Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62016CA0251

    Asia C-251/16: Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 22.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Supreme Court – Irlanti) – Edward Cussens, John Jennings ja Vincent Kingston v. T. G. Brosnan (Ennakkoratkaisupyyntö — Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä — Kuudes direktiivi 77/388/ETY — 4 artiklan 3 kohdan a alakohta ja 13 artiklan B kohdan g alakohta — Muiden rakennuksen ja siihen liittyvän maapohjan luovutusten kuin 4 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen luovutusten vapauttaminen — Väärinkäytön kieltoa koskeva periaate — Soveltaminen kyseisen periaatteen voimaan saattavien kansallisten säännösten puuttuessa — Oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteet)

    EUVL C 22, 22.1.2018, p. 10–11 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    22.1.2018   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 22/10


    Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 22.11.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Supreme Court – Irlanti) – Edward Cussens, John Jennings ja Vincent Kingston v. T. G. Brosnan

    (Asia C-251/16) (1)

    ((Ennakkoratkaisupyyntö - Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä - Kuudes direktiivi 77/388/ETY - 4 artiklan 3 kohdan a alakohta ja 13 artiklan B kohdan g alakohta - Muiden rakennuksen ja siihen liittyvän maapohjan luovutusten kuin 4 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen luovutusten vapauttaminen - Väärinkäytön kieltoa koskeva periaate - Soveltaminen kyseisen periaatteen voimaan saattavien kansallisten säännösten puuttuessa - Oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteet))

    (2018/C 022/12)

    Oikeudenkäyntikieli: englanti

    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

    Supreme Court

    Pääasian asianosaiset

    Valittajat: Edward Cussens, John Jennings ja Vincent Kingston

    Vastapuoli: T. G. Brosnan

    Tuomiolauselma

    1)

    Väärinkäytön kieltoa koskevaa periaatetta on tulkittava siten, että kieltäydyttäessä vapauttamasta arvonlisäverosta pääasiassa kyseessä olevan kaltaisia, ennen 21.2.2006 annetun tuomion Halifax ym. (C-255/02, EU:C:2006:121) antamista toteutettuja kiinteän omaisuuden myyntejä mainittua periaatetta voidaan soveltaa välittömästi siitä riippumatta, onko kansallisessa oikeusjärjestyksessä toteutettu kyseiselle periaatteelle vaikutuksen antava kansallinen toimenpide, eivätkä oikeusvarmuutta ja luottamuksensuojaa koskevat periaatteet ole esteenä tälle soveltamiselle.

    2)

    Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste – 17.5.1977 annettua kuudetta neuvoston direktiiviä 77/388/ETY on tulkittava siten, että tilanteessa, jossa pääasiassa kyseessä olevat liiketoimet olisi väärinkäytön kieltoa koskevaa periaatetta sovellettaessa määritettävä uudelleen, niitä näistä liiketoimista, jotka eivät ole tällaista väärinkäyttöä, voidaan pitää arvonlisäverollisina kansallisen lainsäädännön niiden asian kannalta merkityksellisten säännösten nojalla, joissa säädetään tällaisesta verollisuudesta.

    3)

    Väärinkäytön kieltoa koskevaa periaatetta on tulkittava siten, että kun 21.2.2006 annetun tuomion Halifax ym. (C-255/02, EU:C:2006:121) 75 kohdan nojalla määritetään, onko pääasiassa kyseessä olevien liiketoimien keskeisenä tarkoituksena ollut verotuksellisen edun saaminen, huomioon on otettava pääasiassa kyseessä olevia kiinteän omaisuuden myyntejä edeltävien vuokrasopimusten päämäärä, ja sitä on arvioitava muista toimista erillään.

    4)

    Väärinkäytön kieltoa koskevaa periaatetta on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisilla kiinteän omaisuuden luovutuksilla saatetaan saada asian kannalta merkityksellisillä kuudennen direktiivin 77/388/ETY säännöksillä olevan tavoitteen vastainen verotuksellinen etu silloin, kun kyseisen kiinteän omaisuuden omistaja tai vuokralainen ei ollut tosiasiallisesti alkanut käyttää pääasiassa kyseessä oleva kiinteää omaisuutta ennen kuin tämä myytiin kolmansille ostajille. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava, oliko tällainen käyttö aloitettu pääasiassa.

    5)

    Väärinkäytön kieltoa koskevaa periaatetta on tulkittava siten, että sitä on sovellettava pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa on kyse kiinteän omaisuuden luovutustoimen mahdollisesta vapauttamisesta arvonlisäverosta.


    (1)  EUVL C 243, 4.7.2016.


    Top