EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 01989L0656-20070627

Consolidated text: Neuvoston direktiivi , annettu 30 päivänä marraskuuta 1989 , työntekijöiden työpaikalla käyttämille henkilönsuojaimille turvallisuutta ja terveyttä varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista (kolmas direktiivin 89/391 /ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (89/656/ETY)

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1989/656/2007-06-27

1989L0656 — FI — 27.06.2007 — 001.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 30 päivänä marraskuuta 1989,

työntekijöiden työpaikalla käyttämille henkilönsuojaimille turvallisuutta ja terveyttä varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista (kolmas direktiivin 89/391 /ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi)

(89/656/ETY)

(EYV L 393, 30.12.1989, p.18)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  No

page

date

►M1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2007/30/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007,

  L 165

21

27.6.2007




▼B

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 30 päivänä marraskuuta 1989,

työntekijöiden työpaikalla käyttämille henkilönsuojaimille turvallisuutta ja terveyttä varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista (kolmas direktiivin 89/391 /ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi)

(89/656/ETY)



EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 118 a artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ), jonka se on tehnyt kuultuaan työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoa-antavaa komiteaa,

toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa ( 2 ),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 3 ),

sekä katsoo, että

perustamissopimuksen 118 a artiklassa määrätään, että neuvosto antaa direktiivein vähimmäisvaatimukset edistääkseen erityisesti työympäristön parantamista työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun paremman tason takaamiseksi,

mainitun artiklan mukaan näissä direktiiveissä ei pitäisi säätää sellaisia hallinnollisia, taloudellisia ja oikeudellisia rasituksia, jotka vaikeuttaisivat pienten tai keskisuurten yritysten perustamista taikka niiden kehitystä,

työturvallisuutta, työhygieniaa ja työterveyshuoltoa koskevasta toimintaohjelmasta annetussa komission tiedonannossa ( 4 ) edellytetään, että annetaan henkilönsuojainten käyttöä työssä koskeva direktiivi,

työturvallisuutta, työhygieniaa ja työterveyshuoltoa koskevassa 21 päivänä joulukuuta 1987 antamassaan päätös-lauselmassa ( 5 ) neuvosto kiinnitti huomiota komission aikomukseen tehdä neuvostolle lähiaikoina esitys vähimmäisvaatimuksista, jotka koskevat työturvallisuus- ja työterveysasioiden järjestämistä työpaikoilla,

niiden vähimmäisvaatimusten noudattaminen, joilla on tarkoitus taata parempi turvallisuus ja terveys henkilönsuojainten käyttäjälle, on olennaisen tärkeää työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi,

tämä direktiivi on sellainen erityisdirektiivi, jota tarkoitetaan toimenpiteistä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden parantamisen edistämiseksi työssä, 12 päivänä kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY ( 6 ) 16 artiklan 1 kohdassa; mainitun direktiivin säännöksiä sovelletaan kokonaisuudessaan työntekijöiden henkilönsuojainten käyttöön työpaikalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin ankarampien tai erityissäännöksien soveltamista,

tällä direktiivillä edistetään käytännössä sisämarkkinoiden sosiaalisen ulottuvuuden kehittämistä,

yleiset suojelukeinot tulee asettaa henkilönsuojainten edelle; työnantaja on velvoitettava järjestämään turvalaitteet ja ryhtymään turvatoimenpiteisiin,

tässä direktiivissä asetetut vaatimukset eivät saa aiheuttaa muutoksia sellaisiin henkilönsuojaimiin, jotka on suunniteltu ja valmistettu työsuojelua koskevien yhteisön direktiivien mukaisesti,

tulisi säätää ohjeista, joita äsenvaltiot voivat käyttää antaessaan yleisiä sääntöjä henkilönsuojainten käyttöä varten, ja

päätöksen 74/325/ETY ( 7 ) mukaisesti, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1985 liittymisasiakirjalla, komissio kuulee työturvallisuuden, työhygienian ja työterveyshuollon neuvoa-antavaa komiteaa tehtäessä tätä alaa koskevia ehdotuksia,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:



I

JAKSO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Tarkoitus

1.  Tässä direktiivissä, joka on kolmas direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi, säädetään työntekijöiden työssään käyttämiä henkilönsuojaimia koskevat vähimmäisvaatimukset.

2.  Direktiivin 89/391/ETY säännöksiä sovelletaan kokonaisuudessaan koko 1 kohdassa tarkoitetulla soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä direktiivissä olevien ankarampien tai erityissäännösten soveltamista.

