EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 4.6.2025

COM(2025) 230 final

2025/0154(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

PERUSTELUT

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot pitävät talouspolitiikkaansa ja työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevina asioina ja sovittavat toimensa yhteen neuvostossa. Neuvoston edellytetään hyväksyvän työllisyyspolitiikan suuntaviivat (148 artikla), joiden on oltava talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaisia (121 artikla).

Talouspolitiikan laajat suuntaviivat pysyvät voimassa toistaiseksi, mutta työllisyyspolitiikan suuntaviivat on laadittava joka vuosi. Molemmat suuntaviivat hyväksyttiin yhdessä (ns. yhdennettynä pakettina) vuonna 2010 Eurooppa 2020 -strategian tueksi. Vuonna 2015 hyväksyttiin tarkistetut yhdennetyt suuntaviivat. Työllisyyden suuntaviivojen osalta on vuodesta 2018 lähtien kehittynyt käytäntö, jonka mukaan joka toinen vuosi tehdään täydellinen päivitys (joka kattaa sekä johdanto-osan kappaleet että suuntaviivat) ja joka toinen vuosi ”uusiminen” (jolla päivitetään johdanto-osan kappaleita mutta pidetään itse suuntaviivat ennallaan). Suuntaviivat uusittiin vuonna 2023, jolloin johdanto-osan kappaleita mukautettiin vastaamaan uusia työllisyyttä, osaamista ja köyhyyden vähentämistä koskevia EU:n yleistavoitteita ja kansallisia tavoitteita sekä viimeaikaisia aloitteita, ja vuonna 2024 tehtiin täydellinen päivitys. Päivityksessä lisättiin viittauksia vuoden 2030 kansallisiin tavoitteisiin (EU:n yleistavoitteiden lisäksi), kiinnitettiin enemmän huomiota teknologian kehityksen ja tekoälyn vaikutuksiin, painotettiin enemmän työvoimapulaa ja osaamisvajetta ja kiinnitettiin enemmän huomiota lailliseen muuttoliikkeeseen kolmansista maista sen lisäksi, että hyödynnetään osaajia EU:ssa. Aiempien vuosien tavoin vuoden 2024 tekstissä otettiin huomioon myös tuoreet erityisen merkittävät poliittiset aloitteet, kuten alustatyö, yhteisötalous ja kohtuuhintainen asuminen. Tänä vuonna johdanto-osan kappaleita päivitetään siten, että niissä tuodaan enemmän esiin tekijöitä, jotka liittyvät i) geopoliittisen tilanteen muutoksiin (mukaan lukien kauppapoliittiset jännitteet), ii) osaamisunionia koskevaan aloitteeseen, iii) kilpailukykyyn ottaen huomioon kilpailukykykompassi ja iv) ylöspäin suuntautuvaan sosiaaliseen lähentymiseen sosiaalisen lähentymisen kehyksen toisen täytäntöönpanovuoden jälkeen, sillä kehys on nyt täysin sisällytetty EU:n talouden ohjausjärjestelmään.

Työllisyyspolitiikan suuntaviivat esitetään yhdessä talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoja koskevassa neuvoston päätöksessä (yhdennettyjen suuntaviivojen II osa), ja ne muodostavat perustan maakohtaisille suosituksille eri aloilla.

Tarkistetut työllisyyden suuntaviivat ovat seuraavat:

Suuntaviiva 5: Työvoiman kysynnän lisääminen

Suuntaviiva 6: Työvoiman tarjonnan lisääminen, työhön pääsyn parantaminen sekä elinikäisten taitojen ja osaamisen hankkiminen  

Suuntaviiva 7: Työmarkkinoiden toiminnan ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun toimivuuden parantaminen

Suuntaviiva 8: Yhtäläisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden torjuminen

2025/0154 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 148 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 1 ,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 2 ,

on kuullut alueiden komiteaa,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon 3 ,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Jäsenvaltiot ja unioni pyrkivät kehittämään yhteensovitettua työllisyysstrategiaa ja erityisesti edistämään ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman sekä osallistavien, sopeutumiskykyisten, tulevaisuuteen suuntautuvien ja talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden kehittymistä, jotta voidaan saavuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEU-sopimus, 3 artiklassa määrätyt täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä, tasapainoista taloudellista kasvua, korkeatasoista ympäristönsuojelua ja ympäristön laadun parantamista koskevat tavoitteet. Jäsenvaltiot pitävät työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat sitä koskevat toimensa neuvostossa yhteen.

(2)Unioni torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää sekä edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua, naisten ja miesten tasa-arvoa, sukupolvien välistä yhteisvastuuta ja lapsen oikeuksien suojelua, joista määrätään SEU-sopimuksen 3 artiklassa. Unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 9 artiklan mukaisesti.

