EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 02007L0046-20180331

Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007 , puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (Puitedirektiivi) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2007/46/2018-03-31

02007L0046 — FI — 31.03.2018 — 022.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2007/46/EY,

annettu 5 päivänä syyskuuta 2007,

puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle

(Puitedirektiivi)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(EUVL L 263 9.10.2007, s. 1)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1060/2008, annettu 7 päivänä lokakuuta 2008,

  L 292

1

31.10.2008

►M2

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 78/2009, annettu 14 päivänä tammikuuta 2009,

  L 35

1

4.2.2009

 M3

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 79/2009, annettu 14 päivänä tammikuuta 2009,

  L 35

32

4.2.2009

 M4

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 385/2009, tehty 7 päivänä toukokuuta 2009,

  L 118

13

13.5.2009

►M5

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 595/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009,

  L 188

1

18.7.2009

►M6

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 661/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009

  L 200

1

31.7.2009

 M7

KOMISSION DIREKTIIVI 2010/19/EU, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 9 päivänä maaliskuuta 2010,

  L 72

17

20.3.2010

 M8

Muutettu: KOMISSION PÄÄTÖS, 2011/415/EU annettu 14 päivänä heinäkuuta 2011,

  L 185

76

15.7.2011

►M9

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 371/2010, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2010,

  L 110

1

1.5.2010

►M10

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 183/2011, annettu 22 päivänä helmikuuta 2011,

  L 53

4

26.2.2011

►M11

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 582/2011, annettu 25 päivänä toukokuuta 2011,

  L 167

1

25.6.2011

►M12

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 678/2011, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2011,

  L 185

30

15.7.2011

►M13

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 65/2012, annettu 24 päivänä tammikuuta 2012,

  L 28

24

31.1.2012

►M14

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1229/2012, annettu 10 päivänä joulukuuta 2012,

  L 353

1

21.12.2012

►M15

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1230/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012,

  L 353

31

21.12.2012

►M16

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 143/2013, annettu 19 päivänä helmikuuta 2013,

  L 47

51

20.2.2013

 M17

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 171/2013, annettu 26 päivänä helmikuuta 2013,

  L 55

9

27.2.2013

►M18

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 195/2013, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2013

  L 65

1

8.3.2013

►M19

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2013/15/EU, annettu 13 päivänä toukokuuta 2013,

  L 158

172

10.6.2013

►M20

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 136/2014, annettu 11 päivänä helmikuuta 2014,

  L 43

12

13.2.2014

►M21

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 133/2014, annettu 31 päivänä tammikuuta 2014,

  L 47

1

18.2.2014

►M22

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 214/2014, annettu 25 päivänä helmikuuta 2014,

  L 69

3

8.3.2014

►M23

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 540/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,

  L 158

131

27.5.2014

►M24

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1171/2014, annettu 31 päivänä lokakuuta 2014,

  L 315

3

1.11.2014

►M25

KOMISSION ASETUS (EU) 2015/45, annettu 14 päivänä tammikuuta 2015,

  L 9

1

15.1.2015

►M26

KOMISSION ASETUS (EU) 2015/166, annettu 3 päivänä helmikuuta 2015,

  L 28

3

4.2.2015

►M27

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/758, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015,

  L 123

77

19.5.2015

►M28

KOMISSION ASETUS (EU) 2017/1151, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2017,

  L 175

1

7.7.2017

►M29

KOMISSION ASETUS (EU) 2017/1154, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2017,

  L 175

708

7.7.2017

►M30

KOMISSION ASETUS (EU) 2017/1347, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2017,

  L 192

1

24.7.2017

►M31

KOMISSION ASETUS (EU) 2017/2400, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017,

  L 349

1

29.12.2017


Oikaisu

►C1

Oikaisu, EUVL L 023, 29.1.2015, s.  19 (2007/46/EY,)

 C2

Oikaisu, EUVL L 308, 25.11.2015, s.  11 (661/2009,)




▼B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2007/46/EY,

annettu 5 päivänä syyskuuta 2007,

puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle

(Puitedirektiivi)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)



I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä direktiivissä luodaan yhdenmukaistetut puitteet, joihin kuuluvat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset, jotka koskevat kaikkien direktiivin soveltamisalaan kuuluvien uusien ajoneuvojen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksyntää, jolloin tavoitteena on helpottaa niiden rekisteröintiä, myyntiä ja käyttöönottoa yhteisössä.

Tässä direktiivissä vahvistetaan myös säännökset, jotka koskevat tämän direktiivin mukaisesti hyväksyttyihin ajoneuvoihin tarkoitettujen osien ja varusteiden myyntiä ja käyttöönottoa.

Ajoneuvojen rakentamista ja toimintaa koskevat erityiset tekniset vaatimukset hyväksytään tämän direktiivin mukaisesti säädöksissä, joiden tyhjentävä luettelo on liitteessä IV.

2 artikla

Soveltamisala

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan yhdessä tai useammassa vaiheessa suunniteltujen ja rakennettujen, maantiekäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen ja tällaisia ajoneuvoja varten suunniteltujen ja rakennettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntään.

Direktiiviä sovelletaan myös tällaisten ajoneuvojen yksittäiseen hyväksyntään.

Tätä direktiiviä sovelletaan myös tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin ajoneuvoihin tarkoitettuihin osiin ja varusteisiin.

2.  Tätä direktiiviä ei sovelleta seuraavien ajoneuvojen tyyppihyväksyntään tai yksittäiseen hyväksyntään:

a) maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien, vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä 26 päivänä toukokuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/37/EY ( 1 ) määritellyt maatalous- ja metsätraktorit sekä niiden hinattaviksi erityisesti suunnitellut ja rakennetut perävaunut;

b) kaksi- tai kolmipyöräisten ajoneuvojen tyyppihyväksynnästä 18 päivänä maaliskuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/24/EY ( 2 ) määritellyt nelipyörät;

c) telaketjuin liikkuvat ajoneuvot.

3.  Tämän direktiivin mukainen tyyppihyväksyntä tai yksittäinen hyväksyntä on valinnainen seuraavien ajoneuvojen osalta:

a) ajoneuvot, jotka on suunniteltu ja rakennettu käytettäväksi pääasiassa rakennustyömailla, louhimoissa, satamissa tai lentokentillä;

b) ajoneuvot, jotka on suunniteltu ja rakennettu asevoimien, väestönsuojelun, palolaitosten ja yleisestä järjestyksestä vastaavien voimien käyttöön; ja

c) liikkuvat työkoneet;

edellyttäen, että nämä ajoneuvot ovat tämän direktiivin vaatimusten mukaiset. Tällaiset valinnaiset hyväksynnät eivät vaikuta koneista 17 päivänä toukokuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/42/EY ( 3 ) soveltamiseen.

4.  Tämän direktiivin mukainen yksittäinen hyväksyntä on valinnainen seuraavien ajoneuvojen osalta:

a) ajoneuvot, jotka on tarkoitettu pelkästään maantiellä ajettaviin kilpailuihin;

b) ajoneuvojen prototyypit, joita käytetään maantiellä valmistajan vastuulla tietyn testausohjelman suorittamiseksi, edellyttäen että ne on erityisesti suunniteltu ja rakennettu tätä tarkoitusta varten.

3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä ja liitteessä IV luetelluissa säädöksissä, ellei niissä toisin säädetä, tarkoitetaan:

1) ’säädöksellä’ erityisdirektiiviä tai -asetusta taikka tarkistetun vuoden 1958 sopimuksen liitteenä olevaa UNECE-sääntöä;

2) ’erityisdirektiivillä tai -asetuksella’ tämän direktiivin liitteessä IV olevassa I osassa lueteltua direktiiviä tai asetusta. Tähän käsitteeseen sisältyvät myös niiden täytäntöönpanosäädökset;

3) ’tyyppihyväksynnällä’ menettelyä, jossa jäsenvaltio varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää sitä koskevat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

4) ’kansallisella tyyppihyväksynnällä’ jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädettyä tyyppihyväksyntämenettelyä; tällainen hyväksyntä on voimassa ainoastaan kyseisen jäsenvaltion alueella;

5) ’EY-tyyppihyväksynnällä’ tyyppihyväksyntämenettelyä, jossa jäsenvaltio varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppi on tämän direktiivin ja liitteessä IV tai XI lueteltujen säädösten sisältämien, sitä koskevien hallinnollisten säännösten ja teknisten vaatimusten mukainen;

6) ’yksittäishyväksynnällä’ menettelyä, jossa jäsenvaltio varmentaa, että yksittäinen ajoneuvo, joka voi olla myös muu kuin ainoa kappale, on sitä koskevien hallinnollisten säännösten ja teknisten vaatimusten mukainen;

7) ’monivaiheisella tyyppihyväksynnällä’ menettelyä, jossa yksi tai useampi jäsenvaltio varmentaa, että keskeneräinen tai valmistunut ajoneuvotyyppi, valmistusasteen mukaan, täyttää tämän direktiivin hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

8) ’asteittaisella tyyppihyväksynnällä’ ajoneuvon hyväksyntämenettelyä, jossa asteittain kerätään kaikkien ajoneuvoon liittyvien järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksyntätodistukset ja jonka lopullisen vaiheen tuloksena saadaan koko ajoneuvon hyväksyntä;

9) ’yksivaiheisella tyyppihyväksynnällä’ menettelyä, jossa koko ajoneuvon hyväksyntä suoritetaan yhdellä kertaa;

10) ’yhdistetyllä tyyppihyväksynnällä’ asteittaista tyyppihyväksyntämenettelyä, jossa koko ajoneuvon hyväksynnän lopullisessa vaiheessa saadaan yksi tai useampia järjestelmähyväksyntiä eikä kyseisille järjestelmille tarvitse antaa EY-todistusta;

11) ’moottoriajoneuvolla’ moottorikäyttöistä ajoneuvoa, joka kulkee omalla käyttövoimallaan, on vähintään nelipyöräinen, on valmis, valmistunut tai keskeneräinen ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h;

12) ’perävaunulla’ pyörillä varustettua ajoneuvoa, joka ei kulje omalla käyttövoimallaan ja joka on suunniteltu ja rakennettu moottoriajoneuvon vedettäväksi;

13) ’ajoneuvolla’ moottoriajoneuvoa tai sen perävaunua, sellaisina kuin ne määritellään 11 ja 12 alakohdassa;

14) ’hybridiajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka käyttövoimana on (ajoneuvossa) vähintään kaksi erilaista energian muunninta ja kaksi erilaista energian varastointijärjestelmää;

15) ’sähkökäyttöisellä hybridiajoneuvolla’ hybridiajoneuvoa, joka saa energian mekaaniseen käyttövoimaansa molemmista seuraavista ajoneuvossa olevista varastoidun energian/tehon lähteestä:

 käyttöpolttoaine,

 sähköinen energian/tehon varastointilaite (esim. akku, kondensaattori, vauhtipyörä/generaattori jne.);

16) ’liikkuvalla työkoneella’ omalla käyttövoimallaan liikkuvaa ajoneuvoa, joka on nimenomaan suunniteltu ja rakennettu työkoneeksi ja joka ei rakenteensa takia sovellu matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen. Moottoriajoneuvon alustalle asennettua työkonetta ei pidetä liikkuvana työkoneena;

17) ’ajoneuvotyypillä’ tietyn luokan, liitteessä II olevassa B osassa tarkoitettujen olennaisten piirteiden osalta samanlaisia ajoneuvoja. Ajoneuvotyyppi voi sisältää variantteja ja versioita liitteessä II olevan B osan määritelmien mukaisesti;

18) ’perusajoneuvolla’ ajoneuvoa, jota käytetään monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn alkuvaiheen aikana;

19) ’keskeneräisellä ajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka valmistuksessa tarvitaan vielä vähintään yksi lisävaihe tämän direktiivin sitä koskevien vaatimusten täyttämiseksi;

20) ’valmistuneella ajoneuvolla’ monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn tuloksena saatavaa ajoneuvoa, joka täyttää tämän direktiivin sitä koskevat vaatimukset;

21) ’valmiilla ajoneuvolla’ ajoneuvoa, jota ei tarvitse saattaa valmiiksi, jotta se täyttäisi tämän direktiivin sitä koskevat vaatimukset;

22) ’sarjan viimeisillä ajoneuvoilla’ varastossa olevia ajoneuvoja, joita ei voida rekisteröidä tai myydä tai ottaa käyttöön, koska voimaan on tullut uusia teknisiä vaatimuksia, joiden osalta niitä ei ole hyväksytty;

23) ’järjestelmällä’ yhden tai useamman erityistoiminnon suorittamiseksi ajoneuvossa yhdistettyjen laitteiden kokoonpanoa, jonka osalta on noudatettava säädösten vaatimuksia;

24) ’osalla’ ajoneuvon osaksi tarkoitettua laitetta, jonka on täytettävä säädöksen vaatimukset ja joka voidaan tyyppihyväksyä erikseen, kun säädöksessä nimenomaisesti niin säädetään;

25) ’erillisellä teknisellä yksiköllä’ ajoneuvon osaksi tarkoitettua laitetta, jonka on täytettävä säädöksen vaatimukset ja joka voidaan tyyppihyväksyä erikseen, mutta ainoastaan yhden tai useamman määrätyn ajoneuvotyypin yhteydessä, kun säädöksessä nimenomaisesti niin säädetään;

26) ’alkuperäisillä osilla tai varusteilla’ osia tai varusteita, jotka valmistetaan ajoneuvon valmistajan kyseisen ajoneuvon kokoonpanoa varten tuotettaville osille ja varusteille laatimien eritelmien ja tuotantostandardien mukaisesti. Tämä käsittää myös osat ja varusteet, jotka valmistetaan samalla tuotantolinjalla kuin kyseiset osat ja varusteet. Jos toisin ei osoiteta, oletetaan, että osat ovat alkuperäisiä osia, kun valmistaja varmentaa, että osat täyttävät kyseisen ajoneuvon kokoonpanossa käytettyjen osien laatuvaatimukset ja ne on valmistettu ajoneuvon valmistajan eritelmien ja tuotantostandardien mukaisesti;

27) ’valmistajalla’ hyväksyntäviranomaiselle tyyppihyväksynnästä, kaikista tyyppihyväksyntä- tai lupamenettelyn tekijöistä sekä tuotannon vaatimustenmukaisuudesta vastuussa olevaa henkilöä tai elintä. Ei ole välttämätöntä, että tämä henkilö tai elin on suoraan mukana hyväksyttäväksi haetun ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön kaikissa valmistusvaiheissa;

28) ’valmistajan edustajalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka on sijoittautunut yhteisöön ja jonka valmistaja on asianmukaisesti nimennyt edustamaan itseään hyväksyntäviranomaisiin nähden ja toimimaan valmistajan puolesta tämän direktiivin soveltamisalalla; viittauksen termiin ’valmistaja’ on käsitettävä tarkoittavan joko valmistajaa tai tämän edustajaa;

29) ’hyväksyntäviranomaisella’ jäsenvaltion viranomaista, joka on toimivaltainen kaikissa ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyypin hyväksyntään liittyvissä kysymyksissä tai ajoneuvon yksittäishyväksynnässä; se on toimivaltainen lupamenettelyssä, antaa ja tarvittaessa peruuttaa hyväksyntätodistukset, toimii toisten jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten yhteyselimenä, nimeää tutkimuslaitokset ja huolehtii siitä, että valmistaja täyttää velvoitteensa tuotannon vaatimustenmukaisuuden osalta;

30) ’toimivaltaisella viranomaisella’ 42 artiklassa joko hyväksyntäviranomaista tai nimettyä viranomaista tai niiden puolesta toimivaa akkreditointielintä;

31) ’tutkimuslaitoksella’ organisaatiota tai elintä, jonka jäsenvaltion hyväksyntäviranomainen on nimennyt testauslaboratorioksi suorittamaan testejä tai vaatimustenmukaisuuden arviointielimeksi suorittamaan alkuarvioinnin ja muita testejä tai tarkastuksia hyväksyntäviranomaisen puolesta; näistä tehtävistä voi huolehtia myös hyväksyntäviranomainen itse;

32) ’virtuaalitestausmenetelmällä’ tietokonesimulointia, johon sisältyy laskelmia, jotka osoittavat, täyttääkö ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö säädöksen tekniset vaatimukset. Testaustarkoituksessa virtuaalimenetelmä ei edellytä fyysisen ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön käyttöä;

33) ’tyyppihyväksyntätodistuksella’ asiakirjaa, jolla hyväksyntäviranomainen virallisesti varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppi on hyväksytty;

34) ’EY-tyyppihyväksyntätodistuksella’ todistusta, joka on esitetty liitteessä VI tai erityisdirektiivin tai -asetuksen vastaavassa liitteessä; tämän direktiivin liitteessä IV olevassa osassa I tai osassa II lueteltujen UNECE-sääntöjen vastaavissa liitteissä vahvistettuja ilmoituslomakkeita pidetään EY-tyyppihyväksyntätodistusta vastaavina;

35) ’yksittäishyväksyntätodistuksella’ asiakirjaa, jolla hyväksyntäviranomainen virallisesti varmentaa, että yksittäinen ajoneuvo on hyväksytty;

36) ’vaatimustenmukaisuustodistuksella’ tämän direktiivin liitteessä IX esitettyä asiakirjaa, jonka valmistaja toimittaa todistuksena siitä, että ajoneuvo, joka kuuluu tämän direktiivin mukaisesti hyväksytyn tyypin sarjaan, on tuotantohetkellä kaikkien säädösten mukainen;

37) ’ilmoituslomakkeella’ liitteessä I tai liitteessä III tai erityisdirektiivin tai -asetuksen vastaavassa liitteessä esitettyä lomaketta, jossa ilmoitetaan hakijalta vaadittavat tiedot; ilmoituslomakkeet voidaan toimittaa sähköisessä muodossa;

38) ’valmistusasiakirjoilla’ ilmoituslomakkeesta, tiedostosta, tiedoista, piirustuksista, valokuvista ja niin edelleen koostuvaa asiakirjakokonaisuutta, jonka hakija toimittaa; kaikki nämä asiakirjat voidaan toimittaa sähköisessä muodossa;

39) ’hyväksyntäasiakirjoilla’ valmistusasiakirjojen lisäksi testausselosteita ja kaikkia muita asiakirjoja, jotka tutkimuslaitos tai hyväksyntäviranomainen on liittänyt valmistusasiakirjoihin suorittaessaan tehtäviään; kaikki nämä asiakirjat voidaan toimittaa sähköisessä muodossa;

40) ’hyväksyntäasiakirjojen hakemistolla’ asiakirjaa, jossa esitetään hyväksyntäasiakirjojen sisältö numeroituna tai merkittynä siten, että jokainen sivu on helposti löydettävissä; tämä asiakirja on laadittava siten, että siitä käyvät ilmi EY-tyyppihyväksynnän eri hallinnolliset vaiheet, varsinkin tarkistusten ja päivitysten päivämäärät.



II LUKU

YLEISET VELVOITTEET

4 artikla

Jäsenvaltioita koskevat velvoitteet

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hyväksyntää hakevat valmistajat täyttävät tämän direktiivin mukaiset velvoitteensa.

2.  Jäsenvaltiot saavat hyväksyä ainoastaan sellaiset ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt, jotka täyttävät tämän direktiivin vaatimukset.

3.  Jäsenvaltiot saavat rekisteröidä ainoastaan sellaiset ajoneuvot, osat tai erilliset tekniset yksiköt, jotka täyttävät tämän direktiivin vaatimukset, ja sallia ainoastaan näiden myynnin tai käyttöönoton.

Ne eivät saa kieltää, rajoittaa tai estää ajoneuvojen, osien tai erillisten teknisten yksiköiden rekisteröintiä, myyntiä, käyttöönottoa tai käyttöä tiellä perustein, jotka liittyvät tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin ajoneuvon rakennetta ja toimintaa koskeviin näkökohtiin, jos kyseiset ajoneuvot, osat tai erilliset tekniset yksiköt täyttävät tämän direktiivin vaatimukset.

4.  Jäsenvaltioiden on perustettava tai nimettävä viranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia hyväksyntää koskevissa kysymyksissä, ja ilmoitettava tällaisesta perustamisesta tai nimeämisestä komissiolle 43 artiklan mukaisesti.

Asiakirjassa, jolla hyväksyntäviranomaisia koskeva ilmoitus tehdään, on ilmoitettava niiden nimet, osoitteet, myös sähköpostiosoitteet, ja vastuualueet.

5 artikla

Valmistajia koskevat velvoitteet

1.  Valmistaja on vastuussa hyväksyntäviranomaiselle kaikista hyväksyntämenettelyn tekijöistä sekä tuotannon vaatimustenmukaisuudesta riippumatta siitä, onko valmistaja suoranaisesti osallistunut ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön kaikkiin valmistusvaiheisiin.

2.  Jos kyseessä on monivaiheinen tyyppihyväksyntä, kukin valmistaja on vastuussa hyväksynnästä ja tuotannon vaatimustenmukaisuudesta niiden järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden osalta, jotka on lisätty siinä ajoneuvon valmistusvaiheessa, josta se on huolehtinut.

Valmistaja, joka muuttaa aiemmissa vaiheissa jo hyväksyttyjä osia tai järjestelmiä, on vastuussa kyseisten osien ja järjestelmien hyväksynnästä ja tuotannon vaatimustenmukaisuudesta.

3.  Tämän direktiivin soveltamista varten yhteisön ulkopuolelle sijoittautuneen valmistajan on nimettävä yhteisöön sijoittautunut edustaja, joka edustaa valmistajaa hyväksyntäviranomaiseen nähden.



III LUKU

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMENETTELYT

6 artikla

Ajoneuvojen EY-tyyppihyväksynnässä noudatettavat menettelyt

1.  Valmistaja voi valita yhden seuraavista menettelyistä:

a) asteittainen tyyppihyväksyntä;

b) yksivaiheinen tyyppihyväksyntä;

c) yhdistetty tyyppihyväksyntä.

2.  Ajoneuvon asteittaista tyyppihyväksyntää koskevaan hakemukseen on sisällytettävä valmistusasiakirjat, joissa on liitteessä III vaaditut tiedot, ja siihen on liitettävä kaikki vaadittavat tyyppihyväksyntätodistukset kunkin sovellettavan, liitteessä IV tai XI luetellun säädöksen mukaisesti. Kun kyseessä on järjestelmän tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntä sovellettavien säädösten nojalla, näitä koskevien hyväksyntäasiakirjojen on oltava hyväksyntäviranomaisen saatavilla, kunnes hyväksyntä on myönnetty tai evätty.

3.  Yksivaiheista tyyppihyväksyntää koskeva hakemus koostuu valmistusasiakirjoista, jotka sisältävät liitteen I nojalla liitteessä IV tai XI ja soveltuvin osin liitteessä III olevassa II osassa eriteltyjen säädösten osalta vaadittavat asianmukaiset tiedot.

4.  Kun kyseessä on yhdistetty tyyppihyväksyntämenettely, hyväksyntäviranomainen voi vapauttaa valmistajan velvoitteesta, joka koskee yhden tai useamman järjestelmää koskevan EY-tyyppihyväksyntätodistuksen esittämistä, sillä edellytyksellä, että valmistusasiakirjoja täydennetään yksityiskohtaisilla, liitteessä I eritellyillä tiedoilla, joita tällaisten järjestelmien hyväksyminen ajoneuvon hyväksymisvaiheessa edellyttää; tällöin jokainen vapautuksen kohteena oleva EY-tyyppihyväksyntätodistus on korvattava testiraportilla.

5.  Rajoittamatta 2, 3 ja 4 kohdan soveltamista seuraavat tiedot on toimitettava monivaiheista EY-tyyppihyväksyntää varten:

a) ensimmäisessä vaiheessa valmista ajoneuvoa varten laadittavien valmistusasiakirjojen ja EY-tyyppihyväksyntätodistusten ne osat, jotka vastaavat perusajoneuvon valmistusvaihetta;

b) toisessa ja seuraavissa vaiheissa valmistusasiakirjojen ja EY-tyyppihyväksyntätodistusten ne osat, jotka vastaavat senhetkistä rakennusvaihetta, sekä yksi kappale ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntätodistuksesta, joka on annettu edellisessä rakennusvaiheessa; lisäksi valmistaja toimittaa täydellisen luettelon ajoneuvoon tekemistään muutoksista tai lisäyksistä.

Edellä a ja b alakohdassa mainitut tiedot voidaan toimittaa 4 kohdassa säädettyä yhdistettyä tyyppihyväksyntämenettelyä noudattaen.

6.  Valmistajan on toimitettava hakemus hyväksyntäviranomaiselle. Kustakin ajoneuvotyypistä voidaan jättää ainoastaan yksi hakemus, ja se voidaan jättää ainoastaan yhteen jäsenvaltioon.

Jokaisesta hyväksyttäväksi haetusta tyypistä on toimitettava erillinen hakemus.

7.  Esittämällä perustellun pyynnön hyväksyntäviranomainen voi vaatia valmistajaa toimittamaan kaikki tarvittavat lisätiedot, joita päätöksen tekeminen tarvittavista testeistä tai näiden testien toteuttamisen helpottaminen edellyttää.

8.  Valmistajan on asetettava hyväksyntäviranomaisen saataville tarvittava määrä ajoneuvoja, jotta tyyppihyväksyntämenettely voidaan toteuttaa tyydyttävästi.

7 artikla

Järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksynnässä noudatettava menettely

1.  Valmistajan on toimitettava hakemus hyväksyntäviranomaiselle. Kustakin järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyypistä voidaan jättää ainoastaan yksi hakemus, ja se voidaan jättää ainoastaan yhteen jäsenvaltioon. Jokaisesta hyväksyttäväksi haetusta tyypistä on toimitettava erillinen hakemus.

2.  Hakemukseen on liitettävä valmistusasiakirjat, joiden sisältö määritellään erityisdirektiiveissä tai -asetuksissa.

3.  Esittämällä perustellun pyynnön hyväksyntäviranomainen voi vaatia valmistajaa toimittamaan kaikki tarvittavat lisätiedot, joita päätöksen tekeminen tarvittavista testeistä tai näiden testien toteuttamisen helpottaminen edellyttää.

4.  Valmistajan on asetettava hyväksyntäviranomaisen saataville sellainen määrä ajoneuvoja, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä, jota vaadittavien testien suorittaminen asiaa koskevien erityisdirektiivien tai -asetusten mukaisesti edellyttää.



IV LUKU

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMENETTELYJEN TOTEUTTAMINEN

8 artikla

Yleiset säännökset

1.  Jäsenvaltiot eivät saa myöntää EY-tyyppihyväksyntää tarkistamatta ensin, että valmistaja on toteuttanut 12 artiklassa säädetyt menettelyt asianmukaisella ja tyydyttävällä tavalla.

2.  Jäsenvaltioiden on myönnettävä EY-tyyppihyväksynnät 9 ja 10 artiklan mukaisesti.

3.  Jos jäsenvaltio katsoo, että ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppi, joka täyttää asetetut vaatimukset, muodostaa silti vakavan vaaran liikenneturvallisuudelle tai vahingoittaa vakavasti ympäristöä tai kansanterveyttä, se voi kieltäytyä myöntämästä EY-tyyppihyväksyntää. Tässä tapauksessa jäsenvaltion on viipymättä lähetettävä muille jäsenvaltioille ja komissiolle yksityiskohtaiset tiedot, joissa selostetaan päätöksen syyt ja esitetään todisteet, joihin jäsenvaltion käsitys perustuu.

4.  EY-tyyppihyväksyntätodistukset on numeroitava liitteessä VII säädetyn menetelmän mukaisesti.

5.  Hyväksyntäviranomaisen on lähetettävä 20 työpäivän kuluessa muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille jäljennös EY-tyyppihyväksyntätodistuksesta liitteineen jokaisen ajoneuvotyypin osalta, jonka se on hyväksynyt. Paperikopion sijasta voidaan toimittaa sähköinen tiedosto.

6.  Hyväksyntäviranomaisen on viipymättä ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille epäämistään tai peruuttamistaan ajoneuvon hyväksynnöistä ja päätöksensä syistä.

7.  Kunkin jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisten on lähetettävä kolmen kuukauden välein muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille luettelo edeltävän kauden aikana myöntämistään, muuttamistaan, epäämistään tai peruuttamistaan järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksynnöistä. Tähän luetteloon on sisällytettävä liitteessä XIV määritellyt tiedot.

8.  EY-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion on toisen jäsenvaltion pyynnöstä lähetettävä 20 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta kopio kyseisestä EY-tyyppihyväksyntätodistuksesta liitteineen. Paperikopion sijasta voidaan toimittaa sähköinen tiedosto.

9 artikla

Ajoneuvoja koskevat erityissäännökset

1.  Jäsenvaltioiden on myönnettävä EY-hyväksyntä:

a) ajoneuvotyypille, joka on valmistusasiakirjan tietojen mukainen ja täyttää vastaavien, liitteessä IV lueteltujen sitä koskevien säädösten tekniset vaatimukset;

b) erikoiskäyttöön tarkoitetulle ajoneuvotyypille, joka on valmistusasiakirjojen tietojen mukainen ja täyttää liitteessä XI lueteltujen sitä koskevien säädösten tekniset vaatimukset.

Tällöin sovelletaan liitteessä V säädettyjä menettelyjä.

2.  Jäsenvaltioiden on myönnettävä monivaiheinen EY-hyväksyntä keskeneräiselle tai valmistuneelle ajoneuvotyypille, joka on valmistusasiakirjan tietojen mukainen ja täyttää liitteessä IV tai XI lueteltujen sitä koskevien säädösten tekniset vaatimukset ajoneuvotyypin valmistusvaiheen mukaisesti.

▼C1

Monivaiheista tyyppihyväksyntää sovelletaan myös valmiisiin ajoneuvoihin, joita toinen valmistaja on muuntanut tai muuttanut.

▼B

Tällöin sovelletaan liitteessä XVII säädettyjä menettelyjä.

3.  Hyväksyntäviranomaisen on kunkin ajoneuvotyypin osalta:

a) täytettävä kaikki asiaankuuluvat EY-tyyppihyväksyntätodistuksen osat, myös siihen liitetty testausselostesivu liitteessä VIII annetun mallin mukaisesti;

b) koottava tai tarkistettava hyväksyntäasiakirjojen hakemisto;

c) toimitettava hakijalle täytetty todistus liitteineen ilman aiheetonta viivytystä.

4.  Jos kyseessä on EY-tyyppihyväksyntä, jossa 20 tai 22 artiklan tai liitteen XI mukaisesti on asetettu tyyppihyväksynnän voimassaoloa koskevia rajoituksia tai jossa säädösten tiettyihin säännöksiin on myönnetty vapautuksia, EY-tyyppihyväksyntätodistuksessa on mainittava kyseiset rajoitukset tai vapautukset.

5.  Jos valmistusasiakirjojen tiedoissa viitataan liitteen XI mukaisiin, erityiskäyttöön tarkoitettuja ajoneuvoja koskeviin säännöksiin, EY-tyyppihyväksyntätodistuksessa on ilmoitettava kyseiset säännökset.

6.  Jos valmistaja valitsee yhdistetyn tyyppihyväksyntämenettelyn, hyväksyntäviranomaisen on täydennettävä ilmoituslomakkeen III osaan, jonka malli on liitteessä III, viittaukset testausselosteisiin, joista on säädetty säädöksissä ja joista ei ole saatavilla EY-tyyppihyväksyntätodistusta.

7.  Jos valmistaja valitsee yksivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn, hyväksyntäviranomaisen on laadittava sovellettavista säädöksistä luettelo, jonka malli on liitteen VI lisäyksessä, ja liitettävä kyseinen luettelo EY-tyyppihyväksyntätodistukseen.

10 artikla

Järjestelmiä, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä koskevat erityissäännökset

1.  Jäsenvaltioiden on myönnettävä EY-tyyppihyväksyntä järjestelmälle, joka on valmistusasiakirjojen tietojen mukainen ja täyttää liitteessä IV tai XI säädetyn sitä koskevan erityisdirektiivin tai -asetuksen tekniset vaatimukset;

2.  Jäsenvaltioiden on myönnettävä osan tai erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntä osalle tai erilliselle tekniselle yksikölle, joka on valmistusasiakirjojen tietojen mukainen ja täyttää liitteessä IV säädetyt, sitä koskevan erityisdirektiivin tai -asetuksen tekniset vaatimukset.

3.  Jos osat tai erilliset tekniset yksiköt, riippumatta siitä, onko ne tarkoitettu korjaus-, huolto- vai ylläpitokäyttöön, kuuluvat ajoneuvon osalta myös järjestelmän tyyppihyväksynnän piiriin, osalta tai erilliseltä tekniseltä yksiköltä ei vaadita lisähyväksyntää, ellei asiaa koskevassa säädöksessä sitä edellytetä.

4.  Jos osa tai erillinen tekninen yksikkö täyttää tehtävänsä tai jos sillä on erityinen ominaisuus ainoastaan ajoneuvon muiden osien yhteydessä, jolloin vaatimustenmukaisuus voidaan tarkastaa ainoastaan osan tai erillisen teknisen yksikön toimiessa yhdessä muiden ajoneuvon osien kanssa, osan tai erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksynnän laajuutta on tämän seurauksena rajoitettava vastaavasti. Tällaisissa tapauksissa EY-tyyppihyväksyntätodistuksessa on mainittava käyttöä koskevat mahdolliset rajoitukset ja asennusta koskevat erityisedellytykset. Jos ajoneuvon valmistaja asentaa tällaisen osan tai erillisen teknisen yksikön, näiden käyttörajoitusten ja asennusedellytysten noudattaminen on tarkastettava ajoneuvon hyväksynnän yhteydessä.

11 artikla

EY-tyyppihyväksyntään vaaditut testit

1.  Tässä direktiivissä ja liitteessä IV luetelluissa säädöksissä asetettujen teknisten vaatimusten noudattaminen on osoitettava asianmukaisin, nimettyjen tutkimuslaitosten suorittamin testein.

Testimenettelyt sekä testien suorittamiseen tarvittavat erityislaitteet ja välineet kuvataan kussakin säädöksessä.

2.  Vaaditut testit on suoritettava ajoneuvoilla, osilla ja erillisillä teknisillä yksiköillä, jotka edustavat hyväksyttäväksi haettua tyyppiä.

Valmistaja voi kuitenkin hyväksyntäviranomaisen suostumuksella valita ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön, joka ei edusta hyväksyttäväksi haettua tyyppiä mutta jossa yhdistyy joukko mahdollisimman epäsuotuisia ominaisuuksia vaadittuun suoritustasoon nähden. Virtuaalitestausmenetelmiä voidaan käyttää päätöksenteon apuna valintaprosessissa.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen testimenettelyjen vaihtoehtoina voidaan valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella käyttää virtuaalitestausmenetelmiä liitteessä XVI lueteltujen säädösten osalta.

4.  Yleiset edellytykset, jotka virtuaalitestausmenetelmien on täytettävä, on säädetty liitteen XVI lisäyksessä 1.

Kutakin liitteessä XVI lueteltua säädöstä varten säädetään tämän liitteen lisäyksessä 2 erityisistä testausolosuhteista sekä niihin liittyvistä hallinnollisista säännöksistä.

5.  Komissio laatii niiden säädösten luettelon, joiden osalta virtuaalitestausmenetelmät ovat sallittuja, erityisolosuhteet sekä niihin liittyvät hallinnolliset säännökset. Kyseiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia muun muassa täydentämällä niitä, vahvistetaan ja niitä päivitetään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

12 artikla

Tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat järjestelyt

1.  EY-tyyppihyväksynnän myöntävän jäsenvaltion on toteutettava liitteen X mukaiset tarvittavat toimenpiteet, joilla tarkastetaan, tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa, että valmistettavien ajoneuvojen, järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden yhdenmukaisuus hyväksytyn tyypin kanssa varmistetaan riittävin järjestelyin.

2.  EY-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion on toteutettava liitteen X mukaiset, kyseistä hyväksyntää koskevat tarvittavat toimenpiteet, joilla tarkastetaan, tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa, että 1 kohdassa tarkoitetut järjestelyt ovat edelleen riittävät ja että valmistettavat ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt ovat edelleen hyväksytyn tyypin mukaisia.

Sen tarkastaminen, että tuotteet ovat hyväksytyn tyypin mukaisia, on rajoitettava liitteessä X sekä erityisiä vaatimuksia sisältävissä säädöksissä vahvistettuihin menettelyihin. EY-tyyppihyväksynnän myöntänyt jäsenvaltio voi tätä varten tehdä minkä tahansa liitteessä IV tai XI luetelluissa säädöksissä vaadituista tarkistuksista tai testeistä näytteille, jotka on otettu valmistajan tiloista, tuotantolaitos mukaan lukien.

3.  Jos EY-tyyppihyväksynnän myöntänyt jäsenvaltio toteaa, että 1 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä ei sovelleta, ne poikkeavat merkittävästi sovituista järjestelyistä ja valvontasuunnitelmista tai niiden soveltaminen on lopetettu, vaikka tuotantoa ei ole keskeytetty, kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, tyyppihyväksynnän peruuttaminen mukaan luettuna, sen varmistamiseksi, että tuotannon vaatimustenmukaisuusmenettelyä noudatetaan asianmukaisesti.



V LUKU

EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÖJEN MUUTOKSET

13 artikla

Yleiset säännökset

1.  Valmistajan on viipymättä ilmoitettava EY-tyyppihyväksynnän myöntäneelle jäsenvaltiolle kaikista muutoksista hyväksyntäasiakirjojen tietoihin. Kyseisen jäsenvaltion on tässä luvussa annettujen sääntöjen mukaisesti päätettävä, mitä menettelyä on noudatettava. Tarvittaessa jäsenvaltio voi valmistajaa kuultuaan päättää, että on myönnettävä uusi EY-tyyppihyväksyntä.

2.  EY-tyyppihyväksynnän muutosta koskeva hakemus toimitetaan yksinomaan alkuperäisen EY-tyyppihyväksynnän myöntäneelle jäsenvaltiolle.

3.  Jos jäsenvaltio toteaa, että muutoksen tekemiseksi tarvitaan uusia tarkastuksia tai uusia testejä, sen on ilmoitettava tästä valmistajalle. Jäljempänä 14 ja 15 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä sovelletaan vasta sen jälkeen, kun vaadittavat uudet tarkastukset tai uudet testit on suoritettu hyväksyttävästi.

14 artikla

Ajoneuvoja koskevat erityissäännökset

1.  Jos hyväksyntäasiakirjojen tiedot ovat muuttuneet, muutosta nimitetään ”tarkistukseksi”.

Tällaisissa tapauksissa hyväksyntäviranomaisen on tarvittaessa annettava uudelleen hyväksyntäasiakirjojen tarkistettu sivu ja osoitettava selvästi jokaisella tarkistetulla sivulla muutoksen luonne ja sivun uudelleen antamisen päivämäärä. Hyväksyntäasiakirjojen konsolidoidun, päivitetyn toisinnon, johon on liitetty yksityiskohtainen kuvaus muutoksista, katsotaan täyttävän tämän vaatimuksen.

2.  Tarkistusta nimitetään ”laajennukseksi”, jos 1 kohdassa säädetyn lisäksi

a) vaaditaan lisätarkastuksia tai uusia testejä;

b) jokin EY-tyyppihyväksyntätodistuksen sisältämä tieto, lukuun ottamatta sen liitteitä, on muuttunut;

c) jonkin hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin sovellettavan säädöksen nojalla tulee voimaan uusia vaatimuksia.

Tällöin hyväksyntäviranomaisen on annettava tarkistettu EY-tyyppihyväksyntätodistus, jossa on laajennusnumero, joka suurenee jo myönnettyjen peräkkäisten laajennusten määrää vastaavasti.

Hyväksyntätodistuksesta on selvästi käytävä ilmi laajennuksen peruste ja uudelleenmyöntämispäivä.

3.  Aina kun on annettu muutettuja sivuja tai konsolidoitu, päivitetty toisinto, hyväksyntätodistuksen liitteenä olevaa hyväksyntäasiakirjojen hakemistoa on vastaavasti muutettava niin, että siitä käy ilmi viimeisimmän laajennuksen tai tarkistuksen päivämäärä tai päivitetyn toisinnon viimeisimmän konsolidoinnin päivämäärä.

4.  Ajoneuvotyypin hyväksyntään ei vaadita muutosta, jos 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut uudet vaatimukset ovat teknisesti merkityksettömiä kyseisen ajoneuvotyypin kannalta tai koskevat muita ajoneuvoluokkia kuin sitä, johon kyseinen ajoneuvo kuuluu.

15 artikla

Järjestelmiä, osia tai erillisiä teknisiä yksiköitä koskevat erityissäännökset

1.  Jos hyväksyntäasiakirjojen tiedot ovat muuttuneet, muutosta nimitetään ”tarkistukseksi”.

Tällaisissa tapauksissa hyväksyntäviranomaisten on tarvittaessa annettava uudelleen hyväksyntäasiakirjojen tarkistetut sivut ja osoitettava selvästi jokaisella tarkistetulla sivulla muutoksen luonne ja sivun uudelleen antamisen päivämäärä. Hyväksyntäasiakirjojen konsolidoidun, päivitetyn toisinnon, johon on liitetty yksityiskohtainen kuvaus muutoksista, katsotaan myös täyttävän tämän vaatimuksen.

2.  Tarkistusta nimitetään ”laajennukseksi”, jos 1 kohdassa säädetyn lisäksi

a) vaaditaan lisätarkastuksia tai uusia testejä;

b) jokin EY-tyyppihyväksyntätodistuksen sisältämä tieto, lukuun ottamatta sen liitteitä, on muuttunut;

c) jonkin hyväksyttyyn järjestelmään, osaan tai erilliseen tekniseen yksikköön sovellettavan säädöksen nojalla tulee voimaan uusia vaatimuksia.

