EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 2.10.2025

COM(2025) 593 final

2025/0312(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) N:o 472/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnasta

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Edellä esitetyn perusteella tämän ehdotuksen tavoitteena on ensinnäkin varmistaa yhdenmukaisuus asetuksen (EU) N:o 472/2013 ja uudistetun unionin talouden ohjausjärjestelmän välillä. Toiseksi ehdotuksella on tarkoitus ottaa huomioon vuoden 2013 jälkeen tapahtunut institutionaalinen kehitys, kuten YVM:n perustaminen ja se, että ERVV ei voi enää osallistua uusiin rahoitusohjelmiin. Kolmanneksi ehdotuksella pyritään asetuksen (EU) N:o 472/2013 soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella selkeyttämään tiukennetun valvonnan soveltamista silloin, kun jäsenvaltio, jonka rahayksikkö on euro, saa ennalta varautuvaa rahoitustukea. Tiukennetun valvonnan soveltaminen kytketään selkeästi sellaiseen ennalta varautuvaan rahoitustukeen, joka edellyttää uusia toimenpiteitä. Ehdotuksella pyritään myös selkeyttämään ohjelman jälkeisen valvonnan tavoitetta ja soveltamisalaa, jotta siitä tulisi yhdenmukaisempi uudistetun unionin talouden ohjausjärjestelmän kanssa ja jotta saadaan aikaan kohdennettuja virtaviivaistuksia raportointivaatimusten päällekkäisyyden välttämiseksi.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Asetukseen (EU) N:o 472/2013 ehdotetut muutokset ovat yhdenmukaisia kyseistä politiikan alaa koskevien nykyisten säännösten kanssa, koska sääntely-ympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia sen jälkeen, kun asetus hyväksyttiin vuonna 2013. EU:n talouden ohjausjärjestelmä tuli voimaan 30. huhtikuuta 2024 neuvoston asetukseen (EY) N:o 1467/97 tehtyjen muutosten ja asetuksen (EU) 2024/1263 hyväksymisen jälkeen, ja sillä tehdään merkittäviä muutoksia vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoon. Asetukseen (EU) N:o 472/2013 ehdotetuilla muutoksilla varmistetaan yhdenmukaisuus näiden muutosten kanssa. Ehdotetuilla muutoksilla otetaan erityisesti huomioon keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman käyttöönotto ja vuorovaikutus asetuksen (EU) 2024/1263 32 artiklassa säädetyn tiukennetun valvontamenettelyn kanssa. Lisäksi ehdotetut muutokset ovat linjassa neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 mukaisen YVM:n perustamisen kanssa.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Asetuksen muuttamista koskeva ehdotus edistää komission yksinkertaistamisohjelmaa, jolla pyritään parantamaan kilpailukykyä ja turvaamaan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä tavoitteita vähentämällä sääntelytaakkaa ja yksinkertaistamalla EU:n säädöksiä, mikä helpottaa niiden täytäntöönpanoa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Euroalueen talous- ja rahoitusvakaudella on unionin laajuinen ulottuvuus, sillä yhden jäsenvaltion makrotalouden epätasapaino ja rahoitusvaikeuksilla voi olla koko euroalueeseen ulottuvia vaikutuksia. Koska EU:n taloudet ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa, jäsenvaltiot eivät yksin toimimalla pystyisi riittävällä tavalla puuttumaan taloudelliseen epävakauteen liittyviin monimutkaisuuksiin ja heijastusvaikutuksiin. Lisäksi muutosten tavoitteita eli yhdenmukaisuuden varmistamista EU:n talouden uudistetun ohjausjärjestelmän kanssa ja ohjausjärjestelmän virtaviivaistamista ei voida saavuttaa jäsenvaltioiden tasolla, koska tavoitteet edellyttävät muutoksia EU:n lainsäädäntöön. Ehdotus on sen vuoksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukainen.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukainen, sillä sen tarkoituksena on ajantasaistaa ja parantaa voimassa olevaa kehystä, joka koskee tiukennettua valvontaa, makrotalouden sopeutusohjelmia ja ohjelman jälkeistä valvontaa, ja varmistaa samalla, että ehdotetut toimenpiteet rajoittuvat siihen, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotuksessa esitettyjen toimintapoliittisten valintojen – joihin lukeutuvat esimerkiksi ohjelman jälkeisen valvonnan tavoitteiden selkeyttäminen ja tiukennetun valvonnan muuttaminen reaktiivisemmaksi riskeihin nähden – tarkoituksena on korjata tiettyjä nykyisessä kehyksessä havaittuja puutteita ja rajoituksia. Nämä muutokset ovat tarpeen, jotta voidaan saavuttaa makrotalouden epätasapainojen ehkäisemistä ja korjaamista koskevat tavoitteet ja näin varmistaa euroalueen rahoitusvakaus ja edistää talouden lähentymistä. Ehdotuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen EU:n talouden ohjausjärjestelmän yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi ja kehyksen yksinkertaistamiseksi. Se näet perustuu olemassa oleviin rakenteisiin ja prosesseihin, ja siinä otetaan käyttöön kohdennettuja mukautuksia, joilla vastataan tiettyihin haasteisiin, esimerkiksi ohjelman jälkeistä valvontaa koskevien selkeiden tavoitteiden puuttumiseen ja nykyistä eriytetympien valvontajärjestelmien tarpeeseen.

