EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 3.9.2025

COM(2025) 810 final

2025/0810(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Meksikon yhdysvaltojen välisen politiikkaa, taloutta ja yhteistyötä koskevan strategisen kumppanuussopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Kokonaissopimuksen voimaantulon jälkeen EU ja Meksiko ovat syventäneet suhteitaan. EU ja Meksiko perustivat vuonna 2008 strategisen kumppanuuden, jolla käynnistettiin kahdenvälinen vuoropuhelu ja yhteistyö uusilla keskeisillä politiikan aloilla, mukaan lukien monenväliset kysymykset, turvallisuus ja oikeus, makrotaloudelliset näkökohdat ja ihmisoikeudet.

Neuvottelut käynnistettiin virallisesti toukokuussa 2016. Neuvottelujen yhteydessä kuultiin neuvoston Latinalaisen Amerikan ja Karibian työryhmää. Kauppaa koskevista sopimuksen osista kuultiin kauppapoliittista komiteaa. Euroopan parlamentti on pidetty ajan tasalla neuvottelujen tuloksesta.

Neuvottelut poliittisesta ja yhteistyötä koskevasta pilarista saatiin päätökseen vuonna 2018, ja kauppaa ja investointeja koskevasta pilarista päästiin sopimukseen 17. tammikuuta 2025. Kauppaneuvotteluja käytiin kahdenvälisten suhteiden koko potentiaalin hyödyntämiseksi ja nykyisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi.

Nykyisen kokonaissopimuksen uudistamiseen liittyy kaksi oikeudellista välinettä:

1.    Uudistettu kokonaissopimus, johon sisältyy a) poliittinen ja yhteistyötä koskeva pilari sekä b) kauppaa ja investointeja koskeva pilari (johon sisältyy sijoitussuojaa koskevia määräyksiä); ja

2. väliaikainen kauppasopimus, jäljempänä ’ITA-sopimus’, joka kattaa kaupan ja sijoitusten vapauttamisen.

ITA-sopimus on tarkoitus allekirjoittaa samanaikaisesti uudistetun kokonaissopimuksen kanssa. ITA-sopimuksen voimassaolo päättyy ja se korvataan uudistetulla kokonaissopimuksella tämän tultua kokonaisuudessaan voimaan ratifioinnin jälkeen.

Tämä ehdotus koskee oikeudellista välinettä, jolla annetaan lupa uudistetun kokonaissopimuksen tekemiseen.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Uudistettu kokonaissopimus tarjoaa uudistetun ja kattavan oikeudellisen kehyksen EU:n ja Meksikon välisille suhteille ja korvaa nykyisen kokonaissopimuksen, mukaan lukien sen institutionaalisten elinten myöhemmin tekemät päätökset, lukuun ottamatta keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevan päätöksen N:o 2/2000 liitteen hyväksymisestä mainitun päätöksen 17 artiklan 3 kohdan nojalla 15 päivänä joulukuuta 2004 tehtyä EU:n ja Meksikon yhteisneuvoston päätöstä N:o 5/2004 4 . Väliaikaisen soveltamisen aikana sovelletaan edelleen kokonaissopimuksen määräyksiä siltä osin kuin ne eivät kuulu uudistetun kokonaissopimuksen väliaikaisen soveltamisen piiriin. Uudistettu kokonaissopimus korvaa voimaan tullessaan myös ITA-sopimuksen.

EU ja Meksiko ovat vuosien mittaan tehneet kokonaissopimuksen lisäksi useita kahdenvälisiä alakohtaisia sopimuksia, kuten Brysselissä 27 päivänä toukokuuta 1997 allekirjoitettu Euroopan yhteisön ja Meksikon yhdysvaltojen välisen nimitysten vastavuoroista tunnustamista ja suojaa tislattujen alkoholijuomien alalla koskeva sopimus, jäljempänä ’tislattuja alkoholijuomia koskeva vuoden 1997 sopimus’ 5 .

Tislattuja alkoholijuomia koskeva vuoden 1997 sopimus sisällytetään uudistettuun kokonaissopimukseen. Muut alakohtaiset sopimukset, jotka eivät kuulu uudistetun kokonaissopimuksen soveltamisalaan, pysyvät voimassa erillisinä sopimuksina.

Uudistettu kokonaissopimus korvaa siitä päivästä lukien, jona se tulee kaikilta osin voimaan, sopimuksen liitteessä 10 C luetellut Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Meksikon välillä tehdyt kahdenväliset investointisopimukset.

Uudistettu kokonaissopimus vastaa täysin EU:n kokonaisvisiota kumppanuudesta Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kanssa. Kokonaisvisio esitetään 7. kesäkuuta 2023 Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle annetussa yhteisessä tiedonannossa Uusi toimintasuunnitelma EU:n suhteille Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kanssa.

Lisäksi uudistetun kokonaissopimuksen kauppaa ja investointeja koskeva pilari on täysin helmikuussa 2021 annetun tiedonannon Kauppapolitiikan uudelleentarkastelu – Avoin, kestävä ja määrätietoinen kauppapolitiikka mukainen. Tiedonannossa kauppa- ja investointipolitiikka kytketään keskeisten taloudellisten intressien lisäksi eurooppalaisiin ja universaaleihin normeihin ja arvoihin ja painotetaan enemmän kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia, veronkierron torjuntaa, kuluttajansuojaa sekä vastuullista ja reilua kauppaa.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Uudistettuun kokonaissopimukseen sisältyy myös kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva luku, joka yhdistää sopimuksen kestävää kehitystä koskeviin EU:n yleisiin tavoitteisiin ja erityistavoitteisiin työvoiman, ympäristön ja ilmastonmuutoksen aloilla.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•    Menettelyllinen oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus, 218 artiklan 6 kohdassa määrätään, että jos suunniteltu sopimus ei koske yksinomaan tai pääasiassa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, komissio tekee ehdotuksen neuvostolle. Neuvosto tekee päätöksen, jolla annetaan lupa sopimuksen allekirjoittamiseen.

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdassa määrätään, että jos sopimus ei koske yksinomaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, neuvosto voi tehdä päätöksen sopimuksen tekemisestä vasta saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän (SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan a alakohta) tai sitä kuultuaan (SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan b alakohta).

Koska aineellinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 91 artikla, 100 artiklan 2 kohta, 207 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta ja 209 artiklan 2 kohta, neuvosto tekee päätöksen sopimuksen tekemisestä Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.

·2.22 artiklan (Viininvalmistusmenetelmät) 4 kohta, joka koskee liitteessä 2-E (Viinituotteita ja väkeviä alkoholijuomia koskevat asiaan liittyvät toimenpiteet) olevaan A ja B osaan sisältyviä tuotemääritelmiä, viininvalmistusmenetelmiä ja rajoituksia.

·2.24 artiklan (Viinituotteiden ja väkevien alkoholijuomien sertifiointi) 8 kohta, joka koskee liitteessä 2-E (Viinituotteita ja väkeviä alkoholijuomia koskevat asiaan liittyvät toimenpiteet) olevassa D osassa (Dokumentointi ja sertifiointi) tarkoitettuja asiakirjoja ja todistuksia.

·21.18 artikla (Soveltamisalan muutokset ja oikaisut), joka koskee liitteitä 21-A ja 21-B, joissa vahvistetaan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia hankintoja koskevat kunkin osapuolen sitoumukset.

·25.35 artikla (Maantieteellisten merkintöjen luettelon muuttaminen), joka koskee liitettä 25-B (Maantieteellisten merkintöjen luettelo) ja tähän sopimukseen sisällytetyn tislattuja alkoholijuomia koskevan vuoden 1997 sopimuksen liitteitä I ja II, joissa luetellaan EU:n ja Meksikon maantieteelliset merkinnät.

Näin ollen ehdotetun, uudistetun kokonaissopimuksen tekemistä koskevan päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohta ja 218 artiklan 7 kohta.

•Aineellinen oikeusperusta

Uudistettu kokonaissopimus kattaa aloja, jotka kuuluvat yhteisen kauppapolitiikan, liikenteen ja kehitysyhteistyön piiriin. Ehdotetun päätöksen aineellisena oikeusperustana olisi sen vuoksi oltava SEUT-sopimuksen 91 artikla, 100 artiklan 2 kohta, 207 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta ja 209 artiklan 2 kohta.

Suunnitellun sopimuksen kohde huomioon ottaen on aiheellista, että komissio tekee ehdotuksen neuvostolle.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

•Suhteellisuusperiaate

Tällä aloitteella edistetään suoraan unionin ulkoisen toiminnan tavoitteita sekä poliittista tavoitetta tehdä EU:sta vahvempi maailmanlaajuinen toimija. Aloite vastaa EU:n globaalistrategian linjausta toimia yhdessä muiden maiden kanssa ja uudistaa EU:n ulkoisia kumppanuussuhteita vastuullisesti, jotta voidaan saavuttaa EU:n ulkoisen toiminnan tavoitteet. Sillä edistetään EU:n tavoitteita, jotka koskevat kauppaa sekä taloudellista ja teknistä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa.

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Kokonaissopimuksen analyysi osoitti, että vaikka nykyinen kauppaa koskeva pilari oli arviointihetkellä kattava, sääntöjä voitaisiin edelleen parantaa ja markkinoille pääsyä helpottaa. Lisäksi kävi ilmeiseksi tarve saattaa kokonaissopimus ajan tasalle, jotta voidaan ottaa huomioon maailmankaupan kehitys.

•Sidosryhmien kuuleminen

Osana vaikutustenarviointia kauppapolitiikan pääosasto kuuli nykyaikaistamiseen liittyen sidosryhmiä, kuten yrityksiä, kansalaisyhteiskunnan sidosryhmiä, kansalaisjärjestöjä, ammattiliittoja, toimialajärjestöjä, kauppakamareita ja muita yksityisiä tahoja. Näihin sidosryhmien kuulemisiin sisältyi useita erilaisia kuulemistoimia, kuten heinäkuussa 2015 käynnistetty avoin julkinen verkkokuuleminen.

Ulkopuoliset tutkimukset, vaikutustenarviointi ja sen valmistelun yhteydessä järjestetyt kuulemiset ovat olleet komissiolle erittäin arvokkaita uudistetusta kokonaissopimuksesta käydyissä neuvotteluissa.

Neuvottelujen aikana myös järjestettiin kokouksia, joissa kansalaisjärjestöille selvitettiin neuvottelujen etenemistä ja vaihdettiin näkemyksiä nykyaikaistamisesta (kokoukset Brysselissä huhti- ja marraskuussa 2017 sekä Méxicossa heinäkuussa 2017).

Neuvottelujen yhteydessä kuultiin sopimuksen poliittisista ja yhteistyöhön liittyvistä näkökohdista neuvoston Latinalaisen Amerikan ja Karibian työryhmää ja kauppaan liittyvistä näkökohdista kauppapoliittista komiteaa, joka on neuvoston SEUT-sopimuksen 218 artiklan 4 kohdan mukaisesti nimeämä erityiskomitea. Myös Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tiedotettiin neuvottelujen etenemisestä säännöllisesti kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) ja erityisesti sen Meksikoa käsittelevän seurantaryhmän sekä ulkoasiainvaliokunnan välityksellä. Neuvottelujen tuloksena syntyneitä tekstejä toimitettiin koko prosessin ajan molemmille toimielimille.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

 •Vaikutustenarviointi

Lisäksi neuvottelujen aikana tehdyssä kestävään kehitykseen liittyvien vaikutusten arvioinnissa esitetään kattava arvio mahdollisista taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista, joita uudistetun kokonaissopimuksen mukaisen kaupan vapauttamisen lisääntymisestä EU:ssa ja Meksikossa voi aiheutua. Kestävään kehitykseen liittyvien vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan myös nykyaikaistamisen mahdollisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin sekä valmistusteollisuuteen, maatalouteen ja palvelualoihin. Toimeksianto, väliraportti ja loppuraportti ovat saatavilla kauppapolitiikan pääosaston sivustolla:

https://ec.europa.eu/trade/policy/policy-making/analysis/policy-evaluation/sustainability-impact-assessments/index_en.htm

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Uudistettuun kokonaissopimukseen sisältyy ensimmäistä kertaa kansalaisyhteiskunnan kuulemismekanismi, joka on ulotettu koskemaan koko sopimusta, jotta molempien osapuolten kansalaisyhteiskunta voi ilmaista näkemyksensä kaikista sopimuksen määräyksistä, mukaan lukien sen poliittisen osan ihmisoikeuksia koskevista määräyksistä.

·poliittinen vuoropuhelu, kansainvälinen rauha ja turvallisuus

·kansainväliset ja alueelliset järjestöt

·vapaus, turvallisuus ja oikeus

·kestävä kehitys

·ympäristö, ilmastonmuutos ja energia

·maatalous-, meri- ja kalastusasiat

·talouspolitiikka

·koulutus-, kulttuuri- ja sosiaaliasiat

·tutkimus, innovointi ja digitaalitalous.

Painopiste on monissa keskeisissä kysymyksissä, kuten oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet ja sukupuolten tasa-arvo, muuttoliike, huumausaineet ja kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus, ympäristönsuojelu, ilmastonmuutos, uusiutuva energia, valtamerten hallinnointi, yhteiskuntavastuullinen yritystoiminta, digitalisaatio sekä tutkimus ja innovointi. Osan II määräykset mahdollistavat koordinoidumman yhteistoiminnan uusilla aihealoilla, kuten kansanterveys, valtion rakenteiden nykyaikaistaminen, muuttovirtojen hallinta, joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen, rahanpesun, terrorismin rahoituksen ja kyberrikollisuuden ehkäiseminen.

Tämä johtaa vahvempaan kumppanuuteen maailmanlaajuisella tasolla (esimerkiksi Agenda 2030 -toimintaohjelman, ilmastonmuutoksen torjunnan ja valtamerten hallinnoinnin osalta) sekä maailmanlaajuiseen demokraattiseen hallintoon ja ihmisoikeuksiin, muuttoliikkeeseen, rauhaan ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Osa II sisältää myös määräyksiä korruption torjuntaan liittyvän vuoropuhelun ja yhteistyön syventämisestä. Sopimukseen sisältyy ensimmäistä kertaa pöytäkirja, jossa on määräyksiä korruption torjumisesta ja ehkäisemisestä kaupassa ja sijoitustoiminnassa.

Tämän pöytäkirjan määräyksillä pyritään ehkäisemään korruptiota kaupassa ja investoinneissa erilaisin toimenpitein, erityisesti edistämällä lahjomattomuutta yksityisellä ja julkisella sektorilla, tehostamalla sisäistä valvontaa, tilintarkastusta ja taloudellista raportointia sekä vahvistamalla kansainvälisten yleissopimusten, erityisesti korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen (UNCAC) nojalla jo toteutettavaa korruption torjuntaa.

Tältä osin osapuolet vahvistavat olevansa sitoutuneita kriminalisoimaan virkamiesten korruption ja harkitsemaan korruption kriminalisoimista liike-elämässä. Osapuolet ovat sopineet tietyistä säännöistä rahanpesun torjumiseksi.

Pöytäkirjalla edistetään myös kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista korruption ehkäisemiseen ja torjuntaan. Lisäksi siinä määrätään neuvottelumekanismista siltä varalta, että korruptiontorjuntaa koskevien määräysten tulkinnasta tai täytäntöönpanosta on erimielisyyttä.

Varmistetaan maatalous- ja kalastustuotteiden viennin laaja markkinoillepääsy ja parannetaan sääntöjä

Nykyisen kokonaissopimuksen nojalla kaikki teollisuustuotteet ja huomattava osa maatalous- ja kalastustuotteista on jo vapautettu. Nykyaikaistamisen myötä tavarakauppaa koskevassa luvussa vapautetaan täysin yli 98,7 prosenttia kaikista tullinimikkeistä ja poistetaan 95 prosenttia Meksikon jäljellä olevista maataloustuotteiden tulleista.

Tavarakauppaa koskeva teksti sisältää myös täydentäviä ja kattavampia sääntöjä, jotka helpottavat EU:n ja Meksikon välistä kauppaa. Näitä ovat muun muassa määräykset, jotka koskevat maksuja ja muodollisuuksia, tuonti- ja vientilisenssejä, vientitullien kieltämistä sekä sellaisten tullien sitomista, joita ei ole tarkoitus poistaa kokonaan (vallitsevan tilan säilyttäminen). Se sisältää myös uuden sukupolven määräyksiä, jotka koskevat vientikilpailua, uudelleenvalmistusta ja korjauksen jälkeen tuotuja tavaroita, sekä määräyksiä, joilla helpotetaan tavaroiden väliaikaista maahantuontia.

Yksinkertaistetaan alkuperäsääntöjä

Alkuperäsääntöjä on tarkistettu ja joissakin tapauksissa yksinkertaistettu niin, että niissä on huomioitu teollisuuden tarpeet esimerkiksi autojen ja lääkkeiden kaltaisten keskeisten teollisuustuotteiden osalta.

Nykyaikaistetaan ja yksinkertaistetaan rajamenettelyjä

Uudistettu kokonaissopimus sisältää kunnianhimoisen tullimenettelyjen ja kaupan helpottamista koskevan luvun, joka perustuu Maailman kauppajärjestön kaupan helpottamista koskevan sopimuksen määräyksiin ja menee tietyillä aloilla sitäkin pidemmälle. EU ja Meksiko sitoutuvat soveltamaan yksinkertaistettuja, nykyaikaisia ja mahdollisuuksien mukaan automatisoituja menettelyjä, jotta tavaroiden luovutus olisi tehokasta ja nopeutettua yksinkertaistettujen tieto- ja asiakirjavaatimusten, saapumista edeltävän tulliasiakirjojen ja -tietojen käsittelyn sekä tehokkaan ja syrjimättömän riskinhallinnan avulla.

Varmistetaan kaupan ja liiketoimintaedellytysten oikeudenmukaisuus

Jotta epäreiluihin kauppakäytäntöihin voidaan puuttua tehokkaasti ja tuloksellisesti, on sovittu paremmista kaupan suojakeinoja koskevista säännöistä. Lisäksi uudistettuun kokonaissopimukseen sisältyy määräyksiä, joilla suojellaan kotimaista teollisuutta siinä tapauksessa, että sopimuksesta johtuva tuotteen lisääntynyt tuonti aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa vahinkoa kyseiselle tuotannonalalle. Uudistettuun kokonaissopimukseen sisältyy myös tukia koskeva luku, jolla edistetään EU:n ja Meksikon yritysten toimintaedellytysten tasapuolisuutta i) lisäämällä sekä tavaroille että palveluille myönnettävien tukien avoimuutta; ii) käymällä neuvotteluja, jos tuet uhkaavat vaikuttaa kielteisesti kauppaan; ja iii) antamalla sääntöjä kaikkein haitallisimmista tuista (rakenneuudistustuki ilman rakenneuudistussuunnitelmaa sekä rajoittamattomat takaukset).

Uudistetulla kokonaissopimuksella myös varmistetaan, että yritykset noudattavat kilpailun perusperiaatteita: määräävää markkina-asemaa ei käytetä väärin, kilpailua ei rajoiteta yritysten välisillä sopimuksilla ja sulautumisten vaikutusta kilpailuun valvotaan. Samoin uudistetulla kokonaissopimuksella varmistetaan julkisille ja yksityisille yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset markkinoilla. Valtionyritysten, yritysten, joille on myönnetty erityisoikeuksia tai erioikeuksia, ja nimettyjen monopolien on toimittava syrjimättömällä tavalla ja kaupallisten näkökohtien mukaisesti ostaessaan ja myydessään tavaroita ja palveluja markkinoilla.

Edistetään kriittisten raaka-aineiden kauppaa ja niihin tehtäviä investointeja

Uudistetulla kokonaissopimuksella säilytetään kriittisten raaka-aineiden tulliton kauppa, mikä varmistaa näiden EU:n vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta keskeisten materiaalien edullisemman saatavuuden ja alhaisemmat kustannukset. Lisäksi uudella sopimuksella kielletään vientimonopolit ja valtion perusteeton puuttuminen raaka-aineiden hinnoitteluun sekä vientihinnoittelu tai kaksoishinnoittelu, jossa vientihinnat asetetaan korkeammiksi kuin kotimaiset hinnat. Sopimus sisältää myös erityisiä säännöksiä yhteistyöstä Meksikon kanssa raaka-aineiden arvoketjujen alalla.

Varmistetaan kestävyys ja sukupuolten tasa-arvo

Uudistettuun kokonaissopimukseen sisältyy kunnianhimoinen ja kattava kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva luku, jonka tarkoituksena on tehostaa kestävän kehityksen sisällyttämistä osapuolten kauppa- ja investointisuhteisiin i) oikeudellisesti velvoittavilla sitoumuksilla, jotka koskevat ympäristönsuojelua, ilmastonmuutosta ja työntekijöiden oikeuksia; ii) määräyksillä, jotka koskevat yhteistyötä ja vuoropuhelua, myös kansalaisyhteiskunnan kanssa; sekä iii) riitojenratkaisumenettelyillä. Tähän lukuun sisältyy myös uudelleentarkastelulauseke, jonka mukaan osapuolten on keskusteltava siitä, miten kestävää kehitystä koskevia määräyksiä voitaisiin edelleen parantaa, mukaan lukien vastatoimien käyttöönotto jos määräyksiä ei noudateta ja mahdollisuus harkita Pariisin sopimuksen sisällyttämistä olennaiseksi osaksi uudistettua kokonaissopimusta. Uudelleentarkastelu aloitetaan sopimuksen tullessa voimaan, ja se on määrä saada päätökseen 12 kuukauden kuluessa.

Osapuolet ovat myös sopineet kauppaa ja sukupuolten tasa-arvoa koskevasta yhteisestä julistuksesta, joka sisältää määräyksiä sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia koskevien kansainvälisten velvoitteiden tehokkaasta täytäntöönpanosta sekä yhteistyön vahvistamisesta sukupuolten tasa-arvoa koskevien politiikkojen ja toimenpiteiden kauppaan liittyvissä näkökohdissa. Yhteinen julistus on sopimuksen erottamaton osa.

Otetaan huomioon pienten yritysten tarpeet

Uudistetussa kokonaissopimuksessa edellytetään, että EU ja Meksiko perustavat pk-yrityksiä varten verkkosivuston, jolla helpotetaan pk-yritysten tiedonsaantia, jotta ne voivat hyötyä kaikista sopimuksen määräyksistä. EU:n ja Meksikon yhteyspisteet tekevät yhteistyötä ottaakseen huomioon pk-yritysten erityistarpeet ja määritelläkseen tapoja, joilla nämä voivat hyödyntää uusia mahdollisuuksia molemmilla markkinoilla.

Luodaan mahdollisuuksia palveluntarjoajille ja säännöt digitaaliselle kaupalle

Uudistettu kokonaissopimus sisältää kattavat säännöt, jotka koskevat palvelujen ja sijoitusten markkinoille pääsyä kaikilla talouden toimialoilla, sekä erityiset digitaalista kauppaa koskevat säännöt. Sen tavoitteena on luoda tasapuoliset toimintaedellytykset erityisesti niille EU:n palveluntarjoajille, jotka toimivat televiestinnän ja rahoituspalvelujen sekä jakelupalveluiden ja meriliikennepalvelujen kaltaisilla aloilla. Uudistettu kokonaissopimus myös tarjoaa puitteet sille, että osapuolet voivat tulevaisuudessa tunnustaa toistensa ammattipätevyyden tiettyjen säänneltyjen ammattien, kuten arkkitehtien, tilintarkastajien, juristien ja insinöörien, osalta. Digitaalisen kaupan osalta sopimuksessa vahvistetaan horisontaaliset säännöt, jotka koskevat muun muassa tavaroiden tai palvelujen verkkokauppaa ja jotka ovat välttämättömiä verkkokaupan toimivuuden kannalta.

Edistetään investointeja

Uudistettuun kokonaissopimukseen sisältyy sijoitusten vapauttamista koskevia määräyksiä, joiden osalta on noudatettu samaa lähestymistapaa kuin kunnianhimoisimmissa tähän mennessä tehdyissä EU:n kauppasopimuksissa. Kaikkia kyseisen luvun aineellisia sääntöjä sovelletaan sekä palvelualoihin että muihin toimialoihin. Sijoittajat ja niiden sijoitukset hyötyvät erityisesti i) kotimaisten ja kolmansien maiden sijoittajien ja sijoitusten syrjimätöntä kohtelua koskevasta sitoumuksesta; ii) markkinoille pääsyä koskevista kunnianhimoisista säännöistä (joilla puututaan määrällisiin rajoituksiin, kuten monopoleihin ja yksinoikeuksiin, kiintiöihin ja taloudelliseen tarveharkintaan); sekä iii) tiettyjen suoritevaatimusten kieltämisestä. Energia-alalla uudistetulla kokonaissopimuksella varmistetaan, että suosituimmuuskohteluperiaatetta sovelletaan sekä Meksikon aiemmin tekemiin vapaakauppasopimuksiin että tulevaisuudessa tehtäviin vapaakauppasopimuksiin. Näin ollen sopimuksella varmistetaan, että EU:n sijoittajia kohdellaan samalla tavalla kuin Meksikon muiden etuuskohteluun oikeutettujen kauppakumppaneiden sijoittajia.

Varmistetaan läpinäkyvä ja vastuullinen riitojenratkaisu investointituomioistuinjärjestelmän avulla

Uudistettu kokonaissopimus sisältää kaikki investointeja koskevan EU:n uuden lähestymistavan ja siihen liittyvän riitojenratkaisujärjestelmän uudistukset, ja se vastaa siten sidosryhmien odotuksiin oikeudenmukaisemmasta, läpinäkyvämmästä ja institutionalisoidusta sijoitusriitojen ratkaisujärjestelmästä. Sillä otetaan käyttöön merkittäviä alalla tehtyjä uudistuksia ja varmistetaan sijoittajille korkeatasoinen suoja säilyttäen samalla hallitusten oikeuden harjoittaa sääntelyä ja pyrkiä saavuttamaan oikeutetut politiikan tavoitteet esimerkiksi turvallisuuden sekä terveyden ja ympäristön suojelun alalla. Sillä poistetaan epäselvyyksiä, jotka altistivat vanhan järjestelmän väärinkäytölle ja ylilyöville tulkinnoille, ja luodaan riippumaton investointituomioistuinjärjestelmä, joka koostuu pysyvästä tuomioistuimesta ja muutoksenhakutuomioistuimesta, jotka hoitavat riitojenratkaisumenettelyjä läpinäkyvästi ja puolueettomasti.

Mahdollistetaan osallistuminen Meksikon julkisiin tarjouskilpailuihin

Uudistetulla kokonaissopimuksella lisätään tarjoajien mahdollisuuksia osallistua julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin. Meksiko on avannut julkiset tarjouskilpailunsa EU:n yrityksille laajemmin kuin millekään muulle kauppakumppanilleen. EU:n yritykset voivat – ensimmäisinä Meksikon ulkopuolisina yrityksinä – tehdä tarjouksia tavaroiden ja palvelujen tarjoamisesta liittovaltion lisäksi myös taloudellisesti merkittävimmille Meksikon osavaltioille. EU ja Meksiko sitoutuvat myös soveltamaan julkisia hankintoja koskeviin menettelyihinsä nykyaikaisia sääntöjä ja noudattamaan tiukkoja avoimuutta, syrjimättömyyttä ja yhdenvertaista kohtelua koskevia vaatimuksia.

Parannetaan innovoinnin ja luovan työn suojaa

Uudistetulla kokonaissopimuksella luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset varmistamalla, että Meksiko ja EU noudattavat yhteistä lähestymistapaa myös teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisen osalta ja että molemmat osapuolet toteuttavat toimia väärentämisen, piratismin ja kilpailunvastaisten käytäntöjen torjumiseksi. Sillä varmistetaan teollis- ja tekijänoikeuksien korkeatasoinen suoja ja niiden noudattaminen. Sopimukseen sisältyy myös EU:n ja Meksikon maantieteellisten merkintöjen valikoidun luettelon vastavuoroinen suoja. EU:n osalta suojataan 336 EU:n maantieteellistä merkintää. Näiden lisäksi EU:n tislattuja alkoholijuomia koskevat maantieteelliset merkinnät on jo suojattu EU:n ja Meksikon välisellä vuonna 1997 tehdyllä tislattuja alkoholijuomia koskevalla sopimuksella, joka on sisällytetty uudistettuun kokonaissopimukseen ja otettu osaksi sitä, ja niillä on sama suojan taso.

Uudistetussa kokonaissopimuksessa vahvistetaan EU:n ja Meksikon sitoumus perustaa tekniset määräyksensä kansainvälisiin standardeihin ja sopia kansainvälisten standardointijärjestöjen avoimesta luettelosta. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin osalta uudistetussa kokonaissopimuksessa tunnustetaan osapuolten erilaiset lähestymistavat vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja niiden asiaa koskevat kauppaa helpottavat toimenpiteet: EU:n osalta tavarantoimittajan vaatimustenmukaisuusvakuutuksen käyttö ja Meksikon osalta EU:ssa suoritetun tuotesertifioinnin tunnustaminen.

Varmistetaan avoimuus ja hyvät sääntelykäytännöt

Uudistettuun kokonaissopimukseen sisältyy avoimuutta koskeva luku, joka sisältää kunnianhimoisia määräyksiä kauppaan liittyvien yleisesti sovellettavien toimenpiteiden julkaisemisesta, hallinnoinnista, uudelleentarkastelusta ja muutoksenhausta, sekä luku, jossa vahvistetaan hyvät sääntelykäytänteet, joita EU ja Meksiko käyttävät sääntelyä laatiessaan.

Luodaan nykyaikaiset valtioiden väliset riitojenratkaisumenettelyt

Uudistettuun kokonaissopimukseen sisältyy valtioiden välistä riitojenratkaisua koskeva luku, jossa määrätään oikeudenmukaiseen menettelyyn perustuvista, tehokkaista ja läpinäkyvistä nykyaikaisista menettelyistä Meksikon ja EU:n välisten riitojen ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi.

2025/0810 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Meksikon yhdysvaltojen välisen politiikkaa, taloutta ja yhteistyötä koskevan strategisen kumppanuussopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan, 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 209 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan kanssa, 

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän 8 ,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)EU:n ja Meksikon välinen kokonaissopimus, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin [päivämäärä] tehdyn neuvoston päätöksen [päätöksen numero] mukaisesti [paikka] sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan myöhempänä ajankohtana päätökseen, ja sopimusta on sovellettu väliaikaisesti [...] lähtien ja sovelletaan siihen saakka kunnes se tulee voimaan.

(2)SEUT-sopimuksen 218 artiklan 7 kohdan nojalla on aiheellista, että neuvosto valtuuttaa komissio hyväksymään unionin puolesta sopimukseen tiettyjä muutoksia.

(3)Sopimuksen IV osan 2 luvun 2.11 artiklan mukaisesti minkään sopimuksen määräyksen ei voida tulkita luovan unionissa henkilöille muita oikeuksia tai velvollisuuksia kuin osapuolten välillä kansainvälisen julkisoikeuden mukaisesti luodut oikeudet ja velvollisuudet. Sopimukseen ei näin ollen voida suoraan vedota unionin tai jäsenvaltioiden tuomioistuimissa.

(4)Sopimus olisi hyväksyttävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään unionin puolesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Meksikon yhdysvaltojen välinen politiikkaa, taloutta ja yhteistyötä koskeva strateginen kumppanuussopimus.  9*

2 artikla

Sopimuksen III osan 21.18 artiklan soveltamiseksi komissio vahvistaa unionin kannan sopimuksen liitteissä 21-A ja 21-B vahvistettuihin sitoumuksiin tehtäviin muutoksiin tai oikaisuihin.

3 artikla

Yhteisneuvoston sopimuksen III osan 25.35 artiklan nojalla tekemät päätökset, joilla muutetaan sopimuksen liitteessä 25-B ja sopimukseen sen 25.41 artiklan nojalla liitetyn, tislattuja alkoholijuomia koskevan vuoden 1997 sopimuksen liitteissä I ja II olevia maantieteellisten merkintöjen luetteloja, hyväksyy unionin puolesta komissio. Jos asianomaiset osapuolet eivät maantieteellistä merkintää koskevien vastaväitteiden vuoksi pääse keskenään sopimukseen, komissio vahvistaa asiaa koskevan kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 57 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

4 artikla

Komissio hyväksyy unionin puolesta sopimuksen III osan 2.22 artiklan 4 kohdan ja 2.24 artiklan 8 kohdan nojalla tehdyt yhteisneuvoston päätökset, joilla muutetaan sopimuksen liitteessä 2-E olevissa A ja B osassa tarkoitettuja tuotemääritelmiä, viininvalmistusmenetelmiä ja rajoituksia tai liitteessä 2-E olevassa D osassa tarkoitettuja asiakirjoja ja todistuksia.

5 artikla

Sopimusta ei pidä tulkita siten, että sillä myönnettäisiin oikeuksia tai asetettaisiin velvoitteita, joihin voidaan suoraan vedota unionin tai jäsenvaltioiden tuomioistuimissa.

6 artikla

Tämä päätös tulee voimaan [...] päivänä [...]kuuta […].

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS ”TULOT” – EHDOTUKSET, JOILLA ON VAIKUTUKSIA TALOUSARVION TULOPUOLEEN

1.EHDOTUKSEN NIMI:

Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Meksikon yhdysvaltojen välisen politiikkaa, taloutta ja yhteistyötä koskevan strategisen kumppanuussopimuksen tekemisestä.

