This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02006L0066-20180704
Directive 2006/66/EC of the European Parliament and of the Council of 6 September 2006 on batteries and accumulators and waste batteries and accumulators and repealing Directive 91/157/EEC (Text with EEA relevance)
Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/66/EY, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006 , paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista ja direktiivin 91/157/ETY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/66/EY, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006 , paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista ja direktiivin 91/157/ETY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
02006L0066 — FI — 04.07.2018 — 004.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/66/EY, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista ja direktiivin 91/157/ETY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 266 26.9.2006, s. 1) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2008/12/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, |
L 76 |
39 |
19.3.2008 |
|
|
L 327 |
7 |
5.12.2008 |
||
|
L 329 |
5 |
10.12.2013 |
||
|
L 150 |
93 |
14.6.2018 |
||
Oikaistu:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/66/EY,
annettu 6 päivänä syyskuuta 2006,
paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista ja direktiivin 91/157/ETY kumoamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
1 artikla
Aihe
Tässä direktiivissä vahvistetaan:
1) paristojen ja akkujen markkinoille saattamista koskevat säännöt ja erityisesti vaarallisia aineita sisältävien paristojen ja akkujen markkinoille saattamista koskeva kielto ja
2) käytettyjen paristojen ja akkujen keräämistä, käsittelyä, kierrätystä ja hävittämistä koskevat erityissäännöt asiaa koskevan yhteisön jätelainsäädännön täydentämiseksi sekä käytettyjen paristojen ja akkujen keräys- ja kierrätystason nostamiseksi.
Direktiivillä pyritään parantamaan paristojen ja akkujen ominaisuuksia ympäristönsuojelun kannalta sekä kaikkien niiden taloudellisten toimijoiden toiminnan ympäristönsuojelun tasoa, jotka ovat osallisia paristojen ja akkujen elinkaaren aikana, kuten tuottajat, jakelijat ja loppukäyttäjät sekä erityisesti käytettyjen paristojen ja akkujen käsittelyyn ja kierrätykseen suoraan osallistuvat toimijat.
2 artikla
Soveltamisala
1. Tätä direktiiviä sovelletaan kaikentyyppisiin paristoihin ja akkuihin niiden muodosta, tilavuudesta, painosta, koostumuksesta ja käyttötarkoituksesta riippumatta. Sitä sovelletaan rajoittamatta direktiivin 2000/53/EY ja direktiivin 2002/96/EY soveltamista.
2. Direktiiviä ei sovelleta paristoihin ja akkuihin, joita käytetään
a) jäsenvaltioiden olennaisten turvallisuusetujen turvaamiseen liittyvissä laitteissa, aseissa, ammuksissa ja sotatarvikkeissa, lukuun ottamatta tuotteita, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi erityisiin sotilaallisiin tarkoituksiin, tai
b) laitteissa, jotka on suunniteltu avaruuteen lähetettäviksi.
3 artikla
Määritelmät
Tässä direktiivissä tarkoitetaan:
1) ’paristolla’ tai ’akulla’ sähköenergian lähdettä, jossa kemiallista energiaa muunnetaan suoraan sähköenergiaksi ja joka muodostuu yhdestä tai useammasta primaarikennosta (ei ladattava) tai yhdestä tai useammasta sekundaarikennosta (ladattava);
2) ’paristoyksiköllä’ paristoja tai akkuja, jotka on yhdistetty toisiinsa ja/tai suljettu koteloon omaksi yksikökseen, jota loppukäyttäjän ei ole tarkoitus hajottaa tai avata;
3) ’kannettavalla paristolla tai akulla’ paristoja, nappiparistoja, paristoyksiköitä tai akkuja,
a) jotka on suljettu ja
b) joita voidaan kuljettaa kädessä ja
c) jotka eivät ole teollisuusparistoja tai -akkuja eivätkä ajoneuvoparistoja tai -akkuja;
4) ’nappiparistolla’ pieniä pyöreitä kannettavia paristoja tai akkuja, joiden halkaisija on suurempi kuin korkeus ja joita käytetään erityisiin tarkoituksiin kuten kuulokojeisiin, rannekelloihin, pieniin kannettaviin laitteisiin ja varavoimanlähteenä;
5) ’ajoneuvoparistolla tai -akulla’ ajoneuvojen käynnistimissä, valaistuksessa ja sytytyksessä käytettäviä paristoja tai akkuja;
6) ’teollisuusparistolla tai -akulla’ yksinomaan teollisuus- tai ammattikäyttöön suunniteltuja tai sähköajoneuvoissa käytettäviä paristoja tai akkuja;
7) ’käytetyllä paristolla tai akulla’ paristoa tai akkua, joka on direktiivin 2006/12/EY 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua jätettä;
8) ’kierrätyksellä’ tuotantoprosessissa tapahtuvaa jäteaineen uudelleenkäsittelyä, jonka päämääränä on aineen käyttö alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin energian hyödyntämistä lukuun ottamatta;
