EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02013R1304-20180802
Regulation (EU) No 1304/2013 of the European Parliament and of the Council of 17 December 2013 on the European Social Fund and repealing Council Regulation (EC) No 1081/2006
Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1304/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013 , Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1304/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013 , Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta
02013R1304 — FI — 02.08.2018 — 002.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1304/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta (EUVL L 347 20.12.2013, s. 470) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/779, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, |
L 126 |
1 |
21.5.2015 |
|
|
L 193 |
1 |
30.7.2018 |
||
Oikaistu:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1304/2013,
annettu 17 päivänä joulukuuta 2013,
Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta
I
LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Kohde
Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tehtävät, mukaan lukien nuorisotyöllisyysaloite, sen tuen soveltamisala, erityissäännökset ja tukikelpoisten menojen lajit.
2 artikla
Tehtävät
1. ESR:sta edistetään korkeaa työllisyystasoa ja työpaikkojen korkeaa laatua, helpotetaan pääsyä työmarkkinoille, tuetaan työntekijöiden alueellista ja ammatillista liikkuvuutta ja helpotetaan heidän sopeutumistaan teollisen muutoksen sekä kestävän kehityksen edellyttämiin tuotantojärjestelmien muutoksiin, edistetään kaikkien saatavilla olevan koulutuksen korkeaa tasoa ja tuetaan nuorten siirtymistä koulutuksen ja työelämän välillä, torjutaan köyhyyttä, vahvistetaan sosiaalista osallisuutta ja tuetaan sukupuolten tasa-arvoa, syrjimättömyyttä sekä yhtäläisiä mahdollisuuksia ja edistetään näin unionin prioriteetteja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisen alalla.
2. ESR toteuttaa 1 kohdassa esitetyt tehtävänsä tukemalla jäsenvaltioita niiden pyrkiessä älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän unionin strategian, jäljempänä 'Eurooppa 2020 -strategia', prioriteettien ja yleistavoitteiden saavuttamiseen ja antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden pyrkiä poistamaan nimenomaan niitä koskevia Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista haittaavia esteitä. ESR tukee tehtäviinsä liittyvien politiikan ja toimenpiteiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa ottaen huomioon asiaa koskevat yhdennetyt suuntaviivat ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetut asiaan liittyvät maakohtaiset suositukset sekä, tapauksen mukaan, kansallisella tasolla kansalliset uudistusohjelmat sekä muut asiaa koskevat kansalliset strategiat ja raportit.
3. ESR:n tuen on hyödytettävä ihmisiä, myös heikossa asemassa olevia ihmisiä, kuten pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia henkilöitä, maahanmuuttajia, etnisiä vähemmistöjä, marginalisoituneita yhteisöjä ja köyhyydestä sekä syrjäytymisestä kärsiviä ihmisiä kaikissa ikäryhmissä. ESR:sta annetaan tukea myös työntekijöille, yrityksille, yhteisötalouden toimijat mukaan luettuina, ja yrittäjille sekä järjestelmille ja rakenteille uusiin haasteisiin, kuten ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan välillä vallitsevan epätasapainon vähentämiseen, mukautumisen helpottamiseksi ja hyvän hallintotavan, sosiaalisen kehityksen ja uudistusten täytäntöönpanon edistämiseksi etenkin työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipolitiikan alalla.
3 artikla
Tuen soveltamisala
1. Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 9 artiklan ensimmäisen kohdan 8, 9, 10 ja 11 alakohdan, jotka vastaavat tämän kohdan a, b, c ja d alakohtaa, temaattisten tavoitteiden perusteella ja tehtäviensä mukaisesti ESR:sta tuetaan seuraavia investointiprioriteetteja:
a) temaattisen tavoitteen "kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen" toteuttamisen osalta:
i) työnhakijoiden ja työelämän ulkopuolella olevien, pitkäaikaistyöttömät ja työmarkkinoista kaukana olevat henkilöt mukaan lukien, pääsy työhön, myös paikallisten työllisyysaloitteiden kautta, ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen;
ii) erityisesti ilman työ-, koulutus- tai harjoittelupaikkaa olevien nuorten, sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevat ja marginalisoituneiden yhteisöjen nuoret mukaan luettuina, kestävä integroituminen työmarkkinoille muun muassa nuorisotakuun täytäntöönpanon avulla;
iii) itsenäinen ammatinharjoittaminen, yrittäjyys ja yritysten perustaminen, innovatiiviset mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset mukaan lukien;
iv) miesten ja naisten tasa-arvo kaikilla aloilla, mukaan lukien työpaikan saanti, urakehitys, työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen sekä samapalkkaisuuden edistäminen;
v) työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutuminen muutoksiin;
vi) aktiivisena ja terveenä ikääntyminen;
vii) työmarkkinalaitosten, kuten julkisten ja yksityisten työvoimapalvelujen, nykyaikaistaminen ja palvelujen mukauttaminen vastaamaan paremmin työmarkkinoiden tarpeita, mukaan lukien toimin, joilla lisätään työvoiman liikkuvuutta valtioiden välillä, sekä liikkuvuusjärjestelmillä ja paremmalla yhteistyöllä laitosten ja asianomaisten sidosryhmien välillä;
b) temaattisen tavoitteen "sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjunta" toteuttamisen osalta:
i) aktiivinen osallistaminen, myös yhtäläisten mahdollisuuksien ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi, ja työllistettävyyden parantaminen;
ii) marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonominen integrointi;
iii) kaikenlaisen syrjinnän torjuminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen;
iv) kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten palveluiden, kuten terveyspalveluiden ja yleishyödyllisten sosiaalipalveluiden saatavuuden parantaminen;
v) yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja ammattiin pääsyn edistäminen yhteiskunnallisissa yrityksissä sekä yhteisötalouden ja solidaarisen talouden edistäminen työpaikkojen saannin parantamiseksi;
vi) yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategiat;
c) temaattisen tavoitteen "investoiminen koulutukseen, mukaan lukien ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen" toteuttamisen osalta:
i) vähennetään ja ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä ja edistetään yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sekä perusasteen ja keskiasteen koulutukseen, mukaan lukien virallisen ja epävirallisen sekä arkioppimisen tarjoamat mahdollisuudet palata koulutukseen;
ii) parannetaan korkea-asteen ja vastaavan koulutuksen laatua ja tehokkuutta sekä siihen pääsyä tavoitteena koulutukseen osallistumisen lisääminen ja koulutussaavutusten parantaminen, erityisesti heikossa asemassa olevien ryhmien parissa;
iii) lisätään kaikkien ikäryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen virallisen ja epävirallisen sekä arkioppimisen puitteissa, kohennetaan työntekijöiden tietoja, ammattitaitoa ja pätevyyttä ja edistetään joustavia koulutuspolkuja muun muassa ura-ohjauksen ja hankittujen pätevyyksien hyväksynnän avulla;
iv) parannetaan koulutusjärjestelmien merkitystä työmarkkinoiden kannalta, helpotetaan siirtymistä koulutuksesta työelämään ja vahvistetaan ammattikoulutus- ja harjoittelujärjestelmiä sekä parannetaan niiden laatua muun muassa ammattitaitotarpeiden ennakointimekanismeilla, mukauttamalla opetussuunnitelmia sekä perustamalla ja kehittämällä työssäoppimisen järjestelmiä, yhdistelmäopintojärjestelmät ja oppisopimuskoulutus mukaan luettuina;
d) temaattisen tavoitteen "viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen" toteuttamisen osalta:
i) investoinnit institutionaalisten valmiuksien parantamiseen sekä julkishallinnon ja julkisten palvelujen tehostamiseen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla uudistusten, paremman sääntelyn ja hyvän hallintotavan edistämiseksi;
Tätä investointiprioriteettia sovelletaan vain niissä jäsenvaltioissa, jotka voivat saada koheesiorahaston tukea, tai niissä jäsenvaltioissa, joissa sijaitsee yksi tai useampi NUTS 2 -tason alue, jota tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 90 artiklan 2 kohdan a alakohdassa;
ii) kaikkien koulutus- ja aikuiskoulutuspolitiikkaa sekä harjoittelu- ja työllisyys- sekä sosiaalipolitiikkaa toteuttavien sidosryhmien valmiuksien parantaminen myös alakohtaisten ja alueellisten sopimusten avulla kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason uudistusten käynnistämiseksi.
