2013R0883 — FI — 01.01.2017 — 001.001

---

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248 18.9.2013, s. 1)

Muutettu:

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
►M1	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, Euratom) 2016/2030, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016,	L 317	1	23.11.2016

---

▼B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) N:o 883/2013,

annettu 11 päivänä syyskuuta 2013,

Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta

1 artikla

Tavoitteet ja tehtävät

1.  Jotta voidaan tehostaa petosten, lahjonnan ja Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön, jäljempänä asiayhteyden mukaan yhteisesti ’unioni’, taloudellisia etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan torjuntaa, olisi päätöksellä 1999/352/EY, EHTY, Euratom perustetun Euroopan petostentorjuntaviraston, jäljempänä ’virasto’, käytettävä komissiolle kuuluvia tutkintavaltuuksia, jotka sille on annettu seuraavilla:

2.  Virasto avustaa jäsenvaltioita komission tuella tiiviin ja säännöllisen yhteistyön järjestämisessä niiden toimivaltaisten viranomaisten kesken, jotta voidaan sovittaa yhteen niiden toimia, joiden tarkoituksena on suojata unionin taloudellisia etuja petoksilta. Virasto osallistuu petosten, lahjonnan ja unionin taloudellisia etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan ehkäisy- ja torjuntakeinojen suunnitteluun ja kehittämiseen. Virasto edistää ja sovittaa yhteen unionin taloudellisten etujen suojaamiseen liittyvän operationaalisen kokemuksen ja parhaiden menettelytapojen jakamista jäsenvaltioiden kanssa ja niiden kesken sekä tukee jäsenvaltioiden vapaaehtoisesti toteuttamia yhteisiä petostentorjuntatoimia.

3.  Tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta seuraavien soveltamista:

4.  Virasto tekee hallinnollisia tutkimuksia perussopimuksilla tai niiden nojalla perustetuissa toimielimissä, elimissä ja laitoksissa, jäljempänä ’toimielimet, elimet ja laitokset’, petosten, lahjonnan ja unionin taloudellisia etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan torjumiseksi. Siinä tarkoituksessa se tutkii virkatehtävien hoitamiseen liittyviä vakavia tapauksia, joissa unionin virkamiehet tai sen muuhun henkilöstöön kuuluvat ovat laiminlyöneet velvollisuutensa tavalla, joka voi johtaa kurinpidolliseen tai tapauksen mukaan rikosoikeudelliseen menettelyyn, ja vastaavia velvollisuuksien laiminlyöntejä, joihin ovat syyllistyneet sellainen toimielimen tai elimen jäsen, laitoksen päällikkö taikka toimielimen, elimen tai laitoksen sellainen työntekijä, johon ei sovelleta henkilöstösääntöjä, jäljempänä yhteisesti ’virkamiehet tai muuhun henkilöstöön kuuluvat, toimielimen tai elimen jäsenet, toimiston tai viraston päälliköt taikka sen työntekijät’.

5.  Tämän asetuksen soveltamiseksi jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sekä unionin toimielimet, elimet tai laitokset voivat sopia viraston kanssa hallinnollisista järjestelyistä. Hallinnolliset järjestelyt voivat koskea erityisesti tietojen toimittamista ja tutkimusten toteuttamista.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

3 artikla

Ulkoiset tutkimukset

1.  Virasto käyttää komissiolle asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla kuuluvaa toimivaltaa suorittaa tarkastuksia ja todentamisia paikan päällä jäsenvaltioissa sekä, yhteistyötä ja keskinäistä avunantoa koskevien sopimusten ja muiden voimassa olevien oikeudellisten välineiden mukaisesti, kolmansissa maissa ja kansainvälisten järjestöjen toimitiloissa.

Virasto tekee osana tutkimustoimintaansa asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 9 artiklan 1 kohdan mukaisia ja 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen alakohtaisten säännöstöjen mukaisia tarkastuksia ja todentamisia jäsenvaltioissa sekä, yhteistyötä ja keskinäistä avunantoa koskevien sopimusten ja muiden voimassa olevien oikeudellisten välineiden mukaisesti, kolmansissa maissa ja kansainvälisten järjestöjen toimitiloissa.

2.  Sen osoittamiseksi, että kyse on avustussopimukseen tai -päätökseen taikka unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittyvästä petoksesta, lahjonnasta tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta muusta laittomasta toiminnasta, virasto voi tehdä asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 säännösten ja menettelyjen mukaisesti talouden toimijoihin kohdistuvia tarkastuksia ja todentamisia paikan päällä.

3.  Tehdessään tarkastuksia ja todentamisia paikan päällä viraston työntekijät noudattavat asianomaisen jäsenvaltion sääntöjä ja käytäntöjä sekä tässä asetuksessa säädettyjä prosessuaalisia takeita, jollei sovellettavasta unionin oikeudesta muuta johdu.

Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on viraston pyynnöstä annettava viraston työntekijöille apu, jonka he tarvitsevat suorittaakseen tehtävänsä tehokkaasti 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kirjallisessa valtuutuksessa esitetyn mukaisesti. Jos tämän avun edellytyksenä on kansallisten sääntöjen mukaisesti myönnetty oikeusviranomaisen lupa, tätä lupaa on haettava.

Asianomaisen jäsenvaltion on huolehdittava asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 mukaisesti siitä, että viraston henkilökunnalla on samoin ehdoin kuin kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla ja sen kansallisia lakeja noudattaen pääsy kaikkiin tietoihin ja asiakirjoihin, jotka liittyvät tutkimuksen kohteena olevaan asiaan ja ovat välttämättömiä, jotta paikan päällä suoritettava tarkastus tai todentaminen voidaan tehdä tosiasiallisesti ja tehokkaasti.