2.BUDJETTIKOHDAT:

Tulopuolen budjettikohta (luku/momentti/alamomentti): 12 luvun 120 momentti 

Kyseiseksi vuodeksi (2025) budjetoitu määrä: 21 082 004 566 euroa

(vain käyttötarkoitukseensa sidotut tulot):

Tulot kohdennetaan seuraavaan budjettikohtaan (luku/momentti/alamomentti):

3.RAHOITUSVAIKUTUKSET

◻    Ehdotuksella ei ole rahoitusvaikutuksia.

X    Ehdotuksella ei ole rahoitusvaikutuksia menoihin, mutta sillä on rahoitusvaikutuksia tuloihin.

◻    Ehdotuksella on rahoitusvaikutuksia käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin.

Vaikutukset ovat seuraavat: 

(miljoonaa euroa yhden desimaalin tarkkuudella)

(Ainoastaan käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen osalta edellyttäen, että budjettikohta on jo tiedossa:)

4.PETOSTENTORJUNTA

5.MUUT HUOMAUTUKSET

Ehdotetusta asetuksesta ei aiheudu kustannuksia (menoja) EU:n talousarvioon.

Uudistetulla kokonaissopimuksella on rahoitusvaikutuksia EU:n talousarvion tulopuoleen. Uudistetun kokonaissopimuksen voimaantulo johtaa noin 18,75 miljoonan euron tullimaksujen menetykseen 11 .

Välillisiä positiivisia vaikutuksia on odotettavissa arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvien tulojen kasvusta.

(1)    EYVL L 276, 28.10.2000, s. 44–80.

(2)    EYVL L 157, 30.6.2000, s. 10–29.

(3)    EYVL L 70, 12.3.2001, s. 7–50.

(4)    EUVL L 66, 12.3.2005, s. 15–21.

(5)    EYVL L 152, 11.6.1997, s. 16–26.

(6)     http://ec.europa.eu/smart-regulation/impact/ia_carried_out/docs/ia_2015/swd_2015_0290_en.pdf .

(7)     http://ec.europa.eu/smart-regulation/impact/ia_carried_out/docs/ia_2015/sec_2015_0498_en.pdf .

(8)    EUVL C , , s. .

(9) *    Sopimuksen teksti on julkaistu EUVL:ssä L XXXXX, ELI

(10)    Käytetään vain tarvittaessa.

(11)    Tulonmenetysten arvioitu määrä 18,75 miljoonaa euroa ei sisällä kantokuluja (25 prosenttia on vähennetty arvioidusta 25 miljoonan euron tulonmenetyksestä).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 3.9.2025

COM(2025) 810 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Meksikon yhdysvaltojen välisen politiikkaa, taloutta ja yhteistyötä koskevan strategisen kumppanuussopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta

EUROOPAN UNIONIN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN
SEKÄ MEKSIKON YHDYSVALTOJEN VÄLINEN
POLITIIKKAA, TALOUTTA JA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA
STRATEGINEN KUMPPANUUSSOPIMUS

JOHDANTO

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

BULGARIAN TASAVALTA,

TŠEKIN TASAVALTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

VIRON TASAVALTA,

IRLANTI,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

KROATIAN TASAVALTA,

ITALIAN TASAVALTA,

KYPROKSEN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA,

LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

UNKARI,

MALTAN TASAVALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

ROMANIA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SLOVAKIAN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sopimuspuolet, jäljempänä ’jäsenvaltiot’, ja

EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ’unioni’ tai ’EU’,

sekä

Meksikon yhdysvallat, jäljempänä ’Meksiko’,

jäljempänä yhdessä ’osapuolet’, jotka

OTTAVAT HUOMIOON niitä yhdistävät vahvat kulttuuriset, poliittiset ja taloudelliset siteet;

VAHVISTAVAT sitoutumisensa demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin, ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin sekä joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen, jotka muodostavat osapuolten kumppanuuden ja yhteistyön perustan;

OVAT TIETOISIA Brysselissä 8 päivänä joulukuuta 1997 allekirjoitetun Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Meksikon yhdysvaltojen taloudellista kumppanuutta, poliittista yhteensovittamista sekä yhteistyötä koskevan sopimuksen merkittävästä roolista edellä mainittujen siteiden lujittajana;

OTTAVAT HUOMIOON 27 päivänä tammikuuta 2013 annetussa Santiagon julistuksessa ilmaistun yhteisen sitoumuksensa nykyaikaistaa ja korvata nykyinen taloudellista kumppanuutta, poliittista yhteensovittamista sekä yhteistyötä koskeva sopimus, jotta voidaan ottaa huomioon uudet poliittiset ja taloudelliset realiteetit ja osapuolten strategisessa kumppanuudessa saavutettu edistys;

OTTAVAT HUOMIOON, että Euroopan unionin ja Meksikon yhdysvaltojen välinen väliaikainen kauppasopimus, jäljempänä ’EU:n ja Meksikon väliaikainen kauppasopimus’, jolla perustetaan EU:n ja Meksikon välinen vapaakauppa-alue, allekirjoitettiin [X];

KOROSTAVAT suhteidensa laaja-alaisuutta ja sitä, että on tärkeää luoda yhtenäinen kehys suhteiden edelleen kehittämiselle;

VAHVISTAVAT asemaansa strategisina kumppaneina ja pyrkivät päättäväisesti tehostamaan ja syventämään kumppanuuttaan, kansainvälistä yhteistyötään ja vuoropuheluaan yhteisten etujensa ja arvojensa edistämiseksi;

VAHVISTAVAT sitoumuksensa lujittaa yhteistyötä yhteistä etua koskevissa kahdenvälisissä, alueellisissa, alueidensa välisissä ja kansainvälisissä kysymyksissä;

TUNNUSTAVAT kansainväliseen oikeuteen perustuvan vahvan ja tehokkaan monenvälisen järjestelmän merkityksen rauhan säilyttämisessä, konfliktien ehkäisemisessä, kansainvälisen turvallisuuden parantamisessa ja yhteisten haasteiden ratkaisemisessa;

VAHVISTAVAT sitoumuksensa laajentaa ja monipuolistaa kauppasuhteitaan Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen, jäljempänä ’WTO-sopimus’, ja erityisesti sen III osan erityistavoitteiden ja määräysten mukaisesti;

OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että sopimus luo niiden välisten kestävien taloussuhteiden kasvua edistävän ilmapiirin erityisesti kaupan ja sijoitusten aloilla, jotka ovat keskeisiä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen sekä teknologian innovaatioiden ja nykyaikaistamisen kannalta;

TUNNUSTAVAT, että sopimuksen määräyksillä suojellaan sijoituksia ja sijoittajia ja että niillä on tarkoitus edistää kumpaakin osapuolta hyödyttävää yritystoimintaa heikentämättä niiden oikeutta yleisen edun mukaiseen sääntelyyn omalla alueillaan;

OVAT TYYTYVÄISIÄ Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 25 päivänä syyskuuta 2015 antamaan päätöslauselmaan 70/1, joka sisältää päätösasiakirjan ”Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030”, jäljempänä ’Agenda 2030 -toimintaohjelma’, Pariisissa 12 päivänä joulukuuta 2015 tehtyyn ilmastonmuutosta koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimukseen, jäljempänä ’Pariisin sopimus’ sekä Sendaissa järjestetyssä YK:n kolmannessa maailmankonferenssissa 18 päivänä maaliskuuta 2015 hyväksyttyyn Sendain kehykseen katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030, Addis Abebassa 13–16 päivänä heinäkuuta 2015 järjestetyssä kolmannessa kehitysrahoituskonferenssissa hyväksyttyyn Addis Abeban toimintaohjelmaan, Istanbulissa 23 ja 24 päivänä toukokuuta 2016 järjestetyssä Maailman humanitaarisessa huippukokouksessa annettuihin humanitaarisiin sitoumuksiin ja Quitossa järjestetyssä asumista ja kestävää kaupunkikehitystä käsittelevässä YK:n konferenssissa (Habitat III) 20 päivänä lokakuuta 2016 hyväksyttyyn uuteen kaupunkikehitysohjelmaan ja kehottavat panemaan ne nopeasti täytäntöön;

VAHVISTAVAT sitoumuksensa vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin edistämällä kestävää kehitystä sen taloudellisessa, sosiaalisessa ja ympäristöulottuvuudessa tukemalla kestävän kehityksen tavoitteiden ja Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamista;

VAHVISTAVAT sitoumuksensa lujittaa yhteistyötä oikeuden, ihmisoikeuksien, vapauden ja turvallisuuden aloilla;

TUNNUSTAVAT tiiviimmän yhteistyön molemminpuoliset hyödyt koulutuksen, kulttuurin, tutkimuksen ja innovoinnin aloilla sekä muilla yhteisen edun mukaisilla aloilla;

VAHVISTAVAT sitoumuksensa edistää kansainvälistä kauppaa tavalla, joka tukee kestävää kehitystä sen taloudellisessa, sosiaalisessa ja ympäristöulottuvuudessa, ja hyödyntämällä kumppanuuksia, joissa ovat osallisina kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, myös kansalaisyhteiskunta ja yksityinen sektori, ja panna sopimus täytäntöön lainsäädäntönsä sekä kansainvälisten työelämää ja ympäristöä koskevien sitoumustensa mukaisesti;

TOTEAVAT, että on tärkeää lujittaa osapuolten talous-, kauppa- ja investointisuhteita ja edistää kaupan ja investointien vapauttamista niiden välillä, jotta saadaan aikaan talouskasvua ja voidaan luoda uusia mahdollisuuksia osapuolten työntekijöille ja elinkeinoelämälle, varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille;

TOTEAVAT, että sopimus auttaa lisäämään kuluttajien hyvinvointia ja turvaamaan korkean elintason ja kuluttajansuojan korkean tason;

KEHOTTAVAT alueellaan toimivia tai niiden lainkäyttövaltaan kuuluvia yrityksiä noudattamaan yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia kansainvälisesti tunnustettuja ohjeita ja periaatteita, mukaan lukien OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, sekä vastuullisen yritystoiminnan hyviä käytäntöjä;

TOTEAVAT, että sopimuksen määräyksillä säilytetään osapuolten oikeus säännellä omaa aluettaan lainsäädäntönsä mukaisesti ja liikkumavara niiden pyrkiessä saavuttamaan oikeutettuja politiikkatavoitteita, joita ovat esimerkiksi kansanterveys, turvallisuus, ympäristö, yleinen moraali sekä kulttuurisen moninaisuuden edistäminen ja suojeleminen;

TUNNUSTAVAT avoimuuden, hyvän hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen merkityksen kansainvälisessä kaupassa ja sijoitustoiminnassa, koska niistä hyötyvät kaikki sidosryhmät;

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET edistää kansainvälisen kaupan ja sijoitustoiminnan harmonista kehitystä ja laajentumista poistamalla niiden esteitä tämän sopimuksen avulla ja välttää sellaisten uusien kaupan tai sijoitusten esteiden luomista välilleen, jotka voisivat heikentää tästä sopimuksesta saatavia hyötyjä;

PANEVAT MERKILLE, että jos osapuolet päättävät tehdä tämän sopimuksen puitteissa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevia erillissopimuksia, joita unioni tekee Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, kolmannen osan V osaston nojalla, tällaisten tulevaisuudessa tehtävien sopimusten määräykset eivät sido Irlantia, ellei unioni samanaikaisesti Irlannin kanssa ilmoita Meksikolle niiden aiempien kahdenvälisten suhteiden osalta, että tällaiset sopimukset sitovat Irlantia unionin osana Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, ja SEUT-sopimukseen liitetyn, Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti. Myöskään tämän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi SEUT-sopimuksen kolmannen osan V osaston nojalla myöhemmin toteutettavat unionin sisäiset toimenpiteet eivät sido Irlantia, jos se ei ole ilmoittanut haluavansa osallistua tällaisiin toimenpiteisiin tai hyväksyä ne pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti. Osapuolet panevat merkille myös sen, että tällaiset tulevaisuudessa tehtävät sopimukset tai myöhemmin toteutettavat unionin sisäiset toimenpiteet kuuluvat SEU- ja SEUT-sopimuksiin liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan N:o 22 soveltamisalaan,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I OSA 1

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 ARTIKLA

Sopimuksen tavoitteet

Tämän sopimuksen tavoitteena on

a)    vahvistaa strategista kumppanuutta, lisätä poliittista vuoropuhelua sekä syventää ja tehostaa yhteistyötä yhteistä etua koskevissa kysymyksissä;

b)    lisätä kauppaa ja sijoituksia osapuolten välillä laajentamalla ja monipuolistamalla niiden talous- ja kauppasuhteita, minkä pitäisi edistää voimakkaampaa ja kestävämpää talouskasvua ja parantaa elämänlaatua.

2 ARTIKLA

Yleiset periaatteet

1.    Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja muissa kansainvälisissä ihmisoikeusasiakirjoissa, joiden osapuolia osapuolet ovat, määriteltyjen demokratian periaatteiden, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on kummankin osapuolen sisäpolitiikan ja kansainvälisen politiikan perusta ja tämän sopimuksen olennainen osa.

2.    Osapuolet vahvistavat voimakkaan tukensa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) peruskirjan periaatteille.

3.    Osapuolet ovat samaa mieltä siitä, että joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen niin valtiollisille kuin muillekin toimijoille on yksi vakavimmista kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden uhkatekijöistä.

4.    Osapuolet toteavat, että tavanomaisten aseiden hallitsematon liikkuminen on uhka kansainväliselle ja alueelliselle rauhalle, turvallisuudelle ja vakaudelle ja että tavanomaisten aseiden vastuullisten siirtojen varmistamiseksi tarvitaan yhteistyötä.

5.    Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa edistää kestävää kehitystä sen kaikissa ulottuvuuksissa, mikä edistää kansainvälisesti sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, ja tehdä yhteistyötä globaaleihin ympäristöhaasteisiin vastaamiseksi.

6.    Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa sukupuolten tasa-arvoon sekä naisten ja tyttöjen voimaannuttamiseen.

7.    Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa torjua kaikenlaista syrjintää, mukaan lukien sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä.

8.    Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa panna tämä sopimus täytäntöön yhteisten arvojen pohjalta, mukaan lukien vuoropuhelun, keskinäisen kunnioituksen, tasa-arvoisen kumppanuuden, monenvälisyyden, yhteistyön ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisen periaatteet.

II OSA 2

POLIITTINEN VUOROPUHELU JA YHTEISTYÖ

1 LUKU

POLIITTINEN VUOROPUHELU, KANSAINVÄLINEN RAUHA JA TURVALLISUUS

1.1 ARTIKLA

Poliittinen vuoropuhelu

1.    Osapuolet lisäävät poliittista vuoropuheluaan ja yhteistyötään kaikilla tasoilla vaihtamalla näkemyksiä ja neuvottelemalla kahdenvälisistä, alueellisista, alueidensa välisistä, kansainvälisistä ja monenvälisistä kysymyksistä.

2.    Poliittisella vuoropuhelulla pyritään

a)    edistämään kahdenvälisten suhteiden edelleen kehittämistä ja lujittamaan strategista kumppanuutta;

b)    tehostamaan alueellisiin, osapuolten alueiden välisiin ja kansainvälisiin haasteisiin ja kysymyksiin liittyvää yhteistyötä.

3.    Osapuolten välinen poliittinen vuoropuhelu voidaan käydä seuraavissa yhteisesti sovituissa muodoissa:

a)    neuvottelut, kokoukset ja vierailut huippukokoustasolla;

b)    neuvottelut, kokoukset ja vierailut ministeritasolla;

c)    korkeiden virkamiesten säännölliset kokoukset, mukaan lukien korkean tason poliittinen vuoropuhelu;

d)    alakohtainen vuoropuhelu yhteistä etua koskevista kysymyksistä;

e)    valtuuskuntien vastavuoroiset vierailut ja muu yhteydenpito Meksikon kongressin ja Euroopan parlamentin välillä;

f)    mikä tahansa muu osapuolten sopima muoto.

1.2 ARTIKLA

Demokratian periaatteet, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate

1.    Osapuolet tekevät yhteistyötä ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi, myös kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ratifioinnin ja täytäntöönpanon osalta, sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden lujittamiseksi, sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi.

2.    Tällaisen yhteistyön puitteissa voidaan

a)    edistää merkityksellistä ja laaja-alaista vuoropuhelua ihmisoikeuksista;

b)    tukea ihmisoikeuksia koskevien toimintasuunnitelmien laatimista ja täytäntöönpanoa;

c)    edistää ihmisoikeuksia muun muassa koulutuksen ja yhteistyön avulla;

d)    vahvistaa ihmisoikeusalalla toimivia kansallisia ja alueellisia instituutioita;

e)    tehostaa yhteistyötä YK:n ihmisoikeussopimuksella perustettujen elinten ja ihmisoikeusneuvoston erityismenettelyjen puitteissa niiden suositusten täytäntöönpanemiseksi;

f)    tehostaa yhteistyötä ihmisoikeuksiin liittyvissä YK:n elimissä ja asiaankuuluvilla alueellisilla ja monenvälisillä foorumeilla;

g)    vahvistaa osapuolten valmiuksia soveltaa demokratian periaatteita ja demokraattisia käytäntöjä;

h)    vahvistaa hyvää, riippumatonta ja avointa hallintoa paikallisella, kansallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla, edistää instituutioiden vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta sekä tukea kansalaisten osallistumista ja kansalaisyhteiskunnan osallistamista;

i)    harjoittaa yhteistoimintaa ja koordinointia, mikäli aiheellista myös kolmansissa maissa, demokratian periaatteiden, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen lujittamiseksi;

j)    edistää kansainvälisten ihmisoikeussopimusten yleismaailmallisuutta ja kannustaa muita valtioita täyttämään niistä johtuvat velvoitteensa;

k)    pyrkiä ehkäisemään ihmisoikeusloukkauksista rankaisematta jäämistä.

1.3 ARTIKLA

Sukupuolten tasa-arvo ja naisten voimaannuttaminen, rauha,
turvallisuus ja kestävä kehitys

1.    Osapuolet edistävät sukupuolten tasa-arvoa ja naisten voimaannuttamista. Ne tunnustavat sukupuolten tasa-arvon sekä naisten ja tyttöjen voimaannuttamisen välttämättömyyden, koska ne ovat edellytys kestävän ja osallistavan kehityksen, demokratian ja turvallisuuden täysimittaiselle toteutumiselle. Osapuolet kartoittavat uusia yhteistyöjärjestelyjä ja mahdollisia synergioita eri politiikkojen ja aloitteiden välillä kansainvälisten normien ja sitoumusten, kuten YK:n yleiskokouksen 18 päivänä joulukuuta 1979 hyväksymän kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW), naisten syrjinnän poistamista käsittelevän YK:n komitean antamien yleisten suositusten, Agenda 2030 -toimintaohjelman, YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (2000) sekä turvallisuusneuvoston sittemmin antamien naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevien päätöslauselmien, mukaisesti.

2.    Tällaisen yhteistyön puitteissa voidaan

a)    tehostaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista;

b)    tukea YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1325 (2000) perustuvan kansallisen toimintasuunnitelman laatimista ja täytäntöönpanoa;

c)    edistää naisten poliittista osallistumista ja johtajuutta samoin kuin heidän pääsyään laadukkaaseen koulutukseen, heidän taloudellista voimaantumistaan ja johtajuuttaan sekä heidän työvoimaan osallistumisensa lisäämistä;

d)    vahvistaa kansallisia ja alueellisia instituutioita erityistoimenpiteillä, joilla ratkotaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien seksuaalisen ja sukupuolistuneen väkivallan ehkäiseminen ja niiltä suojelu, tutkinta- ja vastuuvelvollisuusmekanismit, uhrien tukeminen sekä naisille ja tytöille turvallisten olosuhteiden edistäminen;

e)    parantaa naisten ihmisoikeuksien aktiivista suojelua, myös kaikenlaiselta syrjinnältä ja väkivallalta, ja varmistaa naisten oikeussuoja;

f)    tehostaa yhteistyötä asiaankuuluvien YK:n elinten ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa;

g)    edistää aktiivisesti tasa-arvoselvitysten tekemistä ja sukupuolinäkökulman järjestelmällistä huomioon ottamista kaikissa rauhaan ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa niin, että samalla varmistetaan naisten johtajuus ja mielekäs osallistuminen rauhanprosesseihin, sovittelutoimiin, konfliktinratkaisuun, rauhanrakentamiseen sekä siviili- ja sotilasoperaatioihin.

1.4 ARTIKLA

Joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen

1.    Osapuolet katsovat, että joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen niin valtiollisille kuin muillekin toimijoille on yksi vakavimmista kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden uhkatekijöistä. Tästä syystä osapuolet tekevät yhteistyötä ja osallistuvat joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämiseen noudattamalla kaikilta osin kansainvälisistä aseriisunta- ja asesulkusopimuksista johtuvia ja muita asiaankuuluvia kansainvälisiä velvoitteitaan ja panemalla ne täytäntöön kansallisella tasolla. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämä määräys on tämän sopimuksen olennainen osa.

2.    Osapuolet tekevät yhteistyötä ja osallistuvat joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämiseen

a)    toteuttamalla toimia asiaa koskevien kansainvälisten asiakirjojen allekirjoittamiseksi, ratifioimiseksi tai niihin liittymiseksi tapauksesta riippuen ja niiden panemiseksi kaikilta osin täytäntöön;

b)    luomalla tehokkaan kansallisen vientivalvontajärjestelmän, jolla valvotaan joukkotuhoaseisiin liittyvien tavaroiden vientiä ja kauttakulkua, ja ylläpitämällä sitä, mukaan lukien kaksikäyttöteknologian loppukäytön valvonta ja tehokkaat seuraamukset vientivalvonnan laiminlyömisestä.

3.    Osapuolet käyvät säännöllistä poliittista vuoropuhelua edellä mainittujen sopimuksen osien täydentämiseksi ja lujittamiseksi.

1.5 ARTIKLA

Pienaseet, kevyet aseet ja muut tavanomaiset aseet

1.    Osapuolet toteavat, että pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ammusten, osien ja komponenttien laiton valmistus, siirto ja liikkuminen samoin kuin niiden laiton keskittyminen, puutteellinen hallinta, riittämättömästi turvatut varastot ja valvomaton leviäminen ovat edelleenkin vakava uhka rauhalle ja kansainväliselle turvallisuudelle.

2.    Osapuolet noudattavat voimassa olevien kansainvälisten sopimusten ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisia velvoitteitaan pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niiden ammusten, osien ja komponenttien laittoman kaupan torjumiseksi sekä muiden alan kansainvälisten asiakirjojen, kuten pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan kaikkien osa-alueiden ehkäisemistä, torjumista ja poistamista koskevan YK:n toimintaohjelman, puitteissa antamiaan sitoumuksia ja panevat ne kaikilta osin täytäntöön.

3.    Osapuolet tunnustavat sisäisten valvontajärjestelmien merkityksen kansainvälisten vaatimusten mukaisesti tapahtuvissa tavanomaisten aseiden siirroissa. Osapuolet toteavat, että on tärkeää soveltaa tällaisia valvontatoimia vastuullisesti, koska siten voidaan edistää kansainvälistä ja alueellista rauhaa, turvallisuutta ja vakautta, vähentää inhimillistä kärsimystä ja estää tavanomaisten aseiden tarkoituksenvastaisia siirtoja.

4.    Osapuolet panevat kaikilta osin täytäntöön New Yorkissa 2 päivänä huhtikuuta 2013 hyväksytyn asekauppasopimuksen ja tekevät sen puitteissa yhteistyötä, mukaan lukien toimet, joilla edistetään kaikkien YK:n jäsenvaltioiden liittymistä sopimukseen ja sopimuksen täysimittaista täytäntöönpanoa kaikissa sopimusvaltioissa.

5.    Osapuolet tekevät yhteistyötä toimissa, joilla pyritään sääntelemään tavanomaisten aseiden kansainvälistä kauppaa tai parantamaan tällaisen kaupan sääntelyä ja ehkäisemään ja torjumaan tavanomaisten aseiden ja niiden ammusten, osien ja komponenttien laitonta kauppaa tai lopettamaan se, ja varmistavat tällaisten toimien koordinoinnin, täydentävyyden ja synergian.

6.    Osapuolet käyvät säännöllistä poliittista vuoropuhelua tämän artiklan soveltamisalaan kuuluvista asioista ja niihin liittyvien toimien lujittamiseksi.

1.6 ARTIKLA

Kansainvälinen rikostuomioistuin

1.    Osapuolet ovat sitä mieltä, että vakavimmat kansainvälistä yhteisöä koskettavat rikokset eivät saa jäädä rankaisematta, ja ne pyrkivät varmistamaan, että tällaiset rikokset tutkitaan tehokkaasti ja että niistä nostetaan syyte, toteuttamalla kansallisen tason toimenpiteitä ja tehostamalla kansainvälistä yhteistyötä, myös Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) kanssa.

2.    Osapuolet edistävät ICC:n Rooman perussäännön, jäljempänä ’Rooman perussääntö’, yleismaailmallista ratifiointia tai siihen liittymistä ja pyrkivät siihen, että ICC:n sopimusvaltiot panevat perussäännön tehokkaasti täytäntöön. Osapuolet vaihtavat tarvittaessa sisäisen lainsäädännön antamista koskevia parhaita käytäntöjä ja toteuttavat toimenpiteitä Rooman perussäännön loukkaamattomuuden turvaamiseksi.

1.7 ARTIKLA

Terrorismin torjunta

Osapuolet vahvistavat terrorismin vastaisen toiminnan tärkeyden ja tekevät yhdessä sovitun mukaista yhteistyötä terroritekojen estämiseksi ja tukahduttamiseksi kansainvälisten sopimusten, YK:n asiaankuuluvien päätöslauselmien sekä omien lakiensa ja määräystensä mukaisesti. Yhteistyötä tehdään erityisesti

a)    YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1373 (2001) ja muiden asiaa koskevien YK:n päätöslauselmien ja kansainvälisten asiakirjojen täysimittaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon puitteissa;

b)    edistämällä YK:n jäsenvaltioiden keskinäistä yhteistyötä, jotta YK:n yleiskokouksen 8 päivänä syyskuuta 2006 hyväksymä YK:n maailmanlaajuinen terrorisminvastainen strategia pantaisiin tehokkaasti täytäntöön;

c)    vaihtamalla tietoja terroristiryhmistä ja niiden tukiverkostoista kansainvälisen lainsäädännön ja sisäisen lainsäädäntönsä mukaisesti; ja

d)    vaihtamalla kokemuksia terrorismin ehkäisy- ja torjuntakeinoista ja -menetelmistä, mukaan lukien tekninen tietämys ja koulutus, sekä vaihtamalla terrorismin ehkäisyyn liittyviä parhaita käytäntöjä.

1.8 ARTIKLA

Rauhanturvaaminen ja kriisinhallinta

Osapuolet tekevät yhteistyötä rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden edistämiseksi. Ne selvittävät mahdollisuuksia koordinoida kriisinhallintatoimia, mukaan lukien yhteistyö kriisinhallintaoperaatioissa.

1.9 ARTIKLA

Kansalaisten turvallisuus

Osapuolet edistävät kansalaisten turvallisuutta koskevaa vuoropuhelua ja yhteistyötä. Ne tunnustavat, että kansalaisten turvallisuudella on kansallinen, kansainvälinen, alueellinen ja alueiden kahdenvälinen ulottuvuus, joka edellyttää laajempaa vuoropuhelua ja yhteistyötä.

2 LUKU

YHTEISTYÖ KANSAINVÄLISISSÄ JA ALUEELLISISSA JÄRJESTÖISSÄ

2.1 ARTIKLA

Kansainväliset järjestöt

1.    Osapuolet edistävät monenvälisyyttä ja tekevät yhteistyötä vaihtamalla näkemyksiä ja tarvittaessa sovittamalla yhteen kantoja kansainvälisissä järjestöissä ja kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien YK ja sen erityisjärjestöt, Maailman kauppajärjestö (WTO), G20-ryhmä ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD).

2.    Osapuolet pitävät yllä tehokkaita mekanismeja toistensa kuulemiseksi monenvälisten foorumien yhteydessä. Osapuolet käyvät avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua YK:n ihmisoikeusneuvostossa, YK:n yleiskokouksessa sekä tarvittaessa ja osapuolten niin sopiessa myös muissa YK:n elimissä ja erityisjärjestöissä.

2.2 ARTIKLA

Alueelliset järjestöt

1.    Osapuolet tekevät yhteistyötä vaihtamalla näkemyksiä yhteisen edun mukaisista kysymyksistä sekä tarvittaessa vaihtamalla tietoja alue- ja pienaluetason foorumeilla ja järjestöissä omaksuttavista kannoista.

2.    Osapuolet edistävät alueidensa kahdenvälistä vuoropuhelua ja yhteistyötä, myös unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) välisen yhteistyön puitteissa. Yhteistyöhön voi soveltuvin osin kuulua myös tuki CELAC-maiden yhdentymiselle ja yhteisöjen luomiselle.

3.    Osapuolet edistävät yhteistyötä Tyynenmeren allianssissa sen tarkkailijavaltioita koskevan kehyksen puitteissa.

4.    Osapuolet edistävät alueellista ja kolmenvälistä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, pääasiassa Keski-Amerikassa ja Karibian alueella.

3 LUKU

VAPAUS, TURVALLISUUS JA OIKEUS

3.1 ARTIKLA

Oikeudellinen yhteistyö

1.    Osapuolet tehostavat keskinäistä oikeusapua ja rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevaa yhteistyötä asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten pohjalta. Osapuolet vahvistavat nykyisiä mekanismeja ja harkitsevat tarvittaessa uusien mekanismien kehittämistä helpottamaan alan kansainvälistä yhteistyötä. Tällaiseen yhteistyöhön kuuluu asiaankuuluvien kansainvälisten instrumenttien allekirjoittaminen, ratifiointi tai niihin liittyminen tapauksesta riippuen ja niiden täysimittainen täytäntöönpano sekä tiiviimpi yhteistyö Eurojustin kanssa.

2.    Osapuolet kehittävät siviili- ja kauppaoikeuden alan yhteistyötä erityisesti siviilioikeudellista yhteistyötä koskevien monenvälisten yleissopimusten neuvottelemisen, ratifioinnin ja täytäntöönpanon osalta, mukaan lukien kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin yleissopimukset kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön ja kansainvälisten oikeudenkäyntien alalla sekä lastensuojelun alalla.

3.2 ARTIKLA

Lainvalvonta sekä korruption ja kansainvälisen järjestäytyneen
rikollisuuden ehkäisy ja torjunta

1.    Osapuolet tekevät yhteistyötä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan, maahanmuuttajien salakuljetuksen, ampuma-aseiden ja niiden ammusten, osien ja komponenttien laittoman kaupan, talousrikosten, maailman huumeongelman, korruption ja maksuvälineiden väärentämisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi oman lainsäädäntönsä ja kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti, mukaan lukien keskinäinen oikeusapu, tiedonvaihto, parhaat käytännöt, koulutus ja rikollisesta toiminnasta saatujen varojen takaisinperintä, ja vaihtavat niihin liittyviä näkemyksiä.

2.    Osapuolet jatkavat lainvalvontaa koskevaa vuoropuheluaan ja yhteistyötään, myös Europolin kanssa tehtävää strategista yhteistyötä, sekä strategista oikeudellista yhteistyötään, myös Eurojustin ja tarvittaessa muiden kansallisten ja kansainvälisten laitosten kanssa.

3.    Osapuolet pyrkivät tekemään yhteistyötä kansainvälisillä foorumeilla edistääkseen liittymistä 15 päivänä marraskuuta 2000 YK:n päätöslauselmalla 55/25 hyväksyttyyn kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen YK:n yleissopimukseen, jäljempänä ’Palermon sopimus’, ja sen pöytäkirjoihin ja edistääkseen niiden täytäntöönpanoa tapauksesta riippuen.

4.    Osapuolet edistävät 31 päivänä lokakuuta 2003 YK:n päätöslauselmalla 58/4 hyväksytyn korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja tukevat täytäntöönpanon tarkastelumekanismia, joka perustettiin Dohassa 9–13 päivänä marraskuuta 2009 järjestetyssä yleissopimuksen sopimusvaltioiden konferenssissa, jäljempänä ’täytäntöönpanon tarkastelumekanismi’, myös noudattamalla läpinäkyvyyden periaatetta, ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista täytäntöönpanon tarkastelumekanismiin.

5.    Osapuolet tunnustavat korruption torjunnan tärkeyden kansainvälisessä kaupassa ja sijoitustoiminnassa ja sitoutuvat siksi tämän sopimuksen liitteenä olevaan korruption ehkäisemistä ja torjuntaa koskevaan pöytäkirjaan.

3.3 ARTIKLA

Muuttoliike- ja turvapaikka-asiat sekä rajaturvallisuus

1.    Osapuolet tekevät lakiensa, asetustensa ja toimivaltuuksiensa puitteissa yhteistyötä muuttoliikeasioissa, mukaan lukien laillinen ja laiton muuttoliike, muuttajien salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjunta, muuttoliike ja kehitys, turvapaikka-asiat, takaisinotto, kotouttaminen, viisumit, laillisen muuttoliikkeen helpottaminen, muuttoliikkeen valvonta ja rajaturvallisuus, ja vaihtavat niihin liittyviä kokemuksia ja tietoja. Osapuolet vaihtavat parhaita käytäntöjä maahanmuuttajanaisten ja -lasten, erityisesti ilman huoltajaa olevien lasten, sekä muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien suojelusta.