2. ESR edistää 1 kohdassa lueteltujen investointiprioriteettien kautta myös muita temaattisia tavoitteita, jotka on lueteltu asetuksen (EU) N:o 1303/2013 9 artiklan ensimmäisessä kohdassa, ensisijaisesti seuraavin keinoin:
a) tuetaan siirtymistä vähähiiliseen, ilmastonmuutokseen sopeutuvaan, resurssitehokkaaseen ja ympäristön kannalta kestävään talouteen parantamalla koulutus- ja harjoittelujärjestelmiä taitojen ja pätevyyksien mukauttamisen edellyttämällä tavalla, parantamalla työvoiman ammattitaitoa ja luomalla uusia työpaikkoja ympäristöön ja energiaan liittyville sektoreille;
b) parannetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttömahdollisuuksia, käyttöä ja laatua kehittämällä digitaalista lukutaitoa sekä verkko-oppimista ja investoimalla tietoyhteiskuntaan osallistumiseen, tietoteknisiin taitoihin sekä niihin liittyviin yrittäjyystaitoihin;
c) vahvistetaan tutkimusta, teknologian kehittämistä ja innovointia kehittämällä jatko-opintoja ja yrittäjyystaitoja, kouluttamalla tutkijoita ja toteuttamalla verkottumis- ja kumppanuustoimia korkeakoululaitosten, tutkimus- ja teknologiakeskusten sekä yritysten välillä;
d) parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä ja pitkän aikavälin kestävyyttä edistämällä yritysten, johtajien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä ja lisäämällä investointeja inhimilliseen pääomaan sekä tukemalla käytännönläheistä ammatillista koulutusta tarjoavia tahoja.
4 artikla
Johdonmukaisuus ja temaattinen keskittäminen
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimenpideohjelmissa esitetyt strategia ja toimet ovat johdonmukaisia niiden kansallisissa uudistusohjelmissa sekä soveltuvissa tapauksissa niiden muissa työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevissa kansallisissa strategioissa ja perussopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetuissa asiaa koskevissa neuvoston suosituksissa kartoitettujen haasteiden kanssa ja että niillä vastataan kyseisiin haasteisiin, jotta voidaan edistää Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä, koulutusta ja köyhyyden vähentämistä koskevien yleistavoitteiden saavuttamista.
2. Vähintään 20 prosenttia ESR:n kokonaismäärärahoista kussakin jäsenvaltiossa on kohdennettava asetuksen (EU) N:o 1303/2013 9 artiklan ensimmäisen kohdan 9 alakohdassa säädettyyn temaattiseen tavoitteeseen "sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjunta".
3. Jäsenvaltioiden on pyrittävä temaattiseen keskittämiseen seuraavien sääntöjen mukaisesti:
a) kehittyneemmillä alueilla jäsenvaltioiden on keskitettävä vähintään 80 prosenttia kunkin toimenpideohjelman ESR-määrärahoista enintään viiteen 3 artiklan 1 kohdassa esitettyyn investointiprioriteettiin;
b) siirtymäalueilla jäsenvaltioiden on keskitettävä vähintään 70 prosenttia kunkin toimenpideohjelman ESR-määrärahoista enintään viiteen 3 artiklan 1 kohdassa esitettyyn investointiprioriteettiin;
c) vähemmän kehittyneillä alueilla jäsenvaltioiden on keskitettävä vähintään 60 prosenttia kunkin toimenpideohjelman ESR-määrärahoista enintään viiteen 3 artiklan 1 kohdassa esitettyyn investointiprioriteettiin.
4. Jäljempänä 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja toimintalinjoja ei oteta mukaan tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa määriteltyjä prosenttiosuuksia laskettaessa.
5 artikla
Indikaattorit
1. Tämän asetuksen liitteessä I säädettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita ja soveltuvissa tapauksissa ohjelmakohtaisia indikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 27 artiklan 4 kohdan ja 96 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii ja iv alakohdan mukaisesti. Kaikista investointiprioriteeteista on esitettävä kaikki yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit. Tämän asetuksen liitteessä II säädetyt tulosindikaattorit on esitettävä tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tarvittaessa tiedot eritellään sukupuolen mukaan.
►C1 Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tuotosindikaattorien lähtötasot on asetettava nollaan. ◄ Tuettujen toimenpiteiden luonteen perusteella näille indikaattoreille on tarpeen mukaan vahvistettava kumulatiiviset määrälliset tavoitearvot vuodeksi 2023. Tuotosindikaattorit on ilmaistava absoluuttisina lukuina.
►C1 Niiden yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattoreiden, joille on vahvistettu kumulatiivinen määrällinen tavoitearvo vuodeksi 2023, lähtötasot on vahvistettava käyttäen ◄ tuoreimpia saatavilla olevia tietoja tai muita asiaan vaikuttavia tietolähteitä. Ohjelmakohtaiset tulosindikaattorit ja niihin liittyvät tavoitteet voidaan ilmaista määrällisinä tai laadullisina.
