EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.3.2024

COM(2024) 133 final

2024/0069(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON SUOSITUS

harjoittelun vahvistetuista laatupuitteista

{SEC(2024) 97 final} - {SWD(2024) 66 final} - {SWD(2024) 67 final} - {SWD(2024) 68 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Komissio havaitsi tästä neuvoston suosituksesta vuonna 2023 tekemässään arvioinnissa ( 7 ) viitteitä siitä, että harjoittelun laatupuitteet vaikuttivat myönteisesti harjoittelun laatuun EU:ssa. Arviointi vahvisti myös, että harjoittelu on edelleen tärkeä väylä, jonka kautta nuoret pääsevät työmarkkinoille. Lisäksi laadukkaat harjoittelujaksot voivat olla hyödyllisiä täydennys- ja/tai uudelleenkoulutusmahdollisuuksia kaikenikäisille ihmisille, jotta he voivat hankkia työhön liittyvää käytännön osaamista, jonka avulla he voivat ohjata työuransa uuteen suuntaan.

·Euroopan tulevaisuuskonferenssin lopullisia tuloksia koskevaan raporttiin ( 8 ) sisältyy kehotus varmistaa, että nuorten harjoittelut ja työpaikat täyttävät laatuvaatimukset, myös palkan osalta. Lisäksi raportissa vaadittiin, että palkaton harjoittelu työmarkkinoilla kiellettäisiin oikeudellisella välineellä silloin, kun kyse ei ole viralliseen koulutukseen sisältyvästä harjoittelusta.

·Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) toteaa 15. kesäkuuta 2023 antamassaan lausunnossa ”Nuorten yhdenvertainen kohtelu työmarkkinoilla” ( 9 ), että työharjoittelun olisi tarjottava laadukasta oppimissisältöä ja asianmukaiset työolot ja -ehdot, eikä se saisi korvata tavanomaisia työpaikkoja tai olla edellytys työn saamiselle.

·Euroopan alueiden komitea katsoo 5. helmikuuta 2021 antamassaan lausunnossa ”Nuorisotyöllisyyden tukeminen: silta työelämään seuraavalle sukupolvelle – entistä vahvempi nuorisotakuu” ( 10 ), että harjoittelujaksojen ja oppisopimuskoulutuksen avulla olisi ensisijaisesti tarjottava nuorille oppimiskokemusta, joka voi auttaa heitä päättämään tulevasta urastaan ja kehittämään taitojaan pysyvän työpaikan saamiseksi.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

·Direktiivi (EU) 2019/1152 avoimista ja ennakoitavista työehdoista, koska suosituksella pyritään parantamaan harjoittelijoille (kirjallisesti) annettavien tietojen avoimuutta.

·Työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskeva puitedirektiivi ( 20 ), jossa vahvistetaan keskeiset periaatteet turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä. Sillä taataan työterveyttä ja ‑turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset koko Euroopassa. Puitedirektiivissä vahvistetaan, että turvallisessa työpaikassa työntekijöihin ja harjoittelijoihin sovelletaan samoja sääntöjä. Siihen liittyy myös muita direktiivejä, joissa keskitytään tiettyihin työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyviin erityisnäkökohtiin.

·Neuvoston suositus sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta ( 21 ), jossa suositellaan, että jäsenvaltiot varmistavat sekä työntekijöiden (mukaan lukien työntekijöiksi katsottavien harjoittelijoiden) että itsenäisten ammatinharjoittajien tosiasiallisen mahdollisuuden päästä riittävän sosiaalisen suojelun piiriin. Suositus koskee työttömyys-, sairaus- ja terveydenhuoltoetuuksia, äitiys- ja isyysetuuksia, työkyvyttömyys-, vanhuus- ja leskenetuuksia sekä työtapaturmiin ja ammattitauteihin liittyviä etuuksia. Ehdotetussa suosituksessa viitataan tähän suositukseen ja kannustetaan varmistamaan riittävän sosiaalisen suojelun saatavuus kaikille harjoittelijoille kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

·Neuvoston direktiivi yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista ( 22 ), jossa vahvistetaan yleiset puitteet uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiselle työssä ja ammatissa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltioissa.

Ehdotetut rajatylittävää liikkuvuutta helpottavat toimenpiteet ovat linjassa Erasmus+ -ohjelman tavoitteiden kanssa. Ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia oppimiseen liittyvään transnationaaliseen ja kansainväliseen liikkuvuuteen, myös harjoittelijoille.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Täydennys- ja uudelleenkoulutuksen rahoitus on keskeisellä sijalla Euroopan sosiaalirahasto plussassa, jäljempänä ’ESR+’, elpymis- ja palautumistukivälineessä, oikeudenmukaisen siirtymän rahastossa ja Erasmus+ -ohjelmassa sekä Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa. Osaamisen kehittämistä tuetaan myös Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, investoinneilla koulutusinfrastruktuuriin ja opetusvälineisiin. Ehdotetussa suosituksessa otetaan huomioon ESR+:n tavoitteet, joilla tuetaan jäsenvaltioita ja alueita niiden pyrkimyksissä varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen ja lisätään eurooppalaisen työvoiman, erityisesti nuorten, työllistettävyyttä. Sillä tuetaan elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteita ja erityisesti sen seuraavalle sukupolvelle suunnattuja toimintapolitiikkoja koskevia pilareita. Ehdotettu suositus vastaa myös oikeudenmukaisen siirtymän rahaston tavoitetta tukea oikeudenmukaista siirtymää ilmastoneutraaliin talouteen ja keskittyy alueisiin, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten.

Sen tavoitteet ovat myös yhdenmukaisia ESR+:n rahoittaman ALMA-aloitteen (Aim, Learn, Master, Achieve) kanssa, jonka tavoitteena on auttaa muita heikommassa asemassa ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria integroitumaan yhteiskuntaan helpottamalla heidän paluutaan koulutukseen tai työelämään. Teknisen tuen väline puolestaan tarjoaa pyynnöstä jäsenvaltioille räätälöityä asiantuntemusta oppimiseen liittyvän liikkuvuuden uudistamiseen ja parantamiseen erityisesti sellaisten lippulaivahankkeiden kautta, joissa keskitytään osaajien houkutteluun, nuorten koulutukseen ja osaamiseen. Ammattitaitoisen henkilöstön löytäminen on haaste yhä suuremmalle määrälle pk-yrityksiä, mitä korostetaan myös pk-yritysstrategiassa kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten ( 29 ). Strategiassa painotetaan, että EU voi auttaa vastaamaan näihin haasteisiin, helpottaa pääsyä koulutukseen ja auttaa sovittamaan yhteen osaajien kysyntää pk-yrityksissä ja tarjontaa työmarkkinoilla. Tällä ehdotuksella täydennetään tätä lähestymistapaa. Ehdotus on myös yhdenmukainen nettonollateollisuutta koskevan säädöksen ja erityisesti eurooppalaisten koulutusyhteenliittymien perustamisehdotuksen kanssa, koska sillä edistetään ammattitaitoisen työvoiman kasvattamista laadukkaiden harjoittelujaksojen avulla, millä pyritään puuttumaan osaamisvajeeseen ja osaamisen kohtaanto-ongelmiin. Tämän pitäisi helpottaa nettonollateknologia-alan osaamistarvetta.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 153 artiklan 1 kohdan b alakohtaan, 165 artiklan 4 kohtaan, 166 artiklan 4 kohtaan ja 292 artiklaan.

SEUT-sopimuksen 153 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan EU tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia työehtojen alalla.

SEUT-sopimuksen 165 artiklan mukaan EU myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä sekä niiden sivistyksellistä ja kielellistä monimuotoisuutta. SEUT-sopimuksen 165 artiklan 4 kohdan mukaan nämä edistämistoimet eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista, ja neuvosto voi antaa komission ehdotuksesta suosituksia.

