EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 02006D0920-20090701

Consolidated text: Komission päätös , tehty 11 päivänä elokuuta 2006 , Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää käyttötoiminta ja liikenteen hallinta koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 3593) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (2006/920/EY)

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2006/920/2009-07-01

2006D0920 — FI — 01.07.2009 — 001.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 11 päivänä elokuuta 2006,

Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä

(tiedoksiannettu numerolla K(2006) 3593)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/920/EY)

(EYV L 359, 18.12.2006, p.1)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  No

page

date

►M1

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 23 päivänä tammikuuta 2009,

  L 45

1

14.2.2009




▼B

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 11 päivänä elokuuta 2006,

Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä

(tiedoksiannettu numerolla K(2006) 3593)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/920/EY)



EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, JOKA

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/16/EY ( 1 ) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä on direktiivin 2001/16/EY 2 artiklan c alakohdan mukaan jaettu rakenteellisiin ja toiminnallisiin osajärjestelmiin.

(2)

Direktiivin 23 artiklan 1 kohdan mukaan osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” varten on laadittava yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (YTE).

(3)

YTE:n laadinnan ensimmäinen vaihe on, että yhteiseksi edustuselimeksi nimetty Euroopan rautatiejärjestelmien yhteentoimivuuden liitto (AEIF) laatii YTE-esityksen.

(4)

AEIF:lle on annettu toimeksi laatia ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” -osajärjestelmää koskeva YTE-esitys direktiivin 2001/16/EY 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Direktiivin 6 artiklan 4 kohdassa säädettyjä perusparametrejä käsiteltiin liitteenä olevan YTE:n osana.

(5)

YTE-esitykseen liittyi direktiivin 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti kustannus–hyötyanalyysin sisältävä alustava raportti.

(6)

Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetulla neuvoston direktiivillä 96/48/EY ( 2 ) perustettu komitea, johon viitataan direktiivin 2001/16/EY 21 artiklassa, on tutkinut YTE-esitykset ottaen huomioon alustavan raportin.

(7)

YTE:n nykyisessä versiossa ei käsitellä kaikilta osin kaikkia yhteentoimivuuteen liittyviä näkökohtia. Käsittelemättä jääneet kysymykset on luokiteltu ”avoimiksi kohdiksi” YTE:n liitteessä U. Koska yhteentoimivuus on direktiivin 2001/16/EY 16 artiklan 2 kohdan mukaan tarkastettava suhteessa YTE:n vaatimuksiin, on tarpeen vahvistaa ehdot, jotka on täytettävä liitteenä olevassa YTE:ssä nimenomaan mainittujen ehtojen lisäksi tämän päätöksen julkaisemisen ja liitteenä olevan YTE:n täydellisen käyttöönoton välisenä siirtymäkautena. Tätä varten jäsenvaltioiden on ilmoitettava toisille jäsenvaltioille ja komissiolle kansallisista teknisistä säännöistä, joita käytetään yhteentoimivuuden saavuttamiseksi ja direktiivin 2001/16/EY olennaisten vaatimusten täyttämiseksi, ja elimistä, jotka se nimittää suorittamaan vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyn, sekä käytössä olevasta, direktiivin 2001/16/EY 16 artiklan 2 kohdan mukaisesta osajärjestelmien yhteentoimivuuden tarkastusmenettelystä. Komission olisi analysoitava jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ja tarvittaessa keskusteltava komitean kanssa lisätoimenpiteiden tarpeellisuudesta.

(8)

Kyseisessä YTE:ssä ei tulisi edellyttää erityisten tekniikoiden tai teknisten ratkaisujen käyttöä paitsi silloin, kun se on Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden kannalta ehdottomasti tarpeen.

(9)

YTE perustuu parhaisiin asiantuntijatietoihin, jotka olivat käytettävissä, kun sitä koskeva esitys laadittiin. Tätä YTE:ää voi olla tarpeen muuttaa tai täydentää tekniikan kehityksen tai toiminnallisten, turvallisuutta koskevien tai yhteiskunnallisten vaatimusten kehityksen vuoksi. Tarvittaessa aloitetaan tarkastusmenettely tai ajantasaistamismenettely direktiivin 2001/16/EY 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(10)

Liitteenä olevaa YTE:ää olisi innovoinnin edistämiseksi ja saatujen kokemusten huomioon ottamiseksi tarkistettava säännöllisesti.

(11)

Jos innovatiivisia ratkaisuja ehdotetaan, valmistajan tai hankintayksikön on ilmoitettava poikkeamat asianomaisesta YTE:n osasta. Euroopan rautatievirasto viimeistelee ratkaisun aiheelliset toiminnalliset ja rajapintaeritelmät ja kehittää arviointimenetelmät.

(12)

Kunkin jäsenvaltion on laadittava vastuulleen kuuluvien ratojen osalta käyttöönottosuunnitelma, jonka mukaisesti varmennetaan liitteenä olevan YTE:n käyttöönotto ja sen kyseeseen tulevien osien noudattaminen. Komission olisi analysoitava jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ja tarvittaessa keskusteltava komitean kanssa lisätoimenpiteiden tarpeellisuudesta.

(13)

Nykyään rautatieliikennettä säännellään voimassa olevilla kansallisilla, kahdenvälisillä, monikansallisilla tai kansainvälisillä sopimuksilla. On tärkeää, että kyseiset sopimukset eivät estä yhteentoimivuuden alalla nykyään tai tulevaisuudessa tapahtuvaa edistystä. Sen vuoksi on tarpeen, että komissio tutkii kyseiset sopimukset selvittääkseen, onko tässä päätöksessä esitettyä YTE:ää tarkistettava vastaavasti.

(14)

Tämän päätöksen säännökset ovat direktiivin 96/48/EY 21 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:



1 artikla

Komissio vahvistaa direktiivin 2001/16/EY 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun, Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän (”YTE”).

YTE on tämän päätöksen liitteenä.

YTE:ää sovelletaan direktiivin 2001/16/EY liitteessä II olevassa 2.4 kohdassa määriteltyyn käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaan osajärjestelmään.

2 artikla

1.  YTE:n liitteessä U ”avoimiksi kohdiksi” luokitelluissa kysymyksissä direktiivin 2001/16/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa yhteentoimivuuden tarkastamisessa noudatettavia ehtoja ovat ne sovellettavat tekniset säännöt, jotka ovat käytössä tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvalle osajärjestelmälle käyttöönottoluvan myöntävässä jäsenvaltiossa.

2.  Kunkin jäsenvaltion on annettava tiedoksi muille jäsenvaltioille ja komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksi antamisesta:

a) luettelo 1 kohdassa mainituista sovellettavista teknisistä säännöistä;

b) vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja tarkastusmenettelyt, joita on noudatettava mainittujen sääntöjen soveltamisessa;

c) elimet, jotka jäsenvaltio nimittää suorittamaan kyseiset vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja tarkastusmenettelyt.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi seuraavantyyppiset sopimukset kuuden kuukauden kuluessa liitteenä olevan YTE:n voimaantulosta:

a) jäsenvaltioiden ja rautatieyritysten tai infrastruktuurien haltijoiden väliset pysyvät tai väliaikaiset kansalliset, kahden- tai monenväliset sopimukset, jotka ovat suunnitellun junaliikennepalvelun hyvin erityisen tai paikallisen luonteen vuoksi välttämättömiä;

b) rautatieyritysten, infrastruktuurien haltijoiden tai jäsenvaltioiden kahden- tai monenväliset sopimukset, joilla saadaan aikaan merkittävää paikallista tai alueellista yhteentoimivuutta;

c) yhden tai useamman jäsenvaltion ja vähintään yhden kolmannen maan väliset kansainväliset sopimukset tai jäsenvaltioiden rautatieyritysten tai infrastruktuurien haltijoiden ja vähintään yhden kolmannen maan rautatieyrityksen tai infrastruktuurin haltijan väliset kansainväliset sopimukset, joilla saadaan aikaan merkittävää paikallista tai alueellista yhteentoimivuutta.

4 artikla

Jäsenvaltioiden on laadittava YTE:ää koskeva kansallinen käyttöönottosuunnitelma liitteen luvussa 7 määriteltyjen perusteiden mukaisesti.

Niiden on toimitettava käyttöönottosuunnitelmansa muille jäsenvaltioille ja komissiolle viimeistään yhden vuoden kuluttua tämän päätöksen voimaantulopäivästä.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona se on annettu tiedoksi.

6 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.




LIITE

EUROOPAN LAAJUISEN TAVANOMAISEN RAUTATIEJÄRJESTELMÄN

OSAJÄRJESTELMÄÄ ”KÄYTTÖTOIMINTA JA LIIKENTEEN HALLINTA” KOSKEVASTA YHTEENTOIMIVUUDEN TEKNISESTÄ ERITELMÄSTÄ

1

JOHDANTO

1.1

Asiakirjan tekninen ala

1.2

Asiakirjan maantieteellinen ala

2

OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ/SOVELTAMISALA

2.1

Osajärjestelmä

2.2

Soveltamisala

2.2.1

Henkilökunta ja junat

2.2.2

Toimintaperiaatteet

2.2.3

Sovellettavuus nykyiseen liikkuvaan kalustoon sekä rataan ja sen laitteisiin

2.3

Tämän YTE:n ja direktiivin 2004/49/EY välinen yhteys

3

OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1

Olennaisten vaatimusten täyttäminen

3.2

Olennaiset vaatimukset — yleiskatsaus

3.3

Näihin vaatimuksiin liittyvät erityiset näkökohdat

3.3.1

Turvallisuus

3.3.2

Luotettavuus ja käyttökunto

3.3.3

Terveysnäkökohdat

3.3.4

Ympäristönsuojelu

3.3.5

Tekninen yhteensopivuus

3.4

Erityisesti käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään liittyviä piirteitä

3.4.1

Turvallisuus

3.4.2

Luotettavuus ja käyttökunto

3.4.3

Tekninen yhteensopivuus

4

OSAJÄRJESTELMÄN OMINAISUUDET

4.1

Johdanto

4.2

Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.1

Henkilöstöön liittyvät eritelmät

4.2.1.1

Yleiset vaatimukset

4.2.1.2

Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

4.2.1.2.1

Sääntökirja

4.2.1.2.2

Käytettävien ratojen sekä asiaan liittyvien radanvarsilaitteiden kuvaus

4.2.1.2.2.1

Reittikirjan laatiminen

4.2.1.2.2.2

Muutetut elementit

4.2.1.2.2.3

Tiedottaminen kuljettajalle tosiaikaisesti

4.2.1.2.3

Aikataulut

4.2.1.2.4

Liikkuva kalusto

4.2.1.3

Muulle rautatieyrityksen henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

4.2.1.4

Junan kulkulupia antavalle rataverkon haltijan henkilöstölle tarkoitettu dokumentaatio

4.2.1.5

Turvallisuuteen liittyvä viestintä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön ja junan kulkulupia antavan henkilöstön välillä

4.2.2

Juniin liittyvät eritelmät

4.2.2.1

Junan näkyvyys

4.2.2.1.1

Yleinen vaatimus

4.2.2.1.2

Etupää

4.2.2.1.3

Peräpää

4.2.2.2

Junan kuuluvuus

4.2.2.2.1

Yleinen vaatimus

4.2.2.2.2

Äänimerkin käyttö

4.2.2.3.

Liikkuvan kaluston tunnisteet

4.2.2.4

Tavaravaunun kuormaus

4.2.2.4.1

Painon jakautuminen

4.2.2.4.2

Akselipaino

4.2.2.4.3

Kuorman kiinnittäminen

4.2.2.4.4

Kinemaattinen ulottuma

4.2.2.4.5

Kuorman peittäminen

4.2.2.5

Junan kokoonpano

4.2.2.6

Junan jarrutus

4.2.2.6.1

Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset

4.2.2.6.2

Jarrutusteho

4.2.2.7

Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen

4.2.2.7.1

Yleinen vaatimus

4.2.2.7.2

Tarvittavat tiedot

4.2.3

Junien toimintaan liittyvät eritelmät

4.2.3.1

Junan kulun suunnittelu

4.2.3.2.

Junien tunnisteet

4.2.3.3

Junan lähtö

4.2.3.3.1

Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit

4.2.3.3.2

Junan käyttötilan ilmoittaminen rataverkon haltijalle

4.2.3.4

Liikenteen hallinta

4.2.3.4.1

Yleiset vaatimukset

4.2.3.4.2

Junista ilmoittaminen

4.2.3.4.2.1

Junien sijainnin ilmoittamiseksi tarvittavat tiedot

4.2.3.4.2.2

Ennustettu luovutusaika

4.2.3.4.3

Vaaralliset aineet

4.2.3.4.4

Toiminnan laatu

4.2.3.5

Tietojen tallentaminen

4.2.3.5.1

Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella

4.2.3.5.2

Valvontatietojen tallentaminen junassa

4.2.3.6

Häiriö- ja vajaatoimintatila

4.2.3.6.1

Ilmoittaminen toisille käyttäjille

4.2.3.6.2

Ilmoittaminen junan kuljettajille

4.2.3.6.3

Poikkeusjärjestelyt

4.2.3.7

Hätätilanteiden hallinta

4.2.3.8

Junan miehistön auttaminen häiriötilanteessa tai kun ilmenee merkittävä liikkuvan kaluston toimintahäiriö

4.3

Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.3.1

Liitännät infrastruktuuri-YTE:ään

4.3.2

Liitännät ohjaus-, hallinta- ja merkinanto -YTE:ään

4.3.2.1

Valvontatietojen tallennus

4.3.2.2

Junan turvalaite

4.3.2.3

ERTMS/ETCS- ja ERTMS/GSM-R-järjestelmien käyttösäännöt

4.3.2.4

Opastimien ja radanvarren merkkien näkyvyys

4.3.2.5

Junan jarrutus

4.3.2.6

Hiekan käyttö. Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junan kuljettamiseksi

4.3.2.7

Tietojen tallennus ja kuumakäynti-ilmaisin

4.3.3

Liitännät liikkuvan kaluston YTE:ään

4.3.3.1

Liikkuvan kaluston tunnisteet

4.3.3.2

Jarrutus

4.3.3.3

Matkustajavaunuja koskevat vaatimukset

4.3.3.4

Junan näkyvyys

4.3.3.4.1

Junan etupäässä

4.3.3.4.2

Peräpäässä

4.3.3.5

Junan kuuluvuus

4.3.3.6

Opastimien näkyvyys

4.3.3.7

Junan turvalaite

4.3.3.8

Junan kokoonpano ja liite B

4.3.3.9

Tavaravaunun kuormaus

4.3.3.10

Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen ja vaaralliset aineet

4.3.3.11

Junan kokoonpano, liitteet H ja L

4.3.3.12

Poikkeusjärjestelyt ja hätätilanteiden hallinta

4.3.3.13

Tietojen tallentaminen

4.3.4

Liitännät telemaattisia sovelluksia koskevaan YTE:ään

4.3.4.1

Junien tunnisteet

4.3.4.2

Junan kokoonpano

4.3.4.3

Junan lähtö

4.3.4.4

Junan kulku

4.3.4.5

Liikkuvan kaluston tunnisteet

4.4

Käyttöä koskevat säännöt

4.5

Kunnossapitoa koskevat säännöt

4.6

Ammatillinen pätevyys

4.6.1

Ammatillinen pätevyys

4.6.1.1

Ammatillinen tietämys

4.6.1.2

Kyky käyttää tätä tietämystä

4.6.2

Kielitaito

4.6.2.1

Periaatteet

4.6.2.2

Kielitaidon taso

4.6.3

Henkilöstön alku- ja jatkuva arviointi

4.6.3.1

Peruselementit

4.6.3.2

Koulutustarpeiden selvittäminen

4.6.3.2.1

Koulutustarpeiden selvittämisprosessin kehittäminen

4.6.3.2.2

Koulutustarpeiden selvityksen päivittäminen

4.6.3.2.3

Junan miehistöä ja apuhenkilöstöä koskevat erityiset elementit

4.6.3.2.3.1

Reittitieto

4.6.3.2.3.2

Tiedot liikkuvasta kalustosta

4.6.3.2.3.3

Apuhenkilöstö

4.7

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

4.7.1

Johdanto

4.7.2

Työterveyslääkärien ja lääketieteellisten elinten hyväksymisessä noudatettavat kriteerit

4.7.3

Psykologisissa arvioinneissa mukana olevien psykologien hyväksyntäkriteerit ja psykologisten arviointien vaatimukset

4.7.3.1

Psykologien valtuutus

4.7.3.2

Psykologisen arvioinnin sisältö ja tulkitseminen

4.7.3.3

Arviointivälineiden valinta

4.7.4

Lääkärintarkastukset ja psykologiset arvioinnit

4.7.4.1

Ennen työhön hyväksymistä:

4.7.4.1.1

Lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö

4.7.4.1.2

Psykologinen arviointi

4.7.4.2.

Työhön hyväksymisen jälkeen:

4.7.4.2.1

Määräaikaisten lääkärintarkastusten aikataulu

4.7.4.2.2

Määräaikaisen lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö

4.7.4.2.3

Ylimääräiset lääkärintarkastukset ja/tai psykologiset arvioinnit

4.7.5

Terveydentilavaatimukset

4.7.5.1

Yleiset vaatimukset

4.7.5.2

Näkövaatimukset

4.7.5.3

Kuulovaatimukset:

4.7.5.4

Raskaus

4.7.6

Erityisesti junan kuljettamistehtävää koskevat vaatimukset

4.7.6.1

Määräaikaisten lääkärintarkastusten aikataulu

4.7.6.2

Lääkärintarkastuksen lisäsisältö

4.7.6.3

Näköä koskevat lisävaatimukset

4.7.6.4

Kuuloa ja puhekykyä koskevat lisävaatimukset

4.7.6.5

Antropometria

4.7.6.6

Kriisiapu traumaattisten kokemusten jälkeen

4.8

Radan ja liikkuvan kaluston rekisterit

4.8.1

Rataverkko

4.8.2

Liikkuva kalusto

5

YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1

Määritelmä

5.2

Osatekijöiden luettelo

5.3

Osatekijöiden suoritustasot ja eritelmät

6

OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JA OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS

6.1

Yhteentoimivuuden osatekijät

6.2

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä

6.2.1

Periaatteet

6.2.2

Sääntöjen ja menettelyjen dokumentointi

6.2.3

Arviointimenettely

6.2.3.1

Toimivaltaisen viranomaisen päätös

6.2.3.2

Jos arviointi tarvitaan

6.2.4

Järjestelmän toiminta

7

TÄYTÄNTÖÖNPANO

7.1

Periaatteet

7.2

Täytäntöönpanon suuntaviivoja

7.3

Erityistapauksia

7.3.1

Johdanto

7.3.2

Erityistapausten luettelo

LIITE A1:

ERTMS/ETCS-KÄYTTÖSÄÄNNÖT

LIITE A2:

ERTMS/GSM-R-KÄYTTÖSÄÄNNÖT

LIITE B:

MUITA UUSIEN RAKENTEELLISTEN OSAJÄRJESTELMIEN YHDENMUKAISEN KÄYTÖN MAHDOLLISTAVIA SÄÄNTÖJÄ:

LIITE C:

TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄN VIESTINNÄN MENETELMÄT

LIITE D:

TIEDOT, JOIDEN ON OLTAVA RAUTATIEYRITYKSEN KÄYTETTÄVISSÄ NIIHIN REITTEIHIN LIITTYEN, JOILLA SEN ON TARKOITUS TOIMIA

LIITE E:

KIELITAITO JA VIESTINNÄN TASO

LIITE F:

OHJEITA KÄYTTÖTOIMINNAN JA LIIKENTEEN HALLINNAN OSAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTIIN

LIITE G:

TIEDOKSI ANNETTAVA, EI PAKOLLINEN LUETTELO KUNKIN PERUSPARAMETRIN OSALTA TARKASTETTAVISTA ELEMENTEISTÄ

LIITE H:

AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JUNAN KULJETTAMISEKSI

LIITE I:

EI KÄYTÖSSÄ

LIITE J:

AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JUNASSA MUKANA OLEVAN HENKILÖSTÖN OSALTA

LIITE K:

EI KÄYTÖSSÄ

LIITE L:

AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JUNAN VALMISTELUSSA

LIITE M:

EI KÄYTÖSSÄ

LIITE N:

TÄYTÄNTÖÖNPANON SUUNTAVIIVOJA

LIITE O:

EI KÄYTÖSSÄ

LIITE P:

LIIKKUVAN KALUSTON TUNNISTEET

LIITE Q:

EI KÄYTÖSSÄ

LIITE R:

JUNAN TUNNISTETIEDOT

LIITE S:

JUNAN NÄKYVYYS — PERÄPÄÄ

LIITE T:

JARRUTUSTEHO

LIITE U:

AVOINTEN KYSYMYSTEN LUETTELO

LIITE V:

KULJETTAJIEN SÄÄNTÖDOKUMENTAATION LAATIMINEN JA PÄIVITTÄMINEN

SANASTO

YHTEENTOIMIVUUDEN TEKNINEN ERITELMÄ

KÄYTTÖTOIMINNAN JA LIIKENTEEN HALLINNAN OSAJÄRJESTELMÄ

1   JOHDANTO

1.1   ASIAKIRJAN TEKNINEN ALA

Tämä YTE koskee direktiivin 2001/16/EY liitteessä II olevan 1 kohdan luettelon mukaista käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaa osajärjestelmää.

Lisätietoja tästä osajärjestelmästä on luvussa 2.

1.2   ASIAKIRJAN MAANTIETEELLINEN ALA

Tämän YTE:n maantieteellinen soveltamisala on direktiivin 2001/16/EY liitteessä I kuvattu Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä.

Tämän YTE:n sisältö

Direktiivin 2001/16/EY 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä YTE:ssä

(a) ilmoitetaan sen tarkoitettu soveltamisala käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa osajärjestelmässä — 2 luku

(b) täsmennetään olennaiset vaatimukset kyseiselle osajärjestelmälle ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa oleville liitännöille — 3 luku

(c) määritellään toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka kyseisen osajärjestelmän ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa olevien liitäntöjen on täytettävä. Tarvittaessa nämä eritelmät voivat poiketa toisistaan osajärjestelmän käytön mukaan, esimerkiksi liitteessä I mainittujen rataluokkien, solmukohtien ja/tai liikkuvan kaluston mukaan — 4 luku

(d) määritetään yhteentoimivuuden osatekijät ja liitännät, joita varten on oltava olemassa eurooppalaiset eritelmät, mukaan lukien eurooppalaiset standardit, jotka ovat välttämättömiä Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi — 5 luku

(e) ilmoitetaan kussakin käsiteltävässä tapauksessa vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointia koskevat menettelyt. Tämä tarkoittaa erityisesti päätöksessä 93/465/ETY määriteltyjä moduuleja tai tarvittaessa erityismenettelyjä, joita on käytettävä yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnissa sekä osajärjestelmien EY-tarkastuksessa. Tämän YTE:n toimeenpanossa avuksi olevat viiteasiakirjat on lueteltu — luku 6

(f) ilmoitetaan YTE:n käyttöönottostrategia. Erityisesti täsmennetään välivaiheet ja sovellettavat elementit, joiden kautta siirrytään asteittain nykytilanteesta sellaiseen lopulliseen tilanteeseen, jossa YTE:n noudattaminen on yleistä — 7 luku

(g) ilmoitetaan kyseisen henkilöstön osalta ammattipätevyyttä ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset, joita tarkoitetun osajärjestelmän käyttö ja ylläpito sekä YTE:n käyttöönotto edellyttävät — 4 luku.

Lisäksi voidaan 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrittää erityistapauksia kutakin YTE:ää varten. Nämä selostetaan 7 luvussa.

Tämän YTE:n 4 lukuun sisältyy myös edellä 1.1 ja 1.2 kohdassa mainittua soveltamisalaa koskevat käyttö- ja kunnossapitosäännöt.

2   OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ/SOVELTAMISALA

2.1   OSAJÄRJESTELMÄ

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä määritellään direktiivin 2001/16/EY liitteessä II olevassa 2.4 kohdassa.

Se sisältää erityisesti seuraavat osat:

 ”Menettelyt ja niihin liittyvät laitteet, joiden avulla voidaan varmistaa erilaisten rakenteellisten osajärjestelmien yhdenmukainen käyttö sekä niiden tavanomaisen toiminnan että vajaatoiminnan aikana, mukaan lukien erityisesti junien ohjaus ja liikenteen suunnittelu ja hallinta.

 Palvelujen rajan yli suorittamisen edellyttämä ammatillinen kelpoisuus kaikilta osiltaan.”

2.2   SOVELTAMISALA

Tätä YTE:ää sovelletaan tavanomaisen rautatieliikenteen Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ratoihin liittyvien rataverkon haltijoiden ja rautatieyritysten käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmään.

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmää koskevassa YTE:ssä esitettyjä eritelmiä voidaan käyttää junien käytön viiteasiakirjana, vaikka ne eivät kuuluisikaan tämän YTE:n soveltamisalaan.

2.2.1   HENKILÖKUNTA JA JUNAT

Jäljempänä olevat 4.6 ja 4.7 kohta koskevat henkilökuntaa, joka suorittaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, joita ovat junan kuljettaminen ja junassa mukana oleminen ylitettäessä valtioiden rajoja ja työskentely sellaisia paikkoja kauempana, joita rataverkon haltijan verkkoselostuksessa on nimitetty ”rajakohdiksi” ja jotka sisältyvät tämän turvallisuusvaltuutukseen.

Henkilökunnan jäsenen ei katsota ylittävän rajaa, jos toiminta käsittää vain työskentelyn edellä kuvattujen ”rajakohtien” sisällä.

Turvallisuuden kannalta kriittistä junanlähetystä ja junan kulkulupien antamista hoitaviin henkilöihin sovelletaan ammatillista pätevyyttä sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevien määräysten vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä.

Niihin henkilöstön jäseniin, jotka hoitavat turvallisuuden kannalta kriittisiä junan valmistelutehtäviä juuri ennen kuin sen on tarkoitus ylittää raja ja toimia edellä kuvattuja ”rajakohtia” kauempana, sovelletaan 4.6 kohtaa sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevien määräysten vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä. Junan ei katsota toimivan rajan yli, jos kaikki junan valtion rajat ylittävät vaunut kulkevat vain edellä kuvattuun ”rajakohtaan” saakka.

Tästä voidaan yhteenvetona esittää seuraavat taulukot:



Sellaisten junien toiminnassa mukana oleva henkilöstö, jotka ylittävät valtion rajat ja jatkavat matkaansa rajakohdan jälkeen

Tehtävä

Ammatillinen pätevyys

Terveydentilavaatimukset

Junan kuljettaminen ja junassa mukana oleminen

4.6

4.7

Junan kulkulupien antaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Junan valmistelu

4.6

Vastavuoroinen tunnustaminen

Junan lähettäminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen



Sellaisissa junissa työskentelevä henkilöstö, jotka eivät ylitä valtion rajoja tai jatka rajakohtia pidemmälle

Tehtävä

Ammatillinen pätevyys

Terveydentilavaatimukset

Junan kuljettaminen ja junassa mukana oleminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Junan kulkulupien antaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Junan valmistelu

Vastavuoroinen tunnustaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Junan lähettäminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Vastavuoroinen tunnustaminen

Näitä taulukoita luettaessa on huomattava, että 4.2.1 kohdassa kuvatut viestinnän periaatteita koskevat vaatimukset ovat pakollisia.

2.2.2   TOIMINTAPERIAATTEET

Euroopassa infrastruktuurin sijoittelun ja käsitteiden osalta vallitsevia eroja, jotka ainakin osittain ovat syynä säännöissä ja menettelyissä oleviin eroihin, voidaan usein vähentää vain valtavilla investoinneilla.

Tämän vuoksi tämän YTE:n nykyisen version, joka on ensimmäinen direktiivin 2001/16/EY voimaantulon jälkeen julkaistu, yleisenä tavoitteena ei ole luoda yhtenäistä eurooppalaista sääntökirjaa tavanomaisen rautatieliikenteen käyttötoimintaa ja hallintaa varten. Euroopan laajuisessa rautatiejärjestelmässä käytettäviksi tarkoitettujen uusien rakenteellisten osajärjestelmien yhdenmukaisen toiminnan mahdollistavien sääntöjen ja menettelyjen, erityisesti, jos ne liittyvät suoranaisesti uuden junien ohjaus- ja hallintajärjestelmän toimintaan, on kuitenkin oltava samanlaisia silloin, kun tilanteet ovat samanlaisia.

Alun perin tämä TSI käsitteli vain niitä käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmän osia (kuten 4 luvussa on selostettu), joiden kohdalla periaatteessa on toiminnallisia liitäntöjä rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden välillä tai jotka ovat erityisen hyödyllisiä yhteentoimivuuden kannalta. Näin tehtäessä otettiin asianmukaisella tavalla huomioon direktiivin 2004/49/EY (rautatien turvallisuusdirektiivi) vaatimukset.

Tämän vuoksi tarkoitus on, että Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS:n) yksityiskohtaiset toimintasäännöt määritellään tämän YTE:n liitteessä (A1 ERTMS/ETCS-järjestelmän osalta, A2 ERTMS/GSMR-järjestelmän osalta) sitten, kun ne ovat käytettävissä. Tällä hetkellä liite A1 on lisätty vain tiedoksi, eivätkä sen vaatimukset ole pakollisia, koska sääntöjä ei vielä ole lopullisesti sovittu.

2.2.3   SOVELLETTAVUUS NYKYISEEN LIIKKUVAAN KALUSTOON SEKÄ RATAAN JA SEN LAITTEISIIN

Vaikka suurin osa tämän YTE:n vaatimuksista liittyykin prosesseihin ja menettelyihin, osa niistä liittyy myös fyysisiin elementteihin eli toiminnan kannalta tärkeisiin juniin ja kulkuneuvoihin.

Näiden elementtien suunnittelukriteerit on esitetty muita osajärjestelmiä, kuten liikkuvaa kalustoa, koskevissa YTE:issä. Käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmää koskevan YTE:n yhteydessä huomioon otetaan niiden toiminnallinen rooli.

Näiden tapausten osalta on hyvin tiedossa, että nykyisen liikkuvan kaluston / radan muuttaminen tämän YTE:n vaatimusten mukaiseksi ei ehkä ole kustannustehokasta. Kyseisiä vaatimuksia on sen vuoksi sovellettava vain uusiin elementteihin tai tapauksiin, jossa elementtiä parannetaan tai uusitaan ja sen käyttöön ottaminen edellyttää uutta direktiivin 2001/16/EY 14.3 artiklan mukaista lupaa.

2.3   TÄMÄN YTE:N JA DIREKTIIVIN 2004/49/EY VÄLINEN YHTEYS

Vaikka tämä YTE onkin laadittu yhteentoimivuutta koskevan direktiivin 2001/16/EY nojalla, se käsittelee vaatimuksia, jotka läheisesti liittyvät niihin operatiivisiin menettelyihin ja prosesseihin, joita rataverkon haltijalta tai rautatieyritykseltä edellytetään niiden hakiessa turvallisuusdirektiivin 2004/49/EY mukaista turvallisuustodistusta.

3   OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1   OLENNAISTEN VAATIMUSTEN TÄYTTÄMINEN

Direktiivin 2001/16/EY 4 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän, osajärjestelmien ja niiden yhteentoimivuuden osatekijöiden on täytettävä direktiivin liitteessä III lyhyesti esitetyt olennaiset vaatimukset.

3.2   OLENNAISET VAATIMUKSET — YLEISKATSAUS

Olennaiset vaatimukset liittyvät seuraaviin asioihin:

 turvallisuus

 luotettavuus ja käytettävyys

 terveysnäkökohdat

 ympäristönsuojelu

 tekninen yhteensopivuus.

Direktiivin 2001/16/EY mukaan olennaiset vaatimukset voivat koskea yleisesti koko Euroopan laajuista tavanomaista rautatiejärjestelmää tai erityisesti kutakin osajärjestelmää ja sen osatekijöitä.

3.3   NÄIHIN VAATIMUKSIIN LIITTYVÄT ERITYISET NÄKÖKOHDAT

Yleisten vaatimusten merkitys käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmän kannalta määritetään seuraavissa kohdissa.

3.3.1   TURVALLISUUS

Direktiivin 2001/16/EY liitteen III mukaisesti käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmää koskevat seuraavat turvallisuuteen liittyvät olennaiset vaatimukset:

”Turvallisuuden kannalta olennaisten komponenttien ja erityisesti junien liikkumiseen liittyvien laitteiden suunnittelun, rakentamisen tai valmistamisen sekä huollon ja valvonnan on taattava sellainen turvallisuustaso, joka vastaa verkolle vahvistettuja tavoitteita, myös määritellyissä vajaatoimintatilanteissa.”

Käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmän osalta tämä olennainen vaatimus on otettu huomioon alakohtien ”junan näkyvyys” (4.2.2.1 ja 4.3 alakohta) sekä ”junan kuuluvuus” (4.2.2.2 ja 4.3 alakohta) eritelmissä.

”Pyörien ja kiskojen kosketuksessa vaikuttavien parametrien on oltava sellaisten kulun vakautta koskevien perusteiden mukaisia, että niillä taataan turvallinen liikenne sallitulla enimmäisnopeudella.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

”Käytettävien laitteiden on kestettävä käyttöaikanaan niille määritetyt tavanomaiset tai poikkeukselliset rasitukset. Niiden satunnaisista vioista turvallisuudelle aiheutuvia seurauksia on rajoitettava asianmukaisilla keinoilla.”

Käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmän osalta tämä olennainen vaatimus on otettu huomioon alakohdan ”junan näkyvyys” (4.2.2.1 ja 4.3 alakohta) eritelmässä.

”Kiinteät laitteistot ja liikkuva kalusto on suunniteltava ja käytettävät materiaalit valittava siten, että tulipalon sattuessa tulen ja savun syntymistä ja leviämistä sekä niiden vaikutuksia voidaan rajoittaa.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

”Käyttäjien käsiteltäviksi tarkoitetut laitteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna laitteiden turvallista käyttöä tai käyttäjien terveyttä ja turvallisuutta, jos niitä käytetään ennakoitavissa olevalla tavalla ohjeiden vastaisesti.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

3.3.2   LUOTETTAVUUS JA KÄYTTÖKUNTO

”Junien liikkumiseen liittyvien kiinteiden tai liikkuvien osatekijöiden seuranta ja huolto on järjestettävä ja toteutettava sekä niiden laajuus määritettävä siten, että ne pysyvät toimintakuntoisina tarkoitetuissa olosuhteissa.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

3.3.3   TERVEYSNÄKÖKOHDAT

”Materiaaleja, jotka voivat käyttötavastaan johtuen vaarantaa niiden kanssa kosketuksiin joutuvien ihmisten terveyden, ei saa käyttää junissa eikä rautateiden infrastruktuureissa.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

”Materiaalit on valittava ja niitä on käytettävä siten, että voidaan rajoittaa haitallisten ja vaarallisten savujen tai kaasujen muodostuminen, erityisesti tulipalossa.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

3.3.4   YMPÄRISTÖNSUOJELU

”Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän toteuttamisen ja käytön ympäristövaikutukset on arvioitava ja otettava huomioon järjestelmää suunniteltaessa voimassaolevien yhteisön säännösten mukaisesti.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

”Junissa ja infrastruktuurissa käytettyjen materiaalien on oltava sellaisia, että voidaan välttää ympäristölle haitallisten tai vaarallisten savujen tai kaasujen muodostuminen, erityisesti tulipalossa.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

”Liikkuva kalusto ja sähkönottojärjestelmä on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne sopivat sähkömagneettisilta ominaisuuksiltaan yhteen sellaisten julkisten tai yksityisten laitteistojen, laitteiden ja verkkojen kanssa, joihin ne saattavat vaikuttaa.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

”Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän käytössä on noudatettava säädettyjä melutasoja.”

Vaikkakin tämä on olennainen vaatimus, joka on periaatteessa otettu huomioon melua koskevassa YTE:ssä, käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmän 4.2.2.2 ja 4.3 alakohdassa määritellään tiettyjä ”junan kuuluvuuteen” liittyviä elementtejä.

”Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän käyttö ei saa aiheuttaa maaperässä sen tasoista värähtelyä, että se tavanomaisessa kunnossa ollessaan häiritsee liikaa infrastruktuurin lähellä suoritettavia toimintoja ja radan ympäristöä.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

3.3.5   TEKNINEN YHTEENSOPIVUUS

”Infrastruktuurien ja kiinteiden laitteistojen teknisten ominaisuuksien on sovittava yhteen keskenään sekä Euroopan laajuisessa tavanomaisessa rautatiejärjestelmässä liikkuvien junien ominaisuuksien kanssa.

Jos näiden ominaisuuksien noudattaminen osoittautuu vaikeaksi verkon tietyissä osissa, voidaan toteuttaa väliaikaisia ratkaisuja, joiden avulla taataan yhteensopivuus tulevaisuudessa.”

Tämä olennainen vaatimus ei liity käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmään.

3.4   ERITYISESTI KÄYTTÖTOIMINTA- JA LIIKENTEENHALLINTAOSAJÄRJESTELMÄÄN LIITTYVIÄ PIIRTEITÄ

3.4.1   TURVALLISUUS

”Verkoilla on oltava yhtenäiset käyttösäännöt sekä kuljettajilla ja junien ja valvontakeskusten henkilökunnalla riittävä pätevyys, jotta voidaan taata turvallinen käyttö, ottaen huomioon rajat ylittävien ja sisäisten palvelujen erilaiset vaatimukset.

Huoltotoimien ja huoltovälin, huoltohenkilökunnan ja valvontakeskusten henkilökunnan koulutuksen ja pätevyyden sekä asianomaisten liikenteenharjoittajien valvonta- ja huoltokeskuksissa käyttämän laadunvarmistusjärjestelmän on oltava sellaiset, että ne takaavat korkean turvallisuustason.”

Tämä olennainen vaatimus on otettu huomioon seuraavissa tämän eritelmän alakohdissa:

 Kulkuneuvon tunnistaminen (4.2.2.3 alakohta)

 Junan jarrutus (4.2.2.6 alakohta)

 Junan kokoonpano (4.2.2.5 alakohta)

 Tavaravaunun kuormaus (4.2.2.4 alakohta)

 Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen (4.2.2.7 alakohta)

 Junan näkyvyys (4.2.2.1 ja 4.3 alakohta)

 Junan kuuluvuus (4.2.2.2 ja 4.3 alakohta)

 Junan lähtö (4.2.3.3 alakohta)

 Liikenteen hallinta (4.2.3.4 alakohta)

 Opasteiden näkyvyys ja ajoturvalaite (4.3 alakohta)

 Turvallisuuteen liittyvä viestintä (4.2.1.5 ja 4.6 alakohta)

 Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio (4.2.1.2 alakohta)

 Muulle rautatieyrityksen henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio (4.2.1.3 alakohta)

 Junan kulkulupia antavalle rataverkon haltijan henkilöstölle tarkoitettu dokumentaatio (4.2.1.4 alakohta)

 Häiriö- ja vajaatoiminta (4.2.3.6 alakohta)

 Hätätilanteiden hallinta (4.2.3.7 alakohta)

 ERMTS:n toimintaa koskevat säännöt (4.4. alakohta)

 Ammatillinen pätevyys (4.6 alakohta)

 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset (4.7 alakohta)

3.4.2   LUOTETTAVUUS JA KÄYTTÖKUNTO

”Huoltotoimien ja huoltovälin, huoltohenkilökunnan ja valvontakeskusten henkilökunnan koulutuksen ja pätevyyden sekä asianomaisten liikenteenharjoittajien valvonta- ja huoltokeskuksissa käyttämän laadunvarmistusjärjestelmän on oltava sellaiset, että ne takaavat korkean luotettavuus- ja käyttötason.”

Tämä olennainen vaatimus on otettu huomioon seuraavissa tämän eritelmän alakohdissa:

 Junan kokoonpano (4.2.2.5 alakohta)

 Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen (4.2.2.7 alakohta)

 Liikenteen hallinta (4.2.3.4 alakohta)

 Turvallisuuteen liittyvä viestintä (4.2.1.5 alakohta)

 Häiriö- ja vajaatoiminta (4.2.3.6 alakohta)

 Hätätilanteiden hallinta (4.2.3.7 alakohta)

 Ammatillinen pätevyys (4.6 alakohta)

 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset (4.7 alakohta)

3.4.3   TEKNINEN YHTEENSOPIVUUS

”Verkoilla on oltava yhtenäiset käyttösäännöt sekä kuljettajilla, junahenkilökunnalla ja liikenteen hallinnasta vastaavalla henkilökunnalla riittävä pätevyys, jotta voidaan taata Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän tehokas käyttö, ottaen huomioon kotimaisten ja rajat ylittävien palvelujen erilaiset vaatimukset.”

Tämä olennainen vaatimus on otettu huomioon seuraavissa tämän eritelmän alakohdissa:

 Kulkuneuvon tunnistaminen (4.2.2.3 alakohta)

 Junan jarrutus (4.2.2.6 alakohta)

 Junan kokoonpano (4.2.2.5 alakohta)

 Tavaravaunun kuormaus (4.2.2.4 alakohta)

 Turvallisuuteen liittyvä viestintä (4.2.1.5 alakohta)

 Häiriö- ja vajaatoiminta (4.2.3.6 alakohta)

 Hätätilanteiden hallinta (4.2.3.7 alakohta)

4   OSAJÄRJESTELMÄN OMINAISUUDET

4.1   JOHDANTO

Direktiivin 2001/16/EY mukainen Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä, jonka osa käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmä on, on integroitu järjestelmä, jonka yhtenäisyys on tarkastettava. Yhtenäisyys on tarkastettava erityisesti siltä osin kun on kyse osajärjestelmän spesifikaatioista, sen liitännöissä järjestelmään, johon se on integroitu sekä käyttösäännöistä.