2. Edellä olevan 1 kohdan lisäksi tämän asetuksen liitteessä II säädettyjä tulosindikaattoreita on käytettävä kaikkiin toimiin, joita tuetaan 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun investointiprioriteetin mukaisesti nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanemiseksi. ►C1 Kaikkiin tämän asetuksen liitteessä II säädettyihin indikaattoreihin on liitettävä kumulatiivinen määrällinen tavoitearvo vuodeksi 2023 ja lähtötaso. ◄
3. Kunkin hallintoviranomaisen on toimitettava sähköisesti jäsennellyt tiedot kustakin toimintalinjasta jaoteltuna investointiprioriteetin mukaan yhdessä vuotuisten täytäntöönpanokertomusten kanssa. Tiedot on annettava asetuksen (EU) N:o 1303/2013 96 artiklan 2 kohdan b alakohdan vi alakohdassa tarkoitettujen tukitoimien luokkien sekä tuotos- ja tulosindikaattorien osalta. Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 2 kohdasta poiketen tuotos- ja tulosindikaattoreita varten toimitettujen tietojen on liityttävä osittain tai kokonaan toteutettujen toimien arvoihin.
II
LUKU
OHJELMATYÖTÄ JA TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET
6 artikla
Kumppaneiden osallistuminen
1. Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 5 artiklassa tarkoitettujen kumppanien osallistuminen toimenpideohjelmien täytäntöönpanoon voidaan toteuttaa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 123 artiklan 7 kohdassa määriteltyjen yleiskattavien tukien muodossa. Tällöin toimenpideohjelmassa on yksilöitävä se toimenpideohjelman osa, jota yleiskattava tuki koskee, mukaan lukien kustakin toimintalinjasta siihen alustavasti myönnetyt määrärahat.
2. Jotta voidaan rohkaista työmarkkinaosapuolten osallistumista riittävästi ESR:sta tuettuihin toimiin, toimenpideohjelman hallintoviranomaisten on asetuksen (EU) N:o 1303/2013 90 artiklan 2 kohdan a tai b alakohdassa määritellyillä alueilla tai koheesiorahaston tukeen oikeutetussa jäsenvaltiossa varmistettava, että asianmukainen määrä ESR:n määrärahoista osoitetaan tarpeen mukaan valmiuksia parantaviin toimiin, jotka toteutetaan koulutuksen, verkottumistoimenpiteiden ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisen muodossa, sekä työmarkkinaosapuolten yhdessä toteuttamiin toimiin.
3. Jotta voidaan rohkaista kansalaisjärjestöjä osallistumaan riittävästi ESR:sta tuettuihin toimiin, etenkin sosiaalisen osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien alalla, toimenpideohjelman hallintoviranomaisten on asetuksen (EU) N:o 1303/2013 90 artiklan 2 kohdan a tai b alakohdassa määritellyillä alueilla tai koheesiorahaston tukeen oikeutetussa jäsenvaltiossa varmistettava, että ESR:n resursseista osoitetaan asianmukainen määrä kansalaisjärjestöjen valmiuksia parantaviin toimiin.
7 artikla
Miesten ja naisten tasa-arvon edistäminen
Jäsenvaltiot ja komissio edistävät miesten ja naisten tasa-arvoa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 7 artiklan mukaisesti toimenpideohjelmien valmistelun, täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin kaikissa vaiheissa. Jäsenvaltio ja komissio tukevat ESR:n kautta myös 3 artiklassa ja erityisesti tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitettujen investointiprioriteettien mukaisesti kohdennettuja erityistoimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään naisten kestävää osallistumista työelämään ja siellä etenemistä ja siten torjumaan köyhyyden naisistumista, vähentämään sukupuoleen perustuvaa eriytymistä, torjumaan sukupuolistereotypioita työmarkkinoilla ja koulutuksessa sekä edistämään kaikkien työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista ja hoitovastuiden jakamista tasapuolisesti miesten ja naisten kesken.
8 artikla
Yhtäläisten mahdollisuuksien ja syrjinnän torjumisen edistäminen
Jäsenvaltiot ja komissio edistävät kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää ottaen kaikessa toiminnassa huomioon asetuksen (EU) N:o 1303/2013 7 artiklassa tarkoitetun syrjimättömyyden periaatteen. Jäsenvaltiot ja komissio tukevat ESR:n kautta myös erityistoimenpiteitä tämän asetuksen 3 artiklassa ja etenkin 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitettujen investointiprioriteettien puitteissa. Näillä toimenpiteillä pyritään torjumaan kaikenlaista syrjintää sekä parantamaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia tarkoituksena lisätä osallistumista työmarkkinoille ja koulutukseen ja siten lujittaa sosiaalista osallisuutta, vähentää eriarvoisuutta koulutustason ja terveystilanteen osalta sekä helpottaa siirtymistä laitoshoidosta avohoitoon, erityisesti kun kyseessä ovat henkilöt, joihin kohdistuu moniperusteista syrjintää.
9 artikla
Sosiaalinen innovointi
1. ESR:sta edistetään sosiaalista innovointia kaikilla tämän asetuksen 3 artiklassa määritellyillä ESR:n toiminta-alaan kuuluvilla alueilla; tavoitteena on erityisesti, myös paikallisella tai alueellisella tasolla, testata, arvioida ja soveltaa laajemmin innovatiivisia ratkaisuja sosiaalisiin tarpeisiin vastaamiseksi yhdessä asiaankuuluvien kumppaneiden ja erityisesti työmarkkinaosapuolten kanssa.
2. Jäsenvaltioiden on kartoitettava joko toimenpideohjelmissaan tai myöhemmin niiden täytäntöönpanovaiheessa sosiaalista innovointia varten aihealueita, jotka vastaavat jäsenvaltioiden erityistarpeita.
3. Komissio edistää valmiuksien kehittämistä sosiaalista innovointia varten etenkin tukemalla vastavuoroista oppimista, perustamalla verkostoja sekä levittämällä ja edistämällä hyviä toimintatapoja ja menetelmiä.
10 artikla
Valtioiden välinen yhteistyö
1. Jäsenvaltioiden on tuettava valtioiden välistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on vastavuoroisen oppimisen edistäminen, millä lisätään ESR:n tukeman toimintapolitiikan tehokkuutta. Valtioiden välisessä yhteistyössä on oltava kumppaneita ainakin kahdesta jäsenvaltiosta.
2. Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen jäsenvaltiot, joissa on vain yksi ESR:sta tuettu toimenpideohjelma tai yksi useasta rahastosta rahoitettava toimenpideohjelma, voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja suhteellisuusperiaatteen huomioon ottaen poikkeuksellisesti päättää olla tukematta valtioiden välisen yhteistyön piiriin kuuluvia toimenpiteitä.
3. Jäsenvaltiot voivat valita yhdessä asiaankuuluvien kumppanien kanssa valtioiden välisen yhteistyön teemat komission ehdottamasta ja 25 artiklassa tarkoitetun komitean vahvistamasta yhteisten teemojen luettelosta tai valita muita niiden erityistarpeita vastaavia teemoja.