Tällöin hyväksyntäviranomaisen on annettava tarkistettu EY-tyyppihyväksyntätodistus, jossa on laajennusnumero, joka suurenee jo myönnettyjen peräkkäisten laajennusten määrää vastaavasti. Jos muutoksen syynä on 2 kohdan c alakohdan soveltaminen, hyväksyntänumeron kolmatta osaa on päivitettävä.

Hyväksyntätodistuksesta on selvästi käytävä ilmi laajennuksen peruste ja uudelleenmyöntämispäivä.

3.  Aina kun on annettu muutettuja sivuja tai konsolidoitu, päivitetty toisinto, hyväksyntätodistuksen liitteenä olevaa hyväksyntäasiakirjojen hakemistoa on vastaavasti muutettava niin, että siitä käy ilmi viimeisimmän laajennuksen tai tarkistuksen päivämäärä tai päivitetyn toisinnon viimeisimmän konsolidoinnin päivämäärä.

16 artikla

Muutosten antaminen ja niistä ilmoittaminen

1.  Jos kyseessä on laajennus, hyväksyntäviranomaisten on päivitettävä kaikki tarvittavat EY-tyyppihyväksyntätodistuksen osat, sen liitteet ja hyväksymisasiakirjojen hakemisto. Päivitetty todistus liitteineen on toimitettava hakijalle ilman aiheetonta viivästystä.

2.  Jos kyseessä on tarkistus, hyväksyntäviranomaisen on annettava hakijalle ilman aiheetonta viivästystä tarkistetut asiakirjat tai konsolidoitu, päivitetty toisinto, myös hyväksyntäasiakirjojen tarkistettu hakemisto.

3.  Hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava kaikista EY-tyyppihyväksyntiin tehdyistä muutoksista muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille 8 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.



VI LUKU

AJONEUVON EY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN VOIMASSAOLO

17 artikla

Voimassaolon päättyminen

1.  Ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän voimassaolo lakkaa, kun

a) jossakin hyväksyttyyn ajoneuvoon sovellettavassa säädöksessä säädetyt uudet vaatimukset tulevat pakollisiksi uusien ajoneuvojen rekisteröinnissä, myynnissä tai käyttöönotossa, eikä hyväksynnän niitä vastaava päivittäminen ole mahdollista;

b) hyväksytyn ajoneuvon tuotanto lopetetaan vapaaehtoisesti pysyvästi;

c) hyväksynnän voimassaolo päättyy erityisrajoituksen vuoksi.

2.  Jos voimassaolon päättyminen koskee ainoastaan yhtä jonkin tyypin varianteista tai ainoastaan yhtä jonkin variantin versioista, kyseisen ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän voimassaolo päättyy ainoastaan tämän variantin tai version osalta.

3.  Kun tietyn ajoneuvotyypin valmistus lopullisesti päättyy, valmistajan on ilmoitettava tästä kyseisen ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle. Saatuaan tällaisen ilmoituksen viranomaisen on 20 työpäivän kuluessa ilmoitettava siitä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille.

Jäljempänä olevaa 27 artiklaa sovelletaan keskeytyksiin ainoastaan tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa.

4.  Kun ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän voimassaolo on päättymässä, valmistajan on ilmoitettava siitä EY-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

Hyväksyntäviranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava kaikki asiaan liittyvät tiedot muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille, jotta voidaan tarvittaessa soveltaa 27 artiklassa tarkoitettua menettelyä. Tässä ilmoituksessa on erityisesti mainittava viimeisen valmistetun ajoneuvon valmistuspäivä ja tunnusnumero.



VII LUKU

VAATIMUSTENMUKAISUUSTODISTUS JA MERKINNÄT

18 artikla

Vaatimustenmukaisuustodistus

1.  Ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän haltijana valmistajan on toimitettava vaatimustenmukaisuustodistus, joka seuraa jokaista valmista, keskeneräistä tai valmistunutta, hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisesti valmistettua ajoneuvoa.

Keskeneräisen tai valmistuneen ajoneuvon ollessa kyseessä valmistajan on ilmoitettava vaatimustenmukaisuustodistuksen toisella sivulla ainoastaan ne tiedot, jotka on lisätty tai muutettu siinä hyväksyntävaiheessa, ja tarvittaessa liitettävä todistukseen kaikki edellisen vaiheen vaatimustenmukaisuustodistukset.

2.  Vaatimustenmukaisuustodistus on laadittava jollakin Euroopan yhteisön virallisista kielistä. Mikä tahansa jäsenvaltio voi pyytää, että vaatimustenmukaisuustodistus käännetään sen omalle kielelle tai omille kielille.

3.  Vaatimustenmukaisuustodistus on suunniteltava niin, että sen väärentäminen ei ole mahdollista. Tätä varten on käytettävä paperia, joka on suojattu joko värigrafiikalla tai vesileimattu valmistajan tunnuksella.

4.  Vaatimustenmukaisuustodistus on täytettävä kokonaisuudessaan, eikä siihen voida sisällyttää muita ajoneuvon käyttöä koskevia rajoituksia kuin ne, joista on säädetty jossakin säädöksessä.

5.  Liitteessä IX olevassa I osassa säädetyn vaatimustenmukaisuustodistuksen, joka annetaan 20 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisessa menettelyssä hyväksytyille ajoneuvoille, otsikossa on oltava maininta ”20 artiklan nojalla tyyppihyväksytyille valmiille/valmistuneille ajoneuvoille (tilapäinen hyväksyntä)”.

6.  Liitteessä IX olevassa I osassa säädetyn vaatimustenmukaisuustodistuksen, joka annetaan 22 artiklan mukaisesti hyväksytyille ajoneuvoille, otsikossa on oltava maininta ”pieninä sarjoina tyyppihyväksytyille valmiille/valmistuneille ajoneuvoille” ja lähellä sitä valmistusvuosi sekä sen jäljessä järjestysnumero, joka sijoittuu yhden ja liitteessä XII osoitetun rajan välille ja ilmaisee kunkin valmistusvuoden osalta kyseisen ajoneuvon järjestyksen kyseisen vuoden valmistuserässä.

7.  Valmistaja voi toimittaa vaatimustenmukaisuustodistukseen sisältyviä tietoja sähköisesti jäsenvaltion rekisteröintiviranomaiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

8.  Vaatimustenmukaisuustodistuksen kaksoiskappaleen voi antaa ainoastaan valmistaja. Kaikkien todistuksen kaksoiskappaleiden etupuolella on oltava selkeästi näkyvällä tavalla merkittynä sana ”kaksoiskappale”.

19 artikla

EY-tyyppihyväksyntämerkki

1.  Osan tai erillisen teknisen yksikön valmistajan on kiinnitettävä kuhunkin hyväksytyn tyypin mukaisesti valmistettuun osaan tai yksikköön asiaa koskevassa erityisdirektiivissä tai -asetuksessa vaadittu EY-tyyppihyväksyntämerkki, riippumatta siitä, onko kyseinen osa tai yksikkö osa jotakin järjestelmää.

2.  Jos EY-tyyppihyväksyntämerkkiä ei vaadita, valmistajan on kiinnitettävä osaan tai yksikköön vähintään kauppanimensä tai tavaramerkkinsä sekä tyyppi- ja/tai tunnusnumero.

3.  EY-tyyppihyväksyntämerkin on oltava liitteen VII lisäyksen mukainen.



VIII LUKU

ERITYISDIREKTIIVIEN KANSSA YHTEENSOPIMATTOMAT UUDET TEKNIIKAT TAI RATKAISUT

20 artikla

Uusille tekniikoille tai ratkaisuille myönnettävät vapautukset

1.  Jäsenvaltiot voivat valmistajan hakemuksesta myöntää EY-tyyppihyväksynnän yhden tai useamman liitteessä IV olevassa I osassa luetellun säädöksen kanssa yhteensopimatonta tekniikkaa tai ratkaisuja sisältävälle järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tyypille sillä edellytyksellä, että komissio on antanut tähän luvan 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

2.  Jäsenvaltio voi, ennen kuin päätös hyväksynnän mahdollisesta myöntämisestä on tehty, myöntää haetun vapautuksen piiriin kuuluvalle ajoneuvotyypille tilapäisen, ainoastaan sen alueella voimassa olevan hyväksynnän sillä edellytyksellä, että se ilmoittaa tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille viipymättä toimittamalla niille seuraavista osista koostuvan asiakirjakokonaisuuden:

a) perustelut sille, että kyseiset tekniikat tai ratkaisut tekevät järjestelmästä, osasta tai erillisestä teknisestä yksiköstä vaatimusten kanssa yhteensopimattoman;

b) asiaan liittyvien turvallisuus- ja ympäristönäkökohtien sekä toteutettujen toimenpiteiden kuvaus;

c) testien ja niistä saatujen tulosten kuvaus, joka osoittaa, että verrattuna vaatimuksiin, joista vapautusta haetaan, taataan vähintään vastaavaa turvallisuuden ja ympäristönsuojelun taso.

3.  Muut jäsenvaltiot voivat päättää hyväksyä 2 kohdassa tarkoitetun tilapäisen hyväksynnän alueellaan.

4.  Komissio päättää 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, voiko jäsenvaltio myöntää EY-tyyppihyväksynnän kyseiselle ajoneuvotyypille.

Päätöksessä on tarvittaessa ilmoitettava myös, onko päätöksen voimassaololle asetettu rajoituksia, kuten aikarajoja. Hyväksyntä on joka tapauksessa voimassa vähintään 36 kuukautta.

Jos komissio päättää evätä hyväksynnän, jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tilapäisen tyyppihyväksynnän haltijalle, että tilapäinen hyväksyntä peruutetaan kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona komissio on tehnyt päätöksen. Ajoneuvot, jotka on valmistettu tilpäisen hyväksynnän mukaisesti ennen sen peruuttamista, saa kuitenkin rekisteröidä, myydä tai ottaa käyttöön jossakin tilapäisen hyväksynnän hyväksyneessä jäsenvaltiossa.

5.  Tätä artiklaa ei sovelleta, jos järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö on sellaisen UNECE-säännön mukainen, johon komissio on liittynyt.

21 artikla

Vaaditut toimet

1.  Jos komissio toteaa, että 20 artiklan mukaisen vapautuksen myöntämiselle on pätevät perusteet, sen on välittömästi toteutettava tarvittavat toimenpiteet kyseisten erityisdirektiivien tai -asetusten mukauttamiseksi. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa liitteessä IV olevassa I osassa lueteltujen erityisdirektiivien tai -asetusten muita kuin keskeisiä osia, vahvistetaan ja niitä päivitetään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Jos 20 artiklan nojalla myönnettävä vapautus liittyy UNECE-sääntöön, komissio ehdottaa kyseiseen UNECE-sääntöön muutosta tarkistetun vuoden 1958 sopimuksen mukaisesti sovellettavaa menettelyä noudattaen.

2.  Heti kun asiaa koskevat säädökset on muutettu, kaikki vapautukseen liittyvät rajoitukset on välittömästi poistettava.

Jos tarvittavia toimenpiteitä säädösten mukauttamiseksi ei ole toteutettu, vapautuksen voimassaoloa voidaan hyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion pyynnöstä jatkaa toisella päätöksellä, joka tehdään 40 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.



IX LUKU

PIENINÄ SARJOINA VALMISTETUT AJONEUVOT

22 artikla

Pienten sarjojen EY-tyyppihyväksyntä

1.  Valmistajan pyynnöstä ja liitteessä XII olevan A osan 1 kohdassa vahvistetuissa määrää koskevissa rajoissa jäsenvaltioiden on myönnettävä 6 artiklan 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti EY-tyyppihyväksyntä ajoneuvotyypille, joka täyttää vähintään liitteessä IV olevan I osan lisäyksessä annetut vaatimukset.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä ei sovelleta erikoiskäyttöön tarkoitettuihin ajoneuvoihin.

3.  EY-tyyppihyväksyntätodistukset on numeroitava liitteen VII mukaisesti.

23 artikla

Pienten sarjojen kansallinen tyyppihyväksyntä

1.  Jos ajoneuvoja valmistetaan liitteessä XII olevan A osan 2 kohdassa säädetyissä määrää koskevissa rajoissa, jäsenvaltiot voivat myöntää vapautuksen yhden tai useamman liitteessä IV tai liitteessä XI luetellun säädöksen yhdestä tai useammasta vaatimuksesta, edellyttäen että ne asettavat vastaavat vaihtoehtoiset vaatimukset.

’Vaihtoehtoisilla vaatimuksilla’ tarkoitetaan hallinnollisia säännöksiä ja teknisiä vaatimuksia, joilla pyritään varmistamaan liikenneturvallisuuden ja ympäristönsuojelun taso, joka vastaa mahdollisimman hyvin liitteen IV tai liitteen XI säännöksillä aikaan saatua tasoa.

2.  Jäsenvaltiot voivat 1 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen osalta myöntää vapautuksen yhdestä tai useammasta tämän direktiivin säännöksestä.

3.  Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista säännöksistä voidaan myöntää vapautuksia ainoastaan, jos jäsenvaltiolla on asialliset perusteet siihen.

4.  Kun ajoneuvoja tyyppihyväksytään tämän artiklan nojalla, jäsenvaltioiden on hyväksyttävä järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt, jotka on tyyppihyväksytty liitteessä IV lueteltujen säädösten mukaisesti.

5.  Tyyppihyväksyntätodistuksessa on täsmennettävä 1 ja 2 kohdan mukaisesti myönnettyjen poikkeusten laatu.

Tämän kohdan mukaisesti myönnetyssä tyyppihyväksyntätodistuksessa, jonka malli annetaan liitteessä VI, ei voi olla otsikkoa ”Ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntätodistus”. Hyväksyntätodistukset on kuitenkin numeroitava liitteen VII mukaisesti.

6.  Tyyppihyväksyntä on voimassa vain hyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion alueella. Valmistajan pyynnöstä hyväksyntäviranomaisen on kuitenkin lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai sähköpostilla jäljennös tyyppihyväksyntätodistuksesta ja sen liitteistä valmistajan nimeämien jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille.

Tällaisen jäsenvaltion on 60 päivän kuluessa tällaisen kirjeen tai sähköpostin vastaanottamisesta ilmoitettava, hyväksyykö se tyyppihyväksynnän. Sen on virallisesti ilmoitettava tästä päätöksestään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulle hyväksyntäviranomaiselle.

Jäsenvaltio ei saa evätä tyyppihyväksyntää, jollei sillä ole perusteltua syytä uskoa, että tekniset säännökset, joiden mukaisesti ajoneuvo on hyväksytty, eivät vastaa sen omia säännöksiä.

7.  Jos hakija haluaa myydä, rekisteröidä tai ottaa käyttöön ajoneuvon toisessa jäsenvaltiossa, hyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion on hakijan pyynnöstä toimitettava hänelle jäljennös tyyppihyväksyntätodistuksesta, hyväksyntäasiakirjat mukaan luettuina.

Jäsenvaltion on sallittava tämän ajoneuvon myynti, rekisteröinti tai käyttöönotto, jollei sillä ole perusteltua syytä uskoa, että tekniset säännöt, joiden mukaisesti ajoneuvo on hyväksytty, eivät vastaa sen omia säännöksiä.



X LUKU

YKSITTÄISHYVÄKSYNNÄT

24 artikla

Yleiset säännökset

1.  Jäsenvaltiot voivat siitä riippumatta, onko kyseessä ajoneuvon ainoa kappale, myöntää tietylle ajoneuvolle vapautuksen yhdestä tai useammasta tämän direktiivin säännöksestä tai yhdestä tai useammasta liitteessä IV tai XI luetellusta säädöksestä sillä edellytyksellä, että ne asettavat vaihtoehtoisia vaatimuksia.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista säännöksistä saa myöntää vapautuksia ainoastaan, jos jäsenvaltiolla on siihen asialliset perusteet.

’Vaihtoehtoisilla vaatimuksilla’ tarkoitetaan hallinnollisia säännöksiä ja teknisiä vaatimuksia, joilla pyritään varmistamaan liikenneturvallisuuden ja ympäristönsuojelun taso, joka vastaa mahdollisimman hyvin liitteen IV tai liitteen XI säännöksillä aikaan saatua tasoa.

2.  Jäsenvaltiot eivät saa suorittaa rikkovia testejä. Niiden on käytettävä kaikkia asiaankuuluvia tietoja, jotka hakija on toimittanut osoittaakseen vaihtoehtoisten vaatimusten mukaisuuden.

3.  Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä kaikki järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksynnät vaihtoehtoisten vaatimusten sijasta.

4.  Valmistajan tai ajoneuvon omistajan tai heidän puolestaan toimivan yhteisöön sijoittautuneen henkilön on jätettävä yksittäishyväksyntää koskeva hakemus.

5.  Jäsenvaltion on myönnettävä yksittäishyväksyntä, jos ajoneuvo on hakemukseen liitetyn kuvauksen mukainen ja täyttää sovellettavat tekniset vaatimukset; jäsenvaltion on tällöin ilman aiheetonta viivytystä annettava yksittäishyväksyntätodistus.

Yksittäishyväksyntätodistuksen on perustuttava tämän direktiivin liitteessä VI säädettyyn EY-tyyppihyväksyntätodistuksen malliin, ja siihen on sisällytettävä vähintäänkin ne tiedot, joita tarvitaan ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista 29 päivänä huhtikuuta 1999 annetussa neuvoston direktiivissä 1999/37/EY ( 4 ) säädetyn rekisteröintihakemuksen täyttämiseen. Yksittäishyväksyntätodistuksissa ei saa olla otsikkoa ”ajoneuvon EY-hyväksyntä”.

Yksittäishyväksyntätodistuksessa on oltava kyseisen ajoneuvon tunnusnumero.

6.  Yksittäishyväksyntä on voimassa vain sen myöntäneen jäsenvaltion alueella.

Jos hakija haluaa myydä, rekisteröidä tai ottaa toisessa jäsenvaltiossa käyttöön yksittäishyväksytyn ajoneuvon, hyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion on pyynnöstä toimitettava hakijalle lausunto teknisistä säännöksistä, joiden mukaisesti ajoneuvo on hyväksytty.

Jos jäsenvaltio on myöntänyt ajoneuvolle yksittäishyväksynnän tämän artiklan säännösten mukaisesti, toisen jäsenvaltion on sallittava tällaisen ajoneuvon myynti, rekisteröinti tai käyttöönotto, jollei sillä ole perusteltua syytä uskoa, että tekniset säännökset, joiden mukaisesti ajoneuvo on hyväksytty, eivät vastaa sen omia säännöksiä.

7.  Ajoneuvon valmistajan tai omistajan pyynnöstä jäsenvaltioiden on myönnettävä yksittäishyväksyntä ajoneuvolle, joka on tämän direktiivin säännösten sekä liitteessä IV tai XI lueteltujen säädösten mukainen.

Tällaisesssa tapauksessa jäsenvaltioiden on hyväksyttävä yksittäishyväksyntä ja sallittava ajoneuvon myynti, rekisteröinti ja käyttöönotto.

8.  Tämän artiklan säännöksiä voidaan soveltaa ajoneuvoihin, jotka on tyyppihyväksytty tämän direktiivin mukaisesti ja joita on muutettu ennen niiden ensimmäistä rekisteröintiä tai käyttöönottoa.

25 artikla

Erityissäännökset

1.  Edellä 24 artiklassa säädettyä menettelyä voidaan monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn mukaisesti soveltaa myös johonkin tiettyyn ajoneuvoon sen valmistumisen perättäisten vaiheiden aikana.

2.  Edellä 24 artiklassa säädetyllä menettelyllä ei voida korvata mitään monivaiheisen EY-tyyppihyväksyntämenettelyn tavanomaiseen kulkuun kuuluvaa välivaihetta, eikä sitä voida käyttää ensimmäisen vaiheen hyväksynnän hankkimiseen ajoneuvolle.



XI LUKU

REKISTERÖINTI, MYYNTI JA KÄYTTÖÖNOTTO

26 artikla

Ajoneuvojen rekisteröinti, myynti ja käyttöönotto

1.  Jäsenvaltiot saavat rekisteröidä ajoneuvot ja sallia niiden myynnin ja käyttöönoton ainoastaan, jos ne on varustettu voimassa olevalla vaatimustenmukaisuustodistuksella, joka on annettu 18 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 29 ja 30 artiklan soveltamista.

Jäsenvaltioiden on sallittava keskeneräisten ajoneuvojen myynti, mutta ne voivat evätä tällaisten ajoneuvojen pysyvän rekisteröinnin tai käyttöönoton niin kauan kuin ajoneuvot ovat keskeneräisiä.

2.  Ajoneuvoja, joille on myönnetty vapautus vaatimustenmukaisuustodistusta koskevasta vaatimuksesta, voidaan myydä tai ottaa käyttöön ainoastaan, jos ne täyttävät tämän direktiivin niitä koskevat tekniset vaatimukset.

3.  Pieninä sarjoina valmistettujen ajoneuvojen osalta rekisteröityjen, myytyjen tai käyttöönotettujen ajoneuvojen lukumäärä vuodessa saa olla enintään liitteessä XII olevassa A osassa tarkoitettu yksiköiden lukumäärä.

27 artikla

Sarjan viimeisten ajoneuvojen rekisteröinti, myynti ja käyttöönotto

1.  Jäsenvaltiot voivat liitteessä XII olevassa B osassa annettujen rajoitusten mukaisesti ja ainoastaan rajatun ajan rekisteröidä ajoneuvoja ja sallia niiden myynnin tai käyttöönoton, jos ne ovat sellaisen ajoneuvotyypin mukaisia, jonka EY-tyyppihyväksyntä ei ole enää voimassa.

Tämän artiklan 1 kohtaa sovelletaan ainoastaan yhteisön alueella oleviin ajoneuvoihin, jotka valmistusaikanaan kuuluivat voimassa olevan EY-tyyppihyväksynnän piiriin mutta joita ei ollut rekisteröity tai otettu käyttöön ennen mainitun EY-tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymistä.

2.  Tämän artiklan 1 kohdassa säädetty mahdollisuus on käytettävissä valmiiden ajoneuvojen osalta 12 kuukauden ja valmistuneiden ajoneuvojen osalta 18 kuukauden ajan päivämäärästä, jolloin EY-tyyppihyväksynnän voimassaolo päättyi.

3.  Jos valmistaja haluaa käyttää 1 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, sen on toimitettava hakemus kunkin sellaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jota kyseisten ajoneuvojen käyttöönotto koskee. Hakemuksessa on eriteltävä ne tekniset ja/tai kaupalliset syyt, joiden vuoksi kyseiset ajoneuvot eivät ole uusien teknisten vaatimusten mukaisia.

Kyseisten jäsenvaltioiden on päätettävä kolmen kuukauden kuluessa pyynnön saamisesta, hyväksyvätkö ne, että kyseiset ajoneuvot rekisteröidään niiden alueella, ja kuinka monta tällaista ajoneuvoa ne hyväksyvät rekisteröitäviksi alueellaan.

4.  Edellä 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin ajoneuvoihin, jotka kuuluivat kansallisen tyyppihyväksynnän piiriin mutta joita ei ollut rekisteröity tai otettu käyttöön ennen kyseisen hyväksynnän voimassaolon päättymistä 45 artiklan mukaisesti EY-tyyppihyväksyntämenettelyn pakollisen täytäntöönpanon vuoksi.

5.  Jäsenvaltioiden on sovellettava asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tässä artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen rekisteröitävien tai käyttöön otettavien ajoneuvojen lukumäärää seurataan tehokkaasti.

28 artikla

Osien ja erillisten teknisten yksiköiden myynti ja käyttöönotto

1.  Jäsenvaltiot saavat sallia osien tai erillisten teknisten yksiköiden myynnin ja käyttöönoton, jos ja vain jos nämä osat tai erilliset tekniset yksiköt täyttävät niitä koskevien säädösten vaatimukset ja niissä on oikeat, 19 artiklan mukaiset merkinnät.

2.  Edellä 1 kohtaa ei sovelleta osiin tai erillisiin teknisiin yksiköihin, jotka on nimenomaan rakennettu tai suunniteltu uusiin ajoneuvoihin, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.

3.  Edellä 1 kohdasta poiketen jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten osien tai erillisten teknisten yksiköiden myynnin ja käyttöönoton, jotka on 20 artiklan mukaisesti vapautettu yhdestä tai useammasta säädöksen säännöksestä tai jotka on tarkoitettu asennettaviksi kyseistä osaa tai erillistä teknistä yksikköä varten 22, 23 tai 24 artiklan nojalla myönnettyjen hyväksyntöjen piiriin kuuluviin ajoneuvoihin.

4.  Edellä 1 kohdasta poiketen ja jollei säädöksessä toisin säädetä, jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten osien tai erillisten teknisten yksiköiden myynnin ja käyttöönoton, jotka on tarkoitettu asennettaviksi ajoneuvoihin, joilta ei niiden käyttöönoton hetkellä edellytetty EY-tyyppihyväksyntää tämän direktiivin tai direktiivin 70/156/ETY nojalla.



XII LUKU

SUOJALAUSEKKEET

29 artikla

Tämän direktiivin mukaiset ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt

1.  Jos jäsenvaltio katsoo, että vaikka uudet ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt ovat sovellettavien vaatimusten mukaisia tai asianmukaisesti merkittyjä, ne muodostavat silti vakavan vaaran liikenneturvallisuudelle tai vahingoittavat vakavasti ympäristöä tai kansanterveyttä, se voi enintään kuuden kuukauden ajaksi kieltäytyä rekisteröimästä tällaisia ajoneuvoja tai sallimasta tällaisten ajoneuvojen, osien tai erillisten teknisten yksiköiden myyntiä tai käyttöönottoa alueellaan.

Tässä tapauksessa kyseisen jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava tästä valmistajalle, muille jäsenvaltioille ja komissiolle ja ilmoitettava päätöksensä perusteena olevat syyt sekä erityisesti, perustuuko päätös:

 puutteisiin asiaa koskevissa säädöksissä; vai

 asiaa koskevien vaatimusten virheelliseen soveltamiseen.

2.  Komissio kuulee päätöksen valmistelemiseksi mahdollisimman pian asianomaisia osapuolia ja erityisesti tyyppihyväksynnän myöntänyttä hyväksyntäviranomaista.

3.  Jos 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet perustuvat puutteisiin asiaa koskevissa säädöksissä, on toteutettava aiheelliset toimenpiteet seuraavasti:

 kun kyse on liitteessä IV olevassa I osassa luetelluista erityisdirektiiveistä tai -asetuksista, komissio muuttaa niitä 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen,

 kun kyse on UNECE-säännöistä, komissio tekee tarvittavat muutosehdotukset asiaa koskeviin UNECE-sääntöihin tarkistetun vuoden 1958 sopimuksen nojalla sovellettavaa menettelyä noudattaen.

4.  Jos 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet perustuvat asiaa koskevien vaatimusten virheelliseen soveltamiseen, komissio toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet tällaisten vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.

30 artikla

Ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt, jotka eivät ole hyväksytyn tyypin mukaisia

1.  Jos EY-tyyppihyväksynnän myöntänyt jäsenvaltio katsoo, että vaatimustenmukaisuustodistuksella tai hyväksyntämerkillä varustetut uudet ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt eivät ole sen hyväksymän tyypin mukaisia, sen on toteutettava aiheelliset toimenpiteet varmistaakseen, että valmistetut ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt saadaan hyväksytyn tyypin mukaisiksi; tällainen toimenpide voi tarvittaessa olla myös tyyppihyväksynnän peruuttaminen. Kyseisen jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille toteutetut toimenpiteet.

2.  Poikkeamien EY-tyyppihyväksyntätodistuksesta tai hyväksyntäasiakirjoista on 1 kohtaa sovellettaessa katsottava merkitsevän sitä, ettei hyväksytyn tyypin mukaisuus täyty.

Ajoneuvoa ei pidetä hyväksytyn tyypin vastaisena, jos asiaa koskevissa säädöksissä säädetään vaihteluväleistä ja näitä vaihteluvälejä noudatetaan.

3.  Jos jäsenvaltio osoittaa, että vaatimustenmukaisuustodistuksella tai hyväksyntämerkillä varustetut uudet ajoneuvot, osat tai erilliset tekniset yksiköt eivät ole hyväksytyn tyypin mukaisia, se voi pyytää EY-tyyppihyväksynnän myöntänyttä jäsenvaltiota tarkastamaan, että tuotannossa olevat ajoneuvot, järjestelmät, osat tai erilliset tekniset yksiköt ovat edelleen hyväksytyn tyypin mukaisia. Saatuaan tällaisen pyynnön kyseisen jäsenvaltion on toteutettava vaadittavat toimet mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa kuuden kuukauden kuluessa pyynnön päiväyksestä.

4.  Hyväksyntäviranomaisten on pyydettävä järjestelmän, osan, erillisen teknisen yksikön tai keskeneräisen ajoneuvon tyyppihyväksynnän myöntänyttä jäsenvaltiota toteuttamaan tarpeelliset toimet sen varmistamiseksi, että tuotannossa olevat ajoneuvot saadaan jälleen hyväksytyn tyypin mukaisiksi seuraavissa tapauksissa:

a) kun kyse on ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnästä, ja ajoneuvon vaatimustenvastaisuus johtuu yksinomaan järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenvastaisuudesta;

b) kun kyse on monivaiheisesta tyyppihyväksynnästä, ja valmistuneen ajoneuvon vaatimustenvastaisuus johtuu yksinomaan keskeneräiseen ajoneuvoon olennaisesti kuuluvan järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön tai itse keskeneräisen ajoneuvon vaatimustenvastaisuudesta.

Saatuaan tällaisen pyynnön kyseisen jäsenvaltion on toteutettava vaadittavat toimet, tarvittaessa yhdessä pyynnön esittäneen jäsenvaltion kanssa, mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa kuuden kuukauden kuluessa pyynnön päiväyksestä. Kun vaatimustenvastaisuus on todettu, kyseiselle järjestelmälle, osalle, erilliselle tekniselle yksikölle tai keskeneräiselle ajoneuvolle EY-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisen on toteutettava 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

5.  Hyväksyntäviranomaisten on 20 työpäivän kuluessa ilmoitettava toisilleen EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta ja peruuttamisen syistä.

6.  Jos EY-tyyppihyväksynnän myöntänyt jäsenvaltio riitauttaa sille ilmoitetun vaatimustenvastaisuuden, asianomaisten jäsenvaltioiden on pyrittävä ratkaisemaan erimielisyys. Komissiolle on ilmoitettava asiasta, ja se järjestää asiaankuuluvia neuvotteluja ratkaisun aikaansaamiseksi.

31 artikla

Sellaisten osien ja varusteiden myynti ja käyttöönotto, jotka voivat aiheuttaa merkittävän vaaran keskeisten järjestelmien moitteettomalle toiminnalle

1.  Jäsenvaltiot saavat sallia sellaisten osien ja varusteiden myynnin, myyntiin tarjoamisen tai käyttöönoton, jotka voivat merkittävästi haitata ajoneuvon turvallisuuden tai ympäristönsuojelun tason kannalta olennaisten järjestelmien toimintaa, vain jos mainituille osille ja varusteille on myönnetty hyväksyntäviranomaisen lupa 5–10 kohdan mukaisesti.

2.  Osat tai varusteet, jotka ovat luvanvaraisia 1 kohdan mukaisesti, sisällytetään liitteeseen XIII luotavaan luetteloon. Tätä koskevaa päätöstä on edellettävä raporttiin perustuva arviointi ja siinä on pyrittävä seuraavien osatekijöiden väliseen tasapainoon:

a) ajoneuvoista, joihin tarkasteltavana olevia osia tai varusteita on asennettu, turvallisuudelle tai ympäristönsuojelun tasolle aiheutuvan vakavan vaaran olemassaolo; ja

b) vaikutukset, joita tämän artiklan nojalla asetettavalla tarkasteltavana olevia osia ja varusteita koskevalla mahdollisella lupavaatimuksella on kuluttajiin ja valmistajiin jälkimarkkinoilla.

3.  Edellä 1 kohtaa ei sovelleta alkuperäisosiin ja -varusteisiin, joita koskee ajoneuvoihin sovellettava järjestelmän tyyppihyväksyntä, eikä osiin tai varusteisiin, jotka on tyyppihyväksytty jonkin liitteessä IV luetellun säädöksen säännösten mukaisesti, paitsi jos kyseiset hyväksynnät liittyvät muihin näkökohtiin kuin mitä 1 kohdassa tarkoitetaan. Edellä 1 kohtaa ei sovelleta osiin ja varusteisiin, jotka on tuotettu yksinomaan kilpa-ajoneuvoihin, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi yleisillä teillä. Jos liitteeseen XIII sisällytetyt osat ja varusteet on tarkoitettu käytettäviksi sekä kilpa-ajoneuvoissa että ajoneuvoissa yleisillä teillä, näitä osia ja varusteita ei saa myydä tai tarjota myyntiin suurelle yleisölle käytettäviksi tiellä käytettävissä ajoneuvoissa, elleivät ne täytä tämän artiklan vaatimuksia.

Tarvittaessa komissio hyväksyy säännökset, jotka koskevat tässä kohdassa tarkoitettujen osien ja varusteiden tunnistamista.

4.  Komissio vahvistaa toimijoita kuultuaan edellä 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn ja lupamenettelyn sekä hyväksyy liitteessä XIII vahvistetun luettelon myöhempää päivittämistä koskevat ehdot. Näihin vaatimuksiin sisältyvät turvallisuutta, ympäristönsuojelua ja tarvittaessa testausstandardeja koskevat määräykset. Ne voivat perustua liitteessä IV lueteltuihin säädöksiin, ne voidaan laatia asiaa koskevan turvallisuus-, ympäristö- ja testausteknologian perusteella, tai, jos tämä ei ole tarkoituksenmukainen tapa saavuttaa vaadittavat turvallisuutta tai ympäristöä koskevat tavoitteet, ne voivat muodostua osan tai varusteen vertailusta alkuperäisen ajoneuvon tai tarpeen mukaan jonkin sen osan ympäristöä tai turvallisuutta koskevien ominaisuuksien kanssa.

5.  Edellä 1 kohtaa sovellettaessa osien tai varusteiden valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle nimetyn tutkimuslaitoksen laatima testiraportti, joka todistaa, että osat tai varusteet, joille lupaa haetaan, ovat 4 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisia. Valmistaja voi jättää tyyppiä ja osaa kohden vain yhden hakemuksen ja ainoastaan yhdelle hyväksyntäviranomaiselle.

Hakemuksessa on annettava yksityiskohtaiset tiedot seuraavista: osien tai varusteiden valmistaja, niiden varusteiden ja osien, joille lupaa haetaan, tyyppi, tunnus- ja osanumerot, sekä ajoneuvon valmistajan nimi, ajoneuvon tyyppi ja tarvittaessa valmistusvuodet tai muut tiedot, joiden avulla ajoneuvot, joihin asennettaviksi tällaiset osat tai varusteet on tarkoitettu, voidaan tunnistaa.

Jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että testiraportin ja muun näytön huomioon ottaen kyseiset osat tai varusteet ovat 4 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaiset, se antaa todistuksen valmistajalle ilman aiheetonta viivytystä. Tämän todistuksen nojalla osia tai varusteita saa myydä, saattaa myyntiin tai asentaa ajoneuvoihin yhteisössä edellyttäen, että 9 kohdan toista alakohtaa noudatetaan.

6.  Kukin tämän artiklan perusteella luvan saanut osa ja varuste on merkittävä asianmukaisesti.

Komissio vahvistaa merkintä- ja pakkausvaatimukset sekä edellä 5 kohdassa mainitun todistuksen mallin ja numerointijärjestelmän.

7.  Kohdassa 2–6 tarkoitetut toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia muun muassa täydentämällä niitä, hyväksytään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

8.  Valmistajan on ilmoitettava viipymättä todistuksen myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle kaikista muutoksista, jotka vaikuttavat todistuksen myöntämisen edellytyksiin. Kyseinen hyväksyntäviranomainen päättää, onko todistusta tarkistettava vai onko se myönnettävä uudelleen, sekä siitä, tarvitaanko uusia testejä.

Valmistaja on vastuussa sen varmistamisesta, että osat ja varusteet tuotetaan nyt ja tulevaisuudessa niiden edellytysten mukaisesti, joiden nojalla todistus on myönnetty.

9.  Ennen luvan myöntämistä hyväksyntäviranomaisen on tarkistettava, että järjestelyt ja menettelyt, joilla varmistetaan tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokas valvonta, ovat tyydyttävät.

Jos hyväksyntäviranomainen havaitsee, että luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty, sen on pyydettävä valmistajaa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että osat ja varusteet saadaan jälleen vaatimusten mukaisiksi. Tarvittaessa sen on peruutettava lupa.

10.  Jäsenvaltioiden erimielisyyksistä 5 kohdassa tarkoitettujen todistusten osalta on ilmoitettava komissiolle. Komissio toteuttaa jäsenvaltioita kuultuaan asianmukaiset toimenpiteet, tarvittaessa myös vaatii luvan peruuttamista.

11.  Tätä artiklaa ei sovelleta osaan tai varusteeseen, ennen kuin se on lueteltu liitteessä XIII. Kutakin liitteeseen XIII lisättävää merkintää tai merkintäryhmää varten on asetettava kohtuullinen siirtymäaika, jotta osan tai varusteen valmistaja voisi hakea ja saada luvan. Samaan aikaan voidaan tarvittaessa asettaa päivämäärä, jota ennen tyyppihyväksyttyihin ajoneuvoihin suunnitellut osat ja varusteet jäävät tämän artiklan soveltamisalan ulkopuolelle.

12.  Siihen saakka kun on tehty päätös siitä, onko osa tai varuste sisällytettävä 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon, jäsenvaltiot voivat pitää voimassa kansalliset säännöksensä, jotka koskevat osia tai varusteita, jotka voivat vaarantaa huomattavalla tavalla ajoneuvon turvallisuuden tai ympäristönsuojelun tason kannalta olennaisten järjestelmien toimintaa.

Kun tällainen päätös on tehty, osia tai varusteita koskevien kansallisten säännösten voimassaolo päättyy.

13.  Jäsenvaltiot eivät saa hyväksyä 29 päivästä lokakuuta 2007 alkaen osia ja varusteita koskevia uusia säännöksiä, jotka voivat vaikuttaa ajoneuvon turvallisuuden tai ympäristöystävällisyyden kannalta olennaisten järjestelmien moitteettomaan toimintaan.

32 artikla

Ajoneuvojen vetäminen pois markkinoilta

1.  Jos valmistajan, jolle on myönnetty ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntä, on jonkin säädöksen tai direktiivin 2001/95/EY säännösten nojalla vedettävä jo myytyjä, rekisteröityjä tai käyttöön otettuja ajoneuvoja pois markkinoilta sen vuoksi, että yksi tai useampi ajoneuvoon asennettu järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö siitä riippumatta, onko se tämän direktiivin nojalla asianmukaisesti hyväksytty, aiheuttaa vakavan vaaran liikenneturvallisuudelle, kansanterveydelle tai ympäristönsuojelulle, valmistajan on välittömästi ilmoitettava tästä ajoneuvon hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle.

2.  Valmistajan on ehdotettava hyväksyntäviranomaiselle korjaavia toimia, joilla 1 kohdassa tarkoitettu vaara voidaan poistaa. Hyväksyntäviranomaisen on toimitettava ehdotetut toimenpiteet muiden jäsenvaltioiden viranomaisille tiedoksi viipymättä.

Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että toimenpiteet on tosiasiallisesti toteutettu niiden alueella.

3.  Jos kyseiset viranomaiset pitävät toimenpiteitä riittämättöminä tai jos niitä ei ole toteutettu riittävän nopeasti, niiden on ilmoitettava tästä viipymättä hyväksyntäviranomaiselle, joka on myöntänyt ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän.

Hyväksyntäviranomaisen on sen jälkeen ilmoitettava tästä valmistajalle. Jos EY-tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen ei itse ole tyytyväinen valmistajan toimenpiteisiin, se toteuttaa vaadittavat suojaustoimenpiteet, joihin kuuluu myös ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän peruuttaminen, jos valmistaja ei ehdota ja pane täytäntöön tehokkaita korjaavia toimenpiteitä. Jos ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntä peruutetaan, kyseisen hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava tästä valmistajalle, muiden asianomaisten jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle kirjatulla kirjeellä tai vastaavalla sähköisellä välineellä 20 työpäivän kuluessa.

4.  Tätä artiklaa sovelletaan myös osiin, joita minkään säädöksen vaatimukset eivät koske.

33 artikla

Päätöksistä ilmoittaminen ja käytettävissä olevat muutoksenhakukeinot

Jokainen tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen säännösten nojalla tehty päätös sekä jokainen EY-tyyppihyväksynnän epäämisen tai peruuttamisen tai rekisteröinnin epäämisen tai myyntikiellon sisältävä päätös on perusteltava yksityiskohtaisesti.

Näistä päätöksistä ja asianomaisen jäsenvaltion voimassa olevien lakien mukaisesti käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista ja niille asetetuista määräajoista on ilmoitettava asianosaiselle.



XIII LUKU

KANSAINVÄLISET SÄÄNNÖT

34 artikla

EY-tyyppihyväksyntään vaaditut UNECE-säännöt

1.  UNECE-säännöt, joihin yhteisö on liittynyt ja jotka luetellaan liitteessä IV olevassa I osassa ja liitteessä XI, ovat osa ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää samalla tavalla kuin erityisdirektiivit tai -asetukset. Niitä sovelletaan liitteessä IV olevassa I osassa ja liitteessä XI olevan taulukon asiaa koskevissa sarakkeissa lueteltuihin ajoneuvoluokkiin.

