin mainitun liitteen määräysten mukaisesti.



    19 LUKU

    Matkailu

    103 artikla

    Osapuolet tekevät yhteistyötä matkailualalla tavoitteenaan lujittaa kilpailukykyisen ja kestävän matkailuteollisuuden kehittämistä, joka luo talouskasvua, työllisyyttä ja ulkomaanvaluuttaa ja edistää voimaantumista.

    104 artikla

    Yhteistyön kahdenvälisellä, alueellisella ja Euroopan tasolla on määrä perustua seuraaviin periaatteisiin:

    a) 

    paikallisyhteisöjen koskemattomuuden ja etujen kunnioittaminen erityisesti maaseutualueilla;

    b) 

    kulttuuriperinnön tärkeys; ja

    c) 

    positiivinen vuorovaikutus matkailun ja ympäristönsuojelun välillä.

    105 artikla

    Yhteistyössä keskitytään seuraaviin näkökohtiin:

    a) 

    tietojen, parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihto sekä muun muassa innovatiivisia teknologioita koskevan osaamisen siirto;

    b) 

    strategisten kumppanuuksien solmiminen julkisten, yksityisten ja yhteisön etujen pohjalta, jotta voidaan varmistaa matkailun kestävä kehitys;

    c) 

    matkailutuotteiden ja -markkinoiden, infrastruktuurin sekä henkilöstöresurssien ja institutionaalisten rakenteiden edistäminen ja kehittäminen sekä matkailupalvelujen esteiden yksilöiminen ja poistaminen;

    d) 

    tehokkaiden politiikkojen ja strategioiden kehittäminen ja täytäntöönpano, tarvittavat oikeudelliset, hallinnolliset ja rahoitusta koskevat näkökohdat mukaan lukien;

    e) 

    matkailualan koulutuksen ja valmiuksien kehittäminen palvelutason parantamiseksi; ja

    f) 

    paikallisyhteisömatkailun kehittäminen ja edistäminen.

    106 artikla

    Tämän luvun piiriin kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.



    20 LUKU

    Alueellinen kehitys, rajat ylittävä ja aluetason yhteistyö

    107 artikla

    1.  Osapuolet edistävät keskinäistä ymmärtämystä ja kahdenvälistä yhteistyötä aluepolitiikan, mukaan lukien aluepolitiikkojen muotoilua ja täytäntöönpanoa koskevat menettelyt, monitasoinen hallinto ja kumppanuus, kiinnittäen erityistä huomiota heikommassa asemassa olevien alueiden kehittämiseen ja alueelliseen yhteistyöhön tavoitteenaan luoda yhteydenpitoväyliä ja tehostaa tietojen ja kokemusten vaihtoa kansallisten sekä alue- ja paikallisviranomaisten, sosioekonomisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä.

    2.  Osapuolet tekevät yhteistyötä erityisesti yhdenmukaistaakseen Moldovan tasavallan käytäntöjä seuraavien periaatteiden mukaisiksi:

    a) 

    päätöksentekoprosessin hajauttaminen keskustasolta alueyhteisöjen tasolle;

    b) 

    kumppanuuden lujittaminen kaikkien aluekehitykseen osallistuvien osapuolten välillä; ja

    c) 

    alueellisten kehitysohjelmien ja -hankkeiden täytäntöönpanoon osallistuvien osapuolten osallistuminen rahoitukseen;

    108 artikla

    1.  Osapuolet tukevat ja lujittavat paikallis- ja aluetason viranomaisten osallistumista rajat ylittävään ja alueelliseen yhteistyöhön ja siihen liittyviä hallintorakenteita, tehostavat yhteistyötä luomalla sen mahdollistavan säädöskehyksen, tukevat ja kehittävät valmiuksien kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja lujittavat rajat ylittäviä ja alueellisia taloudellisia ja yritysten muodostamia verkostoja.

    2.  Osapuolet tekevät yhteistyötä lujittaakseen kansallisten ja alueellisten laitosten institutionaalisia ja toiminnallisia valmiuksia aluekehityksen ja maankäytön suunnittelun aloilla muun muassa:

    a) 

    parantamalla keskus- ja paikallishallinnon vertikaalista ja horisontaalista vuorovaikutusmekanismia alueellisten politiikkojen kehittämis- ja täytäntöönpanoprosessissa;

    b) 

    kehittämällä paikallisviranomaisten valmiuksia edistää rajat ylittävää yhteistyötä EU:n säädösten ja käytäntöjen mukaisesti; ja

    c) 

    jakamalla tietämystä, tietoa ja parhaita käytäntöjä alueellisesta kehityspolitiikasta paikallisyhteisöjen taloudellisen hyvinvoinnin ja alueiden yhtenäisen kehityksen edistämiseksi.

    109 artikla

    1.  Osapuolet tehostavat ja rohkaisevat rajat ylittävien ja alueellisten osatekijöiden kehittämistä muun muassa liikenteen, energian, viestintäverkkojen, kulttuurin, koulutuksen, matkailun ja terveydenhuollon aloilla ja muilla tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, jotka vaikuttavat rajat ylittävään ja alueelliseen yhteistyöhön.

    2.  Osapuolet tiivistävät yhteistyötä alueidensa välillä kansainvälisten ja rajat ylittävien ohjelmien muodossa, rohkaisevat Moldovan tasavallan alueiden osallistumista Euroopan alueellisiin rakenteisiin ja organisaatioihin ja edistävät niiden taloudellista ja institutionaalista kehitystä toteuttamalla yhteistä etua koskevia hankkeita.

    Nämä toimet toteutetaan seuraavien yhteistyörakenteiden puitteissa:

    a) 

    jatkuva alueellinen yhteistyö Euroopan alueiden kanssa, mukaan lukien kansainvälisten ja rajat ylittävien ohjelmien kautta;

    b) 

    yhteistyö itäisen kumppanuuden puitteissa ja EU:n elinten, mukaan lukien alueiden komitean, kanssa sekä osallistuminen eurooppalaisiin alueellisiin hankkeisiin ja aloitteisiin; ja

    c) 

    yhteistyö muun muassa Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, aluekehitysorganisaatioiden eurooppalaisen järjestön (EURADA) ja Euroopan aluekehittämisen seurantaverkoston (ESPON) kanssa.

    110 artikla

    1.  Osapuolet tehostavat Tonavan aluetta koskevaan EU:n strategiaan kuuluvien maiden ja alueiden välistä koordinointia ja yhteistyötä ja varmistavat sen keskittymällä muun muassa parantamaan liikenne- ja energiayhteyksiä, ympäristöä, talouden ja yhteiskunnan kehitystä ja turvallisuutta, millä puolestaan edistetään nopeampaa maantie- ja rautatieliikennettä, huokeampaa ja varmempaa energiahuoltoa, parempaa ympäristöä ja puhtaampaa vettä, biologista monimuotoisuutta ja tehokkaampaa rajat ylittävää tulvien ehkäisyä.

    2.  Osapuolet lisäävät rajat ylittävää yhteistyötä, jonka tarkoituksena on palauttaa Prut-joen liikennöinti, millä ehkäistään jokialueen tulvia, parantaa veden laatua ja maatalouden kastelujärjestelmiä, tehostaa taloudellista toimintaa sekä edistää matkailua, kulttuuritoimintaa ja valmiuksien kehittämistä.

    111 artikla

    Osapuolet helpottavat niiden EU:n ja Moldovan tasavallan kansalaisten liikkumista, joiden on ylitettävä raja säännöllisesti lyhyillä matkoilla.

    112 artikla

    Tämän luvun piiriin kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.



    21 LUKU

    Kansanterveys

    113 artikla

    Osapuolet sopivat kehittävänsä yhteistyötään kansanterveyden alalla parantaakseen kansanterveyden ja ihmisten terveyden suojelun tasoa, mikä on kestävän kehityksen ja talouskasvun ennakkoedellytys.

    114 artikla

    Yhteistyö kattaa erityisesti seuraavat alat:

    a) 

    Moldovan tasavallan julkisen terveydenhuoltojärjestelmän tehostaminen erityisesti toteuttamalla terveydenhuollon uudistus, varmistamalla korkeatasoinen perusterveydenhuolto ja parantamalla terveysalan hallinnon ja terveydenhuollon rahoitusta;

    b) 

    tartuntatautien, kuten HIV/aids, hepatiitti ja tuberkuloosi, epidemiologinen seuranta ja valvonta sekä valmistautuminen kansanterveyteen kohdistuviin uhkiin ja hätätilanteisiin;

    c) 

    tarttumattomien tautien ehkäisy ja valvonta lähinnä vaihtamalla tietoja ja parhaita käytäntöjä, edistämällä terveitä elämäntapoja ja puuttumalla tärkeimpiin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin kuten ravintoon ja alkoholi-, huume-, ja tupakkariippuvuuteen;

    d) 

    ihmisestä peräisin olevien aineiden laatu ja turvallisuus;

    e) 

    terveyteen liittyvä tieto ja tietämys; ja

    f) 

    kansainvälisten terveysalan sopimusten, erityisesti kansainvälisen terveyssäännöstön ja Maailman terveysjärjestön vuoden 2003 tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen täysimittainen ja oikea-aikainen täytäntöönpano.

    115 artikla

    Yhteistyöllä on mahdollistettava

    a) 

    Moldovan tasavallan asteittainen integroiminen terveyteen liittyviin EU:n verkostoihin; ja

    b) 

    Moldovan tasavallan ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen välisen vuorovaikutuksen asteittainen lisääminen.

    116 artikla

    Moldovan tasavalta toteuttaa lainsäädäntönsä lähentäminen tämän sopimuksen liitteessä XIII tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin oikeusvälineisiin mainitun liitteen määräysten mukaisesti.



    22 LUKU

    Pelastuspalvelu

    117 artikla

    Osapuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien katastrofien torjumiseksi. Yhteistyön toteuttamisessa otetaan huomioon osapuolten edut tasavertaisuuden ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta sekä osapuolten ja monenvälisten toimien keskinäisen riippuvuuden pelastuspalvelualalla.

    118 artikla

    Yhteistyön tavoitteena on tehostaa luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisyä, niihin valmistautumista ja niihin reagointia.

    119 artikla

    Osapuolet muun muassa vaihtavat tietoja ja asiantuntemusta sekä toteuttavat yhteisiä toimia kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla. Yhteistyöhön sisältyy osapuolten välisten erityissopimusten ja hallinnollisten järjestelyjen täytäntöönpano tällä alalla osapuolten lainsäädäntöön perustuvien menettelyjen mukaisesti ja ottaen huomioon EU:n ja sen jäsenvaltioiden toimivaltuudet.

    120 artikla

    Yhteistyö kattaa muun muassa seuraavat tavoitteet:

    a) 

    keskinäisen avunannon helpottaminen hätätilanteissa;

    b) 

    EU:ta tai Moldovan tasavaltaa koskevia suuren mittaluokan hätätilanteita koskevien ennakkovaroitusten ja ajan tasalle saatetun tiedon vaihto 24 tuntia vuorokaudessa, mukaan lukien avunpyynnöt ja -tarjoukset;

    c) 

    suuronnettomuuksien ympäristövaikutusten arviointi;

    d) 

    asiantuntijoiden kutsuminen erityisiin pelastuspalveluun liittyviä kysymyksiä käsitteleviin teknisiin työpajoihin ja seminaareihin;

    e) 

    tarkkailijoiden kutsuminen tapauskohtaisesti EU:n ja/tai Moldovan tasavallan järjestämiin erityisharjoituksiin ja -koulutukseen; ja

    f) 

    yhteistyön lujittaminen käytettävissä olevien pelastuspalveluvalmiuksien mahdollisimman tehokkaan käytön edistämiseksi.

    121 artikla

    Tämän luvun piiriin kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.



    23 LUKU

    Koulutusta, monikielisyyttä, nuorisoa ja urheilua koskeva yhteistyö

    122 artikla

    Osapuolet tekevät yhteistyötä edistääkseen elinikäistä oppimista sekä rohkaistakseen yhteistyötä ja avoimuutta kaikilla koulutuksen tasoilla, erityisesti korkeakoulutuksen alalla.

    123 artikla

    Tässä yhteistyössä keskitytään muun muassa seuraaviin aloihin:

    a) 

    elinikäisen oppimisen edistäminen, koska elinikäinen oppiminen on keskeinen tekijä kasvun ja työllisyyden kannalta ja voi antaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan;

    b) 

    koulutusjärjestelmien modernisointi ja niiden laadun ja merkityksellisyyden sekä koulutukseen pääsyn parantaminen;

    c) 

    korkea-asteen koulutuksen lähentymisen edistäminen Bolognan prosessin ja EU:n korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamisohjelman pohjalta;

    d) 

    kansainvälisen akateemisen yhteistyön, EU:n yhteistyöohjelmiin osallistumisen sekä opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuden lisääminen;

    e) 

    kansallisen tutkintokehyksen perustaminen tutkintojen ja osaamisen läpinäkyvyyden ja tunnustamisen parantamiseksi; ja

    f) 

    ammatillisen koulutuksen tehostettua eurooppalaista yhteistyötä koskevassa Kööpenhaminan prosessissa asetettujen tavoitteiden edistäminen.

    124 artikla

    Osapuolet edistävät yhteistyötä ja vaihtoa molempien edun mukaisilla aloilla, kuten kielellisen monimuotoisuuden ja elinikäisen kielten oppimisen aloilla, vaihtamalla tietoja ja parhaita toimintatapoja.

    125 artikla

    Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä nuorisokysymyksissä

    a) 

    yhteistyön ja vaihdon vahvistamiseksi nuorisopolitiikan sekä nuorille ja nuorisotyöntekijöille tarkoitetun muun kuin muodollisen koulutuksen aloilla;

    b) 

    nuorten aktiivisen yhteiskuntaan osallistumisen helpottamiseksi;

    c) 

    nuorten ja nuorisotyöntekijöiden liikkuvuuden tukemiseksi keinona edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua ja hankkia tietoja, taitoja ja pätevyyksiä muun kuin virallisen koulutusjärjestelmän, mukaan lukien vapaaehtoistyön, kautta; ja

    d) 

    nuorisojärjestöjen välisen kansalaisyhteiskuntaa tukevan yhteistyön edistämiseksi.

    126 artikla

    Osapuolet edistävät yhteistyötä urheilun ja liikunnan alalla vaihtamalla tietoja ja hyviä käytäntöjä terveellisten elämäntapojen, urheilun yhteiskunnallisten ja kasvatuksellisten arvojen ja hyvän urheiluhallinnon edistämiseksi EU:n jäsenvaltioissa ja Moldovan tasavallassa.



    24 LUKU

    Tutkimusta, teknologian kehittämistä ja demonstrointia koskeva yhteistyö

    127 artikla

    Osapuolet edistävät yhteistyötä kaikilla siviilitarkoituksiin suunnatun tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen (TTK) ja demonstroinnin aloilla yhteisen edun sekä mukaisesti teollis- ja tekijänoikeudet asianmukaisesti ja tehokkaasti suojaten.

    128 artikla

    TTK-yhteistyö kattaa

    a) 

    poliittisen vuoropuhelun ja tieteellisen ja teknologisen tiedon vaihdon;

    b) 

    osapuolten ohjelmiin osallistumisen helpottamisen;

    c) 

    Moldovan tasavallan tutkimusyksiköiden tutkimuskapasiteetin ja niiden EU:n tutkimuksen puiteohjelmiin osallistumisen lisääminen;

    d) 

    yhteisten tutkimushankkeiden edistäminen kaikilla TTK-aloilla;

    e) 

    TTK-toiminnassa mukana oleville kummankin osapuolen tiedemiehille, tutkijoille ja muulle tutkimushenkilöstölle tarkoitetut koulutustoimet ja vaihto-ohjelmat;

    f) 

    tämän sopimuksen kattamaan toimintaan osallistuvien tutkijoiden vapaan liikkuvuuden helpottaminen ja tällaisessa toiminnassa käytettäviksi tarkoitettujen tavaroiden rajat ylittävän liikkumisen helpottaminen sovellettavan lainsäädännön puitteissa; ja

    g) 

    muut TKK-yhteistyömuodot (myös alueelliset lähestymistavat ja aloitteet) osapuolten yhteisestä sopimuksesta.

    129 artikla

    TKK-yhteistyötoimien toteuttamisen yhteydessä olisi pyrittävä löytämään yhteisvaikutusta tiede- ja teknologiakeskuksen (STCU) rahoittamien toimien ja muiden EU:n ja Moldovan tasavallan rahoitusyhteistyön puitteissa toteutettavien toimien välillä.



    25 LUKU

    Kulttuuria, audiovisuaalipolitiikkaa ja viestimiä koskeva yhteistyö

    130 artikla

    Osapuolet edistävät yhteistyötä kulttuurin alalla Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevassa vuoden 2005 yleissopimuksessa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Osapuolet pyrkivät säännölliseen poliittiseen vuoropuheluun yhteisen edun mukaisilla aloilla, joihin kuuluu muun muassa EU:n ja Moldovan tasavallan kulttuuriteollisuuden kehittäminen. Osapuolten välisen yhteistyön tarkoituksena on edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua, muun muassa EU:n ja Moldovan tasavallan kulttuurialan ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen kautta.

    131 artikla

    1.  Osapuolet käyvät säännöllistä vuoropuhelua ja tekevät yhteistyötä Euroopan audiovisuaaliteollisuuden edistämiseksi sekä yhteistuotannon lisäämiseksi elokuva- ja televisioalalla.

    2.  Yhteistyö voi käsittää muun muassa toimittajien ja muiden viestintäalan ammattilaisten koulutuksen sekä viestimille annettavan tuen niiden riippumattomuuden ja ammattimaisuuden lisäämiseksi ja yhteyksien edistämiseksi EU:n viestimiin eurooppalaisten normien, mukaan lukien Euroopan neuvoston ja kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevan vuoden 2005 Unesco:n yleissopimuksen normien mukaisesti.

    132 artikla

    Osapuolet keskittävät yhteistyönsä useille aloille:

    a) 

    kulttuuriyhteistyö ja -vaihto sekä taideteosten ja taiteilijoiden liikkuvuus;

    b) 

    kulttuurien välinen vuoropuhelu;

    c) 

    kulttuuri- ja audiovisuaalipolitiikkaa koskeva poliittinen vuoropuhelu;

    d) 

    yhteistyö kansainvälisillä foorumeilla, esimerkiksi Unesco:ssa ja Euroopan neuvostossa, muun muassa kulttuurien monimuotoisuuden kehittämiseksi sekä kulttuuriperinnön ja historiallisen perinnön säilyttämiseksi ja hyödyntämiseksi; ja

    e) 

    yhteistyö viestimien alalla.

    133 artikla

    Moldovan tasavalta toteuttaa lainsäädäntönsä lähentäminen tämän sopimuksen liitteessä XIV tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin oikeusvälineisiin mainitun liitteen määräysten mukaisesti.



    26 LUKU

    Kansalaisyhteiskuntaa koskeva yhteistyö

    134 artikla

    Osapuolet aloittavat kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä koskevan vuoropuhelun, jolla on seuraavat tavoitteet:

    a) 

    vahvistaa yhteyksiä sekä tietojen ja kokemusten vaihtoa kansalaisyhteiskunnan eri alojen välillä EU:ssa ja Moldovan tasavallassa;

    b) 

    varmistaa parempi Moldovan tasavallan, mukaan lukien sen historian ja kulttuurin, tuntemus ja ymmärtäminen EU:ssa ja erityisesti jäsenvaltioihin sijoittautuneissa kansalaisjärjestöissä, mikä mahdollistaa paremman tietämyksen tulevien suhteiden mahdollisuuksista ja haasteista; ja

    c) 

    varmistaa vastavuoroisesti EU:n parempi tuntemus ja ymmärtäminen Moldovan tasavallassa ja erityisesti Moldovan tasavallan kansalaisjärjestöissä ja korostaa muun muassa niitä arvoja, joille EU rakentuu, sekä sen politiikkoja ja toimintaa.

    135 artikla

    Osapuolet edistävät vuoropuhelua ja yhteistyötä kummankin kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien välillä olennaisena osana EU:n ja Moldovan tasavallan suhteita. Tällaisen vuoropuhelun ja yhteistyön tavoitteet ovat seuraavat:

    a) 

    kansalaisyhteiskunnan osallistumisen varmistaminen EU:n ja Moldovan tasavallan välisiin suhteisiin ja erityisesti tämän sopimuksen täytäntöönpanoon;

    b) 

    kansalaisyhteiskunnan julkiseen päätöksentekoon osallistumisen tehostaminen erityisesti ottamalla käyttöön avoin, läpinäkyvä ja säännöllinen vuoropuhelu julkisten laitosten, etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan välillä;

    c) 

    instituutioiden kehittämisprosessin ja kansalaisjärjestöjen vahvistamisen helpottaminen eri tavoin, mukaan lukien neuvontapalvelut, epämuodollinen ja muodollinen verkottuminen, vastavuoroiset vierailut ja työpajat, erityisesti kansalaisyhteiskunnan oikeudellisen kehyksen parantamiseksi; ja

    d) 

    kummankin osapuolen kansalaisyhteiskunnan edustajien tutustuminen toisen osapuolen siviili- ja työmarkkinaosapuolten välisiin neuvottelu- ja vuoropuheluprosesseihin erityisesti kansalaisyhteiskunnan integroimiseksi paremmin Moldovan tasavallan julkiseen päätöksentekoon.

    136 artikla

    Tämän luvun piiriin kuuluvista kysymyksistä käydään osapuolten välillä säännöllistä vuoropuhelua.



    27 LUKU

    Lasten oikeuksien suojelua ja edistämistä koskeva yhteistyö

    137 artikla

    Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä varmistaakseen lasten oikeuksien edistämisen kansainvälisten lakien ja normien, erityisesti lapsen oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 1989 yleissopimuksen, mukaisesti ottaen huomioon Moldovan tasavallan osalta määritellyt prioriteetit erityisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien osalta.

    138 artikla

    Tällaiseen yhteistyöhön sisältyvät erityisesti seuraavat toimet:

    a) 

    kaikenlaisen lapsiin kohdistuvaa riiston (mukaan luettuna lapsityö), hyväksikäytön, laiminlyönnin ja väkivallan estäminen ja torjuminen muun muassa kehittämällä ja lujittamalla oikeudellisia ja institutionaalisia puitteita sekä alan tiedotuskampanjoiden avulla;

    b) 

    sellaisen järjestelmän parantaminen, jolla tunnistetaan haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja autetaan heitä, muun muassa lisäämällä lasten osallistumista päätöksentekoprosesseihin ja panemalla täytäntöön tehokkaita mekanismeja lasten tekemien valitusten käsittelemiseksi;

    c) 

    sellaisten tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto, jotka koskevat lasten köyhyyden vähentämistä, mukaan lukien toimenpiteistä, jotka kohdistetaan lasten hyvinvointia ja heidän koulutusmahdollisuuksiensa edistämistä ja helpottamista koskevaan sosiaalipolitiikkaan;

    d) 

    lasten oikeuksien edistämistä perheessä ja instituutioissa sekä vanhempien ja hoitajien valmiuksien vahvistamista koskevien toimenpiteiden täytäntöön pano, jotta voidaan varmista lasten kehitys; ja

    e) 

    asiaa koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin liittyminen, mukaan lukien Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan neuvoston ja kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin sopimukset, niiden ratifiointi ja täytäntöön pano tarkoituksin edistää ja suojata lasten oikeuksia alan tiukimpien normien mukaisesti.

    139 artikla

    Tämän luvun piiriin kuuluvista kysymyksistä käydään säännöllistä vuoropuhelua.



    28 LUKU

    Osallistuminen unionin virastojen toimintaan ja unionin ohjelmiin

    140 artikla

    Moldovan tasavalta saa osallistua kaikkien niiden unionin virastojen toimintaan, joiden perustamista koskevat säädökset sallivat Moldovan tasavallan osallistumisen. Moldovan tasavalta voi tehdä EU:n kanssa erillisiä sopimuksia, joiden nojalla Moldovan tasavalta voi osallistua kunkin tällaisen viraston toimintaan ja joissa määrätään muun muassa sen rahoitusosuudesta.

    141 artikla

    Moldovan tasavalta saa osallistua kaikkiin niihin nykyisiin ja tuleviin unionin ohjelmiin, joiden perustamista koskevat säädökset sallivat Moldovan tasavallan osallistumisen. Moldovan tasavallan osallistuminen unionin ohjelmiin toteutetaan tämän sopimuksen pöytäkirjassa N:o I vahvistettujen määräysten mukaisesti; pöytäkirja koskee Euroopan unionin ja Moldovan tasavallan puitesopimusta Moldovan tasavallan osallistumista unionin ohjelmiin säätelevistä yleisistä periaatteista.

    142 artikla

    Osapuolet käyvät säännöllistä vuoropuhelua Moldovan tasavallan osallistumisesta unionin ohjelmiin ja sen virastojen toimintaan. EU ilmoittaa Moldovan tasavallalle erityisesti uusien unionin virastojen ja ohjelmien perustamisesta sekä tämän sopimuksen 140 ja 141 artiklassa tarkoitettujen, unionin ohjelmiin ja virastojen toimintaan osallistumista koskevien ehtojen mahdollisista muutoksista.



    V OSASTO

    KAUPPA JA KAUPAN LIITÄNNÄISTOIMENPITEET



    1 LUKU

    Tavaroiden kansallinen kohtelu ja markkinoille pääsy



    1 Jakso

    Yhteiset määräykset

    143 artikla

    Tavoite

    Osapuolet perustavat tämän sopimuksen määräysten ja tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen, jäljempänä ”GATT 1994 -sopimus”, XXIV artiklan määräysten mukaisesti asteittain vapaakauppa-alueen enintään kymmenen vuotta kestävän siirtymäkauden aikana, joka alkaa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä.

    144 artikla

    Soveltamisala

    1.  Tämän luvun määräyksiä sovelletaan osapuolten väliseen tavarakauppaan ( 1 ).

    2.  Tätä lukua sovellettaessa ”peräisin olevalla” tarkoitetaan sellaista tavaraa, joka on tämän sopimuksen pöytäkirjassa II vahvistettujen alkuperäsääntöjen mukainen.



    2 Jakso

    Tullien, palkkioiden ja muiden maksujen poistaminen

    145 artikla

    Tullien määritelmä

    Tässä luvussa ”tullilla” tarkoitetaan kaikkia tulleja ja muita maksuja, joita sovelletaan tavaran tuonnissa, viennissä tai niiden yhteydessä ja myös kaikkia tuontiin tai vientiin sovellettavia tai niiden yhteydessä kannettavia lisäveroja tai -maksuja. ”Tulliin” eivät sisälly mitkään seuraavista:

    a) 

    tämän sopimuksen 152 artiklan mukaisesti asetettua sisäistä veroa vastaava maksu;

    b) 

    tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 2 luvun (Kaupan suojakeinot) mukaisesti määrätty tulli; tai

    c) 

    tämän sopimuksen 151 artiklan mukaisesti määrätty palkkio tai muu maksu.

    146 artikla

    Tavaroiden luokittelu

    Osapuolten välisessä kaupassa käytetään tavaroiden luokittelua, joka on vahvistettu vuoden 1983 harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän, jäljempänä ”HS-järjestelmä”, mukaisesti, joka Moldovan tasavallassa perustuu HS 2007:een, ja unionin tariffinimikkeistön, joka perustuu HS 2012:een, sekä näiden nimikkeistöjen myöhempien muutosten mukaisesti.

    147 artikla

    Tuontitullien poistaminen

    1.  Kumpikin osapuoli alentaa toisen osapuolen alueelta peräisin olevien tavaroiden tuontitullit tai poistaa ne tämän sopimuksen liitteen XV mukaisesti.

    2.  Kustakin tavarasta ilmoitetaan tämän sopimuksen liitteessä XV se tullin perustaso, johon tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti sovelletaan perättäisiä tullin alennuksia ja tullin poistoja.

    3.  Jos osapuoli alentaa soveltamaansa suosituimmuustullia milloin tahansa tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen, kyseistä tullia sovelletaan tullin perustasona, jos ja niin kauan kuin se on alempi kuin tämän sopimuksen liitteen XV mukaisesti laskettu tulli.

    4.  Tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen osapuolet voivat sopia mahdollisuudesta nopeuttaa ja laajentaa tullien poistamista niiden välisessä kaupassa. Tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaisen kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevän assosiaatiokomitean tekemä päätös tiettyä tavaraa koskevan tullin poistamisen nopeuttamisesta tai tullin poistamisesta korvaa kyseiselle tavaralle tämän sopimuksen XV liitteen mukaisesti määritetyn tullin tai vaiheluokan.

    5.  Tämän sopimuksen voimaantuloa seuraavan kolmannen vuoden aikana osapuolet arvioivat tilanteen ottaen huomioon osapuolten välisen maataloustuotteiden kaupan rakenteen, kyseisten tuotteiden erityisen arkuuden sekä kummankin osapuolen maatalouspolitiikan kehittymisen.

    6.  Osapuolet selvittävät kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevässä assosiaatiokomiteassa vastavuoroisesti mahdollisuuksia myöntää toisilleen lisää myönnytyksiä, joilla pyritään tehostamaan maataloustuotteiden kaupan vapauttamista erityisesti niiden tuotteiden osalta, joihin sovelletaan tariffikiintiöitä.

    148 artikla

    Maataloustuotteita ja jalostettuja maataloustuotteita koskeva toimenpiteiden kiertämisen ehkäisymekanismi

    1.  Tämän sopimuksen liitteessä XV-C lueteltuihin tuotteisiin sovelletaan toimenpiteiden kiertämisen ehkäisymekanismia. Tämän sopimuksen liitteessä XV-C esitetään kyseisten tuotteiden kunkin tuoteluokan Moldovan tasavallasta unioniin tapahtuvan tuonnin vuotuiset keskimäärät.

    2.  Kun yhden tai useamman tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuoteluokan tuonnin määrä saavuttaa 70 prosenttia liitteessä XV-C mainitusta määrästä minkä tahansa 1 päivästä tammikuuta alkaneeksi laskettavan vuoden osalta, unioni ilmoittaa Moldovan tasavallalle kyseisen yhden tai useamman tuotteen tuonnin määrän. Tämän ilmoituksen jälkeen ja 14 kalenteripäivän kuluessa siitä päivästä, jona yhden tai useamman tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuoteluokan tuonnin määrä saavuttaa 80 prosenttia tämän sopimuksen liitteessä XV-C mainitusta määrästä, Moldovan tasavallan on annettava unionille vakuuttavat perustelut sille, miksi tuonti on kasvanut. Jos kyseisen tuonnin määrä saavuttaa 100 prosenttia tämän sopimuksen liitteessä XV-C mainitusta määrästä eikä Moldovan tasavalta ole esittänyt vakuuttavia perusteluja, unioni voi tilapäisesti keskeyttää kyseisten tuotteiden etuuskohtelun.

    Keskeytystä sovelletaan kuuden kuukauden ajan, ja se tulee voimaan päivänä, jona etuuskohtelun keskeyttämistä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    3.  Unioni ilmoittaa kaikista 2 kohdan mukaisista tilapäisistä keskeytyksistä Moldovan tasavallalle ilman aiheetonta viivytystä.

    4.  Unioni voi lopettaa tilapäisen keskeytyksen soveltamisen ennen sen voimaantuloa seuraavien kuuden kuukauden päättymistä, jos Moldovan tasavalta esittää tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevässä assosiaatiokomiteassa näytön siitä, että tämän sopimuksen liitteessä XV-C mainitun määrän ylittävä asianomaisen tuoteluokan tuotteiden määrä johtuu siitä, että kyseisen yhden tai useamman tuotteen tuotanto- ja vientikapasiteetti Moldovan tasavallassa on muuttunut.

    5.  Unioni ja Moldovan tasavalta voivat yhteisestä sopimuksesta muuttaa tämän sopimuksen liitettä XV-C ja siinä mainittuja määriä kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevässä assosiaatiokomiteassa Moldovan tasavallan pyynnöstä sen huomioon ottamiseksi, miten kyseisen yhden tai useamman tuotteen tuotanto- ja vientikapasiteetti ovat muuttuneet Moldovan tasavallassa.

    149 artikla

    Vallitsevan tilan säilyttäminen

    Kumpikaan osapuoli ei saa korottaa voimassa olevia tulleja tai ottaa käyttöön uusia tulleja toisen osapuolen alueelta peräisin olevien tuotteiden tuonnissa. Tämä ei estä kumpaakaan osapuolta

    a) 

    nostamasta tullia liitteessä XV vahvistetulle tasolle, jos se on ensin yksipuolisesti alentanut kyseistä tullia; tai

    b) 

    säilyttämästä tai korottamasta tullia WTO:n riitojenratkaisuelimen hyväksynnän jälkeen.

    150 artikla

    Vientitullit

    Kumpikaan osapuoli ei saa ottaa käyttöön tai pitää voimassa mitään muita tulleja tai veroja kuin tämän sopimuksen 152 artiklan mukaisesti sovellettuja sisäisiä maksuja toisen osapuolen alueelle suuntautuvassa tavaroiden viennissä tai sen yhteydessä.

    151 artikla

    Palkkiot ja muut maksut

    Kumpikin osapuoli varmistaa GATT 1994 -sopimuksen VIII artiklan ja sen tulkintaan liittyvien huomautusten mukaisesti, että kaikenlaiset tavaroiden viennissä tai tuonnissa tai niiden yhteydessä perittävät palkkiot ja maksut, lukuun ottamatta tulleja ja muita tämän sopimuksen 147 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä, on määrältään rajattu suoritettujen palvelujen likimääräisiin kustannuksiin ja etteivät ne ole kotimarkkinatuotteiden välillistä suojelua tai tuonnin tai viennin verotusta.



    3 Jakso

    Muut kuin tariffitoimenpiteet

    152 artikla

    Kansallinen kohtelu

    Kumpikin osapuoli myöntää kansallisen kohtelun toisen osapuolen tavaroille GATT 1994 -sopimuksen III artiklan ja sen tulkintaan liittyvien huomautusten mukaisesti. Tätä varten GATT 1994 -sopimuksen III artikla ja sen tulkintaan liittyvät huomautukset liitetään tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä.

    153 artikla

    Tuonti- ja vientirajoitukset

    Ellei tässä sopimuksessa tai GATT 1994 -sopimuksen XI artiklassa ja sen tulkintaan liittyvissä huomautuksissa toisin määrätä, kumpikaan osapuoli ei saa ottaa käyttöön tai pitää voimassa toisen osapuolen tavaroiden tuontiin tai niiden toisen osapuolen alueelle tarkoitettuun vientiin tai vientiä varten tapahtuvaan myyntiin sovellettavia kieltoja tai rajoituksia. Tätä varten GATT 1994 -sopimuksen XI artikla ja sen tulkintaan liittyvät huomautukset liitetään tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä.



    4 Jakso

    Tavaroihin liittyvät erityismääräykset

    154 artikla

    Yleiset poikkeukset

    1.  Tämän luvun määräysten ei voida tulkita estävän osapuolta ottamasta käyttöön tai soveltamasta toimenpiteitä, jotka ovat GATT 1994 -sopimuksen XX ja XXI artiklan ja niiden tulkintaan liittyvien huomautusten mukaisia; GATT 1994 -sopimuksen XX ja XXI artikla ja niiden tulkintaan liittyvät huomautukset liitetään tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä.

    2.  Osapuolet hyväksyvät, että ennen sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joita voidaan perustella GATT 1994 -sopimuksen XX artiklan i ja j alakohdan nojalla, sen osapuolen, joka aikoo toteuttaa toimenpiteet, on toimitettava toiselle osapuolelle kaikki merkitykselliset tiedot ja pyrkiä osapuolten hyväksyttävissä olevaan ratkaisuun. Jos sopimukseen ei päästä 30 päivän kuluessa tällaisten tietojen antamisesta, asianomainen osapuoli voi soveltaa tämän kohdan mukaisia toimenpiteitä kyseiseen tavaraan. Kun välitöntä toimintaa edellyttävien poikkeuksellisten ja kriittisten olosuhteiden vuoksi ennakkoon tiedottaminen tai tarkastelu ei ole mahdollista, toimenpiteiden käyttöönottoa suunnitteleva osapuoli voi viipymättä soveltaa tilanteen vaatimia varotoimenpiteitä, ja sen on ilmoitettava tästä välittömästi toiselle osapuolelle.



    5 Jakso

    Hallinnollinen yhteistyö ja koordinointi muiden maiden kanssa

    155 artikla

    Hallinnollista yhteistyötä koskevat erityismääräykset

    1.  Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että hallinnollinen yhteistyö ja apu ovat välttämättömiä tämän luvun nojalla myönnetyn etuuskohtelun täytäntöönpanossa ja valvonnassa, ja vahvistavat sitoutuvansa sääntöjenvastaisuuksien ja petosten torjuntaan tullialalla ja siihen liittyvissä asioissa.

    2.  Jos osapuoli objektiivisten tietojen perusteella toteaa, että toinen osapuoli on laiminlyönyt tämän luvun mukaisen hallinnollisen yhteistyön tai avun, ja/tai havaitsee sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia, asianomainen osapuoli voi väliaikaisesti keskeyttää etuuskohtelun kyseiseltä yhdeltä tai useammalta tuotteelta tämän artiklan ja erityisesti 5 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

    3.  Tässä artiklassa tarkoitetaan hallinnollisen yhteistyön tai avun laiminlyönnillä muun muassa

    a) 

    toistuvaa velvoitteiden noudattamatta jättämistä asianomaisen yhden tai useamman tavaran alkuperäaseman tarkastamiseksi;

    b) 

    toistuvaa kieltäytymistä alkuperäselvityksen jälkitarkastuksesta ja/tai sen tulosten ilmoittamisesta tai aiheetonta viivyttelyä siinä;

    c) 

    toistuvaa kieltäytymistä luvan myöntämisestä selvityskäyntien tekemiseen asiakirjojen aitouden tai kyseessä olevan etuuskohtelun myöntämisen kannalta merkityksellisten tietojen oikeellisuuden määrittämiseksi tai aiheetonta viivyttelyä sen myöntämisessä.

    4.  Tässä artiklassa tarkoitettu sääntöjenvastaisuus tai petos voidaan todeta muun muassa silloin, kun osapuolen tavanomaisen tuotantotason ja vientikapasiteetin ylittävä tuotujen tavaroiden määrän nopea kasvu ilman riittävää perustetta voidaan yhdistää sääntöjenvastaisuutta tai petosta koskevaan objektiiviseen tietoon.

    5.  Etuuskohtelun väliaikaisen keskeyttämisen edellytykset ovat seuraavat:

    a) 

    osapuolen, joka on objektiivisten tietojen perusteella havainnut toisen osapuolen laiminlyöneen hallinnollisen yhteistyön tai avun ja/tai havainnut sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia, on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaiselle kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle havainnostaan ja sitä koskevista objektiivisista tiedoista ja aloitettava kyseisessä komiteassa kaikkiin asiaa koskeviin tietoihin ja objektiivisiin havaintoihin perustuvat neuvottelut, jotta löydettäisiin kummankin osapuolen kannalta hyväksyttävissä oleva ratkaisu;

    b) 

    kun osapuolet ovat aloittaneet neuvottelut edellä mainitussa komiteassa eivätkä ole löytäneet hyväksyttävissä olevaa ratkaisua kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen tekemisestä, asianomainen osapuoli voi keskeyttää väliaikaisesti kyseisen yhden tai useamman tavaran etuuskohtelun. Väliaikaisesta keskeyttämisestä on ilmoitettava viipymättä kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle;

    c) 

    tässä artiklassa tarkoitettu etuuskohtelun väliaikainen keskeytys ei saa kestää pidempään kuin asianomaisen osapuolen taloudellisten etujen suojaamiseksi on tarpeen. Se ei saa kestää kuutta kuukautta pidempään, mutta keskeytys voidaan uusia, jos voimassaolon päättymispäivään mennessä mikään ei ole muuttunut olosuhteissa, jotka alun perin antoivat aiheen keskeyttämiseen. Keskeytyksestä neuvotellaan tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevässä assosiaatiokomiteassa säännöllisin väliajoin, pyrkien erityisesti lopettamaan keskeyttäminen heti, kun sen soveltamisen edellytykset eivät enää täyty.

    6.  Kumpikin osapuoli ilmoittaa sisäisten menettelyjensä mukaisesti tuojille kaikista 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista ilmoituksista, 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista päätöksistä ja 5 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista uusimisista tai lopettamisista.

    156 artikla

    Hallinnollisten virheiden käsittely

    Jos toimivaltainen viranomainen tekee virheen vientiin liittyvää etuuskohtelujärjestelmää hallinnoidessaan, etenkin soveltaessaan tähän sopimukseen liitetyn, alkuperätuotteiden määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan II määräyksiä, ja jos tämä virhe vaikuttaa tuontitulleihin, osapuoli, johon kyseiset vaikutukset kohdistuvat, voi pyytää tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaista kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevää assosiaatiokomiteaa selvittämään mahdollisuutta toteuttaa tilanteen korjaamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

    157 artikla

    Muiden maiden kanssa tehdyt sopimukset

    1.  Tämä sopimus ei ole este tulliliittojen, muiden vapaakauppa-alueiden tai rajaliikennejärjestelyjen ylläpitämiselle tai perustamiselle, sikäli kuin ne eivät ole ristiriidassa tässä sopimuksessa määrättyjen kauppajärjestelyjen kanssa.

    2.  Osapuolet keskustelevat tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevässä assosiaatiokomiteassa sopimuksista, joilla perustetaan tulliliittoja, muita vapaakauppa-alueita tai rajaliikennejärjestelyjä, ja pyydettäessä muista keskeisistä asioista, jotka liittyvät niiden kauppapolitiikkaan kolmansien maiden kanssa. Erityisesti tapauksissa, joissa jokin kolmas maa liittyy EU:hun, näitä neuvotteluja järjestetään sen varmistamiseksi, että tässä sopimuksessa ilmaistut unionin ja Moldovan tasavallan yhteiset edut otetaan huomioon.



    2 LUKU

    Kaupan suojakeinot



    1 Jakso

    Yleiset suojatoimenpiteet

    158 artikla

    Yleiset määräykset

    1.  Osapuolet vahvistavat oikeutensa ja velvollisuutensa, jotka johtuvat GATT 1994 -sopimuksen XIX artiklasta, Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen, jäljempänä ”WTO-sopimus”, liitteeseen 1A sisältyvästä suojalausekesopimuksesta, jäljempänä ”suojalausekesopimus”, sekä WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvän maataloutta koskevan sopimuksen, jäljempänä ”maataloussopimus”, 5 artiklasta.

    2.  Tähän jaksoon ei sovelleta tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 1 luvun (Tavaroiden kansallinen kohtelu ja markkinoille pääsy) mukaisesti vahvistettuja etuuskohtelualkuperäsääntöjä.

    3.  Tämän jakson määräyksiin ei sovelleta tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 lukua (Riitojen ratkaiseminen).

    159 artikla

    Avoimuus

    1.  Osapuoli, joka panee vireille tutkimuksen suojatoimenpiteiden käyttöönottoa varten, ilmoittaa tutkimuksen vireillepanosta toiselle osapuolelle, jos asiaan liittyy jälkimmäisen osapuolen huomattava taloudellinen etu.

    2.  Sen estämättä, mitä tämän sopimuksen 158 artiklassa määrätään, osapuolen, joka aloittaa suojatoimenpidetutkimuksen ja aikoo toteuttaa suojatoimenpiteitä, on toisen osapuolen pyynnöstä toimitettava tälle välittömästi kirjallisesti kaikki ne olennaiset tiedot, joiden perusteella suojatoimenpidetutkimus pannaan vireille ja suojatoimenpiteet otetaan käyttöön, sekä tarvittaessa myös tiedot suojatoimenpidetutkimuksen aloittamisesta sekä tutkimuksen alustavista ja lopullisista päätelmistä, ja tarjottava toiselle osapuolelle lisäksi mahdollisuus neuvotteluihin.

    3.  Tätä artiklaa sovellettaessa katsotaan, että asiaan liittyy osapuolen huomattava taloudellinen etu, jos se on ollut viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana yksi tuodun tuotteen viidestä tärkeimmästä toimittajasta, joko tuotteen absoluuttisena määränä tai sen arvona mitattuna.

    160 artikla

    Toimenpiteiden soveltaminen

    1.  Osapuolet pyrkivät suojatoimenpiteitä käyttöön ottaessaan huolehtimaan siitä, että ne otetaan käyttöön tavalla, joka vaikuttaa mahdollisimman vähän niiden kahdenväliseen kauppaan.

    2.  Sovellettaessa 1 kohtaa osapuolen, joka katsoo, että lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönoton oikeudelliset edellytykset täyttyvät, ja joka aikoo soveltaa tällaisia toimenpiteitä, on ilmoitettava asiasta toiselle osapuolelle ja tarjottava tälle mahdollisuus kahdenvälisiin neuvotteluihin. Jos tyydyttävään ratkaisuun ei päästä 30 päivän kuluessa siitä, kun asiasta ilmoitettiin, tuojaosapuoli voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ongelman korjaamiseksi.



    2 Jakso

    Polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ja tasoitustoimenpiteet

    161 artikla

    Yleiset määräykset

    1.  Osapuolet vahvistavat oikeutensa ja velvollisuutensa, jotka johtuvat GATT 1994 -sopimuksen VI artiklasta, WTO-sopimuksen liitteessä 1A olevasta GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdystä sopimuksesta, jäljempänä ”polkumyyntisopimus”, ja WTO-sopimuksen liitteessä 1A olevasta tukia ja tasoitustulleja koskevasta sopimuksesta, jäljempänä ”tukisopimus”.

    2.  Tähän jaksoon ei sovelleta tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 1 luvun (Tavaroiden kansallinen kohtelu ja markkinoille pääsy) mukaisesti vahvistettuja etuuskohtelualkuperäsääntöjä.

    3.  Tämän jakson määräyksiin ei sovelleta tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 lukua (Riitojen ratkaiseminen).

    162 artikla

    Avoimuus

    1.  Osapuolet sopivat, että polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ja tasoitustoimenpiteitä olisi käytettävä täysin polkumyyntisopimuksen ja tukisopimuksen vaatimuksia noudattaen ja että niiden olisi perustuttava oikeudenmukaiseen ja avoimeen järjestelmään.

    2.  Osapuolet varmistavat, että kaikki ne olennaiset tosiseikat ja näkökannat, joihin niiden päätös toimenpiteiden soveltamisesta pohjautuu, ilmoitetaan kokonaisuudessaan ja tarkoituksenmukaisella tavalla välittömästi väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ja ennen lopullisten päätelmien tekemistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta polkumyyntisopimuksen 6 artiklan 5 kohdan ja tukisopimuksen 12 artiklan 4 kohdan soveltamista. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti, ja asianomaisille osapuolille on annettava riittävästi aikaa näkemystensä esittämiseen.

    3.  Sillä edellytyksellä, että tutkimuksen toteuttaminen ei tarpeettomasti lykkäänny, kummallekin asianomaiselle osapuolelle on tarjottava mahdollisuus tulla kuulluksi, jotta se voi esittää näkemyksiään polkumyyntiä ja tukia koskevien tutkimusten aikana.

    163 artikla

    Yleisen edun huomioon ottaminen

    Osapuoli ei saa soveltaa polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä tai tasoitustoimenpiteitä, jos tutkimuksen aikana käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan selvästi päätellä, että toimenpiteiden soveltaminen ei ole yleisen edun mukaista. Yleistä etua määritettäessä on kaikkia etuja arvioitava kokonaisuutena, mukaan lukien kotimaisen tuotannonalan sekä käyttäjien, kuluttajien ja tuojien edut sikäli kuin ne ovat toimittaneet asiaan liittyviä tietoja tutkintaviranomaisille.

    164 artikla

    Alhaisemman tullin sääntö

    Jos osapuoli päättää ottaa käyttöön väliaikaisen tai lopullisen polkumyynti- tai tasoitustullin, tällaisen tullin määrä ei saa ylittää polkumyyntimarginaalia tai tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen koko määrää, vaan sen olisi oltava polkumyyntimarginaalia tai tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen koko määrää pienempi, jos tällainen alhaisempi tulli on riittävä kotimaiselle tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi.



    3 Jakso

    Kahdenväliset suojatoimenpiteet

    165 artikla

    Kahdenvälisen suojatoimenpiteen soveltaminen

    1.  Jos tämän sopimuksen mukaisen tullien alennuksen tai poiston seurauksena jonkin osapuolen alueelta peräisin olevaa tuotetta tuodaan toisen osapuolen alueelle sellaisina joko absoluuttisesti mitattuna tai suhteessa kotimaiseen tuotantoon lisääntyneinä määrinä ja sellaisissa olosuhteissa, että tuonti aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa huomattavaa vahinkoa kotimaiselle tuotannonalalle, joka tuottaa kyseisen tuotteen kanssa samankaltaisia tai sen kanssa suoraan kilpailevia tuotteita, tuojaosapuoli voi toteuttaa 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet tässä jaksossa vahvistettujen edellytysten ja menettelyjen mukaisesti.

    2.  Tuojaosapuoli voi toteuttaa kahdenvälisen suojatoimenpiteen, jolla

    a) 

    keskeytetään kyseiseen tavaraan tämän sopimuksen mukaisesti sovellettavan tullin lisäalennus; tai

    b) 

    korotetaan tavaran tulli tasolle, joka ei ylitä alempaa seuraavista:

    i) 

    tavaraan sovellettu suosituimmuustullin määrä ajankohtana, jona toimenpide toteutetaan; tai

    ii) 

    liitteessä XV olevissa luetteloissa vahvistettu tullin perustaso tämän sopimuksen 147 artiklan mukaisesti.

    166 artikla

    Ehdot ja rajoitukset

    1.  Osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle kirjallisesti 2 kohdassa kuvatun tutkimuksen aloittamisesta ja neuvottelee toisen osapuolen kanssa niin paljon etukäteen ennen kahdenvälisen suojatoimenpiteen soveltamista kuin on käytännössä mahdollista, jotta voitaisiin tarkastella tutkimuksesta saatavaa tietoa ja vaihtaa näkemyksiä toimenpiteestä.

    2.  Osapuoli soveltaa kahdenvälistä suojatoimenpidettä ainoastaan toimivaltaisten viranomaistensa suorittaman tutkimuksen jälkeen suojalausekesopimuksen 3 artiklan ja 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti. Tätä varten suojalausekesopimuksen 3 artikla ja 4 artiklan 2 kohdan c alakohta liitetään tähän sopimukseen ja otetaan soveltuvin osin osaksi sitä.

    3.  Osapuoli noudattaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tutkimusta suorittaessaan suojalausekesopimuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan määräyksiä. Tätä varten suojalausekesopimuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohta liitetään tähän sopimukseen ja otetaan soveltuvin osin osaksi sitä.

    4.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että sen toimivaltaiset viranomaiset saattavat 2 kohdassa tarkoitetut tutkimukset päätökseen vuoden kuluessa niiden aloituspäivästä.

    5.  Kumpikaan osapuoli ei voi soveltaa kahdenvälistä suojatoimenpidettä

    a) 

    kuin siinä mitassa ja sen ajan, joka on tarpeen vakavan haitan estämiseksi tai korjaamiseksi ja kotimaisen tuotannonalan sopeutumisen helpottamiseksi;

    b) 

    kuin enintään kahden vuoden ajan. Suojatoimenpiteen soveltamisen kestoa voidaan kuitenkin jatkaa enintään kahdella vuodella, jos tuojaosapuolen toimivaltaiset viranomaiset määrittävät tässä artiklassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti, että toimenpide on edelleen tarpeen vakavan haitan estämiseksi tai korjaamiseksi ja kotimaisen tuotannonalan sopeutumisen helpottamiseksi ja että on näyttöä siitä, että tuotannonala sopeutuu parhaillaan, ja sillä edellytyksellä, että suojatoimenpiteen soveltamisen kokonaiskesto, mihin sisältyvät sekä alkuperäinen soveltamisjakso että sen mahdolliset jatkamiset, on enintään neljä vuotta;

    c) 

    kuin enintään siirtymäkauden ajan; tai

    d) 

    saman tuotteen osalta, johon samanaikaisesti sovelletaan GATT 1994 -sopimuksen XIX artiklan ja suojalausekesopimuksen mukaista toimenpidettä.

    6.  Kun osapuoli lopettaa kahdenvälisen suojatoimenpiteen soveltamisen, tullin määrä on se, joka tämän sopimuksen liitteeseen XV sisältyvän luettelon mukaisesti olisi ollut voimassa ilman kyseistä toimenpidettä.

    167 artikla

    Väliaikaiset toimenpiteet

    Kriittisissä olosuhteissa, joissa viivytys aiheuttaisi vaikeasti korjattavissa olevan vahingon, osapuoli voi soveltaa väliaikaista kahdenvälistä suojatoimenpidettä, kun alustavan määrityksen perusteella on ensin saatu selkeää näyttöä siitä, että toisen osapuolen alueelta peräisin olevien tavaroiden tuonti on lisääntynyt tämän sopimuksen mukaisen tullin alentamisen tai poistamisen seurauksena ja että tällainen tuonti aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa huomattavaa haittaa kotimaiselle tuotannonalalle. Väliaikaisten toimenpiteiden kesto on enintään 200 päivää, ja tänä aikana osapuoli noudattaa tämän sopimuksen 166 artiklan 2 ja 3 kohdan määräyksiä. Osapuoli hyvittää viipymättä kaikki tämän sopimuksen liitteessä XV vahvistetun tullin määrän ylittävät tullit, jos tämän sopimuksen 166 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa ei päädytä siihen tulokseen, että tämän sopimuksen 165 artiklan vaatimukset täyttyvät. Kaikkien väliaikaisten toimenpiteiden kesto lasketaan osaksi tämän sopimuksen 166 artiklan 5 kohdan b alakohdassa määrättyä jaksoa.

    168 artikla

    Korvaukset

    1.  Väliaikaista suojatoimenpidettä soveltava osapuoli neuvottelee toisen osapuolen kanssa, jotta voitaisiin yhdessä sopia soveltuvasta kauppaa vapauttavasta korvauksesta sellaisina myönnytyksinä, jotka kauppaan kohdistuvilta olennaisilta vaikutuksiltaan tai arvoltaan vastaavat niitä ylimääräisiä tulleja, joita oletetaan koituvan suojatoimenpiteen seurauksena. Osapuoli tarjoaa mahdollisuuden tällaisiin neuvotteluihin viimeistään 30 päivän kuluttua kahdenvälisen suojatoimenpiteen soveltamisesta.

    2.  Jos 1 kohdan mukaisissa neuvotteluissa ei päästä sopimukseen kauppaa vapauttavasta korvauksesta 30 päivän kuluessa neuvottelujen aloittamisesta, se osapuoli, jonka tavaroihin suojatoimenpidettä sovelletaan, voi keskeyttää olennaisilta osin vastaavien myönnytysten soveltamisen siihen osapuoleen, joka soveltaa suojatoimenpidettä.

    3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitettua keskeyttämisoikeutta ei saa käyttää kahdenvälisen suojatoimenpiteen ensimmäisten 24 voimassaolokuukauden aikana sillä edellytyksellä, että suojatoimenpide on tämän sopimuksen määräysten mukainen.

    169 artikla

    Määritelmät

    Tässä jaksossa

    a) 

    ”vakava haitta” ja ”vakavan haitan uhka” on tulkittava suojalausekesopimuksen 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti. Tätä varten suojalausekesopimuksen 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta liitetään tähän sopimukseen ja otetaan soveltuvin osin osaksi sitä; ja

    b) 

    ”siirtymäkausi” tarkoittaa kymmenen vuoden ajanjaksoa tämän sopimuksen voimaantulosta.



    3 LUKU

    Kaupan tekniset esteet, standardointi, metrologia, akkreditointi ja vaatimustenmukaisuuden arviointi

    170 artikla

    Soveltamisala ja määritelmät

    1.  Tätä lukua sovelletaan WTO-sopimuksen liitteessä 1A olevassa kaupan teknisistä esteistä tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ”kaupan teknisiä esteitä koskeva sopimus”, määriteltyjen sellaisten standardien, teknisten määräysten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden valmisteluun, käyttöönottoon ja soveltamiseen, jotka voivat vaikuttaa osapuolten väliseen tavarakauppaan.

    2.  Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa määrätään, tätä lukua ei sovelleta terveys- ja kasvinsuojelutoimiin, sellaisina kuin ne on määritelty WTO-sopimuksen liitteessä IA olevan terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan sopimuksen, jäljempänä ”terveys- ja kasvinsuojelusopimus”, liitteessä A, eikä viranomaisten omia tuotanto- tai kulutusvaatimuksiaan varten laatimiin hankintaeritelmiin.

    3.  Tässä luvussa sovelletaan kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen liitteen 1 määritelmiä.

    171 artikla

    Kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen vahvistaminen

    Osapuolet vahvistavat voimassa olevat kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa toisiaan kohtaan; mainittu sopimus liitetään tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä.

    172 artikla

    Tekninen yhteistyö

    1.  Osapuolet tehostavat yhteistyötään standardien, teknisten määräysten, metrologian, markkinavalvonnan, akkreditoinnin ja vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmien alalla, jotta ne voisivat lisätä toistensa järjestelmien tuntemusta ja helpottaa pääsyä toistensa markkinoille. Tätä varten osapuolet voivat käynnistää sääntelyä koskevia vuoropuheluja sekä laaja-alaisesti että alakohtaisesti.