2 artikla

Määritelmä

1.  Tässä direktiivissä henkilönsuojaimilla tarkoitetaan kaikkia välineitä, jotka on suunniteltu työntekijän yllä olevaksi tai työntekijän pidettäväksi hänen suojaamisekseen yhdeltä tai useammalta vaaralta, jotka todennäköisesti vaarantaisivat hänen turvallisuutensa ja terveytensä työssä. Lisäksi henkilönsuojaimilla tarkoitetaan kaikkia lisäosia ja -varusteita, jotka on suunniteltu tätä varten.

2.  Edellä 1 kohdan määritelmään eivät sisälly:

a) tavalliset työvaatteet ja virkapuvut, joita ei ole erityisesti suunniteltu suojaamaan työntekijän turvallisuutta ja terveyttä;

b) hätä- ja pelastuspalvelun työntekijöiden käyttämät välineet;

c) sotilaiden, poliisien ja muiden yleistä järjestystä turvaavien laitosten työntekijöiden yllään pitämät tai käyttämät henkilönsuojaimet;

d) maantiekuljetuskalustossa käytettävät henkilönsuojaimet;

e) urheiluvälineet;

f) itsepuolustus- tai karkoitusvälineet;

g) kannettavat vaarojen ja häiriöiden havaitsemislaitteet.

3 artikla

Pääsääntö

Henkilönsuojaimia on käytettävä, jos vaaroja ei voida välttää tai riittävästi rajoittaa yleisin teknisin suojelukeinoin taikka työn organisoinnin toimenpiteillä, menetelmillä tai menettelytavoilla.



II

JAKSO

TYÖNANTAJIEN VELVOLLISUUDET

4 artikla

Yleiset säännökset

1.  Henkilönsuojainten on oltava niiden asiaan liittyvien yhteisön säännösten tai määräysten mukaisia, jotka koskevat suunnittelussa ja valmistuksessa huomioon otettavia turvallisuus- ja terveysvaatimuksia.

Kaikkien henkilönsuojaimien on:

a) oltava tarkoituksenmukaisia kyseessä olevia vaaroja ajatellen, eivätkä ne saa itse lisätä vaaraa;

b) sovelluttava työpaikan olosuhteisiin;

c) oltava ergonomian vaatimusten mukaisia ja työntekijän terveydentilan huomioon ottavia;

d) sovittava hyvin kantajansa ylle, kun tarvittavat säädöt on tehty.

2.  Jos työntekijän on kahden tai useamman eri vaaran vuoksi pidettävä yhtäaikaa kahta tai useampaa henkilönsuojainta, näiden suojainten on sovittava yhteen ja suojattava edelleen kyseiseltä vaaralta tai kyseisiltä vaaroilta.

3.  Henkilönsuojainten käytön edellytykset, erityisesti niiden käyttöjakson pituus, on määriteltävä vaaran vakavuuden, vaaralle altistumisen toistuvuuden, kunkin työntekijän työpisteen erityispiirteiden sekä henkilönsuojainten suojaavuuden perusteella.

4.  Henkilönsuojaimet on pääasiassa tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön.

Jos henkilönsuojainta joutuu olosuhteiden vuoksi käyttämään useampi kuin yksi henkilö, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei tällainen käyttö aiheuta eri käyttäjille terveys- tai hygieniaongelmia.

5.  Yritykseen tai laitokseen on hankittava ja asetettava saataville riittävästi 1 ja 2 kohdassa edellytettyä tietoa kustakin henkilönsuojaimesta.

6.  Työnantajan on annettava henkilönsuojaimet käyttöön maksutta sekä huolehdittava niiden hyvästä toimintakunnosta ja tyydyttävästä hygieenisestä kunnosta tarvittavien huoltojen, korjausten ja vaihtojen avulla.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin toimia kansallisen käytäntönsä mukaisesti niin, että työntekijää voidaan pyytää osallistumaan tietyn henkilönsuojaimen kustannuksiin silloin, kun suojaimen käyttöä ei ole rajattu työpaikkaan.

7.  Työnantajan on ensin tiedotettava työntekijälle niistä vaaroista, joilta henkilönsuojaimen käyttö häntä suojaa.

8.  Työnantajan on järjestettävä koulutusta ja tarvittaessa havaintoesityksiä henkilönsuojainten käytöstä.

9.  Henkilönsuojaimia saa käyttää vain tarkoin määrättyihin tarkoituksiin poikkeuksellisia erityisolosuhteita lukuun ottamatta.