(3)Unioni on SEUT-sopimuksen mukaisesti kehittänyt ja pannut täytäntöön politiikan koordinointivälineitä talous- ja työllisyyspolitiikan alalla. Neuvoston päätöksen (EU) 2024/3134 4 liitteessä vahvistetut jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, jäljempänä ’työllisyyden suuntaviivat’, yhdessä neuvoston suosituksessa (EU) 2015/1184 5 vahvistettujen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa ovat osa kyseisiä välineitä ja muodostavat yhdennetyt suuntaviivat. Työllisyyden suuntaviivojen tarkoituksena on ohjata jäsenvaltioita ja unionia politiikan täytäntöönpanossa niin, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden keskinäinen riippuvuus. Tämän tuloksena saatavilla koordinoiduilla unionin ja kansallisilla politiikoilla ja uudistuksilla on tarkoitus muodostaa asianmukainen yleisesti kestävä talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan yhdistelmä, jolla olisi oltava myönteisiä heijastusvaikutuksia työmarkkinoihin ja koko yhteiskuntaan, vahvistaa talouden ja yhteiskunnan häiriönsietokykyä ja reagoida tehokkaasti keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteisiin, joita ovat muun muassa tarve vahvistaa kilpailukykyä, globaaliin kauppapolitiikkaan liittyvä epävarmuus sekä vaikutukset, jotka liittyvät Venäjän Ukrainaa vastaan käymään hyökkäyssotaan ja laajempaan geopoliittiseen toimintaympäristöön.

(4)Jotta voitaisiin tukea taloudellista ja sosiaalista edistystä ja ylöspäin suuntautuvaa lähentymistä, tukea vihreää ja digitaalista siirtymää, vahvistaa unionin teollista perustaa, tuottavuutta ja kilpailukykyä, vastata väestökehityksen haasteisiin ja saavuttaa osallistavat ja sopeutumiskykyiset työmarkkinat unionissa, jäsenvaltioiden olisi puututtava työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen ja edistettävä laadukkaita työpaikkoja sekä laadukasta ja osallistavaa koulutusta kaikille osaamisunionin 6 mukaisesti keskittyen erityisesti perustaitojen parantamiseen perustaitoja koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti sekä työmarkkinoiden kannalta merkityksellisiin taitoihin, mukaan lukien digitaaliset ja vihreät taidot, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden ja aikuisten keskuudessa. Jäsenvaltioiden olisi myös edistettävä STEM-alojen (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) koulutusta STEM-alan koulutusta koskevan strategisen suunnitelman mukaisesti, vahvistettava tulevaisuuteen suuntautuvaa ammatillista koulutusta ja elinikäistä täydennys- ja uudelleenkoulutusta ja pyrittävä osallistaviin koulutusjärjestelmiin sekä varmistettava tehokas aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja paremmat työolot ja uramahdollisuudet työmarkkinaosapuolten roolia ja riippumattomuutta kunnioittaen. Kuten vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä koskevasta oppimisesta annetussa neuvoston suosituksessa osoitetaan, näiden politiikkojen täytäntöönpanoa voidaan tukea sisällyttämällä koulutusulottuvuus järjestelmällisesti muihin vihreään siirtymään liittyviin politiikkoihin, ottaen huomioon elinikäisen oppimisen näkökulma. Näiden tekijöiden vahvistaminen on erityisen tärkeää unionin vähemmän kehittyneillä ja syrjäisimmillä alueilla, joilla tarpeet ovat suurimmat. Työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen voidaan lisäksi puuttua parantamalla työntekijöiden ja oppijoiden oikeudenmukaista EU:n sisäistä liikkuvuutta ja houkuttelemalla lahjakkuuksia unionin ulkopuolelta ja saamalla heidät pysymään unionissa. Lisäksi olisi vahvistettava koulutusjärjestelmien ja työmarkkinoiden välisiä yhteyksiä ja validoitava ja tunnustettava epävirallisen ja arkioppimisen kautta hankitut taidot, tiedot ja osaaminen.