4. Komissio edistää valtioiden välistä yhteistyötä 3 kohdassa tarkoitetun luettelon yhteisten teemojen ja tapauksen mukaan jäsenvaltioiden valitsemien muiden teemojen osalta vastavuoroisen oppimisen sekä koordinoitujen tai yhteisten toimenpiteiden kautta. Komissio huolehtii erityisesti unionin tason foorumista, jolla helpotetaan valtioiden välisten kumppanuuksien perustamista, kokemusten vaihtoa, valmiuksien parantamista ja verkottumista sekä asiaan liittyvien tulosten hyödyntämistä ja levittämistä. Lisäksi komissio laatii koordinoidut täytäntöönpanopuitteet, joihin sisältyvät yhteiset tukikelpoisuuskriteerit, toimenpiteiden tyypit ja ajoitus sekä yhteiset seuranta- ja arviointimenetelmät, jotta helpotetaan valtioiden välistä yhteistyötä.
11 artikla
Toimenpideohjelmien rahoitusta koskevat erityissäännökset
1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 96 artiklan 1 kohdassa säädetään, toimenpideohjelmissa voidaan vahvistaa toimintalinjoja tämän asetuksen 9 ja 10 artiklassa tarkoitettujen sosiaalisen innovoinnin ja valtioiden välisen yhteistyön täytäntöönpanoa varten.
2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 120 artiklan 3 kohdassa säädetään, toimintalinjan osarahoituksen enimmäisosuutta korotetaan kymmenellä prosenttiyksiköllä, jos koko toimintalinja kohdistuu sosiaaliseen innovointiin tai valtioiden väliseen yhteistyöhön tai näiden yhdistelmään; osarahoituksen enimmäisosuus ei kuitenkaan saa olla yli 100 prosenttia.
3. Sen lisäksi, mitä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 96 artiklan 3 kohdassa säädetään, toimenpideohjelmissa on myös vahvistettava suunniteltujen ESR:sta tuettujen toimenpiteiden osuus
a) temaattisissa tavoitteissa, jotka luetellaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 9 artiklan ensimmäisen kohdan 1–7 alakohdassa, tarvittaessa toimintalinjoittain;
b) tämän asetuksen 9 ja 10 artiklassa tarkoitetuissa sosiaalisessa innovoinnissa ja valtioiden välisessä yhteistyössä, jos niitä ei kateta niihin kohdistuvasta toimintalinjasta.
12 artikla
Alueellisten erityispiirteiden huomioon ottamista koskevat erityissäännökset
1. ESR:stä voidaan tukea kaupunki- ja maaseutualueilla asetuksen (EU) N:o 1303/2013 32, 33 ja 34 artiklassa tarkoitettuja työllisyyttä ja nuorisotyöllisyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta koskevia yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategioita, alueellisia sopimuksia ja paikallisia aloitteita sekä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 36 artiklassa tarkoitettuja yhdennettyjä alueellisia investointeja.
2. ESR:sta voidaan myöntää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013 ( 1 ) 7 artiklassa tarkoitettuja EAKR-toimia täydentävää tukea kaupunkialueiden kestävään kehitykseen strategioilla, joissa esitetään yhdennettyjä toimenpiteitä taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten haasteiden käsittelemiseksi kaupunkialueilla, jotka jäsenvaltiot ovat valinneet niiden kumppanuussopimuksissa määrättyjen periaatteiden pohjalta.
III
LUKU
VARAINHOITOA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET
13 artikla
Menojen tukikelpoisuus
1. ESR:sta myönnetään tukea tukikelpoisiin menoihin, joihin voi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 120 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuin tavoin kuulua työnantajien ja työntekijöiden yhdessä toimittamia varoja.
2. ESR:sta voidaan myöntää tukea sellaisten toimien yhteydessä syntyneisiin menoihin, jotka toteutetaan ohjelma-alueen ulkopuolella mutta unionissa, edellyttäen että seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät:
a) toimi hyödyttää ohjelma-aluetta;
b) toimenpideohjelman viranomaisten velvoitteista toimenpiteen hallinnoinnin, valvonnan ja tilintarkastuksen suhteen huolehtivat siitä toimenpideohjelmasta vastaavat viranomaiset, jonka osana tointa tuetaan, tai ne tekevät sopimuksia viranomaisten kanssa siinä jäsenvaltiossa, jossa toimi pannaan täytäntöön, edellyttäen että toiminnan hallinnointia, valvontaa ja tilintarkastusta koskevat velvoitteet täyttyvät kyseisessä jäsenvaltiossa.
Jos ensimmäisen kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvat toimet hyödyttävät myös ohjelma-aluetta, jolla ne toteutetaan, menot jaetaan kyseisille ohjelma-alueille määräsuhteessa siten, että jakaminen perustuu objektiivisiin kriteereihin.
3. Tällaisiin toimiin liittyviin unionin ulkopuolella aiheutuneisiin menoihin voidaan myöntää tukea ESR:sta, jos niiden osuus on enintään kolme prosenttia ESR:n toimenpideohjelman talousarviosta tai ESR:n osuudesta useasta rahastosta rahoitettavasta toimenpideohjelmasta ja jos ne koskevat 3 artiklan 1 kohdan a tai c alakohdan mukaisia temaattisia tavoitteita ja jos asianomainen seurantakomitea on hyväksynyt kyseisen toimen tai kyseiset toimityypit.
4. Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 69 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen menojen lisäksi ESR:sta ei voida tukea myöskään infrastruktuurien, maan ja kiinteistöjen ostoja.
5. Kolmannen osapuolen palkkioiden tai palkkojen muodossa toimeen osallistujille suorittamiin luontoissuorituksiin voidaan myöntää rahoitusta ESR:sta, jos tällaiset luontoissuoritukset ovat syntyneet kansallisten sääntöjen, myös kirjanpitosääntöjen, mukaisesti, ja niiden arvo ei ylitä kolmannelle osapuolelle aiheutuneita kustannuksia.
14 artikla
Yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot
1. Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklassa tarkoitettujen vaihtoehtojen lisäksi komissio voi korvata jäsenvaltioiden maksamia menoja määrittämiensä vakioyksikkökustannusten ja kertakorvausten perusteella. Tällä perusteella laskettuja määriä pidetään edunsaajille maksettuna julkisena tukena ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaisena tukikelpoisena menona.
Ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi komissiolle siirretään valta antaa 24 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat katettavien toimien tyyppiä sekä vakioyksikkökustannusten ja kertakorvausten määritelmiä ja niiden enimmäismääriä, joita voidaan mukauttaa yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon edellisen ohjelmakauden aikana saadut kokemukset.
Rahoituksen tarkastuksen ainoana tarkoituksena on varmentaa, että edellytykset, joiden mukaisesti komissio suorittaa korvauksen vakioyksikkökustannusten ja kertakorvausten perusteella, täyttyvät.
Kun käytetään ensimmäisen alakohdan mukaisesti rahoitusmuotoja, jotka perustuvat vakioyksikkökustannuksiin ja kertakorvauksiin, jäsenvaltiot voivat soveltaa omia kirjanpitokäytäntöjään toimien tueksi. Tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 soveltamiseksi tällaisiin tilintarkastuskäytäntöihin ja niiden tuloksena saatuihin määriin ei kohdistu tilintarkastusviranomaisen tai komission tekemiä tarkastuksia.