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•Sidosryhmien kuuleminen

Asetuksen (EU) N:o 472/2013 hyväksymisen jälkeen Euroopan tilintarkastustuomioistuin antoi vuonna 2021 erityiskertomuksensa 18/2021 komission valvonnasta, joka kohdistuu makrotalouden sopeutusohjelmasta poistuviin jäsenvaltioihin. Kertomuksessa suositeltiin ohjelman jälkeisen valvonnan soveltamisalan ja menettelyjen virtaviivaistamista ja parantamista, jotta vältetään päällekkäisyydet raportoinnissa ja vähennetään jäsenvaltioiden viranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.

Komissio ja jäsenvaltiot ovat keskustelleet asetukseen (EU) N:o 472/2013 tehtävien muutosten pääkohdista talous- ja rahoituskomiteassa ja euroryhmän työryhmässä. Jäsenvaltiot ovat niissä ilmaisseet olevansa valmiita tarkastelemaan komission myöhemmin esittämiä yksinkertaistamisehdotuksia. Myös Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan kanssa on käyty keskustelu, jossa korostettiin yksinkertaistamispaketin tavoitteita eli oikeudellisen selkeyden ja kohdennetun yksinkertaistamisen varmistamista, ja hahmoteltu asetukseen (EU) N:o 472/2013 tehtävien muutosten pääkohdat, jotka vastaavat jäsenvaltioille asianomaisissa valiokunnissa annettuja tietoja.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

•Vaikutustenarviointi

Tällä ehdotuksella ei luoda uutta välinettä, vaan sillä muutetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, että rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonta on yhdenmukaista EU:n uudistetun talouden ohjausjärjestelmän muiden osien kanssa. Ehdotuksella pyritään myös yksinkertaistamaan olemassa olevia menettelyjä ja vähentämään jäsenvaltioiden raportointivaatimuksia. Ehdotetuissa muutoksissa keskitytään voimassa olevaan asetukseen (EU) N:o 472/2013 tehtäviin kohdennettuihin muutoksiin. Kuten edellä toissijaisuusperiaatteen mukaisuutta käsittelevässä kohdassa todettiin, ei ole muita vaihtoehtoja poistaa kyseisen asetuksen ja ohjausjärjestelmän muiden osien välistä epäyhdenmukaisuutta. Sen vuoksi ei ole tehty virallista vaikutustenarviointia.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

•Perusoikeudet

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia perusoikeuksiin.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Lisäksi asetukseen (EU) N:o 472/2013 ehdotetuilla muutoksilla pyritään hälventämään huolta siitä, että tiukennettu valvonta nykymuodossaan voi vähentää jäsenvaltioiden halukkuutta pyytää ennalta varautuvaa rahoitustukea, kun sitä tarvitaan. Jotta voidaan tasapainottaa keskenään tuloksellinen valvonta ja tarve välttää vähentämästä jäsenvaltioiden kannustimia pyytää ennalta varautuvaa rahoitustukea sitä tarvitessaan, muutoksilla pyritään selkeyttämään olosuhteita, joissa ennalta varautuvaa rahoitustukea saaviin jäsenvaltioihin sovelletaan tiukennettua valvontaa. Ehdotuksen 2 ja 3 artiklassa ehdotetaan, että tiukennettu valvonta olisi käynnistettävä automaattisesti vain silloin, kun jäsenvaltio saa sellaista rahoitustukea, joka edellyttää uusien toimenpiteiden hyväksymistä, riippumatta siitä, ovatko tuen antajina muut jäsenvaltiot, kolmannet maat, ERVM, EVM tai kansainväliset rahoituslaitokset, kuten IMF. Tämä tarkoittaa, että tiukennettua valvontaa olisi kohdistettava jäsenvaltioihin, jotka saavat ehtoihin perustuvaa rahoitustukea, kuten Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen 14 artiklalla käyttöön otettua laajennettuihin ehtoihin perustuvaa EVM:n luottoa, vaikka tukea ei olisi vielä nostettu. Uusien EVM:n ennalta varautuvan rahoitustuen välineiden osalta komission olisi arvioitava tapauskohtaisesti, antaako tällaisen tuen saaminen aihetta soveltaa tiukennettua valvontaa. Näin varmistetaan nykyistä monivivahteisempi ja kohdennetumpi lähestymistapa valvontaan. Komissiolla on edelleen lisäksi mahdollisuus asettaa jäsenvaltioita tehostetun valvonnan kohteeksi vapaaehtoisesti, jos se on perusteltua.

Ehdotetuilla muutoksilla 14 artiklaan selkeytetään ohjelman jälkeisen valvonnan soveltamisalaa ja tavoitetta. Niiden myötä ohjelman jälkeisessä valvonnassa keskityttäisiin seuraamaan ja arvioimaan rahoitustukea saaneiden jäsenvaltioiden takaisinmaksukykyä sekä sellaisten asiaankuuluvien uudistusten toteuttamista, jotka eivät jo kuulu kansallisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman piiriin. Valvonnassa on myös määrä tunnistaa tarve korjaaviin toimenpiteisiin takaisinmaksuun liittyvien riskien lieventämiseksi. Kun ohjelman jälkeisen valvonnan tavoitteita ja kohdistamista selkeytetään, muutetussa asetuksessa esitetään yksinkertaistettu ja oikeasuhteinen makrotalouden sopeutusohjelmasta poistuvien jäsenvaltioiden valvontakehys.

