01989L0656-20191120

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 01989L0656-20191120 - EN

Document 01989L0656-20191120

Help

Consolidated text: Neuvoston direktiivi, annettu 30 päivänä marraskuuta 1989, työntekijöiden työpaikalla käyttämille henkilönsuojaimille turvallisuutta ja terveyttä varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista (kolmas direktiivin 89/391 /ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (89/656/ETY)

Access initial legal act

(

Legal status of the document In force

)

20/11/2019

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1989/656/2019-11-20

HTML

PDF

01989L0656 — FI — 20.11.2019 — 003.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 30 päivänä marraskuuta 1989,

työntekijöiden työpaikalla käyttämille henkilönsuojaimille turvallisuutta ja terveyttä varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista (kolmas direktiivin 89/391 /ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi)

(89/656/ETY)

(EUVL L 393 30.12.1989, s. 18)

Muutettu:

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
►M1	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2007/30/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007,	L 165	21	27.6.2007
►M2	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/1243, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019,	L 198	241	25.7.2019
►M3	KOMISSION DIREKTIIVI (EU) 2019/1832, annettu 24 päivänä lokakuuta 2019,	L 279	35	31.10.2019

▼B

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 30 päivänä marraskuuta 1989,

(89/656/ETY)

JAKSO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Tarkoitus

1. Tässä direktiivissä, joka on kolmas direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi, säädetään työntekijöiden työssään käyttämiä henkilönsuojaimia koskevat vähimmäisvaatimukset.

2. Direktiivin 89/391/ETY säännöksiä sovelletaan kokonaisuudessaan koko 1 kohdassa tarkoitetulla soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä direktiivissä olevien ankarampien tai erityissäännösten soveltamista.

2 artikla

Määritelmä

1. Tässä direktiivissä henkilönsuojaimilla tarkoitetaan kaikkia välineitä, jotka on suunniteltu työntekijän yllä olevaksi tai työntekijän pidettäväksi hänen suojaamisekseen yhdeltä tai useammalta vaaralta, jotka todennäköisesti vaarantaisivat hänen turvallisuutensa ja terveytensä työssä. Lisäksi henkilönsuojaimilla tarkoitetaan kaikkia lisäosia ja -varusteita, jotka on suunniteltu tätä varten.

2. Edellä 1 kohdan määritelmään eivät sisälly:

a) tavalliset työvaatteet ja virkapuvut, joita ei ole erityisesti suunniteltu suojaamaan työntekijän turvallisuutta ja terveyttä;

b) hätä- ja pelastuspalvelun työntekijöiden käyttämät välineet;

c) sotilaiden, poliisien ja muiden yleistä järjestystä turvaavien laitosten työntekijöiden yllään pitämät tai käyttämät henkilönsuojaimet;

d) maantiekuljetuskalustossa käytettävät henkilönsuojaimet;

e) urheiluvälineet;

f) itsepuolustus- tai karkoitusvälineet;

g) kannettavat vaarojen ja häiriöiden havaitsemislaitteet.

3 artikla

Pääsääntö

Henkilönsuojaimia on käytettävä, jos vaaroja ei voida välttää tai riittävästi rajoittaa yleisin teknisin suojelukeinoin taikka työn organisoinnin toimenpiteillä, menetelmillä tai menettelytavoilla.

JAKSO

TYÖNANTAJIEN VELVOLLISUUDET

4 artikla

Yleiset säännökset

1. Henkilönsuojainten on oltava niiden asiaan liittyvien yhteisön säännösten tai määräysten mukaisia, jotka koskevat suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon otettavia turvallisuus- ja terveysvaatimuksia.

Kaikkien henkilönsuojaimien on:

a) oltava tarkoituksenmukaisia kyseessä olevia vaaroja ajatellen, eivätkä ne saa itse lisätä vaaraa;

b) sovelluttava työpaikan olosuhteisiin;

c) oltava ergonomian vaatimusten mukaisia ja työntekijän terveydentilan huomioon ottavia;

d) sovittava hyvin kantajansa ylle, kun tarvittavat säädöt on tehty.

2. Jos työntekijän on kahden tai useamman eri vaaran vuoksi pidettävä yhtäaikaa kahta tai useampaa henkilönsuojainta, näiden suojainten on sovittava yhteen ja suojattava edelleen kyseiseltä vaaralta tai kyseisiltä vaaroilta.

3. Henkilönsuojainten käytön edellytykset, erityisesti niiden käyttöjakson pituus, on määriteltävä vaaran vakavuuden, vaaralle altistumisen toistuvuuden, kunkin työntekijän työpisteen erityispiirteiden sekä henkilönsuojainten suojaavuuden perusteella.

4. Henkilönsuojaimet on pääasiassa tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön.

Jos henkilönsuojainta joutuu olosuhteiden vuoksi käyttämään useampi kuin yksi henkilö, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei tällainen käyttö aiheuta eri käyttäjille terveys- tai hygieniaongelmia.

5. Yritykseen tai laitokseen on hankittava ja asetettava saataville riittävästi 1 ja 2 kohdassa edellytettyä tietoa kustakin henkilönsuojaimesta.

6. Työnantajan on annettava henkilönsuojaimet käyttöön maksutta sekä huolehdittava niiden hyvästä toimintakunnosta ja tyydyttävästä hygieenisestä kunnosta tarvittavien huoltojen, korjausten ja vaihtojen avulla.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin toimia kansallisen käytäntönsä mukaisesti niin, että työntekijää voidaan pyytää osallistumaan tietyn henkilönsuojaimen kustannuksiin silloin, kun suojaimen käyttöä ei ole rajattu työpaikkaan.

7. Työnantajan on ensin tiedotettava työntekijälle niistä vaaroista, joilta henkilönsuojaimen käyttö häntä suojaa.

8. Työnantajan on järjestettävä koulutusta ja tarvittaessa havaintoesityksiä henkilönsuojainten käytöstä.

9. Henkilönsuojaimia saa käyttää vain tarkoin määrättyihin tarkoituksiin poikkeuksellisia erityisolosuhteita lukuun ottamatta.

Niitä on käytettävä ohjeiden mukaan.

Näiden ohjeiden on oltava sellaisia, että työntekijät ymmärtävät ne.