2.    Osapuolet tekevät yhteistyötä ehkäistäkseen laitonta muuttoliikettä, torjuakseen muuttajien salakuljetusta ja ihmiskauppaa sekä edistääkseen turvallista, laillista ja hallittua muuttoliikettä. Tässä tarkoituksessa ja omien lakiensa ja asetustensa puitteissa

a)    Meksiko ottaa jäsenvaltion pyynnöstä ja ilman muita muodollisuuksia takaisin kaikki kansalaisensa, jotka ovat velvollisia palaamaan jäsenvaltion alueelta, jollei erillissopimuksessa toisin määrätä;

b)    kukin jäsenvaltio ottaa Meksikon pyynnöstä ja ilman muita muodollisuuksia takaisin kaikki kansalaisensa, jotka ovat velvollisia palaamaan Meksikon alueelta, jollei erillissopimuksessa toisin määrätä;

c)    jäsenvaltiot ja Meksiko antavat kansalaisilleen asianmukaiset matkustusasiakirjat a ja b alakohdassa mainittuja tarkoituksia varten tai hyväksyvät unionin matkustusasiakirjojen käytön palauttamista varten;

d)    osapuolet pyrkivät neuvottelemaan erillissopimuksen, jossa määritellään kansalaisten takaisinottoa koskevat velvoitteet, mukaan lukien kansalaisuuden todistaminen. Kyseisessä sopimuksessa vahvistetaan kolmansien maiden kansalaisten takaisinoton edellytykset.

3.4 ARTIKLA

Maailman huumeongelma

1.    Osapuolet tekevät yhteistyötä varmistaakseen tasapainoisen ja yhtenäisen lähestymistavan huumausainekysymyksiin ja voidakseen

a)    yhdistää voimansa, jotta maailman huumeongelmaa käsitelleen YK:n yleiskokouksen vuoden 2016 erityisistunnon (UNGASS 2016) operatiiviset suositukset saataisiin tosiasiallisesti pantua täytäntöön;

b)    puuttua maailman huumeongelman terveydellisiin ja yhteiskunnallisiin seurauksiin harjoittamalla politiikkaa, jolla pyritään kestävään kehitykseen toteuttamalla kokonaisvaltaisia ja näyttöön perustuvia kysynnän vähentämisaloitteita kaikilla tasoilla, erityisesti ennaltaehkäisyä, hoitoa, kuntoutusta ja yhteiskuntaan sopeuttamista koskevia ohjelmia;

c)    investoida hoitoon ja lisätä tietoisuutta huumausaineiden käyttöön liittyvistä kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kansanterveystoimista;

d)    parantaa epidemiologista tutkimusta ja kehittää edelleen kaikkia huumausaineisiin liittyviä seikkoja koskevien tilastotietojen laatua ja järjestelmällistä saatavuutta;

e)    varmistaa kansanterveydellinen lähestymistapa, jolla edistetään valvottujen aineiden käyttömahdollisuuksia ja saatavuutta lääkinnällisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin ja estetään niiden kulkeutuminen laittomille markkinoille;

f)    vähentää laittomien huumausaineiden ja uusien psykoaktiivisten aineiden tarjontaa, kauppaa ja kysyntää, myös tietojenvaihdon ja muiden yhteistyötoimien avulla tapauksesta riippuen;

g)    ottaa sukupuoli- ja ihmisoikeusnäkökulman huomioon kaikissa huumausainepolitiikoissa ja -ohjelmissa;

h)    kannustaa soveltamaan pakkokeinojen sijaan vaihtoehtoisia seuraamuksia henkilöihin, jotka ovat syyllistyneet huumausainelainsäädäntöön ja huumausaineisiin liittyviin rikoksiin;

i)    puuttua huumausaineiden, psykotrooppisten aineiden ja uusien psykoaktiivisten aineiden laittomassa tuotannossa käytettävien kemiallisten lähtöaineiden, välttämättömien kemikaalien ja niitä sisältävien tuotteiden tai valmisteiden kulkeutumiseen laittomiin tarkoituksiin.

2.    Osapuolet tekevät yhteistyötä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi muun muassa kannustamalla mahdollisuuksien mukaan kolmansia maita, jotka eivät ole vielä ratifioineet ja panneet täytäntöön sellaisia huumausaineiden valvontaa koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia ja niiden pöytäkirjoja, joiden osapuolia ne ovat, tekemään niin. Osapuolet perustavat toimensa sovellettaviin lakeihinsa ja asetuksiinsa, huumausaineiden valvontaa koskevien YK:n yleissopimusten mukaisiin yleisesti hyväksyttyihin periaatteisiin sekä suosituksiin, jotka esitetään UNGASS 2016:n päätösasiakirjassa ”Our joint commitment to effective addressing and countering the world drug problem”, joka on tuorein kansainvälinen konsensus maailman huumausainepolitiikasta, arvioidakseen maailman huumeongelman ratkaisemiseksi ja torjumiseksi yhdessä annettujen sitoumusten täytäntöönpanoa, erityisesti vuoden 2019 tavoiteajankohdan valossa.

3.5 ARTIKLA

Rahanpesu ja terrorismin rahoitus

Osapuolet tekevät yhteistyötä estääkseen ja torjuakseen rahoituslaitostensa ja nimettyjen rahoitusalan ulkopuolisten yritysten ja ammatinharjoittajien käytön rikoshyötyyn liittyvään rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen. Tässä tarkoituksessa ne vaihtavat lainsäädäntönsä puitteissa tietoja ja tekevät yhteistyötä varmistaakseen, että rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) antamia suosituksia ja muiden alalla toimivien kansainvälisten elinten hyväksymiä vaatimuksia noudatetaan tuloksellisesti ja kaikilta osin. Tällaiseen yhteistyöhön voi sisältyä esimerkiksi rikoshyötyyn tai terrorismin rahoittamiseen liittyvien varojen takaisinperintä, takavarikointi, menetetyksi tuomitseminen, jäljittäminen, tunnistaminen ja palauttaminen.

3.6 ARTIKLA

Kyberrikollisuus

1.    Osapuolet toteavat, että kyberrikollisuus on maailmanlaajuinen ongelma, joka edellyttää maailmanlaajuisia ratkaisuja. Osapuolet tehostavat yhteistyötään kyberrikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi vaihtamalla tietoja, myös parhaista käytännöistä ja suuntauksista, oman lainsäädäntönsä ja kyberrikollisuutta koskevien kansainvälisten oikeudellisten välineiden mukaisesti. Osapuolet tekevät tarvittaessa yhteistyötä avustaakseen ja tukeakseen muita valtioita tehokkaiden lakien, politiikkojen ja käytäntöjen kehittämisessä kyberrikollisuuden ehkäisyä ja torjuntaa varten.

2.    Osapuolet vaihtavat tarvittaessa ja lainsäädäntönsä puitteissa tietoja, kokemuksia ja parhaita käytäntöjä esimerkiksi kyberrikollisuuden tutkijoiden koulutuksesta, kyberrikollisuutta koskevan tutkinnan suorittamisesta ja digitaalisesta forensiikasta painopisteenä lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunta ja kriittisen infrastruktuurin, esimerkiksi rahoitus-, energia- ja televiestintäinfrastruktuurin, suojelu.

3.7 ARTIKLA

Henkilötietojen suoja

1.    Osapuolet tunnustavat, että on tärkeää suojella yksityisyyttä ja henkilötietojen suojaa koskevia perusoikeuksia. Osapuolet tekevät yhteistyötä varmistaakseen näiden perusoikeuksien kunnioittamisen myös lainvalvonnassa sekä terrorismin ja muun vakavan kansainvälisen rikollisuuden ehkäisemisessä ja torjunnassa.

2.    Osapuolet tekevät yhteistyötä edistääkseen henkilötietojen suojan korkeaa tasoa. Kahden- ja monenväliseen yhteistyöhön voi sisältyä valmiuksien kehittämistä, teknistä apua, tietojen ja asiantuntemuksen vaihtoa sekä sääntelyviranomaisten kautta kansainvälisissä elimissä tapahtuvaa yhteistyötä osapuolten yhdessä sopimalla tavalla.

3.8 ARTIKLA

Kuluttajapolitiikka

Osapuolet toteavat, että on tärkeää varmistaa kuluttajansuojan korkea taso, ja pyrkivät sen vuoksi tekemään yhteistyötä kuluttajapolitiikan alalla. Tällaisen yhteistyön puitteissa voidaan mahdollisuuksien mukaan

a)    vaihtaa tietoja osapuolten kuluttajansuojakehyksistä, myös kuluttajalainsäädännöstä, kulutustavaroiden turvallisuudesta, kuluttajien oikeussuojakeinoista ja kuluttajalainsäädännön valvonnasta;

b)    kannustaa perustamaan riippumattomia kuluttajajärjestöjä ja kehittämään kuluttaja-asiamiesten välistä yhteydenpitoa.

3.9 ARTIKLA

Konsulisuojelu

Meksiko suostuu siihen, että sen alueella edustettuina olevien jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliviranomaiset antavat suojelua myös sellaisten jäsenvaltioiden kansalaisille, joilla ei ole maassa pysyvää edustustoa, joka pystyisi määrätyssä tapauksessa antamaan tosiasiallista konsulisuojelua, samoin edellytyksin kuin omille kansalaisilleen.

3.10 ARTIKLA

Katastrofiriskien hallinta ja pelastuspalvelu

Osapuolet tunnustavat, että on tarpeen hallita sekä niiden omia että maailmanlaajuisia luonnonkatastrofeja ja ihmisen aiheuttamia katastrofeja. Osapuolet vahvistavat yhteisen sitoumuksensa kehittää yhteiskuntiensa ja infrastruktuurinsa selviytymiskyvyn parantamiseen tähtääviä ehkäisy-, lieventämis-, valmius-, varhaisvaroitus-, reagointi- ja kunnostustoimenpiteitä ja tehdä tarvittaessa kahden- ja monenvälistä yhteistyötä, jotta voidaan parantaa maailmanlaajuisen katastrofiriskien hallinnan tuloksia katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen 2015–2030, kestävän kehityksen tavoitteiden, Pariisin ilmastosopimuksen, jäljempänä ’Pariisin sopimus’, ja uuden kaupunkikehitysohjelman mukaisesti.

4 LUKU

KESTÄVÄ KEHITYS

4.1 ARTIKLA

Kestävä kehitys

1.    Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa kestävän kehityksen saavuttamiseen Agenda 2030 -toimintaohjelman mukaisesti. Osapuolet tunnustavat, että pitkän aikavälin kestävä kehitys edellyttää osallistavaa talouskasvua, sosiaalista hyvinvointia ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Nämä kolme ulottuvuutta kytkeytyvät tiukasti toisiinsa ja vahvistavat toisiaan.

2.    Osapuolet edistävät kestävän kehityksen kolmea ulottuvuutta eli talous-, sosiaali- ja ympäristöulottuvuutta tasapainoisella tavalla, mukaan lukien luonnonvarojen vastuullinen ja tehokas käyttö ja niiden kestävä hallinta, omien prioriteettiensa ja olosuhteidensa mukaisesti ja lisäävät tietoisuutta ympäristövahinkojen taloudellisista ja sosiaalisista kustannuksista, kestämättömistä tuotanto- ja kulutustavoista ja niiden vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin.

3.    Osapuolet edistävät inhimillistä ja osallistavaa kestävää kehitystä vuoropuhelun, yhteisten toimien, parhaiden käytäntöjen jakamisen, kaikkia tasoja koskevan hyvän hallinnon ja rahoitusvarojen käyttöönoton avulla hyödyntäen olemassa olevia rahoitusvälineitä parhaalla mahdollisella tavalla ja selvittämällä uusien rahoitusvälineiden elinkelpoisuutta.

4.2 ARTIKLA

Kestävää kehitystä tukeva yhteistyö

1.    Kehitysyhteistyön päätavoitteena on panna täytäntöön Agenda 2030 -toimintaohjelma sen moniulotteista ja ihmiskeskeisestä lähestymistapaa kunnioittaen ja saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet. Tuloksellista kehitysyhteistyötä koskevan maailmanlaajuisen kumppanuuden puitteissa laaditut tuloksellisen kehitysyhteistyön periaatteet, jotka perustuvat Pariisissa 2 päivänä maaliskuuta 2005 pidetyssä avun tuloksellisuutta käsitelleessä korkean tason foorumissa hyväksyttyyn avun tuloksellisuutta koskevaan Pariisin julistukseen ja Accrassa 4 päivänä syyskuuta 2008 pidetyssä avun tuloksellisuutta käsitelleessä korkean tason foorumissa hyväksyttyyn Accran toimintaohjelmaan, ovat tärkeitä välineitä pyrittäessä maksimoimaan kehitysyhteistyön vaikuttavuus.

2.    Osapuolet ratkovat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä haasteita asettamalla etusijalle kunkin osapuolen tarpeet ja kansallisen sitoutuneisuuden, ottamalla huomioon alueellisen kontekstin sekä luomalla synergioita ja kehityskumppanuuksia alan eri sidosryhmien, kuten kansalaisyhteiskunnan, paikallishallinnon, yksityisen sektorin ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen, kanssa. Osapuolet tunnustavat hallitusten keskeisen roolin kehityksen edistämisessä, mutta ne tekevät yhteistyötä edistääkseen kestävää kehitystä tukevien käytäntöjen omaksumista myös yksityisellä sektorilla, erityisesti pk-yrityksissä.

3.    Osapuolet tekevät yhteistyötä parantaakseen asteittain globaalia resurssitehokkuutta ja kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyttä sovittujen kansainvälisten kehysten mukaisesti ja pyrkivät toteuttamaan toimia, joiden tavoitteena on talouskasvun erottaminen ympäristön tilan heikkenemisestä.

4.    Osapuolet käyvät säännöllistä poliittista vuoropuhelua kestävästä kehityksestä ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta yhteisten painopisteiden pohjalta voidakseen parantaa kehitysyhteistyönsä laatua ja tuloksellisuutta kansainvälisesti hyväksyttyjen avun ja kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevien periaatteiden mukaisesti.

5.    Osapuolet tunnustavat, että biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän hyödyntämisen sisällyttäminen alakohtaisiin ja monialaisiin suunnitelmiin, ohjelmiin ja politiikkoihin asiaankuuluvilla sektoreilla samoin kuin oikeudellisten ja institutionaalisten kehysten sekä sisäisten sääntelykehysten lujittaminen voivat edistää myönteisten vaikutusten aikaansaamista biologisen monimuotoisuuden ja sen ekosysteemipalveluiden kannalta sekä kestävän kehityksen saavuttamista. Näin ollen osapuolet tekevät yhteistyötä valtavirtaistaakseen biologisen monimuotoisuuden soveltuvin osin asiaankuuluville aloille ja tehostaakseen toimia, joiden tavoitteena on pysäyttää luontokato ja parantaa ihmisten hyvinvointia.

6.    Osapuolet tekevät yhteistyötä ja toteuttavat yhteisiä toimia, myös harjoittamalla kahdenvälistä koordinointia asiaankuuluvilla monenvälisillä foorumeilla, ja tekevät myös alueellista ja kolmenvälistä yhteistyötä, mieluiten olemassa olevien mekanismien ja aloitteiden puitteissa ja kestävää kehitystä koskevan vuoropuhelunsa ja Agenda 2030 -toimintaohjelmaan sitoutumisensa huomioon ottaen. Yhteistyöaloja voivat olla muun muassa

a)    kestävän kehityksen tavoitteiden ja alatavoitteiden saavuttaminen;

b)    ympäristönsuojelu kaikilla tasoilla, mukaan lukien luonnonvarojen suojelu ja kestävä hyödyntäminen;

c)    ilmastonmuutos, resilienssi, katastrofiriskien hallinta ja kestävä energia;

d)    turvallisuuden ja kehityksen välinen yhteys, mukaan lukien vakauden ja turvallisuuden rakentaminen, oikeusvaltioperiaatteen tukeminen sekä maailman huumeongelman ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunta;

e)    osallistava kasvu ja työpaikkojen luominen;

f)    hallintotapa, mukaan lukien finanssi-, talous-, ympäristö- ja sosiaalihallinnon vahvistaminen;

g)    koulutus, myös korkea-asteen ja teknillinen ja ammatillinen koulutus, valmiuksien kehittäminen, innovointi ja vaihtotoiminta näillä aloilla; ja

h)    strategiat yksityisen sektorin osallistamiseksi.

7.    Osapuolet jatkavat kolmenvälisten yhteistyötoimien kehittämistä tukeakseen kolmansia maita kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa, mukaan lukien vähiten kehittyneet maat ja muut haavoittuvassa asemassa olevat kehitysmaat, kuten pienet kehittyvät saarivaltiot. Tältä osin osapuolet kartoittavat innovatiivisia osallistumistapoja, tapauksen mukaan myös edistyneempien kehitysmaiden osalta. Kolmenväliseen yhteistyöhön kuuluu kolmansien maiden tarpeisiin perustuvien räätälöityjen strategioiden ja yhteisesti sovittujen toimien tukeminen. Tätä varten osapuolet kehittävät koordinoituja yhteistyötoimia, kuten teknistä apua, koulutusta, valmiuksien kehittämistä, tietämyksen jakamista ja muita osapuolten kesken ja yhteistyössä vastaanottavan kolmannen maan kanssa määriteltyjä yhteistyömuotoja.

8.    Tällaista yhteistyötä voidaan tehdä muun muassa

a)    kehittämällä valmiuksia ja jakamalla tietämystä kurssien, työpajojen, seminaarien, asiantuntijavaihdon, selvitysten ja yhteisen tutkimuksen avulla;

b)    mobilisoimalla rahoitusvaroja toteuttamalla rahoitusta yhdistäviä toimia yhteistyössä Euroopan investointipankin ja muiden tukikelpoisten eurooppalaisten kehitysrahoituslaitosten kanssa;

c)    harkitsemalla tarvittaessa muita kehitysrahoituksen muotoja, erityisesti innovatiivisia rahoitusmekanismeja, kuten kolmenvälistä yhteistyötä; ja

d)    vaihtamalla tietoja kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevista parhaista käytännöistä.

9.    Osapuolet tekevät yhteistyötä lisätäkseen vastuuvelvollisuutta ja läpinäkyvyyttä keskittymällä kehitystulosten parantamiseen ja vahvistaakseen kansallisia järjestelmiä kestävien palvelujen tarjoamiseksi ja sukupuolinäkökohtien huomioon ottamiseksi kaikissa ohjelmissa ja välineissä.

10.    Kehitysyhteistyössä noudatetaan kansainvälisesti sovittuja periaatteita ja politiikkoja, joihin molemmat osapuolet ovat sitoutuneet.

4.3 ARTIKLA

Kestävää kaupunkikehitystä koskeva toimintaohjelma

Osapuolet tekevät yhteistyötä pannakseen täytäntöön kestävää kaupunkiasutusta edistäviä politiikkoja, mukaan lukien uuteen kaupunkikehitysohjelmaan perustuvat politiikat, joilla pyritään rakentamaan kaupunkeja ja asuinyhdyskuntia, joissa kaikki voivat nauttia yhtäläisistä oikeuksista ja mahdollisuuksista ja perusvapauksistaan kestävän kehityksen tavoitteiden ja alatavoitteiden, erityisesti turvallisten ja kestävien kaupunkien sekä asuinyhdyskuntien takaamista koskevan tavoitteen 11, mukaisesti.

4.4 ARTIKLA

Alue- ja kaupunkipolitiikan kehittäminen

1.    Osapuolet tunnustavat tasapainoisen ja kestävän alue- ja kaupunkikehityksen edistämiseen tähtäävien politiikkojen merkityksen keinona edistää tuloksellisella tavalla Agenda 2030 -toimintaohjelman ja uuden kaupunkikehitysohjelman tavoitteiden toteutumista.

2.    Osapuolet edistävät yhteistyötä ja kumppanuutta, johon osallistuvat kaikki aluekehityksen ja kaupunkien kestävän kehityksen keskeiset toimijat ja jolla pyritään ratkomaan alueellisia ja kaupunkeihin liittyviä haasteita yhtenäisellä ja kokonaisvaltaisella tavalla.

3.    Osapuolet kehittävät mahdollisuuksien mukaan konkreettisia mahdollisuuksia alueiden ja kaupunkien keskinäiselle yhteistyölle kestävien ratkaisujen löytämiseksi alueellisiin ja kaupunkeihin liittyviin haasteisiin sekä valmiuksien edelleen kehittämiseksi kokemuksia ja käytäntöjä vaihtamalla sekä vastavuoroisen oppimisen avulla.

5 LUKU

YMPÄRISTÖ, ILMASTONMUUTOS JA ENERGIA

5.1 ARTIKLA

Ympäristö

1.    Osapuolet tunnustavat tarpeen suojella, säilyttää, ennallistaa ja hoitaa kestävällä tavalla luonnonvaroja ja biologista monimuotoisuutta, mukaan lukien maaperä, maa, metsät, vesi, valtameret, muut meret ja merelliset luonnonvarat, kestävän kehityksen lähtökohtana ja keinona huolehtia nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeista.

2.    Osapuolet tunnustavat maailmanlaajuisen ympäristöhallinnon ja kansainvälisten sääntöjen, myös monenvälisten ympäristösopimusten, tärkeyden pyrittäessä ratkomaan yhteisiä ympäristöhaasteita. Kumpikin osapuoli vahvistaa sitoumuksensa panna täytäntöön monenväliset ympäristösopimukset, joiden osapuoli se on.

3.    Osapuolet vahvistavat yhteistyötään yhteisesti sovituilla ensisijaisilla aloilla, jotka koskevat ympäristönsuojelua, luonnonvarojen suojelua, vastuullista ja tehokasta käyttöä ja kestävää hallintaa sekä ympäristönäkökohtien huomioon ottamista kaikilla yhteistyöaloilla, myös kansainvälisessä ja alueellisessa kontekstissa. Tällaisia ensisijaisia aloja voivat olla

a)    hyvän ympäristöhallinnon edistäminen, mukaan lukien poliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö esimerkiksi YK:n ympäristökokouksen päätöslauselmien ja monenvälisten ympäristösopimusten täytäntöönpanossa, sekä ympäristölainsäädännön noudattamisen edistäminen;

b)    kahdenvälisten painopisteiden määritteleminen, tietojen, teknisen asiantuntemuksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen sekä teknologian ja osaamisen siirtäminen muun muassa seuraavilla aloilla:

i)    ympäristölainsäädännön täytäntöönpano ja noudattamisen valvonta;

ii)    vihreä kasvu, mukaan lukien kestävä kulutus ja tuotanto, resurssitehokkuus, kiertotalous ja vihreä rahoitus;

iii)    biologisen monimuotoisuuden huomioon ottaminen talouden eri aloilla ja tuotantoaloilla;

iv)    metsien suojelu, säilyttäminen ja kestävä hoito;

v)    biologisen monimuotoisuuden suojelu, säilyttäminen ja kestävä hyödyntäminen, mukaan lukien ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen kartoitus, arviointi ja arvottaminen ja muut taloudelliset välineet biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi, sekä geenivarojen saatavuus ja niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakaminen;

vi)    maaperän huonontuminen ja aavikoituminen;

vii)    luonnonvaraisten eläinten ja kasvien, metsävarojen ja geenivarojen laittoman talteenoton ja kaupan ehkäiseminen ja torjunta sekä niiden laillisen, kestävän ja jäljitettävissä olevan kaupan tukeminen;

viii)    kemikaalien ja jätteiden hyvä huolto;

ix)    integroitu vesivarojen hoito sekä ilma- ja maaperäpolitiikka;

x)    rannikko- ja meriympäristön säilyttäminen ja hoito sekä kestävä sininen talous;

xi)    suojelualueiden nimeäminen, edustavuus, tehokas hoito ja niiden väliset yhteydet sekä muut tehokkaat alueperusteiset suojelutoimenpiteet, mukaan lukien suojellut merialueet; ja

xii)    mahdollisuuksien mukaan yhteistyö yksityisen sektorin kanssa tässä kohdassa tarkoitetuilla aloilla.

5.2 ARTIKLA

Ilmastonmuutos

1.    Osapuolet toteavat, että ilmastonmuutoksen kiireellinen uhka edellyttää yhteisiä toimia vähäpäästöisen ja ilmastonmuutoksen kestävän kehityksen edistämiseksi sekä sopeutumistoimia.

2.    Osapuolet tunnustavat ilmastonmuutosta koskevien kansainvälisten sääntöjen ja sopimusten, erityisesti New Yorkissa 9 päivänä toukokuuta 1992 tehdyn ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) ja Pariisin sopimuksen tärkeyden, korostavat niiden täytäntöönpanon olevan peruuttamatonta ja vahvistavat näistä sopimuksista johtuvat sitoumuksensa.

3.    Osapuolet tekevät yhteistyötä vahvistaakseen UNFCCC:n mukaista yhteistyötään, pannakseen täytäntöön Pariisin sopimuksen ja kansallisesti määritellyt panoksensa, jäljempänä ’kansalliset panokset’, sekä kehottaakseen muita maita tekemään niin ja laatimaan pitkän aikavälin strategioita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

4.    Tällaisen yhteistyön puitteissa voidaan

a)    tukea lisätoimia, joilla edistetään kansallista keskustelua ja poliittista työtä;

b)    tukea vähähiilistä talouskehitystä Pariisin sopimuksen mukaisesti;

c)    ulottaa kansalliset panokset koskemaan kansallisia alakohtaisia politiikkoja ja toimenpiteitä, jotka kattavat liikenteen, energian, infrastruktuurin, kaupunkisuunnittelun, maankäytön ja investointialan strategiat, mukaan lukien sopeutumisprosessien sisällyttäminen alakohtaisiin kehitysstrategioihin;

d)    tukea taustoittavaa vuoropuhelua ja toimenpiteiden varhaista määrittelyä ilmastotoimien arvioimiseksi kaikissa maissa;

e)    kehittää Pariisin sopimuksen mukaisia avoimuuspyrkimyksiä, mukaan lukien poliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö yhteisesti sovituilla painopistealoilla;

f)    tehostaa muita prosesseja, kuten Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) hanketta kansainvälisen ilmailun päästöjen vakauttamiseksi vuoden 2020 tasolle, Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) laatimaa ja hyväksymää kokonaisvaltaista strategiaa alusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tai kunnianhimoista hanketta fluorihiilivedyistä (jäljempänä ’HFC-yhdisteet’) asteittain luopumiseksi otsonikerrosta heikentävistä aineista tehtyyn Montrealin pöytäkirjaan Kigalissa 15 päivänä lokakuuta 2016 hyväksytyn muutoksen mukaisesti, mukaan lukien muutoksen ratifiointi ja nopean täytäntöönpanon varmistaminen, jotta voidaan saavuttaa maailmanlaajuisesti kunnianhimoinen tavoite HFC-yhdisteiden kulutuksesta ja tuotannosta asteittain luopumiseksi;

g)    edistää sisäisiä ilmastopolitiikkoja ja -ohjelmia Pariisin sopimuksen puitteissa, mukaan lukien päästöjen seurannan sekä markkinamekanismien ja muiden mekanismien edistäminen, kestävän ja ilmastonmuutoksen kestävän infrastruktuurin kehittäminen, uusiutuva energia, energiatehokkuus ja kestävä liikenne, sekä sellaisia politiikkoja ja ohjelmia, joilla puututaan metsäkadosta ja metsien, maaperän ja kaikkien ekosysteemien tilan heikkenemisestä aiheutuviin kielteisiin ilmastovaikutuksiin;

h)    vahvistaa synergioita valtion toimia täydentävien yrittäjien, kansalaisjärjestöjen ja paikallisviranomaisten kanssa;

i)    edistää yksityisen sektorin osallistumista vähähiiliseen talouteen;

j)    edistää markkinapohjaisia toimenpiteitä hiilen hinnoittelun käyttöön ottamiseksi ja aiheuttamisperiaatteen noudattamiseksi;

k)    tehostaa kaupallisesti kannattavien, vähäpäästöisten ja muiden ilmastoystävällisten teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa;

l)    luopua asteittain fossiilisten polttoaineiden tuista ja edistää kestävän ja vähähiilisen talouden kehittämistä esimerkiksi investoimalla uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin;

m)    tehostaa kahdenvälistä vuoropuhelua ja toimenpiteitä, jotka koskevat ilmastonmuutokseen sopeutumista, sen vaikutusten hillitsemistä ja täytäntöönpanokeinoja, mukaan lukien teknologian siirto, valmiuksien kehittäminen ja rahoitus;

n)    edistää läpileikkaavan sukupuoli- ja nuorisonäkökulman omaksumista Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa;

o)    edistää vesivaroihin kohdistuvia ilmastovaikutuksia koskevia politiikkoja;

p)    panna täytäntöön vettä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista joissa, järvissä ja pohjavettä johtavissa kerroksissa koskeva Pariisin sopimus, joka esiteltiin YK:n ilmastokokouksessa Pariisissa 2 päivänä joulukuuta 2015, sekä Liman–Pariisin toimintaohjelma, joka otettiin käyttöön New Yorkin ilmastohuippukokouksessa 23 päivänä syyskuuta 2014;

q)    lujittaa yhteistyöjärjestelyjä sen varmistamiseksi, että kansalliset panokset olisivat tulevaisuudessa kunnianhimoisempia, maailmanlaajuinen tilannekatsausprosessi huomioon ottaen.

5.3 ARTIKLA

Energia

1.    Osapuolet tunnustavat energia-alan tärkeyden taloudellisen vaurauden sekä kansainvälisen rauhan ja vakauden kannalta ja korostavat, että energia-alan muutos on avainasemassa Agenda 2030 -toimintaohjelmassa ja Pariisin sopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ne toteavat, että on tarpeen parantaa ja monipuolistaa energiansaantia (mukaan lukien uusiutuvan energian edistäminen), edistää innovointia, tutkimusta ja inhimillisten voimavarojen kehittämistä ja koulutusta sekä parantaa energiatehokkuutta, jotta voidaan parantaa energiatuottavuutta ja -varmuutta sekä taata turvallinen, kestävä ja kohtuuhintainen energia. Osapuolet tekevät työtä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.    Osapuolet vaihtavat tietoja energia-asioista ja tekevät kahdenvälistä, alueellista ja monenvälistä yhteistyötä edistääkseen avoimia ja kilpailukykyisiä markkinoita, jakaakseen parhaita käytäntöjä, edistääkseen tieteeseen perustuvaa ja avointa sääntelyä ja keskustellakseen energiaa koskevista yhteistyöaloista esimerkiksi kansainvälisillä foorumeilla sekä kansainvälisten mekanismien ja aloitteiden puitteissa.

6 LUKU

MAATALOUS-, MERI- JA KALASTUSASIAT

6.1 ARTIKLA

Maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeva yhteistyö

Osapuolet tekevät yhteistyötä muun muassa seuraavissa asioissa:

a)    maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeva politiikka;

b)    maatalouden markkinanäkymät;

c)    luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet;

d)    kestävä ja häiriönsietokykyinen maatalous, johon pyritään edistämällä tietoisuutta Maailman ruokaturvakomitean laatimista maatalouteen ja elintarvikejärjestelmiin tehtäviä vastuullisia investointeja koskevista periaatteista ja vapaaehtoisista maa- ja luonnonvaraoikeuksien hyvää hallintaa koskevista ohjeistoista;

e)    maaseudun kehittämisen edistäminen, mihin pyritään kehittämällä valmiuksia kauppaan liittyvissä kysymyksissä, mukaan lukien maantieteelliset merkinnät immateriaalioikeuksina;

f)    luonnonmukainen maatalous;

g)    tutkimus ja innovointi;

h)    kestävien tuotantoprosessien organisointi ja kehittäminen maatalouselintarviketeollisuudessa (maatalous ja karjankasvatus);

i)    maaseutuyhteisöjen organisoiminen ja tuottava kehittäminen;

j)    ruokaturva;

k)    sadonkorjuun jälkeisen hävikin ja ruokajätteen ehkäiseminen;

l)    maataloustuotteiden ja eläinperäisten tuotteiden tuotantoa ja hallintaa koskeva soveltava tutkimus; ja

m)    maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus.

6.2 ARTIKLA

Meri- ja kalastusasiat

1.    Osapuolet tunnustavat kalastuksen, vesiviljelyn ja muun merellä harjoitettavan toiminnan suojelun ja niiden kestävän ja vastuullisen hallinnan tärkeyden samoin kuin niiden roolin taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien mahdollisuuksien tarjoajana nykyisille ja tuleville sukupolville.