Lisäksi muutoksilla otetaan ohjelman jälkeisessä valvonnassa käyttöön porrastettu järjestelmä, jossa valvonnan taso määräytyy takaisinmaksuriskin ja korjaavien toimenpiteiden tarpeen mukaan. Tällä tavoin ohjelman jälkeinen valvonta voidaan toteuttaa reaktiivisemmin ja kohdennetummin. Yhtenä järjestelmän keskeisenä piirteenä on erityisarviointi jäsenvaltion kyvystä maksaa saatu rahoitustuki takaisin. Erityisarvioinnin toteuttaa komissio viiden vuoden kuluttua ohjelman jälkeisen valvonnan soveltamisesta. Arvioinnissa huomioon otettavia tekijöitä ovat esimerkiksi velkakestävyys, julkisen talouden velkasuhde, liiallisia alijäämiä koskevat menettelyt, lainausehdot ja rahoitusvakaus. Jos komissio katsoo, että takaisinmaksuun ei liity olennaisia riskejä, ja kun talous- ja rahoituskomitea on antanut lausuntonsa, säännölliset arvioinnit olisi mahdollista tietyin edellytyksin keskeyttää viiden vuoden ajaksi. Näin helpotetaan resurssien tuloksellisempaa käyttöä tuettaessa jäsenvaltion pyrkimyksiä poistua makrotalouden sopeutusohjelmasta ja edistetään ohjelman jälkeisen valvonnan tehokkaampaa ja kohdennetumpaa soveltamista komission yleisten yksinkertaistamistoimien mukaisesti.

Uudessa 18 a artiklassa säädetään hallinnollisista järjestelyistä sopimisesta komission ja euroalueen jäsenvaltioille rahoitustukea antavien tahojen välillä, EVM mukaan lukien. Näiden järjestelyjen tarkoituksena on helpottaa tiivistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa komission ja näiden rahoitustuen antajien välillä ja varmistaa näin koordinoitu ja yhtenäinen lähestymistapa talouden valvontaan ja rahoitustukeen.

Asetuksen (EU) N:o 472/2013 soveltaminen jäsenvaltioihin, jotka saivat rahoitustukea 30 päivänä toukokuuta 2013 (16 artikla), ja siirtymäsäännökset (17 artikla) ehdotetaan poistettavaksi vanhentuneina.

Lisäksi asetuksen (EU) N:o 472/2013 toiminnan tulevat uudelleentarkastelut on yhdenmukaistettu asetuksen (EU) 2024/1263 toiminnan uudelleentarkastelujen kanssa (19 artikla).

2025/0312 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) N:o 472/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnasta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 136 artiklan yhdessä sen 121 artiklan 6 kohdan kanssa,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon 5 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 472/2013 6 vahvistetaan säännökset niiden jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta, joiden rahayksikkö on euro, jos nämä jäsenvaltiot a) ovat rahoitusvakautensa tai julkisen taloutensa kestävyyden osalta sellaisissa vakavissa vaikeuksissa tai kärsivät sellaisten vakavien vaikeuksien uhasta, joilla on muihin euroalueen jäsenvaltioihin kohdistuvia mahdollisia haitallisia heijastusvaikutuksia; tai b) pyytävät tai saavat rahoitustukea.

(2)Unionin talouden ohjausjärjestelmää uudistettiin vuonna 2024. Uudistuksella pyrittiin helpottamaan talouden tuloksellista valvontaa, joka perustuu yhteiseen säännöstöön, jolla varmistetaan yhdenvertainen kohtelu ja monenvälinen politiikan koordinointi. Uudistuksen tavoitteena oli edistää uudistusten ja investointien avulla tervettä ja kestävää julkista taloutta, vakaata ja osallistavaa kasvua sekä resilienssiä, estää liiallisten alijäämien syntyminen ja vahvistaa jäsenvaltioiden omistajuutta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi uudistuksessa otettiin käyttöön uusia käsitteitä ja tehtiin muutoksia unionin talouden ohjausjärjestelmän rakenteeseen. Uudistus toteutettiin antamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1263 7 , neuvoston asetus (EU) 2024/1264 8 ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1265 9 .

(3)Helmikuun 11 päivänä 2025 antamassaan tiedonannossa Yksinkertaisemmin ja nopeammin toimiva EU: tiedonanto lainsäädännön täytäntöönpanosta ja yksinkertaistamisesta 10 komissio esitti vision lainsäädännön täytäntöönpano- ja yksinkertaistamisohjelmasta, jolla pyritään parantamaan kilpailukykyä ja turvaamaan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tavoitteet vähentämällä sääntelytaakkaa ja yksinkertaistamalla unionin lainsäädäntöä, mikä helpottaa sen täytäntöönpanoa.

(4)Unionin talouden ohjausjärjestelmän vuonna 2024 toteutettuun uudistukseen liittyen ja lainsäädännön yksinkertaistamiseksi, konsolidoimiseksi ja kodifioimiseksi on tarpeen tehdä muutoksia asetukseen (EU) N:o 472/2013, jotta voidaan varmistaa sen yhdenmukaisuus talouden ohjausjärjestelmän muiden säädösten kanssa ja edistää järjestelmän virtaviivaistamista ja yksinkertaistamista.