5 artikla

Henkilönsuojainten arviointi

1. Ennen henkilönsuojainten valitsemista työnantaja on velvollinen arvioimaan, ovatko hänen käyttöön aikomansa henkilönsuojaimet 4 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimusten mukaiset.

Tähän arviointiin on kuuluttava:

a) niiden vaarojen analysointi ja arviointi, joita ei voi välttää muilla keinoin;

b) niiden ominaisuuksien erittely, jotka henkilönsuojaimella tulee olla, jotta se suojaa a alakohdassa tarkoitetuilta vaaroilta, ottaen huomioon ne vaarat, joita kyseinen suojain itse voi aiheuttaa;

c) saatavilla olevien henkilönsuojainten ominaisuuksien vertailu b alakohdassa tarkoitettuihin ominaisuuksiin.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu arviointi, on tehtävä uudelleen, jos yhdessäkin sen osista tapahtuu muutos tai muutoksia.

6 artikla ( *1 )

Käyttöohjeet

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, tämän rajoittamatta 3, 4 ja 5 artiklan soveltamista, että annetaan yleiset säännöt henkilönsuojainten käytöstä tai säännöt sellaisia tapauksia ja tilanteita varten, joissa työnantajan on huolehdittava henkilönsuojainten hankkimisesta, ottaen huomioon tällaisten välineiden vapaata liikkuvuutta koskeva yhteisön lainsäädäntö.

Näistä säännöistä on käytävä ilmi erityisesti ne olosuhteet tai vaaratilanteet, joissa henkilönsuojainten käyttö on välttämätöntä yleisten suojelukeinojen etusijasta huolimatta.

Liitteet I—III, jotka muodostavat ohjeen, sisältävät hyödyllistä tietoa edellä tarkoitettujen sääntöjen antamista varten.

2. Antaessaan 1 kohdassa tarkoitetut säännöt, jäsenvaltioiden on otettava huomioon kaikki merkittävät vaaran, yleisten suojelukeinojen ja henkilönsuojainten muutokset, jotka johtuvat teknisestä kehityksestä.

3. Jäsenvaltioiden on kuultava työmarkkinaosapuolia 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista säännöistä.

7 artikla

Työntekijöille tiedottaminen

Työntekijöille tai heidän edustajilleen on ilmoitettava kaikista työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevista toimenpiteistä työntekijöiden käyttäessä henkilönsuojaimia työssä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 89/391/ETY 10 artiklan soveltamista.

8 artikla

Työntekijöiden kuuleminen ja työntekijöiden osallistuminen

Työntekijöitä tai heidän edustajiaan on kuultava ja heidän on sallittava osallistua tässä direktiivissä ja siihen kuuluvissa liitteissä tarkoitettujen asioiden käsittelyyn direktiivin 89/391/ETY 11 artiklan mukaisella tavalla.

III

JAKSO

ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

▼M2

9 artikla

Liitteiden muuttaminen

Siirretään komissiolle valta antaa 9 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla tehdään pelkästään teknisiä muutoksia liitteisiin henkilönsuojainten teknisen yhdenmukaistamisen ja standardoinnin ja teknisen kehityksen sekä henkilönsuojaimia koskevien kansainvälisten määräysten tai vaatimusten ja niitä koskevan tietämyksen muutosten huomioon ottamiseksi.

Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 9 b artiklassa säädettyä menettelyä, jos asianmukaisesti perustelluissa ja poikkeuksellisissa tapauksissa, jotka liittyvät työntekijöiden ja muiden henkilöiden fyysiseen terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuviin välittömiin, suoriin ja vakaviin riskeihin, on toteutettava toimia hyvin lyhyessä ajassa, koska asia on erittäin kiireellinen.

▼M2

9 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 26 päivästä heinäkuuta 2019 viiden vuoden ajaksi 9 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 9 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa ( 1 ) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 9 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

9 b artikla

Kiireellinen menettely

1. Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 9 a artiklan 6 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

▼B

10 artikla

Loppusäännökset

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1992. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kirjallisina ne kansalliset säännökset, jotka ne ovat antaneet tai antavat tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä.

▼M1 —————

▼B

11 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

▼M3

LIITE I

HENKILÖNSUOJAIMILLA SUOJATTAVIIN KEHONOSIIN LIITTYVÄT RISKIT (*)

(*) Tämän riskien/kehonosien luettelon ei voida odottaa olevan tyhjentävä.

Riskinarvioinnissa määritetään henkilönsuojaimen käyttöönoton tarve ja sen ominaisuudet tämän direktiivin säännösten mukaisesti.

LIITE II

OHJEELLINEN LUETTELO HENKILÖNSUOJAINTYYPEISTÄ JA RISKEISTÄ, JOILTA NIILLÄ SUOJAUDUTAAN

Välineet pään suojaamiseksi

— Kypärät ja/tai lakit/kypärämyssyt/päähineet seuraavilta suojautumiseksi:

—

— Putoavan tai sinkoutuvan esineen aiheuttama isku

— Törmääminen esteeseen

— Mekaaniset riskit (lävistys, hankaus)

— Staattinen puristus (sivusuuntainen ruhjoutuminen)

— Lämpöriskit (tuli, kuumuus, kylmyys, kuumat kiinteät aineet, mukaan luettuina sulat metallit)

— Sähköisku ja jännitetyö

— Kemialliset riskit

— Muu kuin ionisoiva säteily (UV-, infrapuna-, auringon- tai hitsaussäteily)

— Hiusverkot kietoutumisriskiltä suojautumiseksi

Välineet kuulon suojaamiseksi

— Kupusuojaimet (mukaan luettuina esim. kypärään kiinnitetyt kupusuojaimet, aktiiviset ääntä vaimentavat kupusuojaimet, kommunikointijärjestelmällä varustetut kupusuojaimet)

— Korvatulpat (mukaan luettuina esim. äänitason mukaan toimivat korvatulpat, yksilöllisesti mukautetut korvatulpat)

Välineet silmien ja kasvojen suojaamiseksi

— Sangalliset suojalasit, naamiomalliset suojalasit ja kasvojensuojaimet (tarvittaessa omilla vahvuuksilla) seuraavilta suojautumiseksi:

—

— Mekaaniset riskit

— Lämpöriskit

— Muu kuin ionisoiva säteily (UV-, infrapuna-, auringon- tai hitsaussäteily)

