This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02000L0075-20190101
Council Directive 2000/75/EC of 20 November 2000 laying down specific provisions for the control and eradication of bluetongue
Consolidated text: Neuvoston direktiivi 2000/75/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2000, lampaan bluetongue-taudin torjunta- ja hävittämistoimenpiteitä koskevista erityissäännöksistä
Neuvoston direktiivi 2000/75/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2000, lampaan bluetongue-taudin torjunta- ja hävittämistoimenpiteitä koskevista erityissäännöksistä
No longer in force
02000L0075 — FI — 01.01.2019 — 008.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI 2000/75/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2000, lampaan bluetongue-taudin torjunta- ja hävittämistoimenpiteitä koskevista erityissäännöksistä (EUVL L 327 22.12.2000, s. 74) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
KOMISSION PÄÄTÖS, 2006/911/EY tehty 5 päivänä joulukuuta 2006, |
L 346 |
41 |
9.12.2006 |
|
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/104/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, |
L 363 |
352 |
20.12.2006 |
|
|
KOMISSION PÄÄTÖS, 2007/729/EY tehty 7 päivänä marraskuuta 2007, |
L 294 |
26 |
13.11.2007 |
|
|
L 219 |
40 |
14.8.2008 |
||
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2012/5/EU, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, |
L 81 |
1 |
21.3.2012 |
|
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI 2013/20/EU, annettu 13 päivänä toukokuuta 2013, |
L 158 |
234 |
10.6.2013 |
|
|
KOMISSION ASETUS (EU) 2018/415, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2018, |
L 75 |
18 |
19.3.2018 |
|
Muutettu:
|
L 236 |
33 |
23.9.2003 |
NEUVOSTON DIREKTIIVI 2000/75/EY,
annettu 20 päivänä marraskuuta 2000,
lampaan bluetongue-taudin torjunta- ja hävittämistoimenpiteitä koskevista erityissäännöksistä
1 artikla
Tässä direktiivissä vahvistetaan bluetongue-taudin valvontaa koskevat säännöt sekä sen torjunta- ja hävittämistoimenpiteet.
2 artikla
Tässä direktiivissä tarkoitetaan:
|
a) |
’tilalla’maatilaa tai muuta paikkaa, jossa pysyvästi tai väliaikaisesti kasvatetaan tai pidetään lampaan bluetongue-taudille alttiiden lajien eläimiä; |
|
b) |
’alttiilla lajilla’kaikkia märehtijälajeja; |
|
c) |
’eläimellä tai eläimillä’alttiiseen lajiin kuuluvaa eläintä tai eläimiä, lukuun ottamatta villieläimiä, joiden osalta voidaan antaa erityisiä säännöksiä 20 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti; |
|
d) |
’omistajalla tai pitäjällä’yhtä tai useampaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on omistusoikeus eläimiin tai jonka tehtäväksi on annettu niiden hoito korvausta vastaan tai ilmaiseksi; |
|
e) |
’tartunnanlevittäjällä’Imicola culicoides -lajin hyönteistä tai muuta Culicoides-suvun hyönteistä, joka voi levittää bluetongue-tautia ja joka on tunnistettu 20 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti eläinlääkintäalan tiedekomitean annettua lausuntonsa; |
|
f) |
’epäillyllä esiintymisellä’jossakin alttiissa lajissa havaittuja bluetongue-tautia muistuttavia kliinisiä oireita ja niihin liittyviä epidemiologisia tietoja, joiden perusteella voidaan kohtuudella olettaa, että tautia esiintyy; |
|
g) |
’vahvistamisella’toimivaltaisen viranomaisen laboratoriotuloksiin perustuvaa ilmoitusta bluetongue-tautiviruksen esiintymisestä määrätyllä vyöhykkeellä; kun kyseessä on epidemia, toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin myös vahvistaa taudin esiintymisen kliinisten ja/tai epidemiologisten tulosten perusteella; |
|
h) |
’toimivaltaisella viranomaisella’jäsenvaltion keskusviranomaista, jolla on toimivalta suorittaa eläinlääkärintarkastuksia, tai eläinlääkintäviranomaista, jolle tämä toimivalta on siirretty; |
|
i) |
’virkaeläinlääkärillä’toimivaltaisen viranomaisen nimeämää eläinlääkäriä; |
|
j) |
’elävillä heikennetyillä rokotteilla’rokotteita, jotka on tuotettu muuntamalla luonnossa esiintyviä bluetongue-tautivirusisolaatteja sarjasiirrostuksilla kudosviljelmässä tai alkioasteella olevissa kananmunissa. |
3 artikla
Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että bluetongue-tautiviruksen epäillystä tai vahvistetusta esiintymisestä ilmoitetaan toimivaltaiselle viranomaiselle viipymättä.