4.  Jäsenvaltioiden on tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten nimettävä yksikkö, jäljempänä ’petostentorjunnan yhteistyöstä vastaava yksikkö’, jonka tehtävänä on edistää viraston kanssa tehtävän yhteistyön ja tiedonvaihdon, mukaan lukien luonteeltaan operatiiviset tiedot, tehokkuutta. Petostentorjunnan yhteistyöstä vastaavaa yksikköä voidaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti pitää tarvittaessa tässä asetuksessa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena.

5.  Ulkoisen tutkimuksen aikana virasto voi saada toimielinten, elinten ja laitosten hallussa olevia tutkimuksen kohteena olevan asian kannalta merkityksellisiä tietoja, tietokannoissa olevat tiedot mukaan lukien, jos ne ovat tarpeen sen osoittamiseksi, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta muusta laittomasta toiminnasta. Tällöin sovelletaan 4 artiklan 2 ja 4 kohtaa.

6.  Jos virasto käsittelee ennen ulkoisen tutkimuksen aloittamista koskevan päätöksen tekemistä tietoja, jotka viittaavat petokseen, lahjontaan tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan muuhun laittomaan toimintaan, se voi ilmoittaa asiasta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja tarvittaessa komission toimivaltaisille yksiköille.

Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että asiassa toteutetaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti aiheellisia toimia, joihin virasto voi osallistua, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen alakohtaisten säännöstöjen soveltamista. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on pyynnöstä ilmoitettava virastolle tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella toteutetuista toimista ja niiden tuloksista.

4 artikla

Sisäiset tutkimukset

1.  Virasto suorittaa toimielimissä, elimissä ja laitoksissa 1 artiklassa tarkoitetuilla aloilla sisäisiä hallinnollisia tutkimuksia, jäljempänä ’sisäiset tutkimukset’.

Nämä sisäiset tutkimukset suoritetaan tässä asetuksessa sekä kunkin toimielimen, elimen tai laitoksen päätöksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

2.  Edellyttäen, että 1 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä noudatetaan:

3.  Virasto voi tehdä asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 esitettyjen säännösten ja menettelyjen mukaisesti paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia talouden toimijoiden tiloissa tutustuakseen sisäisen tutkimuksen kohteena olevan asian kannalta merkityksellisiin tietoihin.

4.  Toimielimille, elimille ja laitoksille on aina ilmoitettava siitä, että viraston henkilöstöön kuuluvat suorittavat sisäistä tutkimusta niiden tiloissa tai tutustuvat niiden hallussa olevaan asiakirjaan tai pyytävät niiden hallussa olevia tietoja. Virasto voi milloin tahansa toimittaa sisäisissä tutkimuksissa saadut tiedot asianomaiselle toimielimelle, elimelle tai laitokselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 ja 11 artiklan soveltamista.

5.  Toimielimet, elimet ja laitokset luovat asianmukaiset menettelyt ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet sisäisten tutkimusten luottamuksellisuuden varmistamiseksi niiden kaikissa vaiheissa.

6.  Jos sisäisessä tutkimuksessa käy ilmi, että asianomainen henkilö saattaa olla virkamies tai muuhun henkilöstöön kuuluva, toimielimen tai elimen jäsen, toimiston tai viraston päällikkö taikka sen työntekijä, tästä on ilmoitettava toimielimelle, elimelle tai laitokselle, johon henkilö kuuluu.

Jos sisäisen tutkimuksen luottamuksellisuutta ei voida taata tavanomaisia viestintäkanavia käyttäen, virasto käyttää asianmukaisia vaihtoehtoisia tiedonvälityskanavia.

Poikkeustapauksissa tätä tiedon toimittamista voidaan lykätä pääjohtajan perustellun päätöksen nojalla, joka toimitetaan valvontakomitealle tutkimuksen päätyttyä.

7.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun toimielimen, elimen tai laitoksen tekemään päätökseen on sisällyttävä erityisesti sääntö, joka koskee virkamiesten tai muuhun henkilöstöön kuuluvien, toimielimen tai elimen jäsenten, toimiston tai viraston päälliköiden taikka niiden työntekijöiden velvollisuutta tehdä yhteistyötä viraston kanssa ja antaa sille tietoja, samalla kun varmistetaan sisäisen tutkimuksen luottamuksellisuus.

8.  Jos virasto käsittelee ennen sisäisen tutkimuksen aloittamista koskevan päätöksen tekemistä tietoja, jotka viittaavat petokseen, lahjontaan tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan muuhun laittomaan toimintaan, se voi ilmoittaa asiasta asianomaiselle toimielimelle, elimelle tai laitokselle. Asianomaisen toimielimen, elimen tai laitoksen on pyynnöstä ilmoitettava virastolle tällaisten tietojen perusteella toteutetuista toimista ja niiden tuloksista.

Viraston on tarvittaessa ilmoitettava asiasta myös asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Tässä tapauksessa sovelletaan 9 artiklan 4 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa säädettyjä menettelyä koskevia vaatimuksia. Jos toimivaltaiset viranomaiset päättävät niille toimitettujen tietojen perusteella toteuttaa toimia kansallisen lainsäädännön mukaisesti, niiden on pyynnöstä ilmoitettava siitä virastolle.

5 artikla

Tutkimusten aloittaminen

1.  Pääjohtaja voi aloittaa tutkimuksen, kun on riittävä epäily, joka voi perustua myös kolmannen osapuolen toimittamiin tai nimettömästi toimitettuihin tietoihin, petoksesta, lahjonnasta tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta muusta laittomasta toiminnasta. Tutkimuksen aloittamista koskevassa pääjohtajan päätöksessä on otettava huomioon 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti vahvistetut tutkimuksissa noudatettavan politiikan painopisteet ja viraston vuotuinen hallintosuunnitelma. Päätöksessä on myös otettava huomioon tarve käyttää viraston resursseja tehokkaasti ja käytettävien keinojen oikeasuhteisuus. Sisäisissä tutkimuksissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, mikä toimielin, elin tai laitos soveltuu parhaiten suorittamaan tutkimuksen erityisesti tosiseikkojen luonteen sekä sen perusteella, millaisia todellisia tai mahdollisia taloudellisia vaikutuksia tapauksella on ja mikä on oikeudellisten jatkotoimien todennäköisyys.