    2.  Osapuolet pyrkivät yhteistyönsä puitteissa määrittelemään, kehittämään ja edistämään erilaisia kauppaa helpottavia toimia, joihin voi kuulua muun muassa seuraavia:

    a) 

    sääntelyalan yhteistyön tehostaminen vaihtamalla tietoja ja kokemuksia sekä tekemällä tieteellistä ja teknistä yhteistyötä osapuolten teknisten määräysten, standardien, markkinavalvonnan, vaatimustenmukaisuuden arvioinnin ja akkreditoinnin laadun parantamiseksi ja sääntelykeinojen hyödyntämiseksi tehokkaasti;

    b) 

    yhteistyön edistäminen ja rohkaiseminen metrologian, standardoinnin, markkinavalvonnan, vaatimustenmukaisuuden arvioinnin ja akkreditoinnin aloilla toimivien, osapuolten julkisten tai yksityisten organisaatioiden välillä;

    c) 

    standardointiin, metrologiaan, akkreditointiin, vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja markkinavalvontaan liittyvän laatuinfrastruktuurin kehittämisen edistäminen Moldovan tasavallassa;

    d) 

    Moldovan tasavallan alan eurooppalaisten järjestöjen toimintaan osallistumisen edistäminen;

    e) 

    pyrkiminen ratkaisujen löytämiseen mahdollisesti ilmeneviin kaupan teknisiin esteisiin; ja

    f) 

    niiden kantojen yhteen sovittaminen, jotka osapuolet omaksuvat kansainvälisissä kaupan ja sääntelyalan järjestöissä, kuten WTO:ssa ja Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissiossa (UNECE).

    173 artikla

    Teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin lähentäminen

    1.  Moldovan tasavalta toteuttaa tarvittavat toimenpiteet saattaakseen lainsäädäntönsä asteittain yhdenmukaiseksi unionin teknisten määräysten, standardien, metrologian, akkreditoinnin ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin ja sen vastaavien järjestelmien sekä markkinavalvonnan järjestelmän kanssa ja sitoutuu noudattamaan asiaa koskevassa unionin säännöstössä vahvistettuja periaatteita ja käytäntöjä.

    2.  Edellä 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Moldovan tasavalta

    a) 

    ottaa asiaa koskevan unionin säännöstön asteittain osaksi lainsäädäntöään tämän sopimuksen liitteen XVI määräysten mukaisesti; ja

    b) 

    toteuttaa sellaiset hallinnolliset ja institutionaaliset uudistukset, jotka ovat välttämättömiä tämän luvun täytäntöönpanon edellyttämän tehokkaan ja avoimen järjestelmän luomiseksi.

    3.  Moldovan tasavalta pidättäytyy muuttamasta laaja-alaista ja alakohtaista lainsäädäntöään, lukuun ottamatta kyseisen lainsäädännön asteittaista yhdenmukaistamista unionin säännöstön kanssa ja yhdenmukaistamisen ylläpitämistä, ja se ilmoittaa unionille kansalliseen lainsäädäntöönsä tehtävistä muutoksista.

    4.  Moldovan tasavalta varmistaa, että sen kyseisten alojen kansalliset elimet osallistuvat standardoinnin, lakisääteisen metrologian ja perusmetrologian sekä vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, mukaan lukien akkreditointi, alalla toimivien eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen toimintaan kunkin järjestön toimialan ja niille tarjolla olevan jäsenyysaseman mukaisesti.

    5.  Standardointijärjestelmänsä integroimiseksi Moldovan tasavalta

    a) 

    saattaa asteittain voimaan eurooppalaiset standardit (EN) kansallisina standardeina, mukaan lukien yhdenmukaistetut eurooppalaiset standardit, joiden vapaaehtoinen käyttö luo olettamuksen, että Moldovan tasavallan lainsäädäntö on unionin lainsäädännön mukaista;

    b) 

    samaan aikaan näiden standardien voimaansaattamisen kanssa poistaa niiden kanssa ristiriidassa olevat kansalliset standardit; ja

    c) 

    täyttää asteittain edellytykset täysjäsenyydelle eurooppalaisessa standardointiorganisaatiossa.

    6.  Tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen Moldovan tasavalta toimittaa unionille vuosittain kertomuksia tämän sopimuksen liitteen XVI mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä. Jos tämän sopimuksen liitteessä XVI lueteltuja toimenpiteitä ei ole toteutettu siinä asetetussa määräajassa, Moldovan tasavalta esittää uuden aikataulun näiden toimenpiteiden toteutukselle. Osapuolet voivat mukauttaa tämän sopimuksen liitettä XVI.

    174 artikla

    Teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskeva sopimus

    1.  Osapuolet päättävät viime kädessä teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskevan sopimuksen lisäämisestä pöytäkirjana tähän sopimukseen; pöytäkirja kattaa tämän sopimuksen liitteessä XVI olevaan luetteloon sisältyviä aloja, joita pidetään yhdenmukaistettuina sen jälkeen, kun niistä on sovittu, ja unionin tarkastettua, että Moldovan tasavallan asiaankuuluva alakohtainen ja laaja-alainen lainsäädäntö, instituutiot ja standardit on täysin yhdenmukaistettu unionin kanssa. Tarkoituksena on viime kädessä laajentaa teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskeva sopimus kattamaan kaikki tämän sopimuksen liitteessä XVI luetellut alat.

    2.  Teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskevassa sopimuksessa määrätään, että osapuolten välistä tuotteiden kauppaa sopimuksen kattamilla aloilla koskevat samat edellytykset kuin vastaavien tuotteiden kauppaa jäsenvaltioiden välillä.

    175 artikla

    Merkinnät

    1.  Osapuolet vahvistavat merkintöihin liittyviä vaatimuksia koskevien teknisten määräysten osalta kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 2.2 lukuun sisältyvät periaatteet, joiden mukaan tällaisia vaatimuksia ei saisi laatia, hyväksyä tai soveltaa siten, että niiden avulla tai vaikutuksesta luodaan tarpeettomia esteitä kansainväliselle kaupalle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 173 ja 174 artiklan soveltamista. Tämän vuoksi tällaiset merkintöihin liittyvät vaatimukset eivät saa rajoittaa kauppaa enemmän kuin on tarpeen oikeutettujen tarkoitusten täyttämiseksi, ottaen huomioon riskit, jotka niiden täyttämättä jättäminen aiheuttaisi.

    2.  Etenkin pakollisten merkintöjen osalta osapuolet sopivat seuraavaa:

    a) 

    ne pyrkivät minimoimaan merkintöjä koskevat tarpeensa lukuun ottamatta tapauksia, joissa ne ovat tarpeen alaa koskevan unionin säännöstön hyväksymiseksi sekä terveyden, turvallisuuden tai ympäristön suojelemiseksi taikka muiden kohtuullisten yleisten etujen vuoksi; ja

    b) 

    osapuolilla on edelleen oikeus edellyttää, että merkintöjen tiedot annetaan tietyllä kielellä.



    4 LUKU

    Terveys- ja kasvinsuojelutoimet

    176 artikla

    Tavoite

    1.  Tämän luvun tavoitteena on helpottaa terveys- ja kasvinsuojelutoimien soveltamisalaan kuuluvien perushyödykkeiden kauppaa osapuolten välillä ja samalla suojella ihmisten, eläinten ja kasvien elämää tai terveyttä

    a) 

    varmistamalla kauppaan sovellettavien, tämän sopimuksen liitteessä XVII lueteltujen toimenpiteiden täysi avoimuus;

    b) 

    lähentämällä Moldovan tasavallan sääntelyjärjestelmä unionin sääntelyjärjestelmään;

    c) 

    tunnustamalla osapuolten eläinten ja kasvien terveystilanne ja soveltamalla alueellistamisen periaatetta;

    d) 

    ottamalla käyttöön osapuolten soveltamien, tämän sopimuksen liitteessä XVII lueteltujen toimien vastaavuuden tunnustamista koskeva järjestelmä;

    e) 

    jatkamalla terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen soveltamista;

    f) 

    ottamalla käyttöön mekanismeja ja menetelmiä kaupankäynnin helpottamiseksi; ja

    g) 

    parantamalla osapuolten välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä tämän sopimuksen liitteessä XVII luetelluissa toimenpiteissä.

    2.  Tämän luvun määräyksillä pyritään siihen, että osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen eläinten hyvinvointia koskevista normeista.

    177 artikla

    Monenväliset velvoitteet

    Osapuolet vahvistavat WTO-sopimusten ja erityisesti terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa.

    178 artikla

    Soveltamisala

    Tätä lukua sovelletaan kaikkiin osapuolen terveys- ja kasvinsuojelutoimiin, jotka voivat suoraan tai epäsuorasti vaikuttaa osapuolten väliseen kauppaan, mukaan lukien kaikki tämän sopimuksen liitteessä XVII luetellut toimenpiteet.

    179 artikla

    Määritelmät

    Tässä luvussa tarkoitetaan

    1) 

    ”terveys- ja kasvinsuojelutoimilla” terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen liitteessä A olevassa 1 kohdassa määriteltyjä toimenpiteitä;

    2) 

    ”eläimillä” Maailman eläintautijärjestön (OIE) maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä ja vesieläinten terveyttä koskevassa säännöstössä määriteltyjä maa- ja vesieläimiä;

    3) 

    ”eläintuotteilla” eläinperäisiä tuotteita, mukaan lukien OIE:n vesieläinten terveyttä koskevassa säännöstössä määritellyt vesieläimistä saadut tuotteet;

    4) 

    ”muilla kuin ihmisravinnoksi tarkoitetuilla eläimistä saatavilla sivutuotteilla” tämän sopimuksen liitteessä XVII-A olevan 2 osan II kohdassa lueteltuja eläintuotteita;

    5) 

    ”kasveilla” eläviä kasveja ja tiettyjä eläviä kasvinosia, siemenet mukaan luettuina:

    a) 

    hedelmät, kasvitieteellisessä merkityksessä, muut kuin pakastetut;

    b) 

    kasvikset, muut kuin pakastetut;

    c) 

    mukulat, sipulit, juurakot;

    d) 

    leikkokukat;

    e) 

    oksat lehtineen;

    f) 

    puut, jotka on katkaistu lehtineen;

    g) 

    kasvisolukkoviljelmät;

    h) 

    lehdet, lehvistö;

    i) 

    elävä siitepöly; ja

    j) 

    silmulliset oksat (bud-wood), pistokkaat, varttamisoksat;

    6) 

    ”kasvituotteilla” kasviperäisiä jalostamattomia tai yksinkertaisesti valmistettuja tuotteita, sikäli kuin ne eivät ole tämän sopimuksen liitteessä XVII-A olevassa 3 osassa määriteltyjä kasveja;

    7) 

    ”siemenillä” kylvämiseen tarkoitettuja siemeniä termin kasvitieteellisessä merkityksessä;

    8) 

    ”kasvintuhoojilla” tai ”haitallisilla organismeilla” kasveille tai kasvituotteille haitallisia kasvien, eläinten tai taudinaiheuttajien lajeja, kantoja tai biotyyppejä;

    9) 

    tietyiltä haitallisilta säännellyiltä organismeilta ”suojellulla alueella” virallisesti määriteltyä unionin maantieteellistä aluetta, jossa kyseistä organismia ei esiinny suotuisista olosuhteista huolimatta ja vaikka sitä esiintyy unionin muissa osissa;

    10) 

    ”eläintaudilla” jonkin infektion kliinistä tai patologista esiintymistä eläimissä;

    11) 

    ”vesieläinten taudilla” OIE:n vesieläinten terveyttä koskevassa säännöstössä tarkoitettujen tautien yhden tai useamman etiologisen tekijän aiheuttamaa kliinistä tai ei-kliinistä infektiota;

    12) 

    ”eläinten infektiolla” tilannetta, jossa eläimet toimivat tartunnanaiheuttajien kantajina ja jolloin infektio eläimissä saattaa ilmetä tai olla ilmenemättä kliinisesti tai patologisesti;

    13) 

    ”eläinten hyvinvointia koskevilla normeilla” osapuolten laatimia ja soveltamia normeja eläinten suojelemiseksi, soveltuvin osin OIE:n normien mukaisesti;

    14) 

    terveys- ja kasvinsuojelun ”asianmukaisella suojatasolla” terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen liitteessä A olevassa 5 kohdassa määriteltyä terveys- ja kasvinsuojelun asianmukaista tasoa;

    15) 

    ”alueella” vyöhykettä tai aluetta, sellaisina kuin ne on eläinten terveyden osalta määritelty OIE:n maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä ja vesieläinten osalta vesieläinten terveyttä koskevassa kansainvälisessä säännöstössä. Unionin osalta ”alueella” tai ”maalla” tarkoitetaan unionin aluetta;

    16) 

    ”kasvintuhoojista vapaalla alueella” aluetta, jolla määrättyä kasvintuhoojaa ei esitetyn tieteellisen näytön perusteella esiinny ja jolla tilanteen säilyttämiseksi on tarvittaessa ryhdytty virallisiin toimiin;

    17) 

    ”alueellistamisella” alueellisen sopeuttamisen käsitettä sellaisena kuin se on kuvattu terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen 6 artiklassa;

    18) 

    ”lähetyksellä” tiettyä määrää sellaisia samaa lajia olevia eläviä eläimiä tai eläintuotteita, joita koskee sama todistus tai asiakirja, jotka kuljetetaan samalla kuljetusvälineellä, jotka lähettää yksi ainoa lähettäjä ja jotka ovat peräisin samasta viejäosapuolesta tai samalta (samoilta) viejäosapuolen alueelta (alueilta). Eläinlähetys voi koostua yhdestä tai useammasta erästä. Eläintuotelähetys voi koostua yhdestä tai useammasta hyödykkeestä tai erästä;

    19) 

    ”kasvien tai kasvituotteiden lähetyksellä” tiettyä määrää sellaisia osapuolesta toiseen kuljetettavia kasveja, kasvituotteita ja/tai muita tuotteita, joita koskee, silloin kun sitä vaaditaan, yksi ainoa kasvien terveystodistus. Lähetys voi koostua yhdestä tai useammasta hyödykkeestä tai erästä;

    20) 

    ”erällä” lähetykseen kuuluvaa yhden hyödykkeen tiettyä yksikkömäärää, joka on yksilöitävissä koostumuksensa homogeenisuuden ja alkuperänsä perusteella;

    21) 

    ”vastaavuudella kaupankäynnin tarkoituksiin”, jäljempänä ”vastaavuus”, tilannetta, jossa tuojaosapuoli hyväksyy tämän sopimuksen liitteessä XVII lueteltujen viejäosapuolen toimien vastaavuuden siinäkin tapauksessa, että nämä toimet poikkeavat sen omista toimista, jos viejäosapuoli osoittaa objektiivisesti tuojaosapuolelle, että sen käyttämillä toimilla saavutetaan tuojaosapuolelle asianmukainen terveys- ja kasvinsuojelutaso tai sallittu riskitaso;

    22) 

    ”alalla” jonkin tuotteen tai tuoteryhmän tuotannon ja kaupan rakennetta osapuolen alueella;

    23) 

    ”osa-alueella” tarkoin määriteltyä ja valvottua alan osaa;

    24) 

    ”hyödykkeellä” kaupankäyntitarkoituksiin kuljetettavia, myös 2–7 kohdassa tarkoitettuja tuotteita tai tavaroita;

    25) 

    ”erityisellä tuontiluvalla” virallista tuojaosapuolen toimivaltaisten viranomaisten yksittäiselle tuojalle antamaa ennakkolupaa, joka on edellytys jonkin tämän luvun soveltamisalaan kuuluvan hyödykkeen yhden tai useamman lähetyksen tuonnille viejäosapuolen alueelta;

    26) 

    ”työpäivillä” muita päiviä kuin sunnuntaita, lauantaita ja osapuolen yleisiä vapaapäiviä;

    27) 

    ”tarkastuksella” rehua, elintarvikkeita, eläinten terveyttä tai eläinten hyvinvointia koskevan minkä tahansa näkökohdan tutkimista sen toteamiseksi, onko kyseinen yksi tai useampi näkökohta rehuja ja elintarvikkeita koskevassa lainsäädännössä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevissa säännöissä esitettyjen oikeudellisten vaatimusten mukainen;

    28) 

    ”kasvien terveystarkastuksella” kasvien, kasvituotteiden tai muiden säänneltyjen tuotteiden virallista, silmämääräistä tutkintaa sen määrittämiseksi, onko niissä kasvintuhoojia ja/tai onko kasvinsuojelua koskevia määräyksiä noudatettu;

    29) 

    ”varmentamisella” sitä, että objektiivista todistusaineistoa tutkimalla ja tarkastelemalla varmistetaan, että esitetyt vaatimukset täyttyvät.

    180 artikla

    Toimivaltaiset viranomaiset

    Osapuolet ilmoittavat toisilleen toimivaltaisten viranomaistensa rakenteen, organisaation ja toimivallan jaon tämän sopimuksen 191 artiklassa tarkoitetun terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevän alakomitean ensimmäisessä kokouksessa. Osapuolet ilmoittavat toisilleen näiden toimivaltaisten viranomaisten rakenteen, organisaation ja toimivallan jaon, mukaan lukien yhteyspisteet, muutoksista.

    181 artikla

    Asteittainen lähentäminen

    1.  Moldovan tasavalta lähentää asteittain terveys- ja kasvinsuojelualaa ja eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöään unionin lainsäädäntöön tämän sopimuksen liitteen XXIV mukaisesti.

    2.  Osapuolet tekevät yhteistyötä asteittaisessa lähentämisessä ja valmiuksien kehittämisessä.

    3.  Terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä alakomitea seuraa säännöllisesti tämän sopimuksen liitteessä XXIV tarkoitetun lähentämisprosessin toteutusta voidakseen tarvittaessa antaa lähentämistä koskevia suosituksia.

    4.  Moldovan tasavalta toimittaa kolmen kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta luettelon niistä EU:n terveys- ja kasvinsuojelutoimista, eläinten hyvinvointia koskevista toimenpiteistä ja muista lainsäädäntötoimenpiteistä, joihin Moldovan tasavalta aikoo lähentyä. Luettelo jaotellaan ensisijaisiin aloihin, jotka liittyvät tämän sopimuksen liitteessä XVII määriteltyihin toimenpiteisiin, ja siinä määritellään hyödyke tai hyödykeryhmä, johon lähentämistoimenpiteitä sovelletaan. Lähentämistä koskeva luettelo toimii viiteasiakirjana tämän luvun täytäntöönpanossa.

    5.  Lähentämistä koskeva luettelo ja lähentämisprosessissa saavutetun edistyksen arviointiperiaatteet lisätään tämän sopimuksen liitteeseen XXIV, ja niiden perustana ovat Moldovan tasavallan tekniset ja taloudelliset resurssit.

    182 artikla

    Eläinten terveystilanteen, tuhoojatilanteen ja alueellisten olosuhteiden tunnustaminen kauppaa varten

    Eläintautien, eläinten infektioiden tai tuhoojien tilanteen tunnustaminen

    1.  Eläintautien ja eläinten infektioiden (zoonoosit mukaan luettuina) osalta sovelletaan seuraavaa:

    a) 

    tuojaosapuoli tunnustaa kauppaa varten viejäosapuolen tai sen alueiden eläinten terveystilanteen tämän sopimuksen liitteessä XVIII-A yksilöityjen eläintautien osalta tämän sopimuksen liitteessä XIX olevassa A osassa esitetyn menettelyn mukaisesti;

    b) 

    jos osapuoli katsoo, että sen koko alueella tai jossakin osassa vallitsee erityinen tilanne jonkin tietyn, tämän sopimuksen liitteeseen XVIII-A sisältymättömän eläintaudin osalta, se voi pyytää tämän tilanteen tunnustamista tämän sopimuksen liitteessä XIX olevassa C osassa vahvistetun menettelyn mukaisesti. Tuojaosapuoli voi pyytää elävien eläinten ja eläintuotteiden tuonnissa takeita, jotka ovat osapuolten tunnustetun terveystilanteen mukaisia;

    c) 

    osapuolet tunnustavat keskinäisen kauppansa perustaksi muiden kuin tämän sopimuksen liitteessä XVIII-A lueteltujen eläintautien tai eläinten infektioiden yleisyyttä tai esiintyvyyttä ja/tai tapauksen mukaan siihen liittyvää riskiä koskevan osapuolten alueiden tai osien tai alojen tai osa-alueiden tilanteen, sellaisena kuin OIE on sen määritellyt. Tuojaosapuoli voi pyytää elävien eläinten ja eläintuotteiden tuonnissa takeita, jotka ovat OIE:n suositusten mukaisesti määritellyn terveystilanteen mukaisia; ja

    d) 

    jollei tuojaosapuoli nimenomaisesti vastusta ja vaadi tausta- tai lisätietoja taikka neuvotteluja ja/tai varmentamista, kumpikin osapuoli toteuttaa ilman aiheetonta viivytystä tarvittavat lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet kaupankäynnin mahdollistamiseksi tämän kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 184, 186 ja 190 artiklan soveltamista.

    2.  Kasvituhoojien osalta sovelletaan seuraavaa:

    a) 

    osapuolet tunnustavat kauppaa varten tuhoojatilanteen tämän sopimuksen liitteen XIX-B mukaisesti tämän sopimuksen liitteessä XVIII-B yksilöityjen tuhoojien osalta; ja

    b) 

    jollei tuojaosapuoli nimenomaisesti vastusta ja vaadi tausta- tai lisätietoja taikka neuvotteluja ja/tai varmentamista, kumpikin osapuoli toteuttaa ilman aiheetonta viivytystä tarvittavat lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet kaupankäynnin mahdollistamiseksi tämän kohdan a alakohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 184, 186 ja 190 artiklan soveltamista.

    Alue- ja vyöhykejaon, kasvintuhoojista vapaiden alueiden ja suojeltujen alueiden tunnustaminen

    3.  Osapuolet tunnustavat alueellistamisen ja kasvintuhoojista vapaiden alueiden käsitteen, siten kuin se määritellään vuoden 1997 kansainvälisessä kasvinsuojeluyleissopimuksessa (IPPC) ja Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) kansainvälisissä kasvinsuojelutoimenpiteitä koskevissa standardeissa (ISPM), ja suojeltujen alueiden käsitteen, siten kuin se määritellään kasvien ja kasvituotteiden haitallisten organismien jäsenvaltioihin kulkeutumisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetussa neuvoston direktiivissä 2000/29/EY, ja sopivat, että niitä sovelletaan niiden väliseen kauppaan.

    4.  Osapuolet sopivat, että tämän sopimuksen liitteessä XVIII-A lueteltuihin eläin- ja kalatauteihin sekä tämän sopimuksen liitteessä XVIII-B lueteltuihin kasvintuhoojiin liittyvät alueellistamista koskevat päätökset tehdään tämän sopimuksen liitteessä XIX olevien A ja B osan määräysten mukaisesti.

    5.  Eläintautien osalta tämän sopimuksen 184 artiklan määräysten mukaisesti viejäosapuolen, joka pyytää tuojaosapuolen tunnustusta alueellistamista koskevalle päätökselleen, on ilmoitettava toimenpiteistään ja annettava täydellinen selvitys sekä ratkaisujensa ja päätöstensä tukena käytetyt tiedot. Jollei tuojaosapuoli nimenomaisesti vastusta ja vaadi lisätietoja, neuvotteluja ja/tai varmentamista 15 työpäivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, ilmoitettu alueellistamista koskeva päätös katsotaan hyväksytyksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 185 artiklan soveltamista.

    Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut neuvottelut käydään tämän sopimuksen 185 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tuojaosapuolen on arvioitava lisätiedot 15 työpäivän kuluessa niiden vastaanottamisesta. Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu varmentaminen toteutetaan tämän sopimuksen 188 artiklan mukaisesti 25 työpäivän kuluessa varmentamispyynnön vastaanottamisesta.

    6.  Kasvintuhoojien osalta kumpikin osapuoli varmistaa, että kasveilla, kasvituotteilla ja muilla tuotteilla käytävässä kaupassa otetaan tapauksen mukaan huomioon toisen osapuolen suojelluksi alueeksi tai kasvintuhoojista vapaaksi alueeksi tunnustaman alueen kasvintuhoojatilanne. Osapuolen, joka pyytää toisen osapuolen tunnustusta kasvintuhoojista vapaalle alueelleen, on ilmoitettava toimenpiteistään sekä annettava pyydettäessä täydellinen selvitys ja kyseisen alueen perustamista ja ylläpitoa tukevat tiedot FAO:n tai IPPC:n, mukaan lukien ISPM-standardit, mukaisesti. Jollei toinen osapuoli nimenomaisesti vastusta ja vaadi lisätietoja, neuvotteluja ja/tai varmentamista kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, ilmoitettu kasvintuhoojista vapaata aluetta koskeva alueellistamispäätös katsotaan hyväksytyksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 190 artiklan soveltamista.

    Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut neuvottelut käydään tämän sopimuksen 185 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tuojaosapuolen on arvioitava lisätiedot kolmen kuukauden kuluessa niiden vastaanottamisesta. Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu varmentaminen toteutetaan tämän sopimuksen 188 artiklan mukaisesti 12 kuukauden kuluessa varmentamispyynnön vastaanottamisesta, ottaen huomioon kyseisen kasvintuhoojan ja viljelykasvin biologiset ominaisuudet.

    7.  Kun tämän artiklan 4–6 kohdassa tarkoitetut menettelyt on saatettu päätökseen, kumpikin osapuoli toteuttaa ilman aiheetonta viivytystä tarvittavat lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet kaupan mahdollistamiseksi tämän mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 190 artiklan soveltamista.

    Lokeroiminen

    8.  Osapuolet sitoutuvat jatkamaan keskusteluja lokeroimista koskevan periaatteen täytäntöönpanemiseksi.

    183 artikla

    Vastaavuuden tunnustaminen

    1.  Vastaavuus voidaan tunnustaa suhteessa

    a) 

    yksittäiseen toimenpiteeseen;

    b) 

    toimenpideryhmään; tai

    c) 

    järjestelmään, jota sovelletaan tietyllä alalla tai osa-alueella tai tiettyihin hyödykkeisiin tai hyödykkeiden ryhmään.

    2.  Vastaavuutta tunnustaessaan osapuolet noudattavat 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä. Tässä menettelyssä viejäosapuolen on objektiivisesti osoitettava vastaavuus ja tuojaosapuolen on arvioitava pyyntöä objektiivisesti. Tämä arviointi voi sisältää tarkastuksia ja varmennuksia.

    3.  Viejäosapuolen pyytäessä vastaavuuden tunnustamista tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti osapuolet aloittavat viipymättä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun tuojaosapuoli on vastaanottanut pyynnön, neuvottelumenettelyn, johon sisältyvät tämän sopimuksen liitteessä XXI vahvistetut vaiheet. Jos viejäosapuoli on esittänyt useita pyyntöjä, osapuolet sopivat tuojaosapuolen pyynnöstä tämän sopimuksen 191 artiklassa tarkoitetussa terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevässä alakomiteassa aikataulusta, jonka mukaisesti ne aloittavat ja suorittavat tässä kohdassa tarkoitetun menettelyn.

    4.  Kun lainsäädäntö tämän sopimuksen 181 artiklan 3 kohdassa määrätyn seurannan tuloksena on saatu lähennettyä, Moldovan tasavallan on ilmoitettava asiasta heti unionille. Tätä ilmoitusta pidetään Moldovan tasavallan pyyntönä aloittaa tämän artiklan 3 kohdan mukainen kyseisten toimenpiteiden vastaavuuden tunnustamista koskeva menettely.

    5.  Jollei toisin sovita, tuojaosapuoli saattaa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vastaavuuden tunnustamista koskevan menettelyn päätökseen 12 kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut viejäosapuolen pyynnön, joka sisältää vastaavuuden osoittavat asiakirjat. Määräaikaa voidaan pidentää kausittaisten viljelykasvien osalta, jos arviointia on perusteltua lykätä, jotta varmennus voidaan suorittaa viljelykasvin sopivana kasvukautena.

    6.  Tuojaosapuoli määrittää vastaavuuden kasvien, kasvituotteiden ja muiden tuotteiden osalta asianmukaisten ISPM-standardien mukaisesti.

    7.  Tuojaosapuoli voi peruuttaa tai keskeyttää vastaavuuden tunnustamisen, jos jompikumpi osapuoli muuttaa vastaavuuteen vaikuttavia toimenpiteitä, mikäli noudatetaan seuraavaa menettelyä:

    a) 

    viejäosapuoli ilmoittaa tämän sopimuksen 184 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti tuojaosapuolelle kaikista sellaisten toimenpiteidensä muutosehdotuksista, joiden vastaavuus on tunnustettu, ja ehdotettujen toimenpiteiden todennäköisestä vaikutuksesta tunnustettuun vastaavuuteen. Tuojaosapuoli ilmoittaa viejäosapuolelle kuukauden kuluessa näiden tietojen vastaanottamisesta, pysyykö vastaavuus tunnustettuna ehdotettujen toimenpiteiden perusteella;

    b) 

    tuojaosapuoli ilmoittaa tämän sopimuksen 184 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti viejäosapuolelle kaikista sellaisten toimenpiteidensä muutosehdotuksista, joihin vastaavuuden tunnustaminen on perustunut, ja ehdotettujen toimenpiteiden todennäköisestä vaikutuksesta tunnustettuun vastaavuuteen. Jos tuojaosapuoli ei enää tunnusta vastaavuutta, osapuolet voivat sopia ehdoista aloittaakseen uudelleen tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn ehdotettujen toimenpiteiden perusteella.

    8.  Vastaavuuden tunnustaminen tai tunnustamisen keskeyttäminen tai peruuttaminen riippuu kokonaan tuojaosapuolesta, joka toimii omien hallinnollisten ja lainsäädännöllisten puitteidensa mukaisesti. Kyseisen osapuolen on toimitettava viejäosapuolelle täydellinen kirjallinen selvitys ja tämän artiklan kattamien ratkaisujen ja päätösten tukena käytetyt tiedot. Jos vastaavuutta ei tunnusteta tai tunnustaminen keskeytetään tai perutaan, tuojaosapuoli ilmoittaa viejäosapuolelle tarvittavat edellytykset, joiden perusteella 3 kohdassa tarkoitettu menettely voidaan aloittaa uudestaan.

    9.  Tuojaosapuoli ei voi peruuttaa tai keskeyttää vastaavuuden tunnustamista ennen kuin jommankumman osapuolen ehdottamat uudet toimenpiteet tulevat voimaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 190 artiklan soveltamista.

    10.  Jos tuojaosapuoli tunnustaa vastaavuuden virallisesti tämän sopimuksen liitteessä XXI vahvistetun neuvottelumenettelyn perusteella, terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä alakomitea vahvistaa tämän sopimuksen 191 artiklan 5 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti, että vastaavuus on tunnustettu osapuolten välisessä kaupassa. Vahvistuspäätöksessä voidaan tapauksen mukaan säätää myös fyysisten rajatarkastusten vähentämisestä, yksinkertaistetuista todistuksista ja laitosten ennakkoluetteloinnin menetelmistä.

    Vastaavuutta koskeva tilanne esitetään tämän sopimuksen liitteessä XXV.

    184 artikla

    Avoimuus ja tietojen vaihto

    1.  Osapuolet tekevät yhteistyötä parantaakseen tämän sopimuksen liitteessä XVII lueteltujen toimien soveltamisesta vastaavien toisen osapuolen virallisten valvontarakenteiden ja -järjestelmien ja niiden toiminnan tuntemusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 185 artiklan soveltamista. Tämä voidaan saavuttaa muun muassa kansainvälisten tarkastuskertomusten avulla, kun osapuolet julkistavat ne. Osapuolet voivat vaihtaa näiden tarkastusten tuloksia koskevia tai muita tietoja tarpeen mukaan.

    2.  Osapuolet ilmoittavat toisilleen asianomaisten alojen lainsäädäntöä tai menettelyjä koskevista muutoksista tämän sopimuksen 181 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön lähentämisen ja 183 artiklassa tarkoitetun vastaavuuden tunnustamisen yhteydessä.

    3.  Tässä yhteydessä unioni ilmoittaa Moldovan tasavallalle hyvissä ajoin unionin lainsäädäntöön tehtävistä muutoksista, jotta Moldovan tasavalta voi harkita oman lainsäädäntönsä muuttamista vastaavasti.

    Jotta lainsäädäntöasiakirjojen siirto jommankumman osapuolen pyynnöstä olisi helpompaa, olisi saavutettava riittävä yhteistyön taso.

    Tätä varten kumpikin osapuoli ilmoittaa viipymättä toiselle osapuolelle yhteyspisteensä ja niitä koskevat muutokset.

    185 artikla

    Ilmoitukset, neuvottelut ja viestinnän helpottaminen

    1.  Kumpikin osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle kirjallisesti kahden työpäivän kuluessa kaikista vakavista tai merkittävistä riskeistä ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, mukaan luettuina elintarvikevalvonnan hätätilanteista tai tilanteista, joissa on selvästi havaittu riski eläin- tai kasvituotteiden kulutukseen liittyvistä vaarallisista vaikutuksista terveydelle ja jotka koskevat erityisesti seuraavia:

    a) 

    toimenpiteet, jotka vaikuttavat tämän sopimuksen 182 artiklassa tarkoitettuihin alueellistamista koskeviin päätöksiin;

    b) 

    minkä tahansa tämän sopimuksen liitteessä XVIII-A luetellun eläintaudin tai liitteessä XVIII-B luetellun säännellyn kasvintuhoojan esiintyvyys tai kehitys;

    c) 

    epidemiologisesti tärkeät havainnot tai merkittävät niihin liittyvät riskit, jotka koskevat tämän sopimuksen liitteisiin XVIII-A ja XVIII-B sisältymättömiä eläintauteja ja kasvintuhoojia tai uusia eläintauteja tai kasvintuhoojia; ja

    d) 

    eläintautien tai kasvintuhoojien torjumiseksi tai hävittämiseksi taikka kansanterveyden tai kasvien terveyden suojelemiseksi toteutettujen toimenpiteiden lisäksi toteutettavat, perusvaatimuksia laajemmat osapuolten toimenpiteet ja kaikki ennaltaehkäisevään politiikkaan, rokotuspolitiikka mukaan luettuna, liittyvät muutokset.

    2.  Ilmoitukset tehdään kirjallisesti tämän sopimuksen 184 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille yhteyspisteille.

    Kirjallisella ilmoituksella tarkoitetaan ilmoitusta postitse, telekopioitse tai sähköpostilla. Ilmoituksia lähetetään ainoastaan tämän sopimuksen 184 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen yhteyspisteiden välillä.

    3.  Jos jompikumpi osapuoli on vakavasti huolissaan ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen liittyvistä vaaroista, tilannetta koskevat neuvottelut järjestetään kyseisen osapuolen pyynnöstä mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 15 työpäivän kuluessa tästä pyynnöstä. Tällaisissa tilanteissa kumpikin osapuoli pyrkii toimittamaan kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan välttää kaupan häiriöt ja saavuttaa molempien osapuolten kannalta hyväksyttävä ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden suojelun mukainen ratkaisu.

    4.  Kumman tahansa osapuolen pyynnöstä käydään eläinten hyvinvointia koskevia neuvotteluja mahdollisimman pian ja viimeistään 20 työpäivän kuluessa ilmoituksen tekemisestä. Kumpikin osapuoli pyrkii näissä tilanteissa toimittamaan kaikki pyydetyt tiedot.

    5.  Tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut neuvottelut pidetään osapuolen pyynnöstä video- tai audiokokouksena. Pyynnön esittänyt osapuoli varmistaa, että neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, jonka osapuolet virallisesti hyväksyvät. Tähän hyväksyntään sovelletaan tämän sopimuksen 184 artiklan 3 kohdan määräyksiä.

    6.  Moldovan tasavalta laatii ja panee täytäntöön kansallisen elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmän ja kansallisen varhaisvaroitusjärjestelmän, jotka ovat yhteensopivia EU:n vastaavien järjestelmien kanssa. Kun Moldovan tasavalta on pannut täytäntöön tarvittavan alaa koskevan lainsäädännön ja luonut edellytykset kansallisen elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmän ja kansallisen varhaisvaroitusjärjestelmän asianmukaiselle toiminnalle, nämä järjestelmät liitetään osapuolten välillä sovittavan kohtuullisen ajan kuluessa vastaaviin EU:n järjestelmiin.

    186 artikla

    Kauppaa koskevat edellytykset

    1.  Yleiset tuontiedellytykset:

    a) 

    Osapuolet sopivat soveltavansa tämän sopimuksen liitteessä XVII-A ja liitteessä XVII-C olevissa 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen hyödykkeiden tuontiin yleisiä tuontiedellytyksiä. Tuojaosapuolen tuontiedellytyksiä sovelletaan koko viejäosapuolen alueeseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 182 artiklan mukaisesti tehtyjen päätösten soveltamista. Tuojaosapuoli ilmoittaa tämän sopimuksen tullessa voimaan ja tämän sopimuksen 184 artiklan määräysten mukaisesti viejäosapuolelle tuontia koskevista terveys- ja/tai kasvinsuojeluvaatimuksistaan tämän sopimuksen liitteissä XVII-A ja liitteessä XVII-C tarkoitetuille hyödykkeille. Näihin tietoihin sisältyvät tarvittaessa tuojaosapuolen edellyttämien virallisten todistusten tai ilmoitusten tai kaupallisten asiakirjojen mallit.

    b) 
    i) 

    Tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen edellytysten muutoksissa tai muutosehdotuksissa on noudatettava terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen asiaa koskevia ilmoitusmenettelyjä riippumatta siitä, koskevatko ne terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen kattamia toimenpiteitä.

    ii) 

    Tuojaosapuoli ottaa huomioon osapuolten välisen kuljetusajan vahvistaessaan tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen edellytysten muutosten voimaantulopäivän, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 190 artiklan määräysten soveltamista. ja

    iii) 

    Jos tuojaosapuoli ei noudata näitä ilmoitusvaatimuksia, sen on hyväksyttävä aikaisemmin sovelletut edellytykset takaava todistus tai vahvistus 30 päivän ajan muutettujen tuontiedellytysten voimaantulosta.

    2.  Tuontiedellytykset vastaavuuden tunnustamisen jälkeen:

    a) 

    Osapuolet toteuttavat 90 päivän kuluessa vastaavuuden tunnustamista koskevan päätöksen hyväksymispäivästä tarvittavat lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet vastaavuuden tunnustamisen täytäntöönpanemiseksi mahdollistaakseen sen perusteella tämän sopimuksen liitteessä XVII-A ja liitteessä XVII-C olevissa 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen hyödykkeiden kaupan välillään. Näiden hyödykkeiden osalta tuojaosapuolen vaatiman virallisen todistuksen tai asiakirjan malli voidaan tällöin korvata todistuksella, joka on laadittu tämän sopimuksen liitteessä XXIII-B määrätyllä tavalla.

    b) 

    Sellaisten alojen tai osa-alueiden hyödykkeiden, joiden osalta kaikkia toimenpiteitä ei ole tunnustettu vastaaviksi, kauppa jatkuu tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti. Viejäosapuolen pyynnöstä sovelletaan tämän artiklan 5 kohdan määräyksiä.

    3.  Tämän sopimuksen liitteessä XVII-A ja liitteessä XVII-C olevassa 2 kohdassa tarkoitetuilta hyödykkeiltä ei vaadita erityistä tuontilupaa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä alkaen.

    4.  Osapuolet neuvottelevat viejäosapuolen pyynnöstä terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevässä alakomiteassa tämän sopimuksen 191 artiklan määräysten mukaisesti edellytyksistä, jotka vaikuttavat tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hyödykkeiden kauppaan, sopiakseen vaihtoehtoisista tai uusista tuojaosapuolen tuontiedellytyksistä. Tällaiset vaihtoehtoiset tai uudet tuontiedellytykset voivat perustua soveltuvissa tapauksissa viejäosapuolen toimenpiteisiin, jotka tuojaosapuoli on tunnustanut vastaaviksi. Jos sopimukseen päästään, tuojaosapuoli toteuttaa tarvittavat lainsäädännölliset ja/tai hallinnolliset toimenpiteet 90 päivän kuluessa tuonnin mahdollistamiseksi sovittujen tuontiedellytysten perusteella.

    5.  Luettelo laitoksista, ehdollinen hyväksyntä:

    a) 

    Tuojaosapuoli hyväksyy alustavasti tämän sopimuksen liitteessä XVII-A olevassa 2 osassa tarkoitettujen eläintuotteiden tuonnin osalta viejäosapuolen pyynnöstä, jonka liitteenä on tarvittavat takeet, tämän sopimuksen liitteessä XX olevassa 2 kohdassa tarkoitetut viejäosapuolen alueella sijaitsevat jalostuslaitokset ilman yksittäisten laitosten ennakkotarkastusta. Tämän hyväksynnän on oltava tämän sopimuksen liitteessä XX vahvistettujen edellytysten ja määräysten mukainen. Jollei lisätietoja edellytetä, tuojaosapuoli toteuttaa tarvittavat lainsäädännölliset ja/tai hallinnolliset toimenpiteet tuonnin mahdollistamiseksi tämän perusteella kuukauden kuluessa päivästä, jona tuojaosapuoli on vastaanottanut pyynnön ja asianmukaiset takeet.

    Alustava luettelo laitoksista hyväksytään tämän sopimuksen liitteen XX määräysten mukaisesti.

    b) 

    Viejäosapuoli antaa tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen eläintuotteiden tuonnin osalta tuojaosapuolelle tiedoksi luettelon laitoksistaan, jotka täyttävät tuojaosapuolen vaatimukset.

    6.  Osapuolen on toisen osapuolen pyynnöstä toimitettava tarvittava selvitys ja tämän artiklan kattamien ratkaisujen ja päätösten tukena käytetyt tiedot.

    187 artikla

    Sertifiointimenettely

    1.  Osapuolet sopivat noudattavansa tämän sopimuksen liitteessä XXIII vahvistettuja periaatteita sertifiointimenettelyissä sekä todistusten ja virallisten asiakirjojen antamisen yhteydessä.

    2.  Tämän sopimuksen 191 artiklassa tarkoitettu terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä alakomitea voi sopia sähköisessä sertifioinnissa sekä todistusten peruuttamisessa tai korvaamisessa noudatettavista säännöistä.

    3.  Osapuolet sopivat tarvittaessa yhteisistä todistusmalleista tämän sopimuksen 181 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön lähentämisen yhteydessä.

    188 artikla

    Varmentaminen

    1.  Luottamuksen säilyttämiseksi tämän luvun määräysten tosiasialliseen täytäntöönpanoon kummallakin osapuolella on oikeus

    a) 

    suorittaa toisen osapuolen viranomaisten tarkastus- ja sertifiointijärjestelmän tai sen osan ja/tai soveltuvin osin muiden toimenpiteiden varmentaminen Codex Alimentarius -komission, OIE:n ja IPPC:n kansainvälisten normien, suuntaviivojen ja suositusten mukaisesti; ja

    b) 

    saada tietoja toiselta osapuolelta sen valvontajärjestelmästä ja tämän järjestelmän mukaisesti suoritettujen valvontatoimien tuloksista.

    2.  Kumpikin osapuoli voi ilmoittaa 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun varmentamisen tulokset kolmansille osapuolille ja julkistaa ne kumpaan tahansa osapuoleen sovellettavien määräysten mahdollisesti edellyttämällä tavalla. Tällaisessa tulosten jakamisessa ja/tai julkistamisessa on tarvittaessa noudatettava kumpaan tahansa osapuoleen sovellettavia, luottamuksellisuutta koskevia määräyksiä.

    3.  Jos tuojaosapuoli päättää suorittaa varmennuskäynnin viejäosapuolen alueelle, tuojaosapuolen on ilmoitettava tästä varmennuskäynnistä viejäosapuolelle vähintään kolme kuukautta ennen varmennuskäynnin aiottua suorittamista, paitsi silloin kun on kyseessä hätätapaus tai jos osapuolet toisin sopivat. Osapuolet sopivat keskenään kaikista varmennuskäyntiä koskevista muutoksista.

    4.  Toisen osapuolen toimivaltaisten viranomaisten tarkastus- ja sertifiointijärjestelmien tai niiden osan tai soveltuvin osin muiden toimenpiteiden varmentamisesta aiheutuvat kulut maksaa tarkastuksen tai varmentamisen suorittava osapuoli.

    5.  Varmennuskertomuksen luonnos toimitetaan viejäosapuolelle kolmen kuukauden kuluessa varmentamisen päättymisestä. Viejäosapuolella on 45 työpäivää aikaa esittää huomautuksensa kertomusluonnoksesta. Viejäosapuolen huomautukset on liitettävä ja tarvittaessa sisällytettävä lopulliseen kertomukseen. Jos varmentamisessa on todettu merkittävä ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen liittyvä riski, viejäosapuolelle on kuitenkin ilmoitettava asiasta mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa 10 työpäivän kuluessa varmentamisen päättymisestä.

    6.  Selvyyden vuoksi varmentamisen tuloksia voidaan käyttää osapuolten tai toisen osapuolen tämän sopimuksen 181, 183 ja 189 artiklan mukaisesti suorittamissa menettelyissä.

    189 artikla

    Tuontitarkastukset ja tarkastusmaksut

    1.  Osapuolet sopivat, että tuojaosapuolen suorittamissa viejäosapuolen alueelta tulevien lähetysten tuontitarkastuksissa noudatetaan tämän sopimuksen liitteessä XXII olevan A osan periaatteita. Näiden tarkastusten tuloksia voidaan käyttää tämän sopimuksen 188 artiklassa tarkoitetussa varmentamismenettelyssä.

    2.  Kummankin osapuolen soveltamien fyysisten tuontitarkastusten tiheys on vahvistettu tämän sopimuksen liitteessä XXII olevassa B osassa. Osapuoli voi muuttaa tarkastustiheyttä toimivaltansa rajoissa ja sisäisen lainsäädäntönsä mukaisesti tämän sopimuksen 181, 183 ja 186 artiklan mukaisesti tapahtuneen edistymisen taikka varmentamisen, neuvottelujen tai muiden tässä sopimuksessa määrättyjen toimenpiteiden tuloksena. Tämän sopimuksen 191 artiklassa tarkoitettu terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä alakomitea muuttaa päätöksellä tämän sopimuksen liitteessä XXII olevaa Bosaa vastaavasti.

    3.  Tarkastusmaksut voivat kattaa ainoastaan toimivaltaiselle viranomaiselle tuontitarkastusten suorittamisesta aiheutuvat kustannukset. Ne lasketaan samoin perustein kuin maksut, jotka veloitetaan vastaavien kotimaisten tuotteiden tarkastuksesta.

    4.  Tuojaosapuoli ilmoittaa viejäosapuolelle tämän pyynnöstä kaikista tuontitarkastuksiin ja tarkastusmaksuihin vaikuttaviin toimenpiteisiin tehtävistä muutoksista, näiden muutosten syistä sekä merkittävistä muutoksista tällaisten tarkastusten hallinnollisessa toteutuksessa.

    5.  Osapuolet voivat sopia tämän sopimuksen 191 artiklassa tarkoitetun terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevän alakomitean määrittämästä päivämäärästä alkaen edellytyksistä, joilla ne hyväksyvät toistensa tämän sopimuksen 188 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut valvontatoimet tarkoituksenaan mukauttaa ja tarvittaessa vastavuoroisesti harventaa fyysisten tuontitarkastusten tiheyttä tämän sopimuksen 186 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hyödykkeiden osalta.

    Osapuolet voivat kyseisestä päivämäärästä alkaen vastavuoroisesti hyväksyä toistensa tekemät tiettyjen hyödykkeiden valvontatoimet ja tämän johdosta vähentää tai korvata niitä koskevia tuontitarkastuksia.

    190 artikla

    Suojatoimenpiteet

    1.  Jos viejäosapuoli ottaa alueellaan käyttöön toimenpiteitä hallitakseen jotakin sellaista tekijää, joka todennäköisesti aiheuttaa vakavan vaaran tai riskin ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, viejäosapuolen on toteutettava vastaavat toimenpiteet estääkseen kyseisen vaaran tai riskin kulkeutumisen tuojaosapuolen alueelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan määräysten soveltamista.

    2.  Tuojaosapuoli voi vakavasta ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen liittyvästä syystä toteuttaa ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden suojelun kannalta välttämättömiä tilapäisiä toimenpiteitä. Osapuolten välillä matkalla olevien lähetysten osalta tuojaosapuoli harkitsee, mikä olisi sopivin ja oikeasuhteisin ratkaisu, jotta tarpeettomat kaupan häiriöt voidaan välttää.

    3.  Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä käyttöön ottava osapuoli ilmoittaa asiasta toiselle osapuolelle viimeistään yhden työpäivän kuluttua toimenpiteen käyttöönotosta. Osapuolet neuvottelevat tilanteesta kumman tahansa osapuolen pyynnöstä ja tämän sopimuksen 185 artiklan 3 kohdan määräysten mukaisesti 15 työpäivän kuluessa ilmoituksesta. Osapuolet ottavat asianmukaisesti huomioon kaikki tällaisissa neuvotteluissa saadut tiedot ja pyrkivät välttämään tarpeettomia kaupan häiriöitä ottamalla tarvittaessa huomioon tämän sopimuksen 185 artiklan 3 kohdan määräysten mukaisten neuvottelujen tuloksen.

    191 artikla

    Terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä alakomitea

    1.  Perustetaan terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä alakomitea. Se kokoontuu kolmen kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta kumman tahansa osapuolen pyynnöstä tai vähintään kerran vuodessa. Osapuolten sopimuksesta terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevän alakomitean kokous voidaan pitää video- tai audiokokouksena. Terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä alakomitea voi kokoustensa välisinä aikoina käsitellä asioita myös kirjeitse.

    2.  Terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevän alakomitean tehtävänä on

    a) 

    käsitellä kaikkia tähän lukuun liittyviä asioita;

    b) 

    valvoa tämän luvun täytäntöönpanoa ja tarkastella kaikkia asioita, joita sen täytäntöönpanossa voi tulla esille;

    c) 

    tarkastella tämän sopimuksen liitteitä XVII–XXV erityisesti tässä luvussa määrätyissä neuvotteluissa ja menettelyissä saavutetun edistymisen perusteella;

    d) 

    muuttaa tämän sopimuksen liitteitä XVII–XXV päätöksillä tämän kohdan c alakohdassa tarkoitetun tarkastelun mukaisesti tai siten kuin tässä luvussa muuten määrätään; ja

    e) 

    antaa tämän kohdan c alakohdassa tarkoitetun tarkastelun perusteella lausuntoja ja suosituksia tämän sopimuksen VII osastossa (Institutionaaliset määräykset, yleiset määräykset ja loppumääräykset) määritellyille muille elimille.

    3.  Osapuolet sopivat perustavansa tarvittaessa teknisiä työryhmiä, jotka koostuvat osapuolten asiantuntijaedustajista ja joiden tehtävänä on määrittää ja käsitellä tämän luvun soveltamisesta aiheutuvia teknisiä ja tieteellisiä kysymyksiä. Jos tarvitaan muuta asiantuntemusta, osapuolet voivat perustaa tilapäisiä työryhmiä, tieteelliset työryhmät ja asiantuntijaryhmät mukaan luettuina. Tällaiseen tilapäiseen työryhmään voi kuulua muitakin kuin osapuolten edustajia.

    4.  Terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä alakomitea antaa tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaiselle kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle säännöllisesti kertomuksen toimivaltansa puitteissa tekemistään toimista ja päätöksistä.

    5.  Terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä alakomitea vahvistaa työjärjestyksensä ensimmäisessä kokouksessaan.

    6.  Osapuolet hyväksyvät yksimielisesti kaikki terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevän alakomitean tai sen mahdollisesti perustamien ryhmien päätökset, suositukset, kertomukset ja muut toimet.



    5 LUKU

    Tullimenettelyjen ja kaupan helpottaminen

    192 artikla

    Tavoitteet

    1.  Osapuolet tunnustavat tullimenettelyjen ja kaupan helpottamisen merkityksen kehittyvän kahdenvälisen kaupankäyntiympäristön kannalta. Osapuolet sopivat periaatteellisena asiana tämän alan yhteistyön vahvistamisesta, jotta voidaan varmistaa, että asiaankuuluva lainsäädäntö ja menettelyt sekä asianomaisten hallinnonalojen valmiudet vastaavat tehokkaan valvonnan tavoitteita ja tukevat laillisen kaupan helpottamista.

    2.  Osapuolet pitävät oikeutettuja poliittisia tavoitteita, kuten kaupan helpottamista, turvallisuutta ja petosten torjuntaa, sekä niitä koskevaa tasapainoista lähestymistapaa ensiarvoisen tärkeinä.

    193 artikla

    Lainsäädäntö ja menettelyt

    1.  Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että niiden kauppa- ja tullialaa koskevan lainsäädännön on periaatteessa oltava vakaa ja kattava ja että alan säännösten ja menettelyjen on oltava oikeasuhteisia, avoimia, ennakoitavia, syrjimättömiä ja puolueettomia ja niitä on sovellettava yhdenmukaisesti ja tehokkaasti; tässä tarkoituksessa osapuolet muun muassa

    a) 

    suojelevat ja helpottavat laillista kauppaa panemalla lainsäädännölliset vaatimukset tehokkaasti täytäntöön ja noudattamalla niitä;

    b) 

    välttävät asettamasta tarpeettomia tai syrjiviä rasitteita talouden toimijoille, estävät petoksia ja tarjoavat talouden toimijoille lisähelpotuksia vastineeksi vaatimusten hyvästä noudattamisesta;

    c) 

    käyttävät yhtenäistä hallinnollista asiakirjaa tulli-ilmoitusten tekemiseen;

    d) 

    toteuttavat toimenpiteitä, jotka parantavat rajalla sovellettavien tullimenettelyjen ja -käytäntöjen tehokkuutta ja avoimuutta ja yksinkertaistavat niitä;

    e) 

    soveltavat tavaroiden maahantuonnin ja luovutuksen yksinkertaistamiseksi ja helpottamiseksi nykyaikaisia tullimenetelmiä, mukaan luettuina riskinarviointi, jälkitarkastukset ja yritysten tarkastusmenettelyt;

    f) 

    pyrkivät karsimaan talouden toimijoille, muun muassa pienille ja keskisuurille yrityksille, aiheutuvia kustannuksia ja lisäämään niiden toimintaympäristön ennustettavuutta;

    g) 

    varmistavat, että tavaroiden tuontia, vientiä ja kauttakuljetusta koskevia vaatimuksia ja menettelyjä sovelletaan syrjimättömästi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta objektiivisten riskinarviointikriteerien soveltamista;

    h) 

    soveltavat tullin ja kaupan alalla sovellettavia kansainvälisiä asiakirjoja, mukaan lukien Maailman tullijärjestön (WCO) maailmankaupan turvaamista ja helpottamista koskevaa normikehystä, WTO:n sopimusta tullausarvosta, väliaikaista maahantuontia koskevaa vuoden 1990 Istanbulin yleissopimusta, harmonoitua tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmää koskevaa vuoden 1983 kansainvälistä yleissopimusta, YK:n vuoden 1975 TIR-yleissopimusta, tavaroiden rajatarkastuksen yhdenmukaistamista koskevaa vuoden 1982 kansainvälistä yleissopimusta sekä Euroopan komission antamia suuntaviivoja, kuten tullitoiminnan ohjeita;

    i) 

    toteuttavat tarvittavat toimenpiteet ottaakseen huomioon ja pannakseen täytäntöön tullimenettelyjen yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista koskevan tarkistetun vuoden 1973 Kioton yleissopimuksen määräykset;

    j) 

    mahdollistavat sitovat ennakkopäätökset tariffiluokittelun ja alkuperäsääntöjen osalta. Osapuolet varmistavat, että päätöstä voidaan muuttaa tai se voidaan kumota vasta, kun siitä on ensin ilmoitettu asianomaiselle toimijalle, ja ilman takautuvaa vaikutusta, paitsi jos päätökset on tehty virheellisten tai puutteellisten tietojen perusteella;

    k) 

    ottavat käyttöön ja soveltavat yksinkertaistettuja menettelyjä valtuutettujen toimijoiden osalta objektiivisten ja syrjimättömien perusteiden mukaisesti;

    l) 

    vahvistavat säännöt, joilla varmistetaan, että tullimääräysten tai menettelyihin liittyvien vaatimusten rikkomisista aiheutuvat seuraamukset ovat oikeasuhteisia ja syrjimättömiä ja ettei niiden soveltaminen aiheuta kohtuuttomia ja perusteettomia viivästyksiä; ja

    m) 

    soveltavat avoimia, syrjimättömiä ja oikeasuhteisia sääntöjä tulliasioitsijoiden toimilupien osalta.