9) ’hävittämisellä’ soveltuvia toimia, joista säädetään direktiivin 2006/12/EY liitteessä II A;
10) ’käsittelyllä’ toimintaa, joka suoritetaan sen jälkeen, kun käytetyt paristot ja akut on toimitettu lajittelua, kierrätyksen valmistelua tai hävittämisen valmistelua varten;
11) ’laitteella’ mitä tahansa direktiivissä 2002/96/EY määriteltyä sähkö- tai elektroniikkalaitetta, jonka voimanlähteenä käytetään tai voidaan käyttää kokonaan tai osittain paristoja tai akkuja;
12) ’tuottajalla’ jossakin jäsenvaltiossa olevaa henkilöä, joka käytetystä myyntitekniikasta riippumatta, mukaan lukien kuluttajansuojasta etäsopimuksissa 20 päivänä toukokuuta 1997 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 97/7/EY ( 1 ) määritelty etäkauppa, saattaa ammattimaisesti paristoja tai akkuja, mukaan lukien laitteisiin tai ajoneuvoihin sisältyvät paristot ja akut, markkinoille ensimmäistä kertaa kyseisen jäsenvaltion alueella;
13) ’jakelijalla’ henkilöä, joka tarjoaa ammattimaisesti paristoja ja akkuja loppukäyttäjälle;
14) ’markkinoille saattamisella’ toimittamista kolmannelle osapuolelle tai saattamista kolmannen osapuolen käyttöön yhteisössä maksua vastaan tai vastikkeetta; yhteisön tullialueelle tuontia pidetään myös markkinoille saattamisena;
15) ’taloudellisilla toimijoilla’ tuottajia, jakelijoita, kerääjiä, kierrättäjiä ja muita käsittelijöitä;
16) ’johdottomalla työkalulla’ paristo- tai akkukäyttöistä kädessä pidettävää laitetta, jota käytetään huolto-, rakennus- tai puutarhanhoitotarkoituksiin;
17) ’keräysasteella’ tietyssä jäsenvaltiossa tiettynä kalenterivuotena prosenttiosuutta, joka saadaan jakamalla tämän direktiivin 8 artiklan 1 kohdan tai direktiivin 2002/96/EY mukaisesti kyseisenä kalenterivuonna kerättyjen käytettyjen kannettavien paristojen ja akkujen paino niiden kannettavien paristojen ja akkujen keskimääräisellä painolla, jotka tuottajat joko myyvät suoraan loppukäyttäjille tai toimittavat kolmansille osapuolille loppukäyttäjille myytäviksi kyseisessä jäsenvaltiossa kyseisenä kalenterivuotena ja sitä edeltävinä kahtena kalenterivuotena.
4 artikla
Kiellot
1. Jäsenvaltioiden on kiellettävä, rajoittamatta kuitenkaan direktiivin 2000/53/EY soveltamista, seuraavien markkinoille saattaminen:
a) kaikki sellaiset paristot ja akut, joissa on yli 0,0005 painoprosenttia elohopeaa, riippumatta siitä, sisältyvätkö ne laitteisiin; ja
b) laitteisiin sisältyvät ja muut kannettavat paristot ja akut, joissa on yli 0,002 painoprosenttia kadmiumia.
2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua kieltoa ei sovelleta enintään kaksi painoprosenttia elohopeaa sisältäviin nappiparistoihin ennen 1 päivää lokakuuta 2015.
3. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua kieltoa ei sovelleta kannettaviin paristoihin ja akkuihin, jotka on tarkoitettu käytettäväksi:
a) hätä- tai hälytysjärjestelmissä, hätävalaistus mukaan lukien;
b) lääkinnällisissä laitteissa; tai
c) johdottomissa työkaluissa; tätä poikkeusta johdottomien työkalujen osalta sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2016 saakka.
4. Kuulokojeisiin tarkoitettujen nappiparistojen osalta komissio tarkastelee 2 kohdassa tarkoitettua poikkeusta uudelleen ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 1 kohdan a alakohdan mukaisten kuulokojeisiin tarkoitettujen nappiparistojen saatavuudesta viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2014. Komissio liittää kertomukseensa asianmukaisen ehdotuksen 2 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen pidentämisestä kuulokojeisiin tarkoitettujen nappiparistojen osalta, jos se on perusteltua sen vuoksi, että 1 kohdan a alakohdan mukaisia kuulokojeisiin tarkoitettuja nappiparistoja ei ole saatavilla.
5 artikla
Ympäristönsuojelullisen suorituskyvyn parantaminen
Jäsenvaltioiden, joiden alueelle on sijoittautunut valmistajia, on edistettävä tutkimusta ja kannustettava parantamaan paristojen ja akkujen ominaisuuksia ympäristönsuojelun kannalta koko niiden elinkaaren ajan sekä kehittämään ja pitämään kaupan sellaisia paristoja, jotka sisältävät pienempiä määriä vaarallisia aineita tai jotka sisältävät vähemmän pilaavia aineita erityisesti elohopeaa, kadmiumia ja lyijyä korvaavina aineina.
6 artikla
Markkinoille saattaminen
1. Jäsenvaltiot eivät saa tässä direktiivissä käsitellyistä syistä estää, kieltää tai rajoittaa tämän direktiivin säännösten mukaisten paristojen ja akkujen saattamista markkinoille alueellaan.
2. Paristoja ja akkuja, jotka eivät vastaa tämän direktiivin vaatimuksia, mutta jotka on laillisesti saatettu markkinoille ennen 4 artiklan mukaisten kieltojen soveltamispäivää, voidaan pitää kaupan varastojen loppumiseen asti.