2.  Kun yhteisö on päättänyt soveltaa UNECE-sääntöä pakollisena sääntönä ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää varten päätöksen 97/836/EY 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti, tämän direktiivin liitteitä muutetaan vastaavasti tämän direktiivin 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Säädöksessä, jolla tämän direktiivin liitteitä muutetaan, on myös asetettava päivämäärät UNECE-säännön tai sen muutosten pakolliselle soveltamiselle. Jäsenvaltioiden on kumottava tai mukautettava mahdolliset kansalliset lakinsa, jotka eivät ole yhteensopivia kyseisen UNECE-säännön kanssa.

Jos tällainen UNECE-sääntö korvaa olemassa olevan erityisdirektiivin tai -asetuksen, vastaava merkintä liitteessä IV olevassa I osassa ja liitteessä XI korvataan UNECE-säännön numerolla, ja vastaava merkintä liitteessä IV olevassa II osassa poistetaan samaa menettelyä noudattaen.

3.  Edellä 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa UNECE-säännöllä korvattu erityisdirektiivi tai -asetus kumotaan 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Jos erityisdirektiivi kumotaan, jäsenvaltioiden on kumottava kansalliset säädökset, jotka on annettu kyseisen direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

4.  Tässä direktiivissä tai erityisdirektiiveissä tai -asetuksissa voidaan viitata suoraan kansainvälisiin standardeihin ja asetuksiin toistamatta niitä yhteisön säädöksissä.

35 artikla

UNECE-sääntöjen ja direktiivien tai asetusten vastaavuus

1.  Liitteessä IV olevassa II osassa luetellut UNECE-säännöt katsotaan vastaavia erityisdirektiivejä tai -asetuksia vastaaviksi, jos niillä on sama soveltamisala ja kohde.

Jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on hyväksyttävä näiden UNECE-sääntöjen mukaisesti myönnetyt hyväksynnät ja soveltuvin osin asiaan kuuluvat tyyppihyväksyntämerkit vastaavan erityisdirektiivin tai -asetuksen mukaisesti myönnettyjen vastaavien hyväksyntöjen ja hyväksyntämerkkien sijasta.

2.  Jos yhteisö on päättänyt 1 kohdan tarkoitusta varten soveltaa uutta UNECE-sääntöä tai UNECE-sääntöä, sellaisena kuin se on muutettuna, tämän direktiivin liitteessä IV oleva II osa muutetaan asianmukaisesti. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

36 artikla

Vastaavuus muiden sääntöjen kanssa

Neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta tunnustaa yhteisön ja kolmansien maiden välillä tehtyjen monen- tai kahdenvälisten sopimusten puitteissa tässä direktiivissä vahvistettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksyntää koskevien edellytysten tai säännösten vastaavuuden kansainvälisesti tai kolmansissa maissa vahvistettujen menettelyjen kanssa.



XIV LUKU

TEKNISEN TIEDON TARJOAMINEN

37 artikla

Käyttäjille tarkoitetut tiedot

1.  Valmistaja ei saa toimittaa mitään teknisiä tietoja, jotka liittyvät tässä direktiivissä tai liitteessä IV luetelluissa säädöksissä annettuihin tietoihin ja jotka eroavat hyväksyntäviranomaisen hyväksymistä tiedoista.

2.  Jos säädöksessä tästä nimenomaisesti säädetään, valmistajan on asetettava käyttäjien saataville kaikki asiaan liittyvät tiedot ja tarvittavat ohjeet, joissa kuvataan kaikki ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön käyttöön liittyvät erityisehdot tai -rajoitukset.

Nämä tiedot on tarjottava Euroopan yhteisön virallisilla kielillä. Tiedot on yhteisymmärryksessä hyväksyntäviranomaisen kanssa annettava soveltuvassa asiakirjassa, kuten omistajan käsikirjassa tai huoltokirjassa.

38 artikla

Osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajille tarkoitetut tiedot

1.  Ajoneuvon valmistajan on asetettava osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajien saataville kaikki ne tiedot, joita tarvitaan osien tai erillisten teknisten yksiköiden EY-tyyppihyväksyntään tai luvan saamiseen 31 artiklan nojalla; näihin tietoihin voi tarvittaessa sisältyä säädöksen liitteessä tai lisäyksessä erityisesti lueteltuja piirustuksia.

Ajoneuvon valmistajalla on oikeus edellyttää osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajilta sitovaa sopimusta, jolla suojataan muiden kuin julkisten, myös teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien, tietojen luottamuksellisuus.

2.  Osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajan, jolla on hallussaan EY-tyyppihyväksyntätodistus, jossa 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti asetetaan käyttörajoituksia tai asennusta koskevia erityisedellytyksiä taikka molempia, on todistuksen haltijan ominaisuudessa annettava yksityiskohtaiset tiedot näistä ajoneuvon valmistajalle.

Jos säädöksessä näin säädetään, osien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajan on yhdessä valmistetun osan tai erillisen teknisen yksikön kanssa annettava ohjeita käyttörajoituksista tai asennusta koskevista erityisedellytyksistä taikka molemmista.



XV LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMENPITEET JA MUUTOKSET

39 artikla

Täytäntöönpanotoimet ja tähän direktiiviin, erityisdirektiiveihin ja -asetuksiin tehtävät muutokset

1.  Komissio hyväksyy kunkin erityisdirektiivin tai -asetuksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet kussakin kyseeseen tulevassa direktiivissä tai asetuksessa annettujen sääntöjen mukaisesti.

2.  Komissio hyväksyy tämän direktiivin liitteisiin tai liitteessä IV olevassa I osassa lueteltujen erityisdirektiivien tai -asetusten säännöksiin tehtävät muutokset, jotka ovat tarpeen niiden mukauttamiseksi tieteellisen ja teknisen tiedon kehitykseen tai vammaisten henkilöiden erityistarpeisiin.

3.  Komissio hyväksyy tähän direktiiviin tehtävät muutokset, jotka ovat tarpeen teknisten vaatimusten asettamiseksi pieninä sarjoina valmistettaville ajoneuvoille, yksittäishyväksyntämenettelyssä hyväksytyille ajoneuvoille sekä erikoiskäyttöön tarkoitetuille ajoneuvoille.

4.  Kun komissio saa tiedon tienkäyttäjille tai ympäristölle aiheutuvista vakavista vaaroista, jotka edellyttävät kiireellisiä toimenpiteitä, komissio voi muuttaa liitteessä IV olevassa I osassa lueteltujen erityisdirektiivien tai -asetusten säännöksiä.

5.  Komissio hyväksyy muutokset, jotka ovat tarpeen hyvän hallinnon edistämiseksi, ja etenkin muutokset, jotka ovat tarpeen, jotta varmistetaan liitteessä IV olevassa I osassa lueteltujen erityisdirektiivien tai -asetusten johdonmukaisuus joko keskenään tai muiden yhteisön oikeuden säädösten kanssa.

6.  Kun päätöstä 97/836/EY sovellettaessa hyväksytään uusia UNECE-sääntöjä tai muutoksia nykyisiin UNECE-sääntöihin, joihin yhteisö on liittynyt, komissio muuttaa vastaavasti tämän direktiivin liitteitä.

7.  Kussakin uudessa erityisdirektiivissä tai -asetuksessa tehdään asianmukaiset muutokset tämän direktiivin liitteisiin.

8.  Tämän direktiivin liitteitä voidaan muuttaa asetuksin.

9.  Tässä artiklassa tarkoitetut toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin tai erityisdirektiivien ja -asetusten muita kuin keskeisiä osia muun muassa täydentämällä niitä, hyväksytään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

40 artikla

Komitea

1.  Komissiota avustaa komitea, jäljempänä ’tekninen komitea – moottoriajoneuvot’.

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon kyseisen päätöksen 8 artiklan säännökset.

3.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon kyseisen päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.



XVI LUKU

TUTKIMUSLAITOSTEN NIMEÄMINEN JA ILMOITTAMINEN

41 artikla

Tutkimuslaitosten nimeäminen

1.  Kun jäsenvaltio nimeää tutkimuslaitoksen, viimeksi mainitun on noudatettava tämän direktiivin säännöksiä.

2.  Tutkimuslaitosten on tehtävä itse testit, joita edellytetään tässä direktiivissä tai jossakin liitteessä IV luetellussa säädöksessä määritettyä hyväksyntää tai tarkastuksia varten, tai valvottava tällaisten testien tekemistä, paitsi jos vaihtoehtoiset menettelyt nimenomaisesti sallitaan. Ne eivät saa tehdä testejä tai tarkastuksia, joita varten niitä ei ole asianmukaisesti nimetty.

3.  Tutkimuslaitokset kuuluvat yhteen tai useampaan seuraavista neljästä toimintaluokasta asiantuntemuksestaan riippuen:

a) luokka A: tutkimuslaitokset, jotka tekevät omissa tiloissaan tässä direktiivissä ja liitteessä IV luetelluissa säädöksissä tarkoitetut testit;

b) luokka B: tutkimuslaitokset, jotka valvovat tässä direktiivissä ja liitteessä IV luetelluissa säädöksissä tarkoitettuja, valmistajan tai kolmannen osapuolen tiloissa tehtäviä testejä;

c) luokka C: tutkimuslaitokset, jotka arvioivat ja seuraavat säännöllisesti valmistajan menettelyjä tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvomiseksi;

d) luokka D: tutkimuslaitokset, jotka valvovat tai tekevät testejä tai tarkastuksia tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnan yhteydessä.

4.  Tutkimuslaitosten on osoitettava, että niillä on asianmukaiset taidot ja erityinen tekninen osaaminen sekä toteen näytetty kokemus tämän direktiivin ja liitteessä IV lueteltujen säädösten soveltamisalaan kuuluvilla erityisaloilla.

Lisäksi tutkimuslaitosten on täytettävä ne liitteen V lisäyksessä 1 luetellut vaatimukset, jotka ovat merkityksellisiä niiden suorittamien tehtävien osalta. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn viimeisessä vaiheessa.

5.  Hyväksyntäviranomainen voi toimia tutkimuslaitoksena yhdellä tai useammalla 3 kohdassa mainitulla toiminta-alalla.

6.  Valmistaja tai hänen puolestaan toimiva alihankkija voidaan nimetä tutkimuslaitokseksi luokan A toiminta-alalla liitteessä XV lueteltujen säädösten osalta.

Komissio muuttaa näiden säädösten luetteloa tarvittaessa 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

7.  Edellä 5 ja 6 kohdassa tarkoitettujen yksiköiden on noudatettava tämän artiklan säännöksiä.

8.  Muita kuin 6 kohdan mukaisesti nimettyjä kolmansien maiden tutkimuslaitoksia voidaan ilmoittaa 43 artiklassa säädetyssä tarkoituksessa ainoastaan yhteisön ja kyseisen kolmannen maan välisen kahdenvälisen sopimuksen perusteella.

42 artikla

Tutkimuslaitosten taitojen arviointi

1.  Edellä 41 artiklassa tarkoitetut taidot on osoitettava toimivaltaisen viranomaisen laatimalla arviointiraportilla. Tähän voi kuulua akkreditointielimen myöntämä akkreditointitodistus.

2.  Arviointi, johon 1 kohdassa tarkoitettu raportti perustuu, on suoritettava liitteen V lisäyksen 2 säännösten mukaisesti.

Arviointiraportti on tarkistettava viimeistään kolmen vuoden kuluttua.

3.  Arviointiraportti on pyynnöstä toimitettava komissiolle.

4.  Tutkimuslaitoksena toimivan hyväksyntäviranomaisen on osoitettava vaatimustenmukaisuus asiakirjatodistein.

Tähän kuuluu arviointi, jonka suorittavat arvioitavasta toiminta-alasta riippumattomat tarkastajat. Tarkastajat voivat olla samasta organisaatiosta edellyttäen, että heitä koskeva hallinnointi on riippumaton arvioitua toimintaa suorittavasta henkilökunnasta.

5.  Valmistajan tai hänen puolestaan toimivan alihankkijan, joka on nimetty tutkimuslaitokseksi, on noudatettava tämän artiklan asiaa koskevia säännöksiä.

43 artikla

Ilmoitusmenettelyt

1.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kustakin nimetystä tutkimuslaitoksesta nimi, osoite, sähköpostiosoite, vastuuhenkilöt sekä toimintaluokat. Niiden on myös ilmoitettava myöhemmistä muutoksista näihin tietoihin.

Ilmoituksessa on todettava, minkä säädösten osalta tutkimuslaitokset on nimetty.

2.  Tutkimuslaitos voi hoitaa 41 artiklassa kuvattuja toimintoja tyyppihyväksyntää varten vain, jos siitä on tehty etukäteen ilmoitus komissiolle.

3.  Useat jäsenvaltiot voivat nimetä ja ilmoittaa saman tutkimuslaitoksen siitä riippumatta, millä toiminta-alalla se toimii.

4.  Jos jonkin säädöksen soveltamiseksi on nimettävä erityinen organisaatio tai toimivaltainen elin, jonka toiminta ei sisälly 41 artiklassa tarkoitettuihin toimintaluokkiin, ilmoitus on tehtävä tämän artiklan säännösten mukaisesti.

5.  Komissio julkaisee luettelon ja yksityiskohtaiset tiedot hyväksyntäviranomaisista ja tutkimuslaitoksista verkkosivustollaan.



XVII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

44 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Ennen kuin tähän direktiiviin on tehty tarvittavat muutokset, jotta siihen voidaan sisällyttää ajoneuvot, jotka eivät vielä kuulu sen soveltamisalaan, tai jotta voidaan täydentää niitä hallinnollisia ja teknisiä säännöksiä, jotka koskevat muiden kuin M1-luokan pieninä sarjoina valmistettuja ajoneuvoja, ja jotta voidaan antaa yhdenmukaistetut hallinnolliset ja tekniset säännökset, jotka koskevat yksittäishyväksyntämenettelyä, ja ennen kuin 45 artiklassa säädettyjen siirtymäaikojen voimassaolo päättyy, jäsenvaltioiden on edelleen myönnettävä kansallisia hyväksyntöjä kyseisille ajoneuvoille sillä edellytyksellä, että nämä hyväksynnät perustuvat tässä direktiivissä säädettyihin yhdenmukaistettuihin teknisiin vaatimuksiin.

2.  Kun ajoneuvon valmistaja tai yksittäishyväksynnän osalta sen omistaja on tehnyt hakemuksen ja toimittanut vaadittavat tiedot, kyseisen jäsenvaltion on täytettävä ja annettava tapauskohtaisesti joko tyyppihyväksyntätodistus tai yksittäishyväksyntätodistus. Todistus on annettava hakijalle.

Muiden jäsenvaltioiden on samaa tyyppiä edustavien ajoneuvojen osalta hyväksyttävä oikeaksi todistettu jäljennös näytöksi siitä, että vaadittavat testit on suoritettu.

3.  Jos jokin yksittäishyväksytty ajoneuvo on rekisteröitävä toisessa jäsenvaltiossa, kyseinen jäsenvaltio voi vaatia yksittäishyväksynnän myöntäneeltä hyväksyntäviranomaiselta kaikkia lisätietoja, joissa yksityiskohtaisesti selvitetään kyseisen ajoneuvon täyttämien teknisten vaatimusten luonnetta.

4.  Ennen kun tämän direktiivin soveltamismisalaan kuuluvia ajoneuvoja koskevat rekisteröinti- ja verotusjärjestelmät on yhdenmukaistettu jäsenvaltioissa, jäsenvaltiot voivat käyttää kansallisia tunnuksia, joilla helpotetaan ajoneuvojen rekisteröintiä ja verotusta niiden alueella. Tätä varten jäsenvaltiot voivat jaotella edelleen liitteessä III olevassa II osassa esitetyt versiot sillä edellytyksellä, että alajaottelussa käytetyt tiedot ilmaistaan selkeästi hyväksyntäasiakirjoissa tai ne voidaan johtaa hyväksyntäasiakirjoista pelkällä laskutoimituksella.

45 artikla

EY-tyyppihyväksynnän soveltamispäivämäärät

1.  Jäsenvaltioiden on myönnettävä EY-tyyppihyväksyntiä uusille ajoneuvotyypeille liitteessä XIX annetuista päivämääristä alkaen.

2.  Valmistajan hakemuksesta jäsenvaltiot voivat myöntää EY-tyyppihyväksynnän uusille ajoneuvotyypeille 29 päivästä huhtikuuta 2009 alkaen.

3.  Liitteessä XIX esitetyn taulukon neljännessä sarakkeessa annettuihin päivämääriin asti 26 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta uusiin ajoneuvoihin, joille on myönnetty kansallinen tyyppihyväksyntä ennen kyseisen liitteen kolmannessa sarakkeessa annettua päivämäärää tai joilla ei ole ollut hyväksyntää.

4.  Jäsenvaltioiden on myönnettävä valmistajan pyynnöstä ja liitteessä XIX olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa riveillä kuusi ja yhdeksän mainittuihin päivämääriin saakka edelleen M2- tai M3-ajoneuvoluokille kansallisia tyyppihyväksyntiä vaihtoehtona ajoneuvojen EY-typpihyväksynnälle sillä ehdolla, että ajoneuvot, niiden järjestelmät, osat ja erilliset tekniset yksiköt on tyyppihyväksytty tämän direktiivin liitteessä IV olevassa I osassa lueteltujen säädösten mukaisesti.

5.  Tämä direktiivi ei mitätöi luokkaan M1 kuuluville ajoneuvoille ennen 29 päivää huhtikuuta 2009 myönnettyjä EY-tyyppihyväksyntiä eikä estä tällaisten hyväksyntöjen laajentamista.

6.  Jäsenvaltioiden on sovellettava tätä direktiiviä uusille järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden tyypeille myönnettäviin EY-hyväksyntiin 29 päivästä huhtikuuta 2009 alkaen.

Tämä direktiivi ei mitätöi järjestelmille, osille tai erillisille teknisille yksiköille ennen 29 päivää huhtikuuta 2009 myönnettyjä EY-tyyppihyväksyntiä eikä estä tällaisten hyväksyntöjen laajentamista.

46 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin ja erityisesti 31 artiklaan sisältyvien tai siitä aiheutuvien kieltojen sekä liitteessä IV olevassa I osassa lueteltujen säädösten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista, ja niiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraamusten täytäntöön panemiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on annettava nämä säännökset tiedoksi komissiolle viimeistään 29 päivänä huhtikuuta 2009 ja ilmoitettava mahdollisimman nopeasti niihin myöhemmin mahdollisesti tehtävistä muutoksista.

47 artikla

Arviointi

1.  Jäsenvaltioiden on viimeistään 29 päivänä huhtikuuta 2011 ilmoitettava komissiolle tässä direktiivissä säädettyjen tyyppihyväksyntämenettelyjen soveltamisesta ja erityisesti monivaiheisen prosessin soveltamisesta. Komissio ehdottaa tarvittaessa muutoksia tyyppihyväksyntäprosessin parantamiseksi.

2.  Edellä 1 kohdan nojalla toimitettujen tietojen perusteella komissio antaa viimeistään 29 päivänä lokakuuta 2011 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta. Komissio voi tarvittaessa ehdottaa 45 artiklassa tarkoitettujen soveltamispäivämäärien lykkäämistä.

48 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin sisältömuutosten noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ennen 29 päivää huhtikuuta 2009. Niiden on toimitettava komissiolle viipymättä nämä säännökset kirjallisina.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 29 päivästä huhtikuuta 2009.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Niihin on myös sisällytettävä ilmoitus, jonka mukaan voimassa olevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten sisältämiä viittauksia tällä direktiivillä kumottavaan direktiiviin on pidettävä viittauksina tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten tällaiset viittaukset tehdään ja miten mainittu ilmoitus muotoillaan.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

49 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 70/156/ETY 29 päivästä huhtikuuta 2009, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka liittyvät määräaikoihin, jotka koskevat liitteessä XX olevassa B osassa mainittujen direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden soveltamista.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin, ja ne luetaan liitteessä XXI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

50 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

51 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.




LIITELUETTELO

Liite I

Täydellinen ilmoitusluettelo ajoneuvon, komponentin tai erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntää varten

Liite II

Yleiset määritelmät, ajoneuvoluokituksessa käytettävät perusteet, ajoneuvotyypit ja korityypit

Lisäys 1:

Menettely, jolla selvitetään, voidaanko ajoneuvo luokitella maastoajoneuvoksi

Lisäys 2:

Eri korityyppien yhteydessä käytettävien tunnusten täydennysnumerot

Liite III

Ilmoituslomake ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää varten

Liite IV

Ajoneuvojen ey-tyyppihyväksyntää koskevat vaatimukset

Lisäys 1

Pieninä sarjoina valmistettavien ajoneuvojen 22 artiklan mukaista EY-tyyppihyväksyntää koskevat säädökset

Lisäys 2

24 artiklan mukaisen hyväksynnän vaatimukset luokkiin M1 ja N1 kuuluville valmiille ajoneuvoille, jotka valmistetaan suurina sarjoina kolmansissa maissa tai kolmansia maita varten

Liite V

EY-tyyppihyväksynnässä noudatettavat menettelyt

Lisäys 1

Standardit, jotka 41 artiklassa tarkoitettujen yksiköiden on täytettävä

Lisäys 2

Tutkimuslaitosten arviointimenettely

Lisäys 3

Testausselosteiden muotoa koskevat yleiset vaatimukset

Liite VI

Tyyppihyväksyntätodistuksen malli

Lisäys

Luettelo säädöksistä, joiden mukainen ajoneuvotyyppi on

Liite VII

EY-tyyppihyväksyntätodistuksen numerointijärjestelmä

Lisäys

Osan ja erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkki

Liite VIII

Testitulokset

Liite IX

EY-vaatimustenmukaisuustodistus

Liite X

Tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat menettelyt

Liite XI

Erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen EY-tyyppihyväksyntävaatimusten luonne ja vaatimuksia koskevat säännökset

Lisäys 1

Matkailuautot, ambulanssit ja ruumisautot

Lisäys 2

Panssariajoneuvot

Lisäys 3

Pyörätuolin käyttäjille tarkoitetut ajoneuvot

Lisäys 4

Muut erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot (mukaan luettuna erityisryhmä, monilaiteajoneuvot ja matkailuperävaunut)

Lisäys 5

Ajoneuvonosturit

Lisäys 6:

Erikoiskuljetusajoneuvot

Liite XII

Pienten sarjojen ja sarjan viimeisten ajoneuvojen enimmäismäärät

Liite XIII

Luettelo osista tai varusteista, jotka voivat merkittävästi haitata ajoneuvon turvallisuuden tai ympäristönsuojelun tason kannalta olennaisten järjestelmien toimintaa, niiden suorituskykyvaatimukset, asianmukaiset testimenettelyt sekä merkintöjä ja pakkauksia koskevat säännökset

Liite XIV

Luettelo säädösten nojalla myönnetyistä EY-tyyppihyväksynnöistä

Liite XV

Säädökset, joiden osalta valmistaja voidaan nimetä tutkimuslaitokseksi

Lisäys

Valmistajan nimeäminen tutkimuslaitokseksi

Liite XVI

Virtuaalitestausmenetelmien erityiset edellytykset sekä säädökset, joiden osalta valmistaja tai tutkimuslaitos voi käyttää virtuaalitestausmenetelmiä

Lisäys 1

Virtuaalitestausmenetelmien yleiset edellytykset

Lisäys 2

Virtuaalitestausmenetelmien erityiset edellytykset

Lisäys 3

Validoinnin kulku

Liite XVII

Monivaiheisessa EY-tyyppihyväksynnässä noudatettavat menettelyt

Lisäys

Valmistajan lisäkilven malli

Liite XIX

Tämän direktiivin täytäntöönpanoaikataulu tyyppihyväksynnän osalta

Liite XX

Määräajat, jotka koskevat kumottujen direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä

Liite XXI

Vastaavuustaulukko

▼M1




LIITE I

▼M26

TÄYDELLINEN ILMOITUSLUETTELO AJONEUVON, KOMPONENTIN TAI ERILLISEN TEKNISEN YKSIKÖN  ( 5 ) EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ VARTEN

▼M1

Kaikki tässä direktiivissä sekä erityisdirektiiveissä ja -asetuksissa tarkoitetut ilmoituslomakkeet saavat koostua ainoastaan tämän täydellisen luettelon osista ja niissä on noudatettava tämän luettelon kohtien numerointijärjestelmää.

Seuraavat tiedot on toimitettava kolmena kappaleena ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava sopivassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai tähän kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

Jos tässä liitteessä tarkoitetuissa järjestelmissä, osissa tai erillisissä teknisissä yksiköissä on sähköohjattuja toimintoja, tiedot niiden suoritusarvoista on toimitettava.

0.   YLEISTÄ

0.1. Merkki (valmistajan toiminimi): …

0.2. Tyyppi: …

0.2.0.1. Alusta: …

0.2.0.2.  ►C1  Kori/valmis ajoneuvo: ◄

0.2.1. Kaupalliset nimet (jos saatavissa): …

▼M24

0.2.2 Useassa vaiheessa valmistettujen ajoneuvojen osalta perusajoneuvon/edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon tyyppihyväksyntätiedot (tiedot annetaan kaikista vaiheista. Tämä voidaan tehdä matriisilla).

Tyyppi:

Variantti (variantit):

Versio (versiot):

Tyyppihyväksyntänumero, mukaan lukien laajennusnumero: …

▼M26

0.3. Ajoneuvoon/komponenttiin/erilliseen tekniseen yksikköön merkityt tyypin tunnisteet (10)  ( 6 ): …

▼M1

0.3.0.1. Alusta: …

0.3.0.2.  ►C1  Kori/valmis ajoneuvo: ◄

0.3.1. Näiden merkintöjen sijainti: …

0.3.1.1. Alusta: …

0.3.1.2.  ►C1  Kori/valmis ajoneuvo: ◄

0.4. Ajoneuvoluokka ( 7 ): …

0.4.1. Niiden vaarallisten aineiden mukaiset luokittelut, joita ajoneuvo on tarkoitettu kuljettamaan: …

▼M15

0.5. Valmistajan toiminimi ja osoite: …

▼M24

0.5.1 Useassa vaiheessa valmistettujen ajoneuvojen osalta perusajoneuvon/edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistajan toiminimi ja osoite: …

▼M1

0.6. Lakisääteisten kilpien ja merkintöjen sijainti ja kiinnitysmenetelmä ja ajoneuvon valmistenumeron sijainti: …

0.6.1. Alustassa: …

0.6.2. Korissa: …

0.7. (Ei merkintää)

0.8. Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: …

0.9. Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …

▼M26

1.   YLEISET RAKENTEELLISET OMINAISUUDET

1.1 Valokuvat ja/tai piirustukset tyyppiä edustavasta ajoneuvosta/komponentista/erillisestä teknisestä yksiköstä (10) : …

▼M1

1.2. Koko ajoneuvon mittapiirustus: …

1.3. Akseleiden ja pyörien lukumäärä: …

1.3.1. Paripyörillä varustettujen akseleiden lukumäärä ja sijainti: …

1.3.2. Ohjaavien akseleiden lukumäärä ja sijainti: …

1.3.3. Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin): …

1.4. Alusta (jos sellainen on) (yleispiirustus): …

1.5. Pitkittäispalkkien materiaali ( 8 ): …

1.6. Moottorin sijainti ja järjestely: …

1.7. Ohjaamo (etuohjaamo tai tavanomainen ohjaamo) ( 9 ): …

1.8. Ohjauksen kätisyys: vasen/oikea ( 10 ).

1.8.1. Ajoneuvo on varustettu ajettavaksi oikean-/vasemmanpuoleisessa (10)  liikenteessä.

▼M15

1.9. Ilmoitettava, onko vetoajoneuvo tarkoitettu puoliperävaunujen vai muiden perävaunujen vetämiseen ja onko kyseessä puoliperävaunu, keskiakseliperävaunu tai nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu: …

▼M15

1.10. Ilmoitettava, onko ajoneuvo suunniteltu erityisesti lämpötilasäädeltyyn tavarankuljetukseen: …

▼M15

2.   MASSAT JA MITAT ( 11 ) ( 12 ) ( 13 )

(kg ja mm) (viitataan tarvittaessa piirustukseen)

▼M1

2.1.   Akselivälit (täysin kuormitettuna) ( 14 )

2.1.1. Kaksiakseliset ajoneuvot: …

▼M15

2.1.2. Kolmi- tai useampiakseliset ajoneuvot

2.1.2.1. Peräkkäisten akselien akseliväli etummaisesta takimmaiseen: …

2.1.2.2. Kokonaisakseliväli: …

▼M1

2.2.   Vetopöytä

2.2.1. Puoliperävaunujen osalta

2.2.1.1. Puoliperävaunun vetotapin akselin ja puoliperävaunun takimmaisen kohdan välinen etäisyys: …

2.2.1.2. Puoliperävaunun vetotapin akselin ja puoliperävaunun minkä tahansa edessä olevan kohdan välinen enimmäisetäisyys: …

2.2.1.3. Puoliperävaunun erikoisakseliväli (siten kuin se on määritelty direktiivin 97/27/EY liitteessä I olevassa 7.6.1.2 kohdassa): …

2.2.2. Puoliperävaunun vetoautojen osalta

2.2.2.1. Vetopöydän etäisyys akseliston painopisteestä (vähimmäis- ja enimmäisetäisyys; keskeneräisen ajoneuvon osalta ilmoitetaan sallitut arvot) ( 15 ): …

2.2.2.2. Vetopöydän (standardoitu) enimmäiskorkeus ( 16 ): …

2.3.   Akselien raidevälit ja -leveydet

2.3.1. Kunkin ohjaavan akselin raideväli ( 17 ): …

2.3.2. Kaikkien muiden akseleiden raideväli (17) : …

2.3.3. Leveimmän taka-akselin leveys: …

2.3.4. Etumaisen akselin leveys (renkaiden uloimmasta reunasta mitattuna lukuun ottamatta renkaiden pullistumia lähellä maanpintaa): …

2.4.   Ajoneuvon mitat (äärimitat)

2.4.1. Alusta ilman koria

2.4.1.1. Pituus ( 18 ): …

2.4.1.1.1. Suurin sallittu pituus: …

2.4.1.1.2. Pienin sallittu pituus: …

2.4.1.1.3. Perävaunun vetoaisan suurin sallittu pituus ( 19 ): …

2.4.1.2. Leveys ( 20 ): …

2.4.1.2.1. Suurin sallittu leveys: …

2.4.1.2.2. Pienin sallittu leveys: …

2.4.1.3. Korkeus (ajokunnossa) ( 21 ) (jos pyöräntuentaa voidaan säätää korkeussuunnassa, ilmoitetaan tavallinen ajoasento): …

2.4.1.4. Etuylitys ( 22 ): …

2.4.1.4.1. Lähestymiskulma ( 23 ): … astetta.

2.4.1.5. Takaylitys ( 24 ): …

2.4.1.5.1. Jättökulma ( 25 ): … astetta.

2.4.1.5.2. Kytkentäkohdan pienin ja suurin sallittu ylitys ( 26 ): …

2.4.1.6. Maavara (sellaisena kuin se liitteessä II olevan A jakson 4.5 kohdassa määritellään)

2.4.1.6.1. Akselien välillä: …

2.4.1.6.2. Etuakselien kohdalla: …

2.4.1.6.3. Taka-akselien kohdalla: …

2.4.1.7. Ramppikulma ( 27 ): … astetta.

2.4.1.8. Korin ja/tai sisusteiden ja/tai varusteiden ja/tai hyötykuorman painopisteen äärimmäiset sallitut sijainnit: …

2.4.2. Alustat, joissa on kori

2.4.2.1. Pituus (18) : …

2.4.2.1.1. Kuormausalueen pituus: …

2.4.2.1.2. Perävaunun vetoaisan suurin sallittu pituus (19) : …

2.4.2.2. Leveys (20) : …

2.4.2.2.1. Seinien paksuus (lämpötilasäädeltyyn tavarankuljetukseen suunniteltujen ajoneuvojen osalta): …

2.4.2.3. Korkeus (ajokunnossa) (21)  (jos pyöräntuentaa voidaan säätää korkeussuunnassa, ilmoitetaan tavallinen ajoasento): …

2.4.2.4. Etuylitys (132) : …

2.4.2.4.1. Lähestymiskulma (23) : … astetta.

2.4.2.5. Takaylitys (24) : …

2.4.2.5.1. Jättökulma (25) : … astetta.

2.4.2.5.2. Kytkentäkohdan pienin ja suurin sallittu ylitys (26) : …

2.4.2.6. Maavara (sellaisena kuin se liitteessä II olevan A jakson 4.5 kohdassa määritellään)

2.4.2.6.1. Akselien välillä: …

2.4.2.6.2. Etuakselien kohdalla: …

2.4.2.6.3. Taka-akselien kohdalla: …

2.4.2.7. Ramppikulma (27) : … astetta.

2.4.2.8. Hyötykuorman painopisteen äärimmäiset sallitut sijainnit (kun on kyse epätasaisesti jakautuneesta kuormasta): …

2.4.2.9. (M2- ja M3-luokan) ajoneuvon painopisteen äärimmäiset sijainnit teknisesti suurimmalla sallitulla kuormalla pituus-, sivu- ja pystysuunnassa: …

2.4.3. Ilman alustaa hyväksytyn korin osalta (M2- ja M3-luokan ajoneuvot)

2.4.3.1. Pituus (18) : …

2.4.3.2. Leveys (20) : …

2.4.3.3. Nimelliskorkeus (ajokunnossa) (21)  suunniteltujen alustatyyppien osalta (jos pyöräntuentaa voidaan säätää korkeussuunnassa, ilmoitetaan tavallinen ajoasento): …

▼M15

2.5.  Keskeneräisten ajoneuvojen osalta ohjaavien akseleiden vähimmäismassa:

2.6.    Ajokuntoisen ajoneuvon massa ( 28 )

a) kunkin variantin suurin ja pienin arvo: …

b) kunkin version massa (matriisi on esitettävä): …

▼M28

2.6.1. Tämän massan jakaantuminen akseleille ja puoliperävaunun, nivelöimättömällä vetoaisalla varustetun perävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus:

a) kunkin variantin suurin ja pienin massa: …

b) kunkin version massa (on esitettävä matriisi): …

▼M15

2.6.2. Lisävarusteiden massa (ks. asetuksen (EU) N:o 1230/2012 2 artiklan 5 kohdassa annettu määritelmä) ( 29 ): …

▼M1

2.7. Keskeneräisen ajoneuvon osalta valmistajan ilmoittama valmistuneen ajoneuvon vähimmäismassa: …

2.7.1. Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus: …

2.8. Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna ( 30 ) ( 31 ): …

2.8.1. Tämän massan jakautuminen akseleille ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus (31) : …

2.9.  Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa:

▼M15

2.10.  Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu massa:

2.11.  Suurin teknisesti sallittu vetoajoneuvon hinattava massa:

▼M1

2.11.1. Varsinainen perävaunu: …

2.11.2. Puoliperävaunu: …

2.11.3. Keskiakseliperävaunu: …

2.11.3.1. Kytkentäylityksen ( 32 ) ja akselivälin suurin suhde: …

2.11.3.2. Suurin V-arvo: … kN.

▼M15

2.11.4. Nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu: …

2.11.5. Yhdistelmän suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (31) : …

▼M1

2.11.6. Jarruttoman perävaunun enimmäismassa: …

▼M15

2.12.    Suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa:

2.12.1. Vetoajoneuvo: …

2.12.2. Puoliperävaunu, keskiakseliperävaunu tai nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu: …

▼M1

2.12.3. Suurin sallittu kytkentälaitteen massa (jos valmistaja ei asenna kytkentälaitetta): …

2.13.  Pyyhkäisyala ajoneuvon takana (sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 97/27/EY liitteessä I olevassa 7.6.2 ja 7.6.3 kohdassa): …

2.14.  Moottoritehon ja suurimman massan suhde: … kW/kg.

2.14.1. Moottoritehon ja suurimman teknisesti sallitun kuormitetun yhdistelmän kokonaismassan suhde (sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 97/27/EY liitteessä I olevassa 7.10 kohdassa): … kW/kg.

2.15.  Mäestälähtökyky (perävaunuun kytkemätön ajoneuvo) ( 33 ): … %.

▼M15

2.16.    Suurimmat rekisteröinnissä ja käytössä sallitut massat (valinnainen)

2.16.1. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu kokonaismassa: …

2.16.2. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu massa kutakin akselia kohti ja, jos kyseessä on puoliperävaunu tai keskiakseliperävaunu, valmistajan ilmoittama kytkentäkohtaan kohdistuva suunniteltu kuorma, jos tämä kuorma on pienempi kuin suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa: …

2.16.3. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu massa kutakin akseliryhmää kohti: …

2.16.4. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu hinattava massa: …

2.16.5. Yhdistelmän suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu massa: …

▼M16

2.17.

Monivaiheiseen tyyppihyväksyntään toimitettu ajoneuvo (ainoastaan, kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 715/2007 soveltamisalaan kuuluvat luokan N1 keskeneräiset tai valmistuneet ajoneuvot): kyllä/ei (10) 

2.17.1.

Perusajoneuvon massa ajokunnossa: … kg.

2.17.2.

Asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä XII olevan 5 kohdan mukaisesti laskettu oletuslisämassa: … kg.

