EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 26.4.2023

COM(2023) 240 final

2023/0138(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

talouspolitiikan tuloksellisesta koordinoinnista ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 kumoamisesta

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Komissio esitti 9. marraskuuta 2022 annetussa tiedonannossa linjauksensa EU:n talousohjausjärjestelmän uudistamiseksi 7 . Tarkoituksena on varmistaa velkakestävyys ja edistää kestävää ja osallistavaa kasvua kaikissa jäsenvaltioissa. Linjauksissa kaavailtiin vahvempaa kansallista sitoutumista, yksinkertaisempaa ohjausjärjestelmää ja voimakkaampaa keskipitkän aikavälin painottamista yhdistettynä vahvempaan ja johdonmukaisempaan noudattamisen varmistamiseen. Lokakuussa 2021 käynnistetyssä julkisessa kuulemisessa kehotettiin EU:n toimielimiä ja kaikkia keskeisiä sidosryhmiä osallistumaan tästä aiheesta käytävään keskusteluun, ja myös siinä esitetyt huomiot otettiin huomioon linjauksissa. 8   

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Koska komission 9. marraskuuta 2022 julkaisemien EU:n talousohjausjärjestelmän uudistamista koskevien linjausten täytäntöönpano edellyttää mittavia muutoksia, ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi talouspolitiikan tuloksellisesta koordinoinnista ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta on tarkoitus korvata asetus (EY) N:o 1466/97.

Näillä kolmella säädöksellä on tarkoitus luoda keskipitkän aikavälin näkökulmaan ja jäsenvaltioiden sitoutumiseen perustuva uudistettu ohjausjärjestelmä, jolla pyritään vähentämään suuria velkamääriä uskottavasti ja huomattavasti sekä edistämään kestävää ja osallistavaa kasvua. Uudistetussa talouden ohjausjärjestelmässä pidetään näin ollen kiinni vakaus- ja kasvusopimuksen perustavoitteista, jotka ovat kurinalainen budjettipolitiikka ja kasvun edistäminen, sekä Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen sisältyvistä ohjausjärjestelmää koskevista perusmääräyksistä.

Koska uudistetulla ohjausjärjestelmällä pyritään terveeseen ja kestävään julkiseen talouteen sekä kasvun edistämiseen, se vastaa myös talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen (vakaussopimus) III osaston muodostavan finanssipoliittisen sopimuksen tavoitteita. 9 Myös muissa ehdotetun lainsäädännön osissa säilytetään finanssipoliittisen sopimuksen oleellinen sisältö. Tässä asetuksessa sovelletaan maakohtaisiin velkahaasteisiin perustuvaa keskipitkän aikavälin näkökulmaa. Näin ollen osin noudatetaan finanssipoliittisen sopimuksen vaatimusta, jonka mukaan keskipitkän aikavälin rahoitusasemien lähentämisestä tehtävässä ehdotuksessa on otettava huomioon maakohtaiset julkisen velan haasteet (vakaussopimuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohta). Vaikka finanssipoliittisessa sopimuksessa painotetaan rakenteellista rahoitusasemaa, siinä edellytetään myös kokonaisarviota, johon sisältyy analyysi menoista, joista on vähennetty harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet (vakaussopimuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohta). Tämä analyysi säilytetään tässä asetuksessa. Finanssipoliittisessa sopimuksessa sallitaan väliaikaiset poikkeamiset keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävästä sopeuttamisurasta ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa (vakaussopimuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohta). Näin on myös tässä asetuksessa. Finanssipoliittisessa sopimuksessa määrätään, että jos havaitaan merkittäviä poikkeamia keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävästä sopeuttamisurasta, on toteutettava toimenpiteitä poikkeamien korjaamiseksi tietyn ajanjakson kuluessa (vakaussopimuksen 3 artiklan 1 kohdan e alakohta). Uudistetussa ohjausjärjestelmässä edellytetään vastaavasti korjaamaan poikkeamiset neuvoston vahvistamasta nettomenourasta. Lisäksi jos poikkeamat aiheuttavat alijäämän, joka on yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, jäsenvaltio voidaan asettaa liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn. Jos jäsenvaltion velka on yli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, velkaperusteista liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä vahvistetaan: tällöin siinä keskitytään poikkeamiin nettomenouralta, joka korvaa voimassa olevan, velan supistamista koskevan vertailuarvon (niin kutsuttu 1/20-sääntö), koska se on edellyttänyt liian vaativia julkisen talouden toimia. Finanssipoliittisessa sopimuksessa annetaan kansallisten riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden tehtäväksi valvoa sopimuksen sääntöjen noudattamista, ja näiden, sääntöjen noudattamisen valvonnasta vastaavien elinten asemaa ja riippumattomuutta koskevat säännökset, jotka oli vakaussopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan esitettävä komission ehdottamissa yhteisissä periaatteissa 10 , on nyt sisällytetty kaikilta osin ehdotukseen direktiivin 2011/85/EU muuttamisesta. Finanssipoliittisen sopimuksen mukaan komissio ja neuvosto osallistuvat noudattamisen valvontaprosessiin (vakaussopimuksen 5 artikla), kuten ehdotuksessa neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta todetaan.

Finanssipoliittisen sopimuksen ja uudistetun talouden ohjausjärjestelmän yhteiset piirteet johtuvat myös finanssipoliittisen sopimuksen saattamisesta osaksi kansallisia oikeusjärjestyksiä. Useimmat vakaussopimuksen sopimuspuolet ovat saattaneet sen määräykset osaksi kansallista lainsäädäntöä kytkemällä säädöksensä suoraan vastaaviin EU:n säädöksiin. 11 Tämä koskee keskipitkän aikavälin tavoitetta ja lähentymisuraa sekä merkittävän poikkeamisen arvioimista ja säännöksiä, joissa edellytetään neuvoston hyväksymien suositusten noudattamista (ne kaikki perustuvat asetukseen (EY) N:o 1466/97).

Näiden yhteneväisyyksien perusteella voidaan katsoa, että ehdotetulla uudistetulla talouden ohjausjärjestelmällä sisällytetään julkista taloutta koskevat vakaussopimuksen määräykset EU:n lainsäädäntöön vakaussopimuksen 16 artiklaa noudattaen.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

•Suhteellisuusperiaate

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

EU:n talousohjausjärjestelmää koskevat jälkiarvioinnit julkaistiin helmikuussa 2020 15 ja lokakuussa 2021 16 .

•Sidosryhmien kuuleminen

·Verkkokuuleminen, jolla kerättiin sidosryhmien, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten näkemyksiä. Tiivistelmä tämän kuulemisen tuloksista julkaistiin maaliskuussa 2022.

·Neuvostossa (Ecofin), euroryhmässä, talous- ja rahoituskomiteassa sekä talouspoliittisessa komiteassa käytiin perusteellisia temaattisia keskusteluja jäsenvaltioiden kanssa.

Marraskuun 9. päivänä 2022 annetun tiedonannon hyväksymisen jälkeen komissio on toimittanut jäsenvaltioille lisäaineistoa ehdotetun uudistuksen vaikutuksista, ja jäsenvaltioiden kanssa on käyty neuvostossa ja Euroopan parlamentissa jatkokeskusteluja, jotka on otettu huomioon tässä ehdotuksessa:

·Euroopan parlamentti hyväksyi 15. maaliskuuta 2023 talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevat vuosittaiset mietintönsä, joissa keskityttiin myös EU:n talousohjausjärjestelmän uudistukseen ja eurooppalaisen ohjausjakson tulevaisuuteen.

·Neuvosto (Ecofin) hyväksyi päätelmät linjauksista EU:n talousohjausjärjestelmän uudistamiseksi 14. maaliskuuta 2023, ja Eurooppa-neuvosto vahvisti ne 23.–24. maaliskuuta 2023 pitämässään kokouksessa.

•Vaikutustenarviointi

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotetun asetuksen liitteet I–VII sisältävät seuraavat seikat: kriteerit keskipitkän aikavälin teknisen kehitysuran asettamiseksi niille jäsenvaltioille, joiden julkinen velka suhteessa BKT:hen ylittää 60 prosenttia tai julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ylittää 3 prosenttia, tiedot, jotka jäsenvaltioiden on annettava keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisissa suunnitelmissa, tiedot, jotka jäsenvaltioiden on annettava vuotuisissa tilannekatsauksissa, valvontakirjanpidon toiminta, menetelmä, jota komissio käyttää uskottavuuden arvioinnissa, luettelo unionin yhteisistä painopisteistä sekä sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden arviointikehys.

2023/0138 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

talouspolitiikan tuloksellisesta koordinoinnista ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 6 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (alaviite),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, edellytetään jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen sovittamista yhteen unionissa, mikä merkitsee seuraavien johtavien periaatteiden noudattamista: vakaa hintataso, terve julkinen talous ja rahatalous sekä kestävä maksutase.

(2)Alun perin 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetuista neuvoston asetuksesta (EY) N:o 1466/97 19 ja neuvoston asetuksesta (EY) N:o 1467/97 20 sekä vakaus- ja kasvusopimuksesta 17 päivänä kesäkuuta 1997 annetusta Eurooppa-neuvoston päätöslauselmasta 21 koostuneen vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve ja kestävä julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä sekä saavuttamaan rahoitusvakauden tukema vahva ja kestävä kasvu ja tukemaan tällä tavoin kestävää kasvua koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista.

(3)Tämän asetuksen kohteena oleva julkisen talouden ohjausjärjestelmä on osa eurooppalaista ohjausjaksoa, johon sisältyy myös jäsenvaltioiden laajemman talous- ja työllisyyspolitiikan koordinointi ja valvonta SEUT-sopimuksen 121 artiklan ja 148 artiklan mukaisesti.

(4)Työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja muiden sidosryhmien osallistuminen talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon on keskeisen tärkeää sitoutumisen sekä läpinäkyvän ja osallistavan päätöksenteon varmistamiseksi.

(5)Unionin talousohjausjärjestelmää olisi mukautettava siten, että siinä otetaan paremmin huomioon eri jäsenvaltioiden julkisen talouden rahoitusasemien, julkisen velan haasteiden ja muiden haavoittuvuuksien lisääntyvä keskinäinen epäyhtenäisyys. Covid-19-pandemian johdosta toteutetut vahvat politiikkatoimet osoittautuivat hyvin tuloksellisiksi kriisin aiheuttamien taloudellisten ja sosiaalisten vahinkojen lieventämisessä, mutta kriisi sai aikaan julkisen ja yksityisen sektorin velkasuhteiden huomattavan kasvun. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että velkasuhteita pienennetään maltillisille tasoille asteittain, pitkäjänteisesti ja kasvua edistävällä tavalla ja että makrotalouden epätasapainoja korjataan unohtamatta työllisyyttä koskevia ja sosiaalisia tavoitteita. Lisäksi unionin talousohjausjärjestelmää olisi mukautettava siten, että sillä autetaan vastaamaan unionin keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteisiin, joita ovat muun muassa oikeudenmukaisen digitaalisen ja vihreän siirtymän, mukaan lukien ilmastolaki 22 , aikaan saaminen, energiaturvallisuuden varmistaminen, avoin strateginen riippumattomuus, vastaaminen väestörakenteen muutokseen, yhteiskunnan ja talouden häiriönsietokyvyn vahvistaminen sekä turvallisuus- ja puolustusalan strategisen kompassin täytäntöönpano. Tämä kaikki edellyttää uudistuksia ja mittavia pitkäjänteisiä investointeja tulevina vuosina.