SEUT-sopimuksen 166 artiklan mukaan EU toteuttaa ammatillista koulutusta koskevaa politiikkaa, joka tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta ammatillisen koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä. SEUT-sopimuksen 166 artiklan 4 kohdan mukaan nämä edistämistoimet eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista, ja neuvosto voi antaa komission ehdotuksesta suosituksia.

SEUT-sopimuksen 292 artiklan mukaan neuvosto voi antaa suosituksia komission ehdotuksesta EU:n toimivaltaan kuuluvilla aloilla.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Parannetuilla harjoittelun laatupuitteilla tuetaan ja täydennetään kansallisia toimia tällä alalla SEUT-sopimuksen 165, 166 ja 153 artiklan mukaisesti. Tässä aloitteessa sovelletaan toissijaisuusperiaatetta ottamalla täysin huomioon, että koulutusjärjestelmät kuuluvat kansalliseen toimivaltaan, mutta EU voi tukea ja täydentää työehtoja koskevaa kansallista politiikkaa. Aloitteessa kunnioitetaan kansallisten harjoittelujärjestelmien monimuotoisuutta ja ehdotetaan yhteisiä kriteerejä erilaisten järjestelmien tueksi sekä varmistetaan harjoittelun tuottavan etuja sekä harjoittelijoille (ammattiasemasta riippumatta) että harjoittelun tarjoajille.

Aloitteella parannetaan harjoittelujärjestelmien – erityisesti harjoittelun laadun – avoimuutta ja harjoitteluja koskevaa yhteisymmärrystä kaikkialla EU:ssa. Tällä saattaa olla positiivisia vaikutuksia myös harjoittelijoiden rajatylittävään liikkuvuuteen, koska EU:n tason koordinoidulla lähestymistavalla varmistettaisiin synergiaedut ja yhteistyö ja maksimoitaisiin näin myönteiset heijastusvaikutukset.

•Suhteellisuusperiaate

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•Sidosryhmien kuuleminen

Osana komission vuonna 2023 tekemää laatupuitteiden arviointia ( 33 ) järjestettiin erityisiä kuulemistoimia vuoden 2022 aikana. Näistä merkittävin oli julkinen kuuleminen. Arvioinnissa järjestettiin myös kohdennettuja kuulemisia, joissa kuultiin koulutus- ja työllisyyspolitiikasta vastaavia kansallisia ja alueellisia viranomaisia, työmarkkinaosapuolia, koulutuksen järjestäjiä, työmarkkinatutkimuksen asiantuntijoita, nuorisojärjestöjä, nuoria harjoittelijoita (entisiä, nykyisiä ja mahdollisia tulevia) ja muita sidosryhmiä EU:n, kansallisella ja alueellisella tasolla. Sidosryhmien kuulemiseen käytettiin erilaisia kuulemistoimia ja -menettelyjä, kuten haastatteluja, kohdennettuja kuulemistilaisuuksia ja tapaustutkimuksia sekä kohdennettu harjoittelijakysely.

Lisäksi toteutettiin kansallisille sidosryhmille suunnattu verkkokysely osana tutkimusta, jossa tarkastellaan, mitä laadukkailla harjoittelujaksoilla EU:ssa tarkoitetaan sekä niihin liittyviä haasteita ja mahdollisia ratkaisuja. Tarkoituksena oli kerätä tietoa nykyisistä harjoittelua koskevista käytännöistä yrityksissä ja kartoittaa jäsenvaltioissa käytössä olevia hyviä käytäntöjä ja niiden vaikutusta harjoittelun laatuun. Kysely toteutettiin 15.6.2023–8.9.2023, ja se oli suunnattu kansallisille viranomaisille, kansallisille yritys- ja työnantajajärjestöille, yksittäisille yrityksille, kansallisille ammattiliitoille, kansallisille nuorisojärjestöille, kansalaisjärjestöille ja oppilaitoksille. Myös EU:n tason sidosryhmille järjestettiin kohdennettuja haastatteluja.

Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto, sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosasto, Euroopan innovaationeuvosto ja pk-yritysasioiden toimeenpanovirasto (Eismea) toteuttivat pk-yritysten paneelikyselyn 12.10.2023–9.11.2023 Enterprise Europe Network -verkoston tuella.

Flash-eurobarometrissa (523) ( 36 ) tarkasteltiin nuorten käsitystä heidän integroitumisestaan työmarkkinoille, ja erityistä huomiota kiinnitettiin harjoitteluihin. Kyselytutkimus tehtiin verkossa 15–24.3.2023, ja siihen osallistui 26 334 18–35-vuotiasta kaikista EU:n jäsenvaltioista.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

·ulkopuolisten asiantuntijoiden yhteenliittymältä (Ernst & Young (EY), Centre for European Policy Studies (CEPS) ja Open Evidence) tilatun tutkimuksen ”Study exploring the context, challenges and possible solution in relation to the quality of traineeships in the EU” (ei vielä julkaistu) alustavat tulokset

·ulkoinen tutkimus harjoittelun laatupuitteiden arvioinnin tueksi, loppuraportti, tammikuu 2023 ( 37 )

·Flash-eurobarometritutkimus, jossa tutkittiin nuorten käsityksiä heidän integroitumisestaan työmarkkinoille, ja erityistä huomiota kiinnitettiin harjoitteluihin ( 38 ).

•Vaikutustenarviointi

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotetussa suosituksessa esitetään joukko laadukkaita harjoittelujaksoja koskevia kriteerejä ja annetaan jäsenvaltioille joustovaraa niiden täytäntöönpanossa. Näin ne voivat ottaa huomioon kansallisten harjoittelujärjestelmiensä erityisluonteen ja erilaiset tarpeet.

Tavoite ja soveltamisala

Ehdotuksen 1 kohdassa esitetään vahvistettujen puitteiden tavoite, joka on parantaa harjoittelujen laatua, erityisesti oppimis- ja koulutussisältöä ja työehtoja.

Ehdotuksen 2 kohdassa selvennetään vahvistettujen puitteiden soveltamisala, joka kattaa kaikki harjoittelijat heidän ammattiasemastaan riippumatta. Siinä tarkennetaan, että puitteita sovelletaan työntekijöiksi katsottaviin harjoittelijoihin vain, jos unionin oikeudessa ei ole vastaavia tai edullisempia säännöksiä.

Kirjallinen sopimus

Ehdotuksen 3 kohdassa suositellaan, että harjoittelusta laaditaan kirjallinen sopimus ja 4 kohdassa suositellaan, että kirjallisen sopimuksen sisältöä laajennetaan siten, että siihen sisällytetään tiedot oppimissisällöstä, tehtävistä, mentorointijärjestelyistä ja sosiaalisesta suojelusta.

Oppimistavoitteet ja työehdot

Ehdotuksen 5–15 kohdassa esitetään oppimistavoitteet ja työehdot, mukaan lukien oppimis- ja koulutustavoitteet, oikeudenmukainen palkka, harjoittelijoiden oikeudet ja työehdot sovellettavan EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ohjaajan ja mentorin nimittäminen, etä- tai hybridiharjoittelun ehdot, harjoittelun kohtuullinen kesto (myös toistuvien tai peräkkäisten harjoittelujen), harjoittelujakson uusiminen ja lopettaminen sekä kanavat, joiden kautta harjoittelijat voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä ja huonoista työehdoista tai -oloista. Lisäksi todetaan, että harjoittelun tarjoajat eivät voi vaatia harjoittelijalta aiempaa työkokemusta.

Sosiaalinen suojelu

Ehdotuksen 16 kohdassa suositellaan riittävän sosiaalisen suojelun saatavuutta kansallisten käytäntöjen mukaisesti ja ottaen huomioon neuvoston suosituksen sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta.