7 artikla
Keskeinen tavoite
Jäsenvaltioiden on kuljetusten ympäristövaikutukset huomioon ottaen toteutettava tarvittavat toimet maksimoidakseen käytettyjen paristojen ja akkujen erilliskeräyksen sekä minimoidakseen paristojen ja akkujen hävittämisen sekalaisena yhdyskuntajätteenä, jotta saavutetaan korkea kierrätystaso kaikille käytetyille paristoille ja akuille.
8 artikla
Keräysjärjestelmät
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytettyjä kannettavia paristoja ja akkuja varten kehitetään asianmukaisia keräysjärjestelmiä. Järjestelmien on oltava sellaisia, että
a) loppukäyttäjät voivat poistaa käytöstä käytetyt kannettavat paristot tai akut, väestötiheys huomioon ottaen, jossakin heitä lähellä olevassa helppopääsyisessä keräyspisteessä;
b) niissä edellytetään, että jakelijoiden on kannettavia paristoja tai akkuja tarjotessaan otettava käytetyt kannettavat paristot ja akut takaisin loppukäyttäjiltä maksutta, ellei asiaa arvioitaessa todeta, että olemassa olevat vaihtoehtoiset järjestelmät ovat vähintään yhtä tehokkaita tämän direktiivin ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltioiden on julkistettava tällaiset arvioinnit;
c) käytettyjen kannettavien paristojen tai akkujen poistaminen käytöstä on loppukäyttäjille maksutonta eikä velvoita ostamaan uutta paristoa tai akkua;
d) niitä voidaan soveltaa direktiivin 2002/96/EY 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen järjestelmien kanssa.
Tämän kohdan a alakohdan noudattamiseksi käyttöön otettuihin keräyspisteisiin ei sovelleta direktiivin 2006/12/EY tai vaarallisista jätteistä 12 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/689/ETY ( 2 ) rekisteröinti- tai lupavaatimuksia.
2. Edellyttäen, että järjestelmät täyttävät 1 kohdassa luetellut vaatimukset, jäsenvaltiot voivat:
a) edellyttää tuottajilta, että ne perustavat tällaisia järjestelmiä;
b) edellyttää muilta taloudellisilta toimijoilta, että ne osallistuvat kyseisiin järjestelmiin;
c) säilyttää olemassa olevia järjestelmiä.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että teollisuusparistojen ja -akkujen tuottajat tai heidän nimissään toimivat kolmannet osapuolet eivät kieltäydy vastaanottamasta loppukäyttäjiltä käytettyjä teollisuusparistoja ja -akkuja riippumatta niiden kemiallisesta koostumuksesta tai alkuperästä. Teollisuusparistoja ja -akkuja voivat kerätä myös riippumattomat kolmannet osapuolet.
4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ajoneuvoparistojen ja -akkujen tuottajat tai kolmannet osapuolet perustavat järjestelmiä käytettyjen ajoneuvoparistojen ja -akkujen keräämiseksi loppukäyttäjiltä tai näitä lähellä olevasta helppopääsyisestä keräyspisteestä, ellei keräystä tehdä direktiivin 2000/53/EY 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla järjestelmillä. Tällaisten järjestelmien on oltava sellaisia, että ei-kaupalliseen yksityiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen käytettyjen ajoneuvoparistojen tai -akkujen poistaminen käytöstä on loppukäyttäjille maksutonta eikä velvoita ostamaan uutta paristoa tai akkua.
9 artikla
Taloudelliset ohjauskeinot
Jäsenvaltiot voivat käyttää taloudellisia ohjauskeinoja esimerkiksi ottamalla käyttöön eriytettyjä verokantoja edistääkseen käytettyjen paristojen ja akkujen keräämistä tai vähemmän pilaavia aineita sisältävien paristojen ja akkujen käyttämistä. Siinä tapauksessa niiden on ilmoitettava ohjauskeinojen täytäntöönpanoon liittyvistä toimista komissiolle.
10 artikla
Keräystavoitteet
1. Jäsenvaltioiden on laskettava keräysaste ensimmäisen kerran viidennen tämän direktiivin voimaan tulon jälkeisen kokonaisen kalenterivuoden osalta.
Myös laitteisiin sisältyvien paristojen ja akkujen on oltava mukana vuosittaisissa keräys- ja myyntiluvuissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2002/96/EY soveltamista.
2. Jäsenvaltioiden on saavutettava vähintään seuraavat keräysasteet:
a) 25 prosenttia viimeistään 26 päivänä syyskuuta 2012;
b) 45 prosenttia viimeistään 26 päivänä syyskuuta 2016.
3. Jäsenvaltioiden on seurattava keräysasteita vuosittain tämän direktiivin liitteessä I säädetyn järjestelmän mukaisesti. Jäsenvaltioiden on toimitettava kertomukset sähköisesti komissiolle 18 kuukauden kuluessa sen raportointivuoden päättymisestä, jolta tiedot on kerätty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2150/2002 ( 3 ) soveltamista. Kertomuksissa on esitettävä, miten keräysasteen laskemiseksi tarvittavat tiedot on saatu.
