KOMISSION TIEDONANTO —

Tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/904 mukaiset komission kertakäyttöisiä muovituotteita koskevat suuntaviivat

(2021/C 216/01)

SISÄLLYSLUETTELO

1.

JOHDANTO

4

2.

YLEISET KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT

5

2.1

Muovin määritelmä (3 artiklan 1 kohta)

5

2.1.1

Polymeeri

5

2.1.2

Soveltuu lopputuotteiden päärakenneosaksi

6

2.1.3

Luonnonpolymeerit, joita ei ole kemiallisesti muunnettu

6

2.2

Kertakäyttöinen muovituote (3 artiklan 2 kohta)

7

2.2.1

Muovisisältö: tehty kokonaan tai osittain muovista

8

2.2.2

Kertakäyttöinen

9

2.2.3

Tuotteen uudelleentäytettävyys ja uudelleenkäytettävyys

9

3.

DIREKTIIVIN (EU) 2019/904 JA DIREKTIIVIN 94/62/EY VÄLINEN SUHDE

10

4.

ERITYISET TUOTEKRITEERIT

11

4.1

Elintarvikepakkaukset

11

4.1.1

Direktiivin mukaiset tuotekuvaukset ja perusteet

11

4.1.2

Yleiskatsaus tuotteisiin ja havainnollistavien esimerkkien luettelo

12

4.2

Annospakkaukset ja kääreet

15

4.2.1

Direktiivin mukaiset tuotekuvaukset ja perusteet

15

4.2.2

Yleiskatsaus tuotteisiin ja havainnollistavien esimerkkien luettelo

15

4.3

Ruokailuvälineet, lautaset, pillit ja sekoitustikut

18

4.3.1

Direktiivin mukaiset tuotekuvaukset

18

4.3.2

Yleiskatsaus tuotteisiin ja havainnollistavien esimerkkien luettelo

18

4.4

Juomapakkaukset, juomapullot ja juomamukit (niiden korkit ja kannet mukaan luettuina)

20

4.4.1

Direktiivin mukaiset tuotekuvaukset ja perusteet

20

4.4.2

Korkit ja kannet

21

4.4.3

Tuotekohtaiset poikkeukset

23

4.4.4

Yleiskatsaus tuotteisiin ja havainnollistavien esimerkkien luettelo

24

4.5

Tiettyjen (toisiinsa liittyvien) tuoteluokkien erottaminen toisistaan

27

4.5.1

Tärkeimmät tekijät, joiden perusteella elintarvikepakkaukset erotetaan juomapakkauksista

27

4.5.2

Tärkeimmät tekijät, joiden perusteella elintarvikepakkaukset erotetaan juomamukeista

28

4.5.3

Tärkeimmät tekijät juomapakkausten, juomapullojen ja juomamukien erottamiseksi toisistaan

29

4.5.4

Tärkeimmät tekijät, joiden perusteella elintarvikepakkaukset erotetaan annospakkauksista ja kääreistä

30

4.5.5

Tärkeimmät tekijät, joiden perusteella lautaset erotetaan elintarvikepakkauksista

30

4.6

Kevyet muoviset kantokassit

31

4.6.1

Direktiivin mukaiset tuotekuvaukset ja perusteet

31

4.6.2

Yleiskatsaus tuotteisiin ja havainnollistavien esimerkkien luettelo

32

4.7

Vanupuikot

33

4.7.1

Direktiivin mukaiset tuotekuvaukset ja perusteet

33

4.7.2

Tuotekohtaiset poikkeukset

33

4.7.3

Yleiskatsaus tuotteisiin ja havainnollistavien esimerkkien luettelo

34

4.8

Ilmapallot ja niiden varret

34

4.8.1

Direktiivin mukaiset tuotekuvaukset ja perusteet

34

4.8.2

Tuotekohtaiset poikkeukset

35

4.8.3

Yleiskatsaus tuotteisiin ja havainnollistavien esimerkkien luettelo

36

4.9

Terveyssiteet, tamponit ja tamponien asettimet

36

4.9.1

Direktiivin mukaiset tuotekuvaukset ja perusteet

36

4.9.2

Yleiskatsaus tuotteisiin ja havainnollistavien esimerkkien luettelo

37

4.10

Kosteuspyyhkeet

37

4.10.1

Direktiivin mukaiset tuotekuvaukset, perusteet ja poikkeukset

37

4.10.2

Yleiskatsaus tuotteisiin ja havainnollistavien esimerkkien luettelo

40

4.11

Suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet, joita pidetään kaupan käytettäväksi yhdessä tupakkatuotteiden kanssa

42

4.11.1

Direktiivin mukaiset tuotekuvaukset ja perusteet

42

4.11.2

Yleiskatsaus tuotteisiin ja havainnollistavien esimerkkien luettelo

42

LIITE –

Direktiivissä säädettyjä kertakäyttöisiä muovituotteita, niiden kuvauksia ja asiaankuuluvia vaatimuksia koskeva yleiskatsaus

44

1.   JOHDANTO

Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä 5 päivänä kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/904 (1), jäljempänä ’direktiivi’ tai ’kertakäyttöisistä muovituotteista annettu direktiivi’, tulkinnasta ja täytäntöönpanosta.

Direktiiviä sovelletaan kaikkiin sen liitteessä lueteltuihin kertakäyttöisiin muovituotteisiin, kaikkiin oxo-hajoavasta muovista valmistettuihin tuotteisiin sekä muovia sisältäviin kalastusvälineisiin. Sen 12 artiklassa annetaan komissiolle tehtäväksi laatia suuntaviivat, jotka sisältävät esimerkkejä siitä, mitkä tuotteet on katsottava direktiiviä sovellettaessa kertakäyttöisiksi muovituotteiksi. Näissä suuntaviivoissa keskitytään liitteeseen sisällytettyihin kertakäyttöisiin muovituotteisiin, jotka luetellaan seuraavassa:

—	annospakkaukset ja kääreet

—	elintarvikepakkaukset

—	o vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut elintarvikepakkaukset — ilmapallojen varret — ilmapallot

—	juomamukit

—	o vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut juomamukit, niiden korkit ja kannet mukaan luettuina

—	o juomamukit, niiden korkit ja kannet mukaan luettuina — juomien sekoitustikut — kevyet muoviset kantokassit

—	kosteuspyyhkeet

—	lautaset — pillit

—	ruokailuvälineet (haarukat, veitset, lusikat, syömäpuikot)

—	suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet, joita pidetään kaupan yhdessä tupakkatuotteiden kanssa

—	terveyssiteet, tamponit ja tamponien asettimet

—	tilavuudeltaan enintään kolmen litran juomapakkaukset, niiden korkit ja kannet mukaan luettuina

—	o vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut juomapakkaukset, niiden korkit ja kannet mukaan luettuina

—	o tilavuudeltaan enintään kolmen litran juomapullot, niiden korkit ja kannet mukaan luettuina

—	vanupuikot.

Suuntaviivoissa ei käsitellä yksityiskohtaisesti kalastusvälineitä ja oxo-hajoavasta muovista valmistettuja tuotteita. Viimeksi mainittujen osalta direktiivin 5 artiklassa kielletään kaikki oxo-hajoavasta muovista valmistetut tuotteet, mukaan lukien kertakäyttöiset tai muunlaiset tuotteet, eikä siinä tehdä eroa biohajoavan ja muun kuin biohajoavan oxo-hajoavan muovin välillä.

Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita direktiivin keskeisistä määritelmistä ja esimerkkejä tuotteista, joiden katsotaan kuuluvan sen soveltamisalaan tai jäävän sen ulkopuolelle. Esimerkit eivät ole tyhjentäviä, ja niiden tarkoituksena on ainoastaan havainnollistaa direktiivin tiettyjen määritelmien ja asiaankuuluvien vaatimusten tulkintaa tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden osalta. Sisältö, mukaan lukien esimerkit, perustuu Euroopan komission näkemyksiin, eikä se ole sellaisenaan oikeudellisesti sitova. Euroopan unionin tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta tulkita EU:n lainsäädäntöä sitovasti.

Erityisesti covid-19-pandemian vuoksi on huomattava, että 11 artiklassa edellytetään, että direktiivin 4–9 artiklan saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanemiseksi toteutettavissa toimenpiteissä on noudatettava unionin elintarvikelainsäädäntöä, jotta varmistetaan, että elintarvikehygieniaa tai elintarviketurvallisuutta ei vaaranneta. Johdanto-osan 14 kappaleessa edellytetään lisäksi, että toimenpiteillä ei myöskään vaaranneta hyviä hygieniakäytäntöjä, hyviä tuotantotapoja ja kuluttajavalistusta.

2.   YLEISET KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT (2)

2.1   Muovin määritelmä (3 artiklan 1 kohta)

Muovin määritelmä esitetään 3 artiklan 1 kohdassa:

”’muovilla’ [tarkoitetaan] materiaalia, joka koostuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006  (3) 3 artiklan 5 alakohdassa määritellystä polymeeristä, johon on saatettu lisätä lisäaineita tai muita aineita ja joka soveltuu lopputuotteiden päärakenneosaksi, lukuun ottamatta luonnonpolymeerejä, joita ei ole kemiallisesti muunnettu”. [korostus lisätty]

Johdanto-osan 11 kappaleen mukaan direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa viitataan asetuksessa (EY) N:o 1907/2006, jäljempänä ’REACH-asetus’, vahvistettuun määritelmään ja lisätään uusia tekijöitä, joiden avulla voidaan ottaa käyttöön mukautettu ja siten erillinen määritelmä.

Johdanto-osan 11 kappaleessa mainitaan nimenomaisesti maalit, musteet ja liimat polymeerimateriaaleina, jotka on jätetty direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle ja joiden ei katsota kuuluvan 3 artiklan 1 kohdan mukaisen muovin määritelmän soveltamisalaan. Näin ollen (muilta osin) muu kuin muovinen lopputuote, johon niitä lisätään, ei ole tässä direktiivissä tarkoitettu kertakäyttöinen muovituote. Useita 3 artiklan 1 kohdassa ja johdanto-osan 11 kappaleessa käytettyjä ilmaisuja ja käsitteitä on selvennettävä. Seuraavissa kohdissa annetaan ohjeita keskeisistä käsitteistä ja erityisesti seuraavista:

—	polymeeri (2.1.1 kohta)

—	soveltuu lopputuotteiden päärakenneosaksi (2.1.2 kohta)

—	luonnonpolymeerit, joita ei ole kemiallisesti muunnettu (2.1.3 kohta).

2.1.1   Polymeeri

Direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa viitataan REACH-asetuksen 3 artiklan 5 kohdassa olevaan polymeerin määritelmään, joka kuuluu seuraavasti:

’polymeerillä: [tarkoitetaan] ainetta, joka koostuu molekyyleistä, joille on ominaista yhden tai useamman tyyppisten monomeeriyksikköjen muodostama jakso. Näiden molekyylien on moolimassan suhteen jakaannuttava useisiin eri moolimassaluokkiin siten, että erot johtuvat pääasiassa monomeeriyksikköjen lukumäärien eroista. Polymeeri koostuu seuraavasti:

a)	sen massasta suurempi osa koostuu molekyyleistä, joissa on vähintään kolme monomeeriyksikköä, jotka ovat kovalenttisesti sitoutuneet vähintään yhteen toiseen monomeeriyksikköön tai muuhun lähtöaineeseen;

b)	sen massasta pienempi osa koostuu keskenään samanpainoisista molekyyleistä.

Tässä määritelmässä ’monomeeriyksiköllä’ tarkoitetaan polymeerissä esiintyvää monomeerin reagoinutta muotoa.”

Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) polymeerejä ja monomeerejä koskevissa toimintaohjeissa (4), jäljempänä ’ECHAn ohjeet’, annetaan lisäohjeita REACH-asetuksessa olevan polymeerin määritelmän täydentämiseksi:

2.1.2   Soveltuu lopputuotteiden päärakenneosaksi

Direktiivin 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti muovilla tarkoitetaan ”materiaalia […] joka soveltuu lopputuotteiden päärakenneosaksi ”. Soveltuminen lopputuotteiden päärakennusosaksi koskee muovin määritelmää eikä kertakäyttöisen muovituotteen määritelmää. Sen vuoksi tätä perustetta on pidettävä muovin määritelmän yhteydessä yleisenä käsitteenä. Koska 3 artiklan 1 kohdassa ei millään tavoin täsmennetä tai rajoiteta lopputuotteen tyyppiä eikä polymeerin määrää, monenlaiset polymeerit voivat periaatteessa soveltua lopputuotteiden päärakenneosaksi.