Harjoittelun tunnustaminen

Ehdotuksen 17 kohdassa päivitetään harjoittelun asianmukaista tunnustamista lisäämällä, että tunnustaminen olisi tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan tehtävä digitaalisessa muodossa.

Avoimuusvaatimukset

Ehdotuksen 18–20 kohdassa vahvistetaan avoimuusvaatimukset ja lisätään, että harjoittelupaikkailmoituksissa olisi annettava tiedot myös palkkatasosta, työehdoista, sosiaalisesta suojelusta ja odotetuista tehtävistä.

Osallistava harjoittelu

Ehdotuksen 21–24 kohdassa suositellaan toimenpiteitä harjoittelujen osallistavuuden parantamiseksi (muun muassa varmistamalla yhdenvertainen kohtelu ja syrjimättömyys ja parantamalla haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien pääsyä harjoitteluihin ja heidän tavoittamistaan), neutraalin kielen käyttöä harjoittelupaikkailmoituksissa, tietoisuuden lisäämistä ja tarvittaessa muutoksia esteettömyyden varmistamiseksi, myös haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, erityisesti vammaisille henkilöille, jotka voisivat osallistua harjoitteluun.

Rajatylittävä harjoittelu

Ehdotuksen 25–29 kohdassa saatetaan ajan tasalle toimenpiteet, joilla pyritään helpottamaan rajatylittävää harjoittelua, kehotetaan antamaan käytännön ohjeita ja tietoa rajatylittävistä harjoittelujaksoista Eures-verkoston kautta ja kannustetaan tarvittaessa soveltamaan vahvistettujen puitteiden periaatteita harjoitteluun liittyviä liikkuvuusjaksoja koskevissa sopimuksissa EU:n ulkopuolisten vastaanottavien organisaatioiden kanssa.

Harjoittelun lisätuki

Ehdotuksen 30 kohdassa suositellaan harjoitteluun liittyvää lisätukea erityisesti uraohjauksen muodossa ja esittelemällä verkostoitumismahdollisuuksia.

Taustaedellytykset

Ehdotuksen 31–33 kohdassa esitetään taustaedellytyksiä koskevat tekijät, mukaan lukien työmarkkinaosapuolten, työvoimapalvelujen, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien osallistuminen. Siinä suositellaan myös sen varmistamista, että työntekijöiden edustajat voivat puolustaa harjoittelijoiden oikeuksia.

Vahvistettujen laatupuitteiden soveltaminen

Ehdotuksen 34–35 kohdassa annetaan suosituksia harjoittelun vahvistettujen laatupuitteiden soveltamisesta, myös siitä, että jäsenvaltiot toimittavat täytäntöönpanosuunnitelman, ja että harjoittelun tarjoajille, erityisesti pk-yrityksille, annetaan taloudellista ja muuta tukea.

Tuki harjoittelijoiden työllistettävyyden parantamiseksi

Ehdotuksen 36–37 kohdassa esitetään tukitoimia, joilla parannetaan harjoittelijoiden työllistettävyyttä, ja suositellaan, että harjoittelun tarjoajia kannustetaan tarjoamaan työpaikkaa harjoittelun jälkeen ja käyttämään EU:n varoja harjoittelujaksoihin, jotka ovat vahvistettujen puitteiden periaatteiden mukaisia.

Seuranta

2024/0069 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON SUOSITUS

harjoittelun vahvistetuista laatupuitteista

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan yhdessä sen 153 artiklan 1 kohdan b alakohdan, 165 artiklan 4 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2014 suosituksen harjoittelun laatupuitteista ( 43 ), jäljempänä ’vuoden 2014 suositus’, jossa esitetään harjoittelua koskevat unionin laajuiset laatuvaatimukset. Siinä suositellaan 21:tä harjoittelun periaatetta, joilla parannetaan harjoittelujen laatua ja varmistetaan erityisesti korkealaatuinen oppimis- ja koulutussisältö ja asianmukaiset työehdot, jotta tuetaan siirtymistä koulutuksesta työelämään ja parannetaan harjoittelijoiden työllistettävyyttä. Vuoden 2014 suositus kattaa kaikki harjoittelut lukuun ottamatta virallisen koulutuksen opinto-ohjelmiin kuuluvia harjoitteluja ja harjoitteluja, joista säädetään kansallisessa lainsäädännössä ja joiden suorittaminen on tietyn ammatin harjoittamisen pakollisena edellytyksenä.

(2)Neuvoston suositus laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista ( 44 ) sisältää 14 laadukasta ja tehokasta oppisopimuskoulutusta koskevaa kriteeriä, joilla pyritään varmistamaan, että oppisopimusjärjestelmät vastaavat työmarkkinoiden tarpeita ja hyödyttävät sekä oppijoita että työnantajia. Näitä ovat muun muassa opiskelu- ja työskentelyedellytyksiä koskevat kriteerit sekä toimintaedellytyksiä koskevat kriteerit.

(3)Vahvistetulla nuorisotakuulla ( 45 ) pyritään varmistamaan, että kaikille alle 30-vuotiaille nuorille tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai koulutuksen päättämisestä. Vuoden 2014 suositus on toiminut tärkeänä viitekehyksenä vahvistetun nuorisotakuun mukaisten harjoittelupaikkojen laadun mittaamisessa.

(4)Laadukkaisiin työpaikkoihin siirtymistä on helpotettava, jotta voidaan saavuttaa unionin yleistavoite, jonka mukaan 20–64-vuotiaiden työllisyysaste on 78 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ( 46 ).

(5)Harjoittelujen avulla nuoret voivat hankkia käytännön kokemusta ja työkokemusta, parantaa työllistettävyyttään ja päästä helpommin vakituiseen työpaikkaan. Harjoittelu on näin ollen tärkeä väylä työmarkkinoille. Työnantajille harjoittelu tarjoaa mahdollisuuksia houkutella, kouluttaa ja pitää palveluksessaan nuoria työntekijöitä. Harjoittelujen avulla voidaan vähentää osaavan henkilöstön haku- ja rekrytointikustannuksia, kun harjoittelijoille tarjotaan harjoittelun jälkeen varsinaista työpaikkaa.

(6)Työvoimapulaa esiintyy monissa ammateissa ja kaikilla osaamistasoilla. Työvoimapulan odotetaan kasvavan, sillä ennusteiden mukaan työikäisen väestön määrä on vähenemässä, mutta työvoiman kysyntä kasvaa useissa vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta merkityksellisissä ammateissa. Työvoimaosuuden kasvattaminen ja nuorten täydennys- ja/tai uudelleenkoulutus voivat osaltaan lievittää työvoimapulaa. Laadukkaat harjoittelujaksot voivat olla hyödyllisiä täydennys- ja/tai uudelleenkoulutusmahdollisuuksia kaikenikäisille ihmisille, jotta he voivat hankkia työhön liittyvää käytännön osaamista, päästä työmarkkinoille tai ohjata työuraansa uuteen suuntaan.

(7)Euroopan tulevaisuuskonferenssi esitti ehdotuksen sen varmistamisesta, että nuorten työharjoitteluissa ja työpaikoissa noudatetaan laatuvaatimuksia, jotka koskevat muun muassa palkkaa, ja palkaton harjoittelu kielletään työmarkkinoilla ja virallisen koulutuksen ulkopuolella. ( 47 )

(8)Euroopan parlamentti antoi kesäkuussa 2023 SEUT-sopimuksen 225 artiklan nojalla päätöslauselman suosituksista komissiolle laadukkaista harjoittelupaikoista ( 48 ). Päätöslauselmassaan se kehotti komissiota ”päivittämään ja vahvistamaan neuvoston vuonna 2014 antamaa suositusta ja tekemään siitä vahvemman lainsäädäntövälineen”. Lisäksi se kehotti komissiota sisällyttämään päivitettyihin harjoittelun laatupuitteisiin lisäperiaatteita. Euroopan parlamentti kehotti komissiota erityisesti ”ehdottamaan direktiiviä harjoittelusta avoimilla työmarkkinoilla, aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan liittyvästä harjoittelusta ja ammatilliseen koulutukseen kuuluvasta pakollisesta harjoittelusta, jotta voidaan varmistaa vähimmäislaatuvaatimukset, mukaan lukien säännöt harjoittelun kestosta, mahdollisuudesta saada sosiaalista suojelua kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti sekä riittävän elintason takaavasta palkasta, ja siten välttää hyväksikäyttöön perustuvat käytännöt”.