4. Komissio voi säätää täytäntöönpanosäädöksillä siirtymäjärjestelyistä, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon 2 kohdan vaatimusten täyttämisessä jossakin jäsenvaltiossa esiintyvät vaikeudet, jotka aiheutuvat erityisistä kansallisista olosuhteista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Jotta varmistetaan tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, komissio säätää täytäntöönpanosäädöksillä viimeistään 26 päivänä syyskuuta 2007 yhteisistä menetelmistä, joilla lasketaan kannettavien paristojen ja akkujen vuosittainen myynti loppukäyttäjille. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
11 artikla
Käytettyjen paristojen ja akkujen irrottaminen
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valmistajat suunnittelevat laitteet sellaisiksi, että käytetyt paristot ja akut voi helposti irrottaa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tapauksissa, joissa loppukäyttäjä ei voi vaivatta irrottaa paristoa tai akkua, valmistaja on suunnitellut laitteen siten, että valmistajasta riippumaton pätevä ammattilainen voi vaivatta irrottaa käytetyn pariston tai akun. Paristoja tai akkuja sisältäviin laitteisiin on liitettävä ohjeet, joista ilmenee, miten joko loppukäyttäjä tai riippumaton pätevä ammattilainen voi irrottaa kyseiset paristot tai akut turvallisesti. Ohjeissa on tarvittaessa ilmoitettava loppukäyttäjälle laitteeseen asennettujen paristojen tai akkujen laji.
Ensimmäisessä kohdassa vahvistettuja säännöksiä ei sovelleta, jos turvallisuuteen tai suorituskykyyn liittyvät syyt taikka lääketieteelliset tai tietoturvallisuussyyt edellyttävät jatkuvaa virransyöttöä ja kiinteää kytkentää laitteen ja pariston tai akun välillä.
12 artikla
Käsittely ja kierrätys
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään 26 päivänä syyskuuta 2009:
a) tuottajat tai kolmannet osapuolet perustavat järjestelmiä, jotka hyödyntävät terveyden ja ympäristön suojelun kannalta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa käytettyjen paristojen ja akkujen käsittelemiseksi ja kierrättämiseksi; ja
b) kaikki tämän direktiivin 8 artiklan tai direktiivin 2002/96/EY mukaisesti kerätyt tunnistettavat paristot ja akut käsitellään ja kierrätetään järjestelmissä, jotka vastaavat vähintään yhteisön lainsäädäntöä erityisesti terveyden, turvallisuuden ja jätehuollon suhteen.
Jäsenvaltiot voivat perustamissopimuksen mukaisesti kuitenkin hävittää kerätyt kadmiumia, elohopeaa tai lyijyä sisältävät kannettavat paristot ja akut sijoittamalla ne kaatopaikalle tai maanalaisiin varastoihin, kun käyttökelpoisia loppumarkkinoita ei ole käytettävissä. Jäsenvaltiot voivat perustamissopimuksen mukaisesti myös hävittää kerätyt kadmiumia, elohopeaa tai lyijyä sisältävät kannettavat paristot ja akut sijoittamalla ne kaatopaikalle tai maanalaisiin varastoihin osana strategiaa, jossa asteittain luovutaan raskasmetalleista ja joka ympäristö-, talous- ja yhteisövaikutusten yksityiskohtaisen arvioinnin perusteella osoittaa, että tämä hävitysvaihtoehto on kierrätystä suotavampi.
Jäsenvaltioiden on julkistettava tämä arviointi ja ilmoitettava toimenpiteitä koskevat ehdotukset komissiolle teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY ( 4 ) mukaisesti.
2. Käsittelyssä on noudatettava liitteen III A osassa asetettuja vähimmäisvaatimuksia.
3. Kun paristoja tai akkuja kerätään yhdessä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kanssa direktiivin 2002/96/EY mukaisesti, paristot ja akut on poistettava kerätystä sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta.
4. Kierrätysprosesseissa on ►C1 viimeistään 26 päivänä syyskuuta 2011 ◄ saavutettava kierrätystehokkuudet ja noudatettava niihin liittyviä säännöksiä, jotka esitetään liitteessä III olevassa B osassa.
5. Jäsenvaltioiden on raportoitava kunakin asianomaisena kalenterivuonna saavutetusta kierrätysasteesta ja siitä, onko liitteessä III olevassa B osassa tarkoitetut kierrätystehokkuudet saavutettu. Niiden on toimitettava tiedot sähköisesti komissiolle 18 kuukauden kuluessa sen raportointivuoden päättymisestä, jolta tiedot on kerätty.
6. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä kierrätystehokkuuksien laskemista koskevat yksityiskohtaiset säännöt viimeistään 26 päivänä maaliskuuta 2010. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
▼M3 —————
13 artikla
Uudet kierrätystekniikat
1. Jäsenvaltioiden on edistettävä uusien kierrätys- ja käsittelytekniikoiden kehittämistä ja kaikentyyppisten paristojen ja akkujen ympäristöystävällisiä ja kustannustehokkaita kierrätysmenetelmiä koskevaa tutkimusta.
2. Jäsenvaltioiden on kannustettava käsittelylaitoksia ottamaan käyttöön organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) 19 päivänä maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 761/2001 ( 5 ) mukaisia sertifioituja ympäristöasioiden hallintajärjestelmiä.
14 artikla
Hävittäminen
Jäsenvaltioiden on kiellettävä käytettyjen teollisuusparistojen ja -akkujen ja ajoneuvoparistojen ja -akkujen hävittäminen sijoittamalla ne kaatopaikalle tai polttamalla. Edellä 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti käsiteltyjen ja kierrätettyjen paristojen ja akkujen jäännökset voidaan kuitenkin hävittää sijoittamalla ne kaatopaikalle tai polttamalla.