2.    Osapuolet lujittavat vuoropuhelua ja yhteistyötä yhteisen edun mukaisissa kalastus- ja meriasioissa.

3.    Kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti osapuolet

a)    edistävät maailmanlaajuisen valtamerten hallinnointijärjestelmän parantamista muun muassa korjaamalla sääntelyn ja täytäntöönpanon puutteita ja edistämällä asiaankuuluvien asiakirjojen ratifiointia ja täytäntöönpanoa kolmansien maiden kanssa meri- ja kalastusalalla;

b)    ottavat käyttöön tehokkaita seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimenpiteitä, kuten tarkkailijajärjestelmiä, alusten seurantajärjestelmiä, uudelleenlastauksen valvontaa, merellä tehtäviä tarkastuksia, satamavaltion toimenpiteitä ja niihin liittyviä seuraamuksia, joiden tarkoituksena on suojella kalakantoja ja torjua liikakalastusta;

c)    toteuttavat uusia tai jatkavat entisiä toimia ja tekevät yhteistyötä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän (LIS) kalastuksen torjumiseksi, tarvittaessa myös vaihtamalla tietoja LIS-toiminnasta niiden vesillä sekä sellaisten toimintalinjojen ja toimenpiteiden täytäntöönpanosta, joilla LIS-tuotteet pyritään eliminoimaan kauppavirroista ja kalankasvatustoiminnasta;

d)    tekevät yhteistyötä alueellisissa kalastusjärjestöissä, joissa molemmat osapuolet ovat jäseniä, tarkkailijoita tai yhteistyötä tekeviä muita kuin sopimuspuolia, tai tekevät yhteistyötä tällaisten järjestöjen kanssa hyvän hallinnon aikaansaamiseksi, myös edistämällä tieteeseen perustuvia päätöksiä ja tällaisten päätösten noudattamista kyseisissä järjestöissä;

e)    edistävät kestävien, ympäristön kannalta vastuullisten ja taloudellisesti kilpailukykyisten tuotantoprosessien kehittämistä makean ja suolaisen veden vesiviljelyalalla;

f)    parantavat valtamerten turvallisuutta;

g)    vähentävät valtameriin kohdistuvia paineita muun muassa torjumalla merten roskaantumista;

h)    edistävät merten aluesuunnittelua sekä rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa;

i)    tukevat meritutkimusta ja -bioteknologiaa; ja

j)    vaihtavat parhaita käytäntöjä mereen liittyvästä osapuolten yhteisen edun mukaisesta taloudellisesta toiminnasta, kuten valtamerienergiasta sekä rannikko- ja merimatkailusta.

7 LUKU

TALOUSPOLITIIKKA

7.1 ARTIKLA

Makrotalouspolitiikka

Osapuolet vahvistavat viranomaistensa välistä vuoropuhelua makrotalouspolitiikasta ja -suuntauksista ja edistävät niitä koskevien tietojen ja näkemysten vaihtoa.

7.2 ARTIKLA

Yritykset ja teollisuus, myös pienet ja keskisuuret yritykset

1.    Osapuolet edistävät pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, kehitystä ja kilpailukyvyn parantamista suosivaa toimintaympäristöä sekä tarvittaessa horisontaalista teollisuuspoliittista yhteistyötä. Tällaisen yhteistyön puitteissa voidaan

a)    edistää talouden toimijoiden välisiä yhteyksiä ja yhteisiä investointeja ja perustaa yhteisyrityksiä ja yhteisiä tietoverkkoja käynnissä olevien horisontaalisten ohjelmien puitteissa;

b)    vaihtaa tietoja ja kokemuksia pk-yritysten kilpailukykyä parantavien toimintaedellytysten luomisesta ja pk-yritysten perustamismenettelyistä;

c)    helpottaa kummankin osapuolen pk-yritysten toimintaa;

d)    vaihtaa tietoja ja kokemuksia Teollisuus 4.0:sta; ja

e)    edistää yritysten yhteiskuntavastuuta, vastuuvelvollisuutta ja vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä, mukaan lukien kestävä kulutus ja tuotanto.

2.    Osapuolet helpottavat yksityisen sektorin yhteistyötoimia.

7.3 ARTIKLA

Yritystoiminta ja ihmisoikeudet

Osapuolet edistävät yritysten yhteiskuntavastuuta asiaa koskevien kansainvälisten normien, kuten yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, monikansallisille yrityksille tarkoitettujen OECD:n toimintaohjeiden ja vastuullista liiketoimintaa koskevien OECD:n due diligence -ohjeiden, mukaisesti kansallisella tasolla ja valmiuksien kehittämistä ja kokemusten vaihtoa kansainvälisellä tasolla.

7.4 ARTIKLA

Raaka-aineet

1.    Osapuolet tunnustavat, että avoin ja markkinapohjainen lähestymistapa on paras tapa luoda suotuisa ympäristö raaka-aineiden tuotantoon ja kauppaan tehtäville investoinneille.

2.    Osapuolet edistävät raaka-aineisiin liittyviä kysymyksiä koskevaa yhteistyötä asiaankuuluvissa alueellisissa tai monenvälisissä yhteyksissä tai jommankumman osapuolen pyynnöstä kahdenvälisellä vuoropuhelulla, joka perustuu yhteisiin etuihin. Yhteistyöllä pyritään poistamaan raaka-aineiden kaupan esteitä tällaisissa yhteyksissä, vahvistamaan raaka-aineiden kaupan sääntöihin perustuvaa maailmanlaajuista kehystä, edistämään avoimuutta raaka-aineiden maailmanmarkkinoilla ja tukemaan kestävää kehitystä.

3.    Tällaiseen yhteistyöhön voi sisältyä tietojenvaihtoa, joka koskee

a)    tarjontaa ja kysyntää sekä kahdenväliseen kauppaan, kahdenvälisiin investointeihin ja kansainväliseen kauppaan liittyviä kysymyksiä;

b)    raaka-aineiden sekä niihin liittyvien palveluiden ja investointien tulliesteitä ja tullien ulkopuolisia esteitä;

c)    osapuolten sääntelykehyksiä;

d)    raaka-aineiden tuotantoprosesseihin ja käyttöön sovellettavia teknologioita; ja

e)    kaivosteollisuuden kestävään kehitykseen liittyviä parhaita käytäntöjä, mukaan lukien mineraalipolitiikka, maankäytön suunnittelu, lupamenettelyt, avoimuus ja hallinto.

7.5 ARTIKLA

Tilastot

Osapuolet tekevät yhteistyötä tilastojen alalla erityisesti edistämällä aktiivisesti parhaiden käytäntöjen jakamista. Tällaiseen yhteistyöhön voi kuulua

a)    aktiivisempi osallistuminen korkean tason kansainvälisiin kokouksiin, joissa käsitellään yhteistä etua koskevia aiheita;

b)    tilastomenetelmien yhdenmukaistaminen datan vertailukelpoisuuden parantamiseksi; ja

c)    virallisten tilastojen tuottaminen ja levittäminen sekä indikaattoreiden kehittäminen.

7.6 ARTIKLA

Liikenne

1.    Osapuolet tekevät yhteistyötä ja lisäävät vuoropuhelua kaikilla merkityksellisillä liikennepolitiikan osa-alueilla, mukaan lukien yhdennetty liikennepolitiikka, parantaakseen tavaroiden ja matkustajien liikkumista, kehittääkseen meri- ja lentoliikenteen turvallisuutta ja turvatoimia, parantaakseen ympäristönsuojelua ja tehostaakseen kuljetusjärjestelmiään.

2.    Tällaisen yhteistyön ja vuoropuhelun puitteissa voidaan

a)    vaihtaa osapuolten liikennepolitiikkaan liittyviä tietoja ja parhaita käytäntöjä;

b)    lujittaa Meksikon ja unionin välisiä suhteita ilmailun alalla muun muassa selvittämällä mahdollisuutta tehdä erityinen ilmailusopimus;

c)    edistää pyrkimyksiä taata rajoittamaton pääsy kansainvälisille meriliikennemarkkinoille ja alan kauppaan kaupallisin perustein ja reilun kilpailun periaatteita noudattaen;

d)    helpottaa meriliikennettä, logistiikkaketjuja ja multimodaaliliikennettä kilpailukyvyn ja taloudellisten suhteiden parantamiseksi;

e)    edistää liikennealan ympäristöasioita;

f)    helpottaa asiantuntijoiden vuoropuhelua ja yhteistyötä liikennealan kansainvälisillä foorumeilla; ja

g)    tukea rajatylittävää sähköistä tiedonkulkua toimivia ja kustannustehokkaita liikennepalveluja suosivan ympäristön luomiseksi.

8 LUKU

KOULUTUS-, KULTTUURI- JA SOSIAALIASIAT

8.1 ARTIKLA

Koulutus

Osapuolet edistävät yhteistyötä ja vuoropuhelua asiaankuuluvilla koulutuksen osa-alueilla

a)    parantamalla korkea-asteen sekä teknillistä ja ammatillista koulutusta;

b)    lisäämällä korkea-asteen oppilaitosten opiskelijoiden, tutkijoiden sekä opetus- ja hallintohenkilöstön liikkuvuutta; ja

c)    edistämällä korkea-asteen oppilaitosten valmiuksien kehittämistä, mukaan lukien ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojaksojen tunnustamismekanismien parantaminen.

8.2 ARTIKLA

Kulttuuri

1.    Osapuolet tekevät yhteistyötä asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla, erityisesti YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestössä (Unesco), yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja kulttuurisen moninaisuuden edistämiseksi muun muassa panemalla täytäntöön Unescon yleiskokouksessa Pariisissa 20 päivänä lokakuuta 2005 hyväksytyn yleissopimuksen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä.

2.    Osapuolet edistävät tiiviimpää yhteistyötä kulttuuri- ja luovilla aloilla ja toimialoilla, mukaan lukien kehittyvät ja uudet teknologiat ja audiovisuaalinen media, lisätäkseen muun muassa keskinäistä ymmärrystä ja toistensa kulttuurien tuntemusta.

3.    Osapuolet edistävät kulttuurivaihtoa ja toteuttavat yhteisiä aloitteita käytettävissä olevissa yhteistyöpuitteissa kulttuurin eri osa-alueilla.

4.    Osapuolet edistävät taide- ja kulttuurialan digitaalisen sisällön luomiseen, tunnetuksi tekemiseen ja levittämiseen liittyvää yhteistyötä ja yhteisiä aloitteita sellaisen oikeudellisen kehyksen puitteissa, jossa tunnustetaan luovan työn tekijöiden työ ja arvostetaan sitä, keinona parantaa kulttuurin ja sen osatekijöiden yleistä saatavuutta.

5.    Osapuolet edistävät kulttuurien välistä vuoropuhelua omien kansalaisjärjestöjensä kesken ja yksityishenkilöiden kesken.

6.    Osapuolet tunnustavat kulttuurin roolin konfliktineston ja kestävän kehityksen taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien ulottuvuuksien mahdollistajana ja edistäjänä ottaen huomioon, että kulttuuri- ja luovat alat ovat kehittyneiden ja kehittyvien maiden talouksien merkittäviä vetureita.

8.3 ARTIKLA

Työllisyys- ja sosiaaliasiat

1.    Osapuolet tunnustavat, että elintason parantamisen, laadukkaiden työpaikkojen luomisen ja ihmisarvoisen työn edistämisen olisi oltava työllisyys- ja sosiaalipolitiikkojen ytimessä.

2.    Osapuolet kunnioittavat ja edistävät niitä työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia, jotka vahvistetaan Genevessä 18 päivänä kesäkuuta 1998 pidetyssä kansainvälisessä työkonferenssissa hyväksytyssä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksessa työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä vastaavissa ILO:n yleissopimuksissa, joiden osapuolia ne ovat.

3.    Osapuolet tehostavat yhteistyötään työllisyyden, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja sosiaaliasioiden aloilla sekä edistävät tietojenvaihtoa työllisyydestä, työterveydestä ja -turvallisuudesta, työmarkkinakysymyksistä ja sosiaalisesta suojelusta.

8.4 ARTIKLA

Teknologian eksponentiaalinen muutos

Osapuolet jakavat kokemuksia ja parhaita käytäntöjä siitä, miten teknologian eksponentiaalisen muutoksen ja automaation vaikutuksia voidaan hallita tuloksellisella ja kokonaisvaltaisella tavalla, sekä siitä, miten ne vaikuttavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen.

8.5 ARTIKLA

Sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja osallisuus

Osapuolet tekevät yhteistyötä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi vähentämällä köyhyyttä sen kaikissa muodoissa, eriarvoisuutta ja sosiaalista syrjäytymistä tavoitteenaan saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet maailmanlaajuisesti ja edistää oikeudenmukaista globalisaatiota, täystyöllisyyttä ja ihmisarvoista työtä kaikille miehille ja naisille muun muassa

a)    parantamalla sosiaalisen suojelun järjestelmiä;

b)    edistämällä yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä sosiaalipolitiikan avulla;

c)    tukemalla innovaatioita, joilla pyritään vastataan sosiaalisiin haasteisiin, vaihtamalla tietoja parhaista käytännöistä ja edistämällä aiheeseen liittyvää vuoropuhelua ja tutkimusta; ja

d)    edistämällä yhteiskunnallista ja taloudellista solidaarisuutta osallisuuden lisäämiseksi ja köyhyyden torjumiseksi.

8.6 ARTIKLA

Terveys

1.    Osapuolet tekevät yhteistyötä kansanterveyden alalla, mukaan lukien sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen, parantaakseen kansanterveyden tasoa ja edistääkseen yleistä sairausvakuutusturvaa.

2.    Tällaisen yhteistyön puitteissa voidaan

a)    vaihtaa tietoja yhteistä etua koskevista kysymyksistä ja tehdä yhteistyötä niiden tiimoilta;

b)    edistää kansainvälisten terveyttä koskevien sopimusten täytäntöönpanoa; ja

c)    helpottaa vaihtotoimintaa, apurahojen saantia ja koulutusohjelmien järjestämistä 1 kohdassa tarkoitetuilla aloilla.

8.7 ARTIKLA

Matkailu

1.    Osapuolet tekevät yhteistyötä matkailun alalla. Tällaisen yhteistyön ensisijaisena tavoitteena on parantaa tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa matkailun tasapainoisen ja kestävän kehityksen varmistamiseksi sekä työpaikkojen luomisen ja talouden kehityksen tukemiseksi.

2.    Yhteistyössä keskitytään

a)    suojelemaan luonnon- ja kulttuuriperintöä ja maksimoimaan niiden tarjoamat mahdollisuudet;

b)    edistämään vastuullista matkailua ja paikallisyhteisöjen kunnioitusta;

c)    vaihtamaan tietoja ja parhaita käytäntöjä toimista, joilla voidaan kehittää matkailualan osaamista ja pätevyyttä;

d)    edistämään tiedonvaihtoa ja yhteistyötä matkailuun liittyvillä luovilla aloilla ja matkailualan innovoinnissa; ja

e)    vaihtamaan parhaita käytäntöjä kestävän kehityksen periaatteiden noudattamiseksi ja varsinkin biologisen monimuotoisuuden huomioon ottamiseksi matkailualalla.

9 LUKU

TUTKIMUS, INNOVOINTI JA DIGITAALITALOUS

9.1 ARTIKLA

Tutkimus ja innovointi

1.    Osapuolet tekevät yhteistyötä tieteellisen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin aloilla yhteisen edun ja hyödyn pohjalta ja oman lainsäädäntönsä puitteissa. Yhteistyön tavoitteena on edistää kestävää kehitystä, ratkoa globaaleja yhteiskunnallisia haasteita, synnyttää tieteellistä huippuosaamista, parantaa alueellista kilpailukykyä sekä lujittaa osapuolten välisiä suhteita tavalla, joka johtaa pitkäkestoiseen kumppanuuteen. Osapuolet edistävät poliittista vuoropuhelua kahdenvälisellä ja alueellisella tasolla ja käyttävät siihen omia, toisiaan täydentäviä välineitään, mukaan lukien tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevat sopimukset.

2.    Osapuolet pyrkivät

a)    parantamaan edellytyksiä tutkijoiden, tieteenharjoittajien, asiantuntijoiden, opiskelijoiden ja yrittäjien liikkuvuudelle sekä materiaalin ja laitteiden liikkumiselle rajojen yli;

b)    helpottamaan vastavuoroista pääsyä toistensa tiede-, teknologia- ja innovointiohjelmiin, tutkimusinfrastruktuuriin ja -laitoksiin, julkaisuihin ja tieteellisiin tietoihin;

c)    lisäämään yhteistyötä esinormatiivisessa tutkimuksessa ja standardoinnissa; ja

d)    edistämään yhteisiä periaatteita, joilla varmistetaan immateriaalioikeuksien riittävä ja tehokas suoja ja niiden noudattaminen tutkimus- ja innovointihankkeissa.

3.    Osapuolet edistävät seuraavia toimia, joita valtion organisaatiot, julkiset ja yksityiset tutkimuskeskukset, korkea-asteen oppilaitokset, innovaatiokeskukset ja -verkostot sekä muut sidosryhmät, myös pk-yritykset, toteuttavat:

a)    yhteiset aloitteet tietoisuuden lisäämiseksi tiede-, teknologia- ja innovointiohjelmista ja valmiuksien kehittämisohjelmista sekä mahdollisuuksista osallistua toistensa ohjelmiin;

b)    yhteiset kokoukset ja työpajat, joiden tarkoituksena on vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä ja kartoittaa yhteisiä tutkimusaloja;

c)    yhteiset tutkimustoimet yhteisen edun mukaisilla aloilla;

d)    molemminpuolisesti tunnustettu tieteellisen yhteistyön arviointi ja tulosten levittäminen.

9.2 ARTIKLA

Digitaalitalous

1.    Osapuolet toteavat, että tieto- ja viestintätekniikka on yksi nykyaikaisen elämän avaintekijä ja että sillä on erittäin tärkeä yhteiskunnallinen rooli tiedon ja tietämyksen lisäämisessä ja sitä kautta taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ja koulutuksen edistämisessä. Osapuolet vaihtavat näkemyksiä alan politiikoistaan.

2.    Tällaisen yhteistyön puitteissa voidaan

a)    vaihtaa näkemyksiä digitaalisia sisämarkkinoita koskevan politiikan eri näkökohdista, erityisesti sähköisen viestinnän politiikoista ja sääntelystä, mukaan lukien laajakaistapalvelujen saatavuus, yksityisyyden ja henkilötietojen suoja, sähköinen hallinto, avoin hallinto, avoin data, internetin turvallisuus, sähköiset terveyspalvelut ja sääntelyviranomaisten riippumattomuus;

b)    edistää tieto- ja viestintätekniikkaa keinona tukea taloudellista, sosiaalista ja kulttuurin kehitystä, sosiaalista ja digitaalista osallisuutta sekä kulttuurista monimuotoisuutta korostaen yrittäjähenkeä ja osallistavaa yhteistyötä samoin kuin edistää koulujen tietoliikenneyhteyksiä ja kehittää tutkimus- ja akateemisia verkostoja;

c)    kehittää tutkimusverkostojen sekä laskentaan ja tieteelliseen tietoon liittyvien infrastruktuurien ja palvelujen yhteenliitettävyyttä ja -toimivuutta, myös aluetasolla;

d)    tehdä yhteistyötä sähköisen hallinnon ja luottamuspalveluiden, kuten sähköisen allekirjoituksen ja tunnistamisen, aloilla niin, että painopisteenä on toimintaperiaatteiden, tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen siitä, miten tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää julkishallinnon nykyaikaistamiseen, korkealaatuisten julkisten palvelujen edistämiseen sekä organisaatioiden tehokkuuden ja julkisen varainhoidon läpinäkyvyyden lisäämiseen;

e)    vaihtaa tietoja standardeista, vaatimustenmukaisuuden arvioinnista ja tyyppihyväksynnistä; ja

f)    edistää asiantuntijoiden, erityisesti nuorten ammattilaisten, vaihtotoimintaa ja koulutusta.

(1)      Jos jossakin tämän osan määräyksessä viitataan toiseen tämän sopimuksen määräykseen, se on ymmärrettävä viittaukseksi toiseen tämän osan määräykseen, ellei nimenomaisesti toisin mainita. 

(2)      Jos jossakin tämän osan määräyksessä viitataan toiseen tämän sopimuksen määräykseen, se on ymmärrettävä viittaukseksi toiseen tämän osan määräykseen, ellei nimenomaisesti toisin mainita. 

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 3.9.2025

COM(2025) 810 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Meksikon yhdysvaltojen välisen politiikkaa, taloutta ja yhteistyötä koskevan strategisen kumppanuussopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta

III OSA 1

KAUPPA JA SIJOITUSTOIMINTA

1 LUKU

YLEISET JA INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET

A JAKSO

Yleiset määräykset

1.1 ARTIKLA

Vapaakauppa-alueen perustaminen

Osapuolet perustavat sopimuksen tällä osalla vapaakauppa-alueen, joka on GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan ja GATS-sopimuksen V artiklan mukainen.

1.2 ARTIKLA

Tavoitteet

Sopimuksen tämän osan tavoitteena on

a)    osapuolten välisen tavarakaupan laajentaminen ja monipuolistaminen GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan mukaisesti vähentämällä tulleja ja tullien ulkopuolisia kaupan esteitä tai poistamalla ne;

b)    tavarakaupan helpottaminen erityisesti sellaisten määräysten avulla, jotka koskevat tullimenettelyjä ja kaupan helpottamista, standardeja, teknisiä määräyksiä ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä sekä terveys- ja kasvinsuojelutoimia, säilyttäen samalla kunkin osapuolen oikeuden päättää sääntelystä omalla alueellaan ja saavuttaa yleisen edun mukaiset tavoitteet;

c)    palvelukaupan vapauttaminen GATS-sopimuksen V artiklan mukaisesti;

d)    sellaisten puitteiden kehittäminen, jotka edistävät sijoitusvirtojen kasvua tarjoamalla yritysten perustamisen edellytyksiä ja siihen liittyviä pääomanliikkeitä koskevat läpinäkyvät, vakaat ja ennakoitavat säännöt ja takaamalla, että sijoitusten vapauttaminen ja suoja ovat sopivassa tasapainossa ja kullakin osapuolella on oikeus päättää sääntelystä oikeutettujen politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi;

e)    investointituomioistuinjärjestelmän perustaminen sijoittajan ja valtion välisten riitojen ratkaisemiseksi tehokkaalla, puolueettomalla ja ennakoitavalla tavalla;

f)    osapuolten julkisten hankintojen markkinoiden tosiasiallinen ja vastavuoroinen avaaminen;

g)    innovoinnin ja luovuuden edistäminen varmistamalla teollis- ja tekijänoikeuksien riittävä ja tehokas suoja osapuolten välillä voimassa olevien kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti sekä tämän suojan ja yleisen edun välinen tasapaino;

h)    osapuolten välisten kauppa- ja sijoitussuhteiden hoitaminen vapaan ja vääristymättömän kilpailun periaatteen mukaisesti;

i)    kestävän kehityksen ja kansainvälisen kaupan kehittämisen edistäminen tavalla, joka tukee kestävää kehitystä, mukaan lukien taloudellinen kehitys, sosiaalinen kehitys ja ympäristönsuojelu;

j)    tehokkaan, oikeudenmukaisen ja ennakoitavan riitojenratkaisumekanismin perustaminen sopimuksen tämän osan tulkintaa tai soveltamista koskevien osapuolten välisten riitojen ratkaisemiseksi.

1.3 ARTIKLA

Yleisesti sovellettavat määritelmät

Jollei toisin määrätä, sopimuksen tässä osassa tarkoitetaan

a)    ’yleisesti sovellettavalla hallinnollisella päätöksellä’ hallinnollista päätöstä tai tulkintaa, jota sovelletaan kaikkiin henkilöihin ja tosiasiallisiin tilanteisiin, jotka yleisesti kuuluvat kyseisen hallinnollisen päätöksen tai tulkinnan soveltamisalaan, ja jolla vahvistetaan toimintasääntö mutta johon eivät sisälly

i)    hallinnollisessa tai tuomioistuintyyppisessä menettelyssä annetut määritykset tai päätökset, joita sovelletaan toisen osapuolen tiettyyn henkilöön, tavaraan tai palveluun yksittäisessä tapauksessa; tai

ii)    muut päätökset, joilla annetaan tiettyä toimea tai käytäntöä koskeva ratkaisu;

b)    ’maataloussopimuksella’ WTO-sopimuksen liitteessä 1A olevaa sopimusta maataloudesta;

c)    ’maataloustuotteella’ maataloussopimuksen liitteessä 1 lueteltua tuotetta;

d)    ’ilma-alusten korjaus- ja huoltopalveluilla, joiden ajaksi ilma-alus poistetaan liikenteestä’ korjaus- ja huoltotoimia, jotka on tehty ilma-alukseen tai sen osaan sen ollessa poissa liikenteestä, eivätkä ne sisällä linjahuoltoa;

e)    ’polkumyynnin vastaisella sopimuksella’ WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää sopimusta tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 VI artiklan soveltamisesta;

f)    ’tietokonepohjaista paikanvarausjärjestelmää koskevilla palveluilla’ sellaisella automaattisella tietojenkäsittelyjärjestelmällä tuotettuja palveluja, joka sisältää tietoja lentoliikenteen harjoittajien aikatauluista, tarjonnasta, hinnoista ja hintasäännöistä ja jonka kautta voidaan tehdä varauksia tai toimittaa lippuja;

g)    ’tullilla’ mitä tahansa tullia tai maksua, joka kannetaan tavaran tuonnista tai sen yhteydessä, myös kaikkia tuontiin sovellettavia tai sen yhteydessä kannettavia lisäveroja tai -maksuja, pois lukien seuraavat:

i)    2.3 artiklan mukaisesti kannetut, sisäistä veroa vastaavat maksut;

ii)    polkumyynti- tai tasoitustullit 2 , joita sovelletaan tapauksen mukaan GATT 1994 -sopimuksen, polkumyynnin vastaisen sopimuksen ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen mukaisesti;

iii)    tavaran tuonnista tai sen yhteydessä kannetut maksut, jotka on rajattu tarjottujen palveluiden likimääräisten kustannusten määrään; ja

iv)    tuontitavarasta tarjottu tai peritty palkkio, joka perustuu lisäyksen 2-A-4 (Meksikon tariffikiintiöt) mukaiseen tariffikiintiöiden hallinnointiin hyväksyttyyn tarjouskilpailumenettelyyn;

h)    ’tullausarvoa koskevalla sopimuksella’ WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää sopimusta tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 VII artiklan soveltamisesta;

i)    ’päivillä’ kalenteripäiviä, myös viikonloppuja ja vapaapäiviä;

j)    ’riitojen ratkaisemista koskevalla sopimuksella’ WTO-sopimuksen liitteeseen 2 sisältyvää riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevaa sopimusta;

k)    ’yrityksellä’ sovellettavan lainsäädännön mukaan joko voiton tuottamiseksi tai muuta tarkoitusta varten asianmukaisesti perustettua tai muulla tavoin järjestettyä, yksityisessä tai julkisessa omistuksessa olevaa mitä tahansa oikeussubjektia, kuten yrityksiä, säätiöitä, henkilöyhtiöitä, yhteisyrityksiä, yksityisiä elinkeinonharjoittajia tai yhdistyksiä;

l)    ’voimassa olevalla’ tai ’nykyisellä’ tämän sopimuksen voimaantullessa voimassa olevaa;

m)    ’vapaasti vaihdettavalla valuutalla’ valuuttaa, jolla käydään yleisesti kauppaa kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla ja jota käytetään yleisesti kansainvälisissä liiketoimissa;

n)    ’GATS-sopimuksella’ WTO-sopimuksen liitteessä 1B olevaa palvelukaupan yleissopimusta;

o)    ’GATT 1994 -sopimuksella’ WTO-sopimuksen liitteessä 1A olevaa tullitariffeja ja kauppaa koskevaa yleissopimusta 1994;

p)    ’tavaroilla’ sekä aineksia että tuotteita;

q)    ’osapuolen tavaroilla’ GATT 1994 -sopimuksessa tarkoitettuja kotimarkkinatavaroita, joihin sisältyvät osapuolen alkuperätavarat;

r)    ’maahuolintapalveluilla’ lentoasemalla palkkio- tai sopimusperusteisesti tapahtuvaa seuraavien palveluiden tarjontaa: lentoyhtiöiden edustus, hallinto ja valvonta; matkustajapalvelut; matkatavaroiden käsittely; asematasopalvelut; ateriapalvelu 3 ; lentorahdin ja -postin käsittely; ilma-aluksen polttoainehuolto, ilma-aluksen huolto ja siivous; pintakuljetus; lentotoiminta, miehistön hallinto ja lentosuunnittelu; pois lukien oma-huolinta, turvallisuus, linjahuolto, ilma-alusten korjaus ja huolto; ja lentoaseman keskitetyn infrastruktuurin, kuten jäänpoistolaitteistojen, polttoaineen jakelujärjestelmien, matkatavaran käsittelyjärjestelmien ja lentoaseman sisäisten kiinteiden liikennejärjestelmien hallinto tai käyttö;

s)    ’harmonoidulla järjestelmällä’ harmonoitua tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmää, mukaan luettuina sen yleiset tulkintasäännöt, jaksokohtaiset huomautukset, lukukohtaiset huomautukset ja alanimikekohtaiset huomautukset sekä muutokset;

t)    ’toimenpiteellä’ mitä tahansa lakia, asetusta, sääntöä, menettelyä, päätöstä, hallinnollista toimea, vaatimusta tai käytäntöä; 4

u)    ’kansalaisella’ luonnollista henkilöä, jolla on jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion tai Meksikon kansalaisuus niiden lainsäädännön mukaisesti tai joka asuu pysyvästi osapuolen alueella;

v)    ’luonnollisella henkilöllä’ 5

i)    Euroopan unionin tapauksessa henkilöä, jolla on jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisuus sen lainsäädännön mukaisesti 6 ; ja

ii)    Meksikon tapauksessa henkilöä, jolla on Meksikon kansalaisuus sen lainsäädännön mukaisesti;

luonnollinen henkilö, joka on Meksikon kansalainen ja jolla on jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisuus, katsotaan yksinomaan sen osapuolen luonnolliseksi henkilöksi, joka on hänen ensisijainen tai vahvin kansalaisuutensa;

w)    ’OECD:llä’ taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöä;

x)    ’alkuperätavaroilla’ 3 luvussa (Alkuperäsäännöt ja alkuperämenettelyt) esitettyjen alkuperäsääntöjen mukaisia alkuperätavaroita;

y)    ’henkilöllä’ luonnollista henkilöä tai yritystä;

z)    ’osapuolen henkilöllä’ osapuolen kansalaista tai yritystä;

aa)    ’tullietuuskohtelulla’ alkuperätavaroihin 2.4 artiklan (Tullien poistaminen tai alentaminen) mukaisesti sovellettavia tulleja;

bb)    ’suojalausekkeita koskevalla sopimuksella’ WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää sopimusta suojalausekkeista;

cc)    ’tukia ja tasoitustulleja koskevalla sopimuksella’ WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää tukia ja tasoitustulleja koskevaa sopimusta;

dd)    ’ilmakuljetuspalveluiden myynnillä ja markkinoinnilla’ kyseisen lentoliikenteen harjoittajan mahdollisuuksia myydä ja markkinoida vapaasti ilmakuljetuspalvelujaan, mukaan lukien kaikki markkinoinnin osat, kuten markkinatutkimus, mainonta ja jakelu, mutta lukuun ottamatta ilmakuljetuspalveluiden hinnoittelua tai siihen sovellettavia ehtoja;

ee)    ’palveluntarjoajalla’ henkilöä, joka tarjoaa tai aikoo tarjota palvelua;

ff)    ’terveys- ja kasvinsuojelusopimuksella’ WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää sopimusta terveys- ja kasvinsuojelutoimista;

gg)    ’valtionyrityksellä’ osapuolen omistuksessa tai määräysvallassa olevaa yritystä;

hh)    ’kaupan teknisiä esteitä koskevalla sopimuksella’ WTO-sopimuksen liitteessä 1A olevaa sopimusta kaupan teknisistä esteistä;

ii)    ’alueella’ aluetta, jolla tätä sopimusta sovelletaan tämän sopimuksen IV osan 2.2 artiklan (Alueellinen soveltamisala) nojalla;

jj)    ’kolmannella maalla’ maata tai aluetta, joka on tämän sopimuksen alueellisen soveltamisalan ulkopuolella;

kk)    ’TRIPS-sopimuksella’ WTO-sopimuksen liitteeseen 1C sisältyvää teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskevaa sopimusta;

ll)    ’valtiosopimusoikeutta koskevalla Wienin yleissopimuksella’ Wienissä 23 päivänä toukokuuta 1969 tehtyä valtiosopimusoikeutta koskevaa Wienin yleissopimusta;

mm)    ’WTO:lla’ Maailman kauppajärjestöä; ja

nn)    ’WTO-sopimuksella’ Maailman kauppajärjestön perustamisesta 15 päivänä huhtikuuta 1994 Marrakeshissa tehtyä Marrakeshin sopimusta.

1.4 ARTIKLA

Suhde WTO-sopimukseen

Osapuolet vahvistavat WTO-sopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvoitteensa toisiaan kohtaan.

1.5 ARTIKLA

Viittaukset lakeihin ja muihin sopimuksiin

1.    Kun sopimuksen tässä osassa viitataan lainsäädäntöön joko yleisesti tai viittaamalla tiettyyn säädökseen, asetukseen tai direktiiviin, viittaus koskee lainsäädäntöä sellaisena kuin se on muutettuna, jollei toisin mainita.

2.    Kun sopimuksen tässä osassa viitataan toisiin sopimuksiin tai oikeudellisiin asiakirjoihin tai niiden osiin tai kun siihen liitetään viittaamalla muita sopimuksia tai oikeudellisia asiakirjoja tai niiden osia, tällaisten viittausten katsotaan sisältävän, jollei toisin mainita,

a)    kyseisten sopimusten tai oikeudellisten asiakirjojen liitteet, pöytäkirjat, alaviitteet, tulkintaa koskevat huomautukset ja selittävät huomautukset; ja

b)    jatkosopimukset, joiden sopimuspuolia osapuolet ovat, tai muutokset, jotka sitovat osapuolia, lukuun ottamatta tapauksia, joissa viittauksella vahvistetaan voimassa olevat oikeudet ja velvoitteet.

1.6 ARTIKLA

Velvoitteiden täyttäminen

1.    Kukin osapuoli toteuttaa kaikki sopimuksen tämän osan mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi tarvittavat yleiset ja erityiset toimenpiteet, mukaan lukien toimenpiteet, joilla varmistetaan, että keskus-, alue- ja paikallistason hallintoelimet ja viranomaiset sekä valtiosta riippumattomat elimet noudattavat tämän osan mukaisia määräyksiä käyttäessään niille siirrettyä toimivaltaa.