(5)Asetuksella (EU) 2024/1263 käyttöön otetut kansalliset keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteelliset suunnitelmat ovat vuoden 2024 uudistuksen kulmakivi. Niillä korvattiin vakaus- ja lähentymisohjelmat ja kansalliset uudistusohjelmat, ja tällä tavoin kunkin jäsenvaltion finanssipolitiikkaa, uudistuksia ja investointeja koskevat sitoumukset koottiin yhteen yhteisen järjestelmän puitteissa. Asetusta (EU) N:o 472/2013 olisi muutettava niin, että siinä otetaan huomioon kansallisten keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisten suunnitelmien käyttöönotto yhteisessä järjestelmässä. Erityisesti olisi makrotalouden sopeutusohjelmaa suunniteltaessa otettava asianmukaisesti huomioon kansallisesta keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisesta suunnitelmasta johtuvat velvoitteet, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen ja vaikuttava toimintatapa pyrittäessä vastaamaan jäsenvaltioiden finanssipoliittisiin ja makrotaloudellisiin haasteisiin. Lisäksi jos jäsenvaltio on makrotalouden sopeutusohjelman kohteena, sen ei asetuksen (EU) 2024/1263 32 artiklan mukaisesti tulisi olla velvollinen toimittamaan kansallista keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellista suunnitelmaa tai vuotuista edistymisraporttia.

(6)Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) perustettiin kesäkuussa 2010 euroalueen maiden väliaikaiseksi kriisinratkaisumekanismiksi. ERVV:stä ei voida enää 1 päivästä heinäkuuta 2013 rahoittaa uusia rahoitusohjelmia. Asetusta (EU) N:o 472/2013 olisi muutettava tämän huomioon ottamiseksi.

(7)Kokemus on osoittanut, että tiukennetulla valvonnalla voi nykymuodossaan olla ehkäisevä vaikutus ennalta varautuvaa rahoitustukea pyytäviin jäsenvaltioihin, ja se voi johtaa lisävalvonnan soveltamiseen perusteettomasti. Jotta voidaan tasapainottaa keskenään tuloksellisen valvonnan tarve ja tarve välttää vähentämästä jäsenvaltioiden kannustimia pyytää ennalta varautuvaa rahoitustukea sitä tarvitessaan, asetusta (EU) N:o 472/2013 olisi muutettava niiden olosuhteiden selkeyttämiseksi, joissa ennalta varautuvaa rahoitustukea saavaan jäsenvaltioon sovelletaan tiukennettua valvontaa.

(8)Jos jäsenvaltio saa yhdeltä tai useammalta muulta jäsenvaltiolta tai kolmannelta maalta, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismilta ( ERVM), Euroopan vakausmekanismilta (EVM) tai muulta asiaankuuluvalta kansainväliseltä rahoituslaitokselta, kuten Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF), sellaista ennalta varautuvaa rahoitustukea, joka edellyttää uusien toimenpiteiden hyväksymistä, kyseinen jäsenvaltio olisi asetettava asetuksen (EU) N:o 472/2013 mukaisen tiukennetun valvonnan kohteeksi, myös siinä tapauksessa, ettei kyseistä rahoitustukea ole vielä nostettu. Laajennettuihin ehtoihin perustuva EVM:n luotto edellyttää tällaisia uusia toimenpiteitä, ja näin ollen tällaista ennalta varautuvaa rahoitustukea saava jäsenvaltio olisi asetettava tiukennetun valvonnan kohteeksi. Uusien EVM:n ennalta varautuvan rahoitusavun välineiden osalta komission olisi arvioitava tapauskohtaisesti, onko tällaisia uusia toimenpiteitä otettu käyttöön ja antaako tällainen jäsenvaltion saama rahoitustuki näin ollen aihetta soveltaa asetuksen (EU) N:o 472/2013 mukaista tiukennettua valvontaa.

(9)Neuvoston asetuksella (EU) 1024/2013 11 annettiin Euroopan keskuspankille (EKP) tiettyjä luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyviä erityistehtäviä. Kyseisellä asetuksella vahvistetun, EKP:n ja osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välisen vastuunjaon noudattamiseksi olisi selkeytettävä asetuksen (EU) N:o 472/2013 säännöksiä, jotka koskevat finanssialaan liittyviä tietoja tai valvontatoimia.

(10)Asetuksessa (EU) N:o 472/2013 säädetään, että makrotalouden sopeutusohjelmasta poistuvaan jäsenvaltioon kohdistetaan ohjelman jälkeistä valvontaa, kunnes 75 prosenttia saadusta rahoitustuesta on maksettu takaisin. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on erityiskertomuksessaan nro 18/2021 12 havainnut ohjelman jälkeisen valvonnan vaikuttavuudessa tiettyjä puutteita, joita ovat muun muassa selkeän kohdistamisen ja tavoitteiden puute ja päällekkäisyydet muiden talouden valvontaprosessien, kuten eurooppalaisen ohjausjakson, kanssa.

