EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 16.5.2022

COM(2022) 223 final

2022/0162(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (uudelleenlaadittu)

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Varainhoitoasetuksessa 1 vahvistetaan EU:n talousarvion laatimista ja toteuttamista sekä EU:n varojen valvontaa koskevat periaatteet ja yleiset varainhoitosäännöt. Vuoden 2018 varainhoitoasetus on tulosta mittavasta tarkistuksesta, jossa aiemmat soveltamissäännöt on sisällytetty yhteiseen sääntökirjaan. Tarkistuksella lisättiin joustavuutta, yksinkertaistettiin huomattavasti rahoitussääntöjä ja valmisteltiin vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen mukaisia ehdotuksia. Näille yksinkertaisemmille säännöille on annettava aikaa, jotta niiden koko potentiaali voidaan hyödyntää vuosien 2021–2027 ohjelmien ja välineiden täytäntöönpanossa. Tämä koskee muun muassa yhtenäistä tarkastusmallia, tarkastusten ja arviointien keskinäistä riippuvuutta, yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, hallinnollisen rasituksen vähentämistä ja tulosten painottamista. Varainhoitosääntöjen muuttaminen liian usein aiheuttaisi epävarmuutta EU:n varojen saajille.

Sen vuoksi komissio ehdottaa nyt kohdennettua tarkistusta, jolla pyritään löytämään oikea tasapaino keskittymällä todella välttämättömiin muutoksiin. Tärkein syy tähän tarkistukseen on tarve yhdenmukaistaa varainhoitoasetus monivuotista rahoituskehystä koskevan paketin kanssa ja säilyttää unionin menoja koskeva yhteinen sääntökirja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki yleiset varainhoitosäännöt sisältyvät varainhoitoasetukseen. Tämä lisää oikeusvarmuutta unionin toimielinten ja unionin varojen saajien kannalta. Ehdotuksessa otetaan huomioon myös EU:n toimielinten monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä antamat lausumat.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

•Suhteellisuusperiaate

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

•Vaikutustenarviointi

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Varainhoitoasetuksen tarkistaminen ei kuulu sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (REFIT) piiriin. Tarkistus edistää kuitenkin merkittävästi paremman sääntelyn agendaa, koska sillä vastataan tarpeeseen yksinkertaistaa, parantaa ja yhdenmukaistaa EU:n varainhoitosääntöjä vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevan paketin kanssa. Ehdotettu lähestymistapa on täysin sääntelyn parantamista koskevan kehyksen ja komission yksinkertaistamistyön mukainen.

Ehdotukseen sisältyy esimerkiksi viittaus digitaalisiin tarkastuksiin ja kehitteillä oleviin teknologioihin niiden laajemman käytön edistämiseksi samalla kun säilytetään joustavuus. Ehdotus sisältää myös covid-19-pandemiasta saatuja kokemuksia hankinnoista (esim. yhteishankinnat, jäsenvaltioiden puolesta tehtävät hankinnat, yhteishankintayksikön käyttö, samantyyppisten tavaroiden tai palvelujen hankinta useista hankintalähteistä, sähköinen laskutus ja ulkoisia asiantuntijoita koskevien sääntöjen parantaminen). Se sisältää myös avustusten yksinkertaistamistoimenpiteitä (esim. yksinkertaisemmat avustusmuodot, vapaaehtoisten käyttöä koskevat yksinkertaisemmat säännöt, yksinkertaisemmat laskelmat voiton tuottamisen kieltävän periaatteen noudattamisen osoittamiseksi ja yksinkertaisemmat menettelyt humanitaarisen avun myöntämiseksi). Kaikkien näiden toimenpiteiden perimmäisenä tavoitteena on keventää hakijoiden ja EU:n varojen saajien hallinnollista taakkaa aiheuttamatta lisäriskejä EU:n talousarvion moitteettomalle varainhoidolle.

Ehdotuksen soveltamisala kattaa myös mikroyritykset. Tällaiset yritykset voivat saada EU:n rahoitusta, joten niihin on sovellettava yleisiä varainhoitosääntöjä. Rahoituskautta 2021–2027 koskevat säännöt helpottavat jo mikroyritysten osallistumista. Komissio esimerkiksi käytti äskettäin yksinkertaistettuja rahoitusmuotoja koskevia varainhoitoasetuksen sääntöjä tehdäkseen päätöksen, jonka mukaan mikroyritysten omistajat voivat ilmoittaa henkilöstökustannuksensa ennalta määritellyiksi yksikkökustannuksiksi minkä tahansa rahoitusohjelman puitteissa ilman, että niiden tarvitsee esittää näyttöä ilmoitetuista määristä. Lisäksi ehdotus vähentää tietyillä aloilla yrityksille, jotka ovat usein mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä (mikro- ja pk-yritykset), aiheutuvia kustannuksia. Ehdotuksella pyritään vahvistamaan suhteellisuusperiaatteen täytäntöönpanoa muun muassa tukeutumalla siihen, että kumppanit, jotka toteuttavat talousarviota välillisellä hallinnoinnilla, noudattavat asianmukaista huolellisuutta. Tämä mahdollistaisi joustavamman lähestymistavan mikro- ja pk-yrityksiin. Yleisesti ottaen monien kohdennettujen yksinkertaistamistoimenpiteiden olisi hyödytettävä kaikkia yrityksiä ja siten myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

•Perusoikeudet

Ehdotus on Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukainen.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutusta talousarvioon.

5.LISÄTIEDOT

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

1.1.Yhdenmukaistaminen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja yksinkertaistaminen

·Yhdenmukaistaminen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa (yleistä): varainhoitoasetukseen lisätään joitakin viittauksia vuosien 2021–2027 perussäädöksiin ja muuhun lainsäädäntöön. Lisäksi rahoituskehysasetuksen 3 sujuvan täytäntöönpanon varmistamiseksi ehdotetaan, että tietyt alakohtaisissa perussäädöksissä vahvistetut talousarvioperiaatteista tehtävät poikkeukset otetaan huomioon varainhoitoasetuksessa yhteisen sääntökirjan mukaisesti (varainhoitoasetuksen 12, 14, 15 ja 18 artikla, 32 artiklan 2 kohta, 41 artiklan 2 kohta, 44 artiklan 1 ja 3 kohta, 48 artiklan 2 kohta, 54 artikla, 96 artiklan 1 ja 2 kohta, 97 artiklan 3 kohta, 106 artiklan 1 kohta, 115 artiklan 3 kohta, 214 artiklan 3 kohta, 250 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 253 artiklan 1 kohdan c alakohta). Lisäksi yleistä ehdollisuutta koskevan asetuksen 4 sisällön mahdollisesta sisällyttämisestä annetun yhteisen julistuksen jatkotoimena II osastoon, joka koskee periaatteita, joista alakohtaisessa lainsäädännössä ei voida poiketa, lisätään viittaus tähän asetukseen (6 artikla).

·Lainanotto ja -anto: ehdotuksen tarkoituksena on tehostaa raportointia yhteisen julistuksen 2020/C 444 I/06 5 mukaisesti, jotta voidaan lisätä avoimuutta ja helpottaa budjettivallan käyttäjän kanssa tehtävää yhteistyötä. Ehdotetulla muutoksella virtaviivaistetaan lainanotto- ja lainanantotoimia koskevia raportointivelvoitteita. Siinä kodifioidaan nykyinen käytäntö sisällyttämällä komissiota koskevaan talousarvion pääluokkaan liitettyyn asiakirjaan kattava katsaus komission lainanotto- ja lainanantotoimiin (52 artiklan 1 kohta).

·Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot: ehdotuksen tarkoituksena on lisätä ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen avoimuutta ja näkyvyyttä talousarvioon liitetyissä asiakirjoissa yhteisen julistuksen mukaisesti (22 artiklan 1 kohta ja 41 artiklan 3 ja 8 kohta). Ehdotuksen tavoitteena on myös helpottaa jäsenvaltioilta saatavien lisärahoitusosuuksien (myös vapaaehtoisten) hallinnointia (21 artiklan 2 kohta) ja välttää näin tarve pyytää jäsenvaltioilta maksuja ennen kuin todellisia maksutarpeita ilmenee.

·Rahoitusvälineet ja talousarviotakuut: ehdotuksella pyritään parantamaan oikeudellista selkeyttä seuraavasti: i) poistetaan nykyisen varainhoitoasetuksen epäjohdonmukaisuuksia ja tarpeettomia kohtia; ii) otetaan paremmin huomioon rahoittamisen ja talousarviotakuiden toiminta; ja iii) päivitetään asianomaiset säännöt (2 artiklan 9 kohta, uusi 2 artiklan 15 kohta, uusi 2 artiklan 33 kohta, uusi 212 artiklan 3 kohta, 212 artiklan 5 kohta, 213 artiklan 4 kohta, 221 artikla, 223 artiklan 6 kohta ja uusi 213 artiklan 5 kohta).

·Lisäksi ehdotuksessa yksinkertaistetaan raportointia päällekkäisyyksien ja epäjohdonmukaisuuksien välttämiseksi. Sillä tiukennetaan raportointivelvoitteita talousarvioesitykseen liitetyssä valmisteluasiakirjassa ja 253 artiklan 1 kohdan mukaisessa integroidussa rahoituskertomuksessa. Tämä yksinkertaistaminen merkitsee myös sitä, että nykyinen 250 artikla on poistettava. Ehdotuksella myös lujitetaan 218 artiklaa siirtämällä tietyt entisen 41 artiklan 5 kohdan säännökset 218 artiklaan. Näin varmistetaan, ettei ole tarpeen laatia kahta samansisältöistä yhteistä vararahastoa koskevaa rinnakkaista kertomusta (uusi 41 artiklan 5 kohdan g alakohta, 210 artiklan 3 kohta ja 218 artikla).

·Ehdotuksessa selvennetään myös, miten rahoittaminen ja talousarviotakuut ovat vuorovaikutuksessa talousarviositoumusten, oikeudellisten sitoumusten, saajien ja saajia koskevien tietojen määritelmien ja sääntöjen kanssa (2 artiklan 38 ja 58 kohta, 7 artiklan 4 kohta, 10 artiklan 3 kohta, 38 artiklan 3 kohdan c alakohta, 112 artiklan 2 kohta, 113 artiklan 1 kohdan a alakohta, 113 artiklan 4 kohta, 115 artiklan 2 kohta ja 163 artikla).

1.2.Kriisinhallinta, nykyaikaistaminen ja yksinkertaistaminen

·EU:n toimielinten muut kuin rahalliset lahjoitukset: ehdotus sisältää uuden välineen, joka vastaa nykyistä käytäntöä. Se tarjoaa EU:n toimielimille puitteet tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden lahjoittamiselle. Se tarjoaa myös vakaan oikeusperustan erityisesti tulevia hätätilanteita varten sekä paremman avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja oikeusvarmuuden varojen saajien kannalta (2 artiklan 1, 2, 3, 38, 50 ja 58 kohta, 133 artikla, 154 artiklan 3 kohta ja uusi 244 artikla).

·Palkinnot: muiden kuin rahallisten lahjoitusten käyttöönoton tapaan EU:n toimielinten olisi voitava myöntää palkintoja, jotka eivät ole rahallisia (esimerkiksi arvoseteleitä, lippuja ja matkoja). Tämä on tärkeää myös sen vuoksi, että voidaan esimerkiksi järjestää kilpailuja nuorille, joilla ei ole pankkitiliä omassa jäsenvaltiossaan, mutta jotka voivat näin saada helposti palkkionsa käytännössä. Tämän mahdollisuuden käyttöönotto edellyttää pieniä muutoksia 2 artiklan 52 kohtaan, 210 artiklan 4 kohtaan ja 211 artiklan 1 kohtaan.

·Hankinnat ja asiantuntijat: ehdotuksella mukautetaan kriisinhallintatilanteissa sovellettavia hankintasääntöjä, jotta EU:n toimielimet tai elimet voivat tehdä hankintoja jäsenvaltioiden puolesta tai toimia yhteishankintayksikköinä. Tämä yhteishankintayksikkö voisi lahjoittaa tai jälleenmyydä tavaroita ja palveluja jäsenvaltioille ja käynnistää yhteisiä hankintamenettelyjä, vaikka EU:n toimielimet eivät hankkisi palveluja ja tavaroita itselleen (169 artiklan 1 ja 2 kohta, uusi 169 artiklan 3 kohta ja liitteessä I olevan 11.1 kohdan f alakohta ja 12.2 kohdan a alakohta). Ehdotuksessa päivitetään myös kriisitilanteen määritelmää siten, että se kattaa kansanterveyden ja eläinten terveyden, elintarviketurvallisuuden hätätilanteet ja maailmanlaajuiset terveysuhat, kuten pandemiat (2 artiklan 22 kohta).

Muut yksinkertaistamistoimenpiteet sekä tekniset korjaukset ja päivitykset mahdollistavat useiden hankintasopimusten tekemisen, korjaavat epäjohdonmukaisuudet ja puutteet sekä selkeyttävät hankintamenettelyjen digitalisointia (uusi 2 artiklan 46 kohta, 2 artiklan 76 kohta, 164 artiklan 5 kohta, 168 artiklan 3 kohta, 171 artiklan 1 kohta, 173 artiklan 1 kohta, 174 artiklan 2 ja 3 kohta, 175 artikla sekä liitteessä I oleva 1.2, 6.2, 6.3, 6.4, 6.6, 9.3, 9.4 ja 9.5 kohta, 11.1 kohdan a ja c alakohta, h alakohdan iv alakohta, j ja m alakohta, 11.2 kohta, 16.3 kohdan f ja g alakohta, 18.1 kohta, 18.7 kohta, 19.2 kohta, 20.2 kohta, 21.1 kohta, 24.3 kohta, 27 kohta, 28.1 kohta, 28.2 kohta, uusi 29.4 kohta, 30.2 kohta, 31.1 kohta, uusi 34 kohta, 35.1 kohta ja 39.3 kohta).

Ehdotuksilla yhdenmukaistetaan varainhoitoasetuksen hankintasäännöt julkisista hankinnoista annetun direktiivin 2014/24/EU ja sähköisestä laskutuksesta annetun direktiivin 2014/55/EU kanssa. Ehdotuksessa esimerkiksi selvennetään dynaamisiin hankintajärjestelmiin sovellettavia määräaikoja ja annetaan mahdollisuus arvioida hankintasopimuksen tekoperusteina hankintasopimuksen toteuttamiseen osoitetun henkilöstön pätevyyttä ja kokemusta (117 artiklan 3 kohta, 176 artiklan 2 kohta, uusi 176 artiklan 4 ja 5 kohta sekä 179 artiklan 1 kohta).

Ehdotuksella myös vastataan kolmansissa maissa sijaitsevien unionin edustustojen tarpeeseen soveltaa joustavampia sääntöjä, joissa otetaan huomioon paikalliset markkinaolosuhteet ja jäsenvaltioiden käytännöt. Sen vuoksi markkinoille pääsyä koskevat kynnysarvot ja säännöt on mukautettu ulkoisiin toimiin liittyviin hankintoihin tällä hetkellä sovellettaviin kynnysarvoihin ja sääntöihin. Lisäksi unionin edustustot, jotka tekevät hankintasopimuksia omaan lukuunsa, voisivat hyväksyä esimerkiksi hakemusasiakirjojen toimittamisen henkilökohtaisesti (153 artiklan 5 kohta).

Lisäksi ehdotetaan, että kansainvälisten julkisten hankintojen välineen 6 (IPI, ei vielä hyväksytty) nojalla toteutettuja toimenpiteitä sovelletaan EU:n toimielinten hankintoihin. Hankintaviranomaisten on sovellettava IPI-toimenpiteitä (pistemäärän mukauttamisen muodossa tiettyihin kolmansiin maihin sijoittautuneilta talouden toimijoilta saatuihin tarjouksiin tai niiden poissulkemiseen) samalla tavalla kuin jäsenvaltioiden hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden sen jälkeen, kun IPI-asetus tulee voimaan ja IPI-toimenpiteet on hyväksytty ja julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. EU:n toimielinten olisi näytettävä esimerkkiä ja sovellettava samoja sääntöjä (uusi 179 artiklan 1 kohta ja liitteessä I oleva 14 kohta).

Ehdotuksella vastataan tarpeeseen yksinkertaistaa rakennusten hankintamenettelyjä. Lisäksi ehdotuksessa jätetään tämän asetuksen hankintasääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle notaarien tarjoamat todentamispalvelut, annetaan mahdollisuus neuvottelumenettelyihin ilman ennakkoilmoitusta jäsenvaltioiden organisaatioiden tarjoamien palvelujen osalta sekä laajennetaan mahdollisuutta käyttää neuvottelumenettelyä julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta tuloksettoman tarjousperusteisen neuvottelumenettelyn jälkeen (164 artikla ja liitteessä I oleva 6 kohta).

Nykyisen oikeuskäytännön 7 mukaan tarjoajien on esitettävä todisteet valinta- ja poissulkemisperusteista ennen kuin hankintaviranomaiset tekevät päätöksen sopimuksen tekemisestä. Ehdotuksella varmistetaan, että varainhoitoasetus on asiaa koskevan oikeuskäytännön mukainen (2 artiklan 51 kohta ja liitteessä I oleva 18.4 kohta).

Johdanto-osan kappaleissa korostetaan ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevia nykyisiä sääntöjä.

Lisäksi ehdotuksessa tehdään asiantuntijoita koskevista säännöistä kattavampia ja yhdenmukaistetaan ne markkinatilanteen kanssa. Näin unionin toimielimet voisivat kilpailla markkinoilla toimivien muiden toimijoiden tarjoamien palkkioiden kanssa, kun ne tekevät sopimuksia palkattujen ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Uudet säännöt mahdollistaisivat myös sen, että komissio voisi käyttää asiantuntijoiden luetteloita pitempään (242 artikla).

·Avustukset: ehdotus sisältää teknisiä päivityksiä, yksinkertaistamista, selvennyksiä ja korjauksia. Siinä selvennetään yksinkertaistettuja avustusmuotoja koskevia sääntöjä (184 artiklan 3 kohta ja 187 artikla) ja säädetään, että toimen kokonaisrahoitukseen sovelletaan vapaaehtoistyön kustannusten 50 prosentin rajaa (194 artiklan 2 kohta).

Lisäksi ehdotuksessa selvennetään, että kuulemismenettelyä ei vaadita järjestelmällisesti, kun osallistuja hylätään sopimuksentekomenettelystä (135 artikla).

Ehdotuksessa yksinkertaistetaan myös voiton tuottamista koskevan kiellon mukaisia laskelmia (196 artiklan 4 kohta) ja rahoitustuen antamista kolmansille osapuolille erityistapauksissa (208 artiklan kolmas alakohta).

Avoimuuden lisäämiseksi lisätään valtiosta riippumattomien järjestöjen määritelmä. Avustusten hakijoiden on ilmoitettava oikeudellinen asemansa ja vahvistettava, ovatko ne valtiosta riippumattomia järjestöjä (uusi 2 artiklan 46 kohta ja 200 artiklan 1 kohdan a alakohta).

Lisäksi oikaistaan VIII osaston mukaista ”julkisia hankintoja koskevien sopimusten” määritelmää ja sen käyttöä (2 artiklan 16 kohta sekä 205 artiklan 1 ja 2 kohta).

·Lahjoitukset EU:n toimielimille: ehdotuksen ansiosta voidaan päättää nopeammin, hyväksytäänkö vai hylätäänkö lahjoitukset, kun tarvitaan nopeaa toimintaa, poikkeuksellisissa olosuhteissa ja asianmukaisia suojatoimia noudattaen, jos lahjoituksia tehdään humanitaarista apua, hätäapua, pelastuspalvelua tai kriisinhallinta-apua varten (25 artiklan 3 kohta).

·Digitaalinen siirtymä: ehdotuksella tuetaan komission sitoumusta olla oletusarvoisesti digitaalinen. Se parantaa valvonnan ja tarkastusten tehokkuutta ja laatua digitalisaation ja uusien teknologioiden, kuten tiedonlouhinnan, koneoppimisen, ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn avulla. Näiden näkökohtien näkyvyyden lisäämisen pitäisi johtaa digitaalisten tarkastusten ja valvonnan laajempaan ja johdonmukaisempaan käyttöön. Tämän pitäisi puolestaan nostaa varmuustasoa ja vähentää samalla tarkastusten ja valvonnan kustannuksia (36 artikla, 63 artiklan 4 kohdan a alakohta, 74 artiklan 5 ja 6 kohta, 150 artiklan 1 kohta).

Ehdotuksella pyritään myös parantamaan valvontaa ja tarkastuksia varten myönnetyn unionin rahoituksen saajia koskevien tietojen laatua ja yhteentoimivuutta muun muassa käyttämällä yhteistä integroitua tietoteknistä järjestelmää tiedonlouhintaa ja riskien pisteytystä varten (lisätietoja jäljempänä 3 kohdassa).

Tiettyjä hankintoja ja asiantuntijoita koskevia sääntöjä ja menettelyjä olisi muutettava digitalisaation edistymisen huomioon ottamiseksi.

·Vihreä siirtymä: tämän ehdotuksen tarkoituksena on myös mukauttaa varainhoitoasetusta sen varmistamiseksi, että talousarvion toteuttaminen edistää tehokkaasti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamista. Tätä varten 33 artiklan 2 kohtaan olisi lisättävä nimenomainen viittaus ”ei merkittävää haittaa” -periaatteeseen kestävää rahoitusta ja vihreää siirtymää koskevan komission sitoumuksen mukaisesti.

Lisäksi 271 artiklaan on lisätty mahdollisuus käyttää lainoja rakennusten kunnostamisen rahoittamiseen EU:n rakennusten viherryttämisen helpottamiseksi.

Julkisiin hankintamenettelyihin liittyviin tarjouskilpailuihin olisi tarvittaessa sisällyttävä ympäristöystävällisiä myöntämis- tai valintaperusteita, joilla kannustetaan talouden toimijoita tarjoamaan kestävämpiä vaihtoehtoja.

Komissio katsoo eurooppalaisen ilmastolain 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti, että edellä esitetyt ehdotukset ovat johdonmukaisia ilmastolain 2 artiklan 1 kohdassa asetetun ilmastoneutraaliustavoitteen sekä unionin vuosien 2030 ja 2040 ilmastotavoitteiden kanssa. Nämä ehdotukset ovat myös johdonmukaisia ilmastolain 5 artiklassa tarkoitetun sopeutumisessa edistymisen varmistamisen kanssa ja linjassa ilmastolain tavoitteiden kanssa.

1.3.EU:n taloudellisten etujen parempi suojaaminen ja välillinen hallinnointi

·Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä: järjestelmää ehdotetaan vahvistettavaksi kohdentamalla sen soveltaminen paremmin sekä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin että suoraan hallinnoituihin rahastoihin, joissa varat maksetaan rahoitusosuuksina jäsenvaltioille, esimerkiksi elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa 8 . Tavoitteena on estää jäsenvaltioiden viranomaisia valitsemasta hankkeiden toteuttajiksi petollisia talouden toimijoita ja suojata unionin talousarviota paremmin vakavilta väärinkäytöksiltä odottamatta kansallisten menettelyjen lopputulosta. Hankkeiden täytäntöönpanon alueiden välisen ulottuvuuden osalta ehdotetaan, että yhteisöjen ja henkilöiden poissulkeminen unionin tasolla koskee kaikkea hankkeiden toteuttamiseen tarkoitettua unionin rahoitusta kaikissa jäsenvaltioissa. Tällaiseen poissulkemiseen sovellettaisiin useita rajoituksia ja suojatoimia. Sen soveltamisala rajoittuisi tyhjentävään luetteloon vakavimmista väärinkäytösten muodoista (esim. korruptio, petokset, rahanpesu ja terrorismi), jotka on havaittu seuraavissa: i) unionin lopullinen tarkastus, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kertomus tai Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) tutkimus; tai ii) kansallinen tilintarkastus, tuomio tai hallinnollinen päätös (138 artiklan 2 kohta, 139 artiklan 1 kohta ja 145 artiklan 5 kohta).

Edellä mainittujen lisäksi lisätään itsenäiset poissulkemisperusteet, jotka perustuvat kieltäytymiseen yhteistyöstä tulojen ja menojen hyväksyjän, OLAFin, EPPOn tai tilintarkastustuomioistuimen suorittamissa tutkimuksissa tai tarkastuksissa sekä vihaan tai syrjintään yllyttämiseen (uusi 139 artiklan 1 kohdan i alakohta ja 139 artiklan 1 kohdan c alakohdan vi alakohta). Lisäksi ehdotetaan, että eturistiriidan hyväksikäyttäminen mainitaan nimenomaisesti itsenäisenä poissulkemisperusteena ammatin harjoittamiseen liittyvän vakavan virheen käsitteen yhteydessä (139 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohta). Nopeutettua menettelyä ehdotetaan sellaisia tapauksia varten, joiden luonne tai olosuhteet sitä edellyttävät (uusi 139 artiklan 6 kohta). Ehdotukseen sisältyy myös mahdollisuus jättää tosiasialliset omistajat ja sidosyhteisöt soveltamisalan ulkopuolelle, jos vastuun määrittämistä koskevien vaatimusten katsotaan täyttyneen (uusi 138 artiklan 2 kohdan h ja i alakohta, 139 artiklan 2 kohta ja uusi 139 artiklan 5 kohta). Muilla tarkistuksilla puututaan järjestelmän nykyisiin puutteisiin esimerkiksi luomalla oikeudellinen olettama kuulemismenettelyyn liittyvien kirjeiden ja hallinnollisten päätösten sisällön ilmoittamisesta (uusi 138 artiklan 2 kohdan g alakohta, 139 artiklan 1 kohta, 139 artiklan 1 kohdan d alakohdan i alakohta, 139 artiklan 1 kohdan e alakohta, 139 artiklan 7 kohta, 140 artiklan 1 kohta, 143 artikla, 145 artiklan 5 kohta, 146 artiklan 2 kohta, uusi 147 artikla, uusi 152 artiklan 3 kohta, 152 artiklan 2 kohdan h alakohta, 153 artikla ja uusi 156 artiklan 6 kohta).

·Yhteinen integroitu tietotekninen järjestelmä tiedonlouhintaa ja riskien pisteytystä varten: ehdotuksen tavoitteena on parantaa unionin rahoituksen saajia ja niitä tahoja, jotka viime kädessä hyötyvät suoraan tai välillisesti unionin rahoituksesta, koskevien tietojen laatua ja yhteentoimivuutta. Petosten tehokas ehkäiseminen, havaitseminen, tutkiminen ja korjaaminen tai sääntöjenvastaisuuksien korjaaminen edellyttää, että voidaan tunnistaa luonnolliset henkilöt, jotka ovat vastaanottajien tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia ja jotka viime kädessä hyötyvät unionin rahoituksen väärinkäytöstä. Tämä saavutetaan standardoimalla unionin rahoituksen saajia ja niiden tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen sähköinen kirjaaminen ja tallentaminen valvontaa ja tarkastuksia varten. Lisäksi unionin rahoituksen saajia koskevien tietojen saamiseksi ja analysoimiseksi olisi käytettävä (komission tarjoamaa) yhteistä integroitua tietoteknistä järjestelmää tiedonlouhintaa ja riskien pisteytystä varten. Tämä järjestelmä helpottaisi huomattavasti petosten, korruption, päällekkäisen rahoituksen, eturistiriitojen ja muiden sääntöjenvastaisuuksien riskien tunnistamista. Komissio on tarkoitus vastata tiedonlouhinta- ja riskipisteytysjärjestelmän kehittämisestä, hallinnoinnista ja valvonnasta (36, 159 ja 275 artikla). Tietojen kirjaamista, tallentamista, siirtämistä ja käsittelyä koskevien sääntöjen olisi oltava sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisia. Lisäksi ehdotuksessa sovelletaan 36 artiklaa tapauksiin, joissa jäsenvaltiot saavat ja toteuttavat unionin rahoitusta suoraan hallinnoiden. Edellä mainittuja velvoitteita sovellettaisiin vuoden 2027 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa hyväksyttyihin ja siitä rahoitettaviin ohjelmiin, jotta sähköisten tietojärjestelmien mukauttamiseen sekä ohjauksen ja koulutuksen tarjoamiseen jäisi riittävästi aikaa. Siirtymäkauden aikana vapaaehtoinen soveltaminen on edelleen mahdollista ja siihen kannustetaan. Tällä ehdotuksella on keskeinen rooli edellä 2 kohdassa selitetyissä digitalisaatiota koskevissa toimissa.

·Avoimuus: ehdotuksen tarkoituksena on parantaa yleisölle annettavia tietoja unionin talousarvion käytöstä ja unionin rahoituksen saajista. Tämä saavutetaan edellyttämällä, että jäsenvaltiot, jotka toteuttavat unionin talousarviota yhteistyössä komission kanssa, unionin talousarviota välillisen hallinnoinnin mukaisesti toteuttavat yhteisöt ja muut unionin toimielimet ja elimet toimittavat komissiolle tiedot unionin rahoituksen saajistaan vähintään kerran vuodessa. Komission on tarkoitus lisätä edellä mainittuihin tietoihin suoraa hallinnointia koskevat tiedot, ja se vastaa tietojen kokoamisesta, keskittämisestä ja julkaisemisesta tietokantaan yhdelle verkkosivustolle, joka kattaa kaikki unionin talousarvion toteuttamismenetelmät, myös muiden unionin toimielinten ja elinten toteuttamat. Tuloksena perustettavasta keskitetystä verkkosivustosta tulee varainhoidon avoimuusjärjestelmän parannettu versio, joka on tällä hetkellä käytössä suorassa hallinnoinnissa (38, 159 ja 275 artikla). Ehdotuksessa sovelletaan 38 artiklaa tapauksiin, joissa jäsenvaltiot saavat ja toteuttavat unionin rahoitusta suoraan hallinnoiden. Edellä mainittuja velvoitteita on tarkoitus soveltaa vuoden 2027 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä hyväksyttyihin ja siitä rahoitettaviin ohjelmiin sujuvan siirtymisen varmistamiseksi ja sähköisten tietojärjestelmien mukauttamiseksi.

·Välillinen hallinnointi: välillinen hallinnointi perustuu unionin toteutuskumppaneiden sääntöihin, järjestelmiin ja menettelyihin, jotta EU:n taloudelliset edut voidaan suojata asianmukaisesti. Ehdotuksella pyritään vahvistamaan suhteellisuusperiaatteen soveltamista yleisenä oikeusperiaatteena erityisesti arvioitaessa kumppaneita ja asetettaessa sopimusvelvoitteita. Tämä parantaisi yhteistyötä unionin täytäntöönpanokumppaneiden kanssa. Se on myös yhdenmukainen naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen puitteissa äskettäin sovittujen sääntöjen kanssa. Tarpeetonta hallinnollista rasitusta olisi vältettävä erityisesti loppukäyttäjiltä, jotka ovat mikro- ja pk-yrityksiä tai vertailukelpoisia talouden toimijoita, joilla on vastaava liikevaihto tai taseen loppusumma. Asiaa koskevia säännöksiä on mukautettava, ja ristiviittaukset on saatettava ajan tasalle. Yksinkertaistuksena ehdotuksessa säädetään mahdollisuudesta vapauttaa yhteistyössä varoja hallinnoivat hallintoviranomaiset pilariarvioinnista, koska niiden sääntöjä arvioidaan jo yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toteutettavan hallinnoinnin yhteydessä. Nykyisestä mahdollisuudesta jättää erillisvirastot pilariarvioinnin ulkopuolelle tulisi automaattinen poikkeus, joka laajennettaisiin koskemaan täysin omarahoitteisia virastoja ja YUTP-operaatioita. Lisäksi muutetaan EU-rahoituksen saajia koskevien tietojen avoimuutta koskevia sääntöjä ja lisätään teknisiä selvennyksiä (62 artiklan 1 kohta, 158 ja 159 artikla, 160 artiklan 3 kohta, uusi 212 artiklan 3 kohta ja 212 artiklan 4 kohta).

·Turvallisuutta tai yleistä järjestystä koskevat unionin hankintamenettelyt: tämän ehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa erityiset edellytykset kolmansien maiden yhteisöjen osallistumiselle turvallisuutta tai yleistä järjestystä koskeviin unionin myöntämismenettelyihin. Sen tavoitteena on myös soveltaa näitä ehtoja unionin kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti erityisesti julkisten hankintojen alalla. Nämä säännöt koskevat kaikenlaisia talousarvion toteuttamisvälineitä koskevia myöntämismenettelyjä: avustukset, hankinnat, palkinnot, välillinen hallinnointi jne. (uusi 137 artikla).

·Eturistiriidat:tässä ehdotuksessa selvennetään sovellettavan lain käsitettä, johon sisältyy eturistiriitoja koskeva kansallinen lainsäädäntö (61 artikla).

·Ammatilliset eturistiriidat, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti hankintasopimuksen toteuttamiseen. Hankintasopimuksen tekemistä koskevan Euroopan oikeusasiamiehen tutkimuksen perusteella 9 ehdotetaan, että lisätään määritelmä ja nimenomainen peruste hylätä osallistujat hankintamenettelyistä tällaisista syistä (144 artikla). Lisäksi kaikkien tarjoajien on toimitettava kunnian ja omantunnon kautta annettu vakuutus, jossa vahvistetaan, että heillä ei ole ammatillisia eturistiriitoja, ja toimitettava tarvittaessa asiaa koskevat tiedot (liitteessä I oleva 18.4 kohta). Ehdotuksessa korostetaan hankintaviranomaisen velvollisuutta arvioida, onko tällaisia intressejä olemassa (liitteessä I oleva 20.1 kohta).

·Jäsenvaltioiden apu EU:n saatavien perinnässä on varmistettava laajentamalla keskinäisestä avunannosta veroihin, tulleihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä annetun direktiivin 2010/24/EU nojalla jäsenvaltioiden välillä jo sovellettavaa avunantomekanismia niin, että se kattaa myös komission. Jotta EU:n saatavia voitaisiin periä tehokkaammin, komission tilinpitäjän on voitava luottaa jäsenvaltioiden apuun, kun saamiset annetaan tehokkaasti tiedoksi velallisille ja hankitaan tietoja velallisen varoista (uusi 104 artikla).

·Ulkomaiset tuet:ulkomaisia tukia koskevasta komission asetusehdotuksesta 10 neuvotellaan parhaillaan. Riippuen siitä, miten ehdotukset etenevät, varainhoitoasetus voidaan mukauttaa kyseiseen uuteen asetukseen neuvottelujen aikana.

1.4.Erilaiset yksinkertaistukset ja tekniset päivitykset

Varainhoitoasetukseen ehdotetaan seuraavia teknisiä muutoksia ja päivityksiä:

·poistetaan puutteet ja virheelliset ristiviittaukset 49 artiklan 1 kohdassa, 71 artiklassa, 114 artiklan 4 kohdassa, 154 artiklan 3 kohdassa, 163 artiklan 4 kohdassa sekä 253 artiklan 1 kohdan d ja f alakohdassa;

·täydennetään 41 artiklan 3 kohdan e alakohdassa olevaa työasiakirjojen luetteloa kiinteistöpolitiikkaa koskevalla asiakirjalla;

·muutetaan 41 artiklan 4 kohdan j alakohta vastaamaan julkisen sektorin kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja;

·mukautetaan Euroopan maatalouden tukirahaston sitoumuksia koskevia erityissääntöjä 114 artiklassa, jotta ne vastaavat paremmin tavanomaisia kirjanpitokäytäntöjä. Tämä tekninen muutos vaikuttaa myös 270 artiklan mukaisesti ennakkoon suoritettavia maksuja koskeviin erityissääntöihin, mutta sillä ei ole vaikutusta jäsenvaltioille tai edunsaajille suoritettaviin maksuihin;

·lisätään konsolidoitujen tilinpäätösten ennakkomääräaikoja koskevat tekniset päivitykset 252 artiklaan, ja muutetaan asiakirjojen toimittamispäiviä 271 artiklassa;

·saatetaan viittaukset kumottuun unionin lainsäädäntöön ajan tasalle.

Varainhoitoasetukseen ehdotetaan seuraavia muita tarpeellisia muutoksia:

·asianmukaisen talousarviokäsittelyn varmistaminen ja perusteettoman taloudellisen rasitteen välttäminen unionin talousarvion menopuolella, mikä mahdollistaa seuraavien vähentämisen unionin talousarvion tulopuolella (negatiiviset tulot): korot ja muut maksut, jos sakko, muu seuraamusmaksu tai seuraamus on peruutettu tai sen määrää on alennettu, mukaan lukien tällaisiin sakkoihin, muihin seuraamusmaksuihin tai seuraamuksiin liittyvät negatiiviset tuotot. Samalla varmistetaan riittävä korvaus alustavasti maksettujen sakkojen palauttamisesta (48 artiklan 1 kohta ja uusi 48 artiklan 2 kohta, 99 artiklan 4 kohta, 108 artiklan 2 kohta, 109 artiklan 1 kohta, 109 artiklan 2 kohta ja 109 artiklan 4 kohta). Nämä muutokset sisällytetään asian kiireellisyyden vuoksi komission jo ehdottamiin muutoksiin varainhoitoasetuksen muuttamista koskevassa erillisessä komission ehdotuksessa, joka koskee peruutettujen tai alennettujen kilpailusakkojen käsittelyä 11 ;

·ennakkotilejä koskevien sääntöjen yksinkertaistamista EU:n edustustojen kohtaamien ongelmien ratkaisemiseksi (88 ja 89 artikla) ja kassanhallintaa, erityisesti luottokorttien käyttöä ja nykyaikaisia maksutapoja (86 artikla).

🡻 2018/1046 (mukautettu)

2022/0162 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (uudelleenlaadittu)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 46 artiklan d alakohdan, 149 artiklan, 153 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 164, 172, 175, 177 ja 178 artiklan, 189 artiklan 2 kohdan, 212 artiklan 2 kohdan, 322 artiklan 1 kohdan ja 349 artiklan yhdessä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan kanssa,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon 12 ,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 13 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 14 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

⇩ uusi

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU, Euratom) 2018/1046 15 on määrä tehdä useita muutoksia. Mainittu asetus olisi selkeyden vuoksi uudelleenlaadittava.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 1 kappale

(2)Unionin yleiseen talousarvioon, jäljempänä ’talousarvio’, sovellettavia varainhoitosääntöjä on nyt sovellettu kolme vuotta ja niitä olisi tarkistettava, jotta voidaan poistaa täytäntöönpanoon liittyvät pullonkaulat joustavuutta lisäämällä, yksinkertaistaa toteutuskeinoja sidosryhmien ja toimiyksiköiden kannalta, keskittyä enemmän tuloksiin sekä parantaa saatavuutta, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta. Asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 16 olisi näin ollen kumottava ja korvattava tällä asetuksella.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 2 kappale

(3)Jotta voidaan yksinkertaistaa talousarvioon sovellettavia varainhoitosääntöjä ja sisällyttää keskeiset säännöt yhteen ainoaan säädökseen, komission olisi kumottava delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012 17 . Selkeyden vuoksi delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 keskeiset säännöt olisi otettava tähän asetukseen, ja muut säännöt olisi sisällytettävä yksiköille tarkoitettuihin ohjeisiin.

⇩ uusi

(4)Tässä asetuksessa olisi säädettävä SEUT 322 artiklassa tarkoitetuista unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä; tällä asetuksella ei säännellä SEUT-sopimuksen ja SEU-sopimuksen nojalla hyväksyttyjen rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpanoa, eikä se vaikuta niiden täytäntöönpanoon, myöskään unionin talousarvion toteuttamisen osalta.

(5)Kun otetaan huomioon unionin yleiseen talousarvioon, jäljempänä ’talousarvio’, sovellettavien varainhoitosääntöjen täytäntöönpanosta saadut kokemukset ja vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 18 hyväksyminen, olisi tehtävä tiettyjä kohdennettuja muutoksia yleisten varainhoitosääntöjen yhdenmukaistamiseksi uuden oikeudellisen kehyksen kanssa, niiden mukauttamiseksi tehokkaan kriisinhallinnan tarpeisiin ja unionin taloudellisten etujen suojan parantamiseksi. Lisäksi olisi tehtävä kohdennettuja yksinkertaistuksia, teknisiä päivityksiä ja korjauksia.

(6)Vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisen seurauksena viittaukset perussäädöksiin, päätökseen (EU, Euratom) 2020/2053 19 , neuvoston asetukseen (EU, Euratom) 2021/768 ja 16 päivänä joulukuuta 2020 tehtyyn toimielinten sopimukseen olisi korvattava tai lisättävä tässä asetuksessa käytettyihin viittauksiin.

(7)Selkeyden vuoksi kaikki viittaukset kumottuun asetukseen (EY) N:o 45/2001 20 korvataan viittauksilla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2018/1725 21 .

(8)Oikeusvarmuuden vuoksi joitakin ristiviittauksia olisi korjattava.

(9)On tarpeen ottaa paremmin huomioon rahoitusvastuiden ja talousarviotakuiden rahoittamisen erityisluonne ja toiminta. Sen vuoksi olisi mukautettava tiettyjä määritelmiä ja sääntöjä, jotka koskevat talousarviotakuita, talousarviositoumuksia, oikeudellisia sitoumuksia, maksumäärärahoja, saajia ja saajia koskevien tietojen julkaisemista. Määritelmiin olisi lisättävä rahoitusvastuiden rahoittamisen perustamisvaiheen määritelmä. Lisäksi määritelmiä olisi päivitettävä siten, että niissä otetaan huomioon erityisesti muutokset, jotka on tehty hankintasääntöihin, sekä muita kuin rahallisia lahjoituksia koskevien sääntöjen käyttöönotto.

(10)Sellaisia unionin varojen saajia koskevan avoimuuden lisäämiseksi, jotka ovat valtiosta riippumattomia järjestöjä, olisi otettava käyttöön valtiosta riippumattomien järjestöjen määritelmä, jossa vahvistetaan perusteet niiden tunnistamiseksi, ja avustusten hakijoiden olisi ilmoitettava oikeudellinen asemansa, mukaan lukien se, ovatko ne valtiosta riippumattomia järjestöjä.

(11)Tähän asetukseen olisi lisättävä viittaus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2092 22 säädettyyn unionin talousarvion suojaamista koskevaan yleiseen ehdollisuusjärjestelmään. Asetus (EU, Euratom) 2020/2092 on yksi unionin talousarvion toteuttamista koskevan oikeudellisen kehyksen kulmakivistä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 3 kappale

(12)Tärkeimmät budjettiperiaatteet olisi säilytettävä. Olemassa olevia poikkeuksia, joita näistä periaatteista on myönnetty joillakin erityisaloilla, kuten tutkimus, ulkoiset toimet ja rakennerahastot, olisi tarkasteltava uudelleen ja yksinkertaistettava mahdollisimman paljon ottaen samalla huomioon niiden tarpeellisuus, niiden talousarviolle tuottama lisäarvo sekä niistä sidosryhmille aiheutuva rasitus.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 4 kappale

(13)Säännöt, jotka koskevat määrärahojen siirtämistä seuraavalle varainhoitovuodelle, olisi esitettävä selkeämmin ja ilman eri toimenpiteitä tapahtuvat siirrot olisi erotettava muista siirroista. Asianomaisten unionin toimielinten olisi toimitettava tietoja Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä ilman eri toimenpiteitä tapahtuvista siirroista että muista siirroista.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 5 kappale (mukautettu)

(14)Ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen siirtäminen seuraavalle varainhoitovuodelle ja niiden käyttäminen uutta ohjelmaa tai toimea ⌦ jatkavaa ohjelmaa tai toimea ⌫ varten olisi sallittava, jotta näitä varoja voitaisiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Ellei tässä asetuksessa toisin säädetä, sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja olisi voitava siirtää vain seuraavalle varainhoitovuodelle.

⇩ uusi

(15)Vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen ja siihen liittyvien perussäädösten hyväksymisen johdosta tietyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/2116 23 , asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/836 24 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/947 25 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1529 26 , neuvoston päätöksessä (EU) 2021/1764 27 , neuvoston asetuksessa (Euratom) 2021/948 28 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1060 29 vahvistetut talousarvioperiaatteisiin liittyvät säännöt, jotka koskevat erityisesti määrärahojen peruuttamista ja niiden siirtämistä seuraavalle varainhoitovuodelle sekä sitoumusten vapauttamista ja vapautettuja sitoumuksia vastaavien määrärahojen asettamista uudelleen käyttöön, olisi otettava tähän asetukseen.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 6 kappale

(16)Sisäisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen osalta olisi voitava rahoittaa uusia kiinteistöhankkeita vuokratuista ja myydyistä kiinteistöistä saaduilla tuloilla. Tällaiset tulot olisi katsottava sisäisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi, joita voidaan siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle, kunnes ne on käytetty kokonaan.

⇩ uusi

(17)Yksinkertaistamisen vuoksi ja jotta jäsenvaltioiden suorittamat rahoitusosuudet voitaisiin ajoittaa paremmin vastaavien maksumäärärahatarpeiden mukaan, kaikkia jäsenvaltioiden unionin toimiin ja ohjelmiin suorittamia lisärahoitusosuuksia, myös vapaaehtoisia rahoitusosuuksia, olisi kohdeltava samalla tavalla ja ne olisi katsottava ulkoisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi.

(18)Jotta voidaan lisätä avoimuutta käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen esittämisessä, yksityiskohtaiset tiedot saatavien ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen arvioiduista määristä sekä näiden tulojen alustava kohdentaminen asianomaisiin budjettikohtiin olisi esitettävä liitteessä, joka on erottamaton osa talousarviota.

(19)Säännöt määrärahasiirroista, joihin sovelletaan erityissäännöksiä, olisi saatettava ajan tasalle siten, että niissä otetaan huomioon asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 mukaisesti perustettu solidaarisuus- ja hätäapuvaraus. Lisäksi olisi tehtävä mukautuksia sen huomioon ottamiseksi, ettei solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen käyttöönotto enää edellytä lisätalousarvioesityksiä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 7 kappale

(20)Unionin toimielinten olisi voitava ottaa vastaan unionin hyväksi tarkoitettuja lahjoituksia.

⇩ uusi

(21)Jotta poikkeuksellisissa olosuhteissa voitaisiin reagoida nopeasti, komission olisi voitava hyväksyä luontoissuorituksina tehdyt lahjoitukset niiden arvosta riippumatta, jos tällaiset lahjoitukset on tarkoitettu humanitaariseen apuun, hätäapuun, pelastuspalveluun tai kriisinhallinta-apuun. Asianmukaisten suojatoimien varmistamiseksi komission olisi hyväksyttävä tällaiset lahjoitukset vain, jos niiden hyväksyminen on moitteettoman varainhoidon ja avoimuuden periaatteiden mukaista, ei aiheuta eturistiriitoja eikä vahingoita unionin julkisuuskuvaa. Lahjoittaja ei saisi lahjoituksen hyväksymisajankohtana olla missään varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän mukaisista poissulkemistilanteista eikä rekisteröitynä poissuljetuksi asianomaisessa tietokannassa.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 8 kappale

(22)Olisi myös otettava käyttöön säännös, jonka mukaisesti oikeushenkilö voi luontoissuorituksin sponsoroida tapahtumaa tai toimea mainostarkoituksessa tai yrityksen yhteiskuntavastuun toteuttamiseksi.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 9 kappale

(23)Talousarviota koskevaa tuloksellisuuden periaatetta olisi selvennettävä. Tuloksellisuuden olisi oltava yhteydessä moitteettoman varainhoidon periaatteen suoraan soveltamiseen. Moitteettoman varainhoidon periaate olisi myös määriteltävä, ja määrärahojen käytössä olisi otettava yhtä aikaa huomioon asetetut tavoitteet ja tuloksellisuusindikaattorit, tulokset ja taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus. Oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä tuloksellisuutta koskeva terminologia olisi määriteltävä erityisesti tuotosten ja tulosten osalta, välttäen kuitenkin samalla ristiriidat eri ohjelmien tuloskehysten välillä.

⇩ uusi

(24)Kun otetaan huomioon, miten tärkeää on vastata ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin, ja jotta varmistettaisiin, että talousarvion toteuttamisella edistetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman 30 tavoitteiden saavuttamista, tuloksellisuuden käsitettä olisi talousarvion yhteydessä laajennettava siten, että se kattaa ohjelmien ja toimien toteuttamisen kestävällä tavalla, joka ei vaikeuta ilmastonmuutoksen hillitsemistä, ilmastonmuutokseen sopeutumista, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, kiertotalouteen siirtymistä, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista koskevien ympäristötavoitteiden saavuttamista.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 10 kappale

(25)Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 31 mukaisesti unionin lainsäädännön olisi oltava korkealaatuista, siinä olisi keskityttävä aloihin, joilla siitä saadaan eniten lisäarvoa kansalaisille, ja siinä sen avulla olisi saavutettava unionin yhteiset toimintapoliittiset tavoitteet mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti. Näiden tavoitteiden saavuttamista voidaan tukea arvioimalla sellaisia olemassa olevia ja uusia rahoitusohjelmia ja toimia, joista aiheutuu huomattavia menoja.

⇩ uusi

(26)Jotta voitaisiin täyttää komission sitoumus olla oletusarvoisesti digitaalinen ja jotta voitaisiin edistää tehokkaampia ja laadukkaampia valvontatoimia ja tarkastuksia lisäämällä niistä saatavaa varmuuden tasoa ja vähentämällä samalla niiden kustannuksia, on aiheellista ottaa tähän asetukseen nimenomainen viittaus digitaalisten välineiden ja uusien teknologioiden, kuten koneoppimisen, ohjelmistorobotiikan, tiedonlouhinnan ja tekoälyn, käyttöön.