2.1.3   Luonnonpolymeerit, joita ei ole kemiallisesti muunnettu

Polymeereihin, jotka täyttävät seuraavat 3 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset, ei sovelleta direktiiviä, jos i) ne katsotaan luonnonpolymeereiksi ja ii) ne täyttävät vaatimuksen, jonka mukaan niitä ei ole muunnettu kemiallisesti. Näitä ilmaisuja selvennetään tarkemmin johdanto-osan 11 kappaleessa:

”Tämän direktiivin ei kuitenkaan olisi katettava […] asetuksen (EY) N:o 1907/2006 3 artiklan 40 kohdassa olevan ”kemiallisesti muuntamattomien aineiden” määritelmän mukaisia muuntamattomia luonnonpolymeerejä, koska niitä esiintyy luontaisesti ympäristössä. Tämän vuoksi tämän direktiivin tarkoituksia varten asetuksen (EY) N:o 1907/2006 3 artiklan 5 alakohdassa esitettyä polymeerin määritelmää olisi mukautettava ja olisi otettava käyttöön erillinen määritelmä.” [korostus lisätty]

”Muoveja, jotka on valmistettu käyttäen muunnettuja luonnonpolymeerejä, tai muoveja, jotka on valmistettu biopohjaisista, fossiilisista tai synteettisistä lähtöaineista, ei esiinny luontaisesti ja niitä olisi sen vuoksi käsiteltävä tässä direktiivissä. Muovien mukautetun määritelmän olisi sen vuoksi katettava polymeeripohjaiset kumituotteet ja biopohjaiset ja biohajoavat muovit riippumatta siitä, onko ne saatu biomassasta tai onko niiden tarkoitettu hajoavan biologisesti ajan myötä.” [korostus lisätty]

i)

Luonnonpolymeerit Käsite luonnonpolymeeri määritellään ECHAn ohjeissa seuraavasti: ”Luonnollisilla polymeereillä tarkoitetaan polymeerejä, jotka ovat syntyneet luonnossa tapahtuneessa polymerisaatioprosessissa riippumatta siitä uuttoprosessista, jonka avulla ne on uutettu. Luonnolliset polymeerit eivät siis välttämättä ole ”luonnossa esiintyviä aineita”, jos niitä arvioidaan REACH-asetuksen 3 artiklan 39 kohdassa esitetyillä perusteilla.” [korostus lisätty] REACH-asetuksen 3 artiklan 39 kohdassa määritellään luonnossa esiintyvät aineet seuraavasti: ”’luonnossa esiintyvällä aineella’: [tarkoitetaan] luonnonainetta sellaisenaan, käsittelemättömänä tai käsiteltynä ainoastaan manuaalisin, mekaanisin tai painovoimaan perustuvin menetelmin; liuottamalla veteen, vaahdottamalla, erottamalla veden avulla, höyrytislauksella tai lämmittämällä ainoastaan veden poistamiseksi, tai joka erotetaan ilmasta mitä tahansa menetelmää käyttäen;” [korostus lisätty] Edellä esitetyn perusteella käsitteet luonnonpolymeeri ja luonnossa esiintyvä aine ovat kaksi erillistä käsitettä, joita ei pidä sekoittaa toisiinsa. Keskeinen ero liittyy sallittuihin erottamismenetelmiin. Luonnonpolymeerillä tarkoitetaan laajempaa ryhmää, joka on riippumaton menetelmästä, jolla aine erotetaan luonnosta. Direktiivissä ei myöskään viitata suoraan REACH-asetuksen 3 artiklan 39 kohtaan. Tästä erosta ja ECHAn ohjeissa esitetyn määritelmän soveltamisesta seuraa esimerkiksi se, että märkäjauhatuksen avulla puu- ja maissitärkkelyksestä erotetut selluloosa ja ligniini vastaavat luonnonpolymeerin määritelmää. Toinen keskeinen ero on se, onko polymerisaatioprosessi tapahtunut luonnossa vai onko se seurausta teollisesta prosessista, jossa käytetään eläviä organismeja. Teollisella käymisprosessilla tuotettuja polymeerejä ei REACH-asetuksen ja asiaa koskevien ECHAn ohjeiden mukaisesti pidetä luonnonpolymeereinä, sillä polymerisaatio ei ole tapahtunut luonnossa. Näin ollen niitä polymeerejä, jotka syntyvät biosynteesistä teollisuusympäristöjen ihmislähtöisissä viljely- ja käymisprosesseissa, esimerkiksi polyhydroksialkanoaatteja (PHA), ei pidetä luonnonpolymeereinä, sillä ne eivät ole peräisin luonnossa tapahtuneesta polymerisaatioprosessista. Jos polymeeri saadaan teollisesta prosessista ja samanlaista polymeeriä sattuu esiintymään luonnossa, valmistettua polymeeriä ei yleensä voida pitää luonnonpolymeerinä.

ii)

Ei ole kemiallisesti muunnettu Direktiivin johdanto-osan 11 kappaleessa selitetään, että käsitettä ”kemiallisesti muuntamattomat aineet” olisi tulkittava REACH-asetuksen 3 artiklan 40 kohdan mukaisesti. Tässä kohdassa säädetään seuraavaa: ”’kemiallisesti muuntamattomalla aineella’ [tarkoitetaan] ainetta, jonka kemiallinen rakenne pysyy muuttumattomana, vaikka se olisi käynyt läpi kemiallisen prosessin tai käsittelyn taikka sitä olisi käsitelty fysikaalis-mineralogisessa muuntoprosessissa, esimerkiksi epäpuhtauksien poistamiseksi”. [korostus lisätty] Direktiivin 3 artiklan 1 kohdan luonnonpolymeerejä koskevaa ilmaisua ”ei ole kemiallisesti muunnettu” on tulkittava seuraavasti: päätettäessä siitä, onko polymeeriä muunnettu kemiallisesti sen tuotannossa, olisi otettava huomioon ainoastaan prosessissa käytetyn polymeerin ja tuloksena olevan polymeerin välinen ero ottamatta huomioon tuotantoprosessien aikana mahdollisesti tapahtuneita muunnoksia, sillä niillä ei ole merkitystä käytetyn polymeerin ominaisuuksien ja käyttäytymisen kannalta ja mahdollisesti ympäristöön vapautuvan polymeerin osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi regeneroitua selluloosaa, muun muassa viskoosin, lyosellin ja selluloosakalvon muodossa, ei pidetä kemiallisesti muunnettuna, sillä tuloksena saatavia polymeerejä ei ole muunnettu kemiallisesti prosessin alkuvaiheen polymeeriin verrattuna. Selluloosa-asetaattia pidetään kemiallisesti muunnettuna, sillä prosessin alkuvaiheen luonnonpolymeeriin verrattuna tuotantoprosessin aikana tapahtuvat selluloosan kemialliset muutokset ovat edelleen olemassa tuotantoprosessin lopussa. Jos polymeerin kemiallisessa rakenteessa tapahtuvat muutokset johtuvat reaktioista, joita tapahtuu ainoastaan luonnonpolymeerin erottamisprosessin aikana (esimerkiksi puun kuidutusprosessi selluloosan ja ligniinin erottamiseksi), niiden ei katsota johtavan luonnonpolymeerin kemialliseen muunnokseen direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa ja johdanto-osan 11 kappaleessa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen puun kuidutusprosessista syntyvän paperimateriaalin ei katsota olevan valmistettu kemiallisesti muunnetuista luonnonpolymeereistä. Tämä tulkinta on myös yhdenmukainen tätä direktiiviä koskevaan Euroopan komission ehdotukseen liitetyn vaikutustenarvioinnin kanssa. Siinä todetaan, että paperipohjaiset tuotteet, joissa ei ole muovipäällystettä tai -pinnoitetta, ovat saatavilla oleva ja kestävämpi vaihtoehto kertakäyttöisille muovituotteille (5).

2.2   Kertakäyttöinen muovituote (3 artiklan 2 kohta)

Direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa kertakäyttöinen muovituote määritellään seuraavalla tavalla:

”[’kertakäyttöisellä muovituotteella’ tarkoitetaan] tuotetta, joka on tehty kokonaan tai osittain muovista ja jota ei ole suunniteltu tai saatettu markkinoille kestämään elinkaarensa aikana useita käyttökertoja siten, että se palautettaisiin tuottajalle täytettäväksi tai sitä käytettäisiin uudelleen alkuperäiseen tarkoitukseen”. [korostus lisätty]

Lisäksi johdanto-osan 7 ja 12 kappaleessa todetaan, että direktiivin olisi katettava ainoastaan unionin rannoilta useimmin löydettävät kertakäyttöiset muovituotteet sekä muovia sisältävät kalastusvälineet ja oxo-hajoavasta muovista valmistetut tuotteet. Tästä syystä direktiiviä ei tulisi soveltaa lasisiin ja metallisiin juomapakkauksiin. Direktiivissä nimenomaisesti jätetään lasiset tai metalliset juomapakkaukset, joiden korkit ja kannet on valmistettu muovista, liitteen C, E, F ja G osan ulkopuolelle, mutta niitä sovelletaan yhdistelmämateriaalipakkauksiin. Tämä vastaa direktiivin tavoitteita keskittää toimet sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

2.2.1   Muovisisältö: tehty kokonaan tai osittain muovista

Direktiivin liitteessä luetellut kertakäyttöiset muovituotteet kuuluvat direktiivin soveltamisalaan, jos ne on tehty kokonaan tai vain osittain 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa määritellystä muovista. Direktiivissä ei säädetä vähimmäisraja-arvosta kertakäyttöisen tuotteen muovisisällölle sen määrittämiseksi, kuuluuko kyseinen tuote kertakäyttöisen muovituotteen määritelmän soveltamisalaan. Sen vuoksi on sovellettava laadullista arviointia.

Monien materiaalien, myös muiden kuin muovisten materiaalien, tuotannossa käytetään usein tässä direktiivissä olevan muovin määritelmän täyttäviä polymeerejä tiettyjen materiaaliominaisuuksien saavuttamiseksi ja tuotantoprosessin tehokkuuden parantamiseksi. Nämä polymeerimateriaalit ovat usein synteettisiä kemiallisia lisäaineita. Tällaisten polymeerimateriaalien käyttö esimerkiksi retentioaineina tai sideaineina ja valmistuksen apuaineina sellaisen materiaalin valmistuksessa, joka ei itsessään ole muovia, ei johda siihen, että kertakäyttöistä tuotetta, joka on valmistettu ainoastaan kyseisestä materiaalista, voitaisiin pitää osittain muovista valmistettuna. Direktiiviä koskevan lainsäädäntöehdotuksen (6) valmistelun yhteydessä on nimenomaisesti arvioitu paperi- ja kartonkipohjaisten tuotteiden mahdollisuuksia toimia kestävänä vaihtoehtona kertakäyttöisille muovituotteille. Näin ollen paperi- ja kartonkipohjaisia kertakäyttöisiä tuotteita, jotka on valmistettu ainoastaan paperi- ja kartonkipohjaisesta materiaalista ja joissa ei ole muovipäällystettä tai -pinnoitetta, ei edellä esitetyn perusteella voida pitää direktiivissä tarkoitettuina kertakäyttöisinä muovituotteina.

Jos paperi- tai kartonkipohjaisen tai muun materiaalin pinnalle kuitenkin levitetään muovipinnoite tai -päällyste pakkauksen suojaamiseksi vedeltä tai rasvalta, lopputuote katsotaan yhdistelmätuotteeksi, joka koostuu useammasta kuin yhdestä materiaalista, joista yksi on muovi. Tässä tapauksessa lopputuotteen katsotaan olevan osittain valmistettu muovista. Näin ollen kertakäyttöiset paperi- tai kartonkipohjaiset tuotteet, joissa on muovipinnoite tai -päällyste, on osittain valmistettu muovista, ja ne kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Tätä tukee myös se, että toisin kuin muita kertakäyttöisiä paperi- ja kartonkipohjaisia tuotteita, joissa ei ole muovipäällystettä tai -pinnoitetta, sellaisia paperi- ja kartonkipohjaisia mukeja, joissa on muovikerros, ei ole yksilöity vaikutustenarvioinnissa (7) vaihtoehdoksi, sillä ne eivät myöskään ole muovittomia. Tätä tulkintaa tukee se, että komission ehdotuksen (8) johdanto-osan 8 kappaleeseen alun perin sisältynyt pinnoitteita koskeva poikkeus ei enää esiinny direktiivin vastaavassa johdanto-osan 11 kappaleessa tai muualla direktiivissä. Lainsäätäjät ilmaisivat näin, että tarkoituksena ei ole nimenomaisesti jättää direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle muusta kuin muovista valmistettuja tuotteita, joissa on muovipinnoitteita ja -päällysteitä. Johdanto-osan 9 kappaleen mukaan kertakäyttöisistä muovituotteista syntyvät suuret ja pienet muovinpalaset aiheuttavat merkittävää maa-alueiden saastumista ja maaperän pilaantumista, ja ne voivat päätyä meriympäristöön, johon niillä on kielteinen vaikutus. Näiden tuotteiden sisällyttäminen direktiivin soveltamisalaan vastaa direktiivin tavoitteita mutta lisäksi se on tarpeen, jotta voidaan ehkäistä ja vähentää sellaisten nopeakiertoisten kulutustavaroiden vaikutusta, jotka on valmistettu kokonaan tai osittain muovista ja jotka päätyvät helposti roskiksi, jotka muodostavat riskejä erityisesti merten ekosysteemeille, luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten terveydelle. Tämä on myös tarpeen, jotta tavoitetta siirtymisestä kiertotalouteen edistetään innovatiivisilla ja kestävillä liiketoimintamalleilla, tuotteilla ja materiaaleilla, joissa kertakäyttötuotteiden sijasta etusijalle asetetaan kestävät ja myrkyttömät uudelleenkäytettävät tuotteet ja uudelleenkäyttöjärjestelmät ja joilla pyritään ennen kaikkea vähentämään syntyvän jätteen määrää.

Toisen esimerkin muodostavat nestepakkauskartongit, jotka koostuvat yleensä useista paperi-, muovi- ja joissakin tapauksissa alumiinikerroksista, jotka ovat tarpeen juomapakkauksen teknisten ominaisuuksien, kuten happi- ja vesisulkujen, aikaansaamiseksi. Nestepakkauskartongit ovat yhdistelmämateriaalipakkauksia (9), jotka kuuluvat nimenomaisesti direktiivin soveltamisalaan liitteen C, E ja G osan sekä johdanto-osan 12 ja 18 kappaleen mukaisesti.

2.2.2   Kertakäyttöinen

Direktiivin 3 artiklan 2 kohdan käsitteiden kumulatiivinen käyttö edellyttää sitä, että tuotetta ei ole suunniteltu tai saatettu markkinoille kestämään elinkaarensa aikana useita käyttökertoja. Tämän pitäisi auttaa välttämään tilanteet, joissa lopputuotteita voitaisiin mahdollisesti saattaa markkinoille tai markkinoida useaan kertaan käytettävinä tai uudelleenkäytettävinä ilman, että niitä on suunniteltu sellaisiksi tai että niitä ei saateta markkinoille osana järjestelmää tai järjestelyä, jolla varmistetaan niiden uudelleenkäyttö.