2.  Pääjohtaja päättää ulkoisen tutkimuksen aloittamisesta omasta aloitteestaan tai asianomaisen jäsenvaltion tai jonkin unionin toimielimen, elimen tai laitoksen pyynnöstä.

Pääjohtaja päättää sisäisen tutkimuksen aloittamisesta omasta aloitteestaan tai sen toimielimen, elimen tai laitoksen pyynnöstä, jossa tutkimus on määrä tehdä, tai jonkin jäsenvaltion pyynnöstä.

3.  Sinä aikana kun pääjohtaja harkitsee, aloitetaanko sisäinen tutkimus 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön perusteella ja/tai kun virasto suorittaa sisäistä tutkimusta, toimielimet, elimet ja laitokset eivät saa aloittaa samoja tosiseikkoja koskevaa rinnakkaista tutkimusta, ellei viraston kanssa toisin sovita.

4.  Virasto tekee kahden kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön, päätöksen siitä, onko tutkimus aloitettava. Päätöksestä on ilmoitettava viipymättä pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle, toimielimelle, elimelle tai laitokselle. Päätös olla aloittamatta tutkimusta on perusteltava. Jos virasto ei ole tuon kahden kuukauden määräajan kuluessa tehnyt mitään päätöstä, sen katsotaan päättäneen, ettei tutkimusta aloiteta.

Jos virkamies tai muuhun henkilöstöön kuuluva, toimielimen tai elimen jäsen, toimiston tai viraston päällikkö taikka sen työntekijä antaa virastolle henkilöstösääntöjen 22 a artiklan mukaisesti toimien tietoja, jotka liittyvät epäiltyyn petokseen tai väärinkäytökseen, virasto ilmoittaa asianomaiselle henkilölle, aikooko se aloittaa kyseisiä tosiseikkoja koskevan tutkimuksen.

5.  Jos pääjohtaja päättää olla aloittamatta sisäistä tutkimusta, hän voi lähettää merkitykselliset tiedot viipymättä asianomaiselle toimielimelle, elimelle tai laitokselle, jotta tämä voi toteuttaa asianmukaisia toimia kyseiseen toimielimeen, elimeen tai laitokseen sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Virasto sopii tarvittaessa kyseisen toimielimen, elimen tai laitoksen kanssa asianmukaisista toimenpiteistä tietolähteen luottamuksellisuuden suojaamiseksi ja pyytää tarvittaessa, että sille ilmoitetaan toimista, jotka on toteutettu.

6.  Jos pääjohtaja päättää olla aloittamatta ulkoista tutkimusta, hän voi lähettää merkitykselliset tiedot viipymättä asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jotta nämä voivat tarvittaessa toteuttaa toimia kansallisten sääntöjensä mukaisesti. Virasto ilmoittaa asiasta tarvittaessa myös asianomaiselle toimielimelle, elimelle tai laitokselle.

6 artikla

Pääsy tietokantojen tietoihin ennen tutkimuksen aloittamista

1.  Virastolla on ennen tutkimuksen aloittamista pääsy kaikkiin toimielinten, elinten ja laitosten hallussa olevien tietokantojen asiaan vaikuttaviin tietoihin, kun tämä on välttämätöntä väitteiden todellisuuspohjan arvioimiseksi. Tätä pääsyoikeutta on käytettävä viraston asettamassa ajassa, joka vaaditaan väitteiden pikaiselle arvioinnille. Virasto noudattaa tämän pääsyoikeuden käytössä tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatetta.

2.  Asianomainen toimielin, elin tai laitos tekee vilpitöntä yhteistyötä antamalla virastolle kaikki merkitykselliset tiedot 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdyissä päätöksissä täsmennettävien edellytysten mukaisesti.

7 artikla

Tutkimuksia koskeva menettely

1.  Pääjohtaja johtaa tutkimuksia tarvittaessa kirjallisten ohjeiden pohjalta. Pääjohtajan nimeämät viraston henkilökuntaan kuuluvat suorittavat tutkimukset hänen johdollaan.

2.  Viraston henkilökuntaan kuuluvat suorittavat tehtävänsä esitettyään kirjallisen valtuutuksen, josta ilmenee heidän henkilöllisyytensä ja asemansa. Pääjohtaja antaa tämän kirjallisen valtuutuksen, ja siitä käy ilmi tutkimuksen kohde ja tarkoitus, tutkimuksen suorittamisen oikeusperustat ja niihin perustuvat tutkintavaltuudet.

3.  Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kansallisia sääntöjä noudattaen annettava viraston henkilöstöön kuuluville tarvittava apu, jotta he voivat suorittaa tehtävänsä tehokkaasti.

Toimielimet, elimet ja laitokset huolehtivat siitä, että niiden virkamiehet tai muuhun henkilöstöön kuuluvat, jäsenet, päälliköt ja työntekijät antavat viraston henkilökuntaan kuuluville tarvittavan avun, jotta he voivat suorittaa tehtävänsä tehokkaasti.

4.  Jos tutkimukseen sisältyy sekä ulkoisia että sisäisiä osatekijöitä, sovelletaan 3 ja 4 artiklaa sen mukaisesti.

5.  Tutkimukset suoritetaan keskeytyksettä ajassa, joka on oikeassa suhteessa olosuhteisiin ja tutkittavan asian monitahoisuuteen nähden.

6.  Jos tutkimuksissa ilmenee, että voi olla aiheellista toteuttaa hallinnollisia turvaamistoimenpiteitä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, virasto ilmoittaa viipymättä asianomaiselle toimielimelle, elimelle tai laitokselle meneillään olevasta tutkimuksesta. Tällöin on ilmoitettava seuraavat seikat:

Asianomainen toimielin, elin tai laitos voi milloin tahansa päättää toteuttaa tiiviissä yhteistyössä viraston kanssa aiheellisia turvaamistoimenpiteitä, mukaan lukien toimenpiteet todistusaineiston säilyttämiseksi, ja sen on ilmoitettava viipymättä virastolle tällaisesta päätöksestä.