(27)Jotta voitaisiin tehostaa unionin talousarvion suojaamista petoksilta, lahjonnalta, eturistiriidoilta, päällekkäiseltä rahoitukselta ja muilta sääntöjenvastaisuuksilta, olisi otettava käyttöön standardoituja toimenpiteitä unionin rahoituksen saajia koskevien tietojen keräämiseksi, vertailemiseksi ja koontamiseksi. Jotta voitaisiin tuloksekkaasti ehkäistä, havaita, tutkia ja korjata petoksia ja korjata sääntöjenvastaisuuksia, on tarpeen tunnistaa ne luonnolliset henkilöt, jotka viime kädessä hyötyvät suoraan tai välillisesti unionin rahoituksesta ja jotka viime kädessä hyötyvät EU:n rahoituksen väärinkäytöstä. Unionin rahoituksen saajia, mukaan lukien niiden Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 32 3 artiklan 6 kohdassa määritellyt tosiasialliset omistajat ja edunsaajat, koskevien tietojen sähköisellä tallentamisella ja säilyttämisellä sekä kyseisten tietojen säännöllisellä asettamisella saataville komission tarjoamassa, tiedonlouhintaa ja riskien pisteyttämistä varten tarkoitetussa yhteisessä integroidussa tietoteknisessä järjestelmässä helpotetaan valintaan, myöntämis- ja ratkaisumenettelyihin, varainhoitoon, seurantaan, tutkimuksiin, valvontaan ja tarkastuksiin liittyvää riskinarviointia ja edistetään petosten, lahjonnan, eturistiriitojen, päällekkäisen rahoituksen ja muiden sääntöjenvastaisuuksien tuloksekasta ennaltaehkäisyä, havaitsemista, korjaamista ja seurantaa. Komission olisi vastattava tiedonlouhintaa ja riskien pisteyttämistä varten tarkoitetun yhteisen integroidun tietoteknisen järjestelmän kehittämisestä, hallinnoinnista ja valvonnasta. Komissiolla, jäsenvaltioilla, talousarviota toteuttavilla henkilöillä ja yhteisöillä, Euroopan petostentorjuntavirastolla, jäljempänä ’OLAF’, ja muilla unionin tutkinta- ja valvontaelimillä olisi oltava tarvittava pääsy näihin tietoihin niiden käyttäessä toimivaltaansa. Tietojen tallentamiseen, säilyttämiseen, siirtoon ja käsittelyyn liittyvien sääntöjen olisi oltava sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisia.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 11 kappale

(28)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15 artiklassa vahvistetun avoimuusperiaatteen mukaisesti unionin toimielimet toimivat mahdollisimman avoimesti. Talousarvion toteuttamisen osalta kyseisen periaatteen soveltaminen tarkoittaa, että kansalaisten olisi saatava tietää, mihin kohteeseen ja mihin tarkoitukseen unioni käyttää varoja. Tällainen tieto edistää demokraattista keskustelua ja kansalaisten osallistumista unionin päätöksentekoon, lujittaa toimielinten suorittamaa unionin menojen valvontaa ja edistää osaltaan sen uskottavuutta. Tiedotusta olisi kohdennettava tarkemmin, ja sillä olisi pyrittävä lisäämään unionin osallistumisen näkyvyyttä kansalaisten keskuudessa. Tällaiset tavoitteet olisi saavutettava julkaisemalla, mieluiten uusien viestintävälineiden avulla, asiaankuuluvaa tietoa kaikista talousarviosta rahoitettujen varojen saajista ottaen huomioon kaikkien näiden saajien oikeutetut luottamuksellisuuteen ja turvallisuuteen liittyvät edut sekä luonnollisten henkilöiden oikeus yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan. Unionin toimielinten olisi tämän vuoksi omaksuttava valikoiva lähestymistapa tietojen julkaisemiseen julkistamiseen suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Julkaisupäätösten olisi perustuttava asiaankuuluviin perusteisiin, jotta voitaisiin antaa merkityksellistä tietoa.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 12 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(29)Olisi pyrittävä takaamaan varojen saajia koskevien tietojen mahdollisimman laaja avoimuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen soveltamista. Tiedot suoraan hallinnoitavien unionin varojen saajista olisi julkaistava unionin toimielinten tähän tarkoitukseen omistetulla varatulla unionin toimielinten internetsivustolla, kuten varainhoidon avoimuuden järjestelmässä,. ja ⇨ Julkaisuvaatimusten olisi katettava kaikki talousarvion toteutustavat mukaan lukien talousarvion toteuttaminen muiden unionin toimielinten tai elinten toimesta. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden, talousarviota toteuttavien henkilöiden ja yhteisöjen sekä muiden unionin toimielinten ja elinten olisi toimitettava komissiolle vähintään vuosittain tiedot unionin rahoituksen saajista. Näihin tietoihin ⇦ niihin olisi sisällyttävä ainakin vähintään saajan nimi ⇨ , sen yksilöllinen tunniste ⇦ ja sen sijainti sekä sidottujen varojen, joista on tehty oikeudellinen sitoumus, määrä ja käyttötarkoitus. Tietojen julkaisemisessa olisi otettava huomioon asiaankuuluvat perusteet, kuten toimenpiteen jaksottaisuus, tyyppi ja merkitys.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 13 kappale

(30)Komission olisi voitava toteuttaa talousarviota välillisesti jäsenvaltion järjestöjen kautta. Näin ollen on oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä asianmukaista määritellä jäsenvaltion järjestö johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneeksi julkisoikeudelliseksi yhteisöksi taikka yksityisoikeudelliseksi yhteisöksi, jonka tehtäväksi kyseinen jäsenvaltio on antanut julkisen palvelun tehtävien hoitamisen ja jolle se antaa riittävät rahoitustakuut. Riittäviksi rahoitustakuiksi olisi katsottava jäsenvaltion unionin lainsäädännön voimassa olevien vaatimusten mukaisesti tällaisille yksityisoikeudellisille elimille antama taloudellinen tuki muodossa, josta kyseinen jäsenvaltio päättää ja joka ei välttämättä edellytä pankkitakausta.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 14 kappale

Kun on kyse palkinnoista, avustuksista tai hankintasopimuksista, jotka myönnetään tai tehdään julkisten tarjouskilpailujen avaamisen jälkeen ja erityisesti suunnittelukilpailujen, ehdotuspyyntöjen ja tarjouspyyntöjen yhteydessä, unionin varojen saajien nimi ja sijainti olisi julkaistava SEUT-sopimuksessa määrättyjen periaatteiden ja erityisesti avoimuuden, oikeasuhteisuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteiden noudattamiseksi. Julkaisemisella olisi edistettävä kilpailussa hylättyjen hakijoiden mahdollisuuksia valvoa ratkaisu- ja myöntämismenettelyjä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 15 kappale

(31)Luonnollisia henkilöitä koskevia henkilötietoja ei saisi pitää julkisesti saatavinalla kauemmin kuin sen ajan, jona saaja käyttää hänelle myönnettyjä varoja, joten tiedot olisi poistettava kahden vuoden kuluttua. Samalla tavalla olisi poistettava sellaisia oikeushenkilöitä koskevat henkilötiedot, joiden virallisessa nimessä yksilöidään yksi tai useampi luonnollinen henkilö.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 16 kappale

(32)Useimmissa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa julkaiseminen koskee oikeushenkilöitä. Silloin kun on kyse luonnollisista henkilöistä, tällaisessa henkilötietojen julkaisemisessa olisi noudatettava suhteellisuusperiaatetta ja otettava huomioon myönnettyjen varojen määrä ja tarve valvoa varojen käytön asianmukaisuutta. Tällaisissa tapauksissa alueen julkaiseminen yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) tasolla 2 on johdonmukaista saajia koskevien tietojen julkaisemistavoitteen kanssa, ja sen avulla varmistetaan erikokoisten jäsenvaltioiden tasapuolinen kohtelu ja kunnioitetaan saajan oikeutta yksityiselämään ja erityisesti henkilötietojen suojaan.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 17 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(33)Oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti olisi määritettävä tilanteet, joissa tietoja ei olisi julkaistava saisi julkaista. Esimerkiksi ei olisi julkaistava tietoja ei saisi julkaista apurahoista tai tukea eniten tarvitseville luonnollisille henkilöille maksetusta muusta suorasta tuesta, tietyistä sopimuksista, joiden arvo on hyvin pieni, tai tietyn kynnysarvon alittavista rahoitusvälineistäden ⇨ tai talousarviotakuiden ⇦ ⌦ muodossa myönnetystä, tietyn kynnysarvon alittavasta rahoitustuesta ⌫ taikka sellaisistsa tilanteistsa, joissa julkaiseminen saattaisi uhata asianomaisten henkilöiden oikeuksia ja vapauksia, sellaisina kuin ne ovat suojattuina Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, tai jos se saattaisi vahingoittaa saajien kaupallisia etuja. Avustusten osalta ei kuitenkaan olisi oltava saisi olla erityistä poikkeusta velvollisuuteen julkaista tiedot tietyn kynnysarvon perusteella, jotta säilytetään nykyinen käytäntö ja mahdollistetaan avoimuus.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 18 kappale

(34)Jos saajien henkilötietoja julkaistaan unionin varojen käytön ja ratkaisu- ja myöntämismenettelyjen valvonnan avoimuuteen liittyvistä syistä, kyseisille saajille olisi ilmoitettava tällaisesta julkaisemisesta sekä heidän oikeuksistaan ja näiden oikeuksien käyttämiseen sovellettavista menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2018/1725 (EY) N:o 45/2001 33 ja (EU) 2016/679 34 mukaisesti.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 19 kappale

(35)Saajien tasapuolisen kohtelun periaatteen noudattamisen varmistamiseksi olisi huolehdittava myös luonnollisia henkilöitä koskevien tietojen julkaisemisesta sen vaatimuksen mukaisesti, että jäsenvaltioiden on tiedotettava laajasti hankinnoista, joiden arvo ylittää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/24/EU 35 säädetyt kynnysarvot.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 20 kappale

⇨ uusi

(36)Välillisen ja yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin osalta niiden henkilöiden, yhteisöjen ja nimettyjen elinten, jotka toteuttavat unionin talousarviota hoitavat unionin varoja, olisi asetettava saataville saajia ja lopullisia saajia koskevat tiedot. Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin osalta tiedot olisi julkaistava alakohtaisten sääntöjen mukaisesti. ⇨ Jäsenvaltioiden, jotka vastaanottavat ja hoitavat unionin varoja suoran hallinnoinnin mukaisesti, olisi asetettava saataville tiedot varojen saajista tämän asetuksen mukaisesti. ⇦ Komission olisi tiedotettava keskitetystä verkkosivustosta, mukaan lukien viittaus sen osoitteeseen, jolla tiedot saajista ja lopullisista saajista ovat saatavilla.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 21 kappale

(37)Suoraan ja välillisesti hallinnoitavia rahoitusvälineitä koskevien tietojen luettavuutta ja avoimuutta olisi parannettava, minkä vuoksi on aiheellista yhdistää kaikki raportointivaatimukset yhteen valmisteluasiakirjaan, mukaan lukien viittaus sen osoitteeseen, joka esitetään talousarvioesityksen yhteydessä.

⇩ uusi

(38)Avoimuuden varmistamiseksi, päällekkäisyyksien välttämiseksi ja raportoinnin ajoittamiseksi paremmin sen mukaan, milloin asiaankuuluvat tiedot ovat saatavilla, talousarviotakuita, yhteistä vararahastoa ja ehdollisia velkoja koskevat tiedot olisi ryhmiteltävä uudelleen näihin kolmeen luokkaan ja esitettävä kattavasti asianomaisissa kertomuksissa.

(39)Raportoinnin avoimuuden ja tarkkuuden lisäämiseksi talousarvioesitykseen liitetyssä valmisteluasiakirjassa esitettyjen rahoitusvälineitä koskevien tietojen olisi sisällettävä tiedot varojen realisoituneista tappioista.

(40)Jotta voitaisiin varmistaa ajallinen yhteensovittaminen ennakkoarvion hyväksymisaikataulun kanssa, komission kiinteistöpolitiikkaa koskeva valmisteluasiakirja olisi liitettävä talousarvioesitykseen.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 22 kappale (mukautettu)

(41)Edistääkseen parhaiden käytänteiden noudattamista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR), koheesiorahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (EKTR) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) ⌦ meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) ⌫ sekä Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) määrärahojen toteuttamisessa komission olisi voitava antaa hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavien elinten käyttöön tiedotustarkoituksessa ei-sitova menetelmäopas, jossa se esittää valvontastrategiansa ja -lähestymistapansa ja joka sisältää myös tarkistuslistoja sekä esimerkkejä parhaista käytänteistä. Tätä opasta olisi päivitettävä aina tarpeen mukaan.

⇩ uusi

(42)On tarpeen sallia, että unionin yleisen talousarvion tuloista vähennetään sakkojen, muiden seuraamusmaksujen tai seuraamusten peruutetuista tai pienennetyistä määristä maksettavat mahdolliset korot sekä muut maksut, mukaan lukien näihin määriin liittyvät mahdolliset negatiiviset tuotot. Jotta voidaan noudattaa menetetyn määräajan palauttamista koskevaa yleistä periaatetta (restitutio in integrum), jota sovelletaan sellaisiin unionin toimielinten määräämiin sakkoihin, muihin seuraamusmaksuihin tai seuraamuksiin, jotka unionin tuomioistuin on myöhemmin peruuttanut tai joiden määrää se on pienentänyt, on tarpeen säätää, että tällaisten unionin toimielinten määräämien sakkojen, muiden seuraamusmaksujen tai seuraamusten alustavasti perityn määrän mahdollista negatiivista tuottoa ei vähennetä takaisin maksettavasta määrästä. Jotta yritykselle voidaan hyvittää se, ettei se ole voinut käyttää komissiolle sakkoina alustavasti maksamiaan varoja ajanjaksolla, joka alkaa kyseisten varojen maksamispäivästä ja päättyy niiden takaisinmaksupäivään, takaisin maksettavaan määrään olisi lisättävä korko, joka vastaa Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltamaa korkoa, korotettuna yhdellä ja puolella prosenttiyksiköllä, mikä on asianmukainen hyvitys tällaisessa tilanteessa olevalle yritykselle ja minkä vuoksi kyseiseen määrään ei tarvitse enää soveltaa mitään muuta korkoa. Lisäksi tämä korko vastaa korkokantaa, jota sovelletaan velalliseen silloin kun tämä päättää lykätä sakon, muun seuraamusmaksun tai seuraamuksen maksamista ja antaa maksun sijasta vakuuden. Jotta voidaan varmistaa riittävä rahavirta, jonka avulla asianomaisille kolmansille osapuolille hyvitetään se, etteivät ne ole voineet hyödyntää varojaan 109 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, on tarpeen säätää, että sakkoina, muina seuraamusmaksuina tai seuraamuksina saadut määrät ja niiden perusteella mahdollisesti kertyneet korot tai niiden tuottamat muut tulot voidaan ottaa talousarvioon seuraavan varainhoitovuoden loppuun mennessä.

(43)Koska sellaisten lainanotto- ja lainanantotoimien volyymi on kasvanut, joita komissio toteuttaa unionin puolesta covid-19-pandemiasta elpymisen rahoittamiseksi, kyseisiin toimiin liittyvää avoimuutta olisi edelleen lisättävä. Jotta voidaan ottaa huomioon tällaisten toimien lisääntynyt monimutkaisuus ja varmistaa niiden sisällön parempi näkyvyys, komissiota koskevaan talousarvion pääluokkaan liitettyyn asiakirjaan olisi lisättävä kattava yleiskatsaus komission toteuttamiin lainanotto- ja lainanantotoimiin.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 23 kappale)

⇨ uusi

(44)On aiheellista antaa unionin toimielimille mahdollisuus tehdä yksikön tason sopimuksia toistensa kanssa niiden määrärahojensa toteutuksen helpottamiseksi sekä mahdollisuus tehdä tällaisia sopimuksia unionin toimielinten ⇨ yksiköiden ⇦ , unionin elinten, unionin virastojen, sellaisten elinten tai henkilöiden, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) erityistoimia, sekä Eurooppa-koulujen johtokunnan pääsihteerin keskustoimiston yksiköiden välillä palvelujen tarjonnasta, tavaroiden toimittamisesta, rakennusurakoiden toteuttamisesta tai kiinteistöhankintasopimuksista.

⇩ uusi

(45)Oikeusvarmuuden vuoksi on tarpeen selventää, että sovellettava lainsäädäntö, joka edellyttää asianmukaisten toimien toteuttamista eturistiriitojen johdosta, sisältää eturistiriitoja koskevan EU:n ja kansallisen lainsäädännön.

(46)Osallisuuden lisäämiseksi 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa esitettyyn yhteisöjen luetteloon olisi lisättävä sellaiset jäsenvaltioon sijoittautuneet yksityiset tai EU:n oikeuden mukaiset elimet, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, jos ne ovat välillisen hallinnoinnin edellytykset täyttävien julkisoikeudellisten elinten tai tällaiset edellytykset täyttävien julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja jos niille on annettu riittävät rahoitustakuut. Jos tällaisilla yksityisillä tai EU:n oikeuden mukaisilla elimillä ei ole jäsenvaltion tarjoamaa taloudellista tukea, riittävien rahoitustakuiden olisi oltava määräysvaltaa käyttävien elinten antamia yhteisvastuullisia tai vastaavia vakuuksia.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 24 kappale

(47)On aiheellista vahvistaa menettely uusien unionin virastojen perustamiseksi sekä tehdä ero tällaisten virastojen pakollisten ja muiden tehtävien välillä. Olisi säädettävä, että unionin toimielimet, unionin elimet ja muut unionin virastot voivat siirtää tulojen ja menojen hyväksyjän toimivaltuuksia unionin virastojen johtajille. Unionin virastojen olisi lisäksi voitava tehdä yksikön tason sopimuksia, joiden tarkoituksena on palvelujen tarjonta, tavaroiden toimittaminen taikka rakennusurakoiden tai kiinteistöhankintasopimusten toteuttaminen. On aiheellista määritellä vahvistaa erikseen kirjanpidon laatimista koskevat säännöt sekä määräykset säännökset, joiden mukaisesti komission tilinpitäjä voi siirtää osan tehtävistään kyseisten virastojen henkilöstölle, samoin kuin menettelyt, joita sovelletaan komission unionin virastojen nimissä avaamiin pankkitileihin.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 25 kappale

(48)Toimeenpanovirastojen kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä ottaen huomioon muista unionin elimistä saadut käytännön kokemukset komission tilinpitäjälle olisi oltava mahdollista antaa tehtäväksi hoitaa joko kaikkia asianomaisen toimeenpanoviraston tilinpitäjän tehtäviä tai osaa niistä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 26 kappale

(49)Oikeusvarmuuden kannalta on tarpeen selventää, että toimeenpanovirastojen johtajat toimivat valtuutettuina tulojen ja menojen hyväksyjinä hallinnoidessaan virastolleen ohjelmia varten osoitettuja toimintamäärärahoja. Jotta eräiden tukipalvelujen yleisestä keskittämisestä saataisiin kaikki mahdolliset tehokkuusedut, asetuksessa olisi erikseen säädettävä toimeenpanovirastojen mahdollisuudesta toteuttaa hallintomenoja.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 27 kappale

(50)On tarpeen vahvistaa säännöt, jotka koskevat taloushallinnon toimijoiden, erityisesti tulojen ja menojen hyväksyjien sekä tilinpitäjien, toimivaltuuksia ja vastuita.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 28 kappale

(51)Euroopan parlamentille, neuvostolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja komission tilinpitäjälle olisi ilmoitettava valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien, sisäisten tarkastajien ja tilinpitäjien nimittämisestä nimityksistä ja palvelussuhteen tehtävien päättymiseistä kahden viikon kuluessa kyseisistä nimittämisestä nimityksistä tai palvelussuhteen tehtävien päättymiseistä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 29 kappale

(52)Tulojen ja menojen hyväksyjien olisi oltava täysin vastuussa kaikista heidän alaisuudessaan toteutetuista tulo- ja menotapahtumista ja sisäisen valvonnan järjestelmistä, ja heidän olisi vastattava toimistaan, tarvittaessa myös kurinpitomenettelyissä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 30 kappale

(53)Olisi vahvistettava myös tulojen ja menojen hyväksyjien tehtävät ja vastuualueet sekä menettelyissä noudatettavat periaatteet. Valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien olisi varmistettava, että edelleenvaltuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät ja heidän henkilöstönsä saavat tietoa ja koulutusta valvontaa koskevista säännöistä sekä valvontaa varten käytettävistä menetelmistä ja tekniikoista, ja että toteutetaan toimenpiteitä sisäisen valvonnan järjestelmien toiminnan varmistamiseksi. Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän olisi raportoitava tehtävien hoidosta omalle unionin toimielimelleen vuosikertomuksessa. Kyseisessä kertomuksessa olisi esitettävä tarvittavat varainhoitoa ja hallinnointia koskevat tiedot valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävien hoitamista koskevan vahvistuslausuman tueksi, mukaan lukien tiedot suoritettujen toteutettujen toimien yleisestä sujumisesta. Suoritettuihin Toteutettuihin toimiin liittyvät asiakirjatodisteet olisi säilytettävä vähintään viisi vuotta. Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän olisi laadittava asianomaiselle toimielimelle erillinen selvitys julkisten hankintojen tekemisessä käytetyistä neuvottelumenettelyn eri muodoista, ja kyseisen unionin toimielimen olisi annettava kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, koska tällaiset menettelyt poikkeavat tavanomaisista ratkaisu- ja myöntämismenettelyistä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 31 kappale

(54)EU:n ulkopuolella sijaitsevien unionin edustustojen päälliköiden ja heidän poissa ollessaan heidän apulaispäälliköidensä kaksoisrooli toisaalta Euroopan ulkosuhdehallinnon, jäljempänä ’ulkosuhdehallinto’, edelleenvaltuutettuina tulojen ja menojen hyväksyjinä ja toisaalta komission edelleenvaltuutettuina tulojen ja menojen hyväksyjinä toimintamäärärahojen osalta olisi otettava huomioon.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 32 kappale

(55)Komission mahdollisuus siirtää sen omaa pääluokkaansa koskeviin talousarvion toimintamäärärahoihin liittyviä talousarvion toteutusvaltuuksiaan EU:n ulkopuolella sijaitsevien unionin edustustojen apulaispäälliköille olisi rajattava tilanteisiin, joissa edustustojen apulaispäälliköiden on ehdottomasti voitava hoitaa kyseisiä tehtäviä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi unionin edustustojen päälliköiden poissa ollessa. Unionin edustustojen apulaispäälliköt eivät saisi käyttää kyseisiä valtuuksia säännöllisesti tai sisäiseen työnjakoon liittyvistä syistä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 33 kappale

(56)Tilinpitäjälle olisi edelleen jäätävä vastuu maksujen moitteettomasta suorittamisesta, tulojen kantamisesta ja saamisten perinnästä. Tilinpitäjän tehtäviin olisi kuuluttava kassanhallinta, pankkitilien hoitaminen, kolmansia osapuolia koskevien tietojen ylläpito, kirjanpitodon pitäminen sekä unionin toimielinten tilinpäätöslaskelmien laatiminen. Komission tilinpitäjän olisi oltava ainoa henkilö, jolla on oikeus antaa kirjanpitosääntöjä ja määrittää yhdenmukaistettu tililuettelo, kun taas kaikkien muiden unionin toimielinten tilinpitäjien olisi kunkin määritetttävä oman toimielimensä kirjanpitomenettelyt.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 34 kappale

(57)Myös tilinpitäjän nimittämisestä ja palvelussuhteen tehtävien päättymisestä olisi annettava tarkempia säännöksiä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 35 kappale

(58)Tilinpitäjän olisi otettava käyttöön menettelyt sen varmistamiseksi, että kassanhallinnan tarpeisiin avattujen tilien tai ennakkotilien saldo ei ole negatiivinen.

⇩ uusi

(59)On aiheellista yhdenmukaistaa kassanhallinnassa sallitut maksuvälineet nykyaikaisten maksutapojen kanssa, mukaan lukien luottokortit ja sähköiset lompakot.

(60)Kun otetaan huomioon, että unionin edustustot suorittavat talousarvio-, kassanhallinta- ja kirjanpitotoimia, jäljempänä ’talousarviomenettelyt’, koskevien vakiosääntöjen mukaiset maksut yhä useammin keskuskassan kautta, minkä seurauksena ennakkotilien maksutapahtumien lukumäärä ja näiden tilien kautta maksetut määrät vähenevät, on aiheellista yksinkertaistaa ennakkotilien perustamista, hallinnointia ja valvontaa koskevia sääntöjä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 36 kappale

(61)Olisi vahvistettava edellytykset Ttavanomaisista talousarviomenettelyistä poikkeavien ja ainoastaan vähäisiä maksuja koskevien hallinnointijärjestelmien eli ennakkotilien käytöllen edellytykset olisi vahvistettava, ja olisi säädettävä ennakoiden hoitajien samoin kuin tulojen ja menojen hyväksyjien sekä tilinpitäjien tehtävistä ja vastuualueista silloin, kun jälkimmäiset osallistuvat ennakkotilien valvontaan. Tilintarkastustuomioistuimelle olisi toimitettava tiedot kaikista ennakoiden hoitajan nimityksistä. Tehokkuussyistä EU:n ulkopuolella sijaitseviin unionin edustustoihin olisi tehokkuussyistä perustettava ennakkotilejä sekä komissiota koskevaan että ulkosuhdehallintoa koskevaan talousarvion pääluokkaan kuuluvia määrärahoja varten. Lisäksi on aiheellista voida tietyin edellytyksin käyttää ennakkotilejä EU:n ulkopuolella sijaitsevissa unionin edustustoissa vähäisten maksujen suorittamiseen talousarviomenettelyjen mukaisesti. Ennakoiden hoitajien nimityksen osalta olisi voitava valita tehtävään myös sellaisia työntekijöitä, jotka komissio on palkannut kriisinhallintaan liittyvien ja humanitaaristen avustustoimien alalla, jos käytettävissä ei ole neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 36 säädettyjen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, alaista komission henkilöstöä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 37 kappale

(62)Jotta voitaisiin ottaa huomioon sellaiset kriisinhallinnantaan ja humanitaaristen avustusoperaatioiden alaan liittyvät tilanteet, joissa ei ole käytettävissä henkilöstösääntöjen alaista komission henkilöstöä ja joissa voi olla käytännössä vaikea saada toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän allekirjoitus kaikkiin oikeudellisiin sitoumuksiin, komission palveluksessa olevien tämän alan työntekijöiden olisi voitava tehdä arvoltaan erittäin vähäisiä eli enintään 2 500 euron oikeudellisia sitoumuksia, jotka liittyvät ennakkotileiltä suoritettuihin maksuihin. Samoin EU:n ulkopuolella sijaitsevien unionin edustustojen päälliköiden tai apulaispäälliköiden olisi voitava tehdä oikeudellisia sitoumuksia komission toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän määräyksestä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 38 kappale (mukautettu)

(63)Sen jälkeen kun kunkin taloushallinnon toimijan tehtävät ja vastuualueet on määritelty, heidät on mahdollista saattaa vastuuseen ainoastaan henkilöstösääntöjen mukaisin edellytyksin. Unionin toimielimiin on perustettu asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 nojalla taloudellisten sääntöjenvastaisuuksien ⌦ väärinkäytösten ⌫ tutkintaelimiä. Niiden ratkaistavaksi on kuitenkin annettu vain vähän tapauksia ja sen vuoksi on tehokkuussyistä aiheellista siirtää niiden tehtävät tällä asetuksella perustetulle toimielinten väliselle tutkintaelimelle, jäljempänä ’tutkintaelin’. Tutkintaelimen tehtävänä olisi oltava arvioida komission tai muiden unionin toimielinten ja elinten sille esittämiä pyyntöjä sekä antaa suosituksia ⌦ tarpeesta tehdä ⌫ hallinnollisten seuraamusten määräämisestä (poissulkemistanen ja sekä taloudellisten seuraamustenksen määräämistänen) ⌦ koskevia päätöksiä ⌫ , sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden asianomaisten toimielinten ja elinten hallinnollista riippumattomuutta henkilöstönsä jäsenten osalta. Tehtävien siirrolla pyritään ehkäisemään toiminnan päällekkäisyyttä ja lieventämään riskiä keskenään ristiriitaisista suosituksista tai lausunnoista tapauksissa, jotka koskevat sekä talouden toimijaa että unionin toimielimen tai elimen henkilöstön jäsentä. On tarpeen säilyttää menettely, jolla tulojen ja menojen hyväksyjän on mahdollista pyytää vahvistusta sellaiselle määräykselle, jota hän pitää sääntöjen tai moitteettoman varainhoidon periaatteen vastaisena, ja vapautua näin vastuustaan. Tutkintaelimen suorittaessa kyseistä tehtävää sen kokoonpanoa olisi muutettava. Tutkintaelimellä ei olisi oltava saisi olla tutkintavaltuuksia.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 39 kappale

⇨ uusi

(64)Tulojen osalta on tarpeen ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 37  ⇨ , neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2021/770 38 ja päästökauppajärjestelmään, hiilirajamekanismiin ja voittojen uudelleenkohdentamiseen perustuvien omien varojen käyttöön asettamisessa sovellettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) [XXX] 39  ⇦ soveltamisalaan kuuluvia omia varoja koskevat negatiiviset mukautukset. Lukuun ottamatta omia varoja, jotka muodostavat erityistapauksen, on tarpeen säilyttää tulojen ja menojen hyväksyjien vastuulle menettelyn eri vaiheissa kuuluvat olemassa olevat tehtävät ja valvontatoimenpiteet: saamisennusteen ja perintämääräyksen laatiminen, velalliselle osoitetun veloitusilmoituksen lähettäminen vahvistetuista saamisista ja tarvittaessa päätös luopua saamisen perinnästä perusteilla, jotka takaavat moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamisen siten, että tulot voidaan kantaa tehokkaasti.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 40 kappale

(65)Tulojen ja menojen hyväksyjän olisi voitava luopua vahvistetun saamisen perimisestä kokonaisuudessaan tai osittain, jos velallinen on jossakin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/848 40 määritellyistä maksukyvyttömyysmenettelyistä, erityisesti jos velallista koskee oikeudellinen järjestely, akordi tai muu niihin rinnastettava menettely.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 41 kappale

(66)Olisi säädettävä erityissäännökset, jotka koskevat menettelyjä saamisennusteen muuttamiseksi tai sen alentamiseksi nollaan.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 42 kappale

(67)On tarpeen selventää ajankohta, jolloin sakoista, muista seuraamusmaksuista ja seuraamuksista peräisin olevat määrät sekä niille kertyneet korot tai niiden tuottamat muut tulot kirjataan talousarvioon.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 43 kappale

(68)Rahoitusmarkkinoiden viimeaikaisten tapahtumien sekä Euroopan keskuspankin (EKP) perusrahoitusoperaatioihinsa soveltaman koron muutosten takia on tarpeen tarkistaa säännöksiä, jotka koskevat sakkoihin ja muihin seuraamusmaksuihin sovellettavaa korkokantaa, sekä vahvistaa negatiivista korkoa koskevat säännöt.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 44 kappale

(69)Jotta voidaan ottaa huomioon unionin toimielinten SEUT-sopimuksen tai Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksen mukaisesti määräämistä sakoista tai muista seuraamusmaksuista muodostuvien saamisten erityinen luonne, on tarpeen ottaa käyttöön erityiset säännökset, jotka koskevat erääntyneisiin mutta vielä maksamatta oleviin määriin sovellettavia korkokantoja siinä tapauksessa, että Euroopan unionin tuomioistuin korottaa kyseisiä määriä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 45 kappale

(70)Perintää koskevia sääntöjä olisi selkeytettävä ja tehostettava. Erityisesti olisi säädettävä, että tilinpitäjä perii määrät kuittaamalla ne myös sellaisista määristä, jotka toimeenpanovirasto on velkaa velalliselle talousarvion toteuttamisen yhteydessä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 46 kappale

(71)Oikeusvarmuuden ja avoimuuden takaamiseksi olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat määräaikoja, joiden kuluessa veloitusilmoitukset on lähetettävä.

⇩ uusi

(72)Moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi ja unionin saamisten tehokkaan perinnän takaamiseksi on tarpeen, että komission tilinpitäjä voi turvautua jäsenvaltioiden apuun unionin saamisten tiedoksiantamisessa ja perinnässä. Tällaista apua olisi annettava samalla tavoin kuin apua, jota jäsenvaltiot antavat toisilleen neuvoston direktiivin 2010/24/EU 41 mukaisesti saamistensa tiedoksiantamiseksi ja perimiseksi. Avun tarkoituksena ei pitäisi ainoastaan olla perinnän mahdollistaminen aina, kun velallisella on huomattavia varoja, vaan sen tarkoituksena olisi oltava myös antaa tilinpitäjälle riittävästi luotettavaa tietoa silloin kun velallinen on maksukyvytön, jotta päätös luopua perinnästä voidaan tehdä tapauksissa, joissa velallinen on maksukyvytön tai joissa velallisen sijaintipaikka on tuntematon. Apu, joka koskee jäsenvaltion velalliselle tekemää tiedoksiantoa, olisi annettava sovellettavien kansallisten menettelyjen mukaisesti. Sen olisi katettava paitsi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 299 artiklan mukaiset täytäntöönpanokelpoiset päätökset myös tällaisten päätösten antamista edeltävät valmistelevat toimet, mukaan lukien veloitusilmoitusten, muistutusten ja virallisten ilmoitusten tiedoksi antaminen sekä varotoimenpiteet unionin oikeuksien turvaamiseksi tapauksissa, joissa täytäntöönpanokelpoisia päätöksiä on annettu mutta niitä ei ole vielä annettu tiedoksi tai ne odottavat, että niihin liitetään täytäntöönpanomääräys SEUT 299 artiklan mukaisesti. Tällaisen avun yksityiskohdat olisi vahvistettava komission ja jäsenvaltioiden välisessä sopimuksessa joko kahden- tai monenvälisesti. Velvollisuus antaa tällaista apua on kuitenkin olemassa, vaikka edellä mainittua sopimusta ei olisi tehty.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 47 kappale

(73)Jotta voidaan turvata varainhoito ja saada samalla positiivista tuottoa varoille, SEUT-sopimuksen tai Euratomin perustamissopimuksen nojalla määrätyistä sakoista, muista seuraamusmaksuista tai seuraamuksista johtuvat, alustavasti maksetut määrät, kuten riitautetut kilpailusakot, on tarpeen sijoittaa rahoitusomaisuuteen sekä päättää näistä sijoituksista saadun tuoton sitomisesta käyttötarkoitukseensa. Koska komissio ei ole ainoa unionin toimielin, joka voi määrätä sakkoja, muita seuraamusmaksuja tai seuraamuksia, on tarpeen vahvistaa säännöksiä, jotka koskevat muiden unionin toimielinten määräämiä sakkoja tai muita seuraamusmaksuja tai seuraamuksia, sekä vahvistaa niiden perimistä koskevat säännöt, joiden olisi vastattava komission soveltamia sääntöjä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 48 kappale

(74)Sen varmistamiseksi, että komissiolla on kaikki rahoituspäätösten antamiseksi tarvittavat tiedot, on tarpeen säätää vähimmäisvaatimuksista, joita sovelletaan avustuksia, julkisia hankintoja, ulkoisia toimia koskevia unionin erityisrahastoja, jäljempänä ’unionin erityisrahastot’, palkintoja, rahoitusvälineitä, rahoitusta yhdistäviä välineitä tai foorumeita ja talousarviotakuita koskevien rahoituspäätösten sisältöön. Jotta mahdolliset saajat voisivat suunnitella toimintaansa pidemmällä aikavälillä, rahoituspäätöksiä on samalla voitava tehdä useammaksi kuin yhdeksi varainhoitovuodeksi kerrallaan siten, että täsmennetään, että päätösten täytäntöönpano riippuu kunakin varainhoitovuonna käytettävissä olevista talousarviomäärärahoista. Lisäksi on tarpeen vähentää rahoituspäätöksen tekemiseen tarvittavia osatekijöitä. Yksinkertaistamistavoitteen mukaisesti rahoituspäätöksen olisi samalla oltava vuotuinen tai monivuotinen työohjelma. Koska 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille unionin elimille osoitettava rahoitusosuus vahvistetaan jo vuotuisessa talousarviossa, ei sen osalta pitäisi vaatia erillisen rahoituspäätöksen tekemistä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 49 kappale

(75)Menojen osalta olisi selkeytettävä rahoituspäätöksen, kokonaistalousarviositoumuksen ja yksittäisen talousarviositoumuksen nivoutumista toisiinsa sekä määriteltävä tarkemmin talousarviositoumuksen ja oikeudellisen sitoumuksen käsitteet, jotta voidaan vahvistaa selkeät puitteet talousarvion toteuttamisen eri vaiheita varten.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 50 kappale

(76)Jotta voitaisiin ottaa huomioon erityisesti EU:n ulkopuolella sijaitsevissa unionin edustustoissa ja EU:ssa sijaitsevissa unionin edustustoissa tehtyjen oikeudellisten sitoumusten määrä sekä niihin liittyvät vaihtokurssiheilahtelut, alustavia talousarviositoumuksia olisi voitava tehdä myös silloin, kun niiden määrä ja lopullinen saaja on yksilöity.

⇩ uusi

(77)Jotta Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto) voitaisiin yhdenmukaistaa yleisten kirjanpito- ja talousarviomenettelyjen kanssa heti, kun se on teknisesti mahdollista, olisi sallittava yksittäisten talousarviositoumusten tekeminen maksujen suorittamiseksi ilman, että ensin on tarpeen tehdä alustava kokonaissitoumus maksujen suorittamiseksi, minkä jälkeen yksittäiset sitoumukset tehdään enintään kahden kuukauden kuluessa tai tietyin edellytyksin pidemmällä aikavälillä. Jotta yksittäisiä talousarviositoumuksia voitaisiin tehdä ja maksuja suorittaa varainhoitovuoden ensimmäisen kuukauden osalta joulukuussa, maataloustukirahaston juoksevat hallinnointimenot olisi lisättävä niihin menotyyppeihin, joiden osalta on hyväksytty maksujen suorittaminen ennakkoon.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 51 kappale

(78)Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti olisi annettava selkeämmät säännökset erityyppisistä maksuista, joita tulojen ja menojen hyväksyjien on mahdollista tehdä. Ennakkomaksujen selvittämistä koskevia sääntöjä olisi selkeytettävä edelleen varsinkin sellaisten tilanteiden osalta, joissa väliaikainen selvittäminen ei ole mahdollista. Tehtyihin oikeudellisiin sitoumuksiin olisi sisällytettävä tätä varten asianmukaiset määräykset.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 52 kappale

(79)Tässä asetuksessa olisi säädettävä, että maksut on suoritettava yksilöidyissä määräajoissa ja että jos tällaista määräaikaa ei noudateta, velkojilla olisi oltava oikeus viivästyskorkoon, joka otetaan talousarvioon, lukuun ottamatta jäsenvaltioita, Euroopan investointipankkia (EIP) ja Euroopan investointirahastoa (EIR).

⇩ uusi

(80)Julkisia hankintoja koskevien sähköisten laskujen keskeisten osatekijöiden olisi perustuttava direktiivissä 2014/55/EU vahvistettuihin sääntöihin.

(81)Julkisten hankintojen yhteydessä käytettävää soveltumattomien tarjousten määritelmää olisi selkeyden vuoksi tarkistettava sisällyttämällä siihen tarjoukset, joissa talouden toimija ei voi osallistua 180, 181 ja 183 artiklassa tarkoitettuihin hankintamenettelyihin.

(82)On tarpeen selventää, että yhden ainoan talouden toimijan kanssa tehtyihin puitesopimuksiin perustuvat erillissopimukset voidaan tehdä ja niitä voidaan muuttaa puitesopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

(83)Kiinteistömarkkinoiden erityispiirteiden huomioon ottamiseksi ja rakennusten hankintamenettelyjen yksinkertaistamiseksi olisi poistettava vaatimus menettelyyn osallistuvien ehdokkaiden vähimmäismäärästä.

(84)Koska ennakkotiedotustoimenpiteet ovat samat avoimissa ja rajoitetuissa menettelyissä ja tarjousperusteisissa neuvottelumenettelyissä, olisi tietyin edellytyksin sallittava ilman etukäteen julkaistavaa hankintailmoitusta järjestettävän neuvottelumenettelyn käyttö tuloksettomana päättyneen tarjousperusteisen neuvottelumenettelyn jälkeen.

(85)Tähän asetukseen sisältyvien hankintasääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle on tarpeen jättää notaarien tarjoamat asiakirjojen varmentamis- ja todentamispalvelut edellyttäen, että kyseisiä palveluja koskevia menettelyjä ei asianomaisessa jäsenvaltiossa ole avattu kilpailulle.

(86)On aiheellista säätää mahdollisuudesta käyttää ilman etukäteen julkaistavaa hankintailmoitusta järjestettäviä neuvottelumenettelyjä sellaisten jäsenvaltioiden organisaatioiden tarjoamien palvelujen osalta, jotka eivät voi osallistua tarjouskilpailumenettelyihin.

(87)Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (unionin yleisen tuomioistuimen tuomio asiassa T-661/18, Securitec v. komissio) noudattamisen varmistamiseksi tulojen ja menojen hyväksyjän olisi pyydettävä toimittamaan poissulkemis- ja valintaperusteita koskevat todisteet ennen ratkaisupäätöstä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 53 kappale

(88)On aiheellista koota menojen vahvistamista ja hyväksymistä koskevat säännökset yhteen artiklaan ja ottaa käyttöön sitoumuksen vapauttamisen määritelmä. Koska toimet toteutetaan tietojärjestelmässä, hyväksymismerkinnän allekirjoittaminen osoitukseksi hyväksymispäätöksestä olisi korvattava muutamia poikkeustapauksia lukuun ottamatta sähköisesti varmennetulla allekirjoituksella. On myös tarpeen todeta selvästi, että menojen hyväksyminen koskee kaikkia tukikelpoisia kustannuksia, mukaan lukien sellaisia, jotka eivät liity johonkin maksupyyntöön, kuten silloin kun on kyse ennakkomaksun selvittämisestä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 54 kappale

(89)Jotta sääntelyä voitaisiin yksinkertaistaa, nykyisiä sääntöjä sujuvoittaa ja tämän asetuksen luettavuutta parantaa, olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat useampaa kuin yhtä talousarvion toteutusvälinettä. Sitä varten olisi ryhmiteltävä uudelleen eräitä säännöksiä, yhdenmukaistettava joidenkin säännösten sanamuotoa ja soveltamisalaa sekä poistettava tarpeeton toisto ja ristikkäiset viittaukset.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 55 kappale

(90)Kunkin unionin toimielimen olisi perustettava sisäisen tarkastuksen seurantakomitea, jonka tehtävänä on varmistaa sisäisen tarkastajan riippumattomuus, valvoa sisäisen tarkastustoiminnan laatua ja varmistaa, että toimielimen yksiköt ottavat asianmukaisesti huomioon sisäistä ja ulkoista tarkastusta koskevat suositukset ja ryhtyvät niiden perusteella jatkotoimiin. Kunkin unionin toimielimen olisi päätettävä kyseisen oman sisäisen tarkastuksen seurantakomiteansa kokoonpanosta ottaen huomioon oikeutensa päättää omasta organisaatiostaan ja riippumattomien asiantuntijalausuntojen merkityksen.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 56 kappale

(91)Unionin talousarviosta rahoitettujen hankkeiden tuloksellisuutta ja tuloksia olisi korostettava aiempaa enemmän. Sen vuoksi on aiheellista määritellä jo vakiintuneiden unionin rahoitusmuotojen (tosiasiallisesti aiheutuneiden avustuskelpoisten kustannusten korvaaminen, yksikkökustannukset, kertakorvaukset ja kiinteämääräinen rahoitus) lisäksi uusi rahoitusmuoto, joka ei liity asianomaisten toimien kustannuksiin. Tämän lisärahoitusmuodon olisi perustuttava joko eräiden ennakkoedellytysten täyttymiseen tai tulosten saavuttamiseen, jota mitataan ennalta asetettujen välitavoitteiden tai tulosindikaattoreiden avulla.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 57 kappale

(92)Jos komissio arvioi unionin varojen saajien toiminnallisia ja taloudellisia valmiuksia tai saajien järjestelmiä ja menettelyjä, sen olisi voitava hyödyntää jo tekemiään tai muiden yhteisöjen tai rahoittajien, kuten kansallisten virastojen ja kansainvälisten organisaatioiden, aiemmin tekemiä arviointeja, ettei samaa saajaa arvioitaisi kahteen kertaan. Mahdollisuuteen hyödyntää muiden yhteisöjen tekemiä arviointeja olisi turvauduttava silloin, kun kyseisiä arviointeja laadittaessa on noudatettu sellaisia edellytyksiä, jotka vastaavat tässä asetuksessa säädettyjä asianomaista talousarvion toteutustapaa koskevia edellytyksiä. Komission olisi sen vuoksi edistettävä arviointien vastavuoroista hyödyntämistä rahoittajien kesken tukemalla kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien tai parhaiden kansainvälisten käytäntöjen tunnustamista.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 58 kappale

(93)On myös tärkeää välttää tilanteita, joissa eri yhteisöt tarkastavat unionin varojen saajien varainkäytön useaan kertaan. Sen vuoksi olisi oltava mahdollista hyödyntää riippumattomien tarkastajien aiemmin tekemiä tarkastuksia edellyttäen, että heidän pätevyydestään ja riippumattomuudestaan on riittävää näyttöä ja että tarkastustyö perustuu kohtuullisen varmuuden antaviin kansainvälisesti hyväksyttyihin tilintarkastusstandardeihin ja että ne on laadittu unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevien talousselvitysten ja -raporttien pohjalta. Tällaisia tarkastuksia olisi käytettävä pohjana yleisen varmuuden saamiselle unionin varojen käytöstä. Tätä varten on tärkeää varmistaa, että riippumattomien tarkastajien raportti ja asiaan liittyvä asiakirja-aineisto toimitetaan pyynnöstä Euroopan parlamentille, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja jäsenvaltion tarkastusviranomaisille.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 59 kappale

(94)Jotta arviointeihin ja tarkastuksiin tukeuduttaisiin ja unionin tukea saavien henkilöiden ja yhteisöjen hallinnollista rasitusta vähennettäisiin, on tärkeää varmistaa, että kaikki unionin toimielinten, hallintoviranomaisten ja muiden unionin talousarviota toteuttavien elinten ja yhteisöjen saatavilla jo olevat tiedot käytetään uudelleen sen välttämiseksi, että varojen saajille tai tuensaajille esitetään useita pyyntöjä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 60 kappale

(95)Jotta varojen saajien kanssa voidaan tehdä yhteistyötä pitkällä aikavälillä, olisi säädettävä mahdollisuudesta allekirjoittaa rahoitusta koskevia puitekumppanuussopimuksia. Tällaiset sopimukset olisi pantava täytäntöön joko avustuksin tai tekemällä rahoitusosuussopimuksia unionin varoja toteuttavien henkilöiden ja yhteisöjen kanssa. Tätä varten olisi säädettävä tällaisten rahoitusosuussopimusten vähimmäissisällöstä. Rahoitusta koskevat puitekumppanuussopimukset eivät kuitenkaan saisi tarpeettomasti rajoittaa unionin rahoituksen saatavuutta.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 61 kappale

(96)Edellytykset ja menettelyt, joiden mukaisesti unionin rahoitusosuuden maksaminen voidaan keskeyttää tai lopettaa tai sen määrää pienentää, olisi yhdenmukaistettava kaikkien talousarvion toteuttamisvälineiden osalta (avustukset, hankinnat, välillinen hallinnointi, palkinnot jne.). Myös maksujen keskeyttämisen tai lopettamisen tai määrän pienentämisen perusteet olisi määritettävä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 62 kappale

(97)Tässä asetuksessa olisi vahvistettava vakiojaksot, joiden ajan saajien olisi säilytettävä unionin rahoitusosuuksiin liittyvät asiakirjat, jotta vältetään toisistaan poikkeavat tai suhteettomat sopimusvaatimukset ja toisaalta jotta samalla varataan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) riittävästi aikaa saada pääsy tällaisiin tietoihin ja asiakirjoihin ja suorittaa jälkitarkastuksia ja jälkikäteisvalvontaa. Lisäksi unionin varoja saavat henkilöt ja yhteisöt olisi velvoitettava tekemään yhteistyötä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 63 kappale

(98)Jotta osallistujilla ja saajilla olisi riittävät tiedot sekä mahdollisuus käyttää oikeuttaan puolustautua, heille olisi annettava mahdollisuus esittää huomautuksia ennen sellaisen toimen hyväksymistä, joka vaikuttaa haitallisesti heidän oikeuksiinsa, ja heille olisi annettava tietoa muutoksenhakukeinoista, joiden avulla he voivat riitauttaa tällaisen toimen.

⇩ uusi

(99)Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän ei ratkaisu- tai myöntämismenettelyn yhteydessä tarvitse antaa osallistujalle mahdollisuutta esittää huomautuksia, jos kyseinen osallistuja on hylätty ratkaisu- tai myöntämismenettelyssä. Oikeusvarmuuden turvaamiseksi tämä olisi täsmennettävä myös kuulemismenettelyä ja muutoksenhakukeinoja koskevassa säännöksessä.

