This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62016CN0526
Case C-526/16: Action brought on 12 October 2016 — European Commission v Republic of Poland
Asia C-526/16: Kanne 12.10.2016 – Euroopan komissio v. Puolan tasavalta
Asia C-526/16: Kanne 12.10.2016 – Euroopan komissio v. Puolan tasavalta
EUVL C 14, 16.1.2017, p. 21–22
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
16.1.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 14/21 |
Kanne 12.10.2016 – Euroopan komissio v. Puolan tasavalta
(Asia C-526/16)
(2017/C 014/27)
Oikeudenkäyntikieli: puola
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: M. Owsiany-Hornung ja C. Zadra)
Vastaaja: Puolan tasavalta
Vaatimukset
— |
Unionin tuomioistuimen on todettava, että Puolan tasavalta ei ole noudattanut tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2011/92 (1) 2 artiklan 1 kohdan eikä 4 artiklan 2 eikä 3 kohdan eikä kyseisen direktiivin liitteen II ja III mukaisia velvoitteitaan, koska se on vapauttanut hankkeet, joissa etsitään tai selvitetään mineraaliesiintymiä kairausten avulla – lukuun ottamatta kairauksia niin kutsutuilla aroilla alueilla eli vedenottoalueilla, suojelluilla sisävesialueilla, ja suojelualueilla kuten kansallispuistossa, luonnonsuojelualueilla, luonnonpuistoissa ja Natura 2000-suojelualueilla ja kyseisten alueiden ulommilla suojavyöhykkeillä, joissa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuutta koskevaa arviointimenettelyä sovelletaan kairaukseen 1 000 metrin syvyydestä lukien – 5 000 metrin syvyyteen saakka ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeellisuutta koskevasta arviointimenettelystä, ja asettanut muille kairauksille kuin kairauksille vedenottoalueilla, suojelluilla sisävesialueilla, ja mainituilla suojelualueilla sekä kyseisten alueiden ulommilla suojavyöhykkeillä, mainitusta menettelystä vapauttavan raja-arvon, jossa ei huomioida kaikkia kyseisen direktiivin liitteessä III asettuja olennaisia arviointiperusteita. |
— |
Puolan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Komissio väittää, että Puolan tasavalta on rikkonut direktiivin 2011/91 2 artiklan 1 kohtaa ja 4 artiklan 2 ja 3 kohtaa sekä kyseisen direktiivin liitettä II ja III.
Direktiivin 2011/92 2 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot huolehtimaan siitä, että ”ennen luvan myöntämistä hankkeet, joilla etenkin laatunsa, kokonsa tai sijaintinsa vuoksi todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia, alistetaan lupamenettelyyn ja että niiden vaikutukset arvioidaan.”
Direktiivin 2011/92 4 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot määrittävät tapauskohtaisesti selvittämällä tai asettamiensa raja-arvojen tai valintaperusteiden avulla (nk. Screenings-menettelyllä), onko kyseisen direktiivin liitteessä II tarkoitettujen hankkeiden ympäristövaikutukset arvioitava.
Direktiivin 2011/92 4 artiklan 3 kohdan mukaan Screeningiä varten asetettavia raja-arvoja tai valintaperusteita vahvistettaessa on otettava huomioon ”liitteessä III vahvistetut kyseistä hanketta koskevat olennaiset arviointiperusteet.”
Kairaukset mineraaliesiintymien selvittämiseksi ja etsimiseksi kuuluvat direktiivin 2011/92 liitteen II alaan, koska niissä on kyse mainitun liitteen 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetuista syväkairauksista.
Nämä ovat komission mukaan hankkeita, joiden osalta kokonaisarvioinnin perusteella ei voida sanoa, ettei niillä ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön.
Jäsenvaltioilla on komission mukaan velvollisuus soveltaa Screening-menettelyä kyseisiin hankkeisiin käyttämällä direktiivin 2011/92 liitteessä III asetettuja olennaisia valintaperusteita.
Kansalliset säädökset ja määräykset, joilla direktiivi 2011/92 on pantu täytäntöön Puolan oikeusjärjestyksessä, vapauttavat komission mukaan kuitenkin mineraaliesiintymien etsimistä tai selvittämistä kairaamalla koskevat hankkeet Screening-menettelystä 5 000 metrin syvyyteen saakka (lukuun ottamatta kairauksia niin kutsutuilla aroilla alueilla eli vedenottoalueilla, suojelluilla sisävesialueilla ja suojelualueilla, kuten kansallispuistoissa, luonnonsuojelualueilla, luonnonpuistoissa ja Natura 2000-suojelualueilla sekä kyseisten alueiden ulommilla suojavyöhykkeillä, joissa Screening-menettelyä sovelletaan kairauksiin 1 000 metrin syvyydestä lukien).
Tästä ilmenee lähinnä, että suurin osa mineraaliesiintymien etsimistä tai selvittämistä koskevista sellaisista kairauksista, jotka tapahtuvat ”arkojen alueiden” ulkopuolella, suljetaan Screening-menettelyn ulkopuolelle.
Mainittu poissulkeminen ilman, että kaikki direktiivin 2011/92 liitteessä III asetetut olennaiset kriteerit on otettu huomioon, on komission mukaan direktiivin 2011/92 2 artiklan 1 kohdan ja 4 artiklan 2 ja 3 kohdan, luettuna yhdessä kyseisen direktiivin liitteiden II ja III kanssa, vastaista.