Niitä on käytettävä ohjeiden mukaan.

Näiden ohjeiden on oltava sellaisia, että työntekijät ymmärtävät ne.

5 artikla

Henkilönsuojainten arviointi

1.  Ennen henkilönsuojainten valitsemista työnantaja on velvollinen arvioimaan, ovatko hänen käyttöön aikomansa henkilönsuojaimet 4 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimusten mukaiset.

Tähän arviointiin on kuuluttava:

a) niiden vaarojen analysointi ja arviointi, joita ei voi välttää muilla keinoin;

b) niiden ominaisuuksien erittely, jotka henkilönsuojaimella tulee olla, jotta se suojaa a alakohdassa tarkoitetuilta vaaroilta, ottaen huomioon ne vaarat, joita kyseinen suojain itse voi aiheuttaa;

c) saatavilla olevien henkilönsuojainten ominaisuuksien vertailu b alakohdassa tarkoitettuihin ominaisuuksiin.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu arviointi, on tehtävä uudelleen, jos yhdessäkin sen osista tapahtuu muutos tai muutoksia.

6 artikla ( 8 )

Käyttöohjeet

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, tämän rajoittamatta 3, 4 ja 5 artiklan soveltamista, että annetaan yleiset säännöt henkilönsuojainten käytöstä tai säännöt sellaisia tapauksia ja tilanteita varten, joissa työnantajan on huolehdittava henkilönsuojainten hankkimisesta, ottaen huomioon tällaisten välineiden vapaata liikkuvuutta koskeva yhteisön lainsäädäntö.

Näistä säännöistä on käytävä ilmi erityisesti ne olosuhteet tai vaaratilanteet, joissa henkilönsuojainten käyttö on välttämätöntä yleisten suojelukeinojen etusijasta huolimatta.

Liitteet I—III, jotka muodostavat ohjeen, sisältävät hyödyllistä tietoa edellä tarkoitettujen sääntöjen antamista varten.

2.  Antaessaan 1 kohdassa tarkoitetut säännöt, jäsenvaltioiden on otettava huomioon kaikki merkittävät vaaran, yleisten suojelukeinojen ja henkilönsuojainten muutokset, jotka johtuvat teknisestä kehityksestä.

3.  Jäsenvaltioiden on kuultava työmarkkinaosapuolia 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista säännöistä.

7 artikla

Työntekijöille tiedottaminen

Työntekijöille tai heidän edustajilleen on ilmoitettava kaikista työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevista toimenpiteistä työntekijöiden käyttäessä henkilönsuojaimia työssä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 89/391/ETY 10 artiklan soveltamista.

8 artikla

Työntekijöiden kuuleminen ja työntekijöiden osallistuminen

Työntekijöitä tai heidän edustajiaan on kuultava ja heidän on sallittava osallistua tässä direktiivissä ja siihen kuuluvissa liitteissä tarkoitettujen asioiden käsittelyyn direktiivin 89/391/ETY 11 artiklan mukaisella tavalla.



III

JAKSO

ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

9 artikla

Liitteiden muuttaminen

Liitteisiin I, II ja III tehtävät puhtaasti tekniset muutokset, jotka johtuvat

 henkilönsuojainten teknistä yhdenmukaistamista ja standardointia koskevien direktiivien antamisesta, ja/ tai

 henkilönsuojainten teknisestä kehityksestä, niitä koskevien kansainvälisten määräysten tai vaatimusten taikka niitä koskevan tietämyksen muutoksista,

on annettava direktiivin 89/391/ETY 17 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

10 artikla

Loppusäännökset

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1992. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kirjallisina ne kansalliset säännökset, jotka ne ovat antaneet tai antavat tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä.

▼M1 —————

▼B

11 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.




LIITE I

MALLI VAARAN ARVIOIMISEKSI HENKILÖKOHTAISTEN SUOJAINTEN KÄYTÖN KANNALTA

image




LIITE II

HENKILÖNSUOJAIMIA KOSKEVA OHJEELLINEN LUETTELO JOKA EI OLE TYHJENTÄVÄ

PÄÄN SUOJAUS

 Suojakypärät teollisuuskäyttöön (kaivoksissa, rakennustyömailla, muussa teollisuudessa).