(100)Kun otetaan huomioon yhä haastavampi geopoliittinen ympäristö ja siihen liittyvät nopeasti kehittyvät hybridi- ja kyberuhat sekä tarve digitaaliseen muutokseen, johon liittyy luontaisesti altistuminen teknisille haavoittuvuuksille, unionin on tarpeen varmistaa unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuden ja yleisen järjestyksen suojelu yleistä järjestystä koskevien normien ja julkisoikeuden mukaisesti. Tämä koskee yhteiskunnan olennaisten intressien turvaamista, kuten energian toimitusvarmuuden turvaamista ja järjestäytyneen rikollisuuden ja petosten torjuntaa. Jos unionin varojen myöntämiseen liittyy strategisia omaisuuseriä ja intressejä, kuten digitaali- tai avaruusinfrastruktuuria tai viestintä- ja tietojärjestelmiä ja -palveluja, voidaan edellyttää erityisehtojen soveltamista tällaisen suojelun varmistamiseksi, myös viestintä- ja tietojärjestelmien ja asiaankuuluvien toimitusketjujen eheyden osalta, kuitenkin unionin tekemiä kansainvälisiä sopimuksia noudattaen. Tällaisten eritysehtojen tyyppejä ja niiden soveltamista koskevia edellytyksiä olisi selkeytettävä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 64 kappale

(101)Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi komission olisi perustettava varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 65 kappale

(102)Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää olisi sovellettava osallistujiin, saajiin, yhteisöihin, joiden valmiuksia ehdokas tai tarjoaja aikoo hyödyntää, hankkijan alihankkijoihin, henkilöön tai yhteisöön, joka saa unionin varoja, kun talousarviota toteutetaan välillisen hallinnoinnin mukaisesti, henkilöön tai yhteisöön, joka saa unionin varoja suoraan hallinnoitavista rahoitusvälineistä, osallistujiin tai saajiin, joista varoja talousarviota yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin mukaisesti toteuttavat yhteisöt ovat antaneet tietoja, ja sponsoreihin.

⇩ uusi

(103)Unionin taloudellisten etujen suojan parantamiseksi varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää olisi vahvistettava. On tärkeää estää se, että poissulkemistilanteessa oleva henkilö tai yhteisö voi hakea tai tulla valituksi varojen hoitajaksi tai saada tällaisia varoja yhteistyössä hallinnoidusta ohjelmasta. Jos on annettu lainvoimainen tuomio tai lopullinen hallinnollinen päätös, toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi voitava sulkea pois henkilö tai yhteisö, joka on poissulkemistilanteessa ja jota ei pidetä luotettavana, koska se on syyllistynyt tiettyihin 139 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin vakaviin väärinkäytöksiin. Jos lainvoimaista tuomiota tai lopullista hallinnollista päätöstä ei ole annettu, toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi voitava toteuttaa poissulkeminen 146 artiklassa tarkoitetun tutkintaelimen alustavan oikeudellisen arvioinnin perusteella ottaen huomioon tosiseikat ja havainnot, jotka on saatu Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) tai Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ECA) tarkastusten tai tutkimusten tai minkä tahansa muun, tulojen ja menojen hyväksyjän vastuulla suoritetun tarkastuksen tai valvontatoimen yhteydessä. Tällainen poissulkeminen olisi kirjattava 138 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetun varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän tietokantaan. Jäsenvaltioiden viranomaisten olisi otettava poissulkeminen huomioon olemalla valitsematta tällaisia henkilöitä tai yhteisöjä unionin varojen hoitajiksi tai saajiksi. Jäsenvaltioiden tekemiä yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin kuuluvia maksatushakemuksia, joissa on mukana poissuljettuun henkilöön tai yhteisöön liittyviä menoja, ei saisi maksaa. Jos varoja maksetaan jäsenvaltioille tulosperusteisten kehysten mukaisesti, sovelletaan alakohtaisessa lainsäädännössä vahvistettuja erityissääntöjä.

(104)On tärkeää korostaa, että varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää olisi sovellettava ainoastaan silloin kun on kyse jäsenvaltioille suoran hallinnoinnin mukaisesti maksettavista unionin varoista, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 42 mukaisista varoista, jolloin jäsenvaltioiden vastuulla on toteuttaa kaikki asianmukaiset toimenpiteet unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi siltä osin kuin asiaa koskevassa oikeudellisessa kehyksessä osoitetaan komissiolle tällaisia vastuita ja ottaen asianmukaisesti huomioon varojen sui generis -luonne. Sen vuoksi komission vastuu olisi rajoitettava velvollisuuteen saattaa asia tutkintaelimen käsiteltäväksi henkilön tai yhteisön poissulkemiseksi, jos tulojen ja menojen hyväksyjän tietoon tulee vakavia väärinkäytöksiä lainvoimaisten tuomioiden tai lopullisten hallinnollisten päätösten seurauksena taikka sellaisten tosiseikkojen tai havaintojen seurauksena, jotka on saatu asianomaisia varoja koskevien Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) tai Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ECA) tarkastusten tai tutkimusten tai minkä tahansa muun, tulojen ja menojen hyväksyjän vastuulla suoritetun tarkastuksen tai valvontatoimen yhteydessä. Edellä tarkoitettua komission vastuuta rajoittamatta jäsenvaltiot ovat edelleen vastuussa varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän tietokantaan kirjattujen poissulkemispäätöksiä koskevien tietojen tarkistamisesta, tällaisten päätösten täytäntöönpanosta ja sen varmistamisesta, etteivät ne toimita poissulkemistilanteessa olevaan henkilöön tai yhteisöön liittyvää maksatushakemusta.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 66 kappale

(105)Olisi selvennettävä, että tehtäessä päätös henkilön tai yhteisön rekisteröimisestä varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän tietokantaan sen takia, että luonnollinen tai oikeushenkilö, joka on kyseisen henkilön tai yhteisön hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen tai joka käyttää edustus-, päätös- tai valvontavaltaa kyseisen henkilön tai yhteisön osalta tai joka on rajoittamattomassa vastuussa kyseisen henkilön tai yhteisön veloista, tai luonnollinen henkilö, joka on olennaisessa asemassa oikeudellisen sitoumuksen tekemisen tai täyttämisen kannalta, on jossakin poissulkemistilanteista, tietokantaan rekisteröidään myös tiedot kyseisistä henkilöistä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 67 kappale

(106)Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjien olisi, ottaen huomioon heidän riippumattomuutensa hallintoasioissa, tehtävä päätös, joka koskee henkilön tai yhteisön poissulkemista ratkaisumenettelyistä tai taloudellisten seuraamusten määräämistä henkilölle tai yhteisölle sekä asiaan liittyvien tietojen julkaisemisesta. Jos lainvoimaista tuomiota ei ole annettu tai lopullista hallinnollista päätöstä ei ole tehty, sekä tapauksissa, jotka liittyvät vakavaan sopimusrikkomukseen, toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjien olisi tehtävä päätöksensä alustavan oikeudellisen arvioinnin perusteella ottaen huomioon tutkintaelimen antama suositus. Tutkintaelimen olisi myös arvioitava poissulkemisen kesto, jos sitä ei ole määrätty lainvoimaisessa tuomiossa tai lopullisessa hallinnollisessa päätöksessä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 68 kappale

(107)Tutkintaelimen tehtävänä olisi varmistaa poissulkemisjärjestelmän yhdenmukainen toiminta. Tutkintaelimen olisi koostuttava pysyvästä puheenjohtajasta, kahdesta komission edustajasta ja pyynnön esittävän tulojen ja menojen hyväksyjän edustajasta.

⇩ uusi

(108)Jotta varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää voitaisiin yhdenmukaistaa julkisia hankintoja koskevien sääntöjen kanssa ja jotta sitä voitaisiin tehostaa, yritykset vaikuttaa unionin varojen myöntämiseen tai unionin varojen perusteeton saanti, myös silloin kun on kyse eturistiriidasta, olisi sisällytettävä nimenomaisena poissulkemistilanteena sellaiseen poissulkemiseen, joka perustuu ammatin harjoittamiseen liittyvään vakavaan virheeseen, ja kyseiseen poissulkemistilanteeseen olisi sovellettava oikeasuhteista seuraamusta, joka vastaa virheen vakavuutta.

(109)Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi suhteellisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen suljettava pois henkilö tai yhteisö, joka on osoittanut rehellisyyden puutteensa osallistumalla mihin tahansa moitittavaan toimintaan, joka on ristiriidassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen arvojen kanssa, kuten yllyttäminen syrjintään, vihaan tai väkivaltaan henkilöryhmää tai ryhmän jäsentä kohtaan, jos toiminta voi vaikuttaa kielteisesti sopimuksen täyttämiseen.

(110)Poissulkemisperusteisiin olisi lisättävä itsenäinen poissulkemisperuste, johon on liitetty teon vakavuuteen nähden oikeasuhteinen seuraamus, sellaisia tilanteita varten, joissa on kyse perusteettomasta yhteistyön puutteesta tulojen ja menojen hyväksyjän, OLAFin, EPPOn tai Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suorittamien tutkimusten tai tarkastusten yhteydessä, koska tällaisella tilanteella voi olla vakavia seurauksia unionin taloudellisten etujen suojaamiselle.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 69 kappale

(111)Alustava oikeudellinen arviointi ei vaikuta lopulliseen arvioon, jonka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tekevät kansallisen lainsäädännön nojalla kyseisen henkilön tai yhteisön toiminnasta. Tutkintaelimen suositus ja toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän päätös olisi näin ollen tarkistettava sen jälkeen, kun tällainen lopullinen arvio on annettu tiedoksi.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 70 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(112)Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi suljettava henkilö tai yhteisö menettelyjen ulkopuolelle silloin, kun on annettu lainvoimainen tuomio tai tehty lopullinen hallinnollinen päätös, jonka mukaan henkilö tai yhteisö on syyllistynyt ammatin harjoittamiseen liittyvään vakavaan virheeseen, sosiaaliturvamaksuihin tai verojen maksuun liittyvien velvoitteiden tahalliseen tai tahattomaan laiminlyöntiin, yhteisön perustamiseen eri lainkäyttöalueelle tarkoituksena kiertää yhteisön sääntömääräisessä kotipaikassa sovellettavia vero- tai sosiaalilainsäädäntöön perustuvia velvoitteita tai muita lakisääteisiä velvoitteita, talousarvioon vaikuttavaan petokseen, ⌦ lahjontaan ⌫ korruptioon, rikollisjärjestön toimintaan osallistumiseen, rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, terrorismirikoksiin tai terroritoimintaan liittyviin rikoksiin, lapsityövoiman käyttöön tai muihin ihmiskauppaa koskeviin rikoksiin taikka muuhun sääntöjenvastaisuuteen. Henkilö tai yhteisö olisi suljettava menettelyjen ulkopuolelle myös silloin, kun on kyse vakavasta oikeudellisen sitoumuksen rikkomisesta tai konkurssista ⇨ taikka tilanteista, joissa on kieltäydytty yhteistyöstä tutkimusten tai tarkastusten yhteydessä. Näitä poissulkemisperusteita arvioitaessa kansainvälisessä kauppaoikeudessa tuomitut kohtuuttoman vahingolliset teot voidaan katsoa merkitykselliseksi tekijäksi, jos niihin liittyy ammatin harjoittamiseen liittyvä vakava virhe. ⇦ 

🡻 2018/1046, johdanto-osan 71 kappale

(113)Päättäessään henkilön tai yhteisön poissulkemisesta tai taloudellisen seuraamuksen määräämisestä henkilölle tai yhteisölle sekä asiaankuuluvien tietojen julkaisemisesta toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi varmistettava suhteellisuusperiaatteen noudattaminen ottamalla erityisesti huomioon tilanteen vakavuus, sen vaikutukset talousarvioon, kyseisestä toiminnasta kulunut aika, toiminnan kesto ja toistuminen, toiminnan tahallisuus tai tuottamuksellisuuden aste sekä henkilön tai yhteisön yhteistyö asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa ja kyseisen henkilön tai yhteisön tutkintaan antama panos.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 72 kappale

(114)Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi myös voitava sulkea henkilö tai yhteisö pois silloin, kun kyseisen talouden toimijan veloista rajoittamattomassa vastuussa oleva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on konkurssissa tai vastaavassa maksukyvyttömyystilassa tai kun kyseinen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö ei kykene täyttämään velvoitteitaan maksaa sosiaaliturvamaksuja tai veroja ja tällainen tilanne vaikuttaa kyseisen talouden toimijan taloudelliseen asemaan.

⇩ uusi

(115)Jotta unionin taloudellisten etujen suojaa voitaisiin edelleen parantaa, tulojen ja menojen hyväksyjän olisi voitava sulkea pois sellaiset poissuljetun yhteisön tosiasialliset omistajat ja edunsaajat sekä sidosyhteisöt, jotka ovat osallistuneet poissuljetun yhteisön väärinkäytökseen, tai määrätä niille taloudellinen seuraamus. Mahdollisuudella sulkea pois tosiasialliset omistajat ja edunsaajat sekä sidosyhteisöt on tarkoitus estää se, että henkilö tai yhteisö, jota ei poissulkemisen vuoksi voida valita unionin varojen hoitajaksi, voisi edelleen osallistua hankinta- ja myöntämismenettelyihin uuden yrityksen tai olemassa olevien sidosyhteisöjen kautta.

(116)Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää olisi sen vaikuttavuuden lisäämiseksi sovellettava myös sellaisiin luonnollisiin henkilöihin, joiden katsotaan olevan vastuussa yhteisön väärinkäytöksestä, jotta he eivät voi osallistua ratkaisu- tai myöntämismenettelyihin tai tulla valituiksi unionin varojen hoitajiksi joko yksityishenkilöinä tai uuden yrityksen kautta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta tulla kuulluksi.

(117)Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän tutkintaelimen olisi tulojen ja menojen hyväksyjän pyynnöstä voitava antaa suosituksensa nopeutetussa menettelyssä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta tulla kuulluksi. Tällaista menettelyä olisi käytettävä, jos olosuhteet tai asian luonne sitä edellyttävät, esimerkiksi jos jäsenvaltion viranomainen on antanut lainvoimaisen tuomion tai lopullisen hallinnollisen päätöksen, mutta poissulkemisen kestoa ei ole määritetty; tai kolmannessa maassa on annettu lainvoimainen tuomio tai lopullinen hallinnollinen päätös; tai henkilölle tai yhteisölle on jo määrätty poissulkemista vastaava seuraamus kansainvälisten järjestöjen päätöksellä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 73 kappale

(118)Poissulkemispäätöstä ei olisi tehtävä, jos asianomainen henkilö tai yhteisö on toteuttanut korjaavia toimenpiteitä ja siten osoittanut luotettavuutensa. Tämä mahdollisuus ei saisi olla käytettävissä silloin, kun on kyse kaikkein vakavimmista rikollisen toiminnan muodoista.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 74 kappale

(119)Suhteellisuusperiaate huomioon ottaen olisi erotettava toisistaan ne tapaukset, joissa poissulkemisen vaihtoehtona on mahdollista määrätä taloudellinen seuraamus, ja ne tapaukset, joissa asianomaisen saajan toiminnan vakavuus, joka liittyy yritykseen saada perusteettomasti unionin varoja, on peruste sille, että poissulkemisen lisäksi määrätään taloudellinen seuraamus ennaltaehkäisevän vaikutuksen varmistamiseksi. Olisi myös määritettävä hankintaviranomaisen määrättävissä olevan taloudellisen seuraamuksen enimmäismäärä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 75 kappale

(120)Taloudellinen seuraamus olisi määrättävä ainoastaan saajalle eikä osallistujalle, sillä seuraamuksen määrä lasketaan kyseessä olevan oikeudellisen sitoumuksen arvon pohjalta.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 76 kappale

(121)Mahdollisuus tehdä päätöksiä poissulkemisesta ja taloudellisten seuraamusten määräämisestä ei ole riippuvainen mahdollisuudesta soveltaa sopimuksen mukaisia seuraamuksia, kuten sopimussakkoja.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 77 kappale

(122)Poissulkemisen kestoa olisi rajoitettava direktiivin 2014/24/EU mukaisessa tapauksessa ja sen olisi oltava suhteellisuusperiaatteen mukainen.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 78 kappale

(123)On tarpeen määrittää poissulkemista koskevien päätösten antamista tai taloudellisten seuraamusten määräämistä koskevan vanhentumisajan alkamispäivämäärä ja kesto.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 79 kappale

(124)On tärkeää voida vahvistaa poissulkemisen ja taloudellisen seuraamuksen ennaltaehkäisevää vaikutusta. Ennaltaehkäisevää vaikutusta olisi tältä osin vahvistettava mahdollisuudella julkaista poissulkemiseen ja/tai taloudelliseen seuraamukseen liittyviä tietoja tavalla, joka täyttää asetuksissa (EU) 2018/1725 (EY) N:o 45/2001 ja (EU) 2016/679 säädetyt tietosuojavaatimukset. Tällaisella julkaisemisella varmistettaisiin osaltaan, että kyseinen toiminta ei toistu. Oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti olisi määritettävä tilanteet, joissa tietoja ei julkaista. Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi otettava arviossaan huomioon kaikki tutkintaelimen suositukset. Luonnollisten henkilöiden henkilötiedot olisi julkaistava ainoastaan poikkeustapauksissa, ja perusteena olisi oltava toiminnan vakavuus tai sen vaikutus unionin taloudellisiin etuihin.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 80 kappale

(125)Poissulkemiseen tai taloudelliseen seuraamukseen liittyvät tiedot olisi julkaistava ainoastaan tietyissä tapauksissa, kuten silloin, kun on kyse ammatin harjoittamiseen liittyvästä vakavasta virheestä, petoksesta, merkittävistä puutteista talousarviosta rahoitetun oikeudellisen sitoumuksen olennaisten velvoitteiden täyttämisessä tai sääntöjenvastaisuudesta taikka yhteisön perustamisesta eri lainkäyttöalueelle tarkoituksena kiertää yhteisön sääntömääräisessä kotipaikassa sovellettavia vero- tai sosiaalilainsäädäntöön perustuvia velvoitteita tai muita lakisääteisiä velvoitteita.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 81 kappale

(126)Menettelyjen ulkopuolelle sulkemista koskevat perusteet olisi erotettava selvästi perusteista, jotka saattavat johtaa hylkäämiseen ratkaisu- tai myöntämismenettelyn yhteydessä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 82 kappale

(127)Riskien varhaista havaitsemista ja henkilölle tai yhteisölle määrättäviä taloudellisia seuraamuksia koskevia päätöksiä koskevat tiedot olisi keskitettävä. Kyseiset tiedot olisi tätä varten tallennettava keskitetystä järjestelmästä vastaavan komission perustamaan ja hoitamaan tietokantaan. Kyseisen järjestelmän käytössä olisi kunnioitettava oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 83 kappale (mukautettu)

(128)Komission olisi vastattava varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän perustamisesta ja toiminnasta, mutta muiden unionin toimielinten ja elinten sekä kaikkien henkilöiden tai yhteisöjen, jotka hoitavat unionin varoja suoran, yhteistyöhön perustuvan tai välillisen hallinnoinnin piirissä, olisi osallistuttava tähän järjestelmään toimittamalla komissiolle asiaankuuluvia tietoja. Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän ja tutkintaelimen olisi taattava henkilölle tai yhteisölle oikeus puolustukseen. Sama oikeus olisi annettava henkilölle tai yhteisölle varhaisen havaitsemisen yhteydessä, kun tulojen ja menojen hyväksyjän harkitsema toimi voisi vahingoittaa asianomaisen henkilön tai yhteisön oikeuksia. Jos kyseessä on petos, ⌦ lahjonta ⌫ korruptio tai muu unionin taloudellisia etuja vahingoittava laiton toiminta, josta ei vielä ole annettu lainvoimaista tuomiota, toimivaltaisella tulojen ja menojen hyväksyjällä olisi oltava mahdollisuus lykätä henkilölle tai yhteisölle annettavaa ilmoitusta ja tutkintaelimellä olisi oltava mahdollisuus lykätä henkilölle tai yhteisölle annettavaa mahdollisuutta huomautusten esittämiseen. Tällainen lykkäys olisi perusteltu ainoastaan silloin, kun on pakottavia laillisia syitä säilyttää tutkinnan tai kansallisen oikeudellisen menettelyn luottamuksellisuus.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 84 kappale

(129)Euroopan unionin tuomioistuimella olisi SEUT 261 artiklan mukaisesti oltava täysi harkintavalta tämän asetuksen nojalla tehtyjen poissulkemista koskevien päätösten ja sen nojalla määrättyjen taloudellisten seuraamusten osalta.

⇩ uusi

(130)Jotta voidaan puuttua yhteisöjen pyrkimyksiin välttää väärinkäytöksensä mahdolliset haitalliset seuraukset, olisi vahvistettava varhaista havaitsemista ja poissulkemista koskevien menettelyjen yhteydessä sovellettavat ilmoittamista koskevat säännöt tarkoin ehdoin. Lisäksi tällaisiin menettelyihin olisi sovellettava sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän käyttöä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 85 kappale

(131)Unionin taloudellisten etujen suojaamisen helpottamiseksi kaikissa talousarvion toteutustavoissa henkilöiden ja yhteisöjen, jotka osallistuvat talousarvion toteuttamiseen yhteistyöhön perustuvan tai välillisen hallinnoinnin piirissä, olisi oltava mahdollista ottaa asianmukaisesti huomioon unionin tason tulojen ja menojen hyväksyjien päättämät poissulkemiset.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 86 kappale

(132)Tämän asetuksen olisi edistettävä sähköisen hallinnon tavoitetta, erityisesti sähköisen tiedon käyttöä unionin toimielinten ja kolmansien osapuolten välisessä tiedonvaihdossa.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 87 kappale

(133)Siirtyminen sähköiseen tietojenvaihtoon ja asiakirjojen toimittamiseen sähköisesti sekä tarvittaessa myös sähköisiin hankintamenettelyihin yksinkertaistaa huomattavasti menettelyjä. Jotta kuitenkin voidaan samalla turvata asianmukainen oikeudellinen toimintaympäristö, olisi määritettävä selkeät edellytykset käytettävien järjestelmien hyväksymiselle, jotta huolehditaan siitä, että unionin varojen hallinnointi säilyy joustavana osallistujien, saajien sekä tulojen ja menojen hyväksyjien kannalta tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti.

⇩ uusi

(134)Yhteentoimivien digitaalisten julkisten palvelujen hallinnoinnin ja laadun parantamiseksi unionin toimielinten, toimeenpanovirastojen ja unionin elinten, kuten 70 ja 71 artiklassa tarkoitettujen elinten, olisi noudatettava ja sovellettava mahdollisimman pitkälti eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 88 kappale

(135)Olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat hakemusasiakirjojen arvioinnista hankintamenettelyjen, avustusten myöntämismenettelyjen sekä kilpailujen yhteydessä vastaavan komitean kokoonpanoa ja tehtäviä. Komiteaan olisi voitava kuulua ulkopuolisia asiantuntijoita, jos perussäädöksessä niin säädetään.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 89 kappale

(136)Hyvän hallintotavan periaatteen mukaisesti tulojen ja menojen hyväksyjän olisi pyydettävä selvennyksiä tai puuttuvia asiakirjoja noudattaen samalla kuitenkin tasapuolisen kohtelun periaatetta ja muuttamatta olennaisesti hakemusasiakirjoja. Tulojen ja menojen hyväksyjän olisi voitava päättää olla pyytämättä edellä mainittuja asiakirjoja vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Lisäksi tulojen ja menojen hyväksyjän olisi voitava korjata ilmeinen kirjoitusvirhe tai pyytää osallistujaa korjaamaan se.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 90 kappale (mukautettu)

(137)Moitteeton varainhoito edellyttää, että komissio suojaa itseään vaatimalla ennakkomaksujen suoritusvaiheessa vakuuksia. Toimeksisaajilta ja avustuksen saajilta ei olisi vaadittava vakuuksia automaattisesti, vaan riskianalyysin pohjalta. Jos tulojen ja menojen hyväksyjä havaitsee toteutuksen aikana, että ⌦ vakuuden antajalla ⌫ takaajalla ei ole tai ei enää ole lupaa myöntää sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti vakuuksia, tulojen ja menojen hyväksyjän olisi voitava pyytää vakuuden korvaamista toisella.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 91 kappale

(138)Erilaiset säännöt, jotka koskevat talousarvion suoraa ja välillistä hallinnointia ja erityisesti ”talousarvion toteutustehtävien” käsitettä, ovat aiheuttaneet sekaannusta ja luoneet riskin pätevyyteen liittyvistä virheistä sekä komission että sen kumppaneiden osalta. Sen vuoksi sääntöjä olisi yksinkertaistettava ja yhdenmukaistettava.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 92 kappale

⇨ uusi

(139)Henkilöiden tai yhteisöjen, jotka hallinnoivat unionin varoja välillisesti, pilareihin perustuvaa ennakkoarviointia koskevia säännöksiä olisi tarkistettava, jotta komissio voi mahdollisimman pitkälti hyödyntää tällaisten henkilöiden ja yhteisöjen järjestelmiä, sääntöjä ja menettelyjä, ⇨  due diligence -prosessi mukaan luettuna, ⇦ joiden katsotaan vastaavan komission järjestelmiä ja menettelyjä. Lisäksi on tärkeää selventää, että jos arvioinnissa havaitaan aloja, joilla käytössä olevat menettelyt eivät riitä suojaamaan unionin taloudellisia etuja, komission olisi voitava rahoitusosuussopimusten allekirjoittamisen yhteydessä toteuttaa asianmukaisia valvontatoimia. On myös tärkeää nimetä erikseen tapaukset, joissa komission on mahdollista päättää olla vaatimatta pilareihin perustuvaa arviointia ennen rahoitusosuussopimusten allekirjoittamista.

⇩ uusi

(140)Unionin talousarvion tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi on aiheellista selventää edelleen suhteellisuusperiaatteen soveltamista välilliseen hallinnointiin. Vaikka suhteellisuusperiaate ei voi vaikuttaa asiaankuuluvassa sovellettavassa oikeudellisessa kehyksessä asetettujen velvoitteiden luonteeseen, sitä olisi järjestelmällisesti käytettävä unionin täytäntöönpanokumppaneiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, jotta voidaan löytää oikea tasapaino unionin taloudellisten etujen suojaamisen ja unionin politiikkojen täytäntöönpanokyvyn säilyttämisen välillä. Asiaa koskeviin säännöksiin olisi tehtävä tiettyjä mukautuksia, ja ne olisi jäsenneltävä uudelleen. Tämän ei pitäisi tulkita rajoittavan käytännössä niitä oikeuksia ja pääsyvaltuuksia, jotka tarvitaan toimivaltaista tulojen ja menojen hyväksyjää, EPPOa – silloin kun on kyse asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvista jäsenvaltioista – sekä OLAFia, tilintarkastustuomioistuinta ja tarvittaessa asianomaisia kansallisia viranomaisia varten, jotta nämä voivat käyttää toimivaltaansa kaikilta osin.

(141)Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen säätää tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta lopullisiin saajiin, jotka saavat unionin talousarviosta tukea rahoitusvälineiden tai talousarviotakuiden muodossa. Tässä soveltamisessa olisi otettava asianmukaisesti huomioon lopullisten saajien ja toimen luonne ja kyseeseen tulevat taloudelliset riskit, ja soveltamisen olisi oltava niihin oikeassa suhteessa. Tarpeettomia hallinnollisia rasitteita olisi vältettävä erityisesti silloin, kun lopullisina saajina ovat mikroyritykset ja pienet ja keskisuuret yritykset ja niiden kaltaiset talouden toimijat, joiden liikevaihto tai taseen loppusumma on vastaava kuin mainituilla yrityksillä.

(142)Suhteellisuusperiaatetta on tarpeen soveltaa myös sellaisten yhteisöjen sääntöjen, järjestelmien ja menettelyjen arviointiin, jotka ovat jo läpäisseet arvioinnin, kuten komission vahvistamia sääntöjä käyttävät yhteisöt; tällaiset yhteisöt vapautetaan ennakkoarvioinnista. Ennakkoarvioinnista olisi voitava vapauttaa myös sellaiset jäsenvaltioiden organisaatiot, joille on annettu tehtäväksi unionin varojen hoitaminen yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin mukaisesti.

(143)On tarpeen selventää, että silloin kun yhteisöt valitaan välilliseen hallinnointiin perustuvaan työskentelyyn kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella, sovelletaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 93 kappale

(144)Talousarviota toteuttaville henkilöille ja yhteisöille osoitettavan korvauksen olisi tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan perustuttava tuloksellisuuteen.

⇩ uusi

(145)Jotta voidaan varmistaa unionin talousarvion koskemattomuus silloin kun sitä toteutetaan käyttäen välillistä hallinnointia, on aiheellista edellyttää, että toteutuskumppanit ilmoittavat komissiolle tapauksista, joissa epäillään petosta, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa, ja että ne sisällyttävät tällaisen velvoitteen kolmansien osapuolten kanssa välillisen hallinnoinnin puitteissa tekemiinsä sopimuksiin.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 94 kappale

(146)Komissio käynnistää kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa tekemällä rahoitussopimuksia. On tärkeää selventää tällaisten rahoitussopimusten sisältöä, erityisesti niiden toimien osien osalta, joita kolmas maa hallinnoi välillisesti.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 95 kappale

(147)On tärkeää tunnustaa rahoitusta yhdistävien välineiden tai foorumeiden erityinen luonne, sillä kyseisissä välineissä komission rahoitusosuus yhdistyy rahoituslaitosten rahoitukseen, sekä selventää rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevien säännösten soveltamista.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 96 kappale

(148)Unionin toimielinten omaan lukuunsa tekemiin hankintasopimuksiin sovellettavien hankintasääntöjen ja -periaatteiden olisi perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/23/EU 43 sekä direktiivissä 2014/24/EU vahvistettuihin sääntöihin.

⇩ uusi

(149)Kokemus on osoittanut, että tämän asetuksen mukaisten julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltaminen ei ole tarkoituksenmukaista tehtäessä julkisia hankintasopimuksia sellaisista rahoituspalveluista, jotka suoraan liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/65/EU tarkoitettujen arvopapereiden tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun, myyntiin, ostoon tai siirtoon ja joita komissio käyttää lainanotto- ja lainanantotoimiensa sekä varainhoito- ja kassanhallintatoimiensa yhteydessä. Tähän sisältyvät keskuspankkien, Euroopan vakausmekanismin, Euroopan investointipankin ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten sekä valtionvelan liikkeeseenlaskusta ja hoidosta vastaavien kansallisten yhteisöjen tarjoamat palvelut. Tämän vuoksi ja direktiivin 2014/24/EU 10 artiklan mukaisesti tässä asetuksessa säädettyjä hankintasääntöjä ei pitäisi soveltaa kyseisiin palveluihin.

(150)Covid-19-pandemian valossa on aiheellista muuttaa kriisin määritelmää, jota sovelletaan erityisesti yhteisiin säännöksiin ja ulkoisten toimien alan hankintoihin ja joka kattaa kansanterveyden ja eläinten terveyden, elintarviketurvallisuuteen liittyvät hätätilanteet ja maailmanlaajuiset terveysuhat. Jotta mahdollistetaan joustavuus, jota tarvitaan nopean reagoinnin varmistamiseksi kriisistä johtuvissa äärimmäisen kiireellisiä toimia edellyttävissä ennakoimattomissa olosuhteissa, hankintaviranomaisen olisi voitava soveltaa yksinkertaistettuja hankintasääntöjä, kuten kriisitilanteisiin sovellettavaa, ilman etukäteen julkaistavaa hankintailmoitusta järjestettävää neuvottelumenettelyä ja mahdollisuutta hyväksyä, että oletettu valittu tarjoaja toimittaa poissulkemis- ja valintaperusteita koskevat todisteet ratkaisupäätöksen tekemisen jälkeen mutta joka tapauksessa ennen sopimuksen allekirjoittamista. Hankintaviranomaisella olisi myös oltava joustovaraa muuttaa sopimusta tai puitesopimusta poikkeuksellisesti ilman hankintamenettelyä siten, että 176 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kynnysarvot ylittyvät, jotta se voi reagoida kriisiin. Ennen tällaisten yksinkertaistettujen sääntöjen soveltamista olisi edellytettävä kriisin julistamista asiaankuuluvien sisäisten sääntöjen mukaisesti, lukuun ottamatta ulkoisen toiminnan alan hankintoja, joiden osalta tällaista julistusta ei edellytetä. Toimivaltaisten tulojen ja menojen hyväksyjien olisi lisäksi tapauskohtaisesti perusteltava julistetusta kriisistä johtuva äärimmäinen kiireellisyys.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 97 kappale

(151)Kun on kyse sekamuotoisista hankintasopimuksista, olisi selkeytettävä menetelmää, jonka mukaisesti hankintaviranomaiset määrittävät sovellettavat säännöt.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 98 kappale

(152)Sopimuksia, joissa hankinnan arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin direktiivissä 2014/24/EU säädetyt kynnysarvot ja sopimuksia, joissa hankinnan arvo alittaa kyseiset kynnysarvot, sekä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jääviä sopimuksia koskevien hankintamenettelyjen aloittamista edeltäviä ja aloittamisen jälkeisiä tarpeellisia tiedotustoimenpiteitä olisi selkeytettävä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 99 kappale

(153)Tähän asetukseen olisi sisällytettävä kattava luettelo kaikista niistä hankintamenettelyistä, jotka ovat unionin toimielinten käytettävissä kynnysarvosta riippumatta.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 100 kappale

(154)Jotta voitaisiin yksinkertaistaa hallintoa ja kannustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset) osallistumaan, olisi säädettävä neuvottelumenettelyjen soveltamisesta arvoltaan keskisuuriin sopimuksiin.

⇩ uusi

(155)Tarvittaessa olisi oltava mahdollista toteuttaa yhteishankinta yhden tai useamman jäsenvaltion hankintaviranomaisen sekä unionin toimielinten ja 70 ja 71 artiklassa tarkoitettujen elinten tai 69 artiklassa tarkoitettujen toimeenpanovirastojen välillä ilman, että kyseiset toimielimet, elimet tai virastot hankkivat tässä yhteydessä rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja itselleen. Jotta hankintaviranomaiset voisivat kaikilta osin hyödyntää sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia mittakaavaetujen ja riskien ja hyötyjen jakamisen osalta, unionin toimielinten, unionin elinten ja toimeenpanovirastojen mahdollisuuksia hankkia tavaroita tai palveluja jäsenvaltioiden puolesta olisi laajennettava. Unionin toimielimen, unionin elimen tai toimeenpanoviraston olisi voitava toteuttaa asianomainen hankintamenettely jäsenvaltioiden puolesta tai niiden nimissä osapuolten välisen sopimuksen perusteella tai toimia tukkuostajana ja -myyjänä, joka ostaa, varastoi ja jälleenmyy tai lahjoittaa tavaroita tai ostaa, jälleenmyy tai lahjoittaa palveluja, vuokratut kohteet mukaan luettuina, valitsemilleen jäsenvaltioille tai kumppaniorganisaatioille.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 101 kappale

(156)Tässä asetuksessa olisi direktiivin 2014/24/EU tavoin säädettävä mahdollisuudesta toteuttaa markkinakartoitus ennen hankintamenettelyn aloittamista. Sen varmistamiseksi, että innovaatiokumppanuutta käytetään ainoastaan silloin, kun sen tavoitteena olevaa rakennusurakkaa, tavaraa tai palvelua ei vielä ole markkinoilla tai ettei sen kehittäminen ole vaiheessa, joka on lähellä markkinoille saattamista, tässä asetuksessa olisi säädettävä velvollisuudesta toteuttaa alustava markkinakartoitus ennen innovaatiokumppanuuden käynnistämistä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 102 kappale

(157)Olisi selvennettävä, miten hankintaviranomaiset voivat edistää ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä samalla kun varmistetaan, että ne saavat sopimuksilleen parhaan mahdollisen hinta-laatusuhteen etenkin vaatimalla erityisiä merkkejä tai käyttämällä asianmukaisia ratkaisumenettelyjä.

⇩ uusi

(158)Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti olisi varmistettava edistyminen viherryttämiseen liittyvien näkökohtien toteuttamisessa sisällyttämällä tarvittaessa tarjouspyyntöihin vihreät valinta- tai ratkaisuperusteet, jotka kannustavat talouden toimijoita tarjoamaan kestävämpiä vaihtoehtoja.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 103 kappale

(159)Sen varmistamiseksi, että talouden toimijat sopimuksia toteuttaessaan noudattavat sovellettavia ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädännön velvoitteita, jotka on vahvistettu unionin oikeudessa, kansallisessa lainsäädännössä, työehtosopimuksissa tai direktiivin 2014/24/EU liitteessä X luetelluissa kansainvälisissä sosiaali- ja ympäristöalojen sopimuksissa, tällaisten velvoitteiden olisi kuuluttava hankintaviranomaisen määrittelemiin vähimmäisvaatimuksiin, ja ne olisi sisällytettävä hankintaviranomaisen allekirjoittamiin sopimuksiin.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 104 kappale

(160)On aiheellista, että erilaiset tapaukset, joihin tavallisesti viitataan eturistiriitatilanteina, tunnistetaan ja käsitellään erikseen. Eturistiriidan käsitettä olisi käytettävä ainoastaan tapauksissa, joissa talousarvion toteutuksesta, tarkastuksesta tai valvonnasta vastuussa oleva henkilö tai yhteisö taikka unionin toimielimen virkamies tai muu toimihenkilö taikka eri tasojen kansallinen viranomainen on tällaisessa tilanteessa. Yrityksiä epäasianmukaisesti vaikuttaa ratkaisu- ja myöntämismenettelyyn tai saada luottamuksellista tietoa olisi käsiteltävä ammatin harjoittamiseen liittyvinä vakavina virheinä, jotka voisivat johtaa ratkaisu- ja myöntämismenettelystä hylkäämiseen ja/tai sulkemiseen unionin rahoituksen ulkopuolelle. Lisäksi talouden toimijat saattavat olla tilanteessa, jossa niitä ei ammattiin liittyvien eturistiriitojen vuoksi pitäisi valita sopimuksen täytäntöönpanoon. Esimerkiksi yritys ei saisi arvioida hanketta, johon se on osallistunut, tai tilintarkastaja ei saisi tarkastaa tilejä, jotka se on aiemmin varmentanut.

⇩ uusi

(161)On tarpeen selventää hankintaviranomaisen ja ehdokkaiden tai tarjoajien velvollisuuksia, jotta voitaisiin varmistaa, että ei ole sellaisia ammatillisia eturistiriitoja, jotka voivat tai uhkaavat vaikuttaa kykyyn täyttää sopimus riippumattomasti, puolueettomasti ja objektiivisesti. Ehdokkaiden, tarjoajien ja tarvittaessa yhteisöjen, joiden valmiuksia ehdokkaat tai tarjoajat hyödyntävät, sekä suunniteltujen alihankkijoiden olisi ilmoitettava, ettei tällaisia eturistiriitoja ole, ja toimitettava pyydettäessä asiaan liittyvät tiedot. Hankintaviranomaisen olisi puolestaan arvioitava tällaisten ammatillisten eturistiriitojen olemassaoloa, kun niistä on ilmoitettu, tai sille toimitettujen lisätietojen perusteella. Jos tällaisia ammatillisia eturistiriitoja todetaan, tämän pitäisi johtaa hylkäämiseen ratkaisu- tai myöntämismenettelyssä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 105 kappale

(162)Direktiivin 2014/24/EU mukaisesti olisi oltava mahdollista tarkistaa, onko talouden toimija poissuljettu, soveltaa valinta- ja ratkaisuperusteita sekä tarkistaa, onko hankinta-asiakirjoja noudatettu, ja nämä missä tahansa järjestyksessä. Tämän vuoksi tarjous olisi voitava hylätä ratkaisuperusteiden perusteella ilman, että sitä ennen tarkistetaan, täyttääkö kyseinen tarjoaja poissulkemis- tai valintaperusteet.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 106 kappale

(163)Sopimusten ratkaisuperusteena olisi pidettävä kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta direktiivin 2014/24/EU 67 artiklan mukaisesti.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 107 kappale

⇨ uusi

(164)Oikeusvarmuuden vuoksi on tarpeen selventää, että valintaperusteet liittyvät tiukasti ehdokkaiden tai tarjoajien arviointiin ja että ratkaisuperusteet liittyvät tiukasti tarjousten arviointiin. ⇨ Unionin hankintasääntöjen yhdenmukaistamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU kanssa hankintaviranomaisten olisi myös voitava käyttää ratkaisuperusteena sopimuksen täyttämiseen osoitetun henkilöstön organisointia, pätevyyttä ja kokemusta silloin kun nämä voivat merkittävästi vaikuttaa sopimuksen täyttämisen laatuun ja sitä kautta tarjouksen taloudelliseen arvoon. Hankintaviranomaisten, jotka käyttävät jotakin edellä mainituista ratkaisuperusteista, olisi varmistettava asianmukaisin sopimusperusteisin keinoin, että sopimuksen täyttämiseen osoitettu henkilöstö tosiasiallisesti täyttää asetetut laatuvaatimukset. Tällaisen henkilöstön vaihtamiseen olisi saatava hankintaviranomaisten suostumus ja hankintaviranomaisten olisi tarkistettava, että korvaava henkilöstö vastaa laadultaan korvattua henkilöstöä. Lisäksi olisi varmistettava, että valinta- ja ratkaisuperusteisiin ei liity päällekkäisyyttä ja saman osatekijän arvioimista kahteen kertaan. ⇦ Erityisesti sopimuksen toteuttamiseen osoitetun henkilöstön pätevyyttä ja kokemusta olisi käytettävä ainoastaan valintaperusteena eikä ratkaisuperusteena, koska se aiheuttaisi riskin päällekkäisyydestä ja siitä, että sama osatekijä arvioidaan kahteen kertaan. Lisäksi jos tällaista pätevyyttä ja kokemusta käytettäisiin ratkaisuperusteena, kaikki muutokset sopimuksen toteuttamiseen osoitetussa henkilöstössä, myös silloin kun ne ovat perusteltuja sairauden tai aseman muuttumisen vuoksi, asettaisivat kyseenalaisiksi ne edellytykset, joiden mukaisesti sopimus on tehty, ja aiheuttaisivat näin oikeudellista epävarmuutta.

⇩ uusi

(165)On tarpeen yksinkertaistaa dynaamisia hankintajärjestelmiä koskevia sääntöjä, jotta hankintaviranomaiset voisivat hyödyntää kyseisen hankintamenetelmän tarjoamia mahdollisuuksia kaikilta osin. Dynaamisia hankintajärjestelmiä olisi erityisesti käytettävä rajoitetun menettelyn muodossa, jolloin kaikki talouden toimijat, jotka esittävät osallistumishakemuksen ja täyttävät poissulkemis- ja valintaperusteet, voivat osallistua kyseisen järjestelmän kautta toteutettuihin hankintamenettelyihin järjestelmän voimassaoloaikana, jota ei pitäisi rajoittaa neljään vuoteen. Tarjoukset voidaan esittää myös sähköisenä luettelona erityisesti markkinoilla yleisesti saatavilla olevista käyttövalmiista tuotteista tai palveluista. Lisäksi järjestelmien dynaamisen luonteen vuoksi olisi hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi luovuttava tarjousten avaamisesta vastaavan lautakunnan ja arviointikomitean nimeämistä koskevasta vaatimuksesta tiettyjen dynaamisen hankintajärjestelmän kautta tehtävien hankintojen osalta. Ottaen huomioon hankintamenettelyjen digitalisoinnin edistyminen olisi selvennettävä, että avoimissa menettelyissä tarjousten julkiset avaamistilaisuudet voidaan järjestää etäyhteyden välityksellä videokokouksina.

(166)Sääntöjen yksinkertaistamiseksi ja niiden yhdenmukaistamiseksi unionin toimielinten omaan lukuunsa tekemiin hankintoihin sovellettavien sääntöjen kanssa velvollisuus julkaista komission verkkosivustolla luettelo valituista ehdokkaista, joita pyydetään tekemään tarjous, olisi poistettava ulkoisten toimien alalta.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 108 kappale

(167)Unionin hankinnoissa olisi varmistettava, että unionin varoja käytetään tehokkaalla, avoimella ja asianmukaisella tavalla ja että samalla kevennetään unionin varojen saajien hallinnollista rasitusta. Sähköisen hankintamenettelyn olisi tältä osin edistettävä unionin varojen parempaa käyttöä ja parannettava kaikkien talouden toimijoiden mahdollisuuksia saada sopimuksia. Kaikkien hankintoja tekevien unionin toimielinten olisi julkaistava verkkosivustoillaan selkeät säännöt, jotka koskevat hankintoja, varainkäyttöä ja valvontaa, sekä tiedot kaikista tehdyistä sopimuksista, mukaan lukien niiden arvo.

⇩ uusi

(168)Kun kyse on sähköisistä hankinnoista, osallistujien kanssa tapahtuvassa sähköisessä tietojenvaihdossa olisi mahdollisimman pitkälti käytettävä olemassa olevia standardeja, kuten komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/7 vahvistettua yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa ja sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/55/EU nojalla laadittuja sähköistä laskutusta koskevia standardeja.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 109 kappale

(169)Olisi täsmennettävä, että kaikissa menettelyissä olisi oltava avaamisvaihe ja arviointivaihe. Ratkaisu- tai myöntämispäätöksen olisi aina perustuttava arviointiin.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 110 kappale

(170)Samalla kun ehdokkaille tai tarjoajille annetaan tiedoksi menettelyn lopputulos, niille olisi myös ilmoitettava päätöksen perustelut ja annettava arviointikertomuksen sisältöön perustuva yksityiskohtainen selvitys perusteluista.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 111 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(171)Koska perusteita sovelletaan vapaavalintaisessa järjestyksessä, ⌦ On aiheellista täsmentää, että hylättyjen ⌫ tarjoajien, jotka ovat tehneet muodollisesti hyväksyttävän tarjouksen tehneiden mutta hylättyjen tarjoajien, olisi ⌦ pyytäessään ⌫ saatava tietoja valitun tarjouksen ominaisuuksista ja suhteellisista eduista, jos ne niitä pyytävät. ⇨ Hylättyjen tarjoajien olisi saatava lisätietoja pyynnöstä, vaikka niiden tarjousten vaatimustenmukaisuutta ei olisi tarkistettu perusteiden valitun soveltamisjärjestyksen vuoksi. ⇦

⇩ uusi

(172)Olisi myös selvennettävä, että 144 artiklan tai muiden hylkäämisperusteiden nojalla hylätyillä tarjoajilla ei pitäisi olla pääsyä tällaisiin tietoihin.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 112 kappale

(173)Kun tehdään puitesopimuksia, jotka perustuvat uudelleen kilpailuttamiseen, ei olisi oltava velvollisuutta antaa hylätyille toimeksisaajille tietoja valitun tarjouksen ominaisuuksista ja suhteellisista eduista, koska jos saman puitesopimuksen osapuolet saavat tällaisia tietoja joka kerta, kun kilpailu avataan uudelleen, niiden välinen terve kilpailu voi vaarantua.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 113 kappale

(174)Hankintaviranomaisen olisi voitava ennen sopimuksen allekirjoittamista peruuttaa hankintamenettely ilman, että ehdokkaillaat tai tarjoajillaat onlisivat oikeustettuja vaatiamaan korvausta. Tämä ei saisi vaikuttaa tilanteisiin, joissa hankintaviranomainen on toiminut tavalla, jonka johdosta sen on mahdollista voidaan katsoa olevan unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti katsoa olevan vastuussa vahingosta.

⇩ uusi

(175)Kun kyse on menettelyistä, joissa hankinnat tehdään erissä tai käyttämällä useita hankintalähteitä, hankintaviranomaisen olisi voitava ennen sopimuksen allekirjoittamista peruuttaa hankintamenettely osittain ilman, että ehdokkailla tai tarjoajilla on oikeus vaatia korvausta. Tämä ei saisi vaikuttaa tilanteisiin, joissa hankintaviranomainen on toiminut tavalla, jonka johdosta sen voidaan unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti katsoa olevan vastuussa vahingosta.

(176)Useiden hankintalähteiden käyttöön perustuvien hankintasopimusten tekeminen olisi sallittava asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa erityisesti, jotta vältetään liiallinen tukeutuminen yhteen toimittajaan kriittisten laitteiden ja palvelujen osalta, ja ottaen huomioon teknologista riippumattomuutta ja palvelujen jatkuvuutta koskevat tavoitteet.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 114 kappale

(177)Direktiivin 2014/24/EU tavoin on tarpeen selventää edellytyksiä, joiden mukaisesti sopimusta on mahdollista muuttaa sen täytäntöönpanon aikana ilman uutta hankintamenettelyä. Uutta hankintamenettelyä ei olisi edellytettävä etenkään kun hallinnolliset muutokset, yleisseuraanto sekä selkeiden ja yksiselitteisten tarkistuslausekkeiden tai vaihtoehtojen soveltaminen eivät muuta alkuperäisen menettelyn vähimmäisvaatimuksia. Uutta hankintamenettelyä olisi vaadittava, kun tehdään olennaisia muutoksia alkuperäiseen sopimukseen, erityisesti sopimuspuolten keskinäisten oikeuksien ja velvollisuuksien laajuuteen ja sisältöön, teollis- ja tekijänoikeuksien jakaminen mukaan luettuna. Tällaiset muutokset osoittavat sopimuspuolten aikovan neuvotella kyseisen sopimuksen keskeiset ehdot tai edellytykset uudelleen erityisesti silloin, kun muutetut ehdot ja edellytykset olisivat vaikuttaneet menettelyn tulokseen, jos ne olisivat olleet osa alkuperäistä menettelyä.