4 artikla
1. Kun sellaisella alueella sijaitsevalla tilalla, jota eivät koske tämän direktiivin mukaiset rajoitukset, on yksi tai useampia eläimiä, joiden epäillään sairastuneen bluetongue-tautiin, jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että virkaeläinlääkäri panee viipymättä toimeen viralliset tutkimusmenettelyt vahvistaakseen tai sulkeakseen pois kyseisen taudin esiintymisen.
2. Heti kun tautiepäilystä on ilmoitettu, virkaeläinlääkärin on:
a) asetettava epäilyksen alainen tila tai tilat viralliseen valvontaan;
b) pantava alulle
i) eläinten laskenta, jossa ilmoitetaan kunkin lajin osalta jo kuolleiden, tartunnan saaneiden tai mahdollisesti tartunnan saaneiden eläinten lukumäärä, ja tämän laskennan saattaminen ajan tasalle, jotta voidaan ottaa huomioon epäilyn aikana syntyneet tai kuolleet eläimet; laskentatiedot on esitettävä pyynnöstä, ja ne voidaan tarkistaa kunkin tarkastuksen yhteydessä;
ii) sellaisten paikkojen laskenta, jotka voivat helpottaa tartunnanlevittäjien eloonjäämistä tai tarjoavat niille elinympäristön, erityisesti tartunnanlevittäjän lisääntymisen kannalta suotuisten paikkojen laskenta;
iii) jäljempänä olevan 7 artiklan mukainen epidemiologinen selvitys;
c) käytävä tilalla tai tiloilla säännöllisesti, jolloin hänen on suoritettava taudista epäillyille tai kuolleille eläimille yksityiskohtainen kliininen tutkimus tai ruumiinavaus ja tarvittaessa vahvistettava taudin esiintyminen laboratoriokokeiden avulla;
d) huolehdittava siitä, että
i) kielletään eläinten tuominen kyseiselle tilalle tai tiloille sekä eläinten vienti niiltä pois;
ii) eläimet eristetään ajankohtina, jolloin tartunnanlevittäjät ovat aktiivisia, jos virkaeläinlääkäri katsoo, että edellytykset tämän toimenpiteen toteuttamiseen täyttyvät;
iii) eläimet, eläinsuojat ja ympäristö (erityisesti Culicoides-lajin hyönteisten kasvulle ekologisesti suotuisat paikat) käsitellään sallituilla hyönteismyrkyillä säännöllisesti. Toimivaltainen viranomainen vahvistaa käsittelyjen tiheyden ottaen huomioon käytetyn hyönteismyrkyn tehokkuuden ja ilmasto-olot, jotta tartunnanlevittäjien esiintymistä voitaisiin mahdollisuuksien mukaan torjua;
iv) tilalla kuolleiden eläinten ruhot tuhotaan, hävitetään, poltetaan tai haudataan eläinlääkintäsäännöistä eläinjätteen hävittämisessä, käsittelyssä ja markkinoille saattamisessa sekä taudinaiheuttajien ehkäisemisestä eläin- ja kalaperäisissä rehuissa sekä direktiivin 90/425/ETY muuttamisesta 27 päivänä marraskuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/667/ETY ( 1 ) mukaisesti.