-1. ESR:n yhteydessä käytettäviin yksinkertaistettuihin kustannusvaihtoehtoihin sovellettavat yleiset säännöt vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67, 68, 68 a ja 68 b artiklassa.
▼M2 —————
15 artikla
Rahoitusvälineet
Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan mukaisesti ESR voi tukea sen toiminta-alaan kuuluvia toimia ja politiikkaa rahoitusvälineiden, kuten mikroluottojen ja takuurahastojen, kautta.
IV
LUKU
NUORISOTYÖLLISYYSALOITE
16 artikla
Nuorisotyöllisyysaloite
Nuorisotyöllisyysaloitteella tuetaan nuorisotyöttömyyden torjumista unionin tukikelpoisilla alueilla tukemalla tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisia toimia. Nuorisotyöllisyysaloitteen kohteena ovat kaikki alle 25-vuotiaat nuoret, joilla ei ole työtä tai koulutus- tai harjoittelupaikkaa, jotka asuvat tukikelpoisilla alueilla, jotka ovat työelämän ulkopuolella tai työttömiä, pitkäaikaistyöttömät mukaan lukien, riippumatta siitä, ovatko he rekisteröityneet työnhakijoiksi. Jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti päättää laajentaa kohderyhmää alle 30-vuotiaisiin nuoriin.
Vuosina 2014–2015 nuorisotyöllisyysaloitteen "tukikelpoisia alueita" ovat ne NUTS 2 -tason alueet, joilla 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli yli 25 prosenttia vuonna 2012, ja jäsenvaltioissa, joiden nuorisotyöttömyys nousi yli 30 prosenttia vuonna 2012, ne NUTS 2 -tason alueet, joilla nuorisotyöttömyysaste oli yli 20 prosenttia vuonna 2012.
Nuorisotyöllisyysaloitteen vuosia 2016–2020 koskevia varoja voidaan lisätä talousarviomenettelyn puitteissa asetuksen (EU) N:o 1311/2013/ 14 artiklan mukaisesti. Nuorisotyöllisyysaloitteen tukikelpoisten alueiden määrittelemiseksi kaudella 2016–2020 toisessa alakohdassa olevia viittauksia vuoden 2012 tietoihin pidetään viittauksina tuoreimpiin saatavilla oleviin vuotuisiin tietoihin. Lisävarojen jakamisessa jäsenvaltioiden kesken käytetään samoja menettelyjä kuin ensimmäisessä erityismäärärahojen jakamisessa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 liitteen VIII mukaisesti.
Sovittuaan asiasta komission kanssa jäsenvaltiot voivat päättää myöntää rajallisen rahamäärän, joka on enintään 10 prosenttia nuorisotyöllisyysaloitteeseen sisältyvistä varoista, nuorille, jotka asuvat osa-alueilla, joilla nuorten työttömyysaste on korkea ja jotka eivät kuulu tukikelpoisiin NUTS 2 -tason alueisiin.
17 artikla
Temaattinen keskittäminen
Nuorisotyöllisyysaloitteeseen osoitettua erityismäärärahaa ei oteta huomioon laskettaessa 4 artiklassa tarkoitettua temaattista keskittämistä.
18 artikla
Ohjelmatyö
Nuorisotyöllisyysaloite otetaan osaksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 96 artiklan mukaista ESR:n ohjelmatyötä. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa vahvistettava nuorisotyöllisyysaloitetta koskevat ohjelmajärjestelyt kumppanuussopimuksissaan ja niiden toimenpideohjelmissa.
Ohjelmatyötä koskevilla järjestelyillä voi olla yksi tai useampi seuraava muoto:
a) erityinen toimenpideohjelma;
b) toimenpideohjelmaan sisältyvä erityinen toimintalinja;
c) yhden tai useamman toimintalinjan osa.
Nuorisotyöllisyysaloitteeseen sovelletaan myös tämän asetuksen 9 ja 10 artiklaa.
19 artikla
Seuranta ja arviointi
1. Seurantakomitean on niiden tehtävien lisäksi, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 110 artiklassa, vähintään kerran vuodessa tarkasteltava nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanoa toimenpideohjelman yhteydessä ja edistymistä nuorisotyöllisyysaloitteen tavoitteidensa saavuttamisessa.
2. Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin vuotuiseen täytäntöönpanokertomukseen ja lopulliseen kertomukseen on sisällyttävä lisätietoja nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanosta. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille yhteenvedon näistä kertomuksista asetuksen (EU) N:o 1303/2013 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
Komissio osallistuu näistä kertomuksista Euroopan parlamentissa vuosittain käytävään keskusteluun.
3. Huhtikuusta 2015 alkaen hallintoviranomaisten on toimitettava vuosittain komissiolle sähköisesti samaan aikaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen kanssa jäsennellyt tiedot kustakin toimintalinjasta tai sen osasta, josta on tuettu nuorisotyöllisyysaloitetta. Toimitettavien indikaattoreita koskevien tietojen on liityttävä tämän asetuksen liitteissä I ja II esitettyjen indikaattoreiden arvoihin ja tapauksen mukaan ohjelmakohtaisiin indikaattoreihin. Tietojen on liityttävä osittain tai kokonaan toteutettuihin toimenpiteisiin.
4. Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksissa tai soveltuvissa tapauksissa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 111 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa edistymiskertomuksessa ja ennen 31 päivää toukokuuta 2016 toimitettavassa vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksessa on esitettävä tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen arviointien tärkeimmät tulokset. Kertomuksissa on lisäksi esitettävä nuorisotyöllisyysaloitteen osallistujien, myös nuorten, jotka ovat heikoimmassa asemassa tai marginalisoituneista yhteisöistä tai jotka ovat keskeyttäneet opintonsa tutkintoa suorittamatta, saamien työtarjousten laatu, ja arvioitava sitä. Kertomuksissa on myös esitettävä heidän edistymisensä koulutuksen jatkamisessa, kestävien ja kunnollisten työpaikkojen löytämisessä tai hakeutumisessa oppisopimuskoulutukseen tai laadukkaaseen harjoitteluun ja arvioitava sitä.
5. Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 52 artiklassa tarkoitettuihin edistymiskertomuksiin on sisällyttävä lisätietoja nuorisoaloitteesta, ja niissä on arvioitava sen täytäntöönpanoa. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille yhteenvedon näistä kertomuksista edellä mainitun asetuksen 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja osallistuu näistä kertomuksista Euroopan parlamentissa käytävään keskusteluun.
6. Ohjelmakauden aikana on tehtävä vähintään kaksi kertaa arviointi, jossa tarkastellaan ESR:sta myönnetyn tuen ja nuorisotyöllisyysaloitteelle osoitetun erityismäärärahan vaikuttavuutta, tehokkuutta ja vaikutuksia sekä nuorisotakuun täytäntöönpanoa.