15 artikla
Vienti
1. Käsittely- ja kierrätystoimet voidaan toteuttaa kyseisen jäsenvaltion tai yhteisön ulkopuolella edellyttäen, että käytettyjen paristojen ja akkujen siirrossa noudatetaan Euroopan yhteisössä, Euroopan yhteisöön ja Euroopan yhteisöstä tapahtuvien jätteiden siirtojen valvonnasta ja tarkastamisesta 1 päivänä helmikuuta 1993 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 259/93 ( 6 ).
2. Asetuksen (ETY) N:o 259/93, tiettyjen jätteiden siirtoihin tiettyihin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön (OECD) kuulumattomiin maihin sovellettavista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä 29 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1420/1999 ( 7 ) ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 259/93 mukaisista tiettyihin OECD:n päätöksen C(92) 39 (lopullinen) soveltamisalaan kuulumattomiin maihin suuntautuvien tiettyjen jätelajien siirtojen valvontamenettelyistä 12 päivänä heinäkuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1547/1999 ( 8 ) mukaista käytettyjen paristojen ja akkujen vientiä yhteisöstä pidetään tämän direktiivin liitteessä III säädettyjen velvoitteiden ja tehokkuuksien mukaisena ainoastaan, mikäli on luotettavaa näyttöä siitä, että kierrätystoimi suoritettiin olosuhteissa, jotka vastaavat tämän direktiivin vaatimuksia.
3. Siirretään komissiolle valta antaa 23 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan yksityiskohtaisia sääntöjä, joilla täydennetään tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä, erityisesti kyseisessä kohdassa tarkoitettuja vastaavien olosuhteiden arviointia koskevia perusteita.
16 artikla
Rahoitus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuottajat tai heidän puolestaan toimivat kolmannet osapuolet rahoittavat kaikki nettokustannukset, jotka aiheutuvat
a) kaikkien 8 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti kerättyjen käytettyjen kannettavien paristojen ja akkujen keräämisestä, käsittelystä ja kierrätyksestä, sekä
b) kaikkien 8 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti kerättyjen käytettyjen teollisuusparistojen ja -akkujen ja ajoneuvoparistojen ja -akkujen keräämisestä, käsittelystä ja kierrätyksestä.
2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että 1 kohdan täytäntöönpanosta ei aiheudu tuottajille kaksinkertaisia maksuja silloin, kun paristojen tai akkujen keräämisessä käytetään direktiivin 2000/53/EY tai direktiivin 2002/96/EY mukaisia järjestelmiä.
3. Jäsenvaltioiden on velvoitettava tuottajat tai heidän puolestaan toimivat kolmannet osapuolet rahoittamaan kaikki nettokustannukset, jotka aiheutuvat kaikkien käytettyjen kannettavien paristojen ja akkujen keräystä, käsittelyä ja kierrätystä koskevista julkisista tiedotuskampanjoista.
4. Keräyksestä, käsittelystä ja kierrätyksestä aiheutuvia kustannuksia ei ilmoiteta erikseen loppukäyttäjille uusien kannettavien paristojen ja akkujen myynnin yhteydessä.
5. Teollisuusparistojen ja -akkujen ja ajoneuvoparistojen ja -akkujen tuottajat ja käyttäjät voivat tehdä sopimuksia, joissa määrätään muista kuin 1 kohdassa tarkoitetuista rahoitusjärjestelyistä.
6. Tätä artiklaa sovelletaan kaikkiin käytettyihin paristoihin ja akkuihin riippumatta siitä, milloin ne on saatettu markkinoille.
17 artikla
Rekisteröinti
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kukin tuottaja rekisteröidään. Rekisteröintiä koskevat samat menettelyvaatimukset jokaisessa jäsenvaltiossa liitteen IV mukaisesti.
18 artikla
Pientuottajat
1. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa 16 artiklan 1 kohdan vaatimuksista tuottajat, jotka saattavat kansallisille markkinoille näiden kokoon nähden hyvin pieniä määriä paristoja tai akkuja, jos tämä ei haittaa 8 ja 12 artiklan nojalla käyttöön otettujen keräys- ja kierrätysjärjestelmien moitteetonta toimintaa.
2. Jäsenvaltioiden on julkistettava 1 kohdassa tarkoitetut ehdotetut vapautuksia koskevat toimenpiteet ja niiden perustelut sekä ilmoitettava ne komissiolle ja muille jäsenvaltioille.
3. Komission on kuuden kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetuista ilmoituksista hyväksyttävä tai hylättävä ehdotetut toimenpiteet tutkittuaan, ovatko ne 1 kohdassa esitettyjen seikkojen mukaisia eivätkä ole keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen. Jos komissio ei tee päätöstä tässä määräajassa, ehdotetut toimenpiteet katsotaan hyväksytyiksi.
19 artikla
Osallistuminen
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki taloudelliset toimijat ja kaikki toimivaltaiset viranomaiset voivat osallistua 8 ja 12 artiklassa tarkoitettuihin keräys-, käsittely- ja kierrätysjärjestelmiin.
2. Näitä järjestelmiä on sovellettava syrjimättömin ehdoin myös kolmansista maista tuotuihin paristoihin ja akkuihin, ja ne on suunniteltava siten, että niistä ei aiheudu kaupan esteitä tai kilpailun vääristymiä.