Kun otetaan huomioon kaikki asiaan liittyvät olennaiset vaatimukset, 2.2 alakohdassa kuvattu käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmä käsittää vain seuraavassa kohdassa eritellyt elementit.

Direktiivin 2001/14/EY mukaisesti rataverkon haltijalla on kokonaisvastuu siitä, että se esittää kaikki ne vaatimukset, joita sen rataverkossa kulkemaan oikeutettujen junien on täytettävä ottaen huomioon eri ratojen maantieteelliset erityispiirteet ja jäljempänä esitetyt toiminnalliset tai tekniset eritelmät.

4.2   OSAJÄRJESTELMÄN TOIMINNALLISET JA TEKNISET ERITELMÄT

Käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät sisältävät seuraavat osat:

 henkilöstöön liittyvät eritelmät

 juniin liittyvät eritelmät

 junien toimintaan liittyvät eritelmät

4.2.1   HENKILÖSTÖÖN LIITTYVÄT ERITELMÄT

4.2.1.1   Yleiset vaatimukset

Tämä kohta koskee henkilöstöä, joka suorittaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, joihin liittyy rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan välinen suora liitäntä.

 Rautatieyrityksen henkilöstö, joka

 

 ajaa junia (ja johon tässä asiakirjassa viitataan sanalla ”kuljettaja”) ja kuuluu ”junan miehistöön”,

 hoitaa junassa tehtäviä (muuta kuin sen ajamista) ja kuuluu ”junan miehistöön”,

 hoitaa junan valmistelua.

 Rataverkon haltijan henkilöstö, joka hoitaa kulkulupien antamista junille

Olennaiset vaatimukset koskevat:

 dokumentaatiota

 viestintää

sekä tämän YTE:n 2.2. kohdassa kuvatussa laajuudessa:

 ammatillista pätevyyttä (ks. 4.6 alakohta ja liitteet H, J ja L)

 terveyttä ja turvallisuutta koskevia ehtoja (ks. 4.7 alakohta)

4.2.1.2   Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

Junan toiminnasta vastaavan rautatieyrityksen on annettava kuljettajalle kaikki tämän tehtäviensä hoitamisessa tarvitsemat tiedot.

Näissä tiedoissa on otettava huomioon elementit, jotka ovat tarpeen toimittaessa normaali-, häiriö- ja vajaatoiminta- ja hätätilanteissa kyseeseen tulevilla reiteillä ja niillä käytettävällä liikkuvalla kalustolla.

4.2.1.2.1   Sääntökirja

Kaikkien kuljettajaa koskevien menettelyjen tulee sisältyä ”Kuljettajan sääntökirja” -nimiseen asiakirjaan tai tietovälineeseen.

Kuljettajan sääntökirjassa on esitettävä ajettavia reittejä ja kyseisillä reiteillä käytettävää liikkuvaa kalustoa koskevat vaatimukset normaali-, häiriö- ja vajaatoiminta- ja hätätilanteita varten, joihin kuljettaja voi joutua.

Kuljettajan sääntökirjan on katettava kaksi erillistä aluetta:

 toisessa kuvaillaan koko Euroopan laajuista rautatiejärjestelmää koskevat yhteiset säännöt ja menettelyt (liitteiden A, B ja C sisältö huomioon ottaen)

 toisessa esitetään kutakin erillistä rataverkon haltijaa koskevat säännöt ja menettelyt

Siinä on oltava vähintään seuraavia asioita koskevat menettelyt:

 Henkilöstön turvallisuus ja muut turvallisuusasiat

 Ohjaus, hallinta ja merkinanto

 Junan käyttö häiriö- ja vajaatoimintatila mukaan luettuna

 Vetävä ja liikkuva kalusto

 Onnettomuudet ja tapaturmat

Rautatieyritys vastaa tämän asiakirjan koostamisesta.

Rautatieyrityksen on julkaistava Kuljettajan sääntökirja samassa muodossa koko sen rataverkon alueella, jossa sen kuljettajat työskentelevät.

Siinä on oltava kaksi liitettä:

 liite 1: Viestintämenettelyjen käsikirja

 liite 2: Lomakekirja

Rautatieyrityksen on kirjoitettava Kuljettajan sääntökirja joko jonkin jäsenvaltion kielellä tai jonkin sellaisen rataverkon haltijan ”operointikielellä”, jota säännöt koskevat. Tämä ei koske niitä viestejä ja lomakkeita, joiden on edelleen oltava rataverkon haltijan ”operointikielellä” laadittuja.

Kuljettajan sääntökirjan laatimis- ja päivitysprosessiin tulee sisältyä seuraavat vaiheet:

 rataverkon haltijan (tai toimintasääntöjen laatimisesta vastaavan organisaation) on annettava rautatieyritykselle asianmukaiset tiedot rataverkon haltijan ”operointikielellä”,

 rautatieyrityksen tulee laatia alkuperäinen tai päivitetty asiakirja,

 jos rautatieyrityksen Kuljettajan sääntökirjaa varten valitsema kieli ei ole sama kuin se, jolla asianmukaiset tiedot alun perin toimitettiin, rautatieyritys vastaa tarvittavan käännöksen järjestämisestä.

Direktiivin 2004/49/EY liitteessä III olevan 2 kohdan mukaisesti rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on oltava kelpuutusprosessi, jolla varmistetaan, että rautatieyrityksille toimitettu dokumentaatio on täydellinen ja asiatarkka.

Direktiivin 2004/49/EY liitteessä III olevan 2 kohdan mukaisesti rautatieyrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on oltava kelpuutusprosessi, jolla varmistetaan, että Sääntökirja on täydellinen ja asiatarkka.

Liitteessä V esitetään tämä prosessi vuokaavion muodossa ja annetaan siitä yleiskuva.

4.2.1.2.2   Käytettävien ratojen sekä asiaan liittyvien radanvarsilaitteiden kuvaus

Kuljettajille on annettava ajotehtävän kannalta oleelliset tiedot radoista ja asiaan liittyvistä radanvarsilaitteista niiden ratojen osalta, joilla he toimivat. Nämä tiedot on lähetettävä yhdessä asiakirjassa nimeltään ”reittikirja” (joka voi olla joko tavanomainen tai tietokoneessa oleva asiakirja).

Seuraavassa on luettelo tiedoista, jotka vähintään on annettava:

 yleiset käyttöä koskevat ominaispiirteet

 ylä- ja alamäkien kaltevuudet

 yksityiskohtainen ratapiirustus.

4.2.1.2.2.1   Reittikirjan laatiminen

Reittikirja tulee kirjoittaa joko jonkin rautatieyrityksen valitseman jäsenvaltion kielellä tai rataverkon haltijan käyttämällä ”operointikielellä”.

Siinä on oltava seuraavat tiedot (tämä luettelo ei välttämättä ole täydellinen):

 yleiset käyttöä koskevat ominaispiirteet:

 

 merkinantojärjestelmän ja vastaavan ajojärjestelmän tyyppi (kaksiraiteinen rata, kaksisuuntaisuus, vasemman- tai oikeanpuoleinen liikenne jne.)

 virransyötön tyyppi

 ohjauskeskuksen ja junan välisen radioliikennelaitteiston tyyppi.

 ylä- ja alamäkien kaltevuudet:

 

 jyrkkyyslukemat ja niiden tarkka sijainti

 yksityiskohtainen ratapiirustus:

 

 radan varren asemien nimet sekä tärkeimmät paikat ja niiden sijainti

 tunnelit, niiden sijainti, nimi, pituus ja erityiset tiedot, kuten kulkutiet ja turvalliset poistumispaikat sekä sellaisten turvallisten paikkojen sijainti, joissa matkustajat voidaan evakuoida

 olennaiset paikat, kuten erotusjaksot

 kunkin radan nopeusrajoitukset, tarvittaessa mukaan luettuina erityyppisten junien nopeuserot

 liikenteenhallinnan valvonnasta vastaavan organisaation nimi ja liikenteenhallinnan valvonta-alueiden nimet

 liikenteenhallintapisteiden, kuten opastimien, nimet ja valvonta-alueet

 käytettävien radiokanavien tunnisteet.

Reittikirja on laadittava samalla tavalla kaikille niille rataosille, joita yksittäisen rautatieyrityksen junat käyttävät.

Rautatieyritys vastaa reittikirjan laatimisesta rataverkon haltijoiden toimittamien tietojen perusteella.

Direktiivin 2004/49/EY liitteessä III olevan 2 kohdan mukaisesti rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on oltava kelpuutusprosessi, jolla varmistetaan, että rautatieyrityksille toimitettu dokumentaatio on täydellinen ja asiatarkka.

Direktiivin 2004/49/EY liitteessä III olevan 2 kohdan mukaisesti rautatieyrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on oltava kelpuutusprosessi, jolla varmistetaan, että reittikirja on täydellinen ja asiatarkka.

4.2.1.2.2.2   Muutetut elementit

Rataverkon haltijan on kerrottava rautatieyritykselle kaikista pysyvästi tai tilapäisesti muutetuista elementeistä. Rautatieyrityksen on ryhmiteltävä nämä muutokset tätä tarkoitusta vasten laadittuun asiakirjaan tai tietokoneen tietovälineeseen, jonka on oltava samanmuotoinen kaikkien niiden rataosien osalta, joiden alueella yksittäisen rautatieyrityksen junat toimivat.

Direktiivin 2004/49/EY liitteessä III olevan 2 kohdan mukaisesti rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on oltava kelpuutusprosessi, jolla varmistetaan, että rautatieyrityksille toimitettu dokumentaatio on täydellinen ja asiatarkka.

Direktiivin 2004/49/EY liitteessä III olevan 2 kohdan mukaisesti rautatieyrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on oltava kelpuutusprosessi, jolla varmistetaan, että muutettuja elementtejä koskeva asiakirja on täydellinen ja asiatarkka.

4.2.1.2.2.3   Tiedottaminen kuljettajalle tosiaikaisesti

Asianomaisten rataverkon haltijoiden tulee määrittää menettely, jota käytetään tiedotettaessa kuljettajille tosiaikaisesti kaikista reitin turvallisuusjärjestelyihin tehdyistä muutoksista (prosessin tulee olla ainutkertainen siellä, missä ERTMS/ETCS on käytössä).

4.2.1.2.3   Aikataulut

Aikataulutiedot mahdollistavat junien kulun ajallaan ja edistävät palvelun toimivuutta.

Rautatieyrityksen on annettava kuljettajille junien normaalin kulun edellyttämät tiedot, joihin on sisällytettävä vähintään

 junan tunniste

 junan kulussaolopäivät (tarpeen mukaan);

 pysähdyspaikat ja niihin liittyvät toimet

 muut aikapisteet

 saapumis-/lähtö-/ohitusajat kussakin pisteessä.

Nämä junan kulkua koskevat tiedot, joiden tulee perustua rataverkon haltijan antamiin tietoihin, voidaan antaa joko elektronisesti tai paperilla.

Tiedot on annettava kuljettajalle samassa muodossa kaikilla niillä radoilla, joilla rautatieyritys toimii.

4.2.1.2.4   Liikkuva kalusto

Rautatieyrityksen on annettava kuljettajalle kaikki liikkuvan kaluston häiriö- ja vajaatoimintatilassa tapahtuvan käytön (kuten avustamista tarvitsevien junien tapauksessa) kannalta olennaiset tiedot. Tässä dokumentaatiossa on myös kiinnitettävä huomiota nimenomaiseen liitäntään rataverkon haltijan henkilöstön kanssa näissä tapauksissa.

4.2.1.3   Muulle rautatieyrityksen henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

Rautatieyrityksen on annettava kaikille sellaisille työntekijöilleen (sekä junassa työskenteleville että muille), jotka hoitavat turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, joihin liittyy suora liitäntä rataverkon haltijan henkilökuntaan, laitteisiin tai järjestelmiin, näiden tehtävien kannalta tarpeelliseksi katsomansa tiedot säännöistä, menettelyistä, liikkuvasta kalustosta ja reiteistä. Näiden tietojen on katettava sekä normaali toiminta että häiriö- ja vajaatoimintatila.

Junissa työskentelevälle henkilökunnalle annettavien tällaisten tietojen on rakenteensa, muotonsa, sisältönsä sekä laatimis- ja päivitysmenettelynsä osalta perustuttava tämän YTE:n 4.2.1.2 kohdassa esitettyyn eritelmään.

4.2.1.4   Junan kulkulupia antavalle rataverkon haltijan henkilöstölle tarkoitettu dokumentaatio

Kaikki junien kulkulupia antavan henkilöstön ja junien miehistön välisen turvallisuuteen liittyvän viestinnän kannalta tarpeelliset tiedot on esitettävä seuraavissa asiakirjoissa:

 Viestinnän periaatteita kuvaavat asiakirjat (liite C);

 Lomakekirja-niminen asiakirja.

Rataverkon haltijan on laadittava nämä asiakirjat omalla ”operointikielellään”.

4.2.1.5   Turvallisuuteen liittyvä viestintä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön ja junan kulkulupia antavan henkilöstön välillä

Turvallisuuteen liittyvässä viestinnässä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön (määritelty liitteessä L) ja junan kulkulupia antavan henkilöstön välillä on käytettävä rataverkon haltijan kyseisellä reitillä käyttämää ”operointikieltä” (ks. sanasto).

Junan miehistön ja junan kulkulupia antavan henkilöstön välisen turvallisuuteen liittyvän viestinnän periaatteet esitetään liitteessä C.

Direktiivin 2001/14/EY mukaisesti rataverkon haltijan on tiedotettava, mikä on sen henkilöstön päivittäisessä toiminnassa käyttämä ”operointikieli”.

Jos paikallinen käytäntö kuitenkin edellyttää, että on käytettävä myös toista kieltä, rataverkon haltijan on määriteltävä sen käytön maantieteelliset rajat.

4.2.2   JUNIIN LIITTYVÄT ERITELMÄT

4.2.2.1   Junan näkyvyys

4.2.2.1.1   Yleinen vaatimus

Rautatieyrityksen varmistettava, että junat on varustettu niiden etu- ja peräpään osoittavilla merkeillä.

4.2.2.1.2   Etupää

Rautatieyrityksen on junan etupäähän asennettujen palavien valkoisten merkkivalojen avulla varmistettava, että lähestyvä juna näkyy selvästi ja on tunnistettavissa lähestyväksi junaksi. Tämän tarkoitus on erottaa lähestyvä juna lähistöllä olevista maantiekulkuneuvoista tai muista liikkuvista laitteista.

Yksityiskohtainen eritelmä on 4.3.3.4.1 alakohdassa.

4.2.2.1.3   Peräpää

Nämä vaatimukset esitetään liitteessä S.

4.2.2.2   Junan kuuluvuus

4.2.2.2.1   Yleinen vaatimus

Rautatieyrityksen on varmistettava, että junat on varustettu niiden lähestymisestä varoittavalla äänimerkinantolaitteella.

4.2.2.2.2   Äänimerkin käyttö

Äänimerkin antamisen on oltava mahdollista kaikissa ajoasennoissa.

4.2.2.3   Liikkuvan kaluston tunnisteet

Jokaisella kulkuneuvolla on oltava numero, joka yksiselitteisesti erottaa sen kaikista muista kulkuneuvoista. Tämä numero on selvästi merkittävä ainakin kulkuneuvon molemmille sivuille.

Kulkuneuvoa koskevien käytön rajoitusten on myös oltava tunnistettavissa.

Lisävaatimukset esitetään liitteessä P.

4.2.2.4   Tavaravaunun kuormaus

Rautatieyrityksen on varmistettava, että vaunut kuormataan turvallisesti ja kunnollisesti ja että lasti pysyy matkan ajan turvallisesti ja kunnollisesti kuormattuna, ottaen huomioon seuraavat seikat:

4.2.2.4.1   Painon jakautuminen

Vaunut on kuormattava niin, että paino jakautuu tasaisesti kaikille akseleille. Jos tämä ei tietyn kuorman koon tai muodon takia ole mahdollista, rautatieyrityksen on asetettava erityisehdot kuorman koko matkalle.

4.2.2.4.2   Akselipaino

Rautatieyrityksen on varmistettava, että vaunuja ei kuormata niin, että niiden suurin sallittu akselipaino ylittyy. Niiden on myös varmistettava, että vaunuja ei kuormata niin, että niiden suurin sallittu akselipaino ylittyy jollain suunnitellun reitin osalla (paitsi jos rataverkon haltijat ovat antaneet luvan tällaisen junan kuljettamiseen).

4.2.2.4.3   Kuorman kiinnittäminen

Rautatieyrityksen on varmistettava, että kuormat sekä vaunujen päällä tai sisällä olevat käyttämättömät kuormankiinnityslaitteet on kiinnitetty turvallisesti, jotta ne eivät matkan aikana pääse tarpeettomasti liikkumaan.

4.2.2.4.4   Kinemaattinen ulottuma

Junan jokaisen kulkuneuvon kinemaattisen ulottuman (kuorma mukaan luettuna) on oltava reittiosuudelle sallittujen rajojen sisällä.

4.2.2.4.5   Kuorman peittäminen

Rautatieyritysten on varmistettava, että kaikki vaunun kuorman peittämiseen käytetyt tarvikkeet on turvallisesti kiinnitytty joko vaunuun tai kuormaan. Nämä peitteet on valmistettava materiaaleista, jotka soveltuvat kyseisen kuorman peittämiseen ottaen huomioon matkan aikana odotettavissa olevat voimat.

4.2.2.5   Junan kokoonpano

Rautatieyrityksen on määriteltävä sen henkilöstön noudattamat säännöt ja menettelyt, joilla varmistetaan, että juna on aiotun reitin vaatimusten mukainen.

Junan kokoonpanoa koskevissa säännöissä on myös otettava huomioon seuraavat tekijät:

 liikkuva kalusto

 

 junan koko liikkuvan kaluston on oltava kaikkien niillä reiteillä sovellettavien määräysten mukaiset, joilla junan on tarkoitus kulkea

 junan koko liikkuvan kaluston on sovelluttava kulkemaan sillä enimmäisnopeudella, jolla junan on tarkoitus kulkea

 junan koko liikkuvan kaluston on käytön aikana oltava sille määrättyjen määräaikaishuoltoaikojen välillä koko matkan ajan (sekä ajan että kuljetun matkan perusteella mitaten).

 juna

 

 junan muodostavan liikkuvan kaluston yhdistelmän on oltava kyseistä reittiä koskevien teknisten rajoitusten mukainen, eikä sen pituus saa ylittää väli- ja pääteasemille määriteltyjä suurimpia sallittuja pituuksia.

 rautatieyrityksen on varmistettava, että juna on teknisesti aiotun matkan edellyttämässä kunnossa ja pysyy sellaisena koko matkan ajan

 paino ja akselipaino

 

 junan painon on oltava niissä rajoissa, jotka voidaan sallia reittiosuus, kytkinten kestokyky, veturin vetokyky ja junan muut olennaiset ominaisuudet huomioon ottaen. Akselipainorajoituksia on noudatettava.

 junan enimmäisnopeus

 

 junan suurimman ajonopeuden kohdalla on myös otettava huomioon kaikki kyseisillä reiteillä olevat rajoitukset, jarrutusteho, akselipaino ja kulkuneuvon tyyppi.

 kinemaattinen ulottuma

 

 junan koko liikkuvan kaluston kinemaattisen ulottuman (kuorma mukaan luettuna) on oltava reittiosuudelle sallittujen rajojen sisällä.

Lisärajoituksia saatetaan tarvita tai esittää yksittäisen junan jarrujen tai vetokaluston tyypin mukaan.

Junan kokoonpano on kuvattava yhdenmukaistetussa junan kokoonpanoasiakirjassa (ks. liite U)

4.2.2.6   Junan jarrutus

4.2.2.6.1   Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset

Junan koko liikkuvan kaluston on oltava kytkettynä liikkuvan kaluston YTE:ssä määriteltyyn läpikytkettävään automaattiseen jarrujärjestelmään.

Jokaisen junan ensimmäisessä ja viimeisessä liikkuvan kaluston yksikössä (vetoyksiköt mukaan luettuina) on oltava automaattijarru käytössä.

Jos juna jostain syystä hajoaa kahteen osaan, molempien osien on automaattisesti pysähdyttävä suurimmalla jarruteholla tehtävän jarrutuksen seurauksena.

4.2.2.6.2   Jarrutusteho

Rataverkon haltijan on valintansa mukaan

 annettava rautatieyritykselle tarvittavat tiedot kyseisillä reiteillä tarvittavan jarrutustehon laskemiseen, mukaan luettuina tiedot hyväksyttävistä jarrujärjestelmistä, niiden käyttöehdoista jne. tai

 vaihtoehtoisesti ilmoitettava tarvittava jarrutusteho.

Rautatieyrityksen on varmistettava junan riittävä jarrutusteho antamalla henkilöstölleen noudatettavaksi jarrutussääntöjä.

Tiedoissa, joita rautatieyritys tarvitsee junien pysähtymisen ja paikallaan pysymisen mahdollistavan jarrutustehon laskemisessa, on otettava huomioon kaikkien kyseeseen tulevien reittien maastonmuodot, junalle annettu reitti ja ERTMS/ETCS-järjestelmän kehitys.

Lisävaatimukset esitetään liitteessä T.

4.2.2.7   Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen

4.2.2.7.1   Yleinen vaatimus

Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jolla varmistetaan, että junan kaikki turvallisuuteen liittyvät laitteet ovat täysin toimintakunnossa ja että juna voi kulkea turvallisesti.

Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijalle kaikista junan toimintaan vaikuttavista ominaisuuksien muutoksista tai kaikista muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa mahdollisuuksiin sovittaa juna sille annetulle reitille.

Rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen on määriteltävä junan vajaakäyttötilassa kuljettamista koskevat ehdot ja menettelyt ja pidettävä ne ajan tasalla.

4.2.2.7.2   Tarvittavat tiedot

Turvallista ja tehokasta toimintaa varten tarvittavien tietojen ja sen prosessin, jolla niitä on lähetettävä, on sisällettävä seuraavat tiedot:

 junan tunniste

 junasta vastaavan rautatieyrityksen yksilöivät tiedot

 junan todellinen pituus

 kuljettaako juna matkustajia tai eläimiä, vaikka sen ei ole tarkoitus tehdä niin

 kaikki käyttörajoitukset ja tiedot siitä, mitä liikkuvan kaluston osia ne koskevat (ulottuma, nopeusrajoitukset jne.)

 rataverkon haltijan vaarallisten aineiden kuljetusta varten tarvitsemat tiedot.

Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jolla varmistetaan, että rataverkon haltijoilla on nämä tiedot käytettävissään ennen junan lähtöä.

Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jolla rataverkon haltijoille ilmoitetaan siitä, että juna ei käytä sille annettua reittiä tai että juna on peruutettu.

4.2.3   JUNIEN TOIMINTAAN LIITTYVÄT ERITELMÄT

4.2.3.1   Junan kulun suunnittelu

Rataverkon haltijan on ilmoitettava, mitä tietoja tarvitaan reittiä pyydettäessä. Muut tähän elementtiin liittyvät seikat esitetään direktiivissä 2001/14/EY.

4.2.3.2   Junien tunnisteet

Kaikilla junilla on oltava selvä tunniste.

Nämä vaatimukset esitetään liitteessä R.

4.2.3.3   Junan lähtö

4.2.3.3.1   Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit

Rautatieyrityksen on tämän YTE:n 4.1 alakohdan kolmannessa kappaleessa esitettyjen vaatimusten mukaisesti määriteltävä ne (erityisesti jarruihin liittyvät) testit ja tarkastukset, jotka on tehtävä ennen junan lähtöä.

4.2.3.3.2   Junan käyttötilan ilmoittaminen rataverkon haltijalle

Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijalle kaikista junaan tai sen toimintaan vaikuttavista epäkohdista, jotka mahdollisesti vaikuttavat junan kulkuun ennen sen lähtöä tai matkan aikana.

4.2.3.4   Liikenteen hallinta

4.2.3.4.1   Yleiset vaatimukset

Liikenteen hallinnalla on varmistettava rautateiden turvallinen, tehokas ja täsmällinen toiminta, mukaan luettuna tehokas toipuminen liikennehäiriöstä.

Rataverkon haltijan on määritettävä menettelyt ja keinot seuraaviin tarkoituksiin:

 junien tosiaikainen hallinta

 toimintatavat, joilla ylläpidetään infrastruktuurin mahdollisimman tehokasta toimintaa todellisten tai ennakoitujen viivästysten tai onnettomuuksien tapauksessa sekä

 rautatieyrityksille tiedottaminen näissä tapauksissa.

Kaikki muut rautatieyrityksen tarvitsemat ja rataverkon haltijoiden kanssa oleviin liitäntöihin vaikuttavat prosessit voidaan ottaa käyttöön sitten, kun niistä on sovittu rataverkon haltijan kanssa.

4.2.3.4.2   Junista ilmoittaminen

4.2.3.4.2.1   Junien sijainnin ilmoittamiseksi tarvittavat tiedot

Rataverkon haltijoiden tulee

 tarjota mahdollisuus merkitä tosiajassa muistiin ne ajat, joina junat lähtevät rautatieverkoissaan olevista edeltä määritellyistä ilmoittautumispisteistä, saapuvat niihin tai ohittavat ne, sekä poikkeamat aikataulusta

 antaa junan sijainnin ilmoittamiseen liittyvät tietyt välttämättömät tiedot. Näihin tietoihin on sisällyttävä:

 

 junan tunnistetiedot

 ilmoittautumispisteen tunnistetiedot

 rata, jolla juna kulkee

 aikataulun mukainen aika ilmoittautumispisteessä

 todellinen aika ilmoittautumispisteessä (ja tieto siitä, onko kyseessä lähtö-, saapumis- vai ohiajoaika — sellaisille ilmoittautumispisteille, joissa juna pysähtyy, on annettava erikseen saapumis- ja lähtöaika)

 tieto siitä, montako minuuttia juna oli edellä aikataulua tai myöhässä ilmoittautumispisteessä

 alustava selitys kaikille myöhästymisille, jotka ylittävät 10 minuuttia tai muun toimintaa valvovan ohjelman asettaman rajan

 tieto siitä, että junaa koskeva ilmoitus on myöhässä sekä siitä, montako minuuttia se on myöhässä

 junan aiemmat tunnisteet, jos niitä on

 tieto siitä, että junan matka on kokonaan tai osittain peruttu.

4.2.3.4.2.2   Ennustettu luovutusaika

Rataverkon haltijalla on oltava prosessi, jonka avulla voidaan ilmoittaa, kuinka monta minuuttia junan rataverkon haltijalta toiselle luovuttamisen ajankohta arviolta poikkeaa aikataulusta.

Tähän tulee sisältyä tiedot liikennehäiriöstä (ongelman kuvaus ja tapahtumapaikka).

4.2.3.4.3   Vaaralliset aineet

Rautatieyrityksen on määriteltävä menettelyt vaarallisten aineiden kuljetuksen valvomiseksi.

Näihin menettelyihin on sisällyttävä seuraavat:

 EY-direktiivissä 96/49 määritellyt eurooppalaiset standardit vaarallisten aineiden merkitsemisestä junissa

 kuljettajalle annettava ilmoitus junassa olevista vaarallisista aineista ja niiden sijainnista

 rataverkon haltijan vaarallisten aineiden kuljetusta varten tarvitsemat tiedot

 viestintäkanavien määrittely ja erityistoimien suunnittelu vaarallisiin aineisiin liittyvien hätätilanteiden varalta yhteistyössä rataverkon haltijan kanssa.

4.2.3.4.4   Toiminnan laatu

Rataverkon haltijalla ja rautatieyrityksellä on oltava käytössä prosessit, joilla valvotaan kaikkien kyseeseen tulevien palvelujen tehokkuutta.

Valvontaprosessit on suunniteltava analysoimaan tietoja ja löytämään taustalla olevat tekijät sekä inhimillisten että järjestelmän virheiden osalta. Tämän analyysin tulosten perusteella on toteutettava korjaavia toimia, joiden tarkoituksena on eliminoida sellaiset tekijät, jotka saattavat estää Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän tehokkaan toiminnan, tai lievittää näiden tekijöiden vaikutusta.

Jos tällaisilla toimilla olisi saavutettavissa koko rautatiejärjestelmän laajuisia etuja myös muille rataverkon haltijoille ja rautatieyrityksille, niistä on liikesalaisuuden sallimissa rajoissa tiedotettava.

Rataverkon haltijan on mahdollisimman pian analysoitava tapahtumat, jotka ovat merkittävästi häirinneet toimintaa. Rataverkon haltijan on tarvittaessa ja erityisesti silloin, kuin asia koskee niiden palveluksessa olevia henkilöitä, otettava kyseiseen tapahtumaan liittyvät rautatieyritykset mukaan analysointityöhön. Jos tällaisen analyysin tulokset johtavat rautatieverkon parannusehdotuksiin, joiden tarkoituksena on eliminoida tapaturmien/onnettomuuksien syitä tai vähentää niiden vaikutuksia, niistä on kerrottava kaikille asianomaisille rataverkon haltijoille ja rautatieyrityksille.

Nämä prosessit on dokumentoitava ja alistettava sisäisille tarkastuksille.

4.2.3.5   Tietojen tallentaminen

Junien kulkuun liittyvät tiedot on tallennettava ja säilytettävä seuraavia tarkoituksia varten:

 turvallisuuden järjestelmällisen valvonnan tukeminen tapaturmien ja onnettomuuksien estämiskeinona

 tietojen kerääminen kuljettajan, junan ja radan ja sen laitteiden toiminnasta ennen onnettomuutta tai tapaturmaa ja (tarvittaessa) välittömästi sen jälkeen, jotta saadaan selville kuljettamiseen tai junalaitteisiin liittyvät tapauksen syyt sekä tuetaan uusien keinojen löytämistä tai entisten kehittämistä tarkoituksena estää tapauksen uusiintuminen.

 veturin/vetoyksikön ja kuljettajan toimintaan liittyvien tietojen tallentaminen, työaika mukaan luettuna.

Tallennetut tiedot on voitava yhdistää seuraaviin tietoihin:

 tallennuspäivä ja -aika

 tallennetun tapahtuman tarkka maantieteellinen paikka (etäisyys kilometreinä jostain tunnetusta paikasta)

 junan tunniste

 kuljettajan henkilöllisyys.

Näiden tietojen tallentamista, säännöllistä arviointia ja käyttömahdollisuuksia koskevat vaatimukset esitetään seuraavien jäsenvaltioiden asiaa koskevissa kansallisissa laeissa:

 se jäsenvaltio, jossa rautatieyrityksellä on toimilupa (junassa tallennetun tiedon osalta) tai

 se jäsenvaltio, jossa infrastruktuuri sijaitsee (junan ulkopuolella tallennettujen tietojen osalta).

4.2.3.5.1   Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella

Rataverkon haltijan on tallennettava vähintään seuraavat tiedot:

 junan kulkuun liittyvien radanvarsilaitteiden (opastimien, vaihteiden jne.) toimintahäiriöt

 ylikuumentuneen laakeripesän havaitseminen

 junan kuljettajan ja kulkulupia antavan rataverkon haltijan henkilöstön välinen viestintä.

4.2.3.5.2   Valvontatietojen tallentaminen junassa

Rautatieyrityksen on tallennettava vähintään seuraavat tiedot:

 vaaraa osoittavan opastimen tai ajoluvan rajan ohittaminen ilman lupaa

 hätäjarrutus

 junan ajonopeus

 junan ohjausjärjestelmien (merkinantojärjestelmien) irti kytkeminen tai ohittaminen

 äänimerkin käyttö

 oven hallintalaitteiden (avaus, sulkeminen) käyttö

 junaan mahdollisesti asennettujen kuumakäynti-ilmaisimien hälytykset

 sen ohjaamon tiedot, jota varten tarkastettavia tietoja kerätään

 työajan seuraamisessa tarvittavat tiedot.

4.2.3.6   Häiriö- ja vajaatoimintatila

4.2.3.6.1   Ilmoittaminen toisille käyttäjille

Rataverkon haltijan on yhdessä rautatieyritysten kanssa määriteltävä prosessi, jonka avulla ne välittömästi ilmoittavat toisilleen kaikista rautatieverkon tai liikkuvan kaluston turvallisuutta, suorituskykyä ja/tai käyttökuntoa huonontavista tilanteista.

4.2.3.6.2   Ilmoittaminen junan kuljettajille

Kaikissa rataverkon haltijan vastuualueeseen kuuluvissa häiriö- ja vajaatoimintatiloissa rataverkon haltijan on annettava kuljettajille viralliset ohjeet niistä toimista, joihin näiden tulee ryhtyä, jotta häiriö- ja vajaatoimintatilasta selvitään turvallisesti.

4.2.3.6.3   Poikkeusjärjestelyt

Rataverkon haltijan on yhdessä kaikkien sen rataverkolla toimivien rautatieyritysten ja tarvittaessa viereisten rataverkon haltijoiden kanssa määriteltävä, julkaistava ja annettava käytettäväksi asianmukaiset poikkeusjärjestelyt ja jaettava vastuut, jotka perustuvat tarpeeseen vähentää kaikkia häiriö- ja vajaatoimintatilan kielteisiä vaikutuksia.

Näitä tapauksia koskevat suunnitteluvaatimukset ja toimet on suhteutettava häiriö- ja vajaatoimintatilan mahdolliseen vakavuuteen.

Näillä toimilla, joiden on vähintään sisällettävä suunnitelmat verkon palauttamiseksi normaalitilaan, voidaan myös hoitaa seuraavia asioita:

 liikkuvan kaluston viat (esim. sellaiset, jotka voivat aiheuttaa merkittävän häiriön liikenteelle, sekä menettelyt rikkoutuneiden junien pois siirtämiseksi)

 radan ja sen laitteiden viat (esim. kun virransyöttö on katkennut tai tilanteet, joissa junia joudutaan poikkeuttamaan suunnitellulta reitiltä)

 äärimmäiset sääolot.

Rataverkon haltijan on kerättävä ja pidettävä ajan tasalla luetteloa niiden rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen avainhenkilöiden yhteystiedoista, joihin voidaan ottaa yhteyttä häiriö- ja vajaatoimintatilaan johtavan toimintahäiriön sattuessa. Näihin tietoihin on sisällyttävä yhteystiedot sekä työaikana että sen ulkopuolella.

Rautatieyrityksen on annettava nämä tiedot rataverkon haltijalle ja ilmoitettava tälle kaikki näiden yhteystietojen muutokset.

Rataverkon haltijan on ilmoitettava rautatieyrityksille kaikki omien yhteystietojensa muutokset.

4.2.3.7   Hätätilanteiden hallinta

Rataverkon haltijan on, neuvoteltuaan seuraavien elinten kanssa:

 kaikki tämän rataverkon alueella toimivat rautatieyritykset tai

 kaikkien tämän rataverkon alueella toimivien rautatieyritysten kyseeseen tulevat edustuselimet ja

 kyseeseen tulevat viereiset rataverkon haltijat sekä

 paikalliset viranomaiset ja

 paikallisten ja kansallisten hätäpalvelujen, palokuntien ja pelastuspalvelujen mukaan luettuina, kyseeseen tulevat edustuselimet

sekä direktiivin 2004/49/EY mukaisesti määriteltävä, julkistettava ja annettava käyttöön tarvittavat keinot, joilla hätätilanteita hallitaan ja radan normaali toiminta palautetaan.

Näiden keinojen on yleensä katettava seuraavat tilanteet:

 törmäykset

 tulipalot junassa

 junien evakuointi

 onnettomuudet tunneleissa

 tapaukset, joissa on mukana vaarallisia aineita

 raiteelta suistumiset.

Rautatieyrityksen on annettava rataverkon haltijalle kaikki näitä tapauksia koskevat tarkat tiedot, erityisesti junien pois hinauksen tai takaisin raiteille nostamisen osalta. (Ks. myös Tavanomaisten rautateiden tavaravaunuja koskevan YTE:n 4.2.7.1 kohta Hätätoimenpiteet).

Lisäksi rautatieyrityksellä on oltava käytössä prosessit, joilla matkustajille kerrotaan junien hätä- ja turvamenettelyistä.

4.2.3.8   Junan miehistön auttaminen häiriötilanteessa tai kun ilmenee merkittävä liikkuvan kaluston toimintahäiriö

Rautatieyrityksen on määriteltävä asianmukaiset menettelyt, joilla junan miehistöä autetaan häiriö- ja vajaatoimintatilanteissa ja vältetään liikkuvan kaluston teknisistä ja muista vioista johtuvat viivästykset tai vähennetään niitä (esim. viestintäkanavat, junaa evakuoitaessa tehtävät toimet).

4.3   LIITÄNTÖJEN TOIMINNALLISET JA TEKNISET ERITELMÄT

Kun otetaan huomioon 3 luvussa luetellut olennaiset vaatimukset, liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät ovat seuraavat:

4.3.1   LIITÄNNÄT INFRASTRUKTUURI-YTE:ÄÄN

VARATTU

4.3.2   LIITÄNNÄT OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTO -YTE:ÄÄN

4.3.2.1   Valvontatietojen tallennus

Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa osajärjestelmässä määritetään ne valvontatietojen tallennusta koskevat toiminnalliset vaatimukset (ks. tämän YTE:n 4.2.3.5 alakohta), jotka ohjaus- ja hallintaosajärjestelmän (ks. tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:n 4.2.15 kohta) on täytettävä.

4.3.2.2   Junan turvalaite

Väline, jolla seurataan kuljettajan reaktioita, puututaan asiaan ja pysäytetään juna, jos kuljettaja ei reagoi määrätyssä ajassa, ja ilmoitetaan tästä automaattisesti junien kauko-ohjauskeskukseen, mikäli rata ja sen laitteet tukevat tällaista toimintoa. Tämän toiminnallisen vaatimuksen ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:n ERTMS-järjestelmään liittyvän 4.2.2 alakohdan välillä on liitäntä.

4.3.2.3   ERTMS/ETCS- ja ERTMS/GSM-R-järjestelmien käyttösäännöt

Tämän YTE:n liite A (A1 ja A2) on liitäntä tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:ssä selostettuihin ERTMS/ETCS- FRS- ja SRS-, ERTMS/GSM-R- FRS- ja SRS-järjestelmiin. Liitäntä on olemassa myös ETCS DMI:itä (kuljettajan käyttöliittymä ETCS:ään) (tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:n 4.2.13 kohta) ja EIRENE DMI:itä (kuljettajan käyttöliittymä EIRENE:een) koskeviin eritelmiin (tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:n 4.2.14 kohta). Tämän YTE:n liitteen A1 ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:n 4.2.2 alakohdan välillä on liitäntä, joka koskee junaan asennettujen ETCS-toimintojen eristämistä.

4.3.2.4   Opastimien ja radanvarren merkkien näkyvyys

Kuljettajan on kyettävä havaitsemaan opastimet ja radanvarren merkit normaalissa ajoasennossa ollessaan. Sama koskee muunkin tyyppisiä radanvarren opastimia, jos ne liittyvät turvallisuuteen.

Radanvarren merkit, opastimet ja ilmoitustaulut on suunniteltava riittävän yhdenmukaisiksi, jotta tämä varmistetaan. Mm. seuraavat seikat on otettava huomioon:

 sijoittelun on oltava sellainen, että kuljettaja näkee lukea tiedot junan ajovalojen valossa

 jos merkit on erikseen valaistava, valaistuksen on oltava tyypiltään ja voimakkuudeltaan sopiva

 heijastavia merkkejä käytettäessä on heijastavien materiaalien ominaisuuksien oltava asiaa koskevien eritelmien mukaisia ja merkit on rakennettava sellaisiksi, että kuljettaja helposti kykenee lukemaan niitä junan ajovalojen valossa.

Tällä on liitäntä tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:n 4.2.16 alakohdan kanssa, joka koskee kuljettajan näkökenttää ulos ohjaamosta. Ohjaus- ja hallinta-YTE:n liitteen A tulevaan versioon lisätään myös uusi kohta, joka koskee radanvarren merkkejä ETCS-järjestelmällä varustetuilla radoilla.

4.3.2.5.   Junan jarrutus

Tämän YTE:n 4.2.2.6.2 alakohdan ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:n 4.3.1.5 alakohdan (Jarrujen varmistettu toimintataso ja ominaisuudet) välillä on liitäntä.

4.3.2.6   Hiekan käyttö. Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junan kuljettamiseksi

Tämän YTE:n liitteen H (ja liitteen B(C1)) sekä tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:n 4.2.11 alakohdan (Yhteensopivuus radanvarren junanilmaisinjärjestelmien kanssa) ja liitteen A lisäyksessä 1 olevan 4.1 kohdan (siten, kun sitä on lainattu 4.3.1.10 alakohdassa) välillä on liitäntä, joka koskee hiekoitusta.