(5)Työllisyyden suuntaviivat ovat johdonmukaiset suhteessa uuteen unionin talouden ohjausjärjestelmään 7 , joka tuli voimaan 30 päivänä huhtikuuta 2024, sekä voimassa olevaan unionin lainsäädäntöön ja useisiin unionin aloitteisiin, mukaan lukien neuvoston suositukset, jotka on annettu 14 päivänä kesäkuuta 2021 8 , 29 päivänä marraskuuta 2021 9 , 5 päivänä huhtikuuta 2022 10 , 16 päivänä kesäkuuta 2022 11 , 28 päivänä marraskuuta 2022 12 , 8 päivänä joulukuuta 2022 13 , 30 päivänä tammikuuta 2023 14 , 12 päivänä kesäkuuta 2023 15 ja 27 päivänä marraskuuta 2023 16 , komission suositus (EU) 2021/402 17 , 26 päivänä helmikuuta 2021 annettu neuvoston päätöslauselma 18 , 9 päivänä joulukuuta 2021 annettu komission tiedonanto ihmisten hyväksi toimivan talouden rakentamisesta: yhteisötalouden toimintasuunnitelma, 30 päivänä syyskuuta 2020 annettu komission tiedonanto digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta 2021–2027, 3 päivänä maaliskuuta 2021 annettu komission tiedonanto tasa-arvon unionista: vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030, 7 päivänä syyskuuta 2022 annettu komission tiedonanto eurooppalaisesta hoito- ja hoivastrategiasta, 1 päivänä helmikuuta 2023 annettu komission tiedonanto vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmasta nettonollan aikakaudelle, 25 päivänä tammikuuta 2023 annettu komission tiedonanto työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta Euroopan unionissa, 11 päivänä lokakuuta 2023 annettu tiedonanto ”Väestörakenteen muutos Euroopassa: toimintavälineistö”, 28 päivänä syyskuuta 2022 annettu komission tiedonanto jäsenvaltioiden politiikkojen jakaumavaikutusten paremmasta arvioinnista, 20 päivänä maaliskuuta 2024 annettu komission tiedonanto työvoimapulasta ja osaamisvajeesta EU:ssa: toimintasuunnitelma ja 5 päivänä maaliskuuta 2025 annettu tiedonanto osaamisunionista, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökset (EU) 2021/2316 19 ja (EU) 2023/936 20 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit (EU) 2022/2041 21 , (EU) 2022/2381 22 , (EU) 2023/970 23 ja (EU) 2024/2831 24 .

(6)Eurooppalainen ohjausjakso yhdistää eri välineet talous- ja työllisyyspolitiikan yhdennetyn monenvälisen koordinoinnin ja valvonnan yleiseen kehykseen unionin sisällä. Ohjausjakso on linjattu kilpailukykykompassiin, joka tarjoaa puitteet kilpailukyvyn parantamiselle niin, että kurotaan umpeen innovaatiokuilua, irrotetaan talous hiilestä, vähennetään liiallisia riippuvuuksia ja lisätään turvallisuutta, ja jossa esitetään horisontaalisia mahdollistavia tekijöitä, kuten osaaminen, laadukkaat työpaikat ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Eurooppalainen ohjausjakso sisältää Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission marraskuussa 2017 julistaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 25 ja sen seurantavälineen eli sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun periaatteet, ja sillä myös mahdollistetaan ylöspäin suuntautuvan sosiaalisen ja taloudellisen lähentymisen riskien ja haasteiden analysointi unionissa ja vahva sitoutuminen toimintaan työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. Eurooppalaisella ohjausjaksolla tuetaan myös Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista. Unionin ja jäsenvaltioiden talous- ja työllisyyspolitiikkojen olisi oltava tiiviissä yhteydessä unionin oikeudenmukaiseen siirtymiseen ilmastoneutraaliin, ympäristökestävään ja digitaaliseen talouteen ja niillä olisi parannettava kilpailukykyä ja tuottavuutta, varmistettava asianmukaiset työolosuhteet, edistettävä innovointia, demokratiaa työpaikoilla, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja ylöspäin suuntautuvaa sosioekonomista lähentymistä sekä torjuttava eriarvoisuutta, alueellisia eroja, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.

(7)Ilmastonmuutos ja muut ympäristöön liittyvät haasteet, tarve varmistaa oikeudenmukainen vihreä siirtymä, energiaomavaraisuus ja nettonollateollisuuden parempi kilpailukyky, teknologinen riippumattomuus sekä tarve lisätä puolustusmenoja ja turvata Euroopan avoin strateginen riippumattomuus samoin kuin väestörakenteen muutokset ja digitalisaation kehittyminen, mukaan lukien tekoäly, algoritmijohtaminen, alustatalous ja etätyö, muuttavat perusteellisesti unionin talouksia ja yhteiskuntia. Unionin ja sen jäsenvaltioiden on toimittava yhdessä, jotta tällaiseen rakenteelliseen kehitykseen voidaan puuttua tehokkaasti ja ennakoivasti ja jotta nykyisiä järjestelmiä ja niihin liittyvää politiikkaa voidaan mukauttaa tarpeen mukaan niin, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden tiivis keskinäinen riippuvuus. Tämä edellyttää sitä, että niin unionin kuin jäsenvaltioidenkin tasolla toteutetaan SEUT-sopimuksen ja talouden ohjausjärjestelmää koskevien unionin säännösten mukaisesti koordinoituja, kunnianhimoisia ja tehokkaita politiikkatoimia, tunnustaen työmarkkinaosapuolten rooli sekä ottaen huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari. Tällaisten politiikkatoimien olisi katettava kestävien investointien edistäminen kaikilla unionin alueilla ja entistä vahvempi sitoutuminen asianmukaisesti jaksotettuihin uudistuksiin ja investointeihin, joilla vahvistetaan kestävää ja osallistavaa talouskasvua, osaamista, laadukkaiden työpaikkojen edistämistä, tuottavuutta, kilpailukykyä ja oikeudenmukaisia työolosuhteita, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, ylöspäin suuntautuvaa sosioekonomista lähentymistä, sietokykyä ja vastuullisen finanssipolitiikan harjoittamista. Tukea olisi annettava nykyisistä unionin rahoitusohjelmista, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 26 perustetusta elpymis- ja palautumistukivälineestä ja koheesiopolitiikan rahastoista, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1057 27 perustettu Euroopan sosiaalirahasto plus ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1058 28 hallinnoitu Euroopan aluekehitysrahasto, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2023/955 29 perustetusta sosiaalisesta ilmastorahastosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1056 30 perustetusta oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Politiikkatoimissa olisi yhdistettävä tarjonta- ja kysyntäpuolten toimenpiteitä ja otettava samalla huomioon tällaisten toimenpiteiden vaikutukset talouteen, ympäristöön, työllisyyteen ja yhteiskuntaan.

