EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02011R1343-20151128
Regulation (EU) No 1343/2011 of the European Parliament and of the Council of 13 December 2011 on certain provisions for fishing in the GFCM (General Fisheries Commission for the Mediterranean) Agreement area and amending Council Regulation (EC) No 1967/2006 concerning management measures for the sustainable exploitation of fishery resources in the Mediterranean Sea
Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1343/2011, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011 , eräistä kalastusta koskevista säännöksistä GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) sopimusalueella ja kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1343/2011, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011 , eräistä kalastusta koskevista säännöksistä GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) sopimusalueella ja kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta
2011R1343 — FI — 28.11.2015 — 001.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1343/2011, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, (EUVL L 347 30.12.2011, s. 44) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/2102, annettu 28 päivänä lokakuuta 2015, |
L 308 |
1 |
25.11.2015 |
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1343/2011,
annettu 13 päivänä joulukuuta 2011,
eräistä kalastusta koskevista säännöksistä GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) sopimusalueella ja kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 1 ),
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä ( 2 ),
sekä katsovat seuraavaa:|
(1) |
Euroopan yhteisö liittyi sopimukseen Välimeren yleisen kalastuskomission (GFCM) perustamisesta, jäljempänä ’GFCM-sopimus’, Euroopan yhteisön liittymisestä Välimeren yleiseen kalastuskomissioon 16 päivänä kesäkuuta 1998 tehdyn neuvoston päätöksen 98/416/EY ( 3 ) nojalla. |
|
(2) |
GFCM-sopimus luo asianmukaiset puitteet monenväliselle yhteistyölle, jonka tavoitteena on edistää Välimeren ja Mustanmeren meren elollisten luonnonvarojen kehittämistä, säilyttämistä, järkevää hoitoa ja parhainta hyödyntämistä tasoilla, joita pidetään kestävinä ja joilla kantojen romahtamisen riskin katsotaan olevan vähäinen. |
|
(3) |
Euroopan unioni sekä Bulgaria, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Kypros, Malta, Romania ja Slovenia ovat GFCM-sopimuksen sopimuspuolia. |
|
(4) |
GFCM:n antamat suositukset sitovat sen sopimuspuolia. Koska unioni on GFCM-sopimuksen sopimuspuoli, kyseiset suositukset sitovat unionia, minkä vuoksi ne olisi saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä, ellei siinä jo ole vastaavansisältöisiä säännöksiä. |
|
(5) |
GFCM antoi vuosikokouksissaan vuosina 2005, 2006, 2007 ja 2008 eräitä GFCM-sopimusalueen kalastuksia koskevia suosituksia ja päätöslauselmia, jotka on saatettu väliaikaisesti osaksi unionin lainsäädäntöä kalastusmahdollisuuksista annetuilla vuosittaisilla asetuksilla tai GFCM:n suositusten 2005/1 ja 2005/2 osalta asetuksen (EY) N:o 1967/2006 ( 4 ) 4 artiklan 3 kohdalla ja 24 artiklalla. |
|
(6) |
Selkeyden, yksinkertaisuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi ja koska luonteeltaan pysyvät suositukset edellyttävät myös pysyvää oikeudellista välinettä, jolla ne voidaan saattaa osaksi unionin lainsäädäntöä, on aiheellista saattaa kyseiset suositukset osaksi yhteisön lainsäädäntöä yhdellä säädöksellä, johon voidaan lisätä tulevaisuudessa annettavia suosituksia tekemällä siihen muutoksia. |
|
(7) |
GFCM:n suosituksia sovelletaan koko GFCM-sopimusalueella eli Välimerellä ja Mustallamerellä sekä niitä yhdistävillä merialueilla, kuten GFCM-sopimuksen johdanto-osassa määritetään, ja siksi ne olisi selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä yhdellä erillisellä asetuksella eikä muutoksilla asetukseen (EY) N:o 1967/2006, joka kattaa ainoastaan Välimeren. |
|
(8) |
Eräitä asetuksen (EY) N:o 1967/2006 säännöksiä olisi sovellettava koko GFCM-sopimusalueella eikä ainoastaan Välimerellä. Kyseiset säännökset olisi sen vuoksi poistettava asetuksesta (EY) N:o 1967/2006 ja sisällytettävä tähän asetukseen. Lisäksi olisi selkeytettävä entisestään tiettyjä tuossa asetuksessa säädettyjä verkkojen pienintä sallittua silmäkokoa koskevia säännöksiä. |
|
(9) |
GFCM:n suosituksissa vahvistetut, alueellisia hoitotoimenpiteitä koskevat ”kalastusrajoitusalueet” vastaavat asetuksessa (EY) N:o 1967/2006 käytettyjä ”kalastuksensuojelualueita”. |
|
(10) |
Neuvoa-antavan tieteellisen komitean tieteellisen lausunnon perusteella GFCM antoi 23–27 päivänä maaliskuuta 2009 pidetyssä vuosikokouksessaan kalastusrajoitusalueen perustamista Lioninlahdelle koskevan suosituksen, joka sisältyy sen 11. vuosikokouksesta laadittuun raporttiin (FAO:n raportti nro 890). Kyseinen toimenpide on aiheellista toteuttaa pyyntiponnistuksen hallinnointijärjestelmän avulla. |
|
(11) |
Eräiden pyydysten valikoivuutta ei voida Välimeren sekakalastuksessa lisätä yli tietyn tason. Pyyntiponnistuksen yleisen valvonnan ja rajoittamisen lisäksi on välttämätöntä rajoittaa pyyntiponnistusta alueilla, joille kerääntyy tärkeiden kantojen täysikasvuisia kaloja, sen varmistamiseksi, että riski lisääntymisen häiriintymisestä on niin vähäinen että kantojen kestävä hyödyntäminen on mahdollista. Sen vuoksi on suotavaa ensiksi rajoittaa neuvoa-antavan tieteellisen komitean tarkastelemalla alueella harjoitettava pyyntiponnistus entiselle tasolleen ja olla sitten sallimatta kyseisen tason ylityksiä. |
|
(12) |
Hoitotoimenpiteiden pohjana olevien lausuntojen olisi perustuttava laivastojen kapasiteettia ja toimintaa, hyödynnettävien kalavarojen biologista tilaa ja kalastuksen sosioekonomista tilannetta koskevien merkityksellisten tietojen tutkimuskäyttöön. Nämä tiedot on koottava ja toimitettava hyvissä ajoin GFCM:n apuelinten lausuntojen valmistelua varten. |
|
(13) |
GFCM antoi vuoden 2008 vuosikokouksessaan suosituksen satamavaltion toimenpiteitä koskevaksi alueelliseksi järjestelmäksi, jonka tarkoituksena on torjua laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta (LIS-kalastusta) GFCM-alueella. Vaikka laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä 29 päivänä syyskuuta 2008 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008 ( 5 ) kattaa yleisesti ottaen kyseisen suosituksen sisällön ja sitä on sovellettu 1 päivästä tammikuuta 2010, tässä asetuksessa on kuitenkin kyseisen suosituksen tiettyjen osien mukauttamiseksi GFCM-sopimusalueen erityispiirteisiin tarpeen viitata kyseisiin tiettyihin osiin, kuten satamatarkastusten taajuus, kattavuus ja niitä koskevat menettelyt. |
|
(14) |
Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta varmistettaisiin yhtenäiset edellytykset tämän asetuksen säännösten täytäntöönpanemiseksi kalastusrajoitusalueilla harjoitettua kalastusta koskevan raportin muodon ja toimittamisen osalta, huonon sään vuoksi menetettyjen päivien siirtoa dolfiinikalastuksen kieltoajan aikana koskevan hakemuksen sekä päivien siirtoa koskevan raportin muodon ja toimittamisen osalta, dolfiinikalastusta koskevien tietojen keruun yhteydessä toimitettavan raportin muodon ja toimittamisen osalta, pohjakalakantoja hyödyntävään troolaustoimintaan Mustallamerellä käytettävien verkkojen vähimmäissilmäkokoa koskevien tietojen muodon ja toimittamisen osalta ja tilastotaulukoita koskevien tietojen muodon ja toimittamisen osalta sekä yhteistyön tekemiseksi ja tietojen vaihtamiseksi GFCM:n pääsihteerin kanssa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 ( 6 ) mukaisesti. |
|
(15) |
Sen varmistamiseksi, että unioni täyttää GFCM-sopimuksen mukaiset velvoitteensa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä siitä, miten niitä GFCM:n toimenpiteitä, jotka on jo saatettu osaksi unionin lainsäädäntöä, koskevat muutokset, joista on tullut unionia sitovia, saatetaan osaksi unionin lainsäädäntöä. Tämä koskee Mustallamerellä käytettävien verkkojen vähimmäissilmäkokoa koskevien tietojen toimittamista GFCM:n pääsihteerille, sallittujen alusten luettelon toimittamista GFCM:n pääsihteerille GFCM:n rekisteriä varten, satamavaltion toimenpiteitä, yhteistyötä, tiedottamista ja raportointia, GFCM-alueen maantieteellisten osa-alueiden taulukkoa, karttaa sekä maantieteellisiä koordinaatteja, satamavaltion suorittamia alustarkastuksia koskevia menettelyjä ja GFCM:n tilastotaulukoita. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
I
OSASTO
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Kohde
Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat Välimeren yleisen kalastuskomission, jäljempänä ’GFCM’, vahvistamien kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevien säilyttämis-, hoito-, hyödyntämis-, seuranta-, markkinointi- ja täytäntöönpanotoimenpiteiden soveltamista unionissa.
2 artikla
Soveltamisala
1. Tätä asetusta sovelletaan EU:n kalastusalusten ja jäsenvaltioiden kansalaisten GFCM-sopimusalueella harjoittamaan kaikenlaiseen kaupalliseen kalastus- ja vesiviljelytoimintaan.
Sitä sovelletaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1967/2006 soveltamista.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimintaan, jota harjoitetaan yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin sen jäsenvaltion luvalla ja alaisuudessa, jonka lipun alla alus purjehtii, jos kyseisestä toiminnasta on annettu ennalta tieto komissiolle ja jäsenvaltioille, joiden vesillä tutkimukset suoritetaan. Jäsenvaltioiden, jotka harjoittavat kalastustoimintaa tieteellisiin tutkimustarkoituksiin, on ilmoitettava kaikki tällaisessa kalastustoiminnassa saadut saaliit komissiolle, niille jäsenvaltioille, joiden vesillä tutkimustoimintaa suoritetaan, ja tieteellis-teknis-taloudelliselle kalastuskomitealle.