(6)Velkakestävyyden sekä kestävän ja osallistavan kasvun olisi oltava keskeisellä sijalla unionin talousohjausjärjestelmässä, ja sen vuoksi siinä olisi kohdeltava jäsenvaltioita eriytetysti ottamalla huomioon niiden julkiseen velkaan liittyvät haasteet ja sallimalla maakohtaiset julkisen talouden kehityspolut.

(7)SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa sekä 148 artiklan 4 kohdassa määrätyllä monenvälisellä valvontamenettelyllä olisi nykyistä tarkempia sääntöjä noudattaen seurattava kaikkea talouden ja työllisyyden kehitystä kussakin jäsenvaltiossa ja unionissa. Tähän sisältyy makrotalouden epätasapainojen havaitseminen ja liiallisten epätasapainojen ehkäiseminen ja korjaaminen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1174/2011 23 ja (EU) N:o 1176/2011 24 mukaisesti. Jotta tällaista talouden ja työllisyyden kehitystä voidaan seurata, jäsenvaltioiden olisi toimitettava tietoja keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisten suunnitelmien muodossa.

(8)Tästä syystä olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt kansallisten keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisten suunnitelmien sisällöstä, toimittamisesta, arvioinnista ja seurannasta, jotta voidaan edistää velkakestävyyttä sekä kestävää ja osallistavaa kasvua jäsenvaltioissa ja ehkäistä keskipitkän aikavälin suunnittelun avulla liiallisen julkisen talouden alijäämän syntyminen.

(9)Keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisiin suunnitelmiin olisi koottava kunkin jäsenvaltion finanssipolitiikkaa, rakenneuudistuksia ja investointeja koskevat sitoumukset, ja näiden suunnitelmien olisi oltava unionin talousohjausjärjestelmän kulmakivi. Kunkin jäsenvaltion olisi laadittava keskipitkän aikavälin suunnitelma, jossa esitetään jäsenvaltion julkisen talouden kehityspolku sekä ensisijaisia julkisia investointeja ja uudistuksia koskevat sitoumukset, joiden muodostaman kokonaisuuden avulla varmistetaan pitkäjänteinen ja asteittainen velan vähentäminen sekä kestävä ja osallistava kasvu myötäsyklistä finanssipolitiikkaa välttäen, sekä laajemmat uudistus- ja investointisitoumukset, jotka liittyvät muun muassa vihreään ja digitaaliseen siirtymään, yhteiskunnan ja talouden häiriönsietokykyyn ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon. Kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa tehdyt sitoumukset olisi elpymis- ja palautumistukivälineen 25 voimassaoloaikana otettava asianmukaisesti huomioon.

(10)Myös koheesiopolitiikan rahastot on synkronoitu talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson prosessin kanssa. EU:n talousarvion pitkän aikavälin investointipolitiikan tavoin myös koheesiopolitiikan investoinnit ja uudistukset olisi otettava asianmukaisesti huomioon laadittaessa kansallisia keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisia suunnitelmia. Kunkin jäsenvaltion olisi myös selitettävä, miten sen kansallisella keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisella suunnitelmalla varmistetaan johdonmukaisuus EU:n varoista saatavilla tuloilla ja kansallisella osarahoituksella täysin katettavien EU:n ohjelmien menojen kanssa.

(11) Ennen kansallisten keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisten suunnitelmien esittämistä olisi käytävä komission kanssa tekninen vuoropuhelu, jolla varmistetaan tämän asetuksen säännösten noudattaminen. Neuvoston olisi komission suosituksen perusteella asetettava nettomenoura ja hyväksyttävä uudistus- ja investointisitoumukset, mukaan lukien mahdolliset sopeutuskauden mahdollista pidentämistä varten tehdyt sitoumukset.

(12)Unionin finanssipolitiikan kehyksen yksinkertaistamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi kunkin jäsenvaltion julkisen talouden kehitysuran asettamisen ja vuotuisen julkisen talouden valvonnan olisi perustuttava yhteen ainoaan operatiiviseen indikaattoriin, joka on ankkuroitu velkakestävyyteen. Tämän yhden operatiivisen indikaattorin olisi perustuttava kansallisesti rahoitettuihin nettomääräisiin perusmenoihin, joilla tarkoitetaan menoja ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä, korkomenoja ja suhdanteesta johtuvia työttömyysmenoja sekä unionin ohjelmista aiheutuvia menoja, jotka katetaan täysin unionin varoista saatavilla tuloilla. Tämä indikaattori mahdollistaa makrotalouden vakauttamisen, koska automaattisten vakauttajien toiminta, mukaan lukien tulojen ja menojen vaihtelut, joihin hallitus ei suoraan voi vaikuttaa, ei vaikuta siihen.

(13)Ohjatakseen jäsenvaltioita näiden laatiessa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisia suunnitelmiaan komission olisi ehdotettava teknistä kehitysuraa, joka perustuu vähäisimpään julkisen talouden sopeuttamiseen, jolla jäsenvaltion velkakehitys saadaan uskottavalle lasku-uralle tai sen velka säilytetään maltillisella tasolla. Teknisellä kehitysuralla olisi myös varmistettava, että julkisen talouden velkasuhde laskee suunnitelman kattaman kauden lopussa alle sen tason, jolla se oli teknisen kehitysuran alkua edeltäneenä vuonna. Velan vähentämisen kestävyys olisi saatava aikaan asianmukaisella finanssipolitiikalla.

(14)Lisäksi komission ehdottamalla teknisellä kehitysuralla olisi varmistettava, että julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen saadaan laskettua alle 3 prosentin viitearvon ja pidettyä sen alapuolella.

(15)Arvioidakseen, tarvitaanko kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman nelivuotisen toteutuskauden loppupuolella lisäsopeutuksia, komission olisi arvioitava tilannetta uudelleen ja ehdotettava uutta teknistä kehitysuraa, jos jäsenvaltion julkinen velka suhteessa BKT:hen ylittää 60 prosentin viitearvon tai sen julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ylittää 3 prosentin viitearvon.

(16)Kussakin kansallisessa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisessa suunnitelmassa olisi mainittava, millainen asema sillä on kansallisissa menettelyissä, ja erityisesti, onko suunnitelma esitelty kansalliselle parlamentille ja onko parlamentti hyväksynyt sen. Kansallisessa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisessa suunnitelmassa olisi myös ilmoitettava, onko kansallisella parlamentilla ollut mahdollisuus keskustella edellistä suunnitelmaa koskevasta neuvoston suosituksesta ja mahdollisista muista neuvoston suosituksista tai päätöksistä tai komission varoituksista.

(17)Jos jäsenvaltiot käyttävät keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisissa suunnitelmissaan oletuksia, jotka poikkeavat komission tavanomaisesta keskipitkän aikavälin velkaa koskevasta ennustekehyksestä, niiden olisi selitettävä ja perusteltava erot läpinäkyvästi ja pätevin taloudellisin argumentein.

(18)Koska jäsenvaltioilla saattaa olla keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman päättyessä maksettavanaan lisäkustannuksia, kuten väestön ikääntymiseen liittyviä kustannuksia tai epäsuotuisa korkojen ja talouskasvun erotus, niiden olisi varmistettava, että nimellinen rahoitusasema sopeutuskauden lopussa on riittävä varmistamaan, että alijäämä suhteessa BKT:hen pysyy kestävästi 3 prosentin viitearvon alapuolella.

(19)Jotta mahdollistetaan unionin yhteisen kehyksen ja kansallisten julkisen talouden kehysten asianmukainen vuorovaikutus, komission arvioinnin olisi perustuttava ainoastaan kansallisesti rahoitettujen nettomääräisten perusmenojen kehitykseen. Jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa kansalliset julkisen talouden tavoitteensa jonkin muun indikaattorin, kuten rakenteellisen rahoitusaseman, perusteella, jos kansallinen julkisen talouden kehys tätä edellyttää.

(20)Komission tekemissä kansallisten keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisten suunnitelmien arvioinneissa olisi tarkasteltava erityisesti makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien oletusten uskottavuutta, mikäli ne poikkeavat teknisen kehitysuran perustana olevista oletuksista. Etenkin suunnitelmaan sisällytettävien velkaennusteiden, joissa oletetaan politiikan säilyvän muuttumattomana, olisi oltava johdonmukaisia vastaavien komission ennusteiden kanssa.

(21)Keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisten suunnitelmien toteuttamisen varmistamiseksi komission ja neuvoston olisi seurattava näissä suunnitelmissa annettuja sitoumuksia talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa jäsenvaltioiden toimittamien vuotuisten tilannekatsausten perusteella ja SEUT-sopimuksen 121 artiklan ja 148 artiklan määräyksiä noudattaen. Tätä varten niiden olisi käytävä talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevaa vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa.

(22)Velan asteittaisemman vähentämisen varmistamiseksi sopeutuskautta voidaan pidentää enintään kolmella vuodella, jos jäsenvaltio tukee keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittista suunnitelmaansa todennettavissa olevalla ja aikasidonnaisella uudistusten ja investointien kokonaisuudella, joka edistää kasvua, tukee julkisen talouden kestävyyttä, on unionin yhteisten painopisteiden mukaisia, vastaa talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa jäsenvaltiolle osoitettuja maakohtaisia suosituksia ja jolla toteutetaan maakohtaisia investointiprioriteetteja vähentämättä sopeutuskaudella muita kansallisesti rahoitettuja investointeja , jotta voidaan varmistaa investointien makrotaloudellinen vaikutus ja välttää muiden investointiprioriteettien syrjäyttäminen.