7.  Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tehtävänä on viraston pyynnöstä toteuttaa tarvittaessa kansallisen lainsäädännön mukaiset aiheelliset turvaamistoimenpiteet ja erityisesti toimenpiteet todistusaineiston säilyttämiseksi.

8.  Jos tutkimusta ei saada päätökseen 12 kuukauden kuluessa sen aloittamisesta, pääjohtaja ilmoittaa asiasta valvontakomitealle tämän 12 kuukauden jakson päättyessä ja sen jälkeen aina kuuden kuukauden välein ja mainitsee tilanteen syyt sekä tutkimuksen nopeuttamiseksi suunnitellut korjaavat toimenpiteet.

8 artikla

Velvollisuus antaa tietoja virastolle

1.  Toimielimet, elimet ja laitokset toimittavat virastolle viipymättä kaikki tiedot, jotka liittyvät mahdollisiin petoksiin, lahjontaan tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan muuhun laittomaan toimintaan.

2.  Toimielinten, elinten ja laitosten sekä, jos niiden kansallinen laki sen sallii, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on viraston pyynnöstä tai omasta aloitteestaan toimitettava virastolle kaikki hallussaan olevat asiakirjat ja tiedot, jotka liittyvät käynnissä olevaan viraston tutkimukseen.

3.  Toimielinten, elinten ja laitosten sekä, jos niiden kansallinen laki sen sallii, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava virastolle muut hallussaan olevat merkitykselliset asiakirjat ja tiedot, jotka liittyvät petosten, lahjonnan tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan torjuntaan.

9 artikla

Prosessuaaliset takeet

1.  Tutkimusten aikana virasto tutkii sekä asianomaista henkilöä tukevat että häntä vastaan olevat seikat. Tutkimukset on suoritettava objektiivisesti ja puolueettomasti noudattaen syyttömyysolettamaa ja tässä artiklassa säädettyjä prosessuaalisia takeita.

2.  Virasto voi kuulla asianomaista henkilöä tai todistajaa kaikissa tutkimuksen vaiheissa. Kuultavalla henkilöllä on oikeus olla saattamatta itseään syytteen vaaraan.

Kutsu saapua kuultavaksi on lähetettävä asianomaiselle henkilölle vähintään kymmenen työpäivää ennen kuulemista. Tätä määräaikaa voidaan lyhentää asiaomaisen henkilön nimenomaisella suostumuksella tai tutkimuksen kiireellisyyden vuoksi, mikä on perusteltava asianmukaisesti. Viimeksi mainitussa tapauksessa määräajan on oltava vähintään 24 tuntia. Kutsussa on lueteltava asiaomaisen henkilön oikeudet, erityisesti oikeus itse valitsemaansa avustajaan.

Kun todistaja kutsutaan kuultavaksi, kutsu on lähetettävä 24 tuntia ennen kuulemista. Tätä määräaikaa voidaan lyhentää todistajan nimenomaisella suostumuksella tai tutkimuksen kiireellisyyden vuoksi, mikä on perusteltava asianmukaisesti.

Toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia ei sovelleta lausuntojen hankkimiseen paikan päällä suoritettavien tarkastusten ja todentamisten yhteydessä.

Jos kuulemisen aikana saadaan näyttöä siitä, että todistaja voi olla asianomainen henkilö, kuuleminen lopetetaan. Tässä kohdassa ja 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja menettelysääntöjä on sovellettava välittömästi. Kyseiselle todistajalle on välittömästi ilmoitettava asianomaisen henkilön oikeudet ja hänelle on pyynnöstä annettava jäljennökset hänen aikaisemmista lausunnoistaan. Virasto ei saa käyttää kyseisen henkilön aikaisempia lausuntoja tätä vastaan antamatta hänelle ensin tilaisuutta esittää huomautuksia näistä lausunnoista.

Virasto laatii kuulustelusta pöytäkirjan ja antaa kuullulle henkilölle tilaisuuden tutustua siihen siten, että kuultu henkilö voi joko hyväksyä sen tai tehdä siihen huomautuksia. Viraston on annettava asianomaiselle henkilölle jäljennös pöytäkirjasta.

3.  Jos tutkimuksessa ilmenee, että virkamies tai muuhun henkilöstöön kuuluva, toimielimen tai elimen jäsen, toimiston tai viraston päällikkö taikka sen työntekijä saattaa olla asianomainen henkilö, tälle virkamiehelle tai muuhun henkilöstöön kuuluvalle, toimielimen tai elimen jäsenelle, toimiston tai viraston päällikölle taikka sen työntekijälle on ilmoitettava asiasta välittömästi, jollei siitä aiheudu haittaa tutkimukselle tai kansallisen oikeusviranomaisen toimivaltaan kuuluville tutkimuksille.

4.  Tutkimuksen valmistuttua ei saa tehdä asianomaista henkilöä nimeltä mainitsevia päätelmiä ilman, että tälle on annettu tilaisuus esittää huomautuksia itseään koskevista tosiseikoista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 6 kohdan ja 7 artiklan 6 kohdan soveltamista.

Tätä varten viraston on lähetettävä asianomaiselle henkilölle kehotus esittää huomautuksia joko kirjallisesti tai viraston osoittaman henkilöstöön kuuluvan järjestämässä kuulemisessa. Kehotuksessa on esitettävä yhteenveto asianomaista henkilöä koskevista tosiseikoista ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 11 ja 12 artiklassa säädetyt tiedot sekä huomautusten esittämisen määräaika, jonka on oltava vähintään kymmenen työpäivää kuulemista koskevan kehotuksen vastaanottamisesta. Tätä määräaikaa voidaan lyhentää asianomaisen henkilön nimenomaisella suostumuksella tai tutkimuksen kiireellisyyden vuoksi, mikä on perusteltava asianmukaisesti. Tutkimusta koskevassa loppukertomuksessa on viitattava näihin huomautuksiin.

Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa on pidettävä kiinni tutkimuksen luottamuksellisuudesta ja/tai joissa käytetään kansallisen oikeusviranomaisen toimivaltaan kuuluvia tutkintamenetelmiä, pääjohtaja voi päättää lykätä sen velvoitteen noudattamista, jonka mukaan asianomaista henkilöä on kehotettava esittämään huomautuksensa.

Jos toimielin, elin tai laitos ei henkilöstösääntöjen liitteen IX 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa vastaa kuukauden kuluessa pääjohtajan pyyntöön lykätä sen velvoitteen noudattamista, joka koskee asianomaisen henkilön kehottamista esittämään huomautuksensa, vastauksen katsotaan olevan myönteinen.

5.  Kuultavalla henkilöllä on oikeus käyttää mitä tahansa unionin toimielinten virallista kieltä. Unionin virkamieheltä tai muuhun henkilöstöön kuuluvalta voidaan kuitenkin edellyttää sellaisen unionin toimielinten virallisen kielen käyttöä, jonka hän taitaa perusteellisesti.

10 artikla

Tietojen luottamuksellisuus ja tietosuoja

1.  Ulkoisissa tutkimuksissa toimitetuilla tai saaduilla tiedoilla on niiden muodosta riippumatta asianomaisten säännösten mukainen suoja.

2.  Sisäisissä tutkimuksissa toimitetut tai saadut tiedot ovat niiden muodosta riippumatta salassapitovelvollisuuden alaisia, ja niillä on unionin toimielimiin sovellettavien sääntöjen mukainen suoja.

3.  Asianomaiset toimielimet, elimet ja laitokset huolehtivat viraston tutkimusten luottamuksellisuudesta, asianomaisten henkilöiden laillisten oikeuksien kunnioittamisesta ja, jos asiassa on aloitettu oikeuskäsittely, siitä, että kaikkia tällaiseen oikeuskäsittelyyn sovellettavia kansallisia sääntöjä noudatetaan.

4.  Virasto voi nimetä tietosuojavastaavan asetuksen (EY) N:o 45/2001 24 artiklan mukaisesti.

▼M1

Viraston ja valvontakomitean sihteeristön suorittama tietojenkäsittely kuuluu tietosuojavastaavan toimivaltaan.

▼B

5.  Pääjohtaja varmistaa, että yleisölle annetaan tietoja neutraalilla ja puolueettomalla tavalla ja että tietojen antamisessa huomioidaan tutkimusten luottamuksellisuus ja noudatetaan tässä artiklassa ja 9 artiklan 1 kohdassa säädettyjä periaatteita.

▼M1

Henkilöstösääntöjen mukaisesti viraston henkilöstön ja valvontakomitean sihteeristön henkilöstön on pidättäydyttävä tehtäviensä myötä saamiensa tietojen luvattomasta luovuttamisesta, jollei tietoja ole jo laillisesti julkistettu tai jolleivät ne ole yleisesti saatavilla, ja heidän on noudatettava tätä velvollisuutta myös palvelussuhteensa päätyttyä.

Valvontakomitean jäsenten hoitaessa tehtäviään heitä sitoo sama salassapitovelvollisuus, ja heidän on noudatettava tätä velvollisuutta myös toimikautensa päätyttyä.

▼B

11 artikla

Tutkintakertomus ja tutkinnan johdosta toteutettavat toimet

1.  Kun virasto saa tutkimuksen päätökseen, siitä laaditaan pääjohtajan alaisuudessa kertomus. Kertomuksessa esitetään tutkimuksen oikeusperusta, menettelyn eri vaiheet, todetut tosiseikat ja niiden alustava oikeudellinen arviointi, todettujen tosiseikkojen arvioidut rahoitusvaikutukset, 9 artiklan mukaisten prosessuaalisten takeiden noudattaminen sekä tutkimuksen päätelmät.

Kertomukseen on liitettävä pääjohtajan suositukset siitä, onko toteutettava toimia vai ei. Näissä suosituksissa on mainittava tarvittaessa toimielinten, elinten ja laitosten sekä asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kurinpidolliset, hallinnolliset, taloudelliset ja/tai oikeudelliset toimet sekä eriteltävä erityisesti arvioidut takaisin perittävät määrät sekä esitettävä todettujen tosiseikkojen alustava oikeudellinen arviointi.

2.  Tällaisia kertomuksia ja suosituksia laadittaessa on otettava huomioon asianomaisen jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö. Tämän pohjalta laaditut kertomukset ovat sallittua todistusaineistoa sen jäsenvaltion hallinnollisissa tai oikeudellisissa menettelyissä, joissa niiden käyttö osoittautuu välttämättömäksi, samalla tavoin ja samoin edellytyksin kuin kansallisten hallinnollisten tarkastajien laatimat hallinnolliset kertomukset. Viraston kertomuksia arvioidaan samojen sääntöjen perusteella kuin kansallisten hallinnollisten tarkastajien laatimia hallinnollisia kertomuksia, ja niillä on sama todistusarvo kuin näillä muilla kertomuksilla.

3.  Ulkoisesta tutkimuksesta laaditut kertomukset ja suositukset ja kaikki niihin liittyvät asiakirjat toimitetaan ulkoisia tutkimuksia koskevien sääntöjen mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja tarvittaessa toimivaltaisille komission yksiköille.

4.  Sisäisestä tutkimuksesta laaditut kertomukset ja suositukset ja kaikki niihin liittyvät asiakirjat toimitetaan asianomaiselle toimielimelle, elimelle tai laitokselle. Tuo toimielin, elin tai laitos toteuttaa sisäisen tutkimuksen tulosten edellyttämät toimet, erityisesti kurinpidolliset ja oikeudelliset toimet, ja ilmoittaa niistä virastolle kertomukseen liitetyissä suosituksissa asetetussa määräajassa ja lisäksi viraston pyynnöstä.