Tuotesuunnitteluominaisuudet voivat auttaa määrittämään, olisiko tuotetta pidettävä kertakäyttöisenä vai useaan kertaan käytettävänä tuotteena. Sitä, onko tuote suunniteltu ja saatettu markkinoille uudelleenkäytettäväksi, voidaan arvioida tarkastelemalla tuotteen odotettua käyttöikää eli sitä, onko tuote tarkoitettu ja suunniteltu käytettäväksi useita kertoja ennen loppukäsittelyä ilman, että se menettää toimivuuttaan, fyysistä kapasiteettiaan tai laatuaan, ja sitä, ymmärtävätkö tai mieltävätkö kuluttajat tyypillisesti sen uudelleenkäytettäväksi tuotteeksi tai käyttävätkö he sitä kuin uudelleenkäytettävää tuotetta. Merkityksellisiin tuotesuunnitteluominaisuuksiin kuuluvat materiaalin koostumus, pestävyys ja korjattavuus, jotka mahdollistavat useita käyttökertoja samaan tarkoitukseen, jota varten tuote on alun perin suunniteltu. Pakkauksena toimivan astian uudelleenkäytettävyys voidaan määrittää pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin (10) perusvaatimusten mukaisesti, mukaan lukien vakuutus siitä, että pakkaus on näiden perusvaatimusten ja asiaa koskevien standardien mukainen.

2.2.3   Tuotteen uudelleentäytettävyys ja uudelleenkäytettävyys

Kertakäyttöisellä tuotteella tarkoitetaan direktiivin 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti tuotetta, jota ei ole suunniteltu tai saatettu markkinoille kestämään elinkaarensa aikana useita käyttökertoja siten, että

—	se palautettaisiin tuottajalle täytettäväksi tai

—	sitä käytettäisiin uudelleen alkuperäiseen tarkoitukseen.

Pakkauksista ja pakkausjätteistä annetussa direktiivissä tarjotaan hyödyllisiä ohjeita, joiden avulla voidaan tunnistaa markkinoille saatetut tuotteet pakkauksiksi, jotka täyttävät nämä edellytykset ja joita ei näin ollen pidetä kertakäyttöisinä, erityisesti uudelleenkäytettävien pakkausten määritelmän ja uudelleenkäytettäviä pakkauksia koskevien perusvaatimusten asianmukaisen osan avulla. Uudelleenkäytettävällä pakkauksella tarkoitetaan pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 3 artiklan 2 a kohdan mukaisesti ”pakkausta, joka on tarkoitettu, suunniteltu ja saatettu markkinoille kestämään elinkaarensa aikana useita käyttökertoja ja joka täytetään tai käytetään uudelleen alkuperäiseen tarkoitukseen”. Uudelleenkäytettävien pakkausten määritelmällä annetaan vastaavasti hyödyllistä ohjeistusta muovisten kertakäyttöisten muiden kuin pakkaustuotteiden uudelleenkäytettävyydestä, sillä samanlaisia periaatteita sovelletaan myös muihin kuin pakkaustuotteisiin, esimerkiksi uudelleenkäyttöä koskevaan aikomukseen ja mahdollisuuteen kunnostaa, puhdistaa, pestä ja korjata tuote säilyttäen samalla sen kyky suorittaa suunniteltu käyttötarkoituksensa.

Pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin liitteessä II olevan 2 kohdan, jossa vahvistetaan pakkauksia koskevat perusvaatimukset, mukaisesti pakkauksella olisi muun muassa oltava sellaiset fyysiset ominaisuudet, että se kestää useita kuljetus- tai käyttökertoja tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. Näiden vaatimusten noudattamista koskevat yksityiskohtaiset edellytykset määritellään eurooppalaisessa yhdenmukaistetussa standardissa EN 13429:2004 Pakkaukset. Uudelleenkäyttö. Kyseisessä standardissa lueteltuihin pakkausten uudelleenkäytettävyyden arviointia koskeviin vaatimuksiin kuuluvat seuraavat vaatimukset:

—	Aikomus käyttää pakkaus uudelleen (eli tarkoituksellisesti suunniteltu ja markkinoille saatettu uudelleenkäyttöä varten).

—	Pakkauksen suunnittelu mahdollistaa sen, että pakkaus kestää useita käyttökertoja.

—	Pakkaus voidaan tyhjentää ilman merkittäviä vaurioita ja vaarantamatta tuotteen eheyttä sekä terveyttä ja turvallisuutta.

—	Pakkaus voidaan kunnostaa, puhdistaa, pestä ja korjata siten, että sitä pystytään käyttämään suunniteltuun käyttötarkoitukseensa.

—	Käytössä on uudelleenkäytön mahdollistavia järjestelyjä eli on perustettu ja otettu käyttöön uudelleenkäyttöjärjestelmä.

Jos direktiivin liitteessä lueteltuja muovituotteita ei saateta markkinoille pakkauksina, on otettava huomioon muita näkökohtia sen määrittämiseksi, onko ne tarkoitettu kertakäyttöisiksi vai käytettäväksi useaan kertaan. Esimerkiksi siinä tapauksessa, että loppukuluttajille myydään tyhjinä sellaisia tuotteita, jotka yleensä saatetaan markkinoille kertakäyttöisinä muovipakkauksina (kuten muovimukit tai elintarvikepakkaukset), niitä on aiheellista pitää kertakäyttöisinä muovituotteina.

Käytössä olevat uudelleenkäyttöjärjestelmät uudelleentäyttöä varten ovat olennaisen tärkeitä uudelleenkäytettävien tuotteiden hyödyntämiseksi, ja tällaisiin järjestelmiin voisivat kuulua posti- tai kuriiripakkaukset tai myymälöiden palautuslaatikot. Toimivassa täyttöjärjestelmässä tuottaja ja/tai jakelija ei muuta tuotteen täyttökertojen välistä toimivuutta, fyysistä kapasiteettia ja laatua (11). On myös huomattava, että toimijoiden tehokkaasti toteuttamat ja hallinnoimat elintarvikkeiden ja juomien tarjoilun uudelleenkäyttöjärjestelmät voivat antaa johdonmukaisemman varmuuden siitä, että uudelleenkäytettävät tuotteet (esimerkiksi mukit, pakkaukset ja ruokailuvälineet) puhdistetaan asianmukaisesti hygienian takaamiseksi, kansanterveyden suojelemiseksi sekä asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi.

3.   DIREKTIIVIN (EU) 2019/904 JA DIREKTIIVIN 94/62/EY VÄLINEN SUHDE

Kertakäyttöisistä muovituotteista annetun direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kertakäyttöisten muovituotteiden, joita pidetään myös pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa määriteltyinä pakkauksina, on oltava molempien direktiivien vaatimusten mukaisia.

Kertakäyttöisistä muovituotteista annetun direktiivin johdanto-osan 10 kappaleessa selvennetään, että jos nämä kaksi direktiiviä ovat keskenään ristiriidassa, sovelletaan tätä direktiiviä. Tämä koskee kertakäyttöisten muovituotteiden markkinoille saattamisen rajoittamista. Kertakäyttöisiin muovisiin elintarvikepakkauksiin ja juomamukeihin (niiden korkit ja kannet mukaan luettuina), jotka ovat pakkauksia, voidaan kertakäyttöisistä muovituotteista annetun direktiivin 4 artiklan mukaisesti ja poiketen siitä, mitä pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 18 artiklassa säädetään, soveltaa markkinointirajoituksia, joiden tarkoituksena on ehkäistä tällaisten tuotteiden päätymistä roskana ympäristöön. Näin varmistetaan, että tuotteet korvataan uudelleenkäytettävillä vaihtoehdoilla tai vaihtoehdoilla, jotka eivät sisällä muovia. Kertakäyttöisistä muovituotteista annetulla direktiivillä täydennetään pakkauksista ja pakkausjätteistä annettua direktiiviä kulutuksen vähentämistä koskevien toimenpiteiden, tuotesuunnitteluvaatimuksien, merkintöjen ja laajennettua tuottajan vastuuta koskevien sääntöjen osalta.

Kertakäyttöisiin muovituotteisiin, joiden ei katsota olevan pakkauksia, sovelletaan ainoastaan kertakäyttöisistä muovituotteista annetun direktiivin vaatimuksia, vaikka niillä voi olla samanlaisia käyttötarkoituksia tai ominaisuuksia kuin pakkauksilla.

Taulukko 3-1

Kertakäyttöiset muovituotteet, jotka ovat ja eivät ole pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin mukaisia pakkauksia

Kertakäyttöiset muovituotteet, jotka ovat pakkauksia

Kertakäyttöiset muovituotteet, jotka eivät ole pakkauksia

— Täytetyt elintarvikepakkaukset, juomapakkaukset, juomapullot ja juomamukit, annospakkaukset ja kääreet, kevyet muoviset kantokassit sekä lautaset (pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 3 artiklan 1 kohdan i alakohdan perusteen mukaisia) — Elintarvikepakkaukset, juomapakkaukset, juomapullot, juomamukit, annospakkaukset ja kääreet sekä lautaset, jotka saatetaan markkinoille tyhjinä mutta jotka on tarkoitettu täytettäväksi myyntipaikalla (pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 3 artiklan 1 kohdan ii alakohdan perusteen mukaisia) — Korkit, kannet, pillit, sekoitustikut ja muunlaiset pakkauksien osat ja pakkauksiin liitetyt lisäosat, jos ne ovat kiinteä osa pakkausta (pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 3 artiklan 1 kohdan iii alakohdan perusteen mukaisia)

— Ruokailuvälineet, pillit ja sekoitustikut, sillä niillä ei tavallisesti ole pakkauskäyttötarkoitusta (eivät ole pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 3 artiklan 1 kohdan iii alakohdan perusteen mukaisia) — Astiat, mukaan lukien elintarvikepakkaukset, juomapakkaukset ja juomapullot (niiden korkit ja kannet mukaan luettuina) (12), juomamukit (ja niiden korkit ja kannet), jotka saatetaan markkinoille tyhjinä ja joita ei ole tarkoitettu täytettäväksi myyntipaikalla (eivät ole pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 3 artiklan 1 kohdan ii alakohdan perusteen mukaisia) — Tuotteet, jotka eivät ole pakkauksia: — o vanupuikot — ilmapallot — terveyssiteet, tamponit ja tamponien asettimet — kosteuspyyhkeet — suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet, joita pidetään kaupan käytettäväksi yhdessä tupakkatuotteiden kanssa

4.   ERITYISET TUOTEKRITEERIT

4.1   Elintarvikepakkaukset

4.1.1   Direktiivin mukaiset tuotekuvaukset ja perusteet

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto direktiivissä säädetyistä kertakäyttöisten muovisten elintarvikepakkausten tuotekuvauksista.

Taulukko 4-1

Yhteenveto direktiivissä säädetyistä elintarvikepakkausten tuotekuvauksista

Liitteessä olevan A osan 2 kohta, E osan I jakson 1 kohta ja G osan 1 kohta: ”Elintarvikepakkaukset eli astiat, kuten kannelliset ja kannettomat rasiat, joissa säilytetään elintarvikkeita, jotka a) on tarkoitettu syötäväksi välittömästi joko paikalla tai mukaan otettuna, b) syödään tavallisesti astiasta, ja c) ovat valmiita syötäväksi ilman lisävalmistamista, kuten kypsentämistä, keittämistä tai lämmittämistä, mukaan lukien elintarvikepakkaukset, joita käytetään pikaruokaa tai muuta välittömästi syötäväksi tarkoitettua ateriaa varten, lukuun ottamatta juomapakkauksia, lautasia ja ruokaa sisältäviä annospakkauksia ja kääreitä.” 12 artikla: ”Sen määrittämiseksi, katsotaanko elintarvikepakkaus tässä direktiivissä tarkoitetuksi kertakäyttöiseksi muovituotteeksi, ratkaisevassa asemassa on liitteessä lueteltujen elintarvikepakkauksia koskevien perusteiden lisäksi elintarvikepakkauksen taipumus päätyä roskana ympäristöön sen tilavuuden tai koon takia, erityisesti yhden annoksen elintarvikepakkauksien osalta.”

Direktiivin liitteessä olevan A osan 2 kohdassa, E osan I jakson 1 kohdassa ja G osan 1 kohdassa vahvistettuja kolmea perustetta sovelletaan kumulatiivisesti. Jotta elintarvikepakkaus kuuluisi direktiivin soveltamisalaan, sen on täytettävä kaikki kolme perustetta, joita sovelletaan pakkausten sisältämiin elintarvikkeisiin.

Kolmen perusteen tulkinnassa ja soveltamisessa voidaan käyttää seuraavia indikaattoreita:

1)

Peruste: on tarkoitettu syötäväksi välittömästi joko paikalla tai mukaan otettuna Asiaankuuluvat indikaattorit: — Elintarvikepakkauksen sisältämän elintarvikkeen luonne: elintarvikkeita, jotka yleensä soveltuvat välittömästi syötäväksi, ovat esimerkiksi pähkinät, voileivät, jogurtit, salaatit ja kypsennetyt ateriat sekä hedelmät ja vihannekset. — Haarukoiden, veitsien, lusikoiden ja puikkojen ja/tai kastikkeiden kaltaisten esineiden sisällyttäminen tai liittäminen kertakäyttöiseen muoviseen elintarvikepakkaukseen. Tällaisten esineiden puuttuminen ei kuitenkaan sinänsä saisi sulkea tuotetta direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

2)	Peruste: syödään tavallisesti astiasta Asiaankuuluva indikaattori: — Elintarvikepakkauksen muoto mahdollistaa elintarvikkeen syömisen suoraan astiasta tai helpottaa sitä, eli pakkaus täytyy ainoastaan avata.

3)

Peruste: on valmis syötäväksi ilman lisävalmistamista, kuten kypsentämistä, keittämistä tai lämmittämistä Asiaankuuluvat indikaattorit: — Elintarvikepakkauksen sisältämä elintarvike voidaan syödä ilman lisävalmistamista. Elintarviketta ei esimerkiksi tarvitse kylmentää, kypsentää, keittää tai lämmittää, mukaan lukien pannulla paistaminen, grillaaminen, uunissa paistaminen, mikroaaltouunissa lämmittäminen ja paahtaminen. Esimerkiksi hedelmien ja vihannesten pesemistä, kuorimista tai leikkaamista ei tulisi pitää valmistamisena, sillä ne voidaan helposti suorittaa matkalla, joten ne eivät ole osoitus siitä, että tuote ei kuulu direktiivin soveltamisalaan. — Elintarvikepakkauksen sisältämä elintarvike voidaan syödä ilman, että lisätään mausteita tai kastikkeita (paitsi jos ne toimitetaan yhdessä elintarvikkeen kanssa), kylmää tai kuumaa vettä tai muita nesteitä, mukaan lukien maito, ennen elintarvikkeen syömistä, kuten viljavalmisteiden (paitsi jos viljavalmisteannoksia myydään yhdessä ylimääräisen maitopakkauksen kanssa) tai jauhekeittojen tapauksessa on tehtävä.