(11)Näiden havaintojen perusteella on tarpeen muuttaa asetusta (EU) N:o 472/2013 ohjelman jälkeisen valvonnan tavoitteen ja soveltamisalan selkeyttämiseksi, jotta siitä tulisi yhdenmukaisempi eurooppalaisen talouden ohjausjärjestelmän kanssa ja jotta vältetään raportointivaatimusten päällekkäisyys. Ohjelman jälkeisessä valvonnassa olisi erityisesti keskityttävä seuraamaan ja arvioimaan asianomaisen jäsenvaltion kykyä maksaa saatu rahoitustuki takaisin ottaen huomioon kyseisen jäsenvaltion talouteen ja julkiseen talouteen liittyvät olosuhteet ja rahoitusolosuhteet. Kyseisen valvonnan olisi katettava myös tiettyjen uudistusten toteuttaminen siltä osin kuin niitä ei jo seurata kansallisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman puitteissa. Ohjelman jälkeisessä valvonnassa olisi lisäksi tunnistettava tarve korjaaviin toimenpiteisiin, joilla lievennetään saadun rahoitustuen takaisinmaksuun liittyviä riskejä.

(12)Asetusta (EU) N:o 472/2013 on tarpeen muuttaa myös, jotta ohjelman jälkeisestä valvonnasta voidaan tehdä riskeihin nähden oikeasuhteisempi ottamalla käyttöön porrastettu valvontajärjestelmä, jossa valvonnan taso määräytyy saadun rahoitustuen takaisinmaksuun liittyvän riskin ja korjaavien toimenpiteiden tarpeen mukaan. Viiden vuoden kuluttua ohjelman jälkeisen valvonnan soveltamisesta komission olisi voitava tehdä erityisarviointi jäsenvaltion kyvystä maksaa saatu rahoitustuki takaisin. Jos komissio katsoo, että jäsenvaltion kykyyn maksaa rahoitustuki takaisin ei kohdistu keskipitkällä aikavälillä olennaisia riskejä, säännölliset arvioinnit olisi voitava keskeyttää viiden vuoden ajaksi, jos olosuhteet eivät olennaisesti muutu. Komission olisi ennen arviointinsa päättämistä pyydettävä lausuntoa talous- ja rahoituskomitealta.

(13)Jotta voidaan varmistaa tiivis yhteistyö EVM:n ja muiden asiaankuuluvien kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa asetuksen (EU) N:o 472/2013 täytäntöönpanon yhteydessä, komission olisi jatkettava pyrkimyksiä sopia tarvittavista hallinnollisista järjestelyistä. Tällaiset järjestelyt auttavat varmistamaan, että rahoitustuen antamiseen osallistuvien eri laitosten ja elinten toimet ovat koordinoituja ja vahvistavat toisiaan.

(14)Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 472/2013 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 472/2013 seuraavasti:

1)Korvataan 1 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti: 

”b) pyytävät tai saavat rahoitustukea yhdeltä tai useammalta muulta jäsenvaltiolta tai kolmannelta maalta, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismilta (ERVM), Euroopan vakausmekanismilta (EVM) tai muulta asiaankuuluvalta kansainväliseltä rahoituslaitokselta, kuten Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF).”

2)Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jos jäsenvaltio saa yhdeltä tai useammalta muulta jäsenvaltiolta tai kolmannelta maalta, ERVM:ltä, EVM:ltä tai miltä tahansa muulta asiaankuuluvalta kansainväliseltä rahoituslaitokselta, kuten IMF:ltä, sellaista ennalta varautuvaa rahoitustukea, joka edellyttää uusien toimenpiteiden hyväksymistä, komissio asettaa kyseisen jäsenvaltion tiukennetun valvonnan kohteeksi.”;

b)kumotaan 4 ja 5 kohta.

3)Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Tiukennetun valvonnan kohteena olevan jäsenvaltion on komissiota, joka toimii yhdessä EKP:n, Euroopan sääntelyviranomaisten, EJRK:n ja tarvittaessa IMF:n kanssa, kuultuaan ja sen kanssa yhteistyötä tehden toteutettava toimenpiteitä, joilla pyritään poistamaan vaikeuksien aiheuttajia tai mahdollisia aiheuttajia. Näin toimiessaan jäsenvaltion on otettava huomioon sille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1263*, 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97** tai asetuksen (EU) N:o 1176/2011 nojalla mahdollisesti annetut suositukset.

______________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1263, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2024, talouspolitiikan tuloksellisesta yhteensovittamisesta ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1263, 30.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1263/oj ).

** Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1997/1467/oj ).”;

b)kumotaan 2 kohta;

c)korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Tiukennetun valvonnan kohteena olevan jäsenvaltion on komission pyynnöstä

a)toimitettava komissiolle, EKP:lle ja tarvittaessa asianomaisille Euroopan valvontaviranomaisille vaadittuina määräaikoina asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 35 artiklan mukaisesti eriteltyä tietoa sen rahoitusjärjestelmästä, mukaan lukien tämän kohdan b alakohdan nojalla mahdollisesti toteutettujen stressitestien tai herkkyysanalyysien tulokset;

b)suoritettava valvojan ominaisuudessa toimivan EKP:n tai aiheellisissa tapauksissa asianomaisten Euroopan valvontaviranomaisten valvonnassa stressitestejä tai herkkyysanalyyseja tarpeen mukaan, jotta voidaan arvioida finanssialan resilienssiä erilaisten, komission ja EKP:n yhteistyössä asianomaisten Euroopan valvontaviranomaisten ja EJRK:n kanssa täsmentämien makrotalous- ja rahoitushäiriöiden suhteen;

c)suostuttava säännöllisiin arviointeihin, joissa sen valmiuksia harjoittaa finanssialan valvontaa arvioidaan osana erityistä vertaisarviointia, jonka suorittavat valvojan ominaisuudessa toimiva EKP tai, aiheellisissa tapauksissa, asianomaiset Euroopan valvontaviranomaiset;

d)toimitettava komissiolle kaikki makrotalouden epätasapainon seurannassa tarvittavat tiedot asetuksen (EU) N:o 1176/2011 mukaisesti;

e)toimitettava komissiolle kaikki julkisen talouden valvontaa varten tarvittavat tiedot.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohtaa sovellettaessa on noudatettava neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013* 6 artiklassa vahvistettua vastuunjakoa.