4.3.2.7   Tietojen tallennus ja kuumakäynti-ilmaisin

Tämän YTE:n 4.2.3.5 alakohdan sekä tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:n 4.2.2 alakohdan (Junan ETCS-toiminnot), liitteen A luetelmakohtien 5, 7 ja 55 ja 4.2.10 alakohdan (Kuumakäynti-ilmaisin) välillä on liitäntä. Myöhemmin tällä tulee olemaan liitäntä myös käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n liitteen B kanssa, kun tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän avoimesta kohdasta on päätetty.

4.3.3   LIITÄNNÄT LIIKKUVAN KALUSTON YTE:ÄÄN

4.3.3.1   Liikkuvan kaluston tunnisteet

Tämän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n 4.2.2.3 alakohdan ja tavaravaunuja koskevan liikkuvan kaluston YTE:n liitteen B välillä on liitäntä.

Tällainen liitäntä tulee olemaan myös muiden tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvaa kalustoa koskevien YTE:ien kanssa, kun ne laaditaan.

4.3.3.2   Jarrutus

Tämän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n 4.2.2.6.1 alakohdan ja tavaravaunuja koskevan liikkuvan kaluston YTE:n liitteen B välillä on liitäntä.

Tällainen liitäntä tulee olemaan myös muiden tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvaa kalustoa koskevien YTE:ien kanssa, kun ne laaditaan.

4.3.3.3   Matkustajavaunuja koskevat vaatimukset

On huomattava, että seuraavilla tulee olemaan liitäntä myös muiden tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvaa kalustoa koskevien YTE:ien kanssa, kun ne laaditaan.

 Matkustajavaunujen ja aikataulun mukaisilla pysähdysasemilla olevien laiturien on oltava riittävän yhteensopivat, jotta junaan ja junasta nouseminen on turvallista.

 Matkustajat eivät saa kyetä avaamaan heidän käyttöönsä tarkoitettuja vaunun sivussa olevia ovia, ennen kuin juna on pysähtynyt ja junan miehistön jäsen on avannut ovien lukituksen.

 Ovien lukituksen avaamisen täytyy tapahtua erikseen junan kummallekin puolelle. Ovien turvallisen kiinni olon ja lukituksen on näyttävä jatkuvasti.

 Oven lukituksen avaamisen on estettävä vetoyksikön vedon kytkeminen.

 Kaikissa matkustajia kuljettavissa kulkuneuvoissa on oltava hätäuloskäynti.

 Matkustajien käyttöön tarkoitetuissa kulkuneuvoissa on oltava joko matkustajien käyttämä hälytin tai hätäjarru. Jos niitä käytetään, kuljettajan on saatava siitä tieto välittömästi, mutta hänen on voitava pitää juna hallinnassaan.

4.3.3.4   Junan näkyvyys

Käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmässä määrätään, että liikkuvan kaluston osajärjestelmässä määriteltävät junan näkyvyyttä koskevat perusvaatimukset ovat seuraavien kohtien mukaiset.

4.3.3.4.1   Junan etupäässä

Junan kulkusuunnassa ensimmäisessä vaunussa on oltava kolme kuvitellun tasakylkisen kolmion kärjissä olevaa valoa seuraavan kuvan mukaisesti. Näiden valojen on oltava päällä aina, kun junaa ajetaan tästä päästä.

image

Etuvalojen on tehtävä junasta mahdollisimman helposti havaittava (esim. ratatyöläisille ja ylikäytävien käyttäjille), antaa junan kuljettajalle riittävä näkyvyys (edessä olevan radan, radanvarren merkkien/kylttien jne. valaisu) yöllä ja hämärässä, mutta ne eivät saa häikäistä vastaantulevien junien kuljettajia.

Valojen väli, korkeus kiskon yläpinnasta, halkaisija ja valovoima sekä syntyvän valokeilan mitat ja muoto sekä päivä- että yökäytössä on standardoitava.

Tällä kohdalla tulee olemaan liitäntä liikkuvan kaluston YTE:n tuleviin versioihin, kun niissä käsitellään ohjaamoja ja tämän YTE:n 4.2.2.1.2 alakohtaa.

4.3.3.4.2   Peräpäässä

Tämän YTE:n 4.2.2.1.3 alakohdan ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston (tavaravaunut) liitteen BB välillä tulee olemaan liitäntä, jos tämän YTE:n liitteen S avoin kohta ratkaistaan vaatimalla perävalo, joka tarvitsee pidikkeen.

4.3.3.5   Junan kuuluvuus

Käyttötoiminta- ja liikenteenhallintaosajärjestelmässä määrätään, että junan kuuluvuutta koskeva perusvaatimus, joka liikkuvan kaluston on täytettävä, on se, että junan on kyettävä ilmoittamaan itsestään äänimerkillä.

Äänimerkinantolaitteen äänet sekä niiden taajuus ja voimakkuus ja tapa, jolla kuljettaja voi antaa äänimerkkejä, on standardoitava.

Tällä kohdalla tulee olemaan liitäntä liikkuvan kaluston YTE:n tuleviin versioihin, kun niissä käsitellään ohjaamoja ja tämän YTE:n 4.2.2.2 alakohtaa.

4.3.3.6   Opastimien näkyvyys

Kuljettajan on kyettävä havaitsemaan opastimet, ja opastimien on näyttävä kuljettajalle. Sama koskee radanvarren merkkejä, jos ne liittyvät turvallisuuteen.

Ohjaamot on suunniteltava riittävän yhdenmukaisiksi niin, että kuljettaja helposti näkee hänelle tarkoitetut tiedot tavanomaisessa ajoasennossa ollessaan.

Tämän YTE:n 4.3.2.4 alakohdalla tulee olemaan liitäntä liikkuvan kaluston YTE:n tulevaan versioon, kun siinä käsitellään ohjaamoja.

4.3.3.7   Junan turvalaite

Väline, jolla seurataan kuljettajan reaktioita, puututaan asiaan ja pysäytetään juna, jos kuljettaja ei reagoi määrätyssä ajassa, ja ilmoitetaan tästä automaattisesti junien kauko-ohjauskeskukseen, mikäli radan ja sen laitteet tukevat tällaista toimintoa.

Tällä kohdalla tulee olemaan liitäntä liikkuvan kaluston YTE:n tuleviin versioihin, kun niissä käsitellään ohjaamoja.

4.3.3.8   Junan kokoonpano ja liite B

Tämän YTE:n 4.2.2.5 alakohdan ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston (tavaravaunuja koskevan) YTE:n 4.2.2.1.2.2 alakohdan (Vetolaitteet) välillä on liitäntä, joka koskee junaan suurinta sallittua painoa. Tämän YTE:n liitteen B ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston (tavaravaunuja koskevan) YTE:n 4.2.2.1.2.1 alakohdan (Puskimet) välillä saattaa tulevaisuudessa olla liitäntä, joka koskee nopeutta vaihtoliikkeessä.

4.3.3.9   Tavaravaunun kuormaus

Tämän YTE:n 4.2.2.4 alakohdan sekä tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston (tavaravaunuja koskevan) YTE:n 4.2.2.3.5 alakohdan (Lastin kiinnittäminen) ja liitteen YY välillä on liitäntä.

4.3.3.10   Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen ja vaaralliset aineet

Tämän YTE:n 4.2.2.4 alakohdan sekä tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston (tavaravaunuja koskevan) YTE:n 4.2.2.3.5 alakohdan (Lastin kiinnittäminen) ja liitteen YY välillä on liitäntä.

4.3.3.11   Junan kokoonpano, liitteet H ja L

Tämän YTE:n 4.2.2.5 alakohdan ja liitteiden H ja L sekä tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston (tavaravaunuja koskevan) YTE:n 4.2.3.5 alakohdan (Pitkittäissuuntaiset puristusvoimat) välillä on liitäntä, joka koskee junien ajamista, junien käsittelyä ja junan liikkuvan kaluston sijoittelua.

Tällä kohdalla tulee olemaan liitäntä liikkuvan kaluston YTE:n tuleviin versioihin, kun niissä käsitellään vetoyksikköjä ja matkustajavaunuja.

4.3.3.12   Poikkeusjärjestelyt ja hätätilanteiden hallinta

Tämän YTE:n 4.2.3.6.3 alakohdan ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston (tavaravaunuja koskevan) YTE:n 4.2.6.1.2 alakohdan (Ympäristöoloja koskevat toiminnalliset ja tekniset eritelmät) välillä on liitäntä, joka koskee poikkeuksellisia sääoloja.

Tämän YTE:n 4.2.3.6 ja 4.2.3.7 alakohdan sekä tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston (tavaravaunuja koskevan) YTE:n 4.2.7.1 alakohdan (Hätätoimenpiteet) ja 4.2.7.2 alakohdan (Paloturvallisuus) välillä on myös liitäntä.

Tällä kohdalla tulee olemaan liitäntä liikkuvan kaluston YTE:n tuleviin versioihin, kun niissä käsitellään vetoyksikköjä ja matkustajavaunuja.

4.3.3.13   Tietojen tallentaminen

Tämän YTE:n 4.2.3.5.2 alakohdalla (Valvontatietojen tallentaminen junassa) tulee olemaan liitäntä liikkuvan kaluston YTE:n tulevaan versioon, kun siinä käsitellään vetoyksikköjä ja ohjaamoilla varustettuja vaunuja.

Tämän YTE:n 4.2.3.5.1 alakohdan (Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella) ja tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston (tavaravaunut) 4.2.3.3.2 alakohdan (kuumakäynti-ilmaisimet) välillä on liitäntä. Tämän YTE:n mainitulla alakohdalla tulee myös olemaan liitäntä liikkuvan kaluston YTE:n tuleviin versioihin, kun niissä käsitellään vetoyksikköjen ja vaunujen kuumina käyvien laakeripesien havaitsemista radanvarsilaitteilla.

4.3.4   LIITÄNNÄT TELEMAATTISIA SOVELLUKSIA KOSKEVAAN YTE:ÄÄN

4.3.4.1   Junien tunnisteet

Kaikkien Euroopan laajuisessa rautatieverkossa toimivien junien yksiselitteinen tunniste on vielä määrittelemättä (ks. 4.2.3.2 alakohta ja liite R). Tällä YTE:llä on tätä asiaa koskeva liitäntä tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n 4.2.2 alakohdan kanssa. Tulevaisuudessa syntyy myös liitäntä henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n kanssa, kun se laaditaan.

4.3.4.2   Junan kokoonpano

Tämän YTE:n 4.2.2.5 ja 4.2.2.7.2 alakohdalla on junan muodostamista koskeva liitäntä tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n 4.2.3.2 alakohdan kanssa. Tulevaisuudessa syntyy myös liitäntä henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n kanssa, kun se laaditaan.

4.3.4.3   Junan lähtö

Tämän YTE:n 4.2.3.3 alakohdalla on junan lähtöä koskeva liitäntä tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n 4.2.3 alakohdan kanssa. Tulevaisuudessa syntyy myös liitäntä henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n kanssa, kun se laaditaan.

4.3.4.4   Junan kulku

Tämän YTE:n 4.2.3.4 alakohdalla on junan kulkua koskeva liitäntä tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n 4.2.4, 4.2.5 ja 4.2.6 alakohdan kanssa. Tulevaisuudessa syntyy myös liitäntä henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n kanssa, kun se laaditaan.

4.3.4.5   Liikkuvan kaluston tunnisteet

Tämän käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n 4.2.2.3 alakohdan ja tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n 4.2.11.3 alakohdan (Liikkuvan kaluston viitetietokannat) ja liitteen A 1 luetelmakohdan (Tietojen määritelyt ja viestit) kohdan 1.18 (Peruselementti: WagonIdent) välillä on liitäntä. Tulevaisuudessa syntyy myös liitäntä henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n kanssa, kun se laaditaan.

4.4   KÄYTTÖÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

Euroopan laajuisessa rautatiejärjestelmässä käytettäviksi tarkoitettujen uusien ja erilaisten rakenteellisten osajärjestelmien yhdenmukaisen toiminnan mahdollistavien sääntöjen ja menettelyjen, erityisesti jos ne liittyvät suoranaisesti uuden junien ohjaus- ja hallintajärjestelmän toimintaan, on oltava samanlaisia silloin, kun tilanteet ovat samanlaisia.

Tämän vuoksi liitteessä A1 esitetään eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS:n/ETCS:n) käyttöä koskevat säännöt on esitetty liitteessä A1. ERTMS/GSM-R-radiojärjestelmän käyttöä koskevat säännöt.

Muita käyttöä koskevia sääntöjä, joita voidaan standardoida koko Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän kattaviksi, esitetään liitteessä B.

Koska näitä sääntöjä on tarkoitus soveltaa koko Euroopan laajuiseen rautatiejärjestelmään, ehdoton yhdenmukaisuus on tärkeää. Ainoa organisaatio, joka voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin, on tämän YTE:n liitteiden A, B ja C ylläpidosta vastaava elin.

4.5   KUNNOSSAPITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

Ei sovelleta

4.6   AMMATILLINEN PÄTEVYYS

Tämän YTE:n 2.2.1 alakohdan mukaisesti tämä kohta käsittelee ammatillista pätevyyttä ja kielitaitoa sekä tarvittavaa arviointiprosessia, jolla varmistetaan, että henkilöstöllä on nämä taidot.

4.6.1   AMMATILLINEN PÄTEVYYS

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan henkilöstöllä (alihankkijat mukaan luettuina) on oltava asianmukainen ammatillinen pätevyys, jotta se kykenee hoitamaan kaikki turvallisuuteen liittyvät tehtävänsä normaaleissa oloissa, häiriö- ja vajaatoimintatiloissa ja hätätilanteissa. Tämä pätevyys koostuu ammatillisesta tietämyksestä ja kyvystä käyttää sitä käytännössä.

Tietoja eri tehtävissä edellytettävästä ammatillisesta vähimmäispätevyydestä on liitteissä H, J ja L.

4.6.1.1   Ammatillinen tietämys

Nämä liitteet huomioon ottaen ja kunkin henkilöstön jäsenen tehtävien mukaan vaadittava tietämys käsittää seuraavat alueet:

 rautateiden yleinen toiminta, erityisesti turvallisuuden kannalta kriittiset toimet:

 

 kyseisen organisaation turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimintaperiaatteet

 tärkeimpien yhteentoimivissa toiminnoissa mukana olevien henkilöiden roolit ja vastuualueet

 vaarojen tunnistaminen, erityisesti jos ne liittyvät rautateiden toimintaan ja ajovirtaan.

 asianmukaiset tiedot turvallisuuteen liittyvistä tehtävistä seuraavia kokonaisuuksia koskevien liitäntöjen ja menettelyjen osalta:

 

 radat ja ratalaitteet

 liikkuva kalusto

 ympäristö.

4.6.1.2   Kyky käyttää tätä tietämystä

Kyky soveltaa tätä tietämystä normaali-, häiriö- ja vajaatoiminta- ja hätätilanteissa edellyttää, että henkilöstö tuntee täysin seuraavat asiat:

 näiden sääntöjen ja menettelyjen soveltamisen menetelmät ja periaatteet

 ratalaitteiden ja liikkuvan kaluston sekä kaikkien turvallisuuteen liittyvien laitteiden käyttöön liittyvät prosessit

 turvallisuusjohtamisjärjestelmän periaatteet, joiden avulla vältetään ihmisille ja toiminnalle aiheutuvat tarpeettomat vaarat

sekä yleiset valmiudet mukautua niihin erilaisiin oloihin, joihin henkilö voi joutua.

Direktiivin 2004/49/EY liitteessä III olevan 2 kohdan mukaisesti rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on luotava osaamisen hallintajärjestelmä, jolla varmistetaan, että henkilöstön jäsenten pätevyyttä arvioidaan ja ylläpidetään. Lisäksi henkilöstöä on tarpeen mukaan koulutettava sen varmistamiseksi, että tietämys ja taidot pysyvät ajan tasalla, keskittyen erityisesti järjestelmän tai yksittäisten työntekijöiden mahdollisiin heikkouksiin tai puutteisiin.

4.6.2   KIELITAITO

4.6.2.1   Periaatteet

Rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen on varmistettava, että niiden näitä tehtäviä hoitava henkilöstö hallitsee tässä YTE:ssä esitetyt viestintäprotokollat ja -periaatteet.

Jos rataverkon haltijan ”operointikieli” on muu kuin se, jota rautatieyrityksen henkilöstö tavallisesti käyttää, tämän tilanteen edellyttämän kieliopetuksen on oltava olennainen osa rautatieyrityksen osaamisen hallintajärjestelmää.

Niillä rautatieyrityksen työntekijöillä, joiden tehtäviin kuuluu viestintä rataverkon haltijan henkilöstön kanssa turvallisuuden kannalta tärkeissä asioissa niin rutiini-, häiriö- ja vajaatoiminta- kuin hätätilanteissakin, on riittävästi hallittava rataverkon haltijan ”operointikieltä”.

4.6.2.2   Kielitaidon taso

Kielitaidon tason rataverkon haltijan käyttämässä kielessä on oltava turvallisuuden kannalta riittävä:

 Vähimmäisvaatimuksena on, että kuljettaja kykenee

 

 lähettämään ja ymmärtämään kaikki tämän YTE:n liitteessä C määritellyt viestit.

 tehokkaasti viestimään rutiini- häiriö- ja vajaatoiminta- ja hätätilanteissa

 täyttämään lomakekirjan käyttöön liittyvät lomakkeet.

 Muiden junan miehistön jäsenten, joiden tehtävät edellyttävät viestintää rataverkon haltijan kanssa turvallisuuden kannalta kriittisissä asioissa, on vähintään kyettävä lähettämään ja ymmärtämään junan ja sen toiminnan tilaa kuvaavia tietoja.

Ohjeita asianmukaisesta kielitaidon tasosta on liitteessä E. Kuljettajien kielitaidon on oltava vähintään tasolla 3. Muun junassa mukana olevan henkilöstön kielitaidon on oltava vähintään tasolla 2.

4.6.3   HENKILÖSTÖN ALKU- JA JATKUVA ARVIOINTI

4.6.3.1   Peruselementit

Direktiivin 2004/49/EY liitteessä III olevan 2 kohdan mukaisesti rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on määriteltävä prosessi henkilöstönsä arviointia varten.

Suositus on, että siinä otetaan huomioon seuraavat asiat:

A. Henkilökunnan valinta

 kokemuksen ja pätevyyden arviointi

 vieraiden kielten taito tai valmiudet oppia niitä.

B. Ammatillinen alkukoulutus

 koulutustarpeiden selvittäminen

 koulutusresurssit

 kouluttajien kouluttaminen

C. Alkuarviointi

 perusasiat (kuljettajien alin vaadittava ikä jne.)

 arviointiohjelma, jossa mukana käytännön taitokoe

 kouluttajien pätevyys

 pätevyystodistuksen antaminen.

D. Pätevyyden ylläpitäminen

 pätevyyden ylläpitämisen periaatteet

 

 erityisesti junia ajavan henkilöstön pätevyys on arvioitava uudelleen vuosittain

 käytettävät menetelmät

 pätevyyden ylläpitoprosessin virallistaminen

 arviointiprosessi.

E. Kertauskoulutus

 jatkuvan koulutuksen periaatteet (kieliopinnot mukaan luettuina).

4.6.3.2   Koulutustarpeiden selvittäminen

4.6.3.2.1   Koulutustarpeiden selvittämisprosessin kehittäminen

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on selvitettävä henkilöstönsä koulutustarpeet.

Tässä analyysissa on selvitettävä sekä koulutuksen sisältö että sen taso ja otettava huomioon junien toimintaan Euroopan laajuisessa rautatiejärjestelmässä liittyvät riskit ja erityisesti riskit, jotka liittyvät inhimillisiin kykyihin ja rajoituksiin (inhimillisiin tekijöihin) ja jotka saattavat syntyä seuraavien tekijöiden seurauksena:

 erot eri rataverkon haltijoiden toimintakäytännöissä ja niiden välillä siirtymiseen liittyvät riskit

 erot tehtävissä, toimintatavoissa ja viestintäprotokollissa

 rataverkon haltijoiden henkilöstön käyttämät eri ”operointikielet”

 paikalliset toimintaohjeet, joihin saattaa sisältyä eräissä tapauksissa, esim. tunnelissa, käytettävät erityiset menettelyt tai laitteet.

Ohjeita huomioon otettavista elementeistä on edellä 4.6.1 alakohdassa mainituissa liitteissä. Käyttöön on tarpeen mukaan otettava henkilöstön koulutuselementit, joissa nämä tekijät on otettu huomioon.

On mahdollista, että rautatieyrityksen toiminnan tyypin tai rataverkon haltijan hoitaman rataverkon luonteen takia jotkut näissä liitteissä mainitut elementit eivät tule kysymykseen. Koulutustarpeita selvittävässä analyysissä on mainittava ne elementit, jotka eivät tule kyseeseen, sekä syyt siihen.

4.6.3.2.2   Koulutustarpeiden selvityksen päivittäminen

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on määriteltävä prosessi, jolla niiden omia koulutustarpeita tarkastellaan ja päivitetään ottaen huomioon eri tekijät, kuten aiemmat tarkastukset, järjestelmästä saatu palaute ja tiedossa olevat muutokset säännöissä, menettelyissä, radassa ja sen laitteissa ja tekniikassa.

4.6.3.2.3   Junan miehistöä ja apuhenkilöstöä koskevat erityiset elementit

4.6.3.2.3.1   Reittitieto

Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jonka avulla junan henkilöstön ajettavien reittien tuntemus hankitaan ja ylläpidetään. Tämän prosessin on

 perustuttava rataverkon haltijan antamiin reittitietoihin ja

 oltava tämän YTE:n 4.2.1 alakohdassa kuvatun prosessin mukainen.

Kuljettajien on opittava nämä reitit sekä teoreettisten että käytännön elementtien kautta.

4.6.3.2.3.2   Tiedot liikkuvasta kalustosta

Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jonka avulla sen junamiehistöt saavat ja ylläpitävät veto- ja liikkuvaa kalustoa koskevia tietoja.

4.6.3.2.3.3   Apuhenkilöstö

Rautatieyrityksen on varmistettava, että apuhenkilöstö (kuten tarjoilu- ja siivoushenkilöstö), joka ei kuulu varsinaiseen ”junan miehistöön” koulutetaan peruskoulutuksensa lisäksi toimimaan ”junan miehistön” täysin koulutettujen jäsenten ohjeiden mukaisesti.

4.7   TERVEYTTÄ JA TURVALLISUUTTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

4.7.1   JOHDANTO

Henkilöstön, joka 4.2.1 alakohdan mukaan hoitaa tämän YTE:n 2.2 alakohdan mukaisia turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, on oltava riittävän hyväkuntoista, jotta toiminnan ja turvallisuuden tasoa koskevat vaatimukset voidaan täyttää.

Direktiivin 2004/49/EY mukaisesti rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on luotava ja dokumentoitava prosessi, jonka ne ottavat käyttöön täyttääkseen turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä henkilöstölle asettamat lääketieteelliset, psykologiset ja terveyttä koskevat vaatimukset.

Valtuutetun työterveyslääkärin on tehtävä 4.7.4 alakohdassa määritellyt lääkärintarkastukset ja niihin liittyvät yksittäisten työntekijöiden työkykyä koskevat päätökset.

Työntekijät eivät saa hoitaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, jos heidän tarkkaavaisuutensa on alkoholin, huumeiden, psykotrooppisen lääkityksen tai vastaavien aineiden vaikutuksesta heikentynyt. Siksi rautatieyrityksellä ja rataverkon haltijalla on oltava käytössä menettelyt, joilla torjutaan vaaraa, että henkilöstö on töissä tällaisten aineiden vaikutuksen alaisena tai että he käyttävät tällaisia aineita töissä ollessaan.

Edellä mainittujen aineiden kohdalla sovelletaan rajoja, jotka on määritelty sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa juna toimii.

4.7.2   TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIEN JA LÄÄKETIETEELLISTEN ELINTEN HYVÄKSYMISESSÄ NOUDATETTAVAT KRITEERIT ( 3 )

Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on valittava työterveyslääkärit ja lääkärintarkastuksissa mukana olevat organisaatiot sen maan kansallisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, jossa rautatieyrityksellä tai rataverkon haltijalla on toimilupa tai jossa se on rekisteröity.

4.7.4 alakohdan mukaisia lääkärintarkastuksia tekevillä työterveyslääkäreillä on oltava

 asiantuntemusta työterveydenhoidossa

 tietämystä kyseiseen työhön ja rautatieympäristöön liittyvistä vaaroista

 käsitys siitä, kuinka huono terveydentila saattaa vaikuttaa näiden riskien eliminoimiseen tai vähentämiseen tähtääviin toimiin.

Nämä ehdot täyttävä työterveyslääkäri voi hakea ulkopuoliselta lääkäriltä tai ensihoitajalta, kuten silmätautien erikoislääkäriltä, tukea lääkärinlausunnolleen ja arviolleen.

4.7.3   PSYKOLOGISISSA ARVIOINNEISSA MUKANA OLEVIEN PSYKOLOGIEN HYVÄKSYNTÄKRITEERIT JA PSYKOLOGISTEN ARVIOINTIEN VAATIMUKSET

4.7.3.1   Psykologien valtuutus

Psykologilla on oltava asianmukaisen yliopistotutkinto, ja hänen on oltava valtuutettu ja hyväksytty sen maan kansallisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, jossa rautatieyrityksellä tai rataverkon haltijalla on toimilupa tai jossa se on rekisteröity.

4.7.3.2   Psykologisen arvioinnin sisältö ja tulkitseminen

Edellä olevan 4.7.3.1 alakohdan mukaisesti valtuutetun henkilön on määritettävä psykologisen arvioinnin sisältö ja tulkitsemismenettely ottaen huomioon rautatietyö ja -ympäristö.

4.7.3.3   Arviointivälineiden valinta

Arvioinnissa saa käyttää vain välineitä, joilla on psykologis-tieteellinen perusta.

4.7.4   LÄÄKÄRINTARKASTUKSET JA PSYKOLOGISET ARVIOINNIT

4.7.4.1   Ennen työhön hyväksymistä:

4.7.4.1.1   Lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö

Lääkärintarkastukset on tehtävä seuraavassa laajuudessa:

 yleinen lääkärintarkastus

 aistien toiminnan tarkastus (näkö, kuulo, värien erottaminen)

 virtsa- tai verikoe sokeritaudin ja muiden kliinisessä tutkimuksessa esille tulleiden tilojen toteamiseksi

 huumetesti.

4.7.4.1.2   Psykologinen arviointi

Psykologisen arvioinnin tarkoitus on auttaa rautatieyritystä palkkaamaan ja johtamaan henkilöstöä, joilla on tehtäviensä turvallisessa suorittamisessa vaadittavat kognitiiviset ja psykomotoriset ominaisuudet, käytös ja persoonallisuus.

Psykologisen arvioinnin sisällöstä päättäessään psykologin on otettava huomioon ainakin seuraavat kaikkien turvatoimien kannalta olennaiset kriteerit:

 Kognitiiviset:

 

 huomio- ja keskittymiskyky

 muisti

 käsityskyky

 päättelykyky

 viestintäkyky.

 Psykomotoriset:

 

 reaktionopeus

 liikekoordinaatio.

 Käyttäytyminen ja persoonallisuus:

 

 itsehillintä

 käytöksen johdonmukaisuus

 kyky itsenäiseen toimintaan

 tunnontarkkuus.

Jos psykologi jättää tutkimatta jonkin edellä mainituista ominaisuuksista, päätös on perusteltava ja dokumentoitava.

4.7.4.2   Työhön hyväksymisen jälkeen:

4.7.4.2.1   Määräaikaisten lääkärintarkastusten aikataulu

Järjestelmällinen lääkärintarkastus on tehtävä vähintään seuraavin väliajoin:

 joka viides vuosi työntekijöille, joiden ikä on enintään 40 vuotta

 joka kolmas vuosi työntekijöille, joiden ikä on 41–62 vuotta

 joka vuosi työntekijöille, joiden ikä on yli 62 vuotta

Työterveyslääkärin on tihennettävä määräaikaistarkastuksia, jos työntekijän terveydentila sitä edellyttää.

4.7.4.2.2   Määräaikaisen lääkärintarkastuksen vähimmäissisältö

Jos työntekijä täytti terveydentilaa koskevat vaatimukset ennen työhön ottamista tehdyssä tarkastuksessa, määräaikaistarkastuksilla on oltava seuraava vähimmäissisältö:

 yleinen lääkärintarkastus

 aistien toiminnan tarkastus (näkö, kuulo, värien erottaminen)

 virtsa- tai verikoe sokeritaudin ja muiden kliinisessä tutkimuksessa esille tulleiden tilojen toteamiseksi

 huumetesti, jos kliinisen tutkimuksen tulos sitä edellyttää.

4.7.4.2.3   Ylimääräiset lääkärintarkastukset ja/tai psykologiset arvioinnit

Määräajoin tehtävän lääkärintarkastuksen lisäksi on tehtävä ylimääräinen lääkärintarkastus ja/tai psykologinen arviointi, jos on perusteltua syytä epäillä työntekijän fyysistä tai henkistä soveltuvuutta tai epäillä huumeiden käyttöä tai alkoholin väärinkäyttöä. Tämä tulee erityisesti kyseeseen silloin, kun kyseinen henkilö on inhimillisellä erehdyksellä aiheuttanut onnettomuuden tai tapaturman.

Työnantajan on aina vaadittava lääkärintarkastusta 30 vuorokautta pidempään kestäneen sairausloman jälkeen. Soveltuvissa tapauksissa tällainen lääkärintarkastus voi rajoittua työterveyslääkärin tekemään, käytettävissä oleviin lääketieteellisiin tietoihin perustuvaan arvioon siitä, ettei sairaudella ole ollut vaikutusta työntekijän työkykyyn.

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on otettava käyttöön järjestelmä, jolla varmistetaan, että tällaiset ylimääräiset tarkastukset ja arvioinnit tehdään, kun ne ovat paikallaan.

4.7.5   TERVEYDENTILAVAATIMUKSET

4.7.5.1   Yleiset vaatimukset

Henkilöstö ei saa kärsiä sairauksista tai käyttää lääkkeitä, jotka voivat aiheuttaa seuraavia oireita:

 äkillinen tajuttomuus

 tietoisuuden tai keskittymiskyvyn huononeminen

 äkillinen toimintakyvyttömyys

 tasapainon tai koordinaatiokyvyn huononeminen

 merkittävä liikuntarajoitteisuus.

Työntekijöiden on täytettävä seuraavat näkökykyä ja kuuloa koskevat vaatimukset:

4.7.5.2   Näkövaatimukset

 Näkö kauas silmälaseilla tai ilman: 0,8 (oikea silmä + vasen silmä — mitattuna erikseen); vähintään 0,3 huonommalla silmällä.

 Vahvimmat sallitut korjauslinssit: kaukotaitteisuus + 5 / likitaitteisuus — 8. Hyväksytty työterveyslääkäri (ks. määritelmä 4.2.7 alakohdassa) voi poikkeustapauksissa, silmätautien erikoislääkärin mielipidettä kysyttyään sallia nämä rajat ylittävät arvot.

 Keskialueen näkö ja lähinäkö: riittävä joko silmälaseilla tai ilman.

 Piilolasien käyttö on sallittu.

 Normaali värinäkö: käytetään jotain tunnettua koetta, kuten Ishihara-koetta, ja täydennetään tarvittaessa jollain muulla tunnetulla kokeella.

 Näkökenttä: normaali (ei mitään kyseisen työntekijän tehtäviä haittaavia poikkeamia normaalista)

 Kummankin silmän näkökyky: vaaditaan

 Syvyysnäkö: vaaditaan

 Herkkyys kontrasteille: hyvä

 Eteneviä silmäsairauksia ei saa olla

 Linssi-istute, keratotomia ja keratektomia sallitaan vain sillä ehdolla, että ne tarkastetaan vuosittain tai työterveyslääkärin määräämin väliajoin.

4.7.5.3   Kuulovaatimukset:

Audiogrammin vahvistama riittävä kuulo eli

 riittävän hyvä kuulo, jotta on mahdollista keskustella puhelimessa ja samalla kuulla hälytysäänet ja radioviestit

 seuraavat arvot on annettu ohjeellisiksi:

 kuulon heikkeneminen ei saa taajuuksilla 500 ja 1 000 Hz olla suurempi kuin 40 dB

 kuulon heikkeneminen ei saa taajuudella 2 000 Hz olla suurempi kuin 45 dB korvassa, jossa äänen kulkeutuminen ilmaa myöten on heikompaa.

4.7.5.4   Raskaus

Raskautta on pidettävä tilapäisenä työhön soveltumattomuuden syynä, mikäli kyseisellä henkilöllä on heikko sietokyky tai terveydentila. Työnantajan on varmistettava, että raskaana olevien työntekijöiden suojelua koskevia lainkohtia noudatetaan.

4.7.6   ERITYISESTI JUNAN KULJETTAMISTEHTÄVÄÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

4.7.6.1   Määräaikaisten lääkärintarkastusten aikataulu

Junien kuljettamistehtävää hoitavien työntekijöiden osalta tämän YTE:n 4.7.4.2.1 alakohtaa muutetaan seuraavasti:

Järjestelmällinen lääkärintarkastus on tehtävä vähintään seuraavin väliajoin:

 joka kolmas vuosi työntekijöille, joiden ikä on enintään 60 vuotta

 joka vuosi työntekijöille, joiden ikä on yli 60 vuotta.

4.7.6.2   Lääkärintarkastuksen lisäsisältö

Junan kuljettamista hoitavien työntekijöiden osalta lääkärintarkastuksen ennen työhönottoa sekä jokaisen vähintään 40 vuotta täyttäneille tehtävän määräaikaisen lääkärintarkastuksen on lisäksi sisällettävä levossa tehty EKG-tutkimus.

4.7.6.3   Näköä koskevat lisävaatimukset

 näkö kauas silmälasien kanssa tai ilman 1,0 (kahdella silmällä); vähintään 0,5 huonommalla silmällä

 värillisiä piilolaseja ja fotokromaattisia linssejä ei sallita, ultraviolettisäteitä suodattavat linssit ovat sallittuja

4.7.6.4   Kuuloa ja puhekykyä koskevat lisävaatimukset

 tasapainoelimissä ei saa olla vikoja

 kroonista puhehäiriötä ei sallita (koska kuljettajan on voitava viestiä kovalla ja selvällä äänellä).

 4.7.5.3 alakohdassa esitetyt kuuloa koskevat vaatimukset on täytettävä ilman kuulokojetta. Kuulokojeen käyttö sallitaan erikoistapauksissa lääkärin suosituksesta.

4.7.6.5   Antropometria

Työntekijöiden on fyysisiltä mitoiltaan sovelluttava käyttämään liikkuvaa kalustoa turvallisesti. Kuljettajia ei saa määrätä kuljettamaan eikä heidän pidä antaa kuljettaa tietyntyyppistä liikkuvaa kalustoa, jos he pituutensa, painonsa tai muiden fyysisten ominaisuuksiensa takia eivät voi tehdä sitä turvallisesti.

4.7.6.6   Kriisiapu traumaattisten kokemusten jälkeen

Työnantajan on asianmukaisella tavalla pidettävä huolta työntekijöistä, jotka junaa kuljettaessaan joutuvat todistamaan ihmishengen menetykseen tai vakavaan tapaturmaan johtanutta traumatisoivaa onnettomuutta.

4.8   RADAN JA LIIKKUVAN KALUSTON REKISTERIT

Direktiivin 2001/16/EY 24 artiklan 1 kohdan mukaan ”jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että infrastruktuuria ja liikkuvaa kalustoa koskevat luettelot julkaistaan ja saatetaan ajan tasalle vuosittain. Näissä luetteloissa esitetään kullekin osajärjestelmälle tai sen osalle tärkeimmät ominaisuudet ja niiden yhteensopivuus sovellettavien YTE:ssä esitettyjen ominaisuuksien kanssa. Tätä varten kussakin YTE:ssä ilmoitetaan täsmällisesti, mitkä tiedot infrastruktuuria ja liikkuvaa kalustoa koskevissa luetteloissa on oltava.”

Koska näitä rekisterejä päivitetään ja julkaistaan vuosittain, ne eivät sovellu käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n erityistarpeisiin. Tämän vuoksi tässä YTE:ssä ei määritellä mitään näiden rekisterien osalta.

On kuitenkin operatiivisia syitä, joiden vuoksi tiettyjen rataverkkoa koskevien tietojen on oltava rautatieyrityksen käytettävissä ja vastaavasti tiettyjen liikkuvaa kalustoa koskevien tietojen on oltava rataverkon haltijan käytettävissä. Molemmissa tapauksissa kyseisten tietojen on oltava täydellisiä ja paikkansapitäviä.

4.8.1   RATAVERKKO

Ne tavanomaisen rautatiejärjestelmän rataverkkoa koskevat käyttötoimintaan ja liikenteen hallintaan liittyvät tiedot, joiden on oltava rautatieyritysten käytettävissä, eritellään liitteessä D. Rataverkon haltija on vastuussa tietojen paikkansapitävyydestä.

4.8.2   LIIKKUVA KALUSTO

Seuraavien liikkuvaan kalustoon liittyvien tietojen on oltava rataverkon haltijoiden käytettävissä. Liikkuvan kaluston haltija (omistaja) vastaa seuraavien tietojen paikkansapitävyydestä:

 onko liikkuva kalusto valmistettu käyttäen materiaaleja, jotka voivat aiheuttaa vaaraa onnettomuuden tai tulipalon sattuessa (esim. asbesti)

 pituus puskimineen.

5   YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1   MÄÄRITELMÄ

Direktiivin 2001/16/EY 2 artiklan d alakohdan mukaan:

yhteentoimivuuden osatekijät ovat ”sellaisessa osajärjestelmässä olevia tai siihen tarkoitettuja perusosia, perusosien ryhmiä, osakokonaisuuksia tai kokonaisuuksia, josta Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatieverkon yhteentoimivuus on suoraan tai epäsuorasti riippuvainen. Osatekijän käsite kattaa aineellisten esineiden lisäksi myös aineettomat hyödykkeet kuten tietokoneohjelmat”.

Yhteentoimivuuden osatekijä on

 tuote, joka voidaan tuoda markkinoille ennen osajärjestelmään integroimista ja siinä käyttämistä; tässä suhteessa on voitava tarkastaa sen vaatimustenmukaisuus riippumatta osajärjestelmästä, johon se aiotaan sisällyttää

 tai aineeton hyödyke, kuten ohjelmisto, prosessi, organisaatio, menettely tms., jolla on tietty tehtävä osajärjestelmässä ja jonka osalta on voitava tarkastaa, että olennaiset vaatimukset täyttyvät.

5.2   OSATEKIJÖIDEN LUETTELO

Yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevat niihin liittyvät direktiivin 2001/16/EY määräykset. Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmää koskevia yhteentoimivuuden osatekijöitä ei tällä hetkellä ole.

5.3   OSATEKIJÖIDEN SUORITUSTASOT JA ERITELMÄT

Kun ratkaisu junan peräpään merkitsemisestä on tehty, on mahdollista, että siitä tulee yhteentoimivuuden osatekijä. Tällöin ehkä tarvitaan lisäksi liite, jossa määritellään valovoimakkuus, heijastavuus, ja kiinnitysjärjestelyt. Tulevassa versiossa saattaa myös olla lisäliitäntöjä liikkuvan kaluston YTE:ien kanssa.

6   OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JA OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS

6.1   YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

Koska tässä YTE:ssä ei toistaiseksi määritellä mitään yhteentoimivuuden osatekijöitä, ei tässä käsitellä mitään arviointijärjestelyjä.

Jos yhteentoimivuuden osatekijöitä kuitenkin myöhemmin määritellään ja niitä voidaan siksi antaa ilmoitetun laitoksen arvioitaviksi, tämän YTE:n tarkistettuun versioon voidaan sitten lisätä asiaa koskevat arviointimenettelyt.

6.2   KÄYTTÖTOIMINNAN JA LIIKENTEEN HALLINNAN OSAJÄRJESTELMÄ

6.2.1   PERIAATTEET

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä on direktiivin 2001/16/EY liitteen II mukaan rakenteellinen osajärjestelmä.

Yksittäiset elementit liittyvät kuitenkin läheisesti niihin operatiivisiin menettelyihin ja prosesseihin, joita rataverkon haltijalta tai rautatieyritykseltä edellytetään direktiivin 2004/49/EY mukaisen turvallisuusluvan/-todistuksen saamiseksi. Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on osoitettava, että tämän YTE:n vaatimuksia noudatetaan. Ne voivat tehdä sen käyttäen direktiivissä 2004/49/EY kuvattua turvallisuusjohtamisjärjestelmää. On huomattava, että tällä hetkellä mikään tässä YTE:ssä mukana oleva elementti ei tarvitse ilmoitetun laitoksen tekemää erillistä arviointia.

Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava kaikki uudet ja muutetut operatiiviset menettelyt ja prosessit ennen kuin se myöntää uuden tai tarkistetun turvallisuusluvan/-todistuksen. Tämän arvioinnin on oltava osa turvallisuusluvan/-todistuksen myöntämisprosessia. Jos tällä turvajohtamisjärjestelmällä on vaikutusta toiseen jäsenvaltioon, on varmistuttava arviointia koskevasta yhteistyöstä kyseisen kanssa.