2.    Selkeyden vuoksi todetaan, että osapuoli voi keskeyttää sopimuksen tämän osan mukaiset oikeudet ja velvoitteet, lukuun ottamatta tämän sopimuksen IV osan 2.3 artiklan (Velvoitteiden täyttäminen) 3 kohdassa määrättyjä oikeuksia ja velvoitteita, ainoastaan siinä tapauksessa, että toinen osapuoli rikkoo sopimuksen tätä osaa, kyseisessä osassa määrättyjen vaatimusten mukaisesti, mukaan lukien 31 luku (Riitojenratkaisu).

B JAKSO

Institutionaaliset määräykset

1.7 ARTIKLA

Yhteisneuvoston erityistehtävät

1.    Kun yhteisneuvosto suorittaa sille sopimuksen tässä osassa annettuja tehtäviä, se koostuu ministeritasolla kauppa- ja sijoitusasioista vastaavista EU-osapuolen edustajista ja Meksikon talousministeriön edustajista tai heidän nimeämistään henkilöistä.

2.    Yhteisneuvosto voi sopimuksen tämän osan tavoitteiden saavuttamiseksi tehdä muutoksia

a)    liitteeseen 2-A (Tullien poistoluettelo) ja liitteeseen 2-E (Viinituotteita ja väkeviä alkoholijuomia koskevat asiaan liittyvät toimenpiteet);

b)    3 lukuun (Alkuperäsäännöt ja alkuperämenettelyt), mukaan lukien liitteet 3-A–3-D;

c)    liitteeseen 10-D (Tuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuimen jäsenten sekä sovittelijoiden käytännesäännöt);

d)    10.12 artiklan (Poikkeavat toimenpiteet ja poikkeukset) 6 kohdan ja 11.8 artiklan (Poikkeavat toimenpiteet ja poikkeukset) 4 kohdan mukaisiin Meksikon asiaankuuluviin luetteloihin ja aikatauluihin;

e)    liitteeseen 21-A (Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat Euroopan unionin hankinnat) ja liitteeseen 21-B (Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat Meksikon hankinnat);

f)    liitteeseen 25-B (Maantieteellisten merkintöjen luettelo);

g)    liitteeseen 31-A (Työjärjestys) ja liitteeseen 31-B (Käytännesäännöt paneelin jäsenille ja sovittelijoille).

3.    Lisäksi yhteisneuvosto voi sopimuksen tämän osan tavoitteiden saavuttamiseksi

a)    antaa sitovia tulkintoja sopimuksen tämän osan määräyksistä;

b)    tehdä muita päätöksiä sopimuksen tässä osassa määrätyissä tapauksissa; ja

c)    ryhtyä tehtäviään suorittaessaan mihin tahansa muihin osapuolten sopimiin toimenpiteisiin.

4.    Kukin osapuoli panee sovellettavien oikeudellisten menettelyjensä mukaisesti täytäntöön 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut muutokset osapuolten sopiman ajan kuluessa.

1.8 ARTIKLA

Sekakomitean erityistehtävät

1.    Kun sekakomitea suorittaa sille sopimuksen tässä osassa annettuja tehtäviä, se koostuu kauppa- ja sijoitusasioista vastaavista EU-osapuolen johtavan tason edustajista ja Meksikon talousministeriön edustajista, kuhunkin osapuoleen sovellettavien asiaa koskevien vaatimusten mukaisesti, tai heidän nimeämistään henkilöistä.

2.    Sekakomitea

a)    avustaa yhteisneuvostoa sen hoitaessa kauppaan liittyviä tehtäviään;

b)    on vastuussa sopimuksen tämän osan määräysten asianmukaisesta täytäntöönpanosta ja soveltamisesta sekä sen soveltamisesta saatujen tulosten arvioinnista;

c)    pyrkii ehkäisemään ja ratkaisemaan sopimuksen tämän osan tulkinnasta tai soveltamisesta mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä tai riitoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 31 luvun (Riitojenratkaisu) soveltamista;

d)    valvoo sopimuksen tämän osan mukaisesti perustettujen alakomiteoiden ja muiden elinten työskentelyä; ja

e)    keskustelee tavoista, joilla voitaisiin entisestään syventää osapuolten kauppa- ja sijoitussuhteita.

3.    Sekakomitea voi 2 kohdassa tarkoitettuja tehtäviään hoitaessaan

a)    perustaa sopimuksen tässä osassa perustettujen alakomiteoiden ja muiden elinten lisäksi myös muita osapuolten edustajista koostuvia alakomiteoita ja elimiä, osoittaa niille tehtäviä toimivaltansa rajoissa ja päättää muuttaa perustamilleen alakomiteoille ja muille elimille osoitettuja tehtäviä sekä lakkauttaa näitä alakomiteoita ja elimiä;

b)    suosittaa yhteisneuvostolle sopimuksen tämän osan erityistavoitteiden mukaisten päätösten tekemistä, mukaan lukien 1.7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut muutokset, tai hyväksyä tällaisia päätöksiä yhteisneuvoston kokousten välillä ja silloin, kun yhteisneuvosto ei pysty kokoontumaan; ja

c)    ryhtyä tehtäviään suorittaessaan mihin tahansa muihin osapuolten sopimiin tai yhteisneuvoston pyytämiin toimenpiteisiin.

1.9 ARTIKLA

Tämän sopimuksen III osan koordinaattorit

1.    Kukin osapuoli nimeää koordinaattorin sopimuksen tätä osaa varten ja ilmoittaa asiasta toiselle osapuolelle 60 päivän kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

2.    Koordinaattoreiden tehtävänä on

a)     helpottaa osapuolten välistä yhteydenpitoa missä tahansa sopimuksen tämän osan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa sekä sen nojalla perustettujen muiden yhteyspisteiden kanssa;

b)    valmistella yhdessä yhteisneuvoston ja sekakomitean kokousten esityslistat ja tehdä kaikki muut tarvittavat kokousvalmistelut tämän artiklan mukaisesti; ja

c)    toteuttaa tarvittaessa yhteisneuvoston ja sekakomitean päätösten jatkotoimet.

1.10 ARTIKLA

Tämän sopimuksen III osan alakomiteat ja muut elimet

1.    Osapuolet perustavat seuraavat alakomiteat ja muut elimet, jotka koostuvat EU-osapuolen ja Meksikon edustajista:

a)    tavarakauppakomitea;

b)    maatalouden alakomitea;

c)    viinien ja väkevien alkoholijuomien kaupan alakomitea;

d)    tullin, kaupan helpottamisen ja alkuperäsääntöjen alakomitea;

e)    terveys- ja kasvinsuojelutoimien alakomitea;

f)    eläinten hyvinvointia ja mikrobilääkeresistenssiä käsittelevä yhteinen työryhmä;

g)    kaupan teknisten esteiden alakomitea;

h)    palveluiden ja sijoitusten alakomitea;

i)    rahoituspalveluiden alakomitea;

j)    julkisten hankintojen alakomitea;

k)    teollis- ja tekijänoikeuksien alakomitea;

l)    kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea.

2.    Jollei sopimuksen tässä osassa toisin määrätä, tämän sopimuksen IV osan 1.4 artiklaa sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettuihin alakomiteoihin ja muihin elimiin.

3.    Edellä 1 kohdassa tarkoitetut alakomiteat ja muut elimet voivat antaa asianmukaisia suosituksia sopimuksen tässä osassa määrätyissä tapauksissa.

4.    Suositukset on annettava yhteisellä suostumuksella.

1.11 ARTIKLA

Suhde kansalaisyhteiskuntaan

1.    Kukin osapuoli kokoontuu tämän sopimuksen IV osan 1.7 artiklassa (Sisäiset neuvoa-antavat ryhmät) tarkoitetun sisäisen neuvoa-antavan ryhmänsä kanssa vähintään kerran vuodessa keskustelemaan sopimuksen tämän osan soveltamiseen liittyvistä asioista.

2.    Kun yhteisneuvosto tai sekakomitea kokoontuu kauppakokoonpanossaan, se kutsuu koolle tämän sopimuksen IV osan 1.8 artiklassa (Kansalaisyhteiskuntafoorumi) tarkoitetun kansalaisyhteiskuntafoorumin käymään vuoropuhelua sopimuksen tämän osan soveltamisesta.

2 LUKU

TAVARAKAUPPA

A JAKSO

Yleiset määräykset

2.1 ARTIKLA

Määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan

a)    ’konsulitoimilla’ menettelyä, jossa viejäosapuolen tai jonkin kolmannen osapuolen alueella olevan tuojaosapuolen konsulilta hankitaan konsulilasku tai konsuliviisumi kauppalaskulle, alkuperätodistukselle, tavaraluettelolle, laivaajan vienti-ilmoitukselle tai muille tulliasiakirjoille, joita vaaditaan tavaran tuonnissa tai tuonnin yhteydessä;

b)    ’vientilisensiointimenettelyllä’ hallinnollista menettelyä, joka edellyttää hakemuksen tai muiden kuin tulliselvitystarkoituksiin yleensä vaadittavien asiakirjojen esittämistä yhdelle tai useammalle viejäosapuolen asianomaiselle hallintoelimelle ennakkoedellytyksenä viennille viejäosapuolen alueelta;

c)    ’tuontilisensiointisopimuksella’ WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää sopimusta tuontilisensioinnin menettelytavoista;

d)    ’tuontilisensiointimenettelyllä’ hallinnollista menettelyä, joka edellyttää hakemuksen tai muiden kuin tulliselvitystarkoituksiin yleensä vaadittavien asiakirjojen esittämistä yhdelle tai useammalle tuojaosapuolen asianomaiselle hallintoelimelle ennakkoedellytyksenä tuonnille tuojaosapuolen alueelle.

2.2 ARTIKLA

Soveltamisala

Ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, tätä lukua sovelletaan osapuolen tavarakauppaan.

2.3 ARTIKLA

Kansallinen kohtelu

1.    Kukin osapuoli myöntää kansallisen kohtelun toisen osapuolen tavaroille GATT 1994 -sopimuksen III artiklan, mukaan lukien sen huomautukset ja lisämääräykset, mukaisesti. Tätä varten GATT 1994 -sopimuksen III artikla ja sen huomautukset ja lisämääräykset sisällytetään tähän sopimukseen ja otetaan sen osaksi soveltuvin osin.

2.    Selkeyden vuoksi todetaan, että Meksikossa muun kuin liittovaltion tason hallinnon osalta ja Euroopan unionissa jonkin jäsenvaltion hallinnon tai jäsenvaltiossa toimivan hallinnon osalta kansallisella kohtelulla tarkoitetaan kohtelua, joka on vähintään yhtä edullinen kuin kyseisen tason hallinnon samankaltaisille, suoraan kilpaileville tai korvaaville, tapauksen mukaan Meksikon tai jäsenvaltion, tavaroille myöntämä kohtelu.

2.4 ARTIKLA

Tullien poistaminen tai alentaminen

1.    Ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, kukin osapuoli poistaa alkuperätavaroihin soveltamansa tullit tai alentaa niitä liitteen 2-A (Tullien poistoluettelo) mukaisesti eikä tämän sopimuksen tultua voimaan kanna tulleja alkuperätavaroista, jotka on luokiteltu harmonoidun järjestelmän 1–97 ryhmän nimikkeisiin, lukuun ottamatta niitä, jotka sisältyvät liitteen 2-A (Tullien poistoluettelo) lisäykseen 2-A-1 (Euroopan unionin tullien poistoluettelo) tai 2-A-2 (Meksikon tullien poistoluettelo).

2.    Ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, osapuoli ei saa korottaa voimassa olevia tulleja eikä ottaa käyttöön uusia tulleja toisen osapuolen alkuperätavaroiden osalta. 7

3.    Jos osapuoli alentaa soveltamaansa suosituimmuustullia, sitä sovelletaan toisen osapuolen alkuperätavaroihin niin kauan kuin se on alempi kuin liitteen 2-A (Tullien poistoluettelo) mukaisesti määritetty tulli.

4.    Osapuolen pyynnöstä osapuolet neuvottelevat siitä, olisiko liitteessä 2-A (Tullien poistoluettelo) esitettyä alkuperätavaroiden markkinoille pääsyä koskevaa tullikohtelua mahdollista parantaa. Yhteisneuvosto voi tehdä päätöksen liitteen 2-A (Tullien poistoluettelo) muuttamisesta. 8

5.    Selkeyden vuoksi todetaan, että osapuoli voi pitää voimassa alkuperätavaraan sovellettavan tullin tai korottaa sitä WTO:n riitojenratkaisuelimen luvalla.

2.5 ARTIKLA

Vientitullit, -verot ja muut maksut

1.    Osapuoli ei saa ottaa käyttöön tai pitää voimassa toisen osapuolen alueelle suuntautuvaan tavaran vientiin sovellettavia veroja tai maksuja, jotka ovat suurempia kuin kotimaiseen kulutukseen tarkoitetusta samasta tavarasta kannettavat verot tai maksut.

2.    Osapuoli ei saa ottaa käyttöön tai pitää voimassa mitään toisen osapuolen alueelle suuntautuvaan tavaran vientiin sovellettavia tai siihen liittyviä tulleja tai muita maksuja, jotka ovat suurempia kuin kotimaiseen kulutukseen tarkoitetusta samasta tavarasta kannettavat tullit ja maksut.

3.    Tämän artiklan määräykset eivät estä osapuolta määräämästä tavaran viennille 2.6 artiklan nojalla sallittua maksua tai palkkiota.

2.6 ARTIKLA

Maksut ja muodollisuudet

1.    Niiden maksujen määrä, joita osapuoli voi kantaa toisen osapuolen tavaran tuonnista tai tavaran viennistä toisen osapuolen alueelle tai tällaisen tuonnin tai viennin yhteydessä, rajoitetaan tarjottujen palveluiden likimääräisiin kustannuksiin, eivätkä ne saa olla kotimarkkinoiden välillistä suojelua taikka tuonnin tai viennin verotusta.

2.    Osapuoli ei saa soveltaa alkuperätavaroihin tullikäsittelymaksua. 9

3.    Kukin osapuoli julkaisee kaikki tuonnin tai viennin yhteydessä kantamansa maksut siten, että hallitukset, kaupan alan toimijat ja muut asianosaiset osapuolet voivat tutustua niihin.

4.    Osapuoli ei saa edellyttää konsulitoimia, mukaan lukien niihin liittyvät maksut, toisen osapuolen tavaroiden tuonnin yhteydessä. 10

2.7 ARTIKLA

Korjauksen tai muuttamisen jälkeen uudelleen tuodut tavarat

1.    ’Korjauksella tai muuttamisella’ tarkoitetaan kaikkea käsittelyä, joka kohdistuu tavaraan sen toiminnallisten puutteiden tai sille aiheutuneiden aineellisten vahinkojen korjaamiseksi ja joka merkitsee tavaran saattamista alkuperäiseen toimintaansa tai sen varmistamista, että tavara on sen käyttöä koskevien teknisten vaatimusten mukainen, ja jota ilman tavaraa ei voitaisi enää käyttää tavanomaisella tavalla siihen tarkoitukseen, johon se oli tarkoitettu. Tavaroiden korjaamiseen sisältyy kunnostus ja ylläpito mutta ei toiminta tai menettely, jolla

a)    tuhotaan tavaran olennaiset ominaispiirteet tai luodaan uusi tai kaupallisesti erilainen tavara;

b)    muunnetaan puolivalmis tavara valmiiksi tavaraksi; tai

c)    olennaiselta osin muutetaan tavaran toimintaa.

2.    Osapuoli ei saa soveltaa tullia tavaraan, joka tulee uudelleen sen alueelle, sen alkuperästä riippumatta sen jälkeen, kun kyseinen tavara on tilapäisesti viety sen alueelta toisen osapuolen alueelle korjausta tai muuttamista varten riippumatta siitä, olisiko tällainen korjaus tai muutos voitu tehdä sen osapuolen alueella, josta tavara vietiin korjausta tai muuttamista varten.

3.    Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta tavaraan, joka on tuotu tullivarastoon, vapaakauppa-alueille tai vastaavaan asemaan ja joka tämän jälkeen viedään korjausta varten eikä tuoda uudelleen tullivarastoon, vapaakauppa-alueille tai vastaavaan asemaan.

4.    Tavaran alkuperästä riippumatta osapuoli ei saa kantaa tullia tavarasta, joka on tuotu tilapäisesti toisen osapuolen alueelta korjausta tai muuttamista varten.

2.8 ARTIKLA

Uudelleenvalmistetut tavarat

1.    ’Uudelleenvalmistetulla tavaralla’ tarkoitetaan harmonoidun järjestelmän 84–90 ryhmään tai nimikkeeseen 9402 luokiteltua tavaraa, lukuun ottamatta liitteessä 2-B (Luettelo uudelleenvalmistettujen tavaroiden määritelmän ulkopuolelle jäävistä tavaroista) lueteltuja tavaroita,

a)    joka on tuotettu kokonaan tai osittain käytetyistä tavaroista talteenotetuista materiaaleista;

b)    joka vastaa suoritus- ja toimintakyvyltään ja oletetulta kestoiältään vastaavaa uutta tavaraa; ja

c)    jolle annetaan samanlainen takuusuoja kuin vastaavalle uudelle tavaralle.

2.    Ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, osapuoli ei saa kohdella toisen osapuolen uudelleenvalmistettuja tavaroita vähemmän suotuisasti kuin vastaavia uusia tavaroita.

3.    Tästä sopimuksesta ja WTO-sopimuksesta johtuvien velvoitteidensa mukaisesti osapuoli voi edellyttää, että uudelleenvalmistetut tavarat

a)    nimetään sellaisiksi sen alueella tapahtuvaa jakelua tai myyntiä varten, mukaan lukien erityiset tuotemerkinnät kuluttajien harhauttamisen estämiseksi; ja

b)    täyttävät kaikki tekniset vaatimukset ja määräykset, joita sovelletaan vastaaviin uusiin tavaroihin.

4.    Selkeyden vuoksi todetaan, että 2.9 artiklaa sovelletaan uudelleenvalmistettuihin tavaroihin. Jos osapuoli ottaa käyttöön tai ylläpitää tuonti- tai vientikieltoja tai -rajoituksia käytetyille tavaroille, se ei saa soveltaa kyseisiä toimenpiteitä uudelleenvalmistettuihin tavaroihin.

2.9 ARTIKLA

Tuonti- ja vientirajoitukset

Ellei liitteessä 2-C (Poikkeukset Meksikon tuonti- ja vientirajoituksista) toisin määrätä, osapuoli ei saa ottaa käyttöön tai pitää voimassa toisen osapuolen jonkin tavaran tuontiin tai toisen osapuolen alueelle tarkoitettuun jonkin tavaran vientiin tai vientimyyntiin sovellettavia kieltoja tai rajoituksia paitsi, jos ne ovat GATT 1994 -sopimuksen XI artiklan, mukaan lukien sen huomautukset ja lisämääräykset, mukaisia. Tätä varten GATT 1994 -sopimuksen XI artikla ja sen huomautukset ja lisämääräykset sisällytetään tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä soveltuvin osin.

2.10 ARTIKLA

Tuontilisensiointi

1.    Kukin osapuoli ottaa mahdolliset tuontilisensiointimenettelyt käyttöön ja hallinnoi niitä tuontilisensiointisopimuksen 1–3 artiklan mukaisesti.

2.    Kukin osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle mahdollisista uusista tuontilisensiointimenettelyistä ja olemassa olevien tuontilisensiointimenettelyjen muutoksista 60 päivän kuluessa niiden julkistamisesta ja mahdollisuuksien mukaan viimeistään 60 päivää ennen uuden menettelyn tai muutoksen voimaantuloa. Ilmoitukseen on sisällytettävä tuontilisensiointisopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa täsmennetyt tiedot sekä tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen virallisten verkkosivustojen osoitteet. Osapuolen katsotaan noudattavan tätä määräystä, jos se ilmoittaa asianomaisesta uudesta tuontilisensiointimenettelystä tai sen mahdollisista muutoksista tuontilisensiointisopimuksen 4 artiklassa määrätylle tuontilisensiointikomitealle tuontilisensiointisopimuksen 5 artiklan 1–3 kohdan mukaisesti.

3.    Osapuolen pyynnöstä toinen osapuoli toimittaa viipymättä kaikki asiaankuuluvat tiedot, mukaan lukien tuontilisensiointisopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa täsmennetyt tiedot, kaikista tuontilisensiointimenettelyistä, jotka se aikoo ottaa käyttöön, on ottanut käyttöön tai pitää voimassa tai jotka koskevat olemassa olevien lisensiointimenettelyjen muuttamista.

4.    Kukin osapuoli julkaisee asiaankuuluvilla virallisilla verkkosivustoilla tiedot, jotka sen on julkaistava tuontilisensiointisopimuksen 1 artiklan 4 kohdan a alakohdan nojalla, ja varmistaa, että tuontilisensiointisopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa täsmennetyt tiedot ovat julkisesti saatavilla.

2.11 ARTIKLA

Vientilisensiointi

1.    Kukin osapuoli julkaisee kaikki uudet vientilisensiointimenettelyt tai olemassa olevan vientilisensiointimenettelyn muutokset, mahdollisuuksien mukaan myös asiaankuuluvilla virallisilla verkkosivustoilla. Kyseiset tiedot on julkaistava mahdollisuuksien mukaan viimeistään 45 päivää ennen menettelyn tai muutoksen voimaantuloa ja joka tapauksessa viimeistään kyseisen menettelyn tai muutoksen voimaantulopäivänä.

2.    Kukin osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle olemassa olevista vientilisensiointimenettelyistään 60 päivän kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä. Kukin osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle mahdollisista uusista vientilisensiointimenettelyistä ja olemassa olevien vientilisensiointimenettelyiden muutoksista 60 päivän kuluessa niiden julkistamisesta. Ilmoituksissa on mainittava niiden lähteiden viitetiedot, joissa 3 kohdassa edellytetyt tiedot on julkaistu, ja soveltuvissa tapauksissa asiaankuuluvan virallisen verkkosivuston osoite.

3.    Vientilisensiointimenettelyistä julkistettaviin tietoihin on sisällyttävä seuraavat tiedot:

a)    vientilisensiointimenettelyiden tekstit ja niihin mahdollisesti tehdyt muutokset;

b)    luettelo tavaroista, joita kukin vientilisensiointimenettely koskee;

c)    kuvaus kuhunkin menettelyyn liittyvästä vientilisenssin hakuprosessista ja mahdollisista kriteereistä, jotka hakijan on täytettävä voidakseen hakea vientilisenssiä, kuten vaatimus toimiluvasta, sijoituksen tekeminen tai ylläpitäminen tai tietty sijoittautumismuoto toiminnan harjoittamista varten osapuolen alueella;

d)    yhteyspiste tai -pisteet, joista henkilöt, joiden etua asia koskee, voivat saada lisätietoja edellytyksistä vientilisenssin saamiseksi;

e)    hallintoelin tai -elimet, joille hakemus tai muu asiaan liittyvä asiakirja-aineisto on toimitettava;

f)    kuvaus mahdollisesta toimenpiteestä tai mahdollisista toimenpiteistä, jotka vientilisensiointimenettelyllä pannaan täytäntöön;

g)    kunkin vientilisensiointimenettelyn voimassaoloaika, ellei menettely jää voimaan, kunnes se lakkautetaan tai sitä tarkistetaan uudessa julkaisussa;

h)    jos osapuoli aikoo käyttää vientilisensiointimenettelyä jonkin vientikiintiön hallinnoimiseen, kiintiön kokonaismäärä, alkamis- ja päättymispäivät ja, soveltuvissa tapauksissa, arvo; ja

i)    mahdolliset vapautukset tai poikkeukset vientilisenssin hankkimisvaatimuksesta, tiedot tällaisten vapautusten tai poikkeusten hakemisesta tai käytöstä ja niiden myöntämiskriteerit.

4.    Selkeyden vuoksi todetaan, että mikään tässä artiklassa ei edellytä osapuolelta vientilisenssin myöntämistä tai estä osapuolta toteuttamasta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien ja monenvälisten asesulkujärjestelmien ja vientivalvontajärjestelyjen mukaisia velvoitteitaan tai sitoumuksiaan.

2.12 ARTIKLA

Tullausarvon määrittäminen

Osapuolet vahvistavat tullausarvoa koskevan sopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvoitteensa.

2.13 ARTIKLA

Tavaroiden väliaikainen maahantuonti

1.    Kukin osapuoli myöntää väliaikaisen maahantuonnin niin, että seuraavat tavarat vapautetaan kokonaan ehdollisesti tuontitullien, sellaisina kuin niistä säädetään sen säädöksissä ja määräyksissä, maksamisesta niiden alkuperästä riippumatta:

a)    näyttelyissä, messuilla, kokouksissa, esittelytilaisuuksissa tai muissa vastaavissa tilaisuuksissa näytteille asetettaviksi tai käytettäviksi tarkoitetut tavarat;

b)    ammatinharjoittamisvälineet, mukaan lukien lehdistö- ja radio- tai televisioalan välineet, ohjelmistot, elokuvatuotannon välineet sekä tällaisten välineiden apulaitteet ja niiden lisälaitteet, joita osapuolen alueella vieraileva henkilö tarvitsee tietyn liiketoiminnan, kaupan tai ammatin harjoittamiseen liittyvän tehtävän suorittamiseksi;

c)    kontit, kaupalliset näytteet, mainoselokuvat ja -tallenteet sekä muut kaupallisen toiminnon yhteydessä maahantuodut tavarat;

d)    urheilukäyttöön maahantuodut tavarat;

e)    humanitaarisessa tarkoituksessa maahantuodut tavarat; ja

f)    tiettyjä tarkoituksia varten maahantuodut eläimet.

2.    Kukin osapuoli voi vaatia, että tavarat, joihin sovelletaan 1 kohdan mukaista väliaikaista maahantuontia, täyttävät seuraavat edellytykset:

a)    ne on tarkoitettu jälleenvietäviksi niitä mitenkään muuttamatta, niiden käytöstä johtuvaa tavanomaista arvon alenemista lukuun ottamatta;

b)    niitä käyttää yksinomaan toisen osapuolen kansalainen tai niitä käytetään toisen osapuolen kansalaisen valvonnassa kyseisen toisen osapuolen kansalaisen harjoittaman liiketoiminnan, kaupan, ammatin tai urheilun harjoittamisen yhteydessä;

c)    niitä ei myydä tai vuokrata niiden ollessa kyseisen osapuolen alueella;

d)    mikäli tuojaosapuoli sitä pyytää, niihin on liitetty vakuus, jonka määrä ei ole suurempi kuin ne maksut, jotka muutoin kannettaisiin maahantulon tai lopullisen tuonnin yhteydessä, ja joka vapautetaan tavaroiden viennin yhteydessä;

e)    ne ovat yksilöitävissä tuonnin ja viennin yhteydessä;

f)    ne jälleenviedään tietyn, väliaikaisen maahantuonnin tarkoituksen kannalta kohtuullisen ajan kuluessa; ja

g)    niitä tuodaan enintään niiden aiotun käyttötarkoituksen kannalta kohtuulliseksi katsottava määrä.

3.    Kukin osapuoli sallii tämän artiklan mukaisesti väliaikaisesti maahantuotujen tavaroiden jälleenviennin minkä tahansa muun kuin sen tullitoimipaikan kautta, jonka kautta ne on tuotu maahan.

4.    Kukin osapuoli säätää, että tuoja tai muu tämän artiklan mukaisesti maahantuoduista tavaroista vastuussa oleva henkilö ei ole vastuussa siitä, jos tavaroita ei viedä väliaikaiselle maahantuonnille vahvistetun määräajan kuluessa, mukaan lukien määräajan mahdollinen laillinen pidennys, jos tuojaosapuolelle esitetään sen tullilainsäädännön mukaisesti tyydyttävät todisteet siitä, että tavarat ovat tuhoutuneet kokonaan tai kadonneet lopullisesti.

2.14 ARTIKLA

Yhteistyö

1.    Tullietuuskohteluun liittyvää osapuolten hallinnollista yhteistyötä koskevat erityismääräykset vahvistetaan liitteessä 2-D (Hallinnollista yhteistyötä koskevat erityismääräykset).

2.    Osapuolet vaihtavat tuontitilastoja vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta ja sen jälkeen vuosittain, kunnes tavarakauppakomitea toisin päättää. Tuontitilastojen vaihto kattaa viimeisimmän saatavilla olevan vuoden tullinimiketason tiedot toisen osapuolen tavaroiden sellaisesta tuonnista, mukaan lukien arvo ja määrä, johon on sovellettu tämän sopimuksen mukaista tullietuuskohtelua, sekä tuonnista, johon ei ole sovellettu etuuskohtelua.

2.15 ARTIKLA

Tavarakauppakomitea

Edellä olevan 1.10 artiklan (Tämän sopimuksen III osan alakomiteat ja muut elimet) 1 kohdan a alakohdalla perustettu tavarakauppakomitea

a)    valvoo tämän luvun ja sen liitteiden täytäntöönpanoa ja hallinnointia;

b)    edistää osapuolten välistä tavarakauppaa muun muassa järjestämällä tämän sopimuksen mukaista markkinoille pääsyä helpottavaa tullikohtelua ja muita aiheellisia kysymyksiä koskevia neuvotteluja;

c)    tarjoaa foorumin, jolla voidaan keskustella kaikista tähän lukuun liittyvistä kysymyksistä ja ratkaista ne;

d)    puuttuu viipymättä osapuolten välisen tavarakaupan esteisiin, erityisesti niihin, jotka liittyvät muiden kuin tariffitoimenpiteiden soveltamiseen, ja tarvittaessa saattaa tällaiset asiat sekakomitean tarkasteltavaksi;

e)    suosittaa sekakomitealle muutoksia tai lisäyksiä tähän lukuun;

f)    koordinoi etuuksien käyttöä koskevaa tietojenvaihtoa ja harkintansa mukaan myös muuta tavarakauppaa koskevaa tietojenvaihtoa osapuolten välillä;

g)    tarkastelee harmonoidun järjestelmän tulevia muutoksia sen varmistamiseksi, että tästä sopimuksesta kullekin osapuolelle aiheutuvia velvoitteita ei muuteta, ja neuvottelee asiaan liittyvien ristiriitojen ratkaisemiseksi;

h)    hoitaa mahdollisia muita sekakomitean sille osoittamia tehtäviä.

B JAKSO

Maataloustuotteiden kauppa

2.16 ARTIKLA

Soveltamisala

Tätä jaksoa sovelletaan maataloustuotteiden kauppaa koskeviin toimenpiteisiin, jotka osapuoli on ottanut käyttöön tai pitänyt voimassa.

2.17 ARTIKLA

Yhteistyö monenvälisillä foorumeilla

1.    Osapuolet tekevät WTO:n puitteissa yhteistyötä edistääkseen yleismaailmallista, sääntöihin perustuvaa, avointa, syrjimätöntä ja tasapuolista monenvälistä kauppajärjestelmää, maatalousneuvotteluja ja maataloustuotteiden kauppaa helpottavien uusien sääntöjen laatimista.

2.    Osapuolet tunnustavat, että joillakin vientitoimenpiteillä, kuten vientikielloilla, vientirajoituksilla tai vientiveroilla, voi olla haitallinen vaikutus maataloustuotteiden kriittisiin toimituksiin. Tältä osin osapuolet tukevat sääntöjen vahvistamista osallistumalla aktiivisesti asiaankuuluviin kansainvälisiin foorumeihin.

2.18 ARTIKLA

Vientikilpailu

1.    Tässä artiklassa tarkoitetaan

a)    ’vientituilla’ maataloussopimuksen 1 artiklan e kohdassa tarkoitettuja tukia; ja

b)    ’vaikutuksiltaan vastaavilla toimenpiteillä’ vientiluottoja, vientiluottojen takuu- tai vakuutusohjelmia sekä muita toimenpiteitä, joilla on vastaava vaikutus kuin vientituella 11 .

2.    Osapuolet vahvistavat WTO:n ministerikokouksen Nairobissa 19 päivänä joulukuuta 2015 hyväksymän vientikilpailua koskevan päätöksen mukaiset sitoumuksensa toimia äärimmäisen pidättyväisesti kaikenlaisten vientitukien ja kaikkien vaikutukseltaan vastaavien vientitoimenpiteiden osalta sekä lisätä läpinäkyvyyttä ja parantaa valvontaa kaikenlaisten vientitukien ja kaikkien vaikutukseltaan vastaavien vientitoimenpiteiden osalta.

3.    Osapuoli ei saa ottaa käyttöön tai pitää voimassa vientitukea millekään maataloustuotteelle, jota viedään toisen osapuolen alueelle tai sisällytetään toisen osapuolen alueelle vietävään tavaraan.

4.    Osapuoli ei saa pitää voimassa, ottaa käyttöön tai ottaa uudelleen käyttöön mitään muita vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä, jotka koskevat toisen osapuolen alueelle vietävää maataloustuotetta tai toisen osapuolen alueelle vietävään tavaraan sisällytettävää maataloustuotetta, paitsi jos kyseinen vaikutukseltaan vastaava toimenpide on asiaa koskevassa WTO-sopimuksessa, päätöksessä tai sitoumuksessa määriteltyjen ehtojen ja edellytysten mukainen.