On todettava, että myös sellaiset elintarvikepakkaukset, joita käytetään elintarvikkeiden säilyttämiseen ja jotka ovat direktiivin vaatimusten mukaisia mutta joita myydään tyhjinä ja joita ei ole tarkoitettu täytettäväksi myyntipaikalla, kuuluvat direktiivin soveltamisalaan.

Näiden kolmen kumulatiivisesti sovellettavan perusteen lisäksi direktiivin 12 artiklassa lisätään peruste, joka liittyy elintarvikepakkauksen taipumukseen päätyä roskana ympäristöön sen tilavuuden tai koon takia, erityisesti yhden annoksen elintarvikepakkauksien osalta. Vaikka 12 artiklassa oleva viittaus yhden annoksen elintarvikepakkausten käsitteeseen mainitaan ratkaisevana ohjaavana tekijänä, direktiivi ei sisällä yhden annoksen elintarvikepakkauksen määritelmää tai yhteistä tulkintaa. Johdanto-osan 12 kappaleessa todetaan, että pakkauksia, joissa ruokaa on enemmän kuin yksi annos, tai yhden annoksen elintarvikepakkauksia, joita myydään yksikkönä, jossa on useampia kuin yksi pakkaus, ei olisi katsottava tässä direktiivissä kertakäyttöisiksi muovituotteiksi. Erityisesti yhden annoksen elintarvikepakkauksien, joita myydään yksikkönä, jossa on useampia kuin yksi pakkaus, jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle osoittaa, että yhden annoksen elintarvikepakkauksen käsite voi liittyä annokseen, jonka yksi henkilö voi tavallisesti syödä yhdellä aterialla. Asiaankuuluva tilavuus ja koko voivat kuitenkin vaihdella tuotteen sisältämien elintarvikkeiden ravintoarvon ja kulutustottumusten mukaan eri puolilla unionia. Lisäksi juomapakkausten osalta selkeä kolmen litran tilavuus- ja kokoraja, jonka ylittyessä direktiiviä ei sovelleta, vahvistetaan direktiivin liitteessä olevassa C osassa, E osan I jakson 3 kohdassa ja G osan 3 kohdassa. Tämän raja-arvon perusteella katsotaan asianmukaiseksi estää se, että roskiksi päätyisivät sellaiset kertakäyttöiset muovituotteet, jotka sisältävät yhden annoksen usealle henkilölle. Näin ollen samaa määrää voidaan käyttää ylärajana elintarvikepakkauksille sen määrittämiselle, voidaanko annos tavallisesti syödä yhdellä aterialla.

4.1.2   Yleiskatsaus tuotteisiin ja havainnollistavien esimerkkien luettelo

Taulukko 4–2 sisältää joitakin havainnollistavia esimerkkejä tietyntyyppisistä elintarvikepakkauksista, joiden voidaan katsoa kuuluvan direktiivin soveltamisalaan tai jäävän sen soveltamisalan ulkopuolelle.

Taulukko 4-2

Kertakäyttöisten muovisten elintarvikepakkausten määritelmän tulkintaa koskevien perusteiden havainnollinen soveltaminen

Elintarvikepakkauksen tyyppi	Yleiset perusteet		Tuotekohtaiset perusteet			Kuuluu direktiivin soveltamisalaan tai ei kuulu direktiivin soveltamisalaan (kaikkien yleisten perusteiden ja tuotekohtaisten perusteiden mukaisuus)
	Muovinen	Kertakäyttöinen	Tarkoitettu syötäväksi välittömästi	Syödään tavallisesti astiasta	Valmis syötäväksi ilman lisävalmistamista
Muovinen elintarvikepakkaus, joka sisältää lämpimän ateria-annoksen	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	Kuuluu
Muovinen elintarvikepakkaus, joka sisältää kylmän ateria-annoksen	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	Kuuluu
Kartonkinen elintarvikepakkaus, jossa on muovipäällyste tai -pinnoite ja joka on tarkoitettu sisältämään kuuman tai kylmän aterian	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	Kuuluu
Muovinen elintarvikepakkaus, joka sisältää jälkiruokaa	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU
Muovinen elintarvikepakkaus, joka sisältää kasviksia tai hedelmiä	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU
Muovinen elintarvikepakkaus, joka sisältää välipaloja, kuten pähkinöitä ja keksejä	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	Kuuluu
Muovinen elintarvikepakkaus, joka sisältää kastikkeita ja levitteitä (esimerkiksi sinappia, ketsuppia tai dippikastiketta)	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	Kuuluu
Muovinen elintarvikepakkaus, joka sisältää vihanneksia tai hedelmiä, jotka eivät edellytä lisävalmistamista	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	Kuuluu
Muovinen elintarvikepakkaus, joka sisältää lisävalmistamista edellyttävän pakasteaterian	KYLLÄ	KYLLÄ	EI	KYLLÄ	EI	Ei kuulu Elintarviketta ei tavallisesti myydä mukaan otettavana ruokana, ja se edellyttää valmistusta
Kartongista valmistettu jäätelöpakkaus, jossa on muovipäällyste ja josta ruoka tavallisesti syödään suoraan	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	Kuuluu
Kalalaatikot ja liha-astiat, jotka on valmistettu muovista ja jotka sisältävät pakattuja elintarvikkeita, joita ei ole tarkoitettu syötäväksi välittömästi, joita ei tavallisesti syödä elintarvikepakkauksesta ja jotka eivät ole valmiita syötäväksi ilman lisävalmistamista	KYLLÄ	KYLLÄ	EI	EI	EI	Ei kuulu Elintarvike edellyttää lisävalmistamista, eikä sitä tavallisesti syödä elintarvikepakkauksesta
Muovinen elintarvikepakkaus, joka sisältää kuivattua elintarviketta, jonka valmistaminen vaatii kuuman veden kaatamista astiaan (esimerkiksi nuudelit tai jauhekeitot)	KYLLÄ	KYLLÄ	EI	KYLLÄ	EI	Ei kuulu Elintarvike edellyttää lisävalmistamista, eikä sitä tavallisesti myydä mukaan otettavana ruokana

4.2   Annospakkaukset ja kääreet

4.2.1   Direktiivin mukaiset tuotekuvaukset ja perusteet

Annospakkauksia ja kääreitä kuvaillaan liitteessä olevan E osan I jakson 2 kohdassa ja G osan 2 kohdassa seuraavasti: ”Joustavasta materiaalista valmistetut annospakkaukset ja kääreet, joiden sisältämä ruoka on tarkoitettu nautittavaksi välittömästi annospakkauksesta tai kääreestä ilman lisävalmistusta”.

Toisin kuin elintarvikepakkauksissa, joiden osalta 12 artiklassa ja johdanto-osan 12 kappaleessa viitataan kokoon ja tilavuuteen, yhden annoksen elintarvikepakkauksiin ja yhden annoksen elintarvikepakkauksiin, joita myydään yksikkönä, jossa on useampi kuin yksi pakkaus, direktiivissä ei säädetä erityisistä annospakkauksia ja kääreitä koskevista perusteista. Vaikka direktiivissä ei nimenomaisesti mainitakaan asiaa, vaikutustenarvioinnissa (13) kuvatusta asiayhteydestä voidaan päätellä, että tärkein syy siihen, että annospakkauksista ja kääreistä tulee mereen joutuvia roskia, on mukaan otettavien elintarvikkeiden kulutus ja suuremman kätevyyden kysyntä. Kun otetaan huomioon direktiivin tavoite estää kertakäyttöisten muovituotteiden päätyminen roskiksi ympäristöön ja se, että annospakkaukset ja kääreet kuuluvat yleisimpien roskien joukkoon, on asianmukaista soveltaa kolmen litran raja-arvon osalta lähestymistapaa, joka on yhdenmukainen muiden direktiivin soveltamisalaan kuuluvien juomapakkausten kanssa.

Seuraavia indikaattoreita voidaan käyttää liitteessä olevien annospakkausten ja kääreiden (ja niihin sisältyvien elintarvikkeiden) tuotekohtaisten perusteiden tulkinnassa ja soveltamisessa:

1)

Peruste: joustavasta materiaalista valmistettu — Joustava pakkaus on pakkaus, jonka muoto muuttuu helposti ja esimerkiksi silloin, kun elintarviketta lisätään tai poistetaan, eikä jäykkä pakkaus, jonka muoto säilyy muuttumattomana, kun elintarviketta lisätään tai poistetaan. — Pakkauksen rakenne osoittaa, että pakkauksen sisältämä elintarvike on tarkoitettu syötäväksi välittömästi ostamisen jälkeen. Annospakkaus tai kääre voidaan esimerkiksi avata helposti muun muassa repäisemällä, leikkaamalla, kiertämällä tai repimällä kappaleiksi.

2)

Peruste: sisältää elintarvikkeita, jotka on tarkoitettu nautittavaksi välittömästi annospakkauksesta tai kääreestä ilman lisävalmistusta — Tuotteen sisältämän elintarvikkeen luonne: välittömästi syötäväksi soveltuvat elintarvikkeet (esimerkiksi makeiset, pähkinät, suklaapatukat, kirsikkatomaatit ja perunalastut). — Annospakkauksen tai kääreen rakenne mahdollistaa syömisen suoraan annospakkauksesta tai kääreestä. — Haarukoiden, veitsien, lusikoiden ja puikkojen ja/tai kastikkeiden kaltaisten esineiden sisällyttäminen tai liittäminen kertakäyttöiseen muoviseen annospakkaukseen tai kääreeseen. Tällaisten esineiden puuttuminen ei kuitenkaan sinänsä saisi sulkea tuotetta direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. — Annospakkauksen tai kääreen sisältämä elintarvike voidaan syödä valmistamatta sitä ennen käyttöä esimerkiksi keittämällä, pannulla paistamalla, grillaamalla, uunissa paistamalla, kypsentämällä, lämmittämällä mikroaaltouunissa, paahtamalla, kuumentamalla tai jäädyttämällä. Elintarvikkeeseen ei ole tarpeen lisätä mausteita tai kastikkeita (paitsi jos ne toimitetaan yhdessä elintarvikkeen kanssa), kylmää tai kuumaa vettä tai muita nesteitä, mukaan lukien maito, ennen elintarvikkeen syömistä, kuten viljavalmisteiden tapauksessa. Elintarvikkeen pesemistä, kuorimista tai leikkaamista ei pidetä valmistamisena, sillä ne voidaan helposti suorittaa matkalla, joten ne kuuluvat direktiivin soveltamisalaan.

4.2.2   Yleiskatsaus tuotteisiin ja havainnollistavien esimerkkien luettelo

Taulukko 4–3 sisältää joitakin havainnollistavia esimerkkejä tietyntyyppisistä annospakkauksista ja kääreistä, joiden voidaan katsoa kuuluvan direktiivin soveltamisalaan tai jäävän sen soveltamisalan ulkopuolelle.

Taulukko 4-3

Esimerkkejä annospakkauksista ja kääreistä

Annospakkauksen tai kääreen tyyppi	Yleiset perusteet		Tuotekohtaiset perusteet		Kuuluu direktiivin soveltamisalaan tai ei kuulu direktiivin soveltamisalaan (kaikkien yleisten perusteiden ja tuotekohtaisten perusteiden mukaisuus)
	Muovinen	Kertakäyttöinen	Joustavasta materiaalista valmistettu	Tarkoitettu nautittavaksi välittömästi annospakkauksesta tai kääreestä ilman lisävalmistusta
Annospakkaus tai kääre, joka sisältää välittömästi syötäväksi tarkoitettuja elintarvikkeita (esimerkiksi keksit, pähkinät, perunalastut, popcornit, makeiset, suklaapatukat, leipomotuotteet ja pakastetut tuotteet) ja joka myydään yksittäin	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	Kuuluu
Annospakkaus tai kääre, joka sisältää välittömästi annospakkauksesta tai kääreestä ilman lisävalmistamista syötäviä elintarvikkeita (esimerkiksi perunalastut, makeiset, suklaapatukat, leipomotuotteet ja pakastetut tuotteet) ja joka myydään yhdessä tai useammassa pakkauksessa (eli ryhmäpakkauksessa)	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	Kuuluu
Annospakkaus, joka sisältää useita annoksia annospakkauksesta välittömästi syötäviä elintarvikkeita, joita ei ole pakattu yksitellen (esimerkiksi leipomotuotteet, keksit, makeiset, purukumi ja perunalastut)	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	Kuuluu
Voileipäkääre	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	Kuuluu
Pakkaus, joka sisältää maustetta tai kastiketta	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	Kuuluu
Kuivaa aamiaisviljavalmistetta sisältävä pakkaus	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	EI	EI KUULU Elintarviketta ei ole tarkoitettu välittömästi syötäväksi pakkauksesta; maitoa lisätään yleensä ennen syömistä ja pakkauksen ulkopuolella
Pakkaus, joka sisältää tuoretta tai kuivattua elintarviketta, joka edellyttää lisävalmistamista (esimerkiksi kokonainen lehtisalaatinkerä, kypsentämättömät pastavalmisteet ja kypsentämättömät linssit)	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	EI	EI KUULU Elintarviketta ei yleensä syödä suoraan annospakkauksesta tai kääreestä; elintarvike valmistetaan tavallisesti ennen syömistä
Pakkaus, joka sisältää leikattuja salaatinlehtiä, jotka eivät edellytä lisävalmistusta ennen välitöntä syömistä	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU

4.3   Ruokailuvälineet, lautaset, pillit ja sekoitustikut

4.3.1   Direktiivin mukaiset tuotekuvaukset

Ruokailuvälineitä, lautasia, pillejä ja sekoitustikkuja käsitellään direktiivin 5 artiklassa, mutta niitä ei ole määritelty direktiivissä. Direktiivin liitteessä olevassa B osassa annetaan ainoastaan ruokailuvälineiden määritelmää koskevia tuotekohtaisia ohjeita, ja liitteessä olevan B osan 2 kohdassa säädetään, että haarukat, veitset, lusikat ja syömäpuikot sisältyvät ruokailuvälineiden määritelmään.