— Ionisoiva säteily

— Kiinteät aerosolit ja kemiallisten ja biologisten tekijöiden nesteet

Välineet hengityksen suojaamiseksi

— Suodattimet seuraavilta suojautumiseksi:

—

— Hiukkaset

— Kaasut

— Hiukkaset ja kaasut

— Kiinteät ja/tai nestemäiset aerosolit

— Ilmansyötöllä varustetut eristävät suojaimet

— Pelastautumislaitteet

— Sukelluslaitteet

Välineet käsien ja käsivarsien suojaamiseksi

— Käsineet (myös kintaat ja käsivarsisuojat) seuraavilta suojautumiseksi:

—

— Mekaaniset riskit

— Lämpöriskit (kuumuus, liekit ja kylmyys)

— Sähköisku ja jännitetyö (antistaattinen, sähköä johtava, eristävä)

— Kemialliset riskit

— Biologiset tekijät

— Ionisoiva säteily ja radioaktiivinen saastuminen

— Muu kuin ionisoiva säteily (UV-, infrapuna-, auringon- tai hitsaussäteily)

— Tärinäriskit

— Sormisuojukset

Välineet jalkaterien ja jalkojen suojaamiseksi ja liukuesteet

— Jalkineet (esim. kengät, tietyissä olosuhteissa myös puukengät, saappaat, joissa voi olla teräksiset varvassuojukset) seuraavilta suojautumiseksi:

—

— Mekaaniset riskit

— Liukastumisriskit

— Lämpöriskit (kuumuus, liekit ja kylmyys)

— Sähköisku ja jännitetyö (antistaattinen, sähköä johtava, eristävä)

— Kemialliset riskit

— Tärinäriskit

— Biologiset riskit

— Irrotettavat jalkapöydän suojukset mekaanisten riskien varalta

— Polvensuojukset mekaanisten riskien varalta

— Säärystimet mekaanisten, lämpö- ja kemiallisten riskien ja biologisten tekijöiden varalta

— Lisävarusteet (esim. piikit, jääraudat)

Ihon suojaus – suojavoiteet ( 2 )

— Suojavoiteita voi olla seuraavilta suojautumiseksi:

—

— Muu kuin ionisoiva säteily (UV-, infrapuna-, auringon- tai hitsaussäteily)

— Ionisoiva säteily

— Kemikaalit

— Biologiset tekijät

— Lämpöriskit (kuumuus, liekit ja kylmyys)

Välineet kehon suojaamiseksi / muu ihon suojaus

— Henkilönsuojaimet putoamiselta suojautumiseksi, kuten kelautuvat tarraimet, kokovartalovaljaat, istumavaljaat, pylväsvyöt ja varmistusvyöt sekä niiden kanssa käytettävät hihnat ja köydet, energianvaimentimet, johteessa liikkuvat liukutarraimet – mukaan lukien ankkuriköysi, köyden pituuden säätölaitteet, kiinnityslaitteet, joita ei ole suunniteltu pysyvästi kiinnitetyiksi ja jotka eivät edellytä kiinnittämistä ennen käyttöä, liittimet, hihnat, pelastusvaljaat

— Suojavaatetus, mukaan lukien kokovartalosuojat (puvut, haalarit) ja kehon osittainen suojaus (säärystimet, housut, takit, liivit, esiliinat, polvensuojukset, huput, kypärämyssyt) seuraavilta suojautumiseksi:

—

— Mekaaniset riskit

— Lämpöriskit (kuumuus, liekit ja kylmyys)

— Kemikaalit

— Biologiset tekijät

— Ionisoiva säteily ja radioaktiivinen saastuminen

— Muu kuin ionisoiva säteily (UV-, infrapuna-, auringon- tai hitsaussäteily)

— Sähköisku ja jännitetyö (antistaattinen, sähköä johtava, eristävä)

— Kiinni jääminen / kietoutuminen ja juuttuminen

— Pelastusliivit hukkumisen estämiseksi ja kelluntavarusteet

— Henkilönsuojaimet, jotka ilmaisevat käyttäjän läsnäolon visuaalisesti

LIITE III

EI-TYHJENTÄVÄ LUETTELO TOIMINNASTA JA TOIMINTA-ALOISTA, JOTKA SAATTAVAT EDELLYTTÄÄ HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTTÖÖNOTTOA (*)

(*) Riskinarvioinnissa määritetään henkilönsuojaimen käyttöönoton tarve ja sen ominaisuudet tämän direktiivin säännösten mukaisesti.

