This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62011CB0522
Case C-522/11: Order of the Court (Third Chamber Chamber) of 21 March 2013 — (request for a preliminary ruling from the Giudice di pace di Lecce — Italy) — Criminal proceedings against Abdoul Khadre Mbaye (Article 99 of the Rules of Procedure — Area of freedom, security and justice — Directive 2008/115/EC — Common standards and procedures for returning illegally staying third-country nationals — National legislation penalising illegal residence by criminal sanctions)
Asia C-522/11: Unionin tuomioistuimen määräys (kolmas jaosto) 21.3.2013 (Giudice di pace di Leccen (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Abdoul Khadre Mbayea vastaan (Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla — Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue — Direktiivi 2008/115/EY — Yhteiset vaatimukset ja menettelyt laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi — Kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan laittomasta oleskelusta seuraa rikosoikeudellinen rangaistus)
Asia C-522/11: Unionin tuomioistuimen määräys (kolmas jaosto) 21.3.2013 (Giudice di pace di Leccen (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Abdoul Khadre Mbayea vastaan (Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla — Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue — Direktiivi 2008/115/EY — Yhteiset vaatimukset ja menettelyt laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi — Kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan laittomasta oleskelusta seuraa rikosoikeudellinen rangaistus)
EUVL C 156, 1.6.2013, p. 16–16
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
1.6.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 156/16 |
Unionin tuomioistuimen määräys (kolmas jaosto) 21.3.2013 (Giudice di pace di Leccen (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Rikosoikeudenkäynti Abdoul Khadre Mbayea vastaan
(Asia C-522/11) (1)
(Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla - Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue - Direktiivi 2008/115/EY - Yhteiset vaatimukset ja menettelyt laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi - Kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan laittomasta oleskelusta seuraa rikosoikeudellinen rangaistus)
2013/C 156/25
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Giudice di pace di Lecce
Rikosoikeudenkäynnin asianosainen pääasiassa
Abdoul Khadre Mbaye
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Ufficio del Giudice di Pace di Lecce — Jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16.12.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan sekä 6, 7 ja 8 artiklan tulkinta (EUVL L 348, s. 98) — Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään 5 000–10 000 euron suuruisesta sakosta ulkomaalaiselle, joka on tullut maahan laittomasti tai joka on oleskellut siellä laittomasti — Laittoman oleskelun perusteella säädetyn rikosoikeudellisen rangaistuksen sallittavuus — Välittömän karkotuksen, joka määrätään vähintään viideksi vuodeksi vaihtoehtona rikosoikeudelliselle rangaistukselle, sallittavuus
Määräysosa
Kolmansien maiden kansalaisia, joita syytetään jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesta laitonta oleskelua koskevasta rikoksesta tai jotka on tuomittu siitä, ei voida pelkästään laitonta oleskelua koskevan rikoksen perusteella jättää jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16.12.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY 2 artiklan 2 kohdan perusteella kyseisen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.
Direktiivi 2008/115 ei ole esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion lainsäädännölle, jossa säädetään että kolmansien maiden kansalaisten laittomasta oleskelusta seuraa sakkorangaistus, joka voidaan korvata karkottamisella, mutta korvaamismahdollisuuden käyttäminen edellyttää kuitenkin, että kyseisen henkilön tilanne vastaa yhtä kyseisen direktiivin 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista tilanteista.