3 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa sovelletaan elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 ( 7 ) 3 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1967/2006 2 artiklassa säädettyjen määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä:
a) ’GFCM-sopimusalueella’ tarkoitetaan Välimerta ja Mustaamerta sekä niitä yhdistäviä vesialueita, kuten GFCM-sopimuksessa kuvataan;
b) ’pyyntiponnistuksella’ tarkoitetaan tuloa, joka saadaan kertomalla kalastusaluksen joko kilowatteina (kW) tai bruttovetoisuutena (GT) ilmoitettu kapasiteetti merelläolopäivien määrällä;
c) ’merelläolopäivällä’ tarkoitetaan mitä tahansa kalenteripäivää, jona alus on poissa satamasta, riippumatta siitä, miten pitkän ajan kyseisestä päivästä alus on alueella;
d) ’EU:n alusrekisterin numerolla’ tarkoitetaan yhteisön kalastuslaivastorekisteristä 30 päivänä joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 26/2004 ( 8 ) liitteessä I määriteltyä CFR-numeroa (Community Fleet Register number).
II
OSASTO
TEKNISET TOIMENPITEET
I
LUKU
Kalastusrajoitusalueet
4 artikla
Kalastusrajoitusalueen perustaminen
Perustetaan itäiselle Lioninlahdelle seuraavat maantieteelliset koordinaatit yhdistävien viivojen rajaama kalastusrajoitusalue:
— 42° 40′ N, 4° 20′ E
— 42° 40′ N, 5° 00′ E
— 43° 00′ N, 4° 20′ E
— 43° 00′ N, 5° 00′ E.
5 artikla
Pyyntiponnistus
Vedettäviä verkkopyydyksiä, pohjasiimoja ja pelagisia siimoja sekä pohjaverkkoja käyttävien alusten pyyntiponnistus ei saa 4 artiklassa tarkoitetulla kalastusrajoitusalueella ylittää pohjakalakantojen osalta pyyntiponnistustasoa, jota kukin jäsenvaltio sovelsi kyseisellä alueella vuonna 2008.
6 artikla
Kirjattu kalastustoiminta
Jäsenvaltioiden on viimeistään 16 päivänä helmikuuta 2012 toimitettava komissiolle sähköisessä muodossa oleva luettelo lippunsa alla purjehtivista aluksista, joilla vuonna 2008 oli kirjattua kalastustoimintaa 4 artiklassa tarkoitetulla alueella ja liitteessä I määritellyllä GFCM:n maantieteellisellä osa-alueella 7. Luettelossa on mainittava aluksen nimi, sen EU:n alusrekisterin numero, jakso, jonka aikana aluksella oli lupa kalastaa 4 artiklassa tarkoitetulla alueella, ja niiden päivien lukumäärä, jotka kukin alus oli vuonna 2008 maantieteellisellä osa-alueella 7 ja erityisesti 4 artiklassa tarkoitetulla alueella.
7 artikla
Kalastamaan oikeutetut alukset
1. Edellä 4 artiklassa tarkoitetulla alueella kalastamaan oikeutetuille aluksille on myönnettävä niiden jäsenvaltiossa kalastuslupa yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 ( 9 ) 7 artiklan mukaisesti.
2. Kalastusaluksille, joilla ei ole ollut kirjattua kalastustoimintaa 4 artiklassa tarkoitetulla alueella ennen 31 päivää joulukuuta 2008, ei saa myöntää lupaa aloittaa kalastusta siellä.
3. Jäsenvaltioiden on viimeistään 16 päivänä helmikuuta 2012 toimitettava komissiolle 31 päivänä joulukuuta 2008 voimassa ollut kansallinen lainsäädäntö, joka koskee
a) niiden tuntien päivittäistä enimmäismäärää, joina alus voi harjoittaa kalastustoimintaa;
b) niiden päivien viikoittaista enimmäismäärää, jotka alus voi olla merellä ja poissa satamasta; ja
c) pakollista määräaikaa, joka on vahvistettu niiden kalastusaluksille rekisteröintisatamasta poistumisen ja sinne palaamisen välille.
8 artikla
Herkkien luontotyyppien suojeleminen
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 4 artiklassa tarkoitettua aluetta suojellaan kaikelta muulta ihmisen toiminnalta, joka vaarantaa kyseiselle kutualueelle tunnusomaisten piirteiden säilymisen.
9 artikla
Tiedottaminen
Jäsenvaltioiden on ennen kunkin vuoden 1 päivää helmikuuta toimitettava komissiolle sähköisessä muodossa oleva raportti 4 artiklassa tarkoitetulla alueella harjoitetusta kalastustoiminnasta.
Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä tällaista kalastustoimintaraporttia koskevan muodon ja sen toimittamisen yksityiskohtaisten sääntöjen osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
10 artikla
Kalastusrajoitusalueiden perustaminen
Kalastus pohjaharoja ja pohjatrooleja käyttäen kielletään seuraavilla alueilla:
a) Syvänmeren kalastusrajoitusalue ”Lophelia-riutta Capo Santa Maria di Leucan edustalla”, jonka rajoina ovat seuraavat koordinaatit yhdistävät viivat:
— 39° 27,72′ N, 18° 10,74′ E
— 39° 27,80′ N, 18° 26,68′ E
— 39° 11,16′ N, 18° 32,58′ E
— 39° 11,16′ N, 18° 04,28′ E;
b) Syvänmeren kalastusrajoitusalue ”kylmää hiilivetyä tihkuvat Niilin delta-alueet”, jonka rajoina ovat seuraavat koordinaatit yhdistävät viivat:
— 31° 30,00′ N, 33° 10,00′ E
— 31° 30,00′ N, 34° 00,00′ E
— 32° 00,00′ N, 34° 00,00′ E
— 32° 00,00′ N, 33° 10,00′ E;
c) Syvänmeren kalastusrajoitusalue ”Eratosthenes Seamount”, jonka rajoina ovat seuraavat koordinaatit yhdistävät viivat:
— 33° 00,00′ N, 32° 00,00′ E
— 33° 00,00′ N, 33° 00,00′ E
— 34° 00,00′ N, 33° 00,00′ E
— 34° 00,00′ N, 32° 00,00′ E.
11 artikla
Herkkien luontotyyppien suojeleminen
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaisia viranomaisia kehotetaan suojelemaan herkkiä syvänmeren luontotyyppejä 10 artiklassa tarkoitetuilla alueilla erityisesti kaikelta muulta toiminnalta, joka vaarantaa kyseisille luontotyypeille tunnusomaisten piirteiden säilymisen.
II
LUKU
Kalastuskieltoajan vahvistaminen dolfiininkalastuksessa, jossa käytetään kalojen yhteenkokoamisvälineitä
12 artikla
Kalastuskieltoaika
1. Sellainen dolfiinien (Coryphaena hippurus) kalastus, jossa käytetään kalojen yhteenkokoamisvälineitä, on kiellettyä kunkin vuoden 1 päivästä tammikuuta 14 päivään elokuuta.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos jäsenvaltio voi osoittaa, että sen lipun alla purjehtivat kalastusalukset eivät huonon sään vuoksi ole voineet käyttää tavanomaisia kalastuspäiviään, tämä jäsenvaltio voi siirtää alustensa kalojen yhteenkokoamisvälineitä käyttäen harjoitettavassa kalastuksessa menettämät päivät seuraavan vuoden 31 päivään tammikuuta saakka. Tällöin jäsenvaltioiden on toimitettava ennen vuoden loppua komissiolle hakemus siirrettävien päivien lukumäärästä.
3. Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa sovelletaan myös asetuksen (EY) N:o 1967/2006 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla hallintovyöhykkeellä.
4. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun hakemuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:
a) kyseisen kalastustoiminnan lopettamista koskevat yksityiskohtaiset tiedot sisältävä raportti, johon sisältyvät hakemusta tukevat tarvittavat säätiedot;
b) aluksen nimi ja sen EU:n alusrekisterin numero.
5. Komissio tekee 2 kohdassa tarkoitettua hakemusta koskevan päätöksen kuuden viikon kuluessa hakemuksen vastaanottopäivästä ja ilmoittaa päätöksestä jäsenvaltiolle kirjallisesti.
6. Komissio ilmoittaa GFCM:n pääsihteerille 5 kohdan nojalla tehdyistä päätöksistä. Jäsenvaltioiden on ennen kunkin vuoden marraskuun 1 päivää lähetettävä komissiolle raportti 2 kohdassa tarkoitetusta, edellisenä vuonna menetettyjen päivien siirrosta.
7. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat 4 kohdassa tarkoitettujen hakemusten muotoa ja toimittamista sekä 6 kohdassa tarkoitettua raporttia päivien siirrosta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
13 artikla
Kalastusluvat
Kalastusaluksilla, jotka saavat osallistua dolfiininkalastukseen, on oltava asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukainen kalastuslupa, ja niiden on oltava luettelossa, joka asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle ja jossa mainitaan aluksen nimi ja sen EU:n alusrekisterin numero. Kalastuslupa vaaditaan kokonaispituudeltaan alle 10 metriä pitkiltä aluksilta.
Tätä vaatimusta sovelletaan myös asetuksen (EY) N:o 1967/2006 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun hallintovyöhykkeeseen.
14 artikla
Tietojen keruu
1. Jäsenvaltioiden on luotava asianmukainen järjestelmä saaliita ja pyyntiponnistusta koskevien tietojen keräämiseksi ja käsittelemiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista yhteisön puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta 25 päivänä helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 ( 10 ) soveltamista.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle joka vuosi viimeistään 15 päivänä tammikuuta lippunsa alla purjehtivien, dolfiininkalastukseen edellisenä vuonna osallistuneiden kalastusalusten lukumäärä sekä niistä purettujen dolfiinisaaliiden kokonaismäärät ja jälleenlaivaukset kullakin liitteessä I esitetyllä GFCM-sopimusalueen maantieteellisellä osa-alueella.
Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä tällaisten raporttien muotoa ja toimittamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
3. Komissio toimittaa jäsenvaltioilta saamansa tiedot GFCM:n pääsihteerille.
III
LUKU
Pyydykset
15 artikla
Vähimmäissilmäkoko Mustallamerellä
1. Pohjakalakantoja hyödyntävään troolaustoimintaan Mustallamerellä käytettävien verkkojen vähimmäissilmäkoko on 40 mm. Havaksia, joiden silmäkoko on alle 40 mm, ei saa käyttää tai pitää aluksella.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu verkko on ennen 1 päivää helmikuuta 2012 korvattava neliösilmäisellä verkolla, jonka silmäkoko on troolinperässä 40 mm, tai aluksen omistajan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä vinoneliösilmäisellä verkolla, jonka silmäkoko on 50 mm ja jonka tunnustetun kokovalikoivuuden on vastattava vähintään sellaisten neliösilmäisten verkkojen kokovalikoivuutta, joiden silmäkoko on troolinperässä 40 mm.