I. FYSIKAALISET RISKIT

Riskit	Kehonosa Henkilönsuojaimen tyyppi	Esimerkkejä toiminnoista, joissa vastaavan henkilönsuojaintyypin käyttö saattaa olla tarpeen (*)	Toimiala ja alat
FYSIKAALISET – MEKAANISET
Putoavien tai sinkoutuvien esineiden aiheuttama isku, esteeseen törmääminen ja korkeapainesuihkut	Kallo Suojakypärät	— Työ rakennustelineillä ja korkealle sijoitetuissa työpisteissä sekä niiden alapuolella tai lähellä — Rakennusten runkotyöt ja tietyöt — Valukehysten rakentaminen ja purku — Telineiden pystytys ja purku — Kokoamis- ja asennustyöt — Purkutyöt — Räjäytystyöt — Työ kaivoksissa, kaivannoissa, kuiluissa ja tunneleissa — Työ hissien, nostolaitteiden, nostureiden ja kuljettimien lähellä — Työ maanalaisissa louhoksissa, avolouhoksissa ja avokaivauksissa — Teollisuusuuneissa, säiliöissä, laitteistojen ja putkistojen sisällä sekä siiloissa tehtävä työ — Teurastus- ja leikkuulinja teurastamoissa — Kuormankäsittely tai kuljetus ja varastointi — Puunkorjuutyö — Työ terässilloilla, teräsrunkorakenteilla, teräksisillä vesirakenteilla, masuuneilla, terästehtaissa, valssaamoissa, kattilalaitoksilla ja voimalaitoksilla sekä suuriin säiliöihin ja suuriin putkilinjoihin liittyvä työ — Maaperän ja kiven käsittely — Koneellisten mutterin-/ruuvinvääntimien käyttö — Masuuni-, rikastamo-, terästehdas-, valssaamo- ja metallitehdastyö, avo- ja muottiintaonta- sekä valutyö — Työ, johon liittyy kulkeminen polkupyörillä ja mekaanisella kuljetuskoneistolla toimivilla pyörillä	— Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus — Koneiden valmistus, asennus ja huolto — Laivanrakennus — Kaivostyö — Energiantuotanto — Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito — Rauta- ja terästeollisuus — Teurastamot — Junien järjestelytyö — Satamat, kuljetus ja logistiikka — Metsäteollisuus
	Silmät ja/tai kasvot Sangalliset suojalasit, naamiomalliset suojalasit ja kasvojensuojaimet	— Hitsaus- hionta- ja leikkaustyö — Käsin tapahtuva vasarointi — Tilkitseminen ja talttaus — Kiven työstö ja jalostus — Koneellisten mutterin-/ruuvinvääntimien käyttö — Työ lastuavilla työstökoneilla — Muottiintaonta — Sirpaleiden murskaus ja poisto — Suihkupuhdistus — Raivaussahan tai moottorisahan käyttö — Hammaslääkinnälliset tai kirurgiset toimenpiteet	— Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus — Koneiden valmistus, asennus ja huolto — Laivanrakennus — Kaivostyö — Energiantuotanto — Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito — Rauta- ja terästeollisuus — Metalli- ja puuteollisuus — Kivenveistotyöt — Puutarhanhoito — Terveydenhuolto — Metsätalous
	Jalkaterien ja jalan osien suojaus Jalkineet (kengät, saappaat jne.), joissa on varvassuojus Jalkineet, joissa on jalkaterän suojus	— Rakennusten runkotyöt ja tietyöt — Valukehysten rakentaminen ja purku — Telineiden pystytys ja purku — Purkutyöt — Räjäytystyöt — Kiven työstäminen ja jalostus — Teurastus- ja leikkuulinjatyö — Kuljetus ja varastointi — Muottien käsittely keraamisessa teollisuudessa — Pakastetun lihan ja säilykepakkausten käsittely — Tasolasin ja lasiastioiden valmistaminen, työstäminen ja jatkojalostus — Korjaus- ja kunnossapitotyöt — Puunkorjuutyö — Betoni- ja elementtityö, ml. muottien pystytys ja purku — Työt rakennustyömaalla ja varastoissa — Kattotyö — Työ terässilloilla, teräsrakennusten runkorakenteilla mastoissa, torneissa, hisseissä, teräksisillä vesirakenteilla, masuuneilla, terästehtaissa ja valssaamoissa, nostureilla, kattilalaitoksilla ja voimalaitoksilla sekä suuriin säiliöihin ja suuriin putkilinjoihin liittyvä työ — Uunien rakentaminen, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien asennustyöt sekä metalliosien kokoamistyö — Masuuni-, rikastamo-, terästehdas-, valssaamo-, metallitehdas- ja takomotyö sekä työ kuumapuristus- ja vetolaitoksissa — Työ avolouhoksissa ja avokaivauksissa sekä hiilivarastojen siirtotyö — Muottien käsittely keraamisessa teollisuudessa — Polttouunien vuoraaminen keraamisessa teollisuudessa — Junien järjestelytyö	— Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus — Koneiden valmistus, asennus ja huolto — Laivanrakennus — Kaivostyö — Energiantuotanto — Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito — Rauta- ja terästeollisuus — Teurastamot — Kuljetusyritykset — Valmistusteollisuus — Lasiteollisuus — Metsäteollisuus
Liukastumisesta johtuva putoaminen	Jalkaterät Liukastumista estävät jalkineet	— Työ liukkailla pinnoilla — Työ kosteissa oloissa	— Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus — Laivanrakennus — Teurastamo — Siivous — Elintarviketeollisuus — Puutarhanhoito — Kalastusala