(23)Tasapuolisen ja läpinäkyvän prosessin varmistamiseksi uudistus- ja investointisitoumuksia olisi arvioitava unionin yhteisen kehyksen avulla. Kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa annetut sitoumukset voidaan elpymis- ja palautumistukivälineen voimassaoloaikana ottaa huomioon arvioitaessa mahdollista sopeutuskauden pidentämistä koskevaa pyyntöä. Julkisen talouden sopeutusuran pidentämisen perustana olevien uudistusten ja investointien kokonaisuuden olisi oltava oikeassa suhteessa Debt Sustainability Monitor ‑julkaisun viimeisimmän päivityksen mukaisten julkisen velan haasteiden sekä jäsenvaltion keskipitkän aikavälin kasvun haasteiden laajuuteen. Jäsenvaltioissa, joissa julkisen velan haasteet liittyvät merkittäviin keskipitkän aikavälin kasvun haasteisiin, uudistusten ja investointien kokonaisuuden odotetaan myös poistavan keskipitkän aikavälin kasvun pullonkauloja.

(24)Kansallisissa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisissa suunnitelmissa esitetyn uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden olisi oltava unionin yhteisten painopisteiden mukainen. Uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden olisi myös oltava johdonmukainen kyseisen jäsenvaltion esittämien, unionin painopisteitä edistävien kansallisten strategioiden toteuttamisen kanssa. Elpymis- ja palautumistukivälineen voimassaoloaikana olisi tarvittaessa viitattava elpymis- ja palautumissuunnitelmiin politiikan johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

(25)Jos asteittaisempaa nettomenouraa tukevaa todennettavissa olevaa ja aikasidonnaista uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuutta ei toteuteta asetetussa määräajassa, neuvosto voi komission suosituksesta antaa suosituksen sopeutuksen jyrkentämisestä eli pidennetyn nettomenouran lyhentämisestä.

(26)Täytäntöönpanotoimien, erityisesti SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittavan kertomuksen, tueksi komission olisi perustettava kullekin jäsenvaltiolle valvontakirjanpito, jolla seurataan jäsenvaltiossa havaittuja vuosittaisia nettomenojen poikkeamia neuvoston asettamalta nettomenouralta ja poikkeamien kumuloitumista ajan myötä.

(27)Riippumattomat finanssipolitiikan instituutiot ovat osoittaneet pystyvänsä edistämään julkisen talouden kurinalaisuutta ja vahvistamaan jäsenvaltioiden julkisen talouden uskottavuutta. Riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden roolia, joka on perinteisesti ollut kansallisen kehyksen noudattamisen seuraaminen, olisi kansallisen sitoutumisen vahvistamiseksi laajennettava kattamaan unionin talousohjausjärjestelmä.

(28)Antaessaan lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 473/2013 26 6 artiklan nojalla toimitetuista alustavista talousarviosuunnitelmista komission olisi arvioitava, ovatko alustavat talousarviosuunnitelmat yhdenmukaisia tämän asetuksen mukaisten nettomenourien kanssa.

(29)Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä merkittäviin riskeihin, että julkisen talouden rahoitusasemat poikkeavat neuvoston vahvistamalta nettomenouralta. Tästä syystä SEUT-sopimuksen 121 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua monenvälistä valvontamenettelyä olisi täydennettävä ennakkovaroitusjärjestelmällä, jonka avulla komissio varoittaa varhaisessa vaiheessa SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti jäsenvaltiota tarpeesta toteuttaa korjaavia toimia, jotta julkisen talouden alijäämä ei pääse muodostumaan liialliseksi. Lisäksi jos tavoitteista poiketaan jatkuvasti, neuvoston olisi vahvistettava suositustaan ja julkistettava se.

(30)Euroalueen tai koko unionin vakavien häiriöiden varalta käytettävissä olisi oltava yleinen poikkeuslauseke, jotta euroalueen tai unionin talouden jyrkässä laskusuhdanteessa olisi mahdollista poiketa julkisen talouden kehitysuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä.

(31)Käytettävissä olisi oltava myös maakohtainen poikkeuslauseke, jotta julkisen talouden kehitysuralta voidaan poiketa poikkeuksellisissa olosuhteissa, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa ja joilla on merkittävä vaikutus jäsenvaltion julkiseen talouteen, kuten sellaisten odottamattomien ulkoisten tapahtumien yhteydessä, joita ei olisi voitu estää ja jotka edellyttävät vastasyklisiä finanssipoliittisia toimenpiteitä, edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Tällaisen merkittävän vaikutuksen olisi oltava ”tavanomaista” suurempi: esimerkiksi luonnonkatastrofien kustannukset olisi tietyssä laajuudessa otettava julkisen talouden suunnittelussa huomioon. Yleisten ja maakohtaisten lausekkeiden soveltamisen käynnistäminen ja jatkaminen edellyttävät neuvoston suositusta.

(32)Tämä asetus on osa lainsäädäntöpakettia, jonka muut osat ovat neuvoston direktiivi [XXX direktiivin 2011/85/EU muuttamisesta] ja neuvoston asetus [XXX neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta]. Yhdessä niillä luodaan uudistettu unionin talousohjausjärjestelmä, jolla talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen 27 , jäljempänä ’vakaussopimus’, III osasto ”Finanssipoliittinen sopimus” saatetaan osaksi unionin lainsäädäntöä vakaussopimuksen 16 artiklaa noudattaen. Tukeutuen jäsenvaltioiden vakaussopimuksen toteuttamisesta saamaan kokemukseen ehdotetussa lainsäädäntöpaketissa säilytetään finanssipoliittisen sopimuksen keskipitkän aikavälin näkökulma välineenä, jolla saadaan aikaan finanssipolitiikan kurinalaisuus ja edistetään kasvua. Lainsäädäntöpaketilla vahvistetaan maakohtaista ulottuvuutta. Näin pyritään lisäämään kansallista sitoutumista muun muassa vahvistamalla riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden roolia, joka perustuu olennaisilta osin vakaussopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin komission ehdottamiin finanssipoliittisen sopimuksen yhteisiin periaatteisiin 28 . Tässä asetuksessa säädetään finanssipoliittisessa sopimuksessa edellytetystä, noudattamista koskevaan kokonaisarvioon sisältyvästä analyysista, joka koskee menoja, joista on vähennetty harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet. Kuten finanssipoliittisessa sopimuksessa, myös tässä asetuksessa sallitaan väliaikaiset poikkeamat keskipitkän aikavälin suunnitelmasta vain poikkeuksellisissa olosuhteissa. Finanssipoliittisen sopimuksen tavoin tässä asetuksessa säädetään, että jos havaitaan merkittäviä poikkeamia keskipitkän aikavälin suunnitelmasta, on toteutettava toimenpiteitä niiden korjaamiseksi tietyn ajanjakson kuluessa. Lainsäädäntöpaketilla vahvistetaan julkisen talouden valvontaa ja noudattamisen valvontamenettelyjä terveen ja kestävän julkisen talouden sekä kestävän ja osallistavan kasvun edistämistä koskevan sitoumuksen täyttämiseksi. Tästä syystä talousohjauskehyksen uudistuksessa säilytetään vakaussopimuksessa asetetut talousarvion kurinalaisuutta ja velkakestävyyttä koskevat perustavoitteet.

(33)Tämän asetuksen tuloksellisen täytäntöönpanon ja asianmukaisen seurannan varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa säädöksiä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti seuraavista seikoista: jäsenvaltioiden keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisissa suunnitelmissa annettavat tiedot, jäsenvaltioiden vuotuisissa tilannekatsauksissa annettavat tiedot, valvontakirjanpidon toiminta, komission suorittamassa uskottavuuden arvioinnissa käytettävä menetelmä, unionin yhteisten painopisteiden luettelon laatiminen sekä sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden arviointikehys. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 29 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(34)Monenvälisen valvonnan olisi perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 223/2009 30 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti tuotettuihin laadukkaisiin ja riippumattomiin tilastoihin,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella vahvistetaan säännöt, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen tuloksellinen koordinointi ja tuetaan siten kasvua ja työllisyyttä koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista.

Asetuksella annetaan yksityiskohtaiset säännöt neuvoston ja komission toteuttamaan monenväliseen julkisen talouden valvontaan kuuluvien kansallisten keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisten suunnitelmien sisällöstä, toimittamisesta, arvioinnista ja seurannasta, jotta voidaan edistää velkakestävyyttä sekä kestävää ja osallistavaa kasvua jäsenvaltioissa ja ehkäistä keskipitkän aikavälin suunnittelun avulla liiallisten julkisen talouden alijäämien syntyminen.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)’maakohtaisella suosituksella’ talous-, finanssi-, työllisyys- ja rakennepolitiikkaa koskevaa vuotuista ohjeistusta, jota neuvosto antaa jäsenvaltioille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 121 ja 148 artiklan nojalla;

2)’nettomenoilla’ julkisia menoja ilman korkomenoja, päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä ja liitteessä II olevassa a kohdassa esitettyjä julkista taloutta koskevia muuttujia, joihin valtio ei voi vaikuttaa;

3)’teknisellä kehitysuralla’ nettomenouraa, jonka komissio esittää antaakseen ohjausta kansallisten keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisten suunnitelmien laatimiseen jäsenvaltioille, joiden julkinen velka suhteessa BKT:hen ylittää 60 prosentin viitearvon tai joiden julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ylittää 3 prosentin viitearvon;

4)’nettomenouralla’ neuvoston asettamaa jäsenvaltion nettomenojen monivuotista kehitysuraa;

5)’kansallisella keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisella suunnitelmalla’ asiakirjaa, joka sisältää jäsenvaltion finanssipolitiikkaa, uudistuksia ja investointeja koskevat sitoumukset;

6)’vuotuisella tilannekatsauksella’ jäsenvaltion laatimaa asiakirjaa, jossa raportoidaan nettomenouran sekä jäsenvaltion kansalliseen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittiseen suunnitelmaan sisältyvien uudistus- ja investointisitoumusten toteuttamisesta;

7)’sopeutuskaudella’ ajanjaksoa, jonka kuluessa jäsenvaltion julkisen talouden sopeuttaminen tapahtuu ja joka kattaa kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman neljä vuotta kestävän vähimmäissopeutuskauden ja sen mahdollisen pidentämisen;

8)’valvontakirjanpidolla’ tietoja jäsenvaltion toteutuneiden nettomenojen kumuloituneista poikkeamista nettomenouralta;

9)’rakenteellisella rahoitusasemalla’ suhdannekorjattua julkisen talouden rahoitusasemaa ilman väliaikaisia toimenpiteitä;

10)’rakenteellisella perusjäämällä’ suhdannekorjattua julkisen talouden rahoitusasemaa ilman väliaikaisia toimenpiteitä ja korkomenoja.

II LUKU

TALOUSPOLITIIKAN EUROOPPALAINEN OHJAUSJAKSO

3 artikla

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso

Varmistaakseen jäsenvaltioiden talouspolitiikan tiiviimmän koordinoinnin ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen neuvosto ja komissio suorittavat monenvälistä valvontaa osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa SEUT-sopimuksen tavoitteiden ja vaatimusten mukaisesti. Monenvälisen valvonnan on perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 223/2009 säädettyjen periaatteiden mukaisesti tuotettuihin laadukkaisiin ja riippumattomiin tilastoihin.