3. Sairastuneiksi epäiltyjen eläinten omistajan tai pitäjän on ennen 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden käyttöönottoa toteutettava kaikki tarvittavat varotoimenpiteet 2 kohdan d alakohdan i ja ii alakohdan säännösten noudattamiseksi.
4. Toimivaltainen viranomainen voi soveltaa 2 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä muilla tiloilla, jos niiden paikka, maantieteellinen sijainti tai yhteydet taudista epäiltyyn tilaan antavat aihetta epäillä mahdollista saastumista.
5. Edellä olevan 2 kohdan säännöksien lisäksi voidaan 20 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti vahvistaa erityisiä säännöksiä sellaisia luonnonsuojelualueita varten, joilla eläimet elävät vapaina.
6. Virkaeläinlääkäri ei saa lopettaa tässä artiklassa säädettyjä toimenpiteitä ennen kuin toimivaltainen viranomainen on sulkenut pois bluetongue-taudin esiintymisepäilyt.
5 artikla
1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi päättää sallia rokotteiden käytön bluetongue-tautia vastaan, edellyttäen että
a) tällainen päätös perustuu kyseisen toimivaltaisen viranomaisen tekemän erityisen riskinarvioinnin tuloksiin;
b) komissiolle ilmoitetaan asiasta ennen tällaisten rokotusten suorittamista.
2. Aina kun käytetään eläviä heikennettyjä rokotteita, jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen viranomainen määrittää
a) suojavyöhykkeen, joka koostuu vähintään rokotusalueesta;
b) valvontavyöhykkeen, joka koostuu sellaisesta unionin alueen osasta, joka ulottuu vähintään 50 kilometriä suojavyöhykkeen rajojen ulkopuolelle.
6 artikla
1. Kun bluetongue-taudin esiintyminen on vahvistettu virallisesti, virkaeläinlääkärin on:
a) pantava viipymättä toimeen epidemian leviämisen estämiseksi tarpeellisiksi katsotut eläinten teurastukset, sekä ilmoitettava asiasta komissiolle;
b) järjestettävä edellä mainittujen eläinten ruhojen tuhoaminen, hävittäminen, polttaminen tai hautaaminen direktiivin 90/667/ETY mukaisesti;
c) ulotettava 4 artiklassa säädetyt toimenpiteet koskemaan tiloja, jotka sijaitsevat (8 artiklassa määriteltyyn suojavyöhykkeeseen sisältyvällä) 20 kilometrin säteellä tartuntatilasta tai tartuntatiloista;
d) toteutettava 20 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen hyväksytyt toimenpiteet, erityisesti järjestämällä mahdollinen rokottaminen tai toteuttamalla muita vaihtoehtoisia toimenpiteitä;
e) tehtävä epidemiologinen selvitys 7 artiklan mukaisesti.
Edellä c alakohdasta poiketen voidaan 20 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen hyväksyä säännöksiä, jotka koskevat eläinten liikkumista vyöhykkeellä.
2. Toimivaltainen viranomainen voi laajentaa 1 kohdan c alakohdassa säädettyä vyöhykettä tai rajoittaa sitä epidemiologisten olosuhteiden ja maantieteellisen, ekologisen tai ilmatieteellisen tilanteen mukaisesti. Sen on ilmoitettava tästä komissiolle.
3. Jos 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu vyöhyke sijaitsee useamman jäsenvaltion alueella, kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimittava yhteistyössä tämän vyöhykkeen muodostamiseksi. Vyöhyke muodostetaan tarvittaessa 20 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
7 artikla
1. Epidemiologinen selvitys koskee:
a) aikaa, jona bluetongue-tautia on voinut esiintyä tilalla;
b) tilalla esiintyvän bluetongue-taudin mahdollista alkuperää ja muiden sellaisten tilojen tunnistamista, joilla on eläimiä, jotka ovat voineet saada tartunnan tai saastua samasta lähteestä;
c) tartunnanlevittäjien esiintymistä ja levinneisyyttä;
d) eläinten tuomista kyseisille tiloille tai niiltä pois vientiä sekä niiltä mahdollisesti pois vietyjä eläinten ruhoja.