(9)Komissio järjesti SEUT-sopimuksen 154 artiklan mukaisesti unionin tason työmarkkinaosapuolten kaksivaiheisen kuulemisen, jossa kartoitettiin harjoittelun laadun parantamiseksi tehtävien toimien tarvetta ja tavoitteita sekä oikeudellisia keinoja, joilla ne voitaisiin toteuttaa. Työmarkkinaosapuolet eivät päässeet sopimukseen neuvottelujen aloittamisesta näistä asioista. Tällä alalla on kuitenkin tärkeää toteuttaa unionin tason toimia, joilla mukautetaan harjoittelun nykyisiä puitteita ja otetaan samalla huomioon työmarkkinaosapuolten kuulemisen tulokset.

(10)Komissio on kuullut laajasti sidosryhmiä, kuten harjoittelijoita ja nuorisojärjestöjä, harjoittelun tarjoajia, kansallisia viranomaisia, oppilaitoksia ja tiedeyhteisön asiantuntijoita.

(11)Vuonna 2023 komissio teki arvioinnin ( 49 ) vuoden 2014 suosituksesta ja totesi, että laadukkaat harjoittelujaksot, joissa noudatetaan kyseisen suosituksen periaatteita, parantavat osaltaan nuorten työllistettävyyttä. Vaikka vuoden 2014 suosituksen laatuperiaatteita pidettiin edelleen merkityksellisinä ja niiden katsottiin tuottavan lisäarvoa, arvioinnissa todettiin myös, että periaatteiden soveltamista, seurantaa ja täytäntöönpanoa on parannettava. Siinä mainittiin myös, että puitteita voitaisiin vahvistaa muun muassa palkkoihin ja sosiaalisen suojelun saatavuuteen liittyvien näkökohtien osalta. Varsinaiseen työsuhteeseen siirtymisen helpottamiseksi harjoittelun tarjoajat voisivat lisäksi painottaa enemmän harjoittelun jälkeistä tukea. Lisäksi siinä todettiin, että työnantajia voitaisiin tukea paremmin käytännön ohjauksen ja taloudellisen tuen avulla sekä kytkemällä tällainen tuki laatuperiaatteiden soveltamiseen.

(12)Arvioinnissa havaittiin myös tarve varmistaa harjoittelujen osallistavuus ja parantaa haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia päästä harjoitteluun. Erityisesti vähemmistöt, vammaiset henkilöt, maaseudulla ja syrjäisimmillä alueilla asuvat, heikommasta sosioekonomisesta taustasta peräisin olevat ja/tai maahanmuuttajataustaiset henkilöt, romaniyhteisön jäsenet ja heikommin koulutetut henkilöt kohtaavat esteitä harjoittelumahdollisuuksien saatavuudessa. Muiden esteiden ohella vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua harjoitteluun haittaa se, että ei ole olemassa heidän tarpeisiinsa mukautettuja harjoitteluohjelmia, kuten ohjelmia, joissa esteettömyysvaatimukset on otettu huomioon.

(13)Vuoden 2023 eurobarometritutkimuksessa (FL523) ( 50 ) todettiin, että 55 prosenttia harjoittelun suorittaneista vastaajista oli saanut palkkaa tai taloudellista korvausta, eli osuus on kasvanut vuoden 2013 eurobarometritutkimuksen (FL378) ( 51 ) 40 prosentista. Lisäksi vuonna 2023 33 prosenttia vastaajista vastasi, että he nauttivat täysimittaista sosiaalista suojelua (ja 28 prosenttia osittaista). ( 52 )

(14)Tällä suosituksella halutaan vahvistaa harjoittelun laatupuitteita arvioinnissa ja edellä mainittujen sidosryhmien kuulemisissa yksilöityjen tarpeiden mukaisesti. Sillä pyritään parantamaan harjoittelun laatua, erityisesti oppimis- ja koulutussisältöä sekä työehtoja, ja viime kädessä helpottamaan koulutuksesta, työttömyydestä tai työmarkkinoiden ulkopuolelta työelämään siirtymistä.

(15)Tässä suosituksessa harjoittelulla tarkoitetaan rajallista työharjoitteluaikaa, johon sisältyy merkittävää oppimista ja koulutusta, ja jonka suorittamalla harjoittelija saa käytännön työkokemusta ja ammattikokemusta työllistettävyyden parantamiseksi ja varsinaiseen työelämään tai ammatin harjoittamiseen siirtymisen helpottamiseksi. Suosituksessa on yksilöity seuraavat neljä harjoittelutyyppiä, tämän kuitenkaan rajoittamatta muun tyyppisiä harjoitteluja: avoimilla markkinoilla tapahtuva harjoittelu, aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan kuuluva harjoittelu, virallisen koulutuksen opinto-ohjelmiin kuuluva harjoittelu ja tietyn ammatin harjoittamisen pakollisena edellytyksenä oleva harjoittelu.

(16)Avoimilla markkinoilla tapahtuva harjoittelu perustuu ei-pakollisiin kahdenvälisiin sopimuksiin harjoittelijan ja harjoittelun tarjoajan (julkinen, yksityinen tai voittoa tavoittelematon taho) välillä ilman kolmannen osapuolen osallistumista ja ilman virallista yhteyttä koulutukseen.

(17)Aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan kuuluvia harjoittelujaksoja tarjotaan työelämän ulkopuolella oleville, työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille, ja yleensä julkinen laitos (usein työvoimapalvelu) toimii välittäjänä harjoittelun tarjoajan ja harjoittelijan välillä.

(18)Harjoittelut voivat olla myös työssäoppimisjaksoja, jotka kuuluvat virallisen koulutuksen opinto-ohjelmiin (kouluissa, ammattikouluissa tai korkea-asteella).

(19)Joistakin harjoittelujaksoista voidaan myös säännellä kansallisessa lainsäädännössä siten, että harjoittelu on pakollinen edellytys tietyn ammatin (esim. lääkäri, arkkitehti jne.) harjoittamiseksi.

(20)Tätä suositusta sovelletaan kaikkiin johdanto-osan 16–19 kappaleessa tarkoitettuihin harjoittelujaksojen tyyppeihin.

(21)Koska laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista annetussa neuvoston suosituksessa ( 53 ) esitetyissä ammatillisen koulutuksen harjoittelujaksoissa ja työssäoppimisen ohjelmissa on huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä, jäsenvaltioita kannustetaan arvioimaan omien kansallisten ja alueellisten erityispiirteidensä perusteella, kumpaa näistä kahdesta laatupuitteista sovelletaan ammatillisen koulutuksen työssäoppimiseen. Jotta varmistetaan korkein mahdollinen suojelun taso kaikille työssäoppijoille, jäsenvaltioita kannustetaan soveltamaan niiden puitteiden edellytyksiä, jotka tarjoavat jäsenvaltion kansallisissa olosuhteissa enemmän suojelua.

(22)Harjoittelusta maksettavan oikeudenmukaisen palkan puute ja sosiaalisen suojelun riittämättömyys muodostavat esteitä harjoittelumahdollisuuksien yhdenvertaisuudelle. Jos vaihtoehtoista tulonlähdettä ei ole, haavoittuvassa asemassa olevilla ryhmillä on taipumus olla osallistumatta harjoitteluun erityisesti silloin, kun harjoittelusta ei makseta palkkaa tai palkka on alhainen tai jos harjoittelusta aiheutuu lisäkustannuksia esimerkiksi siksi, että harjoittelu suoritetaan eri alueella tai maassa.