3. Jäsenvaltioiden, joiden kalastusalukset harjoittavat Mustallamerellä pohjakalakantoja hyödyntävää troolaustoimintaa, on toimitettava komissiolle ensimmäisen kerran viimeistään 16 päivänä helmikuuta 2012 ja sen jälkeen joka kuudes kuukausi sellaisten kalastusalusten luettelo, jotka harjoittavat tällaista toimintaa Mustallamerellä ja jotka käyttävät neliösilmäisiä verkkoja, joiden silmäkoko on troolinperässä vähintään 40 mm, tai vinoneliösilmäisiä verkkoja, joiden silmäkoko on vähintään 50 mm, sekä sellaisten alusten prosenttiosuus koko kansallisesta pohjatroolilaivastosta.
Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä tässä kohdassa tarkoitettujen tietojen muotoa ja toimittamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
4. Komissio toimittaa 3 kohdassa tarkoitetut tiedot GFCM:n pääsihteerille.
15 a artikla
Troolien ja verkkojen käyttö Mustallamerellä
1. Kielletään troolien käyttö
a) kolmen meripeninkulman säteellä rannikosta, edellyttäen, ettei 50 metrin syvyyskäyrä rikkoudu; tai
b) 50 metrin syvyyskäyrän sisällä, jos 50 metrin syvyys saavutetaan lähempänä rannikkoa.
2. Jäsenvaltiot voivat poikkeuksellisesti antaa kalastusaluksilleen luvan kalastaa 1 kohdassa tarkoitetun alueen sisällä myöntämällä tätä varten poikkeuksia suosituksen GFCM/36/2012/3 mukaisesti, edellyttäen, että ne ilmoittavat komissiolle asianmukaisesti kaikista tällaisista poikkeuksista.
3. Jos komissio katsoo, että 2 kohdan nojalla myönnetty poikkeus ei täytä mainitussa kohdassa asetettua edellytystä, se voi asianmukaisesti perustellen ja asianomaista jäsenvaltiota kuultuaan pyytää sitä muuttamaan tätä poikkeusta.
4. Komissio ilmoittaa GFCM:n pääsihteerille 2 kohdan mukaisesti myönnetyistä poikkeuksista.
5. Tammikuun 1 päivästä 2015 alkaen pohjaverkkojen monofilamentin tai lankojen halkaisija saa olla enintään 0,5 millimetriä.
16 artikla
Pohjaharojen ja troolien käyttö
Pohjaharojen ja troolien käyttö yli 1 000 metriä syvissä vesissä on kiellettyä.
IV LUKU
Jalokorallin suojelu ja kestävä hyödyntäminen
16 a artikla
Soveltamisala
Tätä lukua sovelletaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1967/2006 4 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan e ja g alakohdan tai neuvoston direktiivistä 92/43/ETY ( 11 ) johtuvien tiukempien säännösten soveltamista.
16 b artikla
Keruun vähimmäissyvyys
1. Kielletään jalokorallin keruu alle 50 metrin syvyydestä, kunnes GFCM toisin ilmoittaa.
2. Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 27 artiklan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 ( 12 ) 18 artiklan 1–6 kohdan mukaisesti delegoituja säädöksiä 1 kohdan soveltamista koskevien poikkeusten myöntämiseksi.
3. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen poikkeusten myöntämistä varten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 kohdan nojalla toimitettaviin yhteisiin suosituksiin on liitettävä
a) yksityiskohtaiset tiedot kansallisesta hoitokehyksestä;
b) tieteelliset tai tekniset perustelut;
c) luettelo kalastusaluksista tai niiden lupien määrä, jotka on myönnetty jalokorallin keräämiseen alle 50 metrin syvyydestä; ja
d) luettelo kalastusalueista, joilla tällainen kerääminen on sallittu ja jotka määritellään maantieteellisin koordinaatein niin maalla kuin merellä.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden yhteiset suositukset on toimitettava viimeistään 29 päivänä marraskuuta 2018.
4. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia myönnetään, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
a) käytössä on tarkoituksenmukainen kansallinen hoitokehys, johon sisältyy asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukainen kalastuslupajärjestelmä; ja
b) riittävillä alueellisesti ja ajallisesti määritellyillä kalastuskielloilla varmistetaan, että ainoastaan rajoitettua määrää jalokoralliyhdyskuntia hyödynnetään.
5. Sen estämättä, mitä 2–4 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat siirtymätoimenpiteenä hyväksyä toimenpiteitä suosituksen GFCM/35/2011/2 panemiseksi täytäntöön, edellyttäen, että
a) kyseiset toimenpiteet ovat osa tarkoituksenmukaista kansallista hoitokehystä; ja
b) asianomainen jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle asianmukaisesti kyseisten toimenpiteiden hyväksymisestä.
Asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että poikkeuksen soveltaminen päättyy viimeistään 2 kohdan mukaisesti hyväksytyn asianomaisen delegoidun säädöksen soveltamispäivänä.
6. Jos komissio asianomaisten jäsenvaltioiden 5 kohdan b alakohdan mukaisesti tekemien ilmoitusten perusteella katsoo, että 28 päivän marraskuuta 2015 jälkeen hyväksytty kansallinen toimenpide ei ole 4 kohdassa säädettyjen edellytysten mukainen, se voi asianmukaisesti perustellen ja asianomaista jäsenvaltiota kuultuaan pyytää sitä muuttamaan tätä toimenpidettä.
7. Komissio ilmoittaa GFCM:n pääsihteerille 2 ja 5 kohdan nojalla hyväksytyistä toimenpiteistä.
16 c artikla
Yhdyskuntien tyven vähimmäishalkaisija
1. Jos jalokoralliyhdyskunnan rungon tyven halkaisija on alle 7 millimetriä mitattuna yhden senttimetrin sisällä yhdyskunnan jalustasta, jalokorallia ei saa kerätä, pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa, siirtää, varastoida, myydä eikä pitää esillä myyntiä varten tai tarjota myyntiin raaka-aineena.
2. Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 27 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1–6 kohdan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla hyväksytään 1 kohdasta poiketen alamittaisten (< 7 mm) jalokoralliyhdyskuntien osalta 10 prosentin enimmäispoikkeama elopainona ilmaistuna.
3. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen myöntämistä varten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 kohdan nojalla toimitettaviin yhteisiin suosituksiin on liitettävä asianomaisen poikkeuksen tieteelliset tai tekniset perustelut.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden yhteiset suositukset on toimitettava viimeistään 29 päivänä marraskuuta 2018.
4. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia myönnetään, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
a) käytössä on kansallinen hoitokehys, johon sisältyy asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukainen kalastuslupajärjestelmä;
b) käytössä ovat erityiset seuranta- ja valvontaohjelmat.
5. Sen estämättä, mitä 2–4 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat siirtymätoimenpiteenä hyväksyä toimenpiteitä suosituksen GFCM/36/2012/1 panemiseksi täytäntöön, edellyttäen, että
a) kyseiset toimenpiteet ovat osa tarkoituksenmukaista kansallista hoitokehystä; ja
b) asianomainen jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle asianmukaisesti kyseisten toimenpiteiden hyväksymisestä.
Asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että poikkeuksen soveltaminen päättyy viimeistään 2 kohdan mukaisesti hyväksytyn asianomaisen delegoidun säädöksen soveltamispäivänä.
6. Jos komissio asianomaisten jäsenvaltioiden 5 kohdan b alakohdan mukaisesti tekemien ilmoitusten perusteella katsoo, että 28 päivän marraskuuta 2015 jälkeen hyväksytty kansallinen toimenpide ei ole 4 kohdassa säädettyjen edellytysten mukainen, se voi asianmukaisesti perustellen ja asianomaista jäsenvaltiota kuultuaan pyytää sitä muuttamaan tätä toimenpidettä.
7. Komissio ilmoittaa GFCM:n pääsihteerille 2 ja 5 kohdan nojalla hyväksytyistä toimenpiteistä.
16 d artikla
Keruulaitteet ja -välineet
1. Jalokorallin keruussa ainoa sallittu väline on toimivaltaiselta kansalliselta viranomaiselta luvan tai hyväksynnän saaneiden kalastajien laitesukelluksessa käyttämä vasara.
2. Kauko-ohjattavien vedenalaisten laitteiden (ROV-laitteiden) käyttö jalokorallin keruussa kielletään.
3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, ROV-laitteiden käyttö, johon jokin jäsenvaltio on myöntänyt luvan havainnointia ja etsintää varten ennen 30 päivää syyskuuta 2011, on edelleen sallittua tämän jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla edellyttäen, että kyseisiä ROV-laitteita ei voida varustaa manipulaattorikäsivarrella tai muulla välineellä, joka mahdollistaa jalokorallin leikkaamisen ja keruun.
Tällaisten myönnettyjen lupien voimassaolon on päätyttävä tai ne on peruutettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015, jollei asianomainen jäsenvaltio ole saanut tieteellisiä tuloksia, jotka osoittavat, ettei ROV-laitteiden käytöllä vuoden 2015 jälkeen olisi jalokorallin kestävän hyödyntämisen kannalta mitään kielteisiä vaikutuksia.
4. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi myöntää luvan havainnointia ja etsintää varten sellaisten ROV-laitteiden käyttöön, joissa ei ole manipulaattorikäsivartta, asianomaisen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla edellyttäen, että jäsenvaltio on saanut kansallisen hoitokehyksen yhteydessä tieteellisiä tuloksia, jotka osoittavat, ettei ROV-laitteiden käytöllä ole jalokorallin kestävän hyödyntämisen kannalta mitään kielteisiä vaikutuksia.
Tällaisten myönnettyjen lupien voimassaolon on päätyttävä tai ne on peruutettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015, jollei GFCM validoi ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tieteellisiä tuloksia.
5. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi myöntää luvan ROV-laitteiden käyttöön jalokorallin havainnointiin ja keruuseen tieteellisten koetutkimusten yhteydessä rajoitetuksi ajaksi, joka päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015, edellyttäen, että koetutkimukset toteutetaan kansallisen tutkimuslaitoksen valvonnassa taikka yhteistyössä toimivaltaisten kansallisten tai kansainvälisten tieteellisten elinten kanssa tai minkä tahansa muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa.