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso sisältää seuraavaa:

a)SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen, jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen laatiminen ja niiden täytäntöönpanon valvonta sekä maakohtaisten suositusten ja euroalueen talouspolitiikkaa koskevan suosituksen laatiminen ja niiden täytäntöönpanon valvonta;

b)SEUT-sopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen työllisyyden suuntaviivojen, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari mukaan lukien, sekä niihin liittyvien maakohtaisten suositusten laatiminen ja niiden täytäntöönpanon valvonta;

c)jäsenvaltioiden keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisten suunnitelmien toimittaminen, arviointi ja hyväksyminen sekä niiden seuranta vuotuisten tilannekatsausten avulla;

d)valvontatoimet makrotalouden epätasapainojen ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 nojalla;

e)muut Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohdan nojalla vahvistamat monenväliset valvontamenettelyt.

4 artikla

Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson toteuttaminen

1.Neuvosto antaa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisista suunnitelmista, vuotuisista tilannekatsauksista ja jäsenvaltioiden sosioekonomisesta tilanteesta tämän asetuksen nojalla tehdyn arvioinnin perusteella komission suosituksesta kyseisille jäsenvaltioille tarvittaessa suosituksia hyödyntäen SEUT-sopimuksen 121 ja 148 artiklassa ja niihin liittyvässä johdetussa oikeudessa esitettyjä oikeudellisia välineitä täysimääräisesti.

2.Jäsenvaltioiden on otettava asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden talouspolitiikan laajat suuntaviivat, työllisyyden suuntaviivat sekä 3 artiklan toisen kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut suositukset ennen keskeisten päätösten tekemistä talous-, työllisyys- ja budjettipolitiikkansa kehittämisestä. Komissio seuraa edistymistä.

3.Jos jäsenvaltio ei toimi saamansa ohjauksen mukaisesti,

a)sille voidaan antaa lisää maakohtaisia suosituksia;

b)komissio voi antaa sille varoituksen tai neuvosto voi antaa sille suosituksen SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan nojalla;

c)voidaan toteuttaa toimenpiteitä tämän asetuksen, asetuksen (EY) N:o 1467/97 31 tai asetuksen (EU) N:o 1176/2011 nojalla.

III LUKU

TEKNINEN KEHITYSURA

5 artikla

Tekninen kehitysura

Komissio esittää kullekin jäsenvaltiolle, jonka julkinen velka suhteessa BKT:hen ylittää 60 prosentin viitearvon tai jonka julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ylittää 3 prosentin viitearvon, talous- ja rahoituskomitealle osoitettavassa kertomuksessa nettomenojen teknisen kehitysuran, joka kattaa kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman neljä vuotta kestävän vähimmäissopeutuskauden ja sen mahdollisen pidentämisen 13 artiklan nojalla enintään kolmella vuodella. Komissio julkistaa tämän kertomuksen.

6 artikla

Teknistä kehitysuraa koskevat vaatimukset

Teknisellä kehitysuralla on varmistettava, että

a) julkisen talouden velkasuhde saadaan uskottavasti lasku-uralle tai se pysyy maltillisella tasolla;

b) julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen saadaan laskettua alle 3 prosentin viitearvon ja pidettyä sen alapuolella; 

c) julkisen talouden sopeuttamistoimia toteutetaan keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman kattamalla kaudella vähintään samassa suhteessa kuin koko sopeutuskauden aikana;

d) julkisen talouden velkasuhde alittaa suunnitelman kattaman kauden lopussa sen tason, jolla se oli teknisen kehitysuran alkamista edeltäneenä vuonna; ja

e) pääsääntöisesti kansallisten nettomenojen kasvu pysyy suunnitelman kattaman kauden ajan keskimäärin tuotannon keskipitkän aikavälin kasvua pienempänä.

Tekninen kehitysura on vahvistettava erikseen kullekin jäsenvaltiolle. Teknisten kehitysurien vahvistamista koskevat kriteerit esitetään liitteessä I.

7 artikla

Komission ennakolta antama ohjaus

1.Komission on julkaistava viimeistään sen vuoden [XXXX][1 päivänä maaliskuuta], jona jäsenvaltioiden on ensimmäisen kerran toimitettava keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittiset suunnitelmansa, tai kolmen viikon kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on pyytänyt saada toimittaa uuden suunnitelman,

a)taustalla oleva keskipitkän aikavälin julkista velkaa koskeva ennustekehys ja sen tulokset;

b)makrotalouden ennusteensa ja makrotaloutta koskevat oletuksensa;

c)tekninen kehitysura, jos sitä edellytetään 5 artiklan nojalla, ja sitä vastaava rakenteellinen perusjäämä.

2.Niille jäsenvaltioille, joiden julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen on alle 3 prosentin viitearvon ja julkinen velka suhteessa BKT:hen alle 60 prosentin viitearvon, komissio antaa teknisiä tietoja tarvittavasta rakenteellisesta perusjäämästä sen varmistamiseksi, että nimellinen alijäämä suhteessa BKT:hen pysyy alle 3 prosentin viitearvon ilman täydentäviä politiikkatoimia kymmenen vuoden ajan kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman päättymisen jälkeen.

3.Komissio päivittää tekniset kehitysurat ja määrällisen ohjauksen vähintään neljän vuoden välein hyvissä ajoin ennen seuraavien keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisten suunnitelmien toimittamista.

8 artikla

Uskottavuuden arviointi

Arvioidessaan, onko jäsenvaltion ennustettu julkisen talouden velkasuhde uskottavasti lasku-uralla tai pysyykö se uskottavasti maltillisella tasolla, komissio käyttää liitteessä V esitettyä menetelmää. Komissio julkistaa uskottavuutta koskevan analyysinsa ja sen perustana olevan datan.

IV LUKU

KANSALLISET KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN FINANSSI- JA RAKENNEPOLIITTISET SUUNNITELMAT

9 artikla

Kansallisten keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisten suunnitelmien toimittaminen

Kunkin jäsenvaltion on toimitettava neuvostolle ja komissiolle kansallinen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittinen suunnitelma tämän asetuksen voimaantulon jälkeen seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. Jäsenvaltio ja komissio voivat sopia kyseisen määräajan pidentämisestä kohtuullisella ajanjaksolla, jos se on tarpeen.

Jäsenvaltion on julkistettava kansallinen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittinen suunnitelmansa.

10 artikla

Tekninen vuoropuhelu

Ennen kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelmansa toimittamista jäsenvaltion on käytävä komission kanssa tekninen vuoropuhelu, jolla on tarkoitus varmistaa, että kansallinen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittinen suunnitelma on 11, 12 ja 14 artiklan mukainen.

11 artikla

Kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman sisältö

1.Kansallisessa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisessa suunnitelmassa on annettava liitteessä II luetellut tiedot. Suunnitelmassa on erityisesti esitettävä vähintään neljä vuotta kattava nettomenoura sekä taustalla olevat makrotaloudelliset oletukset ja suunnitellut finanssi- ja rakennepoliittiset toimenpiteet, jotta voidaan osoittaa 12 artiklan vaatimusten noudattaminen.

Kansallisessa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisessa suunnitelmassa on myös kuvailtava toimet, joilla jäsenvaltio vastaa maakohtaisiin suosituksiin, makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn kannalta merkitykselliset suositukset mukaan lukien, sekä mahdollisiin komission varoituksiin tai neuvoston suosituksiin, jotka on annettu SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan nojalla.

2.Jos nettomenoura on kansallisessa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisessa suunnitelmassa korkeampi kuin komission 5 artiklan nojalla esittämä tekninen kehitysura, jäsenvaltion on esitettävä suunnitelmassaan pätevät ja todennettavissa olevat taloudelliset argumentit, joilla ero selittyy.

12 artikla

Vaatimukset

Kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)suunnitelmalla on varmistettava julkisen talouden sopeutus, jolla julkinen velka saadaan uskottavalle lasku-uralle viimeistään sopeutuskauden loppuun mennessä tai pidetään tällaisella lasku-uralla tai maltillisella tasolla ja julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen saadaan laskemaan alle 3 prosentin viitearvon ja pysymään sen alapuolella;

b)suunnitelmassa on selostettava, miten sillä varmistetaan tärkeimpiin talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin vastaavien investointien ja uudistusten toteuttaminen, korjataan mahdolliset makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä havaitut makrotalouden epätasapainot ja edistetään tämän asetuksen liitteessä VI tarkoitettuja unionin yhteisiä painopisteitä, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja digitaalinen vuosikymmen mukaan lukien, ja samalla suunnitelman on oltava johdonmukainen päivitettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ja digitaalista vuosikymmentä koskevien kansallisten etenemissuunnitelmien kanssa; 

c)suunnitelmassa on tarvittaessa selostettava, miten sillä varmistetaan 13 artiklassa tarkoitetun asianmukaisen uudistusten ja investointien kokonaisuuden toteuttaminen, jonka perusteella sopeutuskautta voidaan pidentää enintään kolmella vuodella;

d)suunnitelmassa on selostettava, miten sillä varmistetaan johdonmukaisuus kyseisen jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelman kanssa sinä aikana, kun asetuksen (EU) 2021/241 mukainen elpymis- ja palautumistukiväline on käytettävissä.

13 artikla

Sopeutuskauden pidentämisedellytykset

1.Jos jäsenvaltio sitoutuu toteuttamaan asianmukaisen uudistusten ja investointien kokonaisuuden 2 kohdassa säädettyjä kriteerejä noudattaen, sopeutuskautta voidaan pidentää enintään kolmella vuodella.

2.Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden on oltava oikeassa suhteessa julkiseen velkaan liittyvien haasteiden ja kyseisen jäsenvaltion keskipitkän aikavälin kasvuun liittyvien haasteiden laajuuteen.

Uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden on täytettävä seuraavat kriteerit:

i)sen on edistettävä kasvua;

ii)sen on tuettava julkisen talouden kestävyyttä;

iii)sen on oltava liitteessä VI tarkoitettujen unionin yhteisten painopisteiden mukainen;

iv)sillä on vastattava kyseiselle jäsenvaltiolle osoitettuihin maakohtaisiin suosituksiin, mahdolliset makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä annetut suositukset mukaan lukien;

v)sillä on varmistettava, että kansallisesti rahoitettujen julkisten investointien kokonaistaso on kansallisen finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman voimassaoloaikana korkeampi kuin keskipitkän aikavälin taso ennen kyseisen suunnitelman kattamaa ajanjaksoa.

3.Kunkin uudistus- ja investointisitoumuksen, johon sopeutuskauden pidentäminen perustuu, on oltava riittävän yksityiskohtainen, etupainotteinen ja aikasidonnainen ja riittävän hyvin todennettavissa.