Putoaminen korkealta	Koko keho Henkilönsuojaimet, jotka on suunniteltu estämään tai pysäyttämään putoaminen korkealta	— Telineillä tehtävä työ — Tehdasvalmisteisten elementtien asennus — Työ mastoissa — Kattotyö — Työ pystysuorilla tai kaltevilla pinnoilla — Työ korkeiden nosturien hytissä — Työ korkealla varastojen pinoamis- ja siirtolaitteiden hytissä — Työ poraustornien korkeissa osissa — Työ kuiluissa ja viemäreissä	— Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus — Laivanrakennus — Infrastruktuurin kunnossapito
Tärinä	Kädet Suojakäsineet	— Työ käsin ohjattavilla työkaluilla	— Valmistusteollisuus — Rakennustyö — Maa- ja vesirakennustyöt
Kehonosien staattinen puristus	Polvi (jalan osat) Polvensuojukset	— Laattojen, kaakeleiden ja lattiatiilien asentaminen lattiaan	— Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus
Kehonosien staattinen puristus	Jalkaterät Jalkineet, joissa on varvassuojus	— Purkutyöt — Kuormankäsittely	— Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus — Kuljetus ja varastointi — Kunnossapito
Mekaaniset vammat (hankaus, lävistys, viillot, puremat, haavat tai veitsenpistot)	Silmät ja/tai kasvot Sangalliset suojalasit, naamiomalliset suojalasit ja kasvojensuojaimet	— Työ käsin ohjattavilla työkaluilla — Hitsaus ja takominen — Hionta- ja leikkaustyö — Talttaus — Kiven työstö ja jalostus — Työ lastuavilla työstökoneilla — Muottiintaonta — Sirpaleiden murskaus ja poisto — Suihkupuhdistus — Raivaussahan tai moottorisahan käyttö	— Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus — Laivanrakennus — Kaivostyö — Energiantuotanto — Infrastruktuurin kunnossapito — Rauta- ja terästeollisuus — Metalli- ja puuteollisuus — Kivenveistotyöt — Puutarhanhoito — Metsätalous
	Kädet Suojakäsineet mekaanisia vaaroja vastaan	— Työ teräsrakenteissa — Teräväreunaisten esineiden, lukuun ottamatta koneita, joihin käsine voi työskennellessä tarttua, käsittely — Säännöllinen käsiveitsen käyttö lihankäsittelyssä ja teurastuksessa — Leikkaavien terien vaihto — Puunkorjuutyö — Puutarhatyö	— Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus — Laivanrakennus — Infrastruktuurin kunnossapito — Valmistusteollisuus — Elintarviketeollisuus — Teurastus — Metsäteollisuus
	Kyynärvarret Käsivarsien suojaus	— Luunerottelu ja paloittelu	— Elintarviketeollisuus — Teurastus
	Vartalo/vatsa/jalat Suojaesiliinat, -säärystimet Läpäisykestävät housut (viillonkestävät housut)	— Säännöllinen käsiveitsen käyttö lihankäsittelyssä ja teurastuksessa — Puunkorjuutyö	— Elintarviketeollisuus — Teurastus — Metsäteollisuus
	Jalkaterät Läpäisykestävät jalkineet	— Rakennusten runkotyöt ja tietyöt — Purkutyöt — Valukehysten rakentaminen ja purku — Puunkorjuutyö	— Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus — Laivanrakennus — Kaivostyö — Metsäteollisuus
Kiinni jääminen / kietoutuminen ja juuttuminen	Koko keho Suojavaatetus, kun on olemassa riski liikkuviin osiin kiinni jäämisestä	— Sotkeutuminen koneen osiin — Jääminen kiinni koneen osiin — Vaatteiden jääminen kiinni koneen osiin — Riuhtautuminen mukaan	— Koneenrakennus — Raskaiden työstökoneiden valmistus — Konetekniikka — Rakentaminen — Maatalous
FYSIKAALISET – MELU
Melu	Korvat Kuulonsuojaimet	— Metallipuristimilla tehtävä työ — Paineilmaporilla tehtävä työ — Huoltohenkilöstön työ lentokentillä — Konetyökaluilla tehtävä työ — Räjäytystyöt — Paalunjunttaustyö — Puu- ja tekstiilityö	— Metalliteollisuus — Valmistusteollisuus — Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus — Ilmailuteollisuus — Kaivostyö
FYSIKAALISET – LÄMPÖTILA
Kuumuus ja/tai tuli	Kasvot/koko pää Hitsaussuojaimet, kypärät/lakit kuumuudelta tai tulelta suojautumiseksi, suojahuput kuumuudelta ja/tai liekeiltä suojautumiseksi	— Työ, jossa esiintyy korkeita lämpötiloja tai säteilylämpöä tai jossa ollaan tekemisissä tulen kanssa — Työ, jossa käytetään sulia aineita tai joka tehdään sulan aineen lähellä — Työ, jossa käytetään muovihitsauspillejä	— Rauta- ja terästeollisuus — Metalliteollisuus — Kunnossapitopalvelut — Valmistusteollisuus
	Vartalo/vatsa/jalat Suojaesiliinat, -säärystimet	— Hitsaus ja takominen — Valaminen	— Rauta- ja terästeollisuus — Metalliteollisuus — Kunnossapitopalvelut — Valmistusteollisuus
	Kädet Suojahansikkaat kuumuudelta ja/tai liekeiltä suojautumiseksi	— Hitsaus ja takominen — Työ, jossa esiintyy korkeita lämpötiloja tai säteilylämpöä tai jossa ollaan tekemisissä tulen kanssa — Työ, jossa käytetään sulia aineita tai joka tehdään sulan aineen lähellä	— Rauta- ja terästeollisuus — Metalliteollisuus — Kunnossapitopalvelut — Valmistusteollisuus