Kun tällaisia tuotteita saatetaan markkinoille, ne kuuluvat ensisijaisesti seuraavien CPV-koodien (14) piiriin: kertakäyttöiset ateriointi- ja tarjoiluvälineet (39222100–5) ja kertakäyttöiset ruokailuvälineet ja lautaset (39222110–8).

Ruokailuvälineet, lautaset, pillit ja sekoitustikut, jotka on valmistettu kokonaan luonnonpolymeereistä, joita ei ole kemiallisesti muunnettu, eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan.

Liitteessä olevan B osan 4 kohdan mukaisesti neuvoston direktiivien 90/385/ETY (15) tai 93/42/ETY (16) soveltamisalaan lääkinnällisinä laitteina kuuluvat pillit eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan (17).

Direktiivin 93/42/ETY soveltamista koskevissa EU:n ohjeissa (18) annetaan ohjeita lääkinnällisten laitteiden (19) luokittelusta riskinarviointia varten. Näissä ohjeissa ei anneta erityisiä esimerkkejä lääkinnällisinä laitteina käytettävistä pilleistä. Direktiivin 90/385/ETY ja direktiivin 93/42/ETY mukainen lääkinnällisen laitteen erityinen määritelmä sisältää kuitenkin esineet, joita käytetään erityisesti vamman tai vajavuuden lievitykseen tai kompensointiin. Jos muovipillien katsotaan olevan lääkinnällisiä laitteita, valmistajan on tarkoitettava ne käytettäväksi ihmisille sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen taikka vamman tai vajavuuden diagnosointiin, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai kompensointiin, ja niissä on oltava CE-merkinnät direktiivin 93/42/EY mukaisesti samalla tavoin kuin asetuksen (EU) 2017/745 (20) mukaisesti.

4.3.2   Yleiskatsaus tuotteisiin ja havainnollistavien esimerkkien luettelo

Taulukko 4-4 sisältää joitakin esimerkkejä kertakäyttöisistä muovisista ruokailuvälineistä, lautasista, pilleistä ja sekoitustikuista, joiden katsotaan kuuluvan direktiivin soveltamisalaan tai jäävän sen soveltamisalan ulkopuolelle.

Taulukko 4-4

Kertakäyttöisten muovisten ruokailuvälineiden, lautasten, pillien ja sekoitustikkujen määritelmän tulkintaa koskevien perusteiden havainnollinen soveltaminen

Tietynlaiset ruokailuvälineet, lautaset, pillit ja sekoitustikut	Yleiset perusteet		Tuotekohtaiset perusteet		Kuuluu direktiivin soveltamisalaan tai ei kuulu direktiivin soveltamisalaan (kaikkien yleisten perusteiden ja tuotekohtaisten perusteiden mukaisuus)
	Muovinen	Kertakäyttöinen	Muu kuin kestävä materiaali	Muu kuin lääkinnällinen laite
Kertakäyttöiset ruokailuvälineet, lautaset, pillit ja sekoitustikut, jotka on valmistettu kokonaan muovista	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU
Kertakäyttöiset ruokailuvälineet, lautaset, pillit ja sekoitustikut, jotka on valmistettu osittain muovista (esimerkiksi pääasiassa muusta kuin muovista valmistetut tuotteet, joissa on kuitenkin muovipäällyste tai -pinnoite)	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU
Kertakäyttöiset muovipillit, jotka on kiinnitetty tai integroitu juomapakkaukseen	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU (5 artiklan mukaisesti)
Kertakäyttöiset muoviset ruokailuvälineet, jotka on kiinnitetty tai integroitu elintarvikepakkaukseen	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU (5 artiklan mukaisesti)
Kertakäyttöiset ruokailuvälineet, lautaset, pillit ja sekoitustikut, jotka on valmistettu muusta kuin muovista (esimerkiksi paperi- tai puupohjaiset tuotteet, joissa ei ole muovipäällystettä tai -pinnoitetta)	EI	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	EI KUULU: tuote ei sisällä muovia
Useaan kertaan käytettävät ruokailuvälineet, lautaset, pillit ja sekoitustikut, joita ei ole valmistettu muovista vaan kestävästä materiaalista (esimerkiksi keraamiset ja metalliset tuotteet)	EI	EI	EI	KYLLÄ	EI KUULU: tuotetta ei ole tarkoitettu kertakäyttöiseksi
Useaan kertaan käytettävät kestävät muoviset ruokailuvälineet, lautaset, pillit ja sekoitustikut, jotka on nimenomaisesti suunniteltu ja saatettu markkinoille niin, että niitä on tarkoitus käyttää useampaan kuin yhteen kertaan ja joita kuluttaja tavallisesti pitää ja käyttää sellaisina	KYLLÄ	EI	EI	KYLLÄ	EI KUULU: tuotetta ei ole tarkoitettu kertakäyttöiseksi
Muovipillit, jotka on tarkoitettu käytettäväksi lääkinnällisenä laitteena ja joissa on vastaava CE-merkintä	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	EI	EI KUULU: tuote on tarkoitettu käytettäväksi lääkinnällisenä laitteena

4.4   Juomapakkaukset, juomapullot ja juomamukit (niiden korkit ja kannet mukaan luettuina)

4.4.1   Direktiivin mukaiset tuotekuvaukset ja perusteet

Taulukko 4–5 sisältää yleiskatsauksen juomapakkauksia, juomapulloja ja juomamukeja koskevista tuotekriteereistä, joista säädetään asetuksessa.

Taulukko 4–5

Asiaankuuluvat direktiivin mukaiset kuvaukset juomapakkauksista, juomapulloista ja juomamukeista, niiden korkit ja kannet mukaan luettuina

Juomapakkaukset: Juomapakkaukset kuvaillaan liitteessä olevassa C ja F osassa seuraavasti: ”Tilavuudeltaan enintään kolmen litran juomapakkaukset eli astiat, joita käytetään nesteitä varten, kuten juomapullot ja niiden korkit ja kannet, sekä yhdistelmämateriaalipakkaukset niiden korkit ja kannet mukaan luettuina, paitsi a) lasiset tai metalliset juomapakkaukset, joissa on muovikorkit tai -kannet, b) juomapakkaukset, jotka on tarkoitettu ja joita käytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 609/2013 2 artiklan 2 kohdan g alakohdassa määriteltyjä erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitettuja nestemäisessä muodossa olevia elintarvikkeita varten”. Juomapakkaukset kuvaillaan liitteessä olevan E osan I jakson 3 kohdassa ja G osan 3 kohdassa seuraavasti: ”Tilavuudeltaan enintään kolmen litran juomapakkaukset eli astiat, joita käytetään nesteitä varten, kuten juomapullot ja niiden korkit ja kannet, sekä yhdistelmämateriaalipakkaukset korkkeineen ja kansineen, paitsi lasiset tai metalliset juomapakkaukset, joissa on muovikorkit tai -kannet”. Juomapulloihin viitataan liitteessä olevassa F osassa seuraavasti: ”Tilavuudeltaan enintään kolmen litran juomapullot ja niiden korkit ja kannet, paitsi a) lasiset tai metalliset juomapullot, joissa on muovikorkit tai -kannet, b) juomapullot, jotka on tarkoitettu ja joita käytetään asetuksen (EU) 609/2013 2 artiklan 2 kohdan g alakohdassa määriteltyjä erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitettuja nestemäisessä muodossa olevia elintarvikkeita varten”. Juomamukit määritellään direktiivin liitteessä olevan A osan 1 kohdassa, E osan I jakson 4 kohdassa ja G osan 4 kohdassa juomamukeiksi, niiden korkit ja kannet mukaan luettuina. Lisäksi liitteessä olevan D osan 4 kohdassa viitataan juomamukeihin, mutta siinä ei viitata korkkeihin ja kansiin.

Sekä kertakäyttöisten juomapakkausten että juomapullojen määrittelyssä käytetään kahta pääasiallista kuvausta:

1)	tilavuudeltaan enintään kolme litraa, ja

2)	astiat, joita käytetään nesteitä varten.

Juomapakkauksia myydään ja käytetään periaatteessa nestemäisessä muodossa olevia ja juomalla nautittavia tuotteita varten. Lisäksi liitteessä olevassa C osassa, E osan I jakson 3 kohdassa, G osan 3 kohdassa ja F osassa (ainoastaan juomapullot) täsmennetään, että korkit ja kannet sisältyvät juomapakkausten ja juomapullojen määritelmään. Myös yhdistelmämateriaalipakkaukset kuuluvat direktiivin soveltamisalaan.

Juomamukien osalta direktiivissä ei säädetä erityisestä kuvauksesta, perusteista tai esimerkeistä. Liitteessä olevan A osan 1 kohdassa, E osan I jakson 4 kohdassa ja G osan 4 kohdassa täsmennetään ainoastaan, että myös korkit ja kannet on sisällytettävä tähän tuoteluokkaan. Direktiivin johdanto-osan 12 kappaleessa mainittuja esimerkkijuomia ovat olut, viini, vesi, nestemäiset virvokkeet, mehut ja nektarit, pikajuomat tai maito (21). Lisäselvennyksiä juoman määritelmään on tämän asiakirjan 4.5.1 kohdassa (eli neste, joka käytetään tai nautitaan juomalla). On huomattava, että myös tyhjinä myytävät juomamukit, joita käytetään edellä mainitut vaatimukset täyttäviä nesteitä varten, kuuluvat direktiivin soveltamisalaan.

4.4.2   Korkit ja kannet

Direktiivissä viitataan korkkeihin ja kansiin juomapakkausten ja juomapullojen sulkimina, kun taas juomamukien osalta direktiivissä viitataan kansiin ja korkkeihin.

Juomapakkaukset suljetaan korkeilla ja kansilla, jotta niiden sisältö pysyy pakkausten sisällä. Korkkeja ja kansia käytetään juomapakkauksissa, juomapulloissa ja juomamukeissa sen varmistamiseksi, että nestemäinen tuote ei vuoda yli ja että tuotetta voidaan kuljettaa. Direktiivissä, olemassa olevassa EU:n lainsäädännössä tai teknisissä standardeissa ei anneta selkeää korkkien ja kansien määritelmää. Niiden määrittelyssä voidaan kuitenkin käyttää seuraavia ohjeita:

—

Korkit: juomapakkauksiin tai juomapulloihin asennetut sulkimet, joiden tarkoituksena on estää pakkauksien tai pullojen sisältämän nesteen vuotaminen (myös esimerkiksi kannen poistamisen jälkeen) ja mahdollistaa turvallinen kuljetus. Korkit ovat tällä hetkellä tavallisesti kierrekorkkeja tai saranalla varustettuja napsautuskorkkeja. Kierrekorkit voivat olla litteäpäisiä, joka on yleisin korkin muoto, tai ne voivat toimia tukevana perustana esimerkiksi juomanokalle, jota kutsutaan yleensä urheilukorkiksi. Urheilukorkit voivat puolestaan olla joko vedettäviä suljinkorkkeja tai läppäkorkkeja, jotka on luonteeltaan suunniteltu pysymään kiinni juomapakkauksessa. Tämänlaiset korkit ovat yleensä sinetöityjä.

—

Kannet: muovi- tai yhdistelmämateriaalikannet, joihin kuuluvat juomapakkauksien, juomapullojen ja juomamukien sinetöidyt muovikalvot. Ne voidaan kuoria tai repiä irti. Kun kuluttaja poistaa kannen ensimmäisen avaamisen yhteydessä, sitä ei voida enää kiinnittää takaisin tuotteeseen. Kannet voivat olla myös tietynlaisia halkaisijaltaan suurempia tai muita kuin pyöreitä korkkeja.

—

Korkit: sulkimet, joita käytetään juomamukeissa ja jotka suojaavat mukin sisältämää nestettä, mutta eivät yleensä muodosta aukotonta sinettiä. Ne voidaan asettaa takaisin tuotteen päälle sen jälkeen, kun ne on poistettu, ilman, että niiden sulkemismahdollisuus poistuu. Joitakin korkkeja saatetaan voida sinetöidä. Sinetöintiä pidetään osana suljinkokoonpanoa.

Taulukko 4–6 sisältää havainnollistavia esimerkkejä kertakäyttöisten muovisten juomapakkausten ja juomapullojen korkeista ja kansista sekä kertakäyttöisten muovimukien korkeista ja kansista sekä siitä, katsotaanko niiden kuuluvan direktiivin soveltamisalaan vai jätetäänkö ne sen soveltamisalan ulkopuolelle.