4.Sopeutuskauden pidentämisessä voidaan asetuksen (EU) 2021/241 mukaisen elpymis- ja palautumistukivälineen voimassaoloaikana ottaa jäsenvaltion hyväksyttyyn elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvät sitoumukset huomioon.

5.Sen arviointi, täyttääkö uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus 2 kohdassa säädetyt kriteerit ja täyttääkö kukin yksittäinen uudistus- ja investointisitoumus 3 kohdassa säädetyt edellytykset, on tehtävä liitteessä VII säädetyn arviointikehyksen mukaisesti.

14 artikla

Tarkistettu kansallinen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittinen suunnitelma

1.Jäsenvaltio voi pyytää, että se saa toimittaa ennen sopeutuskautensa päättymistä komissiolle tarkistetun kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman, jos olosuhteet objektiivisesti tarkasteltuna estävät alkuperäisen kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman toteuttamisen tai jos uusi hallitus pyytää saada toimittaa uuden kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman.

2.Ennen tarkistetun kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman toimittamista komissio esittää talous- ja rahoituskomitealle annettavassa kertomuksessa uuden teknisen kehitysuran.

3.Uusi tekninen kehitysura, jossa otetaan huomioon kyseisen jäsenvaltion aikaisemmat sopeuttamistoimet tai niiden puute, ei se saa mahdollistaa julkisen talouden sopeuttamistoimien lykkäämistä kauden loppuun tai niiden vähentämistä.

4.Jos jäsenvaltio toimittaa tarkistettu kansallinen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman, sovelletaan 12 ja 15–19 artiklaa.

5.Komission on tarvittaessa arvioitava erityisesti, sovelletaanko tarkistetun kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman puitteissa edelleen mahdollista sopeutuskauden pidentämistä, ottaen huomioon alkuperäisen suunnitelman kohdalla pidentämisen perustana olleen uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden toteuttamisen sekä julkisen velan haasteita koskevat muutokset tarkistetussa kansallisessa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisessa suunnitelmassa.

15 artikla

Komission suorittama kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman arviointi

1.Komissio arvioi kunkin kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman kahden kuukauden kuluessa sen toimittamisesta. kyseinen jäsenvaltio ja komissio voivat sopia arviointiajan kohtuullisesta pidentämisestä, jos se on tarpeen.

2.    Arvioidessaan kansallisia keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisia suunnitelmia komissio tarkastelee kaikkien jäsenvaltioiden osalta seuraavia seikkoja:

a) varmistetaanko kansallisella keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisella suunnitelmalla, että julkinen velka saadaan uskottavalle lasku-uralle viimeistään sopeutuskauden loppuun mennessä tai pidetään tällaisella lasku-uralla tai että se pysyy maltillisella tasolla;

b) saadaanko julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen pidettyä 3 prosentin viitearvon alapuolella koko suunnitelman voimassaolon ajan tai, jos alijäämä suhteessa BKT:hen ylittää 3 prosentin viitearvon kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman toimittamisajankohtana, palautuuko julkisen talouden alijäämä nopeasti alle tämän viitearvon viimeistään sopeutuskauden loppuun mennessä;

c) saadaanko julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen pidettyä 3 prosentin viitearvon alapuolella ilman muita julkisen talouden toimenpiteitä kymmenen vuoden ajan;

d) ovatko keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman kattamalla kaudella toteutettavat julkisen talouden sopeuttamistoimet suhteessa koko sopeutuskauden aikana toteutettaviin toimiin vähintään verrannollisia;

e) ovatko julkisen talouden sopeuttamistoimet niinä vuosina, joina kyseisen jäsenvaltion alijäämän suhteessa BKT:hen odotetaan ylittävän 3 prosentin viitearvon eikä ylitys ole lähellä viitearvoa ja väliaikainen, johdonmukaisia liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella [X], 3 artiklassa tarkoitetun vertailuarvon kanssa; ja

d) alittaako julkisen talouden velkasuhde suunnitelman kattaman kauden lopussa sen tason, jolla se oli teknisen kehitysuran alkamista edeltäneenä vuonna.

3.    Lisäksi komissio tarkastelee kyseisen jäsenvaltion osalta seuraavia seikkoja:

a) täyttääkö sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus 13 artiklassa säädetyt edellytykset;

b) ovatko muut suunnitelmaan sisältyvät uudistus- ja investointisitoumukset 12 artiklan b alakohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisia.

16 artikla

Kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman hyväksyminen neuvostossa

Neuvosto antaa komission suosituksesta suosituksen, jolla asetetaan kyseisen jäsenvaltion nettomenoura ja tarvittaessa hyväksytään jäsenvaltion kansalliseen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittiseen suunnitelmaan sisältyvä sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus, pääsääntöisesti neljän viikon kuluessa komission suosituksen hyväksymisestä.

Jos kansallinen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittinen suunnitelma toimii 30 artiklan mukaisesti korjaussuunnitelmana liiallisten makrotalouden epätasapainojen korjaamiseksi, neuvosto hyväksyy suosituksessa myös epätasapainojen korjaamiseksi tarvittavat uudistukset ja investoinnit.

17 artikla

Tarkistettua kansallista keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittista suunnitelmaa koskeva neuvoston suositus

Jos neuvosto katsoo, että suunnitelma ei ole 15 artiklan 2 kohdassa ja 3 kohdan a alakohdassa säädettyjen vaatimusten mukainen, se suosittaa komission suosituksesta, että kyseinen jäsenvaltio toimittaa tarkistetun kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman.

18 artikla

Neuvoston suositus siinä tapauksessa, että jäsenvaltio ei noudata velvoitteitaan

Neuvosto suosittaa komission suosituksesta jäsenvaltiolle, että komission esittämä tekninen kehitysura olisi jäsenvaltion nettomenoura, jos

a)kyseinen jäsenvaltio ei toimita tarkistettua kansallista keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittista suunnitelmaa yhden kuukauden kuluessa neuvoston suosituksen antamisesta;

b)neuvosto katsoo, että tarkistettu kansallinen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittinen suunnitelma ei ole 15 artiklan 2 kohdassa ja 3 kohdan a alakohdassa säädettyjen vaatimusten mukainen;

c)jäsenvaltio ei toimita uutta kansallista keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittista suunnitelmaa aiemman kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman kattaman ajanjakson päättyessä.

19 artikla

Tilanne, jossa jäsenvaltio ei noudata tyydyttävästi sopeutuskautensa pidentämisen perustana olevia sitoumuksia

Jos jäsenvaltio on saanut jatkoa sopeutuskaudelleen, mutta ei noudata tyydyttävästi 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sopeutuskauden pidentämisen perustana olevaa uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuttaan, neuvosto voi komission suosituksesta suosittaa tarkistettua nettomenouraa ja lyhyempää sopeutuskautta.

V LUKU

KANSALLISTEN KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN FINANSSI- JA RAKENNEPOLIITTISTEN SUUNNITELMIEN TOTEUTTAMINEN

20 artikla

Tilannekatsaus

1.Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle vuosittain viimeistään 15 päivänä huhtikuuta kansallista keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittista suunnitelmaansa koskeva vuotuinen tilannekatsaus.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa vuotuisessa tilannekatsauksessa on annettava tietoja erityisesti edistymisestä nettomenouran toteuttamisessa, laajempien uudistus- ja investointisitoumusten toteuttamisessa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä sekä sopeutuskauden mahdollisen pidentämisen perustana olleen uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden toteuttamisessa.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa vuotuisessa tilannekatsauksessa on annettava myös liitteessä III esitetyt tiedot.

4.Jäsenvaltioiden on julkistettava vuotuiset tilannekatsauksensa.

   21 artikla

Komission suorittama seuranta

Komissio seuraa kansallisten keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisten suunnitelmien ja erityisesti nettomenouran toteuttamista.

Komissio perustaa valvontakirjanpidon, joka toimii liitteen IV mukaisesti, ja seuraa toteutuneiden nettomenojen kumuloituneita poikkeamia nettomenouralta ylös- ja alaspäin.

22 artikla

Riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden rooli

Kunkin [julkisen talouden kehyksistä annetun] neuvoston direktiivin [...] 32 8 artiklassa tarkoitetun riippumattoman finanssipolitiikan instituution on toimitettava arviointi siitä, vastaavatko 20 artiklassa tarkoitetussa tilannekatsauksessa ilmoitetut julkisen talouden toteutumatiedot nettomenouraa. Kunkin riippumattoman finanssipolitiikan instituution on myös analysoitava mahdollisen nettomenouralta poikkeamisen taustalla olevia tekijöitä.

23 artikla

Komission antama varoitus ja politiikkatoimia koskeva neuvoston suositus

1.Jos on olemassa merkittävä riski, että nettomenouralta poiketaan, tai riski, että julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen saattaa ylittää 3 prosentin viitearvon, komissio voi antaa kyseiselle jäsenvaltiolle SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan nojalla varoituksen.

2.Neuvosto antaa komission suosituksen perusteella yhden kuukauden kuluttua 1 kohdassa tarkoitetusta komission varoituksesta jäsenvaltiolle SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan nojalla suosituksen tarvittavista politiikkatoimistakyse.

24 artikla

Euroalueen tai koko unionin talouden vakava taantuma

Jos euroalueen tai koko unionin talous joutuu vakavaan taantumaan, neuvosto voi komission suosituksesta antaa suosituksen, jolla sallitaan jäsenvaltioille poikkeaminen nettomenouraltaan edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Neuvosto asettaa tällaiselle poikkeamiselle aikarajan.

Niin kauan kuin euroalueen tai koko unionin talouden vakava taantuma kestää, komissio jatkaa velkakestävyyden seuraamista ja huolehtii politiikkojen koordinoinnista ja johdonmukaisesta politiikkayhdistelmästä, jossa otetaan huomioon sekä euroalueen että unionin ulottuvuus.

Neuvosto voi komission suosituksesta pidentää aikaa, jona jäsenvaltiot voivat poiketa nettomenourilta, edellyttäen, että euroalueen tai koko unionin talouden vakava taantuma jatkuu. Tätä aikaa voidaan pidentää useammin kuin kerran. Kukin pidennys saa kuitenkin olla enintään yhden vuoden pituinen.

25 artikla

Poikkeukselliset olosuhteet, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa ja joilla on merkittävä vaikutus kyseisen jäsenvaltion julkiseen talouteen

Neuvosto voi komission suosituksesta antaa suosituksen, jolla jäsenvaltiolle sallitaan poikkeaminen nettomenouraltaan, jos poikkeuksellisilla olosuhteilla, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, on merkittävä vaikutus kyseisen jäsenvaltion julkiseen talouteen, edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Neuvosto asettaa tällaiselle poikkeamiselle aikarajan.

