92000E1643

KIRJALLINEN KYSYMYS E-1643/00

esittäjä(t): Sergio Berlato (UEN) komissiolle

(29. toukokuuta 2000)

Aihe: Enel S.p.a. ja uusiutuvat energialähteet

Italia on jäänyt selvästi jälkeen uusiutuvien energialähteiden käytössä. Monissa maissa, joissa aurinko ei paista läheskään niin paljon kuin Italiassa, ovat jo yli kymmenen vuoden ajan yleistyneet sähköverkkoon kytketyt fotojännitekatot, jotka ovat useimmiten yksityisten ihmisten käytössä ja jotka tuottavat aurinkoenergiaa viemättä paljon tilaa ja aiheuttamatta minkäänlaisia ympäristövaikutuksia. Mitään vastaavaa ei ole tapahtunut Italiassa, missä tämän vaihtoehtoisen järjestelmän yleistymistä on hidastanut eri hallitusten passiivisuus. Nämä ovat jättäneet vapaat kädet Enelille, joka ei tietystikään halua muiden yritysten saavan jalansijaa samalla alalla.

Italian vuoden 1968 lain 186 mukaan sähkölaitteiden asentamista koskevien sääntöjen laatimisesta on vastuussa CEI (Italian sähkötekninen komitea), joka perusti tilapäisen komitean laatimaan viralliset italialaiset tekniset standardit saattaakseen fotojännitekattojärjestelmän toimintavalmiiksi. Kyseiseen komiteaan osallistui myös Enelin työntekijöitä, ja se työskenteli vuosien ajan saamatta aikaan minkäänlaisia tuloksia. Enel ryhtyi suorittamaan omia kokeilujaan sulkien hankkeen ulkopuolelle kaikki muut italialaiset yritykset, mistä välittyi vaikutelma siitä, että Enel halusi estää alan asiantuntemuksen ja kilpailun kehittymisen Italiassa ja säilyttää niin ollen oman monopoliasemansa.

Vuonna 1995 määrättiin yhteisön standardi Cenelec EN 61727 fotojännitejärjestelmistä, jota jäsenvaltioiden ilmeisesti olisi pitänyt noudattaa ja joka niiden olisi pitänyt sisällyttää kansallisiin lainsäädäntöihinsä. Vasta 19 kuukautta myöhemmin Italia omaksui standardin antamalla asetuksen CEI 11/20, kolmas osa. Enel ei kuitenkaan edelleenkään suostunut aurinkogeneraattoreiden kytkemiseen sen omaan verkkoon, vaikka kyseisillä aurinkogeneraattoreilla oli normien mukaiset liitännät.

Alan yksityiset toimijat epäilevät, että kilpailukyvyn, taloudellisten säästöjen ja energiansäästön takaamiseksi tarkoitettujen sääntöjen hyväksymisessä tapahtunut pitkä viivästyminen liittyi Enelin tavoitteeseen varmistaa itselleen hallitseva asema alalla. Varsinkin Enelin äskettäin toteuttama Erga S.p.a. -nimisen yhtiön perustaminen (heinäkuussa 1999) vaihtoehtoisten energialähteiden kehittämiseksi puhuu tämän näkemyksen puolesta.

Voisiko komissio esittää kantansa tästä asiasta?

Mario Montin komission puolesta antama vastaus

(28. heinäkuuta 2000)

Uusiutuvien energialähteiden avulla tuotetun sähkön käytön edistäminen on yksi yhteisön tärkeimpiä prioriteetteja. Vuonna 1997 annetussa uusiutuvia energialähteitä koskevassa valkoisessa kirjassa korostettiin näiden energialähteiden keskeistä asemaa toimitusten turvallisuudessa ja ympäristönsuojelussa, ja siinä ehdotettiin alustavaksi tavoitteeksi uusiutuvien energialähteiden osuuden kaksinkertaistamista yhteisön energiataseesta vuoteen 2010 mennessä(1). Komissio on antanut 10. toukokuuta 2000 ehdotuksen direktiiviksi uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käytön edistämisestä sähkön sisämarkkinoilla(2). Ehdotuksen strategisena tavoitteena on uusiutuvien energialähteiden avulla tuotetun sähkön tuotannon merkittävä lisääminen keskipitkällä aikavälillä ja lisäksi tällaisen sähkön sisämarkkinoille pääsyn helpottaminen. Direktiivin V luvussa käsitellään nimenomaisesti parlamentin jäsenen korostamia verkkoon liittämisen ehtoja.

Euroopan sähkötekniset standardit, kuten kysyjän mainitsema EN 61727, ovat itsenäisen Euroopan sähkötekniikan standardointikomitean (Cenelec) laatimia. Cenelecin jäsenten (kuten Italian sähköteknisen komitean CEIn) on säädetyssä määräajassa saatettava nämä eurooppalaiset normit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja kumottava poikkeavat kansalliset normit. On kuitenkin huomattava, että normien soveltaminen on vapaaehtoista. Vapaaehtoisuuden vuoksi komissiolla ei ole tietoja siitä, onko eurooppalaisten normien saattaminen osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä ja poikkeavien kansallisten normien kumoaminen mahdollisesti myöhästynyt.

Aurinkogeneraattorien kytkemisestä Italian verkkoon on säädetty Bersanin asetuksessa (16. maaliskuuta 1999 annettu asetus n:o 79), jolla Italia on pannut täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 19 päivänä joulukuuta 1996 antaman direktiivin 96/92/EY(3).

Italian kyseisen asetuksen 3 artiklassa säädetään, että verkko-operaattorin velvollisuutena on liittää kansalliseen siirtoverkkoon kaikki sitä pyytävät tahot vaarantamatta palvelun jatkuvuutta sekä noudattaen teknisiä sääntöjä; näiden sääntöjen on oltava objektiivisia ja syrjimättömiä. Mikäli verkko-operaattori kieltäytyy verkkoonkytkemisestä, sen on perusteltava toimintansa. Asetuksen 11 artiklassa säädetään lisäksi uusiutuvien energialähteiden, muun muassa aurinkoenergian, käytön edistämistoimenpiteistä.

Koska verkkoon kytkemisestä ei ole teknisiä sääntöjä, komissio ei voi konkreettisesti osoittaa, että ENEL olisi käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa.

(1) KOM(97) 599 lopullinen.

(2) KOM(2000) 279 lopullinen.

(3) EYVL L 27, 30.1.1997.