Jos tarpeen, asetuksen (EU) N:o 1024/2013 mukaisesti valvojan ominaisuudessa toimiva EKP ja asianomaiset Euroopan valvontaviranomaiset laativat yhteistyössä EJRK:n kanssa arvion rahoitusjärjestelmän mahdollisista haavoittuvuuksista ja toimittavat arvion komissiolle sen ilmoittamin väliajoin sekä EKP:lle.

Komissio, EKP ja asianomaiset Euroopan valvontaviranomaiset pitävät saamansa eritellyt tiedot luottamuksellisina.

______________

* Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 6, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1024/oj).”;

d)kumotaan 4 kohta;

e)korvataan 5 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

a)”Komissio ilmoittaa pääsääntöisesti neljännesvuosittain arvionsa asiasta vastaavalle Euroopan parlamentin valiokunnalle ja TRK:lle. Arvioinnissaan se tarkastelee erityisesti jatkotoimenpiteiden tarpeellisuutta.”

4)Korvataan 5 artiklan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltion, joka aikoo pyytää rahoitustukea yhdeltä tai useammalta jäsenvaltiolta tai kolmannelta maalta, EVM:ltä tai muulta asiaankuuluvalta kansainväliseltä rahoituslaitokselta, kuten IMF:ltä, on annettava aikomuksensa välittömästi tiedoksi euroryhmän työryhmän puheenjohtajalle, talous- ja raha-asioista vastaavalle komission jäsenelle ja EKP:n pääjohtajalle.”

5)Korvataan 6 artiklan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:

”Jos jäsenvaltio pyytää ERVM:ltä tai EVM:ltä rahoitustukea, komissio arvioi yhdessä EKP:n ja mahdollisuuksien mukaan IMF:n kanssa kyseisen jäsenvaltion julkisen velan kestävyyden ja tosiasialliset tai mahdolliset rahoitustarpeet. Komissio toimittaa tämän arvion edelleen euroryhmän työryhmälle, jos rahoitustukea on tarkoitus myöntää EVM:stä, ja TRK:lle, jos rahoitustukea on tarkoitus myöntää ERVM:stä.

Julkisen velan kestävyyden arviointi perustuu todennäköisimpään makrotalouden skenaarioon tai maltillisempaan skenaarioon ja budjettiennusteisiin, joissa käytetään tuoreimpia tietoja ja otetaan asiankuuluvasti huomioon 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun raportoinnin tulokset. Komissio arvioi myös makrotalous- ja rahoitushäiriöiden sekä kielteisen kehityksen vaikutuksia julkisen velan kestävyyteen.”

6)Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a)muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i) korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jos jäsenvaltio pyytää yhdeltä tai useammalta muulta jäsenvaltiolta tai kolmannelta maalta, ERVM:ltä, EVM:ltä tai IMF:ltä rahoitustukea, sen on laadittava EKP:n ja tarvittaessa IMF:n kanssa yhteistyötä tekevän komission kanssa yhteisymmärryksessä luonnos makrotalouden sopeutusohjelmaksi, joka sisältää vuotuiset julkisen talouden tavoitteet. Jos jäsenvaltiolla on voimassa oleva kansallinen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellinen suunnitelma ja jäsenvaltio on makrotalouden sopeutusohjelman kohteena, kyseinen kansallinen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellinen suunnitelma on otettava huomioon makrotalouden sopeutusohjelman suunnittelussa asetuksen (EU) 2024/1263 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti.”;

ii) korvataan neljäs alakohta seuraavasti:

”Luonnoksessa makrotalouden sopeutusohjelmaksi on otettava huomioon palkanmuodostuksen käytäntö ja instituutiot.”;

b)korvataan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Komissio varmistaa, että sen EVM:n puolesta allekirjoittama yhteisymmärryspöytäkirja vastaa täysin neuvoston hyväksymää makrotalouden sopeutusohjelmaa.”;

c)korvataan 4 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Komissio antaa tällaisesta edistymisestä kolmen kuukauden välein tietoa TRK:lle. Asianomaisen jäsenvaltion on tehtävä komission ja EKP:n kanssa täyttä yhteistyötä. Sen on erityisesti annettava komissiolle ja EKP:lle kaikki tiedot, jotka nämä katsovat tarpeellisiksi makrotalouden sopeutusohjelman toteutuksen seurannan kannalta 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti.”;

d)korvataan 12 kohdan kolmas ja neljäs alakohta seuraavasti:

”Näiden välineiden osalta neuvosto hyväksyy komission suosituksesta asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitettavalla päätöksellä keskeiset politiikkavaatimukset, jotka EVM aikoo sisällyttää taloudellisen tukensa ehtoihin, sikäli kuin näiden toimenpiteiden sisältö kuuluu unionin toimivaltaan sellaisena kuin siitä määrätään perussopimuksissa.