V LUKU
Kalastustoiminnasta tiettyihin meriympäristön lajeihin aiheutuvan vaikutuksen vähentäminen
16 e artikla
Soveltamisala
Tämän luvun soveltaminen ei rajoita direktiivistä 92/43/ETY tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2009/147/EY ( 13 ) johtuvien tiukempien toimenpiteiden eikä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1185/2003 ( 14 ) soveltamista.
16 f artikla
Merilintujen jääminen tahattomasti pyydyksiin
1. Kalastusalusten päälliköiden on heti vapautettava pyydyksiin tahattomasti jääneet merilinnut.
2. Kalastusalukset eivät saa tuoda merilintuja maihin, paitsi jos se tapahtuu merilintuja koskevien kansallisten suojelusuunnitelmien mukaisesti tai jos se on tarpeen vahingoittuneiden yksittäisten merilintujen auttamiseksi ja edellyttäen, että toimivaltaisille kansallisille viranomaisille on ennen asianomaisen kalastusaluksen satamaan paluuta ilmoitettu asianmukaisesti ja virallisesti aikomuksesta tuoda tällaisia merilintuja maihin.
16 g artikla
Merikilpikonnien jääminen tahattomasti pyydyksiin
1. Pyydyksiin tahattomasti jääneitä merikilpikonnia on käsiteltävä varoen, ja ne on vapautettava vahingoittumattomina ja elävinä, siinä määrin kuin se on mahdollista.
2. Kalastusalusten päälliköt eivät saa tuoda maihin merikilpikonnia, paitsi osana erityistä pelastusohjelmaa tai kansallista suojeluohjelmaa tai jos se on muutoin tarpeen vahingoittuneiden tai tajuttomien yksittäisten merikilpikonnien pelastamiseksi ja auttamiseksi sekä edellyttäen, että toimivaltaisille kansallisille viranomaisille on ennen asianomaisen kalastusaluksen satamaan paluuta ilmoitettu asiasta asianmukaisesti ja virallisesti.
3. Kalastusalusten, jotka käyttävät kurenuottia pienten pelagisten lajien kalastuksessa tai lamparaverkkoja pelagisten lajien kalastuksessa, on, siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista, vältettävä saartamasta merikilpikonnia.
4. Pitkiäsiimoja ja pohjaverkkoja käyttävillä kalastusaluksilla on oltava välineet turvallista käsittelyä, pyydyksistä irrottamista ja vapauttamista varten, joilla pyritään varmistamaan se, että merikilpikonnia käsitellään ja ne vapautetaan tavalla, joka takaa niille parhaat mahdolliset selviytymismahdollisuudet.
16 h artikla
Munkkihylkeiden (Monachus monachus) tahattomat saaliit
1. Kalastusalusten päälliköt eivät saa ottaa alukselle, jälleenlaivata eivätkä purkaa alukselta munkkihylkeitä, paitsi jos se on tarpeen vahingoittuneiden yksittäisten eläinten pelastamiseksi ja auttamiseksi sekä edellyttäen, että toimivaltaisille kansallisille viranomaisille on ennen asianomaisen kalastusaluksen satamaan paluuta ilmoitettu asiasta asianmukaisesti ja virallisesti.
2. Pyydyksiin tahattomasti jääneet munkkihylkeet on vapautettava vahingoittumattomina ja elävinä. Kuolleiden yksiköiden ruhot on purettava aluksesta, ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on otettava ne haltuunsa tieteellisiä tutkimuksia varten tai tuhottava ne.
16 i artikla
Valaiden tahattomat saaliit
Kalastusalusten on, siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista, heti vapautettava pyydyksiin tahattomasti jääneet ja kalastusaluksen sivulle vedetyt valaat takaisin mereen vahingoittumattomina ja elävinä.
16 j artikla
Suojellut hai- ja rauskukalat
1. Hai- ja rauskulajeja, jotka on mainittu Välimeren erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevan pöytäkirjan ( 15 ), jäljempänä ”Barcelonan yleissopimuksen pöytäkirja”, liitteessä II, ei saa pitää aluksella, jälleenlaivata, purkaa, siirtää, varastoida, myydä eikä pitää esillä myyntiä varten tai tarjota myyntiin.
2. Jos kalastusalukset ovat tahattomasti pyytäneet Barcelonan yleissopimuksen pöytäkirjan liitteessä II mainittuja hai- ja rauskukaloja, niiden on, siinä määrin kuin se on mahdollista, vapautettava ne heti vahingoittumattomina ja elävinä.
16 k artikla
Haiden tunnistaminen
Haiden pään irrottaminen ja haiden nylkeminen aluksella ja ennen purkamista on kielletty. Haita, joilta on poistettu pää ja jotka on nyljetty, ei saa pitää kaupan ensimmäisen myyntipaikan markkinoilla purkamisen jälkeen.
VI LUKU
Pienten pelagisten lajien kalastusta Adrianmerellä koskevat toimenpiteet
16 l artikla
Kalastuskapasiteetin hallinnointi
1. Tämän artiklan soveltamiseksi pienten pelagisten lajien viitekalastuskapasiteetti on kalastuskapasiteetti, joka pohjautuu kyseessä olevien jäsenvaltioiden GFCM:n sihteeristölle suosituksessa GFCM/37/2013/1 olevan 22 kohdan mukaisesti toimittamiin kalastusalusten luetteloihin. Nämä luettelot sisältävät kaikki trooleilla, kurenuotilla tai toisentyyppisillä lamparaverkoilla varustetut kalastusalukset, joille on myönnetty lupa kalastaa pieniä pelagisia lajeja ja jotka on rekisteröity tämän asetuksen liitteessä I tarkoitetuilla maantieteellisillä osa-alueilla 17 ja 18 sijaitsevissa satamissa tai jotka toimivat maantieteellisellä osa-alueella 17 tai 18 tai kummallakin näistä maantieteellisistä osa-alueista, vaikka ne 31 päivänä lokakuuta 2013 olivatkin rekisteröityinä muilla kuin mainituilla maantieteellisillä osa-alueilla sijaitsevissa satamissa.
2. Trooleilla ja kurenuotilla varustetut kalastusalukset luokitellaan asianomaisen aluksen kokonaispituudesta riippumatta pieniä pelagisia lajeja aktiivisesti kalastaviksi aluksiksi, jos sardiini- ja sardellikantojen osuus saaliista on vähintään 50 prosenttia elopainona laskettuna.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pieniä pelagisia lajeja maantieteellisellä osa-alueella 17 aktiivisesti kalastavien, trooleilla tai kurenuotilla varustettujen kalastusalusten muodostaman laivaston kokonaiskapasiteetti ilmaistuna sekä bruttovetoisuutena (GT) tai bruttorekisteritonneina (brt) että konetehona (kW), siten kuin se on kirjattuna kansalliseen ja EU:n alusrekisteriin, ei millään hetkellä ylitä 1 kohdassa tarkoitettua pienten pelagisten lajien viitekalastuskapasiteettia.
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, etteivät 2 kohdassa tarkoitetut pieniä pelagisia lajeja kalastavat, trooleilla ja kurenuotilla varustetut kalastusalukset harjoita kalastustoimintaa enemmän kuin 20 kalastuspäivää kuukaudessa eivätkä enemmän kuin 180 kalastuspäivää vuodessa.
5. Kalastusalukset, joita ei ole mainittu tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kalastusluvan saaneiden kalastusalusten luettelossa, eivät saa kalastaa tai, asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdasta poiketen, pitää aluksella tai purkaa määrää, jossa on yli 20 prosenttia sardellia tai sardiinia taikka sekä sardellia että sardiinia, jos kalastusalus on kalastusmatkalla maantieteellisellä osa-alueella 17 tai 18 tai niillä molemmilla.
6. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitettuun kalastusluvan saaneiden kalastusalusten luetteloon mahdollisesti tehdyistä lisäyksistä, poistoista tai muutoksista heti tällaisten lisäysten, poistojen tai muutosten tapahduttua. Nämä muutokset eivät vaikuta 1 kohdassa tarkoitettuun viitekalastuskapasiteettiin. Komissio välittää nämä tiedot GFCM:n pääsihteerille.
III
OSASTO
VALVONTATOIMENPITEET
I
LUKU
Alusrekisteri
17 artikla
Kalastamaan oikeutettujen alusten rekisteri
1. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle ennen kunkin vuoden joulukuun 1 päivää yleisesti käytetyllä tiedonsiirtojärjestelmällä päivitetty luettelo lippunsa alla purjehtivista tai alueellaan rekisteröidyistä kokonaispituudeltaan yli 15 metrin mittaisista aluksista, joille se antaa luvan kalastaa GFCM-sopimusalueella myöntämällä niille kalastusluvan.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun luettelon on sisällettävä seuraavat tiedot:
a) aluksen EU:n alusrekisterin numero ja sen ulkoiset merkinnät asetuksen (EY) N:o 26/2004 liitteessä I olevan määrittelyn mukaisesti;
b) sallittu kalastus- ja/tai jälleenlaivausaika;
c) käytetyt pyydykset.
3. Komissio lähettää päivitetyn luettelon GFCM:n pääsihteerille ennen kunkin vuoden tammikuun 1 päivää, jotta kyseiset alukset voidaan kirjata GFCM:n rekisteriin, jota se pitää kokonaispituudeltaan yli 15 metrin mittaisista aluksista, joilla on lupa kalastaa GFCM-sopimusalueella, jäljempänä ’GFCM-rekisteri’.
4. Kaikki 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon tehtävät muutokset on annettava tiedoksi komissiolle, jotta komissio voi vähintään 10 työpäivää ennen päivämäärää, jona alus aloittaa kalastuksen GFCM-sopimusalueella, toimittaa kyseiset muutokset GFCM:n pääsihteerille yleisesti käytetyn tiedonsiirtojärjestelmän avulla.
5. Kokonaispituudeltaan yli 15 metrin mittaisilta EU:n kalastusaluksilta, joita ei ole kirjattu 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon, kielletään kaikkien kalalajien tai simpukoiden kalastus, aluksella pitäminen, jälleenlaivaus ja purkaminen GFCM-sopimusalueella.