    2.  Työskentelytapojen parantamiseksi sekä toiminnan syrjimättömyyden, avoimuuden, tehokkuuden, rehellisyyden ja vastuullisuuden takaamiseksi osapuolet

    a) 

    toteuttavat lisätoimia, joiden tavoitteena on vähentää, yksinkertaistaa ja standardoida tullin ja muiden viranomaisten vaatimia tietoja ja asiakirjoja;

    b) 

    yksinkertaistavat tavaroiden nopeaan luovutukseen ja tulliselvitykseen liittyviä vaatimuksia ja muodollisuuksia aina, kun se on mahdollista;

    c) 

    huolehtivat tehokkaista, ripeistä ja syrjimättömistä menettelyistä, joilla turvataan muutoksenhakuoikeus sellaisiin tullin ja muiden viranomaisten hallinnollisiin toimiin ja päätöksiin, jotka vaikuttavat tullille esitettyihin tavaroihin. Muutoksenhakumenettelyjen on oltava helposti käytettävissä, myös pienten ja keskisuurten yritysten osalta, ja niihin liittyvien maksujen on oltava kohtuullisia ja oikeassa suhteessa muutoksenhakumenettelyistä viranomaisille aiheutuviin kustannuksiin, jotta muutoksenhakuoikeuden toteutuminen voidaan varmistaa;

    d) 

    toteuttavat toimia varmistaakseen, että jos kiistanalaiseen hallinnolliseen toimeen tai päätökseen haetaan muutosta, tavarat voidaan yleensä luovuttaa ja tullimaksut jättää toistaiseksi kantamatta, jollei mahdollisesti tarpeellisiksi katsotuista turvaamistoimenpiteistä muuta johdu. Tavaroiden luovuttamisen edellytykseksi olisi tarvittaessa vaadittava vakuuden antamista esimerkiksi takauksen tai talletuksen muodossa; ja

    e) 

    varmistavat mahdollisimman korkeatasoisten rehellisyysvaatimusten noudattamisen erityisesti rajalla soveltamalla tämän alan kansainvälisiin sopimuksiin ja asiakirjoihin, erityisesti WCO:n tarkistettuun Arushan julistukseen vuodelta 2003 ja Euroopan komission ohjeisiin vuodelta 2007, sisältyvien periaatteiden mukaisia toimenpiteitä.

    3.  Osapuolet eivät sovella

    a) 

    tulliasioitsijoiden pakollista käyttöä koskevia vaatimuksia; eikä

    b) 

    kuljetusta edeltävien tai määräpaikassa suoritettavien tarkastusten pakollista käyttöä koskevia vaatimuksia.

    4.  Tässä sopimuksessa sovelletaan WTO:n määräyksissä (erityisesti GATT 1994 -sopimuksen V artikla ja siihen liittyvät määräykset, mukaan lukien kaupan helpottamisesta käytyjen Dohan kierroksen neuvottelujen tuloksena aikaansaadut selvennykset ja muutokset) vahvistettuja kauttakulkua koskevia sääntöjä ja määritelmiä. Näitä määräyksiä sovelletaan myös tapauksiin, joissa tavaroiden kauttakuljetus alkaa tai päättyy osapuolen alueella (tuonti-/vientipassitus).

    Osapuolet jatkavat tullipassitusjärjestelmiensä asteittaista yhteenliittämistä tavoitteenaan Moldovan tasavallan tuleva liittyminen yhteistä passitusta koskevaan vuoden 1987 yleissopimukseen.

    Osapuolet varmistavat kaikkien asiaankuuluvien viranomaisten välisen yhteistyön ja koordinoinnin alueellaan tarkoituksenaan helpottaa kauttakuljetuksia. Osapuolet edistävät myös viranomaisten ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä passitukseen liittyvissä asioissa.

    194 artikla

    Suhteet liike-elämään

    Osapuolet sopivat

    a) 

    varmistavansa, että niiden lainsäädäntö ja menettelyt ovat avoimia ja että ne ovat julkisesti saatavilla, mahdollisuuksien mukaan sähköisesti, ja että ne sisältävät perustelut niiden käyttöönotolle. Uusien tai muutettujen säännösten julkaisemisen ja voimaantulon välillä on oltava riittävän pitkä aika;

    b) 

    tarpeesta käydä oikea-aikaisia ja säännöllisiä neuvotteluja kaupan alan edustajien kanssa lainsäädäntöehdotuksista ja menettelyistä, jotka koskevat tullialaa ja kaupan kysymyksiä. Kukin osapuoli ottaa tätä varten käyttöön viranomaisten ja liike-elämän toimijoiden väliseen neuvonpitoon tarkoitettuja asianmukaisia ja säännöllisiä järjestelyjä;

    c) 

    asettavansa julkisesti saataville, mahdollisuuksien mukaan sähköisesti, asiaankuuluvat hallinnolliset ilmoitukset, jotka koskevat muun muassa viranomaisten vaatimuksia sekä saapumista ja poistumista koskevia menettelyjä, satamissa ja rajanylityspaikoissa sijaitsevien tullitoimipaikkojen aukioloaikoja ja toimintamenetelmiä sekä yhteyspisteitä tiedusteluja varten;

    d) 

    edistävänsä yhteistyötä toimijoiden ja asiaankuuluvien viranomaisten välillä käyttämällä ennustettavia ja julkisesti saatavilla olevia menettelyjä, kuten yhteisymmärryspöytäkirjoja, jotka perustuvat WCO:n julkaisemiin vastaaviin asiakirjoihin; ja

    e) 

    varmistavansa, että niiden tullia ja siihen liittyviä seikkoja koskevat vaatimukset ja menettelyt täyttävät edelleen kaupan alan toimijoiden oikeutetut tarpeet, ovat parhaiden toimintatapojen mukaisia ja rajoittavat kauppaa edelleen mahdollisimman vähän.

    195 artikla

    Maksut ja palkkiot

    1.  Tämän sopimuksen voimaantuloa seuraavan vuoden tammikuun 1 päivästä alkaen osapuolet kieltävät vaikutukseltaan tuonti- tai vientitulleja ja -maksuja vastaavien hallinnollisten maksujen perimisen.

    2.  Tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 1 luvun (Tavaroiden kansallinen kohtelu ja markkinoille pääsy) asiaa koskevien artiklojen soveltamista rajoittamatta osapuolet sopivat kaikenlaisten tuonnissa tai viennissä tai niiden yhteydessä perittävien, osapuolten tulliviranomaisten määräämien maksujen ja palkkioiden, mukaan luettuina näiden viranomaisten puolesta suoritettuihin tehtäviin liittyvät maksut ja palkkiot, osalta seuraavaa:

    a) 

    maksuja ja palkkioita saa määrätä ainoastaan kyseessä olevan tuonnin tai viennin yhteydessä tarjotuista palveluista, jotka tavaranilmoittajan pyynnöstä suoritetaan muissa kuin tavanomaisissa työoloissa, muulloin kuin tavanomaisina työaikoina ja muussa kuin tullisäännöksissä tarkoitetussa paikassa, tai tällaisiin palveluihin mahdollisesti liittyvistä muodollisuuksista, joita tuonnin tai viennin toteuttaminen edellyttää;

    b) 

    maksut ja palkkiot eivät saa ylittää tarjotun palvelun kustannuksia;

    c) 

    maksuja ja palkkioita ei lasketa arvon perusteella;

    d) 

    tiedot maksuista ja palkkioista on julkaistava virallisesti nimetyn välineen kautta ja mahdollisuuksien mukaan virallisella verkkosivustolla. Näihin tietoihin on sisällytettävä tarjotusta palvelusta perittävän maksun tai palkkion peruste, vastuussa oleva viranomainen, sovellettavat maksut tai palkkiot sekä maksun suoritusaika ja -tapa; ja

    e) 

    uusia tai muutettuja maksuja ja palkkioita ei saa määrätä ennen kuin niitä koskevat tiedot on julkaistu ja saatettu helposti saataville.

    196 artikla

    Tullausarvon määrittäminen

    1.  Tavaroiden tullausarvon määrittämisessä osapuolten välisessä kaupassa noudatetaan WTO-sopimuksen liitteessä 1A olevan, GATT 1994 -sopimuksen VII artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen määräyksiä ja niiden mahdollisia myöhempiä muutoksia. Nämä määräykset liitetään tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä. Vähimmäistullausarvoja ei käytetä.

    2.  Osapuolet tekevät yhteistyötä, jotta tullausarvon määrittämiseen liittyvissä kysymyksissä päästäisiin yhteiseen toimintatapaan.

    197 artikla

    Tulliyhteistyö

    Osapuolet lujittavat tullialan yhteistyötään varmistaakseen tässä luvussa määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen, jotta ne voivat entisestään helpottaa kauppaa samalla kun varmistetaan tehokas valvonta, turvallisuus ja petosten ehkäisy. Tätä varten osapuolet hyödyntävät vertailuaineistona soveltuvin osin Euroopan komission laatimia vuoden 2007 tullitoiminnan ohjeita.

    Varmistaakseen tämän luvun määräysten noudattamisen osapuolet muun muassa

    a) 

    vaihtavat tietoja tullilainsäädännön ja -menettelyjen alalla;

    b) 

    kehittävät yhteisiä aloitteita, joiden aiheina ovat tuonti-, vienti- ja passitusmenettelyt, ja pyrkivät varmistamaan, että liike-elämän toimijoille tarjotaan tehokkaita palveluja;

    c) 

    tekevät yhteistyötä tullimenettelyjen ja muiden kauppaan liittyvien menettelyjen automatisoinnin alalla;

    d) 

    vaihtavat tarvittaessa tietoja ottaen kuitenkin huomioon tarpeen kunnioittaa tietojen luottamuksellisuutta ja noudattaa henkilötietojen suojaa koskevia normeja ja sääntöjä;

    e) 

    tekevät yhteistyötä ehkäistäkseen rajat ylittävää tavaroiden, mukaan lukien tupakkatuotteet, laitonta kauppaa ja torjuakseen sitä;

    f) 

    vaihtavat tietoja tai käyvät neuvotteluja voidakseen mahdollisuuksien mukaan määrittää yhteisiä kantoja tullialan kansainvälisissä järjestöissä, joita ovat muun muassa WTO, WCO, YK, YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD) ja UNECE;

    g) 

    tekevät yhteistyötä teknisen avun suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, etenkin edistääkseen tullimenettelyihin ja kauppaa koskeviin helpotuksiin liittyviä uudistuksia tämän sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti;

    h) 

    vaihtavat tullioperaatioihin liittyviä parhaita käytäntöjä erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksien toteutumisen osalta varsinkin tuoteväärennösten osalta;

    i) 

    edistävät osapuolten kaikkien rajaviranomaisten välistä koordinointia rajanylitysprosessin helpottamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi, ottaen huomioon yhteiset rajatarkastukset, jos ne ovat mahdollisia ja tarkoituksenmukaisia; ja

    j) 

    tunnustavat vastavuoroisesti, tarvittaessa ja soveltuvin osin, kauppakumppanuusohjelmat ja tullivalvonnan, mukaan lukien niitä vastaavat kauppaa helpottavat toimenpiteet.

    198 artikla

    Keskinäinen hallinnollinen apu tulliasioissa

    Osapuolet antavat toisilleen hallinnollista apua tulliasioissa keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevan tämän sopimuksen pöytäkirjan III määräysten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tämän sopimuksen ja erityisesti sen 197 artiklan mukaisia yhteistyömuotoja.

    199 artikla

    Tekninen apu ja valmiuksien kehittäminen

    Osapuolet tekevät yhteistyötä, jonka tavoitteena on teknisen avun tarjoaminen ja valmiuksien kehittäminen kaupan helpottamiseksi ja tullialaa koskevien uudistusten toteuttamiseksi.

    200 artikla

    Tulliasioiden alakomitea

    1.  Perustetaan tulliasioiden alakomitea. Se raportoi tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaiselle kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle.

    2.  Alakomitean tehtävänä on muun muassa järjestää säännöllisiä neuvotteluja ja valvoa tämän luvun täytäntöönpanoa ja hallinnointia, missä yhteydessä se käsittelee muun muassa tulliyhteistyöhön, rajat ylittävään tulliyhteistyöhön ja sen hallinnointiin, tekniseen apuun, alkuperäsääntöihin, kaupan helpottamiseen ja keskinäiseen hallinnolliseen avunantoon tulliasioissa liittyviä kysymyksiä.

    3.  Tulliasioiden alakomitea muun muassa

    a) 

    huolehtii siitä, että tämän luvun ja tämän sopimuksen pöytäkirjojen II ja III määräyksiä sovelletaan asianmukaisesti;

    b) 

    hyväksyy tämän luvun ja tämän sopimuksen pöytäkirjojen II ja III täytäntöönpanon edellyttämiä käytännön järjestelyjä, toimenpiteitä ja päätöksiä, mukaan luettuina tietojen vaihdosta, tullitarkastusten ja kauppakumppanuusohjelmien vastavuoroisesta tunnustamisesta, ja vastavuoroisesti hyväksytyt etuudet;

    c) 

    vaihtaa näkemyksiä kaikista yhteistä etua koskevista kysymyksistä, mukaan lukien tulevat toimenpiteet ja niiden täytäntöön panemiseksi ja soveltamiseksi tarvittavat voimavarat;

    d) 

    antaa tarvittaessa suosituksia; ja

    e) 

    hyväksyy työjärjestyksensä.

    201 artikla

    Tullilainsäädännön lähentäminen

    Asteittainen lähentyminen unionin tullilainsäädäntöön ja tiettyyn kansainväliseen lainsäädäntöön toteutetaan tämän sopimuksen liitteessä XXVI esitetyllä tavalla.



    6 LUKU

    Sijoittautuminen, palvelukauppa ja sähköinen kauppa



    1 Jakso

    Yleiset määräykset

    202 artikla

    Tavoite ja soveltamisala

    1.  Osapuolet vahvistavat uudelleen WTO-sopimuksen mukaiset sitoumuksensa ja vahvistavat tarvittavat järjestelyt, jotta sijoittautuminen ja palvelukauppa voidaan vapauttaa asteittain ja vastavuoroisesti ja jotta sähköisessä kaupassa voidaan tehdä yhteistyötä.

    2.  Julkiset hankinnat sisältyvät tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 8 lukuun (Julkiset hankinnat). Tämän luvun määräysten ei voida tulkita johtavan minkäänlaisiin julkisia hankintoja koskeviin velvoitteisiin.

    3.  Tuet sisältyvät tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 10 lukuun (Kilpailu). Tämän luvun määräyksiä ei sovelleta osapuolten myöntämiin tukiin.

    4.  Osapuolet säilyttävät tämän luvun määräysten mukaisesti oikeutensa säännellä ja ottaa käyttöön uusia säännöksiä perusteltujen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

    5.  Tätä lukua ei sovelleta osapuolen työmarkkinoille pyrkiviä luonnollisia henkilöitä koskeviin toimenpiteisiin eikä kansalaisuutta taikka vakituista asumista tai työntekoa koskeviin toimenpiteisiin.

    6.  Tämän luvun määräykset eivät estä osapuolta soveltamasta toimenpiteitä, joilla säännellään luonnollisten henkilöiden pääsyä sen alueelle tai heidän väliaikaista oleskeluaan sen alueella, mukaan lukien toimenpiteet, joita tarvitaan sen rajojen koskemattomuuden suojelemiseksi ja joilla varmistetaan luonnollisten henkilöiden asianmukainen liikkuvuus sen rajojen yli, sillä edellytyksellä, että näitä toimenpiteitä ei sovelleta siten, että ne tekevät tyhjäksi ne edut, joita kumpi tahansa osapuoli saa tähän lukuun ja tämän sopimuksen liitteisiin XXVII ja XXVIII sisältyvän erityisen sitoumuksen ehtojen mukaisesti, tai heikentäisivät näitä etuja ( 2 ).

    203 artikla

    Määritelmät

    Tätä lukua sovellettaessa

    1) 

    ”toimenpiteellä” tarkoitetaan mitä tahansa osapuolen toimenpidettä, joka voi olla lain, säännöksen tai määräyksen, säännön, menettelyn, päätöksen tai hallinnollisen toimen muodossa tai missä tahansa muussa muodossa;

    2) 

    ”osapuolen käyttöön ottamalla tai voimassa pitämällä toimenpiteellä” tarkoitetaan toimenpidettä, jonka toteuttavat

    a) 

    keskus-, alue- tai paikallistason hallintoelimet ja viranomaiset; ja

    b) 

    valtiosta riippumattomat elimet käyttäessään keskus-, alue- tai paikallistason hallintoelinten tai viranomaisten niille siirtämiä valtuuksia;

    3) 

    ”osapuolen luonnollisella henkilöllä” tarkoitetaan EU:n jonkin jäsenvaltion tai Moldovan tasavallan kansalaista näiden maiden lainsäädännön mukaisesti;

    4) 

    ”oikeushenkilöllä” tarkoitetaan mitä tahansa sovellettavan lainsäädännön mukaan joko voiton tavoittelemiseksi tai muuta tarkoitusta varten asianmukaisesti perustettua tai muulla tavoin järjestettyä, yksityisessä tai julkisessa omistuksessa olevaa oikeussubjektia, kuten yrityksiä, säätiöitä, henkilöyhtiöitä, yhteisyrityksiä, yksityisiä elinkeinonharjoittajia tai yhdistyksiä;

    5) 

    ”unionin oikeushenkilöllä” tai ”Moldovan tasavallan oikeushenkilöllä” tarkoitetaan 4 alakohdassa määriteltyä ja jäsenvaltion tai Moldovan tasavallan lainsäädännön mukaisesti perustettua oikeushenkilöä, jolla on sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka alueella ( 3 ), johon sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta, tai Moldovan tasavallan alueella.

    Jos tällaisella oikeushenkilöllä on ainoastaan sääntömääräinen kotipaikka tai keskushallinto alueella, johon sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta, tai Moldovan tasavallan alueella, sitä ei katsota unionin tai Moldovan tasavallan oikeushenkilöksi, ellei sen toiminnalla ole tosiasiallista ja jatkuvaa yhteyttä unionin tai Moldovan tasavallan talouteen.

    Sen estämättä, mitä edellisessä alakohdassa määrätään, myös unionin tai Moldovan tasavallan ulkopuolelle sijoittautuneet laivanvarustamot, jotka ovat jonkin jäsenvaltion tai Moldovan tasavallan kansalaisten määräysvallassa, hyötyvät tämän sopimuksen määräyksistä, jos niiden alukset on rekisteröity kyseisen jäsenvaltion tai Moldovan tasavallan lainsäädännön mukaisesti ja ne purjehtivat jäsenvaltion tai Moldovan tasavallan lipun alla;

    6) 

    osapuolen oikeushenkilön ”tytäryhtiöllä” tarkoitetaan kyseisen osapuolen toisen oikeushenkilön määräysvallassa tosiasiallisesti olevaa oikeushenkilöä ( 4 );

    7) 

    oikeushenkilön ”sivuliikkeellä” tarkoitetaan liiketoimintayksikköä, jolla ei ole oikeushenkilön asemaa mutta jonka toiminta on luonteeltaan pysyvää, kuten emoyhtiön sivutoimipaikkaa, jolla on oma johto ja käytännön valmiudet käydä liikeneuvotteluja kolmansien osapuolten kanssa siten, että näiden kolmansien osapuolten ei tarvitse olla suoraan yhteydessä emoyhtiöön, vaikka ne ovatkin tietoisia tarvittaessa syntyvästä oikeussuhteesta emoyhtiöön, jonka pääkonttori on ulkomailla, vaan ne voivat harjoittaa liiketoimintaa tämän sivutoimipaikan muodostavan liiketoimintayksikön kanssa;

    8) 

    ”sijoittautumisella” tarkoitetaan

    a) 

    unionin tai Moldovan tasavallan oikeushenkilöiden osalta oikeutta ryhtyä harjoittamaan taloudellista toimintaa perustamalla tai hankkimalla oikeushenkilö ja/tai perustamalla sivuliike tai edustusto unionissa tai Moldovan tasavallassa;

    b) 

    luonnollisten henkilöiden osalta unionin tai Moldovan tasavallan luonnollisten henkilöiden oikeutta ryhtyä harjoittamaan taloudellista toimintaa itsenäisinä ammatinharjoittajina ja perustaa yrityksiä, erityisesti yhtiöitä, jotka ovat heidän tosiasiallisessa määräysvallassaan;

    9) 

    ”taloudellinen toiminta” kattaa teollisen, kaupallisen ja ammatillisen toiminnan sekä käsityöläistoiminnan mutta ei julkista valtaa käytettäessä toteutettua toimintaa;

    10) 

    ”toiminnalla” tarkoitetaan taloudellisen toiminnan harjoittamista;

    11) 

    ”palveluihin” sisältyvät kaikkien alojen kaikki palvelut lukuun ottamatta julkista valtaa käytettäessä tarjottavia palveluja;

    12) 

    ”julkista valtaa käytettäessä suoritetut palvelut ja muu toiminta” ovat palveluja tai toimintaa, joita ei suoriteta kaupallisesti eikä kilpailtaessa yhden tai useamman talouden toimijan kanssa;

    13) 

    ”rajat ylittävällä palvelujen tarjonnalla” tarkoitetaan palvelujen tarjontaa

    a) 

    osapuolen alueelta toisen osapuolen alueelle (toimitusmuoto 1), tai

    b) 

    osapuolen alueella toisen osapuolen palvelunkäyttäjälle (toimitusmuoto 2);

    14) 

    osapuolen ”palveluntarjoajalla” tarkoitetaan osapuolen kaikkia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka aikovat tarjota tai tarjoavat palveluja;

    15) 

    ”yrittäjällä” tarkoitetaan kaikkia osapuolen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka aikovat harjoittaa tai harjoittavat taloudellista toimintaa sijoittautumalla.



    2 Jakso

    Sijoittautuminen

    204 artikla

    Soveltamisala

    Tätä jaksoa sovelletaan osapuolten hyväksymiin tai ylläpitämiin toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat sijoittautumiseen millä tahansa taloudellisen toiminnan alalla, lukuun ottamatta seuraavia:

    a) 

    ydinaineiden louhinta, valmistus ja jalostus ( 5 );

    b) 

    aseiden ja ampuma- ja sotatarvikkeiden tuotanto tai kauppa;

    c) 

    audiovisuaalialan palvelut;

    d) 

    kansallinen meriliikenteen kabotaasi ( 6 ); ja

    e) 

    kotimaan ja kansainväliset lentoliikennepalvelut ( 7 ), sekä säännöllinen että muu lentoliikenne, ja suoraan liikenneoikeuksien käyttöön liittyvät palvelut, eivät kuitenkaan seuraavat:

    i) 

    ilma-alusten korjaus- ja huoltopalvelut, joiden ajaksi lentokone poistetaan liikenteestä;

    ii) 

    lentoliikennepalvelujen myynti ja markkinointi;

    iii) 

    tietokonepohjaiseen paikanvarausjärjestelmään (TPJ) liittyvät palvelut;

    iv) 

    maahuolintapalvelut;

    v) 

    lentokenttäpalvelut.

    205 artikla

    Kansallinen kohtelu ja suosituimmuuskohtelu

    1.  Jollei tämän sopimuksen liitteessä XXVII-E luetelluista varaumista muuta johdu, Moldovan tasavalta myöntää tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen

    a) 

    unionin oikeushenkilöiden tytäryhtiöille, sivuliikkeille ja edustustoille näiden sijoittautumisen osalta yhtä edullisen kohtelun kuin Moldovan tasavallan omille oikeushenkilöille ja niiden sivuliikkeille ja edustustoille tai minkä tahansa kolmannen maan oikeushenkilöiden tytäryhtiöille, sivuliikkeille ja edustustoille sen mukaan, kumpi näistä kohteluista on edullisempi;

    b) 

    unionin oikeushenkilöiden tytäryhtiöille, sivuliikkeille ja edustustoille Moldovan tasavaltaan sijoittautumisen jälkeen näiden toiminnan osalta yhtä edullisen kohtelun kuin Moldovan tasavallan omille oikeushenkilöille ja niiden sivuliikkeille ja edustustoille tai minkä tahansa kolmannen maan oikeushenkilöiden tytäryhtiöille, sivuliikkeille ja edustustoille sen mukaan, kumpi näistä kohteluista on edullisempi. ( 8 )

    2.  Jollei tämän sopimuksen liitteessä XXVII-A luetelluista varaumista muuta johdu, unioni myöntää tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen

    a) 

    Moldovan tasavallan oikeushenkilöiden tytäryhtiöille, sivuliikkeille ja edustustoille näiden sijoittautumisen osalta yhtä edullisen kohtelun kuin unionin omille oikeushenkilöille ja niiden sivuliikkeille ja edustustoille tai minkä tahansa kolmannen maan oikeushenkilöiden tytäryhtiöille, sivuliikkeille ja edustustoille sen mukaan, kumpi näistä kohteluista on edullisempi;

    b) 

    Moldovan tasavallan oikeushenkilöiden tytäryhtiöille, sivuliikkeille ja edustustoille unioniin sijoittautumisen jälkeen näiden toiminnan osalta yhtä edullisen kohtelun kuin unionin omille oikeushenkilöille ja niiden sivuliikkeille ja edustustoille tai minkä tahansa kolmannen maan oikeushenkilöiden tytäryhtiöille, sivuliikkeille ja edustustoille sen mukaan, kumpi näistä kohteluista on edullisempi. ( 9 )

    3.  Jollei tämän sopimuksen liitteissä XXVII-A ja XXVII-E luetelluista varaumista muuta johdu, osapuolet eivät anna uusia säännöksiä tai toteuta uusia toimenpiteitä, joilla olisi syrjivä vaikutus unionin tai Moldovan tasavallan oikeushenkilöiden sijoittautumiseen niiden alueelle tai niiden toimintaan sijoittautumisen jälkeen osapuolten omiin oikeushenkilöihin verrattuna.

    206 artikla

    Uudelleentarkastelu

    1.  Osapuolet tarkastelevat säännöllisesti sijoittautumista koskevaa oikeudellista kehystä ( 10 ) ja sijoittautumisympäristöä kansainvälisissä sopimuksissa antamiensa sitoumusten mukaisesti tavoitteenaan vapauttaa sijoittautumista koskevat edellytykset asteittain.

    2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun yhteydessä osapuolet arvioivat esiin tulleita sijoittautumisen esteitä. Tämän luvun määräysten syventämiseksi osapuolet käyttävät tällaisten esteiden raivaamiseksi soveltuvia tapoja, joita voivat olla muun muassa lisäneuvottelut, myös sijoitusten suojasta sekä investoijien ja valtion välisistä riitojenratkaisumenettelyistä.

    207 artikla

    Muut sopimukset

    Minkään tässä luvussa ei saa katsoa rajoittavan osapuolten yrittäjien oikeuksia hyötyä sellaisesta mahdollisesti edullisemmasta kohtelusta, joka voidaan myöntää sellaisten nykyisten tai tulevien sijoituksia koskevien kansainvälisten sopimusten perusteella, joiden osapuolena on jokin jäsenvaltio ja Moldovan tasavalta.

    208 artikla

    Sivuliikkeiden ja edustustojen kohtelu

    1.  Tämän sopimuksen 205 artiklan määräykset eivät estä osapuolta soveltamasta erityisiä sääntöjä sellaisten toisen osapuolen oikeushenkilöiden sivuliikkeiden ja edustustojen sijoittautumiseen ja toimintaan sen alueella, joita ei ole perustettu ensiksi mainitun osapuolen alueella, jos nämä erityiset säännöt ovat perusteltuja sen vuoksi, että näissä sivuliikkeissä ja edustustoissa on oikeudellisia tai teknisiä eroja verrattuna sen alueella perustettujen oikeushenkilöiden sivuliikkeisiin ja edustustoihin; rahoituspalveluihin voidaan soveltaa tällaisia erityisiä sääntöjä vakavaraisuussyistä.

    2.  Kohtelun ero ei saa olla suurempi kuin mikä on ehdottomasti tarpeen tällaisten oikeudellisten tai teknisten erojen vuoksi tai rahoituspalvelujen osalta vakavaraisuussyistä.



    3 Jakso

    Rajat ylittävä palvelujen tarjonta

    209 artikla

    Soveltamisala

    Tätä jaksoa sovelletaan osapuolten toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat rajat ylittävään palveluiden tarjontaan kaikilla aloilla lukuun ottamatta seuraavia:

    a) 

    audiovisuaalialan palvelut;

    b) 

    kansallinen meriliikenteen kabotaasi ( 11 ); ja

    c) 

    kotimaan ja kansainväliset lentoliikennepalvelut ( 12 ), sekä säännöllinen että muu lentoliikenne, ja suoraan liikenneoikeuksien käyttöön liittyvät palvelut, eivät kuitenkaan seuraavat:

    i) 

    ilma-alusten korjaus- ja huoltopalvelut, joiden ajaksi ilma-alus poistetaan liikenteestä;

    ii) 

    lentoliikennepalvelujen myynti ja markkinointi;

    iii) 

    tietokonepohjaiseen paikanvarausjärjestelmään (TPJ) liittyvät palvelut;

    iv) 

    maahuolintapalvelut;

    v) 

    lentokenttäpalvelut.

    210 artikla

    Markkinoille pääsy

    1.  Kun kyse on markkinoille pääsystä rajat ylittävän palvelujen tarjonnan muodossa, kumpikin osapuoli myöntää toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille kohtelun, joka on vähintään yhtä edullinen kuin tämän sopimuksen liitteissä XXVII-B ja XXVII-F olevien erityisten sitoumusten mukainen kohtelu.

    2.  Aloilla, joilla on annettu markkinoillepääsysitoumuksia, osapuoli ei saa, ellei tämän sopimuksen liitteissä XXVII-B ja XXVII-F toisin mainita, pitää voimassa tai ottaa käyttöön alueellisesti tai koko alueellaan seuraavia toimenpiteitä:

    a) 

    palveluntarjoajien määrän rajoitukset lukumääräisten kiintiöiden, monopolien, yksinomaisten palveluntarjoajien tai taloudellista tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa;

    b) 

    palvelujen kaupan tai varojen kokonaisarvoa koskevat rajoitukset lukumääräisten kiintiöiden tai taloudellista tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa;

    c) 

    palveluliiketoimien kokonaismäärää tai palvelutuotannon kokonaismäärää koskevat rajoitukset määrättyinä lukumääräisinä yksikköinä kiintiöiden tai taloudellista tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa.

    211 artikla

    Kansallinen kohtelu

    1.  Kumpikin osapuoli myöntää niillä aloilla, jotka on kirjattu tämän sopimuksen liitteiden XXVII-B ja XXVII-F markkinoillepääsysitoumuksiin, ja näissä sitoumuksissa asetettujen edellytysten ja kelpoisuusehtojen mukaisesti toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille kaikkien rajat ylittävään palvelujen tarjontaan vaikuttavien toimenpiteiden osalta yhtä edullisen kohtelun kuin omille vastaaville palveluilleen ja palveluntarjoajilleen.

    2.  Osapuoli voi täyttää 1 kohdassa määrätyn vaatimuksen myöntämällä toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille joko muodollisesti samanlaisen tai erilaisen kohtelun kuin se myöntää omille vastaaville palveluilleen ja palvelujentarjoajilleen.

    3.  Muodollisesti samanlaisen tai erilaisen kohtelun katsotaan olevan vähemmän edullinen, jos se muuttaa kilpailuedellytyksiä osapuolen palvelujen tai palveluntarjoajien eduksi verrattuna vastaaviin toisen osapuolen palveluihin tai palveluntarjoajiin.

    4.  Tämän artiklan nojalla annetut erityiset sitoumukset eivät velvoita osapuolta korvaamaan luontaista kilpailuhaittaa, joka johtuu asianomaisten palvelujen tai palveluntarjoajien ulkomaalaisuudesta.

    212 artikla

    Sitoumusluettelot

    1.  Kummankin osapuolen tämän jakson mukaisesti vapauttamat alat sekä ne markkinoille pääsyn ja kansallisen kohtelun rajoitukset, joita näillä aloilla varaumien muodossa sovelletaan toisen osapuolen palveluihin ja palveluntarjoajiin, luetellaan tämän sopimuksen liitteisiin XXVII-B ja XXVII-F sisältyvissä sitoumusluetteloissa.

    2.  Tämän sopimuksen liitteiden XXVII-B ja XXVII-F sitoumusluetteloissa ei ole audiovisuaalialan palveluja koskevia sitoumuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rajat ylittävistä televisiolähetyksistä tehtyyn eurooppalaisen yleissopimukseen ja elokuvien yhteistuotannosta tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen perustuvien tai niistä mahdollisesti johtuvien osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien soveltamista.

    213 artikla

    Uudelleentarkastelu

    Jotta osapuolten välinen rajat ylittävä palvelujen tarjonta voitaisiin asteittain vapauttaa, tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukainen kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevä assosiaatiokomitea tarkastelee säännöllisesti tämän sopimuksen 212 artiklassa tarkoitettuja sitoumusluetteloita. Tässä tarkastelussa otetaan huomioon muun muassa tämän sopimuksen 230, 240, 249 ja 253 artiklassa tarkoitettu asteittaisen lähentymisen prosessi ja sen vaikutus jäljellä olevien esteiden poistamiseen rajat ylittävässä palvelujen tarjonnassa osapuolten välillä.



    4 Jakso

    Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten

    214 artikla

    Soveltamisala ja määritelmät

    1.  Tätä jaksoa sovelletaan osapuolten toimenpiteisiin, jotka koskevat avainhenkilöstön, korkeakoulututkinnon suorittaneiden harjoittelijoiden, yritysmyyjien, sopimusperusteisten palveluntarjoajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien saapumista ja tilapäistä oleskelua niiden alueella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 202 artiklan 5 kohdan soveltamista.

    2.  Tässä jaksossa

    a) 

    ”avainhenkilöstöllä” tarkoitetaan luonnollisia henkilöitä, jotka työskentelevät osapuolen sellaisessa oikeushenkilön palveluksessa, joka ei ole voittoa tavoittelematon organisaatio ( 13 ), ja jotka ovat vastuussa sijoittautuneen yksikön perustamisesta tai sen asianmukaisesta valvonnasta, hallinnosta ja toiminnasta. ”Avainhenkilöstöön” kuuluvat sijoittautumisen vuoksi matkustavat ”liikematkalaiset” ja ”yrityksen sisäisesti siirretyt”:

    i) 

    sijoittautumisen vuoksi matkustavilla ”liikematkalaisilla” tarkoitetaan luonnollisia henkilöitä, jotka työskentelevät johtotehtävissä ja ovat vastuussa sijoittautuneen yksikön perustamisesta. He eivät tarjoa palveluja eivätkä suorita muuta taloudellista toimintaa kuin mitä sijoittautuminen edellyttää. He eivät saa korvausta isäntämaana olevan osapuolen alueella sijaitsevasta lähteestä;

    ii) 

    ”yrityksen sisäisesti siirretyillä” tarkoitetaan luonnollisia henkilöitä, jotka ovat olleet jonkin oikeushenkilön palveluksessa taikka sen yhtiömiehenä tai osakkaana vähintään yhden vuoden ajan ja jotka on tilapäisesti siirretty toisen osapuolen alueelle sijoittautuneeseen yksikköön, joka voi olla yrityksen/oikeushenkilön tytäryhtiö, sivuliike tai emoyritys. Kyseisen luonnollisen henkilön on kuuluttava johonkin seuraavista luokista:

    1)

    johtajat: :

    johtoasemassa olevat oikeushenkilön palveluksessa työskentelevät henkilöt, jotka ensisijaisesti vastaavat sijoittautuneen yksikön johtamisesta ja työskentelevät pääasiassa yrityksen hallituksen tai osakkeenomistajien tai vastaavan elimen yleisen valvonnan alaisuudessa ja joiden toimenkuvaan kuuluvat ainakin seuraavat:

    — 
    sijoittautuneen yksikön tai sen osaston tai alaosaston johtaminen,
    — 
    muun valvonta-, asiantuntija- tai johtotehtävissä toimivan henkilöstön työn ohjaus ja valvonta, ja
    — 
    henkilökohtainen toimivalta palkata ja irtisanoa työntekijöitä taikka antaa palkkaamista, irtisanomista tai muita henkilöstöä koskevia suosituksia;

    2)

    asiantuntijat: : oikeushenkilön palveluksessa työskentelevät henkilöt, joilla on sijoittautuneen yksikön tuotannon, tutkimuslaitteiden, tekniikan, prosessien, menetelmien tai hallinnon kannalta olennaista erityisosaamista. Näitä tietoja arvioitaessa otetaan huomioon paitsi sijoittautuneen yksikön sisäinen tieto myös henkilön huomattava pätevyys erityistä teknistä osaamista vaativassa työssä tai ammatissa, samoin kuin henkilön kuuluminen luvanvaraisten ammattien harjoittajiin;

    b) 

    ”korkeakoulututkinnon suorittaneilla harjoittelijoilla” tarkoitetaan luonnollisia henkilöitä, jotka ovat olleet osapuolen jonkin oikeushenkilön tai sen sivuliikkeen palveluksessa vähintään yhden vuoden ajan, joilla on korkeakoulututkinto ja jotka tilapäisesti siirretään oikeushenkilön toisen osapuolen alueelle sijoittautuneeseen yksikköön urakehitystä varten tai liiketoiminnan tekniikoita tai menetelmiä koskevan koulutuksen saamiseksi ( 14 );

    c) 

    ”yritysmyyjillä” ( 15 ) tarkoitetaan luonnollisia henkilöitä, jotka edustavat osapuolen palveluntarjoajaa tai tavarantoimittajaa ja hakevat lupaa maahanpääsyyn ja tilapäiseen oleskeluun toisen osapuolen alueella palveluja tai tavaroita koskevien myyntineuvottelujen käymiseksi tai palvelujen tai tavaroiden myyntiä koskevan sopimuksen tekemiseksi kyseisen palveluntarjoajan tai tavarantoimittajan puolesta. He eivät osallistu suoraan myyntiin suurelle yleisölle, eivät saa korvausta isäntämaana olevan osapuolen alueella sijaitsevasta lähteestä eivätkä ole komissionäärejä;

    d) 

    ”sopimusperusteisilla palveluntarjoajilla” tarkoitetaan luonnollisia henkilöitä, jotka ovat osapuolen jonkin sellaisen oikeushenkilön palveluksessa, joka ei ole työnvälitys- ja henkilöstönhankintapalvelujen toimisto eikä toimi tällaisen toimiston kautta, jolla ei ole sijoittautunutta yksikköä toisen osapuolen alueella ja joka on tehnyt vilpittömässä mielessä sopimuksen palvelujen tarjoamisesta viimeksi mainitun osapuolen alueella olevalle lopulliselle kuluttajalle, mikä edellyttää sen työntekijöiden tilapäistä läsnäoloa mainitun osapuolen alueella palveluiden tarjontaa koskevan sopimuksen täytäntöön panemiseksi ( 16 );

    e) 

    ”itsenäisillä ammatinharjoittajilla” tarkoitetaan osapuolen alueelle itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi sijoittautuneita luonnollisia henkilöitä, jotka harjoittavat jonkin palvelun tarjontaa, joilla ei ole sijoittautunutta yksikköä toisen osapuolen alueella ja jotka ovat tehneet vilpittömässä mielessä sopimuksen (muu kuin työnvälitys- ja henkilöstönhankintapalvelujen toimiston kautta tehty sopimus) palvelujen tarjoamisesta viimeksi mainitun osapuolen alueella olevalle lopulliselle kuluttajalle, mikä edellyttää heidän tilapäistä läsnäoloaan mainitun osapuolen alueella palveluiden tarjontaa koskevan sopimuksen täytäntöön panemiseksi ( 17 );

    f) 

    ”tutkinnoilla” tarkoitetaan tutkinto- ja muita todistuksia ja muuta näyttöä (virallisesta tutkinnosta), jonka viranomainen on antanut oikeudellisten, hallinnollisten tai muiden määräysten mukaisesti ja jolla osoitetaan ammatillisen koulutuksen suorittaminen.

    215 artikla

    Avainhenkilöstö ja korkeakoulututkinnon suorittaneet harjoittelijat

    1.  Kaikilla aloilla, joiden osalta on tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen) mukaisesti tehty sitoumuksia, ja jollei tämän sopimuksen liitteissä XXVII-A ja XXVII-E tai liitteissä XXVII-C ja XXVII-G luetelluista varaumista muuta johdu, kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen yrittäjien palkata sijoittautuneisiin yksikköihinsä kyseisen toisen osapuolen luonnollisia henkilöitä sillä edellytyksellä, että työntekijät ovat tämän sopimuksen 214 artiklassa määriteltyä avainhenkilöstöä tai korkeakoulututkinnon suorittaneita harjoittelijoita. Avainhenkilöstön ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden harjoittelijoiden tilapäinen maahantulo ja oleskelu saa kestää enintään kolme vuotta yrityksen sisäisesti siirrettyjen osalta, 90 päivää minkä tahansa 12 kuukauden jakson aikana sijoittautumisen vuoksi matkustavien liikematkalaisten osalta ja yhden vuoden korkeakoulututkinnon suorittaneiden harjoittelijoiden osalta.

    2.  Ellei tämän sopimuksen liitteissä XXVII-C ja XXVII-G toisin määrätä, osapuoli ei saa millään alalla, jonka osalta on tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen) mukaisesti annettu sitoumuksia, pitää voimassa tai ottaa käyttöön alueellisesti tai koko alueellaan toimenpiteitä, jotka määritellään lukumääräisten kiintiöiden tai taloudellista tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa oleviksi rajoituksiksi niiden luonnollisten henkilöiden kokonaismäärään, jotka yrittäjä voi ottaa palvelukseen avainhenkilöstönä ja korkeakoulututkinnon suorittaneina harjoittelijoina tietyllä alalla, ja syrjiviksi rajoituksiksi.

    216 artikla

    Yritysmyyjät

    Kaikilla aloilla, joiden osalta on tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen) tai 3 jakson (Rajat ylittävä palvelujen tarjonta) mukaisesti annettu sitoumuksia, ja jollei tämän sopimuksen liitteissä XXVII-A, XXVII-E, XXVII-B ja XXVII-F luetelluista varaumista muuta johdu, kumpikin osapuoli sallii yritysmyyjien maahantulon ja tilapäisen oleskelun enintään 90 päivän ajan minkä tahansa 12 kuukauden jakson aikana.

    217 artikla

    Sopimusperusteiset palveluntarjoajat

    1.  Osapuolet vahvistavat uudelleen palvelukaupan yleissopimuksen, jäljempänä ”GATS-sopimus”, mukaisista sitoumuksistaan johtuvat velvoitteensa, jotka koskevat sopimusperusteisten palveluntarjoajien maahantuloa ja tilapäistä oleskelua.

    Tämän sopimuksen liitteiden XXVII-D ja XXVII-H mukaisesti kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen sopimusperusteisten palveluntarjoajien tarjota palveluita alueellaan tämän artiklan 3 kohdassa määrätyin edellytyksin.

    2.  Osapuolten sitoumuksiin sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

    a) 

    luonnollisten henkilöiden on tarjottava palveluja väliaikaisesti sellaisen oikeushenkilön työntekijöinä, joka on saanut palvelusopimuksen enintään 12 kuukauden ajaksi;

    b) 

    toisen osapuolen alueelle tulevien luonnollisten henkilöiden olisi tarjottava tällaisia palveluja sellaisen oikeushenkilön työntekijöinä, joka on tarjonnut kyseisiä palveluja vähintään vuoden ajan välittömästi ennen kuin toisen osapuolen alueelle tuloa koskeva hakemus on esitetty. Lisäksi luonnollisilla henkilöillä on oltava päivänä, jona toisen osapuolen alueelle tuloa koskeva hakemus esitetään, vähintään kolmivuotinen ammatillinen kokemus ( 18 ) alalta, jota sopimus koskee;

    c) 

    toisen osapuolen alueelle saapuvilla luonnollisilla henkilöillä on oltava

    i) 

    korkeakoulututkinto tai vastaavan osaamistason osoittava tutkinto ( 19 ); ja

    ii) 

    sen osapuolen, jonka alueella palvelua tarjotaan, lakien, määräysten tai muiden oikeudellisten vaatimusten mukainen, toiminnan harjoittamiseen vaadittava ammattipätevyys;

    d) 

    luonnollinen henkilö ei saa saada palvelujen tarjoamisesta toisen osapuolen alueella muuta korvausta kuin sen, jonka hänen työnantajanaan oleva oikeushenkilö hänelle maksaa;

    e) 

    luonnollisten henkilöiden maahantulo ja tilapäinen oleskelu kyseisen osapuolen alueella saa kestää enintään kuusi kuukautta tai Luxemburgin osalta 25 viikkoa minkä tahansa 12 kuukauden jakson aikana tai sopimuksen keston ajan, sen mukaan kumpi on lyhyempi;

    f) 

    tämän artiklan määräysten nojalla myönnetty pääsy koskee ainoastaan sopimuksen kohteena olevaa palvelutoimintaa eikä luo oikeutta käyttää sen osapuolen ammattinimikettä, jonka alueella palvelu tarjotaan; ja

    g) 

    palvelusopimuksen kattamien henkilöiden määrä ei saa olla suurempi kuin on tarpeen sopimuksen täytäntöön panemiseksi sen osapuolen, jonka alueella palvelua tarjotaan, lakien, asetusten ja muiden oikeudellisten vaatimusten mukaisesti.

    218 artikla

    Itsenäiset ammatinharjoittajat

    1.  Tämän sopimuksen liitteiden XXVII-D ja XXVII-H mukaisesti kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen itsenäisten ammatinharjoittajien tarjota palveluita alueellaan tämän artiklan 2 kohdassa määrätyin edellytyksin.

    2.  Osapuolten sitoumuksiin sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

    a) 

    luonnollisten henkilöiden on tarjottava palveluja väliaikaisesti toisen osapuolen alueelle sijoittautuneina itsenäisinä ammatinharjoittajina, ja heillä on oltava palvelusopimus enintään kahdentoista kuukauden ajaksi;

    b) 

    luonnollisilla henkilöillä, jotka saapuvat toisen osapuolen alueelle, on päivänä, jona toisen osapuolen alueelle saapumista koskeva hakemus esitetään, oltava vähintään kuusivuotinen ammatillinen kokemus toiminnasta, jota sopimus koskee;

    c) 

    toisen osapuolen alueelle saapuvilla luonnollisilla henkilöillä on oltava

    i) 

    korkeakoulututkinto tai vastaavan osaamistason osoittava tutkinto ( 20 ); ja

    ii) 

    sen osapuolen, jonka alueella palvelua tarjotaan, lakien, määräysten tai muiden oikeudellisten vaatimusten mukainen, toiminnan harjoittamiseen vaadittava ammattipätevyys;

    d) 

    luonnollisten henkilöiden maahantulo ja tilapäinen oleskelu kyseisen osapuolen alueella saa kestää enintään kuusi kuukautta tai Luxemburgin osalta 25 viikkoa minkä tahansa 12 kuukauden jakson aikana tai sopimuksen keston ajan, sen mukaan kumpi on lyhyempi; ja

    e) 

    tämän artiklan määräysten nojalla myönnetty pääsy koskee ainoastaan sopimuksen kohteena olevaa palvelutoimintaa eikä luo oikeutta käyttää sen osapuolen ammattinimikettä, jonka alueella palvelu tarjotaan.



    5 Jakso

    Sääntelykehys



    1 Alajakso

    Sisäinen sääntely

    219 artikla

    Soveltamisala ja määritelmät

    1.  Seuraavia sääntöjä sovelletaan sellaisiin lupavaatimuksia ja -menettelyjä sekä pätevyysvaatimuksia ja -menettelyjä koskeviin osapuolten toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat

    a) 

    rajat ylittävään palvelujen tarjontaan;

    b) 

    tämän sopimuksen 203 artiklan 8 alakohdassa määriteltyyn oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden sijoittautumiseen niiden alueelle, ja

    c) 

    tämän sopimuksen 214 artiklan 2 kohdan a–e alakohdassa määriteltyihin luokkiin kuuluvien luonnollisten henkilöiden tilapäiseen oleskeluun niiden alueella.

    2.  Rajat ylittävän palvelujen tarjonnan osalta näitä sääntöjä sovelletaan vain aloihin, joilla osapuoli on antanut erityissitoumuksia, ja niiltä osin kuin näitä sitoumuksia sovelletaan. Sijoittautumisen osalta näitä sääntöjä ei sovelleta aloihin, joita koskee tämän sopimuksen liitteissä XXVII-A ja XXVII-E ilmoitettu varauma. Luonnollisten henkilöiden tilapäisen oleskelun osalta näitä sääntöjä ei sovelleta aloihin, joita koskee tämän sopimuksen liitteissä XXVII-C, XXVII-D, XXVII-G ja XXVII-H ilmoitettu varauma.

    3.  Näitä sääntöjä ei sovelleta toimenpiteisiin, jotka on kirjattava luetteloihin rajoituksina.

    4.  Tässä jaksossa

    a) 

    ”lupavaatimuksilla” tarkoitetaan muita kuin pätevyyttä koskevia sisällöllisiä vaatimuksia, jotka luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on täytettävä saadakseen tai uusiakseen luvan tai muuttaakseen lupaa 1 kohdan a–c alakohdassa tarkoitettuun toimintaan;

    b) 

    ”lupamenettelyillä” tarkoitetaan hallinnollisia tai menettelyä koskevia sääntöjä, joita lupaa 1 kohdan a–c alakohdassa määritettyyn toimintaan hakevan, mukaan lukien luvan muuttaminen tai uusiminen, luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on noudatettava lupavaatimukset täyttääkseen;

    c) 

    ”pätevyysvaatimuksilla” tarkoitetaan sisällöllisiä vaatimuksia, jotka koskevat luonnollisen henkilön pätevyyttä tarjota palvelua ja joiden täyttyminen on osoitettava luvan saamiseksi palvelun tarjoamiseen;

    d) 

    ”pätevyysmenettelyillä” tarkoitetaan hallinnollisia tai menettelyä koskevia sääntöjä, joita luonnollisen henkilön on noudatettava osoittaakseen pätevyysvaatimusten täyttymisen ja saadakseen luvan palvelun tarjoamiseen; ja

    e) 

    ”toimivaltaisella viranomaisella” tarkoitetaan keskus-, alue- tai paikallistason hallintoelintä tai viranomaista tai valtiosta riippumatonta elintä, joka käyttää keskus-, alue- tai paikallistason hallintoelinten tai viranomaisten sille siirtämiä valtuuksia, ja joka päättää palvelun tarjoamista, myös sijoittautuneen yksikön kautta, koskevasta luvasta tai muun taloudellisen toiminnan kuin palvelujen tarjoamisen aloittamista koskevasta luvasta.

    220 artikla

    Lupia ja pätevyyttä koskevat edellytykset

    1.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että lupavaatimuksia ja -menettelyjä sekä pätevyysvaatimuksia ja -menettelyjä koskevat toimenpiteet perustuvat kriteereihin, joilla toimivaltaisia viranomaisia estetään käyttämästä harkintavaltaansa mielivaltaisesti.

    2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kriteerien on oltava

    a) 

    oikeassa suhteessa poliittisiin tavoitteisiin nähden;

    b) 

    selkeitä ja yksiselitteisiä;

    c) 

    objektiivisia;

    d) 

    ennalta vahvistettuja;

    e) 

    ennakkoon julkaistuja; ja

    f) 

    avoimia ja saatavilla.

    3.  Lupa on myönnettävä heti, kun asianmukaisen tarkastelun perusteella on todettu, että luvan saamisen edellytykset täyttyvät.

    4.  Kumpikin osapuoli pitää yllä tai perustaa oikeudellisia, välitys- tai hallinnollisia tuomioistuimia tai menettelyitä, jotka mahdollistavat vahinkoa kärsineen yrittäjän tai palveluntarjoajan pyynnöstä nopean uudelleenkäsittelyn ja tarvittaessa asianmukaiset oikaisukeinot, kun on kyse hallinnollisista päätöksistä, jotka koskevat sijoittautumista, rajat ylittävää palveluntarjontaa tai luonnollisten henkilöiden tilapäistä oleskelua liiketoimintaa varten. Siinä tapauksessa, että edellä mainitut menettelyt eivät ole riippumattomia elimestä, jolle on uskottu asianomaisen hallinnollisen päätöksen tekeminen, kummankin osapuolen on taattava, että menettelyt tosiasiallisesti mahdollistavat asian objektiivisen ja puolueettoman tarkastelun.

    5.  Jos tiettyyn toimintaan saatavilla olevien lupien määrää on rajoitettu vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuvista syistä, kumpikin osapuoli soveltaa mahdollisten ehdokkaiden valintaan menettelyä, jolla varmistetaan tasapuolisuus ja avoimuus, erityisesti saattamalla menettelyn aloittaminen, toteuttaminen ja päättäminen riittävän laajalti tiedoksi.

    6.  Jollei tämän artiklan määräyksistä muuta johdu, kumpikin osapuoli voi valintamenettelyä koskevia sääntöjä vahvistaessaan ottaa huomioon poliittisia tavoitteita, mukaan lukien terveyttä, turvallisuutta, ympäristönsuojelua ja kulttuuriperinnön säilyttämistä koskevia näkökohtia.

    221 artikla

    Lupia ja pätevyyttä koskevat menettelyt

    1.  Lupia ja pätevyyttä koskevien menettelyjen ja muodollisuuksien on oltava selkeitä, ne on julkaistava ennakkoon ja niiden on oltava omiaan takaamaan hakijoille, että hakemukset käsitellään objektiivisesti ja tasapuolisesti.

    2.  Lupia ja pätevyyttä koskevien menettelyjen ja muodollisuuksien on oltava mahdollisimman yksinkertaisia, eivätkä ne saa tehdä palvelun tarjoamisesta kohtuuttoman mutkikasta tai viivästyttää sitä aiheettomasti. Hakijoille hakemuksesta mahdollisesti aiheutuvien lupamaksujen ( 21 ) on oltava kohtuullisia ja oikeasuhteisia lupamenettelyjen kustannuksiin nähden.

    3.  Kummankin osapuolen on varmistettava, että toimivaltaisen viranomaisen lupaprosessissa tekemät päätökset ja käyttämät menettelyt ovat tasapuolisia kaikkien hakijoiden suhteen. Toimivaltaisen viranomaisen olisi tehtävä päätöksensä itsenäisesti, eikä se saa olla selontekovastuussa millekään niiden palvelujen tarjoajalle, joita varten lupa vaaditaan.

    4.  Jos hakemuksille on määräaika, hakijalle on jätettävä kohtuullisesti aikaa hakemuksen tekemiseen. Toimivaltaisen viranomaisen on aloitettava hakemuksen käsittely ilman aiheetonta viivytystä. Jos mahdollista, sähköiset hakemukset olisi hyväksyttävä samoin aitoutta koskevin edellytyksin kuin paperihakemukset.

    5.  Kummankin osapuolen on varmistettava, että hakemusten käsittely, mukaan lukien lopullisen päätöksen tekeminen, saadaan päätökseen kohtuullisessa ajassa täydellisen hakemuksen toimittamisesta. Kumpikin osapuoli pyrkii vahvistamaan hakemusten käsittelyä varten tavanomaiset käsittelyajat.

    6.  Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hakijalle kohtuullisessa ajassa hakemuksen vastaanottamisesta, jos se katsoo hakemuksen epätäydelliseksi, ja mahdollisuuksien mukaan yksilöitävä hakemuksen täydentämiseksi vaadittavat lisätiedot sekä tarjottava mahdollisuus korjata puutteet.

    7.  Oikeaksi todistetut jäljennökset olisi mahdollisuuksien mukaan hyväksyttävä alkuperäisten asiakirjojen sijasta.

    8.  Jos toimivaltainen viranomainen hylkää hakemuksen, tästä on ilmoitettava hakijalle kirjallisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Pääsääntöisesti hakijalle on tämän pyynnöstä ilmoitettava myös hakemuksen hylkäämisen syyt ja määräaika, jonka kuluessa päätökseen voi hakea muutosta.

    9.  Kummankin osapuolen on varmistettava, että myönnetty lupa tulee voimaan ilman aiheetonta viivytystä luvassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti.



    2 Alajakso

    Yleisesti sovellettavat määräykset

    222 artikla

    Vastavuoroinen tunnustaminen

    1.  Tämän luvun määräykset eivät estä osapuolta vaatimasta, että luonnollisilla henkilöillä on sellainen tarvittava pätevyys ja/tai ammattikokemus, jota edellytetään asianomaisen toimialan osalta sillä toiminta-alalla, jolla palvelua tarjotaan.

    2.  Kumpikin osapuoli rohkaisee ammattialajärjestöjä antamaan tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaiselle kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle vastavuoroista tunnustamista koskevia suosituksia, jotta yrittäjät ja palveluntarjoajat voisivat kokonaan tai osittain täyttää kummankin osapuolen soveltamat kriteerit, jotka koskevat yrittäjien ja palveluntarjoajien, erityisesti ammatillisten palvelujen tarjoajien, lupia, toimintaa ja todistuksia.

    3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetun suosituksen vastaanotettuaan kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevä assosiaatiokomitea tarkastelee suositusta kohtuullisessa ajassa selvittääkseen, onko se tämän sopimuksen mukainen, ja arvioi suositukseen sisältyvien tietojen perusteella erityisesti

    a) 

    missä määrin kummankin osapuolen soveltamat normit ja kriteerit, jotka koskevat palveluntarjoajien ja yrittäjien lupia, toimintaa ja todistuksia, ovat samankaltaisia; ja

    b) 

    vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen mahdollista taloudellista arvoa.

    4.  Jos nämä vaatimukset täyttyvät, kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevä assosiaatiokomitea määrittelee vaiheet neuvotteluja varten. Osapuolet aloittavat sen jälkeen neuvottelut vastavuoroista tunnustamista koskevasta sopimuksesta toimivaltaisten viranomaistensa välityksellä.