Kun jäljempänä kuvattu arviointiprosessi on päättynyt hyväksyttävään tulokseen, toimivaltaisen viranomaisen on valtuutettava rataverkon haltija tai rautatieyritys ottamaan käyttöön käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan osajärjestelmän elementit direktiivin 2004/49/EY 10 ja 11 artiklan edellyttämän turvallisuusluvan tai turvallisuustodistuksen myöntämisen yhteydessä.

Aina, kun rataverkon haltija tai rautatieyritys ottavat käyttöön uusia/parannettuja/uudistettuja operatiivisia prosesseja (tai oleellisesti muuttaa vanhoja), joita tämän YTE:n vaatimukset koskevat, niiden on laadittava sitoumus, josta ilmenee, että tällaiset prosessit ovat käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n mukaisia (tai siirtymäaikana sen osan mukaisia — ks. 7 luku).

6.2.2   SÄÄNTÖJEN JA MENETTELYJEN DOKUMENTOINTI

Tämän YTE:n 4.2.1 alakohdassa kuvatun dokumentaation arvioinnin yhteydessä toimivaltaisen viranomaisen on varmistuttava siitä, että sekä rataverkon haltijan että rautatieyrityksen dokumentaation laadinnassa käyttämä prosessi on riittävän täydellinen ja tarkka.

6.2.3   ARVIOINTIMENETTELY

6.2.3.1   Toimivaltaisen viranomaisen päätös

Liitteeseen G liittyen rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen on esitettävä kuvaus kaikista uusista tai ehdotetuista operatiivisista prosesseista.

Ne asiakirjat, jotka kuuluvat direktiivissä 2004/49/EY määritellyn turvallisuusluvan/-todistuksen A osaan, on esitettävä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon yhtiö on sijoittautunut.

Ne asiakirjat, jotka kuuluvat direktiivissä 2004/49/EY määritellyn turvallisuusluvan/-todistuksen B osaan, on esitettävä jokaisen kyseeseen tulevan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Niiden on oltava riittävän yksityiskohtaisia, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää, tarvitaanko virallinen arviointi.

6.2.3.2   Jos arviointi tarvitaan

Jos toimivaltaiset viranomaiset päättävät, että tällainen arviointi tarvitaan, se, on tehtävä osana direktiivin 2004/49/EY mukaisen turvallisuustodistuksen/-luvan myöntämiseen/uusimiseen johtavaa arviointia.

Arviointimenettelyjen on oltava direktiivin 2004/49/EY 10 ja 11 artiklan edellyttämien turvallisuusjohtamisjärjestelmien arviointia ja turvallisuustodistuksen/-luvan myöntämistä varten laadittavan yhteisen turvallisuusmenetelmän mukaisia.

Liitteessä F on ohjeita tämän arvioinnin järjestämisestä.

6.2.4   JÄRJESTELMÄN TOIMINTA

Direktiivin 2001/16/EY 14 artiklan 2 kohdassa olevan vaatimuksen mukaan jäsenvaltioiden on tarkistettava säännöllisesti, että näitä osajärjestelmiä käytetään ja ylläpidetään niitä koskevien olennaisten vaatimusten mukaisesti. Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmän osalta nämä tarkistukset tehdään direktiivin 2004/49/EY mukaisesti.

7   TÄYTÄNTÖÖNPANO

7.1   PERIAATTEET

Tämän YTE:n täytäntöönpano ja siinä olevien vaatimusten mukaisuus on määritettävä niiden täytäntöönpanosuunnitelmien mukaisesti, jotka jokaisen jäsenvaltion on laadittava radoille, joista ne ovat vastuussa.

Tässä suunnitelmassa on otettava huomioon seuraavat asiat:

 kunkin radan käyttöön liittyvät inhimilliset tekijät

 kunkin radan käyttöön ja turvallisuuteen liittyvät tekijät

 se, koskeeko kyseisten elementtien täytäntöönpano

 

 kaikkia rataa käyttäviä junia

 ainoastaan tiettyjä ratoja

 kaikkia Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ratoja

 kaikkia Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän radoilla kulkevia junia.

 täytäntöönpanon suhde muihin osajärjestelmiin (ohjaus ja hallinta, liikkuva kalusto, tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset jne.)

Tässä vaiheessa kaikki mahdollisesti kyseeseen tulevat poikkeukset on otettava huomioon ja dokumentoitava osana suunnitelmaa.

Täytäntöönpanosuunnitelmassa on otettava huomioon täytäntöönpanon mahdolliset eri tasot seuraavissa tapauksissa:

 rautatieyritys tai rataverkon haltija aloittaa toimintansa

 rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan vanhoja toimintajärjestelmiä uudistetaan tai parannetaan

 käyttöön otetaan uusia tai parannettuja infrastruktuuri-, energia-, liikkuvan kaluston tai ohjaus- ja hallintaosajärjestelmiä, jotka tarvitsevat vastaavat toimintaohjeet.

Jos vanhojen toimintajärjestelmien parannuksilla on vaikutusta sekä rataverkon haltijoihin että rautatieyrityksiin, jäsenvaltion on huolehdittava siitä, että tällaiset hankkeet arvioidaan ja otetaan käyttöön samanaikaisesti.

On yleisesti tiedossa, että kaikkia tämän YTE:n elementtejä ei voida täysin panna täytäntöön ennen kuin käytettävät laitteet (rata, ohjaus- ja hallintalaitteet jne.) on yhdenmukaistettu. Tämän takia tässä luvussa esitetyt suuntaviivat on nähtävä vain välivaiheena, jolla tuetaan siirtymistä tavoitteena olevaan järjestelmään.

Direktiivin 2004/49/EY 10 ja 11 artiklan mukaisesti todistukset/luvat on uusittava viiden vuoden välein. Tämän YTE:n voimaantulon jälkeen ja osana tähän todistuksen/luvan uusimiseen johtavaa katselmusprosessia rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on kyettävä osoittamaan, että ne ovat ottaneet tämän YTE:n sisällön huomioon ja esitettävä perustelut niissä tapauksissa, joissa ne eivät vielä täytä jonkin sen elementin vaatimuksia.

Vaikka täysi yhdenmukaisuus tässä YTE:ssä kuvatun tavoitejärjestelmän kanssa tietenkin on lopputilanne, siirtyminen voi tapahtua vaiheittain kansallisten tai kansainvälisten kahden- tai monenkeskisten sopimusten kehittämisen kautta. Näihin sopimuksiin, joita voidaan laatia ja solmia kahden rataverkon haltijan, kahden rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen välillä, on aina otettava mukaan asiaan liittyvien turvallisuusviranomaisten panos.

Jos vanhoissa sopimuksissa on käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevia vaatimuksia, jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle seuraavista sopimuksista komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tämän YTE:n voimaan tulosta:

(a) kansalliset, kahdenkeskiset tai monenkeskiset jäsenvaltioiden ja rautatieyritysten tai rataverkon haltijoiden väliset sopimukset, jotka ovat voimassa joko pysyvästi tai tilapäisesti ja jotka ovat välttämättömiä aiotun junaliikenteen erityisluonteen vuoksi

(b) kahdenkeskiset tai monenkeskiset rautatieyritysten, rataverkon haltijoiden tai jäsenvaltioiden väliset sopimukset, joiden avulla merkittävästi parannetaan paikallista tai alueellista yhteentoimivuutta

(c) kansainväliset, yhden tai useamman jäsenvaltion ja vähintään yhden EU:n ulkopuolisen maan välillä tehdyt tai jäsenvaltioiden rautatieyritysten tai rataverkon haltijoiden ja vähintään yhden EU:n ulkopuolisen maan rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan välillä tehdyt sopimukset, joiden avulla merkittävästi parannetaan paikallista tai alueellista yhteentoimivuutta.

Näiden sopimusten yhteensopivuutta EU:n lainsäädännön kanssa, myös niiden syrjimättömyyttä ja erityisesti yhteensopivuutta tämän YTE:n kanssa, arvioidaan, ja komissio ryhtyy tarvittaviin toimiin, joita voivat olla tämän YTE:n tarkistukset, joilla siihen sisällytetään mahdollisia erikoistapauksia tai siirtymäajan toimia.

RIV-, RIC- ja PPW-sopimuksesta tai COTIF-asiakirjoista ei ilmoiteta, sillä ne ovat jo tiedossa.

Tällaisten sopimusten uusimisen on oltava mahdollista, mutta vain, kun tarkoituksena on jatkaa toimivia järjestelyjä ja muita vaihtoehtoja ei ole. Kaikissa vanhojen sopimusten muutoksissa tai tulevissa sopimuksissa on otettava huomioon EU:n lainsäädäntö ja erityisesti tämä YTE. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista sopimusten muutoksista tai uusista sopimuksista. Sen jälkeen sovelletaan edellä esitettyä menettelyä.

7.2   TÄYTÄNTÖÖNPANON SUUNTAVIIVOJA

Liitteessä N oleva taulukko, joka on esitetty vain tiedoksi eikä ole pakollinen, on laadittu antamaan jäsenvaltioille ohjeita siitä, mitkä tapahtumat mahdollisesti käynnistävät kunkin 4 luvussa esitetyn elementin täytäntöönpanon.

Täytäntöönpanossa on kolme erillistä vaihetta:

 vahvistus siitä, että vanhat järjestelmät ja prosessit ovat tämän YTE:n vaatimusten mukaisia

 vanhojen järjestelmien ja prosessien mukauttaminen tämän YTE:n vaatimusten mukaisiksi

 uudet järjestelmät ja prosessit, jotka ovat seurausta toisten osajärjestelmien täytäntöönpanosta

 

 uudet/parannetut tavanomaisen rautatiejärjestelmän radat (infrastruktuuri-/energia-osajärjestelmä)

 uudet tai parannetut ETCS-merkinantolaitteistot, GSM-R-radiolaitteistot, kuumakäynti-ilmaisimet (ohjaus- ja hallinta-osajärjestelmä)

 uusi liikkuva kalusto (liikkuvan kaluston osajärjestelmä)

 liikenteen hallinnan telemaattiset sovellukset (tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset -osajärjestelmä)

7.3   ERITYISTAPAUKSIA

7.3.1   JOHDANTO

Seuraavat erityismääräykset koskevat jäljempänä esitettyjä erityistapauksia.

Erityistapaukset jakaantuvat kahteen ryhmään:

 tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa pysyvästi (tapaus ”P”), ja tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa tilapäisesti (tapaus ”T”).

 Tilapäisesti voimassa olevien määräysten osalta on suositeltavaa, että asianomaiset jäsenvaltiot saattaisivat kyseisen osajärjestelmän vaatimusten mukaiseksi joko vuoteen 2010 mennessä (tapaus ”T1”) yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23. heinäkuuta 1996 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1692/96/EY mukaisesti, taikka vuoteen 2020 mennessä (tapaus ”T2”).

7.3.2   ERITYISTAPAUSTEN LUETTELO

Irlantia koskeva tilapäinen erityistapaus (T2)

Tämän YTE:n liitteen P täytäntöön panemiseksi Irlannin tasavallassa todetaan, että pelkästään kotimaan liikenteessä käytettäviä kulkuneuvoja ei tarvitse merkitä 12-numeroisella standarditunnuksella. Tätä voidaan soveltaa myös Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin rajan ylittävässä liikenteessä.

Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskeva tilapäinen erityistapaus (T2)

Tämän YTE:n liitteen P täytäntöön panemiseksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa todetaan, että pelkästään kotimaan liikenteessä käytettäviä matkustajavaunuja ja vetureita ei tarvitse merkitä 12-numeroisella standarditunnuksella. Tätä voidaan soveltaa myös Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin rajan ylittävässä liikenteessä.




LIITE A1

ERTMS/ETCS-KÄYTTÖSÄÄNNÖT

Tässä liitteessä on ERTMS/ETCS-järjestelmiä koskevien sääntöjen luonnos. Ne on otettu mukaan antamaan yleiskäsitys mainittujen sääntöjen rakenteesta ja alasta. Erityisesti ETCS:n tasoa 2 koskevat säännöt on vahvistettava kenttätestien jälkeen. Lopulliset säännöt on myös mukautettava tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus- ja hallinta-YTE:ään sisältyvien päivitettyjen FRS- ja SRS-versioiden mukaiseksi, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2005 loppuun mennessä.

1.   JOHDANTO

Tähän asiakirjaan on koottu ERTMS-säännöt, jotka koskevat toimintaa tason 1 tai 2 laitteilla varustetuilla radoilla, joilla ei ole mitään taustajärjestelmää.

2.   SANASTO

Varattu

3.   ASIAKIRJAT

3.1   KIRJALLISET ILMOITUKSET JA TEKSTIVIESTIT

Seuraavassa esitetään sääntöjen mukaan käytettävät erilaiset kirjalliset ilmoitukset.

Näiden ilmoitusten sisältämät tiedot ovat pakollisia; esitystapa on suuntaa-antava.

3.1.1   ERTMS:N KIRJALLINEN ILMOITUS 01

ERTMS:n kirjallinen ilmoitus 01LUPA LÄHTEÄ LIIKKEELLE MANUAALIOHJAUKSELLA/LUPA YLITTÄÄ JUNAKULKUTIEN PÄÄTEKOHTAOpastin … Päiväys …/…/… Aika … : …Junan nro … kuljettaja kohdassa … radalla …(km/taulu/opastin)1 saa lähteä liikkeelle manuaaliohjauksella heräämisen jälkeen2 saa ohittaa …(taulu/opastin)3 ajaa enintään nopeudella … km/h kohdasta … kohtaan …(km/taulu/opastin) (km/taulu/opastin)ja nopeudella … km/h kohdasta … kohtaan …(km/taulu/opastin) (km/taulu/opastin)ja nopeudella … km/h kohdasta … kohtaan …(km/taulu/opastin) (km/taulu/opastin)4 lisäohjeet ……Lupa nro …Täytä tyhjät kohdat korostetuilla riveillä. Yliviivaa suluissa oleva tarpeeton teksti (esimerkki: km/taulu/opastin).Vain rastilla (x) merkityt rivit otetaan huomioon.

3.1.2   ERTMS:N KIRJALLINEN ILMOITUS 02

ERTMS:n kirjallinen ilmoitus 02LUPA JATKAA HÄTÄJARRUN LAUKEAMISEN JÄLKEENOpastin … Päiväys …/…/… Aika … : …Junan nro … kuljettaja kohdassa … radalla …(km/taulu/opastin)1 saa lähteä liikkeelle manuaaliohjauksella, jos ajolupaa ei ole saatu,2 ajaa enintään nopeudella … km/h kohdasta … kohtaan …(km/taulu/opastin) (km/taulu/opastin)ja nopeudella … km/h kohdasta … kohtaan …(km/taulu/opastin) (km/taulu/opastin)ja nopeudella … km/h kohdasta … kohtaan …(km/taulu/opastin) (km/taulu/opastin)3 tarkasta rata seuraavasta syystä: ……4 ilmoita tulos … lle5 lisäohjeet …Lupa nro …Täytä tyhjät kohdat korostetuilla riveillä. Yliviivaa suluissa oleva tarpeeton teksti (esimerkki: km/taulu/opastin).Vain rastilla (x) merkityt rivit otetaan huomioon.

3.1.3   ERTMS:N KIRJALLINEN ILMOITUS 03

ERTMS:n kirjallinen ilmoitus 03MÄÄRÄYS SEISOA PAIKOILLAANOpastin … Päiväys …/…/… Aika … : …Junan nro … kuljettaja kohdassa … radalla …(km/taulu/opastin)1 seisottava paikoillaan kohdassa …(km/taulu/opastin)2 lisäohjeet ……Lupa nro …Täytä tyhjät kohdat korostetuilla riveillä. Yliviivaa suluissa oleva tarpeeton teksti (esimerkki: km/taulu/opastin).Vain rastilla (x) merkityt rivit otetaan huomioon.

3.1.4   ERTMS:N KIRJALLINEN ILMOITUS 04

ERTMS:n kirjallinen ilmoitus 04LUPA LÄHTEÄ UUDELLEEN LIIKKEELLEPAIKOILLAANSEISOMISMÄÄRÄYKSEN JÄLKEENOpastin … Päiväys …/…/… Aika … : …Junan nro … kuljettaja kohdassa … radalla …(km/taulu/opastin)1 saa lähteä uudelleen liikkeelle2 lisäohjeet ……Lupa nro …Täytä tyhjät kohdat korostetuilla riveillä. Yliviivaa suluissa oleva tarpeeton teksti (esimerkki: km/taulu/opastin).Vain rastilla (x) merkityt rivit otetaan huomioon.

3.1.5   ERTMS:N KIRJALLINEN ILMOITUS 05

ERTMS:n kirjallinen ilmoitus 05VELVOITE AJAA RAJOITUKSIA NOUDATTAENOpastin … Päiväys …/…/… Aika … : …Junan nro … kuljettaja kohdassa … radalla …(km/taulu/opastin)1 ajaa varovasti kohdasta … kohtaan …(km/taulu/opastin) (km/taulu/opastin)2 ajaa enintään nopeudella … km/h kohdasta … kohtaan …(km/taulu/opastin) (km/taulu/opastin)ja nopeudella … km/h kohdasta … kohtaan …(km/board/signal) (km/board/signal)ja nopeudella … km/h kohdasta … kohtaan …(km/board/signal) (km/board/signal)3 tarkasta rata seuraavasta syystä: ……4 ilmoita tulos …5 lisäohjeet ……Lupa nro …Täytä tyhjät kohdat korostetuilla riveillä. Yliviivaa suluissa oleva tarpeeton teksti (esimerkki: km/taulu/opastin).Vain rastilla (x) merkityt rivit otetaan huomioon (x).

3.1.6   ERTMS:N KIRJALLINEN ILMOITUS 06

ERTMS:n kirjallinen ilmoitus 06LUPA OLLA VÄLITTÄMÄTTÄ SOPIMATON REITTI -ILMOITUKSESTAOpastin … Päiväys …/…/… Aika … : …Junan nro … kuljettaja kohdassa … radalla …(km/taulu/opastin)1 jätä humiotta sopimaton reitti -ilmoitus2 lisähjeetLupa nro …Täytä tyhjät kohdat korostetuilla riveillä. Yliviivaa suluissa oleva tarpeeton teksti (esimerkki: km/taulu/opastin).Vain rastilla (x) merkityt rivit otetaan huomioon (x).

3.1.7   ERTMS-TEKSTIVIESTIT



Näytettävä vakioviesti

Viesti vilkkuu

Viitetiedot

Ack UN (Unfitted)

x

SRS: 4.6.3, 4.7.2, 5.4.3.7.3

Ack OS (On Sight -käyttötapa)

x

SRS: 4.6.3, 4.7.2, 5.9.1.2, 5.9.2.3, 5.9.2.4, 5.9.3.2, 5.9.3.4, 5.9.3.5, 5.9.3.6

Ack SH (käyttötapa vaihtotyö)

x

SRS: 4.4.8.1.9, 4.6.3, 5.7.1.4, 5.7.2.3, 5.7.2.4, 5.7.3.2, 5.7.3.3, 5.7.3.4, 5.7.3.5

Ack SR (Reversing-käyttötapa)

x

SRS: 4.7.2

Ack RV

x

SRS: 5.13.1.4

Ack STM … (sovitustiedonsiirto-moduuli)

x

SRS: 4.4.16, 4.4.17

Ack train trip

x

SRS: 3.14.1, 4.4.13.1.4, 4.4.14.1.1, 4.6.3, 4.7.2, 5.11.1.1

Ack transition to level

x

SRS: 4.7.2, 5.10.4.1, 5.10.4.3, 5.10.4.4

Communication session terminated (yhteys päättynyt)

 

SRS: 3.5.5, 5.15.4

No radio connection with RBC (ei radioyhteyttä RBC:hen)

 

SRS: 3.5.3.7

Route unsuitable (sopimaton reitti)

 

SRS 3.12.2.4

SF (System Failure mode) because of x

 

SRS: 4.4.5

SH refused (vaihtotyötapa kielletty)

 

SRS 5.6.3, 4.7.2

SH granted not received (vaihtotyötapa myönnetty, ei vastaanotettu)

 

SRS 5.6.4.1.1

Transition to level _ _ _

 

SRS: 4.7.2, 5.10.4.1, 5.10.4.3, 5.10.4.4

Waiting for SH (odottaa vaihtotyötapaa)

 

SRS: 5.6.3, 4.7.2

Vahvistettava tekstiviesti:



Näytettävä vakioviesti

Viesti vilkkuu

Viitetiedot

Failure of LTM (vika silmukkatiedonsiirto-moduulissa)

 

SRS:

Failure of Euroradio (vika euroradiossa)

 

SRS:

3.2   TILANTEITA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

Jätetty tarkoituksellisesti tyhjäksi.

4.   ERTMS-JUNALUOKAT

4.1   ALA JA TARKOITUS

Tässä asiakirjassa määritellään ERTMS-junaluokat.

4.2   MÄÄRITELMÄ

ERTMS-junaluokka määräytyy käytettävän liikkuvan kaluston ja ympäristöolojen mukaan. Junaluokka merkitään kaksikirjaimisella tunnuksella.

Tunnukset ovat seuraavat:

 BT tarkoittaa perusjunaa,

 AT tarkoittaa aktiivisesti kallistuvaa junaa,

 PT tarkoittaa passiivisesti kallistuvaa junaa,

 CW tarkoittaa sivutuulelle herkkää junaa.

ERTMS-junan määrittelevät seuraavat tunnukset:

 yksi liikkuvaa kalustoa kuvaava tunnus

 tai liikkuvaa kalustoa kuvaavan tunnuksen ja ympäristöoloja kuvaavan tunnuksen yhdistelmä.

5.   JUNAN VALMISTELU KAHDENAJONA

5.1   TILANTEET

Jätetty tarkoituksellisesti tyhjäksi.

5.2   SÄÄNNÖT

Jätetty tarkoituksellisesti tyhjäksi.

6.   HERÄÄMINEN HERÄÄVÄLLÄ RADALLA

6.1   TILANTEET

Kuljettaja on lähtemässä reitille ja vetoyksikkö on valmiustilassa.

6.2   SÄÄNNÖT

Veturilaitteen niin kehottaessa kuljettaja

 syöttää tai syöttää uudelleen kuljettajatunnuksen ja junan numeron tai pyytää niille uuden kelpuutuksen

 valitsee kansallisten sääntöjen mukaisen oikean ERTMS/ETCS-tason.

6.2.1   VETOYKSIKÖN ON KULJETTAVA JUNANA

Kuljettajan on

 syötettävä junan tiedot (sääntö ”Tietojen syöttäminen”),

 valittava vaihtoehto ”Start”.

6.2.1.1   Tasolla 0

Järjestelmä pyytää kuittaamaan UN-viestin.

Käyttöliittymässä näkyy seuraava viesti:

”Ack UN”.

Kuljettajan on reagoitava kuljettajan käyttöliittymässä näkyvien ohjeiden mukaisesti (sääntö ”Reagointi käyttöliittymän toimintoihin / merkinantojärjestelmän opasteisiin”).

6.2.1.2   Tasolla 1

Järjestelmä pyytää kuittaamaan SR-viestin.

Käyttöliittymässä näkyy seuraava viesti:

”Ack SR”.

Kuljettajan on reagoitava kuljettajan käyttöliittymässä näkyvien ohjeiden mukaisesti (sääntö ”Reagointi käyttöliittymän toimintoihin / merkinantojärjestelmän opasteisiin”).

6.2.1.3   Tasolla 2

Jätetty tarkoituksellisesti tyhjäksi.

6.2.1.4   STM-tasolla

Järjestelmä pyytää kuittaamaan STM...-viestin.

Käyttöliittymässä näkyy seuraava viesti:

”Ack STM …”

Kuljettajan on noudatettava kansallisia sääntöjä.

6.2.2   VETOYKSIKÖN ON TOIMITTAVA VAIHTOTYÖSSÄ

Kuljettajan on valmistauduttava vaihtotyöhön (sääntö ”Vaihtoliikkeiden tekeminen SH-tilassa”).

6.2.3   VETOYKSIKÖN ON TOIMITTAVA KAHDENAJOSSA

Kuljettajan on valmistauduttava kahdenajoon (sääntö ”Junan valmistelu kahdenajona”).

7.   JUNAN PÄÄTTÄMINEN KAHDENAJONA

7.1   TILANTEET

Jätetty tarkoituksellisesti tyhjäksi.

7.2   SÄÄNNÖT

Jätetty tarkoituksellisesti tyhjäksi.

8.   VAIHTOLIIKKEIDEN TEKEMINEN SH-TILASSA

8.1   TILANTEET

Liikkuvaa kalustoa on siirrettävä SH-tilassa.

8.2   SÄÄNNÖT

8.2.1   MANUAALINEN SIIRTYMINEN SH-TILAAN

Ennen kuin antaa kuljettajan valita SH-tilan, opastimia hoitavan henkilön on

 tarkistettava, että kaikki kansallisissa säännöissä esitetyt vaihtotyötä koskevat ehdot on täytetty.

 annettava kuljettajalle kaikki tarvittavat tiedot tehtävistä liikkeistä.

Kuljettaja valitsee SH-tilan vasta, kun hän on saanut siihen luvan opastimia hoitavalta henkilöltä.

Kuljettaja saa valita SH-tilan vain junan seistessä.

Tasolla 2 käyttöliittymässä näkyy seuraava viesti:

”Waiting for SH”

8.2.1.1   Lupa vaihtotyöhön on annettu

Veturilaite siirtyy SH-tilaan.

Kuljettajan on reagoitava kuljettajan käyttöliittymässä näkyvien ohjeiden mukaisesti (sääntö ”Reagointi käyttöliittymän toimintoihin / merkinantojärjestelmän opasteisiin”) ja noudatettava kansallisia sääntöjä.

8.2.1.2   Lupa vaihtotyöhän evätään tai vaihtotyöpyyntöön ei tule vastausta tasolla 2

Kun käyttöliittymässä näkyy seuraava viesti:

”SH refused”

tai

”SH granted not received”

tai

”Communication session terminated”

kuljettajan on otettava yhteyttä opastimia hoitavaan henkilöön.

Kuljettajan ja opastimia hoitavan henkilön on noudatettava kansallisia sääntöjä.

8.2.2   AUTOMAATTINEN SIIRTYMINEN SH-TILAAN

Kuljettajan on kuitattava seuraava viesti:

”Ack SH”.

Kuljettajan on reagoitava kuljettajan käyttöliittymässä näkyvien ohjeiden mukaisesti (sääntö ”Reagointi käyttöliittymän toimintoihin / merkinantojärjestelmän opasteisiin”) ja noudatettava kansallisia sääntöjä.

8.2.3   POISTUMINEN SH-TILASTA

Kun vaihtoliikkeet ovat pysähtyneet ja kaikki SH-tilassa tehtävät vaihtoliikkeet on tehty, kuljettajan on poistuttava SH-tilasta ja ilmoitettava asiasta opastimia hoitavalle henkilölle.

9.   TIETOJEN SYÖTTÄMINEN

9.1   TILANTEET

Tietoja on syötettävä, kun junaa valmistellaan ajoa varten:

 herätessä

 aina, kun tietoja on muutettu; tietoja saatetaan joutua muuttamaan mm. seuraavissa tilanteissa:

 

 juna muutetaan kuljetusasiakirjojen mukaiseksi

 vikaantuminen muuttaa liikkuvan kaluston ominaisuuksia

 junaa avustetaan.

9.2   SÄÄNNÖT

Ennen junan lähtöä lähtöasemalta junan valmistelijan on tarkistettava, että juna on ERTMS-luokkansa mukainen, ja kuljettajan on todennettava, että junan tiedot ovat käytettävissä.

Ennen junan lähtöä lähtöasemalta kuljettajan on tarkistettava, että junan tiedot ovat käytettävissä, ja perehdyttävä niihin. Sama pätee, kun kuljettaja vaihtuu.

9.2.1   TIETOJEN SYÖTTÄMINEN

A.   Yleinen tapaus

Junan valmistelijan on syötettävä ja/tai vahvistettava seuraavat tiedot:

 junan tiedot

 lisätiedot.

Junan tiedot tarkoittavat liikkuvan kaluston ominaisuuksia, ja ne sisältävät seuraavat tiedot:

 junan numero

 junan suurin sallittu nopeus

 junan ERTMS-luokka

 junan pituus

 hidastuvuustiedot

 voimanlähde

 kuormaulottuma

 akselipaino

 onko junassa ilmatiivis järjestelmä

 luettelo käytettävissä olevista STM-moduuleista.

Lisätiedot tarkoittavat muita parametreja, joita matkan ajamiseen saatetaan tarvita, ja ne sisältävät seuraavat tiedot:

 kuljettajan tunniste

 ERTMS-/ETCS-taso

 radiosuojastuskeskuksen tunnus/puhelinnumero

 kitkakerroin

 ja, jos matka sitä edellyttää, aktivoitava STM ja tarvittavat STM-lisätiedot.

B.   Kahdenajotapaus

(täydennetään myöhemmin)

9.2.1.1   Kiinteästi muodostetut junat

Kiinteästi muodostettujen junien kohdalla junan valmistelijan on ennen tietojen vahvistamista varmistuttava siitä, että liikkuvan kaluston tekninen kunto sallii valmiiksi tallennettujen tietojen käyttämisen.

Kiinteästi muodostetun junan tapauksessa junan valmistelijan on tarkastettava junan tietoihin vaikuttavan liikkuvan kaluston laitteiden tila seuraavissa vaiheissa:

 kun juna on valmisteltu lähtöasemalla

 aina, kun junan kokoonpano muuttuu (asemalla tai muualla)

 tietojen muuttamiseen johtavan teknisen ongelman jälkeen.

Jos erityisiä rajoituksia ei ole, junan valmistelijan on validoitava kaikki kuljettajan käyttöliittymässä näkyvät tiedot.

Jos jokin erityinen rajoitus on olemassa, junan valmistelijan on

 määritettävä uudet tiedot teknisen dokumentaation perusteella

 korjattava nämä tiedot

 validoitava uudet tiedot.

9.2.1.2   Muut junat

Junan valmistelijan on syötettävä junan tiedot junan tietolomaketta käyttäen.

9.2.2   TIETOJEN MUUTOKSET

Jos tietoja on muutettava kesken matkaa, kuljettajan on otettava uudet tiedot huomioon.

Jos kitkakerrointa on muutettava, sovelletaan kansallisia sääntöjä.

9.2.2.1   Kiinteästi muodostetut junat

Kuljettajan on

 määritettävä uudet tiedot teknisen dokumentaation perusteella

 tarkistettava, että juna on ERTMS-luokkansa mukainen

 korjattava nämä tiedot

 validoitava uudet tiedot.

Hänen on tarvittaessa meneteltävä samoin joka kerta, kun tiedot muuttuvat.

9.2.2.2   Muut junat

Junan valmistelijan on muokattava junan tietolomaketta tai laadittava uusi joka kerran, kun junan ominaisuudet muuttuvat. Jos junan valmistelijaa ei ole, kuljettajan on päivitettävä junan tietolomake.

Uusien tietojen syöttämiseksi kuljettajan on

 käytettävä uutta junan tietolomaketta

 korjattava tiedot

 validoitava uudet tiedot.

10.   JUNAN LÄHTÖ

10.1   TILANTEET

Juna on lähtemässä liikkeelle lähtöasemalta tai aikataulun mukaisen pysähdyksen jälkeen.

10.2   SÄÄNNÖT

Kuljettaja saa lähteä liikkeelle, kun

 hän on saanut junalle ajoluvan

 kansallisissa säännöissä esitetyt junan käyttöä koskevat ehdot on täytetty.

Kuljettajan on reagoitava kuljettajan käyttöliittymässä näkyvien ohjeiden mukaisesti (sääntö ”Reagointi käyttöliittymän toimintoihin / merkinantojärjestelmän opasteisiin”).

Kuljettajan on ilmoitettava opastimien hoitajalle, jos juna ei ole saanut ajolupaa lähtöhetkeen mennessä.

11.   REAGOINTI KÄYTTÖLIITTYMÄN TOIMINTOIHIN / MERKINANTOJÄRJESTELMÄN OPASTEISIIN

11.1   KÄYTTÖLIITTYMÄN ESITTELY

Erilaiset käyttöliittymän näytön mukaiset tilanteet esitetään 11.2.2 alakohdassa.

11.1.1   NÄYTETTÄVÄT TIEDOT

Aika väliintulo-toimintoonSallittu nopeusJunan nopeus tällä hetkelläEtäisyys jarrutus-kohtaan tai pysähtymispaikkaanTavoitenopeusJatkuvan tai jaksottaisen tiedonsiirron taso ja kuvakeAnnettu määräys tai ilmoitusTeknisen tilan kuvake

(Tämä on esimerkki näytettävistä tiedoista).

11.1.2   ÄÄNIMERKIT

Äänimerkkejä pidetään täydentävinä tietoina.

Äänimerkin tarkoitus on kiinnittää kuljettajan huomio käyttöliittymässä näkyviin uusiin tietoihin.

Perusäänet:



Lyhyt matala ääni

o

Pitkä korkea ääni

#

11.2   SÄÄNNÖT

11.2.1   KÄYTTÖLIITTYMÄN TIETOJEN / KIRJALLISTEN ILMOITUSTEN TÄRKEYSJÄRJESTYS

Kuljettajan on noudatettava käyttöliittymän antamia määräyksiä. Ne menevät kaikkien olennaisten radanvarren opasteiden edelle kansallisissa säännöissä määriteltyjä vaarasta ilmoittavia opasteita lukuun ottamatta.

Kirjalliset ilmoitukset menevät kaikkien käyttöliittymän antamien määräysten edelle lukuun ottamatta tapauksia, joissa käyttöliittymä määrää pienemmän sallitun ajonopeuden tai hätäjarrun vapauttamisnopeuden.

11.2.2   KÄYTTÖLIITTYMÄN ANTAMAT TIEDOT



Kun seuraava kuvake / tekstiviesti näkyy

Nimi

Lisänä äänimerkki

Tilanne

Kuljettajan on

image

taso 0

image

 

—  noudatettava kansallisia sääntöjä

image

taso 1

image

 

—  noudatettava tason 1 sääntöjä

image

taso 2

image

 

—  noudatettava tason 2 sääntöjä

Transition to level………

 

image

 

—  alettava noudattaa tason … sääntöjä siirtymäkohdassa.

Ack transition to level………

(vilkkuu)

 

image

 

— kuitattava tekstiviesti

— tasoilla 0 ja STM noudatettava kansallisia sääntöjä.

Ack STM

(vilkkuu)

 

image

 

— kuitattava tekstiviesti

— noudatettava kansallisia sääntöjä

Ack UN

(vilkkuu)

 

image

 

—  kuitattava tekstiviesti

image

UN

image

 

—  noudatettava kansallisia sääntöjä

image

(vaaleanharmaa)

FS

 
 

— noudatettava ilmoitettua nopeusrajoitusta

— noudatettava ilmoitettua tavoitenopeutta ennakoidun matkan ajan

Ack OS

(vilkkuu)

 

image

 

— kuitattava tekstiviesti

— ja aloitettava ajaminen varovasti tai jatkettava sitä

image

(vaaleanharmaa)

Os

image

 

— aloitettava ajaminen varovasti tai jatkettava sitä niin kauan kuin OS-kuvake näkyy

— noudatettava varoen ajon suurinta sallittua nopeutta

— tasolla 1 tarkistettava radanvarren opastimen asento, jatkettava matkaa sen sallivan opasteen ohi ja jatkettava ajamista varovasti

Ack SR

(vilkkuu)

 

image

 

— ensin:

— 

— tasolla 1 saatava lupa junan ajamiseen

— tasolla 2 saatava opastimia hoitavalta henkilöltä

— 

— lupa lähteä liikkeelle manuaalitilassa tai ylittää junakulkutien päätekohta ERTMS:n kirjallisella ilmoituksella 01 tai

— lupa jatkaa hätäjarrun laukeamisen jälkeen ERTMS:n kirjallisella ilmoituksella 02

— tarkistettava pienin nopeusrajoitus

— 

— aikataulusta/ reittikirjasta

— kirjallisesta ilmoituksesta

— suurimmasta manuaalitilalle sallitusta nopeudesta

— sitten kuitattava tekstiviesti

— ja valmistauduttava lähtöön (sääntö ”Junan lähtö”)

image

(vaaleanharmaa)

SR

 
 

— ajettava varoen, paitsi jos kirjallinen ilmoitus kertoo, ettei se ole tarpeen

— noudatettava pienintä nopeusrajoitusta, joka ilmenee

— 

— aikataulusta/reittikirjasta

— kirjallisesta ilmoituksesta

— suurimmasta manuaalitilalle sallitusta nopeudesta

— tasolla 1 tarkistettava radanvarren opastimen asento:

— 

a)  pysäytettävä juna ennen seis-opastetta näyttävää opastinta

b)  jatkettava matkaa sen sallivan opasteen ohi ja jatkettava ajamista varovasti

— tasolla 2 pysähdyttävä seuraavan merkkitaulun kohdalla, otettava yhteyttä opastimia hoitavaan henkilöön ja noudatettava tämän antamia ohjeita, jos juna saapuu tähän kohtaan manuaalitilassa

Ack SH

(vilkkuu)

 

image

 

— ensin varmistettava, että tietää, mikä liike on tehtävä

— sitten kuitattava tekstiviesti

image

(vaaleanharmaa)

SH

 
 

—  noudatettava kansallisia vaihtotyösääntöjä

Ack train trip

(vilkkuu)

 

image

 

—  reagoitava tarvittavalla tavalla hätäjarrun laukeamista koskevaan viestiin (sääntö ”Toimet hätäjarrun lauettua”)

Ack RV

 

image

 

—  kuitattava tekstiviesti.

image

RV

 
 

— aloitettava hätäperuutus

— noudatettava peruuttaen ajon suurinta sallittua nopeutta

— ja noudatettava matkaa tavoitepisteeseen

image

(oranssi)

Laske virroittimet

image

 

—  laskettava virroittimet alas

image

(keltainen)

Nosta virroittimet

image

 

—  huomattava, että hänellä on lupa nostaa virroittimet

image

(keltainen)+ tieto ajovirtajärjestelmästä tekstiviestinä, esim. ”1 500 V =’

Nosta virroittimet jännitetiedon mukaan

image

 

—  huomattava, että hänellä on lupa nostaa virroittimet sen jälkeen, kun viestin mukainen järjestelmä on valittu

image

(harmaa)

Erotusjakso

image

 

—  kytkettävä pääkytkin pois-asentoon

image

(keltainen)

Erotusjakso

image

 

—  pidettävä pääkytkin pois-asennossa

image

(keltainen)

Pysähtymiskielto

image

 

—  vältettävä pysähtymistä

11.2.3   AUTOMAATTINEN JARRUTUS, KUN NOPEUSRAJOITUS ON YLITETTY

11.2.3.1   Tilanne

ETCS jarruttaa, koska juna on ylittänyt nopeusrajoituksen.

Jos automaattinen jarrutus voidaan lopettaa, merkki alkaa vilkkua heti, kun se voidaan turvallisesti tehdä.

11.2.3.2   Säännöt



Kun seuraava kuvake näkyy

Lisänä äänimerkki

Kuljettaja saa

1.  Juna ajaa nopeusrajoitusta nopeammin

image

Tässä esimerkissä

— Nykyinen nopeus: 140 km/h

— Sallittu nopeus: 110 km/h

Käyttöjarru on kytketty päälle.

image

(jaksottainen)

 

2.  Nykyinen nopeus on sama tai alempi kuin suurin sallittu nopeus

image

Tässä esimerkissä

— Nykyinen nopeus: 104 km/h

— Sallittu nopeus: 105 km/h

Käyttöjarrun kuvake alkaa vilkkua.

 

—  vapauttaa jarrun, kun junan nopeus on laskenut pienemmäksi kuin suurin sallittu nopeus

11.2.4   JARRUN VAPAUTTAMISNOPEUS

11.2.4.1   Tilanne

Juna lähestyy junakulkutien päätekohtaa ja käyttöliittymässä näkyy jarrun vapauttamisnopeus.

11.2.4.2   Säännöt



Kun seuraava kuvake näkyy

Lisänä äänimerkki

Kuljettajan on

image

Tässä esimerkissä

— Todellinen nopeus: 20 km/h

— Sallittu nopeus: 50 km/h

— Vapauttamisnopeus: 26 km/h

image

— noudatettava ilmoitettua nopeusrajoitusta

— vähennettävä nopeutta käyttöliittymän antamien määräysten mukaan

— tasolla 1 tarkistettava radanvarren opastimen asento:

— 

a)  pysäytettävä juna ennen seis-opastetta näyttävää opastinta

b)  jatkettava ylittämättä ilmoitettua vapauttamisnopeutta, jos opaste niin sallii

— tasolla 2 jatkettava junakulkutien päätekohdan yli ja pysähdyttävä ennen merkkitaulua tai raidepuskinta

image

Tässä esimerkissä

— Todellinen nopeus: 19 km/h

— Sallittu nopeus: 26 km/h

— Jarrukäyrä tavoitekohtaan: 9 km/h

— Vapauttamisnopeus: 26 km/h

 

12.   TASOA 1 KOSKEVAT YLEISET PERIAATTEET

12.1   ALA JA TARKOITUS

Tässä asiakirjassa viitataan yleisiin periaatteisiin ja sääntöihin, joita on tarkoitus soveltaa kaikissa tason 1 tilanteissa ja joita tämä taso nimenomaisesti edellyttää (erona muista tasoista).