(8)Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitetään 20 periaatetta ja oikeutta, joilla tuetaan oikeudenmukaisia ja moitteettomasti toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. Ne on järjestetty kolmeen luokkaan: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus. Kyseiset periaatteet ja oikeudet ohjaavat unionia strategisesti, ja niillä varmistetaan, että ilmastoneutraaliuteen, ympäristökestävyyteen ja digitalisaatioon sekä väestörakenteen muutoksen vaikutuksiin liittyvät siirtymät ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja tasapuolisia ja turvaavat alueellisen yhteenkuuluvuuden. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja siihen liittyvä sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu ohjaavat sitä, miten seurataan jäsenvaltioiden työllisyys-, osaamis- ja sosiaalipolitiikan toimivuutta, myös ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista lähentymistä unionissa eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa, edistetään uudistuksia ja investointeja kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä sovitetaan yhteen sosiaaliset ja markkinanäkökohdat tämän päivän modernissa taloudessa, mihin sisältyy myös yhteisötalouden edistäminen. Komissio esitti 4 päivänä maaliskuuta 2021 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman, jäljempänä ’toimintasuunnitelma’, joka sisältää kunnianhimoisia mutta realistisia vuodeksi 2030 asetettuja unionin yleistavoitteita, jotka koskevat työllisyyttä (vähintään 78 prosentin 20–64-vuotiaista olisi oltava työelämässä), osaamista (vähintään 60 prosentin kaikista aikuisista olisi osallistuttava koulutukseen vuosittain) ja köyhyyden vähentämistä (köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olisi oltava ainakin 15 miljoonaa ihmistä vähemmän, mihin sisältyy viisi miljoonaa lasta), jäljempänä ’vuodeksi 2030 asetutut unionin yleistavoitteet’, ja niitä täydentäviä alatavoitteita sekä tarkistetun sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun. 

(9)Valtion- ja hallitusten johtajat totesivat 8 päivänä toukokuuta 2021 Portossa järjestetyssä sosiaalialan huippukokouksessa, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano vahvistaa unionin pyrkimyksiä kohti digitaalista, vihreää ja oikeudenmukaista siirtymää ja edistää ylöspäin suuntautuvan sosiaalisen ja taloudellisen lähentymisen toteutumista ja väestörakenteellisiin haasteisiin vastaamista. Valtion- ja hallitusten johtajat korostivat, että sosiaalinen ulottuvuus sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja aktiivinen osallistuminen kuuluvat erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden keskiöön, ja suhtautuivat myönteisesti unionin uusiin yleistavoitteisiin. Johtajat vahvistivat määrätietoisen pyrkimyksensä, sellaisena kuin se on vahvistettu Eurooppa-neuvoston strategisella ohjelmalla 2019–2024, edelleen syventää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa unionin tasolla ja kansallisella tasolla ottaen asianmukaisesti huomioon kunkin tahon toimivaltuudet sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet. Lopuksi he korostivat, että on tärkeää seurata tiiviisti, myös korkeimmalla tasolla, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja vuotta 2030 koskevien unionin yleistavoitteiden täytäntöönpanon edistymistä.

(10)Porton sosiaalialan huippukokouksessa kokoontuneet valtion- tai hallitusten johtajat ja kesäkuussa 2021 kokoontunut Eurooppa-neuvosto suhtautuivat myönteisesti vuodeksi 2030 asetettuihin unionin yleistavoitteisiin. Niiden avulla voidaan yhdessä sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun kanssa seurata edistymistä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden täytäntöönpanossa osana politiikan koordinointikehystä eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Lisäksi Porton sosiaalialan huippukokouksessa kehotettiin jäsenvaltioita asettamaan kunnianhimoisia kansallisia tavoitteita, joilla kunkin jäsenvaltion lähtötilanne huomioon ottaen edistetään riittävästi vuodeksi 2030 asetettujen unionin yleistavoitteiden saavuttamista. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa ja edistymistä vuodeksi 2030 asetettujen unionin yleistavoitteiden ja kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa seurataan neuvoston maaliskuussa 2025 hyväksymässä yhteisessä työllisyysraportissa, jäljempänä ’yhteinen työllisyysraportti 2025’, ja se on sisällytetty eurooppalaisen ohjausjakson seurantavälineisiin. Vuoden 2024 raportin jälkeen yhteinen työllisyysraportti on sisältänyt ”ensimmäisen vaiheen maa-analyysin” ylöspäin suuntautuvaan sosiaaliseen lähentymiseen kohdistuvista mahdollisista riskeistä sosiaalisen lähentymisen kehyksen mukaisesti. Siinä yksilöidään jäsenvaltiot, joihin kohdistuu mahdollisia riskejä ja joita on tarkasteltava perusteellisemmassa ”toisen vaiheen analyysissa”. Vuoden 2025 yhteisessä työllisyysraportissa yksilöitiin alun perin kymmenen jäsenvaltiota, ja perusteellisemman analyysin päätelmät osoittivat, että kolmella niistä oli yleisiä haasteita.