Komissio varmistaa, että sen EVM:n puolesta allekirjoittama yhteisymmärryspöytäkirja vastaa täysin tällaista neuvoston päätöstä.”

7)Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

a)kumotaan 1 kohta;

b)muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i) korvataan a alakohta seuraavasti:

”a) se vapautetaan velvollisuudesta toimittaa asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetut kertomukset tapauksen mukaan;”;

ii) korvataan c alakohta seuraavasti:

”c) tämän asetuksen 7 artiklan 4 kohdassa säädetyn seurannan osalta jäsenvaltio vapautetaan asetuksen (EY) N:o 1467/97 10 artiklan 1 kohdan ja 10 a artiklan mukaisesta seurannasta sekä mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen perustana olevasta seurannasta.”

8)Kumotaan 12 artikla.

9)Muutetaan 14 artikla seuraavasti:

a)korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.  Jäsenvaltioon on kohdistettava ohjelman jälkeistä valvontaa niin kauan kuin vähintään 75 prosenttia yhdeltä tai useammalta muulta jäsenvaltiolta, ERVM:ltä, EVM:ltä tai ERVV:ltä saadusta rahoitustuesta on maksamatta takaisin. Neuvosto voi komission ehdotuksesta pidentää ohjelman jälkeisen valvonnan kestoa, jos asianomaisen jäsenvaltion kykyyn maksaa saatu rahoitustuki takaisin liittyy jatkuva riski. Neuvoston katsotaan hyväksyneen komission ehdotuksen, jollei se määräenemmistöllä päätä hylätä sitä kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut sen.”;

b)lisätään 1 a ja 1 b kohta seuraavasti:

”1 a. Kun jäsenvaltio on 1 kohdassa tarkoitetun ohjelman jälkeisen valvonnan kohteena, komissio seuraa ja arvioi kaikkia seuraavia:

a)asianomaisen jäsenvaltion kyky maksaa saatu rahoitustuki takaisin ottaen huomioon sen taloustilanne, julkisen talouden tilanne ja rahoitustilanne;

b)makrotalouden sopeutusohjelmaan tai tämän asetuksen 7 artiklan 12 kohdassa tarkoitettuun neuvoston päätökseen sisältyvien uudistusten toteuttaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2024/1263 22 artiklan soveltamista;

c)tarve korjaaviin toimenpiteisiin, joilla lievennetään riskejä, jotka liittyvät asianomaisen jäsenvaltion kykyyn maksaa saatu rahoitustuki takaisin.

1 b. Pääsääntönä on, että komissio yhdessä EKP:n kanssa antaa kuuden kuukauden välein 1 a kohdassa tarkoitetun arviointinsa tiedoksi asiasta vastaavalle Euroopan parlamentin valiokunnalle, TRK:lle ja asianomaisen jäsenvaltion parlamentille.”;

c)korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Ohjelman jälkeisen valvonnan kohteena olevan jäsenvaltion on komission pyynnöstä noudatettava 3 artiklan 3 kohdan vaatimuksia.”;

d)lisätään 2 a ja 2 b kohta seuraavasti:

”2 a. Viiden vuoden kuluttua ohjelman jälkeisen valvonnan soveltamisesta komissio voi laatia erityisarvioinnin asianomaisen jäsenvaltion kyvystä maksaa saatu rahoitustuki takaisin. Kyseistä arviointia laatiessaan komissio ottaa huomioon taloustilannetta, julkisen talouden tilannetta ja rahoitustilannetta sekä kansallisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman toteuttamista koskevan analyysinsä lisäksi kaikki seuraavat seikat: 

a)se, onko julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen yli 90 prosenttia; 

b)se, onko neuvosto päättänyt SEUT-sopimuksen 126 artiklan 6 kohdan nojalla, että liiallinen alijäämä on olemassa;  

c)kyseistä jäsenvaltiota koskeva komission velkakestävyysanalyysi;

d)kyseisen jäsenvaltion lainausehdot;

e)kyseisen jäsenvaltion rahoitusvakaus.

Komissio antaa erityisarviointinsa tiedoksi TRK:lle. Komissio voi TRK:n lausunnon perusteella keskeyttää 1 a kohdassa tarkoitetut arvioinnit viideksi vuodeksi, jos se toteaa, että asianomaisen jäsenvaltion kykyyn maksaa rahoitustuki takaisin ei kohdistu olennaisia riskejä keskipitkällä aikavälillä.  

Komissio antaa 1 a kohdassa tarkoitettujen arviointien keskeyttämistä koskevat päätelmänsä tiedoksi asiasta vastaavalle Euroopan parlamentin valiokunnalle, TRK:lle ja asianomaisen jäsenvaltion parlamentille. 

2 b. Sen jälkeen, kun 2 a kohdassa säädetty menettely on saatettu päätökseen, komissio esittää kyseisen kohdan mukaisen uuden arvioinnin seuraavissa tapauksissa:

a)kun keskeytys päättyy;

b)jos mikä tahansa 2 a kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetuista olosuhteista muuttuu;

c)jos mikä tahansa 2 a kohdan c, d tai e alakohdassa tarkoitetuista olosuhteista heikkenee olennaisesti.”;

e)korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Komissio tekee yhteistyössä EKP:n kanssa tarkastuskäyntejä ohjelman jälkeisen valvonnan kohteena olevaan jäsenvaltioon aina kun se on perusteltua 1 a, 2 a ja 2 b alakohdan soveltamiseksi.”;

f)lisätään 3 a kohta seuraavasti:

”3 a. Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota asianomaiselle jäsenvaltiolle tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon ohjelman jälkeisen valvonnan aikana tapahtuneesta edistymisestä.”