5.    Läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja vientitukien ja muiden vaikutukseltaan vastaavien toimenpiteiden seurannan parantamiseksi osapuoli, jolla on perusteltu syy epäillä toisen osapuolen soveltavan ensiksi mainittuun osapuoleen vietäväksi tarkoitettua maataloustuotetta koskevaa vientitukea tai muuta vaikutukseltaan vastaavaa toimenpidettä, voi vaatia tarvittavia tietoja toisen osapuolen soveltamista toimenpiteistä. Vaaditut tiedot on toimitettava viipymättä.

2.19 ARTIKLA

Tariffikiintiöiden hallinnointi

1.    Osapuolen, joka soveltaa tariffikiintiöitä liitteen 2-A (Tullien poistoluettelo) mukaisesti, on

a)    hallinnoitava kyseisiä tariffikiintiöitä oikea-aikaisesti ja läpinäkyvällä, puolueettomalla ja syrjimättömällä tavalla lainsäädäntönsä mukaisesti; ja

b)    asetettava oikea-aikaisesti ja jatkuvasti julkisesti saataville kaikki kiintiöiden hallinnointia koskevat merkitykselliset tiedot, mukaan lukien käytettävissä olevat määrät, käyttöasteet ja tukikelpoisuusperusteet.

2.    Osapuolet neuvottelevat kaikista tariffikiintiöiden hallinnointiin liittyvistä kysymyksistä. Tätä varten kukin osapuoli nimeää yhteyspisteen helpottamaan osapuolten välistä viestintää ja ilmoittaa toiselle osapuolelle sen yhteystiedot. Osapuolet ilmoittavat toisilleen viipymättä kaikista näiden yhteystietojen muutoksista.

2.20 ARTIKLA

Maatalouden alakomitea

1.    Edellä olevan 1.10 artiklan (Tämän sopimuksen III osan alakomiteat ja muut elimet) 1 kohdan b alakohdalla perustettu maatalouden alakomitea

a)    valvoo tämän jakson täytäntöönpanoa ja hallinnointia ja edistää yhteistyötä osapuolten välisen maataloustuotteiden kaupan helpottamiseksi;

b)    tarjoaa foorumin, jolla osapuolet voivat keskustella maatalousohjelmiensa kehityksestä ja osapuolten välisestä maataloustuotteiden kaupasta;

c)    puuttuu osapuolten välisen maataloustuotteiden kaupan esteisiin, myös tullien ulkopuolisiin kaupan esteisiin;

d)    arvioi tämän luvun vaikutusta kunkin osapuolen maatalousalaan sekä tämän luvun välineiden toimintaa ja suosittelee tavarakauppakomitealle asianmukaisia toimia;

e)    tarjoaa foorumin, jolla voidaan neuvotella tähän jaksoon liittyvistä asioista yhdessä tämän sopimuksen mukaisten muiden asianomaisten komiteoiden, työryhmien tai muiden erityiselinten kanssa;

f)    hoitaa mahdollisia muita tavarakauppakomitean sille osoittamia tehtäviä; ja

g)    raportoi tämän kohdan mukaisen työnsä tuloksista tavarakauppakomitealle, jotta se voi tarkastella tilannetta.

3.    Maatalouden alakomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa, jollei toisin sovita.

4.    Erityisolosuhteissa maatalouden alakomitea kokoontuu osapuolen pyynnöstä ja osapuolten sopimuksesta viimeistään 30 päivän kuluttua kyseisen pyynnön päivämäärästä.

C JAKSO

Viinien ja väkevien alkoholijuomien kauppa

2.21 ARTIKLA

Soveltamisala

Tätä jaksoa sovelletaan harmonoidun järjestelmän nimikkeisiin 2204, 2205 ja 2208 luokiteltuihin viinituotteisiin 12 ja väkeviin alkoholijuomiin.

2.22 ARTIKLA

Viininvalmistusmenetelmät

1.    Euroopan unionin on sallittava ihmisten nautittaviksi tarkoitettujen sellaisten viinien tuonti alueelleen ja kaupan pitäminen siellä, jotka ovat peräisin Meksikosta ja jotka on tuotettu noudattaen

a)    tuotemääritelmiä, jotka Meksiko on sallinut liitteessä 2-E (Viinituotteita ja väkeviä alkoholijuomia koskevat asiaan liittyvät toimenpiteet) olevassa A osassa tarkoitettujen säädösten ja määräysten mukaisesti; ja

b)    viininvalmistusmenetelmiä ja rajoituksia, jotka vahvistetaan liitteessä 2-E (Viinituotteita ja väkeviä alkoholijuomia koskevat asiaan liittyvät toimenpiteet) olevassa A osassa tarkoitetuissa Meksikon säädöksissä ja määräyksissä, tai viininvalmistusmenetelmiä, jotka Meksikon toimivaltainen viranomainen on muutoin hyväksynyt käytettäviksi vientiin tarkoitetuissa viineissä ja jotka ovat Kansainvälisen viinijärjestön, jäljempänä ’OIV’, suosittelemia ja julkaisemia.

Tämän kohdan mukaisen luvan edellytyksenä on, että viineihin ei lisätä alkoholia tai väkeviä alkoholijuomia, lukuun ottamatta väkeviä viinejä, joihin voidaan lisätä viininvalmistuksesta peräisin olevaa alkoholia tai rypäleviinaa. Tällä alakohdalla ei rajoiteta mahdollisuutta lisätä muuta kuin viininvalmistuksesta peräisin olevaa alkoholia, kun kyse on ”vino generoson” tuotannosta, kunhan tällainen lisäys esitetään selvästi etiketissä.

2.    Meksiko sallii ihmisten nautittaviksi tarkoitettujen sellaisten viinien tuonnin alueelleen ja kaupan pitämisen siellä, jotka ovat peräisin Euroopan unionista ja jotka on tuotettu noudattaen

a)    tuotemääritelmiä, jotka Euroopan unioni on sallinut liitteessä 2-E (Viinituotteita ja väkeviä alkoholijuomia koskevat asiaan liittyvät toimenpiteet) olevassa B osassa tarkoitettujen säädösten ja määräysten mukaisesti;

b)    viininvalmistusmenetelmiä ja rajoituksia, jotka vahvistetaan liitteessä 2-E (Viinituotteita ja väkeviä alkoholijuomia koskevat asiaan liittyvät toimenpiteet) olevassa B osassa tarkoitetuissa Euroopan unionin säädöksissä ja määräyksissä; ja

c)    sitä tosiseikkaa, että alkoholin tai väkevien alkoholijuomien lisääminen viineihin on kielletty, paitsi kun kyse on väkevistä viineistä, joihin saa lisätä ainoastaan viininvalmistuksesta peräisin olevaa alkoholia tai rypäleviinaa.

3.    Viiniköynnöslajikkeet, joita saa käyttää osapuolen alueelta tuotavissa ja toisen osapuolen alueella kaupan pidettävissä viineissä, ovat Vitis vinifera ja sen risteytykset, tämän kuitenkaan rajoittamatta osapuolen alueella mahdollisesti voimassa olevien tiukempien viinintuotantoa koskevien säädösten ja määräysten noudattamista.

4.    Yhteisneuvosto voi muuttaa liitteessä 2-E (Viinituotteita ja väkeviä alkoholijuomia koskevat asiaan liittyvät toimenpiteet) olevaa A ja B osaa lisätäkseen, poistaakseen tai muuttaakseen viittauksia tuotemääritelmiin, viininvalmistusmenetelmiin ja rajoituksiin.

2.23 ARTIKLA

Viinituotteiden ja väkevien alkoholijuomien merkinnät

1.    Osapuoli ei saa vaatia, että viinituotteen tai väkevän alkoholijuoman astiassa, etiketissä tai pakkauksessa on jokin seuraavista päivämääristä tai niitä vastaavista päivämääristä:

a)    pakkauspäivä;

b)    pullotuspäivä;

c)    tuotanto- tai valmistuspäivä;

d)    viimeinen voimassaolopäivä, viimeinen käyttöpäivä;

e)    vähimmäissäilyvyysaika, parasta ennen -päivä, paras laatu ennen -päivä; tai

f)    viimeinen myyntipäivä.

Osapuoli voi vaatia vähimmäissäilyvyysajan ilmoittamista, jos tuotteeseen on lisätty helposti pilaantuvia ainesosia tai jos valmistaja arvioi säilyvyysajaksi enintään 12 kuukautta.

2.    Osapuoli ei saa vaatia, että viinituotteen tai väkevän alkoholijuoman astiassa, etiketissä tai pakkauksessa esitetään käännös tavaramerkistä, tuotenimestä tai maantieteellisestä merkinnästä.

3.    Osapuoli sallii, että pakolliset tiedot, mukaan lukien käännökset, esitetään viinituotteen tai väkevän alkoholijuoman astiaan kiinnitetyssä täydentävässä etiketissä. Täydentäviä etikettejä voidaan kiinnittää maahantuodun viinituotteen tai väkevän alkoholijuoman astiaan tuonnin jälkeen mutta ennen tuotteen tarjoamista myyntiin osapuolen alueella edellyttäen, että alkuperäisen etiketin pakolliset tiedot ovat täydellisesti ja täsmällisesti esillä.

4.    Osapuoli sallii eräkohtaisten tunnistekoodien käytön edellyttäen, että kyseisiä koodeja ei voi poistaa.

5.    Osapuoli ei saa soveltaa merkintätoimenpidettä sellaisiin viinituotteisiin ja väkeviin alkoholijuomiin, joita on pidetty kaupan kyseisen osapuolen alueella jo ennen toimenpiteen voimaantulopäivää, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa.

6.    Osapuoli sallii piirustusten, kuvioiden, kuvien ja väittämien tai selitysten käytön pulloissa edellyttäen, että ne eivät korvaa niihin merkittäviä pakollisia tietoja eivätkä johda kuluttajaa harhaan viinituotteiden ja väkevien alkoholijuomien todellisista ominaisuuksista ja koostumuksesta.

7.    Osapuoli ei saa vaatia allergeenien merkitsemistä viinituotteiden tai väkevien alkoholijuomien etiketteihin sellaisten allergeenien osalta, joita on käytetty viinituotteiden tai väkevien alkoholijuomien tuotannossa ja valmistuksessa mutta joita ei ole lopputuotteessa.

8.    Osapuolten välisessä viinikaupassa Euroopan unionista peräisin olevaan viiniin voidaan merkitä Meksikossa tuotetyyppi liitteessä 2-E (Viinituotteita ja väkeviä alkoholijuomia koskevat asiaan liittyvät toimenpiteet) olevan C osan (Viinituotteiden merkinnät) mukaisesti.

9.    Kukin osapuoli suojaa viinituotteiden ja väkevien alkoholijuomien osalta seuraavat nimet Pariisissa 20 päivänä maaliskuuta 1883 tehdyn teollisoikeuden suojelemista koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’Pariisin yleissopimus’, mukaisesti:

a)    jäsenvaltion nimi; ja

b)    Meksikon yhdysvaltojen tai Meksikon ja sen osavaltioiden nimet.

10.    Osapuoli sallii, että viinituotteiden tai väkevien alkoholijuomien etiketeissä alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina ilmoitetaan seuraavin lyhentein:

a)    ”% Alc. Vol.”;

b)    ”% Alc Vol.”;

c)    ”% alc. vol.”;

d)    ”% alc vol.”;

e)    ”% Alc.”;

f)    ”% Alc./Vol.”;

g)    ”Alc( )%vol.”;

h)    ”% alc/vol”;

i)    ”alc( )%vol”.

2.24 ARTIKLA

Viinituotteiden ja väkevien alkoholijuomien sertifiointi

1.    Osapuoli voi edellyttää sen markkinoille saatettavien toisesta osapuolesta tuotujen viinituotteiden osalta ainoastaan liitteessä 2-E (Viinituotteita ja väkeviä alkoholijuomia koskevat asiaan liittyvät toimenpiteet) olevassa D osassa (Dokumentointi ja sertifiointi) vahvistettuja asiakirjoja ja todistuksia.

2.    Osapuoli ei saa soveltaa toisen osapuolen alueella tuotettujen viinituotteiden tuontiin tiukempia tuontitodistusvaatimuksia kuin tässä sopimuksessa vahvistetut vaatimukset.

3.    Kukin osapuoli voi soveltaa säädöksiään ja määräyksiään tunnistaakseen väärennetyt tai saastuneet tuotteet niiden lopullisen tuonnin jälkeen.

4.    Riitatapauksissa kukin osapuoli tunnustaa vertailumenetelmiksi analyysimenetelmät, jotka ovat kansainvälisten järjestöjen, kuten Kansainvälisen standardisoimisjärjestön (ISO), suosittelemien standardien mukaisia, tai jos tällaisia menetelmiä ei ole, OIV:n menetelmät.

5.    Kukin osapuoli sallii väkevien alkoholijuomien tuonnin alueelleen säädöksissään ja määräyksissään vahvistettujen tuontiasiakirjoja ja todistuksia sekä määritysselostuksia koskevien sääntöjen mukaisesti.

6.    Siltä osin kuin on kyse tequilan ja mezcalin tuonnista Euroopan unioniin, Euroopan unioni vaatii, että sen tulliviranomaisille esitetään Meksikon viranomaisten akkreditoimien ja hyväksymien vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten antama kyseisiä tuotteita koskeva vientituotteen aitoustodistus. 13 Meksiko toimittaa mallit tequilaa ja mezcalia koskevista vientituotteen aitoustodistuksista ja ilmoittaa kaikista näihin todistuksiin liittyvistä muutoksista viinien ja väkevien alkoholijuomien kaupan alakomitealle.

7.    Osapuoli voi ottaa käyttöön toisen osapuolen alueelta tuotavien viinituotteiden ja väkevien alkoholijuomien tuontitodistuksia koskevia tilapäisiä lisävaatimuksia vastatakseen oikeutettuihin huolenaiheisiin, jotka liittyvät esimerkiksi terveyteen tai kuluttajansuojaan, tai estääkseen petoksen. Tällöin osapuolen on annettava toiselle osapuolelle riittävät tiedot ja riittävästi aikaa lisävaatimusten täyttämiseen.

Näiden vaatimusten soveltamista ei saa jatkaa yli sen ajan, minkä vaatimukset aiheuttaneisiin oikeutettuihin huolenaiheisiin vastaaminen tai petosriskin torjuminen vaatii.

8.    Yhteisneuvosto voi muuttaa liitteessä 2-E (Viinituotteita ja väkeviä alkoholijuomia koskevat asiaan liittyvät toimenpiteet) olevaa D osaa (Dokumentointi ja sertifiointi) 1 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen ja todistusten osalta.

2.25 ARTIKLA

Sovellettavat säännöt

Ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, tämän jakson soveltamisalaan kuuluvien, osapuolten välillä kaupankäynnin kohteena olevien tuotteiden tuonti ja kaupan pitäminen on suoritettava tuojaosapuolen alueella sovellettavien säädösten ja määräysten mukaisesti.

2.26 ARTIKLA

Siirtymätoimenpiteet

Tuotteita, jotka on tämän sopimuksen voimaantulopäivänä tuotettu ja merkitty osapuolen säädösten ja määräysten sekä osapuolten välisten voimassa olevien sopimusten mukaisesti mutta jotka eivät ole tämän jakson määräysten mukaisia, voidaan pitää kaupan tuojaosapuolessa seuraavasti:

a)    tukkukauppiaiden tai tuottajien toimesta kahden vuoden ajan; tai

b)    vähittäiskauppiaiden toimesta varastojen loppumiseen asti.

2.27 ARTIKLA

Ilmoitukset

Kukin osapuoli varmistaa erityisesti, että se ilmoittaa toiselle osapuolelle kaikista tämän jakson soveltamisalaan kuuluvia asioita koskeviin säädöksiin ja määräyksiin tehdyistä muutoksista, joilla on vaikutusta tuotteisiin, joilla käydään kauppaa osapuolten välillä.

2.28 ARTIKLA

Viinien ja väkevien alkoholijuomien kauppaa koskeva yhteistyö

1.    Osapuolet tekevät yhteistyötä viinien ja väkevien alkoholijuomien kauppaan liittyvissä asioissa ja käsittelevät niihin liittyviä kysymyksiä, erityisesti seuraavien aiheiden osalta:

a)    tuotemääritelmät, sertifiointi ja merkinnät; ja

b)    viinirypälelajikkeiden käyttö viinin valmistuksessa ja niiden merkinnät.

2.    Osapuolten täytäntöönpanoviranomaisten keskinäisen avunannon helpottamiseksi kukin osapuoli nimeää toimivaltaiset viranomaiset ja elimet, jotka vastaavat tämän jakson soveltamisalaan kuuluvien asioiden täytäntöönpanosta ja soveltamisesta. Jos osapuoli nimeää useamman kuin yhden toimivaltaisen viranomaisen tai elimen, sen on varmistettava kyseisten viranomaisten ja elinten välinen koordinointi. Tällöin osapuoli nimeää myös yhden yhteysviranomaisen, joka toimii toisen osapuolen viranomaisen tai elimen keskitettynä yhteyspisteenä.

3.    Osapuolet ilmoittavat toisilleen 2 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten ja elinten nimet ja osoitteet sekä niiden mahdolliset muutokset viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä.

4.    Tässä artiklassa tarkoitettujen viranomaisten ja elinten on tehtävä tiivistä yhteistyötä ja etsittävä keinoja parantaa keskinäistä avunantoaan tämän jakson soveltamisessa erityisesti vilpillisten käytäntöjen torjumiseksi.

2.29 ARTIKLA

Viinien ja väkevien alkoholijuomien kaupan alakomitea

1.     Edellä olevan 1.10 artiklan (Tämän sopimuksen III osan alakomiteat ja muut elimet) 1 kohdan c alakohdalla perustettu viinien ja väkevien alkoholijuomien kaupan alakomitea

a)    valvoo tämän jakson täytäntöönpanoa ja hallinnointia;

b)    tarjoaa foorumin, jolla voidaan tehdä yhteistyötä tähän jaksoon liittyvissä asioissa ja vaihtaa tietoja; ja

c)    varmistaa tämän jakson asianmukaisen toiminnan.

2.    Viinien ja väkevien alkoholijuomien kaupan alakomitea voi antaa yhteisneuvostolle suosituksia ja valmistella päätöksiä, jotka voidaan hyväksyä tämän jakson määräysten mukaisesti.

D JAKSO

Muut kuin tulleihin liittyvät markkinoille pääsyä koskevat sitoumukset muiden alojen osalta

2.30 ARTIKLA

Farmaseuttiset tuotteet

Kunkin osapuolen muut kuin tulleihin liittyvät markkinoille pääsyä koskevat erityissitoumukset, jotka koskevat farmaseuttisia tuotteita ja lääkinnällisiä laitteita, esitetään liitteessä 2-F (Farmaseuttiset tuotteet).

2.31 ARTIKLA

Moottoriajoneuvot

Kunkin osapuolen muut kuin tulleihin liittyvät markkinoille pääsyä koskevat erityissitoumukset, jotka koskevat moottoriajoneuvoja ja niiden varusteita ja osia, esitetään liitteessä 2-G (Moottoriajoneuvot ja niiden varusteet ja osat).

3 LUKU

ALKUPERÄSÄÄNNÖT JA ALKUPERÄMENETTELYT

A JAKSO

Alkuperäsäännöt

3.1 ARTIKLA

Määritelmät

1.    Tässä luvussa tarkoitetaan

a)    ’ryhmillä’, ’nimikkeillä’ ja ’alanimikkeillä’ harmonoidun järjestelmän nimikkeistön ryhmiä (kaksinumeroiset koodit), nimikkeitä (nelinumeroiset koodit) ja alanimikkeitä (kuusinumeroiset koodit);

b)    ’toimivaltaisella valtion viranomaisella’ Meksikon osalta talousministeriön (Secretaría de Economía) alaista nimettyä viranomaista tai sen seuraajaa;

c)    ’lähetyksellä’ tavaroita, jotka lähetetään samanaikaisesti yhdeltä viejältä yhdelle vastaanottajalle tai kuljetetaan yhdellä kuljetusasiakirjalla taikka, jos tällaista asiakirjaa ei ole, yhdellä kauppalaskulla viejältä vastaanottajalle;

d)    ’tulliviranomaisilla’ valtion viranomaista, joka on osapuolen lainsäädännön mukaisesti vastuussa tullisäädösten ja -määräysten hallinnoinnista, soveltamisesta ja täytäntöönpanosta;

e)    ’viejällä’ osapuolen alueella olevaa henkilöä, joka vie tavaran kyseisen osapuolen alueelta ja laatii alkuperävakuutuksen;

f)    ’tuojalla’ osapuolen alueella olevaa henkilöä, joka tuo tavaran ja hakee sille tullietuuskohtelua;

g)    ‘aineksella’ kaikkia aineosia, raaka-aineita, komponentteja, osia jne., joita käytetään tuotteen tuotannossa;

h)    ’ei-alkuperäaineksella’ aineksia, jotka eivät täytä tämän luvun alkuperäsääntöjä;

i)    ’alkuperäaineksilla’ tai ’alkuperätuotteilla’ aineksia tai tuotteita, jotka täyttävät tämän luvun alkuperäsäännöt;

j)    ‘tuotteella’ valmista tuotetta, vaikka se olisi tarkoitettu käytettäväksi myöhemmin aineksena toisen tuotteen tuotannossa; ja

k)    ’tuotannolla’ kaikenlaista valmistusta, käsittelyä tai erityistoimia, myös kokoamista.

3.2 ARTIKLA

Yleiset vaatimukset

1.    Jotta osapuoli voi soveltaa tullietuuskohtelua toisen osapuolen alkuperätavaraan tämän sopimuksen mukaisesti, seuraavia tuotteita on pidettävä sen osapuolen alkuperätuotteina, jossa viimeinen tuotantotoimi suoritettiin:

a)    3.4 artiklassa tarkoitetulla tavalla kyseisessä osapuolessa kokonaan tuotetut tuotteet;

b)    yksinomaan alkuperäaineksista kyseisessä osapuolessa tuotetut tuotteet; tai

c)    kyseisessä osapuolessa tuotetut tuotteet, joihin sisältyy ei-alkuperäaineksia edellyttäen, että ne täyttävät liitteessä 3-A (Tuotekohtaiset alkuperäsäännöt) vahvistetut edellytykset.

2.    Tuotteen, jota pidetään osapuolen alkuperätuotteena 1 kohdan mukaisesti, on täytettävä kaikki muut tämän luvun sovellettavat vaatimukset, jotta sille voidaan myöntää tullietuuskohtelu 3.16 artiklan mukaisen hakemuksen perusteella.

3.    Jos tuote on saanut alkuperäaseman, kyseisen tuotteen tuotannossa käytettyjä ei-alkuperäaineksia ei pidetä ei-alkuperäisinä, kun kyseistä tuotetta käytetään aineksena toiseen tuotteeseen.

4.    Alkuperäaseman saamiseksi tuote on tuotettava 1 kohdan a–c alakohdan mukaisesti keskeytyksettä osapuolessa.

3.3 ARTIKLA

Alkuperäkumulaatio

1.    Osapuolen alkuperätuotteen katsotaan olevan toisen osapuolen alkuperätuote, jos sitä käytetään aineksena jonkin muun tuotteen tuotannossa kyseisen toisen osapuolen alueella 14 .

2.    Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos

a)    tuotteen tuotannossa ei mennä 3.6 artiklassa tarkoitettuja toimia pidemmälle; ja

b)    tämän tuotannon tavoitteena on todistettavasti kiertää osapuolten rahoitus- tai verolainsäädäntöä.

3.4 ARTIKLA

Kokonaan tuotetut tuotteet

1.    Seuraavia tuotteita pidetään osapuolessa kokonaan tuotettuina:

a)    sen maaperästä tai merenpohjasta louhitut kivennäistuotteet;

b)    siellä kasvatetut tai korjatut kasvit ja kasvituotteet;

c)    siellä syntyneet ja kasvatetut elävät eläimet;

d)    siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saadut tuotteet;

e)    siellä syntyneistä ja kasvatetuista teurastetuista eläimistä saadut tuotteet;

f)    siellä metsästämällä tai kalastamalla saadut tuotteet;

g)    siellä vesiviljelystä saadut tuotteet, jos vesieliöt, mukaan lukien kalat, nilviäiset, äyriäiset ja muut vesiselkärangattomat sekä vesikasvit, ovat syntyneet tai on viljelty siemenkannasta, kuten munista, mädistä ja maidista, kalanpoikasista tai toukista, osallistumalla kasvatus- tai kasvuprosesseihin tuotannon lisäämiseksi tehtävillä toimilla, kuten säännöllisellä kannan täydentämisellä, ruokinnalla tai petoeläimiltä suojelulla;

h)    osapuolen aluksen aluemerten ulkopuolelta pyytämät merikalastustuotteet ja muut osapuolen aluksen aluemerten ulkopuolelta saamat tuotteet;

i)    osapuolen tehdasaluksella ainoastaan h alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistetut tuotteet;

j)    siellä kerätyt, yksinomaan raaka-aineiden talteenottoon soveltuvat käytetyt tavarat, mukaan lukien kyseiset raaka-aineet;

k)    siellä suoritetuista tuotantotoiminnoista syntyneet jätteet ja romu;

l)    osapuolen aluemerten ulkopuolisesta merenpohjasta tai merenpohjan alapuolisesta aluskerroksesta saadut tuotteet, edellyttäen että osapuolella on oikeus hyödyntää tällaista merenpohjaa tai tällaisia merenpohjan alapuolisia aluskerroksia; tai

m)    siellä yksinomaan a–l alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistetut tavarat.

2.    Edellä olevan 1 kohdan h ja i alakohdan käsitteillä ’osapuolen alus’ ja ’osapuolen tehdasalus’ tarkoitetaan alusta ja tehdasalusta, joka

a)    on rekisteröity jäsenvaltiossa tai Meksikossa;

b)    purjehtii jäsenvaltion tai Meksikon lipun alla; ja

c)    täyttää jonkin seuraavista vaatimuksista:

i)    se on vähintään 50-prosenttisesti jäsenvaltion tai Meksikon kansalaisten omistuksessa; tai

ii)    se on sellaisten yritysten omistuksessa,

A)    joiden kotipaikka tai päätoimipaikka on Euroopan unionissa tai Meksikossa; ja

B)    jotka ovat vähintään 50-prosenttisesti jäsenvaltion tai Meksikon julkisyhteisöjen, kansalaisten tai yritysten omistuksessa.

3.5 ARTIKLA

Toleranssit

1.    Jos tuote ei täytä liitteessä 3-A (Tuotekohtaiset alkuperäsäännöt) vahvistettuja vaatimuksia sen tuotannossa käytetyn ei-alkuperäaineksen takia, kyseinen tuote katsotaan siitä huolimatta osapuolen alkuperätuotteeksi, edellyttäen että

a)    kyseisten ei-alkuperäainesten kokonaisarvo on enintään 10 prosenttia tuotteen noudettuna-hinnasta; ja

b)    mitään niistä prosenttimääristä, jotka liitteessä 3-A (Tuotekohtaiset alkuperäsäännöt) annetaan ei-alkuperäainesten enimmäisarvoksi tai -painoksi, ei ylitetä tätä kohtaa sovellettaessa.

2.    Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta 50–63 ryhmään luokiteltuihin tuotteisiin, joihin sovelletaan liitteessä 3-A (Tuotekohtaiset alkuperäsäännöt) olevan A jakson huomautuksissa 5 ja 6 vahvistettuja toleransseja.

3.    Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta tuotteisiin, jotka on tuotettu kokonaan osapuolessa 3.4 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Jos liitteessä 3-A (Tuotekohtaiset alkuperäsäännöt) edellytetään, että tuotteen tuotannossa käytetyt ainekset ovat kokonaan tuotettuja, kyseisten ainesten yhteismäärään sovelletaan 1 kohdassa vahvistettua toleranssia.

3.6 ARTIKLA

Riittämättömät valmistus- tai käsittelytoimet

1.    Sen estämättä, mitä 3.2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määrätään, tuotetta ei pidetä osapuolen alkuperätuotteena, jos tuotteen tuotanto osapuolessa koostuu ainoastaan seuraavassa luetelluista ei-alkuperäaineksille suoritetuista toimista:

a)    toimet sen varmistamiseksi, että tuotteet säilyvät kunnossa kuljetuksen ja varastoinnin aikana, esim. tuuletus, ripustus, kuivaus, jäädytys, jäähdytys, suolaveteen, rikkihapokkeeseen tai muuhun liuokseen upottaminen, vahingoittuneiden osien poistaminen ja vastaavat toimet;

b)    yksinkertainen veden lisääminen tai tuotteiden laimentaminen siten, etteivät tuotteen ominaisuudet muutu olennaisesti, tai tuotteiden dehydratointi tai denaturointi 15 ;

c)    seulonta, lajittelu, luokittelu, ryhmittely tai yhteensovitus, myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi;

d)    teroitus, yksinkertainen hiominen tai yksinkertainen leikkaaminen;

e)    hedelmien, pähkinöiden tai vihannesten kuoriminen tai kivien poisto;

f)    esikuorinta;

g)    siementen poisto;

h)    viljan ja riisin kiillotus tai lasitus, riisin hiominen osittain tai kokonaan;

i)    sokerin värjäys- tai maustamistoimet taikka sokeripalojen muodostus; kidesokerin hienontaminen osittain tai kokonaan;

j)    uudelleen pakkaaminen ja kollien jakaminen ja yhdistäminen;

k)    yksinkertaiset pakkaustoimet;

l)    merkkien, nimilappujen, logojen ja muiden niiden kaltaisten tunnusten kiinnittäminen tai painaminen tuotteisiin tai niiden pakkauksiin;

m)    pesu, puhdistus, pölyn, oksidin, öljyn, maalin tai muun peiteaineen poistaminen;

n)    yksinkertaiset maalaus- ja kiillotustoimet;

o)    tuotteiden yksinkertainen sekoittaminen 16 riippumatta siitä, ovatko ne erilaisia; 17

p)    osien yhdistäminen tavaraksi, joka harmonoidun järjestelmän yleisten tulkintasääntöjen 2 säännön a alakohdan nojalla luokitellaan täydelliseksi tai valmiiksi tavaraksi, tai muu osien yksinkertainen yhdistäminen;

q)    tuotteen purkaminen osiin tai komponentteihin;

r)    tekstiilien tai tekstiilitavaroiden silitys tai prässäys;

s)    eläinten teurastus; tai

t)    kahden tai useamman a–s alakohdassa tarkoitetun toimen toteuttaminen yhdessä.

2.    Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa toimia on pidettävä yksinkertaisina, jos niiden suorittamiseen ei tarvita erityistaitoja eikä kyseisiä toimia varten nimenomaisesti tuotettuja tai asennettuja koneita, laitteita tai työkaluja eivätkä tällaisten taitojen, koneiden, laitteiden tai työkalujen avulla suoritetut toimet vaikuta tavaran olennaisiin ominaispiirteisiin tai ominaisuuksiin.

3.7 ARTIKLA

Kelpuuttamisen yksikkö

1.    Tätä lukua sovellettaessa kelpuuttamisen yksikkö on se tuote, jota pidetään perusyksikkönä luokiteltaessa tuote harmonoidun järjestelmän mukaan.

2.    Kun tavararyhmästä tai -yhdistelmästä koostuva tuote luokitellaan harmonoidun järjestelmän mukaan yhteen ainoaan nimikkeeseen, tämä kokonaisuus muodostaa kelpuuttamisen yksikön.

3.    Kun lähetys koostuu useasta samanlaisesta tuotteesta, jotka luokitellaan samaan nimikkeeseen, kutakin tuotetta tarkastellaan erikseen tätä lukua sovellettaessa.

3.8 ARTIKLA

Kirjanpidollinen erottelu

1.    Jos tavaran tuotannossa käytetään keskenään korvattavissa olevia alkuperä- ja ei-alkuperäaineksia, aineksia voidaan hallinnoida kirjanpidollisen erottelun menetelmällä pitämättä aineksia eri varastoissa.

2.    Jos 10, 15, 27, 28 ja 29 ryhmään, nimikkeisiin 32.01–32.07 tai nimikkeisiin 39.01–39.14 luokiteltuja keskenään korvattavissa olevia alkuperä- ja ei-alkuperätuotteita on fyysisesti yhdistetty tai sekoitettu osapuolen varastossa ennen toiseen osapuoleen vientiä, kyseisiä tuotteita voidaan hallinnoida kirjanpidollisen erottelun menetelmällä pitämättä kyseisiä tuotteita eri varastoissa.

3.    Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa sovellettaessa keskenään korvattavissa olevilla aineksilla tai keskenään korvattavissa olevilla tuotteilla tarkoitetaan saman lajin ja saman kauppalaadun aineksia tai tuotteita, joiden tekniset ja fyysiset ominaisuudet ovat samat ja joita ei ainesten ollessa kyseessä voida erottaa toisistaan sen jälkeen, kun ne on käytetty valmiin tuotteen valmistukseen.

4.    Varastojen hallinnoinnissa käytettyä kirjanpidollisen erottelun menetelmää sovelletaan osapuolessa yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisen varastonhallintajärjestelmän vaatimuksia noudattaen.

5.    Varastonhallintajärjestelmällä on voitava milloin tahansa varmistaa, että sellaisten tuotettujen tuotteiden määrä, joita voidaan pitää osapuolen alkuperätuotteina, ei ole suurempi kuin jos varastot olisivat olleet fyysisesti erillään.

6.    Varastonhallintajärjestelmää käyttävän valmistajan on pidettävä tallessa järjestelmän toimintaa koskevat tiedot, joita asianomaisen osapuolen tulliviranomaiset tarvitsevat todentaakseen tämän luvun määräysten noudattamisen.