 Päälaen suojaus (lakit, myssyt, hiusverkot — lipalliset tai lipattomat)

 Suojapäähineet (kuten kankaasta, päällystetystä kankaasta valmistetut myssyt, lakit, syydvestit)

KUULON SUOJAUS

 Korvatulpat ja muut vastaavat laitteet

 Kuulonsuojauskypärät

 Kupusuojaimet, jotka voidaan kiinnittää teollisuuskypärään

 Kuulonsuojaimet, joissa on vastaanotin matalataajuudella toimivaa induktiosilmukkaa varten

 Viestintävälineillä varustetut kuulonsuojaimet

SILMIEN JA KASVOJEN SUOJAUS

 Sangalliset suojalasit

 Naamiomalliset suojalasit

 Röntgensäteiltä, lasersäteiltä, ultravioletti- ja infrapunasäteilyltä sekä näkyvältä säteilyltä suojaavat suojasilmälasit

 Kasvojensuojaimet

 Kaarihitsaussuojaimet ja -kypärät (kädessä pideltävät hitsaussuojukset, otsapannalla varustetut tai suojakypäriin kiinnitettävät suojaimet)

HENGITYKSEN SUOJAIMET

 Pölynsuodattimet, kaasunsuodattimet ja radioaktiivisen pölyn suodattimet

 Ilmansyötöllä varustetut eristävät suojaimet

 Hengityslaitteet, joissa on irrotettava hitsausnaamari

 Sukelluslaitteet

 Sukelluspuvut

KÄDEN JA KÄSIVARREN SUOJAUS

 Käsineet, jotka suojaavat:

 

 koneilta (kuten pistoilta, viilloilta, tärinältä)

 kemikaaleilta

 sähkötöissä ja kuumuudelta

 Kintaat

 Sormisuojukset

 Suojahihat

 Ranteen suojaus raskaassa työssä

 Sormettomat käsineet

 Suojakäsineet

JALKOJEN JA SÄÄRIEN SUOJAUS

 Matalat kengät, varsikengät, pitkävartiset saappaat, turvasaappaat

 Nopeasti riisuttavat kengät

 Ylimääräisellä varvassuojuksella varustetut kengät

 Kuumuutta kestävällä pohjalla varustetut kengät ja päällyskengät

 Kuumuuden kestävät kengät, saappaat ja päällyssaappaat

 Lämpökengät, -saappaat ja -päällyssaappaat

 Tärinää vaimentavat kengät, saappaat ja päällyssaappaat

 Antistaattiset kengät, saappaat ja päällyssaappaat

 Eristävät kengät, saappaat ja päällyssaappaat

 Moottorisahan käyttäjien turvasaappaat

 Puukengät

 Polvensuojukset

 Irrotettavat jalkapöydän suojukset

 Säärystimet

 Irtopohjalliset (kuumuuden, piston tai hien kestävät)

 Irtopiikit jään, lumen tai liukkaan lattianpäällysteen varalta

IHON SUOJAUS

 Suojavoiteet ja -öljyt

VARTALON JA VATSAN SUOJAUS

 Suojaliivit, -takit ja -esiliinat koneilta suojaamiseksi (kuten pistolta, viillolta, valumetalliroiskeilta)

 Suojaliivit, -takit ja -esiliinat kemikaaleilta suojaamiseksi

 Lämpöliivit

 Pelastusliivit

 Suojaavat röntgenesiliinat

 Turvavyöt

KOKO KEHON SUOJAUS

—   Putoamissuojaimet

 Putoamisenestovarusteet (täysi varustus tarvittavine lisälaitteineen)

 Jarrutuslaitteet pidättämään kineettistä energiaa (täysi varustus tarvittavine lisälaitteineen)

 Kehoa tukevat varusteet (turvavaljaat)

—   Suojavaatetus

 ”Turvalliset” työvaatteet (kaksiosaiset tai haalarit)

 Koneilta suojaavat vaatteet (kuten pistoilta, viilloilta)

 Kemikaaleilta suojaavat vaatteet

 Valumetalliroiskeilta ja infrapunasäteilyltä suojaavat vaatteet

 Kuumuudelta suojaavat vaatteet

 Lämpöpuvut

 Radioaktiiviselta saasteelta suojaavat vaatteet

 Pölynkestävät vaatteet

 Kaasunkestävät vaatteet

 Fluorisoiva merkinantovaatetus ja heijastavat vaatteet ja lisävarusteet (kuten käsinauhat, käsineet)

 Suojapeitteet




LIITE III

OHJEELLINEN LUETTELO, JOKA EI OLE TYHJENTÄVÄ, TOIMINNASTA JA TOIMINTAA-LOISTA, JOTKA SAATTAVAT EDELLYTTÄÄ HENKILÖKOHTAISTEN SUOJAINTEN HANKKIMISTA

