Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62013CA0472

    Asia C-472/13: Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 26.2.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bayerisches Verwaltungsgericht München – Saksa) – Andre Lawrence Shepherd v. Saksan valtio (Ennakkoratkaisupyyntö — Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue — Turvapaikka — Direktiivi 2004/83/EY — 9 artiklan 2 kohdan b, c ja e alakohta — Kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi koskevat vähimmäisvaatimukset — Pakolaisaseman myöntäminen — Vainoksi katsottavat teot — Rangaistusseuraamukset Yhdysvaltojen asevoimien jäsenelle, joka on kieltäytynyt palvelemasta Irakissa)

    EUVL C 138, 27.4.2015, p. 7–8 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    27.4.2015   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 138/7


    Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 26.2.2015 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Bayerisches Verwaltungsgericht München – Saksa) – Andre Lawrence Shepherd v. Saksan valtio

    (Asia C-472/13) (1)

    ((Ennakkoratkaisupyyntö - Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue - Turvapaikka - Direktiivi 2004/83/EY - 9 artiklan 2 kohdan b, c ja e alakohta - Kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi koskevat vähimmäisvaatimukset - Pakolaisaseman myöntäminen - Vainoksi katsottavat teot - Rangaistusseuraamukset Yhdysvaltojen asevoimien jäsenelle, joka on kieltäytynyt palvelemasta Irakissa))

    (2015/C 138/08)

    Oikeudenkäyntikieli: saksa

    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

    Bayerisches Verwaltungsgericht München

    Pääasian asianosaiset

    Kantaja: Andre Lawrence Shepherd

    Vastaaja: Saksan valtio

    Tuomiolauselma

    1)

    Kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29.4.2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY 9 artiklan 2 kohdan e alakohdan säännöksiä on tulkittava siten, että

    ne kattavat koko asevoimien henkilöstön, johon kuuluu myös logistiikka- tai tukihenkilöstö

    ne koskevat tilannetta, jossa asepalveluksen suorittaminen itsessään sisältäisi määrätyssä selkkauksessa sotarikoksia, ja myös tilanteita, joissa pakolaisaseman hakija osallistuisi vain välillisesti tällaisten rikosten tekemiseen, koska hän antaisi tehtäviään hoitaessaan kohtuullisen todennäköisesti välttämätöntä tukea kyseisten rikosten valmistelulle tai täytäntöönpanolle

    ne eivät koske yksinomaan tilanteita, joissa on osoitettu, että sotarikoksia on jo tehty tai ne voivat kuulua Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivallan piiriin, vaan myös tilanteita, joissa pakolaisaseman hakija voi osoittaa, että tällaisten rikosten tekeminen on erittäin todennäköistä

    tosiseikkojen arvioinnin, joka yksinomaan kansallisten viranomaisten on tuomioistuimien valvonnassa tehtävä kyseessä olevan asepalvelustilanteen luonnehtimiseksi, on perustuttava selvityskokonaisuuteen, jolla voidaan kaikkien kyseessä olevien olosuhteiden – jotka käsittävät erityisesti alkuperämaahan silloin, kun jäsenvaltiot tekevät hakemusta koskevan päätöksen, liittyvät asiaan vaikuttavat tosiseikat sekä hakijan aseman ja henkilökohtaiset olosuhteet – perusteella osoittaa, että asepalvelustilanteen johdosta väitettyjen sotarikosten tapahtuminen on uskottavaa

    arvioinnissa, joka kansallisten viranomaisten on tehtävä, on otettava huomioon se, että aseelliseen väliintuloon on ryhdytty Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston valtuutuksen nojalla tai kansainvälisen yhteisön yksimielisyyden perusteella, ja se, että operaatioita johtava valtio tai valtiot ryhtyvät toimenpiteisiin sotarikosten johdosta, ja

    asepalveluksesta kieltäytymisen on oltava ainoa keino, jolla pakolaisaseman hakija voi välttää osallistumasta väitettyihin sotarikoksiin, ja jos hakija ei ole turvautunut menettelyyn, joka koskee asepalveluksesta kieltäytyjän aseman saamista omantunnonsyiden perusteella, direktiivin 2004/83 9 artiklan 2 kohdan e alakohtaan perustuva suojelu on suljettu pois, jollei mainittu hakija osoita, ettei hänen käytössään ollut hänen konkreettisessa tilanteessaan mitään tämän luonteista menettelyä.

    2)

    Direktiivin 2004/83 9 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan säännöksiä on tulkittava siten, että pääasiassa vallitsevan kaltaisissa olosuhteissa ei ole ilmeistä, että toimenpiteitä, jotka asevoimien jäseneen kohdistetaan hänen palveluksesta kieltäytymisensä johdosta ja joita ovat esimerkiksi vankeusrangaistuksen määrääminen tai armeijasta erottaminen, voitaisiin pitää siinä määrin kohtuuttomina tai syrjivinä, että ne kuuluvat kyseisissä säännöksissä tarkoitettuihin vainoksi katsottaviin tekoihin, kun otetaan huomioon se, että asianomainen valtio käyttää legitiimisti oikeuttaan ylläpitää asevoimia. Kansallisten viranomaisten on kuitenkin tarkastettava tämä seikka.


    (1)  EUVL C 336, 16.11.2013.


    Top