12.2   PERIAATTEET

Kuljettajan on tiedettävä

 kumman puolen radanvarren opastimia hänen on seurattava

 mitä stop-asennossa olevia radanvarren opastimia hän ei saa ohittaa

 mitkä aja-asennossa olevat radanvarren opastimet hän saa ohittaa. Aja-opasteiden luettelossa on erotettava rajoituksetta ohitettavat opasteet sellaisista opasteista, jotka voidaan ohittaa kansallisten sääntöjen mukaan määräytyvien erityisrajoitusten mukaan.

13.   AJAMINEN VAROVASTI

13.1   TILANTEET

Kuljettajan on ajettava varovasti toimintaan liittyvistä syistä johtuen, olipa tekninen tila mikä tahansa.

13.2   SÄÄNNÖT

Kun kuljettajan on ajettava varovasti, hänen velvollisuutensa on

 edetä varoen ja käyttää riittävän alhaista nopeutta, jotta voi pysäyttää junan radan näkyvällä osalla ennen toista junaa, junakulkutien päätekohtaa, seis-opastetta tai estettä

 noudattaa suurinta varovasti ajettaessa sallittua nopeutta.

14.   VETURILAITTEIDEN VIKOJEN HALLINTA

14.1   TILANTEET

Veturilaitteisiin vaikuttava vika havaitaan.

14.2   SÄÄNNÖT

14.2.1   SILMUKKATIEDONSIIRTOMODUULIIN (LTM) VAIKUTTAVA VIKA

Kuljettaja näkee käyttöliittymässä seuraavan tekstiviestin:

”Failure of LTM”

Hänen on otettava yhteyttä opastimia hoitavaan henkilöön; tämän ja kuljettajan on noudatettava kansallisia sääntöjä.

14.2.2   BALIISITIEDONSIIRTOMODUULIIN (BTM) VAIKUTTAVA VIKA

Kuljettajan on otettava yhteyttä opastimia hoitavaan henkilöön; tämän ja kuljettajan on noudatettava kansallisia sääntöjä.

14.2.3   EURORADIOON VAIKUTTAVA VIKA

Kuljettaja näkee käyttöliittymässä seuraavan tekstiviestin:

”Failure of Euroradio”

a) Vetoyksikön valmistelun aikana

Tasolla 2 kuljettajan on pyydettävä vetoyksikön vaihtamista.

 Jos vetoyksikkö on siirrettävä, opastimia hoitavan henkilön on annettava kuljettajalle lupa ajaa junakulkutien päätekohdan ohi (sääntö ”Luvalla tapahtuva junakulkutien päätekohdan ohitus”).

 Jos vetoyksikköä ei tarvitse siirtää, kuljettajan on kytkettävä veturilaitteet pois toiminnasta.

Kaikilla muilla tasoilla kuljettajan on ilmoitettava asiasta opastimia hoitavalle henkilölle; tämän ja kuljettajan on noudatettava kansallisia sääntöjä.

b) Ajossa ollessa

Tasolla 1, kun käytettävissä on radiolla annettavat lisäajotiedot, kuljettajan on ilmoitettava asiasta opastimia hoitavalle henkilölle. Kuljettajan ja opastimia hoitavan henkilön on noudatettava kansallisia sääntöjä.

Tasolla 2 kuljettajan on ryhdyttävä toimiin, jos radioviestintä ei toimi (sääntö ”Tilanteen hallinta, kun radioviestintä ei toimi”).

14.2.4   KÄYTTÖLIITTYMÄÄN VAIKUTTAVA VIKA

a) Vetoyksikön valmistelun aikana

Kuljettajan on pyydettävä vetoyksikön vaihtamista.

Jos vetoyksikköä on siirrettävä, kuljettajan on ilmoitettava asiasta opastimia hoitavalle henkilölle; tämän ja kuljettajan on noudatettava kansallisia sääntöjä.

Jos vetoyksikköä ei tarvitse siirtää, kuljettajan on kytkettävä veturilaitteet pois toiminnasta.

b) Ajossa ollessa

Jos käyttöliittymän tietoja ei saada näkyviin, kuljettajan on pysäytettävä juna ja ilmoitettava asiasta opastimia hoitavalle henkilölle; tämän ja kuljettajan on noudatettava kansallisia sääntöjä.

14.2.5   MUUT VIAT

Kuljettaja näkee käyttöliittymässä seuraavan tekstiviestin:

”SF because of x”

a) Vetoyksikön valmistelun aikana

Kuljettajan on pyydettävä vetoyksikön vaihtamista.

Jos vetoyksikköä on siirrettävä, kuljettajan on kytkettävä veturilaitteet irti ja ilmoitettava asiasta opastimia hoitavalle henkilölle; tämän ja kuljettajan on noudatettava kansallisia sääntöjä.

Jos vetoyksikköä ei tarvitse siirtää, kuljettajan on kytkettävä veturilaitteet pois toiminnasta.

b) Ajossa ollessa

Pysäytettyään junan kuljettajan on kytkettävä veturilaitteet irti ja ilmoitettava asiasta opastimia hoitavalle henkilölle; tämän ja kuljettajan on noudatettava kansallisia sääntöjä.

15.   HERÄÄMINEN HERÄÄVÄN RADAN ULKOPUOLELLA

15.1   TILANTEET

Kuljettajan on herätettävä juna, ja vetoyksikkö on valmiustilassa.

15.2   SÄÄNNÖT

Veturilaitteen niin kehottaessa kuljettaja

 syöttää tai syöttää uudelleen kuljettajatunnuksen ja junan numeron tai pyytää niille uuden kelpuutuksen

 valitsee kansallisten sääntöjen mukaisen oikean ERTMS/ETCS-tason

 syöttää, syöttää uudelleen tai validoi uudelleen radiosuojastuskeskuksen tunnuksen ja/tai puhelinnumeron kansallisten sääntöjen mukaisesti.

15.2.1   VETOYKSIKÖN ON KULJETTAVA JUNANA

Kuljettajan on

 syötettävä junan tiedot (sääntö ”Tietojen syöttäminen”),

 valittava vaihtoehto ”Start”.

15.2.1.1   Tasolla 0

Järjestelmä pyytää kuittaamaan UN-viestin.

Käyttöliittymässä näkyy seuraava viesti:

”Ack UN”.

Kuljettajan on reagoitava kuljettajan käyttöliittymässä näkyvien ohjeiden mukaisesti (sääntö ”Reagointi käyttöliittymän toimintoihin / merkinantojärjestelmän opasteisiin”).

15.2.1.2   Tasolla 1

Järjestelmä pyytää kuittaamaan SR-viestin.

Käyttöliittymässä näkyy seuraava viesti:

”Ack SR”.

Kuljettajan on reagoitava kuljettajan käyttöliittymässä näkyvien ohjeiden mukaisesti (sääntö ”Reagointi käyttöliittymän toimintoihin / merkinantojärjestelmän opasteisiin”).

15.2.1.3   Tasolla 2

Kun käyttöliittymässä näkyy seuraava viesti:

”No radio connection with RBC”,

kuljettajan on tarkistettava radiosuojastuskeskuksen tunnus ja puhelinnumero ja korjattava ne tarvittaessa.

a)   Radioyhteys on syntynyt

a1)   Järjestelmä antaa ajoluvan:

Kuljettajan on reagoitava kuljettajan käyttöliittymässä näkyvien ohjeiden mukaisesti (sääntö ”Reagointi käyttöliittymän toimintoihin / merkinantojärjestelmän opasteisiin”).

a2)   Järjestelmä pyytää kuittaamaan SR-viestin:

Käyttöliittymässä näkyy seuraava viesti:

”Ack SR”.

Ennen viestin kuittaamista kuljettajan on

 saatava opastimia hoitavalta henkilöltä lupa lähteä liikkeelle manuaalitilassa ERTMS:n kirjallisella ilmoituksella 01

 tarkastettava, että kirjallinen ilmoitus koskee hänen junaansa ja nykyistä sijaintiaan.

Ennen kuin antaa kuljettajalle luvan lähteä liikkeelle manuaalitilassa, opastimia hoitavan henkilön on varmistauduttava seuraavista asioista, jotka koskevat rataa nyt ohitettavasta merkkitaulusta seuraavaan:

 hänen on tarkistettava, että kaikki reitin ehdot on täytetty kansallisten sääntöjen mukaisesti

 hänen on tarkistettava, onko reitillä nopeusrajoituksia, jotka ovat alhaisempia kuin manuaalitilassa ajettaessa sallittu nopeus, ja sisällytettävä tieto niistä ERTMS:n kirjalliseen ilmoitukseen 01,

 tarkistettava, onko reitille tarpeen antaa muita rajoituksia ja/tai ohjeita ja sisällytettävä ne ERTMS:n kirjalliseen ilmoitukseen 01.

Opastimia hoitavan henkilön on annettava ERTMS:n kirjallinen ilmoitus 01.

Kuljettajan on reagoitava kuljettajan käyttöliittymässä näkyvien ohjeiden mukaisesti (sääntö ”Reagointi käyttöliittymän toimintoihin / merkinantojärjestelmän opasteisiin”).

Jos juna ei ole lähellä ensimmäistä merkkitaulua, jonka juna saavuttaa, kuljettajan on pysähdyttävä ennen sitä varmistaakseen, että kirjallinen ilmoitus viittaa juuri siihen.

b)   Radioyhteyttä ei ole syntynyt.

Jos radioyhteyttä radiosuojastuskeskukseen ei voida uudelleen saada ja junaa on siirrettävä, opastimia hoitavan henkilön on annettava kuljettajalle lupa ajaa junakulkutien päätekohdan ohi (sääntö ”Luvalla tapahtuva junakulkutien päätekohdan ohitus”). Tässä nimenomaisessa tapauksessa opastimia hoitava henkilö ei saa kieltää kuljettajaa ajamasta varoen manuaalitilassa.

15.2.1.4    STM-tasolla

Järjestelmä pyytää kuittaamaan STM...-viestin.

Käyttöliittymässä näkyy seuraava viesti:

”Ack STM …”

Kuljettajan on noudatettava kansallisia sääntöjä.

15.2.2   VETOYKSIKÖN ON TOIMITTAVA SH-TILASSA

Kuljettajan on valmistauduttava vaihtotyöhön (sääntö ”Vaihtoliikkeiden tekeminen SH-tilassa”).

15.2.3   VETOYKSIKÖN ON TOIMITTAVA KAHDENAJOSSA

Kuljettajan on valmistauduttava kahdenajoon (sääntö ”Junan valmistelu kahdenajona”).

16.   JUNAN VALMISTELU AVUSTAVANA KAHDENAJONA

16.1   TILANTEET

Toisena oleva veturi ja juna on jo kytketty, ja toisena olevan veturin ERTMS-ETCS-laitteet ovat valmiina SB-tilaan siirtymiseksi.

16.2   SÄÄNNÖT

Jätetty tarkoituksellisesti tyhjäksi.

17.   JUNAN PÄÄTTÄMINEN AVUSTAMISEN JÄLKEEN

17.1   TILANTEET

Avustava vetoyksikkö on irrotettava junasta.

17.2   SÄÄNNÖT

Jätetty tarkoituksellisesti tyhjäksi.

18.   TASOJEN 1 JA 2 VÄLISEN SIIRTYMÄKOHDAN OHITTAMINEN HÄIRIÖ- JA VAJAATOIMINTATILASSA

18.1   TILANTEET

Radioyhteyttä ei saada saavuttaessa tason 2 alueelle.

Siirtymistä ei tapahdu, kun siirtymäkohta ohitetaan.

18.2   SÄÄNNÖT

18.2.1   RADIOYHTEYTTÄ EI SAADA

Kun käyttöliittymässä näkyy seuraava viesti:

”No radio connection with RBC”,

kuljettajan on tarkistettava radiosuojastuskeskuksen tunnus ja puhelinnumero ja korjattava ne tarvittaessa.

Jos radioyhteyttä radiosuojastuskeskukseen ei voida saada ja junaa on siirrettävä, opastimia hoitavan henkilön on annettava kuljettajalle lupa ajaa junakulkutien päätekohdan ohi (sääntö ”Luvalla tapahtuva junakulkutien päätekohdan ohitus”).

18.2.2   SIIRTYMISTÄ EI TAPAHDU, KUN SIIRTYMÄKOHTA OHITETAAN

18.2.2.1   Jos junan hätäjarru on lauennut

Kuljettajan ja opastimia hoitavan henkilön on reagoitava tarvittavalla tavalla hätäjarrun laukeamista koskevaan viestiin (sääntö ”Toimet hätäjarrun lauettua”).

Junan ollessa pysähdyksissä kuljettajan on

 tarkistettava, mikä taso tulee valita

 vaihdettava tasoa

 lähdettävä uudelleen liikkeelle käyttöliittymässä näkyvien ohjeiden mukaisesti (sääntö ”Reagointi käyttöliittymän toimintoihin / merkinantojärjestelmän opasteisiin”).

18.2.2.2   Manuaalitilassa ollessa

Kuljettajan on

 pysäytettävä juna

 noudatettava 2.2.3 kohdan ohjeita.

18.2.2.3   Kaikissa muissa tapauksissa

Kuljettajan on

 ilmoitettava asiasta opastimia hoitavalle henkilölle

 junan pysähdyksissä ollessa tarkistettava, mikä taso tulee valita

 vaihdettava tasoa

 lähdettävä uudelleen liikkeelle käyttöliittymässä näkyvien ohjeiden mukaisesti (sääntö ”Reagointi käyttöliittymän toimintoihin / merkinantojärjestelmän opasteisiin”).

19.   SUUNNITELMAAN KUULUMATTOMIEN TILAPÄISTEN NOPEUSRAJOITUSTEN HOITAMINEN

19.1   TILANTEET

Suunnitelmaan kuulumaton tilapäinen nopeusrajoitus on hoidettava.

19.2   SÄÄNNÖT

Kun opasteita hoitava henkilö saa tiedon, että tilapäinen nopeusrajoitus on tarpeen, hänen on

 pysäytettävä tällä rataosuudella jo olevat junat

 estettävä muita junia pääsemästä tälle rataosuudelle.

Ennen kuin antaa junalle reitin kyseiselle rataosuudelle, opasteita hoitavan henkilön on annettava kuljettajalle suunnitelmasta poikkeava tilapäinen nopeusrajoitus seuraavasti:

 niiden junien osalta, joiden hätäjarru on lauennut, opastimia hoitavan henkilön ja kuljettajan on reagoitava tarvittavalla tavalla hätäjarrun laukeamista koskevaan viestiin (sääntö ”Toimet hätäjarrun lauettua”) ja noudatettava nopeusrajoituksia.

 muiden junien osalta opastimia hoitavan henkilön on velvoitettava kuljettajat noudattamaan rajoituksia ERTMS:n kirjallisen ilmoituksen 05 avulla.

Kuljettajan on noudatettava tilapäistä nopeusrajoitusta siihen saakka, jun junan peräpää on ohittanut nopeusrajoituksen päättymiskohdan.

Opastimia hoitavan henkilön on käytettävä näitä toimia siihen saakka, kunnes tilapäisen nopeusrajoituksen hallinta siirtyy ERTMS-järjestelmälle.

20.   LUVALLA TAPAHTUVA JUNAKULKUTIEN PÄÄTEKOHDAN OHITUS

20.1   TILANTEET

On tarpeen antaa lupa junakulkutien päätekohdan ohittamiseen.

20.2   SÄÄNNÖT

Jos kuljettaja ei määräaikaan mennessä ole saanut ajolupaa, hänen on otettava yhteyttä opastimia hoitavaan henkilöön selvittääkseen syyn siihen.

Kuljettaja ei saa käyttää ohitustoimintoa, ennen kuin saa luvan opastimia hoitavalta henkilöltä.

Ennen kuin antaa kuljettajalle luvan lähteä liikkeelle manuaalitilassa tai ylittää junakulkutien päätekohta ERTMS:n kirjallisella ilmoituksella 01, opastimia hoitavan henkilön on

 tarkistettava, että kaikki reitin ehdot on täytetty kansallisten sääntöjen mukaisesti

 varmistuttuaan kansallisten sääntöjen mukaisesti siitä, että rata on vapaa, vapautettava kuljettaja velvoitteesta ajaa varoen lisäämällä kohtaan ”Additional Instructions” sanat: ”is exempted from running on sight” manuaalitilassa

 tarkistettava, onko reitillä nopeusrajoituksia, jotka ovat alhaisempia kuin manuaalitilassa ajettaessa sallittu nopeus, ja sisällytettävä tieto niistä ERTMS:n kirjalliseen ilmoitukseen 01,

 tarkistettava, onko reitille tarpeen antaa muita rajoituksia ja/tai ohjeita ja sisällytettävä ne ERTMS:n kirjalliseen ilmoitukseen 01.

Junakulkutien päätekohdan ohittamiseksi kuljettajan on

 saatava opastimia hoitavalta henkilöltä ERTMS:n kirjallinen ilmoitus 01

 tarkastettava, että kirjallinen ilmoitus koskee hänen junaansa ja sen nykyistä sijaintia

 tarkistettava pienin nopeusrajoitus

 

 aikataulusta/reittikirjasta

 pysyvien ja tilapäisten nopeusrajoitusten luettelosta

 kirjallisesta ilmoituksesta

 suurimmasta manuaalitilalle sallitusta nopeudesta

 käytettävä ohitustoimintoa ja noudatettava ohjeita, jotka on annettu ERTMS:n kirjallisessa ilmoituksessa 01

 lähdettävä uudelleen liikkeelle käyttöliittymässä näkyvien ohjeiden mukaisesti (sääntö ”Reagointi käyttöliittymän toimintoihin / merkinantojärjestelmän opasteisiin”).

21.   RADIOYHTEYDEN PUUTTEEN HALLITSEMINEN

21.1   TILANTEET

Radioyhteys katoaa alueella, jota ei tiedetä katvealueeksi.

21.2   SÄÄNNÖT

Kun käyttöliittymässä näkyy seuraava kuvake:

(punainen)

kuljettajan on ilmoittauduttava opastimia hoitavalle henkilölle.

Jos junaa on siirrettävä, opastimia hoitavan henkilön on annettava kuljettajalle lupa ajaa junakulkutien päätekohdan ohi (sääntö ”Luvalla tapahtuva junakulkutien päätekohdan ohitus”).

22.   TOIMET HÄTÄTILANTEESSA

22.1   TILANTEET

Syntyy hätätilanne.

22.2   SÄÄNNÖT

22.2.1   JUNIEN SUOJELEMINEN

Kun kuljettaja havaitsee hätätilanteen, hänen on tehtävä kaikki tarvittava välttääkseen tai vähentääkseen tilanteen aiheuttamaa haittaa ja ilmoitettava asiasta mahdollisimman pian opastimia hoitavalle henkilölle.

Kuljettajan on noudatettava kansallisia sääntöjä.

Kun opastimia hoitavalle henkilölle on ilmoitettu hätätilanteesta, hänen on välittömästi suojeltava vaarassa olevia junia

 tasolla 1 noudattamalla kansallisia sääntöjä

 tasolla 2 lähettämällä hätäpysähdysmääräyksen; määräystä ei saa kumota, ennen kuin junat ovat jälleen valmiit lähtemään liikkeelle.

Opastimia hoitavan henkilön on pysäytettävä kaikki vaara-aluetta lähestyvät junat ja varoitettava niitä.

Opastimia hoitavan henkilön on ilmoitettava asiasta kaikille kyseeseen tuleville kuljettajille mahdollisimman pian.

22.2.2   JUNIEN LÄHTEMINEN UUDELLEEN LIIKKEELLE

Kansallisten sääntöjen mukaan opastimia hoitavan henkilön on päätettävä

 milloin junille voidaan antaa ajolupa

 tarvitaanko junan kulkua koskevia ohjeita ja/tai rajoituksia.

Hätäjarruja käyttäneiden junien lähettämiseksi uudelleen liikkeelle opastimia hoitavan henkilön ja kuljettajan on reagoitava tarvittavalla tavalla hätäjarrun laukeamista koskevaan viestiin (sääntö ”Toimet hätäjarrun lauettua”). Tasoa 2 noudattavien junien kohdalla hätäpysäytysmääräys on kumottava.

Opastimia hoitavan henkilön on annettava tarvittavat junan kulkua koskevat ohjeet ja/tai rajoitukset kansallisten sääntöjen mukaisesti

 junille, joiden hätäjarru on lauennut, ERTMS:n kirjallisella ilmoituksella 02,

 muille junille ERTMS:n kirjallisella ilmoituksella 05,

Hänen on erityisesti pyydettävä kuljettajaa tarkastamaan osa rataa.

Kuljettajan on noudatettava kirjallista ilmoitusta ja ilmoitettava pyynnöstä havaintonsa poistuttuaan hätätilanteen vaikutusalueelta.

22.2.3   VAIHTOLIIKKEIDEN TURVAAMINEN JA UUDELLEEN ALOITTAMINEN

Opastimia hoitavan henkilön ja kuljettajan on noudatettava kansallisia sääntöjä.

23.   JUNAN AJOLUVAN KUMOAMINEN

23.1   TILANTEET

Opastimia hoitava henkilö päättää tehdä uusia liikennejärjestelyjä.

23.2   SÄÄNNÖT

23.2.1   TASOLLA 1

Junan ajoluvan kumoamiseksi opastimia hoitavan henkilön on noudatettava kansallisia sääntöjä.

Jos kansallisissa säännöissä määrätään, että junan on ennen liikennejärjestelyjä oltava pysähdyksissä, opastimia hoitavan henkilön on määrättävä kuljettaja pysymään pysähdyksissä ERTMS:n kirjallisella ilmoituksella 03.

Opastimia hoitavan henkilön on annettava kuljettajalle lupa lähteä uudelleen liikkeelle ERTMS:n kirjallisella ilmoituksella 04.

Kuljettajan on ajettava varoen seuraavalle opastimelle saakka.

23.2.2   TASOLLA 2

Mikäli mahdollista, opastimia hoitavan henkilön on kumottava ajolupa käyttäen yhteistoimin tapahtuvaa ajoluvan lyhentämistä.

Kaikissa muissa tapauksissa opastimia hoitavan henkilön ja kuljettajan on noudatettava kansallisia sääntöjä.

Jos kansallisissa säännöissä määrätään, että junan on ennen liikennejärjestelyjä oltava pysähdyksissä, opastimia hoitavan henkilön on määrättävä kuljettaja pysymään pysähdyksissä ERTMS:n kirjallisella ilmoituksella 03.

Opastimia hoitavan henkilön on annettava kuljettajalle lupa lähteä uudelleen liikkeelle ERTMS:n kirjallisella ilmoituksella 04.

24.   TOIMET HÄTÄJARRUN LAUETTUA

24.1   TILANTEET

Junan hätäjarru tai vaihtoliike on lauennut.

24.2   SÄÄNNÖT

Kun hätäjarru laukeaa, kuljettajan on oletettava vaaran uhkaavan, ja hänen on tehtävä kaikki tarvittava välttääkseen tai vähentääkseen tilanteen aiheuttamaa haittaa. Tähän saattaa sisältyä junan ajaminen taaksepäin kansallisten sääntöjen mukaisesti.

Ajaakseen junaa taaksepäin kuljettajan on kuitattava tekstiviesti ”ACK TRAIN TRIP” ja vapautettava hätäjarru.

Ajettuaan junaa taaksepäin heti sen pysähdyttyä kuljettajan on otettava yhteyttä opastimia hoitavaan henkilöön ja kerrottava tälle tilanteesta.

Kaikissa muissa tilanteissa, kun kuljettaja näkee junan seistessä käyttöliittymässä seuraavan tekstiviestin:

”Ack train trip”,

hänen on kuitattava hätäjarrun laukeamisesta kertova viesti ja otettava yhteyttä opastimia hoitavaan henkilöön.

Kuljettaja saa hätäjarrun laukeamisen jälkeen lähteä uudelleen liikkeelle vasta, kun hän on saanut siihen luvan opastimia hoitavalta henkilöltä.

Ennen kuin antaa kuljettajalle luvan jatkaa hätäjarrun laukeamisen jälkeen ERTMS:n kirjallisella ilmoituksella 02, opastimia hoitavan henkilön on

 tarkistettava, että kaikki reitin ehdot on täytetty kansallisten sääntöjen mukaisesti

 varmistuttuaan kansallisten sääntöjen mukaisesti siitä, että rata on vapaa, vapautettava kuljettaja velvoitteesta ajaa varoen lisäämällä kohtaan ”Additional Instructions” sanat: ”is exempted from running on sight” manuaalitilassa

 tarkistettava, onko reitillä nopeusrajoituksia, jotka ovat alhaisempia kuin manuaalitilassa ajettaessa sallittu nopeus, ja sisällytettävä tieto niistä ERTMS:n kirjalliseen ilmoitukseen 02

 tarkistettava, onko reitille tarpeen antaa muita rajoituksia ja/tai ohjeita ja sisällytettävä ne ERTMS:n kirjalliseen ilmoitukseen 02.

Voidakseen jatkaa matkaa kuljettajan on

 saatava ERTMS:n kirjallinen ilmoitus02 kaikkine opastimia hoitavan henkilön antamine lisäohjeineen

 tarkastettava, että kirjallinen ilmoitus koskee hänen junaansa/vaihtoliikettään ja sen nykyistä sijaintia

 valittava tehtävän mukaan liikkeellelähtö- tai vaihtoliikeohitustoiminto ja noudatettava ohjeita, jotka on annettu ERTMS:n kirjallisessa ilmoituksessa 02

 lähdettävä uudelleen liikkeelle käyttöliittymässä näkyvien ohjeiden mukaisesti (sääntö ”Reagointi käyttöliittymän toimintoihin / merkinantojärjestelmän opasteisiin”).

25.   TOIMINTA SOPIMATTOMAN REITIN TAPAUKSESSA

25.1   TILANTEET

On havaittu, että liikkuvan kaluston ominaisuudet eivät ole radan vaatimusten mukaiset.

25.2   SÄÄNNÖT

Kun kuljettaja näkee käyttöliittymässä seuraavan tekstiviestin:

”Route unsuitable”,

hänen on

 pysäytettävä juna ja ilmoitettava opastimia hoitavalle henkilölle saaneensa ilmoituksen reitin sopimattomuudesta

 tarkistettava, että arvot ovat junan ominaisuuksien mukaiset, ja korjattava niitä tarvittaessa.

Kuljettaja ei saa käyttää sopimattoman reitin ohitustoimintoa, ennen kuin saa luvan opastimia hoitavalta henkilöltä.

25.2.1   SOPIMATTOMUUDEN SYY VOIDAAN POISTAA

Jos kansalliset säännöt sen sallivat, opastimia hoitavan henkilön on annettava kuljettajalle lupa ohittaa reitin sopimattomuudesta kertova ilmoitus ERTMS:n kirjallisella ilmoituksella 06, joka sisältää kaikki tarvittavat lisäohjeet.

Kuljettajan on ohitettava reitin sopimattomuudesta kertova ilmoitus, kun hän on saanut opastimia hoitavalta henkilöltä ERTMS:n kirjallisen ilmoituksen 06.

25.2.2   SOPIMATTOMUUDEN SYYTÄ EI VOIDA POISTAA

Opastimia hoitavan henkilön ja kuljettajan on noudatettava kansallisia sääntöjä.

26.   SIIRTYMINEN ASEMALLA OLEVALLE VARATULLE RARAOSUUDELLE

26.1   TILANTEET

On välttämätöntä saapua asemalla käyttäen rataosuutta, joka on varattu jostain seuraavista syistä:

 laiturin käyttö yhdessä toisen junan kanssa

 junien kytkeminen yhteen.

26.2   SÄÄNNÖT

Kun junan on päästävä varatulle radalle, opastimia hoitavan henkilön on

 varmistettava, että sillä ensin ollut juna on pysähdyksissä, ja tasolla 2 varmistettava, että ensimmäisen junan ajolupa on kumottu (sääntö ”Junan ajoluvan kumoaminen”)

 annettava reitti junalle, jonka on tarkoitus saapua varatulle radalle.

Varatulla radalle saapumassa olevan junan kuljettajan on reagoitava kuljettajan käyttöliittymässä näkyvien ohjeiden mukaisesti (sääntö ”Reagointi käyttöliittymän toimintoihin / merkinantojärjestelmän opasteisiin”) ja noudatettava annettuja ohjeita.

Jos liike ei ollut suunniteltu, opastimia hoitavan henkilön on ennen reitin antamista ilmoitettava tilanteesta molempien junien kuljettajille kansallisten sääntöjen mukaisesti.

27.   HÄTÄPERUUTUS

27.1   TILANTEET

Hätätilanne vaatii junan ajamista vastakkaiseen suuntaan hätäperuutusalueella.

27.2   SÄÄNNÖT

Kun junaa on hätäperuutettava kansallisten sääntöjen mukaisesti, kuljettajan on

 kuitattava seuraava tekstiviesti:

 ”Ack RV”

 hätäperuutettava junaa.

Kuljettajan on ilmoittauduttava opastimia hoitavalle henkilölle heti, kun juna on lopettanut hätäperuutuksen ja on pysähdyksissä.




LIITE A2

ERTMS/GSM-R-KÄYTTÖSÄÄNNÖT

Nämä säännöt kertovat, kuinka käyttöhenkilöstön odotetaan käyttävän GSM-R:ään liittyviä laitteita.

Tämä kohta on vielä avoin kysymys, ja se tullaan määrittelemään tämän YTE:n tulevassa versiossa.




LIITE B

MUITA UUSIEN RAKENTEELLISTEN OSAJÄRJESTELMIEN YHDENMUKAISEN KÄYTÖN MAHDOLLISTAVIA SÄÄNTÖJÄ:

(ks. 4.4 kohta)

Tämä liite kehittyy ajan kuluessa, ja sitä tullaan säännöllisesti uusimaan ja päivittämään.

Tyypillisesti tämä liite sisältää sääntöjä ja menettelyjä, joita on tarkoitus käyttää samalla tavoin koko Euroopan laajuisessa rautatiejärjestelmässä ja erityisesti tavanomaisissa rautatieverkoissa ja joita ei tällä hetkellä käsitellä tämän YTE:n 4 luvussa. On myös todennäköistä, että joitain 4 luvun ja siihen liittyvien liitteiden osia yhdistetään tähän liitteeseen.

A.   Yleistä

Varattu

B.   Henkilöstön turvallisuus ja muut turvallisuusasiat

Varattu

C.   Operatiivinen liitäntä ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden kanssa

C1   Hiekoitus

Hiekoittaminen on tehokas tapa lisätä pyörien ja kiskojen välistä kitkaa jarrutuksen ja liikkeellelähdön tehostamiseksi erityisesti epäsuotuisassa säässä.

Hiekan kerääntyminen kiskojen päälle voi kuitenkin aiheuttaa joukon erityisesti raidevirtapiirien aktivointiin sekä vaihteiden ja risteysten tehokkaaseen toimintaan liittyviä ongelmia.

Kuljettajan on aina voitava hiekoittaa, mutta sitä on mahdollisuuksien mukaan vältettävä

 vaihteiden ja risteysten alueella

 jarrutettaessa nopeudesta alle 20 km/h.

Nämä rajoitukset eivät kuitenkaan päde, jos on olemassa mahdollisuus, että vaarasta kertova opastin ohitetaan, tai muun vakavan tilanteen vaara ja hiekoittaminen lisäisi kitkaa.

 junan seistessä paikoillaan. Poikkeuksena tähän on tilanne, jossa juna on lähdössä ja on tarpeen kokeilla vetoyksikön hiekoituslaitteen toimintaa. (Kokeileminen pitäisi yleensä tehdä alueilla, jotka on ratarekisterissä erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen).

C2   Kuumakäynti-ilmaisinten aktivointi

Varattu

D.   Junan kulku

D1  Normaaliolot

D2  Häiriö- ja vajaatoimintatila

Varattu

E.   Poikkeamat, vaaratilanteet ja onnettomuudet

Varattu




LIITE C

TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄN VIESTINNÄN MENETELMÄT

Johdanto

Tässä asiakirjassa määritellään ohjauskeskuksen ja junan sekä junan ja ohjauskeskuksen välistä turvallisuuteen liittyvää viestintää koskevat säännöt, joita sovelletaan niihin tietoihin, joita lähetetään tai vaihdetaan turvallisuuden kannalta kriittisissä tilanteissa yhteentoimivassa verkossa, ja joiden avulla erityisesti

 määritetään turvallisuuteen liittyvien viestien luonne ja rakenne

 määritetään ääniviestintään liittyvä metodologia.

Tämän liitteen pohjalta

 rataverkon haltija voi laatia viestit ja lomakekirjat. Nämä elementit osoitetaan pääasiallisesti rautatieyritykselle samanaikaisesti kun säännöt ja määräykset toimitetaan saataville.

 rataverkon haltijat ja rautatieyritys voivat laatia asiakirjat henkilöstöään varten (lomakekirjat), ohjeet kulunvalvonnasta vastaavaa henkilökuntaa varten ja liitteen 1 kuljettajan sääntökirjaan (Viestintämenettelyjen käsikirja).

Lomakkeiden käyttö ja rakenne saattavat vaihdella. Tiettyjen riskien yhteydessä on asianmukaista käyttää lomakkeita, toisten taas ei.

Kunkin riskin kohdalla rataverkon haltijan on direktiivin 2004/49/EY 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti päätettävä, onko lomakkeen käyttäminen asianmukaista. Lomaketta tulee käyttää vain, jos sen turvallisuutta lisäävä ja toimintaa parantava vaikutus on suurempi kuin näille tekijöille aiheutuva haitta.

Rataverkon haltijoiden on käytettävä viestintäprotokollassaan muodollista rakennetta, joka noudattaa jotain seuraavista kolmesta kategoriasta:

 kiireelliset suulliset (hätä)viestit

 kirjalliset ilmoitukset

 toimintaan liittyvät lisäviestit.

Näiden viestien kurinalaista välittämistä varten on kehitetty viestintämetodologia.

1   VIESTINTÄMETODOLOGIA

1.1   METODOLOGIAN ELEMENTIT JA PERIAATTEET

1.1.1    MENETTELYISSÄ KÄYTETTÄVÄ STANDARDITERMINOLOGIA

1.1.1.1   Puheenvuoron siirtomenettely

Termi, jota käytetään siirrettäessä puheenvuoro toiselle osapuolelle:

kuuntelen

1.1.1.2   Viestien vastaanottomenettely

 vastaanotettaessa suora viesti

 Termi, jota käytetään vahvistamaan, että lähetetty viesti on vastaanotettu:

 
vastaanotettu

 Termi, jota käytetään, kun viesti pitää toistaa kuuluvuuden ollessa heikko tai ymmärrettäessä viesti väärin:

 
sano uudelleen (+ puhu hitaasti)

 vastaanotettaessa perässä toistettu viesti

 Termit, joita käytetään tarkistettaessa, vastaako perässä toistettu viesti täsmälleen lähetettyä viestiä:

 
oikein

 vai ei:

 
virhe (+ sanon uudelleen)

1.1.1.3   Viestiyhteyden katkaisumenettely

 jos viesti on päättynyt:

 
loppu

 jos katkos on tilapäinen eikä katkaise yhteyttä

 Termi, jota käytetään, kun halutaan toisen osapuolen jäävän odottamaan:

 
odota

 jos katkos on tilapäinen, mutta yhteys katkaistaan

 Termi, jota käytetään kerrottaessa toiselle osapuolelle, että viestiyhteys katkaistaan mutta viestintää jatketaan myöhemmin:

 
Soitan uudelleen

1.1.1.4   Kirjallisen ilmoituksen peruuttaminen

Termi, jota käytetään peruuttamaan käynnissä oleva kirjallisen ilmoituksen menettely:

peruuta menettely …

Jos viestiä täytyy myöhemmin jatkaa, menettely täytyy toistaa alusta.

1.1.2   VIRHE- TAI VÄÄRINYMMÄRRYSTILANTEESSA SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

Jotta mahdolliset virheet voitaisiin korjata viestiyhteyden aikana, on sovellettava seuraavia sääntöjä:

1.1.2.1   Virheet

  virhe lähetyksen aikana

 Kun lähettäjä itse huomaa lähetysvirheen, hänen täytyy pyytää peruutusta lähettämällä seuraava menettelytapaviesti:

 
virhe (+ valmistele uusi lomake …)

 tai:

 
virhe + sanon uudelleen

 ja lähettää sitten alkuperäinen viesti uudelleen.

  virhe perässä toistamisen aikana

 Kun lähettäjä havaitsee virheen, kun viestiä ollaan toistamassa hänelle, hänen tulee lähettää seuraavat menettelytapaviestit:

 
virhe + sanon uudelleen

 ja lähettää alkuperäinen viesti uudelleen.

1.1.2.2   Väärinkäsitys

Jos jompikumpi osapuolista ymmärtää viestin väärin, hänen täytyy pyytää toista osapuolta toistamaan viesti käyttämällä seuraavaa tekstiä:

sano uudelleen (+ puhu hitaasti)

1.1.3   SANOJEN, LUKUJEN, AJAN, ETÄISYYDEN, NOPEUDEN JA PÄIVÄMÄÄRÄN ESITYSSÄÄNNÖT

Viestien ymmärtämisen ja ilmaisemisen helpottamiseksi eri tilanteissa jokainen termi täytyy lausua hitaasti ja oikein, ja sellaiset sanat tai nimet ja luvut täytyy tavata, jotka voi helposti ymmärtää väärin. Esimerkkejä tästä ovat opastimien tai vaihteiden tunnukset.

Seuraavia tavaamissääntöjä tulee soveltaa:

1.1.3.1   Sanojen ja kirjainryhmien tavaaminen

Tulee käyttää kansainvälistä foneettista aakkostoa (International Phonetic Alphabet).



A Alpha

B Bravo

C Charlie

D Delta

E Echo

F Foxtrot

G Golf

H Hotel

I India

J Juliet

K Kilo

L Lima

M Mike

N November

O Oscar

P Papa

Q Quebec

R Romeo

S Sierra

T Tango

U Uniform

V Victor

W Whisky

X X-ray

Y Yankee

Z Zulu

Esimerkki:

Vaihde A B = vaihde alpha-bravo.

Opastin numero KX 835 = opastin Kilo X-Ray kahdeksan kolme viisi.

Rataverkon haltija voi lisätä kirjaimia ja niitä vastaavia foneettisia lausumisohjeita, jos rataverkon haltijan käyttämät operointikielet sitä edellyttävät.

Rautatieyritys voi laatia lisää ääntämisohjeita, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.

1.1.3.2   Lukujen ilmaiseminen

Luvut tulee lausua numero kerrallaan.



0

1

2

3

4

Nolla

Yksi

Kaksi

Kolme

Neljä

5

6

7

8

9

Viisi

Kuusi

Seitsemän

Kahdeksan

Yhdeksän

Esimerkki: juna 2 183 = juna kaksi-yksi-kahdeksan-kolme.

Desimaalien ilmaisemisessa tulee käyttää pilkku-sanaa.

Esimerkki: 12,50 = yksi-kaksi-pilkku-viisi-nolla

1.1.3.3   Ajan ilmaiseminen

Aika ilmaistaan paikallisen ajan mukaan samalla tavalla kuin tavallisessa kielenkäytössä.

Esimerkki: kello 10.52 = kymmenen viisikymmentäkaksi.

Vaikka edellä esitetty onkin perusperiaate, tarvittaessa ajan voi lausua numero kerrallaan (kello yksi nolla viisi kaksi).

1.1.3.4   Etäisyyksien ja nopeuksien ilmaiseminen

Etäisyydet tulee ilmaista kilometreinä ja nopeudet kilometreinä tunnissa.

Maileja voi käyttää, jos kyseistä yksikköä käytetään asianomaisessa rataverkosssa.

1.1.3.5   Päivämäärien ilmaiseminen

Päivämäärät tulee ilmaista tavalliseen tapaan.

Esimerkki: 10. joulukuuta

1.2   VIESTINNÄN RAKENNE

Turvallisuuteen liittyvissä ääniviesteissä tulee olla periaatteessa kaksi seuraavaa vaihetta:

 tunnistaminen ja pyyntö ohjeiden saamiseksi

 itse viestin lähettäminen ja lähetyksen päättäminen.

Ensimmäistä vaihetta voi lyhentää tai sen voi ohittaa kokonaan, jos kyseessä on kiireellinen hätäviesti.

1.2.1   TUNNISTAMISTA JA OHJEPYYNTÖJÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

Jotta osapuolet pystyisivät tunnistamaan toisensa, määrittämään toimintatilanteen ja lähettämään menettelyohjeita, tulee soveltaa seuraavia sääntöjä:

1.2.1.1   Tunnistaminen

On hyvin tärkeää, että viestinnän osapuolet ilmoittavat henkilöllisyytensä ennen jokaista viestintää, paitsi jos kyseessä on äärimmäisen kiireellinen turvallisuuteen liittyvä viesti. Paitsi että se on kohteliasta, tärkeämpää on se, että näin saadaan varmuus siitä, että junan kulunvalvontaa hoitavalla henkilöllä todella on yhteys oikean junan kuljettajaan, ja kuljettaja tietää puhuvansa oikean jkv-keskuksen kanssa. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun viestintä tapahtuu paikassa, jossa eri viestintäalueilla on päällekkäisyyttä.

Tätä periaatetta sovelletaan myös lähetyskatkoksen jälkeen.