(11)Venäjän hyökättyä Ukrainaan Eurooppa-neuvosto tuomitsi 24 päivänä helmikuuta 2022 antamissaan päätelmissä Venäjän toimet, joilla pyritään heikentämään turvallisuutta ja vakautta Euroopassa ja koko maailmassa, ja ilmaisi solidaarisuutensa Ukrainan kansaa kohtaan korostaen, että Venäjä rikkoo kansainvälistä oikeutta ja Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteita. Neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2022/382 31 myönnetty tilapäinen suojelu, jota jatkettiin neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2024/1836 32 , tarjoaa unionissa apua Ukrainasta siirtymään joutuneille ihmisille, jotka saavat mahdollisuuden nauttia kaikkialla unionissa vähimmäisoikeuksista, jotka tarjoavat riittävän suojelun tason. Osallistumalla unionin työmarkkinoille Ukrainasta siirtymään joutuneet henkilöt voivat osaltaan edelleen vahvistaa unionin taloutta ja auttaa tukemaan omaa maataan ja kansalaisiaan. Hankitut kokemukset ja taidot voivat tulevaisuudessa edistää Ukrainan jälleenrakentamista. Tilapäinen suojelu antaa ilman huoltajaa saapuville lapsille ja teini-ikäisille oikeuden lailliseen holhoukseen sekä mahdollisuuden lapsuusiän hoivaan ja koulutukseen. Jäsenvaltioiden olisi edelleen otettava työmarkkinaosapuolet mukaan sellaisten politiikkatoimien suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin, joilla pyritään vastaamaan työllisyys- ja osaamishaasteisiin, mukaan lukien Ukrainasta siirtymään joutuneiden ihmisten ammattipätevyyden tunnustaminen. Työmarkkinaosapuolilla on keskeinen rooli kyseisen sodan vaikutusten lieventämisessä työllisyyden ja tuotannon säilymisen kannalta.

(12)Työmarkkinoiden, myös kansallisten palkanmuodostusmekanismien, uudistuksissa olisi noudatettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kansallisia käytäntöjä ja työehtosopimusneuvotteluja sekä työmarkkinaosapuolten autonomiaa, kun tavoitellaan oikeudenmukaisia palkkoja, jotka mahdollistavat kohtuullisen elintason, myös eläkkeellä, ja kestävän kasvun sekä ylöspäin suuntautuvan sosioekonomisen lähentymisen. Tällaisten uudistusten olisi mahdollistettava laaja pohdinta sosioekonomisista tekijöistä, muun muassa kestävyyteen, kilpailukykyyn, innovointiin, laadukkaiden työpaikkojen edistämiseen, oikeudenmukaisiin työoloihin, työpaikkademokratiaan, sukupuolten tasa-arvoon, työssäkäyvien köyhyyden ehkäisemiseen ja vähentämiseen, laadukkaaseen koulutukseen ja osaamiseen, kansanterveyteen, sosiaaliseen suojeluun ja osallisuuteen, väestörakenteen muutokseen, lisäeläkkeiden edistämiseen sekä reaalituloihin liittyvistä parannuksista. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun merkitys työelämän haasteisiin, kuten työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen, vastaamisessa vahvistettiin vuonna 2024 pidetyssä Val Duchessen huippukokouksessa ja maaliskuussa 2025 allekirjoitetussa Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevassa yhteisessä sopimuksessa.

(13)Elpymis- ja palautumistukiväline ja muut unionin rahastot tukevat jäsenvaltioita unionin prioriteettien mukaisten uudistusten ja investointien toteuttamisessa tehden unionin talouksista ja yhteiskunnista kestävämpiä ja sopeutumiskykyisempiä ja valmiimpia vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on pahentanut entisestään jo olemassa olevia sosioekonomisia haasteita, kuten energiaköyhyyttä energian hintojen nousun vuoksi, samalla kun maailmankaupan ja laajemmin geopoliittisen tilanteen epävarmuus uhkaavat kasvua. Jäsenvaltioiden ja unionin olisi jatkossakin varmistettava, että sosiaalisia sekä työllisyys- ja talousvaikutuksia lievennetään ja että siirtymät ovat sosiaalisesti tasapuolisia ja oikeudenmukaisia, kun otetaan huomioon myös se, että lisääntynyt avoin strateginen riippumattomuus ja vihreän siirtymän nopeutuminen auttavat vähentämään riippuvuutta energian ja muiden strategisten tuotteiden ja teknologioiden tuonnista. On tärkeää vahvistaa kriisinsietokykyä ja pyrkiä osallistavaan yhteiskuntaan, jossa ihmisiä suojellaan ja jossa he pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan.