Ensimmäinen arviointi on suoritettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015 ja toinen arviointi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018.
20 artikla
Tiedotus- ja viestintätoimenpiteet
1. Edunsaajien on varmistettava, että toimeen osallistuville tahoille tiedotetaan nimenomaisesti ESR:sta ja nuorisotyöllisyysaloitteelle osoitetusta erityismäärärahasta myönnettävästä nuorisotyöllisyysaloitteen tuesta.
2. Kaikissa toimen täytäntöönpanoon liittyvissä kansalaisille tai osallistujille tarkoitetuissa asiakirjoissa, myös osallistumistodistuksissa tai muissa todistuksissa, on oltava maininta siitä, että toimi on saanut nuorisotyöllisyysaloitteesta myönnettävää tukea.
21 artikla
Tekninen tuki
Jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon nuorisotyöllisyysaloitteelle osoitetun erityismäärärahan laskiessaan tekniseen tukeen kussakin jäsenvaltiossa myönnettyjen varojen kokonaismäärän ylärajaa.
22 artikla
Rahoitustuki
1. Toimenpideohjelman hyväksymisestä annettavassa komission päätöksessä on vahvistettava nuorisotyöllisyysaloitteeseen osoitetusta erityismäärärahasta ja vastaavasta ESR-tuesta kokonaismääränä ja myös alueluokittain eriteltynä kullekin toimintalinjalle myönnettävän tuen enimmäismäärä. ESR:sta myönnettävän vastaavan tuen on oltava kunkin toimintalinjan osalta vähintään yhtä suuri kuin nuorisotyöttömyysaloitteelle osoitetusta erityismäärärahasta myönnettävä tuki.
2. Toimenpideohjelman hyväksymisestä annettavassa 1 kohdassa tarkoitetussa komission päätöksessä on 1 kohdassa tarkoitettujen määrien perusteella myös vahvistettava eri alueluokkien osuus ESR:sta kullekin toimintalinjalle myönnetystä tuesta.
3. Jos nuorisotyöllisyysaloite pannaan täytäntöön yksittäisenä toimintalinjana, johon sisältyy tukikelpoisia alueita useammasta kuin yhdestä alueluokasta, ESR:n määrärahaan sovelletaan korkeinta osarahoitusosuutta.
Nuorisotyöllisyysaloitteeseen osoitettuun erityismäärärahaan ei sovelleta kansallista osarahoitusta koskevaa vaatimusta.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa komission päätöksessä vahvistettu toimintalinjan osarahoituksen kokonaisosuus on laskettava ottaen huomioon ESR:n määrärahan osarahoitusosuus yhdessä nuorisotyöllisyysaloitteelle osoitetun erityismäärärahan kanssa.
22 a artikla
Ylimääräisen ensimmäisen ennakkomaksun maksaminen nuorisotyöllisyysaloitteesta tuettaville toimenpideohjelmille
1. Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 134 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti maksettavan ensimmäisen ennakkomaksun lisäksi nuorisotyöllisyysaloitteen erityismäärärahoista maksetaan vuonna 2015 ylimääräinen ensimmäinen ennakkomaksu kaikille nuorisotyöllisyysaloitteesta tuettaville toimenpideohjelmille ohjelmajärjestelyjen muodosta riippumatta tämän asetuksen 18 artiklan mukaisesti, jotta nuorisotyöllisyysaloitteen erityismäärärahoista maksettava ensimmäinen ennakkomaksu korotetaan 30 prosenttiin, jäljempänä ’ylimääräinen ensimmäinen ennakkomaksu’.
2. Laskettaessa ylimääräisen ensimmäisen ennakkomaksun määrää vähennetään nuorisotyöllisyysaloitteen erityismäärärahoista toimenpideohjelmille asetuksen (EU) N:o 1303/2013 134 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti maksettavat määrät.
3. Jos jäsenvaltio ei esitä viimeistään 23 päivänä toukokuuta 2016 välimaksupyyntöjä, joissa nuorisotyöllisyysaloitteesta maksettava unionin rahoitusosuus on vähintään 50 prosenttia ylimääräisestä ensimmäisestä ennakkomaksusta, asianomaisen jäsenvaltion on maksettava 1 kohdan mukaisesti maksettu ylimääräinen ensimmäinen ennakkomaksu kokonaisuudessaan takaisin komissiolle. Tällainen takaisinmaksu ei vaikuta nuorisotyöllisyysaloitteen erityismäärärahoista kyseiselle toimenpideohjelmalle suoritettavaan rahoitusosuuteen.
23 artikla
Varainhoito
Sen lisäksi, mitä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 130 artiklassa säädetään, kun komissio maksaa nuorisotyöllisyysaloitetta koskevia välimaksuja ja sitä koskevan loppumaksun toimintalinjoittain, se jakaa unionin talousarviosta tulevan maksun tasan ESR:n ja nuorisotyöllisyysaloitteelle osoitetun erityismäärärahan kesken. Kun kaikki nuorisotyöllisyysaloitteelle osoitetusta erityismäärärahasta myönnetyt rahamäärät on maksettu, komissio osoittaa jäljellä olevat maksut unionin talousarviosta ESR:lle.
Komissio jakaa ESR:sta suoritettavat maksut alueluokittain 22 artiklan 2 kohdassa säädetyn suhteen mukaisesti.
V
LUKU
TOIMIVALLAN SIIRTO JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
24 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle 21 päivänä joulukuuta 2013 alkaen 31 päivään joulukuuta 2020 saakka 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5. Edellä olevan 14 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
25 artikla
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 163 artiklan mukainen komitea
1. Komissiota avustaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 163 artiklan nojalla perustettu komitea, jäljempänä 'ESR-komitea'.
2. ESR-komitean puheenjohtajana toimiva komission jäsen voi siirtää tämän tehtävän johtavalle komission virkamiehelle. Komissio huolehtii ESR-komitean sihteeristötehtävistä.
3. Kukin jäsenvaltio nimittää yhden hallituksen edustajan, yhden työntekijäjärjestöjen edustajan, yhden työnantajajärjestöjen edustajan ja yhden varajäsenen kullekin jäsenelle enintään seitsemän vuoden toimikaudeksi. Jäsenen poissa ollessa varajäsenellä on ilman eri toimenpiteitä oikeus osallistua kokouksiin.
4. ESR-komiteaan kuuluu yksi edustaja kustakin työntekijäjärjestöjä ja työnantajajärjestöjä edustavasta unionin tason järjestöstä.
5. ESR-komitea voi kutsua kokouksiinsa äänioikeudettomia Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston edustajia sekä äänioikeudettomia asiaan kuuluvien kansalaisjärjestöjen edustajia, jos kokouksen esityslista edellyttää heidän osallistumistaan.