2. Kaikkien bluetongue-taudin mahdollisimman nopean hävittämisen varmistamiseksi tarvittavien toimenpiteiden täydellistä yhteensovittamista ja epidemiologisen selvityksen suorittamista varten on luotava kriisikeskus.
Kansallisia kriisikeskuksia ja yhteisön kriisikeskusta koskevat yleiset säännöt hyväksytään noudattaen 20 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä.
8 artikla
1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että 6 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteitten lisäksi toimivaltainen viranomainen muodostaa suojavyöhykkeen ja valvontavyöhykkeen. Niitä muodostettaessa on otettava huomioon bluetongue-tautiin liittyvät maantieteelliset, hallinnolliset, ekologiset ja epitsootologiset tekijät sekä valvontarakenteet.
2.
a) Suojavyöhykkeen on muodostuttava yhteisön alueen osasta, jonka säde on vähintään 100 kilometriä kaikkien tartuntatilojen ympärillä.
b) Valvontavyöhykkeen on muodostuttava sellaisesta unionin alueen osasta, joka ulottuu vähintään 50 kilometriä suojavyöhykkeen rajojen ulkopuolelle ja jolla ei ole suoritettu bluetongue-tautia vastaan rokotusta elävillä heikennetyillä rokotteilla 12 edellisen kuukauden aikana.
c) Jos tällaiset vyöhykkeet sijaitsevat usean jäsenvaltion alueella, kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimittava yhteistyössä a ja b alakohdassa tarkoitettujen vyöhykkeiden muodostamiseksi.
d) Tarvittaessa suojavyöhyke ja valvontavyöhyke muodostetaan kuitenkin 20 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
3. Jäsenvaltion asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä voidaan 20 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen päättää 2 kohdassa määriteltyjen vyöhykkeiden muodostamisen muuttamisesta ottaen huomioon:
a) niiden maantieteellinen sijainti ja ekologiset tekijät;
b) sääolot;
c) tartunnanlevittäjien esiintyminen ja levinneisyys;
d) edellä 7 artiklan mukaisesti suoritettujen epitsootologisten tutkimusten tulokset;
e) laboratoriokokeiden tulokset; sekä
f) toteutetut torjuntatoimenpiteet ja erityisesti hyönteisten hävittämistoimet.
9 artikla
1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että suojavyöhykkeellä sovelletaan seuraavia toimenpiteitä:
a) kaikki vyöhykkeellä sijaitsevat tilat, joilla pidetään eläimiä, tunnistetaan;
b) toimivaltainen viranomainen toteuttaa erityisvalvonnassa pidettävien nautaeläinryhmien (tai niiden puuttuessa muiden märehtijälajien) ja tartunnanlevittäjäpopulaation seurantaan perustuvan tartuntatautien valvontaohjelman; ohjelma voidaan vahvistaa noudattaen 20 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä;
c) eläinten poisvieminen vyöhykkeeltä kielletään. Poikkeuksista poisviemistä koskevaan kieltoon voidaan kuitenkin päättää 20 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti erityisesti sellaisella vyöhykkeen osalla olevien eläinten osalta, joiden osalta voidaan osoittaa, ettei virusta esiinny eikä tartunnanlevittäjiä ole.
2. Jäljempänä 20 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti tai jäsenvaltion aloitteesta, josta ilmoitetaan komissiolle, voidaan päättää 1 kohdassa säädettyjen toimenpiteiden täydentämisestä rokottamalla eläimet bluetongue-tautia vastaan ja tunnistamalla ne suojavyöhykkeellä.
10 artikla
Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että valvontavyöhykkeellä:
1. sovelletaan 9 artiklan 1 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä; ja
2. kielletään bluetongue-tautia vastaan rokottaminen elävillä heikennetyillä rokotteilla.
11 artikla
Edellä 6, 8, 9 ja 10 artiklan nojalla toteutettuja toimenpiteitä muutetaan tai ne kumotaan 20 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.