⇩ uusi

(178)Saadut kokemukset ovat osoittaneet, että on tarpeen selventää, missä tapauksissa muutoksen katsotaan muuttavan sopimuksen kohdetta.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 115 kappale

(179)On tarpeen säätää, että rakennusurakoita, tavaroita tai monitahoisia palveluja koskevien sopimusten yhteydessä on mahdollisuus vaatia suoritustakuu sen varmistamiseksi, että merkittäviä sopimusvelvoitteita noudatetaan ja että sopimuksen täytäntöönpano on asianmukaista sen koko voimassaolon ajan. Lisäksi on tarpeen säätää mahdollisuudesta vaatia varojen pidättämiseen perustuva sopimuksen vastuuajan kattava vakuus asianomaisilla aloilla sovellettavan tavanomaisen käytännön mukaisesti.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 116 kappale

(180)Jotta voidaan määrittää sovellettavat kynnysarvot ja menettelyt, on aiheellista selventää, pidetäänkö unionin toimielimiä, toimeenpanovirastoja ja unionin elimiä hankintaviranomaisina. Niitä ei olisi pidettävä hankintaviranomaisina silloin, kun ne ostavat yhteishankintayksiköltä. Lisäksi unionin toimielimet muodostavat yhden oikeushenkilön, eivätkä niiden yksiköt voi tehdä toistensa välillä sopimuksia vaan ainoastaan yksikön tason sopimuksia.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 117 kappale (mukautettu)

⇨ uusi

(181)Tähän asetukseen on tarpeen ottaa viittaus direktiivissä 2014/24/EU säädettyynihin kahteen kynnysarvooonihin, joista toista sovelletaan rakennusurakoihin ja toista tavara- ja palveluhankintoihin ⇨ , ja direktiivissä 2014/23/EU säädettyihin käyttöoikeussopimuksia koskeviin kynnysarvoihin ⇦. Edellä tarkoitettuja kynnysarvoja olisi yksinkertaistamiseen ja moitteettomaan varainhoitoon liittyvistä syistä sovellettava myös käyttöoikeussopimuksiin, kun otetaan huomioon unionin toimielinten hankintoihin liittyvien tarpeiden erityispiirteet. Näiden direktiivissä ⌦ direktiiveissä ⌫ 2014/24/EU ⌦ ja 2014/23/EU ⌫ säädettyjen kynnysarvojen tarkistusta olisi sen vuoksi sovellettava suoraan tämän asetuksen mukaisiin hankintoihin ⇨ ja käyttöoikeussopimuksiin ⇦.

⇩ uusi

(182)Käyttöoikeussopimusten tekemistä olisi yksinkertaistettava soveltamalla niihin direktiivissä 2014/23/EU säädettyjä kynnysarvoja.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 118 kappale

(183)Julkisiin hankintoihin sovellettavia vakiomenettelyjä olisi yhdenmukaistamiseen ja yksinkertaistamiseen liittyvistä syistä sovellettava myös ostoihin, joihin sovelletaan direktiivin 2014/24/EU 74 artiklassa säädettyä kevennettyä järjestelyä, joka koskee sosiaalipalveluja ja muita erityisiä palveluja koskevia sopimuksia. Kevennetyn järjestelyn soveltamisalaan kuuluvien ostojen kynnysarvo olisi tämän vuoksi yhdenmukaistettava palveluhankintasopimuksiin sovellettavan kynnysarvon kanssa.

⇩ uusi

(184)Jotta menettelyjä voitaisiin mukauttaa paremmin unionin ulkopuolisiin markkinaolosuhteisiin, tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityisiä säännöksiä, joiden mukaisesti unionin edustustot tekevät sopimuksia omaan lukuunsa kolmansissa maissa. Sen vuoksi on aiheellista tarkistaa kolmansissa maissa sijaitsevien unionin edustustojen sopimusten tekemisessä soveltamia kynnysarvoja ja yhdenmukaistaa ne ulkoisten toimien alaan kuuluvien sopimusten tekemisessä sovellettavien kynnysarvojen kanssa.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 119 kappale

(185)Ennen sopimuksen tai puitesopimuksen allekirjoittamista noudatettavan odotusajan soveltamisehtoja on tarpeen selkeyttää.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 120 kappale

(186)Ulkoisten toimien alalla sovellettavien hankintasääntöjen olisi oltava yhdenmukaiset direktiiveissä 2014/23/EU ja 2014/24/EU säädettyjen periaatteiden kanssa.

⇩ uusi

(187)Hankintamenettelyihin pääsyä koskevien sääntöjen, joita sovelletaan sekä tarjousten jättämisajankohtana että sopimuksen täyttämisen aikana, olisi sisällettävä asetuksen 20xx/xxx 44 [IPI-asetus] nojalla hyväksytyissä täytäntöönpanosäädöksissä (kansainvälisten julkisten hankintojen välinettä koskevat toimenpiteet) vahvistetut ehdot sekä kyseisessä asetuksessa säädetyt valittuja tarjoajia koskevat asianomaiset velvoitteet.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 121 kappale

(188)Jotta voitaisiin yksinkertaistaa sääntelyä, sujuvoittaa nykyisiä sääntöjä ja parantaa hankintasääntöjen luettavuutta, on tarpeen ryhmitellä uudelleen hankintoja koskevat yleissäännökset ja ulkoisten toimien alaan liittyviä hankintoja koskevat erityissäännökset sekä poistaa turha toisto ja turhat ristiinviittaukset.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 122 kappale

(189)On tarpeen selventää, mitkä talouden toimijat voivat sijoittautumispaikkansa perusteella osallistua tämän asetuksen mukaisiin hankintamenettelyihin, ja säätää nimenomaisesti myös kansainvälisten järjestöjen mahdollisuudesta osallistua näihin menettelyihin.

⇩ uusi

(190)Silloin kun sopimus on tarkoitus tehdä kolmannessa maassa, toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voitava avata hankintamenettely sellaisille luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, jotka ovat sijoittautuneet sellaiseen kolmanteen maahan, jolla ei ole unionin kanssa erityistä sopimusta hankintojen alalla. Tätä joustavuutta olisi tarjottava erityisesti silloin, kun ei ole sellaisiin maihin, jotka voivat osallistua hankintamenettelyyn unionin kanssa hankintojen alalla tehdyn erityisen sopimuksen nojalla, sijoittautuneita luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka voisivat suorittaa tarvittavat rakennusurakat tai toimittaa tarvittavat tavarat tai palvelut. Hankintamenettelyihin pääsyä koskevien sääntöjen, joita sovelletaan sekä tarjousten jättämisajankohtana että sopimuksen täyttämisen aikana, olisi sisällettävä asetuksen 20xx/xxx [IPI-asetus] nojalla hyväksytyissä täytäntöönpanosäädöksissä (kansainvälisten julkisten hankintojen välinettä koskevat toimenpiteet) vahvistetut ehdot.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 123 kappale

(191)Jotta voidaan ottaa tasapuolisesti huomioon toisaalta tarve hankintasääntöjen avoimuuteen ja yhtenäistämiseen ja toisaalta tarve joustavuuteen tiettyjen näihin sääntöihin sisältyvien teknisten näkökohtien osalta, hankintoja koskevat tekniset säännöt olisi vahvistettava tämän asetuksen liitteessä ja komissiolle olisi kyseisen liitteen muuttamisen osalta siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 124 kappale

(192)Avustuksia koskevan osaston soveltamisalaa olisi selkiytettävä. Erityisesti olisi selkiytettävä sitä, millaisille toimille tai elimille avustuksia voidaan myöntää ja millaisia oikeudellisia sitoumuksia avustusten osalta voidaan tehdä. Etenkin avustuspäätösten tekeminen olisi vähitellen lopetettava niiden vähäisen käytön ja sähköisten avustusten asteittaisen käyttöönoton vuoksi. Osaston rakennetta olisi yksinkertaistettava siirtämällä muita välineitä kuin avustuksia koskevat säännökset tämän asetuksen muihin osiin. Olisi selkiytettävä sitä, minkälaisille elimille voidaan myöntää toiminta-avustuksia, viittaamatta enää unionin yleisen edun mukaista tavoitetta edistäviin elimiin, sillä kyseiset elimet sisältyvät käsitteenä elimiin, jotka edistävät unionin politiikkaan kuuluvaa ja sitä tukevaa tavoitetta.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 125 kappale

(193)Säännöksiä, jotka koskevat avustushakemuksen, ehdotuspyynnön tai avustussopimuksen sisältöä, olisi yksinkertaistettava ja selkiytettävä menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja tämän asetuksen luettavuuden parantamiseksi.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 126 kappale

(194)Jotta voitaisiin helpottaa useamman rahoittajan rahoittamien toimien toteuttamista silloin, kun toimen kokonaisrahoitus ei ole tiedossa unionin rahoitusosuutta koskevan sitoumuksen tekoajankohtana, on tarpeen selkiyttää unionin rahoitusosuuden määrittelyä ja sen käytön todentamisessa noudatettavaa menetelmää.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 127 kappale (mukautettu)

(195)Kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteämääräisen rahoituksen käytöstä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että tällaisilla rahoitusmuodoilla on yksinkertaistettu hallinnollisia menettelyjä merkittävästi ja vähennetty virheriskiä olennaisesti. Siitä riippumatta, millä alalla unionin toimi toteutetaan, kertakorvaukset, yksikkökustannukset ja kiinteät prosenttimäärät soveltuvat rahoitusmuodoiksi, ja ne soveltuvat käytettäviksi etenkin vakiomuotoisissa ja toistuvissa toimissa, joita ovat muun muassa liikkuvuus tai koulutustoimet. Lisäksi jäsenvaltioiden instituutioiden toteuttaessa jäsenvaltioiden julkishallintojen ja edunsaajamaiden tai kumppanimaiden instituutioiden välistä yhteistyötä (instituutioiden kumppanuudet) on perusteltua käyttää yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, minkä tulisi edistää niiden osallistumista. Tehokkuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden ja muiden unionin varojen saajien olisi voitava käyttää useammin yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja useammin. Tällaisissa tilanteissa ⌦ Tämän vuoksi ⌫ sovellettavista kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien käyttöehdoista olisi tehtävä entistä joustavampia. On tarpeen säätää erikseen kokonaiskertakorvauksesta, joka kattaa toimen tai työohjelman kaikki avustuskelpoiset kustannukset. Jotta voitaisiin lisätä tuloksiin keskittymistä, etusijalle olisi asetettava tuotospohjainen rahoitus. Panoksiin perustuvia kertakorvauksia, yksikkökustannuksia ja kiinteitä prosenttimääriä olisi voitava käyttää vaihtoehtona silloin, kun tuotospohjaisten kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien käyttö ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista.

⇩ uusi

(196)Oikeusvarmuuden takaamiseksi on tarpeen selventää, että jos avustus myönnetään kustannuksiin perustumattoman rahoituksen muodossa, alustavaa talousarviota, yhteisrahoitusta ja kaksinkertaisen rahoituksen kieltoa koskevia säännöksiä ei sovelleta, koska niitä ei voida soveltaa tapauksissa, joissa korvauksena maksettava määrä liittyy määriteltyihin ehtoihin tai tuloksiin ja on erotettu kyseeseen tulevista kustannuksista.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 128 kappale

(197)Kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien käytön hyväksymisessä sovellettavia hallinnollisia menettelyjä olisi yksinkertaistettava antamalla niiden käytön hyväksymisvaltuudet toimivaltaisille tulojen ja menojen hyväksyjille. Komissio voi antaa tällaisen valtuutuksen, jos se on aiheellista toiminnan tai menojen luonteen vuoksi tai niiden tulojen ja menojen hyväksyjien lukumäärän vuoksi, joita asia koskee.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 129 kappale

(198)Jos kaikkia kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien määrittämiseen käytettäviä tietoja ei ole saatavilla, niiden täydentämiseen olisi voitava käyttää asiantuntija-arvioita.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 130 kappale

(199)Samalla kun yksinkertaistettujen rahoitusmuotojen laajemman käytön potentiaali olisi vapautettava, olisi varmistettava, että moitteettoman varainhoidon periaatetta ja etenkin taloudellisuuden, tehokkuuden ja kaksinkertaisen rahoituksen kiellon periaatteita noudatetaan. Tätä varten yksinkertaistetuilla rahoitusmuodoilla tulisi varmistaa, että käytetyt varat ovat riittävät saavutettaviin tavoitteisiin nähden, että samoja kustannuksia ei rahoiteta talousarviosta useampaan kertaan, että yhteisrahoitusperiaatetta noudatetaan ja että yleisesti ottaen vältetään liiallisten korvausten maksamista saajille. Yksinkertaistettujen rahoitusmuotojen olisikin perustuttava tilasto- tai kirjanpitotietoihin, vastaaviin objektiivisiin välineisiin tai asiantuntija-arvioihin. Lisäksi olisi edelleen sovellettava aiheellisia tarkastuksia, valvontaa ja säännöllisiä arviointeja.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 131 kappale (mukautettu)

(200)Tarkastusten ja valvonnan ja toisaalta kertakorvauksia, yksikkökustannuksia ja kiinteitä prosenttimääriä koskevan säännöllisen arvioinnin keskinäistä suhdetta olisi selkiytettävä. Tarkastuksissa ja valvonnassa olisi keskityttävä selvittämään, ovatko kertakorvausten, yksikkökustannusten tai kiinteämääräisen rahoituksen maksamiselle asetetut edellytykset täyttyneet, ja tarvittaessa myös se, ovatko tuotokset ja/tai tulokset valmistuneet. Kyseisissä edellytyksissä ei saisi vaatia ilmoittamaan avustuksen saajalle tosiasiallisesti aiheutuneita kustannuksia. Kun toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tai komissio on määrittänyt kertakorvausten, yksikkökustannusten tai kiinteämääräisen rahoituksen määrät etukäteen, niitä ei saisi kyseenalaistaa jälkivalvonnassatarkastuksissa. Tämä ei saisi estää pienentämästä avustusta, jos toimi on toteutettu puutteellisesti, vain osittain tai myöhässä tai jos on ilmennyt sääntöjenvastaisuuksia, petoksia tai muiden velvoitteiden laiminlyöntiä. Erityisesti avustusta olisi vähennettävä kun kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien maksamiseksi asetetut edellytykset eivät ole täyttyneet. Säännöllisten arviointien tiheyden ja laajuuden olisi oltava sidoksissa kustannusten kehitykseen ja luonteeseen ottaen erityisesti huomioon markkinahintojen ja muiden merkityksellisten olosuhteiden huomattavat muutokset. Kertakorvauksia, yksikkökustannuksia ja kiinteitä prosenttimääriä voitaisiin säännöllisen arvioinnin seurauksena päivittää tulevia sopimuksia varten, mutta säännöllistä arviointia ei saisi käyttää jo sovittujen kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien kyseenalaistamiseen. Kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden prosenttimäärien säännöllinen arviointi saattaisi edellyttää avustuksen saajan kirjanpitoon tutustumista tilasto- ja menetelmätarkoituksia varten, ja tällainen tutustuminen on tarpeen myös petosten torjumiseksi ja havaitsemiseksi.

⇩ uusi

(201)Kun avustus myönnetään kiinteän prosenttimäärän, yksikkökustannusten tai kertakorvauksen muodossa ja avustuksen perustana olevia kustannuksia ei näin ollen tarkasteta jälkikäteen, ei ole mahdollista tarkistaa, ovatko tukikelpoiset kustannukset aiheutuneet toimen toteutusaikana. Oikeusvarmuuden turvaamiseksi olisi selvennettävä, että avustuksen saajiin kohdistettavilla jälkitarkastuksilla varmistetaan, että kiinteän prosenttimäärän, yksikkökustannusten tai kertakorvauksen maksamisedellytykset ovat täyttyneet toteutusjakson aikana.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 132 kappale

⇨ uusi

(202)Jotta voitaisiin helpottaa pienten organisaatioiden osallistumista unionin toimintapolitiikan toteuttamiseen tilanteessa, jossa resurssit ovat rajalliset, vapaaehtoistyön arvo olisi hyväksyttävä avustuskelpoiseksi kustannukseksi. Tämän seurauksena pienten organisaatioiden olisi voitava lisätä vapaaehtoistyön osuutta toimelle tai työohjelmalle osoittamastaan yhteisrahoituksesta. Unionin avustus olisi tällöin tarpeen rajoittaa sellaisiin arvioituihin avustuskelpoisiin kustannuksiin, jotka eivät sisällä vapaaehtoistyön kustannuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussäädöksessä säädettyä suurinta sallittua yhteisrahoitusosuutta. Koska vapaaehtoistyö on työtä, jota kolmannet osapuolet tekevät avustuksen saajalle korvauksetta, rajoittamalla avustus edellä tarkoitetulla tavalla varmistetaan, ettei avustuksen saajalle korvata kustannuksia, joita sille ei ole aiheutunut. Lisäksi vapaaehtoistyön arvo saisi olla enintään 50 prosenttia luontoissuorituksista tai ⇨ ja kaikesta ⇦ muusta yhteisrahoituksesta.

⇩ uusi

(203)Oikeusvarmuuden turvaamiseksi olisi selvennettävä, että silloin kun kolmansien osapuolten vapaaehtoistyön muodossa antamat luontoissuoritukset esitetään alustavassa talousarviossa tukikelpoisina kustannuksina, yhteisrahoitukseen, johon 50 prosentin rajaa sovelletaan, olisi sisällytettävä kaikki rahoituslähteet eli unionin avustus, luontoissuoritukset ja muut rahoituslähteet.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 133 kappale

(204)Jotta julkisen talouden yhtä perusperiaatteista suojeltaisiin, voiton tuottamisen kieltävä periaate olisi säilytettävä tässä asetuksessa.

⇩ uusi

(205)Oikeusvarmuuden turvaamiseksi silloin kun lasketaan unionin rahoitusosuutta tapauksissa, joissa on kyse unionin talousarviosta rahoitettavasta avustuksesta saatavasta voitosta, olisi selvennettävä, että perittäessä voitosta prosenttiosuutta, joka vastaa unionin rahoitusosuutta avustuskelpoisista kustannuksista, ei pitäisi tehdä eroa tosiasiallisesti aiheutuneiden kustannusten ja yksinkertaistettujen kustannusten välillä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 134 kappale

(206)Avustukset olisi periaatteessa myönnettävä ehdotuspyynnön perusteella. Jos poikkeukset ovat sallittuja, niitä olisi tulkittava ja sovellettava suppeasti soveltamisalan ja keston osalta. Poikkeuksellista mahdollisuutta avustusten myöntämiseen ilman ehdotuspyyntöä elimille, joilla on lakisääteinen tai käytännössä vallitseva monopoli, olisi käytettävä vain siinä tapauksessa, että ainoastaan asianomaiset elimet pystyvät toteuttamaan asiaankuuluvat toimet tai tällainen monopoli kuuluu niille lain nojalla tai viranomaisen määräyksestä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 135 kappale

(207)Siirryttäessä sähköisiin avustuksiin ja sähköisiin hankintamenettelyihin hakijoita ja tarjoajia olisi pyydettävä todistamaan oikeudellinen muotonsa ja taloudellinen elinkelpoisuutensa vain kerran tietyn ajanjakson kuluessa, ja niitä ei saisi edellyttää toimittamaan uudelleen todistusaineistoa kunkin myöntämismenettelyn yhteydessä. Näin ollen on tarpeen yhdenmukaistaa vaatimukset siitä, kuinka monelta vuodelta asiakirjoja pyydetään kysytään avustusten myöntämismenettelyissä ja hankintamenettelyissä.

⇩ uusi

(208)Avustuksen saaja voi antaa taloudellista tukea kolmannelle osapuolelle tiettyjen edellytysten täyttyessä, ja kolmannelle osapuolelle maksettava määrä saisi olla enintään 60 000 euroa. Tämä määrä voidaan ylittää vain, jos toimen tavoitteiden saavuttaminen olisi muutoin mahdotonta tai liian vaikeaa. Jotta talousarvion toteuttamisesta voitaisiin tehdä joustavampaa kriisi- ja hätätilanteissa, 60 000 euron määrä olisi voitava ylittää ilman tapauskohtaista perustelua myös silloin, kun on kyse humanitaarisesta avusta, hätäapuun kuuluvista toimista, pelastuspalvelutoimista tai kriisinhallinta-avusta.

(209)Jos toimen tai työohjelman toteuttaminen edellyttää, että avustuksen saaja tekee hankintoja, olisi selvennettävä, että kaikki avustuksen saajat voivat käyttää omia hankintakäytäntöjään edellyttäen, että niillä varmistetaan kokonaistaloudellisesti edullisin tai tapauksen mukaan alhaisin hinta, riippumatta siitä, tekeekö avustuksen saaja julkisen hankinnan ja onko se tässä asetuksessa tarkoitettu hankintaviranomainen. Sopimuksen määritelmää olisi muutettava vastaavasti.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 136 kappale

(210)Palkinnot ovat tärkeä rahoitustukimuoto, jossa tuki ei liity ennustettavissa oleviin kustannuksiin, ja niiden käyttöä olisi helpotettava ja niihin sovellettavia sääntöjä yksinkertaistettava. Palkintoja olisi pidettävä rahoitustukimuotona, joka täydentää muita rahoitusvälineitä, kuten avustuksia, mutta ei korvaa niitä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 137 kappale

(211)Palkintojen käytön joustavoittamiseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukainen velvoite julkistaa talousarvioesitykseen liitetyissä perusteluissa sellaiset kilpailut, joiden palkintojen arvo on vähintään 1 000 000 euroa, olisi korvattava velvoitteella ilmoittaa tällaisista palkinnoista ennakkoon Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä mainita ne nimenomaisesti rahoituspäätöksessä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 138 kappale

(212)Palkinnot olisi myönnettävä avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteiden mukaisesti. Tämän vuoksi olisi vahvistettava kilpailuihin sovellettavat vähimmäisvaatimukset, erityisesti järjestelyt, joiden mukaisesti palkinto maksetaan kilpailun voittajille, sekä asianmukaiset julkistamistavat. Lisäksi on tarpeen ottaa käyttöön selkeästi määritelty myöntämismenettely, joka kattaa kilpailun kaikki vaiheet, kuten hakemusten jättämisen, tietojen antamisen hakijoille ja voittajalle tiedottamisen, ja joka vastaa avustusten myöntämismenettelyä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 139 kappale

(213)Tässä asetuksessa olisi säädettävä rahoitusvälineisiin, talousarviotakuisiin ja rahoitusapuun sovellettavista periaatteista ja edellytyksistä sekä unionin rahoitusvastuun rajoittamista, petosten ja rahanpesun torjuntaa, rahoitusvälineiden lakkauttamista ja raportointia koskevista säännöistä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 140 kappale

(214)Unioni on viime vuosina käyttänyt yhä enemmän rahoitusvälineitä, joiden avulla talousarviovaroilla saadaan aikaan entistä suurempi vipuvaikutus mutta jotka samalla aiheuttavat talousarvioon kohdistuvan rahoitusriskin. Näihin rahoitusvälineisiin sisältyvät paitsi asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamisalaan sisältyvät rahoitusvälineet myös talousarviotakuiden ja rahoitusavun kaltaiset välineet, joita koskevat säännöt ovat aikaisemmin sisältyneet kokonaisuudessaan kyseisistä välineistä annettuihin perussäädöksiin. On tärkeää luoda yhteiset puitteet sen varmistamiseksi, että edellä tarkoitettuihin välineisiin sovelletaan yhdenmukaisia periaatteita, ja koota niitä koskevat säännökset tämän asetuksen uuteen osastoon, jossa on rahoitusvälineisiin sovellettavien nykyisten sääntöjen lisäksi jaksot talousarviotakuita ja jäsenvaltioille tai kolmansille maille myönnettävää rahoitusapua varten.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 141 kappale

(215)Rahoitusvälineet ja talousarviotakuut voivat olla tärkeitä pyrittäessä moninkertaistamaan unionin varojen vaikutusta yhdistämällä nämä varat muihin varoihin ja hyödyntämällä vipuvaikutusta. Rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita olisi käytettävä ainoastaan silloin, kun ne eivät aiheuta sisämarkkinoiden kilpailun vääristymistä tai ole valtiontukisääntöjen vastaisia.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 142 kappale

(216)Euroopan parlamentin ja neuvoston tiettyä ohjelmaa varten hyväksymien vuotuisten määrärahojen puitteissa rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita olisi käytettävä sellaisen ennakkoarvioinnin perusteella, joka osoittaa, että unionin toimintapoliittiset tavoitteet saavutetaan niiden avulla tehokkaasti.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 143 kappale

(217)Rahoitusvälineiden, talousarviotakuiden ja rahoitusavun käyttö olisi hyväksyttävä perussäädöksellä. Kun rahoitusvälineitä perustetaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ilman perussäädöksiä, Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä ne talousarviossa.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 144 kappale

(218)Olisi määriteltävä X osaston soveltamisalaan mahdollisesti kuuluvat rahoitusvälineet, kuten lainat, vakuudet, pääomasijoitukset ja oman pääoman luonteiset sijoitukset sekä riskinjakovälineet. Riskinjakovälineen määritelmän olisi katettava myös hankejoukkolainojen luottoriskiä vähentävät järjestelyt, jotka kattavat hankkeen velanhoitoriskin ja joilla vähennetään joukkovelkakirjojen haltijoiden luottoriskiä lainan tai vakuuden muodossa olevan luottoriskiä vähentävän järjestelyn avulla.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 145 kappale (mukautettu)

(219)Kaikki rahoitusvälineestä tai talousarviotakuusta palautettavat varat olisi käytettävä sen rahoitusvälineen tai ⌦ talousarviotakuun ⌫ vakuuden tarpeisiin, josta niiden palautus on peräisin, kyseisen välineen ⌦ tai takuun ⌫ tehokkuuden parantamiseksi, jollei perussäädöksessä muuta säädetä, ja ne olisi otettava huomioon, kun kyseiselle välineelle tai ⌦ takuulle ⌫ vakuudelle ehdotetaan uusia määräahoja.

⇩ uusi

(220)On tärkeää, että välillistä hallinnointia käyttäen toteutettuja rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat tarkastetut tilinpäätöslaskelmat toimitetaan niin ajoissa, että tilintarkastustuomioistuin voi ottaa ne huomioon antaessaan alustavaa tilinpäätöstä koskevia huomautuksiaan.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 146 kappale

(221)Olisi otettava huomioon etujen yhteensovittaminen unionin toimintapoliittisiin tavoitteisiin pyrittäessä sekä erityisesti se, että EIP:llä ja EIR:llä on rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden täytäntöönpanoa varten tarvittava erityisasiantuntemus.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 147 kappale

(222)EIP:llä ja EIR:llä olisi ryhmänä toimiessaan oltava mahdollisuus siirtää osa toteutusvaltuuksista keskenään silloin, kun tällaisesta siirrosta saattaisi olla hyötyä tietyn toimen toteuttamisessa, komission kanssa tehdyssä sopimuksessa tarkemmin määritellyin edellytyksin.

⇩ uusi

(223)Johdonmukaisuuden vuoksi ja vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen huomioon ottamiseksi rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden osalta on tarpeen selventää tiettyjä säännöksiä, jotka koskevat sellaisten henkilöiden tai yhteisöjen toteuttamaa raportointia, joille on 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti annettu tehtäväksi unionin varojen hoitaminen, X osaston soveltamista silloin, kun on kyse rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden yhdistämisestä talousarviosta myönnettävään lisätukeen, avustukset mukaan luettuina, sekä tapauksia, joissa rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita yhdistetään yhteistyössä hallinnoitaviin varoihin.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 148 kappale

(224)Olisi selkeytettävä, että silloin kun rahoitusvälineitä tai talousarviotakuita yhdistetään talousarviosta myönnettävän lisätuen muotoihin, koko toimenpiteeseen olisi sovellettava rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevia sääntöjä. Näitä sääntöjä olisi tapauksen mukaan täydennettävä alakohtaisissa säännöissä määritellyillä erityisvaatimuksilla.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 149 kappale

(225)Unionin talousarviosta rahoitettujen rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden täytäntöönpanossa olisi noudatettava veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa unionin politiikkaa ja siihen tehtyjä päivityksiä, sellaisina kuin ne on vahvistettu asiaa koskevissa unionin säädöksissä ja neuvoston päätelmissä, erityisesti 8 päivänä marraskuuta 2016 annetuissa neuvoston päätelmissä kriteereistä ja menettelystä veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon laatimiseksi 45 ja niiden liitteessä sekä 5 päivänä joulukuuta 2017 annetuissa neuvoston päätelmissä veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta EU:n luettelosta 46 ja niiden liitteessä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 150 kappale

(226)Talousarviotakuut ja jäsenvaltioille tai kolmansille maille tarkoitettu rahoitusapu ovat yleensä talousarvion ulkopuolisia toimia, joilla on merkittävä vaikutus unionin taseeseen. Sisällyttämällä nämä toimet tähän asetukseen parannetaan unionin taloudellisten etujen suojaa ja selkiytetään niiden hyväksymisessä, hallinnoinnissa ja kirjanpidossa sovellettavaa kehystä, vaikka kyseiset toimet säilyvät yleensä talousarvion ulkopuolella.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 151 kappale

(227)Unioni on viime aikoina käynnistänyt merkittäviä talousarviotakuisiin perustuvia aloitteita, joihin kuuluvat muun muassa Euroopan strategisten investointien rahasto, jäljempänä ’ESIR-rahasto’, ja Euroopan kestävän kehityksen rahasto, jäljempänä ’EKKR’. Tällaisille välineille on ominaista, että niiden myötä unionille syntyy ehdollinen velka, ja ne edellyttävät tämän vuoksi varojen käyttöön asettamista likviditeettipuskurin luomiseksi, jotta talousarviosta voitaisiin kattaa asianmukaisesti maksuvelvoitteet, joita ehdollisista veloista saattaisi aiheutua. Jotta voitaisiin varmistaa, että unioni säilyttää luottoluokituksensa ja näin samalla kykynsä tarjota tehokkaasti rahoitusta, on olennaisen tärkeää, että ehdollisten velkojen hyväksymisessä, niihin liittyvän puskurin muodostamisessa ja niiden seurannassa noudatetaan tehokkaita sääntöjä, joita olisi sovellettava kaikkiin talousarviotakuisiin.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 152 kappale

(228)Talousarviotakuista aiheutuvat ehdolliset velat voivat koskea hyvin monia erilaisia rahoitus- ja sijoitustoimia. Mahdollisen talousarviotakuuseen vetoamisen ajankohtaa ei voida vuositasolla määrittää täydellä varmuudella samaan tapaan kuin lainojen takaisinmaksua, joka noudattaa määrättyä aikataulua. Sen vuoksi on välttämätöntä luoda ehdollisten velkojen hyväksymistä ja seurantaa varten kehys, jolla varmistetaan, että neuvoston päätöksessä (EU, Euratom) 2020/2053 2014/335/EU, Euratom 47 asetettuja vuotuisten maksumäärärahojen enimmäismääriä noudatetaan aina kaikilta osin.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 153 kappale

(229)Kyseisessä kehyksessä olisi säädettävä myös hallinnoinnista ja valvonnasta, johon kuuluu muun muassa tietojen säännöllinen antaminen unionin rahoitustilanteesta. Rahoitusvelkojen rahoitusaste olisi määritettävä kulloisestakin välineestä aiheutuvien rahoitusriskien asianmukaisen arvioinnin perusteella. Ehdollisten velkojen kestävyyttä olisi arvioitava vuosittain talousarviomenettelyn yhteydessä. Olisi otettava käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä, jotta voitaisiin välttää tilanteet, joissa varat eivät riitä rahoitusvelkojen kattamiseen.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 154 kappale

(230)Rahoitusvälineiden, talousarviotakuiden ja rahoitusavun lisääntynyt käyttö edellyttää, että käyttöön otetaan ja puskuriksi varataan merkittävä määrä maksusitoumusmäärärahoja. Vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi siten, että talousarviota suojataan samalla riittävästi rahoitusveloilta, on tärkeää, että puskuriksi tarvittavat määrät optimoidaan ja tehokkuusedut varmistetaan osoittamalla kyseiset määrät yhteiseen vararahastoon. Näitä yhteiseen vararahastoon osoitettuja varoja voidaan käyttää joustavammin, minkä ansiosta voidaan soveltaa tosiasiallista kokonaisrahoitusastetta, jonka avulla tarvittava suoja voidaan varmistaa optimaalisella varojen määrällä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 155 kappale

(231)Yhteisen vararahaston asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi vuoden 2020 jälkeisellä ohjelmakaudella komission olisi viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2019 toimitettava riippumaton ulkoinen arviointi eduista ja haitoista, joita koituu yhteisen vararahaston varojen hoidon uskomisesta komissiolle, EIP:lle tai näiden kahden yhdistelmälle, ottaen huomioon varainhoitopalvelujen vertailussa käytettävät asiaankuuluvat tekniset ja institutionaaliset kriteerit, mukaan lukien tekniset infrastruktuurit, annettavien tarjottavien palvelujen kustannusten vertailu, institutionaalinen rakenne, raportointi, tuloksellisuus, vastuuvelvollisuus ja asiantuntemus kummankin toimielimen osalta sekä muut varainhoitoa koskevat toimeksiannot talousarvion osalta. Arviointiin olisi liitettävä tarvittaessa säädösehdotus.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 156 kappale

(232)Yhteistä vararahastoa ja sen rahoittamista koskevilla säännöillä olisi varmistettava vankka sisäisen valvonnan kehys. Komission olisi annettava komission tilinpitäjää kuultuaan suuntaviivat yhteisen vararahaston varojen hoidosta. Rahoitusvälineiden, talousarviotakuiden tai rahoitusavun tulojen ja menojen hyväksyjien olisi aktiivisesti seurattava vastuullaan olevia rahoitusvelkoja, ja yhteisen vararahaston varoista vastaavan varainhoitajan olisi hoidettava vararahaston käteisvaroja ja omaisuuseriä komission tilinpitäjän vahvistamia sääntöjä ja menettelyjä noudattaen.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 157 kappale

(233)Talousarviotakuisiin ja rahoitusapuun olisi sovellettava rahoitusvälineitä varten jo käyttöön otettuja periaatteita. Etenkin talousarviotakuiden olisi oltava peruuttamattomia, ehdottomia ja vaadittaessa maksettavia (on demand). Niitä olisi hallinnoitava välillisesti tai ainoastaan poikkeustapauksissa suoraan. Ne saisivat kattaa ainoastaan rahoitus- ja sijoitustoimia ja niiden vastapuolten olisi osallistuttava omilla varoillaan takuun kattamien toimien rahoitukseen.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 158 kappale

(234)Jäsenvaltioille tai kolmansille maille tarkoitettu rahoitusapu olisi myönnettävä lainan, luottojärjestelyn tai minkä tahansa muun sellaisen välineen muodossa, jolla katsotaan voitavan varmistaa tuen vaikuttavuus. Komissiolle olisi annettava asianomaisessa perussäädöksessä valtuudet lainata tarvittavat varat pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta. Näin varmistetaan, ettei unioni ole osallisena sellaisessa maturiteettien muuttamisessa, josta sille aiheutuisi korkoriski tai jokin muu kaupallinen riski.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 159 kappale

(235)Rahoitusvälineisiin liittyviä säännöksiä olisi sovellettava mahdollisimman pian, jotta tavoitteena oleva yksinkertaistaminen ja tehokkuus voitaisiin saavuttaa. Talousarviotakuisiin ja rahoitusapuun sekä yhteiseen vararahastoon liittyviä säännöksiä olisi sovellettava vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon alkamisesta lähtien. Tämä aikataulu antaa mahdollisuuden ehdollisten velkojen hallinnointiin tarkoitettujen uusien välineiden perusteelliseen valmisteluun. Sen ansiosta voidaan lisäksi varmistaa, että vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskeva ehdotus ja kyseiseen kehykseen liittyvät yksittäiset ohjelmat ovat yhdenmukaiset X osastossa vahvistettujen periaatteiden kanssa.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 160 kappale

(236)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1141/2014 48 vahvistetaan säännöt muun muassa Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoituksesta; nämä säännöt koskevat etenkin rahoitusedellytyksiä, rahoituksen myöntämistä ja jakamista, lahjoituksia ja rahoitusosuuksia, vaalikampanjoiden rahoittamista Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä, korvattavia kustannuksia, tietyn rahoituksen käyttökieltoa, kirjanpito-, raportointi- ja tilintarkastusvelvoitteita, toteuttamista ja valvontaa, seuraamuksia, Euroopan tason poliittisista puolueista ja säätiöistä vastaavan viranomaisen, Euroopan parlamentin tulojen ja menojen hyväksyjän ja jäsenvaltioiden yhteistyötä sekä avoimuutta.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 161 kappale

(237)Tähän asetukseen olisi otettava säännöt, jotka koskevat asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 mukaisesti talousarviosta Euroopan tason poliittisille puolueille osoitettavia rahoitusosuuksia.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 162 kappale

(238)Euroopan tason poliittisille puolueille myönnettävä rahoitustuki olisi annettava erityisenä rahoitusosuutena, joka vastaa näiden puolueiden erityistarpeita.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 163 kappale

(239)Vaikka rahoitustuki myönnetään edellyttämättä vuotuista työohjelmaa, Euroopan tason poliittisten puolueiden olisi osoitettava jälkikäteen, että unionin rahoitus on käytetty moitteettomasti. Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi etenkin tarkistettava, onko rahoitus käytetty rahoituksen suorittamispyynnön mukaisten korvattavien kustannusten kattamiseen tässä asetuksessa säädetyissä määräajoissa. Euroopan tason poliittisille puolueille myönnetyt rahoitusosuudet olisi käytettävä niiden myöntämisvuotta seuraavan varainhoitovuoden loppuun mennessä, minkä jälkeen toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi perittävä takaisin kaikki mahdollisesti käyttämättä jäänyt rahoitus.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 164 kappale

(240)Euroopan tason poliittisten puolueiden toimintamenojen kattamiseen myönnettyä unionin rahoitusta ei saisi käyttää muihin kuin asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1141/2014 säädettyihin tarkoituksiin, etenkään kolmansien osapuolten, kuten kansallisten poliittisten puolueiden, suoraan tai välilliseen rahoittamiseen. Euroopan tason poliittisten puolueiden olisi käytettävä rahoitusosuudet kattamaan prosentteina määritetty osuus senhetkisistä ja tulevista menoista. Niillä ei saisi kattaa menoja tai velkoja, jotka ovat syntyneet ennen rahoitusosuuksia koskevien hakemusten jättämistä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 165 kappale

(241)Rahoitusosuuksien myöntämismenettelyä olisi lisäksi yksinkertaistettava ja mukautettava Euroopan tason poliittisten puolueiden erityispiirteisiin etenkin poistamalla valintaperusteet, ottamalla käyttöön yleissääntö, jonka mukaan maksetaan yksi täysimääräinen ennakkomaksu, sekä tarjoamalla mahdollisuus käyttää kertakorvauksia, kiinteämääräistä rahoitusta ja yksikkökustannuksia.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 166 kappale

(242)Talousarviosta myönnetty rahoitusosuus olisi keskeytettävä, sitä olisi vähennettävä tai se olisi lopetettava, jos Euroopan tason poliittinen puolue ei noudata asetusta (EU, Euratom) N:o 1141/2014.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 167 kappale

(243)Sekä tähän asetukseen että asetukseen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 perustuvia seuraamuksia olisi määrättävä johdonmukaisesti, ja niiden määräämisessä olisi noudatettava ne bis in idem -periaatetta. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 mukaisesti tässä asetuksessa säädettyjä hallinnollisia ja/tai taloudellisia seuraamuksia ei määrätä silloin, kun seuraamuksia on jo määrätty asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 nojalla.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 168 kappale

(244)Tässä asetuksessa olisi säädettävä yleisestä kehyksestä, jonka mukaisesti talousarviotukea voidaan käyttää välineenä ulkoisten toimien alalla ja johon kuuluvat myös kolmannelle maalle asetettava velvollisuus toimittaa komissiolle riittävästi ajantasaista tietoa sen arvioimiseksi, täyttyvätkö sovitut edellytykset, ja säännökset, joilla varmistetaan unionin taloudellisten etujen suojaaminen.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 169 kappale (mukautettu)

(245)Jotta voitaisiin vahvistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston roolia, olisi selkiytettävä unionin erityisrahaston perustamismenettelyä. On myös tarpeen vahvistaa unionin erityisrahastoihin maksettaviin rahoitusosuuksiin sovellettavat periaatteet, erityisesti sen merkitys, että turvataan muilta rahoittajilta saadut rahoitusosuudet, joista saatava lisäarvo oikeuttaa niiden perustamisen. Lisäksi ⌦ on tarpeen selkeyttää ⌫ taloushallinnon toimijoiden ja unionin erityisrahastojen hallitusten vastuitaden selkiyttämiseksi on tarpeen ⌦ ja ⌫ antaa säännöt, joilla varmistetaan, että rahoittajat ovat tasapuolisesti edustettuina erityisrahaston hallituksessa ja että varojen käyttöä koskevan lopullisen päätöksen tekeminen edellyttää komission hyväksyntää. Lisäksi on tärkeää vahvistaa tarkemmin unionin erityisrahastoilta edellytettävää raportointia ⌦ koskevat vaatimukset ⌫ .

⇩ uusi

(246)Unionin olisi voitava osallistua maailmanlaajuisiin aloitteisiin silloin, kun tällainen osallistuminen edistää unionin politiikan tavoitteiden saavuttamista. Jotta unionin osallistumiselle maailmanlaajuisiin aloitteisiin voitaisiin tarjota asianmukainen oikeudellinen kehys, unionin rahoitusosuus tällaisiin aloitteisiin olisi lisättävä talousarvion toteuttamisvälineisiin uutena välineenä. Tämän uuden rahoitusmuodon käytölle on tarkoitus asettaa ehtoja, ja se on tarkoitus rajata tapauksiin, joissa muilla varainhoitoasetuksessa säädetyillä välineillä ei voida saavuttaa kyseeseen tulevia EU:n politiikan tavoitteita samassa laajuudessa ja samoin vaikutuksin.

(247)Jotta voidaan mukautua digitalisaatiokehitykseen, kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella ulkopuolisista asiantuntijoista laadittujen luetteloiden olisi oltava voimassa monivuotisen ohjelman kestoa pidempään edellyttäen, että varmistetaan asiantuntijoiden vuorottelu ja uusien asiantuntijoiden mahdollisuus ilmaista kiinnostuksensa. Lisäksi on tarpeen antaa unionin toimielimille mahdollisuus houkutella erittäin päteviä ulkopuolisia asiantuntijoita, jotta voidaan varmistaa, että arviointiprosessi ja asiantuntijoiden antamat lausunnot ja neuvot ovat laadukkaita. Jotta unionin toimielimet voisivat kilpailla menestyksekkäästi muiden markkinoilla olevien toimijoiden kanssa, niiden olisi voitava tarjota kilpailukykyisempiä korvauksia poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Oikeusvarmuuden vuoksi olisi selkiytettävä korvauksia saaviin ulkopuolisiin asiantuntijoihin sovellettavia sääntöjä, jotta ne vastaisivat ratkaisu- tai myöntämismenettelyn eri vaiheita.

(248)Jotta unionin toimielimillä olisi selkeä oikeudellinen kehys palvelujen, tavaroiden tai rakennusurakoiden lahjoittamista varten, muut kuin rahalliset lahjoitukset olisi lisättävä talousarvion toteuttamisvälineisiin uutena välineenä. Tätä välinettä ei pitäisi sekoittaa yleiseen kehykseen, jota sovelletaan unionin kolmansille maille antamaan tukeen ja joka on luonteeltaan laajempi ja voi sisältää myös muita kuin rahallisia lahjoituksia. Covid-19-pandemian valossa tällaisen välineen olisi tarjottava vakaa oikeusperusta erityisesti tulevia kriisi- ja hätätilanteita varten ja sillä olisi varmistettava, että unionin toimielimillä on asianmukaiset talousarviotukivälineet jäsenvaltioiden, henkilöiden ja yhteisöjen auttamiseksi silloin, kun tukea tarvitaan eniten. Kyseinen väline olisi pantava täytäntöön käyttämällä suoraa hallinnointia. Asiaan liittyviä säännöksiä, jotka koskevat muun muassa määritelmiä, keskeyttämistä, irtisanomista ja vähentämistä sekä arviointikomiteaa, olisi mukautettava vastaavasti.

(249)Muiden kuin rahallisten lahjoitusten käyttöönottoa vastaavasti EU:n toimielimille olisi annettava myös mahdollisuus myöntää palkintoja, jotka eivät ole rahallisia. Tämä on tärkeää muun muassa siksi, että voidaan järjestää kilpailuja nuorille, joilla ei ole pankkitiliä omassa jäsenvaltiossaan mutta jotka voivat helposti vastaanottaa konkreettisen palkinnon. Tämän vuoksi palkintojen määritelmää ja palkintoja koskevia säännöksiä olisi mukautettava.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 170 kappale

(250)Nykyisten sääntöjen sujuvoittamiseksi ja turhan toiston välttämiseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 toisen osan erityissäännökset, joita sovelletaan maataloustukirahastoon, tutkimukseen, ulkoisiin toimiin sekä tiettyihin EU:n rahastoihin, olisi otettava tämän asetuksen asianomaisiin osiin edellyttäen, että säännöksiä sovelletaan edelleen ja että niillä on edelleen merkitystä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 171 kappale

(251)Tilinpäätöstä ja kirjanpitoa koskevia säännöksiä olisi yksinkertaistettava ja selkiytettävä. Kaikki tilinpäätöstä ja taloudellista raportointia koskevat säännökset on sen vuoksi asianmukaista koota yhteen.

⇩ uusi

(252)Määräaikaa, jonka kuluessa tilintarkastustuomioistuimen on esitettävä huomautuksensa alustavasta tilinpäätöksestä, ja lopullisen tilinpäätöksen toimittamismääräaikaa olisi mukautettava vastuuvapausmenettelyn aikataulun huomioon ottamiseksi.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 172 kappale

(253)Tapaa, jota noudattaen unionin toimielimet raportoivat nykyisin kiinteistöhankkeistaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle, olisi parannettava. Unionin toimielinten olisi voitava rahoittaa uusia kiinteistöhankkeita tuloilla, jotka on saatu jo myydyistä kiinteistöistä. Tämän vuoksi rakennushankkeita koskeviin säännöksiin olisi lisättävä viittaus sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskeviin säännöksiin. Näin voitaisiin ottaa huomioon unionin toimielinten kiinteistöpolitiikan muuttuvat tarpeet ja samalla säästää kustannuksissa ja lisätä joustavuutta.