7.    Osapuoli voi vaatia, että tämän artiklan mukaisen kirjanpidollisen erottelun menetelmän käyttö edellyttää kyseisen osapuolen tulliviranomaisten ennakkolupaa.

8.    Tulliviranomaiset voivat asettaa 7 kohdassa tarkoitetun luvan myöntämiselle tarkoituksenmukaisiksi katsomiaan edellytyksiä ja peruuttaa luvan, jos valmistaja käyttää sitä sääntöjenvastaisesti tai ei täytä jotakin muuta tässä luvussa määrättyä edellytystä.

3.9 ARTIKLA

Tarvikkeet, varaosat ja työkalut

1.    Tarvikkeiden, varaosien ja työkalujen, jotka toimitetaan yhdessä laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa, jotka kuuluvat tavanomaisena varustuksena tähän laitteistoon, koneeseen, laitteeseen tai ajoneuvoon ja jotka sisältyvät sen hintaan taikka joita ei laskuteta erikseen, katsotaan muodostavan kyseisen laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa yhden tuotteen.

2.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tarvikkeita, varaosia ja työkaluja ei oteta huomioon tuotteen alkuperää määritettäessä, paitsi laskettaessa ei-alkuperäainesten enimmäisarvoa, jos tuotteeseen sovelletaan ei-alkuperäainesten enimmäisarvoa liitteen 3-A (Tuotekohtaiset alkuperäsäännöt) mukaisesti.

3.10 ARTIKLA

Sarjat

Harmonoidun järjestelmän yleisen tulkintasäännön 3 mukaiset sarjat katsotaan osapuolen alkuperätavaroiksi, jos kaikki niiden osat ovat alkuperätavaroita. Jos sarja koostuu sekä alkuperätavaroista että ei-alkuperätavaroista, sitä on kokonaisuutena pidettävä osapuolen alkuperätavarana, jos ei-alkuperätavaroiden arvo on enintään 15 prosenttia sarjan noudettuna-hinnasta.

3.11 ARTIKLA

Neutraalit tekijät

Määritettäessä, onko jokin tuote osapuolen alkuperätuote, ei ole tarpeen määrittää sen tuotannossa mahdollisesti käytettyjen seuraavien tekijöiden alkuperää:

a)    polttoaine, energia, katalyytit ja liuottimet;

b)    tuotteen testauksessa tai tarkastamisessa käytettävät laitteistot, laitteet ja tarvikkeet;

c)    hansikkaat, lasit, jalkineet, vaatteet, turvalaitteet ja -tarvikkeet;

d)    koneet, työkalut, meistit ja muotit;

e)    laitteistojen ja rakennusten ylläpidossa käytettävät laitokset, laitteistot, varaosat ja ainekset;

f)    laitteistojen ja rakennusten tuotannossa tai käytössä käytettävät voiteluaineet, rasvat, ainesyhdistelmät ja muut ainekset; ja

g)    muut ainekset, joita ei ole käytetty tuotteeseen ja joiden ei ole tarkoitus sisältyä tuotteen lopulliseen koostumukseen.

3.12 ARTIKLA

Pakkausmateriaalit, pakkaukset ja säiliöt

1.    Pakkausmateriaaleja ja säiliöitä, joihin tuote on pakattu vähittäismyyntiä varten, jos ne on luokiteltu tuotteen kanssa harmonoidun järjestelmän yleisen tulkintasäännön 5 mukaisesti, ei oteta huomioon tuotteen alkuperää määritettäessä, paitsi laskettaessa ei-alkuperäainesten enimmäisarvoa, jos tuotteeseen sovelletaan ei-alkuperäainesten enimmäisarvoa liitteen 3-A (Tuotekohtaiset alkuperäsäännöt) mukaisesti.

2.    Pakkausmateriaaleja ja säiliöitä, joihin tuote on pakattu kuljetusta varten, ei oteta huomioon määritettäessä kyseisen tuotteen alkuperää.

3.13 ARTIKLA

Palautuvat tavarat

Jos osapuolesta kolmanteen maahan viety osapuolen alkuperätavara palautetaan, sitä on pidettävä ei-alkuperätavarana, jollei kyseisen osapuolen tulliviranomaista tyydyttävällä tavalla voida osoittaa, että

a)    palautuvat tavarat ovat samat kuin viedyt tavarat; ja

b)    palautuville tavaroille ei ole suoritettu kyseisessä kolmannessa maassa tai viennin aikana muita kuin sen kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimia.

3.14 ARTIKLA

Muuttumattomuus

1.    Osapuoleen suuntautuvaan tuontiin ilmoitettujen tavaroiden on oltava samat kuin toisesta osapuolesta, jonka alkuperätavaroita niiden katsotaan olevan, viedyt tavarat. Kyseisiä tavaroita ei saa olla muutettu tai muunnettu millään tavoin eikä niille saa olla ennen tuontiin ilmoittamista suoritettu mitään muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimia eikä muita toimia kuin merkintöjen, etikettien, sinettien tai muiden tunnusten lisääminen tai kiinnittäminen, jolla varmistetaan tuojaosapuolen omien erityisvaatimusten noudattaminen.

2.    Tavaroiden tai lähetysten varastointi voi tapahtua kolmannessa maassa sillä edellytyksellä, että ne pysyvät tullivalvonnassa kyseisessä kolmannessa maassa.

3.    Rajoittamatta B jakson määräysten soveltamista lähetys voidaan jakaa kolmannessa maassa, jos jakamisen toteuttaa viejä tai se tehdään viejän vastuulla ja sillä edellytyksellä, että tavarat pysyvät tullivalvonnassa kyseisessä kolmannessa maassa.

4.    Edellä olevan 1–3 kohdan määräysten katsotaan täyttyvän, jollei tulliviranomaisilla ole aihetta toisin epäillä. Tällaisissa tapauksissa tuoja voi kunkin osapuolen lainsäädännön sovellettavien säännösten mukaisesti antaa vaatimusten noudattamisesta näyttöä asianmukaisella tavalla, esimerkiksi konossementin kaltaisella sopimusperusteisella kuljetusasiakirjalla, pakkauksen merkitsemiseen tai numerointiin perustuvalla tosiasiallisella tai konkreettisella näytöllä taikka jollakin itse tavaroihin liittyvällä näytöllä.

3.15 ARTIKLA

Näyttelyt

1.    Kolmannessa maassa pidettävään näyttelyyn lähetettyihin alkuperätuotteisiin, jotka myydään näyttelyn jälkeen osapuoleen tuotaviksi, sovelletaan tuonnissa tämän sopimuksen määräyksiä, jos tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla voidaan osoittaa, että

a)    viejä on lähettänyt kyseiset tuotteet osapuolesta kolmanteen maahan, jossa näyttely pidetään ja pitänyt niitä näytteillä siellä;

b)    viejä on myynyt tai muuten luovuttanut kyseiset tuotteet osapuolessa olevalle henkilölle;

c)    tuotteet on lähetetty näyttelyn aikana tai välittömästi sen jälkeen siinä tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyyn; ja

d)    sen jälkeen, kun tuotteet on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.

2.    Alkuperävakuutus on laadittava B jakson määräysten mukaisesti ja esitettävä tavanomaisella tavalla tuojaosapuolen tulliviranomaisille. Siinä on ilmoitettava näyttelyn nimi ja osoite.

3.    Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin kaupan, teollisuuden, maatalouden ja käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joita ei ole järjestetty yksityisiin tarkoituksiin kaupoissa tai liiketiloissa kyseisten tuotteiden myymiseksi ja joiden aikana tuotteet pysyvät tullivalvonnassa.

4.    Tuojaosapuolen tulliviranomaiset voivat vaatia todisteita siitä, että tuotteet ovat pysyneet tullivalvonnassa siinä kolmannessa maassa, jossa näyttely on järjestetty, sekä kirjallisen lisäselvityksen olosuhteista, joissa niitä on pidetty näytteillä.

B JAKSO

Alkuperämenettelyt

3.16 ARTIKLA

Tullietuuskohtelun hakeminen ja alkuperävakuutus

1.    Tuojaosapuolen on tuonnin yhteydessä myönnettävä tullietuuskohtelu 3.2 artiklan mukaiselle toisen osapuolen alkuperätuotteelle tuojan esittämän tullietuuskohtelua koskevan hakemuksen perusteella, jos kaikki muut tämän luvun sovellettavat vaatimukset täyttyvät.

2.    Tullietuuskohtelua koskevan hakemuksen on perustuttava 3.18 artiklan mukaisesti annettuun alkuperävakuutukseen, jonka viejä antaa kauppalaskussa tai muussa kaupallisessa asiakirjassa.

3.    Tullietuuskohtelua koskeva hakemus ja 2 kohdassa tarkoitettu alkuperävakuutus on sisällytettävä tuonnin tulli-ilmoitukseen tuojaosapuolen säädösten ja määräysten mukaisesti.

4.    Tuojan, joka esittää 2 kohdassa tarkoitettuun alkuperävakuutukseen perustuvan hakemuksen, on säilytettävä alkuperävakuutus ja toimitettava siitä pyydettäessä jäljennös tuojaosapuolen tulliviranomaiselle.

5.    Edellä olevaa 2, 3 ja 4 kohtaa ei sovelleta 3.23 artiklassa mainituissa tapauksissa.

3.17 ARTIKLA

Tullietuuskohtelun hakeminen tuonnin jälkeen

1.    Kukin osapuoli säätää, että tuoja voi hakea tullietuuskohtelua tuonnin jälkeen ja saada palautuksen tuodusta tavarasta mahdollisesti maksetuista ylimääräisistä tulleista, jos tuoja ei ole hakenut tullietuuskohtelua tuontihetkellä ja jos kyseistä tavaraa olisi tuontihetkellä pidetty alkuperätavarana 3.2 artiklan mukaisesti ja siten siitä olisi ollut perusteltua esittää tällainen hakemus.

2.    Tuojan on haettava tullietuuskohtelua viimeistään vuoden kuluttua tuontipäivästä. Edellä olevan 1 kohdan mukaisen tullietuuskohtelun myöntämisen edellytyksenä osapuoli voi vaatia, että tuoja

a)    toimittaa jäljennöksen kyseisen tavaran alkuperävakuutuksesta;

b)    toimittaa kaikki muut asiakirjat, joita tavaran tuonti edellyttää; ja

c)    ilmoittaa, että tavara oli tuontihetkellä alkuperätavara.

3.18 ARTIKLA

Alkuperävakuutuksen laatimista koskevat edellytykset

1.    Edellä 3.16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun alkuperävakuutuksen voi laatia viejä, joka on rekisteröity

a)    Meksikossa toimivaltaisen valtion viranomaisen valtuuttamaksi viejäksi sellaisin edellytyksin, jotka katsotaan asianmukaisiksi tavaroiden alkuperäaseman ja muiden tämän luvun vaatimusten täyttymisen todentamiseksi; ja

b)    Euroopan unionissa viejäksi asiaa koskevan Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti (rekisteröidyn viejän järjestelmä).

2.    Tulliviranomaiset tai toimivaltainen valtion viranomainen antavat rekisteröidylle viejälle numeron, joka merkitään alkuperävakuutukseen. Tulliviranomaiset tai toimivaltainen valtion viranomainen hallinnoivat rekisteröintiprosessia ja voivat peruuttaa rekisteröinnin, jos viejä käyttää sitä väärin.

3.    Edellä 3.16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun alkuperävakuutuksen voi laatia kuka tahansa viejä yhdestä tai useammasta pakkauksesta muodostuvalle, yhteensä enintään 6 000 euron arvosta alkuperätuotteita sisältävälle lähetykselle.

4.    Viejän on laadittava alkuperävakuutus käyttäen yhtä liitteen 3-B (Alkuperävakuutuksen teksti) kielitoisintoa kauppalaskussa tai jossakin muussa kaupallisessa asiakirjassa, jossa alkuperätavara kuvataan riittävän tarkasti sen yksilöimisen mahdollistamiseksi.

5.    Alkuperävakuutuksissa on oltava viejän käsin kirjoittama alkuperäinen allekirjoitus. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti rekisteröidyn viejän ei tarvitse allekirjoittaa tällaisia vakuutuksia, jos viejä hyväksyy sen, että sillä on viejäosapuolen tulliviranomaisiin tai toimivaltaiseen valtion viranomaiseen nähden täysi vastuu kaikista alkuperävakuutuksista, joissa kyseinen viejä yksilöidään, niin kuin kyseinen viejä olisi itse käsin allekirjoittanut kyseisen alkuperävakuutuksen.

6.    Alkuperävakuutuksen laativan viejän on oltava valmis toimittamaan milloin tahansa viejäosapuolen tulliviranomaisten tai toimivaltaisen valtion viranomaisen pyynnöstä kaikki asianmukaiset asiakirjat, joilla todistetaan asianomaisten tuotteiden alkuperäasema ja tämän luvun muiden vaatimusten täyttyminen.

7.    Viejä voi laatia alkuperävakuutuksen siinä tarkoitettujen tavaroiden viennin yhteydessä tai viennin jälkeen.

3.19 ARTIKLA

Alkuperävakuutuksen voimassaolo

1.    Alkuperävakuutus on voimassa vuoden ajan sen laatimispäivästä alkaen.

2.    Alkuperävakuutus voi koskea

a)    tuotteen yhtä ainoaa lähetystä; tai

b)    useita samanlaisen tuotteen lähetyksiä alkuperävakuutuksessa täsmennetyllä ajanjaksolla, joka on kestoltaan enintään 12 kuukautta.

3.20 ARTIKLA

Tuonti osalähetyksinä

Jos tuojan pyynnöstä harmonoidun järjestelmän XV–XXI jaksoon kuuluvia harmonoidun järjestelmän yleisessä tulkintasäännössä 2 a tarkoitettuja osiin purettuja tai kokoamattomia tavaroita tuodaan maahan osalähetyksinä tuojaosapuolen tulliviranomaisten määräämin edellytyksin, tällaisista tavaroista toimitetaan tulliviranomaisten vaatimuksen mukaisesti yksi alkuperävakuutus ensimmäistä osalähetystä tuotaessa.

3.21 ARTIKLA

Ristiriitaisuudet ja vähäiset virheet

1.    Pienet ristiriitaisuudet alkuperävakuutuksen ja tavaroiden tuontimuodollisuuksien täyttämiseksi tullitoimipaikassa esitettyjen asiakirjojen välillä eivät sinänsä tee alkuperävakuutuksesta mitätöntä, jos asianmukaisesti osoitetaan, että se vastaa kyseisiä tuotteita.

2.    Tuojaosapuolen tulliviranomaiset eivät saa hylätä tullietuuskohtelua koskevaa hakemusta vähäisten alkuperävakuutuksen virheiden, kuten lyöntivirheiden, vuoksi.

3.22 ARTIKLA

Tietojen säilyttämistä koskevat vaatimukset

1.    Tuojalla, joka hakee tullietuuskohtelua osapuoleen tuodulle tavaralle, on oltava viejän laatima alkuperävakuutus, ja tuojan on säilytettävä se kolmen vuoden ajan tuotteen tuontipäivästä tai tuojaosapuolen määrittämän pidemmän ajan.

2.    Alkuperävakuutuksen laatineella viejällä on oltava hallussaan alkuperävakuutuksen jäljennös ja kaikki muu kirjanpito, joka osoittaa, että tuote täyttää alkuperäaseman saamiselle asetetut vaatimukset, ja viejän on säilytettävä ne kolmen vuoden ajan kyseisen alkuperävakuutuksen laatimisesta tai viejäosapuolen määrittämän pidemmän ajan.

3.    Tämän artiklan mukaisesti säilytettävät tiedot voidaan pitää sähköisessä muodossa.

3.23 ARTIKLA

Alkuperävakuutusta koskevat poikkeukset

1.    Yksityishenkilöiden yksityishenkilöille vähäarvoisina lähetyksinä lähettämät tavarat ja matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tavarat voidaan tuoda alkuperätavaroina ilman, että alkuperävakuutusta vaaditaan, jos kyseessä ei ole kaupallinen tuonti ja tavaroiden on ilmoitettu täyttävän tässä luvussa määrätyt vaatimukset eikä ole syytä epäillä tällaisen ilmoituksen todenmukaisuutta.

2.    Tuontia, joka on satunnaista ja muodostuu ainoastaan vastaanottajien tai matkustajien tai heidän perheidensä henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista tuotteista, ei pidetä kaupallisena, jos tavaroiden luonne tai määrä ei viittaa mihinkään kaupalliseen tarkoitukseen, edellyttäen, että tuonti ei ole osa tuontitapahtumien sarjaa, jota voidaan kohtuudella pitää alkuperävakuutusta koskevan vaatimuksen välttämiseksi erikseen tehtynä.

3.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavaroiden kokonaisarvo saa olla enintään 500 euroa tai sitä vastaava määrä osapuolen valuutassa, kun kyseessä ovat arvoltaan vähäiset pakkaukset, taikka enintään 1 200 euroa tai sitä vastaava määrä osapuolen valuutassa, kun kyseessä ovat matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tavarat.

4.    Minkään tässä artiklassa ei saa tulkita estävän osapuolta toteuttamasta asianmukaisia tullitarkastuksia, joilla varmistetaan 1–3 kohdan määräysten noudattaminen.

3.24 ARTIKLA

Alkuperän tarkastaminen ja hallinnollinen yhteistyö

1.    Osapuolet ilmoittavat toisilleen alkuperävakuutusten tarkastamisesta vastaavien tulliviranomaisten tai toimivaltaisen valtion viranomaisen osoitteet ja yhteystiedot.

2.    Tämän luvun asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi osapuolet avustavat toisiaan tulliviranomaistensa tai toimivaltaisen valtion viranomaisen välityksellä tarkastaakseen, ovatko tavarat alkuperätavaroita, sekä tarkastaakseen alkuperävakuutusten aitouden ja näissä vakuutuksissa annettujen tietojen oikeellisuuden.

3.    Alkuperävakuutusten tarkastukset tehdään pistokokein tai aina kun tuojaosapuolen tulliviranomaisilla on perusteltu syy epäillä tällaisten vakuutusten aitoutta, asianomaisten tavaroiden alkuperäasemaa tai muiden tämän luvun vaatimusten täyttymistä.

4.    Sovellettaessa 3 kohdan määräyksiä tuojaosapuolen tulliviranomaiset pyytävät kirjallisesti viejäosapuolen tulliviranomaiselta tai toimivaltaiselta valtion viranomaiselta alkuperän tarkastamista toimittamalla seuraavat tiedot:

a)    pyynnön esittävän tulliviranomaisen tunnistetiedot;

b)    tarkastettavan viejän nimi;

c)    tarkastuksen kohde ja laajuus; ja

d)    alkuperävakuutuksen jäljennös ja tarvittaessa muut asiaa koskevat asiakirjat.

5.    Tarkastuksen suorittaa viejäosapuolen tulliviranomainen tai toimivaltainen valtion viranomainen. Tätä varten niillä on oikeus vaatia todisteita ja tarkastaa viejän tilejä tai tehdä muita tarpeelliseksi katsomiaan tarkastuksia.

6.    Viejäosapuolen tulliviranomaisen tai toimivaltaisen valtion viranomaisen on ilmoitettava tarkastusta pyytäneelle tulliviranomaiselle tarkastuksen tuloksista mahdollisimman pian. Tulokset on esitettävä kirjallisena selvityksenä, josta käy selvästi ilmi, että kyseisiä tavaroita voidaan pitää alkuperätavaroina, että alkuperävakuutus on aito ja että muut tämän luvun vaatimukset täyttyvät. Kirjallisen selvityksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)    tarkastuksen tulokset;

b)    tarkastuksen kohteena olevien tavaroiden kuvaus sekä alkuperäsäännön soveltamisen kannalta merkityksellinen tariffiluokitus;

c)    tavaran alkuperäasemaa koskevien perustelujen kuvaus ja selitys; ja

d)    mahdolliset tausta-asiakirjat.

7.    Jos perustellun epäilyn tapauksessa vastausta ei ole saatu kymmenen kuukauden kuluessa tarkastuspyynnön päivämäärästä tai saadussa vastauksessa ei ole riittävästi tietoja sen ratkaisemiseksi, onko kyseinen asiakirja aito tai mikä on tavaroiden alkuperä, tarkastamista pyytäneellä tulliviranomaisella on oikeus evätä tullietuuskohtelun myöntäminen, paitsi kun kyseessä ovat poikkeukselliset olosuhteet.

8.    Tuojaosapuolen on ilmoitettava viejäosapuolelle 60 päivän kuluessa kirjallisen selvityksen vastaanottamisesta, jos tämän artiklan tarkastusmenettelyistä tai alkuperäsääntöjen tulkinnasta on erimielisyyksiä, jotka koskevat sen määrittämistä, täyttääkö tavara alkuperätavaran edellytykset, eikä näitä erimielisyyksiä voida ratkaista tarkastusta pyytäneen tulliviranomaisen ja tarkastuksen toteuttamisesta vastaavan tulliviranomaisen tai toimivaltaisen valtion viranomaisen välisin neuvotteluin.

9.    Osapuolten on kumman tahansa osapuolen pyynnöstä järjestettävä ja saatettava päätökseen 90 päivän kuluessa 8 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen päivästä neuvottelut kyseisten erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Neuvottelujen päätökseen saattamisen määräaikaa voidaan jatkaa tapauskohtaisesti osapuolten yhteisellä kirjallisella suostumuksella. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan nämä erimielisyydet tämän sopimuksen 1.10 artiklan (Tämän sopimuksen III osan alakomiteat ja muut elimet) 1 kohdan d alakohdalla perustetussa tullin, kaupan helpottamisen ja alkuperäsääntöjen alakomiteassa.

10.    Tämä luku ei estä osapuolen tulliviranomaisia toteuttamasta muita tarpeellisiksi katsomiaan toimia, kunnes tämän sopimuksen 8 kohdassa tarkoitetut erimielisyydet on ratkaistu.

3.25 ARTIKLA

Luottamuksellisuus

1.    Kunkin osapuolen on säilytettävä lainsäädäntönsä mukaisesti toisen osapuolen tämän luvun nojalla toimittamien tietojen luottamuksellisuus ja suojattava kyseiset tiedot paljastamiselta.

2.    Tuojaosapuolen tulliviranomaiset tai toimivaltainen valtion viranomainen voivat käyttää toiselta osapuolelta saatuja tietoja ainoastaan tämän luvun soveltamiseksi.

3.    Viejäosapuolen tulliviranomaiset tai toimivaltainen valtion viranomainen eivät saa paljastaa viejältä saatuja liikesalaisuuksia, jollei tässä luvussa toisin määrätä.

4.    Tuojaosapuoli ei saa käyttää sen tulliviranomaisen tämän luvun nojalla saamia tietoja missään tuomioistuimen tai tuomarin toteuttamassa rikosoikeudellisessa menettelyssä, ellei tuojaosapuoli ole virallisesti kirjallisesti ilmoittanut viejäosapuolelle tiedoista, joita se aikoo käyttää, ja käytön perusteista ja edellyttäen, että viejäosapuoli ei ole esittänyt vastalausetta.

5.    Tämän sopimuksen määräysten ei saa tulkita estävän osapuolta käyttämästä luottamuksellisia tietoja tähän lukuun liittyvään tullilainsäädännön hallinnointiin tai täytäntöönpanoon tai osapuolen lainsäädännössä muutoin edellytettyihin tarkoituksiin, myös hallinnollisissa, tuomioistuintyyppisissä tai oikeudenkäyntimenettelyissä.

3.26 ARTIKLA

Hallinnolliset toimenpiteet ja seuraamukset

Osapuoli määrää hallinnollisia toimenpiteitä ja seuraamuksia henkilölle, joka on laatinut tai laadituttanut virheellisiä tietoja sisältävän asiakirjan tullietuuskohtelun saamiseksi tavaroille.

C JAKSO

Muut määräykset

3.27 ARTIKLA

Tämän luvun soveltaminen Ceutaan ja Melillaan

1.    Tätä lukua sovellettaessa Euroopan unionin osalta käsitteeseen ’osapuoli’ eivät sisälly Ceuta ja Melilla.

2.    Ceutaan ja Melillaan tuotaviin Meksikon alkuperätavaroihin sovelletaan kaikilta osin tämän sopimuksen nojalla samaa tullikohtelua, jota sovelletaan Euroopan unionin tullialueen alkuperätavaroihin Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan Euroopan unioniin liittymisestä tehdyn asiakirjan pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti. Meksiko myöntää tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien Ceutan ja Melillan alkuperätavaroiden tuonnille saman tullikohtelun kuin Euroopan unionista tuotaville Euroopan unionin alkuperätavaroille.

3.    Tässä luvussa tarkoitettuja alkuperäsääntöjä ja alkuperämenettelyjä sovelletaan soveltuvin osin Meksikosta Ceutaan ja Melillaan vietäviin tavaroihin sekä Ceutasta ja Melillasta Meksikoon vietäviin tavaroihin.

4.    Ceutaa ja Melillaa pidetään yhtenä alueena.

5.    Viejän on tehtävä alkuperävakuutuksen tekstin kohtaan 3 merkintä ”Meksiko” tai ”Ceuta ja Melilla” tavaran alkuperän mukaan.

6.    Espanjan tulliviranomaiset ovat vastuussa tämän luvun soveltamisesta ja täytäntöönpanosta Ceutassa ja Melillassa.

3.28 ARTIKLA

Andorran ruhtinaskunta ja San Marinon tasavalta

Andorran ja San Marinon alkuperätavaroiden tullietuuskohtelu ja näiden tavaroiden alkuperän määrittäminen vahvistetaan liitteessä 3-C (Andorran ruhtinaskunta ja San Marinon tasavalta).

3.29 ARTIKLA

Selittävät huomautukset

Tämän luvun tulkintaa, soveltamista ja hallinnointia koskevat selittävät huomautukset ovat liitteessä 3-D (Huomautukset).

3.30 ARTIKLA

Siirtymämääräykset

1.    Tavaroihin, joille on haettu tullietuuskohtelua ja jotka on tuotu ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, sovelletaan 23 päivänä maaliskuuta 2000 tehdyn EY–Meksiko-yhteisneuvoston päätöksen N:o 2/2000 liitteessä III ja sen lisäyksissä I–V vahvistettuja sääntöjä ja edellytyksiä enintään kolmen vuoden ajan tämän sopimuksen voimaantulosta.

2.    Alkuperäselvitys, joka on annettu 23 päivänä maaliskuuta 2000 tehdyn EY–Meksiko-yhteisneuvoston päätöksen N:o 2/2000 liitteen III ja sen lisäysten I–V määräysten mukaisesti tavaroille, joille ei ole haettu tullietuuskohtelua tämän sopimuksen voimaantulopäivään mennessä, ei ole pätevä.

3.    Tavaroille, jotka ovat tämän sopimuksen tullessa voimaan joko kuljetettavina viejäosapuolesta tuojaosapuoleen tai tuojaosapuolessa tullivalvonnassa eikä niistä ole maksettu tuontitulleja ja veroja, voidaan hakea tullietuuskohtelua 3.16 artiklan mukaisesti edellyttäen, että kyseiset tavarat täyttävät tämän luvun hakemukset.

3.31 ARTIKLA

Tämän luvun muuttaminen

Yhteisneuvosto voi muuttaa päätöksellä tämän luvun ja liitteiden 3-A–3-D määräyksiä.

3.32 ARTIKLA

Tullin, kaupan helpottamisen ja alkuperäsääntöjen alakomitea

Tämän luvun tehokkaan täytäntöönpanon ja toiminnan varmistamiseksi tullin, kaupan helpottamisen ja alkuperäsääntöjen alakomitean tehtävät luetellaan 4.17 artiklassa (Tullin, kaupan helpottamisen ja alkuperäsääntöjen alakomitea).

4 LUKU

TULLIMENETTELYT JA KAUPAN HELPOTTAMINEN

4.1 ARTIKLA

Yleiset tavoitteet

1.    Osapuolet tunnustavat tullimenettelyjen ja kaupan helpottamisen merkityksen kehittyvän globaalin kaupankäyntiympäristön kannalta.

2.    Osapuolet tunnustavat, että niiden olisi tuontia, vientiä ja kauttakuljetusta koskevien vaatimustensa ja menettelyjensä osalta otettava huomioon tullin ja kaupan alalla sovellettavat tullia ja kansainvälistä kauppaa koskevat välineet ja standardit, kuten tullimenettelyjen yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta Kiotossa 18 päivänä toukokuuta 1973 tehdyn ja Maailman tullijärjestön neuvoston kesäkuussa 1999 hyväksymän tarkistetun Kioton yleissopimuksen keskeiset osat, Brysselissä 14 päivänä kesäkuuta 1983 tehty kansainvälinen yleissopimus harmonoidusta tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmästä sekä maailmankaupan turvaamista ja helpottamista koskeva Maailman tullijärjestön normikehys ja Maailman tullijärjestön tullitietomalli, jotka hyväksyttiin kesäkuussa 2005, jäljempänä ’SAFE-normikehys’.

3.    Osapuolet tunnustavat, että niiden säädösten ja määräysten on oltava syrjimättömiä ja tullimenettelyiden perustuttava nykyaikaisten menetelmien ja tehokkaan valvonnan käyttöön, jotta voidaan suojata ja helpottaa laillista kaupankäyntiä.

4.    Osapuolet tunnustavat myös, että niiden tullimenettelyt eivät saa aiheuttaa suurempaa hallinnollista rasitetta tai rajoittaa kauppaa enempää kuin on tarpeen oikeutettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja että niitä olisi sovellettava ennakoitavalla, johdonmukaisella ja läpinäkyvällä tavalla.

5.    Toiminnan läpinäkyvyyden, tehokkuuden, yhtenäisyyden ja vastuullisuuden takaamiseksi osapuolet

a)    yksinkertaistavat ja tarkastelevat vaatimuksia ja muodollisuuksia uudelleen aina kun se on mahdollista, tavaroiden luovutuksen ja tulliselvityksen nopeuttamiseksi;

b)    jatkavat työtä, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa ja standardoida tullin ja muiden virastojen vaatimia tietoja ja asiakirjoja, jotta voidaan vähentää niistä kaupan alan toimijoille ja muille toimijoille, myös pienille ja keskisuurille yrityksille, aiheutuvia ajankulua ja kustannuksia; ja

c)    varmistavat mahdollisimman korkeatasoisten rehellisyysvaatimusten noudattamisen soveltamalla tullimenettelyihin ja kaupan helpottamiseen liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin ja välineisiin sisältyvien periaatteiden mukaisia toimenpiteitä.

6.    Osapuolet sopivat, että ne vahvistavat yhteistyötään, jotta voidaan varmistaa, että sovellettava lainsäädäntö ja menettelyt sekä asianomaisten viranomaisten hallinnolliset valmiudet vastaavat kaupan helpottamisen ja tehokkaan tullivalvonnan tavoitteita.

4.2 ARTIKLA

Avoimuus ja tietojen julkaiseminen

1.    Kukin osapuoli järjestää tarvittaessa säännöllisiä neuvotteluja rajaviranomaisten sekä kaupan alan toimijoiden tai muiden sen alueelle sijoittautuneiden sidosryhmien välillä.

2.    Kukin osapuoli julkaisee viipymättä syrjimättömällä ja helposti saatavilla olevalla tavalla, myös verkossa ja mahdollisuuksien mukaan englannin kielellä, tullikysymyksiin ja kaupan helpottamiseen liittyvät lakinsa, määräyksensä ja yleiset hallinnolliset menettelynsä ja ohjeensa. Tämä kattaa

a)    tuontia, vientiä ja kauttakuljetusta koskevat menettelyt, mukaan lukien menettelyt satamissa, lentokentillä ja muissa maahantulopaikoissa, sekä vaaditut lomakkeet ja asiakirjat;

b)    kaikki tuonnista ja viennistä tai tuonnin ja viennin yhteydessä kannettavat tullit ja verot;

c)    valtion virastojen tuonnin, viennin ja kauttakuljetuksen johdosta tai tuonnin, viennin ja kauttakuljetuksen yhteydessä määräämät tai niiden puolesta määrätyt maksut;

d)    tavaroiden luokittelua tai arvonmääritystä tullitarkoituksiin koskevat säännöt;

e)    alkuperäsääntöihin liittyvät yleisesti sovellettavat lait, määräykset ja hallinnolliset päätökset;

f)    tuontia, vientiä tai kauttakuljetusta koskevat rajoitukset tai kiellot;

g)    tuonti-, vienti- tai kauttakuljetusmuodollisuuksien rikkomiseen sovellettavat seuraamuksia koskevat määräykset;

h)    muutoksenhakumenettelyt;

i)    tuontiin, vientiin tai kauttakuljetukseen liittyvät yhden tai useamman maan kanssa tehdyt sopimukset tai niiden osat;

j)    tariffikiintiöiden hallinnointiin liittyvät menettelyt;

k)    satamissa ja rajanylityspaikoissa sijaitsevien tullitoimipaikkojen aukioloajat ja toimintamenettelyt; ja

l)    tiedotuskeskukset tiedusteluja varten.

3.    Kukin osapuoli tarjoaa lakiensa ja määräystensä mukaisesti kaupan alan toimijoille ja muille asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää asianmukaisen määräajan kuluessa huomautuksia ehdotuksista, jotka koskevat tullikysymyksiin ja kaupan helpottamiseen liittyvien yleisesti sovellettavien säädösten ja määräysten käyttöönottoa tai muuttamista.