Taulukko 4-6

Havainnollistavia esimerkkejä erityyppisistä korkeista ja kansista

Korkkien ja kansien tyyppi	Kuuluu tai ei kuulu direktiivin soveltamisalaan
Muovista valmistetut korkit, joita käytetään kertakäyttöisissä muovisissa juomapulloissa (kuva) ja juomapakkauksissa (ei kuvaa)	KUULUU
Muovista valmistetut urheilukorkit, joita käytetään kertakäyttöisissä muovisissa juomapulloissa	KUULUU
Muovista valmistetut korkit, joita käytetään kertakäyttöisissä muovisissa juomapusseissa	KUULUU
Läppäkorkit, joita käytetään kertakäyttöisissä muovisissa juomapakkauksissa	KUULUU
Muovikorkit, joissa on erillinen sinettikalvo (kaksivaiheinen sulkeminen) ja joita käytetään kertakäyttöisissä muovisissa juomapakkauksissa	KUULUU
Muovista valmistetut kannet, joita käytetään kertakäyttöisissä muovisissa juomamukeissa	KUULUU
Alumiiniset pilfer-proof-kierrekorkit, joissa on muovinen sinetti ja muovinen sinettirengas ja joita käytetään kertakäyttöisissä muovisissa juomapakkauksissa ja juomapulloissa	KUULUU OSITTAIN Metallisiin korkkeihin tai kansiin, joissa on muoviset sinetit, sovelletaan direktiivin vaatimuksia, lukuun ottamatta 6 artiklan mukaisia tuotevaatimuksia.
Repäisykorkit, joissa on muovisinetti ja muovinen repäisynauha ja joita käytetään kertakäyttöisissä muovisissa juomapakkauksissa ja juomapulloissa	KUULUU OSITTAIN Metallisiin korkkeihin tai kansiin, joissa on muoviset sinetit, sovelletaan direktiivin vaatimuksia, lukuun ottamatta 6 artiklan mukaisia tuotevaatimuksia.
Kertakäyttöisessä muovisessa juomapakkauksessa oleva kannen foliosinetti	KUULUU Suljinkalvo ei sisälly ”korkin” tai ”kannen” määritelmään eikä kuulu 6 artiklan soveltamisalaan.

4.4.3   Tuotekohtaiset poikkeukset

Direktiivin liitteessä olevan C osan a alakohdan, E osan I jakson 3 kohdan, F osan a alakohdan ja G osan 3 kohdan mukaisesti lasiset tai metalliset juomapakkaukset, joiden korkit ja kannet on valmistettu muovista, jätetään nimenomaisesti direktiivin kertakäyttöisiin muovisiin juomapakkauksiin sovellettavien vaatimusten ulkopuolelle.

Juomapakkaukset ja juomapullot, joita käytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 609/2013 (22) 2 artiklan 2 kohdan g alakohdassa määriteltyjä erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitettuja nestemäisessä muodossa olevia elintarvikkeita varten, vapautetaan 6 artiklan soveltamisesta liitteessä olevan C osan b alakohdan ja F osan b alakohdan mukaisesti.

Myös tuotteen tilavuudella ja koolla on merkitystä. Juomapakkaukset ja juomapullot, joiden tilavuus on yli kolme litraa, eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan.

Direktiivissä ei aseteta erityistä raja-arvoa juomamukien tilavuudelle tai koolle. Vaikka direktiivissä ei nimenomaisesti mainitakaan asiaa, vaikutustenarvioinnissa (23) kuvatusta asiayhteydestä voidaan päätellä, että tärkein syy siihen, että juomamukeista tulee mereen joutuvia roskia, on mukaan otettavien elintarvikkeiden ja juomien kulutus ja suuremman kätevyyden kysyntä. Kun otetaan huomioon direktiivin tavoite estää kertakäyttöisten muovituotteiden päätyminen roskiksi ympäristöön ja se, että juomamukit kuuluvat yleisimpien roskien joukkoon, on asianmukaista soveltaa kolmen litran raja-arvon osalta lähestymistapaa, joka on yhdenmukainen muiden direktiivin soveltamisalaan kuuluvien juomapakkausten kanssa.

4.4.4   Yleiskatsaus tuotteisiin ja havainnollistavien esimerkkien luettelo

Jäljempänä olevissa taulukoissa on esimerkkiluettelo, joka ei ole tyhjentävä ja josta käy ilmi, miten erilaisia juomapakkauksia, juomapulloja ja juomamukeja voidaan arvioida edellä esitettyjen perusteiden ja indikaattorien perusteella ja kuuluvatko ne direktiivin soveltamisalaan vai jätetäänkö ne sen ulkopuolelle.

Taulukko 4-7

Havainnollistavia esimerkkejä juomapakkauksista ja juomapulloista

Juomapakkausten ja juomapullojen tyypit	Yleiset perusteet		Tuotekohtaiset perusteet		Kuuluu direktiivin soveltamisalaan tai ei kuulu direktiivin soveltamisalaan (kaikkien yleisten perusteiden ja tuotekohtaisten perusteiden mukaisuus)
	Muovinen	Kertakäyttöinen	Tilavuus	Nestepakkaus
Juomapussit (täysin muovinen tai muovikerroksinen, enintään kolme litraa)	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU (juomapakkaus)
Muovipullot (enintään kolme litraa)	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU (juomapullo)
Muovipakkaukset, joissa on yksi annos maitoa tai kermaa (esimerkiksi kahviin tai teehen)	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU (juomapakkaus)
Yhdistelmämateriaalipakkaus (enintään kolme litraa)	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU (juomapakkaus)
Joustava muovinen juomapakkaus (enintään kolme litraa) kartonkisessa laatikossa, käsin eroteltavissa	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU (juomapakkaus)
Muovinen vesipullo, jonka tilavuus on yli kolme litraa	KYLLÄ	EI	EI	KYLLÄ	EI KUULU Tilavuus on yli kolme litraa
Uudelleenkäytettävät ja uudelleentäytettävät muoviset juomapullot, jos ne on suunniteltu ja saatettu markkinoille tällaista tarkoitusta varten ja jos kuluttaja tavallisesti pitää niitä sellaisina ja käyttää niitä kuin ne olisivat sellaisia	KYLLÄ	EI	KYLLÄ	KYLLÄ	EI KUULU Uudelleenkäytettävä pullo
Yksiosainen muovinen juomapakkaus, jossa on muotoiltu irtoava suljin	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU (juomapakkaus)

Taulukko 4-8

Havainnollistavia esimerkkejä juomamukeista

Juomamukin tyyppi	Yleiset perusteet		Tuotekohtaiset perusteet	Kuuluu direktiivin soveltamisalaan tai ei kuulu direktiivin soveltamisalaan (kaikkien yleisten perusteiden ja tuotekohtaisten perusteiden mukaisuus)
	Muovinen	Kertakäyttöinen	Täytetty tai tarkoitettu täytettäväksi juomalla
Kylmien juomien juomamukit, jotka on valmistettu kokonaan muovista (myös korkkeineen tai kansineen)	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU (juomamuki)
Valmiiksi täytetyt paperipohjaiset mukit, joissa on muovipäällyste tai -pinnoite (yleensä kylmiä) juomia varten (myös korkkeineen tai kansineen)	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU (juomamuki)
Vähittäis- ja tukkumyymälöissä myytävät mukit, jotka on valmistettu kokonaan muovista ja jotka on tarkoitettu mehuille tai alkoholia sisältäville juomille	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU (juomamuki)
Tyhjät kokonaan muovista valmistetut mukit ja tyhjät paperipohjaiset mukit, joissa on muovipäällyste tai -pinnoite kuumaa tai kylmää juomaa varten (myös korkkeineen tai kansineen)	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU (juomamuki)
Vähittäis- ja tukkumyymälöissä myytävät paperipohjaiset mukit, joissa on muovipäällyste tai -pinnoite	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU (juomamuki)
Vähittäis- ja tukkumyymälöissä myytävät paperipohjaiset mukit, joissa on biopohjainen tai biohajoava muovipäällyste tai -pinnoite	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU (juomamuki)
Uudelleenkäytettävät muovimukit, jotka myydään täyttöjärjestelmien osana	KYLLÄ	EI	KYLLÄ	EI KUULU Muki on uudelleenkäytettävä (osa täyttöjärjestelmää)
Muovimukit, joissa on pikajuomajauhetta, johon on lisättävä esimerkiksi maitoa tai vettä, ennen kuin tuote voidaan nauttia	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU (juomamuki)
Muovimukit, joissa on pikakeittojauhetta, johon on lisättävä esimerkiksi vettä, ennen kuin tuote voidaan nauttia	KYLLÄ	KYLLÄ	EI	EI KUULU Muki on tarkoitettu käytettäväksi sellaisen keiton valmistukseen, joka ei ole direktiivissä tarkoitettu juoma
Uudelleenkäytettävät juomamukit, joita myydään vähittäismyymälöissä käytettäväksi useaan kertaan, jos ne on suunniteltu ja saatettu markkinoille tällaista tarkoitusta varten ja kun kuluttaja yleensä pitää niitä sellaisina ja käyttää niitä kuin ne olisivat sellaisia	KYLLÄ	EI	KYLLÄ	EI KUULU Muki on uudelleenkäytettävä
Vähittäismyymälöissä useita käyttökertoja varten myytävät uudelleentäytettävät mukit	KYLLÄ	EI	KYLLÄ	EI KUULU Muki on uudelleenkäytettävä

4.5   Tiettyjen (toisiinsa liittyvien) tuoteluokkien erottaminen toisistaan

Direktiivin liitteessä olevan A osan 2 kohdassa, E osan I jakson 1 kohdassa ja G osan 1 kohdassa jätetään direktiivin mukaisten kertakäyttöisten muovisten elintarvikepakkausten soveltamisalan ulkopuolelle juomapakkaukset, lautaset ja ruokaa sisältävät annospakkaukset ja kääreet. Joissakin tapauksissa pakkauksen muoto saattaa herättää epäilyksiä siitä, onko tuote elintarvikepakkaus vai juomapakkaus tai jopa muuntyyppinen direktiivin soveltamisalaan kuuluva pakkaus, kuten annospakkaus, kääre, juomamuki tai lautanen.

Jäljempänä olevissa kohdissa annetaan lisäohjeita sellaisten tuoteluokkien erottamiseen, jotka ovat eri tuoteluokkia mutta liittyvät toisiinsa.

4.5.1   Tärkeimmät tekijät, joiden perusteella elintarvikepakkaukset erotetaan juomapakkauksista

Tärkein vaihe elintarvikepakkausten erottamisessa juomapakkauksista, juomapulloista ja juomamukeista on sen selvittäminen, sisältääkö astia elintarvike- vai juomatuotetta. Elintarvikkeen ja juoman erottamiseksi toisistaan on käytettävä seuraavia perusteita:

—

Astian sisältämän tuotteen nauttimistavalla ja koostumuksella on ratkaiseva merkitys elintarvikepakkausten ja juomapakkausten, juomapullojen ja juomamukien erottamisessa toisistaan. Direktiivin johdanto-osan 12 kappaleessa annetaan esimerkkejä elintarvikkeista, joita ovat wrapit, salaatit, hedelmät, vihannekset ja jälkiruoat. Tämä luettelo ei ole tyhjentävä. Juomatuote myydään ja nautitaan nestemäisessä muodossa, ja se voidaan nauttia juomalla. Esimerkkejä johdanto-osan 12 kappaleessa esitetyistä juomapakkauksista ovat pakkaukset, jotka sisältävät olutta, viiniä, vettä, nestemäisiä virvokkeita, mehuja ja nektareita sekä pikajuomia ja maitoa.

—

Yksikkö, jolla elintarvike- tai juomatuotteen määrä ilmaistaan. Juoman määrä ilmaistaan yleensä tilavuutena (esimerkiksi millilitroina) ja elintarvikkeen määrä yleensä painona (esimerkiksi grammoina). Joissakin tapauksissa elintarvikkeen tai juoman määrää ei kuitenkaan aina ilmoiteta astiassa, varsinkaan myyntipaikalla täytettävissä astioissa.

—	Pakkauksen suunnitteluominaisuudet voivat olla sisällön mukaisia. Esimerkiksi pakkauksen muoto ja se, edellyttääkö elintarvikkeen nauttiminen ruokailuvälineitä vai ei, osoittavat, onko tuote tarkoitettu nautittavaksi juomalla vai syömällä.

Koska johdanto-osan 12 kappaleessa viitataan nimenomaisesti maitopulloihin juomapakkauksena, myös maitoa olisi pidettävä direktiivissä tarkoitettuna juomana. Tämä vastaa yleisiä perusteita, jotka koskevat juomalla nauttimista, maidon tiheyttä ja viskositeettia (neste) sekä astian tyyppiä, joka maidolla on samanlainen kuin muilla juomilla.

Tiettyjä elintarvikkeita, kuten keittoja, jogurtteja (juomakelpoisia lukuun ottamatta) ja hedelmäsoseita, ei tulisi luokitella direktiivissä tarkoitetuiksi juomiksi, sillä niitä ei yleensä nautita juomalla ja niiden nauttimiseen käytetään tavallisesti ruokailuvälineitä, mikä erottaa ne juomatuotteista.

Tiettyjä nestemäisessä muodossa olevia tuotteita, vaikka ne olisivat juomakelpoisia (esimerkiksi etikka, nestemäiset koristekastikkeet, soijakastike, sitruunamehut, syötävät öljyt tai tuotteet, jotka edellyttävät laimentamista ennen nauttimista, kuten mehutiivisteet, siirapit tai tiivisteet), ei nautita suoraan pakkauksesta tai ne tarvitsevat lisälaimennusta ennen kuin niitä voidaan juoda. Tästä syystä niitä ei voida pitää direktiivissä tarkoitettuina juomina, sillä niitä ei nautita tai käytetä juomalla.

Seuraavassa taulukossa esitetään yleiskatsaus ohjeindikaattoreista, jotka liittyvät muun muassa astian suunniteltuun käyttöön ja muotoon, mukaan lukien havainnollistavat esimerkit, joiden perusteella elintarvikepakkaukset ja juomapakkaukset voidaan erottaa toisistaan.

Taulukko 4–9

Havainnollistavia esimerkkejä elintarvikepakkausten ja juomapakkausten erottamiseksi toisistaan

Kertakäyttöinen muovinen elintarvikepakkaus		Kertakäyttöinen muovinen juomapakkaus
Monikerroksinen muovinen pussi, joka sisältää hedelmäsosetta (150 ml)		Monikerroksinen muovinen pussi, joka sisältää hedelmämehua (150 ml)
Muovinen pakkaus, joka sisältää jogurttia (100 g)		Muovinen pakkaus, joka sisältää juotavaa jogurttia (150 ml)
		Maitotölkki (500 ml)

4.5.2   Tärkeimmät tekijät, joiden perusteella elintarvikepakkaukset erotetaan juomamukeista

Sen lisäksi, että juomamukien osalta annetaan ohjeistusta siitä, miten määritetään, onko tuote elintarvike vai juoma, annetaan ohjeistusta siitä, miten käsitellään mukeja, jotka valmistajat saattavat markkinoille tyhjinä, mutta joita vähittäiskauppiaat voivat täyttää sekä elintarvike- että juomatuotteilla. Seuraavassa kaaviossa on esimerkki tämänlaisesta mukista.