▼M28

3.   KÄYTTÖENERGIANMUUNNIN ( 34 )

3.1.   Käyttöenergianmuuntimien valmistaja: …

3.1.1. Valmistajan merkitsemä koodi (merkittynä käyttöenergianmuuntimeen, tai muut tunnistustavat): …

▼M1

3.1.2. Hyväksyntänumero (tarvittaessa) polttoaineen ominaisuuksia koskevin merkinnöin:…

(ainoastaan raskaat hyötyajoneuvot)

3.2.   Polttomoottori

3.2.1.   Moottorin ominaisuudet

▼M21

3.2.1.1. Toimintaperiaate: kipinäsytytys/puristussytytys/kaksipolttoaine (10) 

nelitahtinen/kaksitahtinen/kiertomoottori (10) 

▼M21

3.2.1.1.1. Kaksipolttoainemoottorin tyyppi: Tyyppi 1A/1B/2A/2B/3B (10)  ( 35 )

3.2.1.1.2. Kaasuenergiasuhde WHTC-testisyklin lämpimällä osalla: … %

▼M1

3.2.1.2. Sylinterien lukumäärä ja järjestely: …

3.2.1.2.1. Halkaisija ( 36 ): … mm

3.2.1.2.2. Iskunpituus (36) : … mm

3.2.1.2.3. Sytytysjärjestys: …

3.2.1.3. Sylinteritilavuus ( 37 ): … cm3

3.2.1.4. Volumetrinen puristussuhde ( 38 ): …

3.2.1.5. Piirustukset palotilasta, männänpäästä ja, kun on kyse ottomoottoreista, männänrenkaista: …

3.2.1.6. Moottorin nimellinen joutokäyntinopeus (38) : …… rpm

3.2.1.6.1. Moottorin suuri joutokäyntinopeus (38) : …… rpm

▼M21

3.2.1.6.2. Joutokäynti dieselillä: kyllä/ei (10)  (35) 

▼M1

3.2.1.7. Valmistajan ilmoittama hiilimonoksidipitoisuus pakokaasun tilavuudesta moottorin käydessä joutokäyntiä (ainoastaan ottomoottorit) (38) : … %

▼M28

3.2.1.8. Nimellisteho ( 39 ): … kW pyörimisnopeudella … rpm (valmistajan ilmoittama arvo)

▼M1

3.2.1.9. Valmistajan ilmoittama moottorin suurin sallittu pyörintänopeus: …… rpm

3.2.1.10. Suurin nettovääntömomentti (39) : … Nm pyörintänopeudella … rpm (valmistajan ilmoittama arvo)

▼M11

3.2.1.11. (Vain Euro VI) Valmistajan viittaukset asetuksen (EU) N:o 582/2011 5, 7 ja 9 artiklassa tarkoitettuihin asiakirjoihin, joiden avulla hyväksyntäviranomainen voi arvioida moottorin sisäiset päästöjenrajoitusstrategiat ja -järjestelmät varmistaakseen, että typen oksidien rajoitusjärjestelmät toimivat asianmukaisesti

▼M1

3.2.2.   Polttoaine

▼M21

3.2.2.1. Kevyet hyötyajoneuvot: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / maakaasu tai biometaani / etanoli (E 85) / biodiesel / vety / H2NG (10)  ( 40 )

▼M28

3.2.2.1.1. RON-luku, lyijytön: …

▼M21

3.2.2.2. Raskaat hyötyajoneuvot: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / H-ryhmän maakaasu / L-ryhmän maakaasu / HL-ryhmän maakaasu / etanoli (ED95) / etanoli (E85) / nesteytetty maakaasu (LNG) / LNG20 (10)  (40) 

▼M11

3.2.2.2.1. (Vain Euro VI) Valmistajan ilmoittamat polttoaineet, joita moottorissa voidaan käyttää, asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä I olevan 1.1.2 kohdan mukaisesti (soveltuvin osin)

▼M1

3.2.2.3. Polttonestesäiliön täyttöaukko: rajoitettu täyttöaukko/merkintä (10) 

3.2.2.4. Ajoneuvon polttoainetyyppi: yhdellä tai kahdella polttoaineella toimiva tai polttoainevaatimuksiltaan joustava (flex fuel -ajoneuvo) (10) 

3.2.2.5. Biopolttoaineen enimmäismäärä polttoaineessa tilavuusprosentteina (valmistajan ilmoittama arvo): …

3.2.3.   Polttonestesäiliö(t)

3.2.3.1. Polttoaineen käyttösäiliö(t)

3.2.3.1.1. Kunkin säiliön lukumäärä ja tilavuus: …

3.2.3.1.1.1. Materiaali: …

3.2.3.1.2. Piirustukset ja tekninen kuvaus säiliöistä, myös kaikista ilmastointi- ja tuuletusjärjestelmien liittimistä ja putkista, lukoista, venttiileistä sekä kiinnityslaitteista: …

3.2.3.1.3. Piirustus, jossa selvästi esitetään säiliöiden sijainti ajoneuvossa: …

3.2.3.2. Polttoaineen varasäiliö(t)

3.2.3.2.1. Kunkin säiliön lukumäärä ja tilavuus: …

3.2.3.2.1.1. Materiaali: …

3.2.3.2.2. Piirustukset ja tekninen kuvaus säiliöstä (säiliöistä), myös kaikista ilmastointi- ja tuuletusjärjestelmien liittimistä ja putkista, lukoista, venttiileistä sekä kiinnityslaitteista: …

3.2.3.2.3. Piirustus, jossa selvästi esitetään säiliön (säiliöiden) sijainti ajoneuvossa: …

3.2.4.   Polttoaineen syöttö

3.2.4.1. Kaasuttimilla: kyllä/ei (10) 

▼M21

3.2.4.2. Polttoaineen ruiskutuksella (puristussytytys tai kaksipolttoaine ainoastaan): kyllä/ei (10) 

▼M28

3.2.4.2.1. Järjestelmän kuvaus (yhteispaineruiskutus / yksikkösuuttimet / jakajapumppu jne.): …

▼M1

3.2.4.2.2. Toimintaperiaate: suora ruiskutus/esikammio/pyörrekammio (10) 

▼M28

3.2.4.2.3. Ruiskutuspumppu/jakajapumppu

▼M1

3.2.4.2.3.1. Merkit: …

3.2.4.2.3.2. Tyypit: …

3.2.4.2.3.3. Suurin polttoaineen virtausmäärä (10)  (38) : … mm3/isku tai jakso moottorin pyörintänopeudella: … rpm tai vaihtoehtoisesti ominaiskaavio: …

(Jos moottorissa on ahtopaineen säätö, ilmoitetaan polttoaineen virtausmäärän ja ahtopaineen suhde moottorin pyörintänopeuteen)

3.2.4.2.3.4. Ruiskutuksen ennakkosäädin (38) : …

3.2.4.2.3.5. Ruiskutusennakon käyrä (38) : …

3.2.4.2.3.6. Kalibrointimenettely: testipenkki/moottori (10) 

▼M28

3.2.4.2.4. Moottorin nopeudenrajoitin

▼M1

3.2.4.2.4.1. Tyyppi: …

3.2.4.2.4.2. Ryntäysnopeus

3.2.4.2.4.2.1. Ryntäysnopeus kuormitettuna: … rpm

3.2.4.2.4.2.2. Ryntäysnopeus kuormittamattomana: … rpm

3.2.4.2.4.2.3. Joutokäyntinopeus: … rpm

3.2.4.2.5. Ruiskutusputkisto (ainoastaan raskaat hyötyajoneuvot)

3.2.4.2.5.1. Pituus: … mm

3.2.4.2.5.2. Sisähalkaisija: … mm

3.2.4.2.5.3. Yhteispaineruiskutus (common rail), merkki ja tyyppi: …

3.2.4.2.6. Ruiskutussuuttimet

3.2.4.2.6.1. Merkit: …

3.2.4.2.6.2. Tyypit: …

3.2.4.2.6.3. Avautumispaine (38) : … kPa tai ominaiskaavio (38) : …

3.2.4.2.7. Kylmäkäynnistysjärjestelmä

3.2.4.2.7.1. Merkit: …

3.2.4.2.7.2. Tyypit: …

3.2.4.2.7.3. Kuvaus: …

3.2.4.2.8. Apukäynnistyslaite

3.2.4.2.8.1. Merkit: …

3.2.4.2.8.2. Tyypit: …

3.2.4.2.8.3. Järjestelmän kuvaus: …

3.2.4.2.9. Elektronisesti ohjattu ruiskutus: kyllä/ei (10) 

3.2.4.2.9.1. Merkit: …

3.2.4.2.9.2. Tyypit:

▼M28

3.2.4.2.9.3. Järjestelmän kuvaus

▼M1

3.2.4.2.9.3.1. Elektronisen säätöyksikön (ECU) merkki ja tyyppi: …

▼M28

3.2.4.2.9.3.1.1. ECU-yksikön ohjelmistoversio: …

▼M1

3.2.4.2.9.3.2. Polttoaineen säätimen merkki ja tyyppi: …

3.2.4.2.9.3.3. Ilmanvirtausanturin merkki ja tyyppi: …

3.2.4.2.9.3.4. Polttoaineen jakajan merkki ja tyyppi: …

3.2.4.2.9.3.5. Kuristustilan merkki ja tyyppi: …

▼M28

3.2.4.2.9.3.6. Jäähdytysnesteen lämpötila-anturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …

3.2.4.2.9.3.7. Ilman lämpötila-anturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …

3.2.4.2.9.3.8. Ilmanpaineanturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …

▼M1

3.2.4.2.9.3.9. Ohjelmiston kalibrointinumerot: …

3.2.4.3. Polttoaineen suihkutuksella (ainoastaan ottomoottorit): kyllä/ei (10) 

3.2.4.3.1. Toimintaperiaate: imusarja (yksi/monipiste/suorasuihkutus (10)  / muu (määritellään): …

3.2.4.3.2. Merkit: …

3.2.4.3.3. Tyypit: …

3.2.4.3.4. Järjestelmän kuvaus (muiden kuin jatkuvaruiskutteisten järjestelmien osalta annetaan vastaavat tiedot): …

3.2.4.3.4.1. Elektronisen säätöyksikön (ECU) merkki ja tyyppi: …

▼M28

3.2.4.3.4.1.1. ECU-yksikön ohjelmistoversio: …

▼M1

3.2.4.3.4.2. Polttoaineen säätimen merkki ja tyyppi: …

▼M28

3.2.4.3.4.3. Ilmanvirtausanturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …

▼M1

3.2.4.3.4.4. Polttoaineen jakajan merkki ja tyyppi: …

3.2.4.3.4.5. Paineensäätimen merkki ja tyyppi: …

3.2.4.3.4.6. Mikrokytkimen merkki ja tyyppi: …

3.2.4.3.4.7. Joutokäynnin säätöruuvin merkki ja tyyppi: …

3.2.4.3.4.8. Kuristustilan merkki ja tyyppi: …

▼M28

3.2.4.3.4.9. Jäähdytysnesteen lämpötila-anturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …

3.2.4.3.4.10. Ilman lämpötila-anturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …

3.2.4.3.4.11. Ilmanpaineanturin merkki ja tyyppi tai toimintaperiaate: …

▼M1

3.2.4.3.4.12. Ohjelmiston kalibrointinumero(t): …

▼M28

3.2.4.3.5. Ruiskutussuuttimet

▼M1

3.2.4.3.5.1. Merkki: …

3.2.4.3.5.2. Tyyppi: …

3.2.4.3.6. Suihkutuksen ennakkosäädin: …

3.2.4.3.7. Kylmäkäynnistysjärjestelmä

3.2.4.3.7.1. Toimintaperiaatteet: …

3.2.4.3.7.2. Toimintarajat/säädöt (10)  (38) : …

3.2.4.4. Syöttöpumppu

3.2.4.4.1. Paine (38) : … kPa tai ominaiskaavio (38) : …

▼M28

3.2.4.4.2. Merkit: …

3.2.4.4.3. Tyypit: …

▼M1

3.2.5.   Sähköjärjestelmä

3.2.5.1. Nimellisjännite: … V, positiivinen/negatiivinen maatto (10) 

3.2.5.2. Generaattori

3.2.5.2.1. Tyyppi: …

3.2.5.2.2. Nimellisteho: … VA

3.2.6.   Sytytysjärjestelmä (ainoastaan ottomoottorit)

3.2.6.1. Merkit: …

3.2.6.2. Tyypit: …

3.2.6.3. Toimintaperiaate: …

3.2.6.4. Sytytyksen ennakkokäyrä tai -kartta (38) : …

3.2.6.5. Staattinen sytytyksen ajoitus (38) : …… astetta ennen yläkuolokohtaa

3.2.6.6. Sytytystulpat

3.2.6.6.1. Merkki: …

3.2.6.6.2. Tyyppi: …

3.2.6.6.3. Kärkiväli: … mm

3.2.6.7. Sytytyspuolat

3.2.6.7.1. Merkki: …

3.2.6.7.2. Tyyppi: …

3.2.7.   Jäähdytysjärjestelmä: neste/ilma (10) 

3.2.7.1. Moottorin lämpötilan ohjausmekanismin nimellinen asetusarvo: …

3.2.7.2. Neste

3.2.7.2.1. Nesteen tyyppi: …

3.2.7.2.2. Kiertopumput: kyllä/ei (10) 

3.2.7.2.3. Ominaisuudet: … tai

3.2.7.2.3.1. Merkit: …

3.2.7.2.3.2. Tyypit: …

3.2.7.2.4. Välityssuhteet: …

3.2.7.2.5. Tuulettimen ja sen käyttömekanismin kuvaus: …

3.2.7.3. Ilma

3.2.7.3.1. Puhallin: kyllä/ei (10) 

3.2.7.3.2. Ominaisuudet: …… tai

3.2.7.3.2.1. Merkit: …

3.2.7.3.2.2. Tyypit: …

3.2.7.3.3. Välityssuhteet: …

3.2.8.   Imujärjestelmä

3.2.8.1. Ahdin: kyllä/ei (10) 

3.2.8.1.1. Merkit: …

3.2.8.1.2. Tyypit: …

3.2.8.1.3. Järjestelmän kuvaus (esim. suurin ahtopaine: … kPa; ohivirtausläppä, jos sellainen on): …

3.2.8.2. Välijäähdytin: kyllä/ei (10) 

3.2.8.2.1. Tyyppi: ilma-ilma/ilma-vesi (10) 

3.2.8.3. Imun alipaine moottorin nimellispyörintänopeudella ja 100 prosentin kuormituksella (ainoastaan dieselmoottorit)

3.2.8.3.1. pienin sallittu: … kPa

3.2.8.3.2. suurin sallittu: … kPa

▼M11

3.2.8.3.3. (Vain Euro VI) Imun todellinen alipaine moottorin nimellispyörintänopeudella ja ajoneuvon 100 prosentin kuormituksella: … kPa

▼M1

3.2.8.4. Imuputkien ja niiden apulaitteiden kuvaus ja piirustukset (kokoojakammio, lämmityslaite, lisäimuaukot jne.): …

3.2.8.4.1. Imusarjan kuvaus (myös piirustukset ja/tai valokuvat): …

3.2.8.4.2. Ilmansuodatin, piirustukset: …… tai

3.2.8.4.2.1. Merkit: …

3.2.8.4.2.2. Tyypit: …

3.2.8.4.3. Imuäänen vaimennin, piirustukset: …… tai

3.2.8.4.3.1. Merkit: …

3.2.8.4.3.2. Tyypit: …

3.2.9.   Pakojärjestelmä

3.2.9.1. Pakosarjan kuvaus ja/tai piirustus: …

3.2.9.2. Pakojärjestelmän kuvaus ja/tai piirustus: …

▼M21

3.2.9.2.1. (Vain Euro VI) Sellaisten pakojärjestelmän osien kuvaus ja/tai piirustus, jotka ovat osa moottorijärjestelmää

▼M1

3.2.9.3. Suurin sallittu pakokaasun vastapaine moottorin nimellispyörintänopeudella ja 100 prosentin kuormituksella (ainoastaan dieselmoottorit): … kPa

▼M11

3.2.9.3.1. (Vain Euro VI) Pakokaasun todellinen vastapaine moottorin nimellispyörintänopeudella ja ajoneuvon 100 prosentin kuormituksella (vain puristussytytysmoottorit): … kPa

▼M1

3.2.9.4. Pakoäänenvaimentimien tyyppi, merkintä: …

milloin oleellista ulkopuolisen melun kannalta: melua rajoittavat toimenpiteet moottoritilassa ja moottorissa: …

3.2.9.5. Pakoaukon sijainti: …

3.2.9.6. Kuitumaisia aineita sisältävä pakoäänenvaimennin: …

▼M21

3.2.9.7. Täydellisen pakojärjestelmän tilavuus: … dm3

3.2.9.7.1. (Vain Euro VI) Hyväksyttävä pakojärjestelmän tilavuus: … dm3

▼M21

3.2.9.7.2. (Vain Euro VI) Osana moottorijärjestelmää olevan pakojärjestelmän tilavuus: … dm3

▼M1

3.2.10.  Imu- ja pakoaukkojen pienimmät poikkipinnat:

3.2.11.   Venttiilien ajoitus tai vastaavat tiedot

3.2.11.1. Suurin venttiilin nosto, avautumis- ja sulkeutumiskulmat tai vaihtoehtoisten jakojärjestelmien ajoituksen yksityiskohdat ylä- ja alakuolokohtaan nähden: Pienin ja suurin ajoitus vaihtelevassa ajoitusjärjestelmässä: …

3.2.11.2. Vertailu- ja/tai säätöalueet (10) : …

3.2.12.   Ilmansaastumisen estämiseksi suoritetut toimenpiteet

3.2.12.1. Laitteet kampikammiokaasujen kierrättämiseksi (kuvaus ja piirustukset): …

▼M11

3.2.12.1.1. (Vain Euro VI) Laitteet kampikammiokaasujen kierrättämiseksi: kyllä/ei (2)

jos kyllä, kuvaus ja piirustukset,

jos ei, edellytetään vastaavuutta asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen V kanssa

▼M28

3.2.12.2. Pilaantumista rajoittavat laitteet (jos niitä ei mainita muussa kohdassa)

3.2.12.2.1. Katalysaattori

▼M1

3.2.12.2.1.1. Katalysaattorien ja katalyyttielementtien lukumäärä (tiedot jokaisesta erillisestä yksiköstä): …

3.2.12.2.1.2. Katalysaattorien mitat, muoto ja tilavuus: …

▼M30

3.2.12.2.1.3. Katalysaattorin toimintatapa: … (hapettava, kolmitie, LNT, SCR, LNC tai muu)

▼M1

3.2.12.2.1.4. Jalometallien kokonaissisältö: …

3.2.12.2.1.5. Suhteellinen pitoisuus: …

3.2.12.2.1.6. Substraatti (rakenne ja materiaali): …

3.2.12.2.1.7. Kennotiheys: …

3.2.12.2.1.8. Katalysaattorien kotelointityyppi: …

3.2.12.2.1.9. Katalysaattorien sijainti (paikka ja vertailuetäisyys pakojärjestelmässä): …

3.2.12.2.1.10. Lämpökilpi: kyllä/ei (10) 

▼M28

3.2.12.2.1.11. Tavanomainen käyttölämpötila-alue: … °C

▼M1

3.2.12.2.1.12. Katalysaattorin merkki: …

3.2.12.2.1.13. Yksilöivä osanumero: …

▼M28

3.2.12.2.2. Anturit

3.2.12.2.2.1. Happianturi: kyllä/ei (10) 

3.2.12.2.2.1.1. Merkki: …

3.2.12.2.2.1.2. Sijainti: …

3.2.12.2.2.1.3. Säätöalue: …

3.2.12.2.2.1.4. Tyyppi tai toimintaperiaate: …

3.2.12.2.2.1.5. Yksilöivä osanumero: …

3.2.12.2.2.2. NOx-anturi: kyllä/ei (10) 

3.2.12.2.2.2.1. Merkki: …

3.2.12.2.2.2.2. Tyyppi: …

3.2.12.2.2.2.3. Sijainti: …

3.2.12.2.2.3. Hiukkasanturi: kyllä/ei (10) 

3.2.12.2.2.3.1. Merkki: …

3.2.12.2.2.3.2. Tyyppi: …

3.2.12.2.2.3.3. Sijainti: …

▼M1

3.2.12.2.3. Ilman suihkutus: kyllä/ei (10) 

3.2.12.2.3.1. Tyyppi (ilmapulssi, ilmapumppu jne.): …

3.2.12.2.4. Pakokaasun takaisinkierrätys: kyllä/ei (10) 

▼M28

3.2.12.2.4.1. Ominaisuudet (merkki, tyyppi, virtaus, korkea paine / matala paine / yhdistetty paine jne.): …

3.2.12.2.4.2. Vesijäähdytteinen järjestelmä (täsmennetään kunkin EGR-järjestelmän osalta, esim. korkea paine / matala paine / yhdistetty paine): kyllä/ei (10) 

3.2.12.2.5. Haihtumispäästöjen rajoitusjärjestelmä (vain bensiini- ja etanolikäyttöiset moottorit): kyllä/ei (10) 

3.2.12.2.5.1. Laitteiden yksityiskohtainen kuvaus: …

3.2.12.2.5.2. Piirustus haihtumispäästöjen rajoitusjärjestelmästä: …

3.2.12.2.5.3. Piirustus hiilisäiliöstä: …

3.2.12.2.5.4. Säiliössä olevan hiilen massa: … g

3.2.12.2.5.5. Polttonestesäiliön kaavio tilavuus- ja materiaalitietoineen (vain bensiini- ja etanolikäyttöiset moottorit): …

3.2.12.2.5.6. Piirustus ja kaavio polttonestesäiliön ja pakojärjestelmän välisestä lämpökilvestä: …

▼M1

3.2.12.2.6. Hiukkasloukku: kyllä/ei (10) 

3.2.12.2.6.1. Hiukkasloukun mitat, muoto ja tilavuus: …

3.2.12.2.6.2. Hiukkasloukun rakenne: …

3.2.12.2.6.3. Sijainti (vertailuetäisyys pakojärjestelmässä): …

▼M28 —————

▼M28

3.2.12.2.6.4. Hiukkasloukun merkki: …

3.2.12.2.6.5. Yksilöivä osanumero: …

▼M1

3.2.12.2.6.7. Tavanomainen käyttölämpötilan (K) ja paineen (kPa) alue (ainoastaan raskaat hyötyajoneuvot)

3.2.12.2.6.8. Jaksoittaisen regeneraation osalta (ainoastaan raskaat hyötyajoneuvot)

3.2.12.2.6.8.1. ETC-testisyklien määrä kahden regeneraation välillä (n1): … ►M11   (ei sovelleta Euro VI -vaiheeseen) ◄

▼M11

3.2.12.2.6.8.1.1. (Vain Euro VI) Niiden WHTC-testisyklien määrä (n), joihin ei sisälly regeneraatiota

▼M1

3.2.12.2.6.8.2. ETC-testisyklien määrä regeneraation aikana (n2): … ►M11   (ei sovelleta Euro VI -vaiheeseen) ◄

▼M11

3.2.12.2.6.8.2.1. (Vain Euro VI) Niiden WHTC-testisyklien määrä (nR), joihin sisältyy regeneraatio

3.2.12.2.6.9. Muut järjestelmät: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.6.9.1. Kuvaus ja toiminta

▼M28

3.2.12.2.7. Ajoneuvon sisäinen valvontajärjestelmä (OBD-järjestelmä): kyllä/ei (1): …

3.2.12.2.7.0.1. (Vain Euro VI) Moottoriperheeseen kuuluvien OBD-moottoriperheiden lukumäärä

3.2.12.2.7.0.2. (Vain Euro VI) Luettelo OBD-moottoriperheistä (soveltuvin osin)

3.2.12.2.7.0.3. (Vain Euro VI) Sen OBD-moottoriperheen numero, johon kantamoottori tai moottori kuuluu: …

3.2.12.2.7.0.4. (Vain Euro VI) Valmistajan viittaukset OBD-järjestelmän hyväksyntää varten tarvittaviin OBD-asiakirjoihin, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 582/2011 5 artiklan 4 kohdan c alakohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa ja jotka eritellään mainitun asetuksen liitteessä X

3.2.12.2.7.0.5. (Vain Euro VI) Tapauksen mukaan asiakirjat, jotka koskevat OBD-järjestelmällä varustetun moottorijärjestelmän asentamista ajoneuvoon

3.2.12.2.7.0.6. (Vain Euro VI) Tapauksen mukaan valmistajan viittaus asiakirjoihin, jotka liittyvät hyväksytyn moottorin OBD-järjestelmän asentamiseen ajoneuvoon

▼M21 —————

▼M1

3.2.12.2.7.1. Kirjallinen kuvaus ja/tai piirros virhetoiminnan ilmaisimesta: …

3.2.12.2.7.2. Luettelo kaikista OBD-järjestelmän valvomista osista ja niiden tarkoituksesta: …

3.2.12.2.7.3. Kirjallinen kuvaus (toiminnan perusperiaatteet) seuraavista:

3.2.12.2.7.3.1. Ottomoottorit

3.2.12.2.7.3.1.1. Katalysaattorin valvonta: …

3.2.12.2.7.3.1.2. Sytytyskatkojen havaitseminen: …

3.2.12.2.7.3.1.3. Happianturin valvonta: …

3.2.12.2.7.3.1.4. Muut osat, joita sisäinen valvontajärjestelmä valvoo: …

3.2.12.2.7.3.2. Dieselmoottorit: …

3.2.12.2.7.3.2.1. Katalysaattorin valvonta: …

3.2.12.2.7.3.2.2. Hiukkasloukun valvonta: …

3.2.12.2.7.3.2.3. Sähköisen polttoaineensyöttöjärjestelmän valvonta: …

3.2.12.2.7.3.2.4. deNOx-järjestelmän valvonta: …

3.2.12.2.7.3.2.5. Muut osat, joita sisäinen valvontajärjestelmä valvoo: …

3.2.12.2.7.4. Vianilmaisimen aktivoitumisehdot (kiinteä ajokertamäärä tai tilastollinen menetelmä): …

3.2.12.2.7.5. Luettelo kaikista sisäisen valvontajärjestelmän tuloskoodeista ja tietojen esitysmuodosta (selityksin varustettuna): …

3.2.12.2.7.6. Ajoneuvon valmistajan on toimitettava erityisesti seuraavat lisätiedot, jotta sisäisen valvontajärjestelmän kanssa yhteensopivien varaosien sekä vianmääritykseen käytettävien välineiden ja testilaitteiden valmistus on mahdollista.

3.2.12.2.7.6.1. Ajoneuvon alkuperäisessä tyyppihyväksynnässä käytettyjen esivakauttavien syklien tyypin ja lukumäärän kuvaus.

3.2.12.2.7.6.2. Ajoneuvon alkuperäisessä tyyppihyväksynnässä OBD-järjestelmän valvoman osan osalta käytetyn OBD-järjestelmän demonstraatiosyklin tyypin kuvaus.

►M30  3.2.12.2.7.6.3. ◄  Kattava asiakirja, jossa kuvataan kaikki ne osat, joita tarkkaillaan sensorilla vianmääritykseen ja vianilmaisimen aktivoitumiseen liittyvän järjestelmän yhteydessä (käyntijaksojen kiinteä lukumäärä tai tilastollinen menetelmä), mukaan luettuna sensorilla tarkkailtujen merkityksellisten toissijaisten parametrien luettelo kunkin OBD-järjestelmällä valvotun osan osalta. Luettelo kaikista OBD-järjestelmän niistä tuloskoodeista ja niiden tietojen esitysmuodosta (selityksin varustettuna), jotka koskevat päästöihin liittyviä ja päästöihin liittymättömiä yksittäisiä käyttövoimajärjestelmän osia, kun osan valvontaa käytetään vianilmaisimen aktivoitumisen määrittämiseen, mukaan luettuna tyhjentävä selitys erityisesti palvelussa $05 (testiarvot ID $21-FF) ja palvelussa $06 annetuista tiedoista.

Jos kyse on ajoneuvotyypeistä, jotka käyttävät tietoyhteyttä ISO-standardin 15765-4 ”Road vehicles – Diagnostics on Controller Area Network (CAN) – Part 4: Requirements for emissions-related systems” mukaisesti, palvelussa $06 (testiarvot ID $00-FF) annetuista tiedoista on annettava tyhjentävä selitys jokaisen tuetun OBD-valvonta-ID:n osalta.

3.2.12.2.7.6.4. Edellä vaaditut tiedot voidaan määrittää täydentämällä taulukko jäljempänä kuvatulla tavalla.

3.2.12.2.7.6.4.1.  ►M28  Light-duty vehicles  ◄



Komponentti

Vian tunnuskoodi

Seurantajärjestelmä

Vianmääritysperusteet

Vianilmaisimen aktivoitumisperusteet

Toissijaiset parametrit

Vakauttaminen

Demonstraatiotesti

Katalysaattori

P0420

Happisensori 1:n ja 2:n signaalit

Sensori 1:n ja 2:n signaalien erot

Kolmas sykli

Moottorin pyörintänopeus ja kuormitus, A/F-moodi, katalysaattorin lämpötila

Kaksi tyyppi I -sykliä

Tyyppi I

3.2.12.2.7.6.4.2.  Raskaat hyötyajoneuvot:



Komponentti

Vian tunnuskoodi

Seurantajärjestelmä

Vianmääritysperusteet

Vianilmaisimen aktivoitumisperusteet

Toissijaiset parametrit

Vakauttaminen

Demonstraatiotesti

SCR-katalyytti

Pxxx

NOx sensori 1:n ja 2:n signaalit

Sensori 1:n ja 2:n signaalien erot

Kolmas sykli

Moottorin pyörintänopeus ja kuormitus, katalyytin lämpötila, reagenssin toiminta

Kolme OBD-testisykliä (kolme lyhyttä ESC-sykliä)

OBD-testisykli (lyhyt ESC-sykli)

▼M21

3.2.12.2.7.6.5. (Vain Euro VI) OBD-yhteyskäytäntöstandardi: ( 41 )

▼M11

3.2.12.2.7.7. (Vain Euro VI) Valmistajan viittaus OBD-tietoihin, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 582/2011 5 artiklan 4 kohdan d alakohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa ja joita tarvitaan OBD-järjestelmään pääsyä ja korjaus- ja huoltotietojen saatavuutta koskevien vaatimusten täyttämiseksi, tai

3.2.12.2.7.7.1. vaihtoehtona 3.2.12.2.7.7 kohdassa tarkoitetulle valmistajan viittaukselle viittaus asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen I lisäyksessä 4 vahvistetun ilmoituslomakkeen liitteeseen, joka sisältää seuraavan taulukon täytettynä annetun esimerkin mukaisesti:

Osa – Vikakoodi – Valvontastrategia – Vianmääritysperusteet – Vianilmaisimen aktivoitumisperusteet – Toissijaiset parametrit – Esivakautus – Demonstraatiotesti

Katalysaattori – PO420 – Happiantureiden 1 ja 2 signaalit – Antureiden 1 ja 2 signaalien erotus – 3. sykli – Moottorin pyörintänopeus, kuormitus, A/F-moodi, katalysaattorin lämpötila – Kaksi tyypin 1 sykliä – Tyyppi 1

▼M21

3.2.12.2.7.8. (Vain Euro VI) Ajoneuvossa olevat OBD-komponentit

3.2.12.2.7.8.0. Asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä X olevassa 2.4.1 kohdassa säädetty vaihtoehtoinen hyväksyntä: kyllä/ei (10) 

3.2.12.2.7.8.1. Ajoneuvossa olevien OBD-komponenttien luettelo

3.2.12.2.7.8.2. Kirjallinen kuvaus ja/tai piirros vianilmaisimesta ( 42 )

3.2.12.2.7.8.3. Kirjallinen kuvaus ja/tai piirros OBD-järjestelmän tietoliikennerajapinnasta ajoneuvon ulkopuolelle (42) 

▼M28

3.2.12.2.8. Muu järjestelmä: …

▼M11

3.2.12.2.8.1. (Vain Euro VI) Typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamiseen liittyvät järjestelmät

▼M21

3.2.12.2.8.2. Kuljettajan toimenpiteitä vaativa järjestelmä

▼M21

3.2.12.2.8.2.1. (Vain Euro VI) Pelastustoimessa tai tämän direktiivin 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa ajoneuvoissa käytettäväksi tarkoitettu moottori, jossa kuljettajan toimenpiteitä vaativa järjestelmä on pysyvästi deaktivoitu: kyllä/ei (10) 

3.2.12.2.8.2.2. Ryömintätilan aktivointi

”pois käytöstä uudelleenkäynnistyksen jälkeen” / ”pois käytöstä tankkauksen jälkeen” / ”pois käytöstä pysäköinnin jälkeen” (10)  (41) 

▼M28

3.2.12.2.8.2.3. Toimintaa vaativan järjestelmän tyyppi: vain tietty käynnistysmäärä / ei käynnistystä polttoainetäydennyksen jälkeen / polttoainesäiliön lukitus / toimintatehon rajoittaminen

3.2.12.2.8.2.4. Toimintaa vaativan järjestelmän kuvaus

3.2.12.2.8.2.5. Vastaa ajoneuvon keskimääräistä ajomatkaa täydellä polttoainesäiliöllä: … km

▼M11

3.2.12.2.8.3. (Vain Euro VI) Typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamisen yhteydessä tarkasteltavaan moottoriperheeseen kuuluvien OBD-moottoriperheiden lukumäärä

▼M21

3.2.12.2.8.3.1. (Vain Euro VI) Typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamisen yhteydessä tarkasteltavaan moottoriperheeseen kuuluvien OBD-moottoriperheiden luettelo (soveltuvin osin)

3.2.12.2.8.3.2. (Vain Euro VI) Sen OBD-moottoriperheen numero, johon kantamoottori tai moottori kuuluu

▼M21 —————

▼M28

3.2.12.2.8.4. (Vain Euro VI) Luettelo OBD-moottoriperheistä (soveltuvin osin): …

▼M11

3.2.12.2.8.5. (Vain Euro VI) Sen OBD-moottoriperheen numero, johon kantamoottori tai moottori kuuluu

3.2.12.2.8.6. (Vain Euro VI) Reagenssin sisältämän tehoaineen pienin pitoisuus, joka ei aiheuta varoitusjärjestelmän aktivoitumista (CDmin): tilavuus-%

3.2.12.2.8.7. (Vain Euro VI) Soveltuvin osin valmistajan viittaus asiakirjoihin, jotka koskevat typen oksidien poistotoimenpiteiden oikean toiminnan varmistavien järjestelmien asentamista ajoneuvoon

▼M21

3.2.12.2.8.8. (Vain Euro VI) Ajoneuvossa olevat komponentit, joiden tarkoituksena on typen oksidien poistojärjestelmän oikean toiminnan varmistaminen

3.2.12.2.8.8.1. Ajoneuvossa olevien sellaisten komponenttien luettelo, joiden tarkoituksena on typen oksidien poistojärjestelmän oikean toiminnan varmistaminen

▼M11

3.2.12.2.8.8.2. Soveltuvin osin valmistajan viittaus asiakirjoihin, jotka liittyvät hyväksytyn moottorin typen oksidien poistojärjestelmän oikean toiminnan varmistavien järjestelmien asentamiseen ajoneuvoon

▼M21

3.2.12.2.8.8.3. Kirjallinen kuvaus ja/tai piirros varoitussignaalista (42) 

▼M21

3.2.12.2.8.8.4. Asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä XIII olevassa 2.1 kohdassa säädetty vaihtoehtoinen hyväksyntä: kyllä/ei (10) 

3.2.12.2.8.8.5. Lämmitetty/lämmittämätön reagenssisäiliö ja -annostusjärjestelmä (ks. UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 11 oleva 2.4 kohta)

▼M1

3.2.12.2.9. Vääntömomentin rajoitin kyllä/ei (10) 

3.2.12.2.9.1. Vääntömomentin rajoittimen aktivoitumisen kuvaus (ainoastaan raskaat hyötyajoneuvot): …

3.2.12.2.9.2. Täyden kuormituksen rajoituksen kuvaus (ainoastaan raskaat hyötyajoneuvot): …

▼M28

3.2.12.2.10. Jaksoittaisesti regeneroituva järjestelmä: (seuraavat tiedot kustakin erillisestä yksiköstä)

3.2.12.2.10.1. Regenerointimenetelmä tai -järjestelmä, kuvaus ja/tai piirustus …

3.2.12.2.10.2. Tyypin 1 käyttöjaksojen tai vastaavien moottoritestipenkkijaksojen lukumäärä kahden sellaisen jakson välissä, joiden aikana regenerointi tapahtuu tyyppi 1 -testiä vastaavissa olosuhteissa (etäisyys D asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen XXI alaliitteen 6 lisäyksen 1 kuvassa A6.App1/1 tai E-säännön nro 83 liitteen 13 kuvassa A13/1 (tapauksen mukaan)): …

3.2.12.2.10.2.1. Sovellettava tyyppi 1 -sykli (ilmoitetaan sovellettava menettely: liitteen XXI alaliite 4 tai E-sääntö nro 83): …

3.2.12.2.10.3. Kuvaus menetelmästä, jonka avulla on määritetty jaksojen lukumäärä kahden sellaisen jakson välissä, joiden aikana regenerointi tapahtuu: …

3.2.12.2.10.4. Parametrit, joiden avulla määritetään regeneroinnin tapahtumiseksi tarvittavan latauksen taso (esim. lämpötila, paine jne.): …

3.2.12.2.10.5. Kuvaus menetelmästä, jonka avulla järjestelmä ladataan E-säännön nro 83 liitteessä 13 olevassa 3.1 kohdassa kuvatussa testimenettelyssä: …

3.2.12.2.11. Kuluvia reagensseja käyttävät katalysaattorit (seuraavat tiedot kustakin erillisestä yksiköstä) kyllä/ei (10) 

3.2.12.2.11.1. Tarvittavan reagenssin tyyppi ja pitoisuus: …

3.2.12.2.11.2. Reagenssin tavanomainen käyttölämpötila-alue: …

3.2.12.2.11.3. Kansainvälinen standardi: …

3.2.12.2.11.4. Reagenssin täyttöväli: jatkuva/huolto (tapauksen mukaan):

3.2.12.2.11.5. Reagenssimäärän ilmaisin (kuvaus ja sijainti): …

3.2.12.2.11.6. Reagenssisäiliö

3.2.12.2.11.6.1. Tilavuus: …

3.2.12.2.11.6.2. Lämmitysjärjestelmä: kyllä/ei

3.2.12.2.11.6.2.1. Kuvaus tai piirustus: …

3.2.12.2.11.7. Reagenssinvalvontayksikkö: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.11.7.1. Merkki: …

3.2.12.2.11.7.2. Tyyppi: …

3.2.12.2.11.8. Reagenssinsuihkutin (merkki, tyyppi ja sijainti): …

▼M1

3.2.13.   Savun opasiteetti

3.2.13.1. Absorptiokertoimen tunnuksen sijainti (ainoastaan dieselmoottorit): …

3.2.13.2. Teho kuudessa mittauspisteessä (ks. direktiivin 72/306/ETY liitteessä III oleva 2.1 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna)

3.2.13.3. Moottorin testipenkissä / ajoneuvossa mitattu teho (10) 

3.2.13.3.1. Ilmoitetut nopeudet ja tehot



Mittauspisteet

Moottorin pyörintänopeus (rpm)

Teho (kW)

1……

 

 

2……

 

 

3……

 

 

4……

 

 

5……

 

 

6……

 

 

3.2.14.  Polttoaineen kulutuksen vähentämiseksi suunniteltujen laitteiden ominaisuudet (jos niitä ei ilmoiteta muissa kohdissa): …

3.2.15.   Nestekaasun syöttöjärjestelmä: kyllä/ei (10) 

▼M28

3.2.15.1. Tyyppihyväksyntänumero asetuksen (EY) N:o 661/2009 mukaisesti (EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1): …

▼M1

3.2.15.2. Moottorin hallinnan elektroninen valvontayksikkö nestekaasusyötön osalta

3.2.15.2.1. Merkit: …

3.2.15.2.2. Tyypit: …

3.2.15.2.3. Päästöihin liittyvät säätömahdollisuudet: …

3.2.15.3. Lisäasiakirjat

3.2.15.3.1. Kuvaus katalysaattorin suojauksesta vaihdettaessa polttoaine bensiinistä nestekaasuun tai päinvastoin: …

3.2.15.3.2. Järjestelmän kokoonpano (sähkökytkennät, tyhjiökytkennät, tasausputket jne.): …

3.2.15.3.3. Piirustus tunnuksesta: …

3.2.16.   Maakaasun syöttöjärjestelmä: kyllä/ei (10) 

▼M28

3.2.16.1. Tyyppihyväksyntänumero asetuksen (EY) N:o 661/2009 mukaisesti (EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1): …

▼M1

3.2.16.2. Moottorin hallinnan elektroninen valvontayksikkö maakaasusyötön osalta:

3.2.16.2.1. Merkit: …

3.2.16.2.2. Tyypit: …

3.2.16.2.3. Päästöihin liittyvät säätömahdollisuudet: …

3.2.16.3. Lisäasiakirjat

3.2.16.3.1. Kuvaus katalysaattorin suojauksesta vaihdettaessa polttoaine bensiinistä maakaasuun tai päinvastoin: …

3.2.16.3.2. Järjestelmän kokoonpano (sähkökytkennät, tyhjiökytkennät, tasausputket jne.): …

3.2.16.3.3. Piirustus tunnuksesta: …

▼M21

3.2.17.   Raskaiden hyötyajoneuvojen kaasukäyttöisiä ja kaksipolttoainemoottoreita koskevia erityistietoja (jos järjestelmän kokoonpano on erilainen, annetaan vastaavat tiedot) (soveltuvin osin)

▼M1

3.2.17.1. Polttoaine: nestekaasu/H-ryhmän maakaasu/L-ryhmän maakaasu/HL-ryhmän maakaasu (10) 

3.2.17.2. Paineensäätimet tai höyrystin/paineensäätimet (10) 

3.2.17.2.1. Merkit: …

3.2.17.2.2. Tyypit: …

3.2.17.2.3. Paineenalennusvaiheiden lukumäärä: …

3.2.17.2.4. Viimeisen vaiheen paine

vähintään: …. kPa – enintään:.… kPa

3.2.17.2.5. Pääsäätöpisteiden lukumäärä: …

3.2.17.2.6. Joutokäynnin säätöpisteiden lukumäärä: …

3.2.17.2.7. Tyyppihyväksyntänumero: …

3.2.17.3. Polttoaineen syöttöjärjestelmä: sekoitusyksikkö/kaasuruiskutus/nesteruiskutus/suorasuihkutus (10) 

3.2.17.3.1. Seoksen säätö: …

3.2.17.3.2. Järjestelmän kuvaus ja/tai kaavio ja piirustukset: …

3.2.17.3.3. Tyyppihyväksyntänumero: …

3.2.17.4. Sekoitusyksikkö

3.2.17.4.1. Määrä: …

3.2.17.4.2. Merkit: …

3.2.17.4.3. Tyypit: …

3.2.17.4.4. Sijainti: …

3.2.17.4.5. Säätömahdollisuudet: …

3.2.17.4.6. Tyyppihyväksyntänumero: …

3.2.17.5. Imusarjaruiskutus

3.2.17.5.1. Ruiskutus: yksipiste/monipiste (10) 

3.2.17.5.2. Ruiskutus: jatkuva/samanaikainen/jaksoittainen (10) 

3.2.17.5.3. Ruiskutuslaitteisto

3.2.17.5.3.1. Merkit: …

3.2.17.5.3.2. Tyypit: …

3.2.17.5.3.3. Säätömahdollisuudet: …

3.2.17.5.3.4. Tyyppihyväksyntänumero: …

3.2.17.5.4. Syöttöpumppu (tarvittaessa)

3.2.17.5.4.1. Merkit: …

3.2.17.5.4.2. Tyypit: …

3.2.17.5.4.3. Tyyppihyväksyntänumero: …

3.2.17.5.5. Ruiskutussuuttimet

3.2.17.5.5.1. Merkit: …

3.2.17.5.5.2. Tyypit: …

3.2.17.5.5.3. Tyyppihyväksyntänumero: …

3.2.17.6. Suorasuihkutus

3.2.17.6.1. Ruiskutuspumppu/paineentasain (10) 

3.2.17.6.1.1. Merkit: …

3.2.17.6.1.2. Tyypit: …

3.2.17.6.1.3. Ruiskutuksen ennakkosäädin: …

3.2.17.6.1.4. Tyyppihyväksyntänumero: …

3.2.17.6.2. Ruiskutussuuttimet

3.2.17.6.2.1. Merkit: …

3.2.17.6.2.2. Tyypit: …

3.2.17.6.2.3. Avautumispaine tai ominaiskaavio (38) : …

3.2.17.6.2.4. Tyyppihyväksyntänumero: …

3.2.17.7. Elektroninen säätöyksikkö (Electronic control unit, ECU)

3.2.17.7.1. Merkit: …

3.2.17.7.2. Tyypit: …

3.2.17.7.3. Säätömahdollisuudet: …

3.2.17.7.4. Ohjelmiston kalibrointinumerot: …

3.2.17.8. Erityislaitteet käytettäessä polttoaineena maakaasua

3.2.17.8.1. Variantti 1 (ainoastaan sellaisten moottoreiden hyväksynnöissä, joissa on tarkoitettu käytettäväksi useita erityisiä polttoainekoostumuksia)

▼M11

3.2.17.8.1.0.1. (Vain Euro VI) Itsesäätyvä? kyllä/ei (1)

3.2.17.8.1.0.2. (Vain Euro VI) Kalibrointi tietylle kaasukoostumukselle: H-/L-/HL-maakaasu (1)

Muunnos tietylle kaasukoostumukselle: Ht/Lt/HLtmaakaasu (1)