(23)Puutteet sosiaalisen suojelun saatavuudessa voivat vaarantaa harjoittelijoiden hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden, lisätä taloudellista ja työsuhteisiin liittyvää epävarmuutta sekä kasvattaa köyhyysriskiä. Riski on erityisen suuri sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleviin ja/tai muihin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvilla harjoittelijoilla. Sosiaalisten oikeuksien käyttöön ja etuuksien saamiseen liittyy hankaluuksia erityisesti siksi, että harjoittelijat ovat usein maksaneet sosiaaliturvamaksuja vain lyhyen aikaa. Lisäksi useimmissa sosiaalisen suojelun järjestelmissä (terveydenhuoltoetuuksia lukuun ottamatta) edellytetään työntekijän ammattiasemaa, mikä sulkee pois harjoittelijat, joita ei katsota työntekijöiksi.

(24)Harjoittelujaksojen pitkittyminen tai ketjuttaminen voi viivästyttää yksittäisten harjoittelijoiden pääsyä varsinaisiin työsuhteisiin. Ne voivat myös olla merkki siitä, että varsinaiset työsuhteet korvataan harjoitteluilla.

(25)Harjoittelun pitkittyminen voi olla perusteltua tietyntyyppisen harjoittelun luonteen ja tarkoituksen vuoksi. Poikkeuksia voisivat olla esimerkiksi tietyn ammatin harjoittamisen pakollisena edellytyksenä olevat harjoittelut, joissa tarvittavien tietojen, osaamisen ja kokemuksen hankkimiseen tarvitaan pidempää harjoittelukokemusta. Myös haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden integroimiseen tähtäävään aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan kuuluvat harjoittelut voisivat hyötyä pidemmästä kestosta. Jotkin virallisen koulutuksen opinto-ohjelmiin kuuluvat harjoittelujaksot voivat kestää pidempään opinto-ohjelmiin liittyvistä syistä.

(26)Harjoittelupaikkailmoitukset, joissa harjoittelun tarjoaja edellyttää harjoittelijalta aiempaa kokemusta samalta tai samankaltaiselta toiminta-alalta, voivat kertoa toistuvista harjoittelujaksoista tai käytännöistä, joiden tarkoituksena on korvata työpaikat harjoitteluiksi naamioiduilla työsuhteilla. Harjoittelun kokonaiskesto pitkittyy toisinaan myös siksi, että sama työnantaja tarjoaa harjoittelijalle uutta harjoittelupaikkaa tai peräkkäistä harjoittelua. Tällaiset käytännöt voivat olla toinen merkki harjoitteluksi naamioidusta työsuhteesta. Voi kuitenkin olla objektiivisia syitä, joiden perusteella harjoittelun tarjoajat voivat vaatia harjoittelijoilta tai harjoittelijaehdokkailta aiempaa työkokemusta. Tällainen tapaus voisi esimerkiksi olla tilanne, jossa riittävän pitkällä aiemmalla työkokemuksella voi korvata tietyn alan tutkinnon suorittamisen. Tiettyyn ammattiin pääsemiseksi voidaan myös edellyttää aiempaa työkokemusta ennen erikoistuneempaan harjoitteluun ryhtymistä.

(27)Arvioinnissa korostettiin tarvetta vahvistaa harjoittelijoille harjoittelun aikana annettavaa tukea asianmukaisen mentoroinnin avulla. Sen vuoksi ohjaajan lisäksi olisi nimettävä mahdollisuuksien mukaan ja harjoittelun tarjoajan organisatoriset tarpeet ja koko huomioon ottaen mentori, jonka tehtäviin kuuluisi harjoittelijan neuvonta, valmennus ja tukeminen henkilökohtaisen kehityksen ja työympäristöön integroitumisen näkökulmasta.

(28)Covid-19-pandemian jälkeen etä- ja hybridityöjärjestelyt ovat yleistyneet. Etä- ja hybridiharjoittelun laadun ja saavutettavuuden varmistamiseksi harjoitteluja on mukautettava yleistyvän etätyön käytäntöihin sopivaksi, jotta työympäristö (mukaan lukien laitteet) ja työn organisointi ovat asianmukaisia. Työn organisoinnilla tarkoitetaan ohjausta, mentorointia ja sellaisten tehtävien valitsemista, jotka soveltuvat etä- ja hybridityöskentelyyn.

(29)Harjoittelumahdollisuuksia koskevien tietojen avoimuuden lisäämiseksi harjoittelun tarjoajia olisi kannustettava sisällyttämään harjoittelupaikkailmoituksiin tietoja harjoittelun ehdoista, erityisesti palkkatasosta, työehdoista, sosiaalisen suojelun kattavuudesta, mukaan lukien sairaus- ja tapaturmavakuutus, odotetuista tehtävistä sekä oppimis- ja koulutussisällöstä. Nämä tiedot voi antaa myös lisäämällä ilmoitukseen linkin verkkosivustolle, joka sisältää nämä tiedot.

(30)Harjoittelun tarjoajia olisi kannustettava antamaan tietoa rekrytointikäytännöistään ja erityisesti siitä, kuinka suuri osuus harjoittelijoista on palkattu työsuhteeseen. Tämä lasketaan jakamalla (harjoittelun päätyttyä) varsinaiseen työsuhteeseen palkattujen harjoittelijoiden lukumäärä samassa toimipaikassa samana vuonna harjoittelun suorittaneiden harjoittelijoiden kokonaismäärällä.

(31)Kun työvoimapalvelut ja muut uraohjauksen tarjoajat antavat tietoa harjoittelumahdollisuuksista, niitä olisi kannustettava soveltamaan samoja avoimuusvaatimuksia kuin harjoittelun tarjoajat. On kuitenkin tunnustettu, että työvoimapalvelut ja muut uraohjauksen tarjoajat eivät välttämättä saa tietoonsa kaikkia avoimuusvaatimuksissa lueteltuja tietoja ja että ne voivat olla riippuvaisia harjoittelun tarjoajien halukkuudesta jakaa tällaisia tietoja.

(32)Jotta haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille voidaan taata yhtäläiset mahdollisuudet, tällaisten ryhmien tavoittamista on tehostettava esimerkiksi kohdennettujen viestintä- ja tiedotusstrategioiden avulla. Jotta tiedotusstrategioiden tehokkuus varmistetaan, on olennaisen tärkeää ottaa mukaan asiaankuuluvat sidosryhmät, kuten työvoimapalvelut ja oppilaitokset, ja räätälöidä käytettävät viestintä- ja tiedotusvälineet (esim. mukautetut ja selkokieliset verkkosivustot) siten, että tavoitetaan mahdollisimman monia ryhmiä, myös vammaiset henkilöt.

(33)Suosituksen soveltamisen varmistamiseksi työnantajille annettavaa tukea on vahvistettava käytännön ohjauksella ja taloudellisella tuella. Taloudellisen tuen ehtona voi olla se, että tarjotuissa harjoitteluissa noudatetaan tämän suosituksen laatuperiaatteita.

(34)Rajatylittävä harjoittelu voi olla erityisen arvokasta, koska harjoittelijat saavat mahdollisuuden oppia vierasta kieltä, altistuvat uudelle ympäristölle tai uudelle kulttuurille ja saattavat näin hankkia tarpeellisia monialaisia taitoja. Vaikka harjoittelijoiden rajatylittävä liikkuvuus on lisääntynyt ( 54 ), nuorilla on edelleen vaikeuksia päästä rajatylittäviin harjoittelujaksoihin, koska taloudelliset resurssit ovat riittämättömät ja asianmukaiset (ja riittävät) tiedot puuttuvat. Saavutettavuuden parantamiseksi tarvitaan konkreettisempaa ja käytännöllisempää tietoa rajatylittävistä harjoitteluista, esimerkiksi Eures-verkoston kautta.

