This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62010TN0499
Case T-499/10: Action brought on 8 October 2010 — MOL v Commission
Asia T-499/10: Kanne 8.10.2010 — MOL v. komissio
Asia T-499/10: Kanne 8.10.2010 — MOL v. komissio
EUVL C 346, 18.12.2010, p. 52–52
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
|
18.12.2010 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 346/52 |
Kanne 8.10.2010 — MOL v. komissio
(Asia T-499/10)
()
2010/C 346/102
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: MOL Magyar Olaj- és Gázipari Nyrt. (Budapest, Unkari) (edustaja: asianajaja N. Niejahr, barrister F. Carlin ja asianajaja C. van der Meer)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
|
— |
riidanalainen päätös on kumottava tai |
|
— |
toissijaisesti riidanalainen päätös on kumottava sikäli kuin siinä velvoitetaan määrien takaisin perimiseen kantajalta ja |
|
— |
komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Tällä kanteella kantaja vaatii kumottavaksi komission 9.6.2010 tekemän päätöksen K(2010) 3553 lopull., jolla todettiin yhteismarkkinoille soveltumattomaksi tuki, jonka Unkarin viranomaiset olivat myöntäneet öljy- ja kaasuyhtiö Hungarian Oil & Gas Plc:lle (MOL) MOL:n ja Unkarin valtion välisen sellaisen sopimuksen perusteella, jonka mukaan yhtiö voidaan itse asiassa vapauttaa kaivostoimintaan liittyvistä korkeammista lupamaksuista, jotka perustuvat Unkarin kaivoslain muutokseen vuoden 2008 tammikuussa (valtiontuki K 1/09 (ex NN 69/08). Kantaja yksilöidään riidanalaisessa päätöksessä väitetyn valtiontuen saajaksi ja siinä velvoitetaan Unkari perimään tuki korkoineen takaisin kantajalta.
Kantaja esittää kolme kanneperustetta vaatimustensa tueksi.
Se väittää ensiksi, että vastaaja teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että kantajan kaivosoikeuksien jatkaminen vuonna 2005, tarkasteltuna yhdessä kaivoslain vuoden 2008 muutoksen kanssa, on lainvastaista ja yhteismarkkinoille soveltumatonta valtiontukea, ja velvoitti perimään tämän väitetyn valtiontuen korkoineen takaisin kantajalta. Kantaja väittää erityisesti, että vastaaja rikkoi SEUT 107 artiklan 1 kohtaa, kun se katsoi seuraavaa:
|
— |
vuonna 2005 tehty sopimus kaivosoikeuksien jatkamisesta ja vuoden 2008 muutos kaivoslakiin ovat yksi SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukainen valtiontukitoimenpide |
|
— |
väitetty tukitoimenpide on valikoiva sen virheellisen päätelmän perusteella, että asianmukainen viitejärjestelmä on lupajärjestelmä eikä kaivoslaki |
|
— |
kantaja sai väitetyllä tukitoimenpiteellä edun, vaikka se maksoi korkeampia kaivostoimintaan liittyviä maksuja kuin mitä sen olisi pitänyt maksaa ilman väitettyä tukitoimenpidettä tai vuoden 2008 kaivoslain muutoksen mukaisesti, ja Unkari toimi joka tapauksessa markkinatoimijana ja sopimuksen jatkaminen oli perusteltua taloudellisten syiden vuoksi |
|
— |
väitetty tukitoimenpide vääristi kilpailua, vaikka muut markkinatoimijat eivät maksaneet korkeampia maksuja muutetun kaivoslain mukaisesti. |
Toiseksi ja toissijaisesti kantaja väittää, että vastaaja rikkoi SEUT 108 artiklan 1 kohtaa, koska se ei arvioinut kaivosoikeuksien jatkamista koskevaa sopimusta (joka ei ollut valtiontukitoimenpide sen tekemisen vuonna 2005 ja kaivoslain muuttamisen vuonna 2008 välisenä aikana, ja siitä tuli valtiontukea vasta, kun kaivoslain muutos vuonna 2008 tuli voimaan) olemassa olevaan tukeen sovellettavien sääntöjen mukaan.
Kolmanneksi ja toissijaisesti siinä tapauksessa, että unionin tuomioistuin katsoo, että toimenpide on uutta tukea, kantaja väittää, että vastaaja rikkoi menettelyasetuksen 14 artiklan 1 kohtaa velvoittamalla tuen takaisin perintään, koska määrien takaisin perimisellä kantajalta loukataan kantajan perusteltua luottamusta kaivosoikeuksien jatkamista koskevan sopimuksen vakauteen ja oikeusvarmuuden periaatetta.