12 artikla
Edellä 9 ja 10 artiklasta poiketen eläinten liikkumiseen suojavyöhykkeellä ja siltä käsin sekä suojavyöhykkeeseen sovellettavat säännökset vahvistetaan noudattaen 20 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä.
Kun tehdään päätös ensimmäisessä kohdassa tarkoitetusta menettelystä, vahvistetaan kaupassa sovellettavat säännöt samaa menettelyä noudattaen.
13 artikla
Jos bluetongue-tauti on poikkeuksellisen vakava tietyllä alueella, kaikki lisätoimenpiteet, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava, annetaan 20 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
14 artikla
Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että toimivaltainen viranomainen toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta kaikki suojavyöhykkeelle ja valvontavyöhykkeelle sijoittautuneet henkilöt saavat kaikki tiedot voimassa olevista rajoituksista ja ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimiin kyseisten toimenpiteiden toteuttamiseksi.
15 artikla
1. Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallinen laboratorio, joka vastaa tässä direktiivissä säädettyjen laboratoriotutkimusten suorittamisesta, ja toimitettava kyseistä laboratoriota koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja kaikki niitä koskevat mahdolliset myöhemmät muutokset muiden jäsenvaltioiden ja yleisön saataville.
Tämän kohdan yhtenäistä soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä voidaan antaa 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
2. Edellä 1 kohdan mukaisesti nimettyjen kansallisten laboratorioiden tehtävät luetellaan liitteessä I.
3. Edellä 1 kohdan mukaisesti nimetyt kansalliset laboratoriot toimivat yhteistyössä 16 artiklassa tarkoitetun yhteisön vertailulaboratorion kanssa.
16 artikla
Bluetongue-tautia varten nimetty yhteisön vertailulaboratorio on mainittu liitteessä II. Tämän laboratorion tehtävät määritellään liitteessä II olevassa B kohdassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta päätöksen 90/424/ETY ja erityisesti sen 28 artiklan säännösten soveltamista.
17 artikla
Komission asiantuntijat voivat siinä määrin kuin se on tämän direktiivin yhdenmukaisen soveltamisen kannalta tarpeen ja yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa suorittaa tarkastuksia paikalla. Tarkastamalla edustavan prosenttiosuuden tiloista ne voivat tätä varten tarkistaa, valvovatko toimivaltaiset viranomaiset tämän direktiivin säännösten noudattamista. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille suoritettujen tarkastusten tuloksista.
Jäsenvaltion, jonka alueella tarkastus suoritetaan, on annettava asiantuntijoille kaikki tarvittava apu näiden suorittaessa tehtäväänsä.
Yleiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta annetaan 20 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
18 artikla
1. Kunkin jäsenvaltion on laadittava varautumissuunnitelma, jossa täsmennetään, kuinka se soveltaa tässä direktiivissä säädettyjä toimenpiteitä.
Tämän suunnitelman on mahdollistettava sellaisten välineiden, laitteiden, henkilöstön ja kaikkien muiden sopivien rakenteiden saatavuus, joita tarvitaan taudin hävittämiseksi nopeasti ja tehokkaasti.
2. Liitteessä III esitetään perusteet 1 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien laatimiselle.
Näiden perusteiden mukaisesti laaditut suunnitelmat on esitettävä komissiolle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän direktiivin täytäntöönpanosta.
Komissio tutkii suunnitelmat määritelläkseen, voidaanko niiden avulla saavuttaa asetettu tavoite, ja ehdottaa kyseiselle jäsenvaltiolle mahdollisesti tarvittavia muutoksia varmistaakseen erityisesti sen, että suunnitelmat ovat sopusoinnussa muiden jäsenvaltioiden suunnitelmien kanssa.
Komissio hyväksyy suunnitelmat, mahdollisesti muutettuina, 20 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
Suunnitelmia voidaan myöhemmin muuttaa tai täydentää saman menettelyn mukaisesti tilanteen kehityksen huomioon ottamiseksi.
19 artikla
Neuvosto voi tarvittaessa muuttaa tätä direktiiviä määräenemmistöllä komission ehdotuksesta.