(14)Tarvitaan johdonmukaista aktiivista työvoimapolitiikkaa, joka koostuu tilapäisistä ja kohdennetuista työhönotto- ja siirtymäkannustimista, osaamispolitiikasta, mukaan lukien vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä koskeva oppiminen, joustavasta eläkkeelle siirtymisestä sekä kohdennetuista, tehokkaista ja mukautumiskykyisistä työvoimapalveluista, jotta voidaan tukea työmarkkinasiirtymiä ja hyödyntää täysimääräisesti käyttämätöntä työmarkkinapotentiaalia, myös aktiivisen osallisuuden lähestymistavan mukaisesti ja ottaen huomioon vihreä ja digitaalinen siirtymä, kuten korostetaan muun muassa vuonna 2024 annetussa La Hulpen julistuksessa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tulevaisuudesta 33 . Työntekijöiden asianmukaiset työolot ja työterveys ja -turvallisuus, mukaan lukien sekä fyysinen ja henkinen terveys, olisi varmistettava.

(15)Kaiken muotoista syrjintää olisi torjuttava, sukupuolten tasa-arvo varmistettava ja työmarkkinoilla aliedustettujen ryhmien työllistymistä olisi tuettava. Kaikille olisi taattava yhtäläiset mahdollisuudet, ja etenkin lasten, vammaisten henkilöiden ja romanien köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä olisi vähennettävä erityisesti varmistamalla työmarkkinoiden ja asianmukaisten ja osallistavien sosiaalisen suojelun järjestelmien tehokas toiminta neuvoston 8 päivänä marraskuuta 2019 34 ja 30 päivänä tammikuuta 2023 35 antamien suositusten mukaisesti. Lisäksi olisi poistettava osallistavaan ja tulevaisuuteen suuntautuvaan korkealaatuiseen koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja työmarkkinoille osallistumiseen liittyviä esteitä. Jäsenvaltioiden olisi investoitava varhaiskasvatukseen eurooppalaisen lapsitakuun ja neuvoston suosituksen ”Varhaiskasvatus – vuoteen 2030 ulottuvat Barcelonan tavoitteet” mukaisesti, ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden ja osallistavuuden lisäämiseen 24 päivänä marraskuuta 2020 ammatillisesta koulutuksesta annetun neuvoston suosituksen 36 sekä digitaalisiin ja vihreisiin taitoihin digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman ja vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä koskevasta oppimisesta annetun neuvoston suosituksen ja neuvoston suosituksen ”Tie koulumenestykseen” mukaisesti. Kohtuuhintaisten ja asianmukaisten asuinolojen saatavuus, myös sosiaalisen asuntotuotannon kautta, on välttämätön edellytys yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamiselle. Olisi puututtava asunnottomuuteen erityisesti ehkäisevillä toimenpiteillä sekä edistämällä pysyvän asunnon saatavuutta ja tarjoamalla mahdollistavia tukipalveluja. On erityisen tärkeää varmistaa oikea-aikainen ja tasavertainen kohtuuhintaisen ja laadukkaan pitkäaikaishoidon saatavuus 8 päivänä joulukuuta 2022 annetun neuvoston suosituksen 37 mukaisesti sekä terveydenhuoltopalvelujen saatavuus, mukaan lukien ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen, kun otetaan huomioon mahdolliset tulevat terveysriskit ja yhteiskuntien ikääntyminen. Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia edistää talouskasvua ja sosiaalista kehitystä olisi hyödynnettävä paremmin vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian mukaisesti. Strategiassa kehotettiin jäsenvaltioita asettamaan vammaisia henkilöitä koskevia työllisyys- ja aikuiskoulutustavoitteita. Romaneja koskevassa EU:n strategiakehyksessä 38 korostetaan syrjäytyneiden romaniyhteisöjen valmiuksia vähentää työvoimapulaa ja osaamisvajetta ja pyritään kaventamaan romanien ja koko väestön työllisyysero puoleen. Uusi teknologia ja kehittyvät työpaikat kaikkialla unionissa mahdollistavat joustavammat työjärjestelyt sekä paremman tuottavuuden ja työ- ja yksityiselämän tasapainon ja edistävät samalla unionin vihreitä sitoumuksia. Samalla kyseiset kehityskulut tuovat työmarkkinoille uusia haasteita, jotka vaikuttavat työoloihin, työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien tosiasialliseen pääsyyn riittävän sosiaalisen suojelun piiriin. Jäsenvaltioiden olisi yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa varmistettava, että työn organisoinnin uudet muodot johtavat laadukkaisiin työpaikkoihin ja terveisiin ja turvallisiin työympäristöihin ja työoloihin sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoon ja aktiivisena ja terveenä ikääntymiseen, säilyttävät vakiintuneet työntekijöiden oikeudet ja sosiaaliset oikeudet ja vahvistavat Euroopan sosiaalista mallia.