	Kyynärvarret Hihat	— Hitsaus ja takominen — Työ, jossa käytetään sulia aineita tai joka tehdään sulan aineen lähellä	— Rauta- ja terästeollisuus — Metalliteollisuus — Kunnossapitopalvelut — Valmistusteollisuus
	Jalkaterät Jalkineet kuumuudelta ja/tai liekeiltä suojautumiseksi	— Työ, jossa käytetään sulia aineita tai joka tehdään sulan aineen lähellä	— Rauta- ja terästeollisuus — Metalliteollisuus — Kunnossapitopalvelut — Valmistusteollisuus
	Koko keho/kehonosa Suojavaatetus kuumuudelta ja/tai liekeiltä suojautumiseksi	— Työ, jossa esiintyy korkeita lämpötiloja tai säteilylämpöä tai jossa ollaan tekemisissä tulen kanssa	— Rauta- ja terästeollisuus — Metalliteollisuus — Metsäteollisuus
Kylmyys	Kädet Suojahansikkaat kylmyydeltä suojautumiseksi Jalkaterät Jalkineet kylmyydeltä suojautumiseksi	— Ulkotyö äärimmäisen kylmissä olosuhteissa — Työ syväjäädytystiloissa — Työ, jossa käytetään kryogeenisiä nesteitä	— Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus — Laivanrakennus — Kaivostyö — Elintarviketeollisuus — Maatalous ja kalastus
Kylmyys	Koko keho/kehonosa, pää mukaan luettuna Suojavaatetus kylmyydeltä suojautumiseksi	— Ulkotyö kylmissä sääolosuhteissa — Työ syväjäädytystiloissa	— Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus — Laivanrakennus — Kaivostyö — Elintarviketeollisuus — Maatalous ja kalastus — Kuljetus ja varastointi
FYSIKAALISET – SÄHKÖ
Sähköisku (suora tai välillinen kosketus)	Koko pää Sähköä eristävät kypärät Kädet Sähköä eristävät käsineet Jalkaterät Sähköä eristävät jalkineet Koko keho/kädet/jalkaterät Sähköä johtavat henkilönsuojaimet, jotka on tarkoitettu ammattilaiskäyttöön jännitetyössä sähkövoimajärjestelmän nimellisjännitteen ollessa enintään 800 kV AC ja 600 kV DC	— Jännitetyö tai työ lähellä jännitteisiä osia — Sähköjärjestelmään liittyvä työ	— Energiantuotanto — Sähköenergian siirto ja jakelu — Teollisuuslaitosten kunnossapito — Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus
Staattinen sähkö	Kädet Antistaattiset käsineet Jalkaterät Antistaattiset / sähköä johtavat jalkineet Koko keho Antistaattinen vaatetus	— Muovin ja kumin käsittely — Säiliöön kaataminen, kerääminen tai lastaaminen — Työ lähellä kuljetushihnojen kaltaisia suurjännitteisiä elementtejä — Räjähteiden käsittely	— Valmistusteollisuus — Rehuteollisuus — Pakkaamot — Räjähteiden tuotanto, varastointi tai kuljetus
FYSIKAALISET – SÄTEILY
Muu kuin ionisoiva säteily, myös auringonvalo (muu kuin suora tarkkailu)	Pää Lakit ja kypärät	— Ulkotyö	— Kalastus ja maatalous — Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus
	Silmät Sangalliset suojalasit, naamiomalliset suojalasit ja kasvojensuojaimet	— Työ, jossa esiintyy säteilylämpöä — Uunin toiminta — Työ, jossa käytetään laseria — Ulkotyö — Hitsaus ja kaasuleikkaus — Lasinpuhallus — Bakteerintuholamput	— Rauta- ja terästeollisuus — Valmistusteollisuus — Kalastus ja maatalous
	Koko keho (iho) Henkilönsuojaimet luonnolliselta ja keinotekoiselta UV-säteilyltä suojautumiseksi	— Ulkotyö — Sähköhitsaus — Bakteerintuholamput — Ksenonlamput	— Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus — Laivanrakennus — Kaivostyö — Energiantuotanto — Infrastruktuurin kunnossapito — Kalastus ja maatalous — Metsäteollisuus — Puutarhanhoito — Elintarviketeollisuus — Muoviteollisuus — Painoteollisuus
Ionisoiva säteily	Silmät Sangalliset suojalasit / naamiomalliset suojalasit ionisoivalta säteilyltä suojautumiseksi Kädet Suojakäsineet ionisoivalta säteilyltä suojautumiseksi	— Röntgenlaitteiden käyttö — Työ lääketieteellisen radiologian alalla — Työ, jossa käytetään radioaktiivisia tuotteita	— Terveydenhuolto — Eläinlääkinnällinen hoito — Radioaktiivista jätettä käsittelevä laitos — Energiantuotanto
	Vartalo/vatsa/kehon osa Suojaavat röntgenesiliinat / Suojatakit/-liivit/-hameet röntgensäteiltä suojautumiseksi	— Röntgenlaitteiden käyttö — Työ lääketieteellisen radiologian alalla	— Terveydenhuolto — Eläinlääkinnällinen hoito — Hammashoito — Urologia — Kirurgia — Toimenpideradiologia — Laboratoriot
	Pää Päähineet ja lakit Henkilönsuojaimet esim. aivokasvaimen kehittymiseltä suojautumiseksi	— Lääketieteellisiä röntgenlaitteita käyttävät työpaikat ja tilat	— Terveydenhuolto — Eläinlääkinnällinen hoito — Hammashoito — Urologia — Kirurgia — Toimenpideradiologia
	Keho osittain Henkilönsuojaimet kilpirauhasen suojaamiseksi Henkilönsuojaimet sukurauhasten suojaamiseksi	— Röntgenlaitteiden käyttö — Työ lääketieteellisen radiologian alalla	— Terveydenhuolto — Eläinlääkinnällinen hoito
	Koko keho Suojavaatetus ionisoivalta säteilyltä suojautumiseksi	— Työ lääketieteellisen radiologian alalla — Työ, jossa käytetään radioaktiivisia tuotteita	— Energiantuotanto — Radioaktiivista jätettä käsittelevä laitos