5.  Jos sisäisestä tutkimuksesta laaditussa kertomuksessa tuodaan esiin seikkoja, jotka voivat johtaa rikosoikeudelliseen menettelyyn, nämä tiedot on toimitettava asianomaisen jäsenvaltion oikeusviranomaisille.

6.  Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset lähettävät riittävän ajoissa virastolle sen pyynnöstä tiedot toimista, jotka on mahdollisesti toteutettu pääjohtajan 3 kohdan mukaisesti toimittamien suositusten ja viraston 5 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen johdosta.

7.  Jos tutkimuksen valmistuttua ei ole saatu näyttöä asianomaista henkilöä vastaan, pääjohtajan on päätettävä tuota henkilöä koskeva tutkimus ja ilmoitettava hänelle asiasta kymmenen työpäivän kuluessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista.

8.  Jos ilmiantaja, joka on toimittanut virastolle tutkimukseen johtaneita tai liittyviä tietoja, niin pyytää, virasto voi ilmoittaa hänelle tutkimuksen päättämisestä. Virasto voi kuitenkin kieltäytyä pyynnöstä, jos se katsoo, että tämän tiedon toimittaminen vahingoittaa asianomaisen henkilön oikeutettuja etuja, haittaa tutkimuksen ja sen johdosta toteutettujen toimien tehokkuutta tai vaarantaa luottamuksellisuuden.

12 artikla

Viraston ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen tietojen vaihto

1.  Virasto voi toimittaa ulkoisten tutkimusten kuluessa saamiaan tietoja asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille riittävän ajoissa, jotta nämä voivat toteuttaa aiheellisia toimia kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 10 ja 11 artiklan sekä asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 säännösten soveltamista.

2.  Pääjohtaja toimittaa asianomaisen jäsenvaltion oikeusviranomaisille viraston sisäisissä tutkimuksissa saamat tiedot tosiseikoista, jotka kuuluvat kansallisen oikeusviranomaisen toimivaltaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 ja 11 artiklan soveltamista.

Pääjohtaja toimittaa 4 artiklan mukaisesti asianomaiselle toimielimelle, elimelle tai laitokselle tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot, mukaan lukien asianomaisen henkilön henkilöllisyys, yhteenveto todetuista tosiseikoista, niiden alustava oikeudellinen arviointi ja arvioidut vaikutukset unionin taloudellisiin etuihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan soveltamista.

Tällöin sovelletaan 9 artiklan 4 kohtaa.

3.  Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on riittävän ajoissa ilmoitettava virastolle omasta aloitteestaan tai viraston sitä pyytäessä toimista, jotka ne ovat toteuttaneet tämän artiklan nojalla niille toimitettujen tietojen perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden kansallisen lainsäädännön soveltamista.

4.  Virasto voi toimittaa näyttöä kansallisissa tuomioistuimissa käytävissä menettelyissä kansallisen lainsäädännön ja henkilöstösääntöjen mukaisesti.

13 artikla

Viraston yhteistyö Eurojustin ja Europolin kanssa

1.  Unionin taloudellisten etujen suojelemista koskevan toimeksiantonsa puitteissa virasto tekee tarpeen mukaan yhteistyötä Eurojustin ja Euroopan poliisiviraston (Europol) kanssa. Tällaisen yhteistyön helpottamiseksi virasto sopii tarvittaessa Eurojustin ja Europolin kanssa hallinnollisista järjestelyistä. Ne voivat koskea operationaalisten, strategisten tai teknisten tietojen, myös henkilötietojen ja salaisiksi luokiteltujen tietojen ja, jos tätä pyydetään, tutkimusten edistymistä koskevien kertomusten vaihtoa.

Virasto toimittaa Eurojustille tämän toimeksiannon puitteissa merkityksellisiä tietoja, jos niiden toimittaminen on omiaan tukemaan ja lisäämään kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten välistä yhteensovittamista ja yhteistyötä tai kun virasto on välittänyt jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tietoja, joiden perusteella voidaan epäillä petosta, lahjontaa tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavaa muuta laitonta toimintaa, jossa on kyse vakavasta rikoksesta.

2.  Virasto ilmoittaa riittävän ajoissa asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, kun se toimittaa näiden jäsenvaltioiden antamia tietoja Eurojustille tai Europolille.

14 artikla

Yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

1.  Virasto voi tarvittaessa sopia hallinnollisista järjestelyistä kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Virasto sovittaa toimintaansa tarvittaessa yhteen komission asianomaisten yksikköjen ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa, erityisesti ennen tällaisista järjestelyistä sopimista. Nämä järjestelyt voivat koskea operationaalisten, strategisten tai teknisten tietojen ja, jos tätä pyydetään, myös tutkimusten edistymistä koskevien kertomusten vaihtoa.

2.  Virasto ilmoittaa asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, ennen kuin se toimittaa näiden jäsenvaltioiden antamia tietoja kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille tai kansainvälisille järjestöille.

Asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti virasto pitää kirjaa kaikista toimitetuista henkilötiedoista, mukaan lukien henkilötietojen toimittamisen syyt.

15 artikla

Valvontakomitea

1.  Valvontakomitea valvoo säännöllisesti viraston tutkimustehtävän toteutumista, jotta voidaan vahvistaa viraston riippumattomuutta sille tällä asetuksella uskottujen toimivaltuuksien asianmukaisessa käytössä.

Valvontakomitea seuraa erityisesti prosessuaalisten takeiden soveltamista ja tutkimusten kestoa pääjohtajan sille 7 artiklan 8 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella.

Valvontakomitea antaa pääjohtajalle lausuntoja ja tarvittaessa suosituksia muun muassa viraston tutkimustoimien suorittamiseen tarvittavista resursseista, viraston tutkimustoiminnan painopisteistä ja tutkimusten kestosta. Se voi antaa näitä lausuntoja omasta aloitteestaan tai pääjohtajan taikka toimielimen, elimen tai laitoksen pyynnöstä, puuttumatta kuitenkaan meneillään oleviin tutkimuksiin.