Kertakäyttöisten muovisten juomamukien käyttötarkoitus ja se, onko ne tarkoitettu elintarvikkeita vai juomia varten, on tavallisesti alkuperäisen jakelijan tai mukien täyttäjän tiedossa. Jos markkinoille saattamisen yhteydessä on epäselvää, onko tuote juomamuki vai elintarvikepakkaus, kuten tiettyjen vähittäis- ja tukkumyymälöissä myytävien pakkausten tapauksessa saattaa olla, valmistajan on noudatettava direktiivin vaatimuksia molempien tuotetyyppien osalta. Tuote on esimerkiksi merkittävä 7 artiklan mukaisesti direktiivin mukaisuuden varmistamiseksi.

Kaavio 4–1

Vähittäis- ja tukkumyymälöissä myytävät pakkaukset

4.5.3   Tärkeimmät tekijät juomapakkausten, juomapullojen ja juomamukien erottamiseksi toisistaan

Direktiivissä ei tehdä selvää eroa juomapakkausten, juomapullojen (juomapakkausten alaluokka) ja juomamukien (jotka eivät ole juomapakkauksia) välillä. Seuraavat tämän direktiivin kannalta merkitykselliset yleiset ominaisuudet voidaan kuitenkin määrittää:

—

Juomapakkaukset ovat liitteessä olevan C osan, E osan I jakson 3 kohdan ja G osan 3 kohdan mukaisesti tilavuudeltaan enintään kolmen litran astioita, joita käytetään nesteitä varten, kuten juomapullot ja niiden korkit ja kannet. Johdanto-osan 12 kappaleen perusteella voidaan todeta myös, että yhdistelmämateriaalipakkausta on pidettävä juomapakkauksena eikä juomapullona.

—

Juomapullot ovat juomapakkauksia, joissa on kapea kaula tai suu ja jotka ovat tilavuudeltaan enintään kolme litraa, niiden korkit ja kannet mukaan luettuina, ja joita käytetään juomien säilyttämiseen, lukuun ottamatta yhdistelmämateriaalipakkauksia, sillä ne erotetaan direktiivissä juomapakkauksista.

—

Juomamukit ovat tavallisesti pyöreitä ja yleensä kulhon muotoisia juoma-astioita, joissa voi olla korkki tai kansi ja jotka myydään tyhjinä tai juomalla täytettyinä (24). Kuten myös johdanto-osan 12 kappaleessa selitetään, juomamukit muodostavat direktiivin mukaisesti oman kertakäyttöisten muovituotteiden luokkansa.

Tärkein tekijä näiden kolmen tuoteluokan erottamisessa on niiden muoto. Seuraavassa taulukossa annetaan juomapakkauksia, juomapulloja ja juomamukeja koskevia havainnollistavia esimerkkejä, joilla osoitetaan näiden tuoteluokkien luokittelussa huomioon otettavat muotoon liittyvät tekijät.

Taulukko 4–10

Havainnollistavia esimerkkejä juomapakkauksista, juomapulloista ja juomamukeista

Juomapakkaukset	Juomapullot (juomapakkausten alaluokka)	Juomamukit (ei lasketa juomapakkauksiksi)
Tilavuudeltaan enintään kolmen litran astiat, joita käytetään juomia varten (sisältäen myös juomapullot)	Jäykät juomapakkaukset, joissa on kapea kaula tai suu ja jotka ovat tilavuudeltaan enintään kolme litraa, niiden korkit ja kannet mukaan luettuina, ja joita käytetään juomia varten	Tavallisesti pyöreät ja yleensä kulhon muotoiset juoma-astiat, joissa voi olla korkki tai kansi ja jotka myydään tyhjinä tai juomalla täytettyinä

4.5.4   Tärkeimmät tekijät, joiden perusteella elintarvikepakkaukset erotetaan annospakkauksista ja kääreistä

Elintarvikepakkausten ja annospakkausten ja kääreiden välisen eron olisi perustuttava pakkauksen jäykkyyteen. Direktiivin tarkoituksia varten elintarviketuotteita, jotka on pakattu jäykkiin tai osittain jäykkiin pakkauksiin, olisi pidettävä elintarvikepakkauksina, kun taas tuotteita, joiden pakkausmateriaali on joustavaa, olisi pidettävä annospakkauksina ja kääreinä.

Pakkauksen joustavuus tarkoittaa sitä, että pakkaus taipuu helposti rikkoutumatta. Sama pätee niihin muihin kuin pakkaustuotteisiin, jotka kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Jotkin elintarvikkeet pakataan jäykän ja joustavamman materiaalin yhdistelmään (ks. Taulukko 4-11: vasemmanpuoleinen sarake), esimerkiksi voileipä, joka on pakattu jäykkään astiaan, jossa on kalvo yhdellä puolella, tai tietyt hedelmät ja valmisruoat, jotka myydään muovikääreellä peitetyissä paperiastioissa. Tällaisissa tapauksissa tuote olisi luokiteltava elintarvikepakkaukseksi sen perusteella, että siinä on käytetty jäykkää materiaalia.

Taulukko 4-11

Havainnollistavia esimerkkejä kertakäyttöisten muovisten elintarvikepakkausten ja annospakkausten ja kääreiden erottamiseksi toisistaan

Kertakäyttöinen muovinen elintarvikepakkaus	Kertakäyttöinen muovinen annospakkaus ja kääre
Pakkaus on valmistettu kokonaan tai osittain jäykästä muovia sisältävästä materiaalista	Pakkaus on valmistettu muovia sisältävästä joustavasta materiaalista

4.5.5   Tärkeimmät tekijät, joiden perusteella lautaset erotetaan elintarvikepakkauksista

Direktiivin liitteessä olevan A osan 2 kohdassa, E osan I jakson 1 kohdassa ja G osan 1 kohdassa jätetään direktiivin mukaisen elintarvikepakkausten tuoteluokan ulkopuolelle juomapakkaukset, lautaset ja ruokaa sisältävät annospakkaukset ja kääreet.

Lautasilla tarkoitetaan astioita, joista ruokaa syödään tai tarjotaan, kun taas elintarvikepakkaukset ovat astioita, kuten laatikoita, joissa on tai ei ole kantta ja joita käytetään ruoan säilyttämiseen.

Taulukko alla Seuraavassa taulukossa annetaan havainnollistavia esimerkkejä siitä, miten kertakäyttöiset muoviset elintarvikepakkaukset ja lautaset voidaan erottaa toisistaan.

Taulukko 4-12

Havainnollistavia esimerkkejä elintarvikepakkausten ja muovilautasten erottamiseksi toisistaan

Kertakäyttöinen muovinen elintarvikepakkaus

Kertakäyttöinen muovilautanen

Indikaattorit, jotka osoittavat, että astia on elintarvikepakkaus: — Astiat, kuten laatikot, jotka myydään kannen kanssa tai ilman kantta — Astiaa voidaan käyttää elintarvikkeiden säilyttämiseen. — Astia saattaa helpottaa elintarvikkeiden kuljettamista. — Astia, joka myydään yleensä niin, että siihen on painettu tietoja sisällöstä, ainesosista ja usein tuotteen painosta

Indikaattorit, jotka osoittavat, että astia on lautanen: — Ilman kantta myytävä astia riippumatta siitä, onko se peitetty myyntipaikalla esimerkiksi foliolla tai kalvolla — Astiaa käytetään ruoan tarjoilemiseen tai syömiseen, mutta astian ei tarvitse sisältää elintarvikkeita ostohetkellä. — Astia on pääasiassa tasainen, mutta sen ulkoreuna on tavallisesti hieman viisto tai kohotettu niin, että ruoka ei vieri tai valu astiasta. — Astiaan ei yleensä ole painettu tietoja esimerkiksi sisällöstä, ainesosista tai painosta.

4.6   Kevyet muoviset kantokassit

4.6.1   Direktiivin mukaiset tuotekuvaukset ja perusteet

Seuraavassa taulukossa esitetään yleiskatsaus direktiivissä olevista kevyitä muovisia kantokasseja koskevista asiaankuuluvista kuvauksista.

Taulukko 4-13

Direktiivin mukaiset kevyiden muovisten kantokassien kuvaukset

Liitteessä olevan E osan I jakson 5 kohta ja G osan 8 kohta: ”Kevyet muoviset kantokassit, sellaisina kuin ne määritellään direktiivin 94/62/EY 3 artiklan 1 c kohdassa”. Pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 3 artiklan 1 c kohdassa määritellään kevyet muoviset kantokassit seuraavasti: ”’kevyillä muovisilla kantokasseilla’ [tarkoitetaan] muovisia kantokasseja, joiden paksuus on alle 50 mikronia”. Lisäksi pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 3 artiklan 1 d kohdassa määritellään erittäin kevyet muoviset kantokassit seuraavasti: ”’erittäin kevyillä muovisilla kantokasseilla’ [tarkoitetaan] muovisia kantokasseja, joiden paksuus on alle 15 mikronia ja joita tarvitaan hygieniasyistä tai joita käytetään irtomyynnissä olevien elintarvikkeiden kuluttajapakkauksina silloin, kun niiden käyttö auttaa ehkäisemään elintarvikkeiden hävikkiä”. Yleinen käsite ’muoviset kantokassit’ määritellään pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 3 artiklan 1 b kohdassa seuraavasti: ”’muovisilla kantokasseilla’ [tarkoitetaan] kantokahvallisia tai kantokahvattomia muovista valmistettuja kantokasseja, joita tarjotaan kuluttajille tavaroiden tai tuotteiden myyntipisteessä”.

Direktiivin liitteessä esitettyjä kertakäyttöisten kevyiden kantokassien tuotekohtaisia perusteita voidaan selventää seuraavien indikaattoreiden perusteella:

—

Tuotesuunnitteluominaisuudet: direktiivin 94/62/EY 3 artiklan 1 c kohdan mukainen alle 50 mikronin paksuus osoittaa, että näitä kasseja ei ole suunniteltu ja saatettu markkinoille uudelleenkäytettäviksi. Tämä peruste perustuu asianmukaisesti direktiivin tavoitteeseen vähentää (merten) roskaantumista. Kuten direktiivin (EU) 2015/720 (25) johdanto-osan 4 kappaleessa todetaan, tällaisia kasseja käytetään uudelleen huomattavasti harvemmin kuin paksumpia muovisia kantokasseja, niistä tulee nopeammin jätettä ja ne aiheuttavat keveytensä vuoksi helpommin roskaantumista.

—	Myynti- tai jakelupaikka: viittaa myyntipaikkaan, jossa tuote toimitetaan tai jaetaan kuluttajalle (sellaisena kuin tuote on kuvattu pakkauksista ja pakkausjätteestä annetun direktiivin 3 artiklan 1 b kohdassa).

Direktiiviä sovelletaan kaikkiin kevyisiin muovisiin kantokasseihin. Tämä koskee myös erittäin kevyitä muovisia kantokasseja (joiden paksuus on alle 15 mikronia), jotka voidaan jättää tiettyjen pakkauksista ja pakkausjätteestä annetun direktiivin vaatimusten ulkopuolelle.

4.6.2   Yleiskatsaus tuotteisiin ja havainnollistavien esimerkkien luettelo

Taulukko 4-14 sisältää havainnollistavia esimerkkejä siitä, kuuluvatko tietynlaiset muoviset kantokassit direktiivin soveltamisalaan vai jätetäänkö ne sen ulkopuolelle.

Taulukko 4-14

Havainnollistavia esimerkkejä erilaisista muovisista kantokasseista

Muovisen kantokassin tyyppi	Yleiset perusteet		Tuotekohtaiset perusteet	Kuuluu direktiivin soveltamisalaan tai ei kuulu direktiivin soveltamisalaan (kaikkien yleisten perusteiden ja tuotekohtaisten perusteiden mukaisuus)
	Muovinen	Kertakäyttöinen	Kevyt muovinen kantokassi
Kevyt muovinen kantokassi, joka toimitetaan kuluttajalle myyntipaikalla (paksuudeltaan alle 50 mikronia)	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	Kuuluu
Erittäin kevyt muovinen kantokassi, joka toimitetaan kuluttajalle myyntipaikalla (paksuudeltaan alle 15 mikronia)	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	Kuuluu
Paksumpi muovinen kantokassi (paksuudeltaan yli 50 mikronia)	KYLLÄ	EI	EI	EI KUULU Ei kevyt kantokassi eikä sen vuoksi kuulu direktiivin soveltamisalaan.
Muovista valmistettu jätesäkki	KYLLÄ	KYLLÄ	EI	EI KUULU Ei kevyt kantokassi eikä sen vuoksi kuulu direktiivin soveltamisalaan.

4.7   Vanupuikot

4.7.1   Direktiivin mukaiset tuotekuvaukset ja perusteet

Kertakäyttöisiin muovisiin vanupuikkoihin viitataan liitteessä olevan B osan 1 kohdassa ilmaisulla ”Vanupuikot, paitsi jos ne kuuluvat neuvoston direktiivin 90/385/ETY tai neuvoston direktiivin 93/42/ETY soveltamisalaan”. Direktiivissä ei säädetä vanupuikkojen tuotemääritelmästä.

Vanupuikolla tarkoitetaan tavallisesti lyhyttä puikkoa, jonka toisessa päässä tai molemmista päistä on pieni määrä (tai tuppo) puuvillaa ja jota käytetään usein henkilökohtaisen hygienian hoitoon, erityisesti korvien puhdistamiseen tai meikin levittämiseen (26). Kun nämä tuotteet saatetaan EU:n markkinoille, ne sisältyvät yhden yhteisen hankintasanaston (CPV) koodin piiriin: vanupuikot 33711410-4.