(16)Yhdennettyjen suuntaviivojen olisi toimittava perustana neuvoston jäsenvaltioille antamille maakohtaisille suosituksille. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi hyödynnettävä täysimääräisesti Euroopan sosiaalirahasto plussaa, Euroopan aluekehitysrahastoa, elpymis- ja palautumistukivälinettä ja muita unionin rahastoja, mukaan lukien sosiaalinen ilmastorahasto, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 39 perustettu InvestEU-rahasto sekä teknisen tuen väline, edistääkseen laadukasta työllisyyttä ja sosiaalisia investointeja, torjuakseen köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä sekä syrjintää, edistääkseen esteettömyyttä ja osallisuutta sekä tukeakseen työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, elinikäistä oppimista sekä kaikille suunnattua korkealaatuista koulutusta, johon sisältyy digitaalinen lukutaito ja osaaminen, jotka mahdollistavat kansalaisten voimaannuttamisen digitaalisen, vihreän ja kilpailukykyisen talouden edellyttämin taidoin ja pätevyyksin. Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP-kehysväline) perustamisesta annetulla asetuksella (EU) 2024/795 ja uudistetusta koheesiopolitiikasta äskettäin annetulla komission tiedonannolla tehtiin muutoksia: väliarvioinnin tavoitteena on mukauttaa tuki uusiin strategisiin painopisteisiin, mukaan lukien osaamisvajeeseen puuttuminen tietyillä aloilla, kuten kriittisen teknologian kehittämisessä ja valmistuksessa, puolustusteollisuudessa ja aloilla, joihin hiilestä irtautuminen sekä vihreä ja digitaalinen siirtymä vaikuttavat. Jäsenvaltioiden olisi myös täysimääräisesti hyödynnettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/691 40 perustettua Euroopan globalisaatiorahastoa, josta tuetaan merkittävien rakenteellisten muutosten, kuten maailmanlaajuisesta kehityksestä johtuvien sosioekonomisten muutosten sekä teknologisten ja ympäristöön liittyvien muutosten seurauksena irtisanottuja työntekijöitä. Vaikka yhdennetyt suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille ja unionille, ne olisi pantava täytäntöön yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa siten, että tehdään tiivistä yhteistyötä parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa.

(17)Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määritettyjen toimeksiantojensa mukaisesti seurattava, miten asiaankuuluva politiikka pannaan täytäntöön työllisyyden suuntaviivojen pohjalta. Kyseisten komiteoiden ja muiden talous- ja sosiaalipolitiikkojen koordinointiin osallistuvien neuvoston valmisteluelinten olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä. Poliittista vuoropuhelua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä olisi pidettävä yllä erityisesti jäsenvaltioiden työllisyyden suuntaviivoista.

(18)Sosiaalisen suojelun komiteaa on kuultu,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Päätöksen (EU) 2024/3134 liitteessä vahvistetut jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat pidetään voimassa vuodelle 2025, ja jäsenvaltioiden on otettava ne huomioon työllisyyspolitiikassaan ja uudistusohjelmissaan.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

(1)    Lausunto annettu xx päivänä xxkuuta 2025 (ei vielä julkaistu EUVL:ssä).

(2)    Lausunto annettu xx päivänä xxkuuta 2025 (ei vielä julkaistu EUVL:ssä).

(3)    Lausunto annettu xx päivänä xxkuuta 2025 (ei vielä julkaistu EUVL:ssä).

(4)    Neuvoston päätös (EU) 2024/3134, annettu 2 päivänä joulukuuta 2024, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (EUVL L, 2024/3134, 13.12.2024).

(5)    Neuvoston suositus (EU) 2015/1184, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2015, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (EUVL L 192, 18.7.2015, s. 27).

(6)    Komission tiedonanto ”Osaamisunioni” (COM(2025) 90 final, 5.3.2025).

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1263, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2024, talouspolitiikan tuloksellisesta yhteensovittamisesta ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1263, 30.4.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1263/oj).

(8)    Neuvoston suositus (EU) 2021/1004, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2021, eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta (EUVL L 223, 22.6.2021, s. 14).

(9)    Neuvoston suositus, annettu 29 päivänä marraskuuta 2021, monimuotoisen oppimisen menetelmistä laadukkaan ja osallistavan perus- ja toisen asteen koulutuksen edistämiseksi (EUVL C 504, 14.12.2021, s. 21).

(10)    Neuvoston suositus annettu 5 päivänä huhtikuuta 2022, siltojen rakentamisesta tehokkaan eurooppalaisen korkeakouluyhteistyön tukemiseksi (EUVL C 160, 13.4.2022, s. 1).