Neuvosto voi komission suosituksesta pidentää aikaa, jona jäsenvaltio voi poiketa nettomenouralta, edellyttäen, että poikkeukselliset olosuhteet jatkuvat. Tätä ajanjaksoa voidaan pidentää useammin kuin kerran. Kukin pidennys saa kuitenkin olla enintään yhden vuoden pituinen.

VI LUKU

TALOUDELLINEN VUOROPUHELU

26 artikla

Talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskeva vuoropuhelu

Euroopan parlamentti osallistuu talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon asianmukaisesti etenkin taloudellisen vuoropuhelun kautta päätöksiin liittyvän läpinäkyvyyden, sitoutumisen ja vastuuvelvollisuuden parantamiseksi. Talous- ja rahoituskomiteaa, talouspoliittista komiteaa, työllisyyskomiteaa ja sosiaalisen suojelun komiteaa kuullaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa tarvittaessa. Sidosryhmiä ja erityisesti työmarkkinaosapuolia kuullaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa tarvittaessa tärkeimmistä politiikkakysymyksistä SEUT-sopimuksen määräysten sekä kansallisten lakisääteisten ja poliittisten järjestelyjen mukaisesti.

Unionin toimielinten ja erityisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen vuoropuhelun parantamiseksi ja läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi Euroopan parlamentti voi kutsua neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan ja tarvittaessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tai euroryhmän puheenjohtajan parlamenttiin keskustelemaan komission jäsenvaltioille antamasta politiikkaa koskevasta ohjauksesta, Eurooppa-neuvoston tekemistä päätelmistä sekä tämän asetuksen nojalla suoritetun monenvälisen valvonnan tuloksista.

Neuvoston puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja antavat SEUT-sopimuksen 121 artiklan nojalla ja euroryhmän puheenjohtaja tarvittaessa Euroopan parlamentille ja Eurooppa-neuvostolle vuosittain kertomuksen monenvälisen valvonnan tuloksista.

27 artikla

”Noudata tai selitä” -sääntö

Neuvoston odotetaan pääsääntöisesti noudattavan komission suosituksia ja ehdotuksia tai selittävän kantansa julkisesti.

28 artikla

Vuoropuhelu jäsenvaltion kanssa

Jos neuvosto antaa jäsenvaltiolle 23 artiklan 2 kohdan nojalla suosituksen siitä syystä, että on olemassa merkittävä nettomenouralta poikkeamisen riski, Euroopan parlamentti voi antaa kyseiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden osallistua näkemysten vaihtoon.

29 artikla

Säännöllinen tiedottaminen Euroopan parlamentille

1.Neuvosto ja komissio tiedottavat Euroopan parlamentille säännöllisesti tämän asetuksen soveltamisesta.

2.Neuvoston ja komission on sisällytettävä Euroopan parlamentille annettavaan kertomukseen tämän asetuksen nojalla toteutetun monenvälisen valvonnan tulokset.

VII LUKU

VUOROVAIKUTUS ASETUKSEN (EU) N:o 1176/2011 KANSSA

30 artikla

Vuorovaikutus makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn kanssa

1. Jos jäsenvaltio ei toteuta kansalliseen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittiseen suunnitelmaansa sisältyviä uudistus- ja investointisitoumuksia asetuksella (EU) N:o 1176/2011 perustetun makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn kannalta merkityksellisten maakohtaisten suositusten toteuttamiseksi ja komissio katsoo mainitun asetuksen 7 artiklan 1 mukaisesti, että kyseisessä jäsenvaltiossa on liiallinen epätasapaino, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1176/2011 7 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä.

2. Tällöin jäsenvaltion, jonka osalta on asetuksen (EU) N:o 1176/2011 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti käynnistetty makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely, on toimitettava tarkistettu suunnitelma tämän asetuksen 14 artiklan mukaisesti. Tarkistetussa suunnitelmassa on noudatettava asetuksen (EU) N:o 1176/2011 7 artiklan 2 kohdan nojalla annettua neuvoston suositusta. Tarkistettu suunnitelma edellyttää neuvoston hyväksyntää tämän asetuksen 16–19 mukaisesti. Tarkistettua suunnitelmaa on arvioitava tämän asetuksen 15 artiklan mukaisesti.

3. Jos jäsenvaltio toimittaa tarkistetun keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman 2 kohdan nojalla, tämä tarkistettu suunnitelma toimii asetuksen (EU) N:o 1176/2011 8 artiklan 1 kohdassa edellytettynä korjaussuunnitelmana, ja siinä on esitettävä erityiset politiikkatoimet, jotka kyseinen jäsenvaltio on toteuttanut tai jotka se aikoo toteuttaa, ja niiden toteuttamisaikataulu.

Tällöin neuvosto arvioi tarkistetun suunnitelman asetuksen (EU) N:o 1176/2011 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti komission arvioinnin perusteella kahden kuukauden kuluessa suunnitelman toimittamisesta. Tarkistetun suunnitelman seuranta ja arviointi on suoritettava tämän asetuksen 21 artiklan sekä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 9 ja 10 artiklan mukaisesti.

VIII LUKU

VUOROVAIKUTUS ASETUKSEN (EU) N:o 472/2013 KANSSA

31 artikla

Vuorovaikutus tiukennetun valvontamenettelyn kanssa

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013 33 2 artiklan nojalla tiukennettuun valvontaan asetetun jäsenvaltion on mainitun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan nojalla otettava huomioon kaikki sille tämän asetuksen 23 artiklan nojalla annetut suositukset, kun se hyväksyy toimenpiteitä, joilla pyritään poistamaan vaikeuksien aiheuttajia tai mahdollisia aiheuttajia.

Jos jäsenvaltio on asetuksen (EU) N:o 472/2013 7 artiklassa tarkoitetun makrotalouden sopeutusohjelman ja siihen tehtyjen muutosten kohteena , sen ei tarvitse toimittaa tämän asetuksen 9 artiklan nojalla keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittista suunnitelmaa eikä tämän asetuksen 20 artiklan nojalla vuotuista tilannekatsausta.

IX LUKU

SIIRRETTY SÄÄDÖSVALTA

32 artikla

Liitteiden muuttaminen

Siirretään komissiolle valta antaa 33 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteiden II–VII muuttamiseksi siten, että niissä otetaan huomioon jatkokehitys tai lisätarpeet, jotka koskevat kansallisissa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisissa suunnitelmissa (liite II) tai vuotuisissa tilannekatsauksissa (liite III) esitettäviä tietoja, valvontakirjanpidon toimintaa (liite IV), uskottavuuden arviointimenetelmää (liite V), unionin yhteisiä painopisteitä (liite VI) tai arviointikehystä (liite VII).

33 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.Siirretään määräämättömäksi ajaksi X päivästä XXX 32 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 32 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 32 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole yhden kuukauden kuluessa siitä, kun kyseinen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan yhdellä kuukaudella.

X LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

34 artikla

Vuoropuhelu jäsenvaltioiden kanssa

Komissio varmistaa pysyvän vuoropuhelun jäsenvaltioiden kanssa tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten komissio tekee erityisesti valvontakäyntejä arvioidakseen jäsenvaltion sosioekonomista tilannetta ja määrittääkseen mahdolliset riskit tai vaikeudet noudattaa tämän asetuksen tavoitteita.

35 artikla

Perusteelliset valvontakäynnit

1.Komissio voi paikan päällä tapahtuvan valvonnan suorittamiseksi tehdä perusteellisia valvontakäyntejä jäsenvaltioihin, joille on annettu 23 artiklan nojalla suosituksia.

2.Kun valvontakäynti kohdistuu jäsenvaltioon, jonka rahayksikkö on euro, tai jäsenvaltioon, joka osallistuu ERM2-valuuttakurssimekanismiin, komissio voi tarvittaessa kutsua Euroopan keskuspankin edustajia osallistumaan valvontakäynteihin.

36 artikla

Kertomus

1.Komissio antaa [viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030] ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja liittää siihen tarvittaessa ehdotuksen tämän asetuksen muuttamiseksi. Komissio julkistaa tämän kertomuksen.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa on tarkasteltava

a)tämän asetuksen vaikuttavuutta ja etenkin sitä, ovatko päätöksentekoa koskevat säännökset osoittautuneet riittävän tehokkaiksi julkisen talouden velkasuhteiden asteittaisessa pienentämisessä tai niiden pitämisessä maltillisella tasolla asiaa koskevien neuvoston suositusten mukaisesti;

b)edistymistä jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen tiiviimmän koordinoinnin ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen turvaamisessa.

3.Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

37 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1466/97 kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1466/97.

38 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

(1)     EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1 .

(2)     EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6 .

(3)    EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41.

(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1175/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta ( EUVL L 306, 23.11.2011, s. 12 ).

(5)    Neuvoston asetus (EU) N:o 1177/2011, annettu 8 päivänä marraskuuta 2011, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta ( EUVL L 306, 23.11.2011, s. 33 ).

(6)    Komission tiedonanto Talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu – Kertomus asetusten (EU) N:o 1173/2011, 1174/2011, 1175/2011, 1176/2011, 1177/2011, 472/2013 ja 473/2013 soveltamisesta ja neuvoston direktiivin 2011/85/EU asianmukaisuudesta, COM(2020) 55 final, 5.2.2020.

(7)    Komission tiedonanto linjauksista EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi, COM(2022) 583 final, 9.11.2022.

(8)    Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Online public consultation on the review of the EU economic governance framework – Summary of responses – Final Report, SWD(2022) 104 final, 28.3.2022.

(9)    Vahvistaakseen budjettikuria koko suhdannekierron ajan 25 jäsenvaltiota ratifioi 2. maaliskuuta 2012 hallitustenvälisen vakaussopimuksen. Vakaussopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa muistutetaan, että ”[s]opimuspuolet soveltavat ja tulkitsevat [sitä] yhdenmukaisesti niiden sopimusten, joihin Euroopan unioni perustuu, ja erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan samoin kuin Euroopan unionin oikeuden kanssa, mukaan lukien menettelyä koskeva lainsäädäntö niissä tapauksissa, joissa on hyväksyttävä johdettua lainsäädäntöä”. Vakaussopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa muistutetaan, että ”sopimusta sovelletaan sikäli kuin se on yhteensopiva niiden sopimusten kanssa, joihin Euroopan unioni perustuu, ja Euroopan unionin oikeuden kanssa. Se ei vaikuta unionin toimivaltaan talousliiton alalla.” Vakaussopimuksen III osasto, ”finanssipoliittinen sopimus”, sitoo jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, ja vapaaehtoisuuden pohjalta muita jäsenvaltioita (vakaussopimuksen 1 artiklan 2 kohta ja 14 artiklan 5 kohta). Vakaussopimuksen 16 artiklan mukaan ”[v]iimeistään viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä toteutetaan sen täytäntöönpanosta saatujen kokemusten arvioinnin perusteella Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti tarvittavat toimenpiteet tämän sopimuksen sisällön liittämiseksi osaksi Euroopan unionin oikeutta”.