6. Jäsenvaltioiden on toteuttava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että
a) ainoastaan niiden lipun alla purjehtivat ja 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon kirjatut alukset, joilla on niiden myöntämä kalastuslupa aluksella, voivat luvassa vahvistetuin edellytyksin harjoittaa kalastusta GFCM-sopimusalueella;
b) kalastuslupaa ei myönnetä aluksille, jotka ovat harjoittaneet laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta, jäljempänä ’LIS-kalastus’, GFCM-sopimusalueella tai muualla, paitsi jos uudet laivanvarustajat ovat toimittaneet riittävät asiakirjatodisteet siitä, että edelliset varustajat ja toimijat eivät enää ole edunsaajia eikä niillä ole näiden alusten suhteen oikeudellisia tai taloudellisia etuja valvottavanaan, eivätkä kyseiset alukset osallistu LIS-kalastukseen tai ole muutoin siihen yhteydessä;
c) niiden kansallisessa lainsäädännössä kielletään mahdollisuuksien rajoissa niiden lipun alla purjehtivien ja 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon kuuluvien alusten varustajia ja toimijoita osallistumasta tai olemasta muulla tavoin yhteydessä GFCM-rekisteriin kirjaamattomien kalastusalusten GFCM-alueella harjoittamaan kalastukseen;
d) niiden kansallisessa lainsäädännössä edellytetään mahdollisuuksien rajoissa, että niiden lipun alla purjehtivien ja 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon kuuluvien alusten omistajilla on lippujäsenvaltion kansalaisuus tai oikeushenkilöllisyys;
e) niiden alukset noudattavat kaikkia asiaa koskevia GFCM:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä.
7. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kalojen ja simpukoiden GFCM-sopimusalueella tapahtuvan kalastuksen, aluksella pitämisen, jälleenlaivaamisen ja purkamisen kieltämiseksi sellaisilta kokonaispituudeltaan yli 15 metrin mittaisilta aluksilta, joita ei ole kirjattu GFCM-rekisteriin.
8. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava viipymättä komissiolle kaikki tiedot, joiden perusteella on syytä vakavasti epäillä, että kokonaispituudeltaan yli 15 metrin mittaiset alukset, joita ei ole kirjattu GFCM-rekisteriin, harjoittavat kalojen tai simpukoiden kalastusta tai jälleenlaivausta GFCM-alueella.
I a LUKU
Kirjausvelvoitteet
17 a artikla
Jalokorallin keruu
Jalokorallin keruuseen luvan saaneiden kalastusalusten on pidettävä aluksella kalastuspäiväkirjaa, johon kirjataan päivittäin, kuinka paljon jakokorallia on kerätty, ja keruutoimet alueittain ja syvyyksittäin, mukaan lukien keruupäivien ja sukellusten määrä. Nämä tiedot on toimitettava toimivaltaisille kansallisille viranomaisille asetuksen (EY) N:o 1224/2009 14 artiklan 6 kohdassa säädetyssä määräajassa.
17 b artikla
Tiettyjen meriympäristön lajien tahattomat saaliit
1. Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 15 artiklan 5 kohdan soveltamista rajoittamatta on kalastusalusten päälliköiden kirjattava kyseisen asetuksen 14 artiklassa tarkoitettuun kalastuspäiväkirjaan seuraavat tiedot:
a) merilintujen mahdolliset tahattomat saaliit ja vapaaksi laskemiset;
b) merikilpikonnien mahdolliset tahattomat saaliit ja vapaaksi laskemiset;
c) munkkihylkeiden mahdolliset tahattomat saaliit ja vapaaksi laskemiset;
d) valaiden mahdolliset tahattomat saaliit ja vapaaksi laskemiset;
e) Barcelonan yleissopimuksen pöytäkirjan liitteessä II tai liitteessä III lueteltujen hai- ja rauskukalojen mahdolliset tahattomat saaliit ja tarvittaessa vapaaksi laskemiset.
2. Neuvoa-antavan tiedekomitean analysoitaviksi tarkoitettuihin kansallisiin raportteihin olisi kalastuspäiväkirjaan kirjattujen tietojen lisäksi sisällytettävä
a) merikilpikonnien tahattomien saaliiden osalta seuraavat tiedot:
— pyydystyyppi,
— tapausten ajankohdat,
— kuinka kauan pyydys oli vedessä,
— syvyys ja paikka,
— kohdelajit,
— merikilpikonnalajit, ja
— tieto siitä, onko merikilpikonnat heitetty pois kuolleina vai laskettu vapaiksi elävinä;
b) valaiden tahattomien saaliiden osalta seuraavat tiedot:
— pyydystyypin ominaisuudet,
— tapausten ajankohdat,
— paikat (joko maantieteellisten osa-alueiden tai tilastoruutujen mukaan, siten kuin tämän asetuksen liitteessä I on määritelty), ja
— tieto siitä, onko kyse delfiinistä vai muun valaslajin edustajasta.
3. Jäsenvaltioiden on viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015 otettava käyttöön 1 kohdassa tarkoitetut säännöt, jotka koskevat tahattomien saaliiden kirjaamista sellaisissa tapauksissa, joissa kyseessä olevien kalastusalusten päälliköillä ei ole velvoitetta pitää asetuksen (EY) N:o 1224/2009 14 artiklan nojalla kalastuspäiväkirjaa.
II
LUKU
Satamavaltion toimenpiteet
18 artikla
Soveltamisala
Tätä lukua sovelletaan kolmansien maiden kalastusaluksiin.
19 artikla
Ennakkoilmoitus
Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 6 artiklan 1 kohdassa säädetään, ennakkoilmoitus on annettava vähintään 72 tuntia ennen arvioitua satamaantuloaikaa.
20 artikla
Satamatarkastukset
1. Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 9 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on tarkastettava nimetyissä satamissaan kunakin vuonna vähintään 15 prosenttia kalastusalusten purku- ja jälleenlaivaustoimista.
2. Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1005/2008 9 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltion satamaan ilman ennakkoilmoitusta saapuvat kalastusalukset on aina tarkastettava.
21 artikla
Tarkastusmenettely
Satamatarkastusten on asetuksen (EY) N:o 1005/2008 10 artiklassa säädettyjen vaatimusten lisäksi oltava tämän asetuksen liitteessä II säädettyjen vaatimusten mukaisia.
22 artikla
Sataman käytön kieltäminen
1. Jäsenvaltiot eivät saa sallia kolmannen maan aluksen käyttävän niiden satamia GFCM-sopimusalueelta pyydettyjen kalastustuotteiden purkamiseen, jälleenlaivaukseen tai jalostukseen, ja niiden on kiellettävä sitä käyttämästä satamapalveluja mukaan lukien muun muassa tankkaus- ja täydennyspalvelut, jos
a) alus ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen;
b) alus sisältyy jonkin alueellisen kalastuksenhoitojärjestön laatimaan luetteloon aluksista, jotka ovat harjoittaneet LIS-kalastusta tai tukeneet sitä; tai
c) aluksella ei ole voimassa olevaa lupaa harjoittaa kalastusta tai kalastukseen liittyvää toimintaa GFCM-sopimusalueella.
Poiketen ensimmäisestä alakohdasta mikään ei estä jäsenvaltioita sallimasta kolmannen maan alusta käyttää satamiaan Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ( 16 ) 18 artiklassa tarkoitetuissa ylivoimaisen esteen tapauksissa tai hätätapauksissa ehdottoman välttämättömien palvelujen saamiseksi ja kyseisten tilanteiden korjaamiseksi.
2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1005/2008 4 artiklan 2 kohdassa sekä 37 artiklan 5 ja 6 kohdassa säädettyjen, sataman käytön kieltämistä koskevien säännösten lisäksi.
3. Jos jäsenvaltio on kieltänyt satamiensa käytön kolmannen maan alukselta 1 tai 2 kohdan mukaisesti, sen on annettava siitä viipymättä tieto aluksen päällikölle, lippuvaltiolle, komissiolle ja GFCM:n pääsihteerille.
4. Kun 1 tai 2 kohdassa tarkoitetut kiellon perusteet eivät enää täyty, jäsenvaltion on peruutettava kieltonsa ja ilmoitettava peruutuksesta 3 kohdassa tarkoitetuille tiedonannon saajille.
IV
OSASTO
YHTEISTYÖ, TIEDOTTAMINEN JA RAPORTOINTI
23 artikla
Yhteistyö ja tiedottaminen
1. Komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä ja vaihtavat tietoja GFCM:n pääsihteerin kanssa erityisesti
a) pyytämällä tietoja asiaankuuluvista tietokannoista ja toimittamalla tietoa niihin;
b) pyytämällä ja harjoittamalla yhteistyötä tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon edistämiseksi.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansalliset kalastustietojärjestelmät mahdollistavat jäsenvaltioiden ja GFCM:n pääsihteerin välillä suoran sähköisen tiedonvaihdon III osastossa tarkoitetuista satamavaltion suorittamista tarkastuksista ottaen asianmukaisesti huomioon asiaan liittyvät luottamuksellisuusvaatimukset.
3. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä jakaakseen tietoja sähköisesti asiaankuuluville kansallisille laitoksille ja sovittaakseen yhteen tällaisten laitosten toimia III osaston II luvussa säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanossa.
4. Jäsenvaltioiden on tämän asetuksen soveltamiseksi laadittava yhteystahojen luettelo, joka on toimitettava sähköisessä muodossa viipymättä komissiolle, GFCM:n pääsihteerille ja sopimuspuolille.
5. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä yhteistyötä ja tietojen vaihtoa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
23 a artikla
Asiaankuuluvien tietojen toimittaminen komissiolle
1. Asianomaisten jäsenvaltioiden on kunakin vuonna joulukuun 15 päivään mennessä toimitettava komissiolle
a) 17 a artiklassa tarkoitetut jalokorallia koskevat tiedot; ja
b) sähköisenä raporttina tiedot merilintujen, merikilpikonnien, munkkihylkeiden, valaiden sekä hai- ja rauskukalojen tahattomista saaliista ja vapaaksi laskemisista sekä muut mahdolliset asiaan liittyvät tiedot, jotka ilmoitetaan 17 b artiklan 1 kohdan a, b, c, d tai e alakohdan mukaisesti.
2. Komissio toimittaa 1 kohdassa mainitut tiedot GFCM:n pääsihteerille kunakin vuonna viimeistään joulukuun 31 päivänä.
3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle jalokorallin purkamista varten nimetyistä satamista laaditun luettelon muutokset suosituksessa GFCM/36/2012/1 olevan 5 kohdan mukaisesti.
4. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön riittävät seurantajärjestelmät kerätäkseen luotettavia tietoja siitä, millaisia vaikutuksia piikkihaita pohjaverkoilla kalastavilla kalastusaluksilla on valaskantoihin Mustallamerellä, ja toimitettava nämä tiedot komissiolle.
5. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle muutokset suosituksessa GFCM/35/2011/5 olevassa 6 kohdassa tarkoitettuihin karttoihin ja luetteloihin, joissa esitetään munkkihylkeiden luolien maantieteellinen sijainti.
6. Komissio toimittaa 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut tiedot viipymättä GFCM:n pääsihteerille.
7. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat 1, 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen tietojen muotoa ja toimittamista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
23 b artikla
Pienten pelagisten lajien kalastusta Adrianmerellä koskeva valvonta, seuranta ja tarkkailu
1. Jäsenvaltioiden on kunakin vuonna viimeistään lokakuun 1 päivänä ilmoitettava komissiolle suunnitelmansa ja ohjelmansa, joiden tarkoituksena on 16 l artiklan noudattamisen varmistaminen riittävän, erityisesti kuukausittaisia saaliita ja toteutunutta pyyntiponnistusta koskevan seurannan ja raportoinnin avulla.
2. Komissio toimittaa 1 kohdassa tarkoitetut tiedot GFCM:n pääsihteerille kunakin vuonna viimeistään lokakuun 30 päivänä.
24 artikla
Tilastotaulukoiden toimittaminen
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava GFCM:n pääsihteerille ennen kunkin vuoden toukokuun 1 päivää liitteessä III olevassa C jaksossa esitetyn GFCM:n tilastotaulukon tehtävien 1.1, 1.2, 1.3, 1.4 ja 1.5 tiedot.
2. Jäsenvaltioiden on käytettävä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamiseen GFCM:n tiedonsyöttöjärjestelmää tai muuta asiaankuuluvaa GFCM:n pääsihteerin vahvistamaa tiedontoimitusstandardia ja -yhteyskäytäntöä, joka on saatavilla GFCM:n internetsivuilta.
3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän artiklan perusteella toimitetuista tiedoista.
Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä tässä artiklassa tarkoitettujen tietojen muotoa ja toimittamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
V
OSASTO
LOPPUSÄÄNNÖKSET
25 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 2371/2002 30 artiklan 1 kohdalla perustettu kalastus- ja vesiviljelyalan komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
26 artikla
Toimivallan siirto
Siirretään komissiolle valta antaa tarvittaessa 27 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä niiden muutosten saattamiseksi osaksi unionin lainsäädäntöä, jotka sitovat unionia ja koskevat unionin lainsäädännön osaksi jo saatettuja GFCM:n toimenpiteitä, tämän asetuksen säännösten muuttamiseksi seuraavilta osin:
a) GFCM:n pääsihteerille toimitettavat tiedot 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti;
b) GFCM:n pääsihteerille toimitettava luettelo kalastamaan oikeutetuista aluksista 17 artiklan mukaisesti;
c) satamavaltion toimenpiteet 18–22 artiklan mukaisesti;
d) yhteistyö, tiedottaminen ja tietojen toimittaminen 23 ja 24 artiklan mukaisesti;
e) GFCM-alueen maantieteellisten osa-alueiden taulukko, kartta sekä maantieteelliset koordinaatit liitteen I mukaisesti;
f) satamavaltion suorittamat alustarkastuksia koskevat menettelyt liitteen II mukaisesti; ja
g) liitteessä III esitetyt GFCM:n tilastotaulukot.
27 artikla
Siirretyn toimivallan käyttäminen
1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.
2. Edellä ►M1 16 b, 16 c ja 26 artiklassa ◄ tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä siirretään komissiolle kolmeksi vuodeksi ►M1 28 päivästä marraskuuta 2015 ◄ . Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen kolmen vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa ►M1 16 b, 16 c ja 26 artiklassa ◄ tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5. Edellä olevan ►M1 16 b, 16 c ja 26 artiklassa ◄ nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
28 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1967/2006 muuttaminen
Muutetaan asetus (EY) N:o 1967/2006 seuraavasti:
1) kumotaan 4 artiklan 3 kohta;
2) korvataan 9 artiklan 3 kohta seuraavasti:
”3. Muiden kuin 4 kohdassa tarkoitettujen vedettävien verkkojen pienin sallittu silmäkoko on seuraava:
a) neliösilmäiset verkot, joiden silmäkoko on troolinperässä 40 mm, tai
b) varustajan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä vinoneliösilmäinen verkko, jonka silmäkoko on 50 mm ja jonka tunnustettu kokovalikoivuus vastaa vähintään a alakohdassa tarkoitettujen verkkojen kokovalikoivuutta.
Kalastusaluksilla on lupa käyttää ja pitää aluksella vain yhtä mainituista kahdesta verkkotyypistä.
Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012 kertomuksen tämän kohdan täytäntöönpanosta; kyseisen kertomuksen ja jäsenvaltioiden ennen 31 päivää joulukuuta 2011 toimittamien tietojen perusteella se ehdottaa tarvittaessa asianmukaisia muutoksia.”;
3) kumotaan 24 artikla;
4) kumotaan 27 artiklan 1 ja 4 kohta.
29 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
A) GFCM-alueen maantieteellisiä osa-alueita koskeva taulukko
|
FAO-suuralue |
FAO:n tilastolliset alueet |
Maantieteelliset osa-alueet |
|
LÄNTINEN |
1.1 BALEAARIT |
1 Pohjoinen Alboráninmeri |
|
2 Isla de Alborán |
||
|
3 Eteläinen Alboráninmeri |
||
|
4 Algeria |
||
|
5 Baleaarit |
||
|
6 Pohjois-Espanja |
||
|
11.1 Sardinia (länsi) |
||
|
1.2 LIONINLAHTI |
7 Lioninlahti |
|
|
1.3 SARDINIA |
8 Korsika |
|
|
9 Ligurianmeri ja pohjoinen Tyrrhenanmeri |
||
|
10 Eteläinen Tyrrhenanmeri |
||
|
11.2 Sardinia (itä) |
||
|
12 Pohjois-Tunisia |
||
|
KESKINEN |
2.1 ADRIANMERI |
17 Pohjoinen Adrianmeri |
|
18 Eteläinen Adrianmeri (osa) |
||
|
2.2 JOONIANMERI |
13 Hammametinlahti |
|
|
14 Gabesinlahti |
||
|
15 Malta |
||
|
16 Etelä-Sisilia |
||
|
18 Eteläinen Adrianmeri (osa) |
||
|
19 Läntinen Joonianmeri |
||
|
20 Itäinen Joonianmeri |
||
|
21 Eteläinen Joonianmeri |
||
|
ITÄINEN |
3.1 EGEANMERI |
22 Egeanmeri |
|
23 Kreeta |
||
|
3.2 LEVANTINMERI |
24 Pohjoinen Levantinmeri |
|
|
25 Kypros |
||
|
26 Eteläinen Levantinmeri |
||
|
27 Levantinmeri |
||
|
MUSTAMERI |
4.1 MARMARAMERI |
28 Marmarameri |
|
4.2 MUSTAMERI |
29 Mustameri |
|
|
4.3 ASOVANMERI |
30 Asovanmeri |
B) GFCM-alueen maantieteellisten osa-alueiden kartta (GFCM, 2009)
– FAO:n tilastolliset alueet (punaisella) – GFCM:n maantieteelliset osa-alueet (mustalla)
01 – Pohjoinen Alboráninmeri
02 – Isla de Alborán
03 – Eteläinen Alboráninmeri
04 – Algeria
05 – Baleaarit
06 – Pohjois-Espanja
07 – Lioninlahti
08 – Korsika
09 – Ligurianmeri ja pohjoinen Tyrrhenanmeri
10 – Eteläinen ja keskinen Tyrrhenanmeri
11.1 – Sardinia (länsi)
11.2 – Sardinia (itä)
12 – Pohjois-Tunisia
13 – Hammametinlahti
14 – Gabesinlahti
15 – Malta
16 – Etelä-Sisilia
17 – Pohjoinen Adrianmeri
18 – Eteläinen Adrianmeri
19 – Läntinen Joonianmeri
20 – Itäinen Joonianmeri
21 – Eteläinen Joonianmeri
22 – Egeanmeri
23 – Kreeta
24 – Pohjoinen Levantinmeri
25 – Kypros
26 – Eteläinen Levantinmeri
27 – Levantinmeri
28 – Marmarameri
29 – Mustameri
30 – Asovanmeri
C) GFCM-alueen maantieteellisten osa-alueiden maantieteelliset koordinaatit (GFCM, 2009)
|
MAANTIETEELLISET OSA-ALUEET |
RAJAT |
|
1 |
Rannikkoviiva 36° N 5° 36′ W 36° N 3° 20′ W 36° 05′ N 3° 20′ W 36° 05′ N 2° 40′ W 36° N 2° 40′ W 36° N 1° 30′ W 36° 30′ N 1° 30′ W 36° 30′ N 1° W 37° 36′ N 1° W |
|
2 |
36° 05′ N 3° 20′ W 36° 05′ N 2° 40′ W 35° 45′ N 3° 20′ W 35° 45′ N 2° 40′ W |
|
3 |
Rannikkoviiva 36° N 5° 36′ W 35° 49′ N 5° 36′ W 36° N 3° 20′ W 35° 45′ N 3° 20′ W 35° 45′ N 2° 40′ W 36° N 2° 40′ W 36° N 1° 13′ W Marokon ja Algerian raja |
|
4 |
Rannikkoviiva 36° N 2° 13′ W 36° N 1° 30′ W 36° 30′ N 1° 30′ W 36° 30′ N 1° W 37° N 1° W 37° N 0° 30′ E 38° N 0° 30′ E 38° N 8° 35′ E Algerian ja Tunisian raja Marokon ja Algerian raja |
|
5 |
38° N 0° 30′ E 39° 30′ N 0° 30′ E 39° 30′ N 1° 30′ W 40° N 1° 30′ E 40° N 2° E 40° 30′ N 2° E 40° 30′ N 6° E 38° N 6° E |
|
6 |