    5.  Tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen on oltava WTO-sopimuksen asiaa koskevien määräysten ja erityisesti GATS-sopimuksen VII artiklan mukainen.

    223 artikla

    Avoimuus ja luottamuksellisten tietojen luovuttaminen

    1.  Kumpikin osapuoli vastaa viipymättä toisen osapuolen pyyntöihin saada siltä tietoja sen yleisesti soveltamista toimenpiteistä tai kansainvälisistä sopimuksista, jotka liittyvät tai vaikuttavat tähän sopimukseen. Kumpikin osapuoli perustaa lisäksi yhden tai useamman tiedotuspisteen, joka toimittaa pyynnöstä tietoja kaikista tällaisista seikoista toisen osapuolen yrittäjille ja palveluntarjoajille. Osapuolet ilmoittavat toisilleen tiedotuspisteidensä yhteystiedot kolmen kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta. Tiedotuspisteiden ei tarvitse olla lakien ja säännösten tallettajia.

    2.  Tämän sopimuksen määräykset eivät velvoita osapuolta antamaan luottamuksellisia tietoja, joiden luovuttaminen estäisi lain noudattamisen tai olisi muutoin yleisen edun vastaista tai vaarantaisi yksittäisen julkisen tai yksityisen yrityksen oikeutetut kaupalliset edut.



    3 Alajakso

    Tietokonepalvelut

    224 artikla

    Tietokonepalveluja koskeva yhteisymmärrys

    1.  Osapuolet noudattavat tämän artiklan määräyksiä niiltä osin kuin tietokonepalvelujen kauppa vapautetaan tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen), 3 jakson (Rajat ylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jakson (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) mukaisesti.

    2.  Yhdistyneiden kansakuntien koodi CPC ( 22 ) 84, jolla kuvataan tietokonepalveluita ja niihin liittyviä palveluita, kattaa perustoiminnot, joita käytetään kaikkien tietokonepalvelujen ja niihin liittyvien palvelujen tarjoamiseen:

    a) 

    tietokoneohjelmat, jotka määritellään ohjekokonaisuuksiksi, joita tietokoneiden toiminta ja viestintä edellyttävät (mukaan lukien niiden kehittäminen ja toteuttaminen);

    b) 

    tietojen käsittely ja varastointi; ja

    c) 

    niihin liittyvät palvelut, kuten konsulttipalvelut ja asiakkaiden henkilöstön koulutuspalvelut.

    Tekniikan kehitys on johtanut siihen, että näitä palveluita tarjotaan yhä useammin toisiinsa liittyvien palveluiden kokonaisuutena tai pakettina, johon voivat sisältyä kaikki tällaiset perustoiminnot tai joitain niistä. Esimerkiksi verkkosivujen tai verkkoalueen isännöinti, tietojen louhintapalvelut ja grid-laskenta koostuvat tietokonepalveluiden perustoimintojen yhdistelmistä.

    3.  Tietokonepalvelut ja niihin liittyvät palvelut, riippumatta siitä, tarjotaanko niitä verkon, myös internetin, kautta, sisältävät kaikki palvelut, joissa tarjotaan

    a) 

    tietokoneita tai tietokonejärjestelmiä koskevaa tai niitä varten tehtävää konsultointia, strategioita, analyysia, suunnittelua, erittelyä, tuotesuunnittelua, kehittämistä, asentamista, toteuttamista, integrointia, testausta, vianetsintää, päivitystä, tukea, teknistä apua tai hallinnointia;

    b) 

    tietokoneohjelmia, jotka määritellään ohjekokonaisuuksiksi, joita tietokoneiden toiminta ja (sekä sisäinen että keskinäinen) viestintä edellyttävät, sekä tietokoneohjelmia koskevaa tai niitä varten tehtävää konsultointia, strategioita, analyysia, suunnittelua, erittelyä, tuotesuunnittelua, kehittämistä, asentamista, toteuttamista, integrointia, testausta, vianetsintää, päivitystä, muuntamista, ylläpitoa, tukea, teknistä apua, hallinnointia tai käyttöä;

    c) 

    tietojen käsittelyä, tallennusta, isännöintiä tai tietokantapalveluja;

    d) 

    toimistokoneiden ja -laitteiden, myös tietokoneiden, huolto- ja korjauspalveluja; tai

    e) 

    tietokoneohjelmiin, tietokoneisiin tai tietokonejärjestelmiin liittyviä, muualle luokittelemattomia asiakkaiden henkilöstön koulutuspalveluja.

    4.  Tietokonepalvelut ja niihin liittyvät palvelut mahdollistavat muiden palveluiden (esimerkiksi pankkipalveluiden) tarjonnan sähköisesti ja muilla keinoin. On kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan mahdollistava palvelu (esim. verkko- tai sovellusisännöinti) ja sisältö- tai ydinpalvelu, jota tarjotaan sähköisesti (esim. pankkipalvelu). Näissä tapauksissa sisältö- tai ydinpalvelu ei kuulu CPC 84:ään.



    4 Alajakso

    Posti- ja kuriiripalvelut

    225 artikla

    Soveltamisala ja määritelmät

    1.  Tässä alajaksossa vahvistetaan sääntelykehyksen periaatteet, jotka koskevat kaikkia posti- ja kuriiripalveluja, jotka on vapautettu tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen), 3 jakson (Rajat ylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jakson (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) mukaisesti.

    2.  Tässä alajaksossa ja tämän luvun 2 jaksossa (Sijoittautuminen), 3 jaksossa (Rajat ylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jaksossa (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten)

    a) 

    ”toimiluvalla” tarkoitetaan lupaa, jonka sääntelyviranomainen on myöntänyt yksittäiselle palveluntarjoajalle ja jota tietyn palvelun tarjoaminen edellyttää;

    b) 

    ”yleispalvelulla” tarkoitetaan tietynlaatuisten postipalveluiden pysyvää tarjontaa kaikille käyttäjille kohtuullisin hinnoin osapuolen koko alueella.

    226 artikla

    Kilpailunvastaisten käytäntöjen torjunta posti- ja kuriiripalveluiden alalla

    Asianmukaisia toimenpiteitä otetaan käyttöön tai pidetään yllä, jotta voidaan estää sellaisia toimittajia ottamasta käyttöön kilpailunvastaisia käytäntöjä käyttöönotto tai jatkaa niitä, jotka yksin tai yhdessä voivat markkina-asemaansa käyttämällä vaikuttaa olennaisesti (hintaa ja tarjontaa koskeviin) osallistumisehtoihin asianomaisilla posti- ja kuriiripalvelujen markkinoilla.

    227 artikla

    Yleispalvelu

    Kummallakin osapuolella on oikeus määritellä, minkälaisen yleispalveluvelvoitteen se haluaa pitää voimassa. Tällaisia velvoitteita ei sinänsä katsota kilpailun vastaisiksi, jos niitä hallinnoidaan avoimesti, ketään syrjimättä ja kilpailun kannalta puolueettomalla tavalla eivätkä ne aiheuta suurempaa rasitetta kuin mitä osapuolen määrittelemä yleispalvelu edellyttää.

    228 artikla

    Toimiluvat

    1.  Toimilupa voidaan vaatia ainoastaan sellaisiin palveluihin, jotka kuuluvat yleispalvelun piiriin.

    2.  Jos toimilupa vaaditaan, seuraavat tiedot on julkistettava:

    a) 

    kaikki toimiluvan myöntämiseen liittyvät perusteet sekä aika, joka yleensä tarvitaan toimilupahakemusta koskevan päätöksen tekemiseen; ja

    b) 

    toimilupien ehdot ja edellytykset.

    3.  Toimiluvan epäämisperusteet on pyynnöstä ilmoitettava hakijalle. Kumpikin osapuoli vahvistaa riippumattoman elimen välityksellä tapahtuvan muutoksenhakumenettelyn. Tällaisen menettelyn on oltava avoin ja syrjimätön, ja sen on perustuttava objektiivisiin perusteisiin.

    229 artikla

    Sääntelyelimen riippumattomuus

    Sääntelyelimen on oltava oikeudellisesti erillinen kaikista posti- ja kuriiripalveluiden tarjoajista, eikä se ole niille selontekovelvollinen. Sääntelyelimen päätösten ja menettelyjen on oltava tasapuoliset kaikkien markkinaosapuolten kannalta.

    230 artikla

    Asteittainen lähentäminen

    Kumpikin osapuoli tunnustaa, että on tärkeää lähentää Moldovan tasavallan nykyistä ja tulevaa lainsäädäntöä asteittain tämän sopimuksen liitteessä XXVIII-C olevassa luettelossa esitettyyn unionin säännöstöön.



    5 Alajakso

    Sähköisen viestinnän verkot ja palvelut

    231 artikla

    Soveltamisala ja määritelmät

    1.  Tässä alajaksossa esitetään sääntelyperiaatteet, jotka koskevat kaikkia sähköisiä viestintäpalveluja, jotka on vapautettu tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen), 3 jakson (Rajat ylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jakson (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) mukaisesti.

    2.  Tässä alajaksossa ja tämän luvun 2 jaksossa (Sijoittautuminen), 3 jaksossa (Rajat ylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jaksossa (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten)

    a) 

    ”sähköisillä viestintäpalveluilla” tarkoitetaan kaikkia palveluja, jotka muodostuvat kokonaan tai pääosin signaalien siirtämisestä sähköisissä viestintäverkoissa, mukaan lukien televiestintäpalvelut ja siirtopalvelut radio- ja televisiotoiminnassa käytetyissä verkoissa. Palvelujen ulkopuolelle jäävät sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen avulla siirretyt sisältöpalvelut tai sisältöä toimituksellisessa valvonnassaan pitävät palvelut;

    b) 

    ”yleisellä viestintäverkolla” tarkoitetaan sähköistä viestintäverkkoa, jota käytetään ainoastaan tai pääasiallisesti yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tarjontaan;

    c) 

    ”sähköisellä viestintäverkolla” tarkoitetaan siirtojärjestelmiä sekä soveltuvin osin kytkentä- tai reitityslaitteistoa ja muita välineitä, joilla voidaan siirtää signaaleja johtojen välityksellä, radioteitse, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla, mukaan luettuina satelliittiverkot, kiinteät (piiri- ja pakettikytkentäiset, mukaan luettuna internet) ja matkaviestinnän maanpäälliset verkot, sähkökaapelijärjestelmät siinä määrin kuin niitä käytetään signaalinsiirtoon, radio- ja televisiolähetyksiin käytetyt verkot sekä kaapelitelevisioverkot riippumatta siitä, minkä tyyppistä informaatiota niissä siirretään;

    d) 

    ”sääntelyviranomaisella” tarkoitetaan sähköisen viestinnän alalla yhtä tai useampaa elintä, jonka tehtävänä on säännellä tässä luvussa tarkoitettua sähköistä viestintää;

    e) 

    palveluntarjoajalla katsotaan olevan ”huomattava markkinavoima”, jos sillä on yksin tai yhdessä muiden kanssa määräävää asemaa vastaava asema eli sellaista taloudellista vaikutusvaltaa, jonka turvin se voi toimia huomattavassa määrin riippumattomana kilpailijoista, asiakkaista ja viime kädessä kuluttajista;

    f) 

    ”yhteenliittämisellä” tarkoitetaan saman tai eri palveluntarjoajan käyttämien yleisten viestintäverkkojen fyysistä ja loogista yhdistämistä, jotta tietyn palveluntarjoajan palveluja käyttävät voivat olla yhteydessä saman tai toisen palveluntarjoajan palvelujen käyttäjiin tai käyttää toisen palveluntarjoajan palveluja. Palveluja voivat tarjota yhteenliitetyt osapuolet tai muut osapuolet, joilla on verkon käyttöoikeus. Yhteenliittäminen on erityinen käyttöoikeuden tyyppi, joka toteutetaan yleisten verkkojen operaattoreiden kesken;

    g) 

    ”yleispalvelulla” tarkoitetaan tietynlaatuisten palvelujen kokonaisuutta, joka tarjotaan kaikille käyttäjille osapuolen alueella maantieteellisestä sijainnista riippumatta ja kohtuullisin hinnoin. Osapuolet päättävät itse sen laajuudesta ja täytäntöönpanosta;

    h) 

    ”käyttöoikeudella” tarkoitetaan järjestelmien ja/tai palvelujen asettamista toisen palveluntarjoajan saataville määritellyin ehdoin joko yksinoikeudella tai muutoin sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamista varten. Se kattaa muun muassa verkkoelementtien ja niihin liittyvien toimintojen käyttöoikeuden, johon saattaa sisältyä laitteiden liittäminen kiinteää tai muuta kuin kiinteää tapaa käyttäen (tässä tarkoitetaan erityisesti tilaajayhteyksien sekä sellaisten toimintojen ja palvelujen käyttöoikeutta, joita tarvitaan palvelujen tarjoamiseksi tilaajayhteyksien kautta); fyysisten perusrakenteiden käyttöoikeuden, mukaan lukien rakennukset, kaapelikanavat ja mastot; asiaan liittyvien ohjelmistojen käyttöoikeuden, mukaan lukien käyttötukijärjestelmät; numeronmuuntoa tai vastaavia toimintoja tarjoavien järjestelmien käyttöoikeuden; kiinteiden ja matkaviestintäverkkojen käyttöoikeuden erityisesti verkkovierailua varten; digitaalitelevisiopalvelujen ehdollisen käyttöoikeuden järjestelmien käyttöoikeuden; ja virtuaaliverkkopalvelujen käyttöoikeuden;

    i) 

    ”loppukäyttäjällä” tarkoitetaan käyttäjää, joka ei tarjoa käyttöön yleisiä viestintäverkkoja eikä yleisesti saatavilla olevia sähköisiä viestintäpalveluja;

    j) 

    ”tilaajayhteydellä” tarkoitetaan fyysisiä johtoja, jotka yhdistävät tilaajan tiloissa olevan liityntäpisteen ristikytkentätelineeseen tai vastaavaan kiinteän yleisen viestintäverkon verkkoelementtiin.

    232 artikla

    Sääntelyviranomainen

    1.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että sähköisten viestintäpalvelujen sääntelyviranomaiset ovat oikeudellisesti erillisiä ja toiminnallisesti riippumattomia kaikista sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajista. Jos osapuolella on omistusosuuksia tai määräysvaltaa sähköisiä viestintäverkkoja tai -palveluja tarjoavassa palveluntarjoajassa, sen on varmistettava, että sääntelytoiminta ja omistajuuteen tai määräysvaltaan liittyvä toiminta erotetaan rakenteellisesti tehokkaasti toisistaan.

    2.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että sääntelyviranomaisella on riittävät valtuudet toimialan sääntelyyn. Sääntelyviranomaisen tehtävät on julkaistava helposti saatavilla olevassa ja selkeässä muodossa, erityisesti jos tehtävät on osoitettu useammalle kuin yhdelle elimelle.

    3.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että sääntelyviranomaisten päätökset ja niiden käyttämät menettelyt ovat tasapuolisia kaikkien markkinaosapuolten kannalta ja avoimia.

    4.  Sääntelyviranomaisella on valtuudet suorittaa analyysi ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista. Jos sääntelyviranomaisen on tämän sopimuksen 234 artiklan mukaisesti tehtävä päätös siitä, asettaako, pitääkö voimassa, muuttaako tai poistaako se velvoitteita, sen on markkina-analyysin perusteella määriteltävä, vallitseeko merkityksellisillä markkinoilla todellinen kilpailu.

    5.  Jos sääntelyviranomainen toteaa, ettei merkityksellisillä markkinoilla vallitse todellista kilpailua, sen on määriteltävä ja nimettävä palveluntarjoajat, joilla on huomattava markkinavoima kyseisillä markkinoilla, ja tarpeen mukaan asetettava niille tämän sopimuksen 234 artiklassa tarkoitettuja erityisiä sääntelyllisiä velvoitteita tai pidettävä ne edelleen voimassa tai muutettava niitä. Jos sääntelyviranomainen toteaa, että markkinoilla vallitsee todellinen kilpailu, se ei saa asettaa eikä pitää voimassa minkäänlaisia tämän sopimuksen 234 artiklassa tarkoitettuja erityisiä sääntelyllisiä velvoitteita.

    6.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että palveluntarjoajalla, johon sääntelyviranomaisen päätös vaikuttaa, on oikeus hakea muutosta päätökseen muutoksenhakuelimeltä, joka on riippumaton kaikista päätöksen tekemiseen osallistuneista osapuolista. Kumpikin osapuoli varmistaa, että tapaukseen liittyvät tosiseikat otetaan asianmukaisesti huomioon. Sääntelyviranomaisen päätös on voimassa, kunnes muutoksenhaku on käsitelty, jollei muutoksenhakuelin toisin päätä. Jos muutoksenhakuelin ei ole luonteeltaan tuomioistuin, sen päätökset on aina perusteltava kirjallisesti ja sen päätöksistä on lisäksi voitava valittaa puolueettomalle ja riippumattomalle oikeusviranomaiselle. Muutoksenhakuelinten päätökset on pantava tehokkaasti täytäntöön.

    7.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että jos sääntelyviranomaiset aikovat toteuttaa tämän alajakson määräyksiin liittyviä, merkityksellisiin markkinoihin huomattavalla tavalla vaikuttavia toimenpiteitä, ne antavat asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää kohtuullisessa määräajassa lausuntonsa ehdotetuista toimenpiteistä. Sääntelyviranomaisten on julkaistava tiedot kuulemismenettelyistään. Kuulemisen tulokset on asetettava julkisesti saataville, paitsi jos tiedot ovat luottamuksellisia.

    8.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja tarjoavat palveluntarjoajat toimittavat kaikki tarvittavat tiedot, taloudelliset tiedot mukaan lukien, jotta sääntelyviranomaiset voivat varmistua siitä, että tämän alajakson määräyksiä tai niiden mukaisesti tehtyjä päätöksiä noudatetaan. Näiden palveluntarjoajien on pyynnöstä toimitettava tiedot viipymättä sekä sääntelyviranomaisen edellyttämän aikataulun mukaisesti että sen vaatimalla tarkkuudella. Sääntelyviranomaisen pyytämien tietojen on oltava oikeasuhteisia tämän tehtävän suorittamiseen nähden. Sääntelyviranomaisen on perusteltava tietojen antamista koskeva pyyntönsä.

    233 artikla

    Lupa sähköisten viestintäpalveluiden tarjoamiseen

    1.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että palveluiden tarjontaan myönnetään mahdollisuuksien mukaan lupa pelkän ilmoituksen perusteella.

    2.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että toimilupaa voidaan vaatia numeroiden ja taajuuksien myöntämiseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Tällaisten toimilupien ehdot on julkistettava.

    3.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että jos toimilupa vaaditaan,

    a) 

    kaikki toimiluvan myöntämiseen liittyvät perusteet sekä kohtuullinen aika, joka yleensä vaaditaan toimilupahakemusta koskevan päätöksen tekemiseen, julkistetaan;

    b) 

    toimiluvan epäämisperusteet ilmoitetaan pyynnöstä hakijalle kirjallisesti;

    c) 

    hakija voi tehdä valituksen muutoksenhakuelimeen, jos toimilupa evätään perusteettomasti; ja

    d) 

    lupamaksut ( 23 ), jotka osapuoli vaatii luvan myöntämisestä, eivät ylitä hallinnollisia kustannuksia, jotka tavanomaisesti koituvat soveltuvien lupien hallinnosta, valvonnasta ja täytäntöönpanosta. Tämän kohdan vaatimuksia ei sovelleta radiotaajuuksien ja numerointivarojen käytöstä perittäviin lupamaksuihin.

    234 artikla

    Käyttöoikeudet ja yhteenliittäminen

    1.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että kaikilla palveluntarjoajilla, joilla on sähköisten viestintäpalveluiden tarjoamista koskeva lupa, on oikeus ja velvollisuus neuvotella käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäverkkojen ja -palveluiden tarjoajien kanssa. Käyttöoikeuksista ja verkkojen yhteenliittämisestä olisi periaatteessa sovittava kyseisten palveluntarjoajien kaupallisten neuvottelujen pohjalta.

    2.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että palveluntarjoajat, jotka verkkojen yhteenliittämisjärjestelyjä koskevien neuvottelujen myötä saavat tietoja toiselta palveluntarjoajalta, käyttävät tällaisia tietoja ainoastaan siihen tarkoitukseen, johon ne on annettu, ja huolehtivat aina toimitettujen tai tallennettujen tietojen luottamuksellisuudesta.

    3.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että jos sääntelyviranomainen toteaa tämän sopimuksen 232 artiklan mukaisesti, ettei merkityksellisillä markkinoilla vallitse todellista kilpailua, sillä on valtuudet asettaa palveluntarjoajalle, jolla on todettu olevan huomattava markkinavoima, yksi tai useampi seuraavista yhteenliittämistä ja/tai käyttöoikeuksia koskevista velvoitteista:

    a) 

    syrjimättömyyttä koskeva velvoite sen varmistamiseksi, että operaattori soveltaa samankaltaisia ehtoja samankaltaisissa olosuhteissa muihin palveluntarjoajiin, jotka tarjoavat samankaltaisia palveluja, ja tarjoaa palveluja ja tietoja muille samoilla ehdoilla ja samanlaatuisina kuin omille yksiköilleen, tytäryhtiöilleen tai kumppaneilleen;

    b) 

    useassa tarjontaketjun vaiheessa toimivaa yritystä koskeva velvoite saattaa tietoon tukkuhintansa ja sisäiset siirtohintansa syrjimättömyysvelvoitteen noudattamiseksi tai epärehellisen ristiintukemisen estämiseksi. Sääntelyviranomainen voi määritellä käytettävän menettely- ja kirjanpitotavan;

    c) 

    velvoitteet toteuttaa kohtuulliset pyynnöt, jotka koskevat erityisten verkkoelementtien ja niihin liittyvien toimintojen käyttöoikeutta, mukaan luettuna tilaajayhteyksien eriytetty tarjonta, ja oikeutta hyödyntää niitä muun muassa silloin, kun sääntelyviranomainen katsoo, että käyttöoikeuden epääminen tai saman vaikutuksen aiheuttavat kohtuuttomat ehdot estäisivät kestävien kilpailumarkkinoiden kehittymistä vähittäismyyntitasolla tai että se ei olisi loppukäyttäjien edun mukaista.

    Sääntelyviranomaiset voivat liittää tämän alakohdan velvoitteisiin vilpittömyyttä, kohtuullisuutta ja määräaikoja koskevia ehtoja;

    d) 

    velvoite tarjota tiettyjä palveluja tukkumyynnissä kolmansille osapuolille jälleenmyyntiä varten; myöntää teknisten rajapintojen, yhteyskäytäntöjen tai muiden keskeisten, palvelujen tai virtuaaliverkkopalvelujen yhteentoimivuuden kannalta välttämättömien tekniikkojen avoin käyttöoikeus; tarjota rinnakkain sijoittamista tai muita toimintojen yhteiskäyttötapoja, mukaan lukien kaapelikanavien, rakennuksien tai mastojen käyttöoikeus; tarjota tiettyjä palveluja, joita tarvitaan päästä päähän -palvelujen yhteentoimivuuden varmistamiseksi käyttäjille, mukaan lukien älyverkkopalveluihin liittyvät toiminnot; antaa käyttötukijärjestelmien tai samankaltaisten ohjelmistojärjestelmien käyttöoikeus terveen kilpailun varmistamiseksi palvelujen tarjonnassa; ja liittää yhteen verkkoja tai verkkotoimintoja.

    Sääntelyviranomaiset voivat liittää tämän alakohdan velvoitteisiin vilpittömyyttä, kohtuullisuutta ja määräaikoja koskevia ehtoja;

    e) 

    kustannusvastaavuutta ja hintavalvontaa koskevat velvoitteet, mukaan lukien hintojen kustannuslähtöisyyttä ja kustannuslaskentaa koskevat velvoitteet, tietyntyyppisten yhteenliittämisten ja/tai käyttöoikeuksien tarjonnassa, jos markkina-analyysi osoittaa, että todellinen kilpailu puuttuu ja tämä saattaa johtaa siihen, että kyseinen operaattori saattaa pitää hintoja liian korkealla tasolla tai harjoittaa hintapainostusta loppukäyttäjien haitaksi.

    Sääntelyviranomaisten on otettava huomioon operaattorin tekemät investoinnit ja sallittava tälle kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle, ottaen huomioon investointeihin liittyvät riskit;

    f) 

    velvoite julkaista sääntelyviranomaisen palveluntarjoajalle asettamat erityisvelvoitteet ja yksilöidä samalla tuote-/palvelumarkkinat ja maantieteelliset markkinat. Ajantasaiset tiedot on saatettava yleisesti ja helposti kaikkien asianomaisten osapuolten saataville, jolleivät tiedot ole luottamuksellisia eivätkä sisällä liikesalaisuuksia;

    g) 

    avoimuutta koskevat velvoitteet, joiden mukaan operaattoreiden on julkistettava määrätyt tiedot; erityisesti tilanteessa, jossa operaattorilla on syrjimättömyyteen liittyviä velvoitteita, sääntelyviranomainen voi vaatia sitä julkaisemaan viitetarjouksen, jonka on oltava riittävästi eritelty sen varmistamiseksi, että palveluntarjoajia ei vaadita maksamaan toiminnoista, jotka eivät ole halutun palvelun kannalta välttämättömiä, ja joka sisältää tarjottavan palvelun eriteltynä markkinoiden tarpeiden mukaisiin osatekijöihin sekä siihen liittyvät ehdot, mukaan lukien hinnat.

    4.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että palveluntarjoaja, joka pyytää verkkojen yhteenliittämistä sellaisen palveluntarjoajan kanssa, jolla on todettu olevan huomattava markkinavoima, voi hakea verkkojen yhteenliittämistä ja/tai käyttöoikeuksia koskeviin ehtoihin liittyvän riidan ratkaisua riippumattomalta kotimaiselta elimeltä, joka voi olla tämän sopimuksen 231 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettu sääntelyelin, joko milloin tahansa tai julkisesti ilmoitetun kohtuullisen ajan kuluttua.

    235 artikla

    Rajalliset voimavarat

    1.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että kaikki menettelyt, jotka koskevat rajallisten voimavarojen, kuten taajuuksien, numeroiden ja asennusoikeuksien, myöntämistä ja käyttöä, toteutetaan puolueettomasti, oikeasuhteisesti, viivytyksettä, avoimesti ja syrjimättömästi. Myönnettyjen taajuuskaistojen kulloinenkin tilanne on julkaistava, mutta yksityiskohtaisia tietoja julkishallinnon erityisiin käyttötarkoituksiin myönnetyistä taajuuksista ei edellytetä.

    2.  Kumpikin osapuoli varmistaa sähköisissä viestintäpalveluissa niiden alueella käytettävien radiotaajuuksien tehokkaan hallinnoinnin, jotta voidaan varmistaa taajuuksien tosiasiallinen ja tehokas käyttö. Jos tiettyjen taajuuksien kysyntä ylittää saatavilla olevien taajuuksien määrän, tällaisten taajuuksien jakamisessa käyttäjille on noudatettava tarkoituksenmukaisia ja avoimia menettelyjä, jotta voidaan varmistaa niiden mahdollisimman tehokas käyttö ja edistää kilpailun kehittymistä.

    3.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että kansallisten numerointivarojen jakaminen ja kansallisten numerointisuunnitelmien hallinnointi annetaan sääntelyviranomaisen tehtäväksi.

    4.  Jos julkisilla viranomaisilla tai paikallisviranomaisilla on omistusosuuksia tai määräysvaltaa yleisiä viestintäverkkoja ja/tai -palveluja tarjoavissa palveluntarjoajissa, on varmistettava, että asennusoikeuksien myöntämiseen liittyvät toiminnot erotetaan rakenteellisesti tehokkaasti omistajuuteen ja määräysvaltaan liittyvästä toiminnasta.

    236 artikla

    Yleispalvelu

    1.  Kummallakin osapuolella on oikeus määritellä, minkälaiset yleispalveluvelvoitteet se haluaa pitää voimassa.

    2.  Tällaisia velvoitteita ei sinänsä pidetä kilpailunvastaisina sillä edellytyksellä, että niitä hallinnoidaan avoimesti, objektiivisesti ja syrjimättömästi. Tällaisten velvoitteiden hallinnoinnin on myös oltava kilpailun suhteen neutraalia, eikä se saa olla raskaampaa kuin mikä on tarpeen kunkin osapuolen määrittelemää yleispalvelutyyppiä varten.

    3.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että kaikki palveluntarjoajat voivat tarjoutua yleispalvelun varmistajiksi eikä mitään palveluntarjoajaa suljeta ennakolta tämän mahdollisuuden ulkopuolelle. Valinta on tehtävä tehokkaalla, avoimella, objektiivisella ja syrjimättömällä tavalla. Kumpikin osapuoli arvioi tarvittaessa, muodostaako yleispalvelun tarjoaminen kohtuuttoman rasitteen yhdelle tai useammalle yleispalvelun tarjoajaksi nimetylle organisaatiolle. Jos se tällaisen kustannuslaskelman nojalla on perusteltua ja ottaen huomioon yleispalvelua tarjoavalle organisaatiolle mahdollisesti koituva markkinaetu, sääntelyviranomaisten on päätettävä, tarvitaanko kyseistä yhtä tai useampaa palveluntarjoajaa koskevaa kompensaatiomenettelyä tai yleispalvelujen nettokustannusten jakamismenettelyä.

    4.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että:

    a) 

    käyttäjien saatavilla on joko painettuja tai sähköisiä tilaajaluetteloita tai molempia, ja luettelot saatetaan ajan tasalle säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa; ja

    b) 

    edellä a alakohdassa tarkoitettuja palveluja tarjoavat organisaatiot soveltavat syrjimättömyyden periaatetta muiden organisaatioiden niille toimittamien tietojen käsittelyssä.

    237 artikla

    Sähköisten viestintäpalveluiden rajat ylittävä tarjonta

    Kumpikaan osapuoli ei voi rajat ylittävän palveluiden tarjonnan ehtona edellyttää, että toisen osapuolen palveluntarjoajan on perustettava toimipaikka tai oltava jollain tavalla sijoittautunut osapuolen alueelle tai että sillä olisi kotipaikka siellä.

    238 artikla

    Tietojen luottamuksellisuus

    Kumpikin osapuoli varmistaa palvelukauppaa rajoittamatta yleisessä sähköisessä viestintäverkossa tapahtuvan ja julkisesti saatavilla olevia sähköisiä viestintäpalveluita käyttävän sähköisen viestinnän ja siihen liittyvien liikennetietojen luottamuksellisuuden.

    239 artikla

    Palveluntarjoajien väliset riidat

    1.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että jos sähköisten viestintäverkkojen tai -palveluiden tarjoajien välillä ilmenee riita, joka liittyy tässä luvussa tarkoitettuihin oikeuksiin ja velvoitteisiin, asianomainen sääntelyviranomainen antaa kumman tahansa asianomaisen osapuolen pyynnöstä sitovan päätöksen, jolla riita ratkaistaan mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa neljän kuukauden kuluessa.

    2.  Sääntelyviranomaisen päätös on julkistettava liikesalaisuutta koskevia määräyksiä noudattaen. Asianomaisille palveluntarjoajille on esitettävä päätöksen täydelliset perustelut.

    3.  Jos tällainen riita koskee rajat ylittävää palveluiden tarjontaa, kyseisten sääntelyviranomaisten on koordinoitava toimintansa, jotta riita voidaan ratkaista.

    240 artikla

    Asteittainen lähentäminen

    Kumpikin osapuoli tunnustaa, että on tärkeää lähentää Moldovan tasavallan nykyistä ja tulevaa lainsäädäntöä asteittain tämän sopimuksen liitteessä XXVIII-B olevassa luettelossa esitettyyn unionin säännöstöön.



    6 Alajakso

    Rahoituspalvelut

    241 artikla

    Soveltamisala ja määritelmä

    1.  Tässä jaksossa esitetään sääntelyperiaatteet, jotka koskevat kaikkia rahoituspalveluja, jotka on vapautettu tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen), 3 jakson (Rajat ylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jakson (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) mukaisesti.

    2.  Tässä alajaksossa ja tämän luvun 2 jaksossa (Sijoittautuminen), 3 jaksossa (Rajat ylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jaksossa (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten)

    a) 

    ”rahoituspalvelulla” tarkoitetaan mitä tahansa osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajan tarjoamaa rahoitusluonteista palvelua. Rahoituspalveluihin kuuluvat seuraavat toimintamuodot:

    i) 

    vakuutustoiminta ja siihen liittyvät palvelut:

    1) 

    ensivakuutus (mukaan luettuna rinnakkaisvakuutus):

    a) 

    henkivakuutus;

    b) 

    vahinkovakuutus;

    2) 

    jälleenvakuutus ja edelleenvakuutus;

    3) 

    vakuutusten välittäminen, kuten vakuutusmeklarien ja -asiamiesten toiminta; ja

    4) 

    vakuutusten liitännäispalvelut, kuten neuvonta-, aktuaari-, riskinarviointi- ja vahingonkäsittelypalvelut;

    ii) 

    pankkipalvelut ja muut rahoituspalvelut (lukuun ottamatta vakuutuspalveluja):

    1) 

    talletusten ja muiden takaisinmaksettavien varojen vastaanotto yleisöltä;

    2) 

    kaikentyyppinen luotonanto, mukaan luettuina kulutusluotot, kiinnitysluotot, factoring-rahoitus ja liiketoimien rahoitus;

    3) 

    rahoitusleasing;

    4) 

    kaikki maksu- ja rahansiirtopalvelut, mukaan luettuina luotto- ja maksukortit, matkasekit ja pankkivekselit;

    5) 

    takaukset ja sitoumukset;

    6) 

    kaupankäynti omaan tai asiakkaitten lukuun pörssissä, OTC-markkinoilla tai muuten seuraavilla välineillä:

    a) 

    rahamarkkinavälineet (mukaan lukien sekit, vekselit ja talletustodistukset);

    b) 

    ulkomaanvaluutta;

    c) 

    johdannaistuotteet, esimerkiksi futuurit ja optiot;

    d) 

    valuuttakursseihin ja korkoihin liittyvät välineet, mukaan luettuina sellaiset tuotteet kuin swap-sopimukset ja korkotermiinit;

    e) 

    siirtokelpoiset arvopaperit;

    f) 

    muut markkinakelpoiset välineet ja rahoitusomaisuus, mukaan lukien jalometalliharkot;

    7) 

    osallistuminen asiamiehenä (julkisesti tai yksityisesti) kaikentyyppisten arvopapereiden liikkeeseenlaskuun, myös merkintävastuuseen ja sijoitukseen, ja liikkeeseenlaskuun liittyvien palvelujen tarjoaminen;

    8) 

    välitystoiminta rahamarkkinoilla;

    9) 

    varainhoito, kuten käteisvarojen tai arvopaperisalkun hoito, kaikentyyppinen yhteissijoitusten hoito, eläkerahastojen hoito, arvopapereiden talletus- ja notariaattipalvelut;

    10) 

    rahoitusvaroihin kuten arvopapereihin, johdannaistuotteisiin ja muihin markkinakelpoisiin välineisiin liittyvät selvitys- ja toimituspalvelut;

    11) 

    rahoitustietojen antaminen ja siirto, rahoitukseen liittyvä tietojenkäsittely ja siihen liittyvät ohjelmistot;

    12) 

    neuvonta, välitys ja muut liitännäisrahoituspalvelut 1–11 alakohdassa lueteltujen toimintamuotojen osalta, mukaan lukien luottotiedot ja luottotietoanalyysit, sijoituksiin ja arvopaperisalkkuihin liittyvä tutkimus ja neuvonta, yritysostoihin sekä yritysten uudelleenjärjestelyyn ja strategiaan liittyvä neuvonta;

    b) 

    ”rahoituspalvelujen tarjoajalla” tarkoitetaan osapuolen luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka haluaa tarjota tai tarjoaa rahoituspalveluja. Käsitteeseen ”rahoituspalvelujen tarjoaja” eivät kuulu julkiset elimet;

    c) 

    ”julkisella elimellä” tarkoitetaan

    i) 

    osapuolen julkisia viranomaisia, keskuspankkia tai raha- tai rahoitusalan viranomaista taikka osapuolen omistuksessa tai valvonnassa olevaa laitosta, jos sen pääasiallisena tehtävänä on hoitaa julkisia tehtäviä tai suorittaa julkishallintoon kuuluvia toimintoja, ei kuitenkaan laitosta, joka pääasiallisesti tarjoaa rahoituspalveluja kaupallisin ehdoin; tai

    ii) 

    näiden tehtävien osalta yksityistä elintä, kun se hoitaa tehtäviä, joita yleensä hoitaa keskuspankki tai raha- ja rahoitusalan viranomainen;

    d) 

    ”uudella rahoituspalvelulla” tarkoitetaan luonteeltaan rahoitukseen liittyvää palvelua, jota mikään rahoituspalvelujen tarjoaja ei tarjoa osapuolen alueella mutta jota tarjotaan toisen osapuolen alueella, mukaan lukien palvelut, jotka liittyvät olemassa oleviin ja uusiin tuotteisiin tai tuotteen toimitustapaan.

    242 artikla

    Vakauden ja luotettavuuden turvaamista koskeva poikkeus

    1.  Kumpikin osapuoli voi ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteitä toiminnan vakauden ja luotettavuuden turvaamiseen liittyvistä syistä muun muassa

    a) 

    suojellakseen sijoittajia, tallettajia, vakuutuksenottajia tai henkilöitä, joiden omaisuudenhoidosta vastaa rahoituspalvelujen tarjoaja; ja

    b) 

    varmistaakseen osapuolen rahoitusjärjestelmän luotettavuuden ja vakauden.

    2.  Nämä toimenpiteet eivät saa olla vaativampia kuin on tarpeen niille asetetun tavoitteen saavuttamiseksi, eivätkä ne saa johtaa toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajien syrjintään osapuolen omiin rahoituspalvelujen tarjoajiin verrattuna.

    3.  Tämän sopimuksen määräyksiä ei saa tulkita siten, että osapuoli olisi velvoitettu paljastamaan yksittäisten kuluttajien liiketoimiin ja tileihin liittyviä tietoja tai julkisten elinten hallussa olevia luottamuksellisia tai yksityisiä tietoja.

    243 artikla

    Tehokas ja avoin sääntely

    1.  Kumpikin osapuoli pyrkii parhaansa mukaan ilmoittamaan etukäteen kaikille asianomaisille henkilöille sellaisista yleisesti sovellettaviksi tarkoitetuista toimenpiteistä, joiden käyttöönottoa osapuoli ehdottaa, antaakseen näille henkilöille mahdollisuuden esittää huomautuksia kyseisistä toimenpiteistä. Näistä toimenpiteistä ilmoitetaan

    a) 

    virallisessa julkaisussa; tai

    b) 

    muussa kirjallisessa tai sähköisessä muodossa.

    2.  Kumpikin osapuoli antaa asianomaisten henkilöiden tiedoksi vaatimukset, joita se soveltaa rahoituspalvelujen tarjoamista koskevien hakemusten laatimiseen.

    Asianomainen osapuoli antaa hakijalle tämän pyynnöstä tiedon sen hakemuksen käsittelyvaiheesta. Jos asianomainen osapuoli tarvitsee lisätietoja hakijalta, sen on ilmoitettava tästä hakijalle ilman tarpeetonta viivytystä.

    3.  Kumpikin osapuoli pyrkii parhaansa mukaan varmistamaan, että rahoituspalvelualan sääntelyä ja valvontaa sekä veropetosten ja veronkierron torjuntaa koskevat kansainvälisesti sovitut normit pannaan täytäntöön ja niitä sovelletaan sen alueella. Tällaisia kansainvälisesti sovittuja normeja ovat muun muassa Baselin pankkivalvontakomitean ”Core Principles for Effective Banking Supervision” (pankkivalvontaa koskevat perusperiaatteet), kansainvälisen vakuutusvalvojien järjestön ”Insurance Core Principles” (vakuutuksen perusperiaatteet), arvopaperipörssiä valvovien viranomaisten kansainvälisen järjestön ”Objectives and Principles of Securities Regulation” (arvopaperikaupan sääntelyn tavoitteet ja periaatteet), taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tietojenvaihtoa veroasioissa koskeva sopimus, G20-ryhmän antama ”Statement on Transparency and Exchange of Information for Tax Purposes” (lausuma avoimuudesta ja tietojenvaihdosta verotusta varten) sekä rahanpesunvastaisen kansainvälisen toimintaryhmän ”Forty Recommendations on Money Laundering” (neljäkymmentä rahanpesun vastaista suositusta) ja ”Nine Special Recommendations on Terrorist Financing” (yhdeksän terrorismin rahoituksen vastaista erityissuositusta).

    Osapuolet ottavat myös huomioon G7-maiden valtiovarainministerien vahvistaman ”Ten Key Principles for Information Exchange” (tietojenvaihdon kymmenen perusperiaatetta) ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet näiden periaatteiden soveltamiseksi kahdenvälisissä yhteyksissään.

    244 artikla

    Uudet rahoituspalvelut

    Kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajan tarjota samantyyppisiä uusia rahoituspalveluja kuin ne, joita osapuolen omat rahoituspalvelujen tarjoajat saavat osapuolen sisäisen lainsäädännön nojalla tarjota vastaavissa olosuhteissa. Osapuoli voi määrätä sen oikeudellisen muodon, jonka kautta palvelua voidaan tarjota, ja se voi edellyttää, että palvelun tarjoamiseen hankitaan lupa. Jos lupa vaaditaan, päätös siitä on tehtävä kohtuullisen ajan kuluessa, ja lupa voidaan evätä vain toiminnan vakauden ja luotettavuuden turvaamiseen liittyvistä syistä.

    245 artikla

    Tietojenkäsittely

    1.  Kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajan siirtää tietojenkäsittelyssä tarvittavia tietoja sähköisesti tai muussa muodossa alueelleen ja sieltä pois, jos tällainen tietojenkäsittely on tarpeen rahoituspalvelujen tarjoajan tavanomaisessa liiketoiminnassa.

    2.  Kumpikin osapuoli ottaa käyttöön riittäviä suojatoimenpiteitä henkilöiden yksityisyyden ja perusoikeuksien ja -vapauksien suojaamiseksi, erityisesti henkilötietojen siirron osalta.

    246 artikla

    Erityiset poikkeukset

    1.  Tämän luvun määräysten ei saa tulkita estävän osapuolta tai sen julkisia elimiä harjoittamasta yksinoikeudella alueellaan yleiseen eläkejärjestelmään tai lakisääteiseen sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvaa toimintaa tai tarjoamasta siihen liittyviä palveluja, paitsi jos tällaista toimintaa voivat osapuolen sisäisten säännösten mukaisesti harjoittaa myös julkisten elinten tai yksityisten laitosten kanssa kilpailevat rahoituspalvelujen tarjoajat.

    2.  Tämän sopimuksen määräyksiä ei sovelleta keskuspankin, rahaviranomaisen tai muun julkisen elimen raha- ja valuuttakurssipolitiikan yhteydessä toteuttamiin toimiin.

    3.  Tämän luvun määräysten ei saa tulkita estävän osapuolta tai sen julkisia elimiä harjoittamasta toimintaa tai tarjoamasta palveluja yksinoikeudella alueellaan osapuolen tai sen julkisten elinten lukuun taikka niiden takauksella tai niiden myöntämin varoin.

    247 artikla

    Itsesääntelyorganisaatiot

    Jos osapuoli edellyttää liittymistä tai osallistumista tai pääsyä johonkin itsesääntelyelimeen, arvopaperi- tai futuuripörssiin tai -markkinoihin, selvitystoimistoon tai muuhun organisaatioon tai yhdistykseen, jotta toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoaja saisi tarjota rahoituspalveluja samoista lähtökohdista kuin osapuolen omat rahoituspalvelujen tarjoajat, tai jos osapuoli välittömästi tai välillisesti tarjoaa tällaisille elimille oikeuksia tai etuja rahoituspalveluiden tarjonnassa, osapuolen on varmistettava tämän sopimuksen 205 artiklan 1 kohdassa ja 211 artiklassa vahvistettujen velvoitteiden noudattaminen.

    248 artikla

    Selvitys- ja maksujärjestelmät

    Niillä ehdoilla ja edellytyksillä, joilla myönnetään kansallinen kohtelu, kummankin osapuolen on sallittava alueelleen sijoittautuneiden toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajien päästä osalliseksi julkisten elinten ylläpitämiin maksu- ja selvitysjärjestelmiin, sekä sellaisiin virallisiin rahoitus- ja jälleenrahoitusmahdollisuuksiin, jotka ovat käytettävissä tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä. Tällä artiklalla ei tarjota näille rahoituspalvelujen tarjoajille pääsyä osapuolen viimekäden rahoittajan (”lender of last resort”) mahdollisuuksiin.

    249 artikla

    Asteittainen lähentäminen

    Kumpikin osapuoli tunnustaa, että on tärkeää lähentää Moldovan tasavallan nykyistä ja tulevaa lainsäädäntöä asteittain tämän sopimuksen 243 artiklan 3 kohdassa lueteltuihin kansainvälisiin parhaiden käytäntöjen normeihin sekä tämän sopimuksen liitteessä XXVIII-A olevassa luettelossa esitettyyn unionin säännöstöön.



    7 Alajakso

    Liikennepalvelut

    250 artikla

    Soveltamisala

    Tässä jaksossa esitetään periaatteet, jotka koskevat kansainvälisiä liikennepalveluja, jotka on vapautettu tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen), 3 jakson (Rajat ylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jakson (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) mukaisesti.

    251 artikla

    Kansainvälinen meriliikenne

    1.  Tässä alajaksossa ja tämän luvun 2 jaksossa (Sijoittautuminen), 3 jaksossa (Rajat ylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jaksossa (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten)

    a) 

    ”kansainväliseen meriliikenteeseen” sisältyvät ovelta ovelle -kuljetukset ja multimodaalikuljetukset, joilla tarkoitetaan tavaroiden kuljettamista useammalla kuin yhdellä liikennemuodolla, joihin sisältyy meriosuus, ja ainoastaan yhdellä kuljetusasiakirjalla, minkä vuoksi tähän sisältyy oikeus tehdä suoraan sopimuksia muiden liikennemuotojen tarjoajien kanssa;

    b) 

    ”meriliikenteen lastinkäsittelypalveluilla” tarkoitetaan ahtausyritysten, myös terminaalien operaattoreiden, harjoittamaa toimintaa, mutta siihen ei sisälly satamatyöläisten välitön toiminta, jos tällainen työvoima on järjestetty ahtausyrityksistä ja terminaalien operaattoriyrityksistä riippumattomasti. Tähän sisältyvät seuraavien vaiheiden järjestely ja valvonta:

    i) 

    lastin lastaaminen laivaan/purkaminen laivasta;

    ii) 

    lastin kiinnittäminen/irrottaminen; ja

    iii) 

    lastin vastaanottaminen/toimittaminen ja säilyttäminen ennen laivausta tai purkamisen jälkeen;

    c) 

    ”tulliselvityspalveluilla” (vaihtoehtoisesti ”tullitoimipaikan asiamiespalvelut”) tarkoitetaan toimia, jotka koostuvat rahdin tuontiin, vientiin tai kauttakuljetukseen liittyvien tullimuodollisuuksien täyttämisestä toisen osapuolen puolesta riippumatta siitä, onko palvelu kyseisen palveluntarjoajan päätoiminta vai sen päätoimialaa täydentävä muu toimintamuoto;

    d) 

    ”konttiasema- ja varastopalveluilla” tarkoitetaan konttien säilyttämistä joko satama-alueilla tai sisämaassa niiden pakkaamiseksi, purkamiseksi ja korjaamiseksi sekä niiden saattamiseksi liikennekelpoisiksi;

    e) 

    ”varustamon edustajan palveluilla” tarkoitetaan yhden tai useamman linja- tai laivanvarustamon kaupallisten etujen edustamista tietyllä maantieteellisellä alueella seuraavissa tarkoituksissa:

    i) 

    meriliikenteen ja siihen liittyvien oheispalvelujen markkinointiin ja myyntiin liittyvät toimet hinnoittelusta laskutukseen sekä konossementtien laatiminen yhtiöiden puolesta, tarvittavien oheispalvelujen ostaminen ja jälleenmyynti, asiakirjojen laatiminen ja liiketoimintaa koskevien tietojen toimittaminen;

    ii) 

    aluksen satamassakäynnin järjestäminen tai rahdin haltuunotto tarvittaessa varustamon puolesta;

    f) 

    ”huolintapalveluilla” tarkoitetaan laivauksen järjestämistä ja seurantaa laivaajan puolesta hankkimalla kuljetus- ja tarvittavat oheispalvelut, laatimalla tarvittavat asiakirjat ja toimittamalla tarvittavat liiketoimintatiedot;

    g) 

    ”syöttöliikennepalveluilla” tarkoitetaan kansainvälisten lastien, erityisesti konttirahdin, kuljetusta meritse osapuolen alueella sijaitsevien satamien välillä ennen kansainvälistä kuljetusosuutta tai sen jälkeen.

    2.  Kansainvälisen meriliikenteen osalta kumpikin osapuoli varmistaa lastin vapaata kuljetusoikeutta kaupallisin ehdoin koskevan periaatteen tosiasiallisen soveltamisen, kansainvälisten meriliikennepalvelujen vapaan tarjoamisen sekä kansallisen kohtelun soveltamisen tällaisten palvelujen tarjoamisen yhteydessä.

    Ottaen huomioon kansainvälisten meriliikennepalvelujen nykyisen vapauttamisasteen osapuolten välillä

    a) 

    kumpikin osapuoli soveltaa tosiasiallisesti periaatetta, jonka mukaan kansainvälisille meriliikennemarkkinoille ja meriliikenteeseen on rajoittamaton pääsy kaupallisin ehdoin ja syrjimättömästi;

    b) 

    kumpikin osapuoli myöntää toisen osapuolen lipun alla toimiville tai sen palveluntarjoajien liikennöimille aluksille yhtä edullisen kohtelun kuin omille aluksilleen tai minkä tahansa kolmannen maan aluksille sen mukaan, kumpi näistä kohteluista on edullisempi, muun muassa satamiin pääsyn, satamien infrastruktuurin ja palveluiden ja merenkulun tukipalvelujen käytön ja niistä johtuvien maksujen ja palkkioiden, tullipalvelujen ja laituripaikkojen sekä lastausta ja purkamista varten osoitettavien tilojen ja välineiden osalta.

    3.  Soveltaessaan kyseisiä periaatteita osapuolet

    a) 

    eivät ota käyttöön tulevissa, kolmansien maiden kanssa meriliikennepalveluista tehtävissä sopimuksissa lastinjakojärjestelyitä, kuivan ja nestemäisen irtolastin kuljetukset ja linjaliikenne mukaan luettuina, ja lopettavat kohtuullisen ajan kuluessa tällaiset lastinjakojärjestelyt, jos niitä on aiemmissa sopimuksissa; ja

    b) 

    poistavat tämän sopimuksen voimaan tullessa kaikki yksipuoliset toimenpiteet sekä hallinnolliset, tekniset tai muut esteet, jotka voisivat rajoittaa peitellysti kansainvälisten merikuljetuspalvelujen vapaata tarjoamista tai vaikuttaa niihin syrjivästi, ja pidättäytyvät ottamasta tällaisia käyttöön.

    4.  Kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen kansainvälisten meriliikennepalvelujen tarjoajien sijoittautumisen alueelleen yhtä edullisin sijoittautumis- ja toimintaedellytyksin kuin ne, jotka se tarjoaa joko omille tai minkä tahansa kolmannen maan palvelujen tarjoajille sen mukaan, kummat näistä edellytyksistä ovat paremmat.

    5.  Kumpikin osapuoli tarjoaa toisen osapuolen meriliikennepalvelujen tarjoajille kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin seuraavat satamapalvelut: luotsaaminen, hinaus ja vetoapu, muonitus, polttoaineen ja veden toimitus, jätehuolto ja painolastin hävittäminen, satamakapteenipalvelut, navigointilaitteet, alusten käytön kannalta ratkaisevan tärkeät maissa sijaitsevat viestintä-, vesi-, sähkö- ja muut vastaavat palvelut, korjausvälineet hätätapauksia varten, ankkurointi, laituripaikka ja alusten kiinnityspalvelut.

    6.  Kumpikin osapuoli sallii välineistön, kuten tyhjien konttien, kuljetuksen muuna kuin maksua vastaan kuljetettavana rahtina jäsenvaltion satamien välillä tai Moldovan tasavallan satamien välillä.

    7.  Kumpikin osapuoli sallii toimivaltaisen viranomaisen luvalla toisen osapuolen kansainvälisten meriliikennepalvelujen tarjoajien tarjota syöttöliikennepalveluja kansallisten satamiensa välillä.

    252 artikla

    Lentoliikenne

    Lentoliikenteen asteittaisesta vapauttamisesta osapuolten välillä niiden kaupallisten tarpeiden ja vastavuoroista markkinoillepääsyä koskevien edellytysten mukaisesti sovitaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan yhteistä ilmailualuetta koskevassa sopimuksessa.

    253 artikla

    Asteittainen lähentäminen

    Kumpikin osapuoli tunnustaa, että on tärkeää lähentää Moldovan tasavallan nykyistä ja tulevaa lainsäädäntöä asteittain tämän sopimuksen liitteessä XXVIII-D olevassa luettelossa esitettyyn unionin säännöstöön.



    6 Jakso

    Sähköinen kaupankäynti



    1 Alajakso

    Yleiset määräykset

    254 artikla

    Tavoite ja periaatteet

    1.  Osapuolet tunnustavat, että sähköinen kaupankäynti lisää kaupankäynnin mahdollisuuksia monilla aloilla, ja ne sopivat edistävänsä sähköistä kaupankäyntiä välillään tekemällä yhteistyötä erityisesti tämän luvun määräyksiin perustuvissa sähköiseen kaupankäyntiin liittyvissä asioissa.

    2.  Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että sähköisen kaupankäynnin kehityksen on oltava täysin yhteensopivaa korkeatasoisimpien kansainvälisten tietosuojastandardien kanssa, jotta käyttäjien luottamus sähköiseen kaupankäyntiin voidaan varmistaa.

    3.  Osapuolet sopivat, että sähköisiä siirtoja pidetään tämän luvun 3 jaksossa (Rajat ylittävä palvelujen tarjonta) tarkoitettuna palveluiden tarjontana, johon ei voida soveltaa tulleja.

    255 artikla

    Sähköistä kaupankäyntiä koskeva yhteistyö

    1.  Osapuolet ylläpitävät sähköisen kaupan esille nostamista sääntelykysymyksistä vuoropuhelua, jossa käsitellään muuan muassa seuraavia kysymyksiä:

    a) 

    yleisölle annettujen elektronisten allekirjoitusten varmenteiden tunnustaminen ja rajat ylittävien varmennepalveluiden helpottaminen;

    b) 

    välittävien palveluntarjoajien vastuu tiedon toimittamisen tai tallentamisen osalta;

    c) 

    ei-toivotun sähköisen kaupallisen viestinnän käsittely;

    d) 

    kuluttajansuoja sähköisen kaupan alalla; ja

    e) 

    kaikki muut sähköisen kaupankäynnin kehityksen kannalta merkitykselliset seikat.

    2.  Tällainen yhteistyö voi tapahtua tiedonvaihtona, jonka aiheena on osapuolten näitä kysymyksiä koskeva lainsäädäntö ja tällaisen lainsäädännön täytäntöönpano.



    2 Alajakso

    Välittäjinä toimivien palveluntarjoajien vastuu

    256 artikla

    Välittäjien palvelujen käyttö

    1.  Osapuolet tunnustavat, että kolmannet osapuolet voivat käyttää välittäjien palveluita loukkaavaan toimintaan ja huolehtivat tässä alajaksossa määrättyjen toimenpiteiden toteuttamisesta välittäjinä toimivien palveluntarjoajien osalta.

    2.  Sovellettaessa tämän sopimuksen 257 artiklaa ”palveluntarjoajalla” tarkoitetaan digitaalisen verkossa tapahtuvan viestinnän tiedonsiirto-, reititys- tai yhteyspalvelujen tarjoajaa, kun viestin sisältöä ei muuteta käyttäjän, joka on valinnut itse aineiston, määrittämien pisteiden välillä tai kyseisissä pisteissä. Sovellettaessa tämän sopimuksen 258 ja 259 artiklaa ”palveluntarjoajalla” tarkoitetaan palveluntarjoajaa tai operaattoria, joka tarjoaa verkkopalveluja tai verkon käyttöoikeuksia.

    257 artikla

    Välittäjinä toimivien palveluntarjoajien vastuu: ”pelkkä siirtotoiminta”

    1.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että jos tarjottava tietoyhteiskunnan palvelu muodostuu palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen siirrosta viestintäverkossa tai viestintäverkkoyhteyden tarjoamisesta, palveluntarjoaja ei ole vastuussa siirretyistä tiedoista, edellyttäen, että palveluntarjoaja:

    a) 

    ei ole siirron alkuunpanija;

    b) 

    ei valitse siirron vastaanottajaa; ja

    c) 

    ei valitse eikä muuta siirrettäviä tietoja.