1.   PÄÄN SUOJAUS (KALLON SUOJAUS)

Suojakypärät

 Rakennustyö, varsinkin rakennustelineiden ja nostolaitteen varassa olevien työpaikkojen päällä, alapuolella tai lähellä tehtävä työ, valukehysten rakentaminen ja purku, kokoamis— ja asennustyö, työ rakennustelineillä ja purkutyö

 Työ terässilloilla, teräsrakentaminen, työ mastoissa, torneissa, hydraulisilla teräsrakenteilla sekä masuuneihin, terästehtaisiin, valssaamoihin, suuriin kontteihin, suuriin putkilinjoihin, kattilalaitoksiin ja voimalaitoksiin liittyvä työ

 Työ kaivoksissa, kaivannoissa, kuiluissa ja tunneleissa

 Maaperän ja kiven käsittely

 Työ maanalaisissa louhoksissa, avolouhoksissa ja avokaivauksissa sekä hiilivaraston siirtotyö

 Työ koneellisilla pulttityökaluilla

 Räjäytystyö

 Työ hissien, vintturien, nostureiden ja kuljettimien lähellä

 Masuuni-, rikastamo-, terästehdas-, valssaamo- ja metallitehdastyö sekä taonta-, upokastaonta- ja valutyö

 Työ, jossa käsitellään teollisuusuuneja, kontteja, koneita, siiloja, säiliöitä ja putkijohtoverkkoja

 Laivanrakennus

 Junien järjestelytyö

 Teurastamot

2.   JALKOJEN SUOJAUS

Turvajalkineet, joissa on pistonkestävä pohja

 Rakennusrungon käsittelytyö, perustustyö ja tietyöt

 Telinetyö

 Rakennusrungon purkutyö

 Sellainen betonityö ja tehdasvalmisteisten osien käsittely, johon kuuluu valukehysten rakentamista ja purkamista

 Rakennustyömaiden ulkotyöt ja työ varastoissa

 Kattotyö

Turvajalkineet, joissa ei ole pistonkestävää pohjaa

 Työ terässilloilla, teräsrakentaminen, työ mastoissa, torneissa, hisseissä, hydraulisilla teräsrakenteilla sekä masuuneihin, terästehtaisiin ja valssaamoihin, suuriin kontteihin, suuriin putkilinjoihin, nostureihin, kattilalaitoksiin ja voimalaitoksiin liittyvä työ

 Uunien rakentaminen, lämmityksen ja tuuletuksen asennus sekä metalliosien kokoamistyö

 Muutos- ja huoltotyöt

 Masuuni-, rikastamo-, terästehdas-, valssaamo-, metallitehdas- ja takomotyö sekä työ kuumapuristus- ja vetolaitoksissa

 Työ avolouhoksissa ja avokaivauksissa, hiilivarastojen siirto

 Kiven työstäminen ja jalostus

 Levylasin ja säilytyslasin valmistaminen, työstäminen ja jatkojalostus

 Muottityö keramiikkateollisuudessa

 Polttouunien vuoraaminen keramiikkateollisuudessa

 Muottityö keramiikkaesineitä ja keraamisia rakennusmateriaaleja valmistavassa teollisuudessa

 Kuljetus ja varastointi

 Pakastetun lihan käsittelytyö ja säilykkeiden pakkaaminen

 Laivanrakennus

 Junien järjestelytyö

Turvakengät, joissa on kannat tai kiilakorot ja pistonkestävät pohjat

 Kattotyö

Turvakengät, joissa on eristetyt pohjat

 Työ, jossa käsitellään hyvin kuumia tai hyvin kylmiä materiaaleja ja työ sellaisten materiaalien päällä

Helposti riisuttavat turvakengät

 Jos on olemassa vaara, että sulat aineet lävistävät kengän

3.   SILMIEN TAI KASVOJEN SUOJAUS

Suojasilmälasit, kasvosuojukset

 Hitsaus- hionta- ja leikkaustyö

 Tiivistys ja talttaus

 Kiven työstö ja jalostus

 Työ koneellisilla pulttityökaluilla

 Työ lastuavilla työstökoneilla

 Upokastaonta

 Sirpaleiden irrotus

 Suihkupuhallus

 Työ, jossa käytetään happoja tai emäksiä, desinfioimisaineita tai ruosteenpoistoaineita