Rannikkoviiva 37° 36′ N 1° W 37° N 1° W 37° N 0° 30′ E 39° 30′ N 0° 30′ E 39° 30′ N 1° 30′ W 40° N 1° 30′ E 40° N 2° E 40° 30′ N 2° E 40° 30′ N 6° E 41° 47′ N 6° E 42° 26′ N 3° 09′ E |
|
7 |
Rannikkoviiva 42° 26′ N 3° 09′ E 41° 20′ N 8° E Ranskan ja Italian raja |
|
8 |
43° 15′ N 7° 38′ E 43° 15′ N 9° 45′ E 41° 18′ N 9° 45′ E 41° 20′ N 8° E 41° 18′ N 8° E |
|
9 |
Rannikkoviiva Ranskan ja Italian raja 43° 15′ N 7° 38′ E 43° 15′ N 9° 45′ E 41° 18′ N 9° 45′ E 41° 18′ N 13° E |
|
10 |
Rannikkoviiva (Pohjois-Sisilia mukaan luettuna) 41° 18′ N 13° E 41° 18′ N 11° E 38° N 11° E 38° N 12° 30′ E |
|
11 |
41° 47′ N 6° E 41° 18′ N 6° E 41° 18′ N 11° E 38° 30′ N 11° E 38° 30′ N 8° 30′ E 38° N 8° 30′ E 38° N 6° E |
|
12 |
Rannikkoviiva Algerian ja Tunisian raja 38° N 8° 30′ E 38° 30′ N 8° 30′ E 38° 30′ N 11° E 38° N 11° E 37° N 12° E 37° N 11° 04′E |
|
13 |
Rannikkoviiva 37° N 11° 04′E 37° N 12° E 35° N 13° 30′ E 35° N 11° E |
|
14 |
Rannikkoviiva 35° N 11° E 35° N 15° 18′ E Tunisian ja Libyan raja |
|
15 |
36° 30′ N 13° 30′ E 35° N 13° 30′E 35° N 15° 18′ E 36° 30′ N 15° 18′ E |
|
16 |
Rannikkoviiva 38° N 12° 30′ E 38° N 11° E 37° N 12° E 35° N 13° 30′ E 36° 30′ N 13° 30′ E 36° 30′ N 15° 18′ E 37° N 15° 18′ E |
|
17 |
Rannikkoviiva 41° 55′ N 15° 08′ E Kroatian ja Montenegron raja |
|
18 |
Rannikkoviivat (molemmilla puolilla) 41° 55′ N 15° 08′ E 40° 04′ N 18° 29′ E Kroatian ja Montenegron raja Albanian ja Kreikan raja |
|
19 |
Rannikkoviiva (Itä-Sisilia mukaan luettuna) 40° 04′ N 18° 29′ E 37° N 15° 18′ E 35° N 15° 18′ E 35° N 19° 10′ E 39° 58′ N 19° 10′ E |
|
20 |
Rannikkoviiva Albanian ja Kreikan raja 39° 58′ N 19° 10′ E 35° N 19° 10′ E 35° N 23° E 36° 30′ N 23° E |
|
21 |
Rannikkoviiva Tunisian ja Libyan raja 35° N 15° 18′ E 35° N 23° E 34° N 23° E 34° N 25° 09′ E Libyan ja Egyptin raja |
|
22 |
Rannikkoviiva 36° 30′ N 23° E 36° N 23° E 36° N 26° 30′ E 34° N 26° 30′ E 34° N 29° E 36° 43′ N 29° E |
|
23 |
36° N 23° E 36° N 26° 30′ E 34° N 26° 30′ E 34° N 23° E |
|
24 |
Rannikkoviiva 36° 43′ N 29° E 34° N 29° E 34° N 32° E 35° 47′ N 32° E 35° 47′ N 35° E Turkin ja Syyrian raja |
|
25 |
35° 47′ N 32° E 34° N 32° E 34° N 35° E 35° 47′ N 35° E |
|
26 |
Rannikkoviiva Libyan ja Egyptin raja 34° N 25° 09′ E 34° N 34° 13′ E Egyptin ja Gazan kaistan raja |
|
27 |
Rannikkoviiva Egyptin ja Gazan kaistan raja 34° N 34° 13′ E 34° N 35° E 35° 47′ N 35° E Turkin ja Syyrian raja |
|
28 |
|
|
29 |
|
|
30 |
|
LIITE II
Satamavaltion suorittamia alustarkastuksia koskevat menettelyt
1) Aluksen tunnistetiedot
Satamatarkastajien on
a) varmistettava, että aluksella olevat viralliset asiakirjat ovat voimassa, ottamalla tarvittaessa asianmukaisesti yhteyttä lippujäsenvaltioon tai kansainvälisiin alusrekistereihin;
b) teetettävä asiakirjoista tarvittaessa virallinen käännös;
c) varmistettava, että aluksen nimi, lippuvaltio ja kaikki ulkoiset tunnusnumerot ja merkinnät (ja aluksen mahdollinen Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n tunnistenumero) sekä kansainvälinen radiokutsutunnus ovat oikein;
d) selvitettävä mahdollisuuksien mukaan, onko alus vaihtanut nimeä ja/tai lippuvaltiota, ja jos on, ilmoitettava aiempi nimi / aiemmat nimet ja lippuvaltio(t);
e) kirjattava aluksen rekisteröintisatama sekä aluksen omistajan (ja aluksen käyttäjän ja edunsaajaomistajan, jos eri kuin omistaja), edustajan ja päällikön nimi ja osoite, samoin kuin yhtiön yksilöllinen tunnistenumero ja rekisteröity omistaja, jos tiedossa; sekä
f) kirjattava mahdollisten aiempien omistajien nimet ja osoitteet viideltä viime vuodelta.
2) Luvat
Satamatarkastajien on varmistettava, että kalastukseen tai kalojen ja kalastustuotteiden kuljettamiseen myönnetyt luvat ovat yhdenmukaisia 1 kohdan mukaisesti saatujen tietojen kanssa, ja tarkistettava lupien voimassaoloaika ja se, mitä alueita, lajeja ja pyydyksiä ne koskevat.
3) Muut asiakirjat
Satamatarkastajien on tarkastettava kaikki asiaa koskevat asiakirjat, mukaan luettuina sähköisessä muodossa olevat asiakirjat. Asiaa koskevia asiakirjoja voivat olla aluspäiväkirjat, erityisesti kalastuspäiväkirjat, sekä miehistöluettelo, varastointikaaviot ja -piirrokset tai kalaruumien kuvaukset, jos saatavilla. Tällaiset ruumat tai tilat voidaan tarkastaa sen selvittämiseksi, vastaavatko niiden koko ja kokoonpano kyseisiä piirroksia tai kuvauksia ja onko varastointi toteutettu varastointikaavioiden mukaisesti. Näihin asiakirjoihin on tarvittaessa kuuluttava myös saalisasiakirjoja tai alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen laatimia kauppa-asiakirjoja.
4) Pyydykset
a) Satamatarkastajien on varmistettava, että aluksella olevat pyydykset ovat luvissa asetettujen ehtojen mukaiset. Pyydykset voidaan tarkastaa myös sen selvittämiseksi, ovatko niiden ominaisuudet, kuten silmäkoot (ja mahdolliset laitteet), verkkojen pituus ja koukkujen koot, sovellettavien säännösten mukaisia ja vastaavatko pyydyksen tunnukset kyseiselle alukselle sallittuja tunnuksia.
b) Satamatarkastajat voivat myös tutkia, onko alukselle varastoitu pyydyksiä siten, etteivät ne ole näkyvillä, ja muulla tavoin laittomia pyydyksiä.
5) Kalat ja kalastustuotteet
a) Satamatarkastajien on selvitettävä mahdollisimman tarkoin, onko aluksella olevat kalat ja kalastustuotteet pyydetty lupaehtojen mukaisesti. Näin toimiessaan satamatarkastajien on tarkastettava kalastuspäiväkirja ja toimitetut raportit, tarvittaessa myös alusten satelliittiseurantajärjestelmän (VMS) välityksellä toimitetut raportit.
b) Aluksella olevien määrien ja lajien määrittelemiseksi satamatarkastajat voivat tutkia kalat ruumassa tai purkamisen aikana. Näin toimiessaan satamatarkastajat voivat avata laatikoita, joihin kalat on esipakattu, ja siirtää kaloja tai laatikoita kalaruumien koskemattomuuden varmistamiseksi.
c) Jos alus purkaa saaliitaan, satamatarkastajat voivat tarkastaa puretut lajit ja määrät. Tällöin voidaan tarkastaa tuotetyyppi, elopaino (kalastuspäiväkirjan perusteella määritetyt määrät) ja muuntokerroin, jota on käytetty jalostuspainon muuntamiseen elopainoksi. Satamatarkastajat voivat myös tutkia muut aluksella mahdollisesti pidetyt määrät.
d) Satamatarkastajat voivat tutkia kaikkien aluksella olevien saaliiden määrää ja kokoonpanoa, myös otantaa käyttäen.
6) LIS-kalastuksen todentaminen
Sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1005/2008 11 artiklaa.
7) Raportti
Tarkastajan on tarkastuksen päätteeksi laadittava ja allekirjoitettava kirjallinen raportti, jonka jäljennös on toimitettava aluksen päällikölle.
8) Satamavaltion suorittamien tarkastusten tulokset
Satamavaltion suorittamien tarkastusten tuloksiin on sisällyttävä ainakin seuraavat tiedot:
1. Tarkastusta koskevat tiedot
— tarkastusviranomaisen nimi tai muun, viranomaisen nimeämän tahon nimi
— tarkastajan nimi
— tarkastuksen päivämäärä ja paikka
— tarkastussatama (aluksen tarkastuspaikka) sekä
— päivämäärä (raportin valmistumispäivä).
2. Aluksen tunnistetiedot
— aluksen nimi
— alustyyppi
— pyydystyyppi
— ulkoinen tunnistenumero (aluksen kylkinumero) ja IMO-numero (jos saatavilla) tai tarvittaessa muu numero
— kansainvälinen radiokutsutunnus
— MMS I -numero (Maritime Mobile Service Identity -numero), jos saatavilla
— lippuvaltio (valtio, johon alus on rekisteröity)
— mahdolliset aiemmat nimet ja lippuvaltiot
— kotisatama (aluksen rekisteröintisatama) ja aiemmat kotisatamat
— aluksen omistaja (nimi, osoite, yhteystiedot)
— aluksen edunsaajaomistaja, jos eri kuin aluksen omistaja (nimi, osoite, yhteystiedot)
— aluksen käytöstä vastaava aluksen käyttäjä, jos eri kuin aluksen omistaja (nimi, osoite, yhteystiedot)
— aluksen edustaja (nimi, osoite, yhteystiedot)
— mahdollisten aiempien omistajien nimet ja osoitteet
— aluksen päällikön ja kalastuksesta vastaavan päällikön nimi, kansalaisuus ja pätevyys merenkulkualalla sekä
— miehistöluettelo.