6. ESR-komitean tehtävät ovat seuraavat:
a) ESR-komiteaa kuullaan toimenpideohjelmia ja ohjelmatyötä koskevista komission päätösehdotuksista, jos ESR osallistuu rahoitukseen;
b) ESR-komiteaa kuullaan teknisen tuen suunnitellusta käytöstä, jos ESR osallistuu rahoitukseen, sekä muista kysymyksistä, joilla on vaikutusta ESR:n kannalta merkityksellisten strategioiden täytäntöönpanoon unionin tasolla;
c) ESR-komitea vahvistaa 10 artiklan 3 kohdassa säädetyn valtioiden välisen yhteistyön teemoja koskevan luettelon.
7. ESR-komitea voi antaa lausuntoja
a) ESR:n osuuteen liittyvistä kysymyksistä Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa;
b) ESR:n kannalta merkityksellisistä asetusta (EU) N:o 1303/2013 koskevista kysymyksistä;
c) muista kuin 6 kohdassa tarkoitetuista ESR:ään liittyvistä kysymyksistä, joista komissio pyytää siltä lausuntoa.
8. ESR-komitea antaa lausuntonsa hyväksyttyjen äänten ehdottomalla enemmistöllä, ja lausunnot toimitetaan Euroopan parlamentille tiedoksi. Komissio tiedottaa ESR-komitealle, millä tavoin sen lausunnot on otettu huomioon.
26 artikla
Siirtymäsäännökset
1. Tämä asetus ei vaikuta sellaisen tuen jatkamiseen tai muuttamiseen, mukaan lukien sen peruuttaminen kokonaan tai osittain, jonka komissio on hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 1081/2006 tai muun, 31 päivänä joulukuuta 2013 kyseiseen tukeen sovellettavan lainsäädännön nojalla. Mainittua asetusta ja tällaista muuta sovellettavaa lainsäädäntöä sovelletaan siten kyseiseen tukeen tai asianomaisiin hankkeisiin 31 päivän joulukuuta 2013 jälkeen niiden päätymiseen saakka.
2. Ennen 1 päivää tammikuuta 2014 asetuksen (EY) N:o 1081/2006 mukaisesti esitetyt tai hyväksytyt tukihakemukset pysyvät voimassa.
27 artikla
Kumoaminen
Kumotaan asetus (EY) N:o 1081/2006 1 päivästä tammikuuta 2014, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 26 artiklan säännösten soveltamista.
Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
28 artikla
Uudelleentarkastelu
Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 164 artiklan mukaisesti.
29 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
ESR-investointien yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit
|
1) |
Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ”Osallistujilla” ( 2 ) tarkoitetaan henkilöitä, jotka saavat suoraan etua ESR:n tukitoimesta, jotka voidaan tunnistaa, joilta voidaan kysyä heidän ominaisuuksistaan ja joita varten on varattu erityismäärärahoja. Muita henkilöitä ei luokitella osallistujiksi. Kaikki tiedot eritellään sukupuolen mukaan. Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat: — työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät* — pitkäaikaistyöttömät* — työelämän ulkopuolella olevat* — työelämän ulkopuolella olevat, jotka eivät ole koulutuksessa* — työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat* — alle 25-vuotiaat* — yli 54-vuotiaat* — työttöminä, pitkäaikaistyöttömät mukaan lukien, tai työelämän ulkopuolella olevat yli 54-vuotiaat osallistujat, jotka eivät ole koulutuksessa* — henkilöt, joilla on alemman perusasteen (ISCED 1) tai ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutus* — henkilöt, joilla on keskiasteen (ISCED 3) tai ylemmän keskiasteen (ISCED 4) koulutus* — henkilöt, joilla on korkea-asteen koulutus (ISCED 5–8)* — maahanmuuttajat, ulkomaalaistaustaiset henkilöt, vähemmistöt (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit) ** — osallistujina olevat vammaiset henkilöt** — muut heikossa asemassa olevat**. Osallistujien kokonaismäärä lasketaan automaattisesti tuotosindikaattorien perusteella. Nämä johonkin ESR:n tukea saavaan toimeen osallistujia koskevat tiedot annetaan vuosittaisissa täytäntöönpanokertomuksissa siten kuin asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 111 artiklan 1 kohdassa on tarkemmin säädetty. Seuraavat osallistujia koskevat tiedot annetaan vuosittaisissa täytäntöönpanokertomuksissa siten kuin asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklassa on tarkemmin säädetty — asunnottomat tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneet* — maaseutualueilla asuvat* ( 3 ) Näiden kahden indikaattorin tiedot on kerättävä edustavasta osallistujien otoksesta kustakin investointiprioriteetista. Otoksen sisäinen validiteetti on varmistettava niin, että tiedot voidaan yleistää investointiprioriteetin tasolla. |
|
2) |
Yhteisöjä koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat: — työmarkkinaosapuolten tai kansalaisjärjestöjen täysin tai osittain toteuttamien hankkeiden lukumäärä — naisten kestävää osallistumista työelämään ja siellä etenemistä tukevien hankkeiden lukumäärä — julkishallintoon tai julkisiin palveluihin kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla kohdistuvien hankkeiden lukumäärä — tuettujen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (osuustoiminnalliset ja yhteisötalouden yritykset mukaan luettuina) lukumäärä. Nämä tiedot toimitetaan vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa siten kuin asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 111 artiklan 1 kohdassa on tarkemmin säädetty. |
|
3) |
Yhteiset osallistujien välittömät tulosindikaattorit ovat seuraavat: — työelämän ulkopuolella olevat osallistujat, jotka ovat ryhtyneet työnhakuun jättäessään toimen* — osallistujat, jotka ovat koulutuksessa jättäessään toimen* — osallistujat, jotka saavat ammattipätevyyden jättäessään toimen* — osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, jättäessään toimen* — heikommassa asemassa olevat osallistujat, jotka ovat ryhtyneet työnhakuun, ovat koulutuksessa/harjoittelussa, saavat ammattipätevyyden tai ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, jättäessään toimen**. Nämä tiedot toimitetaan vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksessa siten kuin asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 111 artiklan 1 kohdassa tarkemmin säädetään. Kaikki tiedot eritellään sukupuolen mukaan. |
|
4) |
Yhteiset osallistujien pitkän aikavälin tulosindikaattorit ovat seuraavat: — osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen* — osallistujat, joiden työmarkkinatilanne on parantunut kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen* — yli 54-vuotiaat osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen* — heikommassa asemassa olevat osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen**. Nämä tiedot toimitetaan vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa siten kuin asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 4 kohdassa on tarkemmin säädetty. Ne kerätään edustavasta osallistujien otoksesta kustakin investointiprioriteetista. Otoksen sisäinen validiteetti varmistetaan niin, että tiedot voidaan yleistää investointiprioriteetin tasolla. Kaikki tiedot eritellään sukupuolen mukaan. |
LIITE II
Nuorisotyöllisyysaloitteen tulosindikaattorit
Nämä tiedot toimitetaan vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa siten kuin asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 1 ja 2 kohdassa on tarkemmin säädetty sekä tämän asetuksen 19 artiklan 3 kohdassa tarkemmin säädetyssä huhtikuussa 2015 annettavassa kertomuksessa. Kaikki tiedot eritellään sukupuolen mukaan.