Asianomaiselle toimielimelle, elimelle tai laitokselle on annettava jäljennös kolmannen alakohdan mukaisesti annetuista lausunnoista.

Valvontakomitea voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pyytää virastolta lisätietoja tutkimuksista, päätettyjä tutkimuksia koskevat kertomukset ja suositukset mukaan lukien, puuttumatta kuitenkaan meneillään oleviin tutkimuksiin.

2.  Valvontakomitean muodostavat viisi riippumatonta jäsentä, joilla on kokemusta viraston toimialaan liittyvästä johtavasta oikeudellisesta, tutkimuksiin liittyvästä tai vastaavasta tehtävästä. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio nimittävät komitean jäsenet yhteisellä sopimuksella.

Valvontakomitean jäsenten nimittämispäätökseen sisällytetään myös sellaisten mahdollisten ehdokkaiden varallaololuettelo, jotka voivat korvata valvontakomitean jäseniä heidän jäljellä olevaksi toimikaudekseen, jos yksi tai useampi jäsen eroaa, kuolee tai on muutoin pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä.

3.  Valvontakomitean jäsenten toimikausi on viisi vuotta, eikä se ole uusittavissa. Valvontakomitean asiantuntemuksen säilyttämiseksi korvataan vuoron perään kaksi ja kolme jäsentä.

4.  Toimikauden päättyessä valvontakomitean jäsen jatkaa tehtävässään, kunnes hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen.

5.  Jos valvontakomitean jäsen ei enää täytä niitä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä edellyttävät tai jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan rikkomukseen, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio voivat yhteisellä sopimuksella vapauttaa hänet tehtävästään.

6.  Valvontakomitean jäsenet saavat asiassa sovellettavien komission sääntöjen mukaisesti päivärahan, ja heille korvataan heidän tehtävänsä suorittamisesta aiheutuneet kustannukset.

7.  Tehtäväänsä suorittaessaan valvontakomitean jäsenet eivät pyydä eivätkä ota ohjeita miltään hallitukselta, toimielimeltä, elimeltä, virastolta tai laitokselta.

▼M1

8.  Valvontakomitea nimeää puheenjohtajansa. Se hyväksyy työjärjestyksensä, joka toimitetaan ennen sen hyväksymistä tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle. Valvontakomitean kokoukset kutsutaan koolle sen puheenjohtajan tai pääjohtajan aloitteesta. Se pitää vähintään kymmenen kokousta vuosittain. Valvontakomitea tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä. Sen sihteeristötehtävistä huolehtii komissio virastosta riippumatta ja tiiviissä yhteistyössä valvontakomitean kanssa. Ennen henkilöstön nimittämistä sihteeristöön kuullaan valvontakomiteaa ja sen näkemykset otetaan huomioon. Sihteeristö toimii valvontakomitean ohjeiden mukaan ja komissiosta riippumatta. Komissio ei puutu valvontakomitean valvontatehtäviin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission harjoittamaa valvontakomitean ja sen sihteeristön talousarvion valvontaa.

Valvontakomitean sihteeristöön nimitetyt virkamiehet eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan miltään hallitukselta taikka miltään toimielimeltä, elimeltä tai laitokselta ohjeita, jotka liittyvät valvontakomitean valvontatehtävien harjoittamiseen.

▼B

9.  Valvontakomitea antaa vuosittain vähintään yhden toimintakertomuksen, jossa se käsittelee erityisesti viraston riippumattomuuden arviointia, prosessuaalisten takeiden toteutumista ja tutkimusten kestoa. Kertomukset toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

Valvontakomitea voi esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle kertomuksia viraston tutkimusten tuloksista ja näiden tulosten perusteella toteutetuista toimista.

16 artikla

Näkemysten vaihto toimielinten kanssa

1.  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tapaavat kerran vuodessa pääjohtajan vaihtaakseen näkemyksiä poliittisella tasolla viraston politiikasta, joka liittyy petosten, lahjonnan ja unionin taloudellisia etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan ehkäisy- ja torjuntakeinoihin. Valvontakomitea osallistuu näkemysten vaihtoon. Näihin tilaisuuksiin voidaan kutsua tilintarkastustuomioistuimen, Eurojustin ja/tai Europolin jäseniä tapauskohtaisesti Euroopan parlamentin, neuvoston, komission, pääjohtajan tai valvontakomitean pyynnöstä.

2.  Näkemyksiä voidaan vaihtaa

3.  Kaikki näkemysten vaihtoon osallistuvat toimielimet varmistavat, että näkemysten vaihto ei vaikuta meneillään olevien tutkimusten kulkuun.

4.  Näkemysten vaihtoon osallistuvat toimielimet ottavat toimissaan huomioon esitetyt näkemykset. Pääjohtaja antaa 17 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa kertomuksissa tiedot viraston mahdollisesti toteuttamista toimista.

17 artikla

Pääjohtaja

1.  Virastoa johtaa pääjohtaja. Komissio nimittää pääjohtajan 2 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti. Pääjohtajan toimikausi kestää seitsemän vuotta, eikä se ole uusittavissa.

2.  Komissio julkaisee uuden pääjohtajan nimittämistä varten Euroopan unionin virallisessa lehdessä hakemuspyynnön. Pyyntö julkaistaan vähintään kuusi kuukautta ennen virassa olevan pääjohtajan toimikauden päättymistä. Saatuaan valvontakomitean myönteisen lausunnon komission soveltamasta valintamenettelystä komissio laatii luettelon ehdokkaista, jotka täyttävät vaaditut kelpoisuusvaatimukset. Komissio nimittää pääjohtajan kuultuaan Euroopan parlamenttia ja neuvostoa.