4.    Kukin osapuoli varmistaa omien säädöstensä ja määräystensä mukaisesti, että uudet tai muutetut yleisesti sovellettavat lait ja määräykset, jotka liittyvät tullikysymyksiin ja kaupan helpottamiseen, ja niitä koskevat tiedot asetetaan julkisesti saataville mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen niiden voimaantuloa, jotta kaupan alan toimijat ja muut asianomaiset henkilöt voivat tutustua niihin.

5.    Kukin osapuoli voi säätää, että 3 ja 4 kohtaa ei sovelleta tullien tai tariffien muutoksiin, toimenpiteisiin, joilla on vapauttava vaikutus, toimenpiteisiin, joiden vaikuttavuus heikentyisi 3 ja 4 kohdan noudattamisen seurauksena, kiireellisissä olosuhteissa sovellettaviin toimenpiteisiin tai sen omaan lainsäädäntöön ja oikeusjärjestelmään tehtäviin vähäisiin muutoksiin.

6.    Kukin osapuoli perustaa yhden tai useamman tiedotuskeskuksen tai pitää yllä niiden toimintaa, jotta ne voivat vastata kaupan alan toimijoiden ja muiden asianomaisten henkilöiden tulliasioissa ja muissa kaupan helpottamiseen liittyvissä asioissa esittämiin tiedusteluihin, ja asettaa tiedot tällaisten tiedustelujen esittämistä koskevista menettelyistä julkisesti saataville verkossa.

7.    Osapuoli ei saa periä maksua toisen osapuolen tiedusteluihin vastaamisesta eikä tarvittavien lomakkeiden ja asiakirjojen toimittamisesta.

8.    Tiedotuskeskusten on vastattava tiedusteluihin ja toimitettava lomakkeet ja asiakirjat kunkin osapuolen vahvistamassa kohtuullisessa ajassa, joka voi vaihdella tiedustelun luonteen tai monitahoisuuden mukaan.

4.3 ARTIKLA

Tieto- ja asiakirjavaatimukset

1.    Tuonti-, vienti- ja kauttakulkumuodollisuuksien sekä tieto- ja asiakirjavaatimusten yksinkertaistamiseksi ja minimoimiseksi kukin osapuoli varmistaa tarvittaessa, että seuraavat tällaisiin muodollisuuksiin ja tieto- ja asiakirjavaatimuksiin liittyvät edellytykset täyttyvät:

a)    niiden hyväksymisessä ja soveltamisessa pyritään siihen, että tavarat voidaan luovuttaa nopeasti edellyttäen, että luovutuksen edellytykset täyttyvät;

b)    niiden hyväksymisessä ja soveltamisessa pyritään siihen, että niiden noudattamisesta aiheutuisi vähemmän ajankulua ja kustannuksia kaupan alan toimijoille ja muille toimijoille;

c)    ne ovat vähiten kauppaa rajoittava vaihtoehto, jos kyseisen toimintapoliittisen tavoitteen tai tavoitteiden saavuttamiseksi on kohtuudella käytettävissä kaksi tai useampia vaihtoehtoja; ja

d)    niitä tai niiden osia ei pidetä voimassa, jos niitä ei enää tarvita.

2.    Kukin osapuoli soveltaa yhteisiä tullimenettelyjä ja yhdenmukaisia tullitietoja ja -asiakirjoja koskevia vaatimuksia tavaroiden luovuttamiseen koko alueellaan. Mikään tässä kohdassa ei estä osapuolta eriyttämästä tullimenettelyjään ja tieto- ja asiakirjavaatimuksiaan esimerkiksi riskinhallinnan, tavaroiden luonteen ja tyypin tai kuljetusvälineen perusteella.

4.4 ARTIKLA

Automaatio ja tietotekniikan käyttö

1.    Kukin osapuoli

a)    käyttää tietotekniikkaa, jolla nopeutetaan menettelyjä tavaroiden luovutusta varten, jotta helpotetaan kauppaa osapuolten välillä;

b)    saattaa sähköiset järjestelmät tullimenettelyjen käyttäjien saataville;

c)    sallii tulli-ilmoituksen toimittamisen sähköisessä muodossa; ja

d)    käyttää sähköisiä tai automatisoituja riskinhallintajärjestelmiä.

2.    Kukin osapuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa menettelyjä, jotka mahdollistavat tulliviranomaisten tuonnin ja viennin yhteydessä kantamien tullien, verojen ja maksujen sähköisen maksamisen.

4.5 ARTIKLA

Tavaroiden luovutus

1.    Kukin osapuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa menettelyjä, joilla

a)    mahdollistetaan tavaroiden nopea luovutus sellaisen ajan kuluessa, joka ei ole pidempi kuin osapuolen tullilainsäädännön ja muiden kauppaan liittyvien säädösten ja määräysten noudattaminen edellyttää;

b)    säädetään ennen tavaroiden saapumista tapahtuvasta tullitietojen ja -asiakirjojen ja muiden tietojen sähköisestä toimituksesta ja käsittelystä, jotta tavarat voidaan luovuttaa tullivalvonnasta niiden saavuttua;

c)    sallitaan tavaroiden luovutus saapumispaikassa ilman väliaikaista siirtoa varastoihin tai muihin tiloihin; ja

d)    mahdollistetaan tavaroiden luovutus ennen tullien, verojen ja maksujen lopullista määrittämistä, jos tällaista määrittämistä ei ole tehty ennen saapumista tai viipymättä saapumisen jälkeen ja edellyttäen, että kaikki muut sääntelyvaatimukset ovat täyttyneet; ennen tavaroiden luovutusta osapuoli voi vaatia, että tuoja antaa takauksen, talletuksen tai muun asianmukaisen välineen muodossa riittävän vakuuden, joka ei saa olla suurempi kuin määrä, joka vaaditaan, jotta voidaan varmistaa tullien, verojen ja maksujen maksaminen vakuuden piiriin kuuluvista tavaroista, ja joka vapautetaan, kun kyseistä vakuutta ei enää vaadita.

2.    Kukin osapuoli voi omien säädöstensä ja määräystensä mukaisesti ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteitä, joiden avulla kaupan alan toimijat tai muut toimijat voivat hyötyä tullimenettelyjen pidemmälle menevästä yksinkertaistamisesta.

4.6 ARTIKLA

Riskinhallinta

1.    Kukin osapuoli ottaa tullivalvontaa varten käyttöön tai pitää voimassa riskinhallintajärjestelmän, jonka avulla sen tulliviranomaiset voivat keskittää tarkastustoimintansa korkean riskin lähetyksiin ja joka sujuvoittaa matalan riskin lähetysten luovutusta.

2.    Kukin osapuoli suunnittelee riskinhallintaa ja soveltaa sitä niin, että vältetään mielivaltainen tai perusteeton syrjintä taikka kansainvälisen kaupan peitelty rajoittaminen.

3.    Kunkin osapuolen riskinhallinnan on perustuttava riskien arviointiin asianmukaisten poimintaehtojen perusteella.

4.    Kukin osapuoli voi myös valita satunnaisesti lähetyksiä tällaiseen valvontaan osana riskinhallintaansa.

5.    Kaupan helpottamiseksi kukin osapuoli tarkastelee säännöllisesti 1 kohdassa tarkoitettua riskinhallintajärjestelmää ja saattaa sen ajan tasalle tarpeen mukaan.

4.7 ARTIKLA

Ennakkopäätökset

1.    Ennakkopäätös on kirjallinen päätös, jonka osapuoli antaa tulliviranomaistensa välityksellä hakijalle ennen hakemuksen kohteena olevan tavaran tuontia alueelleen ja jossa vahvistetaan kohtelu, jonka osapuoli antaa tavaralle tuontihetkellä seuraavien osalta:

a)    tavaran tariffiluokitus;

b)    tavaran alkuperä 18 ; ja

c)    mitkä tahansa muut osapuolten sopimat asiat.

2.    Osapuoli antaa ennakkopäätöksen kohtuullisessa määräajassa hakijalle, joka on esittänyt hakemuksen, myös sähköisessä muodossa, edellyttäen, että hakemus sisältää kaikki tarpeelliset tiedot kyseisen osapuolen säädösten ja määräysten mukaisesti. Osapuoli voi pyytää näytekappaletta tavarasta, jolle hakija hakee ennakkopäätöstä.

3.    Ennakkopäätös on voimassa vähintään kolme vuotta sen antamisen jälkeen, paitsi jos päätöstä tukevat lait, tosiseikat tai olosuhteet ovat muuttuneet.

4.    Osapuoli voi kieltäytyä antamasta ennakkopäätöstä, jos ennakkopäätöksen perustana olevat tosiseikat ja olosuhteet ovat hallinnollisen tai oikeudellisen muutoksenhaun kohteena tai jos hakemus ei perustu todellisiin ja konkreettisiin tosiseikkoihin tai jos se ei liity mihinkään ennakkopäätöksen käyttötarkoitukseen. Osapuolen, joka kieltäytyy antamasta ennakkopäätöstä, on ilmoitettava tästä viipymättä hakijalle kirjallisesti ja esitettävä asiaan vaikuttavat seikat sekä päätöksensä perusteet.

5.    Kukin osapuoli julkaisee vähintään seuraavat:

a)    ennakkopäätöksen hakemista koskevat vaatimukset, mukaan lukien toimitettavat tiedot ja niiden muoto;

b)    määräaika, jonka kuluessa se antaa ennakkopäätöksen; ja

c)    ennakkopäätöksen voimassaoloaika.

6.    Jos osapuoli kumoaa ennakkopäätöksen, muuttaa sitä tai peruuttaa sen, sen on ilmoitettava tästä hakijalle kirjallisesti ja esitettävä asiaan vaikuttavat seikat sekä päätöksensä perusteet. Osapuoli voi kumota ennakkopäätöksen, muuttaa sitä tai peruuttaa sen taannehtivasti vain siinä tapauksessa, että ratkaisu perustui hakijan toimittamiin puutteellisiin, virheellisiin, epätarkkoihin, vääriin tai harhaanjohtaviin tietoihin.

7.    Osapuolen antama ennakkopäätös sitoo kyseistä osapuolta päätöstä pyytäneeseen hakijaan nähden sekä myös hakijaa.

8.    Osapuoli tarkastelee hakijan kirjallisesta pyynnöstä uudelleen ennakkopäätöstä tai ennakkopäätöksen kumoamista, muuttamista tai peruuttamista koskevaa päätöstä.

9.    Jollei sen säädöksiin ja määräyksiin sisältyvistä luottamuksellisuutta koskevista vaatimuksista muuta johdu, osapuoli pyrkii saattamaan ennakkopäätöstensä olennaiset osat julkisesti saataville, myös verkossa.

4.8 ARTIKLA

Valtuutetut talouden toimijat

1.    Kukin osapuoli perustaa tietyt kriteerit täyttäviä toimijoita eli valtuutettuja talouden toimijoita, jäljempänä ’AEO’, varten kaupan helpottamista koskevan kumppanuusohjelman, jäljempänä ’AEO-ohjelma’, tai ylläpitää sitä SAFE-normikehyksen mukaisesti.

2.    AEO:n aseman myöntämisessä sovellettavien erityisten kriteerien 19 on liityttävä kunkin osapuolen laissa, määräyksissä tai menettelyissä tarkemmin asetettujen vaatimusten noudattamiseen tai niiden noudattamatta jättämisen riskiin.

3.    AEO:n aseman myöntämisessä sovellettavia erityisiä kriteerejä ei pidä suunnitella tai soveltaa siten, että ne antavat mahdollisuuden harjoittaa tai aiheuttavat mielivaltaista tai perusteetonta syrjintää samassa tilanteessa olevien toimijoiden välillä, ja niiden on mahdollistettava pienten ja keskisuurten yritysten osallistuminen.

4.    AEO-ohjelmaan on sisällytettävä AEO:ille koituvia erityisiä etuja ottaen huomioon 27 päivänä marraskuuta 2014 hyväksytyn kaupan helpottamista koskevan WTO:n sopimuksen 7.7.3 artiklan mukaiset osapuolten sitoumukset.

5.    Osapuolet tekevät tarvittaessa yhteistyötä vahvistaakseen AEO-ohjelmiensa vastavuoroisen tunnustamisen edellyttäen, että ohjelmat ovat yhteensopivia ja perustuvat vastaavanlaisiin kriteereihin ja etuihin.

4.9 ARTIKLA

Uudelleentarkastelu tai muutoksenhaku

1.    Kukin osapuoli tarjoaa tehokkaat, nopeat, syrjimättömät ja helposti käytettävissä olevat menettelyt, joilla turvataan oikeus hakea muutosta tulliasiaa koskevaan päätökseen.

2.    Kukin osapuoli varmistaa, että henkilöllä, jolle se osoittaa tulliasiaa koskevan päätöksen, on sen alueella käytettävissään

a)    päätöksen tehnyttä virkamiestä tai virastoa korkeamman hallinnollisen viranomaisen tai tällaisesta virkamiehestä tai virastosta riippumattoman hallinnollisen viranomaisen suorittama hallinnollinen uudelleentarkastelu tai muutoksenhaku tällaiselta viranomaiselta; tai

b)    päätöstä koskeva uudelleentarkastelu tai oikeudellinen muutoksenhaku.

3.    Kukin osapuoli säätää, että henkilöllä, joka on hakenut tulliviranomaisilta päätöstä muttei ole saanut hakemusta koskevaa päätöstä määräajassa, on muutoksenhakuoikeus.

4.    Kukin osapuoli säätää, että 2 kohdassa tarkoitettu henkilö saa hallinnollisen päätöksen perusteluineen, jotta tämä voi tarvittaessa käyttää uudelleentarkastelu- tai muutoksenhakumenettelyä.

4.10 ARTIKLA

Seuraamukset

1.    Kukin osapuoli säätää seuraamuksista, joita sovelletaan, jos sen tulliasioihin liittyviä lakeja, määräyksiä tai menettelyvaatimuksia tai muuta tavaroiden tuontia, vientiä ja kauttakuljetusta koskevaa lainsäädäntöä ei noudateta.

2.    Kukin osapuoli varmistaa, että sen tullisäädöksissä ja -määräyksissä säädetään, että sen tullisäädösten ja -määräysten tai menettelyvaatimusten rikkomisesta mahdollisesti määrättävien seuraamusten on oltava oikeasuhteisia ja syrjimättömiä.

3.    Kukin osapuoli varmistaa, että seuraamus, jonka sen tulliviranomaiset määräävät sen tullilakien ja -määräysten tai menettelyvaatimusten rikkomisesta, kohdistuu ainoastaan rikkomisesta oikeudellisesti vastuussa olevaan henkilöön.

4.    Kukin osapuoli varmistaa, että seuraamus määrätään tapauksen tosiseikkojen ja olosuhteiden perusteella ja että se on oikeassa suhteessa rikkomuksen laajuuteen ja vakavuuteen.

5.    Kukin osapuoli välttää kannustimia tai eturistiriitoja seuraamusten ja tullien arvioinnissa ja perimisessä.

6.    Jokaista osapuolta kannustetaan harkitsemaan mahdollisuutta, että tullilakien ja -määräysten tai menettelyvaatimusten rikkomisesta voisi ilmoittaa vapaaehtoisesti ennen kuin tulliviranomaiset havaitsevat sen ja tätä pidettäisiin lieventävänä tekijänä seuraamusta määrättäessä.

7.    Kunkin osapuolen on varmistettava, että jos tullilakien tai -määräysten tai menettelyvaatimusten rikkomisesta määrätään seuraamus, sille henkilölle, jolle seuraamus on määrätty, toimitetaan kirjallinen selitys, jossa mainitaan tarkemmin rikkomuksen luonne sekä sovellettava laki, määräys tai menettely, jonka mukaisesti rikkomuksesta aiheutuvan seuraamuksen määrä tai laajuus on määrätty.

8.    Kukin osapuoli vahvistaa laeissaan, määräyksissään tai menettelyissään määräajan, jonka kuluessa sen tulliviranomaiset voivat aloittaa menettelyn määrätäkseen seuraamuksia tullilakien ja -määräysten tai -menettelyjen rikkomisesta.

4.11 ARTIKLA

Tulliyhteistyö ja keskinäinen hallinnollinen avunanto

1.    Osapuolet varmistavat, että niiden viranomaiset tekevät tulliasioissa yhteistyötä, jotta varmistetaan 4.1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttaminen.

2.    Osapuolet tekevät yhteistyötä muun muassa seuraavissa asioissa:

a)    tietojen vaihtaminen niiden tullisäädöksistä ja ‑määräyksistä ja niiden täytäntöönpanosta sekä tullimenettelyistä erityisesti seuraavilla osa-alueilla:

i)    tullimenettelyjen yksinkertaistaminen ja nykyaikaistaminen;

ii)    niiden tulliviranomaisten soveltamat rajavalvontatoimenpiteet;

iii)    passituksen ja uudelleenlastauksen helpottaminen;

iv)    vuoropuhelu liike-elämän toimijoiden kanssa; ja

v)    toimitusketjun turvallisuus ja riskinhallinta;

b)    yhteistyön tekeminen tulliin liittyvien seikkojen osalta kansainvälisen kaupan toimitusketjun turvaamisessa ja tukemisessa SAFE-normikehyksen mukaisesti, myös 4.8 artiklassa tarkoitettujen AEO-ohjelmien ja niiden vastavuoroisen tunnustamisen osalta;

c)    tuontiin, vientiin, muihin tullimenettelyihin ja kaupan helpottamiseen liittyvien yhteishankkeiden kehittämisen tarkasteleminen, mukaan lukien tekninen tuki;

d)    yhteistyön vahvistaminen tullialalla toimivissa kansainvälisissä järjestöissä, kuten WTO:ssa ja Maailman tullijärjestössä, jäljempänä ’WCO’;

e)    vähimmäisnormien vahvistaminen, siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista, riskinhallintatekniikoita ja niihin liittyviä vaatimuksia ja ohjelmia varten; osapuolet tarkastelevat tarvittaessa ja tapauksen mukaan myös riskinhallintatekniikoiden, riskejä koskevien standardien ja turvavalvonnan vastavuoroista tunnustamista;

f)    pyrkimykset yhdenmukaistaa tuontia, vientiä ja muita tullimenettelyjä koskevia osapuolten tietovaatimuksia ottamalla käyttöön yhteiset standardit ja tietoelementit WCO:n tietomallin mukaisesti; ja

g)    poliittisten asiantuntijoiden välisen vuoropuhelun ylläpitäminen ennakkopäätösten hyödyllisyyden, vaikuttavuuden ja sovellettavuuden edistämiseksi.

3.    Osapuolet antavat toisilleen keskinäistä hallinnollista apua niiden sääntöjen mukaisesti, jotka vahvistetaan 15 päivänä joulukuuta 2004 tehdyllä EU–Meksiko-yhteisneuvoston päätöksellä N:o 5/2004 hyväksytyssä keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevassa liitteessä, joka sisällytetään tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä. Kaikessa tämän luvun mukaisessa osapuolten välisessä tietojenvaihdossa noudatetaan soveltuvin osin kyseisen liitteen 10 artiklassa annettuja tietojen luottamuksellisuutta ja henkilötietojen suojaa koskevia vaatimuksia sekä osapuolten asiaa koskevissa säädöksissä ja määräyksissä säädettyjä luottamuksellisuutta ja yksityisyyttä koskevia vaatimuksia.

4.12 ARTIKLA

Yhdennetty palveluympäristö

1.    Kukin osapuoli pyrkii perustamaan yhdennetyn palveluympäristön järjestelmän, joka helpottaa kaiken tavaroiden tuontia, vientiä ja kauttakuljetusta varten tulli- ja muussa lainsäädännössä edellytetyn tiedon toimittamista yhtenä sähköisenä toimituksena, tai ylläpitämään tällaista järjestelmää.

2.    Osapuolet pyrkivät tekemään yhteistyötä yhdennetyn palveluympäristön järjestelmiensä yhteentoimivuuden kehittämiseksi ja niiden yksinkertaistamiseksi muun muassa jakamalla kokemuksiaan yhdennetyn palveluympäristön järjestelmien kehittämisestä ja käyttöönotosta.

4.13 ARTIKLA

Kauttakuljetus ja uudelleenlastaus

1.    Kukin osapuoli varmistaa kauttakuljetustapahtumien ja uudelleenlastaustoimintojen helpottamisen ja tehokkaan valvonnan alueellaan.

2.    Kukin osapuoli pyrkii edistämään ja panemaan täytäntöön alueellisia kauttakuljetusjärjestelyjä, joiden tarkoituksena on osapuolten välisen kaupan helpottaminen.

3.    Kukin osapuoli varmistaa, että kaikki asianomaiset viranomaiset ja virastot sen alueella tekevät yhteistyötä ja koordinoivat toimintaansa kauttakuljetusliikenteen helpottamiseksi.

4.    Kukin osapuoli mahdollistaa tuontiin tarkoitettujen tavaroiden siirtämisen tullivalvonnassa maahantulopaikan tullitoimipaikasta alueellaan olevaan toiseen tullitoimipaikkaan, josta tavarat luovutetaan tai jossa ne tulliselvitetään.

4.14 ARTIKLA

Jälkitarkastus

1.    Voidakseen nopeuttaa tavaroiden luovutusta kukin osapuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa jälkitarkastuksen, jotta varmistetaan sen tullisäädösten ja -määräysten noudattaminen.

2.    Kukin osapuoli tekee jälkitarkastuksia riskiperusteisesti.

3.    Kukin osapuoli tekee jälkitarkastukset läpinäkyvällä tavalla. Jos tarkastus suoritetaan ja ratkaisevat tulokset on saatu, osapuoli ilmoittaa viipymättä tarkastuksen kohteena olleelle henkilölle tarkastuksen tulokset, niidet syyt sekä tarkastuksen kohteena olleen henkilön oikeudet ja velvoitteet.

4.    Osapuolet tunnustavat, että jälkitarkastuksesta saatuja tietoja voidaan käyttää myöhemmissä hallinnollisissa tai oikeudellisissa menettelyissä.

5.    Osapuolet käyttävät jälkitarkastuksen tulosta apuna riskinhallinnassa siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista.

4.15 ARTIKLA

Tulliasioitsijat

1.    Osapuoli ei saa edellyttää tullisäädöksissään ja -määräyksissään tulliasioitsijoiden pakollista käyttöä.

2.    Kukin osapuoli julkistaa tulliasioitsijoiden käyttöä koskevat toimenpiteensä.

3.    Kunkin osapuolen on sovellettava läpinäkyviä ja objektiivisia sääntöjä, jos ja kun ne myöntävät lupia tulliasioitsijoille.

4.16 ARTIKLA

Vientitavaran ennakkotarkastukset

Osapuoli ei saa edellyttää vientitavaran ennakkotarkastusten, sellaisina kuin ne on määritelty vientitavaran ennakkotarkastuksesta tehdyssä WTO:n sopimuksessa, pakollista käyttöä tariffiluokituksen ja tullausarvon määrittämisen yhteydessä 20 .

4.17 ARTIKLA

Tullin, kaupan helpottamisen ja alkuperäsääntöjen alakomitea

1.    Tullin, kaupan helpottamisen ja alkuperäsääntöjen alakomitea raportoi sekakomitealle.

2.    Tullin, kaupan helpottamisen ja alkuperäsääntöjen alakomitea, joka on perustettu 1.10 artiklan (Tämän sopimuksen III osan alakomiteat ja muut elimet) nojalla, varmistaa tämän luvun, 3 luvun (Alkuperäsäännöt ja alkuperämenettelyt), 4.11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevan liitteen ja osapuolten mahdollisesti sopimien tulliin liittyvien muiden määräysten asianmukaisen toiminnan ja tarkastelee kaikkia niiden soveltamiseen liittyviä kysymyksiä.

3.    Alakomitea

a)    laatii tarpeen mukaan sekakomitealle asianmukaisia suosituksia seuraavista aiheista:

i)    3 luvun (Alkuperäsäännöt ja alkuperämenettelyt) täytäntöönpano ja hallinnointi; ja

ii)    mahdolliset 3 lukuun (Alkuperäsäännöt ja alkuperämenettelyt) tehtävät muutokset;

b)    antaa selittäviä huomautuksia, joilla helpotetaan 3 luvun (Alkuperäsäännöt ja alkuperämenettelyt) täytäntöönpanoa;

c)    valvoo tämän luvun täytäntöönpanoa ja hallinnointia;

d)    tarjoaa foorumin, jolla voidaan neuvotella ja keskustella kaikista tullikysymyksistä ja erityisesti tullimenettelyistä, tullausarvosta, tariffijärjestelmistä, tullinimikkeistöstä, tulliyhteistyöstä ja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa;

e)    tarjoaa foorumin, jolla voidaan neuvotella ja keskustella alkuperäsääntöihin, alkuperämenettelyihin ja hallinnolliseen yhteistyöhön liittyvistä kysymyksistä;

f)    edistää tullimenettelyjen, tulliasioita koskevan keskinäisen hallinnollisen avunannon, alkuperäsääntöjen, alkuperämenettelyjen ja hallinnollisen yhteistyön kehittämiseen, soveltamiseen ja täytäntöönpanoon liittyvää yhteistyötä; ja

g)    tarkastelee muita tähän lukuun tai 3 lukuun (Alkuperäsäännöt ja alkuperämenettelyt) liittyviä kysymyksiä osapuolten sopimalla tavalla.

4.    Tullin, kaupan helpottamisen ja alkuperäsääntöjen alakomitea voi tarkastella tämän luvun täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä koskevien päätösten tai suositusten tarvetta ja valmistella niitä yhteisneuvostoa varten. Yhteisneuvostolla on valtuudet tehdä tarvittaessa tämän luvun täytäntöönpanoon liittyviä päätöksiä, myös siltä osin kuin on kyse AEO-ohjelmista ja niiden vastavuoroisesta tunnustamisesta, tullimenettelyihin ja kaupan helpottamiseen liittyvistä yhteisistä aloitteista sekä teknisestä tuesta.

5.    Osapuolet voivat sopia pitävänsä erityiskokouksia tulliyhteistyöhön, alkuperäsääntöihin tai keskinäiseen hallinnolliseen avunantoon liittyvien asioiden käsittelemiseksi.

5 LUKU

KAUPAN SUOJAKEINOT

A JAKSO

Polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ja tasoitustoimenpiteet

5.1 ARTIKLA

Yleiset määräykset

1.    Osapuolet vahvistavat oikeutensa ja velvoitteensa, jotka ovat GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan, polkumyynnin vastaisen sopimuksen ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen mukaisia.

2.    Väliaikaisten ja lopullisten toimenpiteiden soveltamista varten asianomaisten tavaroiden alkuperä on määritettävä kunkin osapuolen muuhun kuin etuuskohteluun perustuvien alkuperäsääntöjen mukaisesti.

5.2 ARTIKLA

Läpinäkyvyys ja menettelyjen oikeudenmukaisuus

1.    Kukin osapuoli toteuttaa menettelynsä ja soveltaa polkumyynnin vastaisia ja tasoitustulleihin liittyviä toimenpiteitä oikeudenmukaisella ja läpinäkyvällä tavalla polkumyynnin vastaisen sopimuksen ja tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti.

2.    Kukin osapuoli ilmoittaa kaikille asianomaisille osapuolille menettelyn varhaisessa vaiheessa ja joka tapauksessa ennen lopullisen päätöksen tekemistä tarkasteltavana olevat olennaiset tosiseikat, joiden perusteella päätös lopullisten toimenpiteiden soveltamisesta tehdään. Tämä ei kuitenkaan rajoita polkumyynnin vastaisen sopimuksen 6.5 artiklan ja tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 12.4 artiklan soveltamista.

3.    Kukin osapuoli antaa jokaiselle polkumyyntitutkimuksen tai tasoitustulleja koskevan tutkimuksen asianomaiselle osapuolelle mahdollisuuden puolustaa täysimittaisesti etujaan edellyttäen, että se ei tarpeettomasti viivästytä tutkimuksen toteuttamista.

4.    Sovellettava asianosaisten osapuolten määritelmä vahvistetaan polkumyynnin vastaisen sopimuksen 6.11 artiklassa ja tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 12.9 artiklassa.

5.3 ARTIKLA

Polkumyynti- ja tasoitustullien käyttöönotto

Tuojaosapuolen viranomaiset päättävät kyseisen osapuolen lainsäädännön mukaisesti, onko määrättävä polkumyynti- tai tasoitustulli suuruudeltaan koko polkumyyntimarginaalia tai tuen määrää vastaava määrä vai vähäisempi määrä.

5.4 ARTIKLA

Lopullinen päätös

Osapuolen on lopullista päätöstä tehdessään otettava huomioon tiedot, jotka sen lainsäädännön mukaisesti asianomaisiksi osapuoliksi katsotut osapuolet ovat asianmukaisesti toimittaneet.

5.5 ARTIKLA

Riitojenratkaisumenettelyn soveltamatta jättäminen

Osapuoli ei voi turvautua 31 luvun (Riitojenratkaisu) mukaiseen riitojenratkaisumenettelyyn tämän jakson määräysten tulkinnan tai soveltamisen osalta.

B JAKSO

Yleiset suojatoimenpiteet

5.6 ARTIKLA

Yleiset määräykset

Kukin osapuoli säilyttää GATT 1994 -sopimuksen XIX artiklan ja maataloussopimuksen 5 artiklan sekä suojalausekkeita koskevan sopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvoitteensa.

5.7 ARTIKLA

Läpinäkyvyys

1.    Sen estämättä, mitä 5.6 artiklassa määrätään, osapuolen, joka panee vireille yleisen suojatoimenpidetutkimuksen tai aikoo ottaa käyttöön yleisiä suojatoimenpiteitä, on toisen osapuolen pyynnöstä ja sillä edellytyksellä, että asiaan liittyy kyseisen toisen osapuolen huomattava etu, välittömästi annettava tätä koskeva kirjallinen ilmoitus kaikista asian kannalta olennaisista tiedoista, jotka ovat johtaneet yleisen suojatoimenpidetutkimuksen vireillepanoon tai yleisten suojatoimenpiteiden käyttöönottoon, sekä tarvittaessa myös tutkimuksen alustavat päätelmät. Tämä ei rajoita suojalausekkeita koskevan sopimuksen 3.2 artiklan soveltamista.

2.    Yleisiä suojatoimenpiteitä käyttöön ottava osapuoli pyrkii ottamaan ne käyttöön kahdenväliseen kauppaan vähiten vaikuttavalla tavalla.

3.    Sovellettaessa 2 kohtaa osapuolen, joka katsoo, että lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönoton oikeudelliset edellytykset täyttyvät, ja joka aikoo ottaa käyttöön tällaisia toimenpiteitä, on ilmoitettava asiasta toiselle osapuolelle ja tarjottava mahdollisuus kahdenvälisiin neuvotteluihin. Jos tyydyttävään ratkaisuun ei päästä 30 päivän kuluessa ilmoituksesta, tuojaosapuoli voi hyväksyä ongelman korjaamiseksi tarvittavan lopullisen suojatoimenpiteen.

4.    Tätä artiklaa sovellettaessa katsotaan, että asiaan liittyy osapuolen huomattava etu, jos se on ollut viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana yksi tuodun tavaran viidestä tärkeimmästä toimittajasta, joko tavaran absoluuttisena määränä tai sen arvona ilmaistuna.

5.8 ARTIKLA

Riitojenratkaisumenettelyn soveltamatta jättäminen

Osapuoli ei voi turvautua 31 luvun (Riitojenratkaisu) mukaiseen riitojenratkaisumenettelyyn niiden tämän jakson määräysten tulkinnan tai soveltamisen osalta, joissa viitataan WTO-sopimuksen mukaisiin oikeuksiin ja velvoitteisiin.

C JAKSO

Kahdenväliset suojatoimenpiteet

C.1 ALAJAKSO

Yleiset määräykset

5.9 ARTIKLA

Määritelmät

C jaksossa tarkoitetaan

a)    ’toimivaltaisella tutkintaviranomaisella’

i)    Euroopan unionin osalta Euroopan komissiota; ja

ii)    Meksikon osalta ”Unidad de Prácticas Comerciales Internacionales de la Secretaría de Economíaa” (kansainvälisen kaupan käytännöistä vastaava talousministeriön yksikkö) tai sen seuraajaa;

b)    ’kotimaisella tuotannonalalla’ tuodun tuotteen osalta osapuolen alueella toimivia samankaltaisten tai suoraan kilpailevien tuotteiden tuottajia kokonaisuudessaan tai tuottajia, joiden yhteinen samankaltaisten tai suoraan kilpailevien tuotteiden tuotanto muodostaa pääosan kyseisten tuotteiden kotimaisesta kokonaistuotannosta;

c)    ’samankaltaisella tuotteella’ tuotetta, joka on identtinen eli kaikissa suhteissa samanlainen kuin tutkittava tuote, tai jos sellaista tuotetta ei ole, muuta tuotetta, joka muistuttaa ominaispiirteiltään läheisesti tarkasteltavana olevaa tuotetta, vaikka se ei ole kaikissa suhteissa samanlainen;

d)    ’suoraan kilpailevalla tuotteella’ tuotetta, joka ei välttämättä ole kaikissa suhteissa samanlainen tarkasteltavana olevan tuotteen kanssa mutta joka voi pitkälti korvata sen, koska niiden tehtävät ovat samat 21 ;

e)    ’vakavalla haitalla’ kotimaisen tuotannonalan tilanteen huomattavaa yleistä huononemista;

f)    ’vakavan haitan uhalla’ vakavaa haittaa, joka tosiseikkojen eikä pelkästään väitteen, arvelun tai etäisen mahdollisuuden perusteella selvästi uhkaa toteutua välittömästi; ja

g)    ’siirtymäkaudella’

i)    kymmenen vuoden ajanjaksoa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä; tai