1) Yhteiset osallistujien välittömät tulosindikaattorit
’Osallistujilla ( 4 ) tarkoitetaan henkilöitä, jotka saavat suoraan etua nuorisotyöllisyysaloitteen tukitoimesta, jotka voidaan tunnistaa, joilta voidaan kysyä heidän ominaisuuksistaan ja joita varten on varattu erityismäärärahoja.
Välittömät tulosindikaattorit ovat seuraavat:
— työttömät osallistujat, jotka ovat loppuun asti mukana nuorisotyöllisyysaloitteesta tuetussa toiminnassa*
— työttömät osallistujat, jotka saavat työtarjouksen tai tarjouksen osallistua jatkokoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai harjoitteluun jättäessään toimen*
— työttömät osallistujat, jotka ovat koulutuksessa/harjoittelussa, saavat ammattipätevyyden tai ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, jättäessään toimen*
— pitkäaikaistyöttömät osallistujat, jotka ovat loppuun asti mukana nuorisotyöllisyysaloitteesta tuetussa toiminnassa*
— pitkäaikaistyöttömät osallistujat, jotka saavat työtarjouksen tai tarjouksen osallistua jatkokoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai harjoitteluun jättäessään toimen*
— pitkäaikaistyöttömät osallistujat, jotka ovat koulutuksessa/harjoittelussa tai saavat ammattipätevyyden tai ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, jättäessään toimen*
— työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat osallistujat, jotka ovat loppuun asti mukana nuorisotyöllisyysaloitteesta tuetussa toiminnassa*
— työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat osallistujat, jotka saavat työtarjouksen tai tarjouksen osallistua jatkokoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai harjoitteluun jättäessään toimen*
— työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat osallistujat, jotka ovat koulutuksessa/harjoittelussa, saavat ammattipätevyyden tai ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, jättäessään toimen*
2) Yhteiset osallistujien pidemmän aikavälin tulosindikaattorit
Pidemmän aikavälin tulosindikaattoreita ovat seuraavat:
— osallistujat jatkokoulutuksessa, ammattipätevyyteen johtavissa koulutusohjelmissa, oppisopimuskoulutuksessa tai harjoittelussa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen*
— osallistujat palkkatyössä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen*
— osallistujat itsenäisinä ammatinharjoittajina kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen*.
Pidemmän aikavälin tulosindikaattoreita koskevat tiedot kerätään edustavastaosallistujien otoksesta kustakin investointiprioriteetista. Otoksen sisäinen validiteetti varmistetaan niin, että tiedot voidaan yleistää investointiprioriteetin tasolla.
LIITE III
Vastaavuustaulukko
|
Euroopan parlamentin ja neuvostonasetus (EY) N:o 1081/2006 |
Tämä asetus |
|
1 artikla |
1 artikla |
|
2 artikla |
2 artikla |
|
3 artikla |
3 artikla |
|
4 artikla |
4 artikla |
|
|
5 artikla |
|
5 artikla |
6 artikla |
|
6 artikla |
7 artikla |
|
|
8 artikla |
|
7 artikla |
9 artikla |
|
8 artikla |
10 artikla |
|
9 artikla |
— |
|
10 artikla |
— |
|
|
11 artikla |
|
|
12 artikla |
|
11 artikla |
13 artikla |
|
|
14 artikla |
|
|
15 artikla |
|
|
16–23 artikla |
|
|
24 artikla |
|
|
25 artikla |
|
12 artikla |
26 artikla |
|
13 artikla |
27 artikla |
|
14 artikla |
28 artikla |
|
15 artikla |
29 artikla |
( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1301/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta (Katso tämän virallisen lehden sivu 289).
( 2 )
(+) Hallintoviranomaisten on perustettava järjestelmä, jolla kirjataan ja talletetaan yksittäisiä osallistujia koskevat tiedot sähköisessä muodossa siten kuin asetuksen (EU) N:o 1303/2013 125 artiklan 2 kohdan d alakohdassa on säädetty. Jäsenvaltioiden käytössä olevien tietojenkäsittelyjärjestelyjen on oltava yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31) ja erityisesti sen 7 ja 8 artiklan mukaiset.
merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat direktiivin 95/46/EY 7 artiklassa tarkoitettuja henkilötietoja. Niiden käsittely on tarpeen rekisterinpitäjälle asetetun lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi (direktiivin 95/46/EY 7 artiklan c alakohta). Direktiivin 95/46/EY 2 artiklassa esitetään rekisterinpitäjän määritelmä.
merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat direktiivin 95/46/EY 8 artiklassa tarkoitettuja erityisiä tietoryhmiä. Jollei tarvittavien suojatoimien toteuttamista muuta johdu, jäsenvaltiot voivat tärkeää yleistä etua koskevasta syystä säätää muista kuin direktiivin 95/46/EY 8 artiklan 2 kohdassa säädetyistä poikkeuksista joko kansallisella lailla tai valvontaviranomaisen päätöksellä (direktiivin 95/46/EY 8 artiklan 4 kohta).
( 3 )
(++) Tiedot kerätään pienempien hallinnollisten yksiköiden tasolla (paikallisten hallintoyksiköiden (LAU) tasolla 2) yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) 26 päivänä toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1) mukaisesti.
( 4 ) Hallintoviranomaisten on perustettava järjestelmä, jolla kirjataan ja talletetaan yksittäisiä osallistujia koskevat tiedot sähköisessä muodossa siten kuin asetuksen (EU) N:o 1303/2013 125 artiklan 2 kohdan c alakohdassa on säädetty. Jäsenvaltioiden käytössä olevien tietojenkäsittelyjärjestelyjen on oltava yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY(EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31) säännösten ja erityisesti sen 7 ja 8 artiklan mukaiset.
Tähdellä (*) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat direktiivin 95/46/EY 7 artiklassa tarkoitettuja henkilötietoja. Niiden käsittely on tarpeen rekisterinpitäjälle asetetun lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi (direktiivin 95/46/EY 7 artiklan c alakohta). Direktiivin 95/46/EY 2 artiklassa esitetään rekisterinpitäjän määritelmä.
Kahdella tähdellä (**) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat direktiivin 95/46/EY 8 artiklassa tarkoitettuja erityisiä tietoryhmiä. Jollei tarvittavien suojatoimien toteuttamista muuta johdu, jäsenvaltiot voivat tärkeää yleistä etua koskevasta syystä säätää muista kuin direktiivin 95/46/EY 8 artiklan 2 kohdassa säädetyistä poikkeuksista joko kansallisella lailla tai valvontaviranomaisen päätöksellä (direktiivin 95/46/EY 8 artiklan 4 kohta).