10)Kumotaan 16 ja 17 artikla.

11)Lisätään 18 a artikla seuraavasti:

”18 a artikla 

Hallinnolliset järjestelyt EVM:n ja muiden asiaankuuluvien rahoituslaitosten kanssa

Komissio pyrkii sopimaan tarvittavista hallinnollisista järjestelyistä EVM:n ja muiden asiaankuuluvien kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, jotta varmistetaan tiivis yhteistyö tässä asetuksessa säädettyjä toimia suoritettaessa.”

12)Korvataan 19 artiklan toisen kohdan c alakohta seuraavasti:

”c) tämän asetuksen vaikutusta kestävän ja osallistavan kasvun sekä sosiaalisen ja taloudellisen resilienssin saavuttamiseen.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA3

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi3

1.2.Toimintalohko(t)3

1.3.Tavoite (Tavoitteet)3

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)3

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)3

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset3

1.3.4.Tulosindikaattorit3

1.4.Ehdotus/aloite liittyy4

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut4

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu4

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.4

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset4

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin5

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen5

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto6

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat6

2.HALLINNOINTI8

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt8

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)8

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle8

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä8

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista8

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi9

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET10

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat10

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin12

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin12

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat12

3.2.1.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat17

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset22

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin24

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.3.Määrärahat yhteensä24

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve25

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat25

3.2.4.2.Ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla katettavat26

3.2.4.3.Henkilöresurssien kokonaistarve26

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin28

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa28

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet28

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin29

4.Digitaaliset ulottuvuudet29

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta30

4.2.Data30

4.3.Digitaaliset ratkaisut31

4.4.Yhteentoimivuusarviointi31

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi32

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) 

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.3.4.Tulosindikaattorit

1.4.Ehdotus/aloite liittyy

 uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 13  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 kesto on rajattu

–    Toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–    Maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.

 kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 14

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle

– varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

– julkisoikeudellisille yhteisöille

– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

–jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai unionin oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

–    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset (ei täytetä erillisvirastojen osalta)

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna 21

Ehdotuksen toteuttamiseksi tarvittava henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna):

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite

–    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä

–    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä

–    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

 3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

–    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–    vaikutuksia omiin varoihin

–    vaikutuksia muihin tuloihin

–    tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta/-kohdat käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

4.Digitaaliset ulottuvuudet

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta

4.2.Data

4.3.Digitaaliset ratkaisut

4.4.Yhteentoimivuusarviointi

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi

(1)    Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 18/2021 Komission valvonta, joka kohdistuu makrotalouden sopeutusohjelmasta poistuviin jäsenvaltioihin: tarkoituksenmukainen työkalu, mutta virtaviivaistamisen tarpeessa.

(2)    Komission tiedonanto Talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu – Kertomus asetusten (EU) N:o 1173/2011, 1174/2011, 1175/2011, 1176/2011, 1177/2011, 472/2013 ja 473/2013 soveltamisesta ja neuvoston direktiivin 2011/85/EU asianmukaisuudesta, COM(2020) 55 final, 5.2.2020.

(3)    Tiedonanto linjauksista EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi, COM(2022) 583 final.

(4)    SWD (2020) 210 final.

(5)    EUVL C , , s. .

(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 472/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta (EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2013/472/oj ).

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1263, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2024, talouspolitiikan tuloksellisesta yhteensovittamisesta ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1263, 30.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1263/oj ).

(8)    Neuvoston asetus (EU) 2024/1264, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2024, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta (EUVL L, 2024/1264, 30.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1264/oj ).

(9)    Neuvoston direktiivi (EU) 2024/1265, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2024, jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun direktiivin 2011/85/EU muuttamisesta (EUVL L, 2024/1265, 30.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/1265/oj ).

(10)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 11 päivänä helmikuuta 2025, Yksinkertaisemmin ja nopeammin toimiva EU: tiedonanto lainsäädännön täytäntöönpanosta ja yksinkertaistamisesta, COM(2025) 47 final.

(11)    Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2013/1024/oj ).

(12)    Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 18/2021 Komission valvonta, joka kohdistuu makrotalouden sopeutusohjelmasta poistuviin jäsenvaltioihin: tarkoituksenmukainen työkalu, mutta virtaviivaistamisen tarpeessa.

(13)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(14)    Kuvaukset talousarvion eri toteuttamistavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston BUDGpedia-verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/corp/budget/financial-rules/budget-implementation/Pages/implementation-methods.aspx .

(15)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(16)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(17)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(18)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(19)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(20)    Kuten kuvattu kohdassa 1.3.2 ”Erityistavoite (Erityistavoitteet)”. 

(21)    Ilmoittakaa taulukon alla, kuinka monta ilmoitettuun määrään kuuluvaa kokoaikaista työntekijää on jo osoitettu toimen hallinnointiin ja/tai voidaan uudelleenjärjestelyjen tuloksena osoittaa pääosastossanne, ja mitkä ovat nettotarpeenne.

(22)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.