Eri osapuolten tulee käyttää tähän tarkoitukseen seuraavia viestejä.

 junan kulkuluvat antavan henkilöstön viesti:

 

juna …

(numero)

tämä on … jkv

(nimi)

 kuljettajan viesti:

 

… jkv

(nimi)

tämä on juna …

(numero)

On huomattava, että tunnistamista voi seurata lisätiedotusviesti, jossa annetaan kulkulupia antavalle henkilöstölle tarpeeksi yksityiskohtaisia tietoja tilanteesta, jotta he voivat tarkasti valita menettelyn, jota kuljettaja voidaan vaatia seuraavaksi noudattamaan.

1.2.1.2   Pyyntö ohjeiden saamiseksi

Ennen kuin kirjallista ilmoitusta edellyttävää menettelyä voidaan soveltaa, on ensin pyydettävä ohjeita.

Ohjeita pyydettäessä tulee käyttää seuraavia termejä:

valmistele menettely

1.2.2   KIRJALLISTEN ILMOITUSTEN JA SUULLISTEN VIESTIEN LÄHETTÄMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

1.2.2.1   Kiireelliset turvallisuuteen liittyvät viestit

Kiireellisen ja pakottavan luonteensa vuoksi näitä viestejä koskevat seuraavat seikat:

 niitä voi lähettää tai vastaanottaa junan kulkiessa

 niiden tunnistamisosa voidaan ohittaa

 ne tulee toistaa

 niiden jälkeen tulee mahdollisimman pian lähettää lisätietoja.

1.2.2.2   Kirjalliset ilmoitukset

Jotta lomakekirjaan sisältyviä menettelytapaviestejä voisi luotettavasti lähettää tai vastaanottaa (junan ollessa pysähdyksissä), tulee noudattaa seuraavia sääntöjä:

1.2.2.2.1   Viestin lähettäminen

Lomakkeen voi täydentää ennen viestin lähettämistä, jotta viestin koko teksti voidaan lähettää kerralla.

1.2.2.2.2   Viestin vastaanottaminen

Viestin vastaanottajan täytyy täyttää lomakekirjasta löytyvä lomake lähettäjän antamien tietojen perusteella.

1.2.2.2.3   Toistaminen

Kaikki lomakekirjasta löytyvät ennalta määritetyt rautatieliikenteen viestit tulee vaatia toistettaviksi perässä. Toistoviestiin tulee sisältyä lomakkeiden harmaassa kentässä näkyvä viesti, takaisin raportoitava osa ja mahdolliset lisä- tai täydentävät tiedot.

1.2.2.2.4   Virheettömän toiston kuittaaminen

Jokaista toistoviestiä tulee seurata viestin lähettäjän antama kuittaus yhtäpitävyydestä tai yhtäpitämättömyydestä.

oikein

tai

virhe + sanon uudelleen

Tämän jälkeen toistetaan alkuperäinen viesti.

1.2.2.2.5   Kuittaus

Jokainen vastaanotettu viesti tulee kuitata positiivisesti tai negatiivisesti seuraavalla tavalla:

vastaanotettu

tai

epäselvä, sano uudelleen (+ puhu hitaasti)

1.2.2.2.6   Jäljitettävyys ja todentaminen

Kaikkien ohjauskeskuksen lähettämien viestien mukana tulee lähettää ainutkertainen tunnistus- tai lupanumero:

 jos viesti koskee sellaista tointa, jolle kuljettajan on saatava erityinen lupa (esimerkiksi opasteen ohittaminen vaaratilanteessa):

 

lupa…

(numero)

 kaikissa muissa tapauksissa (esimerkiksi eteneminen varovasti):

 

viesti…

(numero)

1.2.2.2.7   Takaisin raportoiminen

Jokaista sellaista viestiä, johon sisältyy pyyntö ”raportoida takaisin”, tulee seurata ”raportti”.

1.2.2.3   Lisäviestit

Lisäviestejä koskevat seuraavat vaatimukset:

 niitä tulee edeltää tunnistusmenettely

 niiden tulee olla lyhyitä ja täsmällisiä (aina kun mahdollista, niiden tulee sisältää vain välitettävät tiedot ja tieto siitä, mitä ne koskevat)

 ne tulee toistaa perässä, ja toistettu viesti tulee kuitata oikeaksi tai vääräksi

 niitä voi seurata pyyntö ohjeiden tai lisätietojen saamiseksi

1.2.2.4   Sisällöltään muuttuvat tiedotusviestit

Sisällöltään muuttuvia tiedotusviestejä koskevat seuraavat vaatimukset:

 niitä tulee edeltää tunnistusmenettely

 ne tulee valmistella ennen lähettämistä

 ne tulee toistaa perässä, ja toistettu viesti tulee kuitata oikeaksi tai vääräksi

2   MENETTELYTAPAVIESTIT

2.1   VIESTIEN LUONNE

Menettelytapaviestien avulla lähetetään toimintaohjeita, jotka liittyvät kuljettajan sääntökirjassa esitettyihin tilanteisiin.

Ne sisältävät itse viestin tekstin, joka vastaa tilannetta, ja viestin tunnistusnumeron.

Jos viesti edellyttää, että vastaanottajan on raportoitava takaisin, myös raportin teksti annetaan.

Näissä viesteissä käytetään ennalta määritettyä sanamuotoa, jonka rataverkon haltija on laatinut ”operointikielellään”, ja viestit esitetään joko valmiiksi painetuilla paperilomakkeilla tai tietokoneen tietovälineellä.

2.2   LOMAKKEET

Lomakkeet ovat muodollinen väline menettelytapaviestien välittämiseen. Yleensä nämä viestit liittyvät häiriö- ja vajaatoimintatilanteisiin. Tyypillisiä esimerkkejä ovat kuljettajalle annettava lupa ajaa opastimen tai junakulkutien päätekohdan ohi tai tälle esitettävä vaatimus ajaa alhaisemmalla nopeudella tietyllä alueella tai tutkia rataa. Tällaisia viestejä saatetaan tarvita muissakin tapauksissa.

Niiden tarkoituksena on

 antaa käyttöön yhteinen työasiakirja, jota kulunvalvonnasta vastaava henkilökunta ja kuljettajat käyttävät tosiaikaisesti

 muistuttaa kuljettajaa (erityisesti hänen toimiessaan alueella, jota ei tunne tai jolla ajaa vain harvoin) menettelystä, jota hänen on noudatettava

 mahdollistaa viestinnän jäljitettävyys.

Jotta nämä lomakkeet voidaan tunnistaa, on kehitettävä menettelyyn liittyvä ainutkertainen koodisana tai - numero. Se voisi perustua arvioon siitä, kuinka usein kyseistä lomaketta käytetään. Jos esimerkiksi kaikista kehitettävistä lomakkeista sitä, jota käytetään ohitettaessa opastin tai junakulkutien päätekohta vaaraa osoittavan opasteen tapauksessa, tälle voitaisiin antaa numero 001 jne.

2.3   LOMAKEKIRJA

Kun kaikki käytettävät lomakkeet on laadittu, ne on koottava asiakirjaksi tai tietokonetallenteeksi nimeltään Lomakekirja.

Se on yhteinen asiakirja, jota kuljettaja ja kulkulupia antava henkilöstö käyttävät viestiessään keskenään. Sen vuoksi on tärkeää, että kuljettajan käyttämä kirja on koottu ja numeroitu samalla tavalla kuin kulkulupia antavan henkilöstön käyttämä kirja.

Rataverkon haltija vastaa lomakekirjan ja itse lomakkeiden laatimisesta omalla ”operointikielellään”.

Rautatieyritys voi tehdä lisäyksiä lomakekirjaan sisältyviin lomakkeisiin ja niihin liittyviin tietoihin, jos se katsoo tämän auttavan kuljettajiaan koulutuksen aikana ja itse työssä.

Viestit on aina lähetettävä käyttäen rataverkon haltijan ”operointikieltä”.

Lomakekirjassa on oltava kaksi osaa.

Ensimmäinen osa sisältää seuraavat asiat:

 muistutus lomakekirjan käytöstä

 ohjauskeskukselta peräisin olevien menettelytapalomakkeiden hakemisto

 kuljettajalta peräisin olevien menettelytapalomakkeiden hakemisto, jos sellainen on

 tilanteiden luettelo, jonka ristiviittaukset osoittavat, mitä menettelytapalomaketta tulee käyttää

 sanasto, jossa on lueteltu tilanteet, joita kukin menettelytapalomake koskee

 viestien tavaamissäännöt (foneettinen aakkosto, jne.).

Toinen osa sisältää itse menettelytapalomakkeet.

Lomakekirjaan on otettava mukaan useita esimerkkejä kustakin lomakkeesta, ja suositus on, että osat erotetaan välilehdillä.

Rautatieyritys voi lisätä kuljettajan lomakekirjaan kuhunkin lomakkeeseen ja tarkasteltaviin tilanteisiin liittyviä selitystekstejä.

3   LISÄVIESTIT

Lisäviestejä käytetään seuraavissa tarkoituksissa:

 kuljettaja ilmoittaa kulkulupia antavalle henkilöstölle tai

 kulkulupia antava henkilöstö ilmoittaa kuljettajalle

harvinaisista tilanteista, joiden varalle ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia valmista lomaketta tai jotka liittyvät junan kulkuun taikka junan tai rataverkon tekniseen kuntoon.

Jotta tilanteiden kuvaaminen ja tiedotusviestien muodostaminen olisi helpompaa, saattaa olla hyödyllistä laatia viestiohjeet, rautatieterminologian sanasto, käytettävää liikkuvaa kalustoa kuvaava kaavio ja rataverkon laitteita (esimerkiksi rataa tai ajojohtimia) kuvaava esitys.

3.1   VIESTIEN RAKENNEOHJEET

Nämä viestit voidaan rakentaa seuraavia ohjeita noudattaen:



Viestinnän vaihe

Viestin elementti

Tiedonvälityksen syy

tiedoksi

toimenpiteitä varten

Havainto

Täällä on

Minä näin

Minulle sattui

Minä törmäsin

Sijainti

— radan varrella

…(aseman nimi)

(helposti tunnistettava kohta)

maili-/kilometripylväs…

(numero)

— junaani nähden

moottorivaunu …(numero)

vedettävä vaunu …(numero)

Luonne

— kohde

— henkilö

(ks. sanasto)

Tila

— liikkumaton

seisomassa

makaamassa

kaatuneena

kävelemässä

— liikkuva

juoksemassa

kohti

Sijainti raiteisiin nähden

 

Näitä viestejä voi seurata pyyntö ohjeiden saamiseksi.

Viestien elementit ovat saatavana sekä rautatieyrityksen valitsemalla kielellä että asianomaisten rataverkon haltijoiden operointikielillä.

3.2   RAUTATIETERMINOLOGIAN SANASTO

Rautatieyrityksen on laadittava rautatieterminologian sanasto jokaiselle rautatieverkolle, jolla tämän junat toimivat. Sen on sisällettävä tavallisessa käytössä olevat termit rautatieyrityksen valitsemalla kielellä ja niiden rataverkon haltijoiden ”operointikielillä”, joiden rataverkkoa käytetään.

Sanastossa on oltava kaksi osaa:

 aiheen mukainen termiluettelo

 aakkosellinen termiluettelo.

3.3   LIIKKUVAA KALUSTOA KUVAAVA KAAVIO

Jos rautatieyritys katsoo sen olevan hyödyksi toiminnalleen, on laadittava käytettävää liikkuvaa kalustoa kuvaava kaavio. Siinä on lueteltava ne erilaiset osat, jotka saattavat olla eri rataverkon haltijoiden kanssa tapahtuvan viestinnän aiheina. Sen on sisällettävä vakiotermien yleiset nimitykset rautatieyrityksen valitsemalla kielellä ja niiden rataverkon haltijoiden ”operointikielillä”, joiden rataverkkoa käytetään.

3.4   INFRASTRUKTUURIN LAITTEIDEN (ESIMERKIKSI RADAN TAI AJOJOHTIMIEN) OMINAISUUKSIA KUVAAVA ESITYS

Jos rautatieyritys katsoo sen olevan hyödyksi toiminnalleen, on laadittava ajettavalla reitillä olevien rataverkon laitteiden (esimerkiksi radan tai ajojohtimien) ominaisuuksia kuvaava esitys. Siinä on esitettävä ne erilaiset osat, jotka saattavat olla kyseeseen tulevien rataverkon haltijoiden kanssa tapahtuvan viestinnän aiheina. Sen on sisällettävä vakiotermien yleiset nimitykset rautatieyrityksen valitsemalla kielellä ja niiden rataverkon haltijoiden ”operointikielillä”, joiden rataverkkoa käytetään.

4   SUULLISTEN VIESTIEN TYYPPI JA RAKENNE

4.1   HÄTÄVIESTIT

Hätäviestien tarkoitus on antaa kiireellisiä toimintaohjeita, jotka välittömästi liittyvät rautateiden turvallisuuteen.

Väärinkäsitysten välttämiseksi viestit on aina toistettava.

Tärkeimmät viestit, joita voi lähettää, esitetään jäljempänä luokiteltuina tarpeen mukaan.

Lisäksi rataverkon haltija voi toimintansa tarpeiden mukaan määritellä muita hätäviestejä.

Hätäviestejä voi seurata kirjallinen ilmoitus (ks. 2 alakohta).

Hätäviesteissä käytettävät tyypilliset tekstit on sisällytettävä kuljettajan sääntökirjan liitteeseen 1 (viestintämenettelyjen käsikirja) sekä kulkulupia antavalle henkilöstölle annettavaan dokumentaatioon.

4.2   JOKO JKV-KESKUKSEN TAI KULJETTAJAN LÄHETTÄMÄT VIESTIT

 Kaikki junat täytyy pysäyttää:

 Kaikki junat täytyy pysäyttää -viesti on lähetettävä äänimerkillä; jos sellaista ei ole käytettävissä, on käytettävä seuraava sanamuotoa:

 
Hätätilanne, kaikki junat pysäytettävä

 Paikkaa tai aluetta koskevat tiedot määritetään tarvittaessa viestissä.

 Tätä viestiä täytyy lisäksi nopeasti täydentää, mikäli mahdollista, ilmoittamalla syy, tapahtumapaikka ja junan tunnistustieto:

 



Este

tai tulipalo

tai…

(muu syy)

radalla … paikassa…

(nimi)

(km)

Junan … kuljettaja

(numero)

 Jokin tietty juna täytyy pysäyttää:

 



Juna… (radalla)

(numero)

(nimi/numero)

Hätäpysäytys

 Tässä tapauksessa viestiä voidaan täydentää mainitsemalla sen radan nimi tai numero, jolla juna kulkee.

4.3   KULJETTAJAN LÄHETTÄMÄT VIESTIT

 Radan virransyöttö on katkaistava:

 
Hätätilanne; virta katkaistava

 Tätä viestiä täytyy nopeasti täydentää, mikäli mahdollista, ilmoittamalla syy, tapahtumapaikka ja junan tunnistustieto:

 



(km)

… radalla

(nimi/(numero)

välillä … — …

(asema)

(asema)

Syy …

Junan …kuljettaja

(numero)

 Tässä tapauksessa viestiä voidaan täydentää mainitsemalla sen radan nimi tai numero, jolla juna kulkee.




LIITE D

TIEDOT, JOIDEN ON OLTAVA RAUTATIEYRITYKSEN KÄYTETTÄVISSÄ NIIHIN REITTEIHIN LIITTYEN, JOILLA SEN ON TARKOITUS TOIMIA

OSA 1

RATAVERKON HALTIJAA KOSKEVAT YLEISET TIEDOT

1.1

Rataverkon haltijoiden nimet/tunnukset

1.2

Maa (tai maat)

1.3

Lyhyt kuvaus

1.4

Luettelo yleisistä toimintaa koskevista säännöistä ja säädöksistä (sekä tieto siitä, mistä ne ovat saatavissa)

OSA 2

KARTAT JA KAAVIOT

2.1

Kartta

2.1.1

Reitit

2.1.2

Tärkeimmät kohdat (asemat, ratapihat, liittymät, rahtiterminaalit)

2.2

Ratapiirustus

Piirustuksiin sisällytettävä tieto, jota tarpeen mukaan täydennetään tekstillä. Jos laaditaan erillinen asemaa/ratapihaa/varikkoa koskeva piirustus, ratapiirustuksen sisältämiä tietoja voidaan karsia.

2.2.1

Etäisyydet

2.2.2

Tiedot radoista, silmukoista, sivuraiteista ja turvavaihteista

2.2.3

Eri ratojen väliset yhteydet

2.2.4

Tärkeimmät kohdat (asemat, ratapihat, liittymät, rahtiterminaalit)

2.2.5

Kaikkien kiinteiden opastimien sijainti ja merkitys

2.3

Asemia/ratapihoja/varikkoja esittävä piirustus (Huom: koskee vain yhteentoimivan liikenteen käyttämiä paikkoja)

Paikkakohtaisiin piirustuksiin sisällytettävä tieto, jota tarpeen mukaan täydennetään tekstillä.

2.3.1

Paikan nimi

2.3.2

Paikan tunnus

2.3.3

Paikan tyyppi (matkustajaterminaali, rahtiterminaali, ratapiha, varikko)

2.3.4

Kaikkien kiinteiden opastimien sijainti ja merkitys

2.3.5

Ratojen tunnisteet ja sijainti, turvavaihteet mukaan luettuina

2.3.6

Laiturien tunnisteet

2.3.7

Laiturien pituus

2.3.8

Laiturien korkeus

2.3.9

Sivuraiteiden tunnisteet

2.3.10

Sivuraiteiden pituus

2.3.11

Varavirran saatavuus

2.3.12

Kulkupinnan suunnassa mitattu laiturin reunan etäisyys radan keskiviivasta

2.3.13

(Koskee matkustaja-asemia) Liikuntarajoitteisten henkilöiden pääsy

OSA 3

TIETTYÄ RATAOSUUTTA KOSKEVAT TIEDOT

3.1

Yleiset ominaisuudet

3.1.1

Maa

3.1.2

Rataosuuden tunnus: kansallinen tunnus

3.1.3

Rataosuuden ääripiste 1.

3.1.4

Rataosuuden ääripiste 2.

3.1.5

Ajat, jolloin rataosuus on käytettävissä (kellonajat, päivämäärät, pyhäpäiviä koskevat erikoisjärjestelyt)

3.1.6

Radanvarressa olevat etäisyystiedot (niiden väli, ulkonäkö ja sijainti)

3.1.7

Liikenteen tyyppi (sekalainen, matkustajaliikenne, tavaraliikenne jne.)

3.1.8

Suurimmat sallitut nopeudet

3.1.9

Kaikki muut turvallisuuden vuoksi tarvittavat tiedot

3.1.10

Paikalliset toimintaa koskevat erityisvaatimukset (mukaan luettuina erityiset henkilöstön pätevyysvaatimukset)

3.1.11

Vaarallisia aineita koskevat erityisrajoitukset

3.1.12

Kuormausta koskevat erityisrajoitukset

3.1.13

Malli ilmoitukselle tilapäisistä töistä (ja mistä sen saa)

3.1.14

Ilmoitus siitä, että rataosuus on ruuhkainen (direktiivin 2001/14/EY 22 artikla)

3.2

Erityiset tekniset ominaisuudet

3.2.1

Infrastruktuuri-YTE:n EY-tarkastus

3.2.2

Päivä, jolloin rata otettiin käyttöön yhteentoimivana ratana

3.2.3

Mahdollisten erityistapausten luettelo

3.2.4

Mahdollisten erityisten poikkeusten luettelo

3.2.5

Raideleveys

3.2.6

Aukean tilan ulottuma

3.2.7

Suurin sallittu akselipaino

3.2.8

Suurin sallittu kuormitus pituuden metriä kohden

3.2.9

Rataan kohdistuvat poikittaisvoimat

3.2.10

Rataan kohdistuvat pitkittäisvoimat

3.2.11

Kaarteen vähimmäissäde

3.2.12

Mäen kaltevuus prosentteina

3.2.13

Mäen sijainti

3.2.14

Muiden kuin pyörien ja kiskojen välistä kitkaa käyttävien jarrujärjestelmien hyväksyttävä jarrutusteho

3.2.15

Sillat

3.2.16

Maasillat

3.2.17

Tunnelit

3.2.18

Kommentit

3.3

Energian osajärjestelmä

3.3.1

Energia-YTE:n EY-tarkastus

3.3.2

Päivä, jolloin rata otettiin käyttöön yhteentoimivana ratana

3.3.3

Mahdollisten erityistapausten luettelo

3.3.4

Mahdollisten erityisten poikkeusten luettelo

3.3.5

Virransyöttöjärjestelmän tyyppi (esim. ei mitään, yläpuolinen ajolanka, kolmas kisko)

3.3.6

Virransyöttöjärjestelmän taajuus (esim. vaihtovirta, tasavirta)

3.3.7

Pienin jännite

3.3.8

Suurin jännite

3.3.9

Yksittäisen sähkökäyttöisen vetoyksikön virrankulutukseen liittyvät rajoitukset

3.3.10

Samassa junassa olevien useampien vetoyksikköjen sijoittelua koskevat rajoitukset ajojohtimien erottamisen kannalta (virroittimen sijainti)

3.3.11

Miten ajovirta eristetään

3.3.12

Ajolangan korkeus

3.3.13

Ajolangan suurin sallittu kaltevuus rataan nähden ja kaltevuuden vaihtelu

3.3.14

Hyväksytyt virroitintyypit

3.3.15

Pienin staattinen kuormitus

3.3.16

Suurin staattinen kuormitus

3.3.17

Neutraalien kaistojen sijainti

3.3.18

Käyttöä koskevat tiedot

3.3.19

Virroittimien alas laskeminen

3.3.20

Hyötyjarrutusta koskevat ehdot

3.3.21

Suurin sallittu ajovirta

3.4

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä

3.4.1

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-YTE:n EY-tarkastus

3.4.2

Päivä, jolloin rata otettiin käyttöön yhteentoimivana ratana

3.4.3

Mahdollisten erityistapausten luettelo

3.4.4

Mahdollisten erityisten poikkeusten luettelo

ERTMS/ETCS

3.4.5

Soveltamistaso

3.4.6

Radanvarteen asennetut lisätoiminnot

3.4.7

Junassa tarvittavat lisätoiminnot

3.4.8

Ohjelmistoversion numero

3.4.9

Tämän version käyttöönottopäivä

ERTMS/GSM-R-radio

3.4.10

FRS-eritelmässä määritellyt lisätoiminnot

3.4.11

Versionumero

3.4.12

Tämän version käyttöönottopäivä

Tason 1 ERTMS/ETCS:lle, jossa täytebittitoiminto

3.4.13

Liikkuvalle kalustolle tarvittava tekninen toteutus

Luokan B junaturva-, ohjaus- ja varoitusjärjestelmät

3.4.14

Kansalliset, junien kannalta olennaiset määräykset, jotka koskevat luokan B järjestelmien käyttöä (sekä mistä ne saa).

Ratajärjestelmä

3.4.15

Vastuussa oleva jäsenvaltio

3.4.16

Järjestelmän nimi

3.4.17

Ohjelmistoversion numero

3.4.18

Tämän version käyttöönottopäivä

3.4.19

Viimeinen voimassaolopäivä

3.4.20

Tarve usean järjestelmän samanaikaiseen toimintaan

3.4.21

Junalaitteisto

Luokan B radiojärjestelmä

3.4.22

Vastuussa oleva jäsenvaltio

3.4.23

Järjestelmän nimi

3.4.24

Versionumero

3.4.25

Tämän version käyttöönottopäivä

3.4.26

Viimeinen voimassaolopäivä

3.4.27

Erityisvaatimukset, joita sovelletaan erilaisten luokkaan B kuuluvien junaturva-, ohjaus- ja varoitusjärjestelmien välillä.

3.4.28

Tekniset erityisvaatimukset, joita sovelletaan ERTMS/ETCS-järjestelmien ja luokan B järjestelmien välillä siirryttäessä.

3.4.29

Erityisvaatimukset, joita sovelletaan erilaisten radiojärjestelmien välillä.

Teknisen vajaatoiminnan tila:

3.4.30

ERTM/ETCS

3.4.31

Luokan B junaturva-, ohjaus- ja varoitusjärjestelmä

3.4.32

ERTM/GSM-R

3.4.33

Luokan B radiojärjestelmä

3.4.34

Radanvarren opastimet

Jarrutustehoon liittyvät nopeusrajoitukset

3.4.35

ERTM/ETCS

3.4.36

Luokan B junaturva-, ohjaus- ja varoitusjärjestelmät

Luokan B järjestelmän toimintaa koskevat kansalliset säännöt

3.4.37

Jarrutustehoon liittyvät kansalliset säännöt

3.4.38

Muut kansalliset säännöt, esim.: määrelehteä UIC 512 vastaavat tiedot (1.1.79 päivätty 8. painos ja 2 muutosta)

Infrastruktuurin ohjaus- ja hallintalaitteiden herkkyys sähkömagneettisille häiriöille

3.4.39

Vaatimus on tarkoitus laatia eurooppalaisten standardien mukaiseksi

3.4.40

Mahdollisuus käyttää pyörrevirtajarrua

3.4.41

Mahdollisuus käyttää magneettijarrua

3.4.42

Käytössä olevia poikkeuksia koskevien teknisten ratkaisujen vaatimukset

3.5

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä

3.5.1

Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n EY-tarkastus

3.5.2

Päivä, jolloin rata otettiin käyttöön yhteentoimivana ratana

3.5.3

Mahdollisten erityistapausten luettelo

3.5.4

Mahdollisten erityisten poikkeusten luettelo

3.5.5

Kieli, jota käytetään turvallisuuden kannalta kriittiseen viestintään rataverkon haltijan henkilöstön kanssa

3.5.6

Erityiset ilmasto-olot ja niihin liittyvät järjestelyt




LIITE E

KIELITAITO JA VIESTINNÄN TASO

Suullinen kielitaito voidaan jakaa viiteen tasoon:



Taso

Kuvaus

5

— osaa mukauttaa puhetapaansa keskustelukumppanin mukaan

— osaa esittää mielipiteen

— osaa neuvotella

— osaa taivutella

— osaa antaa neuvoja

4

— selviytyy täysin arvaamattomissa tilanteissa

— osaa tehdä oletuksia

— osaa esittää perustellun mielipiteen

3

— selviytyy käytännön tilanteissa, joissa on mukana ennalta arvaamaton elementti

— osaa kuvailla asioita

— osaa ylläpitää yksinkertaista keskustelua

2

— selviytyy yksinkertaisissa käytännön tilanteissa

— osaa kysyä kysymyksiä

— osaa vastata kysymyksiin

1

— osaa puhua käyttäen ulkoa opittuja lauseita

Tämä liite edustaa väliaikaista kantaa. Yksityiskohtaisempi versio on valmisteilla käytettäväksi tämän YTE:n tulevassa versiossa.

On myös suunnitelmissa ottaa käyttöön väline, jolla henkilön kielitaitoa voidaan arvioida. Se on käytettävissä tämän YTE:n tulevassa versiossa.




LIITE F

OHJEITA KÄYTTÖTOIMINNAN JA LIIKENTEEN HALLINNAN OSAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTIIN

(Tässä yhteydessä ilmauksella ”jäsenvaltio” tarkoitetaan itse jäsenvaltiota tai muuta sen valtuuttamaa elintä, joka hoitaa arvioinnin).

1. Tässä liitteessä esitetään suuntaviivat, joiden mukaisesti jäsenvaltio voi arvioida ja vahvistaa, että ehdotetut toimintaprosessit

 ovat tämän YTE:n mukaisia, mikä osoittaa, että direktiivin 2001/16/EY ( 4 ) (ja kaikki direktiiviin 2004/50/EY muutoksiin sisältyvät) olennaiset vaatimukset on täytetty

 ovat muiden asiaa koskevien vaatimusten ja direktiivin 2004/49/EY mukaisia

ja voidaan ottaa käyttöön.

2. Asianomaisen rataverkon haltijan tai rautatieyrityksen on toimitettava jäsenvaltiolle tarvittava dokumentaatio (joka on kuvattu jäljempänä 3 kohdassa), jossa kuvataan uudet tai muutetut toimintaprosessit.

Uusien tai muutettujen toimintaprosessien luontia tai kehittämistä koskevan jäsenvaltiolle toimitetun dokumentaation on oltava riittävän yksityiskohtaisesti laadittu, jotta ehdotuksen perustelut selviävät jäsenvaltiolle. Lisäksi tapauksissa, joissa osajärjestelmiä on parannettu tai uudistettu, toimitettuun dokumentaatioon on myös liitettävä käyttökokemuksista saatu palaute.

Dokumentaatio voidaan toimittaa joko paperimuodossa tai tietokoneen tietovälineellä (tai molempien yhdistelmänä). Jäsenvaltio voi pyytää lisäkappaleita, jos niitä tarvitaan arvioinnissa.

3. Arvioinnin yksityiskohdat

3.1. Toimintaprosesseja kuvaavan dokumentaation on sisällettävä ainakin seuraavat osat:

 rataverkon haltijan tai rautatieyrityksen toimintaorganisaation yleiskuvaus (johdon/työnjohdon ja toimintojen yleiskuvaus) sekä tieto siitä, missä oloissa ja yhteydessä arvioitavia toimintaprosesseja on tarkoitus käyttää

 tiedot kaikista asiaan liittyvistä vaadittavista toimintaprosesseista (tyypillisesti menettelyt, ohjeet, tietokoneohjelmat jne.)

 kuvaus siitä, kuinka kyseiset toimintaprosessit on tarkoitus ottaa käyttöön ja kuinka niitä on tarkoitus ohjata sekä kaikkien käytettävien erityisten laitteiden analyysi

 tiedot henkilöistä, joihin toimintaprosessit vaikuttavat sekä koulutuksesta ja/tai perehdyttämisestä, joka on tarkoitus järjestää sekä kaikki arviot vaaroista, joille henkilöt saattavat joutua alttiiksi

 menettely toimintaprosessien myöhempien muutosten ja päivitysten hallitsemiseksi (HUOM: tämä ei sisällä tulevia suuria muutoksia tai uusia prosesseja — tällaisessa tapauksessa on toimitettava uudet asiakirjat näiden suuntaviivojen mukaisesti)

 kaavio, josta selviää, kuinka välttämätön palaute (ja kaikki muut toimintaan liittyvät tiedot) kulkee rataverkon haltijan tai rautatieyrityksen ja muiden osapuolien välillä tukien kutakin toimintaprosessia

 uusien tai muutettujen toimintaprosessien luomista ja kehittämistä havainnollistavat kuvaukset ja selitykset sekä kaikki niiden ymmärtämiseksi tarvittavat tallenteet (HUOM: turvallisuuden kannalta kriittisten prosessien osalta tähän on sisällyttävä uusien/muutettujen prosessien käyttöön ottamiseen liittyvien riskien arviointi)

 todisteet siitä, että kyseiset toimintaprosessit ovat tämän YTE:n vaatimusten mukaisia.

Seuraavat osat on myös tarpeen mukaan toimitettava:

 luettelo niistä eritelmistä tai eurooppalaisista standardeista, joita käyttäen osajärjestelmän olennaiset toimintaprosessit on kelpuutettu, sekä todisteet tästä vaatimustenmukaisuudesta

 todisteet muissa perustamissopimuksesta johtuvissa säädöksissä (todistukset mukaan luettuina) esitettyjen vaatimusten mukaisuudesta

 kyseeseen tulevia toimintaprosesseja koskevat erityiset ehdot tai rajoitukset.

3.2. Jäsenvaltion tulee

 yksilöidä ne TSI:n määräykset, jotka kyseisten toimintaprosessien on täytettävä

 tarkastaa, että toimitettu dokumentaatio on täydellinen ja 3.1 kohdan mukainen

 tutkittava dokumentaatio ja arvioitava seuraavat asiat:

 

 ovatko kyseiset toimintaprosessit YTE:n asiaan liittyvien vaatimusten mukaisia

 onko uudet tai tarkistetut toimintaprosessit luotu ja kehitetty asianmukaisesti ja hoidetaanko niitä hallitusti

 varmistetaanko toimintaprosessien käyttöön ottamista ja myöhemmin tapahtuvaa käyttöä/valvontaa varten tehdyillä järjestelyillä se, että YTE:n asiaa koskevat vaatimukset jatkossakin täyttyvät.

 dokumentoida (arviointiraportissa, ks. jäljempänä oleva 4 kohta) toimintaprosessien YTE:n vaatimusten mukaisuutta koskevat havaintonsa.

4. Arviointiraportin tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot:

 tiedot kyseisestä rataverkon haltijasta / rautatieyrityksestä

 arvioitujen toimintaprosessien kuvaus, mukaan luettuina tiedot kaikista erityisistä menettelyistä, ohjeista ja tietokoneohjelmista

 kyseisten toimintaprosessien ohjaukseen ja käyttöön liittyvien elementtien kuvaus, mukaan luettuina valvonta, palaute ja säätötoimet

 kaikki arvioinnin yhteydessä laaditut tarkastusraportit

 vahvistus siitä, että kyseisillä toimintaprosesseilla ja niiden käyttöön ottamisen ehdoilla varmistetaan YTE:n asiaa koskevissa kohdissa esitettyjen asianmukaisten vaatimusten täyttyminen, kaikki arvioinnin loppupäätelmään jääneet varaumat mukaan luettuina

 luettelo kaikista ehdoista ja rajoituksista (mukaan luettuina varaumien käsittelyä koskevat rajoitukset), jotka koskevat asiaomaisten toimintaprosessien käyttöönottoa

 arvioinnissa mukana olleen jäsenvaltion nimi ja osoite sekä raportin valmistumispäivä.

Jos rataverkon haltijalta / rautatieyritykseltä evätään lupa/todistus ottaa käyttöön asianomainen toimintaprosessi arviointiraportin perusteella, jäsenvaltion on ilmoitettava yksityiskohtaiset syyt tähän epäämiseen direktiivin 2004/49/EY mukaisesti.




LIITE G

TIEDOKSI ANNETTAVA, EI PAKOLLINEN LUETTELO KUNKIN PERUSPARAMETRIN OSALTA TARKASTETTAVISTA ELEMENTEISTÄ

Tämä liite on vielä keskeneräinen ja vaatii lisätyötä; se on otettu mukaan luonnoksena.

Direktiivin 2004/49/EY 10 ja 11 artiklassa kuvailtuihin todistus- ja lupaprosesseihin liittyen tässä liitteessä luodaan yleiskatsaus seuraaviin tueksi tarkoitettuihin tietoihin:

  A — luonteeltaan organisatorinen tai periaatteellinen seikka, joka pitäisi sisällyttää turvallisuusjohtamisjärjestelmään

  B — yksityiskohtainen menettely tai toimintaprosessi, joka tukee turvallisuusjohtamisjärjestelmän organisatorisia periaatteita ja jota sovelletaan vain jäsenvaltion sisällä



Arvioitavat parametrit

Kunkin parametrin tarkastettavat elementit

YTE-viite

Soveltamis-kohde

A/B

RY

RH

Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

Kuljettajien sääntökirjan koostamisprosessi (mukaan luettuina käännös- [tarvittaessa] ja kelpuutusprosessi)

4.2.1.2.1

X

 

A

Prosessi, jolla RH antaa RY:lle tarvittavat tiedot

4.2.1.2.1

 

X

A

Kuljettajan sääntökirja sisältää tämän YTE:n vähimmäisvaatimukset ja RH:n vaatimat erityismenettelyt

4.2.1.2.1

X

 

B

Kuljettajien reittikirjan koostamisprosessi (ja kelpuutusprosessi)

4.2.1.2.2.1

X

 

A

Kuljettajan reittikirja sisältää tämän YTE:n vähimmäisvaatimukset

4.2.1.2.2.1

X

 

B

Prosessi, jolla RH ilmoittaa RY:lle toimintasääntöjen / tietojen muuttumisesta

4.2.1.2.2.2

 

X

A

Prosessi, jolla muutokset kootaan yhteen erilliseen dokumenttiin

4.2.1.2.2.2

X

 

A

Prosessi, jolla kuljettajille ilmoitetaan muutoksista tosiaikaisesti

4.2.1.2.2.3

 

X

A

Prosessi, jolla kuljettajille annetaan tietoja junien aikatauluista

4.2.1.2.3

X

 

A

Prosessi, jolla kuljettajille annetaan tietoja liikkuvasta kalustosta

4.2.1.2.4

X

 

A

Paikkakuntakohtaisten sääntöjen ja menettelyjen koostamisprosessi (ja kelpuutusprosessi) maahenkilöstölle

4.2.1.3

X

 

B

Rataverkon haltijan kulkulupia antavalle henkilöstölle tarkoitettu dokumentaatio

RH:n ja RY:n väliseen turvallisuuteen liittyvän viestinnän prosessi

4.2.1.4

 

X

A

RY:n ja RH:n välinen turvallisuuteen liittyvä viestintä

Prosessi, jolla varmistetaan, että henkilöstö noudattaa toimintaan liittyvässä viestinnässä tämän YTE:n liitteessä C esitettyä metodologiaa

4.2.1.5, 4.6.1.3.1

X

 

A

 

X

A

Junan näkyvyys

Prosessi, jolla varmistetaan, että junien etupään valaistus on tämän YTE:n vaatimusten mukainen

4.2.2.1.2, 4.3.3.4.1

X

 

A

Prosessi, jolla varmistetaan, että junien peräpään opasteet ovat tämän YTE:n vaatimusten mukaisia

4.2.2.1.3

X

 
 

Junan kuuluvuus

Prosessi, jolla varmistetaan, että junan kuuluvuus on tämän YTE:n vaatimusten mukainen

4.2.2.2,

4.3.3.5

X

 

A

Kulkuneuvojen tunnisteet

Prosessi, jolla osoitetaan tämän YTE:n liitteen P vaatimusten täyttyminen

4.2.2.3

X

 

A

Tavaravaunun lastaus

RY:n henkilöstölle tarkoitettujen lastaussääntöjen kokoelma

4.2.2.4

X

 

A

Junan kokoonpano

Junan kokoonpanoa koskevien sääntöjen koostamisprosessi (ja kelpuutusprosessi)

4.2.2.5

X

 

A

Junan kokoonpanoa koskevat säännöt sisältävät tämän YTE:n vähimmäisvaatimukset

4.2.2.5

X

 

B

Jarrutusta koskevat vaatimukset

Prosessi, jolla varmistetaan, että reittiä koskevat tiedot ovat käytettävissä jarrutustehon laskemista tai tarvittavan jarrutustehon tuottamista varten

4.2.2.6.2

 

X

A

Prosessi, jolla lasketaan tai tuotetaan tarvittava jarrutusteho (jarrutussäännöt)

4.2.2.6.2, 4.3.2.1

X

 

B

Velvollisuus varmistaa, että juna on ajokunnossa

Junan turvallisen ajokunnon varmistamisessa tarvittavien turvallisuuteen liittyvien junalaitteiden määritelmä

4.2.2.7.1

X

 

B

Prosessi, jolla varmistetaan, että kaikki junan toimintaan vaikuttavat muutokset yksilöidään ja RH:lle annetaan niistä tiedot

4.2.2.7.1

X

 

A

Prosessi, jolla varmistetaan, että junan kulkuun liittyvät tiedot annetaan RH:lle ennen lähtöä

4.2.2.7.2

X

 

A

Junan kulun suunnittelu

Prosessi, jolla varmistetaan, että RY antaa RH:lle tarvittavat tiedot reittiä junalle pyytäessään

4.2.3.1

 

X

A

Junien tunnisteet

Prosessi, jolla jaetaan yksilölliset ja selkeät junien tunnusnumerot

4.2.3.2

 

X

A

Lähtöön liittyvät menettelyt

Ennen lähtöä tehtävien tarkastusten ja testien määritelmä

4.2.3.3.1

X

 

B

Prosessi, jolla ilmoitetaan junan kulkuun mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä

4.2.3.3.2

X

 

A

Liikenteen hallinta

Tosiaikaisten tietojen, mukaan luettuina tämän YTE:n edellyttämien vähimmäistietojen, tallentamismahdollisuuden käytettävissä olo

4.2.3.4.1

 

X

B

Liikenteen ohjauksessa ja valvonnassa käytettävien menettelyjen määritelmä

4.2.3.4.2.1

 

X

B

Prosessi, jolla varmistetaan radan ja junan ominaisuuksissa tapahtuvien muutosten hallinta

4.2.3.4.2

 

X

B

Prosessi, jolla ilmoitetaan arvioitu aika, jolloin juna luovutetaan RH:lta toiselle

4.2.3.4.2.2

 

X

B

Vaaralliset aineet

Prosessi, jolla varmistetaan vaarallisten aineiden hallinta, mukaan luettuina tämän YTE:n vähimmäisvaatimukset

4.2.3.4.3

X

 

A

Toiminnan laatu

Prosessi, jolla valvotaan kaikkien kyseeseen tulevien palvelujen tehokasta toimintaa ja ilmoitetaan muutoksista kaikille asianomaisille RH:ille ja RY:ille

4.2.3.4.4

X

 

B

 

X

B

Tietojen tallentaminen

Junan ulkopuolella tallennettavien tietojen luettelo sisältää tämän YTE:n vähintään vaatimat tiedot

4.2.3.5.1

 

X

A

Junan sisällä tallennettavien tietojen luettelo sisältää tämän YTE:n vähintään vaatimat tiedot

4.2.3.5.2, 4.3.2.3

X

 

A

Vajaatoimintatila

Prosessi, jolla ilmoitetaan toisille käyttäjille toimintaa mahdollisesti haittaavasta häiriöstä

4.2.3.6.2

 

X

A

X

 

A

RH:n kuljettajille toimintahäiriön sattuessa antamien ohjeiden määritelmä

4.2.3.6.3

 

X

B

Tunnistettujen toimintahäiriöiden edellyttämien toimien määritelmät, mukaan luettuina tässä YTE:ssä luetellut vähimmäisvaatimukset

4.2.3.6.4

 

X

B

Hätätilanteiden hallinta

Prosessi, jolla määritellään ja julkistetaan hätätilanteissa käytettävät poikkeustoimet

4.2.3.7

 

X

A

Prosessi, jolla hätätilanteita ja turvallisuutta koskevat ohjeet annetaan matkustajille

4.2.3.7

X

 

A

Junan miehistölle annettava apu merkittävissä vaaratilanteissa

Prosessi, jolla junan miehistöä häiriö- ja vajaatoimintatilanteissa autetaan myöhästymisten välttämiseksi

4.2.3.8

X

 

A

Ammatillinen pätevyys ja kielitaito

Prosessi, jolla ammatillista pätevyyttä arvioidaan tämän YTE:n vähimmäisvaatimusten mukaisesti

4.6.1.1

X

 

A

 

X

A

Sellaisen pätevyydenhallintajärjestelmän määritelmä, jolla varmistetaan henkilöstön kyky hyödyntää osaamistaan käytännössä tämän YTE:n vähimmäisvaatimusten mukaisesti

4.6.1.2

X

 

A

 

X

A

Prosessi, jolla kielitaitoa arvioidaan tämän YTE:n vähimmäisvaatimusten mukaisesti

4.6.2

X

 

A

 

X

A

Junan miehistön arviointimenettelyn määritelmä, joka sisältää seuraavat alueet:

Perusvaatimukset, menettelyt ja kielet

Reittitieto

liikkuvan kaluston tuntemusta

Erityinen pätevyys (esim. pitkiin tunneleihin liittyvä)

4.6.3.1, 4.6.3.2.3

X

 

A

 

X

A

Turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä hoitavan henkilöstön koulutus- ja pätevyystarpeiden analyysin määritelmä, joka ottaa huomioon myös tämän YTE:n vähimmäisvaatimukset

4.6.3.2

X

 

A

 

X

A

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat ehdot

Prosessi, jolla varmistetaan henkilöstön terveydentila, mukaan luettuina valvonta, jolla estetään huumeiden ja alkoholin vaikutuksia toimintaan

4.7.1

X

 

A

 

X

A

Seuraavien kriteerien määrittäminen:

työterveyslääkärien ja lääketieteellisten elinten hyväksymisessä noudatettavat kriteerit

psykologien hyväksymisessä noudatettavat kriteerit

lääkärintarkastuksissa ja psykologisissa arvioinneissa noudatettavat kriteerit

4.7.2, 4.7.3,

4.7.4

X

 

A

 

X

A

Terveydentilavaatimusten määrittäminen, mukaan luettuina seuraavat tekijät:

— yleinen terveydentila

— näkö

— kuulo

— raskaus (kuljettajat)

4.7.5

X

 

A

 

X

A

Kuljettajia koskevat erityisvaatimukset:

— näkö

— kuuloa/puhekykyä koskevat vaatimukset

— antropometria

4.7.6

X

 

A




LIITE H

AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JUNAN KULJETTAMISEKSI

1   Yleiset vaatimukset

 Tässä liitteessä, jota on luettava yhdessä 4.6 ja 4.7 alakohtien kanssa, luetellaan ne elementit, joita pidetään oleellisina Euroopan laajuisessa rautatiejärjestelmässä toimivien junan kuljettajien kannalta.