(10)    Ks. komission tiedonanto Kansallisia julkisen talouden korjausmekanismeja koskevat yhteiset periaatteet, COM(2012) 342 final, 20.6.2012.

(11)     https://economy-finance.ec.europa.eu/system/files/2017-02/c20171201_en.pdf

(12)

   Hyvä hallintotapa ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, erityisesti riippumaton, laadukas ja tehokas oikeuslaitos, toimiva ja vaikuttava verojärjestelmä sekä tulokselliset maksukyvyttömyysmenettelyt ja vankat korruption- ja petostentorjunnan säännöstöt ovat keskeisiä tässä yhteydessä.

(13)    EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.

(14)    EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1.

(15)    Komission tiedonanto Talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu – Kertomus asetusten (EU) N:o 1173/2011, 1174/2011, 1175/2011, 1176/2011, 1177/2011, 472/2013 ja 473/2013 soveltamisesta ja neuvoston direktiivin 2011/85/EU asianmukaisuudesta, COM(2020) 55 final, 5.2.2020.

(16)    Komission tiedonanto EU:n talous covid-19-pandemian jälkeen: vaikutukset talouden ohjausjärjestelmään, COM(2021) 662 final, 19.10.2021.

(17)    COM(2022) 583 final.

(18)    Komission päätös (EU) 2015/1937, annettu 21 päivänä lokakuuta 2015, riippumattoman neuvoa-antavan Euroopan finanssipoliittisen komitean perustamisesta (EUVL L 282, 28.10.2015, s. 37).

(19)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1).

(20)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).

(21)    Eurooppa-neuvoston päätöslauselma vakaus- ja kasvusopimuksesta Amsterdam 17 päivänä kesäkuuta 1997 (EYVL C 236, 2.8.1997, s. 1).

(22)    Eurooppalaisessa ilmastolaissa asetetaan unionin laajuinen ilmastoneutraaliustavoite, joka tulee saavuttaa vuoteen 2050 mennessä, ja edellytetään, että unionin toimielimet ja jäsenvaltiot edistyvät sopeutumiskyvyn parantamisessa, mikä edellyttää huomattavia julkisia investointeja, joilla vähennetään ilmastonmuutoksen EU:lle ja sen jäsenvaltioille aiheuttamia kielteisiä sosioekonomisia vaikutuksia, kasvuun ja julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvat kielteiset vaikutukset mukaan lukien.

(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1174/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 8).

(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).

(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 473/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä (EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11).

(27)    Sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta, 2.3.2012.

(28)    Komission tiedonanto Kansallisia julkisen talouden korjausmekanismeja koskevat yhteiset periaatteet, COM(2012) 342 final, 20.6.2012.

(29)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(30)    Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009 (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(31)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).

(32)    Neuvoston direktiivi […], annettu […] [jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU muuttamisesta] (EUVL …., …, s. …).

(33)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 472/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta (EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 26.4.2023

COM(2023) 240 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

talouspolitiikan tuloksellisesta koordinoinnista ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 kumoamisesta

LIITE I

Kriteerit teknisen kehitysuran asettamiseksi jäsenvaltioille, joiden julkinen velka suhteessa BKT:hen ylittää 60 prosentin viitearvon tai joiden julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ylittää 3 prosentin viitearvon

Jäsenvaltioissa, joiden julkinen velka suhteessa BKT:hen ylittää 60 prosentin viitearvon tai joiden julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen ylittää 3 prosentin viitearvon, teknisellä kehitysuralla on varmistettava, että

(a)viimeistään sopeutuskauden päättyessä kymmenen vuoden velkakehitysarvio on ilman muita julkisen talouden toimenpiteitä uskottavasti lasku-uralla tai pysyy maltillisella tasolla;

(b)julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen saadaan pidettyä 3 prosentin viitearvon alapuolella ilman muita julkisen talouden toimenpiteitä saman kymmenen vuoden jakson ajan;

(c)tekninen kehitysura on niinä vuosina, joina kyseisen jäsenvaltion alijäämän suhteessa BKT:hen odotetaan ylittävän 3 prosentin viitearvon eikä ylitys ole lähellä viitearvoa ja väliaikainen, johdonmukainen myös liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella [X], 3 artiklassa tarkoitetun vertailuarvon kanssa;

(d)sopeuttamistoimia ei lykätä sopeutuskauden loppuvuosiin eli sopeuttamistoimia toteutetaan keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman kattamalla kaudella vähintään samassa suhteessa kuin koko sopeutuskauden aikana;

(e)julkisen talouden velkasuhde alittaa suunnitelman kattaman kauden lopussa sen tason, jolla se oli teknisen kehitysuran alkamista edeltäneenä vuonna; ja

(f)pääsääntöisesti kansallisten nettomenojen kasvu pysyy suunnitelman kattaman kauden keskimäärin tuotannon keskipitkän aikavälin kasvua pienempänä.

LIITE II

Kansallisissa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisissa suunnitelmissa annettavat tiedot

Kansallisessa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisessa suunnitelmassa on annettava seuraavat tiedot:

(a)Edellä 11 artiklassa tarkoitettu kansallinen nettomenoura. Muut julkista taloutta koskevat muuttujat, joihin hallitus ei voi vaikuttaa ja jotka sisältyvät 2 artiklan mukaiseen nettomenojen määritelmään, ovat unionin ohjelmista aiheutuvat menot, jotka kokonaisuudessaan korvataan unionin varoista saatavilla tuloilla, sekä suhdanteesta johtuvat työttömyysetuusmenojen osatekijät.

(b)Julkisen talouden tulojen suunniteltu kasvu-ura politiikan säilyessä muuttumattomana.

(c)Julkisen talouden velkasuhteen ennustettu kehitysura.

(d)Tiedot väestön ikääntymiseen liittyvistä epäsuorista vastuista sekä ehdollisista vastuista, joilla saattaa olla suuri vaikutus valtion talousarvioon, mukaan lukien valtion takaukset, järjestämättömät lainat ja julkisten yritysten toiminnasta aiheutuvat vastuut sekä niiden laajuus, tiedot oikeustapauksista mahdollisesti aiheutuvista menoista ja velvoitteista sekä mahdollisuuksien mukaan tiedot katastrofeihin ja ilmastoon liittyvistä ehdollisista vastuista.

(e)Keskeiset oletukset talouden arvioidusta kehityksestä sekä muista merkittävistä taloudellisista muuttujista, joilla on merkitystä, kun varmistetaan julkisen velan johdonmukainen pienentyminen kohti maltillista tasoa ja pidetään julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen alle 3 prosentin viitearvon.

(f)Jos jäsenvaltion käyttämät e alakohdassa tarkoitetut oletukset poikkeavat komission oletuksista, jotka koskevat kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman sopeutuskautta ja sitä seuraavaa kymmenen vuoden ajanjaksoa ilman muita julkisen talouden toimenpiteitä, päteviin taloudellisiin argumentteihin perustuvat selitykset ja perustelut kyseisille eroille.

(g)Selvitys siitä, miten muutokset taloutta koskevissa keskeisissä oletuksissa vaikuttaisivat jäsenvaltion rahoitus- ja velka-asemaan.

(h)Perustellut syyt (ja pätevät ja todennettavissa olevat taloudelliset argumentit) mahdolliselle poikkeamiselle komission esittämältä tekniseltä kehitysuralta.

(i)Uudistus- ja investointiprioriteetit, joilla vastataan tärkeimpiin maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin ottaen huomioon kyseisten maakohtaisten suositusten toteuttamisen edistyminen.

(j)Julkisten investointimenojen kokonaismäärä sekä uudistukset ja julkiset investointimenot, jotka ovat liitteessä VI tarkoitettujen unionin yhteisten painopisteiden mukaisia.

(k)Tiedot 13 artiklan mukaisen sopeutuskauden mahdollisen pidentämisen perustana olevasta täsmällisestä, aikasidonnaisesta ja todennettavissa olevasta uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuudesta, sitoumusten toteutusaikataulu sekä pätevät taloudelliset perustelut sille, että tämä uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus täyttää 13 artiklan kriteerit ottaen huomioon liitteessä VII vahvistetut arviointikriteerit.

(l)Edellä k alakohdassa tarkoitettujen uudistusten ja investointien julkisen talouden kestävyyteen, kasvuun ja työllisyyteen kohdistuvien vaikutusten mahdollisimman tarkka määrällinen esittäminen mahdollisia yhteisesti sovittuja menettelyjä noudattaen.

(m)Mahdollisuuksien mukaan k alakohdassa tarkoitettujen uudistus- ja investointisitoumusten keskipitkän aikavälin vaikutukset julkiseen talouteen sekä mahdolliset keskipitkän aikavälin vaikutukset kasvuun.

(n)Uudistukset ja investoinnit, joilla korjataan mahdolliset makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä havaitut makrotalouden epätasapainot.

(o)Kansallisesti rahoitettujen julkisten investointien suunniteltu kokonaistaso kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman voimassaoloaikana.

(p)Jäsenvaltioissa, joiden julkisen velan haasteet ovat vähäiset mutta joilla on suuria väestön ikääntymisestä aiheutuvia epäsuoria vastuita, kansallisessa nettomenourassa ja kansallisissa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittiseen suunnitelmaan sisältyvissä uudistuksissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen liittyvät haasteet.

(q)Tiedot suunnitelman laatimista varten toteutetuista työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja muiden sidosryhmien kuulemisista.

LIITE III

Tiedot, jotka jäsenvaltioiden on annettava vuotuisissa tilannekatsauksissa

Jäsenvaltioiden on annettava vuotuisissa tilannekatsauksissa seuraavat tiedot:

(a)Neuvoston asettaman nettomenouran perusteella suunniteltujen nettomenojen ja toteutumatietoihin perustuvien nettomenojen vertailu.

(b)Kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman alusta alkava vertailu suunnitelmassa esitettyjen tärkeimpiä taloudellisia muuttujia koskevien kehitysarvioiden ja näiden muuttujien toteutumatietojen välillä sekä seuraukset neuvoston asettaman nettomenouran noudattamisen kannalta ja suunnitelmassa ilmoitetun julkisen talouden velkasuhteen ennustetun kehitysuran kannalta.

(c)Analyysi edellisenä vuonna toteutetuista päätösperäisistä tulopuolen toimenpiteistä.

(d)Edistyminen kansallisessa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisessa suunnitelmassa annetuissa uudistus- ja investointisitoumuksissa liitteessä II olevien i ja j alakohdan sekä mahdollisesti myös k ja n alakohdan mukaisesti toimitettavien tietojen perusteella ja näiden sitoumusten suunniteltu täyttäminen seuraavana vuonna.