    2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut siirtoon ja yhteyden tarjoamiseen liittyvät toiminnot käsittävät siirrettyjen tietojen automaattisen, väliaikaisen ja tilapäisen tallentamisen, sikäli kuin tallentaminen palvelee yksinomaan siirron toimeenpanoa viestintäverkossa eikä sen kesto ylitä siirtoon tarvittavaa kohtuullista aikaa.

    3.  Tämä artikla ei vaikuta tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen mahdollisuuteen vaatia osapuolten oikeusjärjestelmien mukaisesti palveluntarjoajaa lopettamaan tai estämään väärinkäytökset.

    258 artikla

    Välittäjinä toimivien palveluntarjoajien vastuu: ”välimuistiin tallentaminen”

    1.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että jos tietoyhteiskunnan palvelun tarjoaminen muodostuu palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen siirrosta viestintäverkossa, palveluntarjoaja ei ole vastuussa tämän tiedon sellaisen automaattisen, tilapäisen ja lyhytaikaisen tallentamisen osalta, jonka suorittamisen ainoana tavoitteena on muille palvelun vastaanottajille niiden pyynnöstä myöhemmin tehtävän tiedonsiirron tehostaminen, edellyttäen, että:

    a) 

    palveluntarjoaja ei muuta tietoja;

    b) 

    palveluntarjoaja noudattaa tietoihin pääsyä koskevia ehtoja;

    c) 

    palveluntarjoaja noudattaa tiedon päivitystä koskevia sääntöjä, jotka on ilmoitettu toimialalla laajalti hyväksytyllä ja käytetyllä tavalla;

    d) 

    palveluntarjoaja ei puutu toimialalla laajalti hyväksytyn ja käytetyn teknologian lailliseen käyttöön saadakseen tietoja tallennetun tiedon käytöstä; ja

    e) 

    palveluntarjoaja toimii viipymättä tallentamansa tiedon poistamiseksi tai sen saannin estämiseksi heti, kun se on saanut tosiasiallisesti tietoonsa sen, että tieto on poistettu sieltä, missä se alun perin oli verkossa, tai että kyseisen tiedon saanti on estetty taikka tuomioistuin tai hallintoviranomainen on määrännyt poistamaan kyseisen tiedon tai estämään sen saannin.

    2.  Tämä artikla ei vaikuta tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen mahdollisuuteen vaatia osapuolten oikeusjärjestelmien mukaisesti palveluntarjoajaa lopettamaan tai estämään väärinkäytökset.

    259 artikla

    Välittäjinä toimivien palveluntarjoajien vastuu: säilytys (”hosting”)

    1.  Jos tietoyhteiskunnan palvelun tarjoaminen käsittää palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen tallentamisen, kumpikin osapuoli varmistaa, että palveluntarjoaja ei ole vastuussa palvelun vastaanottajan pyynnöstä tallennettujen tietojen osalta, edellyttäen, että

    a) 

    palveluntarjoajalla ei ole tosiasiallista tietoa laittomasta toiminnasta tai tiedoista eikä hänen tiedossaan vahingonkorvausvaatimuksen kyseessä ollen ole tosiasioita tai olosuhteita, joiden perusteella toiminnan tai tietojen laittomuus on ilmeistä; tai

    b) 

    palveluntarjoaja toimii viipymättä tietojen poistamiseksi tai niihin pääsyn estämiseksi heti saatuaan tiedon tällaisista seikoista.

    2.  Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, kun palvelun vastaanottaja toimii palveluntarjoajan johdon tai valvonnan alaisena.

    3.  Tämä artikla ei vaikuta tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen mahdollisuuteen vaatia osapuolten oikeusjärjestelmän mukaisesti palveluntarjoajaa lopettamaan tai estämään väärinkäytökset, eikä se myöskään vaikuta osapuolten mahdollisuuteen vahvistaa menettelyjä, joita sovelletaan tietojen poistamiseen tai niihin pääsyn estämiseen.

    260 artikla

    Yleisen valvontavelvoitteen puuttuminen

    1.  Osapuolet eivät aseta palveluntarjoajille tämän sopimuksen 257, 258 ja 259 artiklassa tarkoitettujen palvelujen toimittamisen osalta yleistä velvoitetta valvoa siirtämiään ja tallentamiaan tietoja eivätkä yleistä velvoitetta pyrkiä aktiivisesti saamaan selville laittomia toimia osoittavia tosiasioita ja olosuhteita.

    2.  Osapuoli voi asettaa tietoyhteiskunnan palveluntarjoajille velvoitteen ilmoittaa välittömästi toimivaltaisille viranomaisille palvelun vastaanottajien toteuttamista laittomiksi väitetyistä toimista tai näiden antamista laittomiksi väitetyistä tiedoista tai velvoitteen ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille niiden pyynnöstä tiedot, joiden avulla voidaan tunnistaa niiden palvelujen vastaanottajat, joiden kanssa niillä on säilytyssopimuksia.



    7 Jakso

    Poikkeukset

    261 artikla

    Yleiset poikkeukset

    1.  Tämän luvun ja tämän sopimuksen liitteiden XXVII-A, XXVII-E, XXVII-B, XXVII-F, XXVII-C, XXVII-G, XXVII-D ja XXVII-H määräyksiin sovelletaan tässä artiklassa määrättyjä poikkeuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 446 artiklassa vahvistettujen yleisten poikkeusten soveltamista.

    2.  Edellyttäen, että toimenpiteitä ei sovelleta tavalla, joka johtaisi mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään sellaisten maiden välillä, joissa vallitsevat samankaltaiset olosuhteet, taikka sijoittautumisen tai rajat ylittävän palveluntarjonnan peiteltyyn rajoittamiseen, tämän luvun määräysten ei voida tulkita estävän osapuolta ottamasta käyttöön tai soveltamasta toimenpiteitä, jotka

    a) 

    ovat tarpeen yleisen turvallisuuden ja julkisen moraalin suojelemiseksi tai yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi;

    b) 

    ovat tarpeen ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojelemiseksi;

    c) 

    liittyvät ehtyvien luonnonvarojen suojeluun, jos tällaisten toimenpiteiden toteuttamisen ohella rajoitetaan kotimaisia yrittäjiä tai kotimaista palveluiden tuotantoa tai kulutusta;

    d) 

    ovat tarpeen taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi;

    e) 

    ovat tarpeen sellaisten lakien tai määräysten noudattamisen turvaamiseksi, jotka eivät ole ristiriidassa tämän luvun määräysten kanssa, mukaan luettuina seuraavia seikkoja koskevat lait ja määräykset:

    i) 

    harhaanjohtavien ja petollisten toimintatapojen ehkäiseminen tai sopimusten noudattamatta jättämisen seurauksista huolehtiminen,

    ii) 

    henkilöiden yksityisyyden suojaaminen henkilötietojen käsittelyssä ja levittämisessä sekä henkilöä koskevien tiedostojen ja tilitietojen luottamuksellisuuden turvaaminen;

    iii) 

    turvallisuus;

    f) 

    eivät ole yhteensopivia tämän sopimuksen 205 artiklan 1 kohdan ja 211 artiklan kanssa, edellyttäen että erilaisen kohtelun tarkoituksena on varmistaa välittömien verojen tehokas tai tasapuolinen määrääminen tai kantaminen toisen osapuolen taloudellisen toiminnan, yrittäjien tai palveluntarjoajien osalta ( 24 ).

    3.  Tämän luvun ja tämän sopimuksen liitteiden XXVII-A, XXVII-E, XXVII-B, XXVII-F, XXVII-C, XXVII-G, XXVII-D ja XXVII-H määräyksiä ei sovelleta osapuolten sosiaaliturvajärjestelmiin tai sellaiseen osapuolen alueella harjoitettavaan toimintaan, joka liittyy vaikka vain satunnaisesti julkisen vallan käyttöön.

    262 artikla

    Verotusta koskevat toimenpiteet

    Tämän luvun määräysten mukaista suosituimmuuskohtelua ei sovelleta verokohteluun, jonka osapuolet myöntävät tai aikovat tulevaisuudessa myöntää niiden välisten kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevien sopimusten perusteella.

    263 artikla

    Turvallisuuteen perustuvat poikkeukset

    Mikään tässä sopimuksessa ei

    a) 

    velvoita osapuolta toimittamaan tietoja, joiden paljastamista se pitää keskeisten turvallisuusetujensa vastaisina;

    b) 

    estä osapuolta ryhtymästä toimenpiteisiin, joita se pitää välttämättöminä keskeisten turvallisuusetujensa suojelemiseksi ja jotka

    i) 

    liittyvät aseiden, ammusten tai sotatarvikkeiden tuotantoon tai kauppaan;

    ii) 

    liittyvät taloudelliseen toimintaan, jonka tarkoituksena on suoraan tai välillisesti sotilaskohteen varustaminen;

    iii) 

    liittyvät fissioituvaan ja fuusioituvaan ydinmateriaaliin tai materiaaleihin, joista edellä mainitut on johdettu; tai

    iv) 

    toteutetaan sodan tai muun kansainvälisissä suhteissa ilmenevän hätätilanteen aikana; tai

    c) 

    estä osapuolia toteuttamasta toimenpiteitä täyttääkseen velvoitteet, joihin ne ovat sitoutuneet kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.



    7 LUKU

    Juoksevat maksut ja pääomanliikkeet

    264 artikla

    Juoksevat maksut

    Osapuolet sitoutuvat Kansainvälisen valuuttarahaston perustamissopimuksen VIII artiklan mukaisesti hyväksymään kaikki vapaasti vaihdettavassa valuutassa suoritettavat maksutaseeseen liittyvät maksut ja siirrot osapuolten välillä.

    265 artikla

    Pääomanliikkeet

    1.  Osapuolet varmistavat tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen maksutaseen pääoma- ja rahoitustasetta koskevien suoritusten osalta pääomien vapaan liikkuvuuden suorissa sijoituksissa, mukaan lukien kiinteistöjen hankinnat, jotka on tehty vastaanottajamaan lainsäädännön mukaisesti, ja sijoituksissa, jotka on tehty tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 6 luvun (Sijoittautuminen, palvelukauppa ja sähköinen kaupankäynti) määräysten mukaisesti, sekä näiden sijoitusten ja niistä saatujen voittojen rahaksi muuttamisessa ja kotiuttamisessa.

    2.  Rajoittamatta tämän sopimuksen muiden määräysten soveltamista kumpikin osapuoli varmistaa tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen muiden kuin 1 kohdassa mainittujen maksutaseen pääoma- ja rahoitustasetta koskevien suoritusten osalta

    a) 

    pääomien vapaan liikkuvuuden, kun on kyse luotoista, jotka liittyvät liiketoimiin tai palveluihin, joissa jommankumman osapuolen alueella asuva on osallisena; ja

    b) 

    pääomien vapaan liikkuvuuden, kun on kyse toisen osapuolen sijoittajien arvopaperisijoituksista ja rahoituslainoista ja -luotoista.

    266 artikla

    Suojatoimenpiteet

    Jos maksut tai pääomanliikkeet poikkeuksellisissa olosuhteissa aiheuttavat tai uhkaavat aiheuttaa vakavia ongelmia valuuttakurssi- tai rahapolitiikan toiminnalle, mukaan lukien vakavia maksutasevaikeuksia, yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tai Moldovan tasavallassa, asianomaiset osapuolet voivat toteuttaa suojatoimenpiteitä enintään kuuden kuukauden ajan, jos mainitut toimenpiteet ovat ehdottomasti tarpeen. Suojatoimenpiteen käyttöön ottavan osapuolen on ilmoitettava toimenpiteen käyttöönotosta viipymättä toiselle osapuolelle ja esitettävä mahdollisimman pian sen poistamista koskeva aikataulu.

    267 artikla

    Helpottamista ja kehittymistä koskevat määräykset

    1.  Osapuolet neuvottelevat keskenään helpottaakseen pääomanliikkeitä välillään ja edistääkseen näin tämän sopimuksen tavoitteita.

    2.  Osapuolet toteuttavat tämän sopimuksen voimaantulopäivää seuraavien neljän vuoden aikana toimenpiteitä, joilla luodaan tarvittavat edellytykset pääomien vapaata liikkuvuutta koskevien unionin sääntöjen asteittaisen soveltamisen jatkamiselle.

    3.  Tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukainen kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevä assosiaatiokomitea tarkastelee toteutettuja toimenpiteitä ja määrittää yksityiskohtaiset säännöt lisävapauttamista varten tämän sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan viidennen vuoden loppuun mennessä.



    8 LUKU

    Julkiset hankinnat

    268 artikla

    Tavoitteet

    1.  Osapuolet tunnustavat, että läpinäkyvä, syrjimätön, kilpailuun perustuva ja avoin tarjouskilpailu edistää kestävää talouskehitystä, ja asettavat tavoitteekseen tehokkaan, vastavuoroisen ja asteittaisen julkisten hankintojensa markkinoiden avaamisen.

    2.  Tämän luvun mukaisesti vastavuoroinen pääsy julkisten hankintojen markkinoille toteutetaan kansallisen kohtelun periaatteen mukaisesti kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla julkisen sektorin sekä yleishyödyllisten palvelujen alan julkisten sopimusten ja käyttöoikeussopimusten osalta. Tässä luvussa määrätään Moldovan tasavallan julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön asteittaisesta lähentämisestä unionin julkisia hankintoja koskevaan säännöstöön, institutionaalisesta uudistuksesta ja sellaisen julkisia hankintoja koskevan tehokkaan järjestelmän luomisesta, joka perustuu julkisia hankintoja Euroopan unionissa ohjaaviin periaatteisiin sekä edellytyksiin ja määritelmiin, jotka on annettu julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY sekä vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/17/EY.

    269 artikla

    Soveltamisala

    1.  Tätä lukua sovelletaan julkisia rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin, yleishyödyllisten palvelujen alan rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sekä käyttöoikeusurakoihin ja palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin.

    2.  Tätä lukua sovelletaan kaikkiin hankintaviranomaisiin ja kaikkiin hankintayksiköihin, jäljempänä ”hankintayksiköt”, jotka täyttävät unionin julkisia hankintoja koskevan säännöstön määritelmät. Se kattaa myös yleishyödyllisten palvelujen alan julkisoikeudelliset laitokset ja julkiset yritykset, kuten valtion omistamat yritykset, jotka harjoittavat asianomaisia toimia, ja yksityiset yritykset, joiden toiminta perustuu yleishyödyllisten palvelujen alan erityisiin ja yksinomaisiin oikeuksiin.

    3.  Tätä lukua sovelletaan tämän sopimuksen liitteessä XXIX-A esitetyt kynnysarvot ylittäviin sopimuksiin.

    4.  Julkisen sopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena käytetään maksettavaa kokonaismäärää ilman arvonlisäveroa. Soveltaessaan näitä kynnysarvoja Moldovan tasavalta laskee ja muuntaa kyseiset arvot kansalliseksi valuutakseen käyttäen kansallisen pankkinsa vaihtokurssia.

    5.  Kynnysarvoja tarkistetaan säännöllisesti kahden vuoden välein alkaen sopimuksen voimaantulovuodesta euron erityisnosto-oikeuksina ilmaistun ja 1 päivänä tammikuuta voimaan tulevaa tarkistusta edeltävän elokuun viimeisenä päivänä päättyvän 24 kuukauden jakson keskimääräisen päivänkurssin perusteella. Tarkistetut kynnysarvot pyöristetään tarvittaessa alaspäin lähimpään tuhanteen euroon. Kynnysarvojen tarkistus hyväksytään tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaisen kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevän assosiaatiokomitean päätöksellä.

    270 artikla

    Institutionaalinen tausta

    1.  Kumpikin osapuoli laatii soveltuvan institutionaalisen kehyksen ja mekanismit tai ylläpitää niitä julkisten hankintojen järjestelmän asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi ja tämän luvun määräysten täytäntöönpanemiseksi.

    2.  Institutionaalisten uudistusten puitteissa Moldovan tasavalta nimeää erityisesti

    a) 

    talouspolitiikasta vastaavan toimeenpanevan keskuselimen, jonka tehtävänä on taata johdonmukainen politiikka kaikilla julkisiin hankintoihin liittyvillä aloilla. Tämä elin helpottaa ja koordinoi tämän luvun täytäntöönpanoa ja ohjaa unionin säännöstöön lähentymisen asteittaista prosessia; ja

    b) 

    puolueettoman ja riippumattoman elimen, jonka tehtävänä on hankintaviranomaisten tai hankintayksiköiden julkisten hankintojen yhteydessä tekemien päätösten tarkistaminen. Tässä yhteydessä ”riippumaton” tarkoittaa sitä, että elimen on oltava julkinen viranomainen, joka on erillään kaikista hankintayksiköistä ja talouden toimijoista. Kyseisen elimen tekemiin päätöksiin voidaan soveltaa oikeudellista valvontaa.

    3.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että talouden toimijoiden tekemien, sisäisen lainsäädännön rikkomisia koskevien valitusten käsittelystä vastuussa olevien viranomaisten tekemien päätösten noudattamista valvotaan tehokkaasti.

    271 artikla

    Hankintasopimusten tekemistä koskevat perusstandardit

    1.  Osapuolet täyttävät viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kaikkien hankintasopimusten tekemistä koskevat perusstandardit 2–15 kohdan mukaisesti. Nämä perusstandardit johtuvat suoraan julkisia hankintoja koskevista säännöistä ja periaatteista, sellaisina kuin ne sisältyvät unionin julkisia hankintoja koskevaan säännöstöön, mukaan lukien syrjimättömyyden, tasa-arvoisen kohtelun, avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteet.

    Julkaisu

    2.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että kaikki aiotut hankinnat julkaistaan sopivissa tiedotusvälineissä tavalla, joka on riittävä

    a) 

    avaamaan markkinat kilpailulle; ja

    b) 

    antamaan kaikille kiinnostuneille talouden toimijoille mahdollisuuden tutustua aiottua hankintaa koskeviin tietoihin ennen hankintasopimuksen tekemistä ja ilmaista kiinnostuksensa sopimuksen tekemiseen.

    3.  Julkaisun on oltava asianmukainen talouden toimijalle tulevaan hankinnan taloudelliseen etuun nähden.

    4.  Julkaisun on sisällettävä vähintään tehtävää hankintasopimusta koskevat olennaiset tiedot, laadulliset valintaperusteet, hankintasopimuksen tekemistä koskeva menetelmä, hankintasopimuksen tekoperusteet ja muut lisätiedot, joita talouden toimijat tarvitsevat tehdäkseen päätöksen siitä, ilmaisevatko ne kiinnostuksensa sopimuksen tekemiseen.

    Hankintasopimusten tekeminen

    5.  Kaikki hankintasopimukset tehdään avoimella ja puolueettomalla menettelyllä, jolla estetään korruptio. Puolueettomuus varmistetaan erityisesti hankintasopimuksen kohteen syrjimättömällä kuvauksella, sillä, että hankintasopimus on avoin kaikille talouden toimijoille tasa-arvoiselta pohjalta, asianmukaisilla määräajoilla sekä avoimella ja objektiivisella lähestymistavalla.

    6.  Hankintayksiköt käyttävät vaadittua rakennusurakkaa, tavaraa tai palvelua kuvatessaan suoritusta ja toimintaa koskevia yleisiä kuvauksia ja kansainvälisiä, eurooppalaisia tai kansallisia standardeja.

    7.  Vaadittua rakennusurakkaa, tavaraa tai palvelua koskevien ominaispiirteiden kuvauksessa ei saa viitata tiettyyn merkkiin tai alkuperään tai erityiseen prosessiin tai tavaramerkkeihin, patentteihin, tyyppeihin, alkuperänimitykseen tai valmistusmenetelmään, paitsi jos kyseinen viittaus on perusteltavissa hankintasopimuksen kohteella ja siinä esiintyvät sanat ”tai vastaava”. Suorituksista tai toiminnoista käytetään ensisijaisesti yleistä kuvausta.

    8.  Hankintayksiköt eivät saa asettaa ehtoja, jotka johtavat toisen osapuolen talouden toimijoiden suoraan tai välilliseen syrjintään, kuten vaatimusta siitä, että sopimuksen tekemisestä kiinnostuneiden talouden toimijoiden on oltava sijoittautuneita samaan maahan tai samalle alueelle kuin hankintayksikkö.

    Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa määrätään, sopimuksen tehneeltä hakijalta voidaan vaatia tietyn yritysinfrastruktuurin kehittämistä toiminnan toteuttamisalueella, jos se on hankintasopimuksen erityispiirteistä johtuen perusteltua.

    9.  Kiinnostuksenilmausten ja tarjousten esittämisen määräajan on oltava riittävän pitkä, jotta toisen osapuolen talouden toimijat voivat tehdä mielekkään arvioinnin tarjouskilpailusta ja valmistella tarjoustaan.

    10.  Kaikkien osallistujien on etukäteen tiedettävä sovellettavat säännöt, valintaperusteet ja sopimuksen tekoperusteet. Näitä sääntöjä on sovellettava tasapuolisesti kaikkiin osallistujiin.

    11.  Hankintayksiköt voivat pyytää rajoitettua määrää hakijoita esittämään tarjouksen edellyttäen, että

    a) 

    se tapahtuu avoimesti ja syrjimättömästi; ja

    b) 

    valinta perustuu ainoastaan objektiivisiin tekijöihin kuten hakijoiden kokemukseen asianomaiselta alalta, hakijoiden yritysten kokoon ja infrastruktuuriin tai hakijoiden teknisiin ja ammatillisiin kykyihin.

    Pyydettäessä rajoitettua määrää hakijoita esittämään tarjous on kiinnitettävä huomiota tarpeeseen varmistaa riittävä kilpailu.

    12.  Hankintayksiköt voivat käyttää neuvottelumenettelyjä ainoastaan poikkeustapauksissa, jos tällaisen menettelyn käyttö ei vääristä kilpailua.

    13.  Hankintayksiköt voivat käyttää kelpuuttamisjärjestelmiä ainoastaan, jos kelpuutettujen toimijoiden luettelo on laadittu läpinäkyvällä, avoimella menettelyllä, josta on tiedotettu riittävästi. Näiden järjestelmien soveltamisalaan kuuluvat hankintasopimukset on niin ikään tehtävä syrjimättömästi.

    14.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että sopimukset tehdään avoimella tavalla sellaisen hakijan kanssa, joka on esittänyt taloudellisesti edullisimman tarjouksen tai hinnaltaan alhaisimman tarjouksen ennakkoon laadittujen ja ilmoitettujen tarjouskilpailua ja menettelysääntöjä koskevien perusteiden pohjalta. Lopulliset päätökset ilmoitetaan kaikille hakijoille viipymättä. Jos hylätyn tarjouksen tekijä sitä pyytää, päätöksen perusteet on esitettävä riittävän yksityiskohtaisesti päätöksen uudelleentarkastelun mahdollistamiseksi.

    Oikeussuoja

    15.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että henkilöt, jotka ovat tai ovat olleet kiinnostuneita tekemään tietyn sopimuksen ja joille on aiheutunut tai joille on vaarana aiheutua vahinkoa väitetystä sääntöjen rikkomisesta, ovat oikeutettuja saamaan tehokkaan ja puolueettoman oikeussuojan sopimuksen tekemiseen liittyvien hankintayksikön päätösten osalta. Tämän tarkastelumenettelyn aikana ja sen lopuksi tehdyt päätökset on julkistettava tavalla, joka on riittävä päätösten ilmoittamiseksi kaikille asianomaisille talouden toimijoille.

    272 artikla

    Asteittaisen lähentämisen suunnittelu

    1.  Ennen asteittaisen lähentämisen aloittamista Moldovan tasavalta toimittaa tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaiselle kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle kattavan etenemissuunnitelman tämän luvun täytäntöönpanemiseksi sekä aikataulut ja välitavoitteet, joihin on sisällyttävä kaikki uudistukset, jotka liittyvät lainsäädännön lähentämiseen unionin säännöstöön ja institutionaalisten valmiuksien kehittämiseen. Tämä etenemissuunnitelma noudattaa tämän sopimuksen liitteessä XXIX-B vahvistettuja aikatauluja ja vaiheita.

    2.  Etenemissuunnitelma kattaa julkisiin hankintoihin liittyvien toimien täytäntöönpanon osalta kaikki uudistusta ja yleistä oikeudellista kehystä koskevat näkökohdat ja erityisesti seuraavat: lainsäädännön lähentäminen julkisten hankintojen, yleishyödyllisten palvelujen alan hankintasopimusten, käyttöoikeusurakoiden ja tarkastelumenettelyjen osalta sekä hallinnollisen kapasiteetin vahvistaminen kaikilla tasoilla, myös tarkasteluelinten ja täytäntöönpanomekanismien osalta;

    3.  Kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevän assosiaatiokomitean myönteisen lausunnon jälkeen kyseistä etenemissuunnitelmaa pidetään tämän luvun täytäntöönpanemista koskevana viiteasiakirjana. Unioni tekee parhaansa avustaakseen Moldovan tasavaltaa etenemissuunnitelman täytäntöönpanossa.

    273 artikla

    Asteittainen lähentäminen

    1.  Moldovan tasavalta varmistaa, että sen voimassa oleva ja tuleva julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö saatetaan asteittain yhdenmukaiseksi julkisia hankintoja koskevan unionin säännöstön kanssa.

    2.  Lainsäädännön lähentäminen unionin säännöstöön toteutetaan peräkkäisissä vaiheissa tämän sopimuksen liitteessä XXIX-B olevan aikataulun ja liitteiden XXIX-C–XXIX-F, XXIX-H, XXIX-I, ja XXIX-K mukaisesti. Tämän sopimuksen liitteissä XXIX-G ja XXIX-J määritetään ei-pakolliset osat, joita ei tarvitse lähentää, ja liitteissä XXIX-L–XXIX-O määritetään ne unionin säännöstön osat, jotka jäävät lähentämisen ulkopuolelle. Prosessissa otetaan asianmukaisesti huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen vastaava oikeuskäytäntö ja Euroopan komission hyväksymät täytäntöönpanotoimenpiteet sekä tarvittaessa unionin säännöstöön tehtävät muutokset. Kunkin vaiheen täytäntöönpanoa arvioi tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukainen kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevä assosiaatiokomitea ja, komitean annettua myönteisen arvioinnin, vastavuoroinen markkinoillepääsy myönnetään tämän sopimuksen liitteen XXIX-B mukaisesti. Euroopan komissio ilmoittaa viipymättä Moldovan tasavallalle kaikista unionin säännöstön muutoksista. Se antaa asianmukaista neuvontaa ja teknistä apua tällaisten muutosten täytäntöönpanemista varten.

    3.  Kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevä assosiaatiokomitea aloittaa seuraavan vaiheen arvioinnin vasta sen jälkeen, kun edellisen vaiheen täytäntöönpanotoimenpiteet on suoritettu ja hyväksytty 2 kohdassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti.

    4.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että tämän artiklan soveltamisalan ulkopuolelle jäävät julkisia hankintoja koskevat näkökohdat ja alat noudattavat avoimuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita tämän sopimuksen 271 artiklan mukaisesti.

    274 artikla

    Markkinoillepääsy

    1.  Osapuolet sopivat, että niiden markkinoiden tehokas ja vastavuoroinen avaaminen tapahtuu asteittain ja samanaikaisesti. Lähentämisprosessin aikana vastavuoroisesti myönnettävän markkinoillepääsyn laajuus on yhteydessä prosessissa tapahtuneeseen edistykseen tämän sopimuksen liitteen XXIX-B mukaisesti.

    2.  Päätös siirtyä markkinoiden avaamisen seuraavaan vaiheeseen tehdään hyväksytyn lainsäädännön laadun ja sen käytännön täytäntöönpanon arvioinnin perusteella. Tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukainen kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevä assosiaatiokomitea suorittaa tällaisen arvioinnin säännöllisesti.

    3.  Siltä osin kuin osapuoli on tämän sopimuksen liitteen XXIX-B mukaisesti avannut julkisten hankintojen markkinansa toiselle osapuolelle

    a) 

    unioni myöntää Moldovan tasavallan yrityksille riippumatta siitä, ovatko yritykset sijoittautuneet unioniin vai eivät, pääsyn hankintasopimusmenettelyihin julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen mukaisesti ja yhtä edullisella kohtelulla kuin unionin yrityksille myönnettävä kohtelu;

    b) 

    Moldovan tasavalta myöntää unionin yrityksille riippumatta siitä, ovatko yritykset sijoittautuneet Moldovan tasavaltaan vai eivät, pääsyn hankintasopimusmenettelyihin julkisia hankintoja koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti ja yhtä edullisella kohtelulla kuin Moldovan tasavallan yrityksille myönnettävä kohtelu.

    4.  Lähentämisprosessin viimeisen vaiheen täytäntöönpanon jälkeen osapuolet tarkastelevat mahdollisuutta myöntää vastavuoroinen markkinoillepääsy tämän sopimuksen liitteessä XXIX-A vahvistetun kynnysarvon alapuolelle jääville hankintasopimuksille.

    5.  Suomi tekee varauman Ahvenanmaan osalta.

    275 artikla

    Tiedottaminen

    1.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että hankintayksiköille ja talouden toimijoille tiedotetaan asianmukaisesti julkisista hankintamenettelyistä, myös julkaisemalla kaikki asiaa koskeva lainsäädäntö ja kaikki asiaa koskevat hallinnolliset päätökset.

    2.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että tarjousten tekomahdollisuuksista jaetaan tietoa tehokkaasti.

    276 artikla

    Yhteistyö

    1.  Osapuolet tehostavat yhteistyötään vaihtamalla kokemuksia ja tietoja parhaista käytännöistään ja sääntelykehyksistään.

    2.  Unioni helpottaa tämän luvun täytäntöönpanoa, myös antamalla tarvittaessa teknistä apua. Tämän sopimuksen VI osaston (Rahoitustukea, petosten torjuntaa ja valvontaa koskevat määräykset) määräysten mukaisesti rahoitustukea koskevat päätökset tehdään asianmukaisten unionin rahoitusmekanismien ja välineiden kautta.

    3.  Tämän sopimuksen liitteeseen XXIX-P sisältyy ohjeellinen luettelo yhteistyöalueista.



    9 LUKU

    Teollis- ja tekijänoikeudet



    1 Jakso

    Yleiset säännökset ja periaatteet

    277 artikla

    Tavoitteet

    Tämän luvun tavoitteena on

    a) 

    helpottaa innovatiivisten ja luovien tuotteiden tuotantoa ja kaupallistamista osapuolten välillä; ja

    b) 

    saavuttaa riittävä ja tehokas teollis- ja tekijänoikeuksien suojan taso ja täytäntöönpano.

    278 artikla

    Velvoitteiden luonne ja soveltamisala

    1.  Osapuolet varmistavat sellaisten teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten, joiden osapuolia ne ovat, myös teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn WTO:n sopimuksen, jäljempänä ”TRIPS-sopimus”, riittävän ja tehokkaan täytäntöönpanon. Tämän luvun määräyksissä täydennetään ja täsmennetään osapuolten TRIPS-sopimuksen sekä muiden teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisia oikeuksia ja velvoitteita.

    2.  Tässä sopimuksessa ”teollis- ja tekijänoikeuksilla” tarkoitetaan vähintään kaikkia sellaisia teollis- ja tekijänoikeuksien luokkia, joita käsitellään tämän sopimuksen 280–317 artiklassa.

    3.  Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja sisältää myös suojan vilpillistä kilpailua vastaan vuonna 1967 tehdyn teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen, jäljempänä ”Pariisin yleissopimus”, 10 a artiklan mukaisesti.

    279 artikla

    Sammuminen

    Kumpikin osapuoli perustaa teollis- ja tekijänoikeuksien sisäistä tai alueellista sammumista koskevan järjestelmän.



    2 Jakso

    Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat normit



    1 Alajakso

    Tekijänoikeus ja lähioikeudet

    280 artikla

    Annettava suoja

    Osapuolet noudattavat seuraavien kansainvälisten sopimusten mukaisia oikeuksia ja velvoitteita:

    a) 

    Bernin yleissopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta (Bernin yleissopimus);

    b) 

    kansainvälinen yleissopimus esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta (1961);

    c) 

    TRIPS-sopimus;

    d) 

    WIPO:n tekijänoikeussopimus; ja

    e) 

    WIPO:n esitys- ja äänitesopimus.

    281 artikla

    Tekijät

    Kumpikin osapuoli säätää, että tekijöillä on yksinoikeus sallia tai kieltää

    a) 

    suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi, millä keinolla ja missä muodossa tahansa kokonaan tai osittain tapahtuva kappaleen valmistaminen teoksistaan;

    b) 

    teostensa alkuperäiskappaleen tai sen kopion levitys yleisölle myymällä tai millä tahansa muulla tavalla; ja

    c) 

    teostensa langallinen tai langaton välittäminen yleisölle, mukaan lukien teosten saattaminen yleisön saataviin siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teokset käyttöönsä itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana.

    282 artikla

    Esittävät taiteilijat

    Kumpikin osapuoli säätää, että esittävillä taiteilijoilla on yksinoikeus

    a) 

    sallia tai kieltää esitystensä tallennus ( 25 );

    b) 

    sallia tai kieltää suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi, millä keinolla ja missä muodossa tahansa kokonaan tai osittain esitystensä tallennus;

    c) 

    saattaa yleisön saataville esitystensä tallenteet joko myymällä tai muulla tavalla;

    d) 

    sallia tai kieltää esitystensä tallenteiden saattaminen yleisön saataviin langallisesti tai langattomasti siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada esitysten tallenteet käyttöönsä itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana;

    e) 

    sallia tai kieltää esitystensä yleisradiointi langattomasti ja niiden välittäminen yleisölle, paitsi jos esitys jo sinänsä on yleisradioitu esitys tai on peräisin tallenteelta.

    283 artikla

    Äänitteiden tuottajat

    Kumpikin osapuoli säätää, että äänitteiden tuottajilla on yksinoikeus

    a) 

    sallia tai kieltää suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi, millä keinolla ja missä muodossa tahansa kokonaan tai osittain tapahtuva kappaleen valmistaminen äänitteistään;

    b) 

    saattaa yleisön saataville äänitteensä ja sen kopiot joko myymällä tai muulla tavalla; ja

    c) 

    sallia tai kieltää äänitteidensä saattaminen yleisön saataviin langallisesti tai langattomasti siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada äänitteet käyttöönsä itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana.

    284 artikla

    Yleisradio-organisaatiot

    Kumpikin osapuoli säätää, että yleisradio-organisaatioilla on yksinoikeus sallia tai kieltää

    a) 

    lähetystensä tallennus;

    b) 

    lähetystensä tallenteiden kopiointi;

    c) 

    lähetystensä tallenteiden saattaminen yleisön saataville langallisesti tai langattomasti; ja

    d) 

    lähetystensä uudelleen tapahtuva yleisradiointi langattomasti sekä lähetystensä välittäminen yleisölle, jos tämä välittäminen tapahtuu paikoissa, joihin yleisöllä on pääsy pääsymaksua vastaan.

    285 artikla

    Yleisradiointi ja välittäminen yleisölle

    1.  Kumpikin osapuoli säätää oikeudesta, jolla voidaan varmistaa, että käyttäjä maksaa kohtuullisen kertakorvauksen, jos kaupallisessa tarkoituksessa julkaistua äänitettä tai sen kopiota käytetään langattomasti tapahtuvaan yleisradiointiin tai mihin tahansa välittämiseen yleisölle, ja varmistaa, että tämä korvaus jaetaan asianomaisten esittäjien ja äänitteiden tuottajien kesken.

    2.  Esittäjien ja äänitteiden tuottajien välisen sopimuksen puuttuessa kumpikin osapuoli voi määrätä ehdot tämän korvauksen jakamiseksi näiden kesken.

    286 artikla

    Suoja-aika

    1.  Bernin yleissopimuksen 2 artiklassa tarkoitetut kirjallisen tai taiteellisen teoksen tekijänoikeudet ovat voimassa tekijän koko elinajan ja 70 vuotta tämän kuolemasta riippumatta päivästä, jona teos on laillisesti saatettu yleisön saataville.

    2.  Sanoitetun sävellyksen suojan voimassaoloaika päättyy 70 vuoden kuluttua seuraavista henkilöistä viimeisenä elossa olleen kuolemasta, riippumatta siitä, onko nämä henkilöt nimetty tekijäkumppaneiksi: sanoittaja ja säveltäjä, mikäli sekä sanoitus että sävellys on luotu erityisesti kyseistä sanoitettua sävellystä varten.

    3.  Esittäjien oikeudet lakkaavat aikaisintaan 50 vuoden kuluttua esityksestä. Kuitenkin

    a) 

    jos esityksen tallenne muussa muodossa kuin äänitteenä julkaistaan laillisesti tai välitetään laillisesti yleisölle kyseisenä aikana, oikeudet lakkaavat 50 vuoden kuluttua ensiksi näistä sattuvista tapahtumista;

    b) 

    jos esityksen tallenne äänitteenä julkaistaan laillisesti tai välitetään laillisesti yleisölle kyseisenä aikana, oikeudet lakkaavat 70 vuoden kuluttua ensiksi näistä sattuvista tapahtumista.

    4.  Äänitteiden tuottajien oikeudet lakkaavat aikaisintaan 50 vuoden kuluttua tallennuksesta. Kuitenkin

    a) 

    jos äänite julkaistaan laillisesti kyseisenä aikana, oikeudet lakkaavat aikaisintaan 70 vuoden kuluttua ensimmäisestä laillisesta julkaisemisesta. Jos äänitettä ei ole julkaistu laillisesti ensimmäisessä virkkeessä mainittuna aikana ja jos äänite on välitetty laillisesti yleisölle kyseisenä aikana, mainitut oikeudet lakkaavat 70 vuoden kuluttua ensimmäisestä laillisesta välittämisestä yleisölle;

    b) 

    jos äänitteiden tuottaja 50 vuotta äänitteen laillisesta julkaisusta tai äänitteen laillisesta välittämisestä yleisölle ei enää tarjoa äänitettä myyntiin riittävinä määrinä taikka saata äänitettä yleisön saataviin, esittäjä voi irtisanoa sopimuksen, jolla esittäjä on siirtänyt tai luovuttanut oikeutensa esityksensä tallenteeseen äänitteiden tuottajalle.

    5.  Yleisradio-organisaatioiden oikeudet lakkaavat aikaisintaan 50 vuoden kuluttua lähetyksen ensimmäisestä yleisradioinnista, riippumatta siitä, tapahtuuko lähetys langallisesti tai langattomasti, myös kaapelin tai satelliitin välityksellä.

    6.  Tässä artiklassa esitetyt voimassaoloajat lasketaan teoksen niiden lähtökohtana olevan seikan tapahtumista seuraavan vuoden tammikuun 1 päivästä.

    287 artikla

    Teknisten toimenpiteiden suojaaminen

    1.  Kumpikin osapuoli säätää riittävästä oikeudellisesta suojasta, jolla torjutaan sellaisten tehokkaiden teknisten toimenpiteiden kiertämistä, jota asianomainen henkilö suorittaa tietäen tai niin, että hänellä olisi riittävät perusteet tietää pyrkivänsä kyseiseen tavoitteeseen.

    2.  Kumpikin osapuoli säätää riittävästä oikeudellisesta suojasta, jolla torjutaan sellaista laitteiden, tuotteiden tai komponenttien valmistamista, maahantuontia, jakelua, myyntiä, vuokrausta, myytäväksi tai vuokrattavaksi ilmoittelua taikka kaupallisiin tarkoituksiin omistamista tai sellaisten palvelujen tarjoamista,

    a) 

    joita markkinoidaan, mainostetaan tai pidetään kaupan tehokkaiden teknisten toimenpiteiden kiertämiseksi;

    b) 

    joiden tarkoituksella tai käytöllä on tehokkaan teknisen toimenpiteen kiertämisen lisäksi vain vähäistä muuta kaupallista merkitystä; tai

    c) 

    jotka on pääasiallisesti suunniteltu, tuotettu, mukautettu tai toteutettu tai niitä käytetään siten, että niiden tarkoituksena on mahdollistaa tehokkaiden teknisten toimenpiteiden kiertäminen tai helpottaa sitä.

    3.  Tässä sopimuksessa ”teknisillä toimenpiteillä” tarkoitetaan tekniikkaa, laitetta tai komponenttia, joka on suunniteltu normaalissa käyttötarkoituksessaan estämään tai rajoittamaan teoksiin tai muuhun suojeltuun aineistoon kohdistuvia tekoja, joihin ei ole saatu lupaa tekijänoikeuden tai tekijänoikeuden lähioikeuksien haltijalta sisäisessä lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla. Teknisiä toimenpiteitä pidetään ”tehokkaina”, jos oikeudenhaltijat valvovat teoksen tai muun suojatun aineiston käyttöä jonkin sellaisen pääsynvalvonta- tai suojauskeinon avulla, jolla tavoiteltu suoja saavutetaan ja joita ovat esimerkiksi teoksen tai muun aineiston salaus, muuntaminen tai muunlainen muuttaminen taikka kopioinnin valvontajärjestelmä.

    288 artikla

    Oikeuksien hallinnointitietojen suoja

    1.  Kumpikin osapuoli säätää riittävästä oikeudellisesta suojasta sellaista henkilöä vastaan, joka suorittaa luvatta jonkin seuraavista teoista:

    a) 

    oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen poistaminen tai muuttaminen;

    b) 

    tämän sopimuksen nojalla suojattujen teosten tai muun aineiston levittäminen, maahantuonti levitystä varten, yleisradiointi, yleisölle välittäminen tai yleisön saataviin saattaminen niin, että sähköiset oikeuksien hallinnointitiedot on poistettu tai niitä on muutettu luvatta,

    jos henkilö tietää tai hänen voidaan kohtuudella olettaa tietävän aiheuttavansa, mahdollistavansa, helpottavansa tai salaavansa sisäisessä laissa säädetyn tekijänoikeuden tai tekijänoikeuden lähioikeuksien loukkaamisen.

    2.  Tässä luvussa ilmaisulla ”oikeuksien hallinnointitiedot” tarkoitetaan kaikkia oikeudenhaltijoiden toimittamia tietoja, joilla tunnistetaan tämän luvun perusteella annettavan suojan kohteena oleva teos tai muu aineisto, tekijä tai muu oikeudenhaltija, tai tietoja teoksen tai muun aineiston käyttöehdoista ja -edellytyksistä sekä numeroita tai koodeja, jotka tarkoittavat tällaista tietoa. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, jos jokin kyseisistä tiedoista on liitetty tämän luvun perusteella annettavan suojan kohteena olevan teoksen tai muun aineiston kappaleeseen tai ilmenee mainittua teosta tai aineistoa yleisölle välitettäessä.

    289 artikla

    Poikkeukset ja rajoitukset

    1.  Kumpikin osapuoli voi säätää niiden yleissopimusten ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti, joiden osapuolia ne ovat, rajoituksia tai poikkeuksia tämän sopimuksen 281–286 artiklassa tarkoitettuihin oikeuksiin vain tietyissä erityistapauksissa, jotka eivät ole ristiriidassa suojatun aineiston tavanomaisen hyödyntämisen kanssa eivätkä kohtuuttomasti haittaa oikeudenhaltijan oikeutettuja etuja.

    2.  Kumpikin osapuoli säätää, että tämän sopimuksen 282–285 artiklassa vahvistettu kappaleen valmistamista koskeva oikeus ei koske sellaista tämän sopimuksen 282–285 artiklassa tarkoitettua tilapäistä kappaleen valmistamista, joka on väliaikaista tai satunnaista sekä erottamaton ja välttämätön osa teknistä prosessia ja jonka ainoa tarkoitus on mahdollistaa

    a) 

    välittäjän toimesta tapahtuva teoksen tai muun suojatun aineiston siirto verkossa kolmansien osapuolien välillä, tai

    b) 

    teoksen tai muun suojatun aineiston laillinen käyttö, ja jolla ei ole itsenäistä taloudellista merkitystä.

    290 artikla

    Taiteilijalla oleva oikeus taideteoksen jälleenmyyntiin

    1.  Kumpikin osapuoli säätää, että alkuperäisen taideteoksen tekijällä on luovuttamaton oikeus, josta ei voida luopua edes etukäteen, saada jälleenmyyntikorvauksena osuus teoksen sellaisesta jälleenmyynnistä saaduista hinnoista, joka tapahtuu sen jälkeen, kun tekijä on luovuttanut teoksensa ensimmäisen kerran.

    2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua oikeutta sovelletaan kaikkeen jälleenmyyntiin, johon osallistuu myyjinä, ostajina tai välittäjinä taidekaupan ammattilaisia, kuten huutokauppakamareita, taidegallerioita sekä taidekauppiaita yleensä.

    3.  Kumpikin osapuoli voi säätää, että 1 kohdassa tarkoitettua oikeutta ei sovelleta jälleenmyyntiin, jossa myyjä on hankkinut teoksen suoraan tekijältä alle kolme vuotta ennen tätä jälleenmyyntiä ja joissa jälleenmyyntihinta ei ylitä tiettyä vähimmäismäärää.

    4.  Korvauksen suorittamisesta on vastuussa myyjä. Kumpikin osapuoli voi säätää, että 2 kohdassa tarkoitetuista luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä joku muu kuin myyjä on yksin tai yhdessä myyjän kanssa velvollinen maksamaan korvauksen.

    5.  Suojelua voidaan vaatia sen osapuolen sallimissa rajoissa, jossa suojaa vaaditaan. Korvausten keräämistä koskeva menettely ja korvausten määrät määritetään osapuolen sisäisessä lainsäädännössä.

    291 artikla

    Oikeuksien kollektiivista hallinnointia koskeva yhteistyö

    Osapuolet pyrkivät edistämään vuoropuhelua ja yhteistyötä yhteisvalvontajärjestöjensä välillä teosten ja muun suojatun aineiston saatavuuden ja tällaisten teosten tai muun suojatun aineiston käytöstä maksettavien tekijänpalkkioiden siirron edistämiseksi.



    2 Alajakso

    Tavaramerkit

    292 artikla

    Kansainväliset sopimukset

    Osapuolet

    a) 

    noudattavat tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Madridin sopimukseen liittyvää pöytäkirjaa, tavaramerkkilainsäädäntöä koskevaa WIPOn yleissopimusta ja Nizzan sopimusta tavaroiden ja palvelujen kansainvälisestä luokituksesta tavaramerkkien rekisteröimistä varten; ja

    b) 

    pyrkivät kaikin kohtuullisin keinoin liittymään tavaramerkkilainsäädäntöä koskevaan Singaporen sopimukseen.

    293 artikla

    Rekisteröintimenettely

    1.  Kumpikin osapuoli perustaa tavaramerkkien rekisteröintijärjestelmän, jossa jokainen tavaramerkkien hallintoelimen lopullinen kielteinen päätös ilmoitetaan hakijalle kirjallisesti ja perustellaan asianmukaisesti.

    2.  Kumpikin osapuoli antaa mahdollisuuden vastustaa tavaramerkkien rekisteröintihakemuksia. Tällaisten vastustusmenettelyjen on oltava kontradiktorisia.

    3.  Osapuolet tarjoavat yleisesti saataville sähköisen tietokannan tavaramerkkihakemuksista ja tavaramerkkien rekisteröinneistä.

    294 artikla

    Tunnetut tavaramerkit

    Tunnettujen tavaramerkkien suojelua koskevien Pariisin yleissopimuksen 6 a artiklan ja TRIPS-sopimuksen 16 artiklan 2 ja 3 kohdan täytäntöönpanemiseksi osapuolet soveltavat teollis- ja tekijäinoikeuksien suojelua käsittelevän Pariisin liiton konferenssin ja maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) yleiskokouksen yhteistä suositusta, joka koskee tunnettujen tavaramerkkien suojaan liittyviä määräyksiä, ja joka on annettu kolmannessakymmenennessäneljännessä WIPOn jäsenvaltioiden konferenssien kokoussarjassa (syyskuussa 1999).

    295 artikla

    Poikkeukset tavaramerkillä myönnettyihin oikeuksiin

    Kumpikin osapuoli säätää rajoitetuista poikkeuksista tavaramerkillä myönnettyihin oikeuksiin, kuten kuvailevien käsitteiden käytöstä lojaalilla tavalla, tämän sopimuksen 303 artiklassa määrätystä maantieteellisten merkintöjen suojasta tai muista rajoitetuista poikkeuksista, joissa otetaan huomioon tavaramerkin omistajan ja kolmansien osapuolien oikeutetut edut.



    3 Alajakso

    Maantieteelliset merkinnät

    296 artikla

    Soveltamisala

    1.  Tätä alajaksoa sovelletaan osapuolten alueilta peräisin olevien maantieteellisten merkintöjen tunnustamiseen ja suojaan.

    2.  Jotta osapuolen maantieteellinen merkintä katsotaan toisen osapuolen suojaamaksi, sen on koskettava tuotteita, jotka kuuluvat kyseisen osapuolen tämän sopimuksen 297 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön soveltamisalaan.

    3.  ”Maantieteellisellä merkinnällä” tarkoitetaan TRIPS-sopimuksen 22 artiklan 1 kohdassa määriteltyä merkintää, joka sisältää myös ”alkuperänimitykset”.

    297 artikla

    Vakiintuneet maantieteelliset merkinnät

    1.  Tarkasteltuaan tämän sopimuksen liitteessä XXX-A olevassa A osassa lueteltua maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevaa Moldovan tasavallan lainsäädäntöä unioni päättelee, että kyseinen lainsäädäntö täyttää tämän sopimuksen liitteessä XXX-A olevassa C osassa asetetut vaatimukset.

    2.  Tarkasteltuaan tämän sopimuksen liitteessä XXX-A olevassa B osassa lueteltua maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevaa unionin lainsäädäntöä Moldovan tasavalta päättelee, että kyseinen lainsäädäntö täyttää tämän sopimuksen liitteessä XXX-A olevassa C osassa asetetut vaatimukset.

    3.  Saatuaan vastaväitemenettelyn päätökseen tämän sopimuksen liitteessä XXX-B vahvistettujen perusteiden mukaisesti ja tarkasteltuaan tämän sopimuksen liitteessä XXX-C lueteltuja unionin maataloustuotteita ja elintarvikkeita koskevia maantieteellisiä merkintöjä ja tämän sopimuksen liitteessä XXX-D lueteltuja unionin viinejä, maustettuja viinejä ja tislattuja alkoholijuomia koskevia maantieteellisiä merkintöjä, jotka unioni on rekisteröinyt tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti, Moldovan tasavallan hallitus suojaa kyseisiä maantieteellisiä merkintöjä tässä alajaksossa määrätyn suojan tason mukaisesti.

    4.  Saatuaan vastaväitemenettelyn päätökseen tämän sopimuksen liitteessä XXX-B vahvistettujen perusteiden mukaisesti ja tarkasteltuaan tämän sopimuksen liitteessä XXX-C lueteltuja Moldovan tasavallan maataloustuotteita ja elintarvikkeita koskevia maantieteellisiä merkintöjä ja tämän sopimuksen liitteessä XXX-D lueteltuja Moldovan tasavallan viinejä, maustettuja viinejä ja tislattuja alkoholijuomia koskevia maantieteellisiä merkintöjä, jotka Moldovan tasavalta on rekisteröinyt tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti, unioni suojaa kyseisiä maantieteellisiä merkintöjä tässä alajaksossa määrätyn suojan tason mukaisesti.

    5.  Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen suojasta tehdyn Euroopan unionin ja Moldovan tasavallan sopimuksen 11 artiklalla perustetun sekakomitean päätösten, jotka koskevat kyseisen sopimuksen liitteiden III ja IV muuttamista ja jotka annetaan ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, katsotaan olevan maantieteellisten merkintöjen alakomitean päätöksiä, ja mainitun sopimuksen liitteisiin III ja IV lisättyjen maantieteellisten merkintöjen katsotaan olevan osa tämän sopimuksen liitteitä XXX-C ja XXX-D. Näin ollen osapuolten on suojattava kyseisiä maantieteellisiä merkintöjä tämän sopimuksen mukaisina vakiintuneina maantieteellisinä merkintöinä.

    298 artikla

    Uusien maantieteellisten merkintöjen lisääminen

    1.  Osapuolet sopivat mahdollisuudesta lisätä tämän sopimuksen 306 artiklan 3 kohdassa esitettyä menettelyä noudattaen uusia suojattavia maantieteellisiä merkintöjä tämän sopimuksen liitteisiin XXX-C ja XXX-D sen jälkeen, kun vastaväitemenettely on saatettu päätökseen ja maantieteellisiä merkintöjä on tarkasteltu tämän sopimuksen 297 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

    2.  Osapuolta ei voida vaatia suojaamaan maantieteellisenä merkintänä nimeä, joka on ristiriidassa kasvilajikkeen, viiniköynnöslajike mukaan luettuna, tai eläinrodun nimen kanssa ja on sen vuoksi omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän osalta.

    299 artikla

    Maantieteellisten merkintöjen suojan laajuus

    1.  Tämän sopimuksen liitteissä XXX-C ja XXX-D luetellut sekä niihin tämän sopimuksen 298 artiklan mukaisesti lisättävät maantieteelliset merkinnät ovat suojattuja

    a) 

    suoralta tai välilliseltä suojatun nimen kaupalliselta käytöltä

    i) 

    vastaavissa tuotteissa, jotka eivät ole suojattua nimeä koskevan eritelmän mukaisia; tai

    ii) 

    jos nimen käytöllä hyödynnetään maantieteellisen merkinnän mainetta;

    b) 

    väärinkäytöltä, jäljittelyltä tai mielleyhtymiltä ( 26 ), vaikka tuotteen oikea alkuperä on merkitty tai vaikka suojattu nimi on käännetty, litteroitu tai translitteroitu tai siihen on liitetty ilmaisu kuten ”laatu”, ”tyyppi”, ”menetelmä”, ”tuotettu kuten”, ”jäljitelmä”, ”makuinen”, ”kaltainen” tai muu samankaltainen ilmaisu;

    c) 

    muilta vääriltä tai harhaanjohtavilta merkinnöiltä, jotka liittyvät tuotteen lähtöpaikkaan, alkuperään, tuotteen luonteeseen tai olennaisiin ominaisuuksiin, jotka on merkitty sisä- tai ulkopakkaukseen, mainoksiin tai asianomaista tuotetta koskeviin asiakirjoihin sekä tuotteen pakkaamiseen tavalla, joka on omiaan antamaan väärän kuvan sen alkuperästä; ja

    d) 

    muilta käytännöiltä, jotka saattaisivat johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen.

    2.  Jos maantieteelliset merkinnät ovat kokonaan tai osittain homonyymisiä, suoja myönnetään kullekin nimitykselle edellyttäen, että sitä on käytetty vilpittömässä mielessä ja ottaen asianmukaisesti huomioon paikalliset ja perinteiset käytännöt sekä sekaannusten todennäköisyys. Osapuolten on yhdessä päätettävä niistä käytännön edellytyksistä, joilla homonyymiset maantieteelliset merkinnät erotetaan toisistaan, ottaen huomioon tarve varmistaa kyseisten tuottajien tasapuolinen kohtelu ja se, että kuluttajia ei johdeta harhaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta TRIPS-sopimuksen 23 artiklan soveltamista. Homonyymistä nimitystä, joka saa kuluttajan virheellisesti uskomaan, että tuotteet ovat peräisin joltain muulta alueelta, ei saa rekisteröidä, vaikka nimi olisikin oikea sen alueen tai paikan osalta, mistä kyseinen tuote on peräisin.

    3.  Jos osapuoli kolmannen maan kanssa neuvotellessaan ehdottaa sellaisen kyseisen kolmannen maan maantieteellisen merkinnän suojaamista, joka on homonyyminen toisen osapuolen maantieteellisen merkinnän kanssa, toiselle osapuolelle on annettava tästä tieto ja mahdollisuus esittää huomautuksensa ennen kuin nimitys suojataan.

    4.  Tämä alajakso ei velvoita osapuolta suojaamaan toisen osapuolen maantieteellistä merkintää, joka ei ole suojattu tai jonka suoja lakkaa sen alkuperämaassa. Osapuolet ilmoittavat toisilleen, jos maantieteellinen merkintä ei ole enää suojattu sen alkuperämaassa.

    5.  Tämän alajakson määräykset eivät missään tapauksessa saa estää kenenkään oikeutta käyttää kaupallisiin tarkoituksiin omaa tai edeltäjänsä nimeä edellyttäen, että tätä nimeä käytetään tavalla, joka ei johda kuluttajaa harhaan.

    300 artikla

    Maantieteellisten merkintöjen käyttöoikeus

    1.  Tämän alajakson mukaisesti suojattua nimeä voivat käyttää kaikki toimijat, jotka pitävät kaupan, tuottavat, jalostavat tai valmistavat vastaavan eritelmän mukaisia maataloustuotteita, elintarvikkeita, viinejä, maustettuja viinejä tai tislattuja alkoholijuomia.

    2.  Kun maantieteellinen merkintä on tämän alajakson mukaisesti suojattu, tällaisen suojatun nimen käyttö ei edellytä käyttäjiltä minkäänlaista rekisteröintiä tai lisämaksuja.

    301 artikla

    Suojan täytäntöönpanon valvonta

    Osapuolet valvovat tämän sopimuksen 297–300 artiklassa määrätyn suojan täytäntöönpanoa asianmukaisilla hallinnollisilla tai oikeudellisilla toimilla, myös tullirajoilla (vienti ja tuonti), suojattujen maantieteellisten merkintöjen laittoman käytön estämiseksi ja lopettamiseksi. Niiden on valvottava tällaisen suojan täytäntöönpanoa myös jonkin intressitahon pyynnöstä.

