This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02010R1218-20221218
Commission Regulation (EU) No 1218/2010 of 14 December 2010 on the application of Article 101(3) of the Treaty on the Functioning of the European Union to certain categories of specialisation agreements (Text with EEA relevance)Text with EEA relevance
Consolidated text: Komission asetus (EU) N:o 1218/2010, annettu 14 päivänä joulukuuta 2010, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 3 kohdan soveltamisesta erikoistumissopimusten tiettyihin ryhmiin (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)ETA:n kannalta merkityksellinen teksti
Komission asetus (EU) N:o 1218/2010, annettu 14 päivänä joulukuuta 2010, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 3 kohdan soveltamisesta erikoistumissopimusten tiettyihin ryhmiin (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)ETA:n kannalta merkityksellinen teksti
02010R1218 — FI — 18.12.2022 — 001.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1218/2010, annettu 14 päivänä joulukuuta 2010, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 3 kohdan soveltamisesta erikoistumissopimusten tiettyihin ryhmiin (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 335 18.12.2010, s. 43) |
Muutettu:
|
|
Virallinen lehti |
||
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
KOMISSION ASETUS (EU) 2022/2456, annettu 8 päivänä joulukuuta 2022, |
L 321 |
3 |
15.12.2022 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1218/2010,
annettu 14 päivänä joulukuuta 2010,
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 3 kohdan soveltamisesta erikoistumissopimusten tiettyihin ryhmiin
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
1 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
”erikoistumissopimuksella” yksipuolista erikoistumissopimusta, vastavuoroista erikoistumissopimusta tai yhteistä tuotantoa koskevaa sopimusta;
”yksipuolisella erikoistumissopimuksella” kahden samoilla tuotemarkkinoilla toimivan osapuolen välistä sopimusta, jonka perusteella yksi osapuoli sitoutuu lopettamaan kokonaan tai osittain tiettyjen tuotteiden tuotannon tai pidättymään niiden tuotannosta ja ostamaan ne toiselta osapuolelta, joka puolestaan sitoutuu tuottamaan ja toimittamaan kyseiset tuotteet;
”vastavuoroisella erikoistumissopimuksella” kahden tai useamman samoilla tuotemarkkinoilla toimivan osapuolen välistä sopimusta, jonka perusteella vähintään kaksi osapuolta sitoutuu vastavuoroisesti lopettamaan kokonaan tai osittain tiettyjen eri tuotteiden tuotannon tai pidättymään niiden tuotannosta ja ostamaan kyseiset tuotteet toisilta osapuolilta, jotka puolestaan sitoutuvat tuottamaan ja toimittamaan ne;
”yhteistä tuotantoa koskevalla sopimuksella” sopimusta, jonka perusteella vähintään kaksi osapuolta sitoutuu tuottamaan yhteisesti tiettyjä tuotteita;
”sopimuksella” sopimusta, yritysten yhteenliittymän päätöstä tai yhdenmukaistettua menettelytapaa;
”tuotteella” tavaraa tai palvelua, mukaan lukien sekä välituotteet tai -palvelut että lopputuotteet tai -palvelut ja lukuun ottamatta jakelu- ja vuokrauspalveluja;
”tuotannolla” tavaroiden valmistusta tai palvelujen valmistelua, ja siihen sisältyy tuotanto alihankinnan kautta;
”palvelujen valmistelulla” toimintoja, jotka edeltävät palvelujen tarjontaa asiakkaille;