(11)    Neuvoston suositus, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2022, vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä koskevasta oppimisesta (EUVL C 243, 27.6.2022, s. 1), neuvoston suositus, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2022, eurooppalaisesta lähestymistavasta pieniin osaamiskokonaisuuksiin elinikäisen oppimisen ja työllistyvyyden tukemiseksi (EUVL C 243, 27.6.2022, s. 10), neuvoston suositus, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2022, henkilökohtaisista oppimistileistä (EUVL C 243, 27.6.2022, s. 26) ja neuvoston suositus, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2022, oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen (EUVL C 243, 27.6.2022, s. 35).

(12)    Neuvoston suositus, annettu 28 päivänä marraskuuta 2022, aiheesta ”Tie koulumenestykseen” ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista 28. kesäkuuta 2011 annetun neuvoston suosituksen korvaaminen (EUVL C 469, 9.12.2022, s. 1).

(13)    Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä joulukuuta 2022, kohtuuhintaisen ja laadukkaan pitkäaikaishoidon saatavuudesta (EUVL C 476, 15.12.2022, s. 1) ja neuvoston suositus, annettu 8 päivänä joulukuuta 2022, varhaiskasvatuksesta – vuoteen 2030 ulottuvat Barcelonan tavoitteet (EUVL C 484, 20.12.2022, s. 1).

(14)    Neuvoston suositus, annettu 30 päivänä tammikuuta 2023, riittävästä vähimmäistoimeentulosta aktiivisen osallisuuden varmistamiseksi (EUVL C 41, 3.2.2023, s. 1).

(15)    Neuvoston suositus, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2023, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta Euroopan unionissa (EUVL C, C/2023/1389, 6.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2023/1389/oj).

(16)    Neuvoston suositus, annettu 27 päivänä marraskuuta 2023, yhteisötalouden toimintaedellytysten kehittämisestä (EUVL C, C/2023/1344, 29.11.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2023/1344/oj).

(17)    Komission suositus (EU) 2021/402, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2021, tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta covid-19-kriisin jälkeen (EASE-järjestelmä) (EUVL L 80, 8.3.2021, s. 1).

(18)    Neuvoston päätöslauselma eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) (EUVL C 66, 26.2.2021, s. 1).

(19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2021/2316, annettu 22 päivänä joulukuuta 2021, Euroopan nuorison teemavuodesta (2022) (EUVL L 462, 28.12.2021, s. 1).

(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2023/936, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, Euroopan osaamisen teemavuodesta (EUVL L 125, 11.5.2023, s. 1).

(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2041, annettu 19 päivänä lokakuuta 2022, riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa (EUVL L 275, 25.10.2022, s. 33).

(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2381, annettu 23 päivänä marraskuuta 2022, pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä (EUVL L 315, 7.12.2022, s. 44).

(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/970, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamisesta palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla (EUVL L 132, 17.5.2023, s. 21).

(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/2831, annettu 23 päivänä lokakuuta 2024, työehtojen ja työolojen parantamisesta alustatyössä (EUVL L, 2024/2831, 11.11.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2024/2831/oj).

(25)    Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10).

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 21).

(28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 60).

(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/955, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, sosiaalisen ilmastorahaston perustamisesta ja asetuksen (EU) 2021/1060 muuttamisesta (EUVL L 130, 16.5.2023, s. 1).

(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1056, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 1).

(31)    Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/382, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2022, Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanteen toteamisesta direktiivin 2001/55/EY 5 artiklan nojalla ja sen seurauksena tilapäisen suojelun antamisesta (EUVL L 71, 4.3.2022, s. 1).

(32)    Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2024/1836, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2024, täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2022/382 aloitetun tilapäisen suojelun jatkamisesta (EUVL L, 2024/1836, 3.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/20234/1836/oj).

(33)    Allekirjoittajana Belgian kuningaskunta 25 jäsenvaltion puolesta.

(34)    Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä marraskuuta 2019, sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta (EUVL C 387, 15.11.2019, s. 1).

(35)    Neuvoston suositus, annettu 30 päivänä tammikuuta 2023, riittävästä vähimmäistoimeentulosta aktiivisen osallisuuden varmistamiseksi (EUVL C 41, 3.2.2023, s. 1).

(36)    Neuvoston suositus, annettu 24 päivänä marraskuuta 2020, kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta (EUVL C 417, 2.12.2020, s. 1).

(37)    Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä joulukuuta 2022, kohtuuhintaisen ja laadukkaan pitkäaikaishoidon saatavuudesta (EUVL C 476, 15.12.2022, s. 1).

(38)    Komission tiedonanto, annettu 7 päivänä lokakuuta 2020, ”Tasa-arvon unioni: Romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys” (COM(2020) 620 final) ja neuvoston suositus, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2021, romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta (EUVL C 93, 19.3.2021, s. 1).

(39)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30).

(40)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/691, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta (EUVL L 153, 3.5.2021, s. 48).