⇩ uusi

(254)Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossaan komissio kannustaa rakennusten kunnostamiseen niiden päästöjen vähentämiseksi ja niiden energiatehokkuuden parantamiseksi. Kun otetaan huomioon energiatehokkaiden rakennusten markkinoiden nopea kehitys, unionin toimielinten on kiireellisesti tarpeen sisällyttää vihreän kehityksen ohjelman sitoumukset omaan kiinteistöpolitiikkaansa ja kunnostaa rakennuksensa. Lisäksi työskentelymuotojen viimeaikainen kehitys, jota covid-19-pandemia on nopeuttanut, edellyttää toimielinten toimistokannan mukauttamista dynaamisen toimistotilapolitiikan kehittämiseksi. Tämän vuoksi olisi sallittava rakennekorjaushankkeiden rahoittaminen lainoilla. Uusien rakennushankkeiden käsitteen tulkintaa olisi laajennettava ja siihen olisi erityisesti sisällytettävä kaikki rakennekorjaushankkeet.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 173 kappale

⇨ uusi

(255)Tiettyihin unionin elimiin sovellettavien sääntöjen ja yksityiskohtaisten hankintasääntöjen sekä tosiasiallista rahoitusastetta ⇨ koskevien yksityiskohtaisten ehtojen ja sitä ⇦ koskevan vähimmäissuhteen mukauttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti perustettuja elimiä varten annettua varainhoidon puiteasetusta, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetusta, tämän asetuksen liitteen I muuttamista, tosiasiallisen rahoitusasteen laskemista koskevia yksityiskohtaisia edellytyksiä ja menetelmiä sekä tosiasialliselle rahoitusasteelle määritellyn vähimmäissuhteen muuttamista, jota ei saa saisi vahvistaa alemmalle tasolle kuin 85 prosenttia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 174 kappale (mukautettu)

Jotta varmistettaisiin, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1296/2013 49 perustetusta työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (EaSI-ohjelma) voidaan nopeasti osoittaa riittävästi varoja muuttuvia poliittisia painopisteitä varten, ohjelman kunkin kolmen lohkon alustavien osuuksien ja kuhunkin lohkoon sisältyvien aihekohtaisten painopisteiden vähimmäisprosenttiosuuksien olisi oltava nykyistä joustavampia, ja samalla olisi pidettävä yllä kunnianhimoista EURES-raja-aluekumppanuuksien hyödyntämistasoa. Näin voitaisiin parantaa EaSI-ohjelman hallinnointia ja keskittää talousarviovarat toimiin, joilla saavutetaan parempia tuloksia työllisyyden alalla ja sosiaalialalla.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 175 kappale (mukautettu)

Jotta voitaisiin helpottaa kulttuurimatkailuun ja kestävään matkailuun liittyviä infrastruktuuri-investointeja, olisi tarvittaessa selkeytettävä eräitä tällaisia investointeja edistävien tukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013 50 mukaisia soveltamisalaa koskevia rajoituksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin ympäristöalaa koskevien säädösten, etenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/42/EY 51 ja 2011/92/EU 52 soveltamista. Näin ollen on tarpeen ottaa käyttöön selkeät rajoitukset, jotka koskevat kyseisiin investointeihin osoitettavan EAKR:n rahoitusosuuden määrää 2 päivästä elokuuta 2018 alkaen.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 176 kappale (mukautettu)

Jotta voitaisiin vastata lisääntyneiden muutto- ja pakolaisvirtojen asettamiin haasteisiin, olisi määriteltävä tavoitteet, joihin EAKR:stä voidaan osoittaa rahoitusta maahantulijoiden ja pakolaisten tukemiseksi, jotta jäsenvaltiot voivat tehdä investointeja, jotka kohdistuvat laillisesti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin, turvapaikanhakijat ja kansainvälistä suojelua saavat henkilöt mukaan lukien.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 177 kappale (mukautettu)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 53 mukaisten toimien toteuttamisen helpottamiseksi olisi laajennettava mahdollisten tuensaajien joukkoa. Sen vuoksi hallintoviranomaisilla olisi oltava mahdollisuus pitää luonnollisia henkilöitä tuensaajina ja olisi vahvistettava joustava tuensaajan määritelmä valtiontukijärjestelmien yhteydessä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 178 kappale (mukautettu)

Makroaluestrategioista sovitaan käytännössä neuvoston päätelmien hyväksymisen yhteydessä. Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 voimaantulosta alkaen Eurooppa-neuvosto voi tarvittaessa vahvistaa tällaiset päätelmät ottaen huomioon sille SEU 15 artiklassa vahvistetun toimivallan. Kyseisessä asetuksessa vahvistettua ”makroalueellisen strategian” määritelmää olisi näin ollen muutettava vastaavasti.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 179 kappale (mukautettu)

Jotta voitaisiin varmistaa EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston, EKTR:n ja EMKR:n, jäljempänä ’Euroopan rakenne- ja investointirahastot’ tai ’ERI-rahastot’, yhteistyössä hallinnoitavien varojen moitteeton hoito ja selkiyttää jäsenvaltioiden velvollisuuksia, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 4 artiklassa vahvistetuissa yleisissä periaatteissa olisi viitattava tässä asetuksessa vahvistettuihin periaatteisiin, jotka koskevat talousarvion toteuttamiseen liittyvää sisäistä valvontaa ja eturistiriitojen välttämistä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 180 kappale (mukautettu)

Jotta kaikkien unionin rahastojen välistä synergiaa voitaisiin lisätä mahdollisimman paljon muuttoliikkeeseen ja turvapaikka-asioihin liittyviin haasteisiin vastaamiseksi tehokkaasti, olisi varmistettava, että silloin, kun rahastokohtaisissa säännöissä vahvistetaan temaattisten tavoitteiden pohjalta prioriteetteja, tällaiset prioriteetit kattavat myös kunkin ERI-rahaston varojen tarkoituksenmukaisen käytön kyseisillä osa-alueilla. Tarvittaessa olisi varmistettava koordinointi turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kanssa.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 181 kappale (mukautettu)

Johdonmukaisten ohjelmasuunnittelujärjestelyjen varmistamiseksi kumppanuussopimukset ja komission edellisenä kalenterivuonna hyväksymät ohjelmien muutokset olisi sovitettava yhteen vuosittain.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 182 kappale (mukautettu)

Jotta voitaisiin helpottaa yhteisölähtöisten paikallisten kehittämisstrategioiden valmistelua ja toteuttamista, päärahastosta olisi voitava kattaa valmistelu- ja toimintakustannuksia sekä toiminnan edistämiskustannuksia.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 183 kappale (mukautettu)

Jotta voitaisiin helpottaa yhteisölähtöisten paikallisten kehittämisinvestointien ja yhdennettyjen alueellisten investointien toteuttamista, olisi selkiytettävä paikallisten toimintaryhmien, kun kyse on yhteisölähtöisistä paikallisista kehittämisstrategioista, ja paikallisviranomaisten, alueellisten kehittämiselinten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen, kun kyse on yhdennetyistä alueellisista investoinneista, tehtäviä ja vastuita suhteessa muihin ohjelmista vastaaviin elimiin. Välittäväksi elimeksi nimeämistä rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti olisi edellytettävä ainoastaan silloin, kun kyseiset elimet hoitavat lisätehtäviä, jotka kuuluvat maksajaviraston hallintoviranomaisen tai todentamisviranomaisen tehtäviin.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 184 kappale (mukautettu)

Hallintoviranomaisilla olisi oltava mahdollisuus ottaa rahoitusvälineet käyttöön tekemällä sopimus suoraan EIP:n tai kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 185 kappale (mukautettu)

Monet jäsenvaltiot ovat perustaneet julkisomisteisia pankkeja tai laitoksia, joille on annettu julkisen politiikan alaan kuuluva tehtävä edistää talouden kehittämistoimia. Tällaisilla julkisomisteisilla pankeilla tai laitoksilla on erityispiirteitä, joiden vuoksi ne poikkeavat yksityisistä liikepankeista omistussuhteiltaan, niille annetulta kehittämistehtävältään ja siltä osin, että niiden pääasiallisena tarkoituksena ei ole voiton maksimointi. Tällaisten pankkien tai laitosten ensisijaisena tehtävänä on lieventää markkinoiden toimintapuutteiden vaikutusta silloin kun liikepankkien rahoituspalvelutarjonta ei vastaa kysyntää tietyillä alueilla, tietyillä politiikan osa-alueilla tai tietyillä toimialoilla. Tällaisilla julkisomisteisilla pankeilla tai laitoksilla on hyvät edellytykset edistää ERI-rahastojen tarjoaman rahoituksen saatavuutta ilman kilpailuun kohdistuvia vaikutuksia. Ne voivat tehtäviensä ja ominaispiirteidensä ansiosta auttaa jäsenvaltioita lisäämään rahoitusvälineiden käyttöä, jotta voitaisiin varmistaa, että ERI-rahastojen vaikutus reaalitalouteen on mahdollisimman suuri. Tämä vastaisi myös komission politiikkaa, jonka tarkoituksena on tukea tällaisten julkisomisteisten pankkien tai laitosten toimimista rahastojen hoitajina sekä ERI-rahastojen täytäntöönpanossa että Euroopan investointiohjelman mukaisen, ERI-rahastojen ja ESIR-rahaston varoja yhdistävän rahoituksen täytäntöönpanossa. Rahoitusvälineiden käyttöönotosta sovellettavan lainsäädännön mukaisesti jo tehtyjä sopimuksia rajoittamatta on perusteltua selventää, että hallintoviranomaisten on mahdollista tehdä sopimuksia suoraan tällaisten julkisomisteisten pankkien ja laitosten kanssa. Jotta voitaisiin kuitenkin varmistaa, että mahdollisuus sopimuksen suoraan tekemiseen on sisämarkkinoiden periaatteiden mukainen, olisi säädettävä, että julkisomisteisilta pankeilta tai laitoksilta vaaditaan tiukkojen ehtojen täyttämistä.

Tällaisiin ehtoihin olisi kuuluttava se, ettei suoria yksityisiä pääomaosuuksia saa olla, lukuun ottamatta direktiivin 2014/24/EU vaatimusten mukaisia yksityisen pääomaosuuden muotoja, joihin ei liity määräysvaltaa eikä valtaa estää päätöksen syntyminen. Lisäksi julkisomisteisen pankin tai laitoksen olisi tiukasti asetuksen (EU) N:o 1303/2013 soveltamisalaan rajoittuen myös voitava ottaa käyttöön rahoitusvälineitä, jos yksityinen pääomaosuus ei anna vaikutusvaltaa päätöksiin, jotka koskevat ERI-rahastoista tuetun rahoitusvälineen päivittäistä hallinnointia.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 186 kappale (mukautettu)

Jotta voitaisiin säilyttää mahdollisuus osoittaa EAKR:sta ja maaseuturahastosta rahoitusta rajaamattomiin vakuuksiin ja arvopaperistamiseen perustuville yhteisille rahoitusvälineille pk-yritysten hyväksi, on tarpeen säätää, että jäsenvaltioiden on mahdollista käyttää EAKR:ää ja EKTR:ää myöntääkseen osarahoitusta tällaisiin välineisiin koko ohjelmakauden ajan, ja saattaa ajan tasalle tähän mahdollisuuteen liittyvät säännökset, kuten ennakkoarviointeja koskevat säännökset, tai ottaa EAKR:n osalta käyttöön mahdollisuus ohjelmasuunnitteluun toimintalinjatasolla.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 187 kappale (mukautettu)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017 54 antamisella oli tarkoitus tarjota jäsenvaltioille mahdollisuus käyttää ERI-rahastojen varoja ESIR-rahastosta tuettujen tukikelpoisten hankkeiden rahoittamiseen. Asetukseen (EU) N:o 1303/2013 olisi lisättävä erityissäännös sellaisista ehdoista, jotka mahdollistavat paremman vuorovaikutuksen ja täydentävyyden ja helpottavat näin ERI-rahastojen varojen yhdistämistä sellaisiin EIP:n rahoitustuotteisiin, jotka kuuluvat EU:n myöntämän ESIR-takuun piiriin.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 188 kappale (mukautettu)

Rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien elinten olisi noudatettava veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa unionin politiikkaa ja siihen tehtyjä päivityksiä, sellaisina kuin ne on vahvistettu asiaa koskevissa unionin säädöksissä ja neuvoston päätelmissä, erityisesti 8 päivänä marraskuuta 2016 annetuissa neuvoston päätelmissä ja niiden liitteessä sekä 5 päivänä joulukuuta 2017 annetuissa neuvoston päätelmissä ja niiden liitteessä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 189 kappale (mukautettu)

Jotta voitaisiin yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa valvonta- ja tarkastusvaatimuksia ja lisätä vastuuvelvollisuutta EIP:n ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten käyttöön ottamien rahoitusvälineiden yhteydessä, on tarpeen muuttaa rahoitusvälineiden hallinnointia ja valvontaa koskevia säännöksiä varmuuden hankkimisessa noudatettavan menettelyn helpottamiseksi. Tätä muutosta ei olisi sovellettava asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 39 artiklassa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin, jotka perustettiin ennen 2 päivää 2018 allekirjoitetulla rahoitussopimuksella. Tällaisiin rahoitusvälineisiin olisi edelleen sovellettava kyseisen asetuksen 40 artiklaa sellaisena kuin se on rahoitussopimuksen allekirjoitushetkellä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 190 kappale (mukautettu)

Jotta voidaan varmistaa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta kyseisen asetuksen 40 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen valvontakertomusten ja vuotuisten tarkastuskertomusten mallin osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 55 mukaisesti.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 191 kappale (mukautettu)

Jotta voitaisiin varmistaa, että rahoitusoikaisuja käsitellään samalla tavalla kuin ohjelmakaudella 2007–2013, on tarpeen selventää, että rahoitusosuus, joka on peruutettu yksittäisen sääntöjenvastaisuuden seurauksena, olisi rahoitusvälineiden tapauksessa voitava käyttää uudelleen samaan toimeen liittyvään sääntöjenmukaiseen menoon, jolloin rahoitusoikaisun seurauksena ei ole rahoitusvälinettä koskevan toimen varojen nettomenetys.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 192 kappale (mukautettu)

Jotta sellaisten rahoitussopimusten, joilla sallitaan sulkutilien käyttö loppukäyttäjiin tehtäviin investointeihin tarkoitettujen maksujen suorittamiseen oman pääoman ehtoisten välineiden tukikelpoisuusajan päättymisen jälkeen, allekirjoittamista varten olisi käytettävissä enemmän aikaa, määräaikaa kyseisten rahoitussopimusten allekirjoittamiselle olisi jatkettava 31 päivään joulukuuta 2018 asti.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 193 kappale (mukautettu)

Jotta markkinatalousperiaatteen mukaisesti toimivia sijoittajia voitaisiin kannustaa sijoittamaan julkisen politiikan alaan kuuluviin hankkeisiin, olisi otettava käyttöön sijoittajien eriytetyn kohtelun periaate, jonka mukaan ERI-rahastot voivat tietyissä olosuhteissa olla heikommassa etuoikeusasemassa markkinatalousperiaatteen mukaisesti toimivaan sijoittajaan ja EU:n myöntämän ESIR-takuun piiriin kuuluviin EIP:n rahoitustuotteisiin nähden. Tässä yhteydessä olisi myös vahvistettava edellytykset edellä tarkoitetun eriytetyn kohtelun periaatteen soveltamiselle ERI-rahastojen täytäntöönpanon yhteydessä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 194 kappale (mukautettu)

Jotta voitaisiin ottaa huomioon pitkään alhaisena säilynyt korkotaso ja jotta rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaaville elimille ei aiheutuisi kohtuutonta haittaa, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 43 artiklan mukaisesti ERI-rahastojen investoinneista kertynyt negatiivinen korko olisi voitava rahoittaa rahoitusvälineeseen palautuneista varoista edellyttäen, että varainhallinta on ollut huolellista ja aktiivista.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 195 kappale (mukautettu)

Jotta raportointivelvoitteet voitaisiin yhdenmukaistaa sijoittajien eriytettyä kohtelua koskevien uusien säännösten kanssa ja välttää päällekkäisyys tiettyjen vaatimusten kanssa, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artiklan 2 kohtaa olisi muutettava.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 196 kappale (mukautettu)

ERI-rahastojen täytäntöönpanon helpottamiseksi jäsenvaltioille on tarpeen antaa mahdollisuus tehdä suoraan sopimuksia silloin kun on kyse EIP:n, muiden kansainvälisten rahoituslaitosten ja julkisomisteisten pankkien tai rahoituslaitosten toteuttamista teknisen avun toimista.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 197 kappale (mukautettu)

Jotta voidaan edelleen yhdenmukaistaa edellytyksiä, jotka koskevat päätökseen saattamisensa jälkeen nettotuloja tuottavia toimia, tämän asetuksen asianomaisia säännöksiä olisi sovellettava jo valittuihin mutta edelleen käynnissä oleviin toimiin sekä toimiin, jotka on vielä valittava kyseisellä ohjelmakaudella.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 198 kappale (mukautettu)

Jotta annetaan voimakas kannustin toteuttaa energiatehokkuustoimia, jonkin toimen energiatehokkuuden lisäämisestä johtuvia kustannussäästöjä ei olisi kohdeltava nettotulona.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 199 kappale (mukautettu)

Tuloja tuottavien toimien toteuttamisen helpottamiseksi yhteisrahoitusosuutta olisi voitava vähentää milloin tahansa ohjelman toteutuksen aikana ja lisäksi olisi tarjottava mahdollisuus tulojen nettomäärää koskevien kiinteiden prosenttiosuuksien vahvistamiseen kansallisella tasolla.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 200 kappale (mukautettu)

Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 56 hyväksyminen viivästyi ja koska kyseisessä asetuksessa säädetään tuki-intensiteeteistä, on tarpeen säätää eräistä poikkeuksista asetukseen (EU) N:o 1303/2013, jotka koskevat EMKR:n tuloa tuottavia toimia. Koska kyseiset poikkeukset tarjoavat edullisemmat ehdot tietyille tuloa tuottaville toimille, joita koskevat tukimäärät tai tukiosuudet määritellään asetuksessa (EU) N:o 508/2014, on tarpeen säätää näihin poikkeuksiin sovellettavasta erillisestä soveltamispäivästä, jotta voidaan varmistaa, että asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaisesti tuettavia toimia kohdellaan tasapuolisesti.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 201 kappale (mukautettu)

Tuensaajien hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi olisi korotettava kynnysarvoa, jonka perusteella tiettyihin toimiin ei tavanomaisesta poiketen sovelleta velvoitetta laskea ja ottaa huomioon toteutuksen aikana saadut tulot.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 202 kappale (mukautettu)

Jotta voitaisiin helpottaa ERI-rahastojen ja muiden unionin välineiden välistä synergiaa, olisi säädettävä, että aiheutuneita menoja on mahdollista korvata yksittäisistä ERI-rahastoista ja unionin välineistä etukäteen sovitussa suhteessa.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 203 kappale (mukautettu)

Kertakorvausten käytön edistämiseksi ja kun otetaan huomioon, että kertakorvausten on perustuttava asianmukaiseen, tasapuoliseen ja todennettavissa olevaan laskentamenetelmään, jolla varmistetaan moitteeton varainhoito, kertakorvausten käytölle asetettu yläraja olisi poistettava.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 204 kappale (mukautettu)

Jotta voitaisiin vähentää tuensaajille hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvaa hallinnollista rasitusta, olisi otettava käyttöön uusi yksinkertaistettu kustannusvaihtoehto sellaista rahoitusta varten, joka ei perustu toimien kustannuksiin vaan muihin ehtoihin.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 205 kappale (mukautettu)

Jäsenvaltioiden olisi enenevässä määrin hyödynnettävä yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, jotta yksinkertaistettaisiin varojen käyttöä koskevia sääntöjä ja vähennettäisiin rahoitukseen liittyvää hallinnollista rasitusta.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 206 kappale (mukautettu)

Kun otetaan huomioon, että asetuksen (EU) N:o 1303/2013 71 artiklan mukaan velvollisuutta varmistaa investoinnin pysyvyys sovelletaan tuensaajalle suoritetusta loppumaksusta lähtien ja että silloin kun investoinnissa on kyse uusien koneiden tai laitteiden ostoleasingista, loppumaksu suoritetaan sopimuskauden päättyessä, kyseistä velvollisuutta ei olisi sovellettava tämäntyyppiseen investointiin.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 207 kappale (mukautettu)

Jotta voitaisiin varmistaa yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen laaja-alainen soveltaminen, vakioyksikkökustannusten, kertakorvausten tai kiinteiden prosenttimäärien käyttö olisi säädettävä pakolliseksi, kun on kyse toimista, jotka muodostavat osan tietyn kynnysarvon alle jäävistä, EAKR:stä tai ESR:stä rahoitettavista toimista, ja soveltaen asiaa koskevia siirtymäsäännöksiä. Hallintoviranomaiselle tai seurantakomitealle, kun on kyse Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen alaan kuuluvista ohjelmista, olisi annettava mahdollisuus pidentää siirtymäkauden kestoa aiheelliseksi katsomallaan jatkoajalla, jos se katsoo, että tällainen velvoite aiheuttaa kohtuutonta hallinnollista rasitusta. Tällaista velvoitetta ei olisi sovellettava toimiin, jotka saavat muuta kuin vähämerkityksistä tukea valtiontukijärjestelmästä. Tällaisten toimien osalta kaikenlaisten avustusten ja takaisin maksettavien tukien olisi oltava edelleen vaihtoehto. Samalla olisi kaikkien ERI-rahastojen osalta otettava käyttöön talousarvioesitykset lisämenetelmänä, jota voidaan käyttää yksinkertaistettujen kustannusten määrittämisessä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 208 kappale (mukautettu)

Jotta voitaisiin helpottaa yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen varhaisempaa ja kohdennetumpaa soveltamista, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan täydentävät erityissäännöt, jotka koskevat rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien yhteisöjen asemaa, vastuita ja tehtäviä sekä niihin liittyviä valintaperusteita ja tuotteita, joita rahoitusvälineillä on mahdollista tuottaa, joissa täydennetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 säännöksiä, jotka koskevat vakioyksikkökustannuksia tai kiinteämääräistä rahoitusta ja asianmukaista, tasapuolista ja todennettavissa olevaa laskentamenetelmää, jota saatettaisiin käyttää niiden vahvistamisessa, sekä vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt sellaiselle rahoitukselle, joka perustuu kustannusten ja niiden soveltamisen sijasta ohjelmien toteuttamisen edistymiselle asetettujen ehtojen täyttämiseen tai ohjelmien tavoitteiden saavuttamiseen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 209 kappale (mukautettu)

Hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi olisi lisättävä sellaisten kiinteiden prosenttimäärien käyttöä, jotka eivät edellytä jäsenvaltioilta menetelmien laatimista. Tämän vuoksi olisi otettava käyttöön kaksi uutta kiinteää prosenttimäärää, joista toista käytetään välittömien henkilöstökustannusten laskennassa ja toista jäljelle jäävien tukikelpoisten kustannusten laskennassa henkilöstökustannusten perusteella. Lisäksi olisi selkiytettävä henkilöstökustannusten laskentamenetelmiä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 210 kappale (mukautettu)

Toimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi olisi helpotettava jäsenvaltion koko alueen kattavien toimien ja useita ohjelma-aloja kattavien toimien toteuttamista sekä lisättävä mahdollisuuksia kattaa tiettyjen investointien yhteydessä unionin ulkopuolella syntyneitä menoja.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 211 kappale (mukautettu)

Jotta jäsenvaltioita voitaisiin kannustaa käyttämään riippumattomia asiantuntijoita suurhankkeiden arvioinnissa, suurhankkeeseen liittyvä menoilmoitus olisi voitava toimittaa komissiolle ennen riippumattoman asiantuntijan myönteistä arviota heti, kun komissiolle on ilmoitettu, että riippumattomalle asiantuntijalle on toimitettu tarvittavat tiedot.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 212 kappale (mukautettu)

Tuensaajien hallinnollista rasitusta vähentävien yhteisten toimintasuunnitelmien käytön edistämiseksi on tarpeen vähentää yhteisen toimintasuunnitelman laatimiselle säännöksissä asetettuja vaatimuksia samalla, kun kiinnitetään riittävästi huomiota horisontaalisiin periaatteisiin, sukupuolten tasa-arvo ja kestävä kehitys mukaan lukien, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi ERI-rahastojen tehokkaaseen täytäntöönpanoon.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 213 kappale (mukautettu)

Jotta tuensaajille ei aiheutuisi tarpeetonta hallinnollista rasitusta, tiedottamista, viestintää ja näkyvyyttä koskevien sääntöjen olisi oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Tämän vuoksi on tärkeää selkiyttää kyseisten sääntöjen soveltamisalaa.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 214 kappale (mukautettu)

Hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi ja sen varmistamiseksi, että teknistä apua käytetään tehokkaasti EAKR:n, ESF:n ja koheesiorahaston sekä alueluokkien tapauksessa, jäsenvaltioiden tekniseen apuun sovellettavien enimmäismäärien laskennan ja seurannan joustavuutta olisi lisättävä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 215 kappale (mukautettu)

Täytäntöönpanorakenteiden yksinkertaistamiseksi olisi selvennettävä, että hallintoviranomainen, todentamisviranomainen ja tarkastusviranomainen voivat olla osa samaa julkisoikeudellista yhteisöä myös silloin, kun on kyse Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen alaan kuuluvista ohjelmista.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 216 kappale (mukautettu)

Olisi määriteltävä tarkemmin menojen todentamiseen liittyvät hallintoviranomaisten tehtävät silloin, kun käytetään yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 217 kappale (mukautettu)

Jotta tuensaajat voisivat hyötyä kaikista sähköisten hallinnointiratkaisujen tarjoamista yksinkertaistamismahdollisuuksista silloin, kun on kyse ERI-rahastojen ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston varojen täytäntöönpanosta, ja jotta voitaisiin etenkin helpottaa täysin sähköistä asiakirjahallintaa, olisi selvennettävä, että tiettyjen edellytysten täyttyessä ei tarvita paperiasiakirjoihin perustuvaa jäljitysketjua.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 218 kappale (mukautettu)

Jotta etenkin pienten tuensaajien osalta voitaisiin lisätä tarkastusten oikeasuhteisuutta ja helpottaa päällekkäisistä tarkastuksista johtuvaa hallinnollista rasitusta moitteettoman varainhoidon periaatetta vaarantamatta, olisi EAKR:ään, ESF:ään, koheesiorahastoon ja EMKR:ään sovellettava ensisijaisesti yhden tarkastuksen periaatetta ja kaksinkertaistettava kynnysarvot, joiden alittuessa toimi tarkastetaan vain kerran.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 219 kappale (mukautettu)

On tärkeää parantaa ERI-rahastojen näkyvyyttä ja lisätä yleisön tietoisuutta niiden avulla saavutetuista tuloksista ja onnistumisista. Yleisölle suunnatut tiedotus- ja viestintätoimet ja näkyvyyden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat edelleen olennaisen tärkeitä ERI-rahastojen saavutusten tunnetuksi tekemisessä ja sen osoittamisessa, miten unionin rahoitusvarat sijoitetaan.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 220 kappale (mukautettu)

Jotta voitaisiin parantaa tiettyjen kohderyhmien mahdollisuuksia saada rahoitusta ESR:stä, tiettyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013 57 liitteessä I tarkoitettuja indikaattoreita koskevien tietojen keruuta ei olisi vaadittava.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 221 kappale (mukautettu)

Jotta varmistettaisiin, että tämän asetuksen mukaisesti tukea saaneita toimia kohdellaan tasavertaisesti, on tarpeen säätää tiettyjen asetukseen (EU) N:o 1303/2013 tehtyjen muutosten soveltamisen aloittamispäivästä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 222 kappale (mukautettu)

Sen varmistamiseksi, että asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 223/2014 58 koko ohjelmakauteen sovelletaan yhdenmukaista säännöstöä, joitakin kyseisiin asetuksiin tehtäviä muutoksia on tarpeen soveltaa 1 päivästä tammikuuta 2014. Säätämällä kyseisten muutosten taannehtivasta soveltamisesta otetaan huomioon oikeutetut odotukset.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 223 kappale (mukautettu)

Jotta voitaisiin nopeuttaa sellaisten rahoitusvälineiden käyttöönottoa, joilla yhdistetään tukea ERI-rahastosta EU:n myöntämän ESIR-takuun piiriin kuuluviin EIP:n rahoitustuotteisiin, ja muodostaa jatkuva oikeusperusta sellaisten rahoitussopimusten allekirjoittamiseksi, joilla sallitaan sulkutilien käyttö maksujen suorittamiseen oman pääoman ehtoisten välineiden osalta, joitakin tähän asetukseen tehtäviä muutoksia on tarpeen soveltaa 1 päivästä tammikuuta 2018. Säätämällä muutosten taannehtivasta soveltamisesta varmistetaan, että hankkeiden rahoittaminen yhdistämällä ERI-rahastojen ja ESIRin rahastotukea helpottuu merkittävästi, ja vältetään tiettyjen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 säännösten voimassaolon päättymispäivän ja niille tämän asetuksen nojalla myönnetyn jatkoajan voimaantulopäivän välinen oikeudellinen tyhjiö.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 224 kappale (mukautettu)

Alakohtaisiin sääntöihin tehtyjä yksinkertaistuksia ja muutoksia olisi sovellettava mahdollisimman pian, jotta helpotettaisiin täytäntöönpanon nopeuttamista meneillään olevalla ohjelmakaudella, ja tästä syystä niitä olisi sovellettava 2 päivästä elokuuta 2018.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 225 kappale (mukautettu)

Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) toimintaa olisi jatkettava 31 päivän joulukuuta 2017 jälkeen, jotta siitä voitaisiin myöntää tilapäisesti tukea työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, jotka asuvat alueilla, joihin kohdistuu suhteettoman suuressa määrin työntekijöiden merkittävistä vähentämisistä aiheutuvia vaikutuksia. Jotta mahdollistettaisiin tuen jatkuminen työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, tuen jatkumisen varmistavaa muutosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1309/2013 59 olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2018.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 226 kappale (mukautettu)

Olisi voitava perustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 60 mukaisia rahoitusta yhdistäviä välineitä yhdelle tai useammalle Verkkojen Eurooppa -välineen alalle. Tällaisista välineistä voitaisiin rahoittaa rahoitusta yhdistäviä toimia, joissa yhdistetään esimerkiksi jäsenvaltioiden talousarviosta, Verkkojen Eurooppa -välineestä maksettavien avustusten muodossa ja ERI-rahastoista katettavaa tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin, ja unionin talousarviosta katettavia rahoitusvälineitä, mukaan lukien rahoitusvälineiden yhdistelmiä, joihin osallistuu Verkkojen Eurooppa -välineeseen kuuluvia oman ja vieraan pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä, EIP-ryhmän rahoitusta, kansallisilta kehityspankeilta, muilta kehitys- tai rahoituslaitoksilta sekä sijoittajilta saatua rahoitusta. EIP-ryhmän rahoitukseen olisi kuuluttava myös EIP:n ESIR-rahoitus, ja yksityiseen rahoitustukeen olisi kuuluttava sekä suoria että välillisiä rahoitusosuuksia sekä tukea, jota saadaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 227 kappale (mukautettu)

Rahoitusta yhdistävien välineiden suunnittelun ja käyttöönoton olisi perustuttava tämän asetuksen mukaisesti suoritettuun ennakkoarviointiin, ja niissä olisi otettava huomioon kokemukset, joita saatiin pantaessa täytäntöön Verkkojen Eurooppa -välineen rahoituksen yhdistämistä koskevaa ehdotuspyyntöä (”Blending Call”), jota tarkoitetaan 20 päivänä tammikuuta 2017 annetussa komission täytäntöönpanopäätöksessä, jolla muutetaan Verkkojen Eurooppa -välineestä liikennesektorilla myönnettäviä avustuksia koskevan monivuotisen työohjelman 2014–2020 perustamisesta annettua komission täytäntöönpanopäätöstä C(2014) 1921. Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta yhdistävät välineet olisi vahvistettava monivuotisissa ja/tai vuotuisissa työohjelmissa, ja ne olisi hyväksyttävä asetuksen (EU) N:o 1316/2013 17 ja 25 artiklan mukaisesti. Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle avoimesti ja säännöllisesti tietoja kaikkien Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta yhdistävien välineiden täytäntöönpanosta.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 228 kappale (mukautettu)

Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta yhdistävien välineiden tarkoituksena olisi oltava helpottaa ja sujuvoittaa kaikkien tukimuotojen yhtenäistä hakemista, mukaan lukien unionin avustukset Verkkojen Eurooppa -välineestä ja yksityiseltä sektorilta saatava rahoitus. Tällaisilla rahoitusta yhdistävillä välineillä olisi pyrittävä optimoimaan hakumenettelyjä hankkeiden toteuttajien kannalta tarjoamalla teknisestä ja rahoituksen näkökulmasta yhtenäinen arviointiprosessi.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 229 kappale (mukautettu)

Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta yhdistävillä välineillä olisi lisättävä hankkeiden esittämiseen liittyvää joustoa ja yksinkertaistettava ja sujuvoitettava hankkeiden määrittely- ja rahoitusprosessia. Niillä olisi myös lisättävä osallistuvien rahoituslaitosten omaa vastuullisuutta ja sitoutumista ja näin ollen lievennettävä hankkeisiin liittyviä riskejä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 230 kappale (mukautettu)

Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta yhdistävillä välineillä olisi voitava tehostaa jäsenvaltioiden, komission, EIP:n, kansallisten kehityspankkien ja yksityisten sijoittajien välistä koordinointia, tiedonvaihtoa ja yhteistyötä, jotta voidaan luoda ja tukea tervettä hankejatkumoa, jolla pyritään Verkkojen Eurooppa -hankkeen toimintapoliittisiin tavoitteisiin.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 231 kappale (mukautettu)

Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta yhdistävillä välineillä olisi pyrittävä lisäämään unionin rahoituksen kerrannaisvaikutuksia hankkimalla lisärahoitusta yksityisiltä sijoittajilta ja varmistamaan siten mahdollisimman suuri yksityisten sijoittajien osuus. Lisäksi niillä olisi varmistettava, että tukea saaneista toimista tulee taloudellisesti ja rahoituksellisesti elinkelpoisia, ja autettava varmistamaan, että investoinneilla on vipuvaikutus. Niillä olisi edistettävä Pariisin ilmastokonferenssissa (COP 21) asetettujen tavoitteiden sekä työpaikkojen luomista ja rajaylittävää yhteentoimivuutta koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista. On tärkeää, että käytettäessä sekä Verkkojen Eurooppa -välinettä että ESIR-rahastoa toimien rahoittamiseen, tilintarkastustuomioistuin tarkastaa varainhoidon moitteettomuuden SEUT 287 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1316/2013 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 232 kappale (mukautettu)

Liikennealalla avustusten odotetaan useimmiten olevan edelleen pääasiallinen keino tukea unionin toimintapoliittisia tavoitteita. Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta yhdistävien välineiden soveltamisen ei sen vuoksi pitäisi vähentää tällaisten avustusten saatavuutta.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 233 kappale (mukautettu)

Yksityisten investointikumppaneiden osallistumista liikennehankkeisiin voitaisiin helpottaa lieventämällä taloudellista riskiä. Suuririskisimmän osan kattavat takuut, jotka EIP tarjoaa talousarviosta tuettujen yhteisten rahoitusmekanismien, esimerkiksi rahoitusta yhdistävien välineiden, puitteissa, voivat olla tarkoituksenmukaisia tässä yhteydessä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 234 kappale (mukautettu)

Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnettävään rahoitukseen olisi sovellettava asetuksen (EU) N:o 1316/2013 17 artiklan 5 kohdan mukaisissa monivuotisissa ja vuosittaisissa työohjelmissa vahvistettuja valinta- ja ratkaisuperusteita riippumatta käytetyn rahoituksen muodosta tai yhdistelmästä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 235 kappale (mukautettu)

Rahoituksen yhdistämisvälineistä saadut kokemukset olisi otettava huomioon asetuksen (EU) N:o 1316/2013 arvioinnissa.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 236 kappale (mukautettu)

Tällä asetuksella käyttöön otettavien Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta yhdistävien välineiden ei olisi katsottava rajoittavan vuoden 2020 jälkeen sovellettavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävien neuvottelujen tuloksia.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 237 kappale (mukautettu)

Ottaen huomioon Verkkojen Eurooppa -välineen erittäin korkean käyttöasteen liikenteen alalla ja jotta voitaisiin tukea Euroopan laajuisen liikenneverkon kannalta eniten lisäarvoa tuottavia hankkeita, jotka koskevat ydinverkkokäytävähankkeita, rajatylittäviä hankkeita ja muita ydinverkko-osuuksia koskevia hankkeita, sekä asetuksen (EU) N:o 1316/2013 liitteessä I lueteltujen horisontaalisten painopisteiden mukaisesti tukikelpoisia hankkeita, on poikkeuksellisesti tarpeen sallia monivuotisen työohjelman joustovaran lisääminen siten, että asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 tarkoitetuista talousarviovaroista voidaan käyttää jopa 95 prosenttia. On kuitenkin tärkeää myöntää Verkkojen Eurooppa -välineen jäljellä olevalla täytäntöönpanokaudella lisää tukea vuotuisten työohjelmien kattamiin painopisteisiin.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 238 kappale (mukautettu)

Verkkojen Eurooppa -välineen televiestintäsektorin luonne poikkeaa välineen liikenne- ja energiasektoreista (avustusten pienempi keskimääräinen koko ja erot kulujen tyypissä ja hankkeiden tyypissä), joten edunsaajille ja toimiin osallistuville jäsenvaltioille aiheutuvaa tarpeetonta rasitusta olisi vältettävä varmennusvelvoitteen vähemmän rasitusta aiheuttavilla kustannuksilla heikentämättä kuitenkaan moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamista.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 239 kappale (mukautettu)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 283/2014 61 nojalla digitaalipalvelujen infrastruktuurien alan toimien tukemiseen on tällä hetkellä mahdollista käyttää ainoastaan avustuksia ja hankintoja. Jotta voitaisiin varmistaa, että digitaalipalvelujen infrastruktuurit toimivat mahdollisimman tehokkaasti, tällaisia toimia olisi voitava tukea myös muilla rahoitusvälineillä, joita käytetään tällä hetkellä Verkkojen Eurooppa -välineessä, mukaan lukien innovatiivisia rahoitusvälineitä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 240 kappale (mukautettu)

Jotta hallintoviranomaisille ei aiheutuisi tarpeetonta hallinnollista rasitusta, joka voisi haitata vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston varojen tehokasta käyttöä, on aiheellista yksinkertaistaa ja helpottaa menettelyä, jota noudattaen muutetaan toimenpideohjelmien muita kuin olennaisia osia.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 241 kappale (mukautettu)

Jotta vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston varojen käytöstä saataisiin entistä yksinkertaisempaa, on aiheellista antaa lisäsäännöksiä, jotka koskevat menojen tukikelpoisuutta ja etenkin vakioyksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteiden prosenttimäärien käyttöä.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 242 kappale (mukautettu)

Kumppaniorganisaatioiden eriarvoisen kohtelun välttämiseksi sellaisten sääntöjenvastaisuuksien, joista on yksin vastuussa avun ostamisesta vastaava organisaatio, eivät saisi vaikuttaa kumppaniorganisaatioiden menojen tukikelpoisuuteen.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 243 kappale (mukautettu)

ERI-rahastojen ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston varojen käytön yksinkertaistamiseksi ja oikeusvarmuuden takaamiseksi olisi selkiytettävä eräitä jäsenvaltioiden hallinnointi- ja valvontatehtäviä.

⇩ uusi

(256)Joitakin muutoksia, jotka koskevat saajia koskevien tietojen toimittamista komissiolle julkaisemista varten, saajia koskevien tietojen sähköistä tallentamista ja säilyttämistä sekä tiedonlouhintaa ja riskien pisteyttämistä varten tarkoitetun yhteisen integroidun tietoteknisen järjestelmän käyttöä kyseisten tietojen käyttöön saamiseksi ja analysoimiseksi, olisi sovellettava ainoastaan vuoden 2027 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä hyväksyttyihin ja siitä rahoitettaviin ohjelmiin, jotta varmistetaan sujuva siirtymä antamalla riittävästi aikaa sähköisten tietojärjestelmien ja asiaankuuluvien sopimusten tarvittavaan mukauttamiseen sekä ohjeistuksen ja koulutuksen tarjoamiseen.

(257)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan mukaisesti, ja hän on antanut lausuntonsa XX päivänä XXkuuta 20XX.

(258)Tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

🡻 2018/1046, johdanto-osan 244 kappale (mukautettu)

Ottaen huomioon, että keskeisiä varainhoitosääntöjä on sovellettava johdonmukaisesti varainhoitovuoden aikana, on periaatteessa suositeltavaa, että tämän asetuksen (varainhoitoasetuksen) ensimmäistä osaa ryhdytään soveltamaan varainhoitovuoden alusta. Kuitenkin sen varmistamiseksi, että tässä asetuksessa säädetyt merkittävät yksinkertaistukset, jotka koskevat sekä varainhoitoasetusta että alakohtaisia sääntöjä, hyödyttävät unionin varojen saajia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, on asianmukaista säätää poikkeuksellisesti tämän asetuksen soveltamisesta sen voimaantulosta alkaen. Jotta samanaikaisesti annettaisiin lisäaikaa uusiin sääntöihin sopeutumiseen, unionin toimielinten olisi jatkettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamista varainhoitovuoden 2018 loppuun saakka hallintomäärärahojensa toteuttamisen osalta.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 245 kappale (mukautettu)

Tiettyjä mukautuksia rahoitusvälineisiin, talousarviotakuisiin ja rahoitusapuun olisi sovellettava vasta vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen soveltamispäivästä alkaen, jotta sovellettavien oikeusperustojen ja ohjelmien mukauttamiseksi uusiin sääntöihin olisi riittävästi aikaa.

🡻 2018/1046, johdanto-osan 246 kappale (mukautettu)

Tiedot kokoaikavastaavien virkojen ja toimien vuotuisesta keskiarvosta ja edellisiltä vuosilta siirrettyjen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen arvioidusta määrästä olisi toimitettava ensimmäisen kerran yhdessä vuonna 2021 esitettävän talousarvioesityksen kanssa, jotta komissiolla olisi riittävästi aikaa mukautua uuteen velvoitteeseen,

🡻 2018/1046 (mukautettu)

⇨ uusi

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

ENSIMMÄINEN OSA

VARAINHOITOASETUS

I OSASTO

KOHDE, MÄÄRITELMÄT JA YLEISET PERIAATTEET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön yleisen talousarvion, jäljempänä ’talousarvio’, laatimista ja toteuttamista sekä niiden tilinpäätösten esittämistä ja tilintarkastusta.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)’hakijalla’ tarkoitetaan sellaista luonnollista henkilöä tai yhteisöä, joka on tehnyt hakemuksen avustuksen myöntämismenettelyssä, ⇨ muun kuin rahallisen lahjoituksen myöntämismenettelyssä ⇦ tai kilpailussa, riippumatta siitä, onko kyseinen yhteisö oikeushenkilö;

2)’hakemusasiakirjalla’ tarkoitetaan tarjousta, osallistumishakemusta, ⇨ kiinnostuksenilmaisupyyntöön perustuvaa hakemusta, ⇦ avustushakemusta ⇨ , muuta kuin rahallista lahjoitusta koskevaa hakemusta ⇦ tai kilpailussa esitettyä hakemusta;

3)’ratkaisumenettelyllä’ tai ’myöntämismenettelyllä’ tarkoitetaan hankintamenettelyä, avustusten myöntämismenettelyä, kilpailua ⇨ , muun kuin rahallisen lahjoituksen myöntämismenettelyä ⇦ taikka asiantuntijoiden tai talousarvion toteuttamiseen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti osallistuvien henkilöiden tai yhteisöjen valintaan liittyvää menettelyä;

4)’perussäädöksellä’ tarkoitetaan säädöstä, joka ei ole suositus eikä lausunto ja, joka muodostaa oikeusperustan toimelle ja sitä vastaavan talousarvioon otetun menon käytölletoteuttamiselle tai talousarviotakuun tai talousarviosta katettavan rahoitustuen käytölletoteuttamiselle ja joka voi olla muodoltaan

a)Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta, jäljempänä ’SEUT-sopimus’ tai ’SEUT’, ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusta, jäljempänä ’Euratomin perustamissopimus’, sovellettaessa SEUT 288 artiklassa tarkoitettu asetus, direktiivi tai päätös; tai

b)Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’ tai ’SEU’, V osaston määräyksiä sovellettaessa jokin säädösmuodoista, jotka on eritelty SEU 28 artiklan 1 kohdassa, 31 artiklan 2 kohdassa, 33 artiklassa, 42 artiklan 4 kohdassa ja 43 artiklan 2 kohdassa;

5)’avustuksen saajalla’ tarkoitetaan sellaista luonnollista henkilöä tai yhteisöä, jonka kanssa on allekirjoitettu avustussopimus, riippumatta siitä, onko kyseinen yhteisö oikeushenkilö;

6)’rahoitusta yhdistävällä välineellä tai foorumilla’ tarkoitetaan komission sekä kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten välillä perustettua yhteistyökehystä, jonka tarkoituksena on yhdistää talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä ja/tai talousarviotakuita ja kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten takaisinmaksettavia tukimuotoja sekä yksityisen sektorin rahoituslaitosten ja yksityisen sektorin sijoittajien rahoitustukea;

7)’talousarvion toteuttamisella’ tarkoitetaan talousarviomäärärahojen hallinnointia, seurantaa, valvontaa ja tarkastusta 62 artiklassa säädettyjen menetelmien mukaisesti;

8)’talousarviositoumuksella’ tarkoitetaan toimea, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä varaa talousarviomäärärahat, joilla katetaan oikeudellisten sitoumusten toteuttamiseksi täyttämiseksi myöhemmin suoritettavat maksut;

9)’talousarviotakuulla’ tarkoitetaan unionin antamaa oikeudellista sitoumusta ⇨ välinettä, jota käyttämällä ⇦ unioni ⌦ tukee ⌫ toimintaohjelmaa sisällyttämällä talousarvioon ⇨ peruuttamattoman ja ehdottoman ⇦ taloudellinsen velvoitetteen, johon voidaan vedota, mikäli määrätty tapahtuma toteutuu ohjelman täytäntöönpanon aikana, ja joka on voimassa tuetun ohjelman puitteissa tehtyjen sitoumusten voimassaoloajan päättymiseen asti;

10)’kiinteistöhankintasopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta, joka koskee tontin, rakennuksen tai muun kiinteän omaisuuden ostoa, vaihtoa, vuokraamista, pitkäaikaista vuokraamista, leasingvuokraamista, käyttöoikeuden hankkimista tai osamaksulla hankkimista osto-optioin tai ilman niitä. Sopimus kattaa sekä olemassa olevat että rakenteilla olevat rakennukset; jälkimmäisten tapauksessa edellytetään, että ehdokkaalla on voimassa oleva rakennuslupa. Se ei kata rakennuksia, jotka on suunniteltu hankintaviranomaisen eritelmien mukaisesti ja jotka kuuluvat rakennusurakkasopimuksiin;

11)’ehdokkaalla’ tarkoitetaan talouden toimijaa, joka on pyytänyt kutsun saada osallistua tai joka on kutsuttu osallistumaan rajoitettuun menettelyyn, tarjousperusteiseen neuvottelumenettelyyn, kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn, innovaatiokumppanuuteen, suunnittelukilpailuun tai neuvottelumenettelyyn;

12)’yhteishankintayksiköllä’ tarkoitetaan hankintaviranomaista, joka tarjoaa yhteishankintatoimintoja ja tarvittaessa hankintojen tukitoimintoja;

13)’tarkastuksella’ tarkoitetaan tulo- tai menotapahtuman tietyn näkökohdan varmennusta;

14)’käyttöoikeussopimuksella’ tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty rahallista vastiketta vastaan yhden tai useamman talouden toimijan ja yhden tai useamman 178174 ja 182178 artiklassa tarkoitetun hankintaviranomaisen välillä ja jolla siirretään rakennusurakoiden toteuttaminen tai palvelujen tarjoaminen ja hallinnointi talouden toimijalle (’käyttöoikeus’), ja jossa:

a)siirtämisen vastikkeena on joko yksinomaan rakennettavan kohteen tai palvelujen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä;

b)käyttöoikeussopimuksen tekemisen yhteydessä käyttöoikeussopimuksen saajalle siirtyy rakennuskohteen tai palvelujen käyttöön liittyvä toiminnallinen riski, joka voi käsittää joko kysyntä- tai tarjontariskin tai molemmat. Käyttöoikeussopimuksen saajan katsotaan vastaavan toiminnallisesta riskistä silloin, kun tavanomaisissa käyttöolosuhteissa ei ole annettu takeita investoinnin eikä kyseessä olevien rakennusten tai palvelujen käyttökustannusten takaisin saamisesta;

⇩ uusi

15) ’perustamisvaiheella’ ajanjaksoa, jonka aikana kokonaisrahoitus maksetaan yhteiseen vararahastoon;

🡻 2018/1046 (mukautettu)

⇨ uusi

1615) ’ehdollisella velalla’ tarkoitetaan mahdollista taloudellista velvoitetta, joka voisi aiheutua riippuen jonkin tulevan tapahtuman lopputuloksesta;

1716)’sopimuksella’ tarkoitetaan hankintasopimusta tai käyttöoikeussopimusta ⇨ tai VIII osaston osalta avustuksen saajan tekemää alihankintasopimusta tai ostosopimusta ⇦ ;

1817)’toimeksisaajalla’ tarkoitetaan talouden toimijaa, jonka kanssa on tehty hankintasopimus;

1918)’rahoitusosuussopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta, joka tehdään unionin varoja 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan ii–viii alakohdan mukaisesti hallinnoivien henkilöiden tai yhteisöjen kanssa;

2019)’valvonnalla’ tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pyritään saamaan kohtuullinen varmuus toimien vaikuttavuudesta, tehokkuudesta ja taloudellisuudesta, raportoinnin luotettavuudesta, varojen ja tietojen turvaamisesta, petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisystä, havaitsemisesta ja korjaamisesta ja niiden seurannasta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvien riskien riittävästä hallinnasta ottaen huomioon ohjelmien monivuotisuus ja suoritettavien maksujen luonne. Valvontaan voivat kuulua erilaiset tarkastukset sekä ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista koskevien politiikkojen ja menettelyjen toimeenpano;

2120)’vastapuolella’ tarkoitetaan osapuolta, jolle myönnetään talousarviotakuu;

2221)’kriisitilanteella’ tarkoitetaan

a)uhkaavan tai välittömän vaaran tilannetta, joka uhkaa kärjistyä aseelliseksi selkkaukseksi tai horjuttaa maan tai sen naapuruston vakautta;

b)tilannetta, johon on syynä luonnononnettomuus, ihmisen aiheuttama kriisi, kuten sota tai muu selkkaus, tai vaikutuksiltaan vastaavat erityisolosuhteet, jotka liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen, ⇨ kansaterveyteen, eläinten terveyteen, elintarviketurvallisuutta koskeviin hätätilanteisiin tai maailmanlaajuisiin terveysuhkiin, kuten pandemioihin, ⇦ ympäristön pilaantumiseen, energian ja luonnonvarojen saannin estymiseen tai äärimmäiseen köyhyyteen;

2322)’vapauttamisella’ tarkoitetaan toimea, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä peruu talousarviositoumuksella aikaisemmin tehdyn määrärahavarauksen kokonaan tai osittain;

2423)’dynaamisella hankintajärjestelmällä’ tarkoitetaan täysin sähköistä menettelyä markkinoilla yleisesti saatavilla olevien tuotteiden tavanomaisia hankintoja varten;

2524)’talouden toimijalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, julkisyhteisö mukaan lukien, tai tällaisten henkilöiden ryhmää, joka tarjoaa tavaroiden toimittamista, rakennusurakoiden toteuttamista, palvelujen suorittamista tai kiinteää omaisuutta;

2625)’pääomasijoituksella’ tarkoitetaan pääoman antamista yrityksen käyttöön suoraan tai välillisesti sijoitettuna yrityksen täyttä tai osittaista omistusosuutta vastaan siten, että pääomasijoittaja voi lisäksi osallistua yrityksen hallinnoinnin valvontaan saada määräysvaltaa yrityksessä ja saada osuuden yrityksen voitoista;

2726)’unionin virastolla’ tarkoitetaan komission tai komission ja yhden tai useamman muun unionin toimielimen yhdessä monialaisten erityistehtävien hoitamista varten perustamaa hallintorakennetta;

2827)’lopullisella hallinnollisella päätöksellä’ tarkoitetaan hallintoviranomaisen päätöstä, joka on lopullinen ja sitova sovellettavan lainsäädännön nojalla;

2928)’rahoitusomaisuudella’ tarkoitetaan rahaa, julkisessa tai yksityisessä omistuksessa olevan yhteisön oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai sopimukseen perustuvaa oikeutta saada toiselta tällaiselta yhteisöltä joko rahaa tai muuta rahoitusomaisuutta;

3029)’rahoitusvälineellä’ tarkoitetaan unionin rahoitustukea, joka myönnetään talousarviosta yhden tai useamman unionin toimintapoliittisen tavoitteen edistämiseksi, ja joka voi olla muodoltaan pääomasijoituksia tai oman pääoman luonteisia sijoituksia, lainoja tai vakuuksia taikka muita riskinjakovälineitä, ja jota voidaan tarvittaessa yhdistää muihin rahoitustuen muotoihin tai yhteistyössä hallinnoitaviin varoihin taikka Euroopan kehitysrahaston (EKR) varoihin;