”merkityksellisillä markkinoilla” niitä merkityksellisiä tuote- ja maantieteellisiä markkinoita, joille erikoistumisen kohteena olevat tuotteet kuuluvat, ja lisäksi siinä tapauksessa, että erikoistumisen kohteena olevat tuotteet ovat välituotteita, jotka yksi tai useampi osapuoli käyttää kokonaan tai osittain itse jatkojalostustuotteiden tuotannossa, niitä merkityksellisiä tuote- ja maantieteellisiä markkinoita, joille jatkojalostustuotteet kuuluvat;
”erikoistumisen kohteena olevalla tuotteella” tuotetta, joka on tuotettu erikoistumissopimuksen mukaisesti;
”jatkojalostustuotteella” tuotetta, jonka valmistuksessa yksi tai useampi osapuoli käyttää erikoistumisen kohteena olevaa tuotetta ja jonka kyseiset osapuolet myyvät markkinoilla;
”kilpailevalla yrityksellä” todellista tai mahdollista kilpailijaa;
”todellisella kilpailijalla” yritystä, joka toimii samoilla merkityksellisillä markkinoilla;
”mahdollisella kilpailijalla” yritystä, jolla ilman erikoistumissopimusta olisi realistiset edellytykset eikä pelkästään teoreettinen mahdollisuus toteuttaa suhteellisten hintojen pienen mutta pysyvän nousun seurauksena enintään kolmen vuoden kuluessa välttämättömät lisäinvestoinnit tai vastata muista välttämättömistä vaihtokustannuksista merkityksellisille markkinoille tulemiseksi;
”yksinomaisella toimitusvelvoitteella” velvoitetta olla toimittamatta muulle kuin sopimuksen osapuolena olevalle kilpailevalle yritykselle erikoistumisen kohteena olevaa tuotetta;
”yksinomaisella ostovelvoitteella” velvoitetta ostaa erikoistumisen kohteena oleva tuote ainoastaan sopimuksen osapuolelta;
”yhteisellä” jakelun yhteydessä, että osapuolet
hoitavat tuotteiden jakelun yhteisen ryhmän, järjestön tai yrityksen kautta; tai
nimittävät jakelijaksi kolmannen osapuolen yksinoikeudella tai ilman yksinoikeutta, edellyttäen, ettei kyseinen kolmas osapuoli ole kilpaileva yritys;
”jakelulla” jakelua, mukaan lukien tavaroiden myynnin ja palvelujen tarjoamisen.
”Sidossuhteessa olevilla yrityksillä” tarkoitetaan
yrityksiä, joissa erikoistumissopimuksen osapuolella suoraan tai välillisesti on
valtuudet käyttää yli puolta äänimäärästä;
valtuudet nimittää yli puolet hallintoneuvoston, hallituksen tai yritystä lain mukaan edustavien elinten jäsenistä; tai
oikeus johtaa yrityksen liiketoimintaa;
yrityksiä, joilla on suoraan tai välillisesti a alakohdassa luetellut oikeudet tai valtuudet erikoistumissopimuksen osapuoleen nähden;
yrityksiä, joissa b alakohdassa tarkoitetulla yrityksellä on suoraan tai välillisesti a alakohdassa luetellut oikeudet tai valtuudet;
yrityksiä, joissa erikoistumissopimuksen osapuolella on yhdessä yhden tai useamman a, b tai c alakohdassa tarkoitetun yrityksen kanssa taikka kahdella tai useammalla viimeksi mainituista yrityksistä yhteisesti on a alakohdassa luetellut oikeudet tai valtuudet;
yrityksiä, joissa a alakohdassa luetellut oikeudet tai valtuudet ovat yhteisesti:
erikoistumissopimuksen osapuolilla tai niihin sidossuhteessa olevilla a-d alakohdassa tarkoitetuilla yrityksillä;
yhdellä tai useammalla erikoistumissopimuksen osapuolella taikka yhdellä tai useammalla niihin sidossuhteessa olevalla, a–d alakohdassa tarkoitetulla yrityksellä ja yhdellä tai useammalla kolmannella.
2 artikla
Poikkeus
Tätä poikkeusta sovelletaan siinä määrin kuin kyseiset sopimukset sisältävät perussopimuksen 101 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvia kilpailunrajoituksia.
Edellä 1 kohdassa säädettyä poikkeusta sovelletaan erikoistumissopimuksiin, kun:
osapuolet hyväksyvät yksinomaisen osto- tai toimitusvelvoitteen; tai
osapuolet eivät myy itsenäisesti erikoistumisen kohteena olevia tuotteita vaan jakelevat kyseisiä tuotteita yhteisesti.