Seuraavat tuotesuunnitteluominaisuudet auttavat määrittelemään kertakäyttöiset vanupuikot direktiivin tarkoituksia varten:

—	Puikon paksuus: muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin tai yksityishenkilöiden kotikäyttöön tarkoitetuille vanupuikoille on tavallisesti ominaista lyhyt ja ohut varsi, joka ei ole kestävä.

—

Tupot, joita ei voi puhdistaa: tuppojen irtoaminen puikosta käytön aikana estetään liimalla, jolla kertakäyttöiset puuvillatupot kiinnitetään pysyvästi puikon päähän tai päihin. Korvanpuhdistuspuikot, jotka voidaan pestä tai puhdistaa niin, että niitä voidaan käyttää uudelleen, eivät näin ollen kuulu direktiivin soveltamisalaan.

4.7.2   Tuotekohtaiset poikkeukset

Kertakäyttöisistä muovituotteista annettu direktiivin liitteessä olevan B osan 1 kohdan mukaisesti direktiivin 90/385/ETY tai direktiivin 93/42/ETY soveltamisalaan lääkinnällisinä laitteina kuuluvat vanupuikot eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan (27). Direktiivin 90/385/ETY ja direktiivin 93/42/ETY mukainen lääkinnällisen laitteen määritelmä sisältää esineet, joita käytetään erityisesti vamman tai vajavuuden lievitykseen tai kompensointiin. Jos vanupuikkojen katsotaan olevan lääkinnällisiä laitteita, valmistajan on tarkoitettava ne käytettäväksi ihmisille sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen taikka vamman tai vajavuuden diagnosointiin, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai kompensointiin, ja niissä on oltava CE-merkinnät direktiivin 93/42/EY mukaisesti samalla tavoin kuin asetuksen (EU) 2017/745 mukaisesti.

Lääkinnällisistä laitteista annetun direktiivin 93/42/ETY soveltamista koskevissa EU:n ohjeissa annetaan ohjeita lääkinnällisten laitteiden luokittelusta riskinarviointia varten. Näihin ohjeisiin sisältyvän tulehdusnesteiden näytteenottoon käytettäviä vanupuikkoja koskevan esimerkin (28) katsotaan liittyvän esimerkiksi lääketieteessä käytettäviin näytteenottopuikkoihin (29).

Myös lääkinnälliseen käyttöön tarkoitetut vanupuikot on suunniteltu kertakäyttöisiksi. Ne on kuitenkin yleensä suunniteltu helpottamaan erityisesti steriilien tekniikoiden käyttöä, ja ne ovat tavallisesti seuraavanlaisia:

—	selkeästi merkitty lääketieteelliseen käyttöön (esimerkiksi ”näytteenottopuikko lääketieteelliseen käyttöön”)

—	markkinoidaan usein steriileinä

—	niille on ominaista pidempi ja kestävämpi varsi

—	yksikärkisiä

—

myydään tai jaetaan suoraan terveydenhuollon ammattilaisille ammatillisten kanavien kautta (esimerkiksi yritysten välillä), muun muassa näytteenottopuikot, joita toimitetaan tai käytetään rikosteknisiin, lääketieteellisiin tai tieteellisiin tarkoituksiin, mukaan lukien näytteiden kerääminen ihmisiltä tai pinnoilta, kliininen mikrobiologia, sytologia ja DNA-testaus.

4.7.3   Yleiskatsaus tuotteisiin ja havainnollistavien esimerkkien luettelo

Seuraava taulukko sisältää havainnollistavia esimerkkejä siitä, kuuluvatko tietynlaiset vanupuikot direktiivin soveltamisalaan vai jätetäänkö ne sen ulkopuolelle.

Taulukko 4-15

Havainnollistavia esimerkkejä erilaisista vanupuikoista

Vanupuikon tyyppi	Yleiset perusteet		Tuotekohtaiset perusteet			Kuuluu direktiivin soveltamisalaan tai ei kuulu direktiivin soveltamisalaan (kaikkien yleisten perusteiden ja tuotekohtaisten perusteiden mukaisuus)
	Muovinen	Kertakäyttöinen	Varsi ei ole kestävä	Tuppoja ei voi puhdistaa	Muu kuin lääkinnällinen laite
Kaksipäinen vanupuikko, jonka varsi on valmistettu muovista	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU
Vanupuikko, jonka varsi on valmistettu muusta kuin muovista	EI	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	EI KUULU: tuote ei sisällä muovia
Yksipäinen näytteenottopuikko, jonka varsi on valmistettu muovista	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	EI	EI KUULU: tuote tarkoitettu lääketieteelliseen käyttöön
Uudelleenkäytettävä korvanpuhdistuspuikko, joka on valmistettu muovista	KYLLÄ	EI	EI	EI	KYLLÄ	EI KUULU: tuote tarkoitettu käytettäväksi useaan kertaan

4.8   Ilmapallot ja niiden varret

4.8.1   Direktiivin mukaiset tuotekuvaukset ja perusteet

Ilmapalloja käsitellään 8 ja 10 artiklassa, kun taas ilmapallojen varsiin sovelletaan direktiivin 5 artiklaa, mutta varsia ei ole sellaisenaan määritelty direktiivissä.

Seuraavassa taulukossa esitetään yleiskatsaus direktiivin asiaankuuluvista ilmapallojen ja ilmapallojen varsien kuvauksista.

Taulukko 4-16

Direktiivin mukaiset ilmapallojen ja ilmapallojen varsien kuvaukset

Ilmapallot: — Liitteessä olevan E osan II jakson 2 kohta ja G osan 7 kohta: ”Ilmapallot, lukuun ottamatta ilmapalloja, jotka on tarkoitettu teollisiin tai muihin ammattimaisiin käyttötarkoituksiin ja sovelluksiin ja joita ei jaeta kuluttajille.” Ilmapallojen varret: — Liitteessä olevan B osan 6 kohta: ”Ilmapalloihin kiinnitettävät ja niitä tukevat varret, lukuun ottamatta ilmapalloja, jotka on tarkoitettu teolliseen tai muuhun ammattimaiseen käyttöön ja joita ei jaeta kuluttajille, mukaan lukien kyseisten varsien mekanismit.”

Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien ilmapallojen yksilöimiseksi voidaan määrittää seuraavat yleiset ominaisuudet:

—

Ilmapallolla tarkoitetaan tavallisesti kevyestä materiaalista valmistettua muuta kuin huokoista pussia, joka on tarkoitettu täytettäväksi ilmalla tai kaasulla. Kun tällaisia tuotteita saatetaan markkinoille, ne kuuluvat ensisijaisesti seuraavan CPV-koodin piiriin: leluilmapallot ja -pallot (37525000-4).

—	Ilmapallon varsi: direktiivin liitteessä olevan B osan 6 kohdan mukaiset ilmapalloihin kiinnitettävät ja niitä tukevat varret.

Kuten johdanto-osan 11 kappaleessa todetaan, lateksia ei voida pitää luonnollisena kemiallisesti muuntamattomana polymeerinä, ja näin ollen lateksiset ilmapallot kuuluvat direktiivin soveltamisalaan, sillä muovin määritelmän ”olisi […] katettava polymeeripohjaiset kumituotteet”.

Seuraavat tuotesuunnitteluominaisuudet auttavat määrittelemään kertakäyttöiset ilmapallot ja ilmapallojen varret direktiivin tarkoituksia varten:

—

Tiivisteet, venttiilit ja sulkemismekanismit: sellaisen venttiilin tai tiivisteen puuttuminen, joka mahdollistaa useita täyttö- ja tyhjennyskertoja. Sellaisten ilmapallojen, jotka vaativat kaulaan solmittavan solmun, nauhan tai rusetin, jolla estetään ilman pakeneminen ilmapallosta, laatu heikkenee solmujen avaamisen ja uudelleensolmimisen vuoksi. Sen vuoksi niiden katsotaan olevan kertakäyttöisiä. Ilmapalloja, jotka on suunniteltu täytettäviksi ja tyhjennettäviksi suljettavan (uudelleensuljettavan) venttiilin avulla ja joiden laatu tai toiminnallisuus ei heikkene käyttökertojen myötä, pidetään useaan kertaan käytettävinä.

—	Uudelleentäytettävyys: ilmapalloja, jotka ostetaan valmiiksi ilmalla tai heliumilla täytettyinä, pidetään kertakäyttöisinä, sillä asiakas ei pysty täyttämään niitä uudelleen. Myös itsestään täyttyvät ilmapallot (joissa on kiinteä täyttömekanismi) katsotaan kertakäyttöisiksi.

4.8.2   Tuotekohtaiset poikkeukset

Liitteessä olevan E osan II jakson 2 kohdan ja G osan 7 kohdan mukaisesti ilmapallot, jotka on tarkoitettu teollisiin tai muihin ammattimaisiin käyttötarkoituksiin ja sovelluksiin ja joita ei jaeta kuluttajille, olisi jätettävä direktiivin asiaa koskevien säännösten soveltamisalan ulkopuolelle.

Vastaavasti liitteessä olevan B osan 6 kohdassa jätetään direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle teolliseen tai muuhun ammattimaiseen käyttöön tarkoitettuihin ilmapalloihin, joita ei jaeta kuluttajille, kiinnitettävät ja niitä tukevat varret, mukaan lukien kyseisten varsien mekanismit.

Ostopaikka, jakelukanava ja loppukäyttäjän tyyppi ovat tärkeitä tekijöitä sen määrittämiseksi, onko ilmapallot tarkoitettu kotitalouksien käyttöön vai ammattimaiseen käyttöön.

Seuraavanlaisia ilmapalloja olisi pidettävä teolliseen tai ammattimaiseen käyttöön tarkoitettuina:

—	ilmapallot ja niiden tueksi kiinnitettävät varret, joita myydään teollisten tai ammattimaisten kanavien kautta, esimerkiksi yritysten välillä

—	teollisiin tai ammattimaisiin käyttötarkoituksiin tai sovelluksiin, kuten tutkimukseen, sääilmapalloihin, teollisuuteen ja ammattimaiseen koristeluun, tarkoitetut ilmapallot, joita ei jaeta kuluttajille, ja niiden tueksi kiinnitettävät varret.

Ilmapalloja ja ilmapallojen varsia, joita myydään yritysten kautta kuluttajille tai jaetaan yksityisille kuluttajille, esimerkiksi ilmapallot ja ilmapallojen varret, joita yksittäiset kuluttajat voivat ostaa myymälästä tai joita jaetaan kuluttajille yksityisessä tapahtumassa, ei kuitenkaan pidetä ammattimaisiin tai teollisiin käyttötarkoituksiin tai sovelluksiin vaan kotitalouksien käyttöön tarkoitettuina. Nämä tuotteet olisi sen vuoksi sisällytettävä direktiivin soveltamisalaan. Direktiivin kiertämisen välttämiseksi myös sellaiset ilmapallot ja ilmapallojen varret olisi sisällytettävä direktiivin soveltamisalaan, joiden osalta markkinoille saatettaessa on epäselvää, onko ne tarkoitettu teollisuuden vai kotitalouksien käyttöön.

4.8.3   Yleiskatsaus tuotteisiin ja havainnollistavien esimerkkien luettelo

Seuraava taulukko sisältää havainnollistavia esimerkkejä siitä, kuuluvatko tietynlaiset ilmapallot ja ilmapallojen varret direktiivin soveltamisalaan vai jätetäänkö ne sen ulkopuolelle.

Taulukko 4-17

Havainnollistavia esimerkkejä erilaisista ilmapalloista ja ilmapallojen varsista

Ilmapallojen ja ilmapallojen varsien tyypit	Yleiset perusteet		Tuotekohtaiset perusteet	Kuuluu direktiivin soveltamisalaan tai ei kuulu direktiivin soveltamisalaan (kaikkien yleisten perusteiden ja tuotekohtaisten perusteiden mukaisuus)
	Muovinen	Kertakäyttöinen	Tarkoitettu kotitalouksien käyttöön
Kertakäyttöiset lateksi-ilmapallot kotitalouksien käyttöön tai sovelluksiin	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU
Kertakäyttöiset venytetystä PET:stä tehdystä polyesterikalvosta (BoPET) tai foliosta valmistetut ilmapallot kotitalouksien käyttöön tai sovelluksiin	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU
Kertakäyttöiset muovista valmistetut ilmapallojen varret kotitalouksien käyttöön	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU
Uudelleenkäytettävät ja muovista valmistetut ilmalla täytettävät lelut ja selfie-kuvakehykset, mukaan lukien uudelleentäyttöventtiili	KYLLÄ	EI	KYLLÄ	EI KUULU: tuote tarkoitettu käytettäväksi useaan kertaan
Uudelleenkäytettävät muoviset ilmapallojalustat	KYLLÄ	EI	EI	EI KUULU: tuote tarkoitettu käytettäväksi useaan kertaan
Teollisiin käyttötarkoituksiin ja sovelluksiin tarkoitetut ilmapallot, esimerkiksi kuumailmapallot ja sääilmapallot	KYLLÄ	EI	EI	EI KUULU: tuote tarkoitettu ammattimaisiin tai teollisiin käyttötarkoituksiin

4.9   Terveyssiteet, tamponit ja tamponien asettimet

4.9.1   Direktiivin mukaiset tuotekuvaukset ja perusteet

Direktiivissä ei säädetä direktiivin soveltamisalaan kuuluvien terveyssiteiden, tamponien ja tamponien asettimien määritelmästä. Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien terveyssiteiden, tamponien ja tamponien asettimien määrittämiseksi voidaan määrittää seuraavat yleiset ominaisuudet:

—	Kertakäyttöiset terveyssiteet ovat hygieniatuotteita, joita käytetään nesteen imeyttämiseen ja säilyttämiseen ja jotka on yleensä tarkoitettu hävitettäviksi yhden käyttökerran jälkeen.

—

Kertakäyttöiset terveyssiteet koostuvat usein useista materiaalikerroksista, mukaan lukien imukykyinen keskus, joka valmistetaan pääasiassa selluloosakuiduista ja synteettisistä kuiduista ja johon imeytyy nesteitä. Direktiivin tarkoituksia varten terveyssiteillä tarkoitetaan siteiden tai liinojen lisäksi myös pikkuhousunsuojia, sillä nämä tuotteