52024AE1815

Šis dokuments ir izvilkums no tīmekļa vietnes EUR-Lex.

EUROPA
EUR-Lex sākums
EUR-Lex - 52024AE1815 - LV

Palīdzība

Padomi, kā meklēt

Jums vajag vairāk meklēšanas opciju? Izmantojiet šo: Detalizētā meklēšana

Dokuments 52024AE1815

Palīdzība

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto – Alakohtaiset aloitteet ja EU:n yleinen kilpailukyky (EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Unkarin pyytämä valmisteleva lausunto)

EESC 2024/01815

EUVL C, C/2024/6871, 28.11.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/6871/oj (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/6871/oj

HTML

PDF — autentiska OV versija

e-paraksts

Kā pārbaudīt “Oficiālā Vēstneša” autentiskumu

Euroopan unionin
virallinen lehti

C-sarja

C/2024/6871

28.11.2024

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto

Alakohtaiset aloitteet ja EU:n yleinen kilpailukyky

(EU:n neuvoston puheenjohtajavaltion Unkarin pyytämä valmisteleva lausunto)

(C/2024/6871)

Esittelijä:

András EDELÉNYI

Yhteisesittelijä:

Guido NELISSEN

Neuvonantaja	Benjamin DENIS (yhteisesittelijän neuvonantaja, ryhmä II)

Lausuntopyyntö	EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Unkari, 14.3.2024
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava elin	neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset”
Hyväksyminen täysistunnossa	18.9.2024
Täysistunnon numero	590
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	153/2/0

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Kilpailukyvyn käsitteen sisältö on muuttunut viimeaikaisten maailmantalouteen vaikuttaneiden kriisien ja geopoliittisen kehityksen vuoksi nopeasti. Tuottavuuteen ja tehokkuuteen liittyvien kilpailukyvyn osatekijöiden rinnalle ovat nousseet kestävyys-, älykkyys- ja resilienssinäkökohdat. Tulevaisuuden ratkaisujen kehittelemiseksi tarvitaan vahva teollinen perusta.

1.2

Keskeisiä ekosysteemejä ohjaavien ja tukevien alakohtaisten eli vertikaalisten politiikkojen merkitys kasvaa, ja niitä toteutetaan eri muodoissa – lainsäädännöllisellä, taloudellisella ja institutionaalisella tasolla.

1.3

EU:n kilpailukykyyn kohdistuu paineita etenkin energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla, puhtaan teknologian alalla ja tietoteknologia-alalla sekä kolmansien maiden merkantilististen politiikkojen vuoksi. Vallitseva laskusuuntaus voidaan kääntää vahvistamalla kilpailukykytekijöitä kokonaisvaltaisesti ja yhdenmukaisesti. ETSK kehottaakin seuraavaa komissiota laatimaan ja panemaan yhdessä uuden kilpailukykyohjelman kanssa täytäntöön Euroopan sosiaalisen mallin saavutuksiin perustuvan teollisuusohjelman.

1.4

Sisämarkkinat on saatettava valmiiksi, sisämarkkinasääntöjen noudattamista on valvottava, ja markkinaesteet on poistettava. Rahoitus-, viestintä- ja energiamarkkinat olisi yhdennettävä, ja tätä kehitystä olisi täydennettävä terveys- ja digitaalialoilla sekä tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin ”viidennen vapauden” avulla.

1.5

Kriittisten raaka-aineiden oikeudenmukainen saatavuus on turvattava kestävän kaivostoiminnan avulla, vähentämällä riskejä monipuolistamisen kautta, kehittämällä kiertotaloutta, varmistamalla lupamenettelyjen tehokkuus ja kehittämällä uusia korvaavia menetelmiä, kuten kehittyneitä materiaaleja ja innovatiivista (bio)teknologiaa. Lisäksi olisi tutkittava mahdollisuuksia luoda strategisia kumppanuuksia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, jotta voitaisiin turvata toimitusketjujen varmuus ja välttää pullonkauloja.

1.6

Finanssipoliittisena tukena on tarjottava yhdennetympää rahoitusta ja valtiontukea samalla kun edistetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä ekosysteemejä, huolehditaan julkisesta valvonnasta ja varmistetaan, että resurssit kohdennetaan tehokkaasti.

1.7

Vähähiilisestä energiasta on tehtävä kohtuuhintaista kannustamalla energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen sekä lisäämällä investointeja yhdennettyihin ja älykkäisiin energiajärjestelmiin ja tarjoamalla tähän täsmätukea.

1.8

Ripeää digitalisaatiota on helpotettava kehittämällä infrastruktuuria, ottamalla käyttöön uusia teknologioita, siirtymällä kohti suvereniteettia, painottamalla osaamisen kehittämistä ja koulutusta sekä toteuttamalla vuoteen 2030 ulottuvat digitaalisen vuosikymmenen politiikan tavoitteet.

1.9

EU-alueen henkilöstöresurssit ovat Euroopan teollisuuden keskeinen voimavara, ja työvoiman kyky sopeutua nopeasti muuttuvaan osaamiskysyntään on varmistettava. Tämä edellyttää seurantaa, joustavia oppimispolkuja, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, osallistavaa vuoropuhelua ja eri tahojen kuulemista. Oppilaitosten ja yritysten on luotava yhteistyössä dynaamisia opetussuunnitelmia, joilla vastataan teollisuuden muuttuviin tarpeisiin ja joissa kiinnitetään erityistä huomiota digitaalisten, vihreiden ja STEM-aineiden taitojen edistämiseen.

1.10

T&k-menojen olisi vastattava tasoltaan EU:n kilpailijoiden menoja, ja ne olisi kohdennettava sellaisille unionin teollisten ekosysteemien osa-alueille ja innovointialoille, joilla voidaan saada aikaan eniten lisäarvoa. Olisi tarjottava kannustimia rajat ylittävään t&k-yhteistyöhön, jotta voidaan varmistaa resurssien tehokas käyttö ja nopeuttaa teknologisia läpimurtoja. Suotuisa sääntely-ympäristö on olennaisen tärkeä, jotta tutkimuksesta ja tuotekehityksestä saadaan irti kaikki kilpailukyky- ja koheesiohyödyt ja osaajat ja yritykset pysyvät EU:ssa.

1.11

Keskeistä on myös toimintapoliittisen ympäristön yhdenmukaistaminen niin, että ei aiheuteta liiallista rasitusta yrityksille – etenkään pk-yrityksille – ja tehdään teollisten ekosysteemien sääntelystä jälleen johdonmukaista. ETSK kehottaa soveltamaan kilpailukykytarkastusta ja ottamaan käyttöön innovointia koskevan stressitestin.

2. Kilpailukyvyn haaste

2.1

Talousteoriassa lähdetään siitä, että kilpailukykyiset yritykset pystyvät pitämään kustannukset kurissa toimittaessaan markkinoille tuotteita, joille on kysyntää. Niiden markkinaosuus kasvaa, ja vähemmän tehokkaiden yritysten markkinaosuus kutistuu. Kilpailukykyiset taloudet puolestaan kykenevät tuottamaan lisäarvoa ja varmistamaan, että kaikki yhteiskunnan jäsenet voivat omalta osaltaan edistää vaurautta ja hyötyä siitä kestävällä tavalla. Muiden maiden kanssa käytävässä kaupassa voidaan hyödyntää suhteellisia etuja ja saada siten aikaan kaikkia osapuolia hyödyttäviä tilanteita. Kilpailukykyisillä talouksilla on oltava vahva teollinen perusta, sillä teollisuus tarjoaa ratkaisuja, joiden avulla yhteiskunnista saadaan tulevaisuudessa älykkäitä, kestäviä ja ilmastoneutraaleja.

2.2

Yleinen käsitys kilpailukyvystä on aina ollut tuottavuus- ja tehokkuuskeskeinen. Käsite on kuitenkin saanut uusia ulottuvuuksia. Talouksista on tultava kestäviä (nettonollataso vuoteen 2050 mennessä, ilmastokestävyys), älykkäitä (data hallitsevana raaka-aineena) ja häiriönsietokykyisiä (taloudellinen turvallisuus uutena julkishyödykkeenä). ETSK katsoo, että kestävän kilpailukyvyn neljälle ulottuvuudelle (ympäristönäkökohdat, tuottavuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, taloudellinen vakaus) olisi annettava yhtäläinen paino ja että niiden olisi vahvistettava toisiaan.

2.3

EU uskoi pitkään pystyvänsä uudistamaan maailmantaloutta esimerkkinsä voimalla niin, että tuloksena olisivat vapaat ja oikeudenmukaiset markkinat, joita valtiontuet tai muut kilpailun vastaiset toimet eivät vääristä ja jotka perustuvat WTO:n sääntöihin. EU:n toive siitä, että globalisaatio ja kauppa johdattaisivat muut maat sosiaaliseen markkinatalouteen ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen vastuullisiksi osapuoliksi, ei ole kuitenkaan toteutunut. Euroopan teollisuus joutuu nyt kilpailemaan maailmanlaajuisesti ympäristössä, jossa toimintaedellytykset ovat tukien, energian hintojen ja ilmastopolitiikan osalta epätasapuoliset ja jossa taloussuhteet perustuvat voimaan. EU:n toimielimet, päätöksenteko ja rahoitus ovat kuitenkin edelleen suurelta osin menneen maailman mukaisia.

2.4

Edellä mainittu kolmoishaaste (ks. kohta 2.2), joka edellyttää mittavia (julkisia ja yksityisiä) investointeja ja johon liittyy valtavia riskejä, on johtanut yhä määrätietoisempaan eurooppalaiseen teollisuuspolitiikkaan, myös EU-tason rahoitukseen. Tämä suuntaus on vain vahvistunut sen jälkeen, kun Yhdysvalloissa säädettiin inflaation hillitsemistä koskeva laki. Kyse on 369 miljardin Yhdysvaltain dollarin energiaturvallisuus- ja ilmastoinvestointiohjelmasta, joka tukeutuu avokätisiin verohyvityksiin, kuluttajille myönnettäviin avustuksiin ja kotimaisuusastevaatimuksiin. Made in China 2025 -strategia, jolla pyritään tuomaan strategisia teollisuuden (mm. vihreän teknologian) toimitusketjuja Kiinaan, haastaa Eurooppaa menestyksekkäästi.

3. Alakohtaiset politiikat ja tukitoimilajit

3.1

Vertikaaliset alat pitävät sisällään ekosysteemien koko arvoketjun. Horisontaalisilla aloilla tarkoitetaan puolestaan keskeisiä teknologioita ja/tai menetelmiä (mm. digitalisaatio ja tekoäly), jotka edistävät arvon lisäystä joillakin tai kaikilla vertikaalisilla aloilla.

3.2

Kolmas ulottuvuus ovat kilpailukykytekijät, joita analysoidaan lausunnon viimeisessä osassa. Niistä tärkeimpiä ovat yhteiset sisämarkkinat, keskeisten resurssien (raaka-aineet, vesi, energia, osaaminen, data, yhteydet, rahoitus) oikeudenmukainen saatavuus, innovointi sekä suotuisa ja johdonmukainen toimintapoliittinen ja sääntely-ympäristö.

3.3

Suoremman alakohtaisen teollisuuspolitiikan uusi tuleminen EU:ssa on tapahtunut eri muodoissa: asetukset (hiilirajamekanismi, sirusäädös), julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö (Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet – IPCEI), koordinointi ja yhteistyö (teolliset allianssit, teollisuusekosysteemien siirtymäpolut), kaupan suojatoimien tehostaminen, valtiontukisääntöjen höllentäminen ja yhteinen rahoitus (esim. InvestEU, NextGenerationEU).

4. Vallitseva tilanne ja näkymät

4.1

Tällä hetkellä on viitteitä siitä, että Euroopan teollisuuden kilpailukykyyn kohdistuu paineita. Helmikuussa 2024 teollisuustuotanto oli 5,4 prosenttia vähäisempää kuin vuotta aiemmin. Lasku oli erityisen voimakasta seuraavilla aloilla: tuotantohyödykkeet (–9,5 %) ja kestokulutushyödykkeet, kuten autot ja elektroniikka (–7,2 %). Samanaikaisesti investointien kasvu hidastui Euroopassa pandemiaa edeltäneestä 4,5 prosentin tasosta (2015–2019) 1,5 prosenttiin vuonna 2023. EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisellä puhtaan teknologian alalla unionista on tullut nettotuoja, koska sen teollisuudella on vaikeuksia kasvaa ja kehittää kilpailukykyään kysynnän hiipumisen ja/tai kolmansien maiden tukemien kilpailijoiden vuoksi (esim. sähköajoneuvot, akut, tuuli- ja aurinkoenergia).

4.2

ETSK onkin vakaasti sitä mieltä, että EU:n teollisuuspolitiikalla on vastaisuudessakin vahvistettava täkäläisen teollisuuden kilpailukykytekijöitä, jotta kyetään säilyttämään ja palauttamaan Euroopan teolliset valmiudet ja kehittämään niitä sekä luomaan samalla laadukkaita työpaikkoja. ETSK kehottaa seuraavaa komissiota laatimaan ja toteuttamaan tätä varten teollisuusohjelman, joka perustuu Euroopan sosiaalisen mallin saavutuksiin eli vakaisiin investointiolosuhteisiin, osallistavaan yhteiskuntaan, sitoutuneeseen ja hyvin koulutettuun työvoimaan, laadukkaisiin julkisiin palveluihin, keskitettyyn sopimiseen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun.

5. Yksityiskohtaisia huomioita tärkeimmistä kilpailukykytekijöistä

5.1 Sisämarkkinoiden yhdentäminen ja lujittaminen

5.1.1

Sisämarkkinat ovat todistetusti Euroopan yhdentymisen ja arvojen kulmakivi ja voimakas talouskasvun, vaurauden ja solidaarisuuden viputekijä. Tämä kävi taas selväksi pandemian ja energiakriisin aikana. Vastavuoroinen tunnustaminen ja kansallisen lainsäädännön lähentäminen ovat kuitenkin edenneet liian hitaasti ja olleet liian monimutkaisia, jotta markkinoiden yhdentymisen koko potentiaali olisi saatu hyödynnettyä.

5.1.2

Kansallisen sääntelyn eroista johtuvat esteet haittaavat yhä EU:n sisäistä kauppaa, mikä hankaloittaa mittakaavaetujen saavuttamista EU:n teollisuudessa. Sisämarkkinat ovat edelleen puutteelliset sellaisilla aloilla kuin viestintä (EU:ssa on 34 teleoperaattorikonsernia) ja puolustus (Yhdysvalloissa on käytössä 30 asejärjestelmää, mutta EU:ssa 178). Myöskään energiamarkkinat eivät ole riittävän verkottuneet, eikä EU:ssa tehdä vielä tarpeeksi yhteistoiminnallisia hankintoja (niiden osuus menoista on alle 20 prosenttia).

5.1.3

ETSK korostaakin seuraavaa:

—	On varmistettava sisämarkkinoiden toimivuus, edistettävä niillä sovellettavia vapauksia valvomalla sisämarkkinasääntöjen noudattamista ja samalla poistettava markkinaesteitä ja ehkäistävä niiden syntymistä.

—	Kilpailupolitiikan ja teollisuuspolitiikan olisi vahvistettava toisiaan, jotta kolmansien maiden strateginen teollisuuspolitiikka voidaan ottaa paremmin huomioon, ja ETSK pitääkin tervetulleena komission päivitettyä raporttia valtion aiheuttamista vääristymistä Kiinan taloudessa.

—	On kehitettävä järjestelmällisesti sekä aineellisten resurssien (sähkö, öljy, kaasu, vesiväylät, maantiet, rautatiet jne.) että aineettomien resurssien (internet, tiedonsiirto, tietovirrat, verkot jne.) saatavuuden ja kuljetuksen mahdollistavia keskinäisiä yhteyksiä.

—	Pandemia vauhditti terveysunionin kehitystä, ja energiakriisi muistutti energiaunionin ja sen kaikkien ulottuvuuksien merkityksestä.

—	Rahoitus-, viestintä- ja energiamarkkinoiden yhdentämistä on jatkettava, sillä ne ovat kilpailukyvyn keskeisiä tehostajia.

—	Digitaaliset sisämarkkinat on saatettava valmiiksi: on esimerkiksi luotava data-avaruuksia ja edistettävä datan vaihtoa teollisissa ekosysteemeissä ja niiden välillä.

—	On hahmoteltava ja pantava täytäntöön Lettan raportissa ehdotettu ”viides vapaus”, joka liittyy tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen tehostamiseen sisämarkkinoilla.

—	Sisämarkkinoihin on liitettävä myös vahva sosiaalinen pilari (esim. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari), sillä se edistää kilpailukykyä.

5.2 Keskeisten materiaalien oikeudenmukaisen saatavuuden turvaaminen

5.2.1

Voidakseen vähentää strategisia riippuvuuksiaan kriittisten raaka-aineiden hankinnassa EU tarvitsee kokonaisvaltaisen strategian, joka kattaa kriittisten resurssien toimitusketjujen kaikki vaiheet. 53 toimitusketjun on todettu olevan huomattavan haavoittuvia. EU:lla on edelleen kohtuullisen vahva jalansija lopputuotteiden valmistuksessa, mutta viiden huipputeknologia-alan (akut; aurinkosähkö; datan varastointi ja datapalvelimet; älypuhelimet, tabletit ja kannettavat tietokoneet; droonit) toimitusketjut ovat kauttaaltaan haavoittuvia, mikä tarkoittaa EU:n riippuvuutta myös lopputuotteiden osalta.

5.2.2

Jotta tulevaisuudessa voidaan välttää keskeisten toimitusketjujen häiriöriskit eikä vain vaihdeta riippuvuuksia, EU:n on kartoitettava kaikki vaihtoehtoiset hankintalähteet ja investoitava niihin.

5.2.3

ETSK korostaa seuraavaa:

—	On tehostettava keskeisten mineraalien uusien lähteiden etsintää, vihreää ja kestävää kaivostoimintaa tällaisten mineraalien hankkimiseksi ja niiden perusjalostusta yhdistettynä suureen tuottavuusloikkaan sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja lupamenettelyjä.

—	On toteutettava yhä laajemmin kiertotaloutta keskittyen erityisesti kierrätykseen, jonka tavoitteena on strategisten ja kriittisten raaka-aineiden palauttaminen käyttöön. Tähän kuuluvat sekä kehittynyt suunnittelutekniikka että jätteiden ja jo käytetyn veden hyödyntämisen kaltaiset erityisalat.

—	On kehitettävä tutkimusta, jossa selvitetään materiaalien korvaamista hyödyntämällä kehittyneitä materiaaleja ja vaihtoehtoisia teknologioita, kuten bioteknologiaa ja biovalmistusta. On myös ensiarvoisen tärkeää tehostaa materiaalien hankintaa ja käyttöä.

—

On seurattava tiiviisti kriittisten raaka-aineiden toimitusketjuja, jotta voidaan ohjata hankinta- ja toimitusketjujen monipuolistamista ja vähentää ja hallita riskejä. Kaivostoiminnan ekologista jalanjälkeä olisi pienennettävä ja eettisiä käytäntöjä ja reilua kauppaa olisi edistettävä kestävillä hankinnoilla ja koko arvoketjun kattavilla due diligence -prosesseilla.

—	Kolmansien maiden kanssa on pyrittävä vapaakauppasopimuksiin tai joustavampiin alakohtaisiin kumppanuuksiin.

5.3 Investointien edistäminen

5.3.1

Sekä julkisia että yksityisiä investointeja vauhditettiin pandemian ja energiasokin aikana investointeja tukevalla finanssipolitiikalla. EU:ssa pystyttiin näin välttämään taantuman pitkittyminen, säilyttämään työpaikat ja tukemaan samalla talouden rakennemuutosta. Investointien ylläpitämistä vaikeuttavat kuitenkin korkeammat korot, julkisen talouden tervehdyttäminen, tilapäisten valtiontukipuitteiden asteittainen lakkauttaminen sekä elpymis- ja palautumistukivälineen voimassaolon päättyminen vuoden 2026 lopussa.

5.3.2

Vihreää ja digitaalista siirtymää ja Euroopan talouden häiriönsietokyvyn edistämistä varten tarvitaan joka tapauksessa vuosittain 650 miljardin euron investoinnit.

5.3.3

ETSK ehdottaa investointitason säilyttämiseksi seuraavaa:

—	Vahvistetaan välineitä (esim. eurooppalaiset julkiset takaukset ja yhteinen eurooppalainen verohyvitysjärjestelmä), joiden avulla voidaan vähentää strategisten yksityisten investointien riskejä ja tukea perusraaka-aineteollisuutta.

—	Perustetaan innovaatiorahaston ja nettonollateollisuutta koskevan säädöksen vahvistamiseksi yhteinen euroalueen turvallinen sijoitusväline.

—	Korvataan kansalliset valtiontukijärjestelmät EU:n ohjelmilla (tai ainakin koordinoidaan järjestelmiä unionin tasolla), jotta vältetään alhaisimmalle tasolle vievä tukikilpailu.

—	Muunnetaan vielä keskeneräinen pääomamarkkinaunioni säästö- ja investointiunioniksi, kuten Lettan raportissa ehdotetaan, sillä tämä on ratkaisevan tärkeää (tileillä uinuvien) eurooppalaisten säästöjen valjastamiseksi tuottaviksi investoinneiksi.

—

Edistetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä ekosysteemejä ja teollisuuden yhteistyötä kehittämällä edelleen teollisia alliansseja, IPCEI-hankkeita, Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan liittyviä yhteisyrityksiä ja teollisuusklustereita. Tällaiset teollisuuden strategisten arvoketjujen huippuosaamisverkostot ovat keskeisiä unionin strategisen riippumattomuuden säilyttämiseksi ja EU:n poliittisten aloitteiden sovittamiseksi yhteen eurooppalaisten yritysten teollisuusstrategioiden kanssa.

—

Hyödynnetään julkisia hankintoja (arvoltaan 14 prosenttia BKT:stä) Euroopan teollisuuden strategisten arvoketjujen kehittämisvälineenä. Edullisimpaan tarjoukseen keskittymisestä olisi siirryttävä kokonaisvaltaisempaan lähestymistapaan, jossa otetaan tasapuolisesti huomioon elinkaarikustannukset, laajemmat sosiaaliset, häiriönsietokykyyn liittyvät ja ympäristökriteerit sekä laadukkaiden työpaikkojen luominen.

—	Luodaan kestäville tuotteille edelläkävijämarkkinat.

—	Aletaan soveltaa sosiaalisia ehtoja ja asetetaan valtiontukea saavat yritykset julkiseen valvontaan, jotta voidaan varmistaa, että julkisten varojen käyttö palvelee yleistä etua.

5.4 Varman ja kohtuuhintaisen vähähiilisen energian saatavuuden turvaaminen

5.4.1

EU on maailman energiatehokkain alue, ja tämä kilpailuetu on säilytettävä. Euroopalla on energian hinnoissa kuitenkin rakenteellinen kilpailuhaitta, ja tämä vaikuttaa sen energiaintensiivisiin, enimmäkseen perinteisiin teollisuudenaloihin.

5.4.2

Jos EU haluaa irrottaa nämä unionin strategisen riippumattomuuden kannalta keskeiset teollisuudenalat hiilestä säilyttäen samalla kilpailukykynsä, sen on otettava käyttöön laaja yhdistelmä seuraaviin kysymyksiin liittyviä toimintapolitiikkoja:

—

Vähähiilisen energian saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistaminen

—

yhdentämällä energiainfrastruktuuri ja -markkinat ja vahvistamalla niitä. Integroinnin hyödyt kasvavat uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntyessä, sillä se mahdollistaa joustot ja vähentää investointitarpeita. Teollisuuden kunnianhimoinen vähähiilinen sähköistäminen edellyttää parempaa yhdysjohtoverkkoa, älykkäitä verkkoja, järjestelmän integrointia, kulutusjoustoa ja varastointiratkaisuja.

—	luomalla pitkän aikavälin sähkömarkkinat hintaheilahtelun vähentämiseksi.

—	heikentämällä kaasun ja sähkön hintojen välistä korrelaatiota.

—

Hiilestä irtautumisen tekeminen teollisuudelle taloudellisesti houkuttelevammaksi

—	edistämällä erilaisten vähähiilisten tekniikoiden teknologisen valmiuden tasoa niin, että annetaan t&k-tukea tai perustetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia tekniikoiden markkinoille saattamista varten.

—	luomalla (sekä toimintamenoihin – OPEX – että pääomamenoihin – CAPEX – kohdistuvia) tukijärjestelmiä, jotta edistetään liiketoiminnan suunnittelua ja vähähiilisten ratkaisujen jatkuvaa laajentamista.

—	ottamalla käyttöön tehokas hiilirajamekanismi (jonka avulla mm. tukitaan tuonnin porsaanreiät ja pidetään yllä vientikilpailukykyä ja jossa kiinnitetään huomiota vaikutuksiin tuotantoketjun loppupään liiketoiminnassa).

—	luomalla hiilidioksidin talteenotolle, hyödyntämiselle ja varastoinnille vakaa sääntely-ympäristö.

—	Vähähiilistä teollisuutta koskevan IPCEI-hankkeen perustaminen.

5.5 Digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen

5.5.1

Digitaaliteknologiat ovat tulevissa valmistusprosesseissa ja liiketoimintamalleissa keskeisellä sijalla. Vaikka tieto- ja viestintäteknologia on olennaisen tärkeää monien alojen kilpailukyvyn kannalta, EU:n osuus alan maailmanmarkkinoista supistui vuosien 2013 ja 2022 välillä 21,8 prosentista 11,3 prosenttiin ja 90:tä prosenttia EU:n datasta hallinnoidaan unionin ulkopuolella. Jos EU haluaa säilyttää teollisuuden johtoaseman, sen on pyrittävä edelläkävijäksi keskeisissä digitaaliteknologioissa ja -infrastruktuureissa.

5.5.2

ETSK:n mielestä tämä edellyttää seuraavaa:

—	Toteutetaan digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman tavoitteet (esim. se, että digitaaliteknologian käyttöaste on vähintään perustasoa yli 90 prosentissa unionin pk-yrityksistä ja vähintään 75 prosenttia yrityksistä käyttää pilvipalveluja, massadataa tai tekoälyteknologioita).

—	Tuetaan merkittäviä investointeja turvalliseen ja kestävään digitaaliseen infrastruktuuriin: erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönotto ja maailman huippua olevan eurooppalaisen suurteho- ja kvanttilaskennan mahdollistavan datainfrastruktuurin käyttöönotto.

—	Investoidaan uusiin digitaaliteknologioihin, joita ovat mm. generatiivinen tekoäly, kvanttilaskenta, digitaaliset kaksoset, reuna- ja pilvilaskenta.

—	Lujitetaan digitaalista suvereniteettia luomalla teollisuuden data-avaruuksia, avoimia standardeja, testaus- ja kokeilulaitoksia sekä kehittämällä ja laajentamalla innovatiivisia digitaalisia ekosysteemejä.

—	Edistetään digitaalisia ratkaisuja, joilla tuetaan siirtymistä ilmastoneutraaliin ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen, esimerkiksi ottamalla käyttöön akkujen ja paristojen kaltaisten tuotteiden digitaaliset tuotepassit.

—	Investoidaan suuressa mittakaavassa täydennys- ja uudelleenkoulutukseen sekä työvoiman perusdigitaitojen kartuttamiseksi että digiasiantuntijoiden kysynnän ja tarjonnan välisen valtavan kuilun umpeen kuromiseksi (tasapainottaen samalla sukupuolten edustusta).

5.6 Inhimillisen pääoman kehittäminen

5.6.1

Osaamisvajeesta on tullut EU:ssa rakenteellista, ja se haittaa tämän vuoksi kasvua monilla talouden aloilla. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus onkin noussut keskeiseksi investointipäätöksiin vaikuttavaksi tekijäksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä matalan ja keskitason osaamista vaativiin työpaikkoihin, jotka ovat vaarassa hävitä (digitaalisten välineiden ja automaation korvatessa työntekijät), siinä missä digitaalisten ja vihreiden taitojen kysyntä kasvaa kasvamistaan. On otettava huomioon ikääntyneet työntekijät, joiden taidot ovat vaarassa vanhentua.

5.6.2

Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja korkeasti koulutetun ja sitoutuneen työvoiman saatavuus ovat yksi Euroopan tärkeimmistä valteista. Jotta teollisuuden muutokset onnistuvat, on siis olennaisen tärkeää varmistaa työntekijöiden mahdollisuudet osallistua. Tämä edellyttää vakiintunutta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua suorittavalta tasolta aina strategiseen päätöksentekoon saakka. Teollisuuden muutosten ennakointi ja hallinta niin, että työntekijöitä ja heidän edustajiaan informoidaan ja kuullaan hyvissä ajoin, on omiaan edistämään yhteisten näkemysten muodostamista yrityksen strategiasta ja siirtymäpolkujen hahmottelua kaikille työntekijöille, joihin uudelleenjärjestelyt vaikuttavat.

5.6.3

ETSK ehdottaa tältä pohjalta seuraavaa:

—	Kerätään osaamisesta tietoa ja tarkkaillaan työpaikkojen ja osaamisen poistumista ja syntyä.

—

Luodaan joustavia polkuja (esim. harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevät järjestelmät) työelämän ja (aina jäljessä tulevan) koulutuksen välisten siirtymien mahdollistamiseksi ja luodaan elinikäisen oppimisen kulttuuri, jota tuetaan hankittujen taitojen validoinnilla tai perustamalla yksilöllisiä oppimistilejä.

—	Perustetaan työmarkkinaosapuolten ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien vahvoja alakohtaisia osaamiskumppanuuksia (esim. lisäämällä merkittävästi oppisopimuskoulutuspaikkoja).

—	Edistetään EU:n teollisuus 5.0:n puitteissa ihmiskeskeistä lähestymistapaa teollisuuden työpaikkojen vetovoiman lisäämiseksi.

—	Tehdään yrityksistä oppivia organisaatioita, jotka hyödyntävät työntekijöiden kykyjä parhaalla mahdollisella tavalla.

—	Luodaan eurooppalaiset työmarkkinat huolehtimalla siitä, että työntekijöiden oikeudet ovat siirrettävissä, koulutusjärjestelmät lähentyvät toisiaan, osaaminen tunnustetaan ja työolot ja -ehdot yhtenäistyvät.

5.7 Innovoinnin, tutkimuksen ja kehityksen vauhdittaminen

5.7.1

EU:n yleinen innovaatiosuorituskyky on parantunut hyvin hitaasti, vain 8,3 prosenttia vuodesta 2016. Tämä johtuu osittain parin kolmen viime vuoden kriiseistä sekä energian hintojen ja inflaation noususta lähinnä Euroopassa, millä on ollut kielteisiä vaikutuksia innovointiin ja riskipääoman käyttömääriin sekä innovaatioiden kauppaan. Vuosina 2016–2023 Kiinan suorituskyky kasvoi kuitenkin neljä kertaa, Korean ja Kanadan kaksi kertaa ja Yhdysvaltojen ja Brasilian 1,5 kertaa nopeammin kuin EU:n suorituskyky.

5.7.2

Yhteenlasketut t&k-menot ovat jääneet EU:ssa 2,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen (tavoitetaso on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen), kun kyseinen osuus on Kiinassa 2,3 prosenttia, Yhdysvalloissa 3,4 prosenttia ja Koreassa 4,8 prosenttia.

5.7.3

Samaan aikaan Euroopan vahvimpien ja heikoimpien innovoijien suorituskykyero ei ole juurikaan kaventunut (mikä osoittaa, että parantamiseen on varaa huomattavasti koordinointia ja yhteistyötä lisäämällä).

5.7.4

Innovoinnin vahvuuksia ja innovaatioarvoketjua koskevan taulukkoanalyysin perusteella EU:n vahvuudet painottuvat innovaatiosyklin alkuun (perustutkimus ja -kehittäminen) ja loppuun (markkinoille saattaminen) ja heikkouksia on innovaatioiden saattamisessa kehityksestä tuotantoon eli keskivaiheissa, jolloin suurin osa lisäarvosta syntyy.

5.7.5

ETSK kehottaakin toteuttamaan seuraavat toimet:

—	Otetaan käyttöön sisämarkkinoiden viides vapaus tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen tehostamiseksi kaikkialla EU:ssa, jotta päästään hyödyntämään synergioita ja mittakaavaetuja.

—	Hyödynnetään julkista t&k-rahoitusta entistä yhdennetymmin yksityisten investointien kannustamiseksi, jotta rahoituksessa saavutetaan nopeasti vähintään tavoitetaso, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen.

—	Tehdään tarkkoja vaikutusarviointeja kustannuksista ja hyödyistä, jotta investoinnit voidaan kohdentaa optimaalisesti ekosysteemien innovaatioarvoketjujen eniten lisäarvoa tuottaviin osiin.

—	Järjestetään ja rahoitetaan start-up- ja scale-up-yrityksiin, pilottihankkeisiin ja teollistamiseen liittyviä toimia osaajien, liiketoiminnan ja voittojen pitämiseksi EU:ssa.

—	Pannaan täytäntöön uusi eurooppalainen innovaatio-ohjelma, mukaan lukien tarkistetut tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaa koskevat valtiontukipuitteet, listautumissäädös sekä osaamisreserviä ja alueellisia innovaatiolaaksoja koskevat aloitteet.

—	Hyödynnetään seuraavaa eli kymmenettä puiteohjelmaa kasvattamalla sen budjetti 200 miljardiin euroon (ja omaksumalla samalla käytännöllisempi lähestymistapa kaksikäyttöinnovaatioihin).

—	Toteutetaan erityistoimia pk-yritysten innovointipotentiaalin käyttöön saamiseksi. Ne voitaisiin esimerkiksi integroida nykyistä paremmin innovaatioverkostoihin.

5.8 Sääntelyn parantaminen

5.8.1

EU:n on selvästi kiinnitettävä erityistä huomiota toimintatapojen ja toimien koordinointiin ja johdonmukaisuuteen, jotta yhteiset laaja-alaiset tavoitteet, kuten vihreän kehityksen ohjelman mukainen vihreä ja digitaalinen siirtymä, pystytään saavuttamaan. Toisaalta talous ja yritykset tarvitsevat tukea tarjoavan ja yhdenmukaistetun sääntelykehyksen, joka kannustaa yrityksiä innovoimaan, investoimaan ja käymään kauppaa kilpailukykyisellä ja kestävällä tavalla. EU:n lainsäätäjä asetti kuitenkin vuosina 2017–2022 yrityksille yhteensä 850 uutta velvoitetta yli 5 000 sivulla lainsäädäntöä (ja vielä paljon suuremmalla määrällä delegoituja säädöksiä), mikä lisää yrityksille aiheutuvaa rasitusta. Sääntelytulvasta aiheutuu eurooppalaisille yrityksille – varsinkin pk-yrityksille – huomattavia raportointiin ja säännösten noudattamiseen liittyviä kustannuksia. EU:n monitasoisesta hallintojärjestelmästä johtuvaa sääntelyn päällekkäisyyttä ja hallinnollista monimutkaisuutta on vältettävä.

5.8.2

ETSK ehdottaakin seuraavaa:

—	Kaikessa EU:n päätöksenteossa ja lainsäädännössä olisi noudatettava paremman sääntelyn periaatteita ja sovellettava asianmukaisesti yksi yhdestä -periaatetta, poistettava liialliset hallinnolliset rasitteet ja noudatettava suhteellisuusperiaatetta.

—	Kilpailukykytarkastus on juurrutettava syvälle EU:n päätöksentekoprosesseihin.

—	Olennaisena osana paremman sääntelyn välineistöä olisi otettava käyttöön innovointia koskeva stressitesti.

—	Mikro- ja pk-yritysten raportointivaatimuksia on vähennettävä tavoitteiden mukaisesti 25 prosentilla.

—	Delegoitujen säädösten käyttö olisi kohdennettava tiukasti, koska tämäntyyppisestä sääntelystä seuraa liiketoimintaympäristöön epävarmuutta.

—	Lupien myöntämistä on nopeutettava parantamalla prosessien suunnittelua sekä lisäämällä viranomaisten kapasiteettia ja tehostamalla niiden toimintaa.

—	Julkisia kuulemismenettelyjä – jotka ovat tärkeitä – olisi tarvittaessa nopeutettava.

—	Direktiivien sijasta olisi suosittava asetuksia, jotta sääntely olisi yhdenmukaista koko EU:n alueella.

—	Paremman sääntelyn agendan täytäntöönpanossa olisi noudatettava EU:n sosiaalialan säännöstöä.

Bryssel 18. syyskuuta 2024.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/6871/oj

ISSN 1977-1053 (electronic edition)

Augša

Atlasiet eksperimentālās funkcijas, kuras vēlaties izmēģināt!