    302 artikla

    Täydentävien toimien täytäntöönpano

    Rajoittamatta Moldovan tasavallan sellaisten aiempien sitoumusten soveltamista, jotka johtuvat maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevista kansainvälisistä sopimuksista ja niiden täytäntöönpanosta ja koskevat suojan myöntämistä unionin maantieteellisille merkinnöille, mukaan lukien alkuperänimitysten suojasta ja niiden kansainvälisestä rekisteröinnistä tehdystä Lissabonin sopimuksesta johtuvat ja tämän sopimuksen 301 artiklan mukaiset sitoumukset, Moldovan tasavallalla on viiden vuoden siirtymäaika 1 päivästä huhtikuuta 2013 alkaen kaikkien niiden täydentävien toimien ja erityisesti tullirajoilla toteutettavien toimenpiteiden toteuttamiseksi, jotka tarvitaan suojattujen maantieteellisten merkintöjen laittoman käytön lopettamiseksi.

    303 artikla

    Suhde tavaramerkkeihin

    1.  Osapuolet epäävät tai mitätöivät viran puolesta tai minkä tahansa asianomaisen osapuolen pyynnöstä kummankin osapuolen lainsäädännön mukaisesti sellaisen tavaramerkin rekisteröinnin, joka koskee suojatun maantieteellisen merkinnän rekisteröintiä vastaavalle tuotteelle tämän sopimuksen 299 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, jos hakemus tavaramerkin rekisteröimiseksi on jätetty maantieteellisen merkinnän suojaa kyseisellä alueella koskevan soveltamispäivän jälkeen.

    2.  Tämän sopimuksen 297 artiklassa tarkoitettujen maantieteellisten merkintöjen osalta suojan soveltamispäivä on 1 päivä huhtikuuta 2013.

    3.  Tämän sopimuksen 298 artiklassa tarkoitettujen maantieteellisten merkintöjen osalta suojan soveltamispäivä on päivä, jona pyyntö maantieteellisen merkinnän suojaamisesta toimitetaan toiselle osapuolelle.

    4.  Osapuolilla ei ole mitään velvollisuutta suojata tämän sopimuksen 298 artiklassa tarkoitettua maantieteellistä merkintää, jos suoja saattaisi johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen tunnistamisessa tavaramerkin maineen ja tunnettavuuden vuoksi.

    5.  Osapuolet suojaavat maantieteelliset merkinnät myös silloin, kun aiempi tavaramerkki on olemassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan soveltamista. Aiempi tavaramerkki tarkoittaa tavaramerkkiä, jonka käyttö vastaa jotakin tämän sopimuksen 299 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tapausta ja jota koskeva rekisteröintihakemus on tehty tai joka on rekisteröity tai jota koskeva oikeus on saatu asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti toisen osapuolen alueella tapahtuneella käytöllä ennen kuin toinen osapuoli on jättänyt maantieteellisen merkinnän suojaamista koskevan hakemuksen tämän alajakson mukaisesti. Tällaisen tavaramerkin käyttöä voidaan jatkaa ja se voidaan uusia maantieteellisen merkinnän suojaamisesta huolimatta, jos osapuolten tavaramerkkilainsäädännössä ei ole kyseisen tavaramerkin mitättömyys- tai menettämisperusteita.

    304 artikla

    Yleiset säännöt

    1.  Tätä alajaksoa sovelletaan rajoittamatta osapuolille WTO-sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien soveltamista.

    2.  Sen estämättä, mitä tämän sopimuksen 302 artiklassa määrätään, tämän sopimuksen 297 ja 298 artiklassa tarkoitettuja tuotteita tuodaan, viedään ja pidetään kaupan tuojana olevan osapuolen alueella sovellettavien lakien ja asetusten mukaisesti.

    3.  Rekisteröityjen nimien teknisiä eritelmiä koskevia seikkoja käsitellään tämän sopimuksen 306 artiklalla perustetussa maantieteellisten merkintöjen alakomiteassa.

    4.  Tämän alajakson mukaisesti suojatut maantieteelliset merkinnät voi peruuttaa ainoastaan se osapuoli, josta tuote on peräisin.

    5.  Sen osapuolen viranomaiset, jonka alueelta tuote on peräisin, hyväksyvät tässä alajaksossa tarkoitetun tuote-eritelmän ja sen muutokset.

    305 artikla

    Yhteistyö ja avoimuus

    1.  Osapuolet ovat yhteydessä joko suoraan tai tämän sopimuksen 306 artiklalla perustetun maantieteellisten merkintöjen alakomitean välityksellä kaikissa tämän alajakson täytäntöönpanoon ja soveltamiseen liittyvissä asioissa. Osapuoli voi erityisesti pyytää toiselta osapuolelta tietoja tuote-eritelmistä ja niiden muutoksista sekä valvontaan liittyviä yhteystietoja.

    2.  Kumpikin osapuoli voi julkistaa tämän artiklan nojalla suojattuja toisen osapuolen maantieteellisiä merkintöjä koskevat eritelmät tai niiden yhteenvedon sekä valvontaan liittyvät yhteystiedot.

    306 artikla

    Maantieteellisten merkintöjen alakomitea

    1.  Perustetaan maantieteellisten merkintöjen alakomitea.

    2.  Osapuolten edustajista koostuvan maantieteellisten merkintöjen alakomitean tehtävänä on seurata tämän alajakson kehittymistä sekä tehostaa osapuolten yhteistyötä ja vuoropuhelua maantieteellisten merkintöjen alalla. Se raportoi tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaiselle kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle.

    3.  Maantieteellisten merkintöjen alakomitea hyväksyy päätöksensä yksimielisesti. Se hyväksyy oman työjärjestyksensä. Se kokoontuu vähintään kerran vuodessa jommankumman osapuolen pyynnöstä vuorotellen EU:ssa ja Moldovan tasavallassa sellaiseen aikaan, sellaisessa paikassa ja sellaisella tavalla (myös videoneuvotteluna), jonka osapuolet ovat keskenään sopineet, kuitenkin viimeistään 90 päivän kuluttua pyynnöstä.

    4.  Maantieteellisten merkintöjen alakomitea valvoo myös tämän alajakson moitteetonta soveltamista, ja se voi tarkastella kaikkia alajakson täytäntöönpanoon ja toimintaan liittyviä kysymyksiä. Sen tehtävänä on erityisesti

    a) 

    tehdä muutoksia tämän sopimuksen liitteessä XXX-A olevaan A osaan ja B osaan siltä osin kuin kyseessä ovat viittaukset osapuolten alueella sovellettavaan lainsäädäntöön;

    b) 

    tehdä muutoksia tämän sopimuksen liitteisiin XXX-C ja XXX-D siltä osin kuin kyseessä ovat maantieteelliset merkinnät;

    c) 

    vaihtaa tietoja maantieteellisiä merkintöjä koskevan lainsäädännön ja politiikan kehityksestä ja mistä tahansa muusta yhteistä etua koskevasta aiheesta maantieteellisten merkintöjen alalla;

    d) 

    vaihtaa maantieteellisiä merkintöjä koskevia tietoja, jotta voidaan harkita näiden tietojen suojaamista tämän alajakson mukaisesti; ja

    e) 

    seurata viimeisintä kehitystä tämän sopimuksen liitteissä XXX-C ja XXX-D lueteltujen maantieteellisten merkintöjen suojan täytäntöönpanon valvonnassa.



    4 Alajakso

    Mallit

    307 artikla

    Kansainväliset sopimukset

    Osapuolet noudattavat teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Haagin sopimukseen liittyvää Geneven asiakirjaa (1999).

    308 artikla

    Rekisteröityjen mallien suoja

    1.  Kumpikin osapuoli säätää sellaisten itsenäisesti luotujen mallien suojasta, jotka ovat uusia tai omaperäisiä ( 27 ). Suoja on tarjottava rekisteröinnillä, jolla myönnetään rekisteröityjen mallien haltijoille yksinoikeudet tämän artiklan määräysten mukaisesti.

    2.  Sellaista mallia, jota sovelletaan tai joka sisältyy moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen, pidetään uutena ja omaperäisenä vain:

    a) 

    jos osa, sen jälkeen, kun se on sisällytetty moniosaiseen tuotteeseen, pysyy näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana; ja

    b) 

    siltä osin kuin nämä osan näkyvät piirteet itsessään täyttävät uutuuden ja omaperäisyyden vaatimukset.

    3.  Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetaan ”tavanomaisella käytöllä” loppukäyttäjän toimesta tapahtuvaa käyttöä, pois luettuina kunnossapito-, huolto- tai korjaustyöt.

    4.  Rekisteröidyn mallin haltijalla on oltava oikeus estää kolmansia osapuolia ilman hänen suostumustaan ainakaan valmistamasta, tarjoamasta myytäväksi, myymästä, tuomasta maahan, viemästä maasta, varastoimasta tai käyttämästä esineitä, joissa on tai jotka muodostavat suojatun mallin, kun sellaisiin toimiin ryhdytään kaupallisessa tarkoituksessa, toimet haittaavat kohtuuttomasti mallin tavanomaista käyttöä tai ne eivät ole hyvän kauppatavan mukaisia.

    5.  Saatavilla olevan suojan keston on oltava 25 vuotta rekisteröintihakemuksen jättämispäivästä.

    309 artikla

    Rekisteröimättömille malleille myönnettävä suoja

    1.  Kumpikin osapuoli säätää oikeudellisista keinoista, joilla voidaan estää rekisteröimättömien mallien käyttö, vain, jos riitautettu käyttö on seurauksena tuotteen rekisteröimättömän ulkomuodon kopioimisesta. Tässä artiklassa ilmaisuun ”käyttö” sisältyy myyntiin tarjoaminen, markkinoille saattaminen ja tuotteen maahantuonti tai vienti.

    2.  Rekisteröimättömille malleille saatavilla olevan suojan keston on oltava vähintään kolme vuotta siitä päivästä, jona malli tarjottiin yleisesti saataville jommankumman osapuolen alueella.

    310 artikla

    Poikkeukset ja rajoitukset

    1.  Kumpikin osapuoli voi säätää rajoitettuja poikkeuksia mallien suojaan edellyttäen, että sellaiset poikkeukset eivät ole kohtuuttomasti ristiriidassa suojattujen mallien tavanomaisen käytön kanssa eivätkä kohtuuttomasti vahingoita suojatun mallin omistajan oikeutettuja etuja, ottaen huomioon kolmansien osapuolien oikeutetut edut.

    2.  Mallisuoja ei ulotu malleihin, jotka määräytyvät olennaisesti teknisten tai toiminnallisten seikkojen perusteella. Mallioikeutta ei etenkään myönnetä tuotteen ulkoasun niille piirteille, jotka on toisinnettava tarkalleen saman muotoisina ja kokoisina, jotta tuote, johon malli sisältyy tai johon sitä sovelletaan, voidaan mekaanisesti liittää toiseen tuotteeseen tai asentaa siihen, sen ympärille tai sitä vasten siten, että kumpikin tuote toimii tarkoitetulla tavalla.

    311 artikla

    Suhde tekijänoikeuteen

    Malli suojataan myös osapuolen tekijänoikeuslain nojalla siitä päivästä lähtien, jona malli on luotu tai saatettu johonkin muotoon. Kumpikin osapuoli määrää näin myönnettävän suojan laajuuden ja edellytykset sekä vaadittavan omaperäisyyden.



    5 Alajakso

    Patentit

    312 artikla

    Kansainväliset sopimukset

    Osapuolet noudattavat WIPOn patenttiyhteistyösopimuksen määräyksiä ja pyrkivät kaikin kohtuullisin keinoin noudattamaan WIPOn patenttilainsäädäntöä koskevaa sopimusta.

    313 artikla

    Patentit ja kansanterveys

    1.  Osapuolet tunnustavat merkityksen, joka on 14 päivänä marraskuuta 2001 WTO:n ministerikokouksessa TRIPS-sopimuksesta ja kansanterveydestä annetulla julistuksella. Tämän luvun mukaisia oikeuksia ja velvoitteita tulkittaessa ja täytäntöönpantaessa osapuolet varmistavat, että julistusta noudatetaan.

    2.  Osapuolet noudattavat tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun julistuksen 6 kohdasta 30 päivänä elokuuta 2003 annettua WTO:n yleisneuvoston päätöstä, ja osallistuvat sen täytäntöönpanoon.

    314 artikla

    Lisäsuojatodistus

    1.  Osapuolet tunnustavat, että patentilla suojattuihin lääkkeisiin ja kasvinsuojelutuotteisiin voidaan soveltaa hallinnollista lupamenettelyä ennen markkinoille saattamista. Ne tunnustavat, että aika, joka kuluu patentin saamista koskevan hakemuksen tekemisen ja tuotteen markkinoille saattamista koskevan luvan myöntämisen välillä osapuolen sisäisessä lainsäädännössä määritellyn mukaisesti, voi lyhentää patentin antamaa todellista suojaa.

    2.  Kumpikin osapuoli säätää patentin suojaamalle lääkkeelle tai kasvinsuojelutuotteelle, johon on sovellettu hallinnollista lupamenettelyä, lisäsuojan, joka on sama kuin 1 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettu aika vähennettynä viidellä vuodella.

    3.  Sen estämättä, mitä 2 kohdassa määrätään, lisäsuojan kesto voi olla enintään viisi vuotta.

    4.  Sellaisten lääkkeiden osalta, joille on tehty pediatrisia tutkimuksia, joiden tulokset sisältyvät tuotetietoihin, osapuolet säätävät 2 kohdassa tarkoitettuun suojaan kuuden kuukauden lisäajan.

    315 artikla

    Lääkkeiden markkinoille saattamista koskevan luvan saamiseksi toimitettujen tietojen suoja

    1.  Kumpikin osapuoli ottaa käyttöön kattavan järjestelmän, jolla taataan niiden tietojen luottamuksellisuus, salassapito ja riippumattomuus, jotka on toimitettu lääkkeiden markkinoille saattamista koskevan luvan saamiseksi. ( 28 )

    2.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että lääkkeiden markkinoille saattamista koskevan luvan saamiseksi toimitettuja tietoja ei anneta kolmansille osapuolille ja että niitä suojataan epärehellistä kaupallista käytäntöä vastaan.

    Sen vuoksi

    a) 

    vähintään viiden vuoden ajan alkaen päivästä, jona myyntilupa myönnettiin asianomaisen osapuolen alueelle, kenenkään muun henkilön tai minkään muun julkisen tai yksityisen yhteisön kuin sen henkilön tai yhteisön, joka on toimittanut kyseiset julkistamattomat tiedot, ei sallita lääkkeiden markkinoille saattamista koskevan luvan saamista varten vedota suoraan tai välillisesti kyseisiin tietoihin ilman kyseiset tiedot antaneen henkilön tai yhteisön nimenomaista suostumusta.

    b) 

    vähintään seitsemän vuoden ajan alkaen päivästä, jona myyntilupa on myönnetty asianomaisen osapuolen alueelle, mahdollisia seuraavia myyntilupahakemuksia ei hyväksytä, ellei hakija esitä omia tietojaan tai ensimmäisen luvan haltijan luvalla käytettäviä tietoja, jotka täyttävät samat vaatimukset kuin ensimmäisen luvan yhteydessä. Ilman tällaisia tietoja rekisteröidyt tuotteet on poistettava markkinoilta, kunnes vaatimukset täytetään.

    3.  Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua seitsemän vuoden määräaikaa pidennetään enintään kahdeksaan vuoteen, jos viiden ensimmäisen vuoden aikana ensimmäisen luvan saamisesta haltijalle myönnetään lupa, joka koskee yhtä tai useampaa uutta terapeuttisia käyttöaihetta, joista katsotaan olevan huomattavaa kliinistä hyötyä verrattuna olemassa oleviin hoitomuotoihin.

    4.  Tämän artiklan määräyksillä ei ole taannehtivaa vaikutusta. Ne eivät koske sellaisten lääkkeiden myyntiä, joille on myönnetty lupa ennen tämän sopimuksen voimaantuloa.

    5.  Moldovan tasavalta yhdenmukaistaa lääkkeiden tietosuojaa koskevan lainsäädäntönsä unionin lainsäädännön kanssa tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaisen kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevän assosiaatiokomitean päättämänä ajankohtana.

    316 artikla

    Kasvinsuojeluaineiden tietosuoja

    1.  Kumpikin osapuoli määrittää turvallisuutta ja tehokkuutta koskevat vaatimukset ennen kasvinsuojeluaineiden saattamista markkinoille.

    2.  Kumpikin osapuoli myöntää kasvinsuojeluaineen myyntiluvan saamiseksi ensimmäisen kerran esitetyn testi- tai tutkimusraportin omistajalle tilapäisen tietosuojaoikeuden.

    Tietosuojaoikeuden keston aikana testi- tai tutkimusraporttia ei saa käyttää kenenkään muun sellaisen hakijan eduksi, jonka tavoitteena on saada myyntilupa kasvinsuojeluaineelle, ellei omistajan nimenomaista suostumusta ole esitetty.

    3.  Testi- tai tutkimusraportin on täytettävä seuraavat edellytykset:

    a) 

    sen on oltava välttämätön luvan tai luvan sellaisen muuttamisen kannalta, jolla mahdollistetaan käyttö muilla viljelykasveilla; ja

    b) 

    niiden on todistettu noudattavan hyvän laboratoriokäytännön tai hyvän koekäytännön periaatteita.

    4.  Tietosuojan keston on oltava vähintään 10 vuotta kyseisen osapuolen alueella sovellettavan ensimmäisen luvan saamisesta. Vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden osalta määräaikaa voidaan pidentää 13 vuoteen.

    5.  Edellä 4 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja pidennetään kolmella kuukaudella kunkin vähäisiä käyttötarkoituksia koskevan luvan ( 29 ) pidennyksen osalta, jos luvan haltija tekee tällaisia lupia koskevat hakemukset viimeistään viiden vuoden kuluessa ensimmäisen luvan saamisesta. Tietosuoja voi joka tapauksessa olla voimassa enintään 13 vuotta. Vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden tietosuoja voi joka tapauksessa olla voimassa enintään 15 vuotta.

    6.  Testi- tai tutkimusraportti on tietosuojan alainen myös, jos se on ollut välttämätön luvan uusimisen tai uudelleentarkastelun vuoksi. Siinä tapauksessa tietosuoja on voimassa 30 kuukautta.

    317 artikla

    Kasvilajikkeet

    Osapuolet suojaavat kasvinjalostajanoikeuksia uusien kasvilajikkeiden suojaamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisesti ottaen huomioon myös kyseisen yleissopimuksen 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun jalostajanoikeuksia koskevan valinnaisen poikkeuksen, ja tekevät yhteistyötä edistääkseen ja soveltaakseen näitä oikeuksia.



    3 Jakso

    Teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpano

    318 artikla

    Yleiset velvoitteet

    1.  Osapuolet vahvistavat TRIPS-sopimuksen ja varsinkin sen III osan mukaiset sitoumuksensa ja säätävät tässä jaksossa määrätyistä täydentävistä toimenpiteistä, menettelyistä ja oikeussuojakeinoista, jotka ovat tarpeen teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon varmistamiseksi ( 30 ).

    2.  Näiden täydentävien toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen on oltava oikeudenmukaisia ja tasapuolisia, ne eivät saa olla liian monimutkaisia tai kalliita eivätkä ne saa sisältää kohtuuttomia määräaikoja tai johtaa aiheettomiin viivytyksiin.

    3.  Näiden täydentävien toimenpiteiden ja oikeussuojakeinojen on myös oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niitä on sovellettava siten, että vältetään luomasta esteitä lailliselle kaupankäynnille ja säädetään takeista niiden väärinkäytön estämiseksi.

    319 artikla

    Oikeutetut hakijat

    Kumpikin osapuoli myöntää oikeuden pyytää tässä jaksossa ja TRIPS-sopimuksen III osassa tarkoitettujen toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen soveltamista seuraaville:

    a) 

    sovellettavan lainsäädännön mukaisesti teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoille;

    b) 

    kaikille muille henkilöille, joilla on oikeus käyttää näitä oikeuksia, erityisesti käyttöluvan haltijoille, jos sovellettava lainsäädäntö sen sallii ja mainitun lainsäädännön mukaisesti;

    c) 

    teollis- ja tekijänoikeuksia kollektiivisesti hallinnoiville elimille, joilla on säännönmukaisesti tunnustettu oikeus edustaa teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoita, jos sovellettava lainsäädäntö sen sallii ja mainitun lainsäädännön mukaisesti; ja

    d) 

    alan edunvalvonnasta vastaaville elimille, joilla on säännönmukaisesti tunnustettu oikeus edustaa teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoita, jos sovellettava lainsäädäntö sen sallii ja mainitun lainsäädännön mukaisesti.



    1 Alajakso

    Yksityisoikeudellinen täytäntöönpano

    320 artikla

    Toimenpiteet todisteiden suojaamiseksi

    1.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat jo ennen pääasiaa koskevan kanteen nostamista sen osapuolen hakemuksesta, joka on esittänyt kohtuullisesti saatavissa olevaa todistusaineistoa tukeakseen väitteitään teollis- tai tekijänoikeutensa loukkaamisesta tai tällaisen loukkaamisen uhasta, määrätä nopeita ja tehokkaita väliaikaisia toimia väitettyyn loukkaamiseen liittyvän asiaankuuluvan todistusaineiston suojaamiseksi edellyttäen, että luottamuksellisten tietojen suoja taataan.

    2.  Nämä toimet voivat sisältää väitettyjen riidanalaisten tavaroiden yksityiskohtaisen kuvaamisen ja mahdollisen näytteiden oton tai riidanalaisten tavaroiden ja soveltuvissa tapauksissa näiden tavaroiden valmistuksessa ja/tai jakelussa käytettyjen materiaalien ja välineiden sekä tavaroihin liittyvien asiakirjojen haltuunottamisen. Nämä toimenpiteet toteutetaan tarvittaessa toista osapuolta kuulematta, erityisesti jos mahdollisesta viiveestä voi koitua korvaamatonta haittaa oikeudenhaltijalle tai jos todistusaineiston hävittämisen vaara on ilmeinen.

    321 artikla

    Tiedonsaantioikeus

    1.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat teollis- tai tekijänoikeuden loukkausta koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä kantajan perustellusta ja oikeasuhteisesta pyynnöstä määrätä, että sellaisten tavaroiden ja palvelujen alkuperästä ja jakeluverkosta, jotka loukkaavat teollis- tai tekijänoikeutta, annetaan tietoja. Tiedonantovelvollinen on teollis- tai tekijänoikeuksia loukannut ja/tai kuka tahansa muu henkilö,

    a) 

    jonka on todettu pitävän hallussaan riidanalaisia tavaroita kaupallisessa laajuudessa;

    b) 

    joka on tavattu käyttämästä riidanalaisia palveluja kaupallisessa laajuudessa;

    c) 

    jonka on todettu tarjoavan riidanalaisessa toiminnassa käytettäviä palveluja kaupallisessa laajuudessa;

    d) 

    jonka a, b tai c alakohdassa tarkoitettu henkilö on osoittanut osallistuneen kyseisten tavaroiden tuottamiseen, valmistukseen tai jakeluun tai kyseisten palvelujen tarjoamiseen.

    2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin sisältyvät tapauksen mukaan:

    a) 

    tuotteen tai palvelujen tuottajien, valmistajien, jakelijoiden, toimittajien ja muiden aikaisempien haltijoiden sekä aiottujen tukku- ja vähittäiskauppiaiden nimet ja osoitteet;

    b) 

    tiedot tuotettujen, valmistettujen, toimitettujen, vastaanotettujen tai tilattujen tavaroiden taikka palveluiden määrästä sekä kyseisistä tavaroista tai palveluista saaduista hinnoista.

    3.  Edellä olevat 1 ja 2 kohdan säännökset eivät rajoita muita laissa annettuja säännöksiä, jotka

    a) 

    antavat oikeudenhaltijalle oikeuden saada laajempia tietoja;

    b) 

    koskevat tämän artiklan nojalla ilmoitettujen tietojen käyttöä rikos- tai siviilioikeudellisessa menettelyssä;

    c) 

    koskevat vastuuta tiedonsaantioikeuden väärinkäytöstä;

    d) 

    antavat mahdollisuuden kieltäytyä sellaisten tietojen antamisesta, jotka pakottaisivat 1 kohdassa tarkoitetun henkilön myöntämään oman tai lähisukulaisensa osallistumisen teollis- tai tekijänoikeuden loukkaukseen; tai

    e) 

    koskevat tietolähteiden luottamuksellisuuden suojaa tai henkilötietojen käsittelyä.

    322 artikla

    Turvaamis- ja säilyttämistoimenpiteet

    1.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että oikeusviranomaiset voivat määrätä hakijan pyynnöstä väitettyä loukkaajaa koskevan väliaikaisen kiellon, jonka tarkoituksena on estää teollis- tai tekijänoikeuden välittömät loukkaukset tai kieltää väliaikaisesti tai, jos osapuolen sisäinen lainsäädäntö sen mahdollistaa, tarvittaessa uhkasakon uhalla kyseisen oikeuden väitettyjen loukkausten jatkaminen tai asettaa jatkamisen ehdoksi oikeudenhaltijalle kuuluvan korvauksen takaamiseen tarkoitetut vakuudet. Väliaikainen kielto voidaan määrätä samoin edellytyksin välittäjälle, jonka palveluja kolmas osapuoli käyttää loukatakseen teollis- tai tekijänoikeutta.

    2.  Väliaikaisella kiellolla voidaan myös määrätä takavarikoitaviksi tai luovutettaviksi sellaiset tavarat, joiden epäillään loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta, jotta voidaan estää niiden saattaminen jakelukanavien piiriin tai levittäminen jakelukanavia pitkin.

    3.  Kaupallisessa laajuudessa tehtyjen väitettyjen loukkausten osalta osapuolten on varmistettava, että jos hakija osoittaa olosuhteet, jotka saattavat uhata vahingonkorvauksen maksamista, oikeusviranomaiset voivat määrätä väitetyn loukkaajan irtainta ja kiinteää omaisuutta asetettavaksi hukkaamiskieltoon ja tämän pankkitilit ja muut varat jäädytettäviksi. Tässä tarkoituksessa toimivaltaiset viranomaiset voivat määrätä esitettäviksi pankki-, rahoitus- tai kaupallisia asiakirjoja tai asianmukaisen pääsyn asiaankuuluviin tietoihin.

    323 artikla

    Korjaavat toimenpiteet

    1.  Kumpikin osapuoli varmistaa oikeudenhaltijalle loukkauksen johdosta kuuluvia vahingonkorvauksia rajoittamatta ja ilman minkäänlaista korvausta hakijan pyynnöstä, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat määrätä sellaisten tavaroiden osalta, joiden ne ovat todenneet loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta, vähintään niiden lopullisesta poistamisesta markkinointikanavasta tai hävittämisestä. Toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat tarvittaessa määrätä myös näiden tavaroiden luomisessa tai valmistuksessa pääasiassa käytettyjen materiaalien ja välineiden hävittämisestä.

    2.  Osapuolten oikeusviranomaisilla on oltava valtuudet määrätä, että nämä toimenpiteet toteutetaan oikeudenloukkaajan kustannuksella, jollei tämän esteeksi vedota erityisiin syihin.

    324 artikla

    Kieltotuomiot

    Kumpikin osapuoli varmistaa, että kun teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksen toteava oikeuden päätös on tehty, oikeusviranomaiset voivat antaa loukkaajaa vastaan sekä sellaista välittäjää vastaan, jonka palveluita kolmas osapuoli käyttää teollis- ja tekijänoikeuden loukkaamiseksi, kieltotuomion, jonka tarkoituksena on kieltää loukkauksen jatkaminen.

    325 artikla

    Vaihtoehtoiset toimenpiteet

    Osapuolet voivat säätää, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat soveltuvissa tapauksissa määrätä sen henkilön pyynnöstä, johon tämän sopimuksen 323 ja/tai 324 artiklassa määrätyt toimenpiteet voivat kohdistua, että vahingon kärsineelle osapuolelle maksetaan tämän sopimuksen kyseisissä kahdessa artiklassa mainittujen toimenpiteiden soveltamisen sijasta rahallinen hyvitys, jos asianomainen henkilö on toiminut ilman tuottamusta tai laiminlyöntiä, jos kyseisten toimenpiteiden täytäntöönpano aiheuttaisi tälle henkilölle suhteetonta vahinkoa ja jos vahingon kärsineelle osapuolelle maksettavaa rahallista hyvitystä voidaan kohtuudella pitää tyydyttävänä.

    326 artikla

    Vahingonkorvaukset

    1.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että oikeusviranomaiset määräävät vahingon kärsineen osapuolen hakemuksesta loukkaajan, joka tiesi tai jolla oli riittävät perusteet tietää ryhtyneensä loukkaavaan tekoon, maksamaan oikeudenhaltijalle vahingonkorvauksen, joka vastaa tälle loukkauksen johdosta koitunutta toisasiallista vahinkoa. Määrittäessään vahingonkorvauksen määrän oikeusviranomaisten on

    a) 

    otettava huomioon kaikki asianmukaiset näkökohdat, kuten vahingon kärsineelle osapuolelle aiheutuneet kielteiset taloudelliset seuraukset, saamatta jäänyt voitto mukaan lukien, loukkaajan saama perusteeton etu ja soveltuvissa tapauksissa muita kuin taloudellisia tekijöitä, kuten oikeudenhaltijalle loukkauksen johdosta aiheutunut aineeton vahinko; tai

    b) 

    vaihtoehtona a alakohdalle oikeusviranomaiset voivat soveltuvissa tapauksissa määrittää vahingonkorvauksen kiinteänä määränä esimerkiksi vähintään niiden rojaltien tai maksujen määrän perusteella, jotka oikeudenloukkaaja olisi joutunut suorittamaan, jos se olisi pyytänyt lupaa käyttää kyseistä teollis- tai tekijänoikeutta.

    2.  Jos oikeudenloukkaaja ei ole tietoisesti ryhtynyt loukkaavaan tekoon tai ryhtyi loukkaavaan tekoon ilman, että hänellä oli riittävät perusteet tietää ryhtyvänsä siihen, osapuolet voivat säätää, että oikeusviranomaiset voivat määrätä voitot perittäviksi takaisin vahingon kärsineelle osapuolelle tai maksettavaksi mainitulle osapuolelle vahingonkorvauksen, joka voi olla ennalta määrätty.

    327 artikla

    Oikeudenkäyntikulut

    Kumpikin osapuoli varmistaa, että kohtuulliset ja oikeasuhteiset oikeudenkäyntikulut ja muut oikeudenkäynnin voittaneelle osapuolelle aiheutuneet kulut kuuluvat yleensä oikeudenkäynnin hävinneen maksettaviksi, jollei se ole kohtuutonta.

    328 artikla

    Tuomioistuinten päätösten julkistaminen

    Kumpikin osapuoli varmistaa, että oikeusviranomaiset voivat teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksen johdosta nostetun kanteen yhteydessä kantajan pyynnöstä ja loukkaajan kustannuksella määrätä toteutettaviksi soveltuvia toimenpiteitä päätöstä koskevien tietojen levittämiseksi, mukaan lukien päätöksen julkistaminen ja sen julkaiseminen kokonaan tai osittain.

    329 artikla

    Tekijänoikeusolettama

    Tässä jaksossa määrättyjä toimenpiteitä, menettelyjä ja oikeussuojakeinoja sovellettaessa,

    a) 

    jotta kirjallisen tai taiteellisen teoksen tekijää voidaan pitää, jollei toisin osoiteta, tekijänä ja sen johdosta oikeutettuna ajamaan kannetta tekijänoikeutensa loukkaamisesta, riittää, että hänen nimensä on tavanmukaisella tavalla ilmoitettu teoksessa;

    b) 

    edellä olevaa a alakohtaa sovelletaan soveltuvin osin lähioikeuksien haltijoihin heidän suojatun aineistonsa osalta.



    2 Alajakso

    Muut määräykset

    330 artikla

    Rajatoimenpiteet

    1.  Jollei muualla tässä alajaksossa toisin määrätä, kumpikin osapuoli hyväksyy menettelyjä, joilla varmistetaan, että oikeudenhaltija, jolla on pätevät perusteet epäillä, että voi tapahtua teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden ( 31 ) tuontia, vientiä, jälleenvientiä, saapumista tullialueelle tai poistumista tullialueelta, asettamista suspensiomenettelyyn tai viemistä vapaa-alueelle tai vapaavarastoon, voi jättää toimivaltaisille hallinto- tai oikeusviranomaisille kirjallisen hakemuksen, jotta tulliviranomaiset keskeyttäisivät tällaisten tavaroiden luovutuksen tai ottaisivat ne haltuun.

    2.  Kumpikin osapuoli säätää, että tulliviranomaiset voivat, kun niillä on toimintansa kautta ja ennen kuin oikeudenhaltija on jättänyt hakemuksen tai se on hyväksytty, riittävät perusteet epäillä, että tavarat loukkaavat teollis- tai tekijänoikeutta, lykätä kyseisten tavaroiden luovutusta tai ottaa ne haltuun, jotta oikeudenhaltija voi jättää hakemuksen toimenpiteitä varten 1 kohdan mukaisesti.

    3.  Kaikkia tuojaa koskevia oikeuksia tai velvoitteita, joista säädetään osapuolten sisäisessä lainsäädännössä tämän artiklan ja TRIPS-sopimuksen III osan 4 jakson täytäntöönpanemiseksi, sovelletaan myös viejään tai tavaroiden haltijaan.

    4.  Kumpikin osapuoli säätää, että sen toimivaltaiset viranomaiset edellyttävät oikeudenhaltijan, joka pyytää 1 kohdassa kuvattujen menettelyjen soveltamista, esittävän riittävät todisteet, joiden perusteella toimivaltaiset viranomaiset voivat vakuuttua siitä, että hänen teollis- tai tekijänoikeuttaan on menettelyjä soveltavan osapuolen lainsäädännön perusteella todennäköisesti loukattu, sekä riittävät tiedot, jotka hänellä voidaan kohtuudella olettaa olevan ja joiden perusteella toimivaltaiset viranomaiset voivat kohtuudella tunnistaa epäilyksenalaiset tavarat. Vaatimus riittävien tietojen esittämisestä ei saa kohtuuttomasti vaikeuttaa turvautumista 1 kohdassa kuvattuihin menettelyihin.

    5.  Selvittääkseen, onko teollis- tai tekijänoikeutta loukattu, tullitoimipaikan on ilmoitettava oikeudenhaltijalle hänen pyynnöstään ja jos se on tiedossa, tavaroiden vastaanottajan, lähettäjän tai haltijan nimet ja osoitteet ja niiden tavaroiden alkuperä ja lähtöisyys, joiden epäillään loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta.

    Tullitoimipaikan on myös annettava hakijalle mahdollisuus tarkastaa tavarat, joiden luovuttamista on lykätty tai jotka on otettu haltuun. Tavaroiden tarkastuksen yhteydessä tullitoimipaikka voi ottaa näytteitä ja antaa tai toimittaa ne oikeudenhaltijalle tämän pyynnöstä yksinomaan analysointitarkoituksiin ja menettelyn jatkamisen helpottamiseksi.

    6.  Tulliviranomaisten on käytettävä aktiivisesti riskianalyysitekniikoita sellaisten lähetysten kohdentamiseksi ja tunnistamiseksi, jotka sisältävät tavaroita, joiden epäillään loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta. Niiden on otettava käyttöön järjestelmiä tiiviin yhteistyön tekemiseksi oikeudenhaltijoiden kanssa, mukaan lukien tehokkaita mekanismeja, joilla kerätään tietoja riskianalyysiä varten.

    7.  Osapuolet sopivat toimivansa yhdessä sellaisten tavaroiden kansainvälisen kaupan lopettamiseksi, jotka loukkaavat teollis- ja tekijänoikeuksia. Tätä varten niiden on tarvittaessa erityisesti vaihdettava tietoja teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden kansainvälisestä kaupasta ja huolehdittava asiaa koskevasta yhteistyöstä toimivaltaisten viranomaistensa välillä.

    8.  Silloin, kun tavarat kuljetetaan osapuolen alueen kautta toisen osapuolen alueelle, ensiksi mainittu osapuoli antaa tavaroita koskevia tietoja viimeksi mainitulle osapuolelle, jotta voidaan tehokkaasti torjua sellaisten tavaroiden lähetyksiä, joiden epäillään loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta.

    9.  Keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa tehtyä pöytäkirjaa III sovelletaan tämän artiklan 7 ja 8 kohdan osalta, kun on kyse teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvistä tullilainsäädännön rikkomisista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden yhteistyömuotojen soveltamista.

    10.  Tämän sopimuksen 200 artiklassa tarkoitettu tulliasioiden alakomitea toimii tämän artiklan asianmukaisen toiminnan ja täytäntöönpanon varmistamisesta vastaavana komiteana.

    331 artikla

    Käytännesäännöt

    Osapuolet edistävät

    a) 

    teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävien käytännesääntöjen laatimista ammattialan tai ammatillisten järjestöjen tai -liittojen toimesta; ja

    b) 

    käytännesääntöjen luonnosten ja kyseisten käytännesääntöjen soveltamista koskevien arviointien toimittamista osapuolten toimivaltaisille viranomaisille.

    332 artikla

    Yhteistyö

    1.  Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä tukeakseen tämän luvun mukaisten sitoumusten ja velvoitteiden täytäntöönpanoa.

    2.  Jollei tämän sopimuksen VI osaston (Rahoitustukea, petosten torjuntaa ja valvontaa koskevat määräykset) määräyksistä muuta johdu, yhteistyö koskee muun muassa seuraavia toimintoja:

    a) 

    tietojen vaihto teollis- ja tekijänoikeuksia sekä suojelu- ja täytäntöönpanosääntöjä koskevasta oikeudellisesta kehyksestä; näiden alojen lainsäädännön kehityksestä saatujen kokemusten vaihto;

    b) 

    teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanosta saatujen kokemusten ja tietojen vaihto;

    c) 

    tullin, poliisin sekä hallinto- ja oikeuselinten keskushallinnon tasolla ja sen alapuolella suorittamasta teollis- ja tekijänoikeuksien valvonnasta saatujen kokemusten vaihto; koordinointi väärennettyjen tavaroiden viennin estämiseksi, myös muiden maiden kanssa;

    d) 

    valmiuksien kehittäminen; henkilöstön vaihto ja koulutus;

    e) 

    teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan tiedon edistäminen ja levittäminen muun muassa yritysmaailmassa ja kansalaisyhteiskunnan keskuudessa; kuluttajien ja oikeudenhaltijoiden tietoisuuden lisääminen;

    f) 

    institutionaalisen yhteistyön kehittäminen esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksista vastaavien virastojen välillä;

    g) 

    suurelle yleisölle suunnattu teollis- ja tekijänoikeuspolitiikkaa koskeva aktiivinen tiedotus ja koulutus: tehokkaiden strategioiden laatiminen tärkeimpien kohderyhmien tunnistamiseksi ja tiedotusohjelmien luominen kuluttajien ja tiedotusvälineiden tietoisuuden parantamiseksi teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomisen vaikutuksista, terveys- ja turvallisuusriskit ja yhteydet järjestäytyneeseen rikollisuuteen mukaan luettuina.



    10 LUKU

    Kilpailu



    1 Jakso

    Kilpailunrajoitukset ja yrityskeskittymät

    333 artikla

    Määritelmät

    Tässä jaksossa tarkoitetaan

    1) 

    ”kilpailuviranomaisella” unionin osalta Euroopan komissiota ja Moldovan tasavallan osalta kilpailuneuvostoa;

    2) 

    ”kilpailulainsäädännöllä”

    a) 

    unionin osalta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101, 102 ja 106 artiklaa, yrityskeskittymien valvonnasta 20 päivänä tammikuuta 2004 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 139/2004 (EY:n sulautuma-asetus) ja niiden täytäntöönpanoasetuksia tai muutoksia;

    b) 

    Moldovan tasavallan osalta 11 päivänä heinäkuuta 2012 annettua kilpailulakia N:o 183 ja sen täytäntöönpanoasetuksia tai muutoksia; ja

    c) 

    edellä a ja b alakohdassa tarkoitettuihin säädöksiin tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen mahdollisesti tehtäviä muutoksia.

    334 artikla

    Periaatteet

    Osapuolet tunnustavat vapaan ja vääristymättömän kilpailun merkityksen kauppasuhteissaan. Osapuolet tunnustavat, että yritysten kilpailunvastaiset toimintatavat voivat vääristää markkinoiden asianmukaista toimintaa ja vaarantaa kaupan vapauttamisesta saatavat edut.

    335 artikla

    Täytäntöönpano

    1.  Kumpikin osapuoli pitää voimassa omalla alueellaan kattavan kilpailulainsäädännön, jonka avulla torjutaan tehokkaasti kilpailunvastaisia sopimuksia, yhdenmukaistettuja menettelytapoja ja määräävässä markkina-asemassa olevien yritysten yksipuolista kilpailunvastaista toimintaa sekä valvotaan tehokkaasti yrityskeskittymiä.

    2.  Kummallakin osapuolella on oltava toiminnallisesti riippumaton viranomainen, jolla on riittävästi henkilöstöä ja taloudellisia resursseja 333 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kilpailulainsäädännön tehokkaaksi täytäntöönpanemiseksi.

    3.  Osapuolet tunnustavat, että on tärkeää soveltaa niiden kilpailulainsäädäntöä avoimesti ja syrjimättömästi noudattaen oikeudenmukaisen menettelyn ja asianomaisten yritysten puolustautumisoikeuksien periaatteita.

    336 artikla

    Valtion monopolit, julkiset yritykset ja yritykset, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeuksia

    1.  Tämän luvun säännökset eivät estä osapuolia lainsäädäntönsä mukaisesti nimeämästä tai säilyttämästä valtion monopoleja tai julkisia yrityksiä tai yrityksiä, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeuksia.

    2.  Kun on kyse valtion kaupallisista monopoleista, julkisista yrityksistä ja yrityksistä, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeuksia, kumpikin osapuoli varmistaa, että näihin yrityksiin sovelletaan 333 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua kilpailulainsäädäntöä siltä osin kuin kyseisen lainsäädännön soveltaminen ei oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä kyseisille yrityksille annettujen yleishyödyllisten tehtävien suorittamista.

    337 artikla

    Yhteistyö ja tiedonvaihto

    1.  Osapuolet tunnustavat, että niiden kilpailuviranomaisten välinen yhteistyö ja koordinaatio on tärkeää, jotta voidaan tehostaa kilpailuoikeuden tehokasta täytäntöönpanoa ja saavuttaa tämän sopimuksen tavoitteet edistämällä kilpailua ja karsimalla kilpailunvastaista liiketoimintaa tai kilpailunvastaisia liiketoimia.

    2.  Tätä varten kilpailuviranomainen voi ilmoittaa toiselle kilpailuviranomaiselle halukkuudestaan tehdä yhteistyötä kumman tahansa osapuolen täytäntöönpanotoiminnan osalta. Kumpaakaan osapuolta ei saa estää toteuttamasta yksipuolisia päätöksiä yhteistyötä koskevissa asioissa.

    3.  Kilpailulainsäädäntönsä täytäntöönpanoa tehostaakseen kilpailuviranomaiset voivat vaihtaa keskenään muita kuin luottamuksellisia tietoja. Kaikkeen tietojenvaihtoon sovelletaan kunkin osapuolen soveltamia luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä. Osapuolet ottavat tämän artiklan mukaisessa tietojenvaihdossa huomioon salassapitovelvollisuutta ja liikesalaisuuksia koskevat vaatimukset oikeudenkäyttöalueellaan.

    338 artikla

    Riitojen ratkaiseminen

    Tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 luvussa (Riitojen ratkaiseminen) esitettyjä riitojenratkaisumenettelyä koskevia määräyksiä ei sovelleta tähän jaksoon.



    2 Jakso

    Valtiontuki

    339 artikla

    Yleiset periaatteet ja soveltamisala

    1.  Unionin tai Moldovan tasavallan myöntämä valtiontuki tai jommankumman osapuolen varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla joitakin yrityksiä tai joidenkin tavaroiden tai palveluiden tuotantoa ja joka vaikuttaa osapuolten väliseen kauppaan, on ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

    2.  Tätä lukua ei sovelleta kalastusta koskevaan valtiontukeen, maataloussopimuksen liitteen 1 soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin eikä muihin maataloussopimuksen kattamiin tukiin.

    340 artikla

    Valtiontuen arviointi

    1.  Valtiontukea on arvioitava niiden kriteereiden perusteella, jotka johtuvat EU:ssa sovellettavista kilpailusäännöistä, erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklasta sekä EU:n toimielimien hyväksymistä tulkintavälineistä, mukaan lukien Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

    2.  Tästä artiklasta johtuvia velvoitteita sovelletaan viiden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

    341 artikla

    Valtiontukilainsäädäntö ja valtiontukiviranomainen

    1.  Osapuolet ottavat tapauksen mukaan käyttöön tai pitävät voimassa valtiontuen valvontaa koskevaa lainsäädäntöä. Niiden on myös tapauksen mukaan perustettava tai säilytettävä toiminnaltaan riippumaton viranomainen, jolla on tarvittavat valtuudet valvoa valtiontukia. Tällä viranomaisella on oltava muun muassa valtuudet hyväksyä valtiontukijärjestelmiä ja yksittäisiä valtiontukitoimenpiteitä sekä valtuudet määrätä sääntöjenvastaisesti myönnetty valtiontuki maksettavaksi takaisin.

    2.  Tästä artiklasta johtuvia velvoitteita sovelletaan kahden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

    3.  Kaikki valtiontukijärjestelmät, jotka on aloitettu ennen valtiontukiviranomaisen perustamista, on yhdenmukaistettava kahdeksan vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta. Rajoittamatta tämän sopimuksen muiden lukujen soveltamista, yhdenmukaistamisen määräaikaa pidennetään enintään kymmeneen vuoteen tämän sopimuksen voimaantulosta niiden valtiontukijärjestelmien osalta, jotka on aloitettu vapaista talousvyöhykkeistä 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun Moldovan tasavallan lain N:o 440-XV mukaisesti.

    342 artikla

    Avoimuus

    1.  Kumpikin osapuoli varmistaa valtiontukien avoimuuden. Tätä varten kumpikin osapuoli antaa kahden vuoden välein 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen toiselle osapuolelle kertomuksen, jossa on käytetty EU:n vuosittaisen valtiontukia koskevan katsauksen menetelmiä ja esitystapaa. Kertomus katsotaan annetuksi, jos osapuolet asettavat tai niiden nimissä asetetaan asianmukaiset tiedot saataville verkkosivuilla, joille on kaikilla pääsy.

    2.  Jos osapuoli katsoo, että toisen osapuolen yksittäisessä tapauksessa myöntämä valtiontuki vaikuttaa sen kauppasuhteisiin, asianomainen osapuoli voi pyytää toista osapuolta toimittamaan tietoja kyseisestä valtiontuesta.

    343 artikla

    Luottamuksellisuus

    Osapuolet ottavat tämän luvun mukaisessa tietojen vaihdossa huomioon salassapitovelvollisuutta ja liikesalaisuuksia koskevat vaatimukset.

    344 artikla

    Uudelleentarkastelulauseke

    Osapuolet arvioivat tässä luvussa tarkoitettuja seikkoja jatkuvasti. Kumpikin osapuoli voi saattaa tällaiset seikat tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaisen kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevän assosiaatiokomitean käsiteltäväksi. Osapuolet sopivat arvioivansa tämän luvun täytäntöönpanon edistymistä joka toinen vuosi tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen, jolleivät osapuolet sovi toisin.



    11 LUKU

    Energian kauppapoliittiset näkökohdat

    345 artikla

    Määritelmät

    Tässä luvussa

    1) 

    ”energiatuotteilla” tarkoitetaan raakaöljyä (HS-koodi 27.09 ), maakaasua (HS-koodi 27.11 ) ja sähköenergiaa (HS-koodi 27.16 );

    2) 

    ”kiinteällä infrastruktuurilla” tarkoitetaan kaikkia siirto- ja jakeluverkkoja, nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksia ja varastoja maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY ja sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY määritelmän mukaisesti;

    3) 

    ”kuljetuksella” tarkoitetaan siirtoa ja jakelua direktiivin 2003/54/EY ja direktiivin 2003/55/EY määritelmän mukaisesti ja öljyn kuljettamista tai siirtämistä öljyputken kautta;

    4) 

    ”luvattomalla haltuunotolla” tarkoitetaan kaikkia toimia, joissa energiatuotteita otetaan laittomasti haltuun kiinteästä infrastruktuurista.

    346 artikla

    Kotimaiset säännellyt hinnat

    1.  Moldovan tasavallan liittymistä energiayhteisöön koskevan pöytäkirjan mukaisesti kaasun ja sähkön toimitusten hinnat muille kuin kotitalousasiakkaille määritellään yksinomaan kysynnän ja tarjonnan perusteella.

    2.  Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen osapuoli voi asettaa yleisen taloudellisen edun nimissä ( 32 ) yrityksille velvoitteen, joka koskee maakaasun ja sähkön toimitusten hintaa, jäljempänä ”säännelty hinta”. Jos muut kuin kotitalousasiakkaat eivät voi sopia toimittajan kanssa sähkön tai maakaasun hintaa, joka on alhaisempi tai yhtä suuri kuin maakaasun tai sähkön säännelty hinta, muilla kuin kotitalousasiakkailla on oikeus tehdä sopimus sähkön tai maakaasun toimituksista toimittajan kanssa sovellettavalla säännellyllä hinnalla. Joka tapauksessa muut kuin kotitalousasiakkaat voivat vapaasti neuvotella ja allekirjoittaa sopimuksen vaihtoehtoisen toimittajan kanssa.

    3.  Osapuoli, joka asettaa velvoitteen 2 kohdan mukaisesti, varmistaa, että velvoite on selkeästi määritelty, avoin, oikeasuhteinen, syrjimätön, todennettavissa oleva ja kestoltaan rajattu. Asettaessaan tällaisen velvoitteen osapuolen on taattava myös muiden yritysten yhtäläiset mahdollisuudet saavuttaa kuluttajat.

    4.  Jos osapuoli sääntelee maakaasun ja sähkön myyntihintaa kotimarkkinoilla, kyseinen osapuoli varmistaa, että säännellyn hinnan laskennan perustana oleva menetelmä julkaistaan ennen säännellyn hinnan voimaantuloa.

    347 artikla

    Kaksoishinnoittelun kielto

    1.  Osapuoli tai osapuolen sääntelyviranomainen ei hyväksy tai pidä voimassa toimenpidettä, joka johtaa kotimaiseen kulutukseen tarkoitettujen energiatuotteiden hintaa korkeampaan toiseen osapuoleen vietävien energiatuotteiden vientihintaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta asettaa tämän sopimuksen 346 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisia säänneltyjä hintoja.

    2.  Viejäosapuoli esittää toisen osapuolen pyynnöstä näytön siitä, että kotimarkkinoilla myytyjen ja vientiin myytyjen samojen energiatuotteiden hintaerot eivät johdu 1 kohdassa kielletystä toimenpiteestä.

    348 artikla

    Kauttakulku

    Osapuolet toteuttavat kauttakulun vapauden periaatetta noudattaen tarpeelliset toimenpiteet kauttakulun helpottamiseksi GATT 1994 -sopimuksen V artiklan 1, 2, 4 ja 5 kohdan sekä energiaperuskirjaa koskevan sopimuksen 7 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti; kyseiset kohdat liitetään tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä.

    349 artikla

    Kuljetus

    Sähkön ja kaasun kuljetuksen ja erityisesti kolmansien osapuolten kiinteän infrastruktuurin käytön osalta osapuolet mukauttavat tämän sopimuksen liitteessä VIII ja energiayhteisösopimuksessa tarkoitettua lainsäädäntöään varmistaakseen, että tariffit, jotka on julkaistava ennen niiden voimaantuloa, kapasiteetinjakomenettelyt ja kaikki muut edellytykset ovat objektiivisia, kohtuullisia ja avoimia eivätkä ole syrjiviä sähkön tai kaasun alkuperän, omistuksen tai määränpään perusteella.

    350 artikla

    Tavaroiden luvaton haltuunotto kauttakulun yhteydessä

    Kumpikin osapuoli toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla kielletään ja lopetetaan energiatuotteiden luvaton haltuunotto osapuolen alueella tapahtuvan kauttakulun yhteydessä kyseisen osapuolen valvontaan tai lainkäyttövaltaan kuuluvien yksiköiden toimesta.

    351 artikla

    Keskeytymätön kauttakulku

    1.  Osapuoli ei saa puuttua energiatuotteiden kauttakulkuun alueensa kautta, jollei siitä ole erikseen määrätty sopimuksessa, jolla kyseistä kauttakulkua hallitaan.

    2.  Jos mistään osapuolia tai yhtä tai useampaa jommankumman osapuolen lainkäyttövaltaan tai valvontaan kuuluvaa yksikköä koskevasta asiasta syntyy riitaa, osapuoli, jonka alueen kautta energiatuotteiden kauttakulku tapahtuu, pidättäytyy keskeyttämästä kyseistä kauttakulkua tai vähentämästä sitä tai sallimasta valvontansa tai lainkäyttövaltansa piiriin kuuluvan yksikön, mukaan luettuina valtion kaupalliset yritykset, keskeyttää kyseinen kauttakulku tai vähentää sitä muissa kuin tämän artiklan 1 kohdassa määrätyissä olosuhteissa ennen asianomaisessa sopimuksessa määrätyn riitojen ratkaisumenettelyn tai tämän sopimuksen liitteen XXXI tai tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 luvun (Riitojen ratkaiseminen) mukaisen kiireellisyysmenettelyn päättämistä.

    3.  Osapuolta ei pidetä vastuussa tämän artiklan mukaisesta kauttakulun keskeytyksestä tai vähentämisestä, jos kyseinen osapuoli ei voi tarjota tai kauttakuljettaa energiatuotteita kolmannen maan tai kolmannen maan valvonnassa tai lainkäyttövallassa olevan yksikön toiminnan johdosta.

    352 artikla

    Toimijoiden kauttakulkuvelvoite

    Kumpikin osapuoli varmistaa, että kiinteän infrastruktuurin ylläpidosta vastaavat toimijat toteuttavat tarvittavat toimenpiteet

    a) 

    kauttakulun tahattoman keskeyttämisen tai vähentämisen riskin minimoimiseksi; ja

    b) 

    tavanomaisen toiminnan pikaisen palauttamiseksi tahattomasti keskeytetyn tai vähennetyn kauttakulun jälkeen.

    353 artikla

    Sähkön ja maakaasun sääntelyviranomainen

    1.  Direktiivin 2003/55/EY ja direktiivin 2003/54/EY mukaisesti sähkön ja maakaasun alan sääntelyviranomaisen on oltava oikeudellisesti erillinen ja toiminnallisesti riippumaton kaikista muista julkisista tai yksityisistä elimistä, ja sillä on oltava riittävät valtuudet varmistaa toimiva kilpailu ja markkinoiden tehokas toiminta.

    2.  Sääntelyviranomaisen päätösten ja sen käyttämien menettelyjen on oltava tasapuoliset kaikkien markkinaosapuolten kannalta.

    3.  Toimijalla, johon sääntelyviranomaisen päätös vaikuttaa, on oltava oikeus valittaa päätöksestä muutoksenhakuelimeen, joka on riippumaton asianomaisista osapuolista. Jos muutoksenhakuelin ei ole luonteeltaan tuomioistuin, sen päätökset on aina perusteltava kirjallisesti ja sen päätöksistä on lisäksi voitava valittaa puolueettomalle ja riippumattomalle oikeusviranomaiselle. Muutoksenhakuelinten päätökset on pantava tehokkaasti täytäntöön.

    354 artikla

    Suhde energiayhteisösopimukseen

    1.  Jos tämän luvun määräykset ja energiayhteisösopimuksen määräykset tai energiayhteisösopimuksen mukaisesti sovellettavat unionin lainsäädännön määräykset ovat keskenään ristiriidassa, sovelletaan energiayhteisösopimuksen määräyksiä tai energiayhteisösopimuksen mukaisesti sovellettavia unionin lainsäädännön määräyksiä.

    2.  Tämän luvun määräyksiä täytäntöönpantaessa etusija annetaan sellaisen lainsäädännön tai muiden säädösten hyväksymiselle, jotka ovat yhdenmukaisia energiayhteisösopimuksen kanssa tai jotka perustuvat unionissa sovellettavaan lainsäädäntöön. Jos tämän luvun määräyksistä syntyy riitaa, nämä edellytykset täyttävien lainsäädännön tai muiden säädösten katsotaan olevan yhdenmukaisia tämän luvun kanssa. Arvioitaessa sitä, täyttävätkö lainsäädäntö tai muut säädökset nämä edellytykset, otetaan huomioon kaikki energiayhteisösopimuksen 91 artiklan mukaisesti annetut päätökset.

    3.  Kumpikaan osapuoli ei käytä tämän sopimuksen mukaista riitojenratkaisumenettelyä energiayhteisösopimuksen määräysten rikkomisen osalta.



    12 LUKU

    Avoimuus

    355 artikla

    Määritelmät

    Tässä luvussa

    1) 

    ”yleisesti sovellettavilla toimenpiteillä” tarkoitetaan lakeja, asetuksia, tuomioistuinten päätöksiä, menettelyjä ja hallinnollisia päätöksiä, joita sovelletaan yleisesti, ja mitä tahansa yleistä tai käsitteellistä tekoa, tulkintaa tai muuta vaatimusta, joka voi vaikuttaa tämän sopimuksen V osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) käsiteltäviin seikkoihin. Sillä ei tarkoiteta päätöstä, joka koskee yksittäistä henkilöä;

    2) 

    ”asianomaisella henkilöllä” tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä, jolla voi olla yleisesti sovellettavan toimenpiteen perusteella oikeuksia tai velvoitteita tämän sopimuksen V osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) tarkoitetulla tavalla.

    356 artikla

    Tavoite ja soveltamisala

    Osapuolet tunnustavat sen vaikutuksen, joka sääntelyjärjestelmällä voi olla niiden väliseen kauppaan ja investointeihin, ja ottavat käyttöön talouden toimijoita koskevan ennakoitavissa olevan sääntelyjärjestelmän ja tehokkaat menettelytavat ottaen asianmukaisesti huomioon oikeusvarmuuden ja suhteellisuuden vaatimukset.

    357 artikla

    Julkaisu

    1.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että yleisesti sovellettavat toimenpiteet

    a) 

    ovat nopeasti ja helposti saatavilla virallisesti nimetyn välineen kautta ja mahdollisuuksien mukaan sähköisessä muodossa niin, että henkilöt voivat tutustua niihin;

    b) 

    tarjoavat selityksen kyseisten toimenpiteiden tavoitteesta ja perusteluista; ja

    c) 

    ovat sellaisia, että niiden julkaisun ja voimaantulon välinen aika on riittävä, asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta.

    2.  Kumpikin osapuoli

    a) 

    pyrkii julkaisemaan asianmukaisen varhaisessa vaiheessa kaikki ehdotukset toteuttaa tai muuttaa yleisesti sovellettavia toimenpiteitä sekä selvityksen ehdotuksen tavoitteesta ja perusteluista;

    b) 

    antaa asianomaisille henkilöille riittävästi mahdollisuuksia esittää huomautuksia kyseisestä ehdotuksesta ja erityisesti varaa tähän riittävästi aikaa; ja

    c) 

    pyrkii ottamaan huomioon asianomaisten henkilöiden tällaisen ehdotuksen johdosta esittämät huomautukset.

    358 artikla

    Tiedustelut ja yhteyspisteet

    1.  Osapuolten välisen yhteydenpidon helpottamiseksi tämän sopimuksen V osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) käsiteltävien seikkojen osalta kumpikin osapuoli nimeää yhteyspisteen koordinoimaan yhteydenpitoa.

    2.  Kumpikin osapuoli perustaa tai pitää voimassa mekanismeja, joilla vastataan henkilöiden esittämiin tiedusteluihin, jotka koskevat yleisesti sovellettavaa toimenpidettä, jota on ehdotettu tai joka on voimassa, ja sen soveltamista. Tiedustelut voidaan esittää 1 kohdan mukaisesti perustetun yhteyspisteen kautta tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

    3.  Osapuolet tunnustavat, että 2 kohdassa tarkoitettu vastaus ei ole välttämättä lopullinen tai oikeudellisesti sitova, vaan se on annettu vain tiedoksi, jollei niiden lainsäädännössä toisin säädetä.

    4.  Osapuolen pyynnöstä toinen osapuoli toimittaa viipymättä tietoja ja vastaa kysymyksiin, jotka koskevat yleisesti sovellettavaa toimenpidettä tai ehdotusta hyväksyä tai muuttaa yleisesti sovellettavaa toimenpidettä, joka pyynnön esittäneen osapuolen mukaan voi vaikuttaa tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) toimintaan, riippumatta siitä, onko pyynnön esittäneelle osapuolelle aiemmin ilmoitettu kyseisestä toimenpiteestä.

    359 artikla

    Yleisesti sovellettavien toimenpiteiden hallinnointi

    Osapuolet hallinnoivat objektiivisella, puolueettomalla ja kohtuullisella tavalla kaikkia yleisesti sovellettavia toimenpiteitä. Sen vuoksi kumpikin osapuoli, soveltaessaan kyseisiä toimenpiteitä yksittäistapauksissa toisen osapuolen yksittäisiin henkilöihin, tavaroihin tai palveluihin,

    a) 

    pyrkii tarjoamaan asianomaisille henkilöille, joita menettely välittömästi koskee, kohtuullisessa määräajassa ja menettelysääntöjensä mukaisesti menettelyjen aloittamisen jälkeen selvityksen siitä oikeusviranomaisesta, jossa menettely on aloitettu, ja yleisen kuvauksen riidan aiheista sekä menettelyn luonteesta;

    b) 

    antaa asianomaisille henkilöille kohtuullisen mahdollisuuden esittää tosiasioita ja väitteitä näkemystensä tueksi ennen lopullista hallintotoimenpidettä, jos siihen on aikaa ja jos menettelyn luonne ja yleinen etu sen sallivat; ja

    c) 

    varmistaa, että sen menettelyt perustuvat sen lainsäädäntöön ja ovat lainsäädännön mukaisia.

    360 artikla

    Uudelleentarkastelu ja muutoksenhaku

    1.  Kumpikin osapuoli perustaa tai pitää voimassa oikeudellisia tuomioistuimia, välitystuomioistuimia tai hallinnollisia tuomioistuimia tai menettelyjä, joiden avulla voidaan tarkastella pikaisesti uudelleen ja, jos on aihetta, korjata tämän sopimuksen V osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) käsiteltäviin seikkoihin liittyviä hallinnollisia toimenpiteitä. Tällaisten tuomioistuinten ja menettelyjen on oltava puolueettomia ja riippumattomia hallinnollisesta toimeenpanosta vastaavasta viranomaisesta ja niistä vastaaville ei saa koitua merkittävää etua asian lopputuloksesta.

    2.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että asianosaisilla on tällaisissa tuomioistuimissa tai menettelyissä oikeus

    a) 

    kohtuulliseen mahdollisuuteen tukea tai puolustaa kantojaan; ja

    b) 

    ratkaisuun, joka perustuu näyttöön ja esitettyihin asiakirjoihin tai, jos osapuolen lainsäädäntö niin edellyttää, hallintoviranomaisen kokoamiin asiakirjoihin.

    3.  Kumpikin osapuoli varmistaa, että kyseessä olevasta hallinnollisesta toimesta vastaava viranomainen panee kyseisen ratkaisun täytäntöön ja noudattaa sitä, jollei osapuolen lainsäädännössä säädetystä muutoksenhausta tai uudelleentarkastelusta muuta johdu.

    361 artikla

    Sääntelyn laatu ja toimivuus sekä hyvä hallintotapa

    1.  Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä sääntelyn laadun ja toimivuuden parantamiseksi muun muassa vaihtamalla tietoja ja parhaita toimintatapoja, jotka koskevat niiden sääntelypolitiikkaa ja sääntelyn vaikutusten arviointeja.

    2.  Osapuolet sitoutuvat hyvän hallintotavan periaatteisiin ( 33 ) ja sopivat edistävänsä niitä yhdessä muun muassa tietojen ja parhaiden toimintatapojen vaihdon avulla.

    362 artikla

    Erityiset säännöt

    Tämän luvun määräyksiä sovelletaan rajoittamatta tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) muissa luvuissa vahvistettujen avoimuutta koskevien erityissääntöjen soveltamista.



    13 LUKU

    Kauppa ja kestävä kehitys

    363 artikla

    Tausta ja tavoitteet

    1.  Osapuolet palauttavat mieliin Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 1992 ympäristö- ja kehityskonferenssin Agenda 21:n, ILO:n vuoden 1998 julistuksen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista, kestävää kehitystä koskevan Johannesburgin täytäntöönpanosuunnitelman vuodelta 2002, Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvoston ministerikokouksen vuonna 2006 täystyöllisyydestä ja ihmisarvoisesta työstä antaman julistuksen sekä vuonna 2008 annetun ILO:n julistuksen sosiaalisesti oikeudenmukaisesta globalisaatiosta. Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa edistää kansainvälisen kaupan kehittämistä niin, että edistetään pyrkimystä kestävään kehitykseen ja nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvointiin, ja sitoumuksensa varmistaa, että tämä tavoite sisältyy ja otetaan huomioon niiden välisten kauppasuhteiden kaikilla tasoilla.

    2.  Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa pyrkiä kohti kestävää kehitystä ja tunnustavat, että taloudellinen ja sosiaalinen kehitys sekä ympäristönsuojelu ovat kestävän kehityksen toisistaan riippuvaisia ja toisiaan vahvistavia pilareita. Ne korostavat, että on hyödyllistä tarkastella kauppaan liittyviä työ ( 34 )- ja ympäristökysymyksiä osana kaupan ja kestävän kehityksen globaalia lähestymistapaa.

    364 artikla

    Oikeus sääntelyyn ja suojan tasot

    1.  Osapuolet tunnustavat kummankin osapuolen oikeuden määritellä kestävää kehitystä koskevan politiikkansa ja painopisteensä, vahvistaa omat sisäiset ympäristönsuojelun ja työsuojelun tasonsa ja antaa tai muuttaa asiaa koskevaa lainsäädäntöään ja politiikkaansa tämän sopimuksen 365 ja 366 artiklassa tarkoitettuja kansainvälisesti tunnustettuja normeja ja sopimuksia noudattaen.

    2.  Tässä yhteydessä kumpikin osapuoli pyrkii varmistamaan, että sen lainsäädännössä ja politiikassa määrätään korkeatasoisesta ympäristön suojelusta ja työsuojelusta ja tuetaan niitä, ja pyrkii jatkuvasti parantamaan kyseistä lainsäädäntöä ja politiikkaa ja niiden perustana olevaa suojelun tasoa.

    365 artikla

    Monenväliset työelämää koskevat normit ja sopimukset

    1.  Osapuolet tunnustavat täyden ja tuottavan työllisyyden ja ihmisarvoisen työn keskeisen merkityksen globalisaation hallitsemisessa ja vahvistavat sitoumuksensa edistää kansainvälistä kauppaa tavalla, joka tukee täyden ja tuottavan työllisyyden ja ihmisarvoisen työn tarjoamista kaikille. Osapuolet sitoutuvat tältä osin keskustelemaan ja tekemään yhteistyötä asianmukaisella tavalla molemmille tärkeissä kauppaan liittyvissä työelämän kysymyksissä.

    2.  Niiden velvoitteiden mukaisesti, jotka niillä on ILO:n jäseninä, ja työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista vuonna 1998 annetun ILO:n julistuksen ja sen seurantamekanismin mukaisesti osapuolet sitoutuvat noudattamaan, edistämään ja toteuttamaan lainsäädännössään ja menettelytavoissaan ja koko alueellaan keskeisiin ILO:n yleissopimuksiin sisältyviä kansainvälisesti hyväksyttyjä työelämän perusnormeja ja erityisesti

    a) 

    järjestäytymisoikeutta ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden tehokasta tunnustamista;

    b) 

    kaikenlaisen pakkotyön poistamista;

    c) 

    lapsityövoiman käytön tosiasiallista poistamista; ja

    d) 

    työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistamista.

    3.  Osapuolet vahvistavat sitoutuneensa panemaan tehokkaasti täytäntöön lainsäädännössään ja menettelytavoissaan jäsenvaltioiden ja Moldovan tasavallan ratifioimat ILO:n keskeiset, tärkeimmät ja muut yleissopimukset.

    4.  Osapuolet harkitsevat myös sellaisten tärkeimpien ja muiden yleissopimusten ratifioimista, jotka ILO on luokitellut ajan tasalla oleviksi. Osapuolet vaihtavat siltä osin säännöllisesti tietoja tilanteestaan ja edistymisestään ratifiointiprosessissa.

    5.  Osapuolet tunnustavat, että työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien loukkaamiseen ei voida vedota eikä sitä voida muutenkaan käyttää oikeutettuna kilpailuetuna ja ettei työnormeja saisi käyttää kaupassa protektionistisiin tarkoituksiin.

    366 artikla

    Monenvälinen ympäristöhallinto ja ympäristösopimukset

    1.  Osapuolet tunnustavat kansainvälisen ympäristöhallinnon ja kansainvälisten ympäristösopimusten merkityksen kansainvälisen yhteisön vastauksena maailmanlaajuisiin tai alueellisiin ympäristöongelmiin sekä korostavat tarvetta kauppapolitiikan ja ympäristöpolitiikan keskinäiseen täydentävyyteen. Osapuolet sitoutuvat tältä osin keskustelemaan ja tekemään yhteistyötä asianmukaisella tavalla kauppaan liittyviä ympäristökysymyksiä koskevissa neuvotteluissa ja muissa kauppaan liittyvissä molemmille tärkeissä ympäristöasioissa.

    2.  Osapuolet vahvistavat uudelleen sitoumuksensa panna tehokkaasti täytäntöön lainsäädännöissään ja käytännöissään monenväliset ympäristösopimukset, joiden osapuolia ne ovat.

    3.  Osapuolet vaihtavat keskenään säännöllisesti tietoja tilanteestaan ja edistymisestään monenvälisten ympäristösopimusten tai niiden muutosten ratifioinnissa.

    4.  Osapuolet vahvistavat uudelleen sitoumuksensa pyrkiä saavuttamaan Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen ja sen Kioton pöytäkirjan lopullinen tavoite. Ne sitoutuvat tekemään yhteistyötä tulevan kansainvälisen ilmastonmuutoskehyksen kehittämiseksi Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen ja siihen liittyvien sopimusten ja päätösten mukaisesti.

    5.  Tämän sopimuksen määräykset eivät estä osapuolia ottamasta käyttöön tai pitämästä voimassa toimenpiteitä monenvälisten ympäristösopimusten, joiden osapuolia ne ovat, täytäntöönpanemiseksi edellyttäen, että tällaisia toimenpiteitä ei sovelleta tavalla, joka johtaisi mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään osapuolten välillä tai kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

    367 artikla

    Kestävää kehitystä edistävä kauppa ja investointitoiminta

    Osapuolet vahvistavat uudelleen sitoutuvansa edistämään kaupan vaikutusta kestävään kehityksen saavuttamiseen sen taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien osalta. Tämän mukaisesti osapuolet

    a) 

    tunnustavat työelämän perusnormien ja ihmisarvoisen työn myönteisen vaikutuksen talouden tehokkuuden, innovaatioiden ja tuottavuuden kannalta ja pyrkivät saamaan yhtäältä kauppapolitiikat ja toisaalta työelämää koskevat politiikat johdonmukaisemmiksi;

    b) 

    pyrkivät helpottamaan ja edistämään ympäristöhyödykkeiden ja -palvelujen kauppaa sekä niihin tehtäviä investointeja muun muassa pyrkimällä poistamaan niihin liittyviä tullien ulkopuolisia esteitä;

    c) 

    pyrkivät helpottamaan kaupan ja investointien esteiden poistamista sellaisten tavaroiden ja palvelujen osalta, joilla on erityistä merkitystä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisen kannalta, kuten kestävä ja uusiutuva energia sekä energiatehokkaat tuotteet ja palvelut, muun muassa laatimalla poliittisia toimintakehyksiä, jotka edistävät parhaiden saatavilla olevien teknologioiden käyttöönottoa, sekä edistämällä normeja, jotka vastaavat ympäristön ja talouden tarpeita ja minimoivat kaupan teknisiä esteitä;

    d) 

    sopivat edistävänsä sellaisten tavaroiden kauppaa, jotka parantavat sosiaalisia oloja ja edistävät ympäristöä säästäviä käytäntöjä, mukaan lukien tavarat, jotka kuuluvat kestävyyden takaavien vapaaehtoisten järjestelmien, esimerkiksi reilun kaupan, eettisen kaupan, ympäristömerkkien ja luonnonvaroja hyödyntävien tuotteiden sertifiointijärjestelmien, piiriin;

    e) 

    sopivat edistävänsä yritysten sosiaalista vastuuta muun muassa vaihtamalla tietoja ja kokemuksia parhaista toimintatavoista. Osapuolet viittaavat siltä osin asianomaisiin kansainvälisesti tunnustettuihin periaatteisiin ja ohjeisiin, joita ovat OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -aloite ja ILO:n kolmikantainen periaatejulistus, joka koskee monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa.

    368 artikla

    Biologinen monimuotoisuus

    1.  Osapuolet tunnustavat, että on tärkeää varmistaa biologisen monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö keskeisenä osana kestävän kehityksen saavuttamista, ja vahvistavat uudelleen sitoutumisensa biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja muiden sellaisten asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten mukaisesti, joiden osapuolia ne ovat.

    2.  Tätä varten osapuolet sitoutuvat

    a) 

    edistämään biologisten resurssien kestävällä käytöllä saatujen luonnonvaroja hyödyntävien tuotteiden kauppaa ja biologisen monimuotoisuuden suojelua;

    b) 

    vaihtamaan tietoja luonnonvaroja hyödyntävien tuotteiden kauppaa koskevista toimista tavoitteena pysäyttää biologisen monimuotoisuuden väheneminen ja pienentää biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita, sekä tarvittaessa toimimaan yhteistyössä politiikkojensa vaikutuksen maksimoimiseksi ja sen varmistamiseksi, että politiikat tukevat toisiaan;

    c) 

    edistämään lajien luettelointia luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES-sopimus) mukaisesti, jos kyseisiä lajeja pidetään uhanalaisina; ja

    d) 

    toimimaan yhteistyössä alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla pyrkimyksenä edistää biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä luonnon tai maatalouden ekosysteemeissä, myös uhanalaisten lajien ja niiden elinympäristöjen, erityisesti suojeltujen luonnonympäristöjen ja geneettisen monimuotoisuuden osalta, ekosysteemien tervehdyttämistä sekä sellaisten kielteisten ympäristövaikutusten poistamista tai vähentämistä, jotka johtuvat elollisten ja muiden kuin elollisten luonnonvarojen tai ekosysteemien käytöstä.

    369 artikla

    Kestävä metsätalous ja metsätuotteiden kauppa

    1.  Osapuolet tunnustavat, että on tärkeää varmistaa metsien suojelu ja kestävä metsätalous, ja metsien merkityksen osapuolten taloudellisten ja sosiaalisten sekä ympäristötavoitteiden kannalta.

    2.  Tätä varten osapuolet sitoutuvat

    a) 

    edistämään kestävästi hoidetuista metsistä peräisin olevien, alkuperämaan sovellettavan lainsäädännön mukaisesti korjattujen metsätuotteiden kauppaa. Tältä osin toteutettaviin toimiin voi kuulua metsälainsäädännön noudattamista, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekeminen;

    b) 

    vaihtamaan tietoja kestävällä tavalla hoidetuista metsistä peräisin olevan puutavaran ja puutuotteiden kulutuksen edistämistä koskevista toimenpiteistä ja tarvittaessa toimimaan yhteistyössä tällaisten toimenpiteiden kehittämiseksi;

    c) 

    hyväksymään toimenpiteitä, joilla edistetään metsien suojelua ja torjutaan laittomia hakkuita ja niihin liittyvää kauppaa, tarvittaessa myös kolmansissa maissa;

    d) 

    vaihtamaan tietoja metsähallinnon tehostamista koskevista toimista ja tarvittaessa toimimaan yhteistyössä pystyäkseen maksimoimaan sellaisten politiikkojensa vaikutuksen, joiden tavoitteena on jättää laittomasti korjattu puutavara ja puutuotteet kauppavirtojen ulkopuolelle ja varmistamaan, että nämä politiikat tukevat toisiaan;

    e) 

    edistämään puulajien luettelointia CITES-yleissopimuksen mukaisesti, jos kyseisiä lajeja pidetään uhanalaisina; ja

    f) 

    toimimaan yhteistyössä alueellisesti ja maailmanlaajuisesti metsien suojelun ja kaikentyyppisten metsien kestävän hoidon edistämiseksi käyttäen metsien vastuullista hoitoa edistävää sertifiointia.

    370 artikla

    Kalatuotteiden kauppa

    Ottaen huomioon kalavarojen vastuullisen ja kestävän hoidon merkityksen sekä hyvän hallinnon edistämisen kaupassa osapuolet sitoutuvat

    a) 

    edistämään parhaita käytäntöjä kalavarojen hoidossa, jotta voidaan varmistaa kalavarojen säilyttäminen ja hoito kestävällä tavalla ja ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan pohjalta;

    b) 

    toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä kalastustoiminnan seurantaa ja valvontaa varten;

    c) 

    varmistamaan, että kaikkia alueellisten kalastusjärjestöjen hyväksymiä suojelu- ja valvontatoimenpiteitä noudatetaan, sekä toimimaan mahdollisimman laajassa yhteistyössä kyseisten järjestöjen kanssa ja niiden sisällä; ja

    d) 

    toimimaan yhteistyössä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän (LIS) kalastuksen ja kalastukseen liittyvän toiminnan torjunnassa soveltaen kattavia, tehokkaita ja avoimia toimenpiteitä. Osapuolet toteuttavat myös politiikkoja ja toimenpiteitä LIS-tuotteiden jättämiseksi kauppavirtojen ja niiden markkinoiden ulkopuolelle.

    371 artikla

    Suojelun tasojen säilyttäminen

    1.  Osapuolet tunnustavat, että ei ole asianmukaista edistää kauppaa tai investointeja alentamalla sisäisen ympäristö- tai työlainsäädännön mukaista suojaa.

    2.  Osapuoli ei saa jättää soveltamatta ympäristö- tai työlainsäädäntöään tai poiketa siitä tai tarjoutua jättämään sitä soveltamatta tai poikkeamaan siitä edistääkseen kauppaa tai jonkin investoijan investoinnin tekemistä, hankkimista, laajentamista tai säilyttämistä alueellaan.

    3.  Osapuoli ei saa laiminlyödä ympäristö- ja työlainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa jatkuvilla tai toistuvilla toimilla tai toimimattomuudella edistääkseen kauppaa ja investointeja.

    372 artikla

    Tieteellinen tieto

    Valmistellessaan ja toteuttaessaan toimenpiteitä, joilla pyritään suojelemaan ympäristöä tai työehtoja ja jotka saattavat vaikuttaa kauppaan tai investointeihin, osapuolet ottavat huomioon käytettävissä olevat tieteelliset ja tekniset tiedot sekä asiaankuuluvat kansainväliset normit, suuntaviivat ja mahdolliset suositukset varovaisuusperiaate mukaan lukien.

    373 artikla

    Avoimuus

    Kumpikin osapuoli huolehtii sisäisen lainsäädäntönsä ja tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 12 luvun (Avoimuus) mukaisesti siitä, että toimenpiteet, joilla pyritään suojelemaan ympäristöä tai työehtoja ja jotka saattavat vaikuttaa kauppaan tai investointeihin, kehitetään, otetaan käyttöön ja pannaan täytäntöön avoimesti, että niistä ilmoitetaan hyvissä ajoin ja järjestetään julkinen kuuleminen sekä että niistä tiedotetaan asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti valtiosta riippumattomille toimijoille ja annetaan näille mahdollisuus esittää näkemyksensä.

    374 artikla

    Kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten uudelleenarviointi

    Osapuolet sitoutuvat tarkastelemaan uudelleen, seuraamaan ja arvioimaan tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) täytäntöönpanon vaikutusta kestävään kehitykseen sekä niiden omien että tällä sopimuksella perustettujen osallistumisprosessien ja instituutioiden välityksellä ja esimerkiksi kauppaan liittyvien kestävää kehitystä koskevien vaikutustenarviointien avulla.

    375 artikla

    Toimiminen yhdessä kaupan ja kestävän kehityksen alalla

    Osapuolet tunnustavat, että on tärkeää toimia yhdessä ympäristö- ja työmarkkinapolitiikkojen kauppaan liittyvien näkökohtien osalta tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) tavoitteiden saavuttamiseksi. Ne voivat toimia yhteistyössä muun muassa seuraavilla aloilla:

    a) 

    kaupan ja kestävän kehityksen työ- tai ympäristönäkökohdat kansainvälisissä yhteyksissä, erityisesti WTO:n, ILO:n, YK:n ympäristöohjelman (UNEP) ja monenvälisten ympäristösopimusten puitteissa;

    b) 

    menetelmät ja indikaattorit, joita käytetään kaupan vaikutusta kestävään kehitykseen koskevissa arvioinneissa;

    c) 

    työ- ja ympäristösäännösten, -normien ja -standardien vaikutus kauppaan ja investointeihin sekä kauppaa ja investointeja koskevien sääntöjen vaikutus työ- ja ympäristölainsäädäntöön, mukaan lukien työ- ja ympäristösäännösten ja -politiikan kehitykseen;

    d) 

    tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) myönteiset ja kielteiset vaikutukset kestävään kehitykseen ja tavat, joilla niitä voidaan lisätä, estää tai lieventää ottaen huomioon myös jommankumman tai molempien osapuolten toteuttamat kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnit;

    e) 

    keskeisten, tärkeimpien ja muiden ajanmukaisten ILO:n yleissopimusten ja monenvälisten ympäristösopimusten, jotka ovat kaupan kannalta merkittäviä, ratifioinnin ja tehokkaan täytäntöönpanon edistäminen;

    f) 

    yksityisen ja julkisen sertifioinnin sekä jäljitettävyys- ja merkintäjärjestelmien, muun muassa ympäristömerkkijärjestelmän, edistäminen;

    g) 

    yritysten sosiaalisen vastuun edistäminen esimerkiksi toteuttamalla toimia, jotka koskevat kansainvälisesti tunnustetuista suuntaviivoista ja periaatteista tiedottamista, niiden noudattamista, täytäntöönpanoa ja seurantaa;

    h) 

    ILO:n laatiman ihmisarvoisen työn toimintaohjelman kauppaan liittyvät näkökohdat, joihin kuuluvat kaupan ja täyden ja tuottavan työllisyyden välinen yhteys, työmarkkinoiden mukauttaminen, työelämän perusnormit, työvoimatilastot, henkilöresurssien kehittäminen ja elinikäinen oppiminen, sosiaalinen suojelu ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu sekä sukupuolten tasa-arvo;

    i) 

    monenvälisten ympäristösopimusten kauppaan liittyvät näkökohdat, mukaan lukien tulliyhteistyö;

    j) 

    nykyisen ja tulevan kansainvälisen ilmastonmuutosta koskevan järjestelmän kauppaan liittyvät näkökohdat, mukaan lukien vähähiilisten teknologioiden ja energiatehokkuuden edistäminen;

    k) 

    biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä edistävät kauppaan liittyvät toimenpiteet;

    l) 

    kauppaan liittyvät toimenpiteet metsäkadon torjumiseksi muun muassa siten, että puututaan laittoman hakkuun aiheuttamiin ongelmiin; ja

    m) 

    kauppaan liittyvät toimenpiteet kestävien kalastuskäytäntöjen ja kestävästi hoidetuista kalavaroista peräisin olevien kalastustuotteiden kaupan edistämiseksi.

    376 artikla

    Institutionaaliset ja valvontajärjestelmät

    1.  Kumpikin osapuoli nimeää hallinnostaan yksikön, joka toimii toisen osapuolen yhteyspisteenä tätä lukua sovellettaessa.

    2.  Perustetaan kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea. Se raportoi toimistaan tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaiselle kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle. Sen jäseninä on kunkin osapuolen korkean tason hallintovirkamiehiä.

    3.  Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea kokoontuu vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä ja sen jälkeen tarvittaessa tarkastelemaan tämän luvun ja tämän sopimuksen 375 artiklan mukaisesti aloitettujen yhteistyötoimien täytäntöönpanoa. Tämä alakomitea hyväksyy työjärjestyksensä.

    4.  Kumpikin osapuoli kutsuu koolle yhden tai useamman uuden tai olemassa olevan sisäisen, kestävää kehitystä käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän, jonka tehtävänä on antaa neuvoja tähän lukuun liittyvistä kysymyksistä. Tällaiset ryhmät voivat, myös omasta aloitteestaan, esittää näkemyksiä ja antaa suosituksia tämän luvun täytäntöönpanosta.

    5.  Sisäiset neuvoa-antavat ryhmät koostuvat kansalaisyhteiskuntaa edustavista riippumattomista organisaatioista, joissa on tasapainoisesti edustettuina talous-, sosiaali- ja ympäristöalan sidosryhmiä, muun muassa työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä, valtiosta riippumattomia järjestöjä, elinkeinoelämän järjestöjä sekä muita asiaan liittyviä sidosryhmiä.

    377 artikla

    Yhteinen kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumi

    1.  Osapuolet helpottavat alueelleen sijoittautuneiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden yhteisen foorumin, johon osallistuu myös osapuolten sisäisten neuvoa-antavien ryhmien jäseniä ja kansalaisia, käymää vuoropuhelua tämän sopimuksen kestävän kehityksen näkökohdista. Osapuolet edistävät asian kannalta merkityksellisten tahojen, kuten riippumattomien työnantaja-, työntekijä- ja ympäristöjärjestöjen sekä elinkeinoelämän järjestöjen ja tarvittaessa muiden asiaan liittyvien sidosryhmien, tasapuolista edustamista.

    2.  Yhteinen kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumi kutsutaan koolle kerran vuodessa, jolleivät osapuolet muuta sovi. Osapuolet sopivat yhteisen kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumin toiminnasta viimeistään vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

    3.  Osapuolet antavat yhteiselle kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumille selvityksen tämän luvun täytäntöönpanosta. Yhteisen kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumin näkemykset ja lausunnot toimitetaan osapuolille ja ne saatetaan julkisesti saataville.

    378 artikla

    Valtioiden väliset neuvottelut

    1.  Tätä lukua koskevissa kysymyksissä osapuolet voivat turvautua vain tässä artiklassa ja tämän sopimuksen 379 artiklassa määrättyihin menettelyihin.

    2.  Osapuoli voi ehdottaa neuvotteluja toisen osapuolen kanssa mistä tahansa tämän luvun mukaisesta kysymyksestä toimittamalla kirjallisen pyynnön toisen osapuolen yhteyspisteeseen. Pyynnössä asia on esitettävä selkeästi, tarkennettava käsiteltävä ongelma ja esitettävä lyhyt tiivistelmä tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista väitteistä. Neuvottelut aloitetaan viipymättä sen jälkeen kun osapuoli on toimittanut neuvottelupyynnön.

    3.  Osapuolet pyrkivät kaikin tavoin pääsemään asiassa molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Osapuolten on otettava huomioon ILO:n tai asianomaisten monenvälisten ympäristöjärjestöjen tai -elinten toiminta, jotta voidaan edistää yhteistyötä ja johdonmukaisuutta osapuolten ja näiden organisaatioiden työssä. Osapuolet voivat pyytää tarvittaessa neuvoja näiltä organisaatioilta tai elimiltä tai muilta sopiviksi katsomiltaan henkilöiltä tai elimiltä asian perusteellista selvittämistä varten.

    4.  Jos osapuoli katsoo, että asiasta on keskusteltava edelleen, osapuoli voi pyytää, että kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea kokoontuu tarkastelemaan asiaa, toimittamalla kirjallisen pyynnön toisen osapuolen yhteyspisteeseen. Alakomitean on kokoonnuttava viipymättä, ja sen on pyrittävä löytämään asiaan ratkaisu.

    5.  Tarvittaessa kyseinen alakomitea voi pyytää neuvoa jommankumman osapuolen tai molempien osapuolten sisäiseltä neuvoa-antavalta ryhmältä tai ryhmiltä tai muuta asiantuntija-apua.

    6.  Neuvottelevien osapuolten asiassa saavuttama lopputulos on saatettava julkisesti saataville.

    379 artikla

    Asiantuntijapaneeli

    1.  Kumpikin osapuoli voi 90 päivän kuluttua tämän sopimuksen 378 artiklan 2 kohdan mukaisen neuvottelupyynnön toimittamisen jälkeen pyytää, että asiantuntijapaneeli kokoontuu tarkastelemaan asiaa, jota ei ole tyydyttävästi käsitelty valtioiden välisissä neuvotteluissa.

    2.  Jollei tässä artiklassa toisin määrätä, sovelletaan tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 luvun (Riitojen ratkaiseminen) 3 jakson 1 ja 3 alajakson ja 406 artiklan määräyksiä sekä tämän sopimuksen liitteessä XXXIII olevaa työjärjestystä ja tämän sopimuksen liitteessä XXXIV esitettyjä välimiesten ja sovittelijoiden käytännesääntöjä, jäljempänä ”käytännesäännöt”.

    3.  Ensimmäisessä kokouksessaan tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea laatii luettelon vähintään 15 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan asiantuntijoina paneelin menettelyissä. Kumpikin osapuoli ehdottaa vähintään viittä henkilöä asiantuntijoina toimimista varten. Osapuolet valitsevat myös vähintään viisi henkilöä, jotka eivät ole kummankaan osapuolen kansalaisia ja jotka voivat toimia asiantuntijapaneelin puheenjohtajana. Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea varmistaa, että luettelo on aina mainitun suuruinen.

    4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitetun luettelon on koostuttava henkilöistä, joilla on erityistietämystä tai asiantuntemusta tässä luvussa käsitellyistä oikeus-, työ- tai ympäristökysymyksistä tai kansainvälisistä sopimuksista johtuvien riitojen ratkaisemisesta. Heidän on oltava riippumattomia ja toimittava yksilöinä, he eivät saa ottaa käsiteltävänä olevaan asiaan liittyviä ohjeita miltään organisaatiolta tai hallitukselta eikä heillä ei saa olla sidoksia minkään osapuolen hallitukseen ja heidän on noudatettava tämän sopimuksen liitteessä XXXIV esitettyjä käytännesääntöjä.

    5.  Tämän luvun alaan kuuluvien kysymysten osalta asiantuntijapaneelin on koostuttava tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa luettelossa olevista asiantuntijoista tämän sopimuksen 385 artiklan ja tämän sopimuksen liitteessä XXXIII esitetyn työjärjestyksen 8 artiklan mukaisesti.

    6.  Asiantuntijapaneeli voi pyytää osapuolilta, sisäiseltä neuvoa-antavalta ryhmältä tai ryhmiltä tai kaikilta muilta asianmukaisiksi katsomiltaan tahoilta tietoja ja neuvoja. Tämän sopimuksen 365 ja 366 artiklassa tarkoitettujen monenvälisten sopimusten noudattamiseen liittyvissä asioissa asiantuntijapaneelin olisi pyydettävä tietoja ja neuvoja ILO:lta tai monenvälisten sopimusten mukaisilta elimiltä.

    7.  Asiantuntijapaneelin on annettava osapuolille laatimansa kertomus tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 luvussa (Riitojen ratkaiseminen) määrättyjä menettelyjä noudattaen. Kertomuksessa esitetään tosiseikat, asiaa koskevien määräysten sovellettavuus sekä havaintojen ja suositusten perustelut. Osapuolet saattavat kertomuksen julkisesti saataville 15 päivän kuluessa sen antamisesta.

    8.  Osapuolet neuvottelevat asianmukaisista toimenpiteistä, jotka pannaan täytäntöön ottaen huomioon asiantuntijapaneelin kertomuksen ja suositukset. Asianomaisen osapuolen on ilmoitettava neuvoa-antavalle ryhmälleen tai ryhmilleen ja toiselle osapuolelle päätöksensä, joka koskee toteutettavia toimia tai toimenpiteitä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kertomuksen julkistamisesta. Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea valvoo asiantuntijapaneelin kertomuksen ja suositusten jatkotoimia. Neuvoa-antavat elimet ja yhteinen kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumi voivat esittää huomionsa tältä osin kaupan ja kestävän kehityksen alakomitealle.



    14 LUKU

    Riitojen ratkaiseminen



    1 Jakso

    Tavoite ja soveltamisala

    380 artikla

    Tavoite

    Tämän luvun tavoitteena on luoda tehokas ja toimiva järjestelmä osapuolten välisten, tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) tulkintaan ja soveltamiseen liittyvien riitojen välttämiseksi ja ratkaisemiseksi, jotta päästäisiin mahdollisuuksien mukaan yhteisesti sovittuun ratkaisuun.

    381 artikla

    Soveltamisala

    Tätä lukua sovelletaan kaikkiin tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) määräysten tulkintaan ja soveltamiseen liittyviin riitoihin, jollei toisin määrätä.



    2 Jakso

    Neuvottelut ja sovittelu

    382 artikla

    Neuvottelut

    1.  Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki tämän sopimuksen 381 artiklassa tarkoitetut riidat käymällä neuvotteluja vilpittömässä mielessä ja siten, että tavoitteena on päästä yhteisesti sovittuun ratkaisuun.

    2.  Osapuoli pyytää neuvotteluja esittämällä toiselle osapuolelle kirjallisen pyynnön, josta lähetetään kopio tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaiselle kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle ja joka on perusteltava muun muassa nimeämällä kyseessä oleva toimenpide ja tämän sopimuksen 381 artiklassa tarkoitetut määräykset, joita sen mielestä olisi sovellettava.

    3.  Neuvottelut on pidettävä 30 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamispäivästä, ja ne on käytävä, jolleivät osapuolet muuta sovi, pyynnön kohteena olevan osapuolen alueella. Neuvottelut on katsottava loppuun suoritetuiksi 30 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, jollei kumpikin osapuoli hyväksy neuvottelujen jatkamista. Neuvottelut, erityisesti kaikki osapuolten neuvottelujen aikana paljastamat tiedot ja esittämät kannat, ovat luottamuksellisia eivätkä vaikuta kummankaan osapuolen oikeuksiin myöhemmissä menettelyissä.

    4.  Neuvottelut kiireellisistä asioista, mukaan lukien pilaantuvia tavaroita tai kausitavaroita tai -palveluja koskevat asiat, on järjestettävä 15 päivän kuluessa siitä, kun pyynnön kohteena oleva osapuoli on vastaanottanut pyynnön, ja ne katsotaan loppuun käydyiksi kyseisten 15 päivän kuluessa, jollei kumpikin osapuoli hyväksy neuvottelujen jatkamista.

    5.  Jos se osapuoli, jolle pyyntö on esitetty, ei vastaa neuvottelupyyntöön kymmenen päivän kuluessa sen vastaanottamisesta tai jos neuvotteluja ei järjestetä tämän artiklan 3 tai 4 kohdassa määrätyissä määräajoissa tai jos osapuolet sopivat, että neuvotteluja ei aloiteta, tai jos neuvottelut on saatettu päätökseen, mutta yhteisesti sovittuun ratkaisuun ei ole päästy, osapuoli, joka on pyytänyt neuvotteluja, voi vedota tämän sopimuksen 384 artiklaan.

    6.  Neuvottelujen aikana kummankin osapuolen on esitettävä tosiasioita koskevat riittävät tiedot, joiden avulla on mahdollista arvioida kattavasti tapaa, jolla kyseessä oleva toimenpide voisi vaikuttaa tämän sopimuksen toimintaan ja soveltamiseen.

    7.  Jos neuvottelut koskevat energiatuotteiden kuljetusta verkkojen kautta ja toinen osapuoli pitää riidan ratkaisemista kiireellisenä osapuolten välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen vuoksi, neuvottelut on järjestettävä kolmen päivän kuluessa pyynnön esittämisestä ja ne katsotaan loppuun käydyiksi kolmen päivän kuluessa pyynnön esittämisestä, ellei kumpikin osapuoli hyväksy neuvottelujen jatkamista.

    383 artikla

    Sovittelu

    Osapuoli voi pyytää toista osapuolta aloittamaan sovittelumenettelyn tämän sopimuksen liitteen XXXII mukaisesti sellaisten toimenpiteiden osalta, jotka vaikuttavat haitallisesti osapuolten väliseen kauppaan tai sijoituksiin.



    3 Jakso

    Riitojenratkaisumenettelyt



    1 Alajakso

    Välimiesmenettely

    384 artikla

    Välimiesmenettelyn aloittaminen

    1.  Jos osapuolet eivät ole onnistuneet ratkaisemaan riitaa tämän sopimuksen 382 artiklassa määrättyjen neuvottelujen avulla, neuvotteluja pyytänyt osapuoli voi pyytää välimiespaneelin asettamista tämän artiklan mukaisesti.

    2.  Välimiespaneelin asettamista koskeva pyyntö on tehtävä kirjallisesti toiselle osapuolelle ja tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaiselle kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle. Kantajaosapuolen on pyynnössään nimettävä kyseessä oleva toimenpide ja selitettävä riittävät ja selkeät oikeudelliset perusteet esittäen, millä tavoin kyseinen toimenpide on ristiriidassa tämän sopimuksen 381 artiklassa tarkoitettujen määräysten kanssa.

    385 artikla

    Välimiespaneelin asettaminen

    1.  Välimiespaneeli koostuu kolmesta välimiehestä.

    2.  Sopiakseen välimiespaneelin kokoonpanosta osapuolet neuvottelevat keskenään kymmenen päivän kuluessa siitä, kun vastaajaosapuoli on vastaanottanut pyynnön välimiespaneelin asettamisesta.

    3.  Jos osapuolet eivät pysty sopimaan välimiespaneelin kokoonpanosta tämän artiklan 2 kohdassa asetetussa määräajassa, kumpikin osapuoli voi nimetä tämän sopimuksen 404 artiklan mukaisesti laaditusta alaluettelostaan välimiehen viiden päivän kuluessa tämän artiklan 2 kohdassa asetetun määräajan päättymisestä. Jos jompikumpi osapuolista ei pysty nimeämään välimiestä, tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaisen kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevän assosiaatiokomitean puheenjohtajan tai puheenjohtajan valtuuttaman henkilön on toisen osapuolen pyynnöstä valittava välimies arvalla kyseisen osapuolen alaluettelosta, joka sisältyy tämän sopimuksen 404 artiklan mukaisesti laadittuun luetteloon.

    4.  Jolleivät osapuolet pääse sopimukseen välimiespaneelin puheenjohtajasta tämän artiklan 2 kohdassa asetetussa määräajassa, kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevän assosiaatiokomitean puheenjohtajan tai puheenjohtajan valtuuttaman henkilön on kumman tahansa osapuolen pyynnöstä valittava välimiespaneelin puheenjohtaja arvalla puheenjohtajien alaluettelosta, joka sisältyy tämän sopimuksen 404 artiklan mukaisesti laadittuun luetteloon.

    5.  Kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevän assosiaatiokomitean puheenjohtaja tai tämän valtuuttama henkilö valitsee välimiehet viiden päivän kuluessa siitä, kun jompikumpi osapuoli on esittänyt 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun pyynnön.

    6.  Välimiespaneelin asettamispäiväksi katsotaan se päivä, jona viimeinen kolmesta valitusta välimiehestä hyväksyy nimityksen tämän sopimuksen liitteessä XXXIII esitetyn työjärjestyksen mukaisesti.

    7.  Jos jotain tämän sopimuksen 404 artiklassa tarkoitettua luetteloa ei ole laadittu tai jos se ei sisällä riittävästi nimiä silloin kun tämän artiklan 3 ja 4 kohdan mukainen pyyntö tehdään, välimiehet valitaan arvalla niiden henkilöiden joukosta, joita joko toinen osapuoli tai molemmat osapuolet ovat virallisesti ehdottaneet.

    8.  Jolleivät osapuolet toisin sovi, tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 11 lukua (Energian kauppapoliittiset näkökohdat) koskevan riidan osalta, jonka ratkaisemista toinen osapuoli pitää kiireellisenä osapuolten välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen tai sen uhan vuoksi, sovelletaan 3 kohdan toista virkettä ja 4 kohtaa turvautumatta 2 kohtaan, ja 5 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi asetetaan kaksi päivää.

    386 artikla

    Kiireellisyyttä koskeva alustava päätös

    Jos osapuoli sitä pyytää, välimiespaneelin on kymmenen päivän kuluessa asettamisestaan tehtävä alustava päätös siitä, katsotaanko asia kiireelliseksi.

    387 artikla

    Välimiespaneelin raportit

    1.  Välimiespaneelin on annettava osapuolille viimeistään 90 päivän kuluttua asettamispäivästään väliraportti, jossa esitetään selvitetyt tosiseikat, asiaa koskevien määräysten sovellettavuus sekä päätelmien ja annettavien suositusten perustelut. Jos paneeli katsoo, että määräaikaa ei pystytä noudattamaan, paneelin puheenjohtajan on ilmoitettava asiasta kirjallisesti osapuolille sekä tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaiselle kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle ja mainittava syyt viivästykseen sekä päivä, jona paneeli aikoo antaa väliraporttinsa. Väliraportti olisi joka tapauksessa annettava viimeistään 120 päivän kuluttua välimiespaneelin asettamispäivästä.

    2.  Osapuoli voi 14 päivän kuluessa väliraportin antamisesta toimittaa välimiespaneelille kirjallisen pyynnön tarkistaa tiettyjä väliraportin kohtia.

    3.  Kiireellisissä tapauksissa, mukaan lukien pilaantuvia tavaroita tai kausitavaroita ja -palveluja koskevat tapaukset, välimiespaneelin on kaikin keinoin pyrittävä antamaan väliraporttinsa 45 päivän kuluessa ja joka tapauksessa viimeistään 60 päivän kuluttua välimiespaneelin asettamispäivästä. Osapuoli voi seitsemän päivän kuluessa väliraportin antamisesta toimittaa välimiespaneelille kirjallisen pyynnön tarkistaa tiettyjä väliraportin kohtia.

    4.  Tarkasteltuaan osapuolten väliraportista esittämiä kirjallisia lausumia välimiespaneeli voi muuttaa raporttiaan ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan lisätutkimuksia. Lopullisen välitystuomion päätelmissä on käsiteltävä riittävästi alustavassa tutkintavaiheessa esitettyjä väitteitä, ja lisäksi päätelmissä on vastattava selkeästi osapuolten esittämiin kysymyksiin ja havaintoihin.

    5.  Tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 11 lukua (Energian kauppapoliittiset näkökohdat) koskevan riidan osalta, jonka ratkaisemista toinen osapuoli pitää kiireellisenä osapuolten välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen tai sen uhan vuoksi, väliraportti on annettava 20 päivän kuluttua välimiespaneelin asettamisesta ja kaikki tämän artiklan 2 kohdan mukaiset pyynnöt on esitettävä viiden päivän kuluessa kirjallisen raportin antamisesta. Välimiespaneeli voi myös päättää olla antamatta väliraporttia.

    388 artikla

    Kiireellisten energiaa koskevien riitojen sovittelu

    1.  Tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 11 lukua (Energian kauppapoliittiset näkökohdat) koskevan riidan osalta, jonka ratkaisemista toinen osapuoli pitää kiireellisenä osapuolten välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen tai sen uhan vuoksi, kumpikin osapuoli voi pyytää välimiespaneelin puheenjohtajaa toimimaan minkä tahansa riitaan liittyvän asian sovittelijana esittämällä paneelille tätä koskevan pyynnön.

    2.  Sovittelija pyrkii saavuttamaan sovun riidan ratkaisemiseksi tai sovun menettelystä, jolla riita voitaisiin ratkaista. Jos sovittelija ei onnistu löytämään sopua 15 päivän kuluessa nimittämisestään, hän suosittelee riidan ratkaisua tai menettelyä, jolla riita voitaisiin ratkaista, ja päättää ehdoista, joita noudatetaan sovittelijan määräämästä päivämäärästä alkaen riidan ratkaisuun saakka.

    3.  Osapuolet ja niiden valvonnan tai lainkäyttövallan piiriin kuuluvat yksiköt noudattavat 2 kohdan mukaisesti annettuja ehtoja koskevia suosituksia kolmen kuukauden ajan sovittelijan päätöksestä tai riidan ratkaisuun saakka sen mukaan, kumpi näistä päivämääristä on aikaisempi.

    4.  Sovittelijan on noudatettava tämän sopimuksen liitteessä XXXIV esitettyjä käytännesääntöjä.

    389 artikla

    Välitystuomioiden tiedoksianto

    1.  Välimiespaneelin on annettava lopullinen tuomionsa tiedoksi osapuolille ja tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaiselle kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle 120 päivän kuluessa välimiespaneelin asettamispäivästä. Jos välimiespaneeli katsoo, että määräaikaa ei pystytä noudattamaan, paneelin puheenjohtajan on ilmoitettava asiasta kirjallisesti osapuolille sekä kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle ja mainittava syyt viivästykseen sekä päivämäärä, jona paneeli aikoo antaa tuomionsa. Välitystuomio olisi joka tapauksessa annettava tiedoksi viimeistään 150 päivän kuluttua välimiespaneelin asettamispäivästä.

    2.  Kiireellisissä tapauksissa, mukaan lukien pilaantuvia tavaroita tai kausitavaroita tai -palveluja koskevat tapaukset, välimiespaneelin olisi kaikin keinoin pyrittävä antamaan tuomionsa tiedoksi 60 päivän kuluessa paneelin asettamispäivästä. Välitystuomio olisi joka tapauksessa annettava tiedoksi viimeistään 75 päivän kuluttua välimiespaneelin asettamispäivästä.

    3.  Tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 11 lukua (Energian kaupalliset näkökohdat) koskevan riidan osalta, jonka ratkaisemista toinen osapuoli pitää kiireellisenä osapuolten välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen tai sen uhan vuoksi, välimiespaneeli antaa tuomionsa tiedoksi 40 päivän kuluessa paneelin asettamispäivästä.



    2 Alajakso

    Tuomioiden noudattaminen

    390 artikla

    Välitystuomioiden noudattaminen

    Vastaajaosapuoli toteuttaa viipymättä ja vilpittömässä mielessä kaikki tarvittavat toimenpiteet välimiespaneelin tuomion noudattamiseksi.

    391 artikla

    Välitystuomioiden noudattamista koskeva kohtuullinen määräaika

    1.  Jos tuomion välitön noudattaminen ei ole mahdollista, osapuolet pyrkivät sopimaan välitystuomioiden noudattamista koskevasta määräajasta. Tällöin vastaajaosapuoli ilmoittaa viimeistään 30 päivän kuluttua siitä, kun osapuolet ovat vastaanottaneet välitystuomiota koskevan tiedoksiannon, kantajaosapuolelle ja tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaiselle kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle ajan, jonka se tarvitsee tuomion noudattamiseksi, jäljempänä ”kohtuullinen määräaika”, ja ehdotettua kohtuullista määräaikaa koskevat perustelut.

    2.  Jos osapuolten välillä on erimielisyyttä välitystuomion noudattamisen edellyttämästä kohtuullisesta määräajasta, kantajaosapuolen on 20 päivän kuluessa vastaajaosapuolen tekemän 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta pyydettävä kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia määrittämään kohtuullisen määräajan pituus. Tällaisesta pyynnöstä on ilmoitettava samanaikaisesti toiselle osapuolelle sekä kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle. Alkuperäinen välimiespaneeli ilmoittaa tuomiostaan osapuolille ja kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle 20 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

    3.  Vastaajaosapuoli ilmoittaa kantajaosapuolelle kirjallisesti välitystuomion noudattamisen edistymisestä viimeistään 30 päivää ennen kohtuullisen määräajan umpeutumista.

    4.  Kohtuullista määräaikaa voidaan jatkaa osapuolten yhteisellä sopimuksella.

    392 artikla

    Välitystuomion noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu

    1.  Vastaajaosapuoli ilmoittaa kantajaosapuolelle sekä tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaiselle kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle ennen kohtuullisen määräajan päättymistä toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut välitystuomion noudattamiseksi.

    2.  Jos osapuolten välillä on erimielisyyttä 1 kohdan nojalla ilmoitettujen toimenpiteiden olemassaolosta tai yhdenmukaisuudesta tämän sopimuksen 381 artiklassa tarkoitettujen määräysten kanssa, kantajaosapuoli voi pyytää kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia ratkaisemaan asian. Pyynnössä on nimettävä kyseessä oleva toimenpide ja selitettävä riittävät ja selkeät oikeudelliset perusteet esittäen, millä tavoin kyseinen toimenpide on ristiriidassa tämän sopimuksen 381 artiklassa tarkoitettujen määräysten kanssa. Alkuperäinen välimiespaneeli ilmoittaa tuomiostaan osapuolille ja kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle 45 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

    393 artikla

    Välitystuomioiden noudattamatta jättämisestä seuraavat väliaikaiset korjaavat toimenpiteet

    1.  Jos vastaajaosapuoli ei ilmoita välitystuomion noudattamiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä ennen kohtuullisen määräajan päättymistä tai jos välimiespaneeli päättää, että mitään toimenpiteitä välitystuomion noudattamiseksi ei ole tai että tämän sopimuksen 392 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettu toimenpide ei ole tämän sopimuksen 381 artiklassa tarkoitetuista määräyksistä johtuvien osapuolen velvoitteiden mukainen, vastaajaosapuolen on kantajaosapuolen tätä vaatiessa ja kyseisen osapuolen kuulemisen jälkeen tarjottava väliaikaista korvausta.

    2.  Jos kantajaosapuoli päättää olla pyytämättä väliaikaista korvausta tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti tai jos tällainen pyyntö esitetään, mutta korvauksesta ei päästä sopimukseen 30 päivän kuluessa kohtuullisen määräajan päättymisestä tai sellaisen tämän sopimuksen 392 artiklan nojalla annetun välitystuomion tiedoksiannosta, jonka mukaan tuomion noudattamiseksi toteutettuja toimenpiteitä ei ole tai toimenpide on ristiriidassa tämän sopimuksen 381 artiklassa tarkoitettujen määräysten kanssa, kantajaosapuolella on oikeus keskeyttää tämän sopimuksen 381 artiklassa tarkoitetuista määräyksistä johtuvien velvoitteiden täyttäminen rikkomisesta johtuvien mitätöivien tai heikentävien vaikutusten tasoa vastaavasti ilmoitettuaan tästä toiselle osapuolelle ja tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaiselle kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle. Ilmoituksesta on käytävä ilmi velvoitteiden keskeyttämisen taso. Kantajaosapuoli voi aloittaa keskeytyksen milloin tahansa 10 päivän kuluttua siitä päivästä, jona vastaajaosapuoli on vastaanottanut ilmoituksen, jollei vastaajaosapuoli ole pyytänyt välimiesmenettelyä tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti.

    3.  Jos vastaajaosapuoli katsoo, että keskeytyksen taso ei vastaa rikkomisesta johtuvia mitätöiviä tai heikentäviä vaikutuksia, se voi pyytää kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia ratkaisemaan asian. Tällainen pyyntö on annettava tiedoksi kantajaosapuolelle ja kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle ennen 2 kohdassa tarkoitetun 10 päivän ajan umpeutumista. Alkuperäisen välimiespaneelin on ilmoitettava velvoitteiden keskeyttämisen tasoa koskeva tuomionsa osapuolille ja kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle 30 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä. Velvoitteita ei saa keskeyttää ennen kuin alkuperäinen välimiespaneeli on ilmoittanut tuomiostaan, ja keskeytys on toteutettava välimiespaneelin tuomiota noudattaen.

    4.  Velvoitteiden keskeyttämisen ja tässä artiklassa määrätyn korvauksen on oltava tilapäisiä eikä niitä sovelleta sen jälkeen, kun

    a) 

    osapuolet ovat päässeet yhteisesti sovittuun ratkaisuun tämän sopimuksen 398 artiklan mukaisesti;

    b) 

    osapuolet ovat sopineet, että tämän sopimuksen 392 artiklan 1 kohdan nojalla ilmoitettu toimenpide saattaa vastaajaosapuolen noudattamaan tämän sopimuksen 381 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä; tai

    c) 

    tämän sopimuksen 381 artiklassa tarkoitettujen määräysten kanssa ristiriidassa olevaksi katsottu toimenpide on peruutettu tai sitä on muutettu sen saattamiseksi mainittujen määräysten mukaiseksi tämän sopimuksen 392 artiklan 1 kohdassa määrätyllä tavalla.

    394 artikla

    Kiireellisten energiaa koskevien riitojen korjaavat toimenpiteet

    1.  Tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 11 lukua (Energian kaupalliset näkökohdat) koskevan riidan osalta, jonka ratkaisemista toinen osapuoli pitää kiireellisenä osapuolten välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen tai sen uhan vuoksi, sovelletaan korjaavia toimenpiteitä koskevia tämän artiklan määräyksiä.

    2.  Tämän sopimuksen 391, 392 ja 393 artiklasta poiketen kantajaosapuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen V osastosta (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) johtuvien velvoitteiden täyttämisen sen osapuolen, joka ei ole noudattanut välitystuomiota 15 päivän kuluessa sen tiedoksiannosta, aiheuttamien mitätöivien tai heikentävien vaikutusten tasoa vastaavassa määrin. Keskeyttäminen voidaan aloittaa välittömästi. Keskeytystä voidaan jatkaa niin kauan kuin vastaajaosapuoli ei noudata välitystuomiota.

    3.  Jos vastaajaosapuoli kiistää noudattamatta jättämisen olemassaolon tai noudattamatta jättämisestä aiheutuvan keskeyttämisen tason, se voi aloittaa tämän sopimuksen 393 artiklan 3 kohdan tai 395 artiklan mukaiset menettelyt, joissa asiaa tarkastellaan nopeasti. Kantajaosapuolen on lopetettava keskeytys tai mukautettava sitä ainoastaan sen jälkeen kun välimiespaneeli on antanut asiassa tuomionsa, ja se voi pitää keskeytyksen voimassa, kunnes menettelyt on saatu päätökseen.