II. KEMIALLISET RISKIT (nanomateriaali mukaan luettuna)

Riskit	Kehonosa Henkilönsuojaimen tyyppi	Esimerkkejä toiminnoista, joissa vastaavan henkilönsuojaintyypin käyttö saattaa olla tarpeen (*)	Toimiala ja alat
KEMIKAALIT – AEROSOLIT
Kiinteät aineet (pölyt, huurut, savut, kuidut ja nanomateriaali)	Hengityselimet Hengityksen suojaaminen hiukkasilta	— Purkutyöt — Räjäytystyöt — Pintojen hiominen ja kiillottaminen — Asbestityö — Nanohiukkasista koostuvien tai niitä sisältävien materiaalien käyttö — Hitsaus — Nuohous — Uunien vuoraukseen ja valusankoihin liittyvä työ, jossa voi olla pölyä — Työ masuunien laskuhanojen lähellä, missä voi olla raskasmetallisavua tai -höyryä — Työ masuunipanoksen lähellä	— Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus — Laivanrakennus — Kaivostyö — Rauta- ja terästeollisuus — Metalli- ja puuteollisuus — Autoteollisuus — Kivenveistotyöt — Lääketeollisuus — Terveydenhuoltopalvelut — Sytostaattien valmistus
	Kädet Suojakäsineet kemikaaleilta suojautumiseksi ja suojavoiteet lisäsuojana	— Asbestityö — Nanohiukkasista koostuvien tai niitä sisältävien materiaalien käyttö	— Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus — Laivanrakennus — Teollisuuslaitosten kunnossapito
	Koko keho Suojavaatetus kiinteiltä hiukkasilta suojautumiseksi	— Purkutyöt — Asbestityö — Nanohiukkasista koostuvien tai niitä sisältävien materiaalien käyttö — Nuohous — Kasvinsuojeluaineiden preparointi	— Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus — Laivanrakennus — Teollisuuslaitosten kunnossapito — Maatalous
	Silmät Sangalliset suojalasit, naamiomalliset suojalasit ja kasvojensuojaimet	— Puuntyöstö — Tietyöt	— Kaivosteollisuus — Metalli- ja puuteollisuus — Maa- ja vesirakennus
Nesteet (sumut)	Hengityselimet Hengityksen suojaaminen hiukkasilta	— Pintojen käsittely (esim. lakkaus/maalaus, raepuhallus) — Pintojen puhdistus	— Metalliteollisuus — Valmistusteollisuus — Autoteollisuus
	Kädet Suojakäsineet kemikaaleilta suojautumiseksi	— Pintojen käsittely — Pintojen puhdistus — Työ, jossa ruiskutetaan nesteitä — Työ, jossa käytetään happoja tai emäksiä, desinfioimisaineita tai ruosteenpoistoaineita	— Metalliteollisuus — Valmistusteollisuus — Autoteollisuus
	Koko keho Suojavaatetus kemikaaleilta suojautumiseksi	— Pintojen käsittely — Pintojen puhdistus	— Metalliteollisuus — Valmistusteollisuus — Autoteollisuus
KEMIALLISET – NESTEET
Nesteen varaan joutuminen Roiske, pisarointi ja suihku	Kädet Suojakäsineet kemikaaleilta suojautumiseksi	— Työ, jossa ruiskutetaan nesteitä — Työ, jossa käytetään happoja tai emäksiä, desinfioimisaineita tai ruosteenpoistoaineita — Pinnoitteiden käsittely — Parkitus — Työ kampaamoissa ja kauneushoitoloissa	— Tekstiili- ja vaatetusteollisuus — Siivousala — Autoteollisuus — Kauneus- ja kampaamoalat
	Kyynärvarret Suojahihat kemikaaleilta suojautumiseksi	— Työ, jossa käytetään happoja tai emäksiä, desinfioimisaineita tai ruosteenpoistoaineita	— Siivous — Kemianteollisuus — Siivousala — Autoteollisuus
	Jalkaterät Suojasaappaat kemikaaleilta suojautumiseksi	— Työ, jossa ruiskutetaan nesteitä — Työ, jossa käytetään happoja tai emäksiä, desinfioimisaineita tai ruosteenpoistoaineita	— Tekstiili- ja vaatetusteollisuus — Siivousala — Autoteollisuus
	Koko keho Suojavaatetus kemikaaleilta suojautumiseksi	— Työ, jossa ruiskutetaan nesteitä — Työ, jossa käytetään happoja tai emäksiä, desinfioimisaineita tai ruosteenpoistoaineita	— Siivous — Kemianteollisuus — Siivousala — Autoteollisuus — Maatalous
KEMIKAALIT – KAASUT JA HÖYRYT
Kaasut ja höyryt	Hengityselimet Hengityksen suojaaminen kaasuilta	— Pintojen käsittely (esim. lakkaus/maalaus, raepuhallus) — Pintojen puhdistus — Työ käymis- ja tislaushuoneissa — Työ tankeissa ja mädättämöissä — Työ säiliöissä, ahtaissa tiloissa ja kaasulämmitteisissä teollisuusuuneissa, joissa voi olla kaasua tai liian vähän happea — Nuohous — Desinfioimisaineet ja ruosteenpoistoaineet — Työ konverttereiden tai masuunien kaasuputkien lähellä	— Metalliteollisuus — Autoteollisuus — Valmistusteollisuus — Siivousala — Alkoholijuomateollisuus — Jätevedenpuhdistamot — Jätteenkäsittelylaitos — Kemianteollisuus — Petrokemian teollisuus
	Kädet Suojakäsineet kemikaaleilta suojautumiseksi	— Pintojen käsittely — Pintojen puhdistus — Työ käymis- ja tislaushuoneissa — Työ tankeissa ja mädättämöissä — Työ säiliöissä, ahtaissa tiloissa ja kaasulämmitteisissä teollisuusuuneissa, joissa voi olla kaasua tai liian vähän happea	— Metalliteollisuus — Autoteollisuus — Valmistusteollisuus — Alkoholijuomateollisuus — Jätevedenpuhdistamot — Jätteenkäsittelylaitos — Kemianteollisuus — Petrokemian teollisuus
	Koko keho Suojavaatetus kemikaaleilta suojautumiseksi	— Pintojen käsittely — Pintojen puhdistus — Työ käymis- ja tislaushuoneissa — Työ tankeissa ja mädättämöissä — Työ säiliöissä, ahtaissa tiloissa ja kaasulämmitteisissä teollisuusuuneissa, joissa voi olla kaasua tai liian vähän happea	— Metalliteollisuus — Autoteollisuus — Valmistusteollisuus — Alkoholijuomateollisuus — Jätevedenpuhdistamot — Jätteenkäsittelylaitos — Kemianteollisuus — Petrokemian teollisuus
	Silmät Sangalliset suojalasit, naamiomalliset suojalasit ja kasvojensuojaimet	— Ruiskumaalaus — Puuntyöstö — Kaivostoiminta	— Autoteollisuus — Valmistusteollisuus — Kaivosteollisuus — Kemianteollisuus — Petrokemian teollisuus