3130)’rahoitusvastuulla’ tarkoitetaan sopimukseen perustuvaa velvoitetta antaa rahaa tai muuta rahoitusomaisuutta toiselle yhteisölle;

3231)’puitesopimuksella’ tarkoitetaan yhden tai useamman talouden toimijan ja yhden tai useamman hankintaviranomaisen välistä hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on määrittää ehdot, joita sovelletaan sen perusteella määrätyn ajanjakson kuluessa tehtäviin siihen perustuviin erillissopimuksiin erityisesti hintojen ja tarvittaessa määrien osalta;

3332)’kokonaisrahoituksella’ tarkoitetaan talousarviotakuun ⇨ tai kolmannelle maalle myönnetyn rahoitusavun ⇦ koko voimassaoloaikana tarvittavien varojen kokonaismäärää, joka saadaan soveltamalla 215211 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusastetta 214210 artiklan 1 kohdan b ⇨ ja c ⇦ alakohdassa tarkoitetussa perussäädöksessä vahvistetun ⌦ vahvistettuun ⌫ talousarviotakuun ⇨ tai kolmannelle maalle myönnetyn rahoitusavun ⇦ määrään;

3433)’avustuksella’ tarkoitetaan lahjoituksen muodossa annettavaa rahoitusosuutta. Jos tällaista rahoitusosuutta hallinnoidaan suoraan, siihen sovelletaan VIII osaston säännöksiä;

3534)’vakuudella’ tarkoitetaan kirjallista sitoumusta vastata kokonaan tai osittain kolmannen osapuolen velasta tai, velvoitteesta tai siitä, että tämä kolmas osapuoli täyttää menestyksellisesti velvoitteensa, jos vakuuden laukaiseva tapahtuma, kuten velanhoidon laiminlyöminen, toteutuu;

3635)’vaadittaessa maksettavalla takauksella’ tarkoitetaan takuuta, joka velvoittaa takuun antajan suorittamaan maksun pelkästä vastapuolen vaatimuksesta pyynnöstä lukuun ottamatta tapauksia, joissa maksuvaatimuksen perusteena olevan velvoitteen täytäntöönpanokelpoisuuteen liittyy jokin puute;

3736)’luontoissuorituksella’ tarkoitetaan muita kuin taloudellisia resursseja, jotka kolmannet osapuolet asettavat maksutta avustuksen saajan käyttöön;

3837)’oikeudellisella sitoumuksella’ tarkoitetaan toimea, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä luo tai vahvistaa velvoitteen, jonka perusteella suoritetaan yksi tai useampi ⌦ talousarviositoumuksen kattama ⌫ maksu ja sekä otetaan ⇨ kirjataan talousarviositoumuksen kattama ⇦ meno talousarvioon ⇨ tai joka johtaa muun kuin rahallisen lahjoituksen tekemistä koskevaan velvoitteeseen, ⇦ ja johon kuuluu rahoitusta koskevien puitekumppanuussopimusten ja puitesopimusten mukaisesti tehtyjä erityisiä erillissopimuksia;

3938)’vipuvaikutuksella’ tarkoitetaan tukikelpoisille lopullisille saajille myönnetyn, takaisin maksettavan rahoituksen määrää jaettuna unionin rahoitusosuudella;

4039)’likviditeettiriskillä’ tarkoitetaan riskiä siitä, että yhteisessä vararahastossa säilytettyä rahoitusomaisuutta ei saataisi myytyä tietyssä ajassa aiheuttamatta huomattavaa tappiota;

4140)’lainalla’ tarkoitetaan sopimusta, joka velvoittaa lainanantajan suorittamaan antamaan lainanottajanlle käyttöön sovitun suuruisen rahamäärän sovituksi määräajaksi ja jonka mukaan lainanottaja on velvoitettu velvollinen maksamaan kyseisennen rahamäärän takaisin sovitussa määräajassa;

4241)’vähäisellä avustuksella’ tarkoitetaan avustusta, jonka arvo on enintään 60 000 euroa;

4342)’jäsenvaltion järjestöllä’ tarkoitetaan johonkin jäsenvaltioon sijoittautunutta julkisoikeudellista yhteisöä taikka yksityisoikeudellista yhteisöä, jonka tehtäväksi on annettu julkisen palvelun tehtävien hoitaminen ja jolle kyseinen jäsenvaltio antaa riittävät rahoitustakuut;

4443)’toteuttamistavalla’ tarkoitetaan mitä tahansa 62 artiklassa esitettyä tarkoitettua talousarvion toteuttamistapaa, eli suoraa hallinnointia, välillistä hallinnointia ja yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia;

4544)’usean rahoittajan toimella’ tarkoitetaan mitä tahansa sellaista toimea, jossa unionin varoja yhdistetään ainakin yhden muun rahoittajan varoihin;

⇩ uusi

46) ’useisiin hankintalähteisiin perustuvalla hankinnalla’ hankintaa, joka on tarkoitus toteuttaa tekemällä samanaikaisesti useita kirjallisia sopimuksia useiden talouden toimijoiden ja yhden tai useamman 178 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hankintaviranomaisen välillä, jotta täysin tai lähes samanlaisten palvelujen tai tavaroiden toimittaminen tai täysin tai lähes samanlaisten rakennusurakoiden toteuttaminen voidaan antaa samanaikaisesti eri toimeksisaajien tehtäväksi;

🡻 2018/1046

4745)’kerrannaisvaikutuksella’ tarkoitetaan tukikelpoisten lopullisten saajien tekemän investoinnin määrää jaettuna unionin rahoitusosuudella;

⇩ uusi

48) ’valtiosta riippumattomalla järjestöllä’ valtiosta itsenäistä voittoa tavoittelematonta vapaaehtoisjärjestöä, joka ei ole poliittinen puolue tai ammattiliitto;

🡻 2018/1046 (mukautettu)

⇨ uusi

4946)’tuotoksella’ tarkoitetaan toimella aikaansaatuja alakohtaisten sääntöjen mukaisesti määritettyjä suoritteita;

5047)’osallistujalla’ tarkoitetaan ehdokasta tai tarjoajaa hankintamenettelyssä, hakijaa avustuksen myöntämismenettelyssä ⇨ tai muun kuin rahallisen lahjoituksen myöntämismenettelyssä ⇦ , asiantuntijaa asiantuntijoiden valintamenettelyssä, hakijaa kilpailussa taikka henkilöä tai yhteisöä, joka osallistuu 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti menettelyyn, joka koskee unionin varojen hallinnoimista hoitamista ⌦ 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti ⌫ ;

⇩ uusi

51) ’oletetulla valitulla tarjoajalla’ hankintamenettelyssä ensimmäiselle sijalle asetettua tarjoajaa, jonka osalta tehdään lisätarkistuksia ja jonka on toimitettava poissulkemis- ja/tai valintaperusteita koskevat asiakirjatodisteet, jotta arviointikomitea voi ehdottaa sitä valituksi tarjoajaksi. Jos hankintamenettelyssä on tarkoitus tehdä sopimus usean tarjoajan kanssa, oletetun valitun tarjoajan katsotaan viittaavan tehtävien sopimusten määrää vastaavaan määrään paremmuusjärjestyksessä parhaille sijoille asetettuja tarjoajia;

🡻 2018/1046

5248)’palkinnoilla’ tarkoitetaan rahoitusosuutta suoritusta, joka myönnetään palkkiona kilpailun perusteella. Jos tällaista rahoitusosuutta suoritusta hallinnoidaan suoraan, siihen sovelletaan IX osaston säännöksiä;

5349)’hankinnalla’ tarkoitetaan sopimuksen avulla tapahtuvaa rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen hankintaa sekä maan, rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankintaa tai vuokrausta, jonka yksi tai useampi hankintaviranomainen tekee valitsemiltaan talouden toimijoilta;

5450)’hankinta-asiakirjoilla’ tarkoitetaan asiakirjoja, jotka hankintaviranomainen on tuottanut tai joihin se viittaa kuvatakseen tai määrittääkseen hankintamenettelyn eri osia, mukaan lukien

a)167163 artiklassa säädetyt tiedotustoimenpiteet;

b)tarjouspyyntö;

c)tarjouseritelmä, mukaan lukien tekniset eritelmät ja asiaa koskevat perusteet tai kilpailullisen neuvottelumenettelyn ollessa kyseessä hanketta kuvaavat asiakirjat;

d)sopimusluonnos;

⇩ uusi

55) ’ammatillisella eturistiriidalla’ tilannetta, jossa talouden toimijan aiempi tai senhetkinen ammatillinen toiminta vaikuttaa tai uhkaa vaikuttaa sen kykyyn täyttää sopimus riippumattomasti, puolueettomasti ja objektiivisesti;

🡻 2018/1046 (mukautettu)

⇨ uusi

5651)’hankintasopimuksella’ tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty rahallista vastiketta vastaan yhden tai useamman talouden toimijan ja yhden tai useamman 178174 ja 182178 artiklassa tarkoitetun hankintaviranomaisen välillä ja joka koskee irtaimen tai kiinteän omaisuuden hankkimista, rakennusurakoiden toteuttamista tai palveluiden tarjoamista talousarviosta osittain tai kokonaan suoritettavaa maksua vastaan ja joita ovat

a)kiinteistöhankintasopimukset;

b)tavarahankintasopimukset;

c)rakennusurakkasopimukset;

d)palveluhankintasopimukset;

5752)’oman pääoman luonteisella sijoituksella’ tarkoitetaan oman pääoman ja velkarahoituksen väliin sijoittuvaa rahoitusmuotoa, jossa riski on suurempi kuin etuoikeutetussa lainassa ja pienempi kuin osakepääomamuotoisessa sijoituksessa ja joka voi olla velkamuotoinen, jolloin se on tyypillisesti vakuudeton ja etuoikeudeltaan huonompi ja joissain tapauksissa muunnettavissa osakepääomaksi tai etuosakkeeksi;

5853)’saajalla’ tarkoitetaan avustuksen saajaa, toimeksisaajaa, palkattua ulkopuolista asiantuntijaa tai henkilöä tai yhteisöä, joka saa palkinnon ⇨ , muun kuin rahallisen lahjoituksen ⇦ tai varoja ⇨ tukea talousarviosta ⇦ rahoitusvälineenstä ⇨ tai talousarviotakuun ⇦ muodossa taikka joka hallinnoi hoitaa unionin varoja 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti;

5954)’takaisinostosopimuksella’ tarkoitetaan arvopaperien myyntiä rahaa vastaan sopimalla, että ne ostetaan takaisin tiettynä tulevana päivänä tai pyynnöstä;

6055)’tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen osoitetulla määrärahalla’ tarkoitetaan määrärahaa, joka on otettu joko johonkin tutkimuspolitiikan toimintalohkon epäsuoraa tai suoraa tutkimustoimintaa koskevaan talousarvion osastoon tai johonkin toiseen osastoon kuuluvaan tutkimustoimintaa koskevaan lukuun;

6156)’tuloksella’ tarkoitetaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti määritetyn ⌦ määritettyjä ⌫ toimen täytäntöönpanon toteuttamisen vaikutuksia;

6257)’riskinjakovälineellä’ tarkoitetaan rahoitusvälinettä, joka kattaa mahdollistaa määritellyn riskin jakamisen kahden tai useamman yhteisön kesken tarvittaessa sovittua korvausta vastaan;

6358)’palveluhankintasopimuksella’ tarkoitetaan sopimuksia, jotka kattavat kaikki sellaiset henkiset suoritukset tai muut palvelut, jotka eivät kuulu tavarahankinta-, rakennusurakka- tai kiinteistöhankintasopimusten piiriin;

6459)’moitteettomalla varainhoidolla’ tarkoitetaan talousarvion toteuttamista taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti;

6560)’henkilöstösäännöillä’ tarkoitetaan asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 säädettyjä Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja;

6661)’alihankkijalla’ tarkoitetaan talouden toimijaa, jonka ehdokas tai tarjoaja tai toimeksisaaja on ehdottanut suorittavan osan sopimuksesta tai jonka avustuksen saaja on ehdottanut toteuttavan osan avustuksella yhteisrahoitettavista tehtävistä;

6762)’jäsenmaksuilla’ tarkoitetaan sellaisille elimille suoritettuja maksuja, joiden jäsen unioni on, näiden elinten tekemien talousarviopäätösten ja vahvistamien maksuehtojen mukaisesti;

6863)’tavarahankintasopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta, joka kattaa tavaroiden oston, vuokraamisen, leasingvuokraamisen tai osamaksulla hankkimisen osto-optioin tai ilman niitä, ja johon voi kuulua liitännäisesti kokoamis- ja asennustöitä;

6964)’teknisellä avulla’ tarkoitetaan ohjelman tai toimen toteuttamiseksi tarvittavaa tukea ja valmiuksien kehittämistä, erityisesti valmistelua, hallinnointia, seurantaa, arviointia, tarkastuksia ja valvontaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta alakohtaisten sääntöjen soveltamista;

7065)’tarjoajalla’ tarkoitetaan talouden toimijaa, joka on jättänyt tarjouksen;

7166)’unionilla’ tarkoitetaan asiayhteyden mukaisesti Euroopan unionia tai Euroopan atomienergiayhteisöä tai niitä molempia;

7267)’unionin toimielimellä’ tarkoitetaan Euroopan parlamenttia, Eurooppa-neuvostoa, neuvostoa, komissiota, Euroopan unionin tuomioistuinta, tilintarkastustuomioistuinta, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa, alueiden komiteaa, Euroopan oikeusasiamiestä, Euroopan tietosuojavaltuutettua tai Euroopan ulkosuhdehallintoa, jäljempänä ’ulkosuhdehallinto’; Euroopan keskuspankkia ei pidetä unionin toimielimenä;

7368)’myyjällä’ tarkoitetaan talouden toimijaa, joka on rekisteröity luetteloon myyjistä, joita kehotetaan esittämään osallistumishakemus tai tarjous;

7469)’vapaaehtoistyön tekijällä’ tarkoitetaan henkilöä, joka tekee palkatonta vapaaehtoistyötä jollekin järjestölle;

7570)’rakennusurakalla’ tarkoitetaan sellaista talon- tai maanrakennustöiden kokonaisuutta, joka riittää itsessään täyttämään jonkin taloudellisen tai teknisen tarkoituksen;

7671)’rakennusurakkasopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta, joka kattaa

a)rakennustyön tai rakennusurakan toteuttamisen tai sen suunnittelun ja toteuttamisen yhdessä; ⌦ tai ⌫

b)jonkin direktiivin 2014/24/EU liitteessä II tarkoitettuun toimintaan liittyvän työn tai rakennusurakan toteuttamisen tai sen suunnittelun ja toteuttamisen; tai

c)rakennusurakan tyypin tai suunnittelun suhteen ratkaisevaa vaikutusvaltaa käyttävän hankintaviranomaisen asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamisen millä tahansa tavalla.

3 artikla

Tämän asetuksen noudattaminen johdetussa oikeudessa

1.    Perussäädöksessä olevien säännösten, jotka liittyvät talousarvion toteuttamiseen tuloina tai menoina, on oltava yhdenmukaisia II osastossa esitettyjen budjettiperiaatteiden kanssa.

2.    Kaikissa lainsäätäjälle toimitetuissa ehdotuksissa ja ehdotusten muutoksissa, jotka sisältävät poikkeuksia tämän asetuksen muihin kuin II osastossa oleviin säännöksiin tai tämän asetuksen nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin, on selkeästi mainittava tällaiset poikkeukset ja esitettävä niiden erityiset syyt asianomaisten ehdotusten johdanto-osan kappaleissa ja muutosten perusteluissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

4 artikla

Määräajat, päivämäärät ja määräpäivät

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, tässä asetuksessa säädettyihin määräaikoihin sovelletaan neuvoston asetusta (ETY, Euratom) N:o 1182/71 62 .

5 artikla

Henkilötietojen suoja

Tämä asetus ei rajoita asetusten (EU) 2018/1725(EY) N:o 45/2001 ja (EU) 2016/679 soveltamista.

II OSASTO

TALOUSARVIO JA BUDJETTIPERIAATTEET

6 artikla

Budjettiperiaatteiden ⌦ ja unionin talousarvion suojaamista koskevan yleisen ehdollisuusjärjestelmän ⌫ noudattaminen

1. Talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa noudatetaan tässä asetuksessa säädettyjä yhtenäisyyden, talousarvion totuudenmukaisuuden, vuotuisuuden, tasapainon, laskentayksikön, yleiskatteisuuden, erittelyn, moitteettoman varainhoidon sekä avoimuuden periaatteita.

⇩ uusi

2. Talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa noudatetaan lisäksi yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 säännöksiä.

🡻 2018/1046

⇨ uusi

1 LUKU

Yhtenäisyyden ja talousarvion totuudenmukaisuuden periaatteet

7 artikla

Talousarvion soveltamisala

1.    Talousarviolla ennakoidaan ja hyväksytään kunakin varainhoitovuonna kaikki unionille tarpeellisiksi katsotut tulot ja menot. Talousarvioon kuuluvat

a)unionin tulot ja menot, mukaan lukien SEU-sopimukseen sisältyvien yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaa (YUTP) koskevien määräysten täytäntöönpanosta aiheutuvat hallintomenot sekä näiden määräysten täytäntöönpanosta johtuvat toimintamenot, kun ne otetaan menoina talousarvioon;

b)Euroopan atomienergiayhteisön tulot ja menot.

2.    Talousarvio koostuu jaksotetuista määrärahoista, jotka ovat maksusitoumusmäärärahoja tai maksumäärärahoja, ja jaksottamattomista määrärahoista.

Varainhoitovuodeksi hyväksytyt määrärahat muodostuvat seuraavista eristä:

a)talousarvioon otetut määrärahat, mukaan lukien lisätalousarviot;

b)edellisiltä varainhoitovuosilta siirretyt määrärahat;

c)jäljempänä 15 artiklan mukaisesti uudelleen käyttöön otetut määrärahat;

d)jäljempänä 12 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti takaisin maksetuista ennakkomaksuista peräisin olevat määrärahat;

e)määrärahat, jotka on otettu talousarvioon varainhoitovuoden kuluessa kannettujen saatujen tai sitä edeltäviltä varainhoitovuosilta siirrettyjen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen perusteella.

3.    Maksusitoumusmäärärahat kattavat varainhoitovuoden aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten kokonaiskustannukset, jollei 115114 artiklan 2 kohdasta muuta johdu.

4.    Maksumäärärahat kattavat varainhoitovuoden tai edellisten varainhoitovuosien aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten täyttämiseen toteuttamiseen tarvittavat maksut. ⇨ Ne kattavat myös 215 artiklassa tarkoitetun rahoitusvastuiden rahoittamisen. ⇦

5.    Tämän artiklan 2 ja 3 kohta eivät estä tekemästä määrärahoista kokonaissitoumuksia 113112 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti tai jakamasta talousarviositoumuksia vuotuisiin eriin 113112 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

8 artikla

Yhtenäisyyden ja talousarvion totuudenmukaisuuden periaatteisiin sovellettavat erityiset säännöt

1.    Kaikki tulot ja menot on otettava johonkin budjettikohtaan.

2.    Menoon ei saa sitoutua eikä sitä saa hyväksyä maksettavaksi, jos se ylittää vahvistetut määrärahat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 214210 artiklan 2 kohdassa säädetyistä ehdollisista veloista johtuvia hyväksyttyjä menoja.

3.    Talousarvioon otetaan määrärahoja vain tarpeelliseksi katsottuja menoja varten.

4.    Talousarviosta suoritettujen ennakkomaksujen korkotuottoja ei makseta unionille, ellei kyseisissä rahoitusosuussopimuksissa tai rahoitussopimuksissa toisin määrätä.

2 LUKU

Vuotuisperiaate

9 artikla

Määritelmä

Talousarvioon otetaan määrärahat varainhoitovuoden ajaksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

10 artikla

Tuloja ja määrärahoja koskeva talousarviokirjanpito

1.    Varainhoitovuoden tulot otetaan kyseisen vuoden tileille sen kuluessa toteutuneiden määrien mukaisina. Seuraavan varainhoitovuoden tammikuun omat varat voidaan kuitenkin asettaa käyttöön etukäteen asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 mukaisesti.

2.    Arvonlisäveroon (alv) ja bruttokansantuloon perustuviain omiain varojaihin koskeviin tuloutuksiin voidaan tehdä mukautuksia asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 mukaisesti.

⇩ uusi

3. Päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja omia varoja koskeviin tuloutuksiin voidaan tehdä mukautuksia asetuksen (EU, Euratom) 2021/770 mukaisesti.

4. [Päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 2 artiklan 1 kohdan e, f ja g alakohdassa tarkoitettuja omia varoja koskeviin tuloutuksiin voidaan tehdä mukautuksia asetuksen (EU, Euratom) [XXX] mukaisesti.]

🡻 2018/1046

⇨ uusi

53.    Maksusitoumukset otetaan kunkin varainhoitovuoden kirjanpitoon kattamaan kyseisen vuoden 31 päivään joulukuuta mennessä tehdyttyjen oikeudellisetten sitoumuksetsten ⇨ ja kyseiseen päivään mennessä toteutetun 215 artiklassa tarkoitetun rahoitusvastuiden rahoittamisen ⇦ perusteella. Jäljempänä 113112 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut talousarvioon tehtävät kokonaissitoumukset otetaan kuitenkin varainhoitovuoden kirjanpitoon kyseisen vuoden 31 päivään joulukuuta mennessä tehtyjen talousarviositoumusten perusteella.

64.    Maksut kirjataan tietyn varainhoitovuoden tileille niiden maksujen perusteella, jotka tilinpitäjä on suorittanut viimeistään saman vuoden 31 päivänä joulukuuta.

75.    Poiketen siitä, mitä 53 ja 64 kohdassa säädetään,

a)Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahaston) menot kirjataan kirjanpidossa varainhoitovuoden tileille niiden maksujen perusteella, jotka komissio suorittaa jäsenvaltioille viimeistään kyseisen vuoden 31 päivänä joulukuuta, edellyttäen, että tilinpitäjä saa maksumääräykset viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä tammikuuta;

b)yhteistyössä hallinnoitavat menot kirjataan maataloustukirahastoa lukuun ottamatta kirjanpidossa varainhoitovuoden tileille niiden maksujen perusteella, jotka komissio on suorittanut jäsenvaltioille viimeistään kyseisen vuoden 31 päivänä joulukuuta, mukaan lukien viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä tammikuuta 30 ja 31 artiklan mukaisesti kirjatut menot.

11 artikla

Määrärahojen sitominen

1.    Talousarvioon otetut määrärahat voidaan sitoa talousarvion lopullisen hyväksymisen jälkeen 1 päivästä tammikuuta alkaen.

2.    Seuraavista menoista voidaan kunkin vuoden 15 päivästä lokakuuta alkaen tehdä seuraavan varainhoitovuoden määrärahoja koskevia ennakkositoumuksia:

a)juoksevat hallintomenot edellyttäen, että tällaiset menot on otettu edelliseen asianmukaisesti hyväksyttyyn talousarvioon ja että ne ovat enintään neljäsosa vastaavista Euroopan parlamentin ja neuvoston kuluvaksi varainhoitovuodeksi juoksevia hallintomenoja varten hyväksymistä kokonaismäärärahoista;

b)maataloustukirahaston juoksevat hallinnointimenot edellyttäen, että kyseisten menojen peruste vahvistetaan voimassa olevassa perussäädöksessä ja että ne ovat enintään kolme neljäsosaa vastaavista Euroopan parlamentin ja neuvoston kuluvaksi varainhoitovuodeksi maataloustukirahaston juoksevia hallinnointimenoja varten hyväksymistä kokonaismäärärahoista.

12 artikla

Määrärahojen peruuttaminen ja siirtäminen varainhoitovuodelta toiselle

1.    Määrärahat, joita ei ole käytetty sen varainhoitovuoden aikana, jota varten ne on otettu talousarvioon, peruutetaan, ellei niitä siirretä seuraavalle varainhoitovuodelle 2–8 kohdan mukaisesti.

2.    Seuraavat määrärahat voidaan 3 kohdan mukaisesti tehdyllä päätöksellä siirtää mutta ainoastaan seuraavalle varainhoitovuodelle:

a)maksusitoumusmäärärahat tai jaksottamattomat määrärahat, joiden osalta useimmat sitoumusten edellyttämät alustavat muodollisuudet on saatu päätökseen viimeistään varainhoitovuoden 31 päivänä joulukuuta. Tällaiset määrärahat voidaan sitoa seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivään saakka lukuun ottamatta kiinteistöhankkeisiin liittyviä jaksottamattomia määrärahoja, jotka voidaan sitoa seuraavan varainhoitovuoden joulukuun 31 päivään saakka;

b)määrärahat, jotka osoittautuvat tarpeellisiksi lainsäätäjän annettua perussäädöksen varainhoitovuoden viimeisellä neljänneksellä ilman, että komissio on voinut ennen kyseisen vuoden joulukuun 31 päivää sitoa talousarviossa tähän tarkoitukseen osoitettuja määrärahoja. Tällaiset määrärahat voidaan sitoa seuraavan varainhoitovuoden joulukuun 31 päivään saakka;

c)maksumäärärahat, jotka tarvitaan voimassa olevien maksusitoumusten kattamiseen tai jotka liittyvät varainhoitovuodelta toiselle siirrettyihin maksusitoumusmäärärahoihin, jos asianomaisiin budjettikohtiin seuraavaksi varainhoitovuodeksi osoitetut maksumäärärahat eivät riitä.

d)jaksottamattomat määrärahat, jotka liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 63 2021/2116 4 5 artiklan 12 kohdassa tarkoitettuihin toimiin.

⇩ uusi

Poiketen siitä, mitä d alakohdassa säädetään, asetuksen (EU) 2021/2116 16 artiklassa tarkoitetun maatalousalan varauksen jaksottamattomat määrärahat siirretään seuraaville varainhoitovuosille ilman aikarajoitusta maatalousalan varauksen rahoittamiseksi seuraavina varainhoitovuosina. Nämä määrärahat siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle 4 kohdan mukaisesti.

🡻 2018/1046 (mukautettu)

⇨ uusi

Ensimmäisen alakohdan c alakohdan osalta asianomainen unionin toimielin käyttää ensisijaisesti kuluvalle varainhoitovuodelle vahvistettuja määrärahoja ja vasta näiden loputtua siirrettyjä määrärahoja.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettujen jaksottamattomien määrärahojen siirron määrä ei saa olla enempää kuin 2 prosenttia Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymistä alkuperäisistä määrärahoista, eikä se saa ylittää asetuksen (EU) No 1306/2013 2021/2116 1726 artiklan mukaisesti sovellettavan, edellisen varainhoitovuoden aikana suoriin tukiin tehdyn mukautuksen määrää. Siirretyt määrärahat palautetaan sellaisiin budjettikohtiin, jotka koskevat asetuksen (EU) 2021/2116 5 artiklan 2 kohdan c alakohdassa N:o 1306/2013 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja toimia.

3.    Asianomainen unionin toimielin tekee päätöksensä 2 kohdassa tarkoitetuista määrärahasiirroista viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 15 päivänä helmikuuta. Se ilmoittaa kyseisenä vuonna viimeistään 15 päivänä maaliskuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle päätöksestään siirtää määrärahoja varainhoitovuodelta toiselle. Lisäksi se esittää kunkin budjettikohdan osalta, miten 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa esitettyjä perusteita on sovellettu kuhunkin määrärahojen siirtoon.

4.    Määrärahoista siirretään varainhoitovuodelta toiselle ilman eri toimenpiteitä

a)⌦ solidaarisuus- ja ⌫ hätäapuvarauksen ja Euroopan unionin solidaarisuusrahaston maksusitoumusmäärärahat. Tällaiset määrärahat voidaan siirtää ainoastaan seuraavalle varainhoitovuodelle ja ne voidaan ⇨ käyttää ⇦ sitoa kyseisen vuoden 31 päivään joulukuuta saakka ⇨ . Varainhoitovuodelta toiselle siirretyt määrärahat käytetään seuraavana varainhoitovuonna ensin ⇦ ;

b)määrärahat, jotka vastaavat sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Tällaiset määrärahat voidaan siirtää yksinomaan seuraavalle varainhoitovuodelle, ja ne voidaan sitoa kyseisen vuoden joulukuun 31 päivään saakka lukuun ottamatta vuokratuloista sekä rakennusten ja maan myynnistä peräisin olevia sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, joita voidaan siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle, kunnes ne on käytetty kokonaan. Asetuksessa (EU) N:o 1303/2013, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 514/2014 64  ⇨ ja asetuksessa (EU) 2021/1060 ⇦ tarkoitetut ennakkomaksujen palautuksista saadut 31 päivänä joulukuuta käytettävissä olevat maksusitoumusmäärärahat voidaan siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle ohjelman päättymiseen asti ja tarvittaessa käyttää sillä edellytyksellä, että muita maksusitoumusmäärärahoja ei enää ole käytettävissä;

c)määrärahat, jotka vastaavat ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Tällaiset määrärahat on käytettävä kokonaan siihen mennessä kun ohjelmaan tai toimeen, johon ne on sidottu, liittyvät toimenpiteet on toteutettu, tai ne voidaan siirtää varainhoitovuodelta toiselle ja käyttää ohjelmaa tai toimea jatkavaan ohjelmaan tai toimeen. Tämä ei koske 21 artiklan 2 kohdan g alakohdan iii alakohdassa tarkoitettuja tuloja, joista saatavat määrärahat peruuntuvat, ellei niitä ole sidottu viiden vuoden kuluessa;

⇩ uusi

d)maataloustukirahaston maksujen keskeyttämisestä peräisin olevat maksumäärärahat. Sen estämättä, mitä 7 kohdassa säädetään, kyseisiä määrärahoja voidaan käyttää maataloustukirahaston keskeytettyjen maksujen suorittamiseen sen jälkeen, kun keskeytykset on lopetettu;

e)asetuksen (EU) 2021/947, asetuksen (EU) 2021/1529, neuvoston päätöksen (EU) 2021/1764 ja neuvoston asetuksen (Euratom) 2021/948 mukaiset maksusitoumus- ja maksumäärärahat. Nämä määrärahat voidaan sitoa ja käyttää seuraavan vuoden joulukuun 31 päivään asti. Varainhoitovuodelta toiselle siirretyt määrät käytetään seuraavana varainhoitovuonna ensin;

f)unionin pelastuspalvelumekanismin maksusitoumus- ja maksumäärärahat. Määrärahat, joita ei ole käytetty sen varainhoitovuoden loppuun mennessä, jonka osalta ne on otettu vuotuiseen talousarvioon, siirretään ilman eri toimenpiteitä seuraavalle varainhoitovuodelle ja voidaan sitoa ja käyttää seuraavan vuoden joulukuun 31 päivään asti. Tällaiset siirretyt määrärahat käytetään yksinomaan reagointitoimiin, ja ne käytetään seuraavana varainhoitovuonna ensin;

g)maatalousalan varaukseen liittyvät määrärahat asetuksen (EU) 2021/2116 16 artiklan mukaisesti.

🡻 2018/1046 (mukautettu)

⇨ uusi

5.    Tämän artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, jotka saadaan 21 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti Euroopan vapaakauppaliiton, jäljempänä ’EFTA’, jäsenvaltioiden osallistumisesta eräisiin unionin ohjelmiin, on käsiteltävä Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, liitetyn pöytäkirjan N:o 32 mukaisesti.

6.    Asianomainen unionin toimielin toimittaa 3 kohdassa säädetyn ilmoituksen lisäksi tietoja Euroopan parlamentille ja neuvostolle määrärahoista, jotka on siirretty varainhoitovuodelta toiselle ilman eri toimenpiteitä, mukaan lukien asianomaiset määrät ja se tämän artiklan säännös, jonka nojalla määrärahat siirrettiin varainhoitovuodelta toiselle.

7.    Jaksottamattomat määrärahat, joista on tehty oikeudellinen sitoumus varainhoitovuoden lopussa, on maksettava seuraavan varainhoitovuoden loppuun mennessä.

8.    Varaukseen otettuja tai henkilöstömenoihin liittyviä määrärahoja ei saa siirtää varainhoitovuodelta toiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista. Tätä artiklaa sovellettaessa henkilöstömenoihin katsotaan sisältyvän henkilöstösääntöjen piiriin kuuluvien unionin toimielinten jäsenten ja ⌦ henkilöstösääntöjen piiriin kuuluvan ⌫ henkilöstön palkat ja korvaukset.

13 artikla

Määrärahojen peruuttamista ja varainhoitovuodelta toiselle siirtämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt

1.    ⌦ Edellä olevan 12 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut ⌫  Mmaksusitoumusmäärärahat ja 12 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut jaksottamattomat määrärahat voidaan siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle ainoastaan silloin, kun sitoumuksia ei ole voitu tehdä ennen varainhoitovuoden 31 päivää joulukuuta syistä, joihin tulojen ja menojen hyväksyjä ei ole voinut vaikuttaa, ja kun alustavat muodollisuudet ovat edenneet jo niin pitkälle, että sitoumus katsotaan voitavan tehdä viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä maaliskuuta tai kiinteistöhankkeiden osalta viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä joulukuuta.

2.    Edellä 12 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut alustavat muodollisuudet, jotka olisi ⌦ on ⌫ saatava päätökseen varainhoitovuoden 31 päivään joulukuuta mennessä, jotta määrärahat voidaan siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle, ovat erityisesti seuraavat:

a)jäljempänä 113112 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetuista yksittäisistä talousarviositoumuksista mahdollisten toimeksisaajien, ⌦ avustuksen ⌫ tuensaajien, palkinnonsaajien tai valtuuksien saajien lopullinen valinta;

b)jäljempänä 113112 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetuista talousarvioon tehtävistä kokonaissitoumuksista rahoituspäätös tai loppuun saatettu kunkin unionin toimielimen sisäinen lausuntokierros, jonka päämääränä on saada rahoituspäätös hyväksyttyä.

3.    Määrärahat, jotka on siirretty seuraavalle varainhoitovuodelle 12 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti ja joita ei ole sidottu viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä maaliskuuta tai, jos määrärahat liittyvät kiinteistöhankkeisiin, viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä joulukuuta, peruuntuvat ilman eri toimenpiteitä.

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedot ensimmäisen alakohdan mukaisesti peruuntuneista määrärahoista kuukauden kuluessa peruuntumisesta.

14 artikla

Sitoumusten vapauttaminen

1.    Jos talousarviositoumuksia vapautetaan minä tahansa niiden tekovuotta seuraavana varainhoitovuonna sen vuoksi, että toimia, joihin sitoumukset oli osoitettu, ei ole toteutettu joko kokonaisuudessaan tai osittain, tällaisia vapautettuja sitoumuksia vastaavat määrärahat on peruutettava, ellei asetuksiessa (EU) N:o 1303/2013, ja asetuksessa (EU) N:o 514/2014 ⇨ , asetuksessa (EU) N:o 223/2014, asetuksessa (EU) 2021/1060 tai asetuksessa (EU) 2021/2116 ⇦ toisin säädetä ja ⌦ sen estämättä, mitä ⌫ tämän asetuksen 15 artiklanssa soveltamista rajoittamatta ⌦ säädetään ⌫ .

2.    Asetuksiessa (EU) N:o 1303/2013ja, asetuksessa (EU) N:o 514/2014 ⇨ , asetuksessa (EU) N:o 223/2014, asetuksessa (EU) 2021/1060 ja asetuksessa (EU) 2021/2116 ⇦ tarkoitetut maksusitoumusmäärärahat vapautetaan ilman eri toimenpiteitä kyseisten asetusten mukaisesti.

3.    Tätä artiklaa ei sovelleta 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin ulkoisiin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin.

15 artikla

Vapautettuja sitoumuksia vastaavien määrärahojen ottaminen uudelleen käyttöön

1.    Asetuksiessa (EU) N:o 1303/2013, asetuksessa (EU) N:o 223/2014, ja asetuksessa (EU) N:o 514/2014 ⇨ , asetuksessa (EU) 2021/1060 ja asetuksessa (EU) 2021/2116 ⇦ tarkoitetut vapautettuja sitoumuksia vastaavat määrärahat voidaan ottaa uudelleen käyttöön, jos asiaan liittyy yksin komission tekemä ilmeinen virhe.

Sitä varten komissio tarkastelee edellisen varainhoitovuoden aikana vapautettuja sitoumuksia ja päättää tarpeiden perusteella viimeistään kuluvan varainhoitovuoden helmikuun 15 päivänä, tarvitseeko niitä vastaavat määrärahat ottaa uudelleen käyttöön.

2.    Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tapauksen lisäksi vapautettuja sitoumuksia vastaavat määrärahat otetaan uudelleen käyttöön, jos silloin kun on kyse  ⇨ sellaisten varojen vapauttamisesta, jotka on siirretty takaisin siihen rahastoon, josta ne oli alun perin siirretty asetuksen (EU) 2021/1060 26 artiklan säännösten mukaisesti ⇦ .:

   a)    sitoumukset on vapautettu asetuksen (EU) N:o 1303/2013 20 artiklassa käyttöön otetun suoritusvarauksen toteuttamiseen liittyvien järjestelyjen mukaisesta ohjelmasta;

   b)    sitoumukset on vapautettu pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, tarkoitettua erityisrahoitusvälinettä koskevasta ohjelmasta sen jälkeen, kun jäsenvaltion osallistuminen rahoitusvälineeseen päättyy asetuksen (EU) N:o 1303/2013 39 artiklan 2 kohdan seitsemännessä alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

3.    Osittain tai kokonaan toteutumatta jääneisiin tutkimushankkeisiin osoitetuista maksusitoumusmäärärahoista osuus, joka vastaa hankkeiden toteutumatta jäämisen vuoksi vapautettujen sitoumusten määrää, voidaan myös ottaa talousarviomenettelyssä uudelleen käyttöön hyödyttämään sitä tutkimusohjelmaa, johon hankkeet kuuluvat, tai sitä seuraavaa ohjelmaa.

⇩ uusi

4.    Maksusitoumusmäärärahat, jotka vastaavat asetuksen (EU) 2021/947, asetuksen (EU) 2021/1529, päätöksen (EU) 2021/1764 tai neuvoston asetuksen (Euratom) 2021/948 mukaisen toimen täydellisen tai osittaisen toteuttamatta jättämisen vuoksi vapautettujen sitoumusten määrää, otetaan uudelleen käyttöön alkuperäistä budjettikohtaa varten.

🡻 2018/1046 (mukautettu)

⇨ uusi

16 artikla

Säännöt, joita sovelletaan, jos talousarvio hyväksytään myöhässä

1.    Jos talousarviota ei ole varainhoitovuoden alkaessa lopullisesti hyväksytty, sovelletaan SEUT 315 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua menettelyä (väliaikaisten kahdestoistaosien järjestelmä). Maksusitoumuksia voidaan tehdä ja maksuja suorittaa tämän artiklan 2 kohdassa säädetyissä rajoissa.

2.    Maksusitoumuksia voidaan tehdä luku luvulta enintään neljäsosalla kaikista talousarvion asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyistä määrärahoista lisättynä yhdellä kahdestoistaosalla kutakin kulunutta kuukautta kohti.

Talousarvioesitykseenssä varattuja otettuja määrärahoja ei saa ylittää.

Maksuja voidaan suorittaa kuukausittain luku luvulta enintään kahdestoistaosalla talousarvion asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyistä määrärahoista. Tämä määrä saa kuitenkin olla enintään yksi kahdestoistaosa talousarvioesityksessä vastaavaan lukuun otetuista määrärahoista.

3.    Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuilla talousarvion asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyillä määrärahoilla tarkoitetaan määrärahoja, jotka on otettu talousarvioon, myös lisätalousarvioilla, ja joita on tarkistettu tuon kyseisen varainhoitovuoden aikana tehtyjen määrärahasiirtojen määrällä.

4.    Jos unionin toiminnan jatkuvuus ja hallinnon tarpeet sitä vaativat, neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta päättää antaa luvan käyttää yhden väliaikaisen kahdestoistaosan ylittäviä menoja niiden lisäksi, jotka ovat käytettävissä ilman eri toimenpiteitä 1 ja 2 kohdan mukaisesti, toisaalta maksusitoumusten tekemiseen ja toisaalta suoritettaviin maksuihin, ei kuitenkaan enempää kuin yhteensä neljä väliaikaista kahdestoistaosaa, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia. Neuvosto ilmoittaa päätöksestään välittömästi Euroopan parlamentille.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu päätös tulee voimaan 30 päivänä kuluttua sen hyväksymisestäensä jälkeen, ellei Euroopan parlamentti

a)tee kaikkien jäsentensä enemmistöllä ennen 30 päivän määräajan päättymistä päätöstä pienentää näitä menoja, jolloin komissio antaa uuden ehdotuksen;

b)ilmoita neuvostolle ja komissiolle, että se ei halua pienentää näitä menoja, jolloin päätös tulee voimaan ennen 30 päivän määräajan päättymistä.

Täydentävät kahdestoistaosat hyväksytään kokonaisina, eikä niitä voida jakaa osiin.

5.    Jos jossain luvussa neljän väliaikaisen kahdestoistaosan hyväksyminen 4 kohdan mukaisesti ei riitä kattamaan menoja, jotka ovat tarpeen unionin toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi kyseisen luvun kattamalla alalla, voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä edellisen varainhoitovuoden talousarvion vastaavaan lukuun otettujen määrärahojen määrän ylitys. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät päätöksen 4 kohdassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti. Tällöin ei kuitenkaan saa missään tapauksessa ylittää edellisen varainhoitovuoden talousarviossa käyttöön annettujen tai talousarvioesityksessä ehdotettujen määrärahojen kokonaismäärää.

3 LUKU

Tasapainoperiaate

17 artikla

Määritelmä ja soveltamisala

1.    Tulojen ja maksumäärärahojen on oltava tasapainossa.

2.    Unioni sekä 70 ja 71 artiklassa tarkoitetut unionin elimet eivät saa ottaa lainaa talousarvion puitteissa.

18 artikla

Varainhoitovuoden yli- tai alijäämä

1.    Varainhoitovuoden ylijäämä otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon tulona ja alijäämä maksumäärärahana.

2. Arviot ⌦ tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista ⌫ tuloista tai tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista maksumäärärahoista otetaan talousarvioon talousarviomenettelyssä, ja niitä voidaan tarkistaa tämän asetuksen 42 artiklan mukaisella oikaisukirjelmällä. Arviot laaditaan neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2021/768 65 N:o 608/2014 66 1 artiklan mukaisesti.

3.    Varainhoitovuoden alustavan tilinpäätöksen esittämisen jälkeen mainitun tilinpäätöksen poikkeamat arvioista otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon ainoastaan niitä koskevassa lisätalousarviossa. Tässä tapauksessa komissio esittää yhtä aikaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen lisätalousarvioksi 15 päivän kuluessa siitä päivästä, jona alustava tilinpäätös esitettiin.

4 LUKU

Laskentayksikön periaate

19 artikla

Euron käyttö

1.    Monivuotinen rahoituskehys ja talousarvio laaditaan ja toteutetaan ja tilinpäätös esitetään euroina. Jäljempänä 77 artiklassa tarkoitettuja kassavaroja varten tilinpitäjällä, ennakkotilien osalta ennakoiden hoitajalla ja komission ja ulkosuhdehallinnon hallintotarpeiden osalta toimivaltaisella tulojen ja menojen hyväksyjällä on kuitenkin valtuudet suorittaa maksutapahtumia muissa valuutoissa.

2.    Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä muuntaa euron muiksi valuutoiksi Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistavan sen päivän euron päivittäisen kurssin perusteella, jona tulojen ja menojen hyväksymisestä vastaava yksikkö tekee maksu- tai perintämääräyksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta alakohtaisissa säännöissä tai sopimuksissa, avustussopimuksissa, rahoitusosuussopimuksissa tai rahoitussopimuksissa vahvistettuja erityissäännöksiä tai -määräyksiä.

Jos euron päivittäistä kurssia ei ole julkaistu, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä käyttää 3 kohdassa tarkoitettua kurssia.

3.    Euro muunnetaan muiksi valuutoiksi 82, 83 ja 84 artiklassa säädetyn kirjanpidon tarpeita varten euron kuukausittaisen laskennallisen kurssin avulla. Laskennallisen kurssin vahvistaa komission tilinpitäjä käyttämällä luotettaviksi katsottuja tietolähteitä, ja kurssi määräytyy vahvistamiskuukautta edeltävän kuukauden toiseksi viimeisen arkipäivän valuuttakurssin perusteella.

4.    Valuuttojen muuntaminen on toteutettava siten, ettei sillä ole merkittävää vaikutusta unionin yhteisrahoituksen tasoon tai haitallista vaikutusta talousarvioon. Euron ja muiden valuuttojen välinen muuntokurssi voidaan tarvittaessa laskea tietyn ajanjakson päivittäisten valuuttakurssien keskiarvon perusteella.

5 LUKU

Yleiskatteisuusperiaate

20 artikla

Soveltamisala

Tulojen kokonaismäärän on katettava maksumäärärahojen kokonaismäärä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 21 artiklan soveltamista. Tulot ja menot otetaan talousarvioon kokonaisuudessaan vähentämättä niitä toisistaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 27 artiklan soveltamista.

21 artikla

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

1.    Ulkoiset ja sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot käytetään tietyn menoerän rahoittamiseen.

2.    Ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot muodostuvat seuraavista:

a)jäsenvaltioiden erityiset lisärahoitusosuudet ⇨ , vapaaehtoiset rahoitusosuudet mukaan luettuina, ⇦ seuraavanlaisiin toimiin ja ohjelmiin: ⇨ unionin ohjelmiin, välineisiin ja toimiin; ⇦i)eräät tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen lisäohjelmat;

ii)eräät unionin rahoittamat ulkoisen avun toimet tai ohjelmat, joita komissio hallinnoi;

b)määrärahat, jotka liittyvät Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta annetulla, SEU-sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyllä pöytäkirjalla N:o 37 perustetun hiili- ja terästutkimusrahaston tuottamiin tuloihin;

c)neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1467/97 67 tarkoitetuista talletuksista ja sakoista kertyvät korot;

d)määrättyyn käyttötarkoitukseen osoitetut tulot, kuten rahastoista saatavat tulot, avustukset, lahjat ja testamenttilahjoitukset, mukaan lukien kunkin unionin toimielimen omat käyttötarkoitukseensa sidotut määrättyyn käyttötarkoitukseen osoitetut tulot;

e)kolmansien maiden tai muiden kuin SEUT-sopimuksen tai Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti perustettujen elinten unionin toimintaan liittyvät rahoitusosuudet;

f)jäljempänä 3 kohdassa tarkoitetut sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot siltä osin kuin ne liittyvät tässä kohdassa tarkoitettuihin ulkoisiin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin;

g)Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) toteuttamasta kilpailuluonteisesta toiminnasta saatava tulot, joita voivat olla seuraavat:

i)avustus- ja hankintamenettelyt, joihin JRC osallistuu;

ii)JRC:n toiminta kolmansien lukuun;

iii)toiminta, joka toteutetaan 59 artiklan mukaisesti muiden unionin toimielinten tai muiden komission yksiköiden kanssa teknis-tieteellisten palvelujen tarjoamisesta tehdyn hallinnollisen sopimuksen nojalla.

3.    Sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot muodostuvat seuraavista:

a)tulot, jotka ovat peräisin kolmansilta osapuolilta näille tilauksesta toimitetuista tavaroista tarvikkeista, suoritetuista palveluista ja tehdyistä urakoista;

b)tulot, jotka saadaan aiheettomasti maksettujen määrien palauttamisesta 101 artiklan mukaisesti;

c)tulot unionin toimielimen muille yksiköille tai muille unionin toimielimille tai elimille toimitetuista tavaroista tarvikkeista, suoritetuista palveluista ja tehdyistä urakoista, mukaan lukien muiden unionin toimielinten tai elinten lukuun maksetut ja näiden korvaamat virkamatkakulut;

d)vakuutuskorvauksista saadut määrät;

e)vuokratulot sekä tulot rakennusten ja maan myynnistä;

f)palautukset rahoitusvälineisiin tai talousarviotakuisiin 213209 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti;

g)verojen palautuksesta saatavat tulot 27 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti.

4.    Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle 12 artiklan 4 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti, ja niitä koskevat määrärahasiirrot tehdään 32 artiklan säännösten mukaisesti.

5.    Perussäädöksessä voidaan säätää, että tulot sidotaan tiettyihin menoihin. Tällaiset tulot ovat sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, jollei perussäädöksessä toisin säädetä.

6.    Talousarviossa on ulkoisia ja sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varten erityisiä budjettikohtia, joissa ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan myös tulojen määrä.

22 artikla

Käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen esittäminen talousarviossa ja niitä vastaavien määrärahojen ottaminen talousarvioon

1.    Rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan ja 24 artiklan soveltamista, käyttötarkoitukseensa sidotut tulot esitetään talousarviossa seuraavasti:

a)kunkin unionin toimielimen pääluokkaa koskevassa tulotaulukossa on budjettikohta kyseisiä tuloja varten;

b)menotaulukon selvitysosissa ja yleisissä huomautuksissa mainitaan budjettikohdat, joihin voidaan ottaa käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja vastaavat määrärahat;.

⇩ uusi

c)liitteessä, joka on erottamaton osa talousarviota, esitetään kaikki budjettikohdat, joihin ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja odotetaan saatavan, sekä tiedot tällaisten tulojen arvioiduista määristä.

🡻 2018/1046 (mukautettu)

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa budjettikohta varustetaan merkinnällä ”pro memoria”, ja arvio tuloista mainitaan budjettikohdan selvitysosassa.