20 artikla
Loppukäyttäjille tiedottaminen
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että loppukäyttäjille annetaan erityisesti tiedotuskampanjoin kattavasti tietoja:
a) paristojen ja akkujen sisältämien aineiden mahdollisista vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten terveyteen;
b) suosituksesta olla hävittämättä käytettyjä paristoja ja akkuja lajittelemattomana yhdyskuntajätteenä ja osallistua niiden erilliskeräämiseen käsittelyn ja kierrätyksen helpottamiseksi;
c) loppukäyttäjien käytettävissä olevista keräys- ja kierrätysjärjestelmistä;
d) loppukäyttäjien käytettyjen paristojen ja akkujen kierrätykseen osallistumisen merkityksestä;
e) liitteessä II esitetyn tunnuksen (pyörillä varustettu jäteastia, jonka yli on vedetty risti) ja kemiallisten lyhenteiden Hg, Cd ja Pb merkityksestä.
2. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että taloudelliset toimijat antavat osan tai kaikki 1 kohdassa tarkoitetuista tiedoista.
3. Jos jäsenvaltiot vaativat jakelijoita ottamaan käytetyt kannettavat paristot ja akut 8 artiklan mukaisesti takaisin, niiden on varmistettava, että jakelijat tiedottavat loppukäyttäjille mahdollisuudesta palauttaa käytetyt kannettavat paristot ja akut niiden myyntipisteisiin.
21 artikla
Merkintä
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki paristot, akut ja paristoyksiköt merkitään asianmukaisesti liitteessä II esitetyllä tunnuksella.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien kannettavien paristojen ja akkujen sekä kaikkien ajoneuvoparistojen ja -akkujen kapasiteetti ilmoitetaan tuotteissa näkyvin, selkein ja pysyvin merkinnöin viimeistään 26 päivänä syyskuuta 2009. Siirretään komissiolle valta antaa 23 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan tätä vaatimusta täydentäviä yksityiskohtaisia sääntöjä, mukaan lukien viimeistään 26 päivänä maaliskuuta 2009 annettava säädös kapasiteetin ja asianmukaisen käytön määrittämistä koskevista yhdenmukaisista menetelmistä.
3. Paristot, akut ja nappiparistot, joissa on yli 0,0005 prosenttia elohopeaa, yli 0,002 prosenttia kadmiumia tai yli 0,004 prosenttia lyijyä, on merkittävä kyseisen metallin kemiallisella merkillä: Hg, Cd tai Pb. Tämä raskasmetallipitoisuutta ilmaiseva tunnus on painettava liitteessä II kuvatun tunnuksen alle, ja sen on oltava kooltaan vähintään neljäsosa edellä mainitun tunnuksen koosta.
4. Liitteessä II kuvatun tunnuksen on peitettävä vähintään kolme prosenttia pariston, akun tai paristoyksikön laajimmasta sivusta ja tunnus saa olla enintään 5 × 5 senttimetriä. Lieriömäisissä kennoissa tunnuksen on peitettävä vähintään 1,5 prosenttia pariston tai akun pinta-alasta ja tunnus saa olla enintään 5 × 5 senttimetriä.
5. Jos pariston, akun tai paristoyksikön koko on sellainen, että tunnuksen pinta-ala olisi pienempi kuin 0,5 × 0,5 senttimetriä, paristoa, akkua tai paristoyksikköä ei tarvitse merkitä, mutta pakkaukseen on painettava tunnus, jonka koko on vähintään 1 × 1 senttimetri.
6. Tunnukset on merkittävä näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi.
7. Siirretään komissiolle valta antaa 23 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat poikkeusten myöntämistä tässä artiklassa säädettyjen merkintävaatimusten noudattamisesta. Osana tällaisten delegoitujen säädösten valmistelua komission on kuultava asianomaisia sidosryhmiä, erityisesti tuottajia, kerääjiä, kierrättäjiä, käsittelijöitä, ympäristö- ja kuluttajajärjestöjä sekä työntekijäliittoja.
▼M4 —————
22 a artikla
Kannustimet jätehierarkian soveltamiseen
Edistääkseen tässä direktiivissä vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista jäsenvaltiot voivat hyödyntää taloudellisia ohjauskeinoja ja muita toimenpiteitä, joilla kannustetaan jätehierarkian soveltamiseen, kuten direktiivin 2008/98/EY liitteessä IV a esitettyjä ohjauskeinoja ja toimenpiteitä tai muita asianmukaisia ohjauskeinoja ja toimenpiteitä.
23 artikla
Uudelleentarkastelu
1. Komissio laatii viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018 kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta sekä sen vaikutuksista ympäristöön ja sisämarkkinoiden toimintaan.
2. Komissio sisällyttää kertomukseensa arvion tämän direktiivin seuraavista näkökohdista:
a) raskasmetalleja sisältäviä paristoja ja akkuja koskevien uusien riskinhallintatoimenpiteiden asianmukaisuus;
b) kaikkien käytettyjen kannettavien paristojen ja akkujen keräykselle 10 artiklan 2 kohdassa asetettujen vähimmäistavoitteiden asianmukaisuus ja mahdollisuus asettaa tuleville vuosille uusia tavoitteita ottaen huomioon tekniikan kehitys ja jäsenvaltioissa saadut käytännön kokemukset;
c) direktiivin liitteessä III olevassa B osassa vahvistettujen kierrätystä koskevien vähimmäisvaatimusten asianmukaisuus ottaen huomioon jäsenvaltioiden antamat tiedot, tekniikan kehitys ja jäsenvaltioissa saadut käytännön kokemukset.