3 artikla
Markkinaosuusraja
Edellä 2 artiklassa säädettyä poikkeusta sovelletaan, jos osapuolten yhteenlaskettu markkinaosuus ei ylitä 20:tä prosenttia yksilläkään merkityksellisillä markkinoilla.
4 artikla
Vakavimmat rajoitukset
Edellä 2 artiklassa säädettyä poikkeusta ei sovelleta erikoistumissopimuksiin, joiden tavoitteena on suoraan tai välillisesti, yksinään tai yhdistettyinä osapuolten määräysvallassa oleviin muihin tekijöihin:
vahvistaa hinnat myytäessä tuotteita kolmansille lukuun ottamatta välittömiltä asiakkailta yhteisen jakelun yhteydessä perittävien hintojen vahvistamista;
rajoittaa tuotantoa tai myyntiä, lukuun ottamatta
tuotteiden määrää koskevia sopimusmääräyksiä yksipuolisten tai vastavuoroisten erikoistumissopimusten yhteydessä tai kapasiteetin ja tuotantomäärän asettamista yhteistä tuotantoa koskevan sopimuksen yhteydessä; ja
myyntitavoitteiden asettamista yhteisen jakelun yhteydessä; tai
jakaa markkinat tai asiakkaat.
5 artikla
Markkinaosuusrajan soveltaminen
Edellä 3 artiklassa säädettyä markkinaosuusrajaa sovellettaessa noudatetaan seuraavia sääntöjä:
markkinaosuus lasketaan markkinoilla toteutuneen myynnin arvon pohjalta; jos myynnin arvosta ei ole saatavissa tietoja, osapuolten markkinaosuuden määrittämisessä voidaan käyttää arvioita, jotka perustuvat muihin markkinoita koskeviin luotettaviin tietoihin, mukaan lukien markkinoilla toteutuneet myyntimäärät;
markkinaosuus lasketaan edellistä kalenterivuotta koskevien tietojen perusteella;
edellä 1 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettujen yritysten markkinaosuus jaetaan tasan niiden yritysten kesken, joilla on mainitun alakohdan a alakohdassa luetellut oikeudet tai valtuudet;
jos 3 artiklassa tarkoitettu markkinaosuus on alun perin enintään 20 prosenttia mutta myöhemmin nousee tämän tason yläpuolelle ylittämättä kuitenkaan 25:tä prosenttia, 2 artiklassa säädetyn poikkeuksen soveltaminen jatkuu kaksi peräkkäistä kalenterivuotta sen vuoden jälkeen, jolloin 20 prosentin markkinaosuusraja ensimmäisen kerran ylittyi;
jos 3 artiklassa tarkoitettu markkinaosuus on alun perin enintään 20 prosenttia mutta myöhemmin nousee yli 25 prosentin, 2 artiklassa säädetyn poikkeuksen soveltaminen jatkuu yhden kalenterivuoden ajan sen vuoden jälkeen, jolloin 25 prosentin taso ensimmäisen kerran ylittyi;
edellä d ja e alakohdan mukaista etua ei saa yhdistää siten, että kahden kalenterivuoden pituinen jakso ylittyy.
6 artikla
Siirtymäkausi
Perussopimuksen 101 artiklan 1 kohdassa vahvistettua kieltoa ei sovelleta 1 päivän tammikuuta 2011 ja 31 päivän joulukuuta 2012 välisenä aikana sellaisiin sopimuksiin, jotka eivät täytä tämän asetuksen mukaisia poikkeuksen edellytyksiä, mutta jotka täyttävät asetuksessa (EY) N:o 2658/2000 säädetyn poikkeuksen edellytykset ja ovat voimassa 31 päivänä joulukuuta 2010.
7 artikla
Voimassaoloaika
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Sen voimassaolo päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2023.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.