(35)Kanavat, joiden kautta väärinkäytöksistä ja huonoista työehdoista voidaan ilmoittaa, voivat tukea harjoittelijoita heidän työelämäoikeuksiensa toteutumisessa. Lisäksi se, että työntekijäjärjestöt voisivat puolustaa harjoittelijoiden oikeuksia, vahvistaisi harjoittelijoiden asemaa.

(36)Euroopan rahastoista voidaan myöntää rahoitustukea jäsenvaltioiden ohjelmille, joilla edistetään työharjoittelua ja tarjotaan laadukkaita harjoittelupaikkoja. Asetuksella (EU) 2021/1057 ( 55 ) perustetusta Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+), asetuksella (EU) 2021/241 ( 56 ) perustetusta elpymis- ja palautumistukivälineestä, jota käytetään jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyviin uudistuksiin, jotka on tarkoitus toteuttaa tukivälineen elinkaaren aikana vuoden 2026 loppuun mennessä, asetuksella (EU) 2021/1056 ( 57 ) perustetusta oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta ja asetuksella (EU) 2021/240 ( 58 ) perustetusta teknisen tuen välineestä voitaisiin tukea suosituksen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa.

(37)Jotta varmistetaan yhdenmukainen lähestymistapa eri jäsenvaltioissa, komissio on ehdottanut direktiiviä (COM(2024) 132), jolla vahvistetaan yhteiset periaatteet ja toimenpiteet harjoittelijoiden työehtojen parantamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi sekä harjoitteluksi naamioitujen varsinaisten työsuhteiden torjumiseksi.

(38)Työntekijöiksi katsottavilla harjoittelijoilla on oikeus saada kirjallisessa työsopimuksessa tiedotusvelvollisuuksia koskeviin vähimmäisvaatimuksiin kuuluvat tiedot, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/1152 ( 59 ). Tässä suosituksessa esitetyt seikat, jotka eivät kuulu kyseisen direktiivin soveltamisalaan, olisi otettava huomioon niiden vähimmäisvaatimusten lisäksi, jotka koskevat työntekijöiksi katsottavia harjoittelijoita.

(39)Tämän suosituksen soveltaminen ei saisi olla pätevä peruste tämän suosituksen soveltamisalaan kuuluvien harjoittelijoiden suojan yleisen tason heikentämiselle.

(40)Tässä suosituksessa ei pitäisi asettaa hallinnollisia, taloudellisia tai oikeudellisia rajoituksia, jotka vaikeuttaisivat pk-yritysten perustamista taikka niiden kehittämistä. Sen vuoksi jäsenvaltioita pyydetään arvioimaan politiikkansa tai uudistustensa vaikutusta pk-yrityksiin, jotta voidaan varmistaa, ettei pk-yrityksiin kohdistu kohtuuttomia vaikutuksia, ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä mikroyrityksiin ja hallinnolliseen rasitteeseen; lisäksi jäsenvaltioita kehotetaan julkaisemaan tällaisten arviointien tulokset.

(41)Tämä suositus korvaa harjoittelun laatupuitteista 10 päivänä maaliskuuta 2014 annetun neuvoston suosituksen, jota jäsenvaltioiden ei pitäisi enää soveltaa.

PANEE MERKILLE KOMISSION AIKOMUKSEN

(42)edistää jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien kanssa tehtävää tiivistä yhteistyötä, jotta tätä suositusta voidaan soveltaa pikaisesti.

(43)tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten, työvoimapalvelujen, nuoriso- ja harjoittelijaorganisaatioiden, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa tämän suosituksen edistämiseksi muun muassa lisäämällä tietoisuutta harjoittelun laatuperiaatteista ja hyödyistä nuorten ja harjoittelun tarjoajien näkökulmasta.

(44)kannustaa ja tukea tämän suosituksen täytäntöönpanoa muun muassa helpottamalla parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kesken olemassa olevien verkostojen kautta, mukaan lukien osaamissopimuksen mukaiset osaamiskumppanuudet.

(45)tukea tämän suosituksen täytäntöönpanoa unionin rahoituksella asiaa koskevan oikeudellisen kehyksen mukaisesti laadukkaiden harjoittelupaikkojen määrän kasvattamiseksi.

(46)työskennellä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tiettyjen harjoitteluja koskevien tietojen keräämiseksi, jotta voidaan erityisesti seurata edistymistä tämän suosituksen soveltamisessa ja pitää samalla mielessä tarpeettoman raportointirasitteen välttäminen.

(47)jatkaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja työllisyyskomitean tuella sen seuraamista, miten harjoittelun vahvistettujen laatupuitteiden soveltamisessa on edistytty eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa käytettyjen nykyisten seurantavälineiden pohjalta.

(48)raportoida neuvostolle tämän suosituksen täytäntöönpanon edistymisestä jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella [kolmen vuoden] kuluessa suosituksen hyväksymisestä.

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Tavoite ja soveltamisala

1.Tällä suosituksella pyritään parantamaan harjoittelun laatua, erityisesti oppimis- ja koulutussisältöä sekä työehtoja, ja viime kädessä helpottamaan koulutuksesta, työttömyydestä tai työmarkkinoiden ulkopuolelta työelämään siirtymistä.

2.Suositusta olisi sovellettava kaikkiin harjoittelijoihin heidän ammattiasemastaan riippumatta, myös työntekijöiksi katsottaviin harjoittelijoihin vain siltä osin kuin vastaavia tai edullisempia säännöksiä ei ole annettu unionin oikeudessa.

Laatuperiaatteet

SUOSITTAA, ETTÄ JÄSENVALTIOT:

Kirjallinen sopimus

3.varmistavat, että harjoittelu perustuu harjoittelijan ja harjoittelun tarjoajan välillä harjoittelun alussa tehtyyn kirjalliseen sopimukseen.

4.varmistavat, että harjoittelusopimuksissa esitetään direktiivin (EU) 2019/1152 4 artiklassa luetellut tiedot, oppimis- ja koulutussisältö, mukaan lukien sen tavoitteet, työehdot, suoritettavat tehtävät, mentorointi-, valvonta- ja arviointijärjestelyt, yksityiskohtaiset tiedot sosiaalisen suojelun kattavuudesta, myös sairauden- ja terveydenhoidon sekä työtapaturmien ja ammattitautien osalta, sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön, työehtosopimusten ja käytäntöjen mukaiset osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä tarvittaessa harjoittelun tarjoajan luottamuksellisuutta ja teollis- ja tekijänoikeuksien omistusta koskevat toimintaperiaatteet.

Oppimistavoitteet ja työehdot

5.varmistavat, että harjoittelijoita kuullaan harjoittelun erityisiä oppimis- ja koulutustavoitteita asetettaessa, jotta harjoittelijoita voidaan auttaa hankkimaan käytännön kokemusta ja asiaankuuluvia taitoja. Harjoittelijalle osoitettujen tehtävien olisi mahdollistettava näiden tavoitteiden saavuttaminen.

6.varmistavat, että harjoittelijoille maksetaan oikeudenmukainen palkka, jossa otetaan huomioon muun muassa harjoittelijan tehtävät ja vastuut, harjoittelijan työn vaativuus ja oppimis- ja koulutussisällön osuus.

7.varmistavat tehokkaan seurannan ja täytäntöönpanon avulla, että sovellettavasta unionin ja kansallisesta lainsäädännöstä johtuvia harjoittelijoiden oikeuksia ja työehtoja kunnioitetaan, mukaan lukien työterveys- ja -turvallisuuslainsäädäntö, viikoittaista enimmäistyöaikaa koskevat rajoitukset, päivittäiset ja viikoittaiset vähimmäislepoajat sekä tapauksen mukaan vähimmäislomaoikeudet.