III. BIOLOGISET TEKIJÄT

Riskit	Kehonosa Henkilönsuojaimen tyyppi	Esimerkkejä toiminnoista, joissa vastaavan henkilönsuojaintyypin käyttö saattaa olla tarpeen (*)	Toimiala ja alat
BIOLOGISET TEKIJÄT – AEROSOLEISSA
Kiinteät aineet ja nesteet	Hengityselimet Hengityksen suojaaminen hiukkasilta	— Työ, jossa ollaan kosketuksissa ihmiskehon ja eläinten kehon nesteiden ja kudosten kanssa — Työ, jossa käsitellään biologista tekijää	— Terveydenhuolto — Eläinlääkäriasemat — Kliinisiä analyysejä tekevät laboratoriot — Tutkimuslaboratoriot — Vanhainkodit — Kotihoito — Jätevedenpuhdistamot — Jätteenkäsittelylaitos — Elintarviketeollisuus — Biokemian tuotanto
Kiinteät aineet ja nesteet	Kädet Suojahansikkaat mikro-organismeilta suojautumiseksi Koko keho/kehonosa Suojavaatetus biologisilta tekijöiltä suojautumiseksi Silmät ja/tai kasvot Sangalliset suojalasit, naamiomalliset suojalasit ja kasvojensuojaimet	— Työ, jossa ollaan kosketuksissa ihmiskehon ja eläinten kehon nesteiden ja kudosten kanssa — Työ, jossa käsitellään biologista tekijää	— Terveydenhuolto — Eläinlääkäriasemat — Kliinisiä analyysejä tekevät laboratoriot — Tutkimuslaboratoriot — Vanhainkodit — Kotihoito — Jätevedenpuhdistamot — Jätteenkäsittelylaitos — Elintarviketeollisuus
BIOLOGISET TEKIJÄT – NESTEISSÄ
Suora ja välillinen kosketus	Kädet Suojahansikkaat mikro-organismeilta suojautumiseksi Koko keho/kehonosa Suojavaatetus biologisilta tekijöiltä suojautumiseksi Silmät ja/tai kasvot Naamiomalliset suojalasit ja kasvojensuojaimet	— Työ, jossa ollaan kosketuksissa ihmiskehon ja eläinten kehon nesteiden ja kudosten kanssa (puremat, pistot) — Työ, jossa käsitellään biologista tekijää	— Terveydenhuolto — Eläinlääkäriasemat — Kliinisiä analyysejä tekevät laboratoriot — Tutkimuslaboratoriot — Vanhainkodit — Kotihoito — Jätevedenpuhdistamot — Jätteenkäsittelylaitos — Elintarviketeollisuus — Metsäteollisuus
Roiske, pisarointi ja suihku	Kädet Suojahansikkaat mikro-organismeilta suojautumiseksi	— Työ, jossa ollaan kosketuksissa ihmiskehon ja eläinten kehon nesteiden ja kudosten kanssa — Työ, jossa käsitellään biologista tekijää	— Terveydenhuolto — Eläinlääkäriasemat — Kliinisiä analyysejä tekevät laboratoriot — Tutkimuslaboratoriot — Vanhainkodit — Kotihoito — Jätevedenpuhdistamot — Jätteenkäsittelylaitos — Elintarviketeollisuus
	Kyynärvarret Suojahihat mikro-organismeilta suojautumiseksi	— Työ, jossa ollaan kosketuksissa ihmiskehon ja eläinten kehon nesteiden ja kudosten kanssa — Työ, jossa käsitellään biologista tekijää	— Terveydenhuolto — Eläinlääkäriasemat — Kliinisiä analyysejä tekevät laboratoriot — Tutkimuslaboratoriot — Vanhainkodit — Kotihoito — Jätevedenpuhdistamot — Jätteenkäsittelylaitos — Elintarviketeollisuus
	Jalkaterät/jalat Suojaavat päällyssaappaat ja säärystimet	— Työ, jossa ollaan kosketuksissa ihmiskehon ja eläinten kehon nesteiden ja kudosten kanssa — Työ, jossa käsitellään biologista tekijää	— Terveydenhuolto — Eläinlääkäriasemat — Kliinisiä analyysejä tekevät laboratoriot — Tutkimuslaboratoriot — Vanhainkodit — Kotihoito — Jätevedenpuhdistamot — Jätteenkäsittelylaitos — Elintarviketeollisuus
	Koko keho Suojavaatetus biologisilta tekijöiltä suojautumiseksi	— Työ, jossa ollaan kosketuksissa ihmiskehon ja eläinten kehon nesteiden ja kudosten kanssa — Työ, jossa käsitellään biologista tekijää	— Terveydenhuolto — Eläinlääkäriasemat — Kliinisiä analyysejä tekevät laboratoriot — Tutkimuslaboratoriot — Vanhainkodit — Kotihoito — Jätevedenpuhdistamot — Jätteenkäsittelylaitos — Elintarviketeollisuus
BIOLOGISET TEKIJÄT – MATERIAALEISSA, IHMISISSÄ, ELÄIMISSÄ JNE.
Suora ja välillinen kosketus	Kädet Suojahansikkaat mikro-organismeilta suojautumiseksi Koko keho/kehonosa Suojavaatetus biologisilta tekijöiltä suojautumiseksi Silmät ja/tai kasvot Naamiomalliset suojalasit ja kasvojensuojaimet	— Työ, jossa ollaan kosketuksissa ihmiskehon ja eläinten kehon nesteiden ja kudosten kanssa (puremat, pistot) — Työ, jossa käsitellään biologista tekijää	— Terveydenhuolto — Eläinlääkäriasemat — Kliinisiä analyysejä tekevät laboratoriot — Tutkimuslaboratoriot — Vanhainkodit — Kotihoito — Jätevedenpuhdistamot — Jätteenkäsittelylaitos — Elintarviketeollisuus — Metsäteollisuus

IV. MUUT RISKIT

Riskit	Kehonosa Henkilönsuojaimen tyyppi	Esimerkkejä toiminnoista, joissa vastaavan henkilönsuojaintyypin käyttö saattaa olla tarpeen (*)	Toimiala ja alat
Huono havaittavuus	Koko keho Henkilönsuojaimet ilmaisemaan käyttäjän läsnäolo visuaalisesti	— Työ liikkuvien ajoneuvojen läheisyydessä — Asfaltointityöt ja tiemerkinnät — Rautatietyöt — Kulkuneuvojen kuljettaminen — Huoltohenkilöstön työ lentokentillä	— Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus — Laivanrakennus — Kaivostyö — Kuljetuspalvelut ja matkustajaliikenne
Hapenpuute	Hengityselimet Eristävät hengityssuojaimet	— Työ suljetuissa tiloissa — Työ käymis- ja tislaushuoneissa — Työ tankeissa ja mädättämöissä — Työ säiliöissä, ahtaissa tiloissa ja kaasulämmitteisissä teollisuusuuneissa, joissa voi olla kaasua tai liian vähän happea — Työ kuiluissa, viemäreissä ja viemäröintiin liittyvissä muissa maanalaisissa tiloissa	— Alkoholijuomateollisuus — Maa- ja vesirakennus — Kemianteollisuus — Petrokemian teollisuus
Hapenpuute	Hengityselimet Sukelluslaitteet	— Vedenalaiset työt	— Maa- ja vesirakennus
Hukkuminen	Koko keho Pelastusliivi	— Työskentely vedessä tai veden lähellä — Työskentely merellä — Työskentely lentokoneessa	— Kalastusala — Ilmailuteollisuus — Rakennusten rakentaminen — Maa- ja vesirakennus — Laivanrakennus — Telakat ja satamat

( *1 ) Katso komission tiedonanto, EYVL N:o C 328, 30.12.1989, s. 3

( 1 ) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

( 2 ) Suojavoiteita voidaan tietyissä olosuhteissa riskinarvioinnin seurauksena käyttää yhdessä muiden henkilönsuojainten kanssa työntekijöiden ihon suojaamiseksi tilanteeseen liittyviltä riskeiltä. Suojavoiteet ovat direktiivissä 89/656/ETY tarkoitettuja henkilönsuojaimia, koska tämäntyyppisiä välineitä voidaan tietyissä olosuhteissa pitää direktiivin 89/656/ETY 2 artiklassa tarkoitettuina ”lisäosina tai -varusteina”. Suojavoiteet eivät kuitenkaan ole asetuksen (EU) 2016/425 3 artiklan 1 kohdassa esitetyn määritelmän mukaisia henkilönsuojaimia.

Top