2.    Käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja vastaavat määrärahat saadaan käyttöön ilman eri toimenpiteitä sekä maksusitoumusmäärärahoina että maksumäärärahoina sen jälkeen kun unionin toimielin on vastaanottanut tulon, lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:

a)jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien osalta tapauksessa, josta säädetään 21 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, kun rahoitusosuuden määrä on ilmaistu rahoitusosuussopimuksessa euroina, maksusitoumusmäärärahat voidaan asettaa käyttöön silloin, kun jäsenvaltio allekirjoittaa rahoitusosuussopimuksen;

b)tapauksessa, josta säädetään 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 21 artiklan 2 kohdan g alakohdan i ja iii alakohdassa, maksusitoumusmäärärahat ovat käytettävissä heti, kun saamisen määrä on arvioitu;

c)tapauksessa, josta säädetään 21 artiklan 2 kohdan c alakohdassa, näitä tulotaulukkoon otettuja rahamääriä koskevat maksusitoumusmäärärahat ja maksumäärärahat otetaan samanaikaisesti tiettyyn menotaulukon budjettikohtaan.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut määrärahat käytetään 20 artiklan mukaisesti.

3.    Edellä 21 artiklan 2 kohdan b ja g alakohdassa tarkoitettuja saamisia koskevat arviot toimitetaan tilinpitäjälle kirjattaviksi.

23 artikla

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet tutkimusohjelmiin

1.    Tiettyjä tutkimustoimintaa täydentäviä ohjelmia koskevista jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista, joista säädetään ⌦ tarkoitetaan ⌫ asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 5 artiklassa, maksetaan:

a)seitsemän kahdestoistaosaa talousarvioon otetusta summasta viimeistään kuluvan varainhoitovuoden 31 päivänä tammikuuta;

b)loput viisi kahdestoistaosaa viimeistään kuluvan varainhoitovuoden 15 päivänä heinäkuuta.

2.    Jos talousarviota ei ole lopullisesti hyväksytty ennen varainhoitovuoden alkua, 1 kohdassa säädetyt rahoitusosuudet määräytyvät edellisen varainhoitovuoden talousarvioon otettujen määrien perusteella.

3.    Kaikki rahoitusosuudet tai lisämaksut, jotka jäsenvaltioiden on maksettava talousarvioon, on tuloutettava komission tilille tai tileille 30 kalenteripäivän kuluessa maksuvaatimuksen esittämisestä.

4.    Maksusuoritukset kirjataan asetuksessa (EU, Euratom) N:o 609/2014 säädetylle tilille, ja niitä koskevat mainitussa asetuksessa säädetyt edellytykset.

24 artikla

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, jotka saadaan EFTA-valtioiden osallistumisesta tiettyihin unionin ohjelmiin

1.    EFTA-valtioiden osallistumisesta tiettyihin unionin ohjelmiin saatavat tulot esitetään talousarviossa seuraavasti:

a)tulotaulukkoon lisätään merkinnällä ”pro memoria” varustettu budjettikohta, johon otetaan kunkin EFTA-valtion rahoitusosuuden kokonaismäärä varainhoitovuotena;

b)menotaulukkoon laaditaan liite, joka on erottamaton olennainen osa talousarviota ja johon merkitään kaikkia niitä unionin toimintoja koskevat budjettikohdat, joihin EFTA-valtiot osallistuvat, ja jossa on tiedot kunkin EFTA-valtion rahoitusosuuden arvioidusta määrästä.

2.    Maksusitoumus- ja maksumäärärahat, jotka vastaavat EFTA-valtioiden vuotuisia rahoitusosuuksia, sellaisina kuin Euroopan talousalueen sekakomitea on ne vahvistanut komissiolle ETA-sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 32 olevan 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti, otetaan ETA-sopimuksen 82 artiklan mukaisesti talousarvioon kokonaisuudessaan heti varainhoitovuoden alussa.

3.    EFTA-valtioiden rahoitusosuuksista peräisin olevien tulojen käyttöä seurataan erikseen.

25 artikla

Lahjoitukset

1.    Unionin toimielimet voivat ottaa vastaan erilaisia unionin hyväksi tarkoitettuja lahjoituksia, kuten rahastoista saatavia tuloja, avustuksia, lahjoja sekä testamenttilahjoituksia.

2.    Vähintään 50 000 euron suuruinen lahjoitus, josta voi aiheutua kuluja, mukaan lukien jatkotoimiin liittyvät kulut, joiden arvo on enemmän kuin 10 prosenttia lahjoituksen arvosta, voidaan vastaanottaa vain Euroopan parlamentin ja neuvoston luvalla. Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat lupaa koskevan lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa asianomaisten unionin toimielinten pyynnön vastaanottamisesta. Jos lahjoitusta ei vastusteta tässä määräajassa, asianomaiset unionin toimielimet päättävät lopullisesti lahjoituksen vastaanottamisesta. Asianomaiset unionin toimielimet antavat Euroopan parlamentille ja neuvostolle esittämässään pyynnössä selvityksen unionille annettujen lahjoitusten vastaanottamiseen liittyvistä rahoituskuluista.

⇩ uusi

3.    Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, komissio voi poikkeuksellisissa olosuhteissa hyväksyä minkä tahansa unionille luontoissuorituksena tehtävän lahjoituksen sen arvosta riippumatta, jos lahjoitus tehdään humanitaarista apua, hätäapua, pelastuspalvelua tai kriisinhallinta-apua varten.

Komissio voi hyväksyä tällaisen lahjoituksen edellyttäen, että

a)sen hyväksyminen on moitteettoman varainhoidon ja avoimuuden periaatteiden mukaista;

b)se ei aiheuta eturistiriitoja;

c)se ei vahingoita unionin julkisuuskuvaa;

d)lahjoittaja ei ole lahjoituksen hyväksymisajankohtana missään 139 artiklan 1 kohdassa tai 144 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tilanteista eikä sitä ole rekisteröity poissuljetuksi 145 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tietokannassa. Lahjoittajan on toimitettava 140 artiklassa tarkoitettu ilmoitus.

🡻 2018/1046 (mukautettu)

26 artikla

Yritysten harjoittama sponsorointi

1.    ’Yritysten harjoittamalla sponsoroinnilla’ tarkoitetaan sopimusta, jonka kautta oikeushenkilö tukee luontoissuorituksin tapahtumaa tai toimea mainostarkoituksessa tai toteuttaakseen yrityksen yhteiskuntavastuuta.

2.    Unionin toimielimet ja elimet voivat verkkosivustoillaan julkaistavien erityisten sisäisten sääntöjen perusteella poikkeuksellisesti hyväksyä yritysten harjoittaman sponsoroinnin edellyttäen, että

a)yritysten harjoittaman sponsoroinnin hyväksymismenettelyn kaikissa vaiheissa noudatetaan asianmukaisesti syrjimättömyyden, suhteellisuuden, tasapuolisen kohtelun ja avoimuuden periaatteita;

b)sponsorointi antaa osaltaan myönteisen kuvan unionista ja liittyy suoraan tapahtuman tai toimen keskeiseen tavoitteeseen;

c)sponsorointi ei aiheuta eturistiriitoja eikä liity pelkästään sosiaalisiin tilaisuuksiin;

d)tapahtumaa tai toimea ei rahoiteta yksinomaan yritysten harjoittamalla sponsoroinnilla;

e)yritysten harjoittaman sponsoroinnin vastineeksi suoritettava palvelu rajoittuu sponsorin tavaramerkin tai nimen julkiseen näkyvyyteen;

f)sponsori ei ole sponsorointimenettelyn aikana jossakin missään 139136 artiklan 1 kohdassa ja tai 144141 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tilanteista eikä sitä ole rekisteröity poissuljetuksi 145142 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tietokannassa.

3.    Jos yritysten harjoittaman sponsoroinnin arvo on enemmän kuin 5 000 euroa, sponsori on merkittävä julkisessa rekisterissä olevaan luetteloon, josta ilmenee sponsoroidun tapahtuman tai toimen laatu.

27 artikla

Vähennyksiä ja valuuttakurssimukautuksia koskevat säännöt

1.    Maksupyynnöistä voidaan tehdä seuraavat vähennykset, minkä jälkeen ne hyväksytään nettomääräisinä:

a)sopimusten osapuolille tai avustuksen saajille määrätyt seuraamukset;

b)yksittäisistä laskuista ja kustannusselvityksistä myönnetyt alennukset, hyvitykset ja vähennykset;

c)ennakkomaksuista kertyneet korot;

d)aiheettomasti maksettujen rahamäärien oikaisut.

Ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitetut oikaisut voidaan tehdä suorina vähennyksinä samalle saajalle suoritettavista uusista väli- tai loppumaksuista, jotka katetaan samasta luvusta, samalta momentilta ja samana varainhoitovuonna kuin liiallisena maksettu määrä.

Ensimmäisen alakohdan c ja d alakohdassa tarkoitettuihin vähennyksiin sovelletaan unionin kirjanpitosääntöjä.

2.    Talousarvioon otetaan verottomana niiden unionille toimitettujen tuotteiden tai suoritettujen palvelujen hinta, joihin sisältyvät verot jäsenvaltiot palauttavat unionille SEU-sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyn Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan N:o 7 mukaisesti.

3.    Niiden unionille toimitettujen tuotteiden tai suoritettujen palvelujen hinta, joihin sisältyvät verot kolmannet maat palauttavat unionille asiaan sovellettavien sopimusten perusteella, voidaan ottaa talousarvioon

a)verottomana;

b)verollisena.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa verojen palautukset katsotaan sisäisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi.

4.    Talousarvion toteutuksen aikana kirjatut valuuttakurssierot voidaan oikaista. Lopputulos sisällytetään varainhoitovuoden yli- tai alijäämään.

6 LUKU

Erittelyperiaate

28 artikla

Yleiset säännökset

1.    Määrärahat osoitetaan käyttötarkoitukseensa ja eritellään osastoittain ja luvuittain. Luvut jaetaan momentteihin ja alamomentteihin.

2.    Komissio ja muut unionin toimielimet voivat siirtää määrärahoja talousarvion sisällä edellyttäen, että 29–32 artiklassa säädetyt erityiset edellytykset täyttyvät.

Määrärahoja voidaan siirtää ainoastaan budjettikohtiin, joihin on talousarviossa vahvistettu määräraha tai jotka on varustettu merkinnällä ”pro memoria”.

Jäljempänä 29, 30 ja 31 artiklassa tarkoitetut rajoitukset lasketaan talousarvioon ja lisätalousarvioihin otettujen määrärahojen perusteella, kun määrärahasiirtopyyntö esitetään.

Jäljempänä 29, 30 ja 31 artiklassa tarkoitettujen rajoitusten laskennassa otetaan huomioon kaikki määrärahasiirrot, joilla on määrä siirtää määrärahoja siitä budjettikohdasta tai siihen budjettikohtaan, josta määrärahat siirretään, sekä kyseistä budjettikohtaa koskevat aiemmat määrärahasiirrot. Huomioon ei oteta sellaisia määrärahasiirtoja vastaavaa määrää, jotka komissio tai mikä tahansa muu unionin toimielin tekee itse ilman Euroopan parlamentin ja neuvoston eri päätöstä.

Määrärahasiirtoesityksiin ja kaikkiin tietoihin, jotka Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan 29, 30 ja 31 artiklan mukaisesti tehdyistä määrärahasiirroista, on liitettävä mukaan tarkoituksenmukaiset ja yksityiskohtaiset asiakirjatodisteet, joista käyvät ilmi viimeisimmät saatavilla olevat tiedot määrärahojen toteutumisesta sekä arviot tarpeista varainhoitovuoden loppuun saakka; nämä tiedot ja arviot on annettava sekä budjettikohdista, joihin määrärahoja siirretään, että budjettikohdista, joista määrärahoja otetaan.

29 artikla

Muiden unionin toimielinten kuin komission määrärahasiirrot

1.    Muut unionin toimielimet kuin komissio voivat siirtää määrärahoja omassa pääluokassaan

a)osastosta toiseen enintään 10 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista kyseisen varainhoitovuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään;

b)luvusta toiseen rajoituksitta.

2.    Kolme viikkoa ennen 1 kohdassa tarkoitettua määrärahasiirtoa unionin toimielin ilmoittaa asiaa koskevasta aikeestaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan soveltamista. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto esittää tämän määräajan kuluessa asianmukaisesti perusteltuja vastalauseita, sovelletaan 31 artiklan mukaista menettelyä.

3.    Muut unionin toimielimet kuin komissio voivat ehdottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle omassa pääluokassaan osastosta toiseen tehtäviä määrärahasiirtoja, joiden määrä ylittää tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun rajan. Näihin siirtoihin sovelletaan 31 artiklassa säädettyä menettelyä.

4.    Muut unionin toimielimet kuin komissio voivat tehdä määrärahasiirtoja omassa pääluokassaan momentilta toiselle ilman ennakkoilmoitusta Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

30 artikla

Komission määrärahasiirrot

1.    Komissio voi itsenäisesti omassa pääluokassaan

a)siirtää määrärahoja saman luvun sisällä;

b)useisiin osastoihin sisältyvien samanlaisten henkilöstö- ja hallintomenojen osalta siirtää määrärahoja osastosta toiseen enintään 10 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista kyseisen varainhoitovuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään, ja enintään 30 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista kyseisen varainhoitovuoden määrärahoista, johon määrärahat siirretään;

c)toimintamenojen osalta siirtää määrärahoja saman osaston luvusta toiseen enintään 10 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista kyseisen varainhoitovuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään;

d)Yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttamien tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen osoitettujen määrärahojen osalta siirtää suoran tutkimustoiminnan toimintalohkoa koskevassa talousarvion osastossa määrärahoja luvusta toiseen siten, että siirrettävien määrärahojen määrä on enintään 15 prosenttia sen budjettikohdan määrärahoista, josta siirto tehdään;

e)tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen osalta siirtää toimintamäärärahoja osastosta toiseen edellyttäen, että määrärahat käytetään samaan tarkoitukseen;

f)kun on kyse yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen toimintamenoista lukuun ottamatta maataloustukirahastoa, siirtää määrärahoja osastosta toiseen edellyttäen, että määrärahat on tarkoitettu saman tavoitteen toteuttamiseen rahaston perustamisasetuksen tarkoittamassa merkityksessä, tai kun kyse on teknisestä avusta aiheutuvista menoista;

g)siirtää poikkeustapauksissa määrärahoja talousarviotakuuta koskevasta budjettikohdasta toista talousarviotakuuta koskevaan budjettikohtaan, jos jälkimmäistä varten yhteisessä vararahastossa olevat varat eivät riitä takuun nojalla vaaditun maksun suorittamiseen ja edellyttäen, että siirretty määrä palautetaan myöhemmin 216212 artiklan 4 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut menot kattavat kustakin toimintalohkosta 47 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut menoerät.

Jos komissio siirtää tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti maataloustukirahaston määrärahoja joulukuun 31 päivän jälkeen, se tekee päätöksensä viimeistään seuraavan varainhoitovuoden tammikuun 31 päivänä. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle näitä määrärahasiirtoja koskevasta päätöksestään kahden viikon kuluessa sen tekemisestä.

Kolme viikkoa ennen tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja määrärahasiirtoja komissio ilmoittaa aikeistaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto esittää tämän määräajan kuluessa asianmukaisesti perusteltuja vastalauseita, sovelletaan 31 artiklan mukaista menettelyä.

Varainhoitovuoden viimeisten kahden kuukauden aikana komissio voi kuitenkin neljännestä alakohdasta poiketen itsenäisesti siirtää unionin virkamiehiä ja muuta henkilöstöä sekä ulkopuolista henkilöstöä koskevia määrärahoja talousarvion osastosta toiseen yhteensä enintään 5 prosenttia kyseisen varainhoitovuoden määrärahoista. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle näitä määrärahasiirtoja koskevasta päätöksestään kahden viikon kuluessa sen tekemisestä.

2.    Komissio voi päättää siirtää omassa talousarvion pääluokassaan määrärahoja osastosta toiseen seuraavissa tapauksissa edellyttäen, että se ilmoittaa päätöksestään Euroopan parlamentille ja neuvostolle välittömästi:

a)kun määrärahoja siirretään tämän asetuksen 49 artiklassa tarkoitetusta osastosta ”alustavat määrärahat” ja kun ainoa ehto varauksen purkamiselle on perussäädöksen hyväksyminen SEUT 294 artiklan nojalla;

b)asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa, kuten silloin kun varainhoitovuoden joulukuun 1 päivän jälkeen tapahtuu jokin kansainvälinen humanitaarinen katastrofi tai kriisi, komissio siirtää tuon kyseisen vuoden käyttämättä jääneitä talousarviomäärärahoja unionin ulkoista toimintaa koskevaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen unionin ulkoiselle toiminnalle kuuluvista osastoista osastoihin, jotka koskevat kriisinhallintaan liittyvien ja humanitaaristen avustustoimien toteuttamista.

31 artikla

Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitettavat unionin toimielinten määrärahojen siirtoa koskevat esitykset

1.    Kukin unionin toimielin toimittaa määrärahojen siirtoa koskevat esityksensä Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti.

2.    Komissio voi esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksia maksumäärärahojen siirrosta yhteistyössä hallinnoitaville rahastoille, maataloustukirahastoa lukuun ottamatta, seuraavan varainhoitovuoden tammikuun 10 päivään asti. Maksumäärärahoja voidaan siirtää mistä tahansa budjettikohdasta. Tällaisissa tapauksissa 4 kohdassa tarkoitettu kuuden viikon jakso lyhenee kolmeen viikkoon.

Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät hyväksy määrärahasiirtoa tai hyväksyvät sen ainoastaan osittain, vastaava osa 10 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista menoista otetaan seuraavan varainhoitovuoden maksumäärärahoihin.

3.    Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät määrärahasiirroista 4–8 kohdan mukaisesti.

4.    Kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta Euroopan parlamentti ja neuvosto, joka tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, käsittelevät kunkin määrärahasiirtoesityksen kuuden viikon kuluessa päivästä, jona ne molemmat ovat vastaanottaneet esityksen. Kiireellisissä tapauksissa Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät määrärahasiirtoesitykset kolmen viikon kuluessa siirtoesityksen saannista.

5.    Kun komissio aikoo siirtää maataloustukirahaston määrärahoja tämän artiklan mukaisesti, se toimittaa määrärahasiirtoesitykset Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden tammikuun 10 päivänä. Tällaisissa tapauksissa 4 kohdassa tarkoitettu kuuden viikon jakso lyhenee kolmeen viikkoon.

6.    Määrärahasiirtoesitys hyväksytään tai katsotaan hyväksytyksi, jos kuuden viikon jakson kuluessa jokin seuraavista toteutuu:

a)Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sen;

b)joko Euroopan parlamentti tai neuvosto hyväksyy sen ja toinen niistä pidättyy toimimasta;

c)Euroopan parlamentti tai neuvosto eivät kumpikaan tee päätöstä muuttaa tai vastustaa määrärahasiirtoesitystä.

7.    Jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto toisin pyydä, 4 kohdassa tarkoitettu kuuden viikon jakso lyhenee kolmeen viikkoon seuraavissa tapauksissa:

a)siirto on vähemmän kuin 10 prosenttia sen budjettikohdan määrärahoista, josta siirto tehdään, ja se on enintään 5 000 000 euroa;

b)siirto koskee vain maksumäärärahoja, ja sen kokonaismäärä on enintään 100 000 000 euroa.

8.    Jos joko Euroopan parlamentti tai neuvosto on muuttanut siirrettävää määrää ja toinen niistä on joko hyväksynyt sen siirrettävän määrän tai pidättyy toimimasta tai jos Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat kumpikin muuttaneet siirrettävää määrää, hyväksytyksi katsotaan pienempi näistä kahdesta määrästä, jollei asianomainen unionin toimielin peruuta määrärahasiirtoesitystään.

32 artikla

Määrärahasiirrot, joihin sovelletaan erityissäännöksiä

1.    Käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja vastaavat määrärahat voidaan siirtää ainoastaan, jos ne pysyvät sidottuina käyttötarkoitukseensa.

2.    Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät komission esityksestä määrärahasiirroista, joiden tarkoituksena on mahdollistaa ⌦ solidaarisuus- ja ⌫ hätäapuvarauksen käyttö ⌦ asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ⌫.

Tämän kohdan soveltamiseksi noudatetaan 31 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyä menettelyä. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät hyväksy komission esitystä eivätkä pääse yksimielisyyteen hätäapuvarauksen käyttämistä koskevasta yhteisestä kannasta, ne pidättyvät päättämästä kyseisestä esityksestä.

Jos määrärahasiirtoesitys koskee ⌦ asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista ⌫ ⌦ solidaarisuus- ja ⌫ hätäapuvarauksen käyttöönottoa, siihen on liitettävä tarkoituksenmukaiset ja yksityiskohtaiset asiakirjatodisteet, joista käyvät ilmi seuraavat seikat:

a)budjettikohdasta, johon määrärahoja siirretään, esitetään mahdollisimman tuoreet tiedot määrärahojen toteutumisesta ja arvio tarpeista varainhoitovuoden loppuun saakka;

b)selvitys mahdollisuudesta kohdentaa määrärahoja uudelleen.

7 LUKU

Moitteettoman varainhoidon periaate sekä tuloksellisuus

33 artikla

Tuloksellisuus sekä taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteet

1.    Määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteen sekä seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a)taloudellisuuden periaate, jonka mukaan varat, joita kyseinen unionin toimielin käyttää toimintaansa, on otettava käyttöön oikeaan aikaan ja niiden on oltava määrältään riittävät, laadultaan asianmukaiset ja kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset;

b)tehokkuuden periaate, jolla on tarkoitus varmistaa, että käytetyillä varoilla ja toteutetuilla toimilla saavutetaan tavoitteet parhaalla mahdollisella tavalla;

c)vaikuttavuuden periaate, ⌦ joka liittyy siihen, missä määrin toteutetuilla toimilla saavutetaan asetetut tavoitteet ⌫ jolla on tarkoitus varmistaa, että asetettujen tavoitteiden saavuttamista toteutetuin toimin mitataan.

2.    Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti määrärahojen käytössä on keskityttävä tuloksellisuuteen, ja tätä varten

a)ohjelmien ja toimien tavoitteet vahvistetaan etukäteen;

b)tavoitteiden saavuttamista seurataan tulosindikaattoreiden avulla;

c)tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneesta edistymisestä ja siihen liittyvistä ongelmista raportoidaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle 41 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdan sekä 253247 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti;.

⇩ uusi

d)ohjelmat ja toimet olisi toteutettava niille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi aiheuttamatta merkittävää haittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 68  9 artiklassa asetetuille ympäristötavoitteille, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, kiertotalouteen siirtyminen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

🡻 2018/1046 (mukautettu)

⇨ uusi

3.    Tarvittaessa määritellään 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut täsmälliset mitattavissa ja toteutettavissa olevat, asiaan kuuluvat ja ajallisesti määrätyt määritetyt tavoitteet sekä merkitykselliset, hyväksytyt, uskottavat, selkeät ja kestävät luotettavat indikaattorit.

34 artikla

Arvioinnit

1.    Ohjelmiin ja toimiin, joista aiheutuu huomattavia menoja, sovelletaan ennakko- ja jälkiarviointia, joiden on oltava oikeassa suhteessa tavoitteisiin ja menoihin.

2.    Ohjelmien ja toimien valmistelua tukevien ennakkoarviointien on perustuttava näyttöön kyseeseen tulevien ohjelmien tai toimien tuloksista, ja ennakkoarvioinneissa on määritettävä käsiteltävät kysymykset, sekä käsiteltävä niitä sekä analysoitava unionin osallistumisesta saatavaa lisäarvoa, tavoitteetita, eri vaihtoehtojen odotetuttuja vaikutuksetia sekä seuranta- ja arviointijärjestelytjä ja analysoitava niitä.

Sellaisten merkittävien ohjelmien tai toimien ennakkoarviointi, joilla odotetaan olevan huomattavia taloudellisia, sosiaalisia tai ympäristövaikutuksia, voidaan tehdä vaikutustenarviointina, jolla, sen lisäksi että se täyttää ensimmäisessä alakohdassa esitetyt vaatimukset, analysoidaan toteuttamistapoja koskevia erilaisia vaihtoehtoja.

3.    Jälkiarvioinneissa arvioidaan ohjelman tai toimen tuloksellisuutta, kuten sen vaikuttavuutta, tehokkuutta, johdonmukaisuutta, merkityksellisyyttä ja EU:n tason lisäarvoa. Jälkiarviointien on perustuttava seurantajärjestelyjen ja kyseiselle toimelle vahvistettujen indikaattorien tuottamiin tietoihin. Arviointeja on tehtävä vähintään kerran jokaisen monivuotisen rahoituskehyskauden aikana ja mahdollisuuksien mukaan riittävän ajoissa, jotta niistä saatavat havainnot voidaan ottaa huomioon ennakkoarvioinneissa tai vaikutustenarvioinneissa, joilla tuetaan muiden asiaan liittyvien ohjelmien ja toimien valmistelua.

35 artikla

Pakollinen rahoitusselvitys

1.    Jokaiseen ehdotukseen tai aloitteeseen, jonka komissio, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä ’korkea edustaja’, tai jäsenvaltio esittää lainsäätäjälle ja joka saattaa vaikuttaa talousarvioon, mukaan lukien myös virkojen ja/tai toimien määrään muuttamalla, on liitettävä rahoitusselvitys, joka osoittaa arvion maksumäärärahojen ja maksusitoumusmäärärahojen määrästä ⌦ , sekä arvio ⌫ käytettävissä olevistaen eri rahoitusvaihtoehdoistatojen arvioinnin avulla, ja 34 artiklassa tarkoitettu ennakkoarviointi tai vaikutustenarviointi.

Jokaiseen lainsäätäjälle esitettävään ehdotusta tai aloitetta koskevaan muutokseen, joka saattaa vaikuttaa huomattavasti talousarvioon, mukaan lukien virkojen ja/tai toimien määrään, on liitettävä muutosta ehdottavan unionin toimielimen laatima rahoitusselvitys.

Rahoitusselvityksessä esitetään ne tarvittavat rahoitusta koskevat ja taloudelliset tiedot, joiden perusteella lainsäätäjä voi arvioida, onko kyseiselle unionin toiminnalle tarvetta. Rahoitusselvityksessä on annettava asianmukaisia tietoja siitä, miten ehdotus nivoutuu unionin muihin toimiin, sekä mahdollisista yhteisvaikutuksista.

Monivuotisten toimien rahoitusselvityksiin sisällytetään alustava suunnitelma vuotuisista maksusitoumusmääräraha- ja maksumäärärahatarpeista sekä henkilöstötarpeista ulkopuolinen henkilöstö mukaan luettuna sekä arvio toimien vaikutuksista rahoitukseen keskipitkällä ja mahdollisuuksien mukaan pitkällä aikavälillä.

2.    Komissio antaa talousarviomenettelyn yhteydessä tarvittavat tiedot, jotta lainsäätäjälle esitetyn ehdotuksen tai aloitteen käsittelyn edistyessä tapahtunutta määrärahatarpeen kehitystä voidaan vertailla rahoitusselvityksessä annettuihin alustaviin arvioihin.

3.    Petosten, sääntöjenvastaisuuksien ja tavoitteiden saavuttamatta jäämisen riskien vähentämiseksi rahoitusselvityksessä annetaan tietoja käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä, arvio järjestelmän edellyttämien valvontatoimenpiteiden kustannustehokkuudesta, arvio odotettavissa olevasta virheriskin tasosta sekä tietoja käytössä tai suunnitteilla olevista petostentorjunta- ja suojelutoimenpiteistä.

Tässä arviossa otetaan huomioon virheiden todennäköinen laajuus ja luonne sekä asianomaisen toimintalohkon erityisolosuhteet ja siihen sovellettavat säännöt.

4.    Esittäessään tarkistettuja tai uusia määrärahaehdotuksia komissio arvioi valvontajärjestelmien kustannustehokkuuden sekä 3 kohdassa tarkoitetun odotettavissa olevan virheriskin tason.

36 artikla

Talousarvion toteuttamisen sisäinen valvonta

1.    Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti talousarvion toteuttamisessa noudatetaan kulloisenkin toteuttamistavan tarpeisiin soveltuvaa, vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa asiaa koskevien alakohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2.    Talousarvion toteuttamisen yhteydessä sisäistä valvontaa on sovellettava hallinnon kaikilla tasoilla ja se on suunniteltava niin, että sen avulla saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että seuraavat tavoitteet saavutetaan:

a)toimien vaikuttavuus, tehokkuus ja taloudellisuus;

b)raportoinnin luotettavuus;

c)varojen ja tietojen turvaaminen;

d)petosten ⇨ , lahjonnan, eturistiriitojen, päällekkäisen rahoituksen ⇦ ja ⌦ muiden ⌫ sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy, havaitseminen, korjaaminen ja seuranta⇨ , myös tallentamalla ja säilyttämällä sähköisesti tietoja unionin varojen saajista, niiden direktiivin (EU) 2015/849 3 artiklan 6 kohdassa määritellyt tosiasialliset omistajat ja edunsaajat mukaan luettuina, ja käyttämällä komission tarjoamaa, tiedonlouhintaa ja riskien pisteyttämistä varten tarkoitettua yhteistä integroitua tietoteknistä järjestelmää kyseisten tietojen käyttöön saamiseksi ja analysoimiseksi ⇦ ;

e)tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvien riskien riittävä hallinta ottaen huomioon ohjelmien monivuotisuus ja suoritettavien maksujen luonne.

3.    Vaikuttavan sisäisen valvonnan on perustuttava parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin, ja siihen on kuuluttava erityisesti seuraavat seikat:

a)tehtävien eriyttäminen;

b)asianmukainen riskinhallinta- ja valvontastrategia, johon kuuluu saajien tasolla suoritettava valvonta;

c)eturistiriitojen välttäminen;

cd)asianmukainen kirjausketju ja tietojärjestelmiin ⇨ , myös sähköisiin tietojärjestelmiin, ⇦ sisältyvien tietojen eheys;

de)vaikuttavuuden ja tehokkuuden seurantamenettelyt;

ef)havaittujen sisäiseen valvontaan liittyvien puutteiden ja poikkeusten seurantamenettelyt;

fg)sisäisen valvonnan järjestelmän moitteettoman toiminnan säännöllinen arviointi.

4.    Tehokkaan sisäisen valvonnan on perustuttava seuraaviin seikkoihin:

a)valvontaketjuun kuuluvien toimijoiden kesken yhteensovitetun asianmukaisen riskinhallinta- ja valvontastrategian ⇨ sekä petostentorjuntastrategian ⇦ toteuttaminen;

b)toteutetun valvonnan tulosten asettaminen kaikkien valvontaketjuun kuuluvien toimijoiden saataville;

c)tarvittaessa toteutuskumppanien antamien johdon vahvistuslausumien ja riippumattomien tarkastuslausuntojen hyödyntäminen edellyttäen, että ne perustuvat laadultaan asianmukaiseen ja hyväksyttävään valvontatyöhön, joka on tehty hyväksyttyjen standardien mukaisesti;

d)korjaavien toimenpiteiden, tarvittaessa myös varoittavien seuraamusten, soveltaminen oikea-aikaisesti;

e)kyseisten toimintapolitiikkojen perustaminen selkeään ja yksiselitteiseen lainsäädäntöön, mukaan lukien sisäistä valvontaa koskevat perussäädökset;

f)moninkertaisen valvonnan välttäminen;

g)valvonnan kustannustehokkuuden parantaminen.

5.    Jos virhetaso on toteutusvaiheessa jatkuvasti korkea, komissio selvittää valvontajärjestelmien heikkoudet ja mahdollisten korjaavien toimenpiteiden kustannustehokkuuden sekä toteuttaa tai ehdottaa asianmukaisia toimenpiteitä, joihin kuuluvat muun muassa sovellettavien säännösten yksinkertaistaminen, valvontajärjestelmien tehostaminen ja ohjelman tai sen täytäntöönpanomenettelyjen uudelleensuunnittelu.

⇩ uusi

6.    Edellä olevan 2 kohdan d alakohdan soveltamiseksi seuraavat tiedot on tallennettava ja säilytettävä sähköisesti avoimessa, yhteentoimivassa ja koneellisesti luettavassa muodossa ja asetettava säännöllisesti saataville komission tarjoamassa tiedonlouhintaa ja riskien pisteyttämistä varten tarkoitetussa yhteisessä integroidussa tietoteknisessä järjestelmässä:

a)saajan täydellinen virallinen nimi oikeushenkilöiden tapauksessa ja saajan etu- ja sukunimi luonnollisten henkilöiden tapauksessa sekä saajan arvonlisäverotunniste tai verotunniste, jos sellainen on saatavilla, tai muu maakohtainen yksilöllinen tunniste sekä rahoituksen määrä; jos kyseessä on luonnollinen henkilö, myös syntymäaika;

b)saajien tosiasiallisen omistajan ja edunsaajan (tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien) etunimi(-nimet), sukunimi(-nimet) ja syntymäaika(-ajat) sekä arvonlisäverotunniste(-tunnisteet) tai verotunniste(-tunnisteet), jos sellainen on saatavilla, tai muu maakohtainen yksilöllinen tunniste, jos saajat eivät ole luonnollisia henkilöitä.

7.    Tiedonlouhintaa ja riskien pisteyttämistä varten tarkoitettu yhteinen integroitu tietotekninen järjestelmä on suunniteltava siten, että se helpottaa valintaan, ratkaisu- ja myöntämismenettelyihin, varainhoitoon, seurantaan, tutkimuksiin, valvontaan ja tarkastukseen liittyvää riskinarviointia ja edistää petosten, lahjonnan, eturistiriitojen, päällekkäisen rahoituksen ja muiden sääntöjenvastaisuuksien tuloksekasta ennaltaehkäisyä, havaitsemista, korjaamista ja seurantaa.

Tiedonlouhintaa ja riskien pisteyttämistä varten tarkoitetussa yhteisessä integroidussa tietoteknisessä järjestelmässä käsiteltävien tietojen käytössä ja niihin pääsyssä on noudatettava sovellettavia tietosuojasääntöjä, ja kyseisten tietojen käytön ja niihin pääsyn on rajoituttava komissioon, 69 artiklassa tarkoitettuihin toimeenpanovirastoihin, talousarviota 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti toteuttaviin jäsenvaltioihin, unionin varoja 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun talousarvion toteuttamisen mukaisesti vastaanottaviin ja hoitaviin jäsenvaltioihin, talousarviota 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti toteuttaviin henkilöihin ja yhteisöihin sekä OLAFiin, tilintarkastustuomioistuimeen, EPPOon ja muihin unionin tutkinta- ja valvontaelimiin niiden käyttäessä toimivaltaansa.

Komissio on asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä, ja se vastaa tiedonlouhintaa ja riskien pisteyttämistä varten tarkoitetun yhteisen integroidun tietoteknisen järjestelmän kehittämisestä, hallinnoinnista ja valvonnasta, tietojen turvallisuuden, eheyden ja luottamuksellisuuden varmistamisesta, käyttäjien todentamisesta ja järjestelmän suojaamisesta huonolta hallinnoinnilta ja väärinkäytöksiltä.

8.    Jäsenvaltioiden, jotka vastaanottavat ja hoitavat unionin varoja 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun talousarvion toteuttamisen mukaisesti, on sovellettava tämän artiklan 1–7 kohtaa.

9. Kun talousarviota 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti toteuttavat jäsenvaltiot soveltavat tämän artiklan 2, 3 ja 6 kohdan vaatimuksia, viittauksia saajiin pidetään viittauksina alakohtaisissa säännöissä määriteltyihin tuensaajiin.

10.    Komissio suunnittelee ja suorittaa osana valvontastrategiaansa tarvittaessa valvontaa ja tarkastuksia, joissa käytetään automatisoituja tietoteknisiä välineitä ja uutta teknologiaa.

🡻 2018/1046

⇨ uusi

8 LUKU

Avoimuusperiaate

37 artikla

Tilinpäätösten ja talousarvioiden julkaiseminen

1.    Talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa ja tilinpäätöksen esittämisessä noudatetaan avoimuusperiaatetta.

2.    Euroopan parlamentin puhemies huolehtii talousarvion ja lisätalousarvioiden julkaisemisesta lopullisessa muodossaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Talousarviot julkaistaan kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona niiden lopullinen hyväksyminen todetaan.

Ennen kuin talousarvio julkaistaan virallisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä, talousarvion lopulliset yksityiskohtaiset numerotiedot julkaistaan komission aloitteesta kaikilla kielillä unionin toimielinten verkkosivustolla mahdollisimman pian talousarvion lopullisen hyväksymisen jälkeen ja viimeistään neljän viikon kuluttua siitä.

Konsolidoitu tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja unionin toimielinten verkkosivustolla.

38 artikla

Varojen saajia koskevien ja muiden tietojen julkaiseminen

1.    Komissio asettaa ⇨ verkkosivustollaan ⇦ asianmukaisella tavalla ja ajoissa saataville talousarviosta rahoitettujen  varojaen saaneita saajia koskevat tiedot ⇨ viimeistään sitä varainhoitovuotta seuraavan vuoden 30 päivänä kesäkuuta, jona varoista on tehty oikeudellinen sitoumus ⇦ , jos se toteuttaa talousarviota 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti ⇨ tai jos talousarviota toteuttavat unionin toimielimet 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai 70 ja 71 artiklassa tarkoitetut unionin elimet ⇦.

⇩ uusi

Jos talousarviota toteutetaan 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b tai c alakohdan mukaisesti tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti, komissio asettaa verkkosivustollaan saataville saajia koskevat tiedot viimeistään sitä varainhoitovuotta seuraavan vuoden 30 päivänä kesäkuuta, jona tukiehdot sisältävä sopimus tehtiin. Jos talousarviota toteutetaan 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti, tässä artiklassa olevia viittauksia saajiin pidetään viittauksina alakohtaisissa säännöissä määriteltyihin tuensaajiin.

🡻 2018/1046

⇨ uusi

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä velvoitetta sovelletaan myös muihin unionin toimielimiin niiden toteuttaessa talousarviota 59 artiklan 1 kohdan nojalla.

2.    Lukuun ottamatta 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia seuraavat tiedot julkaistaan ⇨ avoimessa, yhteentoimivassa ja koneellisesti luettavassa muodossa, joka mahdollistaa tietojen lajittelun, hakemisen, poiminnan, vertailun ja uudelleenkäytön, ⇦ ottaen asianmukaisesti huomioon luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevat vaatimukset ja erityisesti henkilötietojen suoja:

⇩ uusi

a)onko saaja luonnollinen henkilö vai oikeushenkilö;

🡻 2018/1046 (mukautettu)

⇨ uusi

ba)⇨ saajan täydellinen virallinen nimi oikeushenkilöiden tapauksessa, saajan arvonlisäverotunniste tai verotunniste, jos sellainen on saatavilla, tai muu maakohtainen yksilöllinen tunniste ⇦ ⌦ ja luonnollisen henkilön tapauksessa ⌫ saajan ⌦ etu- ja sukunimi ⌫ nimi;

cb)saajan sijainti, etenkin

i)osoite, jos saaja on oikeushenkilö;

ii)NUTS 2 -tason alue, jos saaja on luonnollinen henkilö ⇨ , jonka kotipaikka on Euroopan unionissa, tai maa, jos saaja on luonnollinen henkilö, jonka kotipaikka ei ole Euroopan unionissa ⇦ ;

dc)määrä, josta on tehty oikeudellinen sitoumus ⇨ , ja jos sitoumus on tehty useamman saajan kanssa, kyseisen määrän jakautuminen saajien kesken, jos tiedot ovat saatavilla ⇦ ;

ed)toimen luonne ja tarkoitus. Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot julkaistaan ainoastaan sellaisten palkintojen, avustusten tai sopimusten osalta, jotka on myönnetty tai tehty kilpailun, avustusten myöntämismenettelyn tai hankintamenettelyn tuloksena, sekä 237 artiklan 2 kohdan mukaisesti valittujen asiantuntijoiden osalta.

3.    Edellä 2 kohdan ssaensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei julkaista ⇨ eikä toimiteta julkaistavaksi tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti ⇦ seuraavissa tapauksissa:

a)luonnollisille henkilöille maksetut koulutustuet ja muu 195191 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu suora tuki, joka on myönnetty sitä eniten tarvitseville luonnollisille henkilöille;

b)arvoltaan erittäin vähäiset sopimukset, jotka tehdään 242237 artiklan 2 kohdan mukaisesti valittujen asiantuntijoiden kanssa, sekä arvoltaan erittäin vähäiset sopimukset, joiden arvo on vähemmän kuin liitteessä I olevassa 14.4 kohdassa tarkoitettu määrä;

c)rahoitusvälineiden ⇨ tai talousarviotakuiden ⇦ avulla muodossa myönnetyn rahoitustuen määrä on vähemmän kuin 500 000 euroa;

d)jos tietojen julkaiseminen saattaisi uhata asianomaisten henkilöiden tai yhteisöjen oikeuksia ja vapauksia, sellaisina kuin ne ovat suojattuina Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, tai jos se saattaisi vahingoittaa saajien kaupallisia etuja;.

⇩ uusi

e) jos tietojen julkaisemista ei edellytetä alakohtaisissa säännöissä, kun talousarviota toteutetaan 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti.

🡻 2018/1046

⇨ uusi

Ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa saataville asetetaan ainoastaan asiaankuuluvien perusteiden mukaisesti koottuja tilastotietoja, esimerkiksi maantieteellinen sijainti, saajien taloudellinen luokittelu, saadun tuen tyyppi sekä unionin toimintalohko, johon tuki liittyy.

Kun on kyse luonnollisista henkilöistä, 2 kohdanssa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot julkaistaan asiaankuuluvin perustein, kuten toimen toteuttamistiheys, tyyppi tai siihen sisältyvät määrät.

4.    Henkilöiden tai yhteisöjen, jotka hallinnoivat hoitavat unionin varoja 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti, on julkaistava tiedot saajista omien sääntöjensä ja menettelyjensä mukaisesti sikäli kuin kyseiset säännöt katsotaan vastaaviksi komission 154 158 artiklan ⇨ 3 kohdan ja ⇦ 4 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdan nojalla suorittamassa arvioinnissa ja edellyttäen, että henkilötietojen julkaisuun sovelletaan tässä artiklassa vahvistettuja suojatoimia vastaavia suojatoimia.

Jäljempänä 63 artiklan 3 kohdan nojalla nimettyjen elinten on julkaistava tiedot alakohtaisten sääntöjen mukaisesti. Kyseisissä alakohtaisissa säännöissä voidaan asianomaisen oikeusperustan mukaisesti poiketa tämän artiklan 2 ja 3 kohdan säännöksistä erityisesti henkilötietojen julkaisun osalta silloin kun se on perusteltua tämän artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetuin perustein ja ottaen huomioon kyseisen alan ominaispiirteet.

⇩ uusi

Jäsenvaltioiden, jotka vastaanottavat ja hoitavat unionin varoja 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun talousarvion toteuttamisen mukaisesti, on varmistettava, että tiedot tällaisten varojen saajista julkaistaan jälkikäteen yhdellä verkkosivustolla tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

🡻 2018/1046

⇨ uusi

5.    Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot julkaistaan unionin toimielinten verkkosivustolla viimeistään sitä varainhoitovuotta seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivänä, jona varoista on tehty oikeudellinen sitoumus.

Unionin toimielinten verkkosivustoilla on oltava viittaus sen verkkosivuston osoitteeseen, jolla 1 kohdassa tarkoitetut tiedot ovat saatavilla, ellei niitä julkaista suoraan unionin toimielinten erillisellä verkkosivustolla.

Komissio asettaa asianmukaisella tavalla ja ajoissa saataville tiedot keskitetystä verkkosivustosta, mukaan lukien viittaus sen osoitteeseen, jolla 4 kohdassa tarkoitettujen ⇨ jäsenvaltioiden, ⇦ henkilöiden, yhteisöjen tai elinten toimittamat tiedot ovat saatavilla.

⇩ uusi

6.    Tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan soveltamiseksi ja rajoittamatta 4 kohdan ja alakohtaisten sääntöjen soveltamista unionin toimielinten, jotka toteuttavat talousarviota 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden, jotka toteuttavat talousarviota 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden, jotka vastaanottavat ja hoitavat unionin varoja 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun talousarvion toteuttamisen mukaisesti, henkilöiden ja yhteisöjen, jotka toteuttavat talousarviota 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti, ja 70 ja 71 artiklassa tarkoitettujen unionin elinten on toimitettava sähköisesti komissiolle avoimessa, yhteentoimivassa ja koneellisesti luettavassa muodossa vähintään kerran vuodessa ja viimeistään sitä varainhoitovuotta seuraavan vuoden 31 päivänä maaliskuuta, jona on tehty tapauksen mukaan joko varoja koskeva oikeudellinen sitoumus tai tukiehdot sisältävä sopimus, tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut saajiaan koskevat tiedot, lukuun ottamatta tämän artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tietoja.

Lisäksi toimitettaviin tietoihin on niiden laadun parantamiseksi sisällyttävä myös arvonlisäverotunniste tai luonnollisen henkilön verotunniste, jos sellainen on saatavilla, tai muu maakohtainen yksilöllinen tunniste, jota ei käytetä julkaisutarkoituksessa.

🡻 2018/1046

76.    Jos henkilötietoja julkaistaan, tiedot on poistettava kahden vuoden kuluttua sen varainhoitovuoden päättymisestä, jonka aikana varoista tehtiin oikeudellinen sitoumus. Tämä koskee myös sellaisia oikeushenkilöitä koskevia henkilötietoja, joiden virallisessa nimessä yksilöidään yksi tai useampi luonnollinen henkilö.

⇩ uusi

Jos talousarviota toteutetaan 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b tai c alakohdan mukaisesti, henkilötiedot on poistettava kahden vuoden kuluttua sen varainhoitovuoden päättymisestä, jona tukiehdot sisältävä sopimus tehtiin.

🡻 2018/1046 (mukautettu)

⇨ uusi

III OSASTO

TALOUSARVION LAATIMINEN JA RAKENNE

1 LUKU

Talousarvion laatiminen

39 artikla

Ennakkoarviot tuloista ja menoista

1.    Kukin muu unionin toimielin kuin komissio laatii ennakkoarvion tuloistaan ja menoistaan ja toimittaa sen komissiolle ja samanaikaisesti tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka vuosi ennen 1 päivää heinäkuuta.

2.    Korkea edustaja kuulee kehitysyhteistyöpolitiikasta, naapuruuspolitiikasta, kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaavia komission jäseniä näiden vastuualueisiin kuuluvista kysymyksistä.

3.    Komissio laatii ennakkoarvionsa ja toimittaa ne Euroopan parlamentille ja neuvostolle välittömästi niiden hyväksymisen jälkeen. Ennakkoarvioitaan laatiessaan komissio käyttää 40 artiklassa mainittuja tietoja.

40 artikla

70 artiklassa tarkoitettujen unionin elinten talousarvioita koskevat ennakkoarviot

Kukin 70 artiklassa tarkoitettu unionin elin toimittaa oman perustamissäädöksensä mukaisesti komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka vuosi viimeistään 31 päivänä tammikuuta yhtenäisen ohjelma-asiakirjansa luonnoksen, joka sisältää sen vuotuisen ja monivuotisen ohjelman sekä vastaavat taloudellisia ja henkilöstöresursseja koskevat suunnitelmat.

41 artikla

Talousarvioesitys

1.    Komissio toimittaa talousarvioesityksen sisältävän ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 1 päivänä syyskuuta sitä varainhoitovuotta edeltävänä vuonna, jona talousarvio on määrä toteuttaa. Se toimittaa ehdotuksen tiedoksi kansallisille parlamenteille.

Talousarvioesitys käsittää yleisen yhteenvedon unionin tuloista ja menoista sekä 39 artiklassa tarkoitetut ennakkoarviot. Se voi myös sisältää unionin toimielinten laatimista ennakkoarvioista poikkeavia ennakkoarvioita.

Talousarvioesityksen rakenteesta ja esitystavasta säädetään 47–52 artiklassa.

Jokaista talousarvioesityksen pääluokkaa edeltää asianomaisen unionin toimielimen laatima johdanto.

Komissio laatii talousarvioesityksen yleisen johdannon. Yleinen johdanto sisältää rahoitustaulukot, joissa esitetään tärkeimmät tiedot osastoittain, sekä monivuotisen rahoituskehyksen menolajeittain esitetyt perustelut muutoksille, joita määrärahoihin on tehty varainhoitovuodelta toiselle siirryttäessä.

2.    Parantaakseen voimassa olevan lainsäädännön ja valmisteilla olevien säädösehdotusten talousarviovaikutuksia koskevien ennusteiden tarkkuutta ja luotettavuutta komissio liittää talousarvioesitykseen seuraavia vuosia koskevan alustavan rahoitussuunnitelman, joka on laadittu menolajeittain, toimintalohkoittain ja budjettikohdittain. Kokonaisrahoitussuunnitelma kattaa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 162 päivänä joulukuuta 20202013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 69  2630 kohtaan kuuluvat menolajit. Muista kuin kyseisen toimielinten välisen sopimuksen 2630 kohtaan kuuluvista menolajeista toimitetaan yhteenveto.

Alustavaa rahoitussuunnitelmaa ajantasaistetaan talousarvion hyväksymisen jälkeen talousarviomenettelyn tulosten ja muiden asiaan vaikuttavien päätösten huomioon ottamiseksi.

