12.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/7

1)

Velvoittaako unionin oikeuden ensisijaisuuden periaate kansallisen tuomioistuimen soveltamaan täysimääräisesti ja suoraan unionin oikeussääntöjä, joilla on välitön oikeusvaikutus, ja olemaan soveltamatta kansallisia säännöksiä, jotka ovat ristiriidassa unionin oikeuden kanssa silloinkin, kun kansalliset säännökset on annettu jäsenvaltion perustuslain perusperiaatteiden mukaisesti?

2)

Velvoittaako SEU 6 artiklassa oleva viittaus Euroopan ihmisoikeussopimukseen kansallisen tuomioistuimen soveltamaan suoraan ihmisoikeussopimuksen lisäpöytäkirjan N:o 12 14 ja 1 artiklaa silloin, kun kansallinen säännös on ristiriidassa tämän yleissopimuksen kanssa, ja olemaan soveltamatta sen kanssa ristiriidassa olevaa kansallista säännöstä, ilman että Corte costituzionalelle esitetään ensin kysymys kansallisen säännöksen perustuslainmukaisuudesta?

3)

Ovatko unionin oikeus ja erityisesti SEU 2 ja SEU 6 artikla ja perusoikeuskirjan 21 ja 34 artikla sekä direktiivin 2000/43/EY ja direktiivin 2003/109/EY säännökset esteenä kyseessä olevan [maakunnan] lainsäädännön kaltaiselle lainsäädännölle, eli sääntelylle, joka muodostuu presidentin asetuksen nro 670/1972 15 §:n [2] momentin, vuoden 1998 maakuntalain nro 13 1 ja 5 §:n säännöksistä sekä 20.7.2009 tehdystä maakuntahallituksen päätöksestä nro 1865, siltä osin kuin kyseessä olevien etuuksien ja erityisesti niin kutsutun asumistuen osalta huomioon otetaan hakijan kansalaisuus siten, että työntekijöitä, jotka ovat oleskelleet maassa pitkän aikaa mutta jotka eivät ole unionin kansalaisia, tai kansalaisuudettomia henkilöitä kohdellaan epäsuotuisammin kuin maassa oleskelevia unionin (Italian ja muiden jäsenvaltioiden kansalaisia) kansalaisia.

4)

Onko siinä tapauksessa, että unionin yleisiä oikeusperiaatteita, kuten syrjintäkiellon periaatetta ja luottamuksensuojan periaatetta, loukataan sellaisella täytäntöön panevalla kansallisella lainsäädännöllä, joka antaa tuomioistuimelle mahdollisuuden ”määrätä syrjivä menettely lopetettavaksi ja määrätä kaikista muista olosuhteiden ja syrjinnän vaikutusten poistamisen edellyttämistä toimenpiteistä” ja joka velvoittaa ”määräämään syrjivän menettelyn, käyttäytymisen tai toiminnan lopetettavaksi, jos niitä vielä jatketaan, sekä syrjinnän vaikutukset poistettaviksi” ja antaa sille mahdollisuuden määrätä ”menettelyn jatkamisen estämiseksi asettamassaan määräajassa suunnitelmasta todetun syrjinnän poistamiseksi”, direktiivin 2000/43/EY 15 artiklaa, jossa säädetään, että seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, tulkittava siten, että siinä tarkoitetun todetun syrjinnän ja niiden vaikutusten, jotka on poistettava, alaan kuuluvat kaikki syrjinnän kohteena oleviin henkilöihin, vaikka nämä eivät olisikaan riita-asian osapuolia, vaikuttavat loukkaamiset, jotta voitaisiin välttää perusteeton käänteinen syrjintä?

5)

Onko unionin oikeus ja erityisesti SEU 2 ja SEU 6 artikla, perusoikeuskirjan 21 ja 34 artikla sekä direktiivit 2000/43/EY ja 2003/109/EY esteenä sellaiselle [maakunnan] lainsäädännölle, jossa edellytetään ainoastaan muilta kuin unionin (Italian ja muiden jäsenvaltioiden) kansalaisilta, jotka ovat kaikki yhdenvertaisia sen vaatimuksen osalta, jonka mukaan hakijan on pitänyt asua maakunnassa vähintään 5 vuotta, lisäksi, että he ovat työskennelleet siellä 3 vuotta, voidakseen saada asumistukea?

6)

Onko unionin oikeus ja erityisesti SEU 2 ja SEU 6 artikla sekä SEUT 18, SEUT 45 ja SEUT 49 artikla yhdessä perusoikeuskirjan 1, 21 ja 34 artiklan kanssa esteenä [maakunnan] lainsäädännölle, jossa säädetään unionin (Italian ja muiden jäsenvaltioiden) kansalaisten velvollisuudesta ilmoittaa kuulumisestaan tai liittymisestään etnisesti yhteen Alto Adigen/Südtirolin kolmesta kieliryhmästä saadakseen kyseessä olevan asumistuen?

7)

Onko unionin oikeus ja erityisesti SEU 2 ja SEU 6 artikla sekä SEUT 18, SEUT 45 ja SEUT 49 artikla yhdessä perusoikeuskirjan 21 ja 34 artiklan kanssa esteenä [maakunnan] lainsäädännölle, jossa säädetään unionin (Italian ja muiden jäsenvaltioiden) kansalaisten velvollisuudesta asua tai työskennellä maakunnan alueella vähintään 5 vuoden ajan voidakseen saada kyseessä olevan asumistuen?