▼M1

3.2.17.8.1.1. Polttoaineen koostumus:



metaani (CH4):

perusta: … mooliprosenttia

vähintään … mooliprosenttia

enintään … mooliprosenttia

etaani (C2H6):

perusta: … mooliprosenttia

vähintään … mooliprosenttia

enintään … mooliprosenttia

propaani (C3H8):

perusta: … mooliprosenttia

vähintään … mooliprosenttia

enintään … mooliprosenttia

butaani (C4H10):

perusta: … mooliprosenttia

vähintään … mooliprosenttia

enintään … mooliprosenttia

C5/C5+:

perusta: … mooliprosenttia

vähintään … mooliprosenttia

enintään … mooliprosenttia

happi (O2):

perusta: … mooliprosenttia

vähintään … mooliprosenttia

enintään … mooliprosenttia

inertti (N2, He jne.):

perusta: … mooliprosenttia

vähintään … mooliprosenttia

enintään … mooliprosenttia

3.2.17.8.1.2. Ruiskutusuuttimet

3.2.17.8.1.2.1. Merkit: …

3.2.17.8.1.2.2. Tyypit: …

3.2.17.8.1.3. Muut (jos sellaisia on): …

3.2.17.8.2. Vaihtoehto 2 (ainoastaan, jos moottori on hyväksytty useiden eri polttoainekoostumusten osalta)

▼M21

3.2.17.9. Tapauksen mukaan valmistajan viittaus asiakirjoihin, jotka koskevat kaksipolttoainemoottorin asentamista ajoneuvoon (35) 

3.2.18. Vedynsyöttöjärjestelmä: kyllä/ei (10) 

3.2.18.1. EY-tyyppihyväksyntänumero asetuksen (EY) N:o 79/2009 mukaisesti: …

3.2.18.2. Moottorin hallinnan elektroninen valvontayksikkö vedynsyötön osalta:

3.2.18.2.1. Merkit: …

3.2.18.2.2. Tyypit: …

3.2.18.2.3. Päästöihin liittyvät säätömahdollisuudet: …

3.2.18.3. Lisäasiakirjat

3.2.18.3.1. Kuvaus katalysaattorin suojauksesta vaihdettaessa polttoaine bensiinistä vetyyn tai päinvastoin: …

3.2.18.3.2. Järjestelmän kokoonpano (sähkökytkennät, tyhjiökytkennät, tasausputket jne.): …

3.2.18.3.3. Tunnuksen piirros: …

3.2.19. Vety-maakaasuseoksen syöttöjärjestelmä: kyllä/ei (10) 

3.2.19.1. Vedyn prosenttiosuus polttoaineessa (valmistajan määrittelemä enimmäismäärä): …

3.2.19.2. EY-tyyppihyväksyntänumero UN/ECE-säännön nro 110 mukaisesti …

3.2.19.3. Moottorin hallinnan elektroninen valvontayksikkö vety-maakaasuseoksen syötön osalta

3.2.19.3.1. Merkit: …

3.2.19.3.2. Tyypit: …

3.2.19.3.3. Päästöihin liittyvät säätömahdollisuudet: …

3.2.19.4. Lisäasiakirjat

3.2.19.4.1. Kuvaus katalysaattorin suojauksesta vaihdettaessa polttoaine bensiinistä vety-maakaasuseokseen tai päinvastoin: …

3.2.19.4.2. Järjestelmän kokoonpano (sähkökytkennät, tyhjiökytkennät, tasausputket jne.): …

3.2.19.4.3. Tunnuksen piirros: …

▼M28

3.2.20. Tiedot lämmön varastoinnista

3.2.20.1. Aktiivinen lämmönvaraaja: kyllä/ei

3.2.20.1.1. Entalpia: … (J)

3.2.20.2. Eristysmateriaalit

3.2.20.2.1. Eristysmateriaali: …

3.2.20.2.2. Eristyksen tilavuus: …

3.2.20.2.3. Eristyksen paino: …

3.2.20.2.4. Eristyksen sijainti: …

▼M28

3.3.   Sähkökone

▼M1

3.3.1. Tyyppi (käämitys, magnetointi): …

3.3.1.1. Suurin teho tunnin ajan: … kW

▼M20

3.3.1.1.1. Suurin nettoteho (39)  … kW

(valmistajan ilmoittama arvo)

3.3.1.1.2. 30 minuutin enimmäisteho (39)  … kW

(valmistajan ilmoittama arvo)

▼M1

3.3.1.2. Käyttöjännite: … V

▼M28

3.3.2. REESS

▼M1

3.3.2.1. Kennojen lukumäärä: …

3.3.2.2. Massa: … kg

3.3.2.3. Iskutilavuus: … Ah (ampeeritunteina)

3.3.2.4. Sijainti: …

▼M28

3.4.   Käyttövoimaenergiamuuntimien yhdistelmät

▼M1

3.4.1.  Sähkökäyttöinen hybridiajoneuvo: kyllä/ei (10) 

3.4.2.  Sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon luokka: sähköverkosta ladattava / pelkästään polttomoottorilla ladattava: (10) 

3.4.3.   Käyttötavan vaihtokytkin: kyllä/ei (10) 

3.4.3.1. Valittavissa olevat toimintatilat

3.4.3.1.1. Pelkkä sähkö: kyllä/ei (10) 

3.4.3.1.2. Pelkkä polttoaine: kyllä/ei (10) 

3.4.3.1.3. Hybriditilat: kyllä/ei (10)  (jos kyllä, lyhyt kuvaus): …

▼M28

3.4.4.   Kuvaus energianvarastointilaitteesta: (REESS, kondensaattori, vauhtipyörä/laturi)

▼M1

3.4.4.1. Merkit: …

3.4.4.2. Tyypit: …

3.4.4.3. Valmistenumero: …

3.4.4.4. Sähkökemiallisen kytkennän laatu: …

▼M28

3.4.4.5. Energia: … (REESS: jännite ja 2 tunnin Ah-teho, kondensaattori: J, …)

▼M1

3.4.4.6. Latauslaite: ajoneuvossa/ulkoinen/ei ole (10) 

▼M28

3.4.5.   Sähkökoneet (kuvataan kukin sähkökonetyyppi erikseen)

▼M1

3.4.5.1. Merkki: …

3.4.5.2. Tyyppi: …

3.4.5.3. Ensisijainen käyttö: ajomoottori/generaattori (10) 

3.4.5.3.1. Käytettäessä ajomoottorina: yksi moottori / monta moottoria (lukumäärä) (10) : …

3.4.5.4. Suurin teho: … kW

3.4.5.5. Toimintaperiaate

3.4.5.5.5.1. tasavirta/vaihtovirta/vaiheiden lukumäärä: …

3.4.5.5.2. erillinen magnetointi/sarja/yhdistelmä (10) 

3.4.5.5.3. synkroninen/asynkroninen (10) 

3.4.6.   Ohjausyksikkö

3.4.6.1. Merkit: …

3.4.6.2. Tyypit: …

3.4.6.3. Valmistenumero: …

3.4.7.   Tehonsäädin

3.4.7.1. Merkki: …

3.4.7.2. Tyyppi: …

3.4.7.3. Valmistenumero: …

▼M21

3.4.8. Ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde … km (UN/ECE-säännön nro 101 liitteen 9 mukaisesti)

▼M1

3.4.9.  Valmistajan esivakautussuositus:

▼M28

3.5.   Valmistajan ilmoittamat arvot, joiden perusteella arvioidaan hiilidioksidipäästöt / polttoaineenkulutus / sähkönkulutus / sähkökäyttöinen toimintasäde, sekä mahdollisten ekoinnovaatioiden yksityiskohdat ( 43 )

▼M1

3.5.1.   CO2-päästöjen massa

3.5.1.1. CO2-päästöjen massa (kaupunkiajossa): … g/km

3.5.1.2. CO2-päästöjen massa (maantieajossa): … g/km

3.5.1.3. CO2-päästöjen massa (yhdistetty): … g/km

3.5.2.   Polttoaineenkulutus (tiedot jokaisesta testatusta vertailupolttoaineesta)

▼M21

3.5.2.1. Polttoaineenkulutus (kaupunkiolosuhteissa) … l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (10) 

3.5.2.2. Polttoaineenkulutus (maantieajossa) … l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (10) 

3.5.2.3. Polttoaineenkulutus (yhdistetty) … l/100 km tai m3/100 km tai kg/100 km (10) 

▼M18 —————

▼M21

3.5.3.   Sähköllä toimivien ajoneuvojen sähköenergian kulutus

3.5.3.1. Pelkällä sähköllä toimivien ajoneuvojen sähköenergian kulutus … Wh/km

3.5.3.2. Ulkoisesti ladattavien sähkökäyttöisten hybridiajoneuvojen sähköenergian kulutus

3.5.3.2.1. Sähköenergian kulutus (edellytys A, yhdistetty) … Wh/km

3.5.3.2.2. Sähköenergian kulutus (edellytys B, yhdistetty) … Wh/km

3.5.3.2.3. Sähköenergian kulutus (painotettu, yhdistetty ) … Wh/km

▼M11

3.5.4.   Raskaiden moottoreiden CO2-päästöt (Vain Euro VI)

▼M21

3.5.4.1. CO2-massapäästöjen WHSC-testi ( 44 ): … g/kWh

3.5.4.2. CO2-massapäästöjen WHSC-testi dieseltilassa ( 45 ): … g/kWh

▼M21

3.5.4.3. CO2-massapäästöjen WHSC-testi kaksipolttoainetilassa (35) : … g/kWh

3.5.4.4. CO2-massapäästöjen WHTC-testi (44)  ( 46 ): … g/kWh

3.5.4.5. CO2-massapäästöjen WHTC-testi dieseltilassa (45)  (46) : … g/kWh

3.5.4.6. CO2-massapäästöjen WHTC-testi kaksipolttoainetilassa (35)  (46) : … g/kWh

▼M11

3.5.5.   Raskaiden moottoreiden polttoaineenkulutus (Vain Euro VI)

▼M21

3.5.5.1. Polttoaineenkulutuksen WHSC-testi (44) : … g/kWh

3.5.5.2. Polttoaineenkulutuksen WHSC-testi dieseltilassa (45) : … g/kWh

▼M21

3.5.5.3. Polttoaineenkulutuksen WHSC-testi kaksipolttoainetilassa (35) : … g/kWh

3.5.5.4. Polttoaineenkulutuksen WHTC-testi (46)  (44) : … g/kWh

3.5.5.5. Polttoaineenkulutuksen WHTC-testi dieseltilassa (46)  (45) : … g/kWh

3.5.5.6. Polttoaineenkulutuksen WHTC-testi kaksipolttoainetilassa (46)  (35) : … g/kWh

▼M25

3.5.6.

Asetuksen (EY) N:o 443/2009 12 artiklassa (luokan M1 ajoneuvot) tai asetuksen (EU) N:o 510/2011 12 artiklassa (luokan N1 ajoneuvot) tarkoitettu ekoinnovaatiolla varustettu ajoneuvo: kyllä/ei (1)

3.5.6.1.

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 5 artiklassa (luokan M1 ajoneuvot) tai täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 427/2014 5 artiklassa (luokan N1 ajoneuvot) tarkoitetun verrokkiajoneuvon tyyppi/variantti/versio (tapauksen mukaan) …

▼M18

3.5.6.2.

Onko ekoinnovaatioiden välillä vuorovaikutusta: kyllä/ei (1)

3.5.6.3.

Ekoinnovaatioiden käyttöön liittyvät päästötiedot (taulukko toistetaan kunkin testatun vertailupolttoaineen osalta) ( 47 )



Päätös ekoinnovaation hyväksymisestä ()

Ekoinnovaation koodi ()

1.  Verrokkiajoneuvon hiilidioksidipäästöt (g/km)

2.  Ekoinnovaatioajoneuvon hiilidioksidipäästöt (g/km)

3.  Verrokkiajoneuvon hiilidioksidipäästöt tyyppi 1 -testisyklin aikana ()

4.  Ekoinnovaatioajoneuvon hiilidioksidipäästöt tyyppi 1 -testisyklin aikana (= 3.5.1.3).

5.  Käyttötekijä (UF) eli tekniikan käytön osuus ajassa mitattuna normaaleissa käyttöolosuhteissa.

Hiilidioksidipäästöjen vähentyminen

image

xxxx/201x

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hiilidioksidipäästöjen vähentyminen yhteensä (g/km) ()

 

(1)    (w) Ekoinnovaatiot.

(2)    (w2) Ekoinnovaation hyväksymisestä annetun komission päätöksen numero.

(3)    (w3) Vahvistettu ekoinnovaation hyväksymisestä annetussa komission päätöksessä.

(4)    (w4) Jos tyyppi 1 -testisyklin sijaan sovelletaan tyyppihyväksyntäviranomaisen hyväksynnällä mallintamismenetelmää, arvoksi on merkittävä mallintamismenetelmällä saatu arvo.

(5)    (w5) Kullakin yksittäisellä ekoinnovaatiolla saavutettu yhteenlaskettu hiilidioksidipäästöjen vähentyminen.

▼M31

3.5.7. Hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen sertifiointi (raskaat hyötyajoneuvot, komission asetuksen (EU) 2017/2400 6 artiklan mukaisesti)

3.5.7.1. Simulointivälineen käyttöluvan numero:

▼M28

3.5.7.1.1. Ajoneuvo H

3.5.7.1.1.1. Syklin energiantarve: … J

3.5.7.1.1.2. Ajovastuskertoimet

3.5.7.1.1.2.1. f0: … N

3.5.7.1.1.2.2. f1: …N/(km/h)

3.5.7.1.1.2.3. f2: … N/(km/h)2

3.5.7.1.2. Ajoneuvo L (tapauksen mukaan)

3.5.7.1.2.1. Syklin energiantarve: … J

3.5.7.1.2.2. Ajovastuskertoimet

3.5.7.1.2.2.1. f0: … N

3.5.7.1.2.2.2. f1: …N/(km/h)

3.5.7.1.2.2.3. f2: … N/(km/h)2

3.5.7.1.3. Ajoneuvo M (tapauksen mukaan)

3.5.7.1.3.1. Syklin energiantarve: … J

3.5.7.1.3.2. Ajovastuskertoimet

3.5.7.1.3.2.1. f0: … N

3.5.7.1.3.2.2. f1: …N/(km/h)

3.5.7.1.3.2.3. f2: … N/(km/h)2

3.5.7.2. Yhdistetyt hiilidioksidimassapäästöt

3.5.7.2.1. Polttomoottorin hiilidioksidimassapäästöt

3.5.7.2.1.1. Ajoneuvo H: … g/km

▼M30

3.5.7.2.1.1.0 Ajoneuvo High (korkea konfiguraatio) (NEDC): … g/km

▼M28

3.5.7.2.1.2. Ajoneuvo L (tapauksen mukaan): … g/km

▼M30

3.5.7.2.1.2.0 Ajoneuvo Low (matala konfiguraatio) (tapauksen mukaan) (NEDC): … g/km

▼M28

3.5.7.2.2. Varausta ylläpidettäessä syntyvät hiilidioksidimassapäästöt – ulkopuolelta ladattavat ja vain sisäisesti ladattavat hybridisähköajoneuvot

3.5.7.2.2.1. Ajoneuvo H: … g/km

▼M30

3.5.7.2.2.1.0 Ajoneuvo High (korkea konfiguraatio) (NEDC): … g/km

▼M28

3.5.7.2.2.2. Ajoneuvo L (tapauksen mukaan): … g/km

▼M30

3.5.7.2.2.2.0 Ajoneuvo Low (matala konfiguraatio) (tapauksen mukaan) (NEDC): … g/km

▼M28

3.5.7.2.2.3. Ajoneuvo M (tapauksen mukaan): … g/km

▼M30

3.5.7.2.2.3.0 Ajoneuvo M (keskitason konfiguraatio) (tapauksen mukaan) (NEDC): … g/km

▼M28

3.5.7.2.3. Varausta purettaessa syntyvät hiilidioksidimassapäästöt – ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot

3.5.7.2.3.1. Ajoneuvo H: … g/km

▼M30

3.5.7.2.3.1.0 Ajoneuvo High (korkea konfiguraatio) (NEDC): … g/km

▼M28

3.5.7.2.3.2. Ajoneuvo L (tapauksen mukaan): … g/km

▼M30

3.5.7.2.3.2.0 Ajoneuvo Low (matala konfiguraatio) (tapauksen mukaan) (NEDC): … g/km

▼M28

3.5.7.2.3.3. Ajoneuvo M (tapauksen mukaan): … g/km

▼M30

3.5.7.2.3.3.0 Ajoneuvo M (keskitason konfiguraatio) (tapauksen mukaan) (NEDC): … g/km

▼M28

3.5.7.3. Sähköajoneuvojen sähkökäyttöinen toimintasäde

3.5.7.3.1. Täyssähköajoneuvon toimintasäde (Pure Electric Range, PER)

3.5.7.3.1.1. Ajoneuvo H: … km

3.5.7.3.1.2. Ajoneuvo L (tapauksen mukaan): … km

3.5.7.3.2. Sähkökäyttöinen toimintasäde (All Electric Range, AER) – ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot

3.5.7.3.2.1. Ajoneuvo H: … km

3.5.7.3.2.2. Ajoneuvo L (tapauksen mukaan): … km

3.5.7.3.2.3. Ajoneuvo M (tapauksen mukaan): … km

3.5.7.4. Polttokennohybridiajoneuvojen polttoaineenkulutus varausta ylläpidettäessä (FCCS)

3.5.7.4.1. Ajoneuvo H: … kg/100 km

3.5.7.4.2. Ajoneuvo L (tapauksen mukaan): … kg/100 km

3.5.7.4.3. Ajoneuvo M (tapauksen mukaan): … kg/100 km

3.5.7.5. Sähköajoneuvojen sähköenergiankulutus

3.5.7.5.1. Täyssähköajoneuvojen yhdistetty sähköenergiankulutus (ECWLTC)

3.5.7.5.1.1. Ajoneuvo H: … Wh/km

3.5.7.5.1.2. Ajoneuvo L (tapauksen mukaan): … Wh/km

3.5.7.5.2. Käyttötekijällä (UF) painotettu varausta purkava sähkönkulutus ECAC,CD (yhdistetty)

3.5.7.5.2.1. Ajoneuvo H: … Wh/km

3.5.7.5.2.2. Ajoneuvo L (tapauksen mukaan): … Wh/km

3.5.7.5.2.3. Ajoneuvo M (tapauksen mukaan): … Wh/km

3.5.8. Asetuksen (EY) N:o 443/2009 12 artiklassa (luokan M1 ajoneuvot) tai asetuksen (EU) N:o 510/2011 12 artiklassa (luokan N1 ajoneuvot) tarkoitettu ekoinnovaatiolla varustettu ajoneuvo: kyllä/ei (1)

3.5.8.1. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 5 artiklassa (luokan M1 ajoneuvot) tai täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 427/2014 5 artiklassa (luokan N1 ajoneuvot) tarkoitetun verrokkiajoneuvon tyyppi/variantti/versio (tapauksen mukaan): …

3.5.8.2. Onko ekoinnovaatioiden välillä vuorovaikutusta: kyllä/ei (1)

3.5.8.3. Ekoinnovaatioiden käyttöön liittyvät päästötiedot (taulukko toistetaan kunkin testatun vertailupolttoaineen osalta) (w1)



Päätös ekoinnovaation hyväksymisestä (w2)

Ekoinnovaation koodi (w3)

1.  Verrokkiajoneuvon CO2-päästöt (g/km)

2.  Ekoinnovaatioajoneuvon CO2-päästöt (g/km)

3.  Verrokkiajoneuvon CO2-päästöt tyyppi 1 -testisyklin aikana (w4)

4.  Ekoinnovaatioajoneuvon CO2-päästöt tyyppi 1 -testisyklin aikana

5.  Käyttötekijä (UF) eli tekniikan käytön osuus ajassa mitattuna normaaleissa käyttöolosuhteissa

CO2-päästövähennys ((1 – 2) – (3 – 4))*5

xxxx/201x

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

CO2-päästöjen vähentyminen yhteensä (g/km)(w5)

 

▼M1

3.6.   Valmistajan sallimat lämpötilat

3.6.1.   Jäähdytysjärjestelmä

3.6.1.1.    Nestejäähdytys

Suurin lämpötila poistokanavassa: … K

3.6.1.2.    Ilmajäähdytys

3.6.1.2.1. Vertailukohta: …

3.6.1.2.2. Suurin lämpötila vertailukohdassa: … K

3.6.2.  Välijäähdyttimen suurin ulostulolämpötila: … K

3.6.3.  Pakokaasujen suurin lämpötila pakoputkien ja pakosarjan ulkolaippojen tai turboahtimen liitoskohdassa: … K

3.6.4.   Polttoaineen lämpötila

pienin: … K – suurin: … K

dieselmoottoreiden osalta ruiskutuspumpun syötössä, maakaasulla toimivien kaasumoottoreiden osalta paineentasaajan viimeisessä vaiheessa

3.6.5.   Voiteluaineen lämpötila

pienin: … K – suurin: … K

3.6.6.   Polttoaineen paine

vähintään: … kPa – enintään: … kPa

Paineensäätimen viimeisessä vaiheessa, yksinomaan maakaasulla toimivat moottorit.

3.7.   Moottorin käyttämät laitteet

Direktiivin 80/1269/ETY liitteessä I olevan 5.1.1 kohdan mukaisissa käyttöolosuhteissa moottorin käyttöä varten tarvittavien apulaitteiden käyttöteho



Laite

Moottorin eri pyörintänopeuksilla käytetty teho (kW)

Joutokäynti

Pieni nopeus

Suuri nopeus

Nopeus A (1)

Nopeus B (1)

Nopeus C (1)

Vertailunopeus (2)

P(a)

 

 

 

 

 

 

 

Moottorin käyttöä varten tarvittavat apulaitteet (vähennetään moottorin mitatusta tehosta) ks. lisäyksen 1 6.1 kohta

 

 

 

 

 

 

 

(*1)   ESC-testi.

(*2)   Ainoastaan ETC-testi.

3.8.   Voitelujärjestelmä

3.8.1.   Järjestelmän kuvaus

3.8.1.1. Voiteluainesäiliön sijainti: …

3.8.1.2. Syöttöjärjestelmä (pumppu / ruiskutus imusarjaan / sekoitus polttoaineeseen jne.) (10) 

3.8.2.   Voitelupumppu

3.8.2.1. Merkit: …

3.8.2.2. Tyypit: …

3.8.3.   Sekoitus polttoaineeseen

3.8.3.1. Prosenttiosuus: …

3.8.4.   Öljynjäähdytin: kyllä/ei (10) 

3.8.4.1. Piirustukset: … tai

3.8.4.1.1. Merkit: …

3.8.4.1.2. Tyypit: …

4.   VOIMANSIIRTO ( 48 )

4.1.  Piirustus voimansiirrosta:

4.2.  Tyyppi (mekaaninen, hydraulinen, sähköinen jne.):

4.2.1. Lyhyt kuvaus sähköisistä/elektronisista osista (jos sellaisia on): …

4.3.  Moottorin vauhtipyörän hitausmomentti:

4.3.1. Lisähitausmomentti vaihde vapaalla: …

▼M28

4.4.   Kytkimet: …

▼M1

4.4.1. Tyyppi: …

4.4.2. Suurin momentinmuuntosuhde: …

4.5.   Vaihdelaatikko

4.5.1. Tyyppi (käsivalintainen/automaattinen/CVT (portaattomasti säätyvä vaihteisto)) (10) 

▼M28

4.5.1.1. Pääasiallinen ajotila: kyllä/ei (10) 

4.5.1.2. Paras ajotila (ellei pääasiallista ajotilaa): …

4.5.1.3. Huonoin ajotila (ellei pääasiallista ajotilaa): …

4.5.1.4. Vääntömomenttiarvo: …

4.5.1.5. Kytkimien lukumäärä: …

▼M1

4.5.2. Sijainti moottoriin nähden: …

4.5.3. Ohjausmenetelmä: …

▼M28

4.6.   Välityssuhteet



Vaihde

Vaihteiston sisäiset välityssuhteet (moottorin ja vaihdelaatikon ulostuloakselin kierroslukujen suhteet)

Vetopyörästön välityssuhteet (vaihdelaatikon ulostuloakselin ja vetävien pyörien kierroslukujen suhde)

Kokonaisvälityssuhteet

Suurin CVT:n osalta

 

 

 

1

 

 

 

2

 

 

 

3

 

 

 

 

 

 

Pienin CVT:n osalta

Peruutusvaihde

 

 

 

▼M1

4.7.  Ajoneuvon rakenteellinen huippunopeus (km/h) ( 49 ): …

4.8.   Nopeusmittari

4.8.1. Toimintatapa ja käyttömekanismin kuvaus: …

4.8.2. Mittarivakio: …

4.8.3. Mittausmekanismin toleranssi (direktiivin 75/443/ETY liitteessä II olevan 2.1.3 kohdan mukaisesti): …

4.8.4. Kokonaisvälityssuhde (direktiivin 75/443/ETY liitteessä II olevan 2.1.2 kohdan mukaisesti) tai vastaavat tiedot: …

4.8.5. Nopeusmittarin asteikon tai muun näytön kaavio: …

4.9.   Ajopiirturi: kyllä/ei  (10) 

4.9.1. Hyväksyntämerkki: …

4.10.  Tasauspyörästön lukitus: kyllä/ei/valinnainen (10) 

▼M13

4.11.   Vaihtamisopastin (GSI)

4.11.1. Äänimerkki käytettävissä: kyllä/ei. (1) Jos kyllä, äänen kuvaus ja taso kuljettajan korvan kohdalla (dB(A)). (Äänimerkki aina kytkettävissä käyttöön ja pois käytöstä)

4.11.2. Asetuksen (EU) N:o 65/2012 liitteessä I olevassa 4.6 kohdassa tarkoitetut tiedot (valmistajan ilmoittama arvo)

4.11.3. Valokuvat ja/tai piirrokset vaihtamisopastimesta ja lyhyt selostus järjestelmän osista ja toiminnasta.

▼M1

5.   AKSELIT

5.1. Kuvaus kustakin akselista: …

5.2. Merkki: …

5.3. Tyyppi: …

5.4. Sisäänvedettävien akselien sijainti: …

5.5. Kuormitettavien akselien sijainti: …

6.   PYÖRÄNTUENTA

6.1. Piirustus pyöräntuentajärjestelyistä: …

6.2. Pyörän, kunkin akselin tai akseliryhmän tuennan tyyppi ja rakenne: …

6.2.1. Tasonsäätö: kyllä/ei/valinnainen (10) 

6.2.2. Lyhyt kuvaus sähköisistä/elektronisista osista (jos sellaisia on): …

6.2.3. Vetoakselien ilmajousitus: kyllä/ei (10) 

6.2.3.1. Vetoakselien ilmajousitusta vastaava jousitus: kyllä/ei (10) 

6.2.3.2. Ripustetun massan värähtelyn taajuus ja vaimennus: …

6.2.4. Muiden akselien kuin vetoakselien ilmajousitus: kyllä/ei (10) 

6.2.4.1. Muiden akselien kuin vetoakselien ilmajousitusta vastaava jousitus: kyllä/ei (10) 

6.2.4.2. Ripustetun massan värähtelyn taajuus ja vaimennus: …

6.3.  Pyöräntuennan jousituksen rakenne (suunnittelu, materiaalien ominaisuudet ja mitat): …

6.4.  Kallistuksenvakaajat: kyllä/ei/valinnaiset (10) 

6.5.  Iskunvaimentimet: kyllä/ei/valinnaiset (10) 

▼M28

6.6.   Renkaat ja pyörät

6.6.1. Rengas-pyöräyhdistelmät

6.6.1.1. Akselit

6.6.1.1.1. Akseli 1: …

6.6.1.1.1.1. Renkaan kokomerkintä: …

6.6.1.1.1.2. Kantavuusluku: …

6.6.1.1.1.3. Nopeusluokkamerkki ( 50 ): …

6.6.1.1.1.4. Pyörien vanteen koot: …

6.6.1.1.1.5. Keskiösyvyydet: …

6.6.1.1.2. Akseli 2: …

6.6.1.1.2.1. Renkaan kokomerkintä: …

6.6.1.1.2.2. Kantavuusluku: …

6.6.1.1.2.3. Nopeusluokkatunnus: …

6.6.1.1.2.4. Pyörien vanteen koot: …

6.6.1.1.2.5. Keskiösyvyydet: …

jne.

6.6.1.2. Varapyörä, jos sellainen on: …

6.6.2. Vierintäsäteiden ylä- ja alaraja

6.6.2.1. Akseli 1: … mm

6.6.2.2. Akseli 2: … mm

6.6.2.3. Akseli 3: … mm

6.6.2.4. Akseli 4: … mm

jne.

6.6.3. Ajoneuvon valmistajan suosittelemat rengaspaineet: … kPa

6.6.4. Valmistajan suosittelema etu- ja/tai taka-akselin ketju-/rengas-/pyöräyhdistelmä, joka soveltuu kyseiseen ajoneuvotyyppiin: …

6.6.5. Lyhyt kuvaus tilapäiseen käyttöön tarkoitetusta varapyörä-rengasyhdistelmästä (jos sellainen on): …

▼M1

7.   OHJAUS

7.1.  Periaatekaavio ohjaavista akseleista, myös ohjausgeometriasta:

7.2.   Ohjausvaihde ja hallintalaite

7.2.1. Ohjausvaihteen tyyppi (määritellään tarvittaessa etu- ja taka-akselin osalta): …

7.2.2. Kytkentä pyöriin (myös muu kuin mekaaninen; määritellään tarvittaessa etu- ja taka-akselin osalta): …

7.2.2.1. Lyhyt kuvaus sähköisistä/elektronisista osista (jos sellaisia on): …

7.2.3. Tehostamistapa (jos sellainen on): …

7.2.3.1. Toimintatapa ja -kaavio, merkit ja tyypit: …

7.2.4. Koko ohjausmekanismin kaavio, josta ilmenee useiden ohjautuvuuteen vaikuttavien laitteiden sijainti ajoneuvossa: …

7.2.5. Ohjauksen hallintalaitteiden periaatekaaviot: …

7.2.6. Mahdollinen ohjauslaitteen säätöalue ja -tapa: …

7.3.   Pyörien suurin kääntymiskulma

7.3.1. Oikealle … astetta; ohjauspyörän kierrosten lukumäärä (tai vastaavat tiedot): …

7.3.2. Vasemmalle … astetta; ohjauspyörän kierrosten lukumäärä (tai vastaavat tiedot): …

8.   JARRUT

(Seuraavat tiedot ja tarvittaessa tunnistustapa on annettava)

8.1. Jarrujen tyyppi ja ominaisuudet neuvoston direktiivin 71/320/ETY (EYVL L 205, 6.9.1971, s. 37) liitteessä I olevan 1.6 kohdan mukaisesti, mukaan luettuina yksityiskohtaiset tiedot ja piirustukset rummuista, levyistä, johdoista, jarrukenkien/-palojen/-päällysteiden merkistä ja tyypistä, jarrun tehollisista pinta-aloista, rumpujen, kenkien tai levyjen säteestä, rumpujen massasta, säätölaitteista, akselien ja pyöräntuennan asianomaisista osista: …

8.2. Toimintakaavio, direktiivin 1971/320/ETY liitteessä I olevassa 1.2 kohdassa kuvatun jarrujärjestelmän kuvaus ja/tai piirustus, mukaan luettuina tiedot voimansiirto- ja hallintalaitteista:

8.2.1. Käyttöjarrujärjestelmä: …

8.2.2. Varajarrujärjestelmä: …

8.2.3. Seisontajarrujärjestelmä: …

8.2.4. Kaikki mahdolliset lisäjarrujärjestelmät: …

8.2.5. Jarrujärjestelmä kytkennän rikkoutuessa: …

8.3. Perävaunun vetämiseen suunniteltujen ajoneuvojen perävaunun jarrujärjestelmien hallintalaite ja voimansiirto: …

8.4. Ajoneuvo on varustettu vetämään sähköisillä/pneumaattisilla/hydraulisilla (10)  käyttöjarruilla varustettua perävaunua: kyllä/ei (10) 

8.5. Lukkiutumattomat jarrut: kyllä/ei/valinnaiset (10) 

8.5.1. Jarrujen lukkiutumisenestojärjestelmillä varustettujen ajoneuvojen osalta järjestelmän toiminnan kuvaus (mukaan luettuina kaikki elektroniset osat), sähköjärjestelmän lohkokaavio, hydraulisen tai pneumaattisen järjestelmän piirikaavio: …

8.6. Direktiivin 71/320/ETY liitteessä II olevan 1.1.4.2 kohdan lisäyksen tai soveltuvin osin liitteen XI lisäyksen mukainen mitoituslaskelma ja -käyrät: …

8.7. Energialähteen kuvaus ja/tai piirros, myös jarrutehostimella varustettujen jarrujärjestelmien osalta: …

8.7.1. Paineilmajarrujärjestelmien työpaine p2 painesäiliöissä: …

8.7.2. Alipainejarrujärjestelmien energian lähtötaso säiliöissä: …

8.8. Jarrujärjestelmän mitoitus: pyörien kehällä vaikuttavan kokonaisjarruvoiman ja jarrujen hallintalaitteeseen kohdistuvan voiman välisen suhteen määritteleminen: …

8.9. Jarrujärjestelmän lyhyt kuvaus direktiivin 71/320/ETY liitteen IX lisäyksen 1 liitteessä olevan 1.6 kohdan mukaisesti: …

8.10. Vaadittaessa poikkeuksia I- ja/tai II- tai III-tyypin testeistä mainitaan direktiivin 71/320/ETY liitteessä VII olevan lisäyksen 2 mukaisen selosteen numero: …

8.11. Yksityiskohtaiset tiedot lisäjarrujärjestelmien tyypeistä: …

9.   KORI

▼M28

9.1. Korityypit ilmoitetaan direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevassa C osassa vahvistetuin koodein: …

▼M1

9.2. Käytetyt materiaalit ja rakennetavat: …

9.3.   Matkustajatilan ovet, lukot ja saranat

9.3.1. Ovien asettelu ja lukumäärä: …

9.3.1.1. Mitat, avautumissuunta ja suurin avautumiskulma: …

9.3.2. Piirustukset lukoista ja saranoista ja niiden sijainnista ovissa: …

9.3.3. Lukkojen ja saranoiden tekninen kuvaus: …

9.3.4. Sisäänkäyntien, askelmien ja tarvittavien kahvojen tiedot (mittoineen): …

9.4.   Näkökenttä

9.4.1. Riittävän yksityiskohtaiset tiedot tärkeimmistä vertailumerkeistä niin, että ne voidaan selvästi tunnistaa, sekä niiden sijainti toisiinsa ja R-pisteeseen nähden: …

9.4.2. Piirustukset tai valokuvat, jotka osoittavat 180 asteen alueella näkökentän etupuolella olevien osien sijainnin: …

9.5.   Tuulilasi ja muut ikkunat

9.5.1.   Tuulilasi

9.5.1.1. Käytetyt materiaalit: …

9.5.1.2. Asennusmenetelmä: …

9.5.1.3. Kallistuskulma: …

9.5.1.4. Tyyppihyväksyntänumerot: …

9.5.1.5. Tuulilasin apulaitteet ja asennuspaikka sekä lyhyt kuvaus kaikista siihen liittyvistä sähköisistä/elektronisista osista: …

9.5.2.   Muut ikkunat

9.5.2.1. Käytetyt materiaalit: …

9.5.2.2. Tyyppihyväksyntänumerot: …

9.5.2.3. Lyhyt kuvaus auton sivuikkunoiden nostojärjestelmän sähköisistä/elektronisista osista (jos sellaisia on): …

9.5.3.   Kattoikkunan lasi

9.5.3.1. Käytetyt materiaalit: …

9.5.3.2. Tyyppihyväksyntänumerot: …

9.5.4.   Muut lasi-ikkunat

9.5.4.1. Käytetyt materiaalit: …

9.5.4.2. Tyyppihyväksyntänumerot: …

9.6.   Tuulilasin pyyhkimet

9.6.1. Yksityiskohtainen tekninen kuvaus (myös valokuvat tai piirustukset): …

9.7.   Tuulilasin pesin

9.7.1. Yksityiskohtainen tekninen kuvaus (myös valokuvat tai piirustukset) tai, jos hyväksytty erillisenä teknisenä yksikkönä, tyyppihyväksyntänumero: …

9.8.   Huurteen- ja sumunpoisto

9.8.1. Yksityiskohtainen tekninen kuvaus (myös valokuvat tai piirustukset): …

9.8.2. Suurin sähkönkulutus: … kW

9.9.   Epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet

9.9.1. Taustapeilit (ilmoitetaan peilikohtaisesti): …

9.9.1.1. Merkki: …

9.9.1.2. Tyyppihyväksyntämerkki: …

9.9.1.3. Variantti: …

9.9.1.4. Piirustukset peilin tunnistamiseksi, joissa esitetään taustapeilien sijainti ajoneuvon rakenteeseen nähden: …

9.9.1.5. Kiinnitystavan yksityiskohdat, myös siitä ajoneuvon rakenteen osasta, johon peili on kiinnitetty: …

9.9.1.6. Lisävarusteet, jotka voivat vaikuttaa taaksepäin suuntautuvaan näkökenttään: …

9.9.1.7. Säätöjärjestelmän elektronisten osien (jos sellaisia on) lyhyt kuvaus: …

9.9.2. Muut epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet kuin peilit: …

▼M28

9.9.2.1. Laitteen tyyppi ja kuvaus: …

▼M1

9.9.2.1.1. Kun on kyseessä kamera-näyttölaite, havaintoetäisyys (mm), kontrasti, kirkkausalue, häikäisyn korjaus, näytön ominaisuudet (mustavalkoinen/väri), kuvantoistotaajuus, näytön kirkkausalue: …

9.9.2.1.2. Riittävän yksityiskohtaiset piirustukset koko laitteen tunnistamista varten, myös asennusohjeet; EY-tyyppihyväksyntämerkin paikka on osoitettava piirustuksissa.

9.10.   Sisustajärjestelyt

9.10.1.   Ajoneuvon sisäiset matkustajien turvalaitteet

9.10.1.1. Yleispiirustus tai valokuvat, joissa näkyy ulkonevien osien sijainti: …

9.10.1.2. Valokuva tai piirustus, jossa näkyvät sekä vertailualue että neuvoston direktiivin 74/60/ETY (EYVL L 38, 11.2.1974, s. 2) liitteessä I olevassa 2.3.1 kohdassa tarkoitettu raja-alue: …

9.10.1.3. Valokuvat, piirustukset tai hajotuskuva sisävarusteista, myös matkustajatilan osista ja käytetyistä materiaaleista (lukuun ottamatta sisäpuolisia taustapeilejä), hallintalaitteiden järjestelystä, katosta ja kattoluukusta, selkänojasta, istuimista ja istuinten takaosasta: …

9.10.2.   Hallintalaitteiden, merkkivalaisimien ja osoittimien järjestely ja tunnistaminen

9.10.2.1. Valokuvat ja/tai piirustukset tunnusten, hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien järjestelystä: …

9.10.2.2. Valokuvat tai piirustukset, joissa esitetään hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistustapa sekä soveltuvin osin valokuvat tai piirustukset direktiivissä 78/316/ETY mainituista ajoneuvon osista: …

9.10.2.3.    Tiivistelmätaulukko

Ajoneuvo on varustettu seuraavilla direktiivin 78/316/ETY liitteen II ja III mukaisilla hallintalaitteilla, ilmaisimilla ja osoittimilla:



Hallintalaitteet, ilmaisimet ja osoittimet, joiden tunnistaminen on pakollista, kun ne on asennettu ajoneuvoon, sekä tähän tarkoitukseen käytettävät tunnukset

Tunnus nro

Laite

Hallintalaite/osoitin käytettävissä (1)

Merkitty tunnuksella (1)

jossa (2)

Ilmaisin käytettä-vissä (1)

Merkitty tunnuksella (1)

Sijainti (2)

1

Valaisimien pääkytkin

 

 

 

 

 

 

2

Lähivalaisimet

 

 

 

 

 

 

3

Kaukovalaisimet

 

 

 

 

 

 

4

Etu-/takavalaisimet (sivuvalaisimet)

 

 

 

 

 

 

5

Etusumuvalaisimet

 

 

 

 

 

 

6

Takasumuvalaisin

 

 

 

 

 

 

7

Ajovalaisimien tasonsäätölaite

 

 

 

 

 

 

8

Pysäköintivalaisimet

 

 

 

 

 

 

9

Suuntavalaisimet

 

 

 

 

 

 

10

Hätävilkku

 

 

 

 

 

 

11

Tuulilasin pyyhin

 

 

 

 

 

 

12

Tuulilasin pesin

 

 

 

 

 

 

13

Tuulilasin yhdistetty pyyhin ja pesin

 

 

 

 

 

 

14

Ajovalaisimien pesulaite

 

 

 

 

 

 

15

Tuulilasin huurteen- ja sumunpoistolaite

 

 

 

 

 

 

16

Takalasin huurteen- ja sumunpoistolaite

 

 

 

 

 

 

17

Tuuletin

 

 

 

 

 

 

18

Dieselin hehkutuslaite

 

 

 

 

 

 

19

Rikastin

 

 

 

 

 

 

20

Jarruhäiriö

 

 

 

 

 

 

21

Polttoaineen määrä

 

 

 

 

 

 

22

Akun lataus

 

 

 

 

 

 

23

Moottorin jäähdytysnesteen lämpötila

 

 

 

 

 

 

(*1)    x = kyllä
— = ei ole tai ei ole erikseen saatavissa
o = lisävaruste.

(*2)    d = sijoitettu suoraan hallintalaitteeseen, osoittimeen tai ilmaisimeen
c = välittömässä läheisyydessä.