8.varmistavat, että harjoittelun tarjoajat nimeävät ohjaajan, joka opastaa harjoittelijaa hänelle osoitetuissa työtehtävissä, valvoo hänen toimintaansa sekä seuraa ja arvioi hänen edistymistään.

9.varmistavat, että harjoittelun tarjoajat nimeävät mahdollisuuksien mukaan ja harjoittelun tarjoajan organisatoriset tarpeet ja koon huomioon ottaen mentorin, joka toimii harjoittelijan neuvonantajana ja valmentaa ja tukee tätä.

10.varmistavat, että harjoittelun tarjoajat tarjoavat asianmukaisen, turvallisen ja terveellisen työympäristön, mikä kattaa laitteet ja työn organisoinnin etä- ja hybridiharjoittelun yhteydessä.

11.varmistavat, että harjoittelun kesto on kohtuullinen, enintään kuusi kuukautta, lukuun ottamatta tapauksia, joissa pitempi kesto on perusteltu objektiivisista syistä ja kansalliset käytännöt huomioon ottaen. Jos harjoittelu toistuu, myös peräkkäisinä saman työnantajan palveluksessa suoritettuina harjoitteluina, ne varmistavat, että harjoittelun kokonaiskesto on enintään kuusi kuukautta, lukuun ottamatta tapauksia, joissa pidempi kesto on perusteltu objektiivisista syistä.

12.selventävät, missä olosuhteissa ja minkä edellytysten täyttyessä harjoittelua voidaan jatkaa tai se voidaan uusia alkuperäisen harjoittelujakson päätyttyä.

13.varmistavat, että työnantajat eivät vaadi harjoitteluun osallistuvilta hakijoilta aiempaa työkokemusta toimialalta, lukuun ottamatta tapauksia, joissa tällainen vaatimus on perusteltu objektiivisista syistä.

14.varmistavat, että harjoittelusopimuksessa täsmennetään, että joko harjoittelija tai harjoittelun tarjoaja voi irtisanoa sopimuksen kirjallisella ilmoituksella, ottaen huomioon asianmukaisen irtisanomisajan, johon vaikuttavat harjoittelujakson pituus ja asiaa koskeva kansallinen käytäntö.

15.varmistavat yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa, että harjoittelijoilla on käytössään kanavia, joiden kautta he voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä ja huonoista työehdoista, ja antavat tietoa näistä kanavista.

Sosiaalinen suojelu

16.varmistavat riittävän sosiaalisen suojelun saatavuuden harjoittelijoille, mukaan lukien kansallisen lainsäädännön mukainen kattavuus, ja ottavat soveltuvin osin huomioon 8 päivänä marraskuuta 2019 annetun neuvoston suosituksen ( 60 ).

Harjoittelun asianmukainen tunnustaminen

17.edistävät harjoittelun aikana hankittujen tietojen, taitojen ja osaamisen tunnustamista ja validointia ja kannustavat harjoittelun tarjoajia antamaan niistä tarvittaessa arviointiin perustuvan todistuksen, mahdollisuuksien mukaan digitaalisessa muodossa.

Avoimuusvaatimukset

18.varmistavat, että harjoittelun tarjoajat sisällyttävät harjoittelupaikkailmoituksiinsa tiedot harjoittelun ehdoista, erityisesti palkkatasosta, työehdoista, sosiaalisen suojelun kattavuudesta, mukaan lukien sairaus- ja tapaturmavakuutus, odotetuista tehtävistä sekä oppimis- ja koulutussisällöstä.

19.kannustavat harjoittelun tarjoajia tiedottamaan rekrytointikäytännöistä, mukaan lukien viime vuosina rekrytoitujen harjoittelijoiden osuus.

20.kannustavat työvoimapalveluja ja muita uraohjausta antavia tahoja noudattamaan 18 kohdassa lueteltuja avoimuusvaatimuksia tiedottaessaan harjoittelusta.

Osallistava harjoittelu

21.parantavat haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien mahdollisten harjoittelijoiden tavoittamista muun muassa tiedottamalla laadukkaan harjoittelun hyödyistä työllistettävyyden parantumisen kannalta.

22.varmistavat yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden toteutumisen harjoitteluissa, myös valintaperusteissa ja rekrytointikäytännöissä, ja parantavat kaikkien mahdollisten hakijoiden, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, mahdollisuuksia osallistua harjoitteluun.

23.varmistavat, että harjoittelun tarjoajat käyttävät harjoittelupaikkailmoituksissaan sukupuolineutraalia ja osallistavaa kieltä.

24.varmistavat, että harjoitteluohjelmat, mukaan lukien työpaikat, koulutus, digitaaliset välineet sekä toimisto- ja työvälineet, mukautetaan tarvittaessa harjoittelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin, erityisesti vammaisten harjoittelijoiden osalta, myös tekemällä asianmukaisia kohtuullisia mukautuksia neuvoston direktiivin 2000/78/EY 5 artiklan mukaisesti.

Rajatylittävä harjoittelu

25.helpottavat harjoittelijoiden rajatylittävää liikkuvuutta unionissa muun muassa selkeyttämällä harjoittelua koskevaa kansallista sääntelykehystä ja laatimalla selkeitä sääntöjä harjoittelijoiden vastaanottamisesta muista jäsenvaltioista ja harjoittelijoiden lähettämisestä muihin jäsenvaltioihin sekä vähentämällä hallinnollisia muodollisuuksia.

26.hyödyntävät Eures-verkostoa harjoittelijoiden rajatylittävän liikkuvuuden tukemiseen ja vaihtavat tietoja palkallisista harjoitteluista Eures-portaalin kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/589 ( 61 ) vastaavien säännösten mukaisesti.

27.kehittävät edelleen (mahdollisille) harjoittelijoille tarkoitettua käytännön ohjemateriaalia ja tietoa rajatylittävistä harjoitteluista Eures-verkoston kautta, myös eri tavoin vammaisten henkilöiden saavutettavissa olevissa muodoissa.

28.tukevat harjoittelun tarjoajia ja oppilaitoksia edistämään rajatylittävää harjoittelua hyödyntämällä parhaalla mahdollisella tavalla eurooppalaisia aloitteita, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/817 ( 62 ) perustettua Erasmus+ -ohjelmaa.

29.kannustavat soveltamaan soveltuvin osin tämän suosituksen periaatteita Euroopan unioniin sijoittautuneiden lähettävien organisaatioiden ja unionin ulkopuolisten vastaanottavien organisaatioiden välisissä harjoittelujaksoja koskevissa liikkuvuussopimuksissa.

Harjoittelun lisätuki

30.kannustavat harjoittelun tarjoajia ja välittäjäorganisaatioita, kuten työvoimapalveluja ja oppilaitoksia, tarjoamaan harjoittelun aikana uraohjausta, esimerkiksi antamalla uraneuvontaa ja esittelemällä verkostoitumismahdollisuuksia, jotta helpotetaan siirtymistä varsinaiseen työsuhteeseen harjoittelun jälkeen.

Taustaedellytykset

31.varmistavat työmarkkinaosapuolten aktiivisen osallistumisen tämän suosituksen soveltamiseen.

32.edistävät työvoimapalvelujen, oppilaitosten, koulutuksen tarjoajien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien aktiivista osallistumista tämän suosituksen soveltamiseen.

33.varmistavat, että työntekijöiden edustajat voivat aloittaa minkä tahansa asiaankuuluvan oikeudellisen tai hallinnollisen menettelyn sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien täytäntöönpanemiseksi. He voivat toimia yhden tai useamman harjoittelijan puolesta tai tukena, kyseisen harjoittelijan tai kyseisten harjoittelijoiden suostumuksella, jos sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä johtuvia oikeuksia tai velvollisuuksia rikotaan.

Täytäntöönpano kansallisella tasolla

Harjoittelun vahvistettujen laatupuitteiden soveltaminen

34.toteuttavat asianmukaiset toimenpiteet tämän suosituksen soveltamiseksi mahdollisimman pian ja toimittavat täytäntöönpanosuunnitelman, jossa esitetään kansallisella tasolla toteutettavat vastaavat toimenpiteet viimeistään [hyväksymispäivä + 18 kuukautta].

35.suunnittelevat taloudellista ja/tai muuta tukea, kuten käytännön ohjeita, jota harjoittelun tarjoajat voivat hyödyntää erityisesti tavoittaakseen haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, tai joka on tarkoitettu mikro- ja pk-yrityksille tämän suosituksen soveltamisen tueksi.

Tuki harjoittelijoiden työllistettävyyden parantamiseksi

36.antavat harjoittelun tarjoajille kannustimia tarjota harjoittelijoille varsinaista työsuhdetta harjoittelun päätyttyä.

37.hyödyntävät asianmukaisia unionin rahastoja ja välineitä lisätäkseen tässä suosituksessa esitettyjen ohjeiden mukaisten laadukkaiden harjoittelujaksojen määrää.

Seuranta

38.keräävät yhdessä komission kanssa harjoittelua koskevia tietoja, minkä tarkoituksena on erityisesti tuottaa tietoa laadukasta harjoittelua koskevaa päätöksentekoa varten.

Tehty Brysselissä

(1)    Poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle (2019–2024). ”Kunnianhimoisempi unioni – Ohjelma Euroopalle.” Saatavilla verkossa .

(2)    Tammikuussa 2024 nuorisotyöttömyys (15–25-vuotiaat) oli 14,9 prosenttia, kun yleinen työttömyysaste (20–64-vuotiaat) oli 6,0 prosenttia (Eurostat).

(3)     COM(2021) 102 final.

(4)     Flash-eurobarometri 523 (2964 / FL523).

(5)    Määrä ei sisällä harjoitteluita, jotka ovat pakollisia jonkin ammatin harjoittamiseksi.

(6)    Näitä lukuja olisi tulkittava varoen, koska ne on saatu yhdistämällä Flash-eurobarometri 523:n tulokset (sellaisten harjoittelijoiden osuus, jotka suorittivat yhteensä yli kuuden kuukauden harjoittelujakson ja ilmoittivat, etteivät oppineet ammatin kannalta hyödyllisiä asioita) ja EU:n työvoimatutkimuksen tiedot palkallisten harjoittelijoiden määrästä.

(7)    Saatavilla verkossa .

(8)     Euroopan tulevaisuuskonferenssi. Raportti lopullisista tuloksista. Toukokuu 2022.

(9)    Saatavilla verkossa .

(10)    Saatavilla verkossa .

(11)    Saatavilla verkossa .

(12)     COM(2022) 548 final .

(13)     ”Study exploring the context, challenges and possible solution in relation to the quality of traineeships in the EU”, Ernst & Young (EY), Centre for European Policy Studies (CEPS) ja Open Evidence (ei vielä julkaistu).

(14)    EUVL C 456, 18.12.2018, s. 16.

(15)    COM(2024) 1 final.

(16)    COM(2020) 276 final.

(17)    EUVL C 372, 4.11.2020, s. 1.

(18)    EUVL C 417, 2.12.2020, s. 1.

(19)     https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1147&langId=fi .

(20)    EUVL L 183, 29.6.1989, s. 1.

(21)    EUVL C 387, 15.11.2019, s. 1.

(22)    EUVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

(23)    COM(2020) 620 final. Saatavilla verkossa .

(24)    EUVL C 93, 19.3.2021, s. 1.

(25)

   EUVL C 153, 2.5.2018, s. 1.

(26)    Saatavilla verkossa .

(27)

   COM(2020) 274 final.

(28)    COM(2023) 719 final. 2023/0405(NLE)

(29)    Komission tiedonanto ”Pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten” (COM(2020) 103 final).

(30)    COM(2024) 131.

(31)    Saatavilla verkossa .

(32)    Saatavilla verkossa .

(33)    Saatavilla verkossa .

(34)    Saatavilla verkossa .

(35)    Saatavilla verkossa .

(36)    Saatavilla verkossa .

(37)    Saatavilla verkossa .  

(38)    Saatavilla verkossa . 

(39)    Saatavilla verkossa .

(40)    Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, vaikutustenarviointiraportti (2024), oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi harjoittelijoiden työehtojen parantamisesta ja täytäntöönpanosta sekä työharjoitteluksi naamioitujen työsuhteiden torjumisesta sekä ehdotukseen neuvoston suositukseksi harjoittelun laatupuitteista, tulossa

(41)    Mukaan lukien oikeudellinen yksikkö, pääsihteeristö, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto, koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto, yhteinen tutkimuskeskus, viestinnän pääosasto, sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosasto, oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosasto, alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto.

(42)    Sääntelyntarkastelulautakunta, harjoittelun laatupuitteiden vaikutustenarvioinnista annettu myönteinen 2. lausunto, joka sisältää varaumia, 28. helmikuuta 2024 (ei vielä julkaistu).

(43)    EUVL C 88, 27.3.2014, s. 1. Saatavilla verkossa .

(44)    EUVL C 417, 2.12.2020, s. 1.

(45)    EUVL C 372, 4.11.2020, s. 1.

(46)    Yksi kolmesta EU:n tason sosiaalipoliittisesta tavoitteesta, jotka sisältyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaan toimintasuunnitelmaan  (saavutettava vuoteen 2030 mennessä).

(47)    Euroopan tulevaisuuskonferenssi, loppuraportti, toukokuu 2022. Saatavilla verkossa .

(48)    Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. kesäkuuta 2023 suosituksista komissiolle laadukkaista harjoittelupaikoista EU:ssa (2020/2005(INL)) Saatavilla verkossa .

(49)    Saatavilla verkossa .

(50)    Saatavilla verkossa .

(51)    Saatavilla verkossa .

(52)    Vuoden 2013 eurobarometritutkimuksessa kysyttiin sairausvakuutusturvasta (73 prosenttia vastaajista ilmoitti olleensa vakuutettu), mutta ei sosiaalisesta suojelusta.

(53)    EUVL C 417, 2.12.2020, s. 1.

(54)    Rajatylittävä harjoittelu on yleistynyt: vuoden 2014 neuvoston suosituksen arvioinnissa havaittiin, että vuonna 2014 9 prosenttia harjoitteluista oli rajatylittävää, kun vastaava osuus vuonna 2022 oli 19 prosenttia. Havaintoa vahvistavat vuoden 2023 eurobarometritutkimuksen (FL523) tulokset, sillä 21 prosenttia vastaajista oli suorittanut vähintään yhden harjoittelujakson toisessa EU-maassa.

(55)    EUVL L 231, 30.6.2021, s. 21.

(56)    EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.

(57)    EUVL L 231, 30.6.2021, s. 1.

(58)    EUVL L 57, 18.2.2021, s. 1.

(59)    EUVL L 186, 11.7.2019, s. 105.

(60)    Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä marraskuuta 2019, sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta (EUVL C 387, 15.11.2019, s. 1).

(61)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/589, annettu 13 päivänä huhtikuuta 2016, työnvälityspalvelujen eurooppalaisesta verkostosta (Eures), liikkuvuuspalvelujen tarjoamisesta työntekijöille ja työmarkkinoiden yhdentymisen tiivistämisestä ja asetusten (EU) N:o 492/2011 ja (EU) N:o 1296/2013 muuttamisesta (EUVL L 107, 22.4.2016, s. 1). Saatavilla verkossa.

(62)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta (EUVL L 189, 28.5.2021, s. 1). Saatavilla verkossa .