Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document C2004/190/03

    Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 10 päivänä kesäkuuta 2003 asiassa C-168/02 (Oberster Gerichtshofin esittämä ennakkoratkaisupyyntö): Rudolf Kronhofer vastaan Marianne Maier, Christian Möller, Wirich Hofius ja Zeki Karan (Brysselin yleissopimus – 5 artiklan 3 kohta – Toimivalta sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevassa asiassa – Paikkakunta, missä vahingon aiheuttanut teko sattui – Varallisuusvahinko, joka on aiheutunut sijoitettaessa pääomia toisessa sopimusvaltiossa)

    EUVL C 190, 24.7.2004, p. 2–2 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

    24.7.2004   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 190/2


    YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO

    (toinen jaosto)

    10 päivänä kesäkuuta 2003

    asiassa C-168/02 (Oberster Gerichtshofin esittämä ennakkoratkaisupyyntö): Rudolf Kronhofer vastaan Marianne Maier, Christian Möller, Wirich Hofius ja Zeki Karan (1)

    (Brysselin yleissopimus - 5 artiklan 3 kohta - Toimivalta sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevassa asiassa - Paikkakunta, missä vahingon aiheuttanut teko sattui - Varallisuusvahinko, joka on aiheutunut sijoitettaessa pääomia toisessa sopimusvaltiossa)

    (2004/C 190/03)

    Oikeudenkäyntikieli: saksa

    Asiassa C-168/02, jonka Oberster Gerichtshof (Itävalta) on saattanut tuomioistuimen toimivallasta ja tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla 27 päivänä syyskuuta 1968 tehdyn yleissopimuksen yhteisöjen tuomioistuimen tulkintaa koskevan 3 päivänä kesäkuuta 1971 tehdyn pöytäkirjan mukaisesti yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saadakseen ensin mainitussa tuomioistuimessa vireillä olevassa riita-asiassa, Rudolf Kronhofer vastaan Marianne Maier, Christian Möller, Wirich Hofius ja Zeki Karan, ennakkoratkaisun edellä mainitun 27 päivänä syyskuuta 1968 allekirjoitetun yleissopimuksen (EYVL 1972, L 299, s. 32) 5 artiklan 3 kohdan tulkinnasta, sellaisena kuin yleissopimus on muutettuna Tanskan kuningaskunnan, Irlannin sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan liittymisestä kyseiseen yleissopimukseen 9 päivänä lokakuuta 1978 tehdyllä yleissopimuksella (EYVL L 304, s. 1 ja muutettuna s. 77), Helleenien tasavallan liittymisestä kyseiseen yleissopimukseen 25 päivänä lokakuuta 1982 tehdyllä yleissopimuksella (EYVL L 388, s. 1), Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan liittymisestä kyseiseen yleissopimukseen 26 päivänä toukokuuta 1989 tehdyllä yleissopimuksella (EYVL L 285, s. 1) ja Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä kyseiseen yleissopimukseen 29 päivänä marraskuuta 1996 tehdyllä yleissopimuksella (EYVL 1997, C 15, s. 1), yhteisöjen tuomioistuin (toinen jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja C. W. A. Timmermans sekä tuomarit J.-P. Puissochet, J. N. Cunha Rodrigues (esittelevä tuomari), R. Schintgen ja N. Colneric, julkisasiamies: P. Léger, kirjaaja: apulaiskirjaaja H. von Holstein, on antanut 10.6.2004 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

    Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla 27 päivänä syyskuuta 1968 tehdyn yleissopimuksen 5 artiklan 3 kohtaa, sellaisena kuin yleissopimus on muutettuna Tanskan kuningaskunnan, Irlannin sekä Ison Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan liittymisestä 9 päivänä lokakuuta 1978 tehdyllä yleissopimuksella, Helleenien tasavallan liittymisestä 25 päivänä lokakuuta 1982 tehdyllä yleissopimuksella, Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan liittymisestä 26 päivänä toukokuuta 1989 tehdyllä yleissopimuksella ja Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä 29 päivänä marraskuuta 1996 tehdyllä yleissopimuksella, on tulkittava siten, että ilmaisulla ”paikkakunnan …, missä vahingon aiheuttanut teko sattui” ei tarkoiteta kantajan kotipaikkaa, missä on hänen ”omaisuutensa keskuspaikka”, vain siitä syystä, että hän on kärsinyt siellä taloudellisen vahingon seurauksena omaisuuserien menettämisestä toisessa sopimusvaltiossa.


    (1)  EYVL C 169, 13.7.2002.


    Top