Liitteitä muutetaan 20 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.
Tämän direktiivin täytäntöönpanoa varten mahdollisesti tarvittavat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 20 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.
20 artikla
1. Komissiota avustaa pysyvä eläinlääkintäkomitea.
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY ( 2 ) 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan 15 päiväksi.
3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.
21 artikla
Komissio voi 20 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen päättää kahden vuoden ajaksi tarvittavista siirtymätoimenpiteistä tässä direktiivissä säädettyyn uuteen järjestelmään siirtymisen helpottamiseksi.
22 artikla
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 1 päivään tammikuuta 2002 mennessä. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä viittaus tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
23 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
LIITE I
▼M4 —————
B. BLUETONGUE-TAUDIN KANSALLISTEN LABORATORIOIDEN TEHTÄVÄT
Bluetongue-taudin kansalliset laboratoriot ovat vastuussa kunkin jäsenvaltion diagnostisen laboratorion vahvistamien diagnostisten vaatimusten ja menetelmien yhteensovittamisesta, reagenssien käytöstä sekä rokotteiden testaamisesta. Tässä tarkoituksessa ne:
a) voivat toimittaa diagnostisia reagensseja niitä pyytäville diagnostisille laboratorioille;
b) valvovat kyseisessä jäsenvaltiossa käytettyjen diagnostisten reagenssien laatua;
c) järjestävät määräajoin vertailutestejä;
d) säilyttävät kyseisessä jäsenvaltiossa vahvistettujen tautitapausten bluetongue-tautiviruksen isolaatteja;
e) huolehtivat alueellisissa diagnostisissa laboratorioissa saatujen positiivisten tulosten vahvistamisesta.
LIITE II
A. LABORATORIO COMUNITARIO DE REFERENCIA DE LA FIEBRE CATARRAL OVINAEF-REFERENCELABORATORIUM FOR BLUETONGUEGEMEINSCHAFTLICHES REFERENZLABORATORIUM FÜR DIE BLAUZUNGENKRANKHEITΚΟΙΝΟΤΙΚΟ ΕΡΓΑΣΤΗΡΙΟ ΑΝΑΦΟΡΑΣ ΓΙΑ ΤΟΝ ΚΑΤΑΡΡΟΪΚΟ ΠΥΡΕΤΟ ΤΟΥ ΠΡΟΒΑΤΟΥCOMMUNITY REFERENCE LABORATORY FOR BLUETONGUELABORATOIRE COMMUNAUTAIRE DE RÉFÉRENCE POUR LA FIÈVRE CATARRHALE DU MOUTON ►M6 REFERENTNI LABORATORIJ ZAJEDNICE ZA BOLEST PLAVOG JEZIKA ◄ LABORATORIO COMUNITARIO DI RIFERIMENTO PER LA FEBBRE CATARRALE DEGLI OVINICOMMUNAUTAIR REFERENTIELABORATORIUM VOOR BLUETONGUELABORATÓRIO COMUNITÁRIO DE REFERÊNCIA EM RELAÇÃO À FEBRE CATARRAL OVINALAMPAAN BLUETONGUE-TAUTIA VARTEN NIMETTY YHTEISÖN VERTAILULABORATORIOGEMENSKAPENS REFERENSLABORATORIUM FÖR BLUETONGUE
Laboratorio Central de Veterinaria – Área de Sanidad Animal
Ctra. M-106, P.K. 1,4
28110 Algete (Madrid)
ESPAÑA
B. BLUETONGUE-TAUTIA VARTEN NIMETYN YHTEISÖN VERTAILULABORATORION TEHTÄVÄT
Yhteisön vertailulaboratoriolla on seuraavat tehtävät:
1. bluetongue-taudin taudinmääritysmenetelmien yhteensovittaminen jäsenvaltioissa tiiviissä yhteistyössä komission kanssa, erityisesti seuraavien toimenpiteiden avulla:
a) bluetongue-taudin viruskantojen tunnistaminen, säilyttäminen ja toimittaminen serologisia testejä ja antiseerumin valmistusta varten;