 On huomattava, että vaikka tämä asiakirja onkin yleisesti sovellettavan luettelon osalta mahdollisimman täydellinen, on huomioon otettava myös luonteeltaan paikallisia/kansallisia tekijöitä.

 Tämän YTE:n kontekstissa ilmauksella ”ammatillinen pätevyys” tarkoitetaan niitä elementtejä, jotka ovat tärkeitä sen varmistamiseksi, että käyttöhenkilöstö on koulutettu tehtävään sekä ymmärtää ja osaa hoitaa sen.

 Säännöt ja menettelyt koskevat sekä suoritettavaa tehtävää että sen suorittavaa henkilöä. Näitä tehtäviä voivat hoitaa kaikki valtuutetut pätevät henkilöt riippumatta yksittäisen yhtiön säännöissä tai menettelyissä käytetystä nimestä, työnimikkeestä tai asemasta.

 Kaikkien valtuutettujen pätevien henkilöiden on noudatettava kaikkia suoritettavaan tehtävään liittyviä sääntöjä ja menettelyjä.

2   Ammatillinen tietämys

Kaikki valtuutukset edellyttävät hyväksyttyä alkutarkastusta sekä jatkuvaa arviointia ja koulutusta, kuten 4.6 alakohdassa kuvataan.

2.1   Yleinen ammatillinen tietämys

 Tehtävän kannalta oleelliset rautatiejärjestelmän turvallisuusjohtamisen yleiset periaatteet, mukaan luettuina liitännät toisiin osajärjestelmiin

 Matkustajien ja/tai rahdin sekä radalla ja sen läheisyydessä toimivien henkilöiden turvallisuuden kannalta oleelliset yleiset asiat

 Työturvallisuusasiat

 Rautatiejärjestelmän yleiset turvallisuusperiaatteet

 Henkilökohtainen turvallisuus, mukaan luettuna tilanne, jossa ohjaamosta poistutaan ajettavalla radalla

 Junan turvallisen lastauksen yleiset periaatteet (rahtiyhtiöt)

 Junan kokoonpano (yhtiön vaatimusten mukaan)

 Sähköön liittyvien periaatteiden tuntemus liikkuvan kaluston ja rataverkon osalta.

2.2   Käytettävään rataverkkoon sovellettavien toimintamenettelyjen ja turvallisuusjärjestelmien tuntemus

 Toimintamenettelyt ja turvallisuussäännöt

 Ohjaus- ja hallintajärjestelmä, mukaan luettuina asiaan liittyvät ohjaamon opasteet

 Junan kuljettamista normaalioloissa sekä häiriö- ja vajaatoiminta- ja hätätilassa koskevat säännökset

 Viestintäperiaatteet ja muodolliset viestit sekä viestintälaitteiden käyttö

 Toimintaprosessissa mukana olevien henkilöiden roolit ja vastuualueet

 Tehtävään liittyvät asiakirjat ja muut tiedot, mukaan luettuina lisätiedot vallitsevista oloista, kuten ennen lähtöä saadut tiedot nopeusrajoituksista tai tilapäisistä opasteista

2.3   Liikkuvan kaluston tuntemus

 Junan kuljettamisen kannalta oleellinen vetoyksikkökalusto:

 

 Kaluston osat ja niiden tarkoitus

 Viestintä- ja hätälaitteet

 Kuljettajan käytössä olevat ohjaus- ja näyttölaitteet, jotka liittyvät vetovoimaa, jarrutusta ja liikenteen turvallisuutta koskeviin elementteihin

 Junan kuljettamisen kannalta oleellinen vaunukalusto:

 

 Kaluston osat ja niiden tarkoitus

 Kuljettajan käytössä olevat ohjaus- ja näyttölaitteet, jotka liittyvät jarrutusta ja liikenteen turvallisuutta koskeviin elementteihin

 Kulkuneuvojen sisä- ja ulkopuolella olevien merkintöjen ja vaarallisten aineiden kuljetuksessa käytettävien symbolien merkitys

3   Reittituntemus

Reittituntemus sisältää ne erityistiedot ja / kokemuksen reitin yksilöllisistä ominaisuuksista, jotka kuljettajalla on oltava ennen kuin hänen voidaan antaa kuljettaa junaa kyseisellä reitillä omalla vastuullaan. Reittituntemus sisältää ne tiedot, jotka tarvitaan opasteista ja asiakirjoista, kuten aikatauluista ja muista junassa mukana olevista asiakirjoista, saatavien tietojen lisäksi ja tämän liitteen 2.2 kohdassa esitettyjen, kyseisellä reitillä sovellettavien toimintaa ja turvallisuutta koskevien sääntöjen lisäksi.

Reittituntemus sisältää erityisesti seuraavat tiedot:

 Toimintaolot, kuten opastimet, ohjaus ja viestintä

 Tiedot opastimien, jyrkkien mäkien ja tasoristeysten sijainnista

 Kohdat, joissa siirrytään käyttöjärjestelmästä tai virransyötöstä toiseen

 Ajovirran tyyppi kyseisellä radalla sekä erotusjaksojen sijainti

 Paikalliset käyttö- ja hätätilannejärjestelyt

 Asemat ja pysähdyspaikat

 Paikalliset laitteistot (varikot, sivuraiteet jne.) yhtiön vaatimusten mukaan.

4   Kyky käyttää tietämystä

Junaa kuljettavan henkilöstön on kyettävä hoitamaan seuraavassa esitetyt tehtävät (sikäli kuin ne kuuluvat yhtiön toimintaan).

4.1   Valmistaudu työhön

 Perehdy tehtävän työn ominaisuuksiin, mukaan luettuina kaikki siihen liittyvät asiakirjat.

 Varmista, että kaikki asiakirjat ja tarvittavat laitteet ovat käytettävissä.

 Tarkista, että kaikki junassa mukana olevissa asiakirjoissa olevat vaatimukset on täytetty.

4.2  Tee ennen lähtöä vetoyksikölle tarvittavat testit, tarkistukset ja tarkastukset

4.3   Osallistu junan jarrujen toiminnan tarkastukseen

 Tarkasta ennen lähtöä asiaa koskevien asiakirjojen perusteella, täyttääkö käytettävissä oleva jarrutusteho junalle ja sille suunnitellulle reitille asetetut vaatimukset.

 Osallistu jarrutesteihin asiaa koskevien toimintasääntöjen vaatimalla tavalla ja tarkasta jarrujärjestelmän oikea toiminta.

4.4   Aja junaa asianmukaisia turvallisuusmääräyksiä, ajosääntöjä ja aikataulua noudattaen

 Lähde liikkeelle vain, jos kaikissa asiaa koskevissa säännöissä esitetyt vaatimukset — erityisesti junaa koskevien tietojen osalta — on täytetty.

 Tarkkaile radanvarren opastimia ja ohjaamon laitteita, käsitä niiden viestit välittömästi ja oikein ja reagoi niihin asianmukaisesti samalla, kun ajat junaa.

 Ota huomioon junan tyyppikohtainen nopeusrajoitus, radan ominaisuudet, vetoyksikkö ja kaikki kuljettajalle ennen lähtöä annetut tiedot.

4.5  Kun radanvarren laitteissa tai liikkuvassa kalustossa ilmenee häiriöitä tai vikoja, toimi ja ilmoita niistä asianmukaisten sääntöjen mukaisesti

4.6   Sovella toiminnassa sattuviin vaaratilanteisiin ja onnettomuuksiin, erityisesti junaturvaan, tulipaloihin tai vaarallisiin aineisiin liittyviin, tarkoitettuja toimia

 Laita alulle kaikki tarvittavat toimet matkustajien ja muiden vaarassa olevien henkilöiden suojaamiseksi. Huolehdi asianmukaisesta tiedottamisesta ja ota tarpeen mukaan osaa matkustajien evakuointiin.

 Ilmoita tarvittaessa asiasta rataverkon haltijalle.

 Kommunikoi junan miehistön kanssa (rautatieyrityksen edellyttämällä tavalla).

 Noudata vaarallisten aineiden kuljetusta koskevia erityissääntöjä.

4.7   Määritä junan ajokelpoisuus liikkuvaan kalustoon vaikuttaneiden vaaratilanteiden jälkeen

 Päätä toimintamenettelyjen mukaan ja oman tarkastuksen tai muilta saatujen neuvojen perusteella, voiko juna jatkaa matkaansa ja mihin seikkoihin on kiinnitettävä huomiota.

 Ilmoita asiasta rataverkon haltijalle toimintasääntöjen edellyttämällä tavalla.

4.8  Pysäköi juna ja kun se on pysähtynyt, varmista kaikilla tarvittavilla tavoilla, ettei se pääse liikkeelle

4.9  Viesti rataverkon haltijan maahenkilöstön kanssa

4.10   Ilmoita kaikista epätavallisista tapahtumista, jotka liittyvät junan toimintaan, rataverkon kuntoon jne.

 Tämä raportti on vaadittaessa annettava kirjallisena rautatieyrityksen valitsemalla kielellä.




LIITE I

EI KÄYTÖSSÄ




LIITE J

AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JUNASSA MUKANA OLEVAN HENKILÖSTÖN OSALTA

1.   Yleiset vaatimukset

 Tässä liitteessä, jota on luettava yhdessä 4.6 ja 4.7 alakohtien kanssa, luetellaan ne elementit, joita pidetään oleellisina Euroopan laajuisessa rautatiejärjestelmässä toimivissa junissa mukana olevan henkilöstön kannalta.

 On huomattava, että vaikka tämä asiakirja onkin yleisesti sovellettavan luettelon osalta mahdollisimman täydellinen, on huomioon otettava myös luonteeltaan paikallisia/kansallisia tekijöitä.

 Tämän YTE:n kontekstissa ilmauksella ”ammatillinen pätevyys” tarkoitetaan niitä elementtejä, jotka ovat tärkeitä sen varmistamiseksi, että käyttöhenkilöstö on koulutettu tehtävään sekä ymmärtää ja osaa hoitaa sen.

 Säännöt ja menettelyt koskevat sekä suoritettavaa tehtävää että sen suorittavaa henkilöä. Näitä tehtäviä voivat hoitaa kaikki valtuutetut pätevät henkilöt riippumatta yksittäisen yhtiön säännöissä tai menettelyissä käytetystä nimestä, työnimikkeestä tai asemasta.

 Kaikkien valtuutettujen pätevien henkilöiden on noudatettava kaikkia suoritettavaan tehtävään liittyviä sääntöjä ja menettelyjä.

2.   Ammatillinen tietämys

Kaikki valtuutukset edellyttävät hyväksyttyä alkutarkastusta sekä jatkuvaa arviointia ja koulutusta, kuten 4.6 alakohdassa kuvataan.

2.1   Yleinen ammatillinen tietämys

 Tehtävän kannalta oleelliset rautatiejärjestelmän turvallisuusjohtamisen yleiset periaatteet, mukaan luettuina liitännät toisiin osajärjestelmiin

 Matkustajien ja/tai rahdin sekä radalla ja sen läheisyydessä toimivien henkilöiden turvallisuuden kannalta oleelliset yleiset asiat

 Työturvallisuusasiat

 Rautatiejärjestelmän yleiset turvallisuusperiaatteet

 Henkilökohtainen turvallisuus, mukaan luettuna tilanne, jossa junasta poistutaan ajettavalla radalla

2.2   Käytettävään rataverkkoon sovellettavien toimintamenettelyjen ja turvallisuusjärjestelmien tuntemus

 Toimintamenettelyt ja turvallisuussäännöt

 Ohjaus-, valvonta- ja merkinantojärjestelmä

 Viestintäperiaatteet ja muodolliset viestit sekä viestintälaitteiden käyttö

2.3   Tiedot liikkuvasta kalustosta

 Matkustajavaunujen sisäpuoliset laitteet

 Pienten vikojen korjaaminen matkustajien käyttämässä liikkuvan kaluston osassa rautatieyrityksen edellyttämällä tavalla

2.4   Reittituntemus

 Toiminnalliset järjestelyt (kuten junan lähettämistapa) eri paikoissa (opastimet, asemalaitteet jne.)

 Asemat, joilla matkustajat voivat nousta junasta tai junaan

 Reitin radoilla käytettävät toimintaan ja hätätilanteisiin liittyvät järjestelyt

3.   Kyky käyttää tietämystä

 Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset, mukaan luettuina jarrutestit ja ovien sulkeutumisen toteaminen

 Lähtöön liittyvät menettelyt

 Viestintä matkustajien kanssa erityisesti näiden turvallisuuteen liittyvissä asioissa

 Vajaatoimintatila

 Matkustamossa esiintyvien vikojen vaarallisuuden arviointi ja sääntöjen ja menettelyjen mukainen reagointi niihin

 Sääntöjen ja määräysten edellyttämät tai kuljettajan avustamiseksi tehtävät suojaus- ja varoitustoimet

 Junan evakuointi ja matkustajien turvallisuus erityisesti tapauksissa, joissa he joutuvat olemaan radalla tai sen lähellä

 Viestintä rataverkon haltijan henkilöstön kanssa avustettaessa kuljettajaa tai evakuoinnin aikana sattuneessa vaaratilanteessa

 Kaikista epätavallisista junan toimintaan, rataverkon kuntoon jne. liittyvistä tapahtumista ilmoittaminen Nämä ilmoitukset on vaadittaessa annettava kirjallisena rautatieyrityksen valitsemalla kielellä.




LIITE K

EI KÄYTÖSSÄ




LIITE L

AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JUNAN VALMISTELUSSA

1.   Yleiset vaatimukset

 Tässä liitteessä, jota on luettava yhdessä 4.6 ja 4.7 alakohtien kanssa, luetellaan ne elementit, joita pidetään oleellisina Euroopan laajuisessa rautatiejärjestelmässä toimivien junien valmistelua hoitavan henkilöstön kannalta.

 On huomattava, että vaikka tämä asiakirja onkin yleisesti sovellettavan luettelon osalta mahdollisimman täydellinen, on huomioon otettava myös luonteeltaan paikallisia/kansallisia tekijöitä.

 Tämän YTE:n kontekstissa ilmauksella ”ammatillinen pätevyys” tarkoitetaan niitä elementtejä, jotka ovat tärkeitä sen varmistamiseksi, että käyttöhenkilöstö on koulutettu tehtävään sekä ymmärtää ja osaa hoitaa sen.

 Säännöt ja menettelyt koskevat sekä suoritettavaa tehtävää että sen suorittavaa henkilöä. Näitä tehtäviä voivat hoitaa kaikki valtuutetut pätevät henkilöt riippumatta yksittäisen yhtiön säännöissä tai menettelyissä käytetystä nimestä, työnimikkeestä tai asemasta.

 Kaikkien valtuutettujen pätevien henkilöiden on noudatettava kaikkia suoritettavaan tehtävään liittyviä sääntöjä ja menettelyjä.

2.   Ammatillinen tietämys

Kaikki valtuutukset edellyttävät hyväksyttyä alkutarkastusta sekä jatkuvaa arviointia ja koulutusta, kuten 4.6 alakohdassa kuvataan.

2.1   Yleinen ammatillinen tietämys

 Tehtävän kannalta oleelliset rautatiejärjestelmän turvallisuusjohtamisen yleiset periaatteet, mukaan luettuina liitännät toisiin osajärjestelmiin

 Matkustajien ja/tai rahdin sekä radalla ja sen läheisyydessä toimivien henkilöiden turvallisuuden kannalta oleelliset yleiset asiat

 Työturvallisuusasiat

 Rautatiejärjestelmän yleiset turvallisuusperiaatteet

 Oma turvallisuus työskenneltäessä radalla tai sen läheisyydessä

 Viestintäperiaatteet ja muodolliset viestit sekä viestintälaitteiden käyttö

2.2   Käytettävään rataverkkoon sovellettavien toimintamenettelyjen ja turvallisuusjärjestelmien tuntemus

 Junan hoitaminen normaalioloissa sekä häiriö- ja vajaatoiminta- ja hätätilassa

 Toimintamenettelyt eri paikoissa (opastimet, asemien/varikkojen/ratapihojen laiteet) ja turvallisuussäännöt

 Paikalliset toimintajärjestelyt

2.3   Junalaitteiden tuntemus

 Liikkuvan kaluston laitteiden tarkoitus ja käyttö

 Teknisten tarkastusten tuntemus ja järjestäminen

3.   Kyky käyttää tietämystä

 Junan kokoonpanosääntöjen, junan jarrutussääntöjen, junan lastaussääntöjen jne. soveltaminen sen varmistamiseksi, että juna on ajokunnossa

 Kulkuneuvojen merkintöjen ja kylttien ymmärtäminen

 Prosessi, jolla junan tiedot määritetään ja annetaan käyttöön

 Viestintä junan miehistön kanssa

 Viestintä kulkulupia antavan henkilöstön kanssa

 Vajaatoimintatila erityisesti siltä osin, kuin se vaikuttaa junien valmisteluun

 Sääntöjen ja määräysten tai kyseisen paikan paikallisten järjestelyjen edellyttämät suojaus- ja varoitustoimet

 Toimet, joihin ryhdytään vaarallisia aineita kuljetettaessa sattuvien vaaratilanteiden tapauksessa (sikäli kuin ne tulevat kyseeseen)




LIITE M

EI KÄYTÖSSÄ




LIITE N

TÄYTÄNTÖÖNPANON SUUNTAVIIVOJA

Seuraava taulukko on suuntaa-antava, ja siinä luetellaan 4 luvun kohtia sekä niiden soveltamisen todennäköisesti käynnistäviä tapahtumia.



4 luvun kohta

RH:lta/RY:ltä edellytettävät toimet vaatimusten täyttämiseksi

Tyypillinen käynnistävä tapahtuma

4.2.1.2.1  Sääntökirja

RY — RH:n verkossa toimimisessa tarvittavia toimintamenettelyjä sisältävän asiakirjan tai tietokonetallenteen tuottaminen/tarkistaminen

Verkon toimintaohjeiden muutos

4.2.1.2.2.1  Reittikirjan laatiminen

RY — sellaisen asiakirjan tai tietokonetallenteen tuottaminen/tarkistaminen, joka sisältää kuvauksen niistä radoista, joilla on tarkoitus toimia

Rataverkon muutos (esim. liittymän uudelleenjärjestely, opastimien uudelleenjärjestely), joka johtaa reitin tietojen muuttumiseen

4.2.1.2.2.2  Muutetut elementit

RY — Sellaisten menettelyjen määrittely/tarkistaminen, joiden avulla asiakirja tai tietokonetallenne toimitetaan kuljettajille ilmoituksena kaikista muuttuneista (reitin) elementeistä

Muutos RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

4.2.1.2.2.3  Tiedottaminen kuljettajalle tosiaikaisesti

RH — Sellaisten menettelyjen määrittely/tarkistaminen, joiden avulla kuljettajille ilmoitetaan tosiaikaisesti kaikista (reitin) turvallisuusjärjestelyjen muutoksista

Muutos RH:n tai RY:n organisaatiorakenteessa, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

4.2.1.2.3  Aikataulut

RY — Sellaisten menettelyjen määrittely/tarkistaminen, joiden avulla kuljettajille ilmoitetaan aikatauluista paperilla tai sähköisessä muodossa

Muutos RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

Uuden (elektronisen) liikenteenhallintajärjestelmän käyttöönotto

4.2.1.2.4  Liikkuva kalusto (Rolling Stock)

RY — häiriö- ja vajaatoimintatilassa olevan liikkuvan kaluston kanssa toimimisessa tarvittavia toimintamenettelyjä sisältävän asiakirjan tai tietokonetallenteen tuottaminen/tarkistaminen

Muutos RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

Uuden/muutetun liikkuvan kaluston käyttöönotto

4.2.1.3  Muulle RY:n henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

RY — muille RH:n verkossa toimiville henkilöille kuin kuljettajille tarkoitetun, tarvittavia toimintamenettelyjä sisältävän asiakirjan tai tietokonetallenteen tuottaminen/tarkistaminen

Muutos RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

Rataverkon muutos, joka johtaa reitin tietojen muuttumiseen tai uuden/muutetun liikkuvan kaluston käyttöönotto

4.2.1.4  RH:n kulkulupia antavalle henkilöstölle tarkoitettu dokumentaatio

RH — sellaisen asiakirjan tai tietokonetallenteen tuottaminen/tarkistaminen, joka sisältää verkossa toimimisessa käytettäviä menettelyjä, mukaan luettuina viestinnän periaatteet ja sääntökirja

Verkon toimintajärjestelyjen muutos havaitun parannustarpeen (esim. tutkimuksen suosituksen) seurauksena

Rataverkon muutos, josta seuraa toimintajärjestelyjen muutos

4.2.1.5  RY:n ja RH:n välinen turvallisuuteen liittyvä viestintä

RH/RY — 4.2.1.2.1, 4.2.1.3 ja 4.2.1.4 kohdassa mainittujen asiakirjojen/tietokonetallenteiden on sisällettävä YTE:n liitteessä C eritelty viestintämetodologia

4.2.1.2.1, 4.2.1.3 ja 4.2.1.4 kohdan yhteydessä

4.2.2.1.2  Junan näkyvyys (etupää)

RH — Sellaisten menettelyjen määrittely/tarkistaminen, joiden avulla kuljettajat ja muu käyttöhenkilöstö varmistavat, että junan etupäässä on oikea valaistus

Muutos RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

Uuden/muutetun liikkuvan kaluston käyttöönotto

4.2.2.1.3  Junan näkyvyys (peräpää)

RH — Sellaisten menettelyjen määrittely/tarkistaminen, joiden avulla kuljettajat ja muu käyttöhenkilöstö varmistavat, että junan peräpäässä on oikea tunniste

Muutos RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

Uuden/muutetun liikkuvan kaluston käyttöönotto

4.2.2.4  Tavaravaunun lastaus

RY — RY:n henkilöstön noudatettaviksi tarkoitettuja lastaussääntöjä sisältävän asiakirjan tai tietokonetallenteen tuottaminen/tarkistaminen

Muutos RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä uuden/muutetun liikkuvan kaluston tai liikennevirran seurauksena

4.2.2.5  Junan kokoonpano

RY — Sellaisten menettelyjen määrittely/tarkistaminen, joiden avulla varmistetaan, että juna on sille annetun reitin edellyttämässä kunnossa

Muutos RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

Verkon toimintasääntöjen muutos, joka vaikuttaa junan kokoonpanoon

Uusi/muutettu infrastruktuuri tai opastinjärjestelmä tai uuden (elektronisen) liikenteenhallintajärjestelmän käyttöönotto

4.2.2.6.1  Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset

RY — Sellaisten käyttöhenkilöstölle tarkoitettujen menettelyjen määrittely/tarkistaminen, joiden avulla varmistetaan, että junan liikkuva kalusto täyttää jarrutusta koskevat vaatimukset

Muutos RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

4.2.2.6.2  Jarrutusteho

RH — Sellaisten menettelyjen määrittely/tarkistaminen, joiden avulla RY:lle annetaan jarrutustehoon liittyviä tietoja

Muutos RH:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

RY — Sellaisen RY:n henkilöstön noudatettaviksi tarkoitettuja jarrutussääntöjä sisältävän asiakirjan tai tietokonetallenteen tuottaminen/tarkistaminen, jossa otetaan huomioon reittien maastonmuodot, annettu kulkureitti ja ERTMS/ETCS-järjestelmien kehitys

Muutos RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

Verkon toimintasääntöjen muutos, joka vaikuttaa jarrutussääntöihin

Uusi/muutettu infrastruktuuri tai opastinjärjestelmä tai uuden (elektronisen) liikenteenhallintajärjestelmän käyttöönotto

Uuden/muutetun liikkuvan kaluston käyttöönotto

4.2.2.7.1  Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen (yleiset vaatimukset)

RY — sellaisten käyttöhenkilöstölle tarkoitettujen menettelyjen määrittely/tarkistaminen, joiden avulla varmistetaan, että liikkuva kalusto on ajokunnossa sekä ilmoitetaan RH:lle muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa junan kulkuun ja toimintaan häiriö- ja vajaatoimintatilassa

Muutos RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

4.2.2.7.2  Tarvittavat tiedot

RY — sellaisen menettelyn määrittely/tarkistaminen, jolla varmistetaan, että junan kulkuun liittyvät tiedot annetaan RH:lle ennen lähtöä

Muutos RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

Uuden (elektronisen) liikenteenhallintajärjestelmän käyttöönotto

4.2.3.2  Junien tunnisteet

RH — sellaisen menettelyn määrittely/tarkistaminen, jolla jaetaan yksilölliset ja selkeät junien tunnusnumerot

Muutos RH:n tai RY:n junasuunnittelujärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

Uuden (elektronisen) liikenteenhallintajärjestelmän käyttöönotto

4.2.3.3.1  Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit

RY — ennen lähtöä tehtävien tarkastusten ja testien määrittely/tarkistaminen

Muutos RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

4.2.3.3.2  Junan käyttötilan ilmoittaminen RH:lle

RY — Sellaisten menettelyjen määrittely/tarkistaminen, joiden avulla ilmoitetaan junan kulkuun mahdollisesti vaikuttavista liikkuvaan kalustoon liittyvistä tekijöistä

Muutos RH:n tai RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

Uuden (elektronisen) liikenteenhallintajärjestelmän käyttöönotto

4.2.3.4.1  Liikenteenhallinnan yleiset vaatimukset

RH — sellaisten menettelyjen määrittely/tarkistaminen, joilla ohjataan ja valvotaan liikennettä, mukaan luettuna liitäntä kaikkiin RY:iden lisäksi edellyttämiin prosesseihin

Muutos RH:n tai RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

Uuden (elektronisen) liikenteenhallintajärjestelmän käyttöönotto

4.2.3.4.2  Junista ilmoittaminen

RH — sellaisten menettelyjen määrittely/tarkistaminen, joilla ilmoitetaan junan sijainti, mukaan luettuna saapumis- ja lähtöaikojen sekä toiselle RH:lle luovuttamisaikojen tosiaikainen tallentaminen

Muutos RH:n liikenteenhallintajärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

Uuden (elektronisen) liikenteenhallintajärjestelmän käyttöönotto

4.2.3.4.3  Vaaralliset aineet

RY — sellaisten menettelyjen määrittely/tarkistaminen, joilla valvotaan vaarallisten aineiden kuljetusta, mukaan luettuna RH:n tarvitsemien tietojen toimittaminen

Muutos RH:n tai RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

4.2.3.4.4  Toiminnan laatu

RH/RY — dokumentoidut menettelyt, joissa kuvataan sisäiset prosessit toiminnan valvomiseksi ja tarkastamiseksi sekä verkon tehokkuuteen tähtäävien parannustoimien löytämiseksi

Muutos RH:n tai RY:n liikenteenhallintajärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

Uuden (elektronisen), toiminnan tehokkuusvalvonnan sisältävän liikenteenhallintajärjestelmän käyttöönotto

4.2.3.5.1  Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella

RH — tarvittavien tietojen tallennukseen käytettävän menettelyn sekä tietojen varastointi- ja käyttöjärjestelyjen määrittely/tarkistaminen

Muutos RH:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

Rataverkon muutos, jonka seurauksena valvontalaitteita on uusittu/muutettu

4.2.3.5.2  Valvontatietojen tallentaminen junassa

RY — tarvittavien tietojen tallennukseen käytettävän menettelyn sekä tietojen varastointi- ja käyttöjärjestelyjen määrittely/tarkistaminen

Muutos RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

Uuden/muutetun liikkuvan kaluston käyttöönotto (veturit/junayksiköt)

4.2.3.6.1  Vajaatoimintatila — ilmoittaminen toisille käyttäjille

RH/RY — sellaisten menettelyjen määrittely/tarkistaminen, joilla ilmoitetaan toiselle tilanteista, jotka saattavat vaarantaa turvallisuuden, toiminnan tai verkon käytettävyyden

Muutos RH:n tai RY:n liikenteenhallintajärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

Uuden (elektronisen) liikenteenhallintajärjestelmän käyttöönotto

4.2.3.6.2  Ilmoittaminen junan kuljettajille

RH — kuljettajille häiriö- ja vajaatoimintatilan hoitamiseksi annettavien ohjeiden määrittely/tarkistaminen

Muutos RH:n tai RY:n liikenteenhallintajärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

4.2.3.6.3  Poikkeusjärjestelyt

RH — häiriö- ja vajaatoimintatilan sekä liikkuvan kaluston ja rataverkon vikojen hoitamiseen tarkoitettujen menettelyjen (poikkeusjärjestelyjen) määrittely/tarkistaminen

Muutos RH:n tai RY:n liikenteenhallintajärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

Rataverkon muutos tai uuden/muutetun liikkuvan kaluston käyttöönotto

4.2.3.7  Hätätilanteiden hallinta

RH — Sellaisten menettelyjen määrittely/tarkistaminen, joiden avulla annetaan yksityiskohtaisia tietoja hätätilanteiden hoitamisesta

Muutos RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

4.2.3.8  Junan miehistön auttaminen liikkuvan kalustoon liittyvissä vaaratilanteissa/ toimintahäiriössä

RY — Sellaisten menettelyjen määrittely/tarkistaminen, joiden avulla kuljettajille ilmoitetaan aikatauluista paperilla tai sähköisessä muodossa

Muutos RY:n liikenteenhallintajärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

Uuden/muutetun liikkuvan kaluston käyttöönotto

4.4  Käyttöä koskevat säännöt

RH/RY — ETCS- ja GSM-R-järjestelmien ja/tai kuumakäynti-ilmaisimien yhteydessä käytettävien sääntöjen ja menettelyjen määrittely

ETCS-opastinjärjestelmän ja/tai GSM-R-radiojärjestelmän ja/tai kuumakäynti-ilmaisimien käyttöönotto

4.6.1.1  Ammatillinen tietämys

RH/RY — ammatillisen tietämyksen arviointiin tarkoitetun prosessin määrittely

Muutos RH:n/RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

4.6.1.2  Kyky käyttää tätä tietämystä

RH/RY — sellaisen osaamisenhallintajärjestelmän määrittely/tarkistus, jonka avulla varmistetaan henkilöstön kyky käyttää tietämystään

Muutos RH:n/RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

4.6.2.2  Kielitaidon taso

RH/RY — kielitaidon arviointiin tarkoitettujen menettelyjen määrittely/tarkistaminen

Muutos RH:n/RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

4.6.3.1  Henkilöstön arviointi — peruselementit

RH/RY — henkilöstön arviointiin tarkoitettujen prosessien määrittely/tarkistaminen, mukaan luettuina:

— kokemus/pätevyys

— kielitaito

— Pätevyyden ylläpitäminen

Muutos RH:n/RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

4.6.3.2  Koulutustarpeiden selvittäminen

RH/RY — sellaisen prosessin määrittely/tarkistaminen, jolla henkilöstön koulutustarpeita selvitetään ja päivitetään

Muutos RH:n/RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

4.6.3.2.3  Erityisesti junan miehistöä koskevat elementit

RH/RY — sellaisen prosessin määrittely/tarkistaminen, jolla junan miehistö hankkii ja ylläpitää

— Reittitieto

— liikkuvan kaluston tuntemusta

Muutos RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

4.7.1  Terveyttä ja turvallisuutta koskevien vaatimusten käyttöönotto

RH/RY — sellaisten menettelyjen määrittely/tarkistaminen, joilla varmistetaan henkilöstön terveydentila, mukaan luettuina valvonta, jolla estetään huumeiden ja alkoholin vaikutuksia toimintaan

Muutos RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

4.7.2- 4.7.4  Työterveyslääkärien, lääketieteellisten elinten, psykologien ja tarkastusten hyväksymisessä noudatettavat kriteerit

RH/RY — seuraavien kriteerien määrittäminen/tarkistaminen:

— työterveyslääkärien ja lääketieteellisten elinten hyväksymisessä noudatettavat kriteerit

— psykologien hyväksymisessä noudatettavat kriteerit

— lääkärintarkastuksissa ja psykologisissa arvioinneissa noudatettavat kriteerit

Muutos RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

Muutokset terveydenhuoltohenkilöstön hyväksymistä ja elinten tunnustamista koskevissa kansallisissa säännöissä ja käytännöissä

4.7.5  Terveydentilavaatimukset

RH/RY — terveydentilaa koskevien vaatimusten määrittäminen/tarkistaminen, mukaan luettuina

— yleinen terveydentila

— näkö

— kuulo

— Raskaus

Muutos RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen

4.7.6  Erityisesti junan kuljettamistehtävää koskevat vaatimukset

RH/RY — erityisesti kuljettajien terveydentilaa koskevien vaatimusten määrittäminen/tarkistaminen, mukaan luettuina

— ECG-seuranta (yli 40-vuotiaat)

— näkö

— kuuloa/puhekykyä koskevat vaatimukset

— Antropometria

Muutos RY:n käytössä olevassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, mikä johtaa tehtävien ja vastuiden muuttumiseen




LIITE O

EI KÄYTÖSSÄ




LIITE P

LIIKKUVAN KALUSTON TUNNISTEET

Yleistä:

1. Tässä liitteessä kuvaillaan liikkuvaan kalustoon näkyvästi merkitty numerointi ja siihen liittyvät merkinnät, joilla toiminnassa olevat vaunut ja veturit voidaan yksikäsitteisesti tunnistaa. Liitteessä ei kuvailla muita numeroita ja merkintöjä, joita mahdollisesti on kaiverrettu tai kiinnitetty pysyvästi liikkuvan kaluston runkoon tai tärkeimpiin osiin niiden valmistuksen aikana.

2. Numeroilta ja niihin liittyviltä merkinnöiltä ei vaadita tässä liitteessä esitettyjen vaatimusten mukaisuutta seuraavissa tapauksissa:

 liikkuva kalusto, jota käytetään vain rataverkoissa, joita tämä YTE ei koske

 ulkomuodoltaan historialliset perinnevaunut ja -veturit

 liikkuva kalusto, jota ei yleensä käytetä tai kuljeteta rataverkoissa, joita tämä YTE koskee.

Tällaiselle liikkuvalle kalustolle on kuitenkin antava tilapäinen numero, jotta sitä voidaan käyttää.

3. Tämä liite tulee muuttumaan matkustajavaunuja koskevien RIC-määräysten kehittymisen sekä tavara- ja henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevien YTE:ien voimaantulon takia.

Standardinumero ja siihen liittyvät lyhenteet

Jokainen rautateiden vaunu ja veturi saa (standarditunnukseksi kutsutun) numerotunnuksen, joka koostuu 12 numerosta seuraavasti:



Liikkuvan kaluston tyyppi

Liikkuvan kaluston tyyppi ja tieto yhteentoimivuudesta

[2 numeroa]

Maa, jossa kalusto on rekisteröity

[2 numeroa]

Tekniset ominaisuudet

[4 numeroa]

Sarjanumero

[3 numeroa]

Tarkistusnumero

[1 numero]

Vaunut

00–09

10–19

20–29

30–39

40–49

80–89

[lisätietoja liitteessä P.6]

01–99

[lisätietoja liitteessä P.4]

0000–9999

[lisätietoja liitteessä P.9]

001–999

0–9

[lisätietoja liitteessä P.3]

Vedettävät matkustajavaunut

50–59

60–69

70–79

[lisätietoja liitteessä P.7]

0000 to 9999

[lisätietoja liitteessä P.10]

001 to 999

Vetävä liikkuva kalusto

90–99

[lisätietoja liitteessä P.8]

0000001–8999999

[jäsenvaltiot määrittelevät myöhemmin näiden numeroiden merkityksen kahden- tai monenkeskisillä sopimuksilla]

Liikkuva erikoiskalusto

9000–9999

[lisätietoja liitteessä P.11]

001–999

Tietyssä maassa teknisiä ominaistietoja kuvaavat 7 numeroa ja sarjanumero riittävät liikkuvan kaluston yksikäsitteiseen tunnistamiseen vaunujen, vedettävien matkustajavaunujen, vetävän liikkuvan kaluston ( 5 ) ja liikkuvan erikoiskaluston ( 6 ) joukoista.

Numerotunnus täydennetään kirjaimilla:

a) yhteentoimivuuteen liittyvät merkinnät (lisätietoja liitteessä P.5)

b) sen maan tunnus, jossa kyseinen liikkuva kalusto on rekisteröity (lisätietoja liitteessä P.4)

c) haltijan tunnus ( 7 )(lisätietoja liitteessä P.1)

d) teknisten ominaistietojen lyhenne (lisätietoja on liitteessä P.13 vedettävien matkustajavaunujen osalta, liitteessä P.12 vaunujen osalta ja liitteessä P.14 liikkuvan erikoiskaluston osalta).

Teknisiä ominaistietoja, tunnuksia ja lyhenteitä hallinnoi yksi tai useampi elin (jota jäljempänä kutsutaan nimellä ”keskuselin”) Euroopan rautatieviraston ERA:n ehdotuksen mukaisesti, jonka se tekee vuodelle 2005 laaditun työjärjestyksen toimenpiteen nro 15 johdosta.

Numerojen jakaminen

Ehdotuksen numeroiden hallinnointisäännöistä tulee tekemään ERA osana vuodelle 2005 laaditun työjärjestyksen toimenpidettä nro 15.




LIITE P.1

HALTIJAN TUNNUSLYHENNE

Liikkuvan kaluston haltijan tunnuksen (VKM) määritelmä

Liikkuvan kaluston haltijan tunnus (VKM) on aakkosnumeerinen tunnus, joka koostuu 2–5 kirjaimesta ( 8 ). Liikkuvan kaluston haltijan tunnus on merkitty kaikkiin vetureihin ja vaunuihin niiden numeron lähelle. Liikkuvan kaluston haltijan tunnus merkitsee, että kyseinen haltija on merkitty liikkuvan kaluston rekisteriin.

Liikkuvan kaluston haltijan tunnus on yksiselitteinen kaikissa niissä maissa, joita tämä YTE koskee, sekä kaikissa maissa, jotka solmivat tässä YTE:ssä kuvatun liikkuvan kaluston numeroinnin ja haltijan merkinnän soveltamista edellyttävän sopimuksen.