Hallintalaitteet, ilmaisimet ja osoittimet, joiden tunnistaminen on vapaaehtoista, kun ne on asennettu ajoneuvoon, sekä tähän tarkoitukseen käytettävät tunnukset

Tunnus nro

Laite

Hallintalaite/osoitin käytettävissä (1)

Merkitty tunnuksella (1)

jossa (2)

Ilmaisin käytettä-vissä (1)

Merkitty tunnuksella (1)

Sijainti (2)

1

Seisontajarru

 

 

 

 

 

 

2

Takalasin pyyhin

 

 

 

 

 

 

3

Takalasin pesin

 

 

 

 

 

 

4

Takalasin yhdistetty pesin ja pyyhin

 

 

 

 

 

 

5

Jaksoittainen tuulilasin pyyhin

 

 

 

 

 

 

6

Äänimerkin_antolaite

 

 

 

 

 

 

7

Etukansi

 

 

 

 

 

 

8

Takakansi

 

 

 

 

 

 

9

Turvavyö

 

 

 

 

 

 

10

Moottorin öljynpaine

 

 

 

 

 

 

11

Lyijytön bensiini

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

(*1)    x = kyllä
— = ei ole tai ei ole erikseen saatavissa
o = lisävaruste.

(*2)    d = sijoitettu suoraan hallintalaitteeseen, osoittimeen tai ilmaisimeen
c = välittömässä läheisyydessä.

9.10.3.   Istuimet

9.10.3.1. Istumapaikkojen lukumäärä ( 51 ): …

9.10.3.1.1. Sijainti ja järjestely: …

9.10.3.2. Sellaiset istuimet, jotka on suunniteltu käytettäviksi ainoastaan silloin, kun ajoneuvo on paikallaan: …

9.10.3.3. Massa: …

9.10.3.4. Ominaisuudet: sellaisten istuimien osalta, joita ei ole tyyppihyväksytty osina, esitetään kuvaus ja piirustus

9.10.3.4.1. istuimista ja niiden kiinnityspisteistä: …

9.10.3.4.2. säätöjärjestelmästä: …

9.10.3.4.3. säätö- ja lukitusjärjestelmistä: …

9.10.3.4.4. turvavöiden kiinnityspisteistä (jos ne kuuluvat istuinrakenteeseen): …

9.10.3.4.5. kiinnityspisteinä käytetyistä ajoneuvon osista: …

9.10.3.5. R-pisteen koordinaatit tai piirustus ( 52 )

9.10.3.5.1. Kuljettajan istuin: …

9.10.3.5.2. Kaikki muut istumapaikat: …

9.10.3.6. Suunniteltu istuimen selkänojan kaltevuuskulma

9.10.3.6.1. Kuljettajan istuin: …

9.10.3.6.2. Kaikki muut istumapaikat: …

9.10.3.7. Istuimen säätöalue

9.10.3.7.1. Kuljettajan istuin: …

9.10.3.7.2. Kaikki muut istumapaikat: …

9.10.4.   Pääntuet

9.10.4.1. Pääntukien tyypit: kiinteä/irrotettava/erillinen (10) 

9.10.4.2. Tyyppihyväksyntänumerot, jos sellaisia on: …

9.10.4.3. Niiden pääntukien osalta, joita ei ole vielä tyyppihyväksytty

9.10.4.3.1. Yksityiskohtainen kuvaus pääntuesta, erityisesti täytemateriaalin tai -materiaalien luonteen osalta sekä soveltuvin osin tyyppihyväksyttäväksi haetun istuintyypin tuki- ja kiinnityskappaleiden eritelmät ja sijainti: …

9.10.4.3.2. erillisen pääntuen osalta

9.10.4.3.2.1. Yksityiskohtainen kuvaus rakennealueesta, johon pääntuki on tarkoitus kiinnittää: …

9.10.4.3.2.2. Mittapiirustukset rakenteen ja pääntuen ominaisista osista: …

9.10.5.   Matkustajatilan lämmitysjärjestelmät

9.10.5.1. Lyhyt kuvaus ajoneuvotyypistä lämmitysjärjestelmän osalta, jos lämmitysjärjestelmä käyttää moottorin jäähdytysnesteen lämpöä: …

9.10.5.2. Ajoneuvotyypin yksityiskohtainen kuvaus lämmityksen osalta, jos lämmönlähteenä käytetään moottorin jäähdytysilmaa tai pakokaasuja, mukaan luettuna:

9.10.5.2.1. Yleispiirustus lämmitysjärjestelmästä, jossa esitetään sen sijainti ajoneuvossa: …

9.10.5.2.2. Yleispiirustus pakokaasuja käyttävien lämmitysjärjestelmien lämmönvaihtimesta tai osista, joissa lämmönvaihto tapahtuu (lämmitysjärjestelmät, jotka käyttävät moottorin jäähdytysilmaa lämmitykseen): …

9.10.5.2.3. Poikkileikkauspiirustus lämmönvaihtimesta tai osista, joissa lämmönvaihto tapahtuu, sekä seinämäpaksuudesta, käytetyistä materiaaleista ja pinnan ominaisuuksista: …

9.10.5.2.4. Eritelmät on annettava myös muista tärkeistä lämmitysjärjestelmän osista, kuten tuulettimesta rakennetavan ja teknisten tietojen osalta: …

9.10.5.3. Ajoneuvotyypin lyhyt kuvaus polttolämmitysjärjestelmän ja automaattisen valvontajärjestelmän osalta: …

9.10.5.3.1. Yleispiirustus polttolämmittimestä, ilmanottojärjestelmästä, pakojärjestelmästä, polttoainesäiliöstä, polttoaineensyöttöjärjestelmästä (venttiilit mukaan luettuina) sekä sähköisistä kytkennöistä siten, että näiden sijainti ajoneuvossa käy ilmi.

9.10.5.4. Suurin sähkönkulutus: … kW

9.10.6.   Osat, jotka vaikuttavat ohjauslaitteen käyttäytymiseen törmäyksessä:

9.10.6.1. Yksityiskohtainen kuvaus valokuvineen ja/tai piirustuksineen ajoneuvotyypistä ohjauslaitteen etupuolella olevan osan rakenteen, mittojen, muotojen ja rakennemateriaalien osalta sekä niistä osista, jotka on suunniteltu vaimentamaan energiaa törmäyksen kohdistuessa ohjauslaitteeseen: …

9.10.6.2. Valokuvat ja/tai piirustukset muista kuin 9.10.6.1 kohdassa esitetyistä ajoneuvon osista, joiden valmistaja on tutkimuslaitoksen hyväksymällä tavalla katsonut vaikuttavan ohjauslaitteen käyttäytymiseen törmäyksessä: …

9.10.7.   Tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien sisärakenteissa käytettyjen materiaalien palokäyttäytyminen

9.10.7.1.    Katon sisäverhoilussa käytetyt materiaalit

9.10.7.1.1. Osien tyyppihyväksyntänumerot, jos saatavissa: …

9.10.7.1.2. Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.1.2.1. Perusmateriaalit/nimike: … / …

9.10.7.1.2.2. Seos-/yksittäistä (10)  materiaalia, kerrosten lukumäärä (10) : …

9.10.7.1.2.3. Pinnoitteen tyyppi (10) : …

9.10.7.1.2.4. Enimmäis-/vähimmäispaksuus: … / … mm

9.10.7.2.    Taka- ja sivuseiniin käytetyt materiaalit

9.10.7.2.1. Osien tyyppihyväksyntänumerot, jos saatavissa: …

9.10.7.2.2. Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.2.2.1. Perusmateriaalit/nimike: … / …

9.10.7.2.2.2. Seos-/yksittäistä (10)  materiaalia, kerrosten lukumäärä (10) : …

9.10.7.2.2.3. Pinnoitteen tyyppi (10) : …

9.10.7.2.2.4. Enimmäis-/vähimmäispaksuus: …/… mm

9.10.7.3.    Lattiaan käytetyt materiaalit

9.10.7.3.1. Osien tyyppihyväksyntänumerot, jos saatavissa: …

9.10.7.3.2. Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.3.2.1. Perusmateriaalit/nimike: …… / ……

9.10.7.3.2.2. Seos-/yksittäistä (10)  materiaalia, kerrosten lukumäärä (10) : …

9.10.7.3.2.3. Pinnoitteen tyyppi (10) : …

9.10.7.3.2.4. Enimmäis-/vähimmäispaksuus: …/… mm

9.10.7.4.    Istuimien verhoiluun käytetyt materiaalit

9.10.7.4.1. Osien tyyppihyväksyntänumerot, jos saatavissa: …

9.10.7.4.2. Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.4.2.1. Perusmateriaalit/nimike: … / …

9.10.7.4.2.2. Seos-/yksittäistä (10)  materiaalia, kerrosten lukumäärä (10) : …

9.10.7.4.2.3. Pinnoitteen tyyppi (10) : …

9.10.7.4.2.4. Enimmäis-/vähimmäispaksuus: … / … mm

9.10.7.5.    Lämmitys- ja ilmastointiputkissa käytetyt materiaalit

9.10.7.5.1. Osien tyyppihyväksyntänumerot, jos saatavissa: …

9.10.7.5.2. Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.5.2.1. Perusmateriaalit/nimike: ……/.…..

9.10.7.5.2.2. Seos-/yksittäistä (10)  materiaalia, kerrosten lukumäärä (10) : …

9.10.7.5.2.3. Pinnoitteen tyyppi (10) : …

9.10.7.5.2.4. Enimmäis-/vähimmäispaksuus: … / … mm

9.10.7.6.    Tavaratelineessä käytetyt materiaalit

9.10.7.6.1. Osien tyyppihyväksyntänumerot, jos saatavissa: …

9.10.7.6.2. Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.6.2.1. Perusmateriaalit/nimike: … / …

9.10.7.6.2.2. Seos-/yksittäistä (10)  materiaalia, kerrosten lukumäärä (10) : …

9.10.7.6.2.3. Pinnoitteen tyyppi (10) : …

9.10.7.6.2.4. Enimmäis-/vähimmäispaksuus: … / … mm

9.10.7.7.    Muita tarkoituksia varten käytetyt materiaalit

9.10.7.7.1. Käyttötarkoitukset: …

9.10.7.7.2. Osien tyyppihyväksyntänumerot, jos saatavissa: …

9.10.7.7.3. Hyväksymättömät materiaalit

9.10.7.7.3.1. Perusmateriaalit/nimike: … / …

9.10.7.7.3.2. Seos-/yksittäistä (10)  materiaalia, kerrosten lukumäärä (10) : …

9.10.7.7.3.3. Pinnoitteen tyyppi (10) : …

9.10.7.7.3.4. Enimmäis-/vähimmäispaksuus: … / … mm

9.10.7.8.    Täydellisinä laitteina hyväksytyt osat (istuimet, väliseinät, tavaratelineet jne.)

9.10.7.8.1. Osien tyyppihyväksyntänumerot: …

9.10.7.8.2. Täydellisen laitteen osalta: istuin, väliseinä, tavaratelineet jne. (10) 

9.10.8.   Ilmastointijärjestelmässä jäähdytysaineena käytetty kaasu: …

9.10.8.1. Ilmastointijärjestelmä on suunniteltu käyttämään fluorattuja kasvihuonekaasuja, joiden lämmitysvaikutus on yli 150: kyllä/ei (10) 

9.10.8.2. Jos ”kyllä”, täyttäkää seuraavat kohdat

9.10.8.2.1. Piirustus ja lyhyt kuvaus ilmastointijärjestelmästä, myös vuotoalttiiden osien viite- tai osanumerot sekä niiden materiaali: …

9.10.8.2.2. Ilmastointijärjestelmän vuoto

9.10.8.2.4. Järjestelmän osien viite- tai osanumerot ja materiaalit sekä testitiedot (esim. testausselosteen numero, hyväksyntänumero jne.): …

9.10.8.3. Koko järjestelmän kokonaisvuoto g/vuosi: …

9.11.   Ulkonevat osat

9.11.1. Yleisjärjestely (piirustus tai valokuvat), jossa esitetään ulkonevien osien sijainti: …

9.11.2. Valokuvat ja/tai piirustukset esimerkiksi ja soveltuvin osin ovi- ja ikkunapylväistä, ilmanottosäleiköistä, jäähdyttimen säleiköstä, tuulilasin pyyhkimistä, sadevedenpoistokouruista, kahvoista, liukukiskoista, läpistä, ovien saranoista ja lukoista, koukuista, silmäkkeistä, koristeosista, merkeistä, tunnuksista ja syvennyksistä sekä kaikista muista ulkonevista ja ulkopinnan osista (esim. valaisinlaitteet), joita voidaan pitää olennaisina. Jos edellisessä lauseessa luetellut osat eivät ole olennaisia, ne voidaan dokumentointia varten korvata valokuvilla, joissa on tarvittaessa mukana mitat ja/tai teksti:

9.11.3. Direktiivin 74/483/ETY liitteessä I olevan 6.9.1 kohdan mukaiset piirustukset ulkopinnan osista: …

9.11.4. Piirustus puskureista: …

9.11.5. Piirustus lattialinjasta: …

9.12.   Turvavyöt ja muut kiinnitysjärjestelmät

9.12.1. Turvavöiden ja kiinnitysjärjestelmien lukumäärä ja sijainti sekä istuimet, joissa niitä voidaan käyttää



(L = vasen puoli, R = oikea puoli, C = keskellä)

 

Täydellinen EY-tyyppihyväksyntämerkintä

Variantti, jos sellainen on

Vyön korkeuden säätölaite (kyllä/ei/valinnainen)

Ensimmäinen istuinrivi left accolade

L

 

 

 

C

 

 

 

R

 

 

 

Toinen istuinrivi (1) left accolade

L

 

 

 

C

 

 

 

R

 

 

 

(*1)   Taulukkoa voidaan laajentaa tarvittaessa niiden ajoneuvojen osalta, joissa on enemmän kuin kaksi istuinriviä tai joissa on ajoneuvon leveyssuunnassa enemmän kuin kolme istuinta.

9.12.2. Muiden turvajärjestelmien luonne ja sijainti (ilmoitettava kyllä/ei/valinnainen)



(L = vasen puoli, R = oikea puoli, C = keskellä)

 

Ilmatyyny edessä

Ilmatyyny sivulla

Turvavyön esikiristyslaite

Ensimmäinen istuinrivi left accolade

L

 

 

 

C

 

 

 

R

 

 

 

Toinen istuinrivi (1) left accolade

L

 

 

 

C

 

 

 

R

 

 

 

(*1)   Taulukkoa voidaan laajentaa tarvittaessa niiden ajoneuvojen osalta, joissa on enemmän kuin kaksi istuinriviä tai joissa on ajoneuvon leveyssuunnassa enemmän kuin kolme istuinta.

9.12.3. Turvavöiden kiinnityspisteiden lukumäärä ja sijainti sekä niiden osoittaminen direktiivin 76/115/ETY mukaisiksi (eli tyyppihyväksyntänumero tai testausseloste): …

9.12.4. Lyhyt kuvaus sähköisistä/elektronisista osista (jos sellaisia on): …

9.13.   Turvavöiden kiinnityspisteet

9.13.1. Korista olevat valokuvat ja/tai piirustukset, joissa näkyy todellisten ja tehollisten kiinnityspisteiden sijainti ja mitat sekä R-pisteet: …

9.13.2. Piirustukset vöiden kiinnityspisteistä ja ajoneuvon rakenneosista, joihin ne on kiinnitetty (sekä käytettyjen materiaalien luonteesta): …

9.13.3. Ajoneuvon kiinnityspisteisiin, joilla ajoneuvo on varustettu, asennettaviksi hyväksyttyjen turvavöiden tyyppien ( 53 ) merkintä



 

Kiinnityspisteen sijainti

Ajoneuvon rakenne

Istuimen rakenne

Ensimmäinen istuinrivi

 

 

Oikeanpuoleinen istuin left accolade

alemmat kiinnityspisteet

left accolade ulkopuolella sisäpuolella

ylemmät kiinnityspisteet

 

Keski-istuin left accolade

alemmat kiinnityspisteet

left accolade oikealla vasemmalla

 

 

ylemmät kiinnityspisteet

 

 

 

Vasemmanpuoleinen istuin left accolade

alemmat kiinnityspisteet

left accolade ulkopuolella sisäpuolella

 

 

ylemmät kiinnityspisteet

 

 

 

Toinen istuinrivi (1)

 

 

Oikeanpuoleinen istuin left accolade

alemmat kiinnityspisteet

left accolade ulkopuolella sisäpuolella

ylemmät kiinnityspisteet

 

Keski-istuin left accolade

alemmat kiinnityspisteet

left accolade oikealla vasemmalla

 

 

ylemmät kiinnityspisteet

 

 

 

Vasemmanpuo-leinen istuin left accolade

alemmat kiinnityspisteet

left accolade ulkopuolella sisäpuolella

 

 

ylemmät kiinnityspisteet

 

 

 

(*1)   Taulukkoa voidaan laajentaa tarvittaessa niiden ajoneuvojen osalta, joissa on enemmän kuin kaksi istuinriviä tai joissa on ajoneuvon leveyssuunnassa enemmän kuin kolme istuinta.

9.13.4. Kuvaus erikoistyyppisestä turvavyöstä, jonka yksi kiinnityspiste sijaitsee istuimen selkänojassa tai joka sisältää energiaa vaimentavan laitteen: …

9.14.   Takarekisterikilpien sijainti (ilmoitetaan soveltuvin osin mitta-alue, piirustuksia voidaan käyttää soveltuvin osin)

9.14.1. Yläreunan korkeus tienpinnasta: …

9.14.2. Alareunan korkeus tienpinnasta: …

9.14.3. Keskiviivan etäisyys ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta: …

9.14.4. Etäisyys ajoneuvon vasemmasta reunasta: …

9.14.5. Mitat (pituus × leveys): …

9.14.6. Kaltevuus pystytasosta: …

9.14.7. Näkyvyyskulma vaakatasossa: …

9.15.   Alleajosuoja takana

9.15.0. kyllä/ei/keskeneräinen (10) 

9.15.1. Piirustus asianomaisista ajoneuvon alleajosuojan osista takana, eli piirustus ajoneuvosta tai alustasta sekä takimmaisen akselin sijainnista ja asennuksesta, piirustus takana olevien alleajosuojien asennuksesta tai varusteista. Jos alleajosuoja ei ole erityislaite, piirustuksessa on selvästi osoitettava, että vaaditut mitat täyttyvät: …

9.15.2. Erityislaitteen osalta täydellinen kuvaus ja/tai piirustus takana olevasta alleajosuojasta (sekä lisävarusteista), tai jos se on hyväksytty erillisenä teknisenä yksikkönä, tyyppihyväksyntänumero: …

9.16.   Pyörien roiskesuojat

9.16.1. Lyhyt kuvaus ajoneuvosta pyörien roiskesuojien osalta: …

9.16.2. Pyörien roiskesuojista ja niiden sijainnista ajoneuvossa olevat yksityiskohtaiset piirustukset, joissa näkyy direktiivin 78/549/ETY liitteessä I olevassa kuvassa 1 määrätyt mitat ja joissa otetaan huomioon äärimmäiset rengas-/pyöräyhdistelmät: …

9.17.   Lakisääteiset kilvet

9.17.1. Valokuvat ja/tai piirustukset lakisääteisten kilpien ja merkintöjen sekä ajoneuvon valmistenumeron sijainnista: …

9.17.2. Valokuvat ja/tai piirustukset lakisääteisestä kilvestä ja merkinnöistä (esimerkki ja maininta mitoista): …

9.17.3. Valokuvat ja/tai piirustukset ajoneuvon valmistenumerosta (esimerkki ja maininta mitoista): …

9.17.4. Valmistajan ilmoitus siitä, että neuvoston direktiivin 76/114/ETY (EYVL L 24, 30.1.1976, s. 1) liitteessä olevan 3.1.1.1 kohdan vaatimuksia noudatetaan

9.17.4.1. Toisen ja soveltuvin osin kolmannen jakson merkkien merkitys ISO:n standardin 3779–1983 5.3 kohdan vaatimusten täyttämiseksi on selvitettävä: …

9.17.4.2. Jos toisen jakson merkkejä käytetään ISO:n standardin 3779–1983 5.4 kohdan vaatimusten täyttämiseksi, nämä merkit on esitettävä: …

9.18.   Radiohäiriöt/sähkömagneettinen yhteensopivuus

9.18.1. Kuvaus ja piirustukset/valokuvat moottoritilan muodostavan korirakenteen osan sekä lähinnä sitä sijaitsevan matkustajatilan osan muodoista ja rakennemateriaaleista: …

9.18.2. Piirustukset tai valokuvat moottoritilassa olevien metalliosien sijainneista (esim. lämmityslaitteet, varapyörä, ilmansuodatin, ohjausmekanismi jne.): …

9.18.3. Taulukko ja piirustus radiohäiriöiden vaimennuslaitteista: …

9.18.4. Tasavirtavastusten tiedot ja nimellisarvo sekä, jos kyseessä ovat resistiiviset sytytyskaapelit, tiedot niiden nimellisvastuksesta metriä kohden: …

9.19.   Sivusuojat

9.19.0. kyllä/ei/keskeneräinen (10) 

9.19.1. Piirustus asianomaisista ajoneuvon sivusuojien osista, eli piirustus ajoneuvosta ja/tai alustasta sekä akselien sijainnista ja asennuksesta, piirustus sivusuojalaitteiden asennuksesta ja/tai varusteista. Jos sivusuojaus saavutetaan ilman sivusuojalaitteita, piirustuksessa on selvästi osoitettava, että vaaditut mitat täyttyvät: …

9.19.2. Sivusuojalaitteiden osalta täydellinen kuvaus tai piirustus kyseisistä laitteista (myös asennuksesta ja kiinnityksestä) tai niiden tyyppihyväksyntänumerot: …

9.20.   Roiskeenestojärjestelmä

9.20.0. kyllä/ei/keskeneräinen (10) 

9.20.1. Lyhyt kuvaus roiskeenestojärjestelmästä ja sen osista: …

9.20.2. Roiskeenestojärjestelmän ja sen sijainnin ajoneuvossa osoittavat yksityiskohtaiset piirustukset, joista näkyvät direktiivin 91/226/ETY liitteen III kuvissa tarkoitetut mitat ja joissa otetaan huomioon äärimmäiset rengas-/pyöräyhdistelmät: …

9.20.3. Roiskeenestojärjestelmien tyyppihyväksyntänumerot, jos sellaisia on: …

9.21.   Iskunkestävyys sivutörmäyksessä

9.21.1. Yksityiskohtainen kuvaus valokuvineen ja/tai piirustuksineen ajoneuvosta kuljettaja- ja matkustajatilan (ulkoa ja sisältä) sivuseinien rakenteen, mittojen, muodon ja rakennusmateriaalien osalta turvajärjestelmää koskevat yksityiskohdat tarvittaessa mukaan luettuina: …

9.22.   Alleajosuoja edessä

9.22.0. kyllä/ei/keskeneräinen (10) 

9.22.1. Piirustus asianomaisista ajoneuvon alleajosuojan osista edessä, eli piirustus ajoneuvosta ja/tai alustasta sekä piirustus edessä olevien alleajosuojien sijainnista ja asennuksesta ja/tai varusteista. Jos alleajosuoja ei ole erityislaite, piirustuksessa on selvästi osoitettava, että vaaditut mitat täyttyvät: …

9.22.2. Erityislaitteen osalta täydellinen kuvaus ja/tai piirustus edessä olevasta alleajosuojasta (sekä lisävarusteista), tai jos se on hyväksytty erityisenä teknisenä yksikkönä, tyyppihyväksyntänumero: …

9.23.   Jalankulkijoiden suojelu

9.23.1. Ajoneuvon yksityiskohtainen kuvaus valokuvineen ja/tai piirustuksineen rakenteen, mittojen, asiaankuuluvien vertailulinjojen sekä ajoneuvon etuosan materiaalien osalta (sisältä ja ulkoa), mukaan luettuna yksityiskohtaiset tiedot mahdollisesti asennetuista aktiivisista turvajärjestelmistä.

▼M2

9.24.   Etusuojajärjestelmät

9.24.1. Yleisjärjestely (piirustukset tai valokuvat), jossa esitetään etusuojajärjestelmien sijainti ja kiinnitys:

9.24.2. Valokuvat ja/tai piirustukset soveltuvin osin ilmanottosäleiköistä, jäähdyttimen säleiköstä, koristeosista, merkeistä, tunnuksista ja syvennyksistä sekä kaikista muista ulkonevista ja ulkopinnan osista, joita voidaan pitää olennaisina (esim. valaisinlaitteet). Jos ensimmäisessä virkkeessä luetellut osat eivät ole olennaisia, ne voidaan dokumentointia varten korvata valokuvilla, joissa on tarvittaessa mukana mitat ja/tai tekstiä:

9.24.3. Yksityiskohtaiset tiedot asennustarvikkeista sekä täydelliset asennusohjeet, kiristysmomentit mukaan luettuna:

9.24.4. Piirustus puskureista:

9.24.5. Piirustus ajoneuvon etupään lattialinjasta.

▼M1

10.   VALAISIN- JA MERKKIVALOLAITTEET

10.1. Taulukko kaikista laitteista: lukumäärä, merkki, malli, tyyppihyväksyntämerkintä, kaukovalaisimien suurin valonvoimakkuus, väri, ilmaisimet: …

10.2. Piirustus valaisin- ja merkkivalolaitteiden sijainnista: …

10.3. Jokaisen neuvoston direktiivissä 76/756/ETY (EYVL L 262, 27.9.1976, s. 1) tarkoitetun valaisimen ja heijastimen osalta ilmoitetaan seuraavat tiedot (kirjallisena ja/tai kaaviona)

10.3.1. Piirustus, jossa esitetään valaisevan pinnan laajuus: …

10.3.2. Menetelmä näkyvän pinnan määrittämiseksi UNECE-säännön nro 48 2.10 kohdan mukaisesti (EUVL L 137, 30.5.2007, s. 1): …

10.3.3. Vertailuakseli ja -keskipiste: …

10.3.4. Peitettävien valaisimien toimintatapa: …

10.3.5. Erityiset asennus- ja johdotusmääräykset: …

10.4. Lähivalaisimet: tavanomainen suuntaus UNECE-säännön nro 48 6.2.6.1 kohdan mukaisesti: …

10.4.1. Alkusäätöarvo: …

10.4.2. Osoittimen sijainti: …



10.4.3.

Ajovalaisimien säätölaitteen kuvaus/piirustus (1) ja tyyppi (esim. automaattinen, portaittaisesti käsisäätöinen, portaattomasti käsisäätöinen):

right accolade Sovelletaan ainoastaan ajovalaisimien säätölaitteella varustettuihin ajoneuvoihin

10.4.4.

Hallintalaite:

10.4.5.

Viitemerkit:

10.4.6.

Kuormitusolosuhteita koskevat merkit:

(1)   Tarpeeton yliviivataan (joissakin tapauksissa ei tarvitse yliviivata tuvia vaihtoehtoja on useampia).

10.5. Muiden sähköisten/elektronisten osien kuin valaisimien lyhyt kuvaus (jos sellaisia on): …

11.   VETOAJONEUVOJEN JA PERÄVAUNUJEN TAI PUOLIPERÄVAUNUJEN VÄLISET KYTKENNÄT

11.1. Asennettujen tai asennettavien kytkentälaitteiden luokka ja tyyppi: …

11.2. Asennettujen kytkentälaitteiden ominaisuudet D, U, S ja V taikka asennettavien kytkentälaitteiden vähimmäisominaisuudet D, U, S ja V: … daN

11.3. Ohjeet vetokytkintyypin kiinnittämisestä ajoneuvoon ja valokuvat tai piirustukset valmistajan ilmoittamista ajoneuvossa olevista kiinnityskohdista; lisätiedot, jos vetokytkintyypin käyttö on rajoitettu ajoneuvotyypin tiettyihin variantteihin tai versioihin: …

11.4. Tiedot erityisten vetokorvakkeiden tai asennuslevyjen asennuksesta: …

11.5. Tyyppihyväksyntänumerot: …

12.   MUUTA

12.1. Äänimerkinantolaitteet

12.1.1. Laitteiden sijainti, kiinnitystapa, paikalleen asentaminen ja suuntaus sekä mitat: …

12.1.2. Laitteiden lukumäärä: …

12.1.3. Tyyppihyväksyntänumerot: …

12.1.4. Sähköinen/pneumaattinen (10)  piirikaavio: …

12.1.5. Nimellisjännite tai -paine: …

12.1.6. Piirustus kiinnityslaitteesta: …

12.2. Laitteet ajoneuvon luvattoman käytön estämiseksi

12.2.1. Suojauslaite

12.2.1.1. Yksityiskohtainen kuvaus ajoneuvotyypistä ohjauksen tai yksikön järjestelyn ja rakenteen sekä sen yksikön osalta, johon suojauslaite vaikuttaa: …

12.2.1.2. Piirustukset laitteista ajoneuvon luvattoman käytön estämiseksi ja niiden asennuksesta ajoneuvoon: …

12.2.1.3. Laitteen tekninen kuvaus: …

12.2.1.4. Tiedot käytetyistä lukkoyhdistelmistä: …

12.2.1.5. Ajoneuvon ajonestolaite

12.2.1.5.1. Tyyppihyväksyntänumero, jos saatavissa: …

12.2.1.5.2. Niiden ajonestolaitteiden osalta, joita ei ole vielä hyväksytty

12.2.1.5.2.1. Yksityiskohtainen kuvaus ajoneuvon ajonestolaitteesta ja sen tahatonta aktivointia vastaan toteutetuista toimenpiteistä: …

12.2.1.5.2.2. Järjestelmät, joihin ajonestolaite vaikuttaa: …

12.2.1.5.2.3. Toimivien vaihdeltavien koodien lukumäärä, jos sellaisia on: …

12.2.2. Hälytysjärjestelmä (jos sellainen on)

12.2.2.1. Tyyppihyväksyntänumero, jos saatavissa: …

12.2.2.2. Niiden hälytysjärjestelmien osalta, joita ei ole vielä hyväksytty

12.2.2.2.1. Hälytysjärjestelmän ja asennettuun hälytysjärjestelmään liittyvien ajoneuvon osien yksityiskohtainen kuvaus: …

12.2.2.2.2. Hälytysjärjestelmän muodostavien pääosien luettelo: …

12.2.3. Lyhyt kuvaus sähköisistä/elektronisista osista (jos sellaisia on): …

12.3. Hinauslaitteet

12.3.1. Edessä: koukku/silmukka/muu (10) 

12.3.2. Takana: koukku/silmukka/muu/ei ole (10) 

12.3.3. Sellainen piirustus tai valokuva alustasta / korin alueesta, jossa näkyy hinauslaitteiden sijainti, rakenne ja asennus: …

12.4. Yksityiskohdat mahdollisista moottoriin liittymättömistä laitteista, jotka on suunniteltu vaikuttamaan polttoaineen kulutukseen (ellei sellaista laitetta ole käsitelty muissa kohdissa): …

12.5. Yksityiskohdat mahdollisista moottoriin liittymättömistä laitteista, jotka on suunniteltu melun vähentämiseen (ellei sellaista laitetta ole käsitelty muissa kohdissa): …

12.6. Nopeudenrajoittimet

12.6.1. Valmistajat: …

12.6.2. Tyypit: …

12.6.3. Tyyppihyväksyntänumerot, jos sellaisia on: …

12.6.4. Nopeus tai nopeusalue, johon nopeudenrajoitin voidaan asettaa: … km/h

12.7. Taulukko ajoneuvojen mahdollisten radiolähettimien asennuksesta ja käytöstä: …



Taajuuskaistat (Hz)

Enimmäislähtöteho (W)

Antennipaikka ajoneuvossa, asennuksen ja/tai käytön erityisehdot

 

 

 

Tyyppihyväksynnän hakijan on toimitettava tarvittaessa myös:

Lisäys 1

Luettelo komission direktiivin 72/245/ETY (EYVL L 152, 6.7.1972, s. 15) alaan kuuluvista sähköisistä ja/tai elektronisista osista merkkeineen ja tyyppeineen.

Lisäys 2

Kaavio tai piirustus direktiivin 72/245/ETY piiriin kuuluvien sähkö- ja elektroniikkakomponenttien sijoittelusta ja johdotuksesta yleensä.

Lisäys 3

Kuvaus ajoneuvosta, joka on valittu edustamaan tyyppiä

Korityyppi:

Ohjauspyörä vasemmalla tai oikealla (10) 

Akseliväli:

Lisäys 4

Valmistajan tai hyväksytyn/tunnustetun laboratorion toimittamat relevantit testausselosteet tyyppihyväksyntätodistuksen laatimista varten.

12.7.1. Ajoneuvo varustettu 24 GHz:n taajuusalueella toimivalla lyhyen kantaman tutkalaitteella: kyllä/ei (10) 

▼M27

12.8. eCall-järjestelmä

12.8.1. Varustettu: kyllä/ei (10) 

12.8.2. Laitteen tekninen kuvaus tai piirustukset: …

▼M1

13.   LINJA-AUTOJA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

13.1. Ajoneuvon luokka: luokka I, luokka II, luokka III, luokka A, luokka B (10) 

13.1.1. Erillisenä teknisenä yksikkönä hyväksytyn korin tyyppihyväksyntänumero: …

13.1.2. Alustatyypit, joihin voidaan asentaa tyyppihyväksytty kori (valmistajat ja keskeneräisen ajoneuvon tyypit): …

13.2.   Matkustajille varattu alue (m2)

13.2.1. Kokonaisala (S0): …

13.2.2. Yläkerros (S0a(10) : …

13.2.3. Alakerros (S0b(10) : …

13.2.4. Seisovia matkustajia varten (S1): …

13.3.   Matkustajien lukumäärä (istuvat ja seisovat):

13.3.1. Kokonaismäärä (N): …

13.3.2. Yläkerros (Na(10) : …

13.3.3. Alakerros (Nb(10) : …

13.4.   Istuvien matkustajien lukumäärä

13.4.1. Kokonaismäärä (A): …

13.4.2. Yläkerros (Aa(10) : …

13.4.3. Alakerros (Ab(10) : …

13.4.4. Pyörätuolipaikkojen lukumäärä M2- ja M3-luokan ajoneuvoissa: …

13.5.  Käyttöovien lukumäärä:

13.6.  Varauloskäyntien (ovet, ikkunat, kattoluukut, kerrostenvälinen portaikko, varauloskäynnille johtava portaikko) lukumäärä: …

13.6.1. Kokonaismäärä: …

13.6.2. Yläkerros (10) : …

13.6.3. Alakerros (10) : …

13.7.  Matkatavaratilojen koko (m 3 ): …

13.8.  Matkatavaroiden kuljetustila katolla (m 2 ): …

13.9.  Ajoneuvoon pääsyä helpottavat tekniset laitteet (esim. rampit, nostolavat, niiausjärjestelmät), jos sellaisia on asennettu: …

13.10.   Korirakenteen lujuus

13.10.1. Tyyppihyväksyntänumero, jos saatavissa: …

13.10.2. Niiden korirakenteiden osalta, joita ei ole vielä hyväksytty

13.10.2.1. Yksityiskohtainen kuvaus ajoneuvotyypin korirakenteesta, myös mitoista, muodosta ja rakennemateriaaleista sekä sen mahdollisesta kiinnityksestä alustan runkoon: …

13.10.2.2. Piirustus ajoneuvosta sekä niistä sisustuksen osista, jotka vaikuttavat korirakenteen tai jäljelle jäävän tilan lujuuteen: …

13.10.2.3. Ajokunnossa olevan ajoneuvon painopisteen sijainti pituus-, poikittais- ja pystysuunnassa: …

13.10.2.4. Matkustajien uloimpien istuimien keskiviivojen välinen enimmäisetäisyys: …

13.11.  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/85/EY (EYVL L 42, 13.2.2002, s. 1) kohdat, jotka on täytettävä ja osoitettava tämän teknisen yksikön osalta:

▼M15

13.12.  Mittapiirustus, josta käy ilmi sisätilojen järjestely istumapaikkojen, seisoville matkustajille varatun alueen, pyörätuolimatkustajien ja matkatavaratilojen, myös mahdollisten telineiden ja suksiboksien, osalta.

▼M1

14.   VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSEEN TARKOITETTUJA AJONEUVOJA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

14.1.   Neuvoston direktiivin 94/55/EY (EYVL L 319, 12.12.1994, s. 1) mukaiset sähkölaitteet

14.1.1. Johdinten ylilämpösuojaus: …

14.1.2. Katkaisijan tyyppi: …

14.1.3. Akun päävirtakytkimen tyyppi ja toimintatapa: …

14.1.4. Ajopiirturin turvajohtimen sijainti ja sen kuvaus: …

14.1.5. Jatkuvasti jännitteisten asennusten kuvaus. Ilmoitetaan käytetty EN-standardi: …

14.1.6. Ohjaamon takana sijaitsevien sähköasennusten rakenne ja suojaus: …

14.2.   Palovaaran ehkäisy

14.2.1. Ohjaamossa olevien vaikeasti syttyvien aineiden tyyppi: …

14.2.2. Ohjaamon taakse asennetun lämpösuojan tyyppi (tarvittaessa): …

14.2.3. Moottorin sijainti ja lämpösuojaus: …

14.2.4. Pakojärjestelmän sijainti ja lämpösuojaus: …

14.2.5. Hidastimien lämpösuojauksen tyyppi ja rakenne: …

14.2.6. Polttoainekäyttöinen lämmityslaite, rakenne ja sijainti: …

14.3.   Mahdolliset direktiivin 94/55/EY mukaiset korin erityisvaatimukset

14.3.1. Kuvaus tavasta, jolla täytetään EX/II- ja EX/III-tyypin ajoneuvoille asetettavat vaatimukset: …

14.3.2. Jos ajoneuvo on EX/III-tyyppiä, ulkoa tulevan lämmön kesto: …

15.   UUDELLEENKÄYTETTÄVYYS, KIERRÄTETTÄVYYS JA HYÖDYNNETTÄVYYS

15.1. Versio, johon vertailuajoneuvo kuuluu: …

15.2. Vertailuajoneuvon massa koreineen taikka alustan massa ohjaamon kanssa ilman koria ja/tai kytkentälaitetta, jos valmistaja ei asenna koria ja/tai kytkentälaitetta (mukaan luettuina nesteet, työkalut, varapyörä, jos on) ilman kuljettajaa: …

15.3. Vertailuajoneuvojen materiaalien massat: …

15.3.1. Esikäsittelyvaiheessa huomioon otettavien materiaalien massa ( 54 ): …

15.3.2. Purkuvaiheessa huomioon otettavien materiaalien massa (54) : …

15.3.3. Ei-metallijätteiden erotteluvaiheessa huomioon otettavien, kierrätettäviksi katsottavien materiaalien massa (54) : …

15.3.4. Ei-metallijätteiden erotteluvaiheessa huomioon otettavien, energian talteenottoon tarkoitettujen materiaalien massa (54) : …

15.3.5. Materiaalierittely (54) : …

15.3.6. Uudelleenkäytettävien ja/tai kierrätettävien materiaalien kokonaismassa: …

15.3.7. Uudelleenkäytettävien ja/tai hyödynnettävien materiaalien kokonaismassa: …

15.4.   Osuudet

15.4.1. Kierrätettävyysaste Rcyc ( %): …

15.4.2. Hyödynnettävyysaste Rcov ( %): …

16.   AJONEUVOJEN KORJAAMISEEN JA HUOLTAMISEEN TARVITTAVIEN TIETOJEN SAANTI

16.1. Tärkein verkkosivusto, jolta ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavia tietoja on saatavana: …

16.1.1. Päivämäärä, josta lähtien tiedot ovat saatavilla (kuuden kuukauden kuluessa tyyppihyväksynnän päivämäärästä): …

16.2. Sivuston käyttöehdot: …

16.3. Ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen muoto verkkosivustolla: …

Selittävät huomautukset

(5) Merkitään siten, että kunkin ajoneuvotyypin teknistä ratkaisua vastaava todellinen arvo käy selvästi ilmi.

▼M18 —————

▼M21

(x) Kaksipolttoainemoottorit.

▼M12




LIITE II

YLEISET MÄÄRITELMÄT, AJONEUVOLUOKITUKSESSA KÄYTETTÄVÄT PERUSTEET, AJONEUVOTYYPIT JA KORITYYPIT

JOHDANTO-OSA

Yleiset määritelmät ja yleiset määräykset

1.    Määritelmät

1.1

’Istumapaikalla’ tarkoitetaan tilaa, jossa voi istua henkilö, jonka koko vastaa vähintään seuraavia:

a) kuljettajan tapauksessa 50. persentiilin mieshenkilöä edustava nukke

b) kaikissa muissa tapauksissa 5. persentiilin aikuista naishenkilöä edustava nukke.

1.2

’Istuimella’ tarkoitetaan yhden henkilön istuttavaksi tarkoitettua, ajoneuvon koriin kuuluvaa tai siitä erillistä rakennetta verhoiluineen.

1.2.1

Termillä ’istuin’ tarkoitetaan sekä yksittäistä istuinta että yhdistelmäistuinta.

1.2.2

Määritelmän piiriin kuuluvat myös kokoontaitettavat ja irrotettavat istuimet.

1.3

’Tavaroilla’ tarkoitetaan etupäässä irtaimia esineitä.

Termillä ’tavarat’ tarkoitetaan muiden muassa irtotavaraa, teollisuustuotteita, nesteitä, eläviä eläimiä, kasvinviljelytuotteita ja jakamattomia kuormia.

1.4

’Enimmäismassalla’ tarkoitetaan ”suurinta teknisesti sallittua massaa kuormitettuna” liitteessä I olevan 2.8 kohdan mukaisesti.