3. Kertomukseen on tarvittaessa sisällytettävä ehdotuksia tämän direktiivin näitä seikkoja koskevien säännösten tarkistamiseksi.
23 a artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle 15 artiklan 3 kohdassa ja 21 artiklan 2 ja 7 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä viiden vuoden ajaksi 30 päivästä joulukuuta 2013. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 15 artiklan 3 kohdassa ja 21 artiklan 2 ja 7 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5. Edellä 15 artiklan 3 kohdan ja 21 artiklan 2 ja 7 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
24 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY ( 9 ) 39 artiklalla perustettu komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 ( 10 ) tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi ja sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.
25 artikla
Seuraamukset
Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet niiden soveltamisen varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on annettava nämä säännökset komissiolle tiedoksi viimeistään 26 päivänä syyskuuta 2008 ja ilmoitettava sille viipymättä kaikista myöhemmistä muutoksista niihin.
26 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 26 päivänä syyskuuta 2008.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset kirjallisina komissiolle.
27 artikla
Vapaaehtoiset sopimukset
1. Edellyttäen, että tässä direktiivissä asetetut tavoitteet saavutetaan, jäsenvaltiot voivat saattaa 8, 15 ja 20 artiklan säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään toimivaltaisten viranomaisten ja kyseessä olevien taloudellisten toimijoiden välillä tehdyillä sopimuksilla. Kyseisten sopimusten on täytettävä seuraavat vaatimukset:
a) sopimusten on oltava täytäntöönpanokelpoisia;
b) sopimuksissa on määriteltävä tavoitteet ja niitä koskevat määräajat;
c) sopimukset on julkaistava kansallisessa virallisessa lehdessä tai muussa virallisessa asiakirjassa, johon yleisö voi samalla tavalla tutustua ja joka on toimitettava komissiolle.
2. Saavutettuja tuloksia on seurattava säännöllisesti ja niistä on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle ja ne on saatettava yleisön saataville sopimuksen ehtojen mukaisesti.
3. Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että tällaisten sopimusten avulla saavutettua edistystä tarkastellaan.
4. Jos sopimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön tämän direktiivin asiaankuuluvat säännökset laein, asetuksin tai hallinnollisin määräyksin.
28 artikla
Kumoaminen
Kumotaan direktiivi 91/157/ETY 26 päivästä syyskuuta 2008 alkaen.
Viittauksia direktiiviin 91/157/ETY on pidettävä viittauksina tähän direktiiviin.
29 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
30 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
LIITE I
10 artiklan mukaisten keräystavoitteiden noudattamisen seuranta
|
Vuosi |
Tietojenkeruu |
Laskenta |
Raportointivaatimus |
|
|
X (*1) + 1 |
Myynti vuonna 1 (M1) |
|
|
|
|
X + 2 |
Myynti vuonna 2 (M2) |
— |
— |
|
|
X + 3 |
Myynti vuonna 3 (M3) |
Keräys vuonna 3 (K3) |
Keräysaste (KA3) = 3*K3/(M1 + M2 + M3) |
|
|
X + 4 |
Myynti vuonna 4 (M4) |
Keräys vuonna 4 (K4) |
Keräysaste (KA4) = 3*K4/(M2 + M3 + M4) (Tavoitteena 25 %) |
|
|
X + 5 |
Myynti vuonna 5 (M5) |
Keräys vuonna 5 (K5) |
Keräysaste (KA5) = 3*K5/(M3 + M4 + M5) |
KA4 |
|
X + 6 |
Myynti vuonna 6 (M6) |
Keräys vuonna 6 (K6) |
Keräysaste (KA6) = 3*K6/(M4 + M5 + M6) |
KA 5 |
|
X + 7 |
Myynti vuonna 7 (M7) |
Keräys vuonna 7 (K7) |
Keräysaste (KA7) = 3*K7/(M5 + M6 + M7) |
KA 6 |
|
X + 8 |
Myynti vuonna 8 (M8) |
Keräys vuonna 8 (K8) |
Keräysaste (KA8) = 3*K8/(M6 + M7 + M8) (Tavoitteena 45 %) |
KA7 |
|
X + 9 |
Myynti vuonna 9 (M9) |
Keräys vuonna 9 (K9) |
Keräysaste (KA9) = 3*K9/(M7 + M8 + M9) |
KA 8 |
|
X + 10 |
Myynti vuonna 10 (M10) |
Keräys vuonna 10 (K10) |
Keräysaste (KA10) = 3*K10/(M8 + M9 + M10) |
KA 9 |
|
X + 11 |
jne. |
jne. |
jne. |
KA10 |
|
jne. |
|
|
|
|
|
(*1) Vuosi X on vuosi, johon 26 artiklassa tarkoitettu päivämäärä sisältyy. |
||||
LIITE II
Paristojen, akkujen ja paristoyksikköjen erilliskeräystä osoittavat tunnukset
”Erilliskeräystä” osoittava tunnus on kaikkien paristojen ja akkujen osalta jäljempänä esitetty pyörillä varustettu jäteastia, jonka yli on vedetty risti:
LIITE III
Tarkat käsittely- ja kierrätysvaatimukset
A OSA: KÄSITTELY
1. Käsittelytoimiin on sisällyttävä vähintään kaikkien nesteiden ja happojen poisto.
2. Käsittelylaitoksessa suoritettavan käsittelyn ja mahdollisen (myös väliaikaisen) varastoinnin on tapahduttava tiloissa, joissa on läpäisemättömät pinnat ja soveltuva säänkestävä kate, tai soveltuvissa säiliöissä.
