Euroopan yhteisöjen komissio on nostanut 4.6.2004 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa kanteen Espanjan kuningaskuntaa vastaan. Kantajan asiamiehet ovat D. M. van Beek ja G. Valero Jordana, prosessiosoite Luxemburgissa.

Kantaja vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut:

Direktiivin 79/409/ETY 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa asetetaan jäsenvaltioille erityinen velvollisuus osoittaa alueita ”lintujen erityissuojelualueiksi” tämän direktiivin liitteessä I mainittujen lajien ja muiden säännöllisesti esiintyvien muuttavien lajien tehokasta suojelua varten, jotta varmistetaan niiden eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Tähän velvollisuuteen liittyvä vähimmäisvaatimus koskee kaikkia näiden lajien suojelua varten lukumäärältään ja kooltaan sopivimpia alueita, ottaen huomioon niiden suojelun tarpeet. Lintujen erityissuojelualueiden riittävä lukumäärä määritellään asetetun tavoitteen mukaan.

Jäsenvaltioilla on harkintavaltaa niiden alueiden määrittämisessä, jotka parhaiten vastaavat direktiivin 4 artiklassa lueteltuja edellytyksiä, mutta niiden on perustettava arviointinsa yksinomaan lintutieteellisille arviointiperusteille. Espanjan tapauksessa Sociedad Española de Ornitologían (Espanjan lintutieteellinen yhdistys) vuonna 1998 tärkeistä lintualueista (important bird areas, IBA) suorittama selvitys (SEO/Birdlife 98 -selvitys) lienee kaikista saatavilla olevista selvityksistä parhaiten dokumentoitu ja täsmällisin suojelua ja erityisesti tärkeiden lajien eloonjäämistä ja lisääntymistä varten sopivimpien alueiden osoittamista varten. Tämä selvitys perustuu tasautetuille lintutieteellisille arviointiperusteille, joiden avulla voidaan osoittaa, mitkä ovat kaikkien liitteessä I lueteltujen lajien ja muiden muuttavien lajien suojelua varten soveltuvimmat alueet, ja siinä osoitetaan ensisijaiset lintujen suojelualueet Espanjassa.

Kun vertaillaan SEO/Birdlife 98 -selvityksen tietoja Espanjan kuningaskunnan osoittamien lintujen erityissuojelualueiden kanssa, siltä osin kuin on kyse niin koko maan alueesta kuin itsehallintoalueita koskevasta yksityiskohtaisemmasta arviosta, voidaan päätellä, että lintujen erityissuojelualueiksi osoitettujen alueiden lukumäärä ja koko ovat alhaisemmat kuin lukumäärä ja koko, jotka mainitussa tieteellisessä tutkimuksessa todetaan kaikkein asianmukaisimmiksi, jotta direktiivin 4 artiklan soveltamisalaan kuuluvia lintulajeja suojeltaisiin asianmukaisella tavalla.

(1)   EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1.