Liikkuvan kaluston haltijan tunnuksen muoto

Haltijan tunnus esittää joko liikkuvan kaluston haltijan koko nimeä tai sen lyhennettä, mahdollisuuksien mukaan tunnistettavassa muodossa. Kaikkia latinalaisen kirjaimiston 26 merkkiä voidaan käyttää. Tunnuksessa käytetään isoja kirjaimia. Kirjaimet, jotka eivät ole haltijan nimen muodostavien sanojen alkukirjaimia, voidaan kuitenkin kirjoittaa pienin kirjaimin. Yksikäsitteisyyttä arvioitaessa ei isojen ja pienten kirjainten välillä tehdä eroa.

Kirjaimissa saattaa olla diakriittisiä merkkejä ( 9 ). Diakriittisiä merkkejä ei oteta huomioon yksikäsitteisyyttä tarkastettaessa.

Jos liikkuvan kaluston haltijan kotipaikka on maassa, jossa ei käytetä latinalaisia kirjaimia, haltijan tunnuksen perään voidaan merkitä sama tunnus maan omilla kirjaimilla merkittynä ja vinoviivalla (”/”) erotettuna. Tätä käännettyä tunnusta ei oteta huomioon tietojenkäsittelyssä.

Vapautukset liikkuvan kaluston haltijan tunnuksen käyttämisestä

Jäsenvaltiot voivat päättää seuraavassa esitettyjen vapautusten käyttämisestä.

Haltijan tunnusta ei tarvita liikkuvassa kalustossa, jonka numerointijärjestelmä ei noudata tätä liitettä (ks. ”Yleistä”, 2 kohta). Liikkuvan kaluston haltijasta on kuitenkin annettava asianmukaisesti tieto niiden toimintaan niillä rataverkoilla osallistuville organisaatioille, joita tämä YTE koskee.

Jos haltijan täydellinen nimi ja osoite on merkitty liikkuvaan kalustoon, haltijan tunnusta ei vaadita seuraavissa tapauksissa:

 sellaisten haltijoiden liikkuva kalusto, joilla on kalustoa niin vähän, ettei se edellytä haltijan tunnuksen käyttöä

 rataverkon huoltoon käytettävä erikoiskalusto.

Liikkuvan kaluston haltijan tunnusta ei vaadita yksinomaan kansallisessa liikenteessä käytettävissä vetureissa, junayksiköissä ja matkustajavaunuissa, kun

 niissä on niiden haltijan liikemerkki, jossa on samat hyvin tunnistettavissa olevat kirjaimet kuin liikkuvan kaluston haltijan tunnuksessa

 niissä on helposti tunnistettava liikemerkki, jonka toimivaltainen kansallinen viranomainen on hyväksynyt liikkuvan kaluston haltijan tunnuksen asianmukaiseksi vastineeksi.

Jos yrityksen liikemerkkiä käytetään liikkuvan kaluston haltijan tunnuksen yhteydessä, vain haltijan tunnus pätee, eikä liikemerkkiä oteta huomioon.

Liikkuvan kaluston haltijan tunnusten jakamista koskevia määräyksiä

Liikkuvan kaluston haltijalle voidaan antaa enemmän kuin yksi tunnus seuraavissa tapauksissa:

 liikkuvan kaluston haltijalla on virallinen nimi useammalla kuin yhdellä kielellä

 liikkuvan kaluston haltijalla on hyvä syy tehdä ero organisaationsa eri kalustoryhmien välillä.

Yritysryhmälle voidaan myöntää yksi ainoa liikkuvan kaluston haltijan tunnus seuraavissa tapauksissa:

 yritykset luuluvat samaan yritysryhmään, joka on valtuuttanut yhden organisaation tästä ryhmästä hoitamaan kaikki asiat toisten puolesta

 yritysryhmä on valtuuttanut yhden erillisen juridisen yhteisön hoitamaan kaikki asiat puolestaan, missä tapauksessa tämä juridinen yhteisö on liikkuvan kaluston haltija.

Liikkuvan kaluston haltijatunnusten rekisteri ja tunnuksen myöntämismenettely

Haltijatunnusten rekisteri on julkinen, ja sitä päivitetään tosiaikaisesti.

Liikkuvan kaluston haltijan tunnusta koskeva anomus jätetään hakijan maan toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle, joka toimittaa sen keskuselimelle. Tunnusta voi käyttää vasta, kun keskuselin on julkistanut sen.

Liikkuvan kaluston haltijan tunnuksen omistajan on ilmoitettava toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle, jos se lopettaa tunnuksen käytön, ja toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta keskuselimelle. Liikkuvan kaluston haltijan tunnus peruutetaan sitten, kun haltija on osoittanut, että koko kyseeseen tulevan liikkuvan kaluston tunnukset on muutettu. Samaa tunnusta ei anneta uudelleen käyttöön kymmeneen vuoteen, paitsi jos se annetaan uudelleen aiemmalle käyttäjälle tai tämän pyynnöstä toiselle käyttäjälle.

Liikkuvan kaluston haltijan tunnus voidaan siirtää toiselle käyttäjälle, joka on alkuperäisen käyttäjän laillinen seuraaja. Tunnus pysyy voimassa, vaikka sen käyttäjä muuttaa nimensä muotoon, joka ei muistuta kyseistä tunnusta.

Ensimmäinen liikkuvan kaluston haltijatunnusten luettelo laaditaan käyttäen rautatieyritysten nimien nykyisiä lyhenteitä.

Liikkuvan kaluston haltijan tunnusta käytetään kaikessa uudessa liikkuvassa kalustossa asiaa koskevan YTE:n voimaantulon jälkeen. Vanhaan liikkuvaan kalustoon on tunnukset merkittävä vuoden 2014 loppuun mennessä.




LIITE P.2

NUMERON JA SIIHEN LIITTYVÄN KIRJAINTUNNUKSEN MERKINTÄ KALUSTON RUNKOON

Ulkoisia merkintöjä koskevat yleiset järjestelyt

Isoja kirjaimia ja numeroita sisältävät merkinnät on tehtävä vähintään 80 mm korkeaa, selkeää pääteviivatonta kirjasintyyliä käyttäen. Matalampia kirjaimia voidaan käyttää vain, jos ei ole muuta vaihtoehtoa kuin merkitä ne suoraan alustapalkkeihin.

Merkinnät saavat olla enintään 2 metrin korkeudella kiskojen tasosta.

Vaunut

Merkinnät on tehtävä vaunujen runkoon seuraavasti:



23

TEN

31

TEN

33

TEN

43

 

(Tässä tapauksessa ei liikkuvan kaluston haltijan tunnusta ole, joten haltijan koko nimi ja osoite on merkitty kalustoon)

80

D-RFC

80

D-DB

84

NL-ACTS

87

F

7369 553-4

0691 235-2

4796 100-8

4273 361-3

Zcs

 

Tanoos

 

Slpss

 

Laeks

 

Jos vaunuissa ei ole tarpeeksi tilaa näille merkinnöille (erityisesti laidattomissa vaunuissa), merkinnät on järjestettävä seuraavasti:



01

87

 

3320 644-7

TEN

 

F-SNCF

Ks

Jos vaunuun merkitään yksi tai useampia kansallisen merkityksen omaavia kirjaimia, ne on merkittävä kansainvälisen merkinnän perään ja erotettava siitä väliviivalla.

Matkustajavaunut ja vedettävä matkustajavaunukalusto

Merkinnät on tehtävä vaunujen molemmille sivuille seuraavasti:



F-SNCF

61

87

20 - 72 021

- 7

 
 
 

B10 tu

 

Kaluston rekisteröintimaasta ja teknisistä ominaisuuksista kertovat merkinnät tehdään heti vaunun 12-numeroisen tunnuksen eteen, taakse tai alle.

Jos vaunussa on ohjaamo, numero merkitään myös sen sisäpuolelle.

Veturit, vetovaunut ja erikoisvaunut

12-numeroinen standarditunnus on merkittävä kansainvälisessä liikenteessä käytettävän vetokaluston molemmille sivuille seuraavasti:

91 880001323-0

12-numeroinen standarditunnus merkitään myös vetokaluston jokaisen ohjaamon sisäpuolelle.

Kaluston haltija voi merkitä standardimerkintää suuremmilla merkeillä toiminnan kannalta hyödyllisen oman numerotunnuksensa (joka yleensä koostuu sarjanumerosta ja sen perässä olevasta kirjaintunnuksesta). Haltija voi itse päättää oman tunnuksen paikan.



Esimerkkejä

SP 42037

ES 64 F4 - 099

88 - 1323

473011

 
 

92 51 0042037-9

94 80 0189 999 - 6

91 88 0001323-0

92 87 473011-0

94 79 2 642 185-5

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa kahdenkeskisillä sopimuksilla sellaisten vaunujen kohdalla, jotka ovat olemassa YTE:n voimaan tullessa, jotka on tarkoitettu erikoiskäyttöön ja joiden kohdalla ei ole vaaraa sekaannuksesta muiden kyseisessä rautatieverkossa toimivien liikkuvien kalustojen kanssa. Erivapaus on voimassa toimivaltaisten kansallisten viranomaisten päättämän ajan.

Kansallinen viranomainen voi määrätä, että kaluston 12-numeroisen tunnuksen lisäksi merkitään maatunnus ja kaluston haltijan tunnus.




LIITE P.3

TARKISTUSNUMERON (12. NUMERON) MÄÄRITTÄMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

Tarkistusnumero määritetään seuraavasti:

 tunnuksen parillisissa asemissa (oikealta lukien) olevat numerot otetaan huomioon sellaisenaan

 tunnuksen parittomissa asemissa (oikealta lukien) olevat numerot kerrotaan kahdella

 parillisissa asemissa olevat numerot ja parittomissa asemissa olevien numeroiden ja kakkosen tulot lasketaan sitten yhteen

 näin saatu summa merkitään muistiin

 tarkistusnumero on numero, joka summaan on lisättävä, jotta se olisi kymmenellä jaollinen. Jos summa on valmiiksi kymmenellä jaollinen, tarkistusnumero on nolla.

Esimerkkejä

1 - 



Olkoon perusnumero

3

3

8

4

4

7

9

6

1

0

0

Kerroin

2

1

2

1

2

1

2

1

2

1

2

 

6

3

16

4

8

7

18

6

2

0

0

Summa: 6 + 3 + 1 + 6 + 4 + 8 + 7 + 1 + 8 + 6 + 2 + 0 + 0 = 52

Tämän summan ykkösten arvo on 2.

Tarkistusnumeroksi tulee näin ollen 8, ja koko tunnukseksi tulee 33 84 4796 100 — 8.

2 - 



Olkoon perusnumero

3

1

5

1

3

3

2

0

1

9

8

Kerroin

2

1

2

1

2

1

2

1

2

1

2

 

6

1

10

1

6

3

4

0

2

9

16

Summa: 6 + 1 + 1 + 0 + 1 + 6 + 3 + 4 + 0 + 2 + 9 + 1 + 6 = 40

Tämän summan ykkösten arvo on 0.

Tarkistusnumeroksi tulee näin ollen 0, ja koko tunnukseksi tulee 31 51 3320 198 — 0.




LIITE P.4

LIIKKUVAN KALUSTON REKISTERÖINTIMAAN TUNNUKSET (NUMEROT 3–4 JA LYHENTEET)

”Kolmansia maita koskevat tiedot on annettu vain tiedoksi.”



Maa

Maan numero- tunnus (1)

Maan numero- tunnus

Liitteissä P.6 ja P.7 hakasulkeissa olevissa lauseissa tarkoitetut yhtiöt (2)

Albania

AL

41

HSh

Algeria

DZ

92

SNTF

Armenia

AM (3)

58

ARM

Itävalta

A

81

ÖBB

Azerbaidžan

AZ

57

AZ

Valko-Venäjä

BY

21

BC

Belgia

B

88

SNCB/NMBS

Bosnia-Hertsegovina

BIH

44

ŽRS

50

ŽFBH

Bulgaria

BG

52

BDZ, SRIC

Kiina

RC

33

KZD

Kroatia

HR

78

Kuuba

CU (3)

40

FC

Kypros

CY

 
 

Tšekin tasavalta

CZ

54

ČD

Tanska

DK

86

DSB, BS

Egypti

ET

90

ENR

Viro

EST

26

EVR

Suomi

FIN

10

VR, RHK

Ranska

F

87

SNCF, RFF

Georgia

GE

28

GR

Saksa

D

80

DB, AAE (4)

Kreikka

GR

73

CH

Unkari

H

55

MÁV, GySEV/ROeEE (4)

Iran

IR

96

RAI

Irak

IRQ (3)

99

IRR

Irlanti

IRL

60

CIE

Israel

IL

95

IR

Italia

I

83

FS, FNME (4)

Japani

J

42

EJRC

Kazakstan

KZ

27

KZH

Kirgisia

KS

59

KRG

Latvia

LV

25

LDZ

Libanon

RL

98

CEL

Liechtenstein

LIE (3)

 
 

Liettua

LT

24

LG

Luxemburg

L

82

CFL

Makedonia

MK

65

CFARYM (MŽ)

Malta

M

 
 

Moldova

MD (3)

23

CFM

Monaco

MC

 
 

Mongolia

MGL

31

MTZ

Marokko

MA

93

ONCFM

Alankomaat

NL

84

NS

Pohjois-Korea

PRK (3)

30

ZC

Norja

N

76

NSB, JBV

Puola

PL

51

PKP

Portugali

P

94

CP, REFER

Romania

RO

53

CFR

Venäjä

RUS

20

RZD

Serbia-Montenegro

SCG

72

Slovakia

SK

56

ŽSSK, ŽSR

Slovenia

SLO

79

Etelä-Korea

ROK

61

KNR

Espanja

E

71

RENFE

Ruotsi

S

74

GC, BV

Sveitsi

CH

85

SBB/CFF/FFS, BLS (4)

Syyria

SYR

97

CFS

Tadžikistan

TJ

66

TZD

Tunisia

TN

91

SNCFT

Turkki

TR

75

TCDD

Turkmenistan

TM

67

TRK

Ukraina

UA

22

UZ

Yhdistynyt kuningaskunta

GB

70

BR

Uzbekistan

UZ

29

UTI

Vietnam

VN (3)

32

DSVN

(1)   Tieliikennettä koskevien vuoden 1949 yleissopimuksen liitteessä 4 ja vuoden 1968 yleissopimuksen 45 artiklan 4 kohdassa kuvatun kirjaintunnusjärjestelmän mukaisesti.

(2)   Yhtiöt, jotka voimaantulon aikaan olivat UIC:n tai OSJD:n jäseniä ja käyttivät kuvattua maatunnusta yhtiön tunnuksena.

(3)   Tunnuksia ei vielä ole vahvistettu.

(4)   Siihen saakka, kunnes Yleistä-kohdan 3 alakohdan kehitys on tapahtunut, nämä yhtiöt voivat käyttää tunnuksia 43 (GySEV/ROeEE), 63 (BLS), 64 (FNME) ja 68 (AAE). Päivityksen ajanjakso päätetään sitten yhdessä kyseisten jäsenvaltioiden kanssa.

▼M1




LIITE P.5

YHTEENTOIMIVUUDEN KIRJAINTUNNUS

TEN

:

Seuraavien ehtojen mukainen kalusto:

 Kalusto täyttää kaikkien asianmukaisten käyttöönottohetkellä voimassa olevien YTE:ien vaatimukset ja sille on myönnetty direktiivin 2008/57/EY 22 artiklan 1 kohdan mukainen käyttöönottolupa.

 Kalustolla on kaikkien jäsenvaltioiden tunnustama direktiivin 2008/57/EY 23 artiklan 1 kohdan mukainen lupa tai se on saanut kaikkien jäsenvaltioiden erillisen hyväksynnän.

PPV/PPW

:

Liikkuva kalusto, joka on PPV/PPW-sopimuksen mukainen (OSJD-maissa). (Alkuperäinen: ППВ (Правила пользования вагонами в международном сообщении)

Huomautukset

a) Kaluston TEN-merkintä vastaa liitteessä P.6 esitetyn kalustonumeron ensimmäistä numeroa 0–3.

b) Kalusto, jolle ei ole myönnetty käyttöönottolupaa kaikissa jäsenvaltioissa, on merkittävä tunnuksella, joka ilmaisee, missä jäsenvaltioissa kalustolle on myönnetty käyttöönottolupa. Luvan myöntäneet jäsenvaltiot merkitään jommallakummalla seuraavissa piirustuksissa kuvatuista tavoista. Piirustuksissa D tarkoittaa jäsenvaltiota, joka on myöntänyt käyttöönottoluvan ensimmäisenä (tässä esimerkissä Saksa) ja F jäsenvaltiota, joka on myöntänyt käyttöönottoluvan toisena (tässä esimerkissä Ranska). Jäsenvaltioiden kooditunnukset ovat liitteen P.4 mukaiset. Määräys kattaa kaluston, joka on YTE:n mukainen ja kaluston, joka ei ole YTE:n mukainen. Liitteessä P.6 esitetyn kalustonumeron ensimmäinen numero on kyseisellä kalustolla 4–8.

image

▼B




LIITE P.6

VAUNUILLE KÄYTETYT YHTEENTOIMIVUUDEN TUNNUKSET (NUMEROT 1–2)



 

2. numero

1. numero

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

2. numero

1. numero

 
 

Raideleveys

kiinteä tai muuttuva

kiinteä

muuttuva

kiinteä

muuttuva

kiinteä

muuttuva

kiinteä

muuttuva

kiinteä tai muuttuva

Raideleveys

 

TSI ()

ja/tai

RIV/COTIF ()

ja/tai

PPW

0

akselit

Varalla

TSI ja/tai COTIF -vaunut ()

[joiden haltija on liitteessä P.4 mainittu rautatieyritys]

Ei saa käyttää ennen kuin asiassa tehdään lisäpäätös

PPW-vaunut

(muuttuva raideleveys)

akselit

0

1

telit

Teollisuuden käyttämät vaunut

telit

1

2

akselit

Varalla

TSI ja/tai COTIF -vaunut ()

[joiden haltija on liitteessä P.4 mainittu rautatieyritys]

PPW-vaunut

TSI ja/tai COTIF -vaunut ()

PPW-vaunut

Muut YTE:n mukaiset ja/tai COTIF -vaunut ()

PPW-vaunut

PPW-vaunut

(kiinteä raideleveys)

akselit

2

3

telit

telit

3

Muut kuin YTE:n mukaiset

ja RIV:n/COTIF:n mukaiset ()

ja PPW-vaunut

4

akselit ()

Huoltovaunut

Muut vaunut

[joiden haltija on liitteessä P.4 mainittu rautatieyritys]

Muut vaunut

Muut vaunut

Vaunut, joilla on teknisistä ominaisuuksista kertova erikoisnumerointi

akselit ()

4

8

telit ()

telit ()

8

 
 

Liikenne

Kotimaan liikenne tai kansainvälinen liikenne erillisellä sopimuksella

Kansainvälinen liikenne erillisellä sopimuksella

Kotimaan liikenne

Kansainvälinen liikenne erillisellä sopimuksella

Kotimaan liikenne

Kansainvälinen liikenne erillisellä sopimuksella

Kotimaan liikenne

Kansainvälinen liikenne erillisellä sopimuksella

Kotimaan liikenne

Kotimaan liikenne tai kansainvälinen liikenne erillisellä sopimuksella

Liikenne

 
 

1. numero

2. numero

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

1. numero

2. numero

(1)   Täyttää vähintään liikkuvan kaluston YTE:n vaatimukset

(2)   Mukaan luettuna liikkuva kalusto, jossa olemassa olevien määräysten mukaisesti on nämä numerot näiden uusien määräysten tullessa voimaan.

(3)   Kiinteä tai muuttuva raideleveys.




LIITE P.7

VEDETTÄVILLE MATKUSTAJAVAUNUILLE KÄYTETYT KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN TUNNUKSET (NUMEROT 1–2)

Huomautus:

Hakasulkeissa esitetyt ehdot ovat voimassa vain siirtymäkaudella, ja ne kumotaan RIC-määräysten kehittyessä (ks. Yleistä-kohdan 3 alakohta).



 

Kotimaan liikenne

TSI () ja/tai RIC/COTIF () ja/tai PPW

Kotimaan liikenne tai kansainvälinen liikenne erillisellä sopimuksella

TSI () ja/tai RIC/COTIF ()

PPW

2. numero

1. numero

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

5

Kotimaan liikenteen liikkuva kalusto

[jonka haltija on liitteessä P.4 mainittu RIC-rautatieyritys]

Kiinteän raideleveyden ilmastoimaton kalusto (mukaan luettuina autonkuljetusvaunut)

[jonka haltija on liitteessä P.4 mainittu RIC-rautatieyritys]

Säädettävän raideleveyden (1435/1524) ilmastoimaton kalusto

[jonka haltija on liitteessä P.4 mainittu RIC-rautatieyritys]

Varattu

Säädettävän raideleveyden (1435/1672) ilmastoimaton kalusto

[jonka haltija on liitteessä P.4 mainittu RIC-rautatieyritys]

Kalusto, jolla on teknisistä ominaisuuksista kertova erikoisnumerointi

Kiinteän raideleveyden kalusto

Kiinteän raideleveyden kalusto

Säädettävän raideleveyden kalusto (1435/1520) vaihdettavin telein

Säädettävän raideleveyden kalusto (1435/1520) säädettävin akselein

6

Huoltovaunut muussa kuin tuottavassa liikentessä

Kiinteän raideleveyden ilmastoitu kalusto

[jonka haltija on liitteessä P.4 mainittu RIC-rautatieyritys]

Säädettävän raideleveyden (1435/1524) ilmastoitu kalusto

[jonka haltija on liitteessä P.4 mainittu RIC-rautatieyritys]

Muussa kuin tuottavassa liikenteessä käytettävä huoltokalusto

[jonka haltija on liitteessä P.4 mainittu RIC-rautatieyritys]

Säädettävän raideleveyden (1435/1672) ilmastoitu kalusto

[jonka haltija on liitteessä P.4 mainittu RIC-rautatieyritys]

Autonkuljetusvaunut

Säädettävän raideleveyden kalusto

7

Ilmastoitu ja painetiivis kalusto

[jonka haltija on liitteessä P.4 mainittu RIC-rautatieyritys]

Varattu

Varattu

Painetiivis kiinteän raideleveyden ilmastoitu kalusto

[jonka haltija on liitteessä P.4 mainittu RIC-rautatieyritys]

Varattu

Muu liikkuva kalusto

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

(1)   Täyttää vähintään tulevan vedettäviä matkustajavaunuja koskevan YTE:n vaatimukset.

(2)   Täyttää RIC- tai COTIF-määräykset sen mukaan, mikä säännös on voimassa.




LIITE P.8

VETOKALUSTON TYYPIT (NUMEROT 1–2)

Ensimmäinen numero on 9.

Toisen numeron määrittää jokainen jäsenvaltio itse. Se voi esimerkiksi sopia yhteen tarkistusnumeron kanssa, jos tämä numero lasketaan myös sarjanumeron kanssa.

Jos toinen numero kuvaa vetokaluston tyyppiä, seuraavat tunnukset ovat pakollisia:



Tunnus

Kaluston tyyppi

0

Sekalaiset

1

Sähköveturi

2

Dieselveturi

3

Sähköjunayksikkö (suurten nopeuksien) [moottorivaunu tai vedettävä vaunu]

4

Sähköjunayksikkö (muu kuin suurten nopeuksien) [moottorivaunu tai vedettävä vaunu]

5

Dieseljunayksikkö [moottorivaunu tai vedettävä vaunu]

6

Vedettävä erikoisvaunu

7

Sähkövaihtoveturi

8

Dieselvaihtoveturi

9

Kunnossapitovaunu




LIITE P.9

VAUNUJEN STANDARDINUMEROINTI (NUMEROT 5–7)

Tässä liitteessä esitetään taulukkomuodossa vaunujen teknisiä ominaisuuksia kuvaavat neljä numeroa.

Tämä liite toimitetaan erillisellä tietovälineellä (sähköinen tiedosto).




LIITE P.10



VEDETTÄVIEN MATKUSTAJAVAUNUJEN TEKNISIÄ OMINAISUUKSIA KUVAAVAT TUNNUKSET (NUMEROT 5–6)

 

6. numero

5. numero

0

1

2

3

4

Varattu

0

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

Kalusto, jossa on 1. luokan paikkoja

1

10 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

≥11 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

Varattu

Varattu

Kaksi tai kolme akselia

Kalusto, jossa on 2. luokan paikkoja

2

10 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

11 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

≥12 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

Kolme akselia

Kaksi akselia

Kalusto, jossa on 1. tai sekä 1. että 2. luokan paikkoja

3

10 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

11 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

≥12 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

Varattu

Kaksi tai kolme akselia

Kalusto, jossa on 1. tai sekä 1. että 2. luokan lepotuolipaikkoja

4

10 1./2. luokan osastoa

Varattu

Varattu

Varattu

≤9 1./2. luokan osastoa

Kalusto, jossa on 2. luokan lepotuolipaikkoja

5

10 osastoa

11 osastoa

≥12 osastoa

Varattu

Varattu

Varattu

6

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

Makuuvaunut

7

10 osastoa

11 osastoa

12 osastoa

Varattu

Varattu

Erikoisvaunut

8

Ohjausvaunu, jossa matkustajapaikkoja, matkatavaratilan kanssa tai ilman, varustettu ohjaamolla molempiin suuntiin ajamista varten

Kalusto, jossa on 1. tai sekä 1. että 2. luokan paikkoja ja osasto matkatavaroille tai postilähetyksille

Kalusto, jossa on 2. luokan paikkoja ja osasto matkatavaroille tai postilähetyksille

Varattu

Kalusto, jossa on paikkoja matkustajille, kaikki luokat, joissa on erityisesti varustettuja alueita, kuten lasten leikkipaikkoja

9

Postivaunut

Matkatavaravaunut, joissa osasto postilähetyksille

Matkatavaravaunut

Matkatavaravaunut sekä kaksi- ja kolmiakselinen kalusto, jossa on 2. luokan paikkoja ja osasto matkatavaroille tai postilähetyksille

Sivukäytävällä varustetut matkatavaravaunut, varustettu tullin sinetöimillä osastoilla tai ilman niitä

Huom: Osaston osia ei oteta huomioon. Vastaava matkustajakapasiteetti avoimissa vaunuosastoissa saadaan jakamalla käytettävissä olevien paikkojen määrä 6:lla, 8:lla tai 10:llä vaunun rakenteen mukaan.



VEDETTÄVIEN MATKUSTAJAVAUNUJEN TEKNISIÄ OMINAISUUKSIA KUVAAVAT TUNNUKSET (NUMEROT 5–6)

 

6. numero

5. numero

5

6

7

8

9

Varattu

0

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

Kalusto, jossa on 1. luokan paikkoja

1

Varattu

Kaksikerrosvaunut

≥7 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

8 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

9 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

Kalusto, jossa on 2. luokan paikkoja

2

Vain OSJD-yhteistyöelimen jäsenet; kaksikerrosvaunut

Kaksikerrosvaunut

Varattu

≥8 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

9 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

Kalusto, jossa on 1. tai sekä 1. että 2. luokan paikkoja

3

Varattu

Kaksikerrosvaunut

Varattu

≥8 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

9 sivukäytäväosastoa tai vastaava avoin vaunuosasto, jossa käytävä keskellä

Kalusto, jossa on 1. tai sekä 1. että 2. luokan lepotuolipaikkoja

4

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

≤9 1. luokan osastoa

Kalusto, jossa on 2. luokan lepotuolipaikkoja

5

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

≤9 osastoa

Varattu

6

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

Makuuvaunut

7

>12 osastoa

Varattu

Varattu

Varattu

Varattu

Erikoisvaunut

8

Vaunut, joissa on istuma- tai lepotuolipaikkoja, kaikki luokat, varustettu baarilla tai kahvilalla

Kaksikerroksinen ajovaunu, jossa matkustajapaikkoja, matkatavaratilan kanssa tai ilman, varustettu ohjaamolla molempiin suuntiin ajamista varten

Ravintolavaunut tai baarilla tai kahvilalla varustetut vaunut, joissa matkatavaraosasto

Ravintolavaunut

Muut erikoisvaunut (konferenssi-, disko-, baari-, elokuva-, video- ja sairaankuljetusvaunut)

9

Kaksi- tai kolmiakseliset matkatavaravaunut, joissa osasto postilähetyksille

Varattu

Kaksi- tai kolmiakseliset autonkuljetusvaunut

Autonkuljetusvaunut

Huoltovaunut

Huom: Osaston osia ei oteta huomioon. Vastaava matkustajakapasiteetti avoimissa vaunuosastoissa saadaan jakamalla käytettävissä olevien paikkojen määrä 6:lla, 8:lla tai 10:llä vaunun rakenteen mukaan.



VEDETTÄVIEN MATKUSTAJAVAUNUJEN YLEISIÄ OMINAISUUKSIA KUVAAVAT TUNNUKSET (NUMEROT 7–8)

Energialähde

8. numero

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

Suurin nopeus

7. numero

< 120 km/h

0

Kaikki jännitteet (3)

Varattu

3 000 V~ + 3 000 V=

1 000 V~ (3)

Varattu

1 500 V~

Muut jännitteet kuin 1 000 V, 1 500 V ja 3 000 V

1 500 V~ + 1 500 V=

3 000 V=

Varattu

1

Kaikki jännitteet (3)

+ Höyry (1)

1 000 V~

+ Höyry (1)

1 000 V~

+ Höyry (1)

1 000 V~

+ Höyry (1)

1 000 V~

+ Höyry (1)

1 000 V~

+ Höyry (1)

Varattu

1 500 V~ + 1 500 V=

+ Höyry (1)

3 000 V=

+ Höyry (1)

3 000 V=

+ Höyry (1)

2

Höyry (1)

Höyry (1)

3 000 V~ + 3 000 V=

+ Höyry (1)

Höyry (1)

3 000 V~ + 3 000 V=

+ Höyry (1)

Höyry (1)

3 000 V~ + 3 000 V=

1 500 V~

+ Höyry (1)

1 500 V~

+ Höyry (1)

1 500 V~

+ Höyry (1)

(1)

121–140 km/h

3

Kaikki jännitteet

Varattu

1 000 V~ + 3 000 V=

1 000 V~ (3) (1)

1 000 V~ (3) (1)

1 000 V~

1 000 V~ + 1 500 V~ + 1 500 V=

1 500 V~ + 1 500 V=

3 000 V=

3 000 V=

4

Kaikki jännitteet (3)

+ Höyry (1)

Kaikki jännitteet

+ Höyry (1)

Kaikki jännitteet

+ Höyry (1)

1 000 V~ (3) (1)

+ Höyry (1)

1 500 V~ + 1 500 V=

1 000 V~

+ Höyry (1)

3 000 V~ + 3 000 V=

1 500 V~ + 1 500 V=

+ Höyry (1)

3 000 V=

+ Höyry (1)

Varattu

5

Kaikki jännitteet (3)

+ Höyry (1)

Kaikki jännitteet

+ Höyry (1)

Kaikki jännitteet

+ Höyry (1)

1 000 V~

+ Höyry (1)

Varattu

1 500 V~

+ Höyry (1)

Muut jännitteet kuin 1 000 V, 1 500 V ja 3 000 V

1 500 V~ + 1 500 V=

+ Höyry (1)

Varattu

Varattu

6

Höyry (1)

Varattu

3 000 V~ + 3 000 V=

Varattu

3 000 V~ + 3 000 V=

Varattu

Höyry (1)

Varattu

Varattu

(1)

141–160 km/h

7

Kaikki jännitteet (3)

Kaikki jännitteet

1 500 V~ (1) + 3 000 V= (1)

Kaikki jännitteet (2)

1 000 V~ (3)

1 500 V~ + 1 500 V=

1 000 V~

1 500 V~

1 500 V~ + 1 500 V=

3 000 V=

3 000 V=

8

Kaikki jännitteet (3)

+ Höyry (1)

Kaikki jännitteet

+ Höyry (1)

3 000 V~ + 3 000 V=

Varattu

Kaikki jännitteet (3)

+ Höyry (1)

1 000 V~

+ Höyry (1)

3 000 V~ + 3 000 V=

Muut jännitteet kuin 1 000 V, 1 500 V ja 3 000 V

Kaikki jännitteet (3)

+ Höyry (1)

(1)

(2)

> 160 km/h

9

Kaikki jännitteet (3) (2)

Kaikki jännitteet

Kaikki jännitteet

+ Höyry (1)

1 000 V~ + 1 500 V~

1 000 V~

1 000 V~

Varattu

1 500 V~ + 1 500 V=

3 000 V=

(1)

(2)

(1)   Vain kotimaan liikenteen kalustolle

(2)   Vain kansainväliseen liikenteeseen kelpaavalle kalustolle

(3)   Tietylle 1 000 V:n vaihtovirtaa käyttävälle kalustolle sallitaan vain yksi taajuus, joko 16 2/3 tai 50 Hz

Kaikki jännitteet Yksivaiheinen vaihtovirta, jonka jännite on 1 000 V ja taajuus 51–Hz, yksivaiheinen vaihtovirta, jonka jännite on 1 500 V ja taajuus 50 Hz, tasavirta, jonka jännite on 1 500 V, tasavirta, jonka jännite on 3 000 V. Voi sisältää myös yksivaiheisen vaihtovirran, jonka jännite on 3 000 V ja taajuus 50 Hz

A Itsenäinen lämmitys, joka ei tarvitse ajovirtaa

G Kalusto, joka voi käyttää ajovirtana kaikkia jännitteitä, mutta tarvitsee generaattorivaunun ilmastointia varten

Höyry Vain höyrylämmitys. Jos jännite on merkitty, tunnusta voidaan käyttää myös kalustolle, jossa ei ole höyrylämmitystä.




LITTE P.11

ERIKOISVAUNUJEN TEKNISIÄ OMINAISUUKSIA KUVAAVAT TUNNUKSET (NUMEROT 6–8)

Erikoisvaunujen suurin sallittu nopeus (numero 6)



Luokitus

Ajonopeus omalla voimalla

≥ 100 km/h

< 100 km/h

0 km/h

Voidaan liittää junaan

V ≥ 100 km/h

Oma käyttövoima

1

2

 

Ei omaa käyttövoimaa

 
 

3

V < 100 km/h ja/tai rajoituksia ()

Oma käyttövoima

 

4

 

Ei omaa käyttövoimaa

 
 

5

Ei voida liittää junaan

Oma käyttövoima

 

6

 

Ei omaa käyttövoimaa

 
 

7

Omalla käyttövoimalla kulkeva kisko/maantiekulkuneuvo,

joka voidaan liittää junaan ()

 

8

 

Omalla käyttövoimalla kulkeva kisko/maantiekulkuneuvo,

jota ei voida liittää junaan ()

 

9

 

Ilman omaa käyttövoimaa oleva kisko/maantiekulkuneuvo ()

 
 

0

(1)   . Rajoituksella tarkoitetaan tiettyä paikkaa junassa (esim. viimeisenä), pakollista suojavaunua jne.

(2)   . Junaan liittämisen erikoisehtoja on noudatettava.

ERIKOISVAUNUN TYYPPI JA ALATYYPPI (NUMEROT 7–8)



7. numero

8. numero

Vaunut/koneet

1

Rata ja sen yläpuoliset rakenteet

1

Kiskojen laskemisessa ja uusimisessa käytettävä juna

2

Vaihteiden ja risteysten teossa käytettävät laitteet

3

Radan kunnostusjuna

4

Sepelin puhdistuskone

5

Maansiirtokone

6

7

 

8

 

9

Kiskoille asennettu nosturi (paitsi junien takaisin raiteille nostamiseen käytettävä)

0

Muu tai yleinen

2

Rata

1

Suurikapasiteettinen tavallisen radan tiivistyskone

2

Muut tavallisen radan tiivistyskoneet

3

Stabiloinnilla varustettu tiivistyskone

4

Tiivistyskone vaihteita ja risteyksiä varten

5

Sepeliaura

6

Stabilointikone

7

hitsauskone

8

Monitoimikone

9

Radantarkastusvaunu

0

Muu

3

Ajojohto

1

Monitoimikone

2

Kelaus- ja purkukone

3

Ajojohdon kannatinpylväiden asennuskone

4

Kelankuljetuskone

5

Ajojohdon kiristyskone

6

Kone, jossa on nostolava, ja kone, jossa on asennustelineet

7

Puhdistusjuna

8

Rasvausjuna

9

Ajojohdon tarkastusvaunu

0

Muu

4

Rakenteet:

1

Katteenlaskukone

2

Sillantarkastuslava

3

Tunnelintarkastuslava

4

Kaasunpuhdistuskone

5

Ilmanvaihtokone

6

Kone, jossa on nostolava tai asennustelineet

7

Tunnelin valaisulaite

8

 

9

 

0

Muu

5

Kuormaus, kuorman purku ja erilaiset kuljetukset

1

Kalusto kiskojen kuormausta, kuorman purkua ja kuljetusta varten

2

Kalusto sepelin, soran jne. kuormausta, purkua ja kuljetusta varten

3

4

5

Kalusto ratapölkkyjen kuormausta, kuorman purkua ja kuljetusta varten

6

7

8

Kalusto vaihteiden jne. kuormausta, purkua ja kuljetusta varten

9

Kalusto muiden materiaalien kuormausta, purkua ja kuljetusta varten

0

Muu

6

Mittaus

1

Maansiirtotöiden mittausvaunu

2

Radan mittausvaunu

3

Ajojohdon mittausvaunu

4

Raidevälin mittausvaunu

5

Opastimien mittausvaunu

6

Tietoliikenteen mittausvaunu

7

 

8

 

9

 

0

Muu

7

Pelastustoimet

1

Pelastusnosturi

2

Pelastushinausvaunu

3

Tunnelipelastusjuna

4

Pelastusvaunu

5

Palontorjuntavaunu

6

Sairaankuljetuskalusto

7

Laitevaunu

8

 

9

 

0

Muu

8

Veto, kuljetus, energia jne.

1

Vetoyksiköt

2

3

Kuljetusvaunu (muu kuin 59)

4

Käyttövoimavaunu

5

Ratavaunu/omalla käyttövoimalla kulkeva vaunu

6

7

Betonointijuna

8

 

9

 

0

Muu

9

Ympäristö

1

Omalla voimalla kulkeva lumiaura

2

Työnnettävä lumiaura

3

Lumenharjauslaite

4

Jäänpoistokalusto

5

Rikkaruohojen torjuntakalusto

6

Raiteiden puhdistuskalusto

7

 

8

 

9

 

0

Muu

0

Rata/maantie

1

Luokan 1 rata/maantiekalusto

2

3

Luokan 2 rata/maantiekalusto

4

5

Luokan 3 rata/maantiekalusto

6

7

Luokan 4 rata/maantiekalusto

8

9

 

0

Muu




LIITE P.12

VAUNUJEN, LUKUUN OTTAMATTA NIVELVAUNUJA JA VAUNUYHDISTELMIÄ, KIRJAINTUNNUKSET

LUOKKAA JA JÄRJESTYSTÄ ILMAISEVIEN KIRJAINTEN MÄÄRITTELY

1.   Tärkeitä huomautuksia

Liitteenä olevissa taulukoissa

 metrimitat tarkoittavat vaunujen sisäpituutta (lu);

 tonnilukemat (tu) vastaavat kuormitustaulukossa mainittua, suurinta kyseiselle vaunulle sallittua kuormitusta, joka on määritetty esitettyjä menettelyjä käyttäen.

2.   Kaikille luokille yhteiset kansainväliset järjestystä ilmaisevat kirjaimet

q

kaikilla hyväksytyillä virroilla käytettävä lämmitysputki

qq

kaikilla hyväksytyillä virroilla käytettävä lämmitysputki ja -laitteisto

s

vaunut, joilla on lupa toimia s-tilassa (ks. liikkuvan kaluston YTE:n liite B)

ss

vaunut, joilla on lupa toimia ss-tilassa (ks. liikkuvan kaluston YTE:n liite B)

3.   Kansalliset kirjaintunnukset

t, u, v, w, x, y, z

Näiden kirjainten merkityksen määrittää jokainen jäsenvaltio itse.

LUOKKAA ILMAISEVA KIRJAIN: E — AVOIN KORKEALAITAINEN VAUNU



Referenssivaunu

Tavanomaista tyyppiä,

kaatuvat laidat ja päädyt, tasainen lattia

kaksi akselia: lu ≥ 7,70 m; 25 t ≥ tu ≥ 30 t

neljä akselia: lu ≥ 12 m; 50 t ≥ tu ≥ 60 t

kuusi akselia tai enemmän: lu ≥ 12 m; 60t ≥ tu ≥ 75 t

Tunnus- kirjaimet

a

neljä akselia

aa

kuusi akselia tai enemmän

c

lattialuukut ()

k

kaksi akselia: tu < 20 t

neliakselinen: tu < 40 t

kuusi akselia tai enemmän: tu < 50 t

kk

kaksi akselia: 20 t ≤ tu ≤ 25 t

neliakselinen: 40 t ≤ tu ≤ 50 t

kuusi akselia tai enemmän: 50 t ≤ tu ≤ 60 t

l

ilman kaatuvia laitoja

ll

ilman lattialuukkuja (