3.  Pääjohtaja ei pyydä eikä ota vastaan ohjeita miltään hallitukselta, toimielimeltä, elimeltä eikä laitokselta hoitaessaan tehtäviään, jotka liittyvät ulkoisten ja sisäisten tutkimusten aloittamiseen ja suorittamiseen sekä tutkimuskertomusten laatimiseen. Jos pääjohtaja katsoo, että jokin komission toteuttama toimenpide vaarantaa hänen riippumattomuutensa, hän ilmoittaa siitä välittömästi valvontakomitealle ja päättää mahdollisen kanteen nostamisesta komissiota vastaan unionin tuomioistuimessa.

4.  Pääjohtaja raportoi säännöllisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viraston suorittamien tutkimusten tuloksista, toteutetuista toimista ja esiin tulleista ongelmista tutkimusten luottamuksellisuudesta kiinni pitäen, asianomaisten henkilöiden ja ilmiantajien laillisia oikeuksia kunnioittaen ja, mikäli aiheellista, oikeuskäsittelyyn sovellettavia kansallisia säännöksiä noudattaen.

5.  Pääjohtaja vahvistaa vuosittain viraston tutkimuksissaan noudattaman politiikan painopisteet vuotuisessa hallintosuunnitelmassa ja toimittaa ne ennen niiden julkaisua valvontakomitealle.

Pääjohtaja tiedottaa valvontakomitealle määräajoin viraston toiminnasta sekä tutkimuksista ja niiden johdosta toteutetuista toimista.

Pääjohtaja tiedottaa valvontakomitealle määräajoin

6.  Pääjohtaja voi valtuuttaa kirjallisesti yhden tai useamman viraston henkilökuntaan kuuluvan suorittamaan tietyt 5 artiklan, 7 artiklan 2 kohdan, 11 artiklan 7 kohdan ja 12 artiklan 2 kohdan mukaiset tehtävänsä eritellen tällaisen valtuutuksen edellytykset ja rajoitukset.

7.  Pääjohtaja luo sisäisen neuvonanto- ja valvontamenettelyn, mukaan lukien oikeudellisen tarkastuksen, joka liittyy muun muassa asianomaisten henkilöiden prosessuaalisten takeiden ja perusoikeuksien sekä asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisen oikeuden kunnioittamiseen, sekä erityisen viittauksen 11 artiklan 2 kohtaan.

8.  Pääjohtaja hyväksyy viraston henkilöstöä varten tutkimusmenettelyjä koskevia ohjeita. Näiden ohjeiden on oltava tämän asetuksen mukaisia ja niiden on katettava muun muassa seuraavat:

Nämä ohjeet ja niihin tehtävät muutokset hyväksytään sen jälkeen kun valvontakomitealle on annettu mahdollisuus esittää niistä näkemyksensä, minkä jälkeen ne toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ja julkaistaan viraston internetsivustolla unionin virallisilla kielillä.

9.  Komissio kuulee valvontakomiteaa ennen kuin toteuttaa pääjohtajaan kohdistuvia kurinpitotoimia.

Pääjohtajaan kohdistuvien kurinpitotoimien toteuttamisesta on annettava perusteltu päätös, joka annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja valvontakomitealle.

10.  Missä tahansa oikeudellisessa asiakirjassa esiintyvät viittaukset viraston johtajaan on katsottava viittauksiksi pääjohtajaan.

▼M1

18 artikla

Rahoitus

Viraston kokonaismäärärahat otetaan Euroopan unionin yleisen talousarvion komission pääluokkaan sisältyvään erityiseen budjettikohtaan ja eritellään kyseisen pääluokan liitteessä. Valvontakomitean ja sen sihteeristön määrärahat otetaan Euroopan unionin yleisen talousarvion komission pääluokkaan.

Viraston henkilöstötaulukko liitetään komission henkilöstötaulukkoon. Komission henkilöstötaulukko käsittää valvontakomitean sihteeristön.

▼B

19 artikla

Arviointikertomus

Komissio antaa viimeistään 2 päivänä lokakuuta 2017 Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta. Kertomukseen liitetään valvontakomitean lausunto ja siinä todetaan, onko tätä asetusta tarpeen muuttaa.

20 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1073/1999 ja asetus (Euratom) N:o 1074/1999.

Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

21 artikla

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

1.  Tämä asetus tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.  Edellä olevaa 15 artiklan 3 kohtaa sovelletaan niiden valvontakomitean jäsenten toimikauden kestoon, jotka ovat tehtävässään tämän asetuksen voimaantulopäivänä. Euroopan parlamentin puhemies valitsee heti tämän asetuksen tultua voimaan valvontakomitean jäsenten keskuudesta arpomalla ne kaksi jäsentä, joiden toimikausi päättyy 15 artiklan 3 kohdan ensimmäisestä virkkeestä poiketen, kun heidän toimikaudestaan on kulunut ensimmäiset 36 kuukautta. Kaksi uutta jäsentä nimitetään ilman eri toimenpiteitä viiden vuoden toimikaudeksi korvaamaan poistuvat jäsenet Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) valvontakomitean jäsenten nimittämisestä 23 päivänä tammikuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksen 2012/45/EU, Euratom ( 1 ) 1 artiklan 2 kohdassa esitetyn luettelon pohjalta ja siinä esitetyssä järjestyksessä. Nämä uudet jäsenet ovat ne kaksi henkilöä, joiden nimet ovat ensimmäisinä luettelossa.

3.  Edellä olevan 17 artiklan 1 kohdan kolmatta virkettä sovelletaan tämän asetuksen voimaantulohetkellä tehtävässä olevan pääjohtajan toimikauden kestoon.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

---

LIITE I

KUMOTUT ASETUKSET (20 ARTIKLASSA TARKOITETUT)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1073/1999

(EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1)

Neuvoston asetus (Euratom) N:o 1074/1999

(EYVL L 136, 31.5.1999, s. 8)

---

LIITE II

---

( 1 ) EUVL L 26, 28.1.2012, s. 30.