2.    Yleiset määräykset

2.1   Istumapaikkojen määrä

2.1.1

Istumapaikkojen määrää koskevia vaatimuksia sovelletaan istuimiin, jotka on tarkoitettu käyttöön ajoneuvon ollessa tieliikenteessä.

2.1.2

Niitä ei sovelleta istuimiin, jotka on suunniteltu käytettäväksi ajoneuvon ollessa paikoillaan ja jotka on selkeästi osoitettu käyttäjille sellaisiksi joko kuvatunnuksin tai soveltuvin tekstein.

2.1.3

Istumapaikkojen määrän laskemiseen sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

a) Kutakin yksittäistä istuinta pidetään yhtenä istumapaikkana.

b) Yhdistelmäistuimen tapauksessa kutakin istuintyynyn tasolta mitattuna vähintään 400 mm leveää tilaa pidetään yhtenä istuinpaikkana.

Tämä vaatimus ei estä valmistajaa soveltamasta 1.1 kohdassa tarkoitettuja määräyksiä.

c) Edellä b alakohdassa tarkoitettua tilaa ei kuitenkaan lasketa yhdeksi istuinpaikaksi seuraavissa tapauksissa:

i) Yhdistelmäistuimessa on sellaisia ominaisuuksia, jotka estävät nuken asettamisen niin, että se on alaosaltaan luonnollisessa istuma-asennossa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kiinteä lattiakonsoli, pehmustamaton istuinosuus taikka nimellisistumapinnan jakava verhoilun osa.

ii) Välittömästi oletetun istumapaikan edessä oleva pohjalevyn osa on sellainen, että se estää nuken jalkaterien sijoittamisen luonnollisella tavalla (siinä on esimerkiksi tunneli).

2.1.4

Kun kyse on ajoneuvoista, jotka kuuluvat matkustajien kuljetuksessa käytettäviä, kuljettajan istuimen lisäksi enemmän kuin kahdeksan istuinta käsittäviä ajoneuvoja koskevista erityissäännöksistä sekä direktiivien 70/156/ETY ja 97/27/EY muuttamisesta 20 päivänä marraskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/85/EY ( 55 ) soveltamisalaan, 2.1.3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua mitta-arvoa on pidettävä yhtenevänä eri ajoneuvoluokkien osalta edellettyjen yhtä henkilöä koskevien vähimmäistilojen kanssa.

2.1.5

Kun ajoneuvossa on irrotettavia istuimia varten tarkoitettuja kiinnikkeitä, irrotettava istuin on otettava lukuun laskettaessa istumapaikkojen määrää.

2.1.6

Tilaa, joka on tarkoitettu pyörätuolissa istuvaa varten, on pidettävä istumapaikkana.

2.1.6.1

Tämä määräys ei rajoita direktiivin 2001/85/EY liitteessä VII olevan 3.6.1 ja 3.7 kohdan vaatimusten soveltamista.

2.2.   Enimmäismassa

2.2.1

Kun kyse on puoliperävaunun vetoyksiköstä, ajoneuvon luokituksessa huomioon otettavaan enimmäismassaan on sisällytettävä vetopöytäkytkimen kantama puoliperävaunun enimmäismassa.

2.2.2

Kun kyse on moottoriajoneuvosta, jolla voidaan vetää keskiakseliperävaunua tai nivelöimättömällä vetoaisalla varustettua perävaunua, moottoriajoneuvon luokituksessa huomioon otettavaan enimmäismassaan on sisällytettävä vetoajoneuvoon kytkimen välityksellä kohdistuva enimmäismassa.

2.2.3

Kun kyse on puoliperävaunusta, keskiakseliperävaunusta tai nivelöimättömällä vetoaisalla varustetusta perävaunusta, ajoneuvon luokituksessa käytettäväksi enimmäismassaksi on katsottava massa, joka vastaa akselin tai akseliryhmän pyörien välityksellä maahan kohdistuvaa suurinta massaa, kun perävaunu on kytkettynä vetoajoneuvoon.

2.2.4

Kun kyse on apuvaunusta, ajoneuvon luokituksessa huomioon otettavaan enimmäismassaan on sisällytettävä vetopöytäkytkimen kantama puoliperävaunun enimmäismassa.

2.3   Erityisvarusteet

2.3.1

Ajoneuvoja, joihin on asennettu ensisijaisesti kiinteitä varusteita, kuten koneita tai laitteita, on pidettävä N- tai O-luokan ajoneuvoina.

2.4   Yksiköt

2.4.1

Ellei toisin mainita, kaikkien käytettävien mittayksiköiden ja niiden tunnusten on vastattava annetun neuvoston direktiivin 80/181/ETY ( 56 ) säännöksiä.

3.    Luokittelu ajoneuvoluokkiin

3.1.

Valmistajan on luokiteltava ajoneuvotyyppi tiettyyn ajoneuvoluokkaan.

Tällöin on kaikkien tässä liitteessä kuvattujen, asiaan liittyvien perusteiden täytyttävä.

3.2.

Hyväksyntäviranomainen voi pyytää valmistajalta asianmukaisia lisätietoja, joilla osoitetaan, että ajoneuvotyyppi on luokiteltava erikoiskäyttöön tarkoitetuksi ajoneuvoksi (tunnuksella SG merkitty erityisryhmä).

A   OSA

Ajoneuvoluokituksessa käytettävät perusteet

1.    Ajoneuvoluokat

Eurooppalaisessa ja kansallisessa tyyppihyväksynnässä ja yksittäishyväksynnässä ajoneuvot on luokiteltava seuraavan luokituksen mukaisesti:

(On katsottava, että hyväksyntä voidaan myöntää ainoastaan 1.1.1–1.1.3, 1.2.1–1.2.3 ja 1.3.1–1.3.4 tarkoitettujen luokkien osalta.)

M-luokka

Ensisijaisesti matkustajien ja heidän matkatavaroidensa kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot.

M1-luokka

M-luokan ajoneuvot, joissa on kuljettajan istumapaikan lisäksi enintään kahdeksan istumapaikkaa.

M1-luokan ajoneuvoissa ei saa olla seisoville matkustajille varattua tilaa.

Istumapaikkoja voi olla myös vain yksi (eli kuljettajan istumapaikka).

M2-luokka

M-luokan ajoneuvot, joissa on kuljettajan istumapaikan lisäksi enemmän kuin kahdeksan istumapaikkaa ja joiden enimmäismassa on enintään 5 tonnia.

M2-luokan ajoneuvoissa saa olla istumapaikkojen lisäksi seisoville matkustajille varattu tila.

M3-luokka

M-luokan ajoneuvot, joissa on kuljettajan istumapaikan lisäksi enemmän kuin kahdeksan istumapaikkaa ja joiden enimmäismassa on yli 5 tonnia.

M3-luokan ajoneuvoissa saa olla seisoville matkustajille varattu tila.

N-luokka

Ensisijaisesti tavaran kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot.

N1-luokka

N-luokan ajoneuvot, joiden enimmäismassa on enintään 3,5 tonnia.

N2-luokka

N-luokan ajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia mutta enintään 12 tonnia.

N3-luokka

N-luokan ajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 12 tonnia.

O-luokka

Tavaran tai henkilöiden kuljetukseen taikka matkailutarkoituksiin suunnitellut ja rakennetut perävaunut.

O1-luokka

O-luokan ajoneuvot, joiden enimmäismassa on enintään 0,75 tonnia.

O2-luokka

O-luokan ajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 0,75 tonnia mutta enintään 3,5 tonnia.

O3-luokka

O-luokan ajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia mutta enintään 10 tonnia.

O4-luokka

O-luokan ajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 10 tonnia.

2.    Ajoneuvoluokkien alaluokat

2.1   Maastoajoneuvot

’Maastoajoneuvolla’ tarkoitetaan M- tai N-luokan ajoneuvoa, jota voidaan sen erityisten teknisten ominaisuuksien ansiosta käyttää tiestön ulkopuolella.

Näiden ajoneuvoluokkien tapauksessa ajoneuvoluokan osoittavaan kirjain-numerotunnukseen liitetään G-kirjain.

Perusteet ajoneuvojen luokittelemiseen maastoajoneuvojen alaluokkaan esitetään tämän liitteen A osassa olevassa 4 jaksossa.

2.2   Erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot

2.2.1

’Erikoiskäyttöön tarkoitetulla ajoneuvolla’ tarkoitetaan M-, N- tai O-luokan ajoneuvoa, jolla on sellaiset erityiset tekniset ominaisuudet, että sillä voidaan tehdä erityisiä järjestelyjä ja/tai varusteita vaativia toimintoja.

Kun kyse on keskeneräisestä ajoneuvosta, joka on tarkoitus luokitella erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen alaluokkaan, ajoneuvoluokan osoittavaan kirjain-numerotunnukseen liitetään S-kirjain.

Erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen eri tyypit määritellään ja luetellaan 5 kohdassa.

2.3   Erikoiskäyttöön tarkoitettu maastoajoneuvo

2.3.1

’Erikoiskäyttöön tarkoitetulla maastoajoneuvolla’ tarkoitetaan M- tai N-luokan ajoneuvoa, jolla on 2.1 ja 2.2 kohdassa tarkoitetut erityiset tekniset ominaisuudet.

Näiden ajoneuvoluokkien tapauksessa ajoneuvoluokan osoittavaan kirjain-numerotunnukseen liitetään G-kirjain.

Kun kyse on keskeneräisestä ajoneuvosta, joka on tarkoitus luokitella erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen alaluokkaan, tunnukseen liitetään toiseksi loppuliitteeksi S-kirjain.

3.    N-luokan ajoneuvojen luokitusperusteet

3.1

Luokiteltaessa ajoneuvotyyppi N-luokkaan on käytettävä perustana kohdassa 3.2–3.6 kohdassa tarkoitettuja ajoneuvon teknisiä ominaisuuksia.

3.2

Periaatteena on, että ne osastot, joissa kaikki istumapaikat sijaitsevat, on erotettava täysin kuormatilasta.

3.3

Edellä 3.2 kohdassa vahvistetuista vaatimuksista poiketen henkilöitä ja tavaraa voidaan kuljettaa samassa osastossa, kunhan kuormatilassa on kiinnityslaitteet, joilla suojellaan kuljetettavia henkilöitä kuorman siirtymiseltä ajon aikana, myös voimakkaan jarrutuksen ja kaarreajon yhteydessä.

3.4

Edellä 3.3 kohdassa vaaditut kuormankiinnityslaitteet sekä osastointijärjestelmät, jotka on tarkoitettu enintään massaltaan 7,5 tonnin ajoneuvoihin, on suunniteltava ISO-standardin 27956:2009 Road vehicles – Securing of cargo in delivery vans – Requirements and Test methods 3 ja 4 kohdan vaatimusten mukaisesti.

3.4.1

Edellä 3.4 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen voidaan todentaa valmistajan antamalla vaatimustenmukaisuusvakuutuksella.

3.4.2

Vaihtoehtona 3.4 kohdan vaatimuksille valmistaja voi osoittaa hyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla, että asennetut kiinnityslaitteet tarjoavat samantasoisen suojan kuin viitatussa standardissa edellytetään.

3.5

Istumapaikkojen määrä ilman kuljettajan istumapaikkaa ei saa ylittää seuraavia:

a) 6, kun kyse on N1-luokan ajoneuvoista

b) 8, kun kyse on N2- tai N3-luokan ajoneuvoista.

3.6

Ajoneuvojen tavarankuljetuskapasiteetin on oltava sama tai suurempi kuin kilogrammoina ilmaistu henkilönkuljetuskapasiteetti.

3.6.1

Sen osoittamiseksi on seuraavien yhtälöiden toteuduttava kaikissa konfiguraatioissa ja etenkin silloin, kun kaikki istumapaikat ovat käytössä:

a) kun N = 0:

P – M ≥ 100 kg

b) kun 0 < N ≤ 2:

P – (M + N × 68) ≥ 150 kg;

c) kun N > 2:

P – (M + N × 68) ≥ N × 68

joissa kirjaimilla tarkoitetaan seuraavaa:

P

on suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna

M

on ajokuntoisen ajoneuvon massa

N

on istumapaikkojen määrä ilman kuljettajan istumapaikkaa.

3.6.2

Massaan M on luettava mukaan niiden varusteiden massa, jotka on asennettu ajoneuvoon tavaran kuljettamista (esim. säiliö tai kori), tavaran käsittelyä (esim. nosturi tai nostolaite) ja tavaroiden kiinnittämistä (esim. kuormankiinnityslaitteet) varten.

Sellaisten varusteiden massaa, joita ei käytetä edellä mainittuihin tarkoituksiin (kompressori, vinssi, sähkögeneraattori, viestintälaitteet jne.), ei lueta mukaan massaan M edellä esitettyjä kaavoja sovellettaessa.

3.7

Edellä 3.2–3.6 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten on täytyttävä ajoneuvotyypin kaikkien varianttien ja versioiden osalta.

3.8

N1-luokan ajoneuvojen luokitusperusteet

3.8.1

Ajoneuvo luokitellaan N1-luokkaan, kun kaikki sovellettavat perusteet täyttyvät.

Jos yksi tai useampi peruste jää täyttymättä, ajoneuvo on luokiteltava M1-luokkaan.

3.8.2

Edellä 3.2–3.6 kohdassa tarkoitettujen yleisten perusteiden lisäksi on 3.8.2.1–3.8.2.3.5 kohdassa vahvistettujen perusteiden täytyttävä luokiteltaessa ajoneuvoja, joissa ohjaamo ja kuorma ovat samassa yksikössä (kori BB).

3.8.2.1

Vaadittujen perusteiden on täytyttävä myös siinä tapauksessa, että istuinrivin ja kuormatilan väliin on asennettu täysimittainen tai osittainen väliseinä.

3.8.2.2

Perusteina on käytettävä seuraavia:

a) Tavarat on voitava kuormata tarkoitusta varten suunnitellun ja rakennetun takaoven, takaluukun tai sivuoven kautta.

b) Takaoven tai takaluukun kuormausaukon on täytettävä seuraavat vaatimukset:

i) Kun ajoneuvoon on asennettu vain yksi istuinrivi tai vain kuljettajan istuin, kuormausaukon vähimmäiskorkeuden on oltava vähintään 600 mm.

ii) Kun ajoneuvoon on asennettu kaksi istuinriviä tai enemmän, kuormausaukon vähimmäiskorkeuden on oltava vähintään 600 mm ja aukon pinta-alan vähintään 12 800 cm2.

c) Kuormatilan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

’Kuormatilalla’ tarkoitetaan ajoneuvon osaa, joka sijaitsee istuinrivien takana, tai jos ajoneuvossa on vain yksi kuljettajan istuin, kuljettajan istuimen takana.

i) Kuormatilan lastaustason on oltava pääsääntöisesti tasainen.

ii) Kun ajoneuvoon on asennettu vain yksi istuinrivi tai yksi istuin, kuormatilan vähimmäispituuden on oltava vähintään 40 prosenttia akselivälistä.

iii) Kun ajoneuvoon on asennettu kaksi istuinriviä tai enemmän, kuormatilan vähimmäispituuden on oltava vähintään 30 prosenttia akselivälistä.

Jos takimmaisen istuinrivin istuimet voidaan poistaa ajoneuvosta vaivattomasti ilman erikoistyökaluja, kuormatilan pituutta koskevien vaatimusten on täytyttävä, kun kaikki istuimet on asennettu ajoneuvoon.

iv) Kuormatilan pituutta koskevien vaatimusten on täytyttävä, kun tapauksen mukaan ensimmäisen tai viimeisen rivin istuimet ovat tavanomaisessa asennossaan matkustajien käyttöä varten.

3.8.2.3

Mittauksia koskevat erityisedellytykset

3.8.2.3.1   Määritelmät

a) ’Kuormausaukon korkeudella’ tarkoitetaan oviaukon alaosan korkeinta kohtaa sivuavan vaakatason ja oviaukon yläosan alinta kohtaa sivuavan vaakatason pystyetäisyyttä.

b) ’Kuormausaukon pinta-alalla’ tarkoitetaan takaovien tai takaluukun ollessa täysin avoimina muodostuvan suurimman aukon pinta-alaltaan suurinta kohtisuoraa projektiota ajoneuvon keskilinjan suhteen kohtisuoralla pystytasolla.

c) ’Akselivälillä’ tarkoitetaan 3.8.2.2 ja 3.8.3.1 kohdassa olevien kaavojen soveltamiseksi etäisyyttä seuraavien välillä:

i) kaksiakselisessa ajoneuvossa etuakselin keskilinja ja toisen akselin keskilinja

ii) kolmiakselisessa ajoneuvossa etuakselin keskilinja ja samalla etäisyydellä toisesta ja kolmannesta akselista sijaitsevan kuvitteellisen akselin keskilinja.

3.8.2.3.2   Istuinten säädöt

a) Istuimet on säädettävä takimmaiseen ja uloimpaan asentoonsa.

b) Jos istuimen selkänoja on säädettävissä, se on säädettävä niin, että kolmiulotteinen H-pisteen määrityslaite mahtuu istuimelle 25 asteen ylävartalokulmaan säädettynä.

c) Jos istuimen selkänoja ei ole säädettävissä, se on asetettava ajoneuvon valmistajan suunnittelemaan asentoon.

d) Jos istuimen korkeutta voi säätää, se on säädettävä alimpaan asentoonsa.

3.8.2.3.3   Ajoneuvon testauskunto

a) Ajoneuvo on kuormattava enimmäismassaansa vastaavasti.

b) Ajoneuvon pyörät on suunnattava eteenpäin.

3.8.2.3.4

Edellä 3.8.2.3.2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia ei sovelleta, jos ajoneuvoon on asennettu väliseinä.

3.8.2.3.5

Kuormatilan pituuden mittaaminen

a) Jos ajoneuvoon ei ole asennettu väliseinää, pituus on mitattava istuimen selkänojan takimmaista ulointa pistettä sivuavasta pystytasosta takasisäseinään taikka suljettuun oveen tai takaluukkuun.

b) Jos ajoneuvoon on asennettu väliseinä, pituus on mitattava väliseinän takimmaista ulointa pistettä sivuavasta pystytasosta takasisäseinään taikka suljettuun oveen tai takaluukkuun.

c) Pituutta koskevien vaatimusten on täytyttävä vähintään vaakalinjalla, joka kulkee kuormatilan lattiaa pitkin ajoneuvon keskilinjan kautta kulkevalla pitkittäisellä pystytasolla.

3.8.3

Edellä 3.2–3.6 kohdassa tarkoitettujen yleisten perusteiden lisäksi on 3.8.3.1–3.8.3.4 kohdassa vahvistettujen perusteiden täytyttävä luokiteltaessa ajoneuvoja, joissa ohjaamo ja kuorma eivät ole samassa yksikössä (kori BE).

3.8.3.1

Jos ajoneuvossa on umpikori, sovelletaan seuraavaa:

a) Tavarat on voitava kuormata esimerkiksi takaoven, takaluukun tai paneelin kautta.

b) Kuormausaukon vähimmäiskorkeuden on oltava vähintään 600 mm ja aukon pinta-alan vähintään 12 800 cm2.

c) Kuormatilan vähimmäispituuden on oltava vähintään 40 prosenttia akselivälistä.

3.8.3.2

Jos ajoneuvon kuormatila on tyypiltään avoin, sovelletaan ainoastaan 3.8.3.1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia.

3.8.3.3

Edellä 3.8.3 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovellettaessa sovelletaan 3.8.2 kohdan määritelmiä soveltuvin osin.

3.8.3.4

Kuormatilan pituutta koskevien vaatimusten on kuitenkin täytyttävä vähintään vaakalinjalla, joka kulkee kuormatilan lattiaa pitkin ajoneuvon keskilinjan kautta kulkevalla pitkittäistasolla.

4.    Perusteet ajoneuvojen luokittelulle maastoajoneuvojen alaluokkaan

4.1

M1- tai N1-luokan ajoneuvot on luokiteltava maastoajoneuvojen alaluokkaan, jos ne täyttävät samanaikaisesti seuraavat edellytykset:

a) Vähintään yksi etu- ja vähintään yksi taka-akseli on suunniteltu vetämään samanaikaisesti, riippumatta siitä, voidaanko yksi vetoakseli kytkeä irti.

b) Ajoneuvossa on vähintään yksi tasauspyörästön lukitusjärjestelmä tai vastaava järjestelmä.

c) Ajoneuvon mäestälähtökyky ilman perävaunua on vähintään 25 prosenttia.

d) Viisi seuraavista kuudesta vaatimuksesta täyttyy:

i) Lähestymiskulman on oltava vähintään 25 astetta.

ii) Jättökulman on oltava vähintään 20 astetta.

iii) Ylityskulman on oltava vähintään 20 astetta.

iv) Maavaran etuakselin kohdalla on oltava vähintään 180 mm.

v) Maavaran taka-akselin kohdalla on oltava vähintään 180 mm.

vi) Maavaran akselien välillä on oltava vähintään 200 mm.

4.2

M2-, N2- tai M3-luokan ajoneuvot, joiden enimmäismassa on enintään 12 tonnia, on luokiteltava maastoajoneuvojen alaluokkaan, jos ne täyttävät a alakohdassa vahvistetun edellytyksen tai sekä b että c alakohdassa vahvistetut edellytykset.

a) Kaikki akselit vetävät samanaikaisesti, riippumatta siitä, voidaanko yksi tai useampi vetoakseli kytkeä irti.

b)

 

i) Vähintään yksi etu- ja vähintään yksi taka-akseli on suunniteltu vetämään samanaikaisesti, riippumatta siitä, voidaanko yksi vetoakseli kytkeä irti.

ii) Ajoneuvossa on vähintään yksi tasauspyörästön lukitusjärjestelmä tai vastaava järjestelmä.

iii) Ajoneuvon mäestälähtökyky ilman perävaunua on vähintään 25 prosenttia.

c) Ajoneuvo täyttää seuraavista kuudesta vaatimuksesta vähintään viisi, jos sen enimmäismassa on enintään 7,5 tonnia, ja vähintään neljä, jos sen enimmäismassa on yli 7,5 tonnia:

i) Lähestymiskulman on oltava vähintään 25 astetta.

ii) Jättökulman on oltava vähintään 25 astetta.

iii) Ylityskulman on oltava vähintään 25 astetta.

iv) Maavaran etuakselin kohdalla on oltava vähintään 250 mm.

v) Maavaran akselien välillä on oltava vähintään 300 mm.

vi) Maavaran taka-akselin kohdalla on oltava vähintään 250 mm.

4.3

M3- tai N3-luokan ajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 12 tonnia, on luokiteltava maastoajoneuvojen alaluokkaan, jos ne täyttävät a alakohdassa vahvistetun edellytyksen tai sekä b että c alakohdassa vahvistetut edellytykset.

a) Kaikki akselit vetävät samanaikaisesti, riippumatta siitä, voidaanko yksi tai useampi vetoakseli kytkeä irti.

b)

 

i) Vähintään puolet akseleista (tai kolmiakselisen ajoneuvon akseleista kaksi ja viisiakselisen ajoneuvon akseleista kolme) on suunniteltu vetämään samanaikaisesti, riippumatta siitä, voidaanko yksi vetoakseli kytkeä irti.

ii) Ajoneuvossa on vähintään yksi tasauspyörästön lukitusjärjestelmä tai vastaava järjestelmä.

iii) Ajoneuvon mäestälähtökyky ilman perävaunua on vähintään 25 prosenttia.

c) Vähintään neljä seuraavista kuudesta vaatimuksesta täyttyy:

i) Lähestymiskulman on oltava vähintään 25 astetta.

ii) Jättökulman on oltava vähintään 25 astetta.

iii) Ylityskulman on oltava vähintään 25 astetta.

iv) Maavaran etuakselin kohdalla on oltava vähintään 250 mm.

v) Maavaran akselien välillä on oltava vähintään 300 mm.

vi) Maavaran taka-akselin kohdalla on oltava vähintään 250 mm.

4.4

Menettely tässä jaksossa tarkoitettujen geometrisen vaatimusten mukaisuuden tarkastamista varten vahvistetaan lisäyksessä 1.

5.    Erikoiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot



 

Nimi

Tunnus

Määritelmä

5.1

Matkailuauto

SA

M-luokan ajoneuvo, jossa on vähintään seuraavilla varusteilla varustetut majoitustilat:

a)  istuimia ja pöytä

b)  makuupaikkoja, jotka voidaan myös muuntaa istuimista

c)  keittomahdollisuudet

d)  varastotiloja.

Näiden varusteiden on oltava kiinnitetty tukevasti majoitustilaan.

Pöytä voidaan kuitenkin suunnitella helposti poistettavaksi.

5.2

Panssariajoneuvo

SB

Kuljetettavien henkilöiden tai tavaroiden suojeluun tarkoitettu ajoneuvo, jossa on luodinkestävä panssarointi.

▼M22

5.3

Ambulanssi

SC

Luokan M ajoneuvo, joka on tarkoitettu sairaiden tai loukkaantuneiden henkilöiden kuljetukseen ja jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten.

▼M12

5.4

Ruumisauto

SD

M-luokan ajoneuvo, joka on tarkoitettu kuolleiden henkilöiden kuljetukseen ja jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten.

5.5

Pyörätuolin käyttäjille tarkoitettu ajoneu-vo

SH

M1-luokan ajoneuvo, joka on erityisesti rakennettu tai muunnettu siten, että siinä voi matkustaa yksi tai useampi henkilö pyörätuolissaan istuen ajoneuvon ollessa tieliikenteessä.

5.6

Matkailuperävaunu

SE

ISO-standardin 3833:1977 3.2.1.3 kohdassa olevan määritelmän mukainen O-luokan ajoneuvo.

5.7

Ajoneuvonosturi

SF

N3-luokan erikoiskäyttöön tarkoitettu ajoneuvo, jota ei ole varustettu tavaroiden kuljettamista varten mutta jonka nosturin nostomomentti on yhtä suuri tai suurempi kuin 400 kNm.

5.8

Erityisryhmän ajoneuvo

SG

Erikoiskäyttöön tarkoitettu ajoneuvo, joka ei kuulu minkään tässä jaksossa mainitun määritelmän piiriin.

5.9

Apuvaunu

SJ

O-luokan ajoneuvo, joka on varustettu vetopöytäkytkimellä, joka on tarkoitettu puoliperävaunun kytkemiseen yhdistelmään varsinaisena perävaununa.

5.10

Erikoiskuljetusperävaunu

SK

O4-luokan ajoneuvo, joka on tarkoitettu jakamattomien kuormien kuljettamiseen ja johon sen mittojen vuoksi sovelletaan nopeus- ja liikennerajoituksia.

Termillä tarkoitetaan myös hydraulisia moduuliperävaunuja moduulien määrästä riippumatta.

▼M22

5.11

Erikoiskuljetusauto

SL

luokan N3 vetoajoneuvo tai puoliperävaunun vetoyksikkö, joka täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:

a)  siinä on enemmän kuin kaksi akselia, ja vähintään puolet akseleista (tai kolmiakselisen ajoneuvon akseleista kaksi ja viisiakselisen ajoneuvon akseleista kolme) on suunniteltu vetämään samanaikaisesti, riippumatta siitä, voidaanko yksi vetoakseli kytkeä irti,

b)  se on suunniteltu vetämään ja työntämään luokan O4 erikoiskuljetusperävaunua,

c)  sen moottorin vähimmäisteho on 350 kW, ja

d)  se voidaan varustaa raskaita vedettäviä massoja varten ylimääräisellä etukytkentälaitteella

5.12

Monilaiteajoneuvo

SM

luokan N maastoajoneuvo (sellaisena kuin se on määritelty 2.3 kohdassa), joka on suunniteltu ja rakennettu vetämään, työntämään, kuljettamaan ja manipuloimaan tiettyjä vaihdettavissa olevia laitteita, ja

a)  jossa on vähintään kaksi kyseisille laitteille tarkoitettua kiinnityspintaa,

b)  jossa on standardoidut mekaaniset, hydrauliset ja/tai sähköliitynnät (esim. voimanotto) edellä mainittujen laitteiden virransaantia ja manipulointia varten, ja

c)  joka on ISO-standardin 3833-1977 3.1.4 kohdassa (erikoiskäyttöön tarkoitettu ajoneuvo) olevan määritelmän mukainen.

Jos ajoneuvo on varustettu apukuormalavalla, sen enimmäispituus ei saa ylittää seuraavia mittoja:

a)  1,4 kertaa ajoneuvon etu- tai takaraideleveys sen mukaan, kumpi niistä on suurempi, kun ajoneuvossa on kaksi akselia, tai

b)  2,0 kertaa ajoneuvon etu- tai takaraideleveys sen mukaan, kumpi niistä on suurempi, kun ajoneuvossa on enemmän kuin kaksi akselia

▼M12

6.    Huomautuksia

6.1

Tyyppihyväksyntää ei myönnetä

a) tämän liitteen A osassa olevassa 5 jaksossa määritellyille apuvaunuille

b) tämän liitteen C osassa olevassa 4 jaksossa määritellyille nivelöimättömällä vetoaisalla varustetuille perävaunuille

c) perävaunuille, joissa voidaan kuljettaa matkustajia tieliikenteessä.

6.2

Edellä oleva 6.1 kohta ei vaikuta 23 artiklan säännöksiin, jotka koskevat kansallista piensarjatyyppihyväksyntää.

B   OSA

Ajoneuvotyyppejä, variantteja ja versioita koskevat perusteet

1.    M1-luokka

1.1   Ajoneuvotyyppi

1.1.1

’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

a) Valmistajan toiminimi.

Yrityksen oikeudellisen omistusmuodon muuttuminen ei edellytä uuden hyväksynnän myöntämistä.

b) Kun kyse on itsekantavasta korista, korirakenteen olennaisten osien suunnittelu ja kokoonpano.

Samaa vaatimusta sovelletaan soveltuvin osin myös ajoneuvoihin, joiden kori on pultattu tai hitsattu erilliseen runkoon.

c) Kun kyse on useassa vaiheessa rakennetuista ajoneuvoista, edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistaja ja tyyppi.

1.1.2

Jos valmistaja käyttää eri korityyppien (esim. sedan ja coupé) valmistamisessa korirakenteen lattiaa sekä niitä olennaisia rakenneosia, jotka muodostavat runkorakenteen välittömästi tuulilasin etupuolella, voidaan 1.1.1 kohdan b alakohdassa vahvistetuista vaatimuksista poiketen katsoa ajoneuvojen kuuluvan samaan tyyppiin. Valmistajan on toimitettava asiasta näyttö.

1.1.3

Tyypin on koostuttava vähintään yhdestä variantista ja yhdestä versiosta.

1.2   Variantti

1.2.1

Ajoneuvotyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta rakenneominaisuuksiltaan:

a) sivuovien määrä tai C osassa olevassa 1 jaksossa määritelty korityyppi, jos valmistaja soveltaa 1.1.2 kohdassa vahvistettua perustetta

b) moottori seuraavien rakenneominaisuuksien suhteen:

i) energianlähteen tyyppi (polttomoottori, sähkömoottori tai muu)

ii) toimintaperiaate (ottomoottori, dieselmoottori tai muu)

iii) sylinterien määrä ja järjestely polttomoottorin tapauksessa (L4, V6 tai muu)

c) akselien määrä

d) vetävien akselien määrä ja yhteenkytkentä

e) ohjaavien akselien määrä

f) valmistusvaihe (esimerkiksi valmis/keskeneräinen).

1.3   Versio

1.3.1

Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan variantin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a) suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna

b) polttomoottorin tapauksessa moottorin sylinteritilavuus

c) moottorin suurin lähtöteho tai jatkuva nimellisteho (sähkömoottori)

d) polttoaine (bensiini, dieselöljy, nestekaasu, kaksoispolttoaine tai muu)

e) istumapaikkojen enimmäismäärä

f) ohiajomelu

g) päästöluokka (esimerkiksi Euro 5, Euro 6 tai muu)

h) yhdistetyt tai painotetut, yhdistetyt hiilidioksidipäästöt

i) sähköenergian kulutus (painotettu, yhdistetty)

j) yhdistetty tai painotettu, yhdistetty polttoaineenkulutus

k) onko käytetty päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 12 artiklassa tarkoitettua erityistä innovatiivisten teknologioiden kokonaisuutta ( 57 ).

▼M28

Vaihtoehtona kriteereille h, i ja j on samaan versioon kuuluville ajoneuvoille tehtävä kaikki samat testit, joilla lasketaan niiden CO2-päästöt, sähköenergiankulutus ja polttoaineenkulutus asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen XXI alaliitteen 6 mukaisesti.

▼M12

2.    M2- ja M3-luokka

2.1   Ajoneuvotyyppi

2.1.1

’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

a) Valmistajan toiminimi.

Yrityksen oikeudellisen omistusmuodon muuttuminen ei edellytä uuden hyväksynnän myöntämistä.

b) Luokka

c) Seuraavat rakenteen ja suunnittelun olennaiset osat:

i) alustan muodostavien olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne

ii) kun kyse on itsekantavasta korista, korirakenteen olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne.

d) Kerrosten määrä (yksi- vai kaksikerroksinen).

e) Osien määrä (jäykkä/nivelletty).

f) Akselien määrä

g) Energiansyöttötapa (ulkoinen tai sisäinen)

h) Kun kyse on useassa vaiheessa rakennetuista ajoneuvoista, edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistaja ja tyyppi.

2.1.2

Tyypin on koostuttava vähintään yhdestä variantista ja yhdestä versiosta.

2.2   Variantti

2.2.1

Ajoneuvotyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta rakenneominaisuuksiltaan:

a) C osassa olevassa 2 jaksossa määritelty korityyppi

b) ajoneuvon alaluokka tai alaluokkien yhdistelmä direktiivin 2001/85/EY liitteessä I olevan 2.1.1 kohdan määritelmän mukaisesti (ainoastaan valmiiden ja valmistuneiden ajoneuvojen osalta)

c) valmistusvaihe (esimerkiksi valmis/keskeneräinen/valmistunut)

d) moottori seuraavien rakenneominaisuuksien suhteen:

i) energianlähteen tyyppi (polttomoottori, sähkömoottori tai muu)

ii) toimintaperiaate (ottomoottori, dieselmoottori tai muu)

iii) sylinterien määrä ja järjestely polttomoottorin tapauksessa (L6, V8 tai muu).

2.3   Versio

2.3.1

Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan variantin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a) suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna

b) ajoneuvon kyky vetää perävaunua

c) polttomoottorin tapauksessa moottorin sylinteritilavuus

d) moottorin suurin lähtöteho tai jatkuva nimellisteho (sähkömoottori)

e) polttoaine (bensiini, dieselöljy, nestekaasu, kaksoispolttoaine tai muu)

f) ohiajomelu

g) päästöluokka (esimerkiksi Euro IV, Euro V tai muu).

3.    N1-luokka

3.1   Ajoneuvotyyppi

3.1.1

’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

a) Valmistajan toiminimi.

Yrityksen oikeudellisen omistusmuodon muuttuminen ei edellytä uuden hyväksynnän myöntämistä.

b) Kun kyse on itsekantavasta korista, korirakenteen olennaisten osien suunnittelu ja kokoonpano.

c) Kun kori ei ole itsekantava, alustan olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne.

d) Kun kyse on useassa vaiheessa rakennetuista ajoneuvoista, edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistaja ja tyyppi.

3.1.2

Jos valmistaja käyttää eri korityyppien (esim. umpikorinen tavarankuljetusajoneuvo ja alusta-ohjaamorakenteinen ajoneuvo, eri akselivälit ja eri kattokorkeus) valmistamisessa korirakenteen lattiaa sekä niitä olennaisia rakenneosia, jotka muodostavat runkorakenteen välittömästi tuulilasin etupuolella, voidaan 3.1.1 kohdan b alakohdassa vahvistetuista vaatimuksista poiketen katsoa ajoneuvojen kuuluvan samaan tyyppiin. Valmistajan on toimitettava asiasta näyttö.

3.1.3

Tyypin on koostuttava vähintään yhdestä variantista ja yhdestä versiosta.

3.2   Variantti

3.2.1

Ajoneuvotyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta rakenneominaisuuksiltaan:

a) sivuovien määrä tai C osassa olevassa 3 jaksossa määritelty korityyppi (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot), jos valmistaja soveltaa 3.1.2 kohdassa vahvistettua perustetta

b) valmistusvaihe (esimerkiksi valmis/keskeneräinen/valmistunut)

c) moottori seuraavien rakenneominaisuuksien suhteen:

i) energianlähteen tyyppi (polttomoottori, sähkömoottori tai muu)

ii) toimintaperiaate (ottomoottori, dieselmoottori tai muu)

iii) sylinterien määrä ja järjestely polttomoottorin tapauksessa (L6, V8 tai muu)

d) akselien määrä

e) vetävien akselien määrä ja yhteenkytkentä

f) ohjaavien akselien määrä.

3.3   Versio

3.3.1

Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan variantin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a) suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna

b) polttomoottorin tapauksessa moottorin sylinteritilavuus

c) moottorin suurin lähtöteho tai jatkuva nimellisteho (sähkömoottori)

d) polttoaine (bensiini, dieselöljy, nestekaasu, kaksoispolttoaine tai muu)

e) istumapaikkojen enimmäismäärä

f) ohiajomelu

g) päästöluokka (esimerkiksi Euro 5, Euro 6 tai muu)

h) yhdistetyt tai painotetut, yhdistetyt hiilidioksidipäästöt

i) sähköenergian kulutus (painotettu, yhdistetty)

j) yhdistetty tai painotettu, yhdistetty polttoaineenkulutus.

▼M28

k) onko käytetty asetuksen (EU) N:o 510/2011 ( 58 ) 12 artiklassa tarkoitettua erityistä innovatiivisten teknologioiden kokonaisuutta.

Vaihtoehtona kriteereille h, i ja j on samaan versioon kuuluville ajoneuvoille tehtävä kaikki samat testit, joilla lasketaan niiden CO2-päästöt, sähköenergiankulutus ja polttoaineenkulutus asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen XXI alaliitteen 6 mukaisesti.

▼M12

4.    N2- ja N3-luokat

4.1   Ajoneuvotyyppi

4.1.1

’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

a) Valmistajan toiminimi.

Yrityksen oikeudellisen omistusmuodon muuttuminen ei edellytä uuden hyväksynnän myöntämistä.

b) Luokka.

c) Yhdelle tuotelinjalle yhteinen alustan suunnittelu ja rakenne.

d) Akselien määrä.

e) Kun kyse on useassa vaiheessa rakennetuista ajoneuvoista, edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistaja ja tyyppi.

4.1.2

Tyypin on koostuttava vähintään yhdestä variantista ja yhdestä versiosta.

4.2   Variantti

4.2.1

Ajoneuvotyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta rakenneominaisuuksiltaan:

a) korin rakenne tai C osassa olevassa 3 jaksossa ja lisäyksessä 2 tarkoitettu korityyppi (ainoastaan valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)

b) valmistusvaihe (esimerkiksi valmis/keskeneräinen/valmistunut)

c) moottori seuraavien rakenneominaisuuksien suhteen:

i) energianlähteen tyyppi (polttomoottori, sähkömoottori tai muu)

ii) toimintaperiaate (ottomoottori, dieselmoottori tai muu)

iii) sylinterien määrä ja järjestely polttomoottorin tapauksessa (L6, V8 tai muu)

d) vetävien akselien määrä ja yhteenkytkentä

e) ohjaavien akselien määrä.

4.3   Versio

4.3.1

Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan variantin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a) suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna

b) mahdollisuus vetää seuraavia perävaunuja:

i) jarruton perävaunu

ii) E-säännön nro 13 kohdassa 2.12 olevan määritelmän mukaisella inertiajarrujärjestelmällä (tai työntöjarrujärjestelmällä) varustettu perävaunu

iii) E-säännön nro 13 kohdassa 2.9 olevan määritelmän mukaisella jatkuvan jarrutuksen tai kohdassa 2.10 olevan määritelmän mukaisella puolijatkuvan jarrutuksen järjestelmällä varustettu perävaunu

iv) O4-luokan perävaunu, jonka kanssa yhdistelmän enimmäismassa on enintään 44 tonnia

v) O4-luokan perävaunu, jonka kanssa yhdistelmän enimmäismassa on yli 44 tonnia

c) moottorin sylinteritilavuus

d) moottorin suurin lähtöteho

e) polttoaine (bensiini, dieselöljy, nestekaasu, kaksoispolttoaine tai muu)

f) ohiajomelu

g) päästöluokka (esimerkiksi Euro IV, Euro V tai muu).

5.    O1- ja O2-luokka

5.1   Ajoneuvotyyppi

5.1.1

’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

a) Valmistajan toiminimi.

Yrityksen oikeudellisen omistusmuodon muuttuminen ei edellytä uuden hyväksynnän myöntämistä.

b) Luokka.

c) C osassa olevassa 4 jaksossa määritelty korityyppi.

d) Seuraavat rakenteen ja suunnittelun olennaiset osat:

i) alustan muodostavien olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne

ii) kun kyse on itsekantavasta korista, korirakenteen olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne.

e) Akselien määrä.

f) Kun kyse on useassa vaiheessa rakennetuista ajoneuvoista, edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistaja ja tyyppi.

5.1.2

Tyypin on koostuttava vähintään yhdestä variantista ja yhdestä versiosta.

5.2   Variantti

5.2.1

Ajoneuvotyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta rakenneominaisuuksiltaan:

a) lisäyksessä 2 tarkoitettu korityyppi (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)

b) valmistusvaihe (esimerkiksi valmis/keskeneräinen/valmistunut)

c) jarrujärjestelmän tyyppi (esimerkiksi jarruton/inertia/tehostettu).