3.    Komissio liittää talousarvioesitykseen seuraavat tiedot:

a)vertaileva taulukko, joka sisältää talousarvioesityksen unionin muiden toimielinten osalta sekä unionin muiden toimielinten komissiolle esittämät alkuperäiset ennakkoarviot ja jossa selvitetään tarvittaessa, miksi talousarvioesitykseen otetut ennakkoarviot poikkeavat muiden unionin toimielinten laatimista ennakkoarvioista;

b)tarpeellisiksi katsomansa valmisteluasiakirjat, jotka koskevat unionin toimielinten henkilöstötaulukkoja ja joissa esitetään viimeisin hyväksytty henkilöstötaulukko ja joista käyvät ilmi:

i)koko unionin palveluksessa oleva henkilöstö palvelussuhdetyypeittäin jaoteltuna;

ii)virkoja ja toimia ja ulkopuolista henkilöstöä sekä sukupuolijakaumaa koskevat toimintaperiaatteet;

iii)tosiasiallisesti täytettyjen virkojen ja toimien lukumäärä sitä vuotta edeltävän vuoden viimeisenä päivänä, jona talousarvioesitys esitetään, ja tosiasiallisesti täytettyjen kokoaikavastaavien virkojen ja toimien lukumäärä kyseiseltä edeltävältä vuodelta vuotuisena keskiarvona sekä niiden jakautuminen palkkaluokittain, sukupuolen mukaan ja hallintoyksiköittäin;

iv)selvitys virkojen ja toimien jakautumisesta toimintalohkoittain;

v)kunkin ulkopuolisen henkilöstön ryhmän osalta hyväksyttyjen määrärahojen perusteella tehty alustava arvio kokoaikavastaavien määrästä sekä tosiasiallisesti työssä olevien henkilöiden määrä ja heidän jakautumisensa tehtäväryhmittäin ja tarvittaessa palkkaluokittain sen vuoden alussa, jona talousarvioesitys esitetään;

c)jäljempänä 70 ja 71 artiklassa tarkoitettujen unionin elinten osalta valmisteluasiakirja, jossa esitetään tulot ja menot sekä kaikki tämän alakohdan b alakohdassa tarkoitetut henkilöstöä koskevat tiedot;

d)valmisteluasiakirja, joka koskee varainhoitovuoden määrärahojen toteutussuunnitelmaa ⇨ , käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen edellisvuoden toteutusta, mukaan lukien tiedot seuraavalle varainhoitovuodelle siirretyistä määristä, ⇦ ja maksamatta olevia sitoumuksia;

e)hallintomäärärahojen osalta valmisteluasiakirja hallintomenoista, jotka komission on tarkoitus toteuttaa omassa talousarvion pääluokassaan ⇨ , sekä 271 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu komission kiinteistöpolitiikkaa koskeva valmisteluasiakirja ⇦ ;

f)pilottihankkeista ja valmistelutoimista laadittu valmisteluasiakirja, joka sisältää myös arvion tuloksista ja selvityksen suunnitelluista jatkotoimista;

g)kansainvälisten järjestöjen rahoitusta koskeva valmisteluasiakirja, johon sisältyy

i)yhteenveto kaikista rahoitusosuuksista kunkin unionin ohjelman tai rahaston sekä kansainvälisen järjestön mukaan jaoteltuina;

ii)perustelut sille, miksi unionin on tehokkaampaa rahoittaa kyseisiä kansainvälisiä järjestöjä kuin toimia suoraan;

h)ohjelmaselvitykset tai muut vastaavat asiakirjat, jotka sisältävät

i)tiedot ohjelmalla tuettavista unionin politiikan osa-alueista ja tavoitteista;

ii)selkeät perustelut unionin tason toiminnalle, muun muassa toissijaisuusperiaatteen soveltaminen;

iii)tiedot edistymisestänen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa 33 artiklassa määritetyllä tavalla;

iv)määrärahojen määrään ehdotettujen muutosten täydelliset perustelut ja niiden kustannus-hyötyanalyysi;

v)tiedot ohjelman toteutusasteesta kuluvalta ja sitä edeltävältä varainhoitovuodelta;

i)ohjelma- ja otsakekohtainen yhteenveto niiden tulevina varainhoitovuosina suoritettavien maksujen erääntymisaikatauluista, jotka perustuvat talousarvioesityksessä ehdotettuihin ja edellisinä varainhoitovuosina tehtyihin talousarviositoumuksiin.

Kun julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa käytetään rahoitusvälineitä, 4 kohdassa tarkoitettuun valmisteluasiakirjaan on sisällytettävä näitä rahoitusvälineitä koskevat tiedot.

4.    Kun komissio käyttää rahoitusvälineitä, se liittää talousarvioesitykseen valmisteluasiakirjan, jossa esitetään kunkin rahoitusvälineen osalta seuraavat tiedot:

a)viittaus rahoitusvälineeseen ja sitä koskevaan perussäädökseen sekä yleiskuvaus rahoitusvälineestä, sen talousarviovaikutuksista, kestosta ja unionin rahoitusosuuden tuottamasta lisäarvosta;

b)täytäntöönpanoon osallistuvat rahoituslaitokset, myös 159155 artiklan 2 kohdan soveltamiseen liittyvät seikat;

c)rahoitusvälineen vaikutus kyseisen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen; vaikutusta mitataan hyväksytyillä indikaattoreilla, tapauksen mukaan myös maantieteellisellä hajonnalla;

d)suunnitellut toimet, mukaan lukien tavoiteltuun vipuvaikutukseen ja odotetun mukaisesti käyttöön saatavaan yksityiseen pääomaan, tai jos asiaa koskevia tietoja ei ole saatavilla, nykyisillä rahoitusvälineillä aikaan saatuun vipuvaikutukseen perustuvat tavoitevolyymit;

e)kyseeseen tulevia toimia vastaavat budjettikohdat ja talousarviositoumusten ja talousarviosta suoritettavien maksujen kokonaismäärä;

f)rahoitusvälinettä koskevan talousarviositoumuksen tekemisestä yksittäisiä hankkeita koskevien oman pääoman tai velan muodossa olevien oikeudellisten sitoumusten tekemiseen keskimäärin kuluva aika, jos se on yli kolme vuotta;

g)213209 artiklan 3 kohdan mukaiset tulot ja palautukset esitettyinä erikseen sekä arvio niiden käytöstä;

h)pääomasijoitusten arvo edeltävinä vuosina;

i)riski- ja velkavarausten kokonaismäärä sekä tiedot unioniin kohdistuvasta rahoitusriskistä, mahdolliset ehdolliset velat mukaan luettuina;

j)⇨ toteutuneet tappiot ⇦ omaisuuserienstä arvon alentuminen ja vakuuksien nojalla maksettaviksi vaaditut määrät sekä edeltävältä vuodelta että kumulatiivisina lukuina;

k)rahoitusvälineen tuloksellisuus, muun muassa toteutuneet investoinnit, tavoiteltu ja saavutettu vipu-vaikutus ja sekä kerrannaisvaikutuskset sekä käyttöön saadun yksityisen pääoman määrä;

l)yhteisessä vararahastossa olevat varat ja soveltuvin osin varainhoitotilin saldo.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa valmisteluasiakirjassa on lisäksi esitettävä yhteenveto hallintomenoista, jotka aiheutuvat rahoitusvälineiden hallinnoinnista maksettavista hallinnointimaksuista ja muista rahoitus- ja toimintamaksuista; yhteenvedossa on ilmoitettava näiden menojen kokonaismäärä ja niiden määrä kutakin hallinnoivaa osapuolta ja kutakin hallinnoitavaa rahoitusvälinettä kohti.

Komissio esittää vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä syyt ensimmäisen alakohdan f alakohdassa tarkoitettuun kestoon ja tarvittaessa toimintasuunnitelman kyseisen ajanjakson lyhentämiseksi.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa valmisteluasiakirjassa on esitettävä selkeässä ja tiiviissä taulukossa yhteenveto rahoitusvälinekohtaisista tiedoista.

5.    Silloin kun unioni on myöntänyt talousarviotakuun, komissio liittää talousarvioesitykseen valmisteluasiakirjan, jossa esitetään kunkin tällaisen takuun ja yhteisen vararahaston osalta seuraavat tiedot:

a)viittaus talousarviotakuuseen ja sitä koskevaan perussäädökseen sekä yleiskuvaus talousarviotakuusta, sen vaikutuksesta talousarviosta katettaviin rahoitusvastuisiin, sen kestosta ja unionin tuen tuottamasta lisäarvosta;

b)talousarviotakuuseen liittyvät vastapuolet, myös 159 155 artiklan 2 kohdan soveltamiseen liittyvät seikat;

c)talousarviotakuun vaikutus sen tavoitteiden saavuttamiseen; vaikutusta mitataan hyväksytyillä indikaattoreilla, tapauksen mukaan myös maantieteellisellä hajonnalla ja yksityiseltä sektorilta käyttöön saaduilla resursseilla;

d)tiedot talousarviotakuulla katetuista toimista koottuina aloittain, maittain ja välineittäin sekä soveltuvin osin tiedot salkuista ja yhdessä unionin muiden toimien kanssa annetusta tuesta;

e)saajille siirretty rahoituksen määrä sekä arvio talousarviotakuun muodossa tukea saaneilla hankkeilla saavutetusta vipuvaikutuksesta;

f)edellä d alakohdassa tarkoitetulla tavalla kootut tiedot tapauksista, joissa talousarviotakuuseen on vedottu, sekä tappioista, palautetuista ja takaisinperityistä määristä ja kaikista muista saaduista maksuista;

g)⇨ kustakin talousarviotakuusta aiheutuvien vastuiden kattamiseksi tarvittavan rahoituksen määrä sekä arvio yhteisen vararahaston rahoitusasteen riittävyydestä ja tarpeesta yhteisen vararahaston täydentämiseen ⇦ tiedot yhteisen vararahaston varainhoidosta, tuloksellisuudesta ja riskistä edellisen kalenterivuoden lopussa;

h)yhteisen vararahaston tosiasiallinen rahoitusaste ja soveltuvin osin myöhemmin 217213 artiklan 4 kohdan mukaisesti toteutetut toimet.;

i)yhteisen vararahaston rahavirrat edellisenä kalenterivuonna sekä merkittävät transaktiot ja kaikki unioniin kohdistuvaan rahoitusriskiin liittyvät merkitykselliset tiedot;

j)jäljempänä 210 artiklan 3 kohdan mukaisesti arvio talousarviotakuusta tai rahoitusavusta aiheutuvien talousarviosta katettavien ehdollisten velkojen kestävyydestä.

6.    Kun komissio käyttää ulkoisia toimia koskevia unionin erityisrahastoja, se liittää talousarvioesitykseen yksityiskohtaisen valmisteluasiakirjan kyseisistä rahastoista tuettavista toimista, johon sisältyy

a)niiden toteuttaminen, muun muassa tiedot seurantajärjestelyistä erityisrahastoja hoitavien yhteisöjen kanssa;

b)niiden hallintokulut;

c)muilta rahoittajilta kuin unionilta saadut rahoitusosuudet;

d)alustava arvio niiden tuloksista 238234 artiklan 3 kohdassa säädettyjen edellytysten perusteella;

e)kuvaus siitä, miten niiden toimilla on edistetty sen välineen perussäädöksessä asetettujen tavoitteiden toteuttamista, josta unionin rahoitusosuus erityisrahastoon maksettiin.

7.    Komissio liittää talousarvioesitykseen luettelon kilpailuoikeuden alalla määrättyjä sakkoja koskevista päätöksistään ja tiedot kunkin määrätyn sakon määrästän, tiedot ja siitä, ovatko sakot tulleet lainvoimaisiksi vai onko niihin haettu vai tai voidaanko voisiko niihin vielä hakea muutosta Euroopan unionin tuomioistuimessa, sekä mahdollisuuksien mukaan tiedot siitä, milloin kunkin sakon odotetaan tulevan lainvoimaiseksi.

8.    Komissio liittää talousarvioesitykseen valmisteluasiakirjan, jossa ilmoitetaan kunkin sisäisiä ja ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja saavan budjettikohdan osalta:

   a)    tällaisten saatavien tulojen arvioitu määrä;

   b)    tällaisten edeltäviltä varainhoitovuosilta siirrettyjen tulojen arvioitu määrä.

89.    Lisäksi komissio liittää talousarvioesitykseen kaikki muut tarpeellisiksi katsomansa valmisteluasiakirjat, jotta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat arvioida määrärahaesityksiä.

910.    Neuvoston päätöksen 2010/427/EU 70 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle talousarvioesityksen ohella valmisteluasiakirjan, jossa esitetään kattavasti:

a)kaikki unionin talousarviosta rahoitettavat hallinto- ja toimintamenot, jotka liittyvät unionin ulkoisiin toimiin, mukaan luettuina YUTP ja yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka;

b)ulkosuhdehallinnon kaikki edellisen vuoden hallintomenot eriteltyinä menoihin kunkin unionin edustuston osalta ja ulkosuhdehallinnon keskushallinnon menoihin; sekä toimintamenot eriteltyinä kunkin maantieteellisen alueen (alueet, maat), aihealueen, unionin edustustojen ja operaatioiden osalta.

1011.    Edellä 10 kohdassa tarkoitetussa valmisteluasiakirjassa on niin ikään:

a)esitettävä määrärahojen perusteella hyväksyttyjen virkojen ja toimien määrä palkkaluokittain kullakin ura-alueella sekä vakinaisten virkojen ja väliaikaisten toimien määrä, myös sopimussuhteisten ja paikallisten toimihenkilöiden määrä, kussakin unionin edustustossa sekä ulkosuhdehallinnon keskushallinnossa;

b)esitettävä ulkosuhdehallinnon keskushallinnossa ja kaikissa unionin edustustoissa olevien virkojen ja toimien lisäykset tai vähennykset palkkaluokittain ja ura-alueittain edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna;

c)esitettävä varainhoitovuodeksi hyväksyttyjen virkojen ja toimien määrä, vastaava luku edelliseltä varainhoitovuodelta sekä jäsenvaltioiden lähettämien diplomaattien ja unionin virkamiesten täyttämien virkojen ja toimien määrä;

d)annettava yksityiskohtainen kuvaus unionin edustustoissa talousarvioesityksen esittämisajankohtana työskentelevästä henkilöstöstä, mukaan lukien maantieteellisten alueiden, sukupuolen, yksittäisten maiden ja operaatioiden mukainen erittely jaottelu, jossa jaotellaan eritellään henkilöstötaulukon mukaiset virat ja toimet, sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt ja lähetetyt kansalliset asiantuntijat, sekä talousarvioesityksessä pyydetyt määrärahat tällaiselle muunlaiselle henkilöstölle ja vastaavat arviot kokopäivätoimisista henkilöstöresursseista käyttöön pyydettyjen määrärahojen perusteella.

42 artikla

Talousarvioesitystä muuttava oikaisukirjelmä

Sellaisten uusien tietojen perusteella, jotka eivät olleet tiedossa talousarvioesitystä laadittaessa, komissio voi ennen SEUT 314 artiklassa tarkoitetun sovittelukomitean koollekutsumista omasta aloitteestaan tai muun unionin toimielimen pyynnöstä niiden omien pääluokkien osalta toimittaa samanaikaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi yhden tai useamman oikaisukirjelmän, joilla muutetaan talousarvioesitystä. Tällaisiin kirjelmiin voi sisältyä oikaisukirjelmä, jolla muutetaan erityisesti maatalousmenoja koskevia ennakkoarvioita.

43 artikla

Talousarvion hyväksymisestä johtuvat jäsenvaltioiden velvoitteet

1.    Euroopan parlamentin puhemies toteaa talousarvion lopullisesti hyväksytyksi SEUT 314 artiklan 9 kohdassa ja Euratomin perustamissopimuksen 106 A artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

2.    Kun talousarvio on todettu lopullisesti hyväksytyksi, kullakin jäsenvaltiolla on seuraavan varainhoitovuoden 1 päivästä tammikuuta alkaen tai siitä päivästä alkaen, jona talousarvio on todettu lopullisesti hyväksytyksi, jos tämä tapahtuu myöhemmin kuin 1 päivänä tammikuuta, velvollisuus suorittaa unionille sille kuuluvat maksut asetuksessa (EU, Euratom) N:o 609/2014 ⇨ , asetuksessa (EU, Euratom) 2021/770 ja asetuksessa (EU, Euratom) [XXX] ⇦ vahvistetuin edellytyksin.

44 artikla

Lisätalousarvioesitykset

1.    Komissio voi tehdä ensisijaisesti tuloperusteisia lisätalousarvioesityksiä seuraavissa olosuhteissa:

a)edellisen varainhoitovuoden yli- tai alijäämä otetaan talousarvioon 18 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen;

b)omia varoja koskevaa ennustetta tarkistetaan ajantasaisten talousennusteiden perusteella; ja

c)omia varoja ja muita tuloja koskeva tarkistettu ennuste ajantasaistetaan ja käytettävissä olevia maksumäärärahoja ja niiden tarvetta tarkastellaan uudelleen.

Väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa ja erityisesti Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja käyttöön otettaessa komissio voi esittää lisätalousarvioesityksiä, jotka ovat ensisijaisesti menoperusteisia.

2.    Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa laaditut muiden unionin toimielinten kuin komission lisätalousarvioita koskevat pyynnöt toimitetaan komissiolle.

Ennen lisätalousarvioesityksen esittämistä komissio ja muut asianomaiset unionin toimielimet tarkastelevat mahdollisuuksia asianomaisten määrärahojen uudelleen jakamiseen kohdentamiseen ja kiinnittävät huomiota erityisesti odotettavissa olevaan määrärahojen vajaakäyttöön.

Lisätalousarvioihin sovelletaan 43 artiklaa. Lisätalousarviot perustellaan viittaamalla siihen talousarvioon, jonka ennakkoarvioita niillä muutetaan.

3.    Komissio toimittaa samanaikaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäviksi kaikki lisätalousarvioesityksensä viimeistään kunkin varainhoitovuoden 1 päivänä syyskuuta paitsi jos on kyse asianmukaisesti perustelluista poikkeusolosuhteista tai Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta, josta voidaan esittää lisätalousarvioesitys milloin tahansa vuoden aikana. Se voi liittää lausunnon muiden unionin toimielinten laatimiin lisätalousarvioesityksiä koskeviin pyyntöihin.

4.    Lisätalousarvioesityksiin liitetään perustelut ja laadinta-ajankohtana käytettävissä olevat tiedot edellisen ja kuluvan varainhoitovuoden talousarvion toteuttamisesta.

45 artikla

Ennakkoarvioiden ja talousarvioesitysten toimittamisen aikaistaminen

Komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat sopia siitä, että tiettyjä ennakkoarvioiden toimittamiseen sekä talousarvioesityksen hyväksymiseen ja toimittamiseen liittyviä määräaikoja aikaistetaan. Tällainen järjestely ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että näiden tekstien tarkastelua varten SEUT 314 artiklassa ja Euratomin perustamissopimuksen 106 A artiklassa määrätyt määräajat lyhenevät tai pitenevät.

2 LUKU

Talousarvion rakenne ja esitystapa

46 artikla

Talousarvion rakenne

Talousarvio koostuu seuraavista osista:

a)yleinen tulo- ja menotaulukko;

b)kunkin unionin toimielimen, lukuun ottamatta Eurooppa-neuvostoa ja neuvostoa, jotka kuuluvat samaan talousarvion pääluokkaan, pääluokka; nämä pääluokat on jaoteltu tulo- ja menotaulukoihin.

47 artikla

Budjettinimikkeistö

1.    Euroopan parlamentti ja neuvosto luokittelevat komission tulot sekä muiden unionin toimielinten tulot ja menot niiden lajin tai käyttötarkoituksen mukaan osastoihin, lukuihin, momentteihin ja alamomentteihin.

2.    Talousarvion komissiota koskevan pääluokan menotaulukko perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston vahvistamaan budjettinimikkeistöön, jossa menot luokitellaan niiden käyttötarkoituksen mukaan.

Kukin osasto vastaa toimintalohkoa ja kukin luku pääsääntöisesti ohjelmaa tai toimintoa.

Kussakin osastossa voi olla toimintamäärärahoja ja hallintomäärärahoja. Osaston sisällä hallintomäärärahat kootaan yhteen lukuun.

Budjettinimikkeistön on oltava erittelyperiaatteen, moitteettoman varainhoidon periaatteen ja avoimuusperiaatteen mukainen. Sen avulla varmistetaan talousarviomenettelyä varten tarvittava selkeys ja avoimuus, helpotetaan keskeisten tavoitteiden johtamista asianomaisista oikeusperustoista sekä mahdollistetaan poliittisia painopisteitä koskevat valinnat ja tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano.

3.    Komissio voi pyytää sellaisen budjettikohdan lisäämistä, johon ei ole otettu määrärahoja ja joka varustetaan merkinnällä ”pro memoria”. Tällainen pyyntö hyväksytään 31 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4.    Kun eri osastojen hallintomäärärahat esitetään käyttötarkoituksen mukaan, ne luokitellaan seuraavasti:

a)henkilöstötaulukon mukaista henkilöstöä koskevat menot, joihin sisältyvät määrärahat ja niitä vastaava henkilöstötaulukon virkojen ja toimien määrä;

b)ulkopuolista henkilöstöä koskevat menot ja muut 30 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut menot, jotka rahoitetaan monivuotisen rahoituskehyksen hallintoa koskevasta otsakkeesta;

c)kiinteistömenot ja muut kiinteistöihin liittyvät menot, kuten siivous ja kunnossapito, vuokrat, televiestintä, vesi, kaasu ja sähkö;

d)⌦ ohjelmien täytäntöönpanoon välittömästi liittyvät ⌫ menot ohjelmien täytäntöönpanoon välittömästi liittyvästä ulkopuolisesta henkilöstöstä ja teknisestä avusta.

Useille osastoille yhteiset komission hallintomenot esitetään erillisenä yhteenvetona menolajin mukaan luokiteltuina.

48 artikla

Negatiiviset tulot

1.    Talousarvio ei saa sisältää negatiivisia tuloja, paitsi jos tällaiset tulot ovat aiheutuneet kaikista talletuksista maksettavista negatiivisista koroista.

⇩ uusi

2.    Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, talousarvion tuloista vähennetään seuraavat:

a) talletuksista maksettavien negatiivisten korkojen kokonaismäärä;

b) siinä tapauksessa, että Euroopan unionin tuomioistuin peruuttaa 109 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun, SEUT-sopimuksen tai Euratomin perustamissopimuksen nojalla määrätyn sakon, muun seuraamusmaksun tai seuraamuksen tai pienentää sen määrää, asianomaisille osapuolille mahdollisesti maksettavat korot tai muut maksut, mukaan lukien kyseisiin määriin mahdollisesti liittyvät negatiiviset tuotot.

🡻 2018/1046

32. Päätöksen (EU, Euratom) 2020/20532014/335/EU, Euratom nojalla tuloutetut omat varat ovat nettomääräisiä, ja ne merkitään talousarvion tuloja koskevaan yhteenvetoon nettomääräisinä.

49 artikla

Alustavat määrärahat

1.    Jokaiseen talousarvion pääluokkaan voi kuulua osasto ”alustavat määrärahat”. Tähän osastoon otetaan määrärahoja seuraavissa tilanteissa:

a)toimelta puuttuu perussäädös talousarviota laadittaessa;

b)on vahvoja perusteita epäillä määrärahojen riittävyyttä tai mahdollisuutta käyttää kyseisiin budjettikohtiin otettuja määrärahoja moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisin edellytyksin.

Tämän osaston määrärahoja voidaan käyttää ainoastaan tämän asetuksen 30 artiklan 21 kohdan ensimmäisen alakohdan ca alakohdassa säädettyä menettelyä noudattaen tehdyn määrärahasiirron jälkeen, kun perussäädöksen antamiseen sovelletaan SEUT 294 artiklassa määrättyä menettelyä, ja muissa tapauksissa tämän asetuksen 31 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti tehdyn määrärahasiirron jälkeen.

2.    Jos toteuttamisessa ilmenee vakavia vaikeuksia, komissio voi varainhoitovuoden kuluessa ehdottaa määrärahojen siirtämistä osastoon ”alustavat määrärahat”. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät näistä siirroista 31 artiklassa säädetyin edellytyksin.

50 artikla

Negatiivinen varaus

Komissiota koskevaan talousarvion pääluokkaan voi kuulua ”negatiivinen varaus”, jonka enimmäismäärä on 200 000 000 euroa. Tällainen varaus, joka otetaan erilliseen osastoon, koskee ainoastaan maksumäärärahoja.

Negatiivinen varaus otetaan käyttöön ennen varainhoitovuoden loppua 30 ja 31 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti tehtävillä määrärahasiirroilla.

51 artikla

Hätäapuvaraus

1.    Komissiota koskevassa talousarvion pääluokassa on varaus kolmansille maille annettavaa hätäapua varten.

2.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettu varaus on otettava käyttöön ennen varainhoitovuoden loppua 30 ja 32 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti tehtävillä määrärahasiirroilla.

52 artikla

Talousarvion esitystapa

1.    Talousarviossa esitetään

a)yleisessä tulo- ja menotaulukossa:

i)unionin arvioidut tulot kuluvan varainhoitovuoden aikana, jäljempänä ’vuosi n’;

ii)edellisen varainhoitovuoden arvioidut tulot ja vuoden n – 2 tulot;

iii)vuoden n maksusitoumus- ja maksumäärärahat;

iv)edellisen varainhoitovuoden maksusitoumus- ja maksumäärärahat;

v)varainhoitovuoden n – 2 aikana sidotut ja maksetut menot, joista jälkimmäiset ilmaistaan myös prosenttiosuutena vuoden n talousarviosta;

vi)asianmukainen selvitysosa kustakin 47 artiklan 1 kohdan mukaisesta alajaottelusta, mukaan lukien viittaus perussäädökseen, jos sellainen on, sekä kaikki asianmukaiset määrärahojen luonnetta ja tarkoitusta koskevat selitykset;

b)kussakin pääluokassa tulot ja menot a alakohdassa esitettyä rakennetta noudattaen;

c)henkilöstön osalta:

i)jokaisen pääluokan osalta henkilöstötaulukko, jossa vahvistetaan virkojen ja toimien määrä palkkaluokittain kullakin ura-alueella ja kussakin virkaryhmässä, sekä määrärahojen perusteella hyväksyttyjen vakinaisten virkojen ja väliaikaisten toimien määrä;

ii)henkilöstötaulukko, joka käsittää tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen määrärahoista rahoitettavan suoran tutkimustoiminnan henkilöstön, ja henkilöstötaulukko, joka käsittää samoista määrärahoista rahoitettavan epäsuoran tutkimustoiminnan henkilöstön; taulukot jaotellaan palkkaluokittain ja ura-alueittain ja niissä erotellaan määrärahojen perusteella hyväksytyt vakinaiset virat ja väliaikaiset toimet;

iii)kunkin talousarviosta avustusta saavan, 70 artiklassa tarkoitetun unionin elimen osalta henkilöstötaulukko, jossa vahvistetaan virkojen ja toimien määrä palkkaluokittain ja ura-alueittain. Henkilöstötaulukoissa esitetään varainhoitovuodeksi hyväksyttyjen virkojen ja toimien määrän rinnalla vastaavat määrät edelliseltä varainhoitovuodelta. Euratomin hankintakeskuksen henkilöstö esitetään erikseen komission henkilöstötaulukon yhteydessä;

d)rahoitustuen ja talousarviosta myönnettyjen takuiden osalta:

i)yleisessä tulotaulukossa kyseisiä toimia vastaavat budjettikohdat, joihin otetaan mahdolliset maksusuoritukset maksunsa alun perin laiminlyöneiltä saajilta. Nämä kohdat varustetaan merkinnällä ”pro memoria” ja niihin liitetään tarpeelliset selvitykset;

ii)talousarvion komissiota koskevassa pääluokassa:

–budjettikohdat, joihin on otettu talousarviotakuita kyseisten toimenpiteiden osalta. Näissä kohdissa on merkintä ”pro memoria” edellyttäen, että ei ole ilmennyt todellista menoerää, joka on katettava lopullisesta talousarviosta;

–selvitysosat, joista ilmenevät perussäädöksen viitetiedot ja suunniteltujen toimien laajuus ja kesto sekä niiden toteuttamiseen myönnetty unionin rahoitustakuu;

iii)talousarvion komissiota koskevaan pääluokkaan tiedoksi liitetyssä asiakirjassa, jossa esitetään myös kyseeseen tulevat riskit:

–vireillä olevat pääomatoimet ja velanhoitoon liittyvät toimet;

–vuoden n pääomatoimet ja velanhoito;

⇩ uusi

–kattava katsaus lainanotto- ja lainanantotoimiin;

🡻 2018/1046 (mukautettu)

⇨ uusi

e)ilman perussäädöstä perustettavien rahoitusvälineiden osalta:

i)kulloisiakin toimenpiteitä vastaavat budjettikohdat;

ii)yleinen kuvaus rahoitusvälineistä, mukaan lukien niiden kesto ja vaikutukset talousarvioon;

iii)suunnitellut toimet, mukaan lukien odotettavissa oleviin kerrannais- ja vipuvaikutuksiin perustuvat tavoitevolyymit;

f)henkilöiden tai yhteisöjen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti hallinnoimien varojen osalta:

i)viittaus kulloisenkin ohjelman perussäädökseen;

ii)kyseeseen tulevat budjettikohdat;

iii)yleinen kuvaus toimesta, myös tiedot sen kestosta ja vaikutuksista talousarvioon;

g)kaikki yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan menot yhdessä luvussa, jonka otsakkeena on ”yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka”, ja erillisissä momenteissa, jotka kattavat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan menot ja sisältävät erilliset budjettikohdat vähintään suurimpia yksittäisiä operaatioita varten.

2.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen lisäksi Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat lisätä talousarvion liitteeksi minkä tahansa muun asiaa koskevan asiakirjan.

53 artikla

Henkilöstötaulukkoja koskevat säännöt

1.    Edellä 52 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut henkilöstötaulukot muodostavat kussakin unionin toimielimessä tai muussa elimessä ehdottoman ylärajan nimityksille. Nimitystä, joka johtaisi tämän rajan ylittymiseen, ei saa tehdä.

Kukin unionin toimielin tai elin voi kuitenkin palkkaluokkiin AD 14, AD 15 ja AD 16 kuuluvia virkoja ja toimia lukuun ottamatta tehdä sille myönnettyjen virkojen ja toimien rajoissa henkilöstötaulukkoonsa muutoksia, jotka koskevat enintään 10:tä prosenttia viroista ja toimista, edellyttäen että seuraavat ehdot täyttyvät:

a)ne eivät vaikuta täyttä varainhoitovuotta vastaavien henkilöstömäärärahojen määrään;

b)ne eivät ylitä henkilöstötaulukossa hyväksyttyjen virkojen ja toimien kokonaismäärää;

c)unionin toimielin tai elin on osallistunut unionin muiden toimielinten ja elinten kanssa vertailuun, joka käynnistettiin komission henkilöstökartoituksen yhteydessä.

Kolme viikkoa ennen toisessa alakohdassa tarkoitettujen muutosten tekemistä unionin toimielin ilmoittaa aikeistaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Jos joko Euroopan parlamentti tai neuvosto esittää tämän määräajan kuluessa asianmukaisesti perusteltuja vastalauseita, unionin toimielin pidättyy muutoksista ja sovelletaan 44 artiklassa säädettyä menettelyä.

2.    Poiketen siitä, mitä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, nimittävän viranomaisen henkilöstösääntöjen mukaisesti hyväksymien osa-aikaisten virkojen ja toimien vaikutukset voidaan kompensoida muilla nimityksillä.

3 LUKU

Talousarviota koskeva kurinalaisuus

54 artikla

Yhdenmukaisuus monivuotisen rahoituskehyksen ja ⌦ Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevan päätöksen ⌫ päätöksen 2014/335/EU, Euratom kanssa

Talousarviossa on noudatettava monivuotista rahoituskehystä ja päätöstä (EU, Euratom) 2020/20532014/335/EU, Euratom.

55 artikla

Unionin säädösten yhdenmukaisuus talousarvion kanssa

Jos unionin säädöksen täytäntöönpano johtaa siihen, että talousarviossa käytettävissä olevat määrärahat ylitetään, kyseistä säädöstä ei saa taloudelliselta kannalta panna täytäntöön ennen kuin talousarvioon on tehty tarvittavat muutokset.

IV OSASTO

TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

1 LUKU

Yleiset säännökset

56 artikla

Talousarvion toteuttaminen moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti

1.    Komissio toteuttaa talousarvion tuloja ja menoja tämän asetuksen mukaisesti, omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa.

2.    Jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä komission kanssa siten, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti.

57 artikla

Tiedot henkilötietojen luovuttamisesta tarkastuksia varten

⌦ Suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvissa ⌫ ⇨ ratkaisu- ja myöntämismenettelyissä, myös ⇦ Kkaikissa sellaisissa ehdotus- ja tarjouspyynnöissä, jotka liittyvät suoran hallinnoinnin piiriin kuuluviin avustuksiin, ⇨ muihin kuin rahallisiin lahjoituksiin, ⇦ hankintoihin tai palkintoihin, mahdollisille avustuksen saajille, ehdokkaille, tarjoajille ja osallistujille on asetuksen (EU) 2018/1725(EY) N:o 45/2001 mukaisesti ilmoitettava, että niiden henkilötietoja voidaan unionin taloudellisten etujen suojaamistarkoituksessa luovuttaa sisäisen tarkastuksen yksiköille, tilintarkastustuomioistuimelle ⇨ , EPPOlle ⇦ tai Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAFille) sekä siirtää komission ja tämän asetuksen 69 artiklassa tarkoitettujen toimeenpanovirastojen ja tämän asetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitettujen unionin elinten tulojen ja menojen hyväksyjien välillä.

58 artikla

Perussäädös ja poikkeukset

1.    Talousarvioon unionin toimia varten otettuja määrärahoja saa käyttää vain, jos on annettu perussäädös.

2.    Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään ja 3, 4 ja 5 kohdassa säädetyin edellytyksin seuraavat määrärahat voidaan kuitenkin käyttää ilman perussäädöstä edellyttäen, että rahoitettavat toimet kuuluvat unionin toimivaltaan:

a)määrärahat kokeiluluonteisiin pilottihankkeisiin, joiden tarkoituksena on toiminnan toteutettavuuden ja sen hyödyllisyyden selvittäminen;

b)määrärahat valmistelutoimiin, joilla valmistellaan SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tulevia toimia koskevia ehdotuksia;

c)määrärahat SEU-sopimuksen V osaston soveltamisalaan kuuluviin valmistelutoimenpiteisiin;

d)määrärahat kertaluonteisiin tai kestoltaan rajoittamattomiin toimiin, joita komissio toteuttaa niiden tehtävien perusteella, jotka SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla johtuvat sen muista institutionaalisista oikeuksista kuin lainsäädännöllisestä aloiteoikeudesta tehdä tämän kohdan b alakohdassa tarkoitettuja ehdotuksia, ja joita se toteuttaa sille suoraan SEUT 154, 156, 159 ja 160 artiklan, SEUT 168 artiklan 2 kohdan, 171 artiklan 2 kohdan ja 173 artiklan 2 kohdan, SEUT 175 artiklan toisen kohdan, SEUT 181 artiklan 2 kohdan, SEUT 190 artiklan, SEUT 210 artiklan 2 kohdan ja 214 artiklan 6 kohdan sekä Euratomin perustamissopimuksen 70 ja 77–85 artiklan nojalla kuuluvan erityisen toimivallan mukaisesti;

e)määrärahat, jotka liittyvät unionin toimielimen hallinnollisen riippumattomuutensa nojalla toteuttamaan toimintaan.

3.    Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen määrärahojen osalta asianomaiset maksusitoumusmäärärahat voidaan ottaa talousarvioon enintään kahdeksi peräkkäiseksi varainhoitovuodeksi. Pilottihankkeita koskevien määrärahojen kokonaismäärä on enintään 40 000 000 euroa varainhoitovuotta kohden.

4.    Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen määrärahojen osalta valmistelutoimissa noudatetaan yhdenmukaista toimintamallia ja ne voivat olla muodoltaan erilaisia. Valmistelutoimien maksusitoumusmäärärahat voidaan ottaa talousarvioon enintään kolmeksi peräkkäiseksi varainhoitovuodeksi. Asianomaisen perussäädöksen hyväksymismenettely on saatettava päätökseen ennen kolmannen varainhoitovuoden päättymistä. Kyseisen menettelyn aikana määrärahojen sitomisessa otetaan huomioon valmistelutoimen erityispiirteet suunniteltujen toimintojen, tavoitteiden ja saajien osalta. Sidottujen määrärahojen määrä ei tämän vuoksi saa suuruudeltaan vastata lopullisen toiminnan rahoittamiseen tarkoitetun rahoituksen määrää.

Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja uusia valmistelutoimia koskevien määrärahojen kokonaismäärä saa olla enintään 50 000 000 euroa varainhoitovuotta kohden, ja valmistelutoimiin saa sitoa määrärahoja enintään yhteensä 100 000 000 euroa.

5.    Edellä Valmistelutoimenpiteet ovat 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen määrärahojen osalta valmistelutoimenpiteet ovat lyhytkestoisia, ja niillä pyritään luomaan edellytykset yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavalle unionin toiminnalle ja tarvittavien oikeudellisten välineiden hyväksymiselle.

Unionin kriisinhallintaoperaatioiden valmistelutoimenpiteillä on pyrittävä muun muassa arvioimaan operatiivisia vaatimuksia, varmistamaan resurssien saaminen nopeasti käyttöön tai selvittämään kenttäolosuhteet ennen operaation käynnistämistä. Neuvosto hyväksyy valmistelutoimenpiteet korkean edustajan ehdotuksesta.

Varmistaakseen valmistelutoimenpiteiden nopean toteutuksen korkea edustaja tiedottaa Euroopan parlamentille ja komissiolle mahdollisimman varhain neuvoston aikomuksesta toteuttaa valmistelutoimenpide ja ilmoittaa erityisesti arvion tätä varten tarvittavista resursseista. Komissio toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että varat maksetaan nopeasti.

Sellaisten toimenpiteiden rahoitus, jotka on neuvostossa hyväksytty SEU-sopimuksen V osaston mukaisten unionin kriisinhallintaoperaatioiden valmistelemiseksi, kattaa lisäkustannukset, jotka aiheutuvat suoraan sellaisen operaation tai ryhmän sijoittamisesta kentälle, jossa on mukana unionin toimielinten henkilöstöä, mukaan lukien toiminnan riskialttiilla alueella kattava vakuutus sekä matka- ja majoituskulut ja päivärahat.

59 artikla

Talousarvion toteuttaminen muissa unionin toimielimissä kuin komissiossa

1.    Komissio tunnustaa muiden unionin toimielinten toimivallan toteuttaa omia talousarvion pääluokkiaan.

2.    Unionin toimielimet voivat tehdä keskenään yksikön tason sopimuksia, joiden tarkoituksena on helpottaa toimielinten määrärahojen toteuttamista ja joissa vahvistetaan palvelujen tarjontaa, tavaroiden toimittamista ja rakennusurakoiden tai kiinteistösopimusten toteuttamista koskevat edellytykset.

Tällaisten sopimusten on tarjottava mahdollisuus määrärahojen siirtoon tai niiden täytäntöönpanosta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen.

3.    Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja yksikön tason sopimuksia voidaan tehdä myös unionin toimielinten ⌦ yksiköiden ⌫ , unionin elinten ja unionin virastojen yksiköiden ja sellaisten elinten tai henkilöiden, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia, sekä Eurooppa-koulujen johtokunnan pääsihteeristön keskustoimiston välillä. Komissio ja muut unionin toimielimet raportoivat säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle muiden unionin toimielinten kanssa tekemistään yksikön tason sopimuksista.

60 artikla

Talousarvion toteuttamisvaltuuksien siirtäminen

1.    Komissio ja muut unionin toimielimet voivat siirtää talousarvion toteuttamisvaltuuksia yksiköidensä sisällä tässä asetuksessa sekä toimielinten työjärjestyksissä määritettyjen edellytysten mukaisesti ja valtuutusasiakirjassa vahvistetuissa rajoissa. Valtuutetut toimivat ainoastaan heille erikseen myönnettyjen valtuuksien rajoissa.

2.    Komissio voi 1 kohdan lisäksi siirtää talousarvion oman pääluokkansa toimintamäärärahoihin liittyviä, talousarvion toteuttamista koskevia valtuuksiaan unionin edustustojen päälliköille ja, varmistaakseen toiminnan jatkuvuuden heidän poissa ollessaan, EU:n ulkopuolella sijaitsevien unionin edustustojen apulaispäälliköille. Valtuuksien siirto ei rajoita unionin edustustojen päälliköiden vastuuta talousarvion toteuttamisesta. Jos unionin edustuston päällikön poissaolo on kestänyt yli neljä viikkoa, komissio arvioi uudelleen talousarvion toteuttamisvaltuuksien siirtoa koskevaa päätöstään. Unionin edustustojen päälliköiden ja heidän poissa ollessaan heidän varahenkilöidensä on komission edelleenvaltuutettuina tulojen ja menojen hyväksyjinä toimiessaan noudatettava talousarvion toteuttamista koskevia komission sääntöjä, ja heillä on oltava samat tehtävät, velvollisuudet ja vastuuvelvollisuus kuin kaikilla muillakin komission edelleenvaltuutetuilla tulojen ja menojen hyväksyjillä.

Komissio voi peruuttaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun valtuuksien siirron omien sääntöjensä mukaisesti.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa korkea edustaja toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet helpottaakseen unionin edustustojen ja komission yksiköiden välistä yhteistyötä.

3.    Euroopan ulkosuhdehallinto voi poikkeuksellisesti siirtää talousarvion oman pääluokkansa hallintomäärärahoihin liittyviä talousarvion toteuttamisvaltuuksiaan EU:n ulkopuolella sijaitsevissa unionin edustustoissa työskentelevälle komission henkilöstölle silloin, kun tämä on tarpeen tällaisten edustustojen hallintotoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi Euroopan ulkosuhdehallinnon toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän ollessa poissa maasta, jossa edustusto sijaitsee. Silloin kun unionin edustustoissa työskentelevät komission henkilöstön jäsenet toimivat poikkeuksellisesti Euroopan ulkosuhdehallinnon edelleenvaltuutettuina tulojen ja menojen hyväksyjinä, heidän on noudatettava talousarvion toteuttamista koskevia Euroopan ulkosuhdehallinnon sisäisiä sääntöjä ja heillä on oltava samat tehtävät, velvollisuudet ja vastuuvelvollisuus kuin kaikilla muillakin Euroopan ulkosuhdehallinnon edelleenvaltuutetuilla tulojen ja menojen hyväksyjillä.

Euroopan ulkosuhdehallinto voi peruuttaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun valtuuksien siirron omien sääntöjensä mukaisesti.

61 artikla

Eturistiriidat

1.    Tämän osaston 4 luvussa tarkoitetut taloushallinnon toimijat ja muut henkilöt, eri tasojen kansalliset viranomaiset mukaan lukien, jotka osallistuvat suoran, välillisen tai yhteistyöhön perustuvana hallinnoinnin alaiseen talousarvion toteuttamiseen, myös valmistelua koskeviin toimiin, tai tarkastuksiin tai varainhoidon valvontaan, eivät saa ryhtyä toimiin, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita asianomaisen henkilön omien etujen ja unionin etujen välille. Heidän on lisäksi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet estääkseen eturistiriitojen syntymisen vastuullaan olevissa tehtävissä ja puututtava puuttuakseen tilanteisiin, joita voidaan objektiivisesti tarkasteltuna pitää eturistiriitoina.

2.    Kun kansallisen viranomaisen henkilöstön jäsentä koskeva eturistiriita on mahdollinen, kyseisen henkilön on annettava asia lähimmän esimiehensä ratkaistavaksi. Kun tällainen mahdollisuus koskee henkilöstösääntöjen alaista henkilöstön jäsentä, kyseisen henkilön on saatettava asia asianomaisen valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän käsiteltäväksi. Asianomainen esimies tai valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa kirjallisesti, onko kyseessä eturistiriita. Jos eturistiriita todetaan, nimittävä viranomainen tai asianomainen kansallinen viranomainen varmistaa, että kyseinen henkilö luopuu kaikista tähän asiaan liittyvistä tehtävistä. Asianomainen valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä tai asianomainen kansallinen viranomainen varmistaa, että asianmukaiset lisätoimet toteutetaan sovellettavan lainsäädännön mukaisesti ⇨ , mukaan lukien eturistiriitoja koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti tapauksissa, joissa on kyse kansallisen viranomaisen henkilöstön jäsenestä ⇦ .

3.    Edellä 1 kohdassa tarkoitettu eturistiriita on olemassa, jos 1 kohdassa tarkoitetun taloushallinnon toimijan tai kyseisessä kohdassa tarkoitetun muun henkilön tehtävien puolueeton ja objektiivinen hoitaminen vaarantuu perhe- tai tunnesiteisiin, poliittiseen tai kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta, asianomaisen henkilökohtaisiin etuihin suoraan tai välillisesti liittyvästä syystä.

2 LUKU

Toteuttamistavat

62 artikla

Talousarvion toteuttamistavat

1.    Komissio toteuttaa talousarviota millä tahansa seuraavista tavoista:

a)suoraan, jäljempänä ’suora hallinnointi’, 126125–157153 artiklassa säädetyn mukaisesti, jolloin toteutuksesta vastaavat sen yksiköt, mukaan lukien unionin edustustoissa työskentelevä komission henkilöstö edustustojen päälliköiden alaisuudessa 60 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tai 69 artiklassa tarkoitetut toimeenpanovirastot;

b)yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoiden, jäljempänä ’yhteistyöhön perustuva hallinnointi’, 63 artiklassa ja 126125–130129 artiklassa säädetyn mukaisesti;

c)välillisesti, jäljempänä ’välillinen hallinnointi’, 126125–153149 artiklanssa ja 158154–163159 artiklassa säädetyn mukaisesti, kun tästä säädetään perussäädöksessä, tai 58 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa siirtämällä talousarvion toteuttamistehtäviä:

i)⇨ 162 artiklassa tarkoitetun mukaisesti ⇦ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille;

ii)160156 artiklassa tarkoitetunille mukaisesti kansainvälisille järjestöille tai niiden erityisjärjestöille;

iii)Euroopan investointipankille, jäljempänä ’EIP’, tai Euroopan investointirahastolle, jäljempänä ’EIR’, tai kummallekin niistä, kun ne toimivat ryhmänä, jäljempänä ’EIP-ryhmä’;

iv)70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille unionin elimille;

v)julkisoikeudellisille elimille, mukaan lukien jäsenvaltioiden järjestöt;

vi)sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, mukaan lukien jäsenvaltioiden järjestöt, joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

vii)jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

viii)elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä;.

⇩ uusi

ix)jäsenvaltioon sijoittautuneille elimille, joihin sovelletaan jonkin jäsenvaltion yksityisoikeutta tai unionin oikeutta ja joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat v tai vi alakohdassa tarkoitettujen elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.

🡻 2018/1046 (mukautettu)

⇨ uusi

Ensimmäisen alakohdan c alakohdan vi ⇨ ja vii ⇦ alakohdassa tarkoitettujen rahoitustakuiden määrä voidaan vahvistaa asiaankuuluvassa perussäädöksessä ja rajata unionin kyseiselle elimelle maksaman rahoitusosuuden enimmäismäärään. Kun takaajia ⌦ takuun antajia ⌫ on useita, takuiden kattamien vastuiden yhteismäärän jakautuminen määritellään rahoitusosuussopimuksessa, jossa voidaan määrätä, että kunkin takaajan ⌦ takuun antajan ⌫ vastuu määräytyy suhteessa sen osuuteen elimen rahoituksesta.

2.    Suorassa hallinnoinnissa komissio voi käyttää VII, VIII, IX, X ja XII osastoissa tarkoitettuja välineitä.

Yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa talousarvion toteuttamisvälineet ovat ne, joista määrätään säädetään alakohtaisissa säännöissä.

Välillisessä hallinnoinnissa komissio soveltaa VI osastoa ja rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden osalta VI ja X osastoa. Täytäntöönpanoon osallistuvat yhteisöt soveltavat asianomaisessa rahoitusosuussopimuksessa vahvistettuja talousarvion toteuttamisvälineitä.

3.    Komissio on vastuussa talousarvion toteuttamisesta SEUT 317 artiklan mukaisesti, eikä se saa siirtää kyseisiä tehtäviä kolmansille osapuolille silloin, kun kyseisiin tehtäviin sisältyy poliittisiin valintoihin liittyvää laajaa harkintavaltaa.

Komissio ei ulkoista tämän asetuksen VII osaston mukaisin sopimuksin sellaisia tehtäviä, joihin sisältyy julkisen vallan tai arviointiin liittyvän harkintavallan käyttöä.

63 artikla

Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

1.    Kun komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä siirretään jäsenvaltioille. Komission ja jäsenvaltioiden on unionin varoja hallinnoidessaan noudatettava moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita sekä varmistettava unionin toiminnan näkyvyys. Komission ja jäsenvaltioiden on tätä varten täytettävä tässä asetuksessa säädetyt valvonta- ja tarkastusvelvollisuutensa ja otettava hoitaakseen niistä johtuvat tässä asetuksessa säädetyt tehtävät. Täydentäviä säännöksiä annetaan alakohtaisissa säännöissä.

2.    Jäsenvaltioiden on talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan annettava kaikki tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset sekä toteutettava muut tarvittavat toimenpiteet unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, erityisesti

a)varmistamalla, että talousarviosta rahoitettavat toimet toteutetaan moitteettomasti ja tehokkaasti ja sovellettavien alakohtaisten sääntöjen mukaisesti;

b)nimeämällä 3 kohdan mukaisesti tätä tarkoitusta varten unionin varojen hallinnoinnista ja valvonnasta vastaavat elimet ja valvomalla niitä;

c)ehkäisemällä, toteamalla ja korjaamalla sääntöjenvastaisuudet ja petokset;

d)tekemällä tämän asetuksen ja alakohtaisten sääntöjen mukaisesti yhteistyötä komission, OLAFin, tilintarkastustuomioistuimen ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 71 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, Euroopan syyttäjänviraston, jäljempänä ’EPPO’, kanssa.