    395 artikla

    Välitystuomioiden noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu välitystuomioiden noudattamatta jättämisestä seuraavien väliaikaisten korjaavien toimenpiteiden hyväksymisen jälkeen

    1.  Vastaajaosapuoli ilmoittaa kantajaosapuolelle ja tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaiselle kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle toimenpiteestä, jonka se on toteuttanut välitystuomion noudattamiseksi joko myönnytysten soveltamisen keskeyttämisen tai väliaikaisen korvauksen soveltamisen jälkeen. Tämän artiklan 2 kohdan mukaisia tapauksia lukuun ottamatta kantajaosapuoli lopettaa myönnytysten keskeyttämisen 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Tapauksissa, joissa on sovellettu korvausta, vastaajaosapuoli voi 2 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta lopettaa korvauksen soveltamisen 30 päivän kuluessa siitä, kun se on ilmoittanut noudattavansa välitystuomiota.

    2.  Jos osapuolet eivät 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta pääse sopimukseen siitä, saako ilmoitettu toimenpide vastaajaosapuolen noudattamaan tämän sopimuksen 381 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä, kantajaosapuoli voi pyytää kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia ratkaisemaan asian. Tällaisesta pyynnöstä on ilmoitettava samanaikaisesti toiselle osapuolelle sekä kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle. Välitystuomio annetaan tiedoksi osapuolille ja kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle 45 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä. Jos välimiespaneeli päättää, että välitystuomion noudattamiseksi toteutettu toimenpide on tämän sopimuksen 381 artiklassa tarkoitettujen määräysten mukainen, joko velvoitteiden keskeytys tai korvausten soveltaminen on lopetettava. Tarvittaessa kantajaosapuolen on mukautettava myönnytysten keskeytyksen taso vastaamaan välimiespaneelin määrittämää tasoa.



    3 Alajakso

    Yhteiset määräykset

    396 artikla

    Välimiesten vaihtaminen

    Jos tämän luvun mukaisessa välimiesmenettelyssä alkuperäinen välimiespaneeli tai jotkut sen jäsenistä eivät pysty osallistumaan paneeliin, vetäytyvät siitä tai heidät on korvattava, koska he eivät täytä tämän sopimuksen liitteessä XXXIV esitettyjen käytännesääntöjen vaatimuksia, sovelletaan tämän sopimuksen 385 artiklassa määrättyä menettelyä. Välitystuomion tiedoksiannon määräaikaa jatketaan, kunnes uusi välimies on nimitetty, mutta kuitenkin enintään 20 päivällä.

    397 artikla

    Välimiesmenettelyjen ja tuomioiden noudattamismenettelyjen keskeyttäminen ja päättäminen

    Välimiespaneelin on osapuolten kirjallisesta pyynnöstä milloin tahansa keskeytettävä työnsä osapuolten sopimaksi ajanjaksoksi, joka ei saa ylittää 12 perättäistä kuukautta. Välimiespaneeli jatkaa työtään ennen kyseisen ajanjakson päättymistä osapuolten kirjallisesta pyynnöstä tai kyseisen ajanjakson lopussa kumman tahansa osapuolen kirjallisesta pyynnöstä. Pyynnön esittäneen osapuolen on ilmoitettava asiasta tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaisen kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevän assosiaatiokomitean puheenjohtajalle ja toiselle osapuolelle. Jos osapuoli ei pyydä välimiespaneelin työn jatkamista sovitun keskeytysajan päättyessä, menettely päätetään. Välimiespaneelin työn keskeyttäminen ja päättäminen eivät vaikuta kummankaan osapuolen oikeuksiin muissa menettelyissä, jollei tämän sopimuksen 405 artiklasta muuta johdu.

    398 artikla

    Yhteisesti sovittu ratkaisu

    Osapuolet voivat milloin tahansa päästä yhteisesti sovittuun ratkaisuun tässä luvussa tarkoitetussa riidassa. Ne ilmoittavat yhdessä tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaiselle kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle ja tarvittaessa välimiespaneelin puheenjohtajalle kaikista tällaisista ratkaisuista. Jos ratkaisu edellyttää kumman tahansa osapuolen sisäisten menettelyjen mukaista hyväksyntää, ilmoituksessa mainitaan kyseinen vaatimus ja riitojenratkaisumenettely keskeytetään. Riitojenratkaisumenettely päätetään, jos tällaista hyväksyntää ei vaadita tai kyseisten sisäisten menettelyjen päätökseen saattamisesta on ilmoitettu.

    399 artikla

    Työjärjestys

    1.  Tämän luvun mukaisiin riitojenratkaisumenettelyihin sovelletaan tämän sopimuksen liitteessä XXXIII esitettyä työjärjestystä ja tämän sopimuksen liitteessä XXXIV esitettyjä käytännesääntöjä.

    2.  Välimiespaneelin istunnot ovat julkisia, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

    400 artikla

    Tiedot ja tekniset neuvot

    Välimiespaneeli voi osapuolen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan hankkia tietoja välimiesmenettelyä varten kaikista asianmukaisiksi katsomistaan lähteistä, myös kyseisen riidan osapuolilta. Välimiespaneelilla on myös oikeus hankkia asianmukaisiksi katsomansa asiantuntijalausunnot. Välimiespaneelin on kuultava osapuolia ennen tällaisten asiantuntijoiden valitsemista. Osapuolen alueelle sijoittautuneet luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt voivat toimittaa amicus curiae -lausumia välimiespaneelille työjärjestyksen mukaisesti. Kaikki tämän artiklan mukaisesti saadut tiedot on ilmoitettava kummallekin osapuolelle, ja niiden on voitava esittää huomautuksia niiden johdosta.

    401 artikla

    Tulkintasäännöt

    Välimiespaneelin on tulkittava tämän sopimuksen 381 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä yleisen kansainvälisen oikeuden tavanomaisten tulkintasääntöjen ja valtiosopimusoikeutta koskevassa vuoden 1969 Wienin yleissopimuksessa määrättyjen tulkintasääntöjen mukaisesti. Välimiespaneelin on myös otettava huomioon WTO:n riitojenratkaisuelimen hyväksymissä paneelien ja valituselimen raporteissa olevat tulkinnat. Välimiespaneelin tuomioilla ei voida lisätä eikä vähentää tämän sopimuksen mukaisia osapuolten oikeuksia ja velvoitteita.

    402 artikla

    Välimiespaneelin päätökset ja välitystuomiot

    1.  Välimiespaneelin on kaikin keinoin pyrittävä tekemään kaikki päätökset yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, asiasta on päätettävä äänten enemmistöllä. Välimiesten eriäviä mielipiteitä ei kuitenkaan missään tapauksessa julkaista.

    2.  Osapuolet hyväksyvät välitystuomiot ehdoitta. Tuomiot eivät luo minkäänlaisia oikeuksia tai velvoitteita luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille. Välitystuomiossa esitetään selvitetyt tosiseikat, tämän sopimuksen 381 artiklassa tarkoitettujen asiaa koskevien määräysten sovellettavuus sekä selvitettyjen seikkojen ja niihin pohjautuvien päätelmien perustelut. Tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukainen kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevä assosiaatiokomitea asettaa välitystuomiot kokonaisuudessaan yleisön saataville kymmenen päivän kuluessa niiden tiedoksi antamisesta, jollei se toisin päätä sen varmistamiseksi, että liikesalaisuuksien luottamuksellisuus säilyy.

    403 artikla

    Asioiden käsittely Euroopan unionin tuomioistuimessa

    1.  Tässä artiklassa määrättyjä menettelyjä sovelletaan riitoihin, jotka koskevat tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 3 lukuun (Kaupan tekniset esteet), 4 lukuun (Terveys- ja kasvinsuojelutoimet), 5 lukuun (Tullimenettelyjen ja kaupan helpottaminen), 6 lukuun (Sijoittautuminen, palvelukauppa ja sähköinen kauppa), 8 lukuun (Julkiset hankinnat) tai 10 lukuun (Kilpailu) sisältyvään asteittaiseen lähentämiseen liittyvien määräysten tulkintaa ja soveltamista tai määräyksiä, joissa osapuolelle asetetaan muutoin unionin lainsäädännön säännöksiin perustuva velvoite.

    2.  Kun riidassa on kysymys 1 kohdassa tarkoitetusta unionin lainsäädännön säännösten tulkinnasta, välimiespaneeli ei anna asiassa päätöstä, vaan pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta ratkaisemaan asian. Tällöin välimiespaneelin tuomioiden määräaikojen soveltaminen keskeytetään, kunnes Euroopan unionin tuomioistuin on antanut tuomionsa. Euroopan unionin tuomioistuimen antama tuomio on välimiespaneelia sitova.



    4 Jakso

    Yleiset määräykset

    404 artikla

    Välimiesten luettelo

    1.  Tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukainen kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevä assosiaatiokomitea laatii kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta luettelon vähintään 15 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan välimiehinä. Luetteloon sisältyy kolme alaluetteloa: yksi alaluettelo kutakin osapuolta kohti ja yksi alaluettelo henkilöistä, jotka eivät ole kummankaan osapuolen kansalaisia ja jotka voivat toimia välimiespaneelin puheenjohtajana. Kussakin alaluettelossa on oltava vähintään viisi henkilöä. Kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevä assosiaatiokomitea varmistaa, että luettelo on aina mainitun suuruinen.

    2.  Välimiehillä on oltava erityistä asiantuntemusta ja kokemusta oikeudellisista kysymyksistä ja kansainvälisestä kaupasta. Välimiesten on oltava riippumattomia ja toimittava yksilöinä, he eivät saa ottaa ohjeita miltään organisaatiolta tai hallitukselta eikä heillä saa olla sidoksia kummankaan osapuolen hallitukseen ja heidän on noudatettava tämän sopimuksen XXXIV liitteessä olevia käytännesääntöjä.

    3.  Kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevä assosiaatiokomitea voi laatia lisäluetteloja vähintään 12 henkilöstä, joilla on asiantuntemusta ja kokemusta tietyiltä tämän sopimuksen piiriin kuuluvilta aloilta. Osapuolten sopimuksesta kyseisiä lisäluetteloita käytetään muodostettaessa välimiespaneelia tämän sopimuksen 385 artiklan mukaisesti.

    405 artikla

    Suhde WTO:n asettamiin velvoitteisiin

    1.  Turvautuminen tämän luvun riitojenratkaisua koskeviin määräyksiin ei rajoita mahdollisia WTO:n puitteissa toteutettavia toimia, riitojenratkaisumenettelyt mukaan luettuina.

    2.  Osapuoli ei saa kuitenkaan minkään tietyn toimenpiteen osalta hakea korvausta molemmilta foorumeilta tapauksessa, jossa on kyse velvoitteesta, joka on olennaisilta osiltaan samanlainen tässä sopimuksessa ja WTO-sopimuksessa. Kun riitojenratkaisumenettely on tällaisessa tapauksessa aloitettu, osapuoli ei saa esittää toisella foorumilla korvausvaatimusta olennaisilta osiltaan samanlaisen velvoitteen rikkomisen vuoksi toisen sopimuksen nojalla, paitsi jos ensiksi valittu foorumi ei pysty menettelyllisten tai tuomiovaltaan liittyvien syiden vuoksi tutkimaan kyseisen velvoitteen rikkomista koskevaa korvausvaatimusta.

    3.  Tämän artiklan 2 kohdassa

    a) 

    osapuolen katsotaan aloittaneen WTO-sopimuksen mukaisen riitojenratkaisumenettelyn, jos se pyytää paneelin asettamista WTO:n riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevan sopimuksen 6 artiklan mukaisesti; ja

    b) 

    osapuolen katsotaan aloittaneen tämän luvun mukaisen riitojenratkaisumenettelyn, jos se pyytää välimiespaneelin asettamista tämän sopimuksen 384 artiklan mukaisesti.

    4.  Tämän sopimuksen määräykset eivät estä osapuolta soveltamasta riitojenratkaisuelimen hyväksymää velvoitteiden keskeyttämistä. WTO-sopimukseen ei voida vedota siinä tarkoituksessa, että estetään toista osapuolta keskeyttämästä tämän luvun mukaisia velvoitteitaan.

    406 artikla

    Määräajat

    1.  Kaikki tässä luvussa asetetut määräajat, myös välimiespaneelille välitystuomion tiedoksiantoa varten asetettu määräaika, lasketaan kalenteripäivinä alkaen sitä toimea tai tosiseikkaa seuraavasta päivästä, johon ne viittaavat, jollei toisin ole määrätty.

    2.  Riidan osapuolet voivat yhteisellä sopimuksella muuttaa mitä tahansa tässä luvussa tarkoitettua määräaikaa. Välimiespaneeli voi milloin tahansa ehdottaa osapuolille tässä luvussa tarkoitettujen määräaikojen muuttamista, ja sen on perusteltava ehdotuksensa.



    15 LUKU

    Yleiset määräykset lainsäädännön lähentämisestä v osaston mukaisilla aloilla

    407 artikla

    Edistyminen lainsäädännön lähentämisessä kauppaan liittyvillä aloilla

    1.  Tämän sopimuksen 451 ja 452 artiklassa tarkoitetun, Moldovan tasavallan lainsäädännön lähentämisestä unionin lainsäädäntöön V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisilla kauppaan liittyvillä aloilla tehtävän arvioinnin helpottamiseksi osapuolet keskustelevat tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevässä assosiaatiokomiteassa tai jossakin sen tämän sopimuksen mukaisesti perustetussa alakomiteassa säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa lainsäädännön lähentämisen edistymisestä tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 3, 4, 5, 6, 8 ja 10 luvussa vahvistettujen aikataulujen mukaisesti.

    2.  Unionin pyynnöstä ja tällaista keskustelua varten Moldovan tasavalta toimittaa kirjallisesti kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle tai tarvittaessa jollekin sen alakomitealle tietoja lainsäädännön lähentämisen edistymisestä ja lähennetyn sisäisen lainsäädännön tehokkaasta täytäntöönpanosta ja sen soveltamisen valvonnasta tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) asianomaisten lukujen osalta.

    3.  Moldovan tasavalta ilmoittaa unionille, kun se katsoo, että se on saattanut päätökseen missä tahansa 1 kohdassa tarkoitetussa luvussa tarkoitetun lainsäädännön lähentämisen.

    408 artikla

    Ristiriidassa olevan sisäisen lainsäädännön kumoaminen

    Osana lainsäädännön lähentämistä Moldovan tasavalta kumoaa sellaiset sisäisen lainsäädäntönsä säännökset tai poistaa sellaiset sisäiset käytännöt, jotka ovat ristiriidassa unionin lainsäädännön kanssa tai sen unionin lainsäädäntöön lähennetyn sisäisen lainsäädännön kanssa tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisilla kauppaan liittyvillä aloilla.

    409 artikla

    Lainsäädännön lähentämisen arviointi kauppaan liittyvillä aloilla

    1.  Tämän sopimuksen V osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) tarkoitettu unionin suorittama lainsäädännön lähentämisen arviointi aloitetaan sen jälkeen, kun Moldovan tasavalta on ilmoittanut asiasta unionille tämän sopimuksen 407 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jollei tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 4 ja 8 luvussa toisin määrätä.

    2.  Unioni arvioi, onko Moldovan tasavallan lainsäädäntö lähennetty unionin lainsäädäntöön, onko se pantu täytäntöön ja valvotaanko sen soveltamista tehokkaasti. Moldovan tasavalta toimittaa unionille kaikki tarvittavat tiedot yhteisesti sovittavalla kielellä tämän arvioinnin mahdollistamiseksi.

    3.  Unionin 2 kohdan mukaisesti suorittamassa arvioinnissa on otettava huomioon Moldovan tasavallan lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon ja soveltamisen valvonnan kannalta tarpeellisten Moldovan tasavallan infrastruktuurien, elinten ja menettelyjen olemassaolo ja toiminta.

    4.  Unionin 2 kohdan mukaisesti suorittamassa arvioinnissa on otettava huomioon sellaisten sisäisten säännösten tai käytäntöjen olemassaolo, jotka ovat ristiriidassa unionin lainsäädännön kanssa tai unionin lainsäädäntöön lähennetyn sisäisen lainsäädännön kanssa tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisilla kauppaan liittyvillä aloilla.

    5.  Unioni ilmoittaa Moldovan tasavallalle arvioinnin tulokset 12 kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin alkamisesta, jollei toisin määrätä. Osapuolet keskustelevat arvioinnista tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevässä assosiaatiokomiteassa tai sen asianmukaisissa alakomiteoissa tämän sopimuksen 452 artiklan mukaisesti, jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä.

    410 artikla

    Lähentämiseen liittyvät kehityssuuntaukset

    1.  Moldovan tasavalta varmistaa lähennetyn sisäisen lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimet, joilla unionin lainsäädännön kehitys otetaan huomioon sen sisäisessä lainsäädännössä tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisilla kauppaan liittyvillä aloilla.

    2.  Moldovan tasavalta pidättäytyy kaikista toimista, jotka heikentäisivät tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisen lähentämisen tavoitteita tai tuloksia.

    3.  Unioni antaa Moldovan tasavallalle tiedoksi kaikki ne unionin lainsäädännön hyväksymistä tai muuttamista koskevat Euroopan komission lopulliset ehdotukset, joilla on merkitystä Moldovan tasavallalle tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisesti kuuluvien lainsäädännön lähentämisvelvoitteiden kannalta.

    4.  Moldovan tasavalta ilmoittaa unionille lainsäädäntöehdotuksista ja toimenpiteistä, mukaan luettuina sisäisistä käytännöistä, jotka voivat vaikuttaa sen tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisten velvoitteiden täyttämiseen.

    5.  Osapuolet keskustelevat pyynnöstä tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen ehdotusten tai toimien vaikutuksesta Moldovan tasavallan lainsäädäntöön tai tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisten velvoitteiden noudattamiseen.

    6.  Jos tämän sopimuksen 409 artiklan mukaisesti suoritetun arvioinnin jälkeen Moldovan tasavalta muuttaa sisäistä lainsäädäntöään tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 3, 4, 5, 6, 8 ja 10 lukuihin tehtyjen muutosten huomioon ottamiseksi, unioni tekee uuden arvioinnin tämän sopimuksen 409 artiklan mukaisesti. Jos Moldovan tasavalta toteuttaa muita toimia, joilla voi olla vaikutusta lähennetyn sisäisen lainsäädännön täytäntöönpanoon ja soveltamisen valvontaan, unioni voi suorittaa uuden arvioinnin tämän sopimuksen 409 artiklan mukaisesti.

    7.  Erityiset etuudet, jotka unioni on myöntänyt arvioituaan, että Moldovan tasavallan lainsäädäntö on lähennetty unionin lainsäädäntöön, pantu täytäntöön ja että sen soveltamista valvotaan tehokkaasti, voidaan olosuhteiden vaatiessa väliaikaisesti keskeyttää 8 kohdan mukaisesti, jos Moldovan tasavalta ei lähennä sisäistä lainsäädäntöään tämän sopimuksen V osastoon (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) tehtyjen muutosten huomioon ottamiseksi, jos 6 kohdassa tarkoitetusta arvioinnista käy ilmi, että Moldovan tasavallan lainsäädäntöä ei enää lähennetä unionin lainsäädäntöön, tai jos tämän sopimuksen 434 artiklassa perustettu assosiaationeuvosto ei tee päätöstä saattaa tämän sopimuksen V osasto (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) ajan tasalle unionin lainsäädännön kehityksen mukaisesti.

    8.  Jos unioni aikoo toteuttaa tällaisen keskeytyksen, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta Moldovan tasavallalle. Moldovan tasavalta voi saattaa asian tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaisen kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevän assosiaatiokomitean käsittelyyn yhden kuukauden kuluessa ilmoituksesta, ja sen on annettava kirjalliset perustelut. Kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevä assosiaatiokomitea käsittelee asiaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on saatettu sen käsiteltäväksi. Jos asiaa ei saateta kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevän assosiaatiokomitean käsittelyyn tai jos kyseinen komitea ei voi ratkaista sitä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on siirretty sen käsiteltäväksi, unioni voi keskeyttää etuudet. Keskeytys on viipymättä lopetettava, jos kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevä assosiaatiokomitea myöhemmin ratkaisee asian.

    411 artikla

    Tietojenvaihto

    V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaista lainsäädännön lähentämistä koskeva tietojenvaihto toteutetaan tämän sopimuksen 358 artiklan 1 kohdassa perustettujen yhteyspisteiden kautta.

    412 artikla

    Yleiset määräykset

    1.  Tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaisen kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevän assosiaatiokomitean on otettava käyttöön menettelyjä, joilla helpotetaan lainsäädännön lähentämisen arviointia ja varmistetaan lähentämiseen liittyvien tietojen tehokas vaihto, myös siltä osin kuin on kyse vaihdettujen tietojen muodosta, sisällöstä ja kielestä.

    2.  Kaikki tämän sopimuksen V osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) olevat viittaukset tiettyyn unionin säädökseen kattavat Euroopan unionin virallisessa lehdessä ennen 29 päivää marraskuuta 2013 julkaistut muutokset, täydennykset ja korvaavat toimenpiteet.

    3.  Tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 3, 4, 5, 6, 8 ja 10 luvun määräyksillä on etusija suhteessa tämän luvun määräyksiin niiltä osin kuin ne ovat keskenään ristiriidassa.

    4.  Väitteitä tämän luvun määräysten rikkomisesta ei käsitellä tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 luvun (Riitojen ratkaiseminen) mukaisesti.



    VI OSASTO

    RAHOITUSTUKEA, PETOSTEN TORJUNTAA JA VALVONTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET



    1 LUKU

    Rahoitustuki

    413 artikla

    Moldovan tasavallalle myönnetään rahoitustukea asiaankuuluvista EU:n rahoitusmekanismeista ja -välineistä. Moldovan tasavalta voi saada lainaa myös Euroopan investointipankilta (EIP), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilta (EBRD) ja muilta kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta. Rahoitustuella edistetään tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamista, ja se myönnetään tämän luvun mukaisesti.

    414 artikla

    Rahoitustuen pääperiaatteet määritellään asianomaisissa EU:n rahoitusvälineitä koskevissa asetuksissa.

    415 artikla

    Osapuolten määrittämät EU:n rahoitustuen painopistealueet vahvistetaan monivuotisiin kehyksiin perustuvissa vuotuisissa toimintaohjelmissa, joista ilmenevät yhteisesti sovitut ensisijaiset tavoitteet. Näissä ohjelmissa vahvistetuissa tuen määrissä otetaan huomioon Moldovan tasavallan tarpeet, alakohtaiset valmiudet ja edistyminen uudistuksissa erityisesti tämän sopimuksen kattamilla aloilla.

    416 artikla

    Jotta käytettävissä olevista varoista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, osapuolet pyrkivät varmistamaan, että EU:n rahoitustuki pannaan täytäntöön tiiviissä yhteistyössä muiden avunantajamaiden ja -organisaatioiden ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, toimia koordinoiden ja tuen tuloksellisuutta koskevien kansainvälisten periaatteiden mukaisesti.

    417 artikla

    Rahoitustukea koskevat oikeudelliset, hallinnolliset ja tekniset perusmääräykset vahvistetaan asiaa koskevien, osapuolten välillä tehtävien sopimusten puitteissa.

    418 artikla

    Assosiaationeuvostolle ilmoitetaan rahoitustuen edistymisestä ja täytäntöönpanosta sekä sen vaikutuksesta tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Tätä varten osapuolten asiaankuuluvat elimet toimittavat tarvittavat seuranta- ja arviointitiedot vastavuoroisesti ja jatkuvalla tavalla.

    419 artikla

    Osapuolet panevat rahoitustuen täytäntöön moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja tekevät yhteistyötä Euroopan unionin ja Moldovan tasavallan taloudellisten etujen suojaamiseksi tämän osaston 2 luvussa (Petostentorjuntaa ja valvontaa koskevat määräykset) esitetyllä tavalla.



    2 LUKU

    Petostentorjuntaa ja valvontaa koskevat määräykset

    420 artikla

    Määritelmät

    Tässä luvussa sovelletaan tämän sopimuksen pöytäkirjassa IV esitettyjä määritelmiä.

    421 artikla

    Soveltamisala

    Tätä lukua sovelletaan kaikkiin osapuolten välillä myöhemmin tehtäviin sopimuksiin tai rahoitusvälineisiin ja kaikkiin muihin EU:n rahoitusvälineisiin, joihin Moldovan tasavalta voi osallistua, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia muita lausekkeita, jotka koskevat tilintarkastuksia, paikan päällä tehtäviä tarkastuksia, todentamisia, valvontaa ja petostentorjuntatoimenpiteitä, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen toteuttamat tarkastukset mukaan lukien.

    422 artikla

    Toimenpiteet petosten, korruption ja muun laittoman toiminnan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi

    Osapuolet toteuttavat tehokkaita toimenpiteitä petosten, korruption ja muun laittoman toiminnan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi muun muassa osapuolten keskinäisen hallinnollisen avun ja keskinäisen oikeusavun keinoin tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

    423 artikla

    Tietojenvaihto ja muu operatiivisen tason yhteistyö

    1.  Tämän luvun moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi EU:n ja Moldovan tasavallan toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tietoja säännöllisesti ja järjestävät neuvotteluja jommankumman osapuolen niin pyytäessä.

    2.  OLAF voi sopia Moldovan tasavallan vastaavien organisaatioiden kanssa yhteistyön lisäämisestä petostentorjunnan alalla, mukaan lukien operatiivisista järjestelyistä Moldovan tasavallan viranomaisten kanssa.

    3.  Henkilötietojen siirron ja käsittelyn osalta sovelletaan tämän sopimuksen III osaston (Vapaus, turvallisuus ja oikeus) 13 artiklaa.

    424 artikla

    Väärinkäytösten, petosten ja korruption ehkäiseminen

    1.  Moldovan tasavallan viranomaisten on tarkistettava säännöllisesti, että EU:n varoin rahoitetut toimet on pantu täytäntöön asianmukaisesti. Niiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi.

    2.  Moldovan tasavallan viranomaisten on toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet aktiivisten tai passiivisten korruptiokäytäntöjen estämiseksi ja poistamiseksi sekä missä tahansa menettelyiden vaiheessa esiintyvien, EU:n varojen käyttöön liittyvien eturistiriitojen poistamiseksi.

    3.  Moldovan tasavallan viranomaisten on ilmoitettava Euroopan komissiolle kaikista toteutetuista ehkäisytoimenpiteistä.

    4.  Euroopan komissiolla on oikeus saada todisteet Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 56 artiklan mukaisesti.

    5.  Euroopan komissiolla on myös oikeus saada todisteet siitä, että hankintoja ja avustuksia koskevat menettelyt ovat avoimuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteiden mukaisia, että niillä estetään eturistiriidat ja että ne tarjoavat kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien tasoiset takeet ja täyttävät moitteettoman varainhoidon vaatimukset.

    6.  Moldovan tasavallan toimivaltaisten viranomaisten on sen vuoksi toimitettava Euroopan komissiolle kaikki tiedot EU:n varojen täytäntöönpanosta ja ilmoitettava sille viipymättä kaikista menettelyjensä tai järjestelmiensä merkittävistä muutoksista.

    425 artikla

    Tutkinta ja syytetoimet

    Moldovan tasavallan viranomaisten on varmistettava, että kansallisten tai EU:n tarkastusten yhteydessä esiin tulleiden petoksia, lahjontaa tai muita väärinkäytöksiä, mukaan lukien eturistiriitoja, koskevien epäilyjen ja havaintojen perusteella toteutetaan tutkinta- ja syytetoimet. Tarvittaessa OLAF voi avustaa Moldovan tasavallan toimivaltaisia viranomaisia tässä tehtävässä.

    426 artikla

    Petoksia, lahjontaa ja väärinkäytöksiä koskevien tietojen jakaminen

    1.  Moldovan tasavallan viranomaisten on toimitettava Euroopan komissiolle viipymättä kaikki niiden tietoon tulleet EU:n varojen täytäntöönpanoon liittyvät epäilyt tai havainnot petoksia, lahjontaa tai muita väärinkäytöksiä koskevista tapauksista, eturistiriidat mukaan lukien. Petoksia ja korruptiota koskevista epäilyistä ilmoitetaan myös OLAFille.

    2.  Moldovan tasavallan viranomaisten on myös ilmoitettava kaikista tämän artiklan nojalla ilmoitettujen tosiseikkojen perusteella toteutetuista toimenpiteistä. Jos epäilyjä tai havaintoja petoksista, korruptiosta tai muista väärinkäytöksistä ei ole, Moldovan tasavallan viranomaisten on ilmoitettava tästä Euroopan komissiolle kunkin kalenterivuoden päätyttyä.

    427 artikla

    Tarkastukset

    1.  Euroopan komissiolla ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on oikeus tarkastaa kaikkien EU:n varojen täytäntöönpanoon liittyvien menojen laillisuus ja asianmukaisuus sekä varainhoidon moitteettomuus.

    2.  Tarkastukset koskevat sekä tehtyjä sitoumuksia että suoritettuja maksuja. Tarkastukset suoritetaan asiakirjojen perusteella ja tarvittaessa paikan päällä sen yksikön toimitiloissa, joka hallinnoi EU:n varojen täytäntöönpanoa tai osallistuu siihen. Tarkastuksia voidaan suorittaa ennen kyseisen varainhoitovuoden tilinpäätöstä ja loppumaksun suorittamista seuraavien viiden vuoden aikana.

    3.  Euroopan komission tarkastajat tai muut Euroopan komission tai Euroopan tilintarkastustuomioistuimen valtuuttamat henkilöt voivat suorittaa asiakirjojen tarkastuksen tai paikan päällä tehtävän tarkastuksen sellaisen yksikön tai sen alihankkijan toimitiloissa, joka hallinnoi EU:n varojen täytäntöönpanoa tai osallistuu siihen Moldovan tasavallassa.

    4.  Tarkastusten suorittamiseksi Euroopan komissiolla tai muilla Euroopan komission tai Euroopan tilintarkastustuomioistuimen valtuuttamilla henkilöillä on oltava asianmukaiset mahdollisuudet tutustua toimitiloihin, töihin ja asiakirjoihin sekä kaikkiin, myös sähköisessä muodossa oleviin, tietoihin. Tästä oikeudesta on ilmoitettava kaikille Moldovan tasavallan julkisille laitoksille ja se on mainittava nimenomaisesti sopimuksissa, jotka tehdään tässä sopimuksessa tarkoitettujen välineiden täytäntöönpanoa varten.

    5.  Tässä artiklassa tarkoitetut tarkastukset koskevat kaikkia toimeksisaajia ja niiden alihankkijoita, jotka ovat saaneet EU:n varoja joko suoraan tai epäsuorasti. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja Moldovan tasavallan tilintarkastuselimet tekevät tehtäviään suorittaessaan yhteistyötä luottamuksen hengessä mutta riippumattomuutensa säilyttäen.

    428 artikla

    Paikan päällä tehtävät tarkastukset

    1.  Tämän sopimuksen puitteissa OLAFilla on valtuudet suorittaa paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia EU:n taloudellisten etujen suojelemiseksi petoksilta ja muilta väärinkäytöksiltä komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2185/96 säännösten mukaisesti.

    2.  OLAF valmistelee ja suorittaa paikan päällä tehtävät tarkastukset ja todentamiset läheisessä yhteistyössä Moldovan tasavallan toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

    3.  Moldovan tasavallan viranomaisille ilmoitetaan hyvissä ajoin tarkastusten ja todentamisten aihe, tavoite ja oikeusperusta, jotta nämä voivat antaa kaiken tarkastuksessa tarvittavan avun. Tätä varten Moldovan tasavallan toimivaltaisten viranomaisten toimihenkilöt voivat osallistua paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin ja todentamisiin.

    4.  Jos asianomaiset Moldovan tasavallan viranomaiset niin haluavat, ne voivat suorittaa paikan päällä tehtävät tarkastukset ja todentamiset yhdessä OLAFin kanssa.

    5.  Jos taloudellinen toimija ei suostu paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin ja todentamisiin, Moldovan tasavallan viranomaisten on annettava OLAFille sen tarvitsema apu, jotta se kykenisi täyttämään velvollisuutensa suorittaa paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia.

    429 artikla

    Hallinnolliset toimenpiteet ja seuraamukset

    Euroopan komissio voi määrätä hallinnollisia toimenpiteitä ja seuraamuksia asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 ja 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 sekä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 mukaisesti.

    430 artikla

    Takaisinperintä

    1.  Moldovan tasavallan viranomaiset toteuttavat kaikki asiaan kuuluvat toimenpiteet periäkseen takaisin aiheettomasti maksetut EU:n varat.

    2.  Jos EU:n varojen täytäntöönpano on uskottu Moldovan tasavallan viranomaisten tehtäväksi, Euroopan komissiolla on oikeus periä takaisin aiheettomasti maksetut EU:n varat erityisesti tekemällä rahoitusoikaisuja. Euroopan komissio ottaa huomioon toimenpiteet, joita Moldovan tasavallan viranomaiset ovat toteuttaneet ehkäistäkseen kyseisten EU:n varojen menettämisen.

    3.  Euroopan komissio kuulee asiasta Moldovan tasavaltaa ennen kuin se tekee päätöksen varojen takaisin perimisestä. Takaisinperimistä koskevista erimielisyyksistä keskustellaan assosiaationeuvostossa.

    4.  Jos Euroopan komissio vastaa EU:n varojen täytäntöönpanosta suoraan tai välillisesti osoittamalla talousarvion täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kolmansille, päätös, jonka Euroopan komissio tekee tämän sopimuksen tämän osaston soveltamisalan puitteissa ja jossa määrätään maksuvelvollisuus muulle kuin valtiolle, on täytäntöönpanokelpoinen Moldovan tasavallassa seuraavien periaatteiden mukaisesti:

    a) 

    täytäntöönpanoon sovelletaan Moldovan tasavallassa voimassa olevia siviiliprosessin sääntöjä. Päätöksen täytäntöönpanomääräyksen antaa, tutkimatta muuta kuin päätöksen oikeaperäisyyden, kansallinen viranomainen, jonka Moldovan tasavallan hallitus määrää tähän tehtävään ja jonka se ilmoittaa Euroopan komissiolle ja Euroopan unionin tuomioistuimelle;

    b) 

    kun a kohdassa tarkoitetut muodollisuudet on hakijana olevan osapuolen vaatimuksesta täytetty, tämä voi hakea täytäntöönpanoa Moldovan tasavallan lainsäädännön mukaisesti saattamalla asian suoraan toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi;

    c) 

    täytäntöönpanoa voidaan lykätä vain Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksellä. Moldovan tasavallan tuomioistuinten toimivaltaan kuuluu kuitenkin tutkia, onko päätös pantu täytäntöön virheellisesti.

    5.  Täytäntöönpanomääräyksen antavat, tutkimatta muuta kuin päätöksen oikeaperäisyyden, Moldovan tasavallan hallituksen nimeämät viranomaiset. Täytäntöönpano tapahtuu Moldovan tasavallan menettelysääntöjen mukaisesti. Täytäntöönpanomääräyksen muodostavan päätöksen lainvoimaisuutta valvoo Euroopan unionin tuomioistuin.

    6.  Päätökset, jotka Euroopan unionin tuomioistuin antaa tämän luvun soveltamisalaan kuuluviin sopimuksiin sisältyvän välityslausekkeen nojalla, ovat täytäntöönpanokelpoisia samoin edellytyksin.

    431 artikla

    Luottamuksellisuus

    Kaikki tämän luvun nojalla toimitetut ja saadut tiedot, niiden muodosta riippumatta, kuuluvat ammattisalaisuuden piiriin ja niillä on sama tietosuoja, joka vastaaville tiedoille on säädetty Moldovan tasavallan lainsäädännössä ja EU:n toimielimiin sovellettavissa vastaavissa säännöksissä. Tällaisia tietoja ei saa antaa muille kuin niille henkilöille EU:n toimielimissä, jäsenvaltioissa tai Moldovan tasavallassa, joiden tehtävät edellyttävät niiden tuntemista, ja niitä saa käyttää vain osapuolten taloudellisten etujen tehokkaan suojaamisen varmistamiseksi.

    432 artikla

    Lainsäädännön lähentäminen

    Moldovan tasavalta lähentää lainsäädäntöään tämän sopimuksen liitteessä XXXV tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin mainitun liitteen määräysten mukaisesti.



    VII OSASTO

    INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET, YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET



    1 LUKU

    Institutionaalinen kehys

    433 artikla

    Poliittinen ja toimintalinjoja koskeva vuoropuhelu, mukaan luettuina kysymykset, jotka liittyvät osapuolten väliseen alakohtaiseen yhteistyöhön, voi tapahtua millä tahansa tasolla. Korkean tason toimintapoliittista vuoropuhelua käydään määräajoin tämän sopimuksen 434 artiklalla perustetussa assosiaationeuvostossa sekä osapuolten edustajien välillä yhteisestä sopimuksesta pidettävissä säännöllisissä ministeritason kokouksissa.

    434 artikla

    1.  Perustetaan assosiaationeuvosto. Se seuraa ja valvoo tämän sopimuksen soveltamista ja täytäntöönpanoa sekä tarkastelee määräajoin sopimuksen toimivuutta suhteessa sen tavoitteisiin.

    2.  Assosiaationeuvosto kokoontuu ministeritasolla ja säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, sekä olosuhteiden niin vaatiessa. Assosiaationeuvosto voi yhteisestä sopimuksesta kokoontua missä tahansa kokoonpanossa.

    3.  Sen lisäksi, että assosiaationeuvosto seuraa ja valvoo tämän sopimuksen soveltamista ja täytäntöönpanoa, se tarkastelee mitä tahansa tähän sopimukseen liittyviä tärkeitä kysymyksiä sekä muita molemmille osapuolille tärkeitä kahdenvälisiä tai kansainvälisiä kysymyksiä.

    435 artikla

    1.  Assosiaationeuvosto muodostuu Euroopan unionin neuvoston jäsenistä ja Euroopan komission jäsenistä sekä Moldovan tasavallan hallituksen jäsenistä.

    2.  Assosiaationeuvosto vahvistaa työjärjestyksensä.

    3.  Assosiaationeuvoston puheenjohtajana toimii vuorotellen unionin edustaja ja Moldovan tasavallan edustaja.

    4.  Muiden elinten edustajat voivat osallistua tarvittaessa assosiaationeuvoston työhön tarkkailijoina yhteisen sopimuksen perusteella.

    436 artikla

    1.  Assosiaationeuvosto käyttää päätösvaltaa tämän sopimuksen soveltamisalalla sopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Päätökset sitovat osapuolia, joiden on toteutettava päätösten täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet, tämän sopimuksen mukaisesti perustetuissa elimissä toteutettavat toimet tarvittaessa mukaan lukien. Assosiaationeuvosto voi myös antaa suosituksia. Se hyväksyy päätöksensä ja antaa suosituksensa osapuolten yhteisestä sopimuksesta sen jälkeen kun kumpikin on saattanut päätökseen omat sisäiset menettelynsä.

    2.  Tässä sopimuksessa vahvistetun, Moldovan tasavallan lainsäädännön asteittaista lähentämistä unionin lainsäädäntöön koskevan tavoitteen mukaisesti assosiaationeuvostossa vaihdetaan tietoja sekä valmisteltavista että jo voimassa olevista EU:n ja Moldovan tasavallan säädöksistä ja niiden täytäntöönpanoa, soveltamista ja noudattamista koskevista toimenpiteistä.

    3.  Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti assosiaationeuvostolla on valtuudet saattaa ajan tasalle tai muuttaa tämän sopimuksen liitteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) erityismääräysten soveltamista.

    437 artikla

    1.  Perustetaan assosiaatiokomitea. Se avustaa assosiaationeuvostoa sen tehtävien hoitamisessa.

    2.  Assosiaatiokomitea muodostuu osapuolten edustajista, jotka ovat yleensä korkeita virkamiehiä.

    3.  Assosiaatiokomitean puheenjohtajana toimii vuorotellen unionin edustaja ja Moldovan tasavallan edustaja.

    438 artikla

    1.  Assosiaationeuvosto määrittää työjärjestyksessään assosiaatiokomitean tehtävät, joihin kuuluu assosiaationeuvoston kokousten valmistelu, ja päättää komitean työskentelytavoista. Assosiaatiokomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa.

    2.  Assosiaationeuvosto voi siirtää assosiaatiokomitealle toimivaltaansa, myös valtuudet tehdä sitovia päätöksiä.

    3.  Assosiaatiokomitealla on valtuudet hyväksyä päätöksiä tässä sopimuksessa määrätyissä tapauksissa ja aloilla, joilla assosiaationeuvosto on siirtänyt sille toimivallan. Nämä päätökset sitovat osapuolia, joiden on toteutettava päätösten täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Assosiaatiokomitea hyväksyy päätöksensä osapuolten yhteisellä sopimuksella.

    4.  Assosiaatiokomitea kokoontuu erityisessä kokoonpanossa käsitelläkseen kaikkia tämän sopimuksen V osastoon (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) liittyviä kysymyksiä. Assosiaatiokomitea kokoontuu tässä kokoonpanossa vähintään kerran vuodessa.

    439 artikla

    1.  Assosiaatiokomiteaa avustavat tämän sopimuksen mukaisesti perustetut alakomiteat.

    2.  Assosiaationeuvosto voi päättää perustaa tiettyjen alojen erityiskomiteoita tai -elimiä, jotka ovat tarpeen tämän sopimuksen täytäntöönpanoa varten, ja se määrittää näiden erityiskomiteoiden ja -elinten kokoonpanon, tehtävät ja työskentelytavat. Tällaiset erityiskomiteat tai -elimet voivat myös keskustella mistä tahansa tarpeelliseksi katsomistaan kysymyksistä tämän, rajoittamatta sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) erityismääräysten soveltamista.

    3.  Assosiaatiokomitea voi myös perustaa alakomiteoita muun muassa tarkastelemaan tässä sopimuksessa tarkoitetun säännöllisen vuoropuhelun yhteydessä saavutettua edistymistä.

    4.  Alakomiteoilla on valtuudet tehdä päätöksiä tässä sopimuksessa määrätyissä tapauksissa. Niiden on tarvittaessa raportoitava toimistaan säännöllisesti assosiaatiokomitealle.

    5.  Tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisesti perustetut alakomiteat ilmoittavat tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaiselle kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevälle assosiaatiokomitealle kokoustensa ajankohdat ja esityslistat tarpeeksi ajoissa. Ne raportoivat toimistaan kussakin tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaisen kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevän assosiaatiokomitean säännönmukaisessa kokouksessa.

    6.  Alakomiteoiden olemassaolo ei estä kumpaakaan osapuolta saattamasta mitään asiaa suoraan tämän sopimuksen 438 artiklan 4 kohdan mukaisen kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevän assosiaatiokomitean käsiteltäväksi.

    440 artikla

    1.  Perustetaan parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta. Se muodostuu Euroopan parlamentin jäsenistä sekä Moldovan tasavallan parlamentin jäsenistä, ja sen tarkoituksena on tarjota puitteet tapaamista ja näkemysten vaihtoa varten. Se kokoontuu itse määrääminsä väliajoin.

    2.  Parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta vahvistaa työjärjestyksensä.

    3.  Parlamentaarisen assosiaatiovaliokunnan puheenjohtajana toimii sen työjärjestyksessä annettavien määräysten mukaisesti vuorotellen Euroopan parlamentin edustaja ja Moldovan tasavallan parlamentin edustaja.

    441 artikla

    1.  Parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta voi pyytää tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä asiaankuuluvia tietoja assosiaationeuvostolta, joka toimittaa pyydetyt tiedot parlamentaariselle assosiaatiovaliokunnalle.

    2.  Parlamentaariselle assosiaatiovaliokunnalle tiedotetaan assosiaationeuvoston päätöksistä ja suosituksista.

    3.  Parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta voi antaa suosituksia assosiaationeuvostolle.

    4.  Parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta voi perustaa parlamentaarisia alavaliokuntia.

    442 artikla

    1.  Osapuolet edistävät myös kansalaisyhteiskuntiensa edustajien säännöllisiä tapaamisia, jotta nämä pysyvät ajan tasalla tämän sopimuksen täytäntöönpanosta ja voivat antaa siihen oman panoksensa.

    2.  Perustetaan kansalaisyhteiskunnan foorumi. Se muodostuu EU:n puolelta kansalaisyhteiskunnan edustajista, mukaan lukien Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenet, sekä Moldovan tasavallan puolelta kansalaisyhteiskunnan edustajista, ja sen tarkoituksena on tarjota puitteet tapaamista ja näkemysten vaihtoa varten. Se kokoontuu itse määrääminsä väliajoin.

    3.  Kansalaisyhteiskunnan foorumi vahvistaa työjärjestyksensä.

    4.  Kansalaisyhteiskunnan foorumin puheenjohtajana toimii sen työjärjestyksessä annettavien määräysten mukaisesti vuorotellen Euroopan talous- ja sosiaalikomitean edustaja ja Moldovan tasavallan kansalaisyhteiskunnan edustajat.

    443 artikla

    1.  Kansalaisyhteiskunnan foorumille tiedotetaan assosiaationeuvoston päätöksistä ja suosituksista.

    2.  Kansalaisyhteiskunnan foorumi voi antaa suosituksia assosiaationeuvostolle.

    3.  Assosiaatiokomitea ja parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta järjestävät säännöllisen yhteydenpidon kansalaisyhteiskunnan foorumin edustajien kanssa saadakseen näiltä näkemyksiä siitä, miten tämän sopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa.



    2 LUKU

    Yleiset määräykset ja loppumääräykset

    444 artikla

    Mahdollisuus saattaa asiansa tuomioistuinten ja hallintoelinten käsiteltäväksi

    Kumpikin osapuoli sitoutuu varmistamaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, että toisen osapuolen luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat, ilman syrjintää sen omiin kansalaisiin verrattuna, saattaa asiansa sen toimivaltaisten tuomioistuinten ja hallintoelinten käsiteltäväksi puolustaakseen yksilöille kuuluvia oikeuksiaan ja omistusoikeuksiaan.

    445 artikla

    Mahdollisuus tutustua virallisiin asiakirjoihin

    Tämän sopimuksen määräykset eivät rajoita sellaisia osapuolten sisäisten lakien ja asetusten säännöksiä, jotka koskevat yleisön mahdollisuutta saada tutustua virallisiin asiakirjoihin.

    446 artikla

    Turvallisuuteen perustuvat poikkeukset

    Tämän sopimuksen määräykset eivät estä osapuolta toteuttamasta toimenpiteitä,

    a) 

    joita se pitää tarpeellisina keskeisten turvallisuusetujensa vastaisten tietojen luovutuksen estämiseksi;

    b) 

    jotka liittyvät aseiden, ammusten tai sotilastarvikkeiden tuotantoon tai kauppaan taikka puolustustarkoitusten kannalta välttämättömään tutkimukseen, kehitystyöhön tai tuotantoon, jos nämä toimenpiteet eivät heikennä sellaisten tuotteiden kilpailuedellytyksiä, joita ei ole tarkoitettu nimenomaan sotilaalliseen käyttöön; ja

    c) 

    jotka se arvioi tärkeiksi oman turvallisuutensa kannalta yleisen järjestyksen ylläpitämiseen vaikuttavissa vakavissa sisäisissä levottomuuksissa, sodan aikana tai sodan uhkaa merkitsevässä vakavassa kansainvälisessä jännitystilassa taikka täyttääkseen velvoitteet, joihin se on sitoutunut rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden ylläpitämiseksi.

    447 artikla

    Syrjimättömyys

    1.  Tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla ja rajoittamatta siihen sisältyviä erityismääräyksiä

    a) 

    Moldovan tasavallan unioniin tai sen jäsenvaltioihin soveltamat järjestelyt eivät saa johtaa syrjintään jäsenvaltioiden, niiden kansalaisten tai niiden yhtiöiden tai yritysten välillä; ja

    b) 

    unionin tai sen jäsenvaltioiden Moldovan tasavaltaan soveltamat järjestelyt eivät saa johtaa syrjintään Moldovan tasavallan kansalaisten, yhtiöiden tai yritysten välillä.

    2.  Edellä olevan 1 kohdan määräykset eivät rajoita osapuolten oikeutta soveltaa verolainsäädännön asiaan liittyviä säännöksiä verovelvollisiin, jotka ovat keskenään erilaisessa tilanteessa asuinpaikkansa suhteen.

    448 artikla

    Asteittainen lähentäminen

    Moldovan tasavalta lähentää asteittain lainsäädäntöään tämän sopimuksen liitteissä tarkoitettuihin EU:n lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin tämän sopimuksen mukaisten sitoumusten perusteella ja kyseisten liitteiden määräysten mukaisesti. Tämä määräys ei rajoita tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisten, lainsäädännön lähentämistä koskevien erityisten määräysten ja velvoitteiden soveltamista.

    449 artikla

    Lainsäädännön dynaaminen lähentäminen

    Moldovan tasavallan lainsäädännön asteittaiseksi lähentämiseksi EU:n lainsäädäntöön ja ottaen erityisesti huomioon tämän sopimuksen III, IV, V ja VI osaston mukaiset sitoumukset assosiaationeuvoston on tämän sopimuksen liitteiden määräysten mukaisesti säännöllisesti tarkistettava ja ajantasaistettava kyseisiä liitteitä muun muassa EU:n lainsäädännön kehityksen huomioon ottamiseksi siten se on tässä sopimuksessa määritelty. Tämä määräys ei rajoita tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) erityismääräysten soveltamista.

    450 artikla

    Seuranta

    Seurannalla tarkoitetaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden täytäntöönpanossa ja soveltamisen valvonnassa tapahtuvan edistymisen jatkuvaa arviointia. Osapuolet toimivat yhteistyössä tällä sopimuksella perustettujen elinten puitteissa toteutettavan seurantaprosessin helpottamiseksi.

    451 artikla

    Lainsäädännön lähentämistä koskeva arviointi

    1.  EU arvioi Moldovan tasavallan lainsäädännön lähentämistä EU:n lainsäädäntöön tässä sopimuksessa määritellyn mukaisesti. Tähän sisältyy täytäntöönpanoon ja soveltamisen valvontaan liittyviä näkökohtia. EU yksin tai Moldovan tasavallan suostumuksella tai osapuolet yhdessä voivat suorittaa kyseiset arvioinnit. Arvioinnin helpottamiseksi Moldovan tasavalta raportoi EU:lle lähentämisessä tapahtuvasta edistymisestä soveltuvin osin ennen tässä sopimuksessa EU:n säädösten suhteen asetettujen siirtymäaikojen päättymistä. Raportoinnin ja arvioinnin yhteydessä sekä arviointeja koskevien yksityiskohtien ja arviointien tiheyden määrittämisessä otetaan huomioon tässä sopimuksessa määrätyt erityiset yksityiskohtaiset säännöt tai tällä sopimuksella perustettujen elinten päätökset.

    2.  Lähentämistä koskeva arviointi voi käsittää paikan päällä tehtäviä tarkastuksia, joihin voivat tarpeen mukaan osallistua EU:n toimielimet, elimet ja virastot, valtiosta riippumattomat elimet, valvontaviranomaiset, riippumattomat asiantuntijat ja muut tahot.

    452 artikla

    Seurannan tulokset, lähentämistä koskevat arvioinnit mukaan lukien

    1.  Seurannan tuloksista, tämän artiklan 451 kohdassa tarkoitetut lähentämistä koskevat arvioinnit mukaan lukien, keskustellaan kaikissa tällä sopimuksella perustetuissa asiaankuuluvissa elimissä. Tällaiset elimet voivat antaa yksimielisesti hyväksyttyjä yhteisiä suosituksia, jotka esitetään assosiaationeuvostolle.

    2.  Jos osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltamisalaan kuuluvat tarvittavat toimenpiteet on pantu täytäntöön ja että niiden soveltamista valvotaan, assosiaationeuvosto hyväksyy sille tämän sopimuksen 436 artiklassa annettujen valtuuksien nojalla tämän sopimuksen V osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) tarkoitettuja markkinoiden avaamiseen liittyviä lisätoimenpiteitä.

    3.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisen suosituksen esittämistä assosiaationeuvostolle tai tällaisen suosituksen esittämättä jättämistä ei käsitellä tämän sopimuksen V osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) määritellyssä riitojenratkaisumenettelyssä. Tällä sopimuksella perustetun asiaa käsittelevän elimen päätöstä tai päätöksen tekemättä jättämistä ei käsitellä tämän sopimuksen V osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) määritellyssä riitojenratkaisumenettelyssä.

    453 artikla

    Velvoitteiden täyttäminen

    1.  Osapuolet toteuttavat kaikki tarvittavat yleiset tai erityiset toimenpiteet varmistaakseen tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteidensa täyttämisen. Ne varmistavat, että tässä sopimuksessa asetetut tavoitteet saavutetaan.

    2.  Osapuolet sopivat aloittavansa kumman tahansa osapuolen pyynnöstä viipymättä neuvottelut sopivia kanavia käyttäen keskustellakseen tämän sopimuksen tulkintaa, täytäntöönpanoa tai vilpittömässä mielessä tapahtuvaa soveltamista koskevista tai muista osapuolten suhteita koskevista kysymyksistä.

    3.  Osapuolet voivat saattaa assosiaationeuvoston käsiteltäväksi kaikki tämän sopimuksen tulkintaa, täytäntöönpanoa tai vilpittömässä mielessä tapahtuvaa soveltamista koskevat riidat tämän sopimuksen 454 artiklan mukaisesti. Assosiaationeuvosto voi ratkaista riidan sitovalla päätöksellä.

    454 artikla

    Riitojen ratkaiseminen

    1.  Jos osapuolten välillä syntyy tämän sopimuksen tulkintaa, täytäntöönpanoa tai vilpittömässä mielessä tapahtuvaa soveltamista koskeva riita, kumpi tahansa osapuoli voi esittää toiselle osapuolelle ja assosiaationeuvostolle riidanalaisen asian ratkaisemista koskevan virallisen pyynnön. V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) tulkintaa, täytäntöönpanoa ja vilpittömässä mielessä tapahtuvaa soveltamista koskeviin riitoihin sovelletaan tästä poiketen yksinomaan kyseisen osaston 14 lukua (Riitojen ratkaiseminen).

    2.  Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan riidan käymällä vilpittömässä mielessä neuvotteluja assosiaationeuvostossa ja tämän sopimuksen 437 ja 439 artiklassa tarkoitetuissa muissa elimissä, jotta kummankin osapuolen hyväksyttävissä oleva ratkaisu saavutetaan mahdollisimman pian.

    3.  Osapuolet antavat assosiaationeuvostolle ja muille asiaankuuluville elimille kaikki tilanteen perusteellista käsittelyä varten tarvittavat tiedot.

    4.  Riidasta neuvotellaan jokaisessa assosiaationeuvoston kokouksessa, kunnes se saadaan ratkaistua. Riita katsotaan ratkaistuksi, kun assosiaationeuvosto on tehnyt sitovan päätöksen asian ratkaisemiseksi tämän sopimuksen 453 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla tai kun se on vahvistanut, että riitaa ei enää ole. Riidasta voidaan neuvotella myös missä tahansa assosiaatiokomitean tai tämän sopimuksen 439 artiklassa tarkoitetun muun elimen kokouksessa osapuolten yhteisestä sopimuksesta tai toisen osapuolen pyynnöstä. Neuvotteluja voidaan käydä myös kirjallisesti.

    5.  Kaikki neuvottelujen aikana annetut tiedot ovat luottamuksellisia.

    455 artikla

    Toimenpiteet siinä tapauksessa, että velvollisuuksia ei täytetä

    1.  Jos asiaa ei ole ratkaistu kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona virallinen pyyntö riitojen ratkaisemiseksi tämän sopimuksen 454 artiklan mukaisesti on annettu tiedoksi, ja jos valituksen tehnyt osapuoli edelleen katsoo, että toinen osapuoli on jättänyt täyttämättä tämän sopimuksen mukaisen velvoitteensa, osapuoli voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Neuvotteluille asetettua kolmen kuukauden määräaikaa ei sovelleta tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa poikkeustapauksissa.

    2.  Toimenpiteitä valittaessa on etusijalle asetettava ne, joista on vähiten haittaa tämän sopimuksen toiminnalle. Tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta näihin toimenpiteisiin ei saa kuulua minkään tämän sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) määräyksissä mainitun oikeuden tai velvollisuuden keskeyttäminen. Tämän artiklan 1 kohdan mukaisista toimenpiteistä on ilmoitettava välittömästi assosiaationeuvostolle ja niitä on käsiteltävä neuvotteluissa 453 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja riitojen ratkaisussa tämän sopimuksen 453 artiklan 3 kohdan ja 454 artiklan mukaisesti.

    3.  Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut poikkeukset koskevat tilanteita, joissa

    a) 

    sopimus on sanottu irti tavalla, joka ei ole sallittu kansainvälisen oikeuden yleisten sääntöjen perusteella; tai

    b) 

    toinen osapuoli rikkoo tämän sopimuksen I osaston (Yleiset periaatteet) 2 artiklassa tarkoitettuja tämän sopimuksen olennaisia osia.

    456 artikla

    Suhde muihin sopimuksiin

    1.  Kumotaan Luxemburgissa 28 päivänä marraskuuta 1994 allekirjoitettu ja 1 päivänä heinäkuuta 1998 voimaan tullut Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimus.

    2.  Tämä sopimus korvaa 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen. Kaikissa muissa osapuolten välisissä sopimuksissa olevat viittaukset mainittuun sopimukseen katsotaan viittauksiks