5.3   Versio

5.3.1

Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan variantin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a) suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna

b) jousitus (ilma-, teräs- kumi-, vääntövarsijousitus tai muu)

c) vetoaisan tyyppi (kolmiomainen, putkimainen tai muu).

6.    O3- ja O4-luokat

6.1   Ajoneuvotyyppi

6.1.1

’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta ominaisuuksiltaan:

a) Valmistajan toiminimi.

Yrityksen oikeudellisen omistusmuodon muuttuminen ei edellytä uuden hyväksynnän myöntämistä.

b) Luokka.

c) Perävaunun tyyppi C osassa olevan 4 jakson määritelmien mukaisesti.

d) Seuraavat rakenteen ja suunnittelun olennaiset osat:

i) alustan muodostavien olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne

ii) kun kyse on itsekantavalla korilla varustetuista perävaunuista, korirakenteen olennaisten rakenneosien suunnittelu ja rakenne.

e) Akselien määrä.

f) Kun kyse on useassa vaiheessa rakennetuista ajoneuvoista, edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistaja ja tyyppi.

6.1.2

Tyypin on koostuttava vähintään yhdestä variantista ja yhdestä versiosta.

6.2   Variantti

6.2.1

Ajoneuvotyypin ’variantilla’ tarkoitetaan tyypin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta olennaisilta rakenne- ja suunnitteluominaisuuksiltaan:

a) lisäyksessä 2 tarkoitettu korityyppi (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)

b) valmistusvaihe (esimerkiksi valmis/keskeneräinen/valmistunut)

c) jousitus (teräs-, ilma- tai hydraulijousitus)

d) seuraavat tekniset ominaisuudet:

i) alustan jatkettavuus (kyllä/ei)

ii) kuormaustason korkeus (tavanomainen, matala, puolimatala jne.).

6.3   Versiot

6.3.1

Variantin ’versiolla’ tarkoitetaan variantin ajoneuvoja, jotka ovat samanlaisia seuraavilta ominaisuuksiltaan:

a) suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna

b) direktiivin 96/53/EY liitteessä I olevissa 3.2 ja 3.3 kohdassa tarkoitettu alaluokka tai alaluokkien yhdistelmä, johon akseliryhmän muodostavien kahden perättäisen akselin etäisyys kuuluu

c) akselien määritelmä seuraavilta osin:

i) nostoakselit (määrä ja sijainti)

ii) kuormitettavat akselit (määrä ja sijainti)

iii) ohjaavat akselit (lukumäärä ja sijainti).

7.    Kaikkia ajoneuvoluokkia koskevat yhteiset vaatimukset

7.1

Jos ajoneuvo voidaan enimmäismassansa, istumapaikkamääränsä tai molempien perusteella lukea useampaan kuin yhteen luokkaan, valmistaja voi halutessaan käyttää yhden tai jonkin toisen ajoneuvoluokan luokitusperusteita varianttien ja versioiden määrittelemiseen.

7.1.1

Esimerkkejä:

a) Ajoneuvo A voidaan tyyppihyväksyä enimmäismassansa perusteella N1-luokan (3,5 tonnia) tai N2-luokan (4,2 tonnia) ajoneuvoksi. Tällöin voidaan käyttää N1-luokkaan sovellettavia parametreja myös N2-luokan ajoneuvon kohdalla (tai päinvastoin).

b) Ajoneuvo B voidaan tyyppihyväksyä istumapaikkamääränsä (7+1 tai 10+1) perusteella M1- tai M2-luokan ajoneuvoksi. Tällöin voidaan käyttää M1-luokkaan sovellettavia parametreja myös M2-luokan ajoneuvon kohdalla (tai päinvastoin).

7.2

N-luokan ajoneuvo voidaan tyyppihyväksyä tapauksen mukaan M1- tai M2-luokan vaatimusten mukaisesti, jos se on tarkoitus muuntaa kyseisen luokan mukaiseksi ajoneuvoksi monivaiheisen tyyppihyväksynnän seuraavassa vaiheessa.

7.2.1

Tämä vaihtoehto koskee vain keskeneräisiä ajoneuvoja.

Kyseiset ajoneuvot on tunnistusmerkittävä erityisellä varianttitunnuksella, jonka perusajoneuvon valmistaja antaa.

7.3

Tyyppi-, variantti- ja versiomerkinnät

7.3.1

Valmistajan on annettava kullekin ajoneuvotyypille, variantille ja versiolle aakkosnumeerinen tunnus, joka koostuu roomalaisista kirjaimista ja/tai arabialaisista numeroista.

Tunnuksessa voidaan käyttää sulkeita ja viivoja, kunhan niillä ei korvata kirjainta tai numeroa.

7.3.2

Tunnus on ilmoitettava muodossa tyyppi-variantti-versio eli TVV.

7.3.3

TVV-tunnuksella on selvästi ja yksiselitteisesti yksilöitävä erityinen teknisten ominaisuuksien yhdistelmä tämän liitteen B osassa määriteltyjen perusteiden suhteen.

7.3.4

Sama valmistaja voi käyttää samaa tunnusta määritelläkseen ajoneuvotyypin, joka luetaan kuuluvaksi kahteen tai useampaan luokkaan.

7.3.5

Sama valmistaja ei saa käyttää samaa tunnusta määritelläkseen ajoneuvotyypin useampaa kuin yhtä samaa ajoneuvoluokkaa koskevaa tyyppihyväksyntää varten.

7.4

TVV-tunnuksessa käytettävien merkkien määrä

7.4.1

Merkkien enimmäismäärä on seuraava:

a) ajoneuvotyypin osalta 15 merkkiä

b) yhden variantin osalta 25 merkkiä

c) yhden version osalta 35 merkkiä.

7.4.2

Aakkosnumeerisessa TVV-tunnuksessa saa olla enintään 75 merkkiä.

7.4.3

Kun käytetään kokonaista TVV-tunnusta, tyypin, variantin ja version väliin on jätettävä väli.

Esimerkki tällaisesta TVV-tunnuksesta: 159AF[…väli]0054[…väli]977K(BE).

C   OSA

Korityyppien määritelmät

0.    Yleistä

0.1

Liitteessä I olevassa 9 jaksossa ja liitteessä III olevassa 1 osassa tarkoitettu korityyppi sekä liitteessä IX olevassa 38 kohdassa tarkoitettu korityypin tunnus ilmoitetaan erityisillä tunnuksilla.

Tunnusluetteloa sovelletaan ensisijaisesti valmiisiin ja valmistuneisiin ajoneuvoihin.

0.2

M-luokan ajoneuvojen osalta korityyppi ilmoitetaan 1 ja 2 jaksossa vahvistetulla kaksikirjaimisella tunnuksella.

0.3

N- ja O-luokan ajoneuvojen osalta korityyppi ilmoitetaan 3 ja 4 jaksossa vahvistetulla kaksikirjaimisella tunnuksella.

0.4

Tunnukseen liitetään tarvittaessa kaksi numeroa (etenkin kun on kyse 3.1 ja 3.6 kohdassa sekä 4.1–4.4 kohdassa tarkoitetuista korityypeistä).

0.4.1

Käytettävien numeroiden luettelo vahvistetaan tämän liitteen lisäyksessä 2.

0.5

Erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen tapauksessa on käytettävän korityypin oltava kytköksissä asianomaiseen ajoneuvoluokkaan.

1.    M1-luokan ajoneuvot



Viite

Tunnus

Nimi

Määritelmä

1.1

AA

Sedan

ISO-standardin 3833-1977 3.1.1.1 kohdassa määritelty ajoneuvo, jossa on vähintään neljä sivuikkunaa

1.2

AB

Viistoperä

1.1 kohdan mukainen sedan, jossa on takalasin käsittävä takaluukku

1.3

AC

Farmari

ISO-standardin 3833-1977 3.1.1.4 kohdassa määritelty ajoneuvo

1.4

AD

Coupé

ISO-standardin 3833-1977 3.1.1.5 kohdassa määritelty ajoneuvo

1.5

AE

Avoauto

ISO-standardin 3833-1977 3.1.1.6 kohdassa määritelty ajoneuvo

Avoautossa ei kuitenkaan tarvitse olla ovea.

1.6

AF

Monikäyttöajoneuvo

Muu kuin AG taikka AA–AE kohdassa tarkoitettu ajoneuvo, joka on tarkoitettu matkustajien ja ajoittain myös näiden matkatavaroiden tai tavaroiden kuljetukseen, joka tapahtuu yhdessä tilassa

1.7.

AG

Tavarafarmari

ISO-standardin 3833-1977 3.1.1.4.1 kohdassa määritelty ajoneuvo

Tavaratilan on kuitenkin oltava täysin erotettu matkustamosta.

Kuljettajan istumapaikan vertailupisteen ei lisäksi tarvitse sijaita vähintään 750 mm ajoneuvoa tukevan pinnan yläpuolella.

2.    M2- tai M3-luokan ajoneuvot



Viite

Tunnus

Nimi

Määritelmä

2.1

CA

Yksikerroksinen ajoneuvo

Ajoneuvo, jossa henkilöille tarkoitetut tilat on järjestetty yhteen tasoon tai siten, ettei niistä muodostu kahta päällekkäistä tasoa

2.2

CB

Kaksikerroksinen ajoneuvo

Direktiivin 2001/85/EY liitteessä I olevassa 2.1.6 kohdassa määritelty ajoneuvo

2.3

CC

Yksikerroksinen nivelajoneuvo

Direktiivin 2001/85/EY liitteessä I olevassa 2.1.3 kohdassa määritelty ajoneuvo, jossa on yksi kerros

2.4

CD

Kaksikerroksinen nivelajoneuvo

Direktiivin 2001/85/EY liitteessä I olevassa 2.1.3.1 kohdassa määritelty ajoneuvo

2.5

CE

Yksikerroksinen matalalattia-ajoneuvo

Direktiivin 2001/85/EY liitteessä I olevassa 2.1.4 kohdassa määritelty ajoneuvo, jossa on yksi kerros

2.6

CF

Kaksikerroksinen matalalattia-ajoneuvo

Direktiivin 2001/85/EY liitteessä I olevassa 2.1.4 kohdassa määritelty ajoneuvo, jossa on kaksi kerrosta

2.7

CG

Nivelöity yksikerroksinen matalalattia-ajoneuvo

Ajoneuvo, jossa yhdistyvät 2.3 ja 2.5 kohdassa mainitut tekniset ominaisuudet

2.8

CH

Nivelöity kaksikerroksinen matalalattia-ajoneuvo

Ajoneuvo, jossa yhdistyvät 2.4 ja 2.6 kohdassa mainitut tekniset ominaisuudet

2.9

CI

Avokattoinen yksikerroksinen ajoneuvo

Ajoneuvo, jossa on osittainen katto tai ei lainkaan kattoa

2.10

CJ

Avokattoinen kaksikerroksinen ajoneuvo

Ajoneuvo, jonka yläkerrosta ei ole katettu kokonaan tai lainkaan

2.11

CX

Linja-auton alusta

Keskeneräinen ajoneuvo, jossa on pelkästään palkki- tai putkirunko, voimalinja ja akselit ja johon on tarkoitus asentaa liikennöitsijän tarpeiden mukaan suunniteltu kori

3.    N1-, N2- tai N3-luokan moottoriajoneuvot



Viite

Tunnus

Nimi

Määritelmä

3.1

BA

Tavara-auto

Ajoneuvo, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai ensisijaisesti tavarankuljetukseen.

Se voi myös vetää perävaunua.

3.2

BB

Umpikorinen tavarankuljetukseen tarkoitettu ajoneuvo

Kuorma-auto, jossa ohjaamo ja kuormatila ovat samassa yksikössä

3.3

BC

Puoliperävaunun vetoyksikkö

Ajoneuvo, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai ensisijaisesti vetämään puoliperävaunuja

3.4

BD

Perävaunun vetoajoneuvo

Ajoneuvo, joka on suunniteltu ja rakennettu yksinomaan tai ensisijaisesti vetämään muita perävaunuja kuin puoliperävaunuja

3.5

BE

Avopakettiauto

Ajoneuvo, jonka enimmäismassa on enintään 3 500 kg ja jossa istumapaikat ja kuormatila eivät ole yhdessä ja samassa osastossa

3.6

BX

Alusta-ohjaamo- tai alusta-moottorinsuojusrakenteinen ajoneuvo

Keskeneräinen ajoneuvo, jossa on pelkästään ohjaamo (kokonainen tai osittainen), alustapalkit, voimalinja ja akselit ja johon on tarkoitus asentaa liikennöitsijän tarpeiden mukaan suunniteltu kori

4.    O-luokan ajoneuvot



Viite

Tunnus

Nimi

Määritelmä

4.1

DA

Puoliperävaunu

Perävaunu, joka on suunniteltu ja rakennettu kytkettäväksi vetoajoneuvoon tai apuvaunuun ja joka kohdistaa huomattavan pystysuuntaisen kuormituksen vetoajoneuvoon tai apuvaunuun.

Ajoneuvoyhdistelmän kytkennän on koostuttava vetotapista ja vetopöydästä.

4.2

DB

Varsinainen perävaunu

Perävaunu, jossa on vähintään kaksi akselia, joista ainakin toinen on ohjaava akseli, ja

a)  joka on varustettu vetolaitteella, joka voi liikkua pystysuunnassa (suhteessa perävaunuun);

b)  jonka vetoajoneuvoon välittämä staattinen pystysuuntainen kuormitus on alle 100 daN.

4.3

DC

Keskiakseliperävaunu

Perävaunu, jossa akselit on sijoitettu lähelle (tasaisesti kuormitetun) ajoneuvon painopistettä siten, että vetoajoneuvoon välittyy ainoastaan pieni staattinen pystysuuntainen kuormitus, joka on enintään 10 prosenttia siitä kuormituksesta, joka vastaa joko perävaunun enimmäismassaa tai 1 000 daN:n kuormitusta (sen mukaan kumpi on pienempi).

4.4

DE

Nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu

Yhdellä akselilla tai akseliryhmällä ja vetoaisalla varustettu perävaunu, joka rakenteensa ansiosta välittää vetoajoneuvoon enintään 4 000 daN:n staattisen kuormituksen ja joka ei ole keskiakseliperävaunun määritelmän mukainen.

Ajoneuvoyhdistelmän kytkentä ei saa koostua vetotapista ja vetopöydästä




Lisäys 1

Menettely, jolla selvitetään, voidaanko ajoneuvo luokitella maastoajoneuvoksi

0.    Yleistä

0.1

Ajoneuvon luokittelemiseksi maastoajoneuvoksi sovelletaan tässä lisäyksessä kuvattavaa menettelyä.

1.    Testausedellytykset geometrisissä mittauksissa

1.1

M1- tai N1-luokan ajoneuvot on testattava kuormittamattomina siten, että kuljettajan istuimelle asennetaan 50. persentiilin mieshenkilöä edustava nukke ja ajoneuvo varustetaan jäähdytysnesteellä, voiteluaineilla, polttoaineella, työkaluilla ja varapyörällä (jos se on alkuperäisvaruste).

Nuken sijasta voidaan käyttää vastaavaa laitetta, jonka massa on sama.

1.2

Muut kuin 1.1 kohdassa tarkoitetut ajoneuvot on kuormitettava suurinta teknisesti sallittua massaansa vastaavasti.

Massan on jakauduttava akseleille tavalla, joka edustaa huonointa tapausta suhteessa sovellettavien perusteiden noudattamiseen.

1.3

Tutkimuslaitokselle on toimitettava tyyppiä edustava ajoneuvo 1.1 tai 1.2 kohdan mukaisesti varustettuna. Ajoneuvon on oltava paikallaan, ja sen pyörät on suunnattava eteenpäin.

Mittaukset on tehtävä alustalla, joka on mahdollisimman tasainen ja vaakasuuntainen (kaltevuus enintään 0,5 %).

2.    Lähestymis-, jättö- ja ylityskulmien mittaaminen

2.1

Lähestymiskulma on mitattava ISO-standardin 612:1978 6.10 kohdan mukaisesti.

2.2

Jättökulma on mitattava ISO-standardin 612:1978 6.11 kohdan mukaisesti.

2.3

Ylityskulma on mitattava ISO-standardin 612:1978 6.9 kohdan mukaisesti.

2.4

Mitattaessa jättökulmaa voidaan taka-alleajosuojalaitteet säätää ylempään asentoonsa, jos niiden korkeutta voidaan säätää.

2.5

Edellä 2.4 kohdassa esitettyä sääntöä ei tule pitää edellytyksenä sille, että perusajoneuvossa olisi oltava taka-alleajosuoja alkuperäisvarusteena. Perusajoneuvon valmistajan on kuitenkin ilmoitettava seuraavan vaiheen valmistajalle, että ajoneuvon on täytettävä jättökulmaa koskevat vaatimukset, kun se varustetaan taka-alleajosuojalla.

3.    Maavaran mittaaminen

3.1   Maavara akselien välillä

3.1.1 Maavaralla akseleiden välillä’ tarkoitetaan maanpinnan tason ja ajoneuvon alimman kiinteän kohdan välistä lyhintä etäisyyttä.

Määritelmää sovellettaessa on tarkasteltava etuakseliryhmän viimeisen akselin ja taka-akseliryhmän ensimmäisen akselin välistä etäisyyttä.

image

3.1.2 Kuvassa esitetylle viivoitetulle alueelle ei saa ulottua mikään kiinteä ajoneuvon osa.

3.2   Maavara akselin kohdalla

3.2.1 Maavaralla akselin kohdalla’ tarkoitetaan etäisyyttä, joka määritetään akselin pyörien renkaiden (paripyörien tapauksessa sisempien renkaiden) kosketuspinnan keskiviivan kautta kulkevan ympyrän kaaren korkeimmasta pisteestä, joka koskettaa pyörien välillä ajoneuvon alinta kiinteää kohtaa.

image

3.2.2. Maavara on tapauksen mukaan mitattava kunkin akseliryhmään kuuluvan akselin kohdalta.

4.    Nousukyky

4.1

Nousukyvyllä’ tarkoitetaan ajoneuvon kykyä nousta kaltevaa tasoa pitkin.

4.2

M2-, M3-, N2- ja N3-luokan keskeneräisen ja valmiin ajoneuvon nousukyky on tarkastettava testillä.

4.3

Tutkimuslaitos suorittaa testin testattavaa tyyppiä edustavalla ajoneuvolla.

4.4

Ajoneuvotyypin nousukyky voidaan valmistajan pyynnöstä ja liitteessä XVI vahvistettujen edellytysten täyttyessä osoittaa virtuaalitestauksella.

5.    Testausedellytykset ja hyväksymis- ja hylkäämisperusteet

5.1

31 päivään lokakuuta 2014 sovelletaan direktiivin 97/27/EY liitteessä I olevassa 7.5 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä.

1 päivästä marraskuuta 2014 sovelletaan testausedellytyksiä, jotka hyväksytään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 ( 59 ) nojalla kyseisen asetuksen 14 artiklan mukaisesti.

5.2

Ajoneuvon on noustava kaltevaa tasoa tasaisella nopeudella niin, ettei yksikään pyörä luista pituus- tai sivusuunnassa.




Lisäys 2

Eri korityyppien yhteydessä käytettävien tunnusten täydennysnumerot

01 Avolava

02 Kylkiaukeava lava

03 Umpikori

04 Lämpöeristetty kori, jossa eristetyt seinät ja laitteet sisälämpötilan säilyttämiseksi

05 Lämpöeristetty kori, jossa eristetyt seinät mutta ilman laitteita sisälämpötilan säilyttämiseksi

06 Pressukylkikori

07 Vaihtokori (vaihdettava korirakenne)

08 Kontinkuljetusajoneuvo

09 Koukkunostimella varustettu ajoneuvo

10 Kippilava

11 Säiliöajoneuvo

12 Vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettu säiliöajoneuvo

13 Karjankuljetusajoneuvo

14 Ajoneuvonkuljetusajoneuvo

15 Betonisekoitin

16 Betonipumpulla varustettu ajoneuvo

17 Puutavara-ajoneuvo

18 Jätteenkuljetusajoneuvo

19 Kadunlakaisu-, puhdistus- ja viemäriajoneuvot

20 Kompressori

21 Veneenkuljetusajoneuvo

22 Purjelentokoneen kuljetusajoneuvo

23 Vähittäismyynti- tai esittelyajoneuvot

24 Huoltoajoneuvo

25 Tikasajoneuvo

26 Nosturikuorma-auto (muu kuin liitteessä II olevassa A osassa olevassa 5 jaksossa määritelty ajoneuvonosturi)

27 Johtotöissä käytettävä nostolava-ajoneuvo

28 Kaivurinosturiajoneuvo

29 Matalalattiaperävaunu

30 Ikkunankuljetusajoneuvo

31 Sammutusauto

99 Tähän luetteloon kuulumaton kori.

▼M1




LIITE III

ILMOITUSLOMAKE AJONEUVON EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ VARTEN

(Selittävät huomautukset löytyvät liitteen I viimeiseltä sivulta.)

I OSA

Seuraavat tiedot on toimitettava kolmena kappaleena ja niihin on sisällytettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava sopivassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai tähän kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

A.   M- ja N-luokka

0.   YLEISTÄ

0.1. Merkki (valmistajan nimi): …

0.2. Tyyppi: …

0.2.1. Kaupalliset nimet (jos saatavissa): …

▼M24

0.2.2 Useassa vaiheessa valmistettujen ajoneuvojen osalta perusajoneuvon/edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon tyyppihyväksyntätiedot (tiedot annetaan kaikista vaiheista. Tämä voidaan tehdä matriisilla).

Tyyppi:

Variantti (variantit):

Versio (versiot):

Tyyppihyväksyntänumero, mukaan lukien laajennusnumero: …

▼M1

0.3. Tyypin tunnistustavat, jos merkitty ajoneuvoon (b): …

0.3.1. Näiden merkintöjen sijainti: …

0.4. Ajoneuvoluokka (c): …

0.4.1. Niiden vaarallisten aineiden mukaiset luokittelut, joita ajoneuvo on tarkoitettu kuljettamaan: …

▼M15

0.5. Valmistajan toiminimi ja osoite: …

▼M24

0.5.1 Useassa vaiheessa valmistettujen ajoneuvojen osalta perusajoneuvon/edellistä valmistusvaihetta edustavan ajoneuvon valmistajan toiminimi ja osoite: …

▼M1

0.8. Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: …

0.9. Valmistajan edustajan nimi ja osoite: …

1.   AJONEUVON YLEISET RAKENNEOMINAISUUDET

1.1. Valokuvat ja/tai piirustukset ajoneuvotyypistä: …

1.3. Akselien ja pyörien lukumäärä: …

1.3.1. Paripyörillä varustettujen akselien lukumäärä ja sijainti: …

1.3.2. Ohjaavien akselien lukumäärä ja sijainti: …

1.3.3. Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin): …

1.4. Alusta (jos sellainen on) (yleispiirustus): …

1.6. Moottorin sijainti ja järjestely: …

1.8. Ohjauksen kätisyys: vasen/oikea (1)

1.8.1. Ajoneuvo on varustettu ajettavaksi oikean-/vasemmanpuoleisessa (1) liikenteessä.

▼M15

1.9. Ilmoitetaan, onko vetoajoneuvo tarkoitettu puoliperävaunujen vai muiden perävaunujen vetämiseen ja onko kyseessä puoliperävaunu, keskiakseliperävaunu tai nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu: …

1.10. Ilmoitetaan, onko ajoneuvo suunniteltu erityisesti lämpötilasäädeltyyn tavarankuljetukseen: …

▼M15

2.   MASSAT JA MITAT (f)(g)(7)

(kg ja mm) (viitataan tarvittaessa piirustukseen)

▼M1

2.1.   Akselivälit (täysin kuormitettuna) (g1)

2.1.1.  Kaksiakseliset ajoneuvot:

2.1.2.   Kolmi- tai useampiakseliset ajoneuvot

2.1.2.1. Peräkkäisten akselien akseliväli etummaisesta takimmaiseen: …

2.1.2.2. Kokonaisakseliväli: …

2.3.1. Kunkin ohjaavan akselin raideväli (g4): …

2.3.2. Kaikkien muiden akseleiden raideväli (g4): …

2.4.   Ajoneuvon mittojen alue (äärimitat)

2.4.1.   Alusta ilman koria

2.4.1.1. Pituus (g5): …

2.4.1.1.1. Suurin sallittu pituus: …

2.4.1.1.2. Pienin sallittu pituus: …

2.4.1.2. Leveys (g7): …

2.4.1.2.1. Suurin sallittu leveys: …

2.4.1.2.2. Pienin sallittu leveys: …

2.4.1.3. Korkeus (ajokunnossa) (g8) (jos pyöräntuentaa voidaan säätää korkeussuunnassa, ilmoitetaan tavallinen ajoasento): …

2.4.2.   Alustat, joissa on kori

2.4.2.1. Pituus (g5): …

2.4.2.1.1. Kuormausalueen pituus: …

2.4.2.2. Leveys (g7): …

2.4.2.2.1. Seinien paksuus (lämpötilasäädeltyyn tavarankuljetukseen suunniteltujen ajoneuvojen osalta): …

2.4.2.3. Korkeus (ajokunnossa) (g8) (jos pyöräntuentaa voidaan säätää korkeussuunnassa, ilmoitetaan tavallinen ajoasento): …

▼M15

2.5.

Keskeneräisten ajoneuvojen osalta ohjaavien akseleiden vähimmäismassa:

2.6.

Ajokuntoisen ajoneuvon massa (h)

▼M15

a) kunkin variantin suurin ja pienin arvo: …

b) kunkin version massa (matriisi on esitettävä) …

2.6.1. Tämän massan jakaantuminen akseleille ja puoliperävaunun, nivelöimättömällä vetoaisalla varustetun perävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus:

a) kunkin variantin suurin ja pienin arvo: …

b) kunkin version massa (matriisi on esitettävä) …

▼M15

2.6.2. Lisävarusteiden massa (ks. asetuksen (EU) N:o 1230/2012 2 artiklan 5 kohdan määritelmä): …

▼M1

2.7. Keskeneräisen ajoneuvon osalta valmistajan ilmoittama valmistuneen ajoneuvon vähimmäismassa: …

2.8. Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (i) (3): …

2.8.1. Tämän massan jakautuminen akseleiden kesken ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus (3): …

2.9.  Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa: …

▼M15

2.10.  Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu massa:

2.11.  Suurin teknisesti sallittu vetoajoneuvon hinattava massa:

kun kyseessä on:

▼M1

2.11.1. Varsinainen perävaunu: …

2.11.2. Puoliperävaunu: …

2.11.3. Keskiakseliperävaunu: …

▼M15

2.11.4. Nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu: …

▼M15

2.11.5. Yhdistelmän suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (3): …

▼M1

2.11.6. Jarruttoman perävaunun enimmäismassa: …

▼M15

2.12.  Suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa:

2.12.1. Vetoajoneuvo: …

2.12.2. Puoliperävaunu, keskiakseliperävaunu tai nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu: …

2.16.  Suurimmat rekisteröinnissä ja käytössä sallitut massat (valinnainen)

2.16.1. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu massa kuormitettuna: …

2.16.2. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu massa kutakin akselia kohti ja, jos kyseessä on puoliperävaunu tai keskiakseliperävaunu, valmistajan ilmoittama kytkentäkohtaan kohdistuva suunniteltu kuorma, jos tämä kuorma on pienempi kuin suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa: …

2.16.3. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu massa kutakin akseliryhmää kohti: …

2.16.4. Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu hinattava massa: …

2.16.5. Yhdistelmän suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu massa: …

▼M24

2.17 Monivaiheiseen tyyppihyväksyntään toimitettu ajoneuvo (ainoastaan, kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 715/2007 soveltamisalaan kuuluvat N1-luokan keskeneräiset tai valmistuneet ajoneuvot): kyllä/ei (1)

2.17.1 Perusajoneuvon massa ajokunnossa: …kg.

2.17.2 Asetuksen (EY) N:o 692/2008 liitteessä XII olevan 5 jakson mukaisesti laskettu oletuslisämassa (DAM): …kg.

▼M28

3.   KÄYTTÖENERGIANMUUNNIN (k)

3.1.    Käyttöenergianmuuntimien valmistaja:

3.1.1. Valmistajan merkitsemä koodi (merkittynä käyttöenergianmuuntimeen, tai muut tunnistustavat): …

▼M1

3.1.2. Hyväksyntänumero (tarvittaessa) polttoaineen ominaisuuksia koskevin merkinnöin

(ainoastaan raskaat hyötyajoneuvot): …

3.2.   Polttomoottori

▼M21

3.2.1.1. Toimintaperiaate: kipinäsytytys/puristussytytys/kaksipolttoaine (1)

nelitahtinen/kaksitahtinen/kiertomoottori(1)

▼M21

3.2.1.1.1. Kaksipolttoainemoottorin tyyppi: Tyyppi 1A/1B/2A/2B/3B (1)(x1)

3.2.1.1.2. Kaasuenergiasuhde WHTC-testisyklin lämpimällä osalla: … %

▼M1

3.2.1.2. Sylinterien lukumäärä ja järjestely: …

3.2.1.3. Sylinteritilavuus (m): … cm3

3.2.1.6. Moottorin nimellinen joutokäyntinopeus (2): … rpm

▼M21

3.2.1.6.2. Joutokäynti dieselillä: kyllä/ei (1)(x1)

▼M28

3.2.1.8. Nimellisteho (n): … kW pyörimisnopeudella … rpm (valmistajan ilmoittama arvo)

▼M11

3.2.1.11. (Vain Euro VI) Valmistajan viittaukset asetuksen (EU) N:o 582/2011 5, 7 ja 9 artiklassa tarkoitettuihin asiakirjoihin, joiden avulla hyväksyntäviranomainen voi arvioida moottorin sisäiset päästöjenrajoitusstrategiat ja -järjestelmät varmistaakseen, että typen oksidien rajoitusjärjestelmät toimivat asianmukaisesti

▼M1

3.2.2.1. Kevyet hyötyajoneuvot: dieselöljy/bensiini/nestekaasu/maakaasu tai biometaani/etanoli (E 85)/biodiesel/vety (1) (6)

▼M21

3.2.2.2. Raskaat hyötyajoneuvot: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / H-ryhmän maakaasu / L-ryhmän maakaasu / HL-ryhmän maakaasu / etanoli (ED95) / etanoli (E85) / nesteytetty maakaasu (LNG) / LNG20 (1) (6)

▼M11

3.2.2.2.1. (Vain Euro VI) Valmistajan ilmoittamat polttoaineet, joita moottorissa voidaan käyttää, asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteessä I olevan 1.1.3 kohdan mukaisesti (soveltuvin osin)

▼M1

3.2.2.4. Ajoneuvon polttoainetyyppi: yhdellä tai kahdella polttoaineella toimiva tai polttoainevaatimuksiltaan joustava (flex fuel -ajoneuvo) (1)

3.2.2.5. Biopolttoaineen enimmäismäärä polttoaineessa tilavuusprosentteina (valmistajan ilmoittama arvo)

3.2.3.   Polttonestesäiliö(t)

3.2.3.1. Polttoaineen käyttösäiliö(t)

3.2.3.1.1. Kunkin säiliön lukumäärä ja tilavuus: …

3.2.3.2. Polttoaineen varasäiliö(t)

3.2.3.2.1. Kunkin säiliön lukumäärä ja tilavuus: …

3.2.4.   Polttoaineen syöttöjärjestelmä

3.2.4.1. Kaasuttimilla: kyllä/ei (1)

▼M21

3.2.4.2. Polttoaineen ruiskutuksella (puristussytytys tai kaksipolttoaine ainoastaan): kyllä/ei (1)

▼M1

3.2.4.2.2. Toimintaperiaate: suora ruiskutus/esikammio/pyörrekammio (1)

3.2.4.3. Polttoaineen suihkutuksella (ainoastaan ottomoottorit): kyllä/ei (1)

3.2.7.  Jäähdytysjärjestelmä: neste/ilma (1)

3.2.8.   Imujärjestelmä

3.2.8.1. Ahdin: kyllä/ei (1)

3.2.8.2. Välijäähdytin: kyllä/ei (1)

▼M11

3.2.8.3.3. (Vain Euro VI) Imun todellinen alipaine moottorin nimellispyörintänopeudella ja ajoneuvon 100 prosentin kuormituksella: … kPa

▼M1

3.2.9.   Pakojärjestelmä

▼M11

3.2.9.2.1. (Vain Euro VI) Sellaisten pakojärjestelmän osien kuvaus ja/tai piirustus, jotka eivät ole osa moottorijärjestelmää

3.2.9.3.1. (Vain Euro VI) Pakokaasun todellinen vastapaine moottorin nimellispyörintänopeudella ja ajoneuvon 100 prosentin kuormituksella (vain puristussytytysmoottorit): … kPa

▼M1

3.2.9.4. Pakoäänenvaimentimien tyyppi, merkintä: …

milloin oleellista ulkopuolisen melun kannalta: melua rajoittavat toimenpiteet moottoritilassa ja moottorissa: …

3.2.9.5. Pakoaukon sijainti: …

▼M11

3.2.9.7.1. (Vain Euro VI) Hyväksyttävä pakojärjestelmän tilavuus: … dm3

▼M1

3.2.12.   Ilmansaastumisen torjumiseksi toteutetut toimenpiteet

▼M11

3.2.12.1.1. (Vain Euro VI) Laitteet kampikammiokaasujen kierrättämiseksi: kyllä/ei (2)

jos kyllä, kuvaus ja piirustukset,

jos ei, edellytetään vastaavuutta asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen V kanssa

▼M28

3.2.12.2. Pilaantumista rajoittavat laitteet (jos niitä ei mainita muussa kohdassa)

3.2.12.2.1. Katalysaattori

▼M28 —————

▼M28

3.2.12.2.2.1. Happianturi: kyllä/ei (1)

▼M1

3.2.12.2.3. Ilman suihkutus: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.4. Pakokaasun takaisinkierrätys: kyllä/ei (1)

▼M28

3.2.12.2.5. Haihtumispäästöjen rajoitusjärjestelmä (vain bensiini- ja etanolikäyttöiset moottorit): kyllä/ei (1)

▼M1

3.2.12.2.6. Hiukkasloukku: kyllä/ei (1)

▼M11

3.2.12.2.6.9. Muut järjestelmät: kyllä/ei (1)

3.2.12.2.6.9.1. Kuvaus ja toiminta

▼M1

3.2.12.2.7. Ajoneuvon sisäinen valvontajärjestelmä (OBD-järjestelmä): kyllä/ei (1)

▼M11

3.2.12.2.7.0.1. (Vain Euro VI) Moottoriperheeseen kuuluvien OBD-moottoriperheiden lukumäärä

3.2.12.2.7.0.2. (Vain Euro VI) Luettelo OBD-moottoriperheistä (soveltuvin osin)

3.2.12.2.7.0.3. (Vain Euro VI) Sen OBD-moottoriperheen numero, johon kantamoottori tai moottori kuuluu

3.2.12.2.7.0.4. (Vain Euro VI) Valmistajan viittaukset OBD-järjestelmän hyväksyntää varten tarvittaviin OBD-asiakirjoihin, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 582/2011 5 artiklan 4 kohdan c alakohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa ja jotka eritellään mainitun asetuksen liitteessä X

3.2.12.2.7.0.5. (Vain Euro VI) Tapauksen mukaan asiakirjat, jotka koskevat OBD-järjestelmällä varustetun moottorijärjestelmän asentamista ajoneuvoon

3.2.12.2.7.0.6. (Vain Euro VI) Tapauksen mukaan valmistajan viittaus asiakirjoihin, jotka liittyvät hyväksytyn moottorin OBD-järjestelmän asentamiseen ajoneuvoon

▼M21 —————

▼M21

3.2.12.2.7.6.5. (Vain Euro VI) OBD-yhteyskäytäntöstandardi: (8)

▼M11

3.2.12.2.7.7. (Vain Euro VI) Valmistajan viittaus OBD-tietoihin, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 582/2011 5 artiklan 4 kohdan d alakohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa ja joita tarvitaan OBD-järjestelmään pääsyä ja korjaus- ja huoltotietojen saatavuutta koskevien vaatimusten täyttämiseksi, tai

3.2.12.2.7.7.1. vaihtoehtona 3.2.12.2.7.7 kohdassa tarkoitetulle valmistajan viittaukselle viittaus asetuksen (EU) N:o 582/2011 liitteen III lisäyksessä 4 vahvistetun ilmoituslomakkeen liitteeseen, joka sisältää seuraavan taulukon täytettynä annetun esimerkin mukaisesti:

Osa – Vikakoodi – Valvontastrategia – Vianmääritysperusteet – Vianilmaisimen aktivoitumisperusteet – Toissijaiset parametrit – Esivakautus – Demonstraatiotesti

Katalysaattori – PO420 – Happiantureiden 1 ja 2 signaalit – Antureiden 1 ja 2 signaalien erotus – 3. sykli – Moottorin pyörintänopeus, kuormitus, A/F-moodi, katalysaattorin lämpötila – Kaksi tyypin 1 sykliä – Tyyppi 1

▼M21

3.2.12.2.7.8. (Vain Euro VI) Ajoneuvossa olevat OBD-komponentit

3.2.12.2.7.8.1. Ajoneuvossa olevien OBD-komponenttien luettelo

3.2.12.2.7.8.2. Kirjallinen kuvaus ja/tai piirros vianilmaisimesta (10)

3.2.12.2.7.8.3. Kirjallinen kuvaus ja/tai piirros OBD-järjestelmän tietoliikennerajapinnasta ajoneuvon ulkopuolelle (10)

▼M28

3.2.12.2.8. Muu järjestelmä

▼M11

3.2.12.2.8.1. (Vain Euro VI) Typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamiseen liittyvät järjestelmät

▼M21

3.2.12.2.8.2. Kuljettajan toimenpiteitä vaativa järjestelmä

▼M21

3.2.12.2.8.2.1. (Vain Euro VI) Pelastustoimessa tai tämän direktiivin 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa ajoneuvoissa käytettäväksi tarkoitettu moottori, jossa kuljettajan toimenpiteitä vaativa järjestelmä on pysyvästi deaktivoitu: kyllä/ei (1)

▼M11

3.2.12.2.8.3. (Vain Euro VI) Typen oksidien poistojärjestelmien oikean toiminnan varmistamisen yhteydessä tarkasteltavaan moottoriperheeseen kuuluvien OBD-moottoriperheiden lukumäärä

3.2.12.2.8.4. (Vain Euro VI) Luettelo OBD-moottoriperheistä (soveltuvin osin)

3.2.12.2.8.5. (Vain Euro VI) Sen OBD-moottoriperheen numero, johon kantamoottori tai moottori kuuluu

3.2.12.2.8.6. (Vain Euro VI) Reagenssin sisältämän tehoaineen pienin pitoisuus, joka ei aiheuta varoitusjärjestelmän aktivoitumista (CDmin): tilavuus-%

3.2.12.2.8.7. (Vain Euro VI) Soveltuvin osin valmistajan viittaus asiakirjoihin, jotka koskevat typen oksidien poistotoimenpiteiden oikean toiminnan varmistavien järjestelmien asentamista ajoneuvoon

3.2.12.2.8.8. Ajoneuvossa olevat komponentit, joiden tarkoituksena on typen oksidien poistojärjestelmän oikean toiminnan varmistaminen

3.2.12.2.8.8.1. Ryömintätilan aktivointi:

”pois käytöstä uudelleenkäynnistyksen jälkeen” / ”pois käytöstä tankkauksen jälkeen” / ”pois käytöstä pysäköinnin jälkeen” (7)

3.2.12.2.8.8.2. Soveltuvin osin valmistajan viittaus asiakirjoihin, jotka liittyvät hyväksytyn moottorin typen oksidien poistojärjestelmän oikean toiminnan varmistavien järjestelmien asentamiseen ajoneuvoon

3.2.12.2.8.8.3. Kirjallinen kuvaus ja/tai piirros varoitussignaalista (6)

▼M1

3.2.12.2.9. Vääntömomentin rajoitin kyllä/ei (1)

▼M28

3.2.12.2.10. Jaksoittaisesti regeneroituva järjestelmä: (seuraavat tiedot kustakin erillisestä yksiköstä)

3.2.12.2.10.1. Regenerointimenetelmä tai -järjestelmä, kuvaus ja/tai piirustus …

3.2.12.2.11.1. Tarvittavan reagenssin tyyppi ja pitoisuus: …

▼M1

3.2.13.1. Absorptiokertoimen tunnuksen sijainti (ainoastaan dieselmoottorit): …

3.2.15. Nestekaasun syöttöjärjestelmä: kyllä/ei (1)

3.2.16. Maakaasun syöttöjärjestelmä: kyllä/ei (1)

▼M11

3.2.17.8.1.0.1. (Vain Euro VI) Itsesäätyvä? kyllä/ei (1)

3.2.17.8.1.0.2. (Vain Euro VI) Kalibrointi tietylle kaasukoostumukselle: H-/L-/HL-maakaasu (1)

Muunnos tietylle kaasukoostumukselle: Ht-/Lt-/HLt-maakaasu (1)

▼M28

3.3.   Sähkökone

▼M1

3.3.1. Tyyppi (käämitys, magnetointi): …

3.3.1.1. Suurin teho tunnin ajan: … kW

▼M20

3.3.1.1.1. Suurin nettoteho (n) … kW

(valmistajan ilmoittama arvo)

3.3.1.1.2. 30 minuutin enimmäisteho (n) … kW

(valmistajan ilmoittama arvo)

▼M1

3.3.1.2. Käyttöjännite: … V

▼M28

3.3.2. REESS

▼M1

3.3.2.4. Sijainti: …

▼M28

3.4.   Käyt