 Työ, jossa ruiskutetaan nesteitä

 Työ, jossa käytetään sulia aineita tai joka tehdään sulan aineen lähellä

 Työ, jossa käytetään säteilylämpöä

 Työ, jossa käytetään laseria

4.   HENGITYKSEN SUOJAUS

Hengityksensuojaimet

 Työ säiliöissä, pienissä tiloissa ja kaasulämmitteisissä teollisuusuuneissa, joissa voi olla kaasua tai liian vähän happea

 Työ masuunipanoksen lähellä

 Työ konverttereiden tai masuunien kaasuputkien lähellä

 Työ masuunien laskuhanojen lähellä, missä voi olla raskasmetallisavua tai -höyryä

 Uunien vuoraukseen ja valusankoihin liittyvä työ, jossa voi olla pölyä

 Ruiskumaalaus, jossa on riittämätön pölynpoisto

 Työ kuiluissa, viemäreissä ja muissa maanalaisissa tiloissa, jotka liittyvät viemäröintiin

 Työ jäähdytyslaitoksissa, missä on vaara, että jäähdytysaine saattaa päästä vuotamaan

5.   KUULON SUOJAUS

Kuulonsuojaimet

 Metallipuristimilla tehtävä työ

 Paineilmaporilla tehtävä työ

 Huoltohenkilöstön työ lentokentillä

 Paalunjunttaustyö

 Puu- ja tekstiilityö

6.   VARTALON, KÄSIVARREN JA KÄDEN SUOJAUS

Suojavaatetus

 Työ, jossa käsitellään happoja ja emäksiä, desinfiointiaineita ja ruosteenpoistoaineita

 Työ, jossa käsitellään kuumia materiaaleja tai jota tehdään niiden lähellä, ja jossa työntekijä tuntee kuumuuden

 Levylasiin liittyvä työ

 Raepuhallustyö

 Työ syväjäädytystiloissa

Tulenkestävä suojavaatetus

 Hitsaaminen pienissä tiloissa

Pistonkestävät esiliinat

 Luunerotus- ja paloittelutyö

 Sellainen käsiveitsin tehtävä työ, jossa veistä vedetään itseä kohti

Nahkaesiliinat

 Hitsaaminen

 Takominen

 Valaminen

Kyynärvarren suojaus

 Luunerotus- ja paloittelutyö

Käsineet

 Hitsaaminen

 Muiden teräväreunaisten esineiden käsittely, paitsi sellaisten koneiden, joissa on vaara, että käsine tarttuu koneeseen

 Suojaamaton työ, jossa käsitellään happoja ja emäksiä

Metallineuloskintaat

 Luunerottelu ja paloittelu

 Tuotannossa ja teurastuksessa tehtävä säännöllinen paloittelutyö, jossa käytetään käsiveistä

 Leikkuukoneiden terien vaihto

7.   SÄÄNKESTÄVÄ VAATETUS

 Työ ulkoilmassa sateessa ja kylmällä ilmalla

8.   HEIJASTAVA VAATETUS

 Työ, jossa työntekijän täytyy näkyä hyvin

9.   (PUTOAMISSUOJAUS) TURVAVALJAAT

 Telineillä tehtävä työ

 Tehdasvalmisteisten osien kokoaminen

 Työ mastoissa

10.   TURVAKÖYDET

 Työ korkeiden nosturien hytissä

 Työ korkealla varastojen pinoamis- ja siirtolaitteiden hytissä

 Työ poraustornien korkeissa osissa

 Työ kuiluissa ja viemäreissä

11.   IHON SUOJAUS

 Päällysmateriaalien valmistus

 Parkitus



( 1 ) EYVL N:o C 161, 20.6.1988, s. 1,

EYVL N:o C 115, 8.5.1989, s. 27 ja

EYVL N:o C 287, 15.11.1989, s. 11

( 2 ) EYVL N:o C 12, 16.1.1989, s. 92 ja

EYVL N:o C 256, 9.10.1989, s. 61

( 3 ) EYVL N:o C 318, 12.12.1988, s. 30

( 4 ) EYVL N:o C 28, 3.2.1988, s. 3

( 5 ) EYVL N:o C 28, 3.2.1988, s. 1

( 6 ) EYVL N:o L 183, 29.6.1989, s. 1

( 7 ) EYVL N:o L 185, 9.7.1974, s. 15

( 8 ) Katso komission tiedonanto, EYVL N:o C 328, 30.12.1989, s. 3

Top