B OSA: KIERRÄTYS
3. Kierrätysprosesseissa on saavutettava vähintään seuraavat kierrätystehokkuudet:
a) lyijyparistoista ja -akuista kierrätetään keskimäärin 65 painoprosenttia mukaan lukien sellainen lyijysisällön mahdollisimman tehokas kierrätys, joka voidaan teknisesti toteuttaa ilman liiallisia kustannuksia;
b) nikkelikadmiumparistoista ja -akuista kierrätetään keskimäärin 75 painoprosenttia mukaan lukien sellainen kadmiumsisällön mahdollisimman tehokas kierrätys, joka voidaan teknisesti toteuttaa ilman liiallisia kustannuksia; ja
c) muista käytetyistä paristoista ja akuista kierrätetään keskimäärin 50 painoprosenttia.
LIITE IV
Menettelyä koskevat vaatimukset rekisteröintiä varten
1. Rekisteröintivaatimukset
Paristojen ja akkujen tuottajien rekisteröinnin suorittavat kirjallisesti tai sähköisesti kansalliset viranomaiset tai jäsenvaltioiden hyväksymät kansalliset tuottajavastuuorganisaatiot, jäljempänä ’rekisteröintielimet’.
Rekisteröintimenettely voi olla osa muuta tuottajien rekisteröintimenettelyä.
Paristojen ja akkujen tuottajien on rekisteröidyttävä vain kerran, ja rekisteröinti on suoritettava siinä jäsenvaltiossa, jossa ne saattavat paristoja ja akkuja jäsenvaltion markkinoille ammattimaisesti ensimmäisen kerran; tuottajille annetaan rekisteröinnin yhteydessä rekisteröintinumero.
2. Tiedot, jotka tuottajien on toimitettava
Paristojen ja akkujen tuottajien on toimitettava rekisteröintielimille seuraavat tiedot:
i) tuottajan nimi ja tuotenimet (jos saatavilla), joita tuottaja käyttää jäsenvaltiossa;
ii) tuottajan osoite/osoitteet: postinumero ja -toimipaikka, katuosoite ja -numero, maa, internetosoite, puhelinnumero ja, jos on saatavilla, yhteyshenkilön nimi, tuottajan faksinumero ja sähköpostiosoite;
iii) tuottajan markkinoille saattamien paristojen ja akkujen tyyppi: kannettavat paristot ja akut, teollisuusparistot ja -akut tai ajoneuvoparistot ja -akut;
iv) tiedot siitä, miten tuottaja täyttää velvollisuutensa: yksilöllinen tai yhteinen järjestelmä;
v) rekisteröintihakemuksen jättämispäivä;
vi) tuottajan kansallinen tunnistekoodi, mukaan lukien tuottajan eurooppalainen verotunnistenumero tai kansallinen verotunnistenumero (valinnainen);
vii) vakuutus siitä, että annetut tiedot ovat paikkansapitävät.
Paristojen ja akkujen tuottajat eivät ole velvollisia toimittamaan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua rekisteröintiä varten mitään muita tietoja kuin 2 kohdan i–vii alakohdassa luetellut tiedot.
3. Rekisteröintimaksut
Rekisteröintielimet voivat periä ainoastaan kustannusperusteisia ja oikeasuhtaisia rekisteröintimaksuja.
Rekisteröintimaksuja perivien rekisteröintielinten on tiedotettava toimivaltaisille kansallisille viranomaisille menettelystä, johon maksujen määräytyminen perustuu.
4. Rekisteröintitietojen muuttaminen
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos tuottajien 2 kohdan i–vii alakohdan mukaisesti toimittamat tiedot muuttuvat, tuottajat ilmoittavat muuttuneet tiedot asianomaiselle rekisteröintielimelle viimeistään kuukauden kuluessa muutoksesta.
5. Tietojen poistaminen rekisteristä
Kun tuottajat eivät enää toimi tuottajina jäsenvaltiossa, niiden on ilmoitettava tästä asianomaiselle rekisteröintielimelle niitä koskevien tietojen poistamiseksi rekisteristä.
( 1 ) EYVL L 144, 4.6.1997, s. 19, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2005/29/EY (EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22).
( 2 ) EYVL L 377, 31.12.1991, s. 20, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 166/2006.
( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2150/2002, annettu 25 päivänä marraskuuta 2002, jätetilastoista (EYVL L 332, 9.12.2002, s. 1).
( 4 ) EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.
( 5 ) EYVL L 114, 24.4.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 196/2006 (EUVL L 32, 4.2.2006, s. 4).
( 6 ) EYVL L 30, 6.2.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2557/2001 (EYVL L 349, 31.12.2001, s. 1).
( 7 ) EYVL L 166, 1.7.1999, s. 6, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 105/2005 (EUVL L 20, 22.1.2005, s. 9).
( 8 ) EYVL L 185, 17.7.1999, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 105/2005.
( 9 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
( 10 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).