b) vertailuseerumien ja muiden vertailureagenssien toimittaminen kansallisille vertailulaboratorioille eri jäsenvaltioiden käyttämien testien ja reagenssien standardoimiseksi;
c) bluetongue-taudin viruskantojen ja -isolaattien kerääminen kokoelmaksi ja kokoelman säilyttäminen;
d) yhteisön taudinmääritysmenetelmien vertailutestien järjestäminen määräajoin;
e) yhteisössä käytettyjä taudinmääritysmenetelmiä ja yhteisössä suoritettujen testien tuloksia koskevien tietojen kerääminen ja luokittelu;
f) bluetongue-taudin virusisolaattien tunnistaminen uusimpia menetelmiä käyttäen bluetongue-taudin epitsootologian selvittämiseksi mahdollisimman hyvin;
g) tilanteen kehityksen seuraaminen kaikkialla maailmassa bluetongue-taudin valvonnan, epitsootologian ja taudin ehkäisemisen osalta;
2. aktiivinen avustaminen jäsenvaltioissa ilmenneiden bluetongue-tautipesäkkeiden diagnosoinnissa tutkimalla diagnoosin vahvistamista, tunnistamista ja epidemiologisia tutkimuksia varten sille lähetettyjä virusisolaatteja;
3. laboratorioasiantuntijoiden koulutuksen ja jatkokoulutuksen helpottaminen diagnoosimenetelmien yhdenmukaistamiseksi koko yhteisössä;
4. tietojen vaihtaminen vastavuoroisesti Maailman eläintautijärjestön (OIE) bluetongue-tautia varten nimeämän maailmanlaboratorion kanssa erityisesti bluetongue-taudin tilanteen kehittymisestä kaikkialla maailmassa.
LIITE III
VARAUTUMISSUUNNITELMIIN SOVELLETTAVAT VÄHIMMÄISPERUSTEET
Varautumissuunnitelmissa on otettava huomioon ainakin seuraavat seikat:
1. kriisikeskuksen perustaminen kansallisella tasolla kyseisen jäsenvaltion kaikkien hätätoimenpiteiden yhteensovittamiseksi;
2. luettelo paikallisista hätäkeskuksista, joilla on riittävät mahdollisuudet sovittaa yhteen valvontatoimenpiteet paikallisella tasolla;
3. yksityiskohtaiset tiedot hätätoimenpiteistä vastaavasta henkilöstöstä, sen pätevyydestä ja vastuualueista;
4. kullekin paikalliselle hätäkeskukselle tarjottu mahdollisuus ottaa nopeasti yhteyttä henkilöihin tai järjestöihin, joita taudin puhkeaminen suoraan tai epäsuorasti koskee;
5. hätätoimenpiteiden asianmukaiseksi toteuttamiseksi tarvittavien laitteiden ja aineiden järjestäminen saataville;
6. yksityiskohtaiset ohjeet toimista, joihin on ryhdyttävä tartuntaa tai saastumista epäiltäessä ja vahvistettaessa, ruhojen hävittämismenetelmät mukaan luettuina;
7. koulutusohjelmat kentällä ja hallintomenettelyissä tarvittavien tietojen ajan tasalle saattamiseksi ja kehittämiseksi;
8. post mortem -tarkastuspalvelujen järjestäminen diagnostisille laboratorioille, tarvittavat edellytykset serologisia, histologisia ja muita tutkimuksia varten sekä nopeaan taudinmääritykseen tarvittavien tekniikoiden ylläpitäminen (tätä varten olisi annettava säännöksiä näytteiden nopeasta kuljetuksesta);
9. yksityiskohtaiset tiedot tarpeelliseksi katsotusta bluetongue-taudin rokotteen määrästä, jos joudutaan turvautumaan hätärokotuksiin;
10. säännökset varautumissuunnitelmien täytäntöönpanoa varten.
( 1 ) EYVL L 363, 27.12.1990, s. 51, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.
( 2 ) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 2.