(e)Tiedot siitä, miten jäsenvaltio aikoo seuraavana vuonna toteuttaa edellisenä vuonna annetut maakohtaiset suositukset, soveltuvin osin suositus euroalueen talouspolitiikasta mukaan lukien.

(f)Elpymis- ja palautumistukivälineen voimassaoloaikana tiedot edistymisestä elpymis- ja palautumissuunnitelman toteuttamisessa, jotta noudatetaan asetuksen (EU) 2021/241 27 artiklassa säädettyä velvollisuutta raportoida kahdesti vuodessa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.

(g)Tiedot kansallisessa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisessa suunnitelmassa ilmoitettujen ja liitteessä II olevassa d alakohdassa tarkoitettujen ehdollisten vastuiden sekä mahdollisten väestön ikääntymisestä aiheutuvien epäsuorien vastuiden kehityksestä ja tiedot ehdollisista vastuista ja epäsuorista vastuista seuraavana vuonna.

(h)Keskeiset oletukset sopeutuskauden seuraavina vuosina odotetusta talouden kehityksestä sekä merkittävistä talouden muuttujista, mukaan lukien julkisen talouden velkasuhde.

(i)Kehitysarviot julkisyhteisöjen tuloista ja menoista sopeutuskauden seuraavina vuosina olettaen, että politiikka pysyy muuttumattomana, ja tulojen ja menojen keskeiset erät, julkiset investointimenot mukaan lukien.

(j)Suunnitellut julkisyhteisöjen tulot ja menot prosentteina suhteessa BKT:hen ja keskeiset tulo- ja menoerät seuraavina vuosina ottaen huomioon neuvoston asettama nettomenoura.

(k)Kuvaus ja määrällinen esitys meno- ja tulopuolen toimenpiteistä, joilla on tarkoitus kuroa umpeen i alakohdassa tarkoitettujen tuloja ja menoja koskevien, muuttumattomaan politiikkaan perustuvien kehitysarvioiden ja j alakohdassa tarkoitettujen suunniteltujen menojen ja tulojen välinen ero.

(l)Analyysi makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä havaittujen makrotalouden epätasapainojen kehityksestä ja liitteessä II olevan n alakohdan mukaisesti kansallisessa keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisessa suunnitelmassa ilmoitettujen uudistusten ja investointien toteuttamisen vaikutuksesta epätasapainoihin.

(m)Tiedot komission SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan nojalla antaman varoituksen tai neuvoston saman määräyksen nojalla antaman suosituksen toteuttamisesta.

(n)Tiedot työmarkkina-, osaamis- ja sosiaalipolitiikan kehityksestä ja sellaisten politiikkatoimien toteuttamisesta, joilla edistetään ylöspäin tapahtuvaa sosiaalista lähentymistä kohti parempia työ- ja elinoloja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan mukaisten työllisyyden suuntaviivojen periaatteiden mukaisesti. Tähän kuuluvat myös toimenpiteiden odotetut vaikutukset edistymiseen vuoteen 2030 mennessä saavutettavissa työllisyyttä, osaamista ja köyhyyden vähentämistä koskevissa kansallisissa tavoitteissa.

(o)Edellä 22 artiklassa tarkoitettu riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden tekemä arviointi.

LIITE IV

Valvontakirjanpidon toiminta

Edellä 21 artiklassa tarkoitetussa kunkin jäsenvaltion valvontakirjanpidossa kirjataan veloitus, jos jäsenvaltion toteutuneet nettomenot tiettynä vuonna ovat neuvoston asettaman nettomenouran yläpuolella.

Valvontakirjanpidossa kirjataan hyvitys, jos jäsenvaltion todelliset nettomenot tiettynä vuonna ovat neuvoston asettaman nettomenouran alapuolella.

Valvontakirjanpidon kumulatiivinen saldo tietyllä ajanjaksolla on kyseisellä ajanjaksolla kirjattujen vuotuisten veloitusten ja hyvitysten summa.

LIITE V

Komission suorittamassa uskottavuuden arvioinnissa käytettävä menetelmä

Menetelmä, jota 8 artiklan mukaisessa uskottavuuden arvioinnissa käytetään, perustuu seuraaviin ehtoihin:

·julkisen talouden velkasuhteen olisi pienennyttävä tai pysyttävä maltillisella tasolla Debt Sustainability Monitor 2022 -julkaisussa kuvaillun keskipitkän aikavälin julkista velkaa koskevan komission ennustekehyksen deterministisissä skenaarioissa;

·riski, että julkisen talouden velkasuhde ei pienene kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman sopeutuskautta seuraavien viiden vuoden aikana, on riittävän pieni. Riski arvioidaan komission tekemän stokastisen analyysin avulla.

LIITE VI

Unionin yhteiset painopisteet

Edellä 12 artiklan b alakohdassa tarkoitetut unionin yhteiset painopisteet ovat seuraavat:

(a)Euroopan vihreän kehityksen ohjelma 1 , mukaan lukien siirtyminen ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä 2 sekä ohjelman toteuttaminen kansallisella tasolla kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien avulla;

(b)Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari 3 , mukaan lukien siihen liittyvät vuoteen 2030 mennessä saavutettavat työllisyyttä, osaamista ja köyhyyden vähentämistä koskevat tavoitteet;

(c)digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelma 4 , joka otetaan kansallisella tasolla huomioon digitaalista vuosikymmentä koskevissa kansallisissa strategisissa etenemissuunnitelmissa;

(d) turvallisuus- ja puolustusalan strateginen kompassi – Euroopan unioni, joka suojaa kansalaisiaan, arvojaan ja etujaan sekä edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta 5 .

LIITE VII

Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden arviointikehys

1.Soveltamisala

Tämän arviointikehyksen tarkoituksena on toimia

–perustana, jonka pohjalta komissio arvioi, täyttääkö kansallisiin keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisiin suunnitelmiin sisältyvä sopeutuskauden pidentämisen perustana oleva uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus edellä 13 artiklan 2 kohdassa säädetyt kriteerit. Tämä arviointikehys muodostaa näin ollen perustan 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen arviointikriteerien soveltamiselle tasapuolisen ja läpinäkyvän prosessin varmistamiseksi;

–perustana, jonka pohjalta arvioidaan, täyttääkö kukin uudistus- ja investointisitoumus 13 artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset. Tämä arviointikehys muodostaa näin ollen perustan myös 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen edellytysten soveltamiselle samaa tarkoitusta varten.

2.Arviointikriteerit

Asetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan kansallisiin keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisiin suunnitelmiin sisältyvän uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden on oltava oikeassa suhteessa Debt Sustainability Monitor ‑julkaisun viimeisimmän päivityksen mukaisten julkisen velan haasteiden ja jäsenvaltion keskipitkän aikavälin kasvun haasteiden laajuuteen. Niissä jäsenvaltioissa, joissa julkisen velan haasteet liittyvät merkittäviin keskipitkän aikavälin kasvun haasteisiin, uudistusten ja investointien kokonaisuuden odotetaan myös poistavan keskipitkän aikavälin kasvun pullonkauloja.

Uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden on täytettävä seuraavat kriteerit:

2.1Uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus edistää kasvua

–Uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden odotetaan uskottavien, hyvin dokumentoitujen ja varovaisten oletusten perusteella lisäävän merkittävästi kyseisen jäsenvaltion talouden kasvupotentiaalia kestävällä tavalla.

2.2Uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus tukee julkisen talouden kestävyyttä

–Uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden odotetaan parantavan huomattavasti kyseisen jäsenvaltion julkisen talouden rakennetta keskipitkällä aikavälillä vähentämällä rakenteellisesti julkisia menoja tai lisäämällä julkisia tuloja.

2.3Uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus on liitteessä VI tarkoitettujen unionin painopisteiden mukainen

–Uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus edistää merkittävästi ainakin yhden liitteessä VI tarkoitetun unionin painopisteen saavuttamista.

2.4 Uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuus vastaa jäsenvaltiolle annettuja maakohtaisia suosituksia, mahdolliset makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä annetut suositukset mukaan lukien

–Sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan asianmukaisten uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuuden odotetaan vastaavan kyseistä jäsenvaltioita koskevissa maakohtaisissa suosituksissa, mahdolliset makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä annetut suositukset mukaan lukien, yksilöityihin haasteisiin, kun otetaan huomioon maakohtaisten haasteiden laajuus ja taso sekä mahdolliset elpymis- ja palautumissuunnitelmissa annetut sitoumukset.

2.5 Uudistus- ja investointisitoumusten kokonaisuudella varmistetaan, että kansallisesti rahoitettujen julkisten investointien kokonaistaso on kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman voimassaoloaikana korkeampi kuin keskipitkän aikavälin taso ennen kyseisen suunnitelman kattamaa ajanjaksoa

–Uudistus- ja investointisitoumuksilla on varmistettava, että kansallisesti rahoitettujen julkisten investointien kokonaistaso on suunnitelman voimassaoloaikana korkeampi kuin keskipitkän aikavälin taso ennen kyseisen suunnitelman kattamaa ajanjaksoa.

Lisäksi kunkin yksittäisen, sopeutuskauden pidentämisen perustana olevan, jäsenvaltion antaman uudistus- ja investointisitoumuksen olisi oltava riittävän yksityiskohtainen, etupainotteinen ja aikasidonnainen ja riittävän hyvin todennettavissa.

–Uudistus- ja investointisitoumukset kuvaillaan selkeästi ja kuvauksessa esitetään kunkin uudistuksen ja investoinnin yksityiskohtaiset tiedot, joiden avulla komissio voi arvioida 2.1–2.5 kohdassa esitettyjen kriteerien, muun muassa sitoumusten toteuttamista ja seurantaa koskevien kriteerien, täyttämistä.

–Uudistukset toteutetaan suunnitelman kattamalla ajanjaksolla.

–Investoinnit toteutetaan sopeutuskauden loppuun mennessä.

–Kansalliset keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittiset suunnitelmat sisältävät selkeitä, realistisia, merkityksellisiä ja luotettavia indikaattoreita, joiden avulla voidaan todentaa, että uudistus- ja investointisitoumusten tuloksellisessa täyttämisessä on edistytty.

(1)    Komission tiedonanto Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, COM(2019) 640 final, 11.12.2019, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2022/591, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2022, vuoteen 2030 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta (EUVL L 114, 12.4.2022, s. 22).

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki).

(3)    (2017/C 428/09) Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10).

(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2022/2481, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, digitaalinen vuosikymmen 2030 ‑ohjelman perustamisesta (EUVL L 323, 19.12.2022, s. 4).

(5)    Euroopan unionin neuvosto, COPS 130.