3. Kalastuslupa (lisenssit/luvat)
— alukselle kalastusta tai kalojen ja kalastustuotteiden kuljetusta varten myönnetyt luvat
— luvat myöntäneet valtiot
— lupien ehdot, mukaan luettuina alueet ja voimassaoloaika
— asianomainen alueellinen kalastuksenhoitojärjestö
— lupien kattamat alueet, soveltamisala ja voimassaoloaika
— sallitun kiintiön, pyyntiponnistuksen tai muun jakamista koskevat yksityiskohtaiset tiedot
— sallitut lajit, sivusaaliit ja pyydykset sekä
— jälleenlaivaustietueet ja -asiakirjat (jos on).
4. Kalastusmatkaa koskevat tiedot
— kyseisen kalastusmatkan alkamisen päivämäärä, kellonaika, alue ja paikka
— käydyt alueet (eri alueille saapuminen ja niiltä poistuminen)
— jälleenlaivaustoimet merellä (päivämäärä, laji, paikka, jälleenlaivattujen kalojen määrä)
— viimeinen käyntisatama
— kyseisen kalastusmatkan päättymisen päivämäärä ja kellonaika sekä
— suunniteltu seuraava käyntisatama tarvittaessa.
5. Saaliita koskevan tarkastuksen tulos
— saaliiden purkamisen aloittaminen ja lopettaminen (kellonajat ja päivämäärä)
— kalalajit
— tuotetyyppi
— elopaino (kalastuspäiväkirjan perusteella määritellyt määrät)
— asianomainen muuntokerroin
— jalostettu paino (puretut määrät lajeittain ja jalostusasteittain)
— elopainoa vastaava luku (puretut määrät vastaavana elopainona; ilmoitetaan tuotepaino kilogrammoina kerrottuna muuntokertoimella)
— tarkastettujen kalojen ja kalastustuotteiden suunniteltu määräpaikka sekä
— aluksella mahdollisesti olevien kalojen määrä ja laji.
6. Pyydystarkastuksen tulokset
— pyydystyyppejä koskevat yksityiskohtaiset tiedot.
7. Päätelmät
— Tarkastuksen päätelmät, mukaan luettuna niiden rikkomusten määrittely, joihin uskotaan syyllistytyn, ja viittaus asiaankuuluviin sääntöihin ja toimenpiteisiin. Tällaiset todisteet on liitettävä tarkastusraporttiin.
LIITE III
A) GFCM:n / neuvoa-antavan tieteellisen komitean laivastojako
|
Ryhmät |
< 6 metriä |
6–12 metriä |
12–24 metriä |
Yli 24 metriä |
|
1. Pienimuotoista kalastusta harjoittavat monitoimialukset, joissa ei ole moottoria |
A |
|
|
|
|
2. Pienimuotoista kalastusta harjoittavat monitoimialukset, joissa on moottori |
B |
C |
|
|
|
3. Troolarit |
|
D |
E |
F |
|
4. Kurenuotta-alukset |
|
G |
H |
|
|
5. Pitkäsiima-alukset |
|
I |
||
|
6. Pelagiset troolarit |
|
J |
||
|
7. Kurenuottaa käyttävät tonnikala-alukset |
|
|
K |
|
|
8. Pohjahara-alukset |
|
L |
|
|
|
9. Monitoimialukset |
|
|
M |
|
Laivastonosien kuvaus
|
A |
Pienimuotoista kalastusta harjoittavat monitoimialukset, joissa ei ole moottoria — Kaikki alle 12 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), joissa ei ole moottoria (tuuli tai käyttövoima). |
|
B |
Pienimuotoista kalastusta harjoittavat alle 6 metrin pituiset monitoimialukset, joissa on moottori — Kaikki alle 6 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), joissa on moottori. |
|
C |
Pienimuotoista kalastusta harjoittavat 6–12 metrin pituiset monitoimialukset, joissa on moottori — Kaikki sellaiset 6–12 metrin pituiset (kokonaispituus) moottorilliset alukset, jotka käyttävät vuoden aikana eri pyydyksiä ilman, että jokin niistä olisi selkeästi hallitsevin, tai jotka käyttävät jotain tähän luokitteluun kuulumatonta pyydystä. |
|
D |
Alle 12 metrin pituiset troolarit — Kaikki alle 12 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), jotka käyttävät yli 50 prosenttia pyyntiponnistuksestaan pohjatroolaukseen. |
|
E |
12–24 metrin pituiset troolarit — Kaikki 12–24 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), jotka käyttävät yli 50 prosenttia pyyntiponnistuksestaan pohjatroolaukseen. |
|
F |
Yli 24 metrin pituiset troolarit — Kaikki yli 24 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), jotka käyttävät yli 50 prosenttia pyyntiponnistuksestaan pohjatroolaukseen. |
|
G |
6–12 metrin pituiset kurenuotta-alukset — Kaikki 6–12 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), jotka käyttävät yli 50 prosenttia pyyntiponnistuksestaan kurenuottakalastukseen. |
|
H |
Yli 12 metrin pituiset kurenuotta-alukset — Kaikki yli 12 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), jotka käyttävät yli 50 prosenttia pyyntiponnistuksestaan kurenuottakalastukseen, lukuun ottamatta aluksia, jotka pyytävät tonnikalaa kurenuotalla minä vuodenaikana tahansa. |
|
I |
Yli 6 metrin pituiset pitkäsiima-alukset — Kaikki yli 6 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), jotka käyttävät yli 50 prosenttia pyyntiponnistuksestaan pitkäsiimakalastukseen. |
|
J |
Yli 6 metrin pituiset pelagiset troolarit — Kaikki yli 6 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), jotka käyttävät yli 50 prosenttia pyyntiponnistuksestaan pelagisella troolilla kalastamiseen. |
|
K |
Kurenuottaa käyttävät tonnikala-alukset — Kaikki alukset, jotka pyytävät tonnikalaa kurenuotalla minkä tahansa pituisen ajan vuoden aikana. |
|
L |
Yli 6 metrin pituiset pohjahara-alukset — Kaikki yli 6 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), jotka käyttävät yli 50 prosenttia pyyntiponnistuksestaan pohjaharalla kalastamiseen. |
|
M |
Yli 12 metrin pituiset monitoimialukset — Kaikki sellaiset yli 12 metrin pituiset alukset (kokonaispituus), jotka käyttävät vuoden aikana eri pyydyksiä ilman, että jokin niistä olisi selkeästi hallitsevin, tai jotka käyttävät jotain tähän luokitteluun kuulumatonta pyydystä. |
Huom. Kaikki solut ovat avoinna tiedonkeruulle. Yllä olevassa taulukossa tyhjiksi jätetyt solut merkitsevät, että populaatiot ovat todennäköisesti pienet. Tarvittaessa on kuitenkin suotavaa sulauttaa ”tyhjän solun” tiedot soveltuvimpaan ”harmaaseen soluun”.
B) Pyyntiponnistuksen mittaamista koskeva taulukko
|
Pyydys |
Lukumäärä ja mitat |
Kapasiteetti |
Toimi |
Nominaalinen pyyntiponnistus (1) |
|
Pohjahara (nilviäiset) |
Suuaukko, suuaukon leveys |
GT |
Kalastusaika |
Harattu pohjan pinta-ala (2) |
|
Trooli (myös kampelakalojen pyynnissä käytettävät pohjaharat) |
Troolityyppi (pelaginen, pohjatrooli) GT ja/tai BRT Moottorin teho Silmäkoko Verkon koko (suuaukon leveys) Nopeus |
GT |
Kalastusaika |
GT × päivät GT × tunnit kW × päivät |
|
Kurenuotta |
Verkon pituus ja syvyys GT Valaistusteho Pienten veneiden lukumäärä |
GT Verkon pituus ja syvyys |
Etsintäaika Lasku |
GT × pyydysten laskut Verkon pituus × pyydysten laskut |
|
Verkot |
Verkkotyyppi (esim. riimuverkko, pystyverkot jne.) Verkon pituus (lainsäädännöllinen) GT Verkon pinta-ala Silmäkoko |
Verkon pituus ja syvyys |
Kalastusaika |
Verkon pituus × päivät Pinta-ala × päivät |
|
Pitkäsiimat |
Koukkujen lukumäärä GT Pitkäsiimapyydysten lukumäärä Koukkujen ominaisuudet Syötti |
Koukkujen lukumäärä Pitkäsiimapyydysten lukumäärä |
Kalastusaika |
Koukkujen lukumäärä × tunnit Koukkujen lukumäärä × päivät Pitkäsiimapyydysten lukumäärä × päivät/tunnit |
|
Sulkupyydykset |
GT |
Sulkupyydysten lukumäärä |
Kalastusaika |
Sulkupyydysten lukumäärä × päivät |
|
Kurenuotat/ kalojen yhteenkokoamisvälineet |
Yhteenkokoamisvälineiden lukumäärä |
Yhteenkokoamisvälineiden lukumäärä |
Kalastusmatkojen lukumäärä |
Yhteenkokoamisvälineiden lukumäärä × Kalastusmatkojen lukumäärä |
|
(1) Pyyntiponnistusta koskevat toimenpiteet, jotka eivät sisällä ajallisesti määriteltyjä toimia, on määriteltävä jakson perusteella (ts. vuosi). (2) Tässä olisi viitattava tiettyyn alueeseen (ilmoittaen sen pinta-ala) kalastusintensiteetin arvioimiseksi (pyyntiponnistus/km2) ja pyyntiponnistuksen suhteuttamiseksi hyödynnettyihin kantoihin. |
||||
C) GFCM:n tehtävä 1 – Toimintayksiköt
( 1 ) EUVL C 354, 28.12.2010, s. 71.
( 2 ) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 8. maaliskuuta 2011 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 20. lokakuuta 2011. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. joulukuuta 2011.
( 3 ) EYVL L 190, 4.7.1998, s. 34.
( 4 ) EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11, sellaisena kuin se on korvattu oikaisulla (EUVL L 36, 8.2.2007, s. 6).
( 5 ) EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1.
( 6 ) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
( 7 ) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.
( 8 ) EUVL L 5, 9.1.2004. s. 25.
( 9 ) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.
( 10 ) EUVL L 60, 5.3.2008, s. 1.
( 11 ) Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).
( 12 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).
( 13 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).
( 14 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 1185/2003, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2003, hainevien irrottamisesta aluksella (EUVL L 167, 4.7.2003, s. 1).
( 15 ) EYVL L 322, 14.12.1999, s. 3.
( 16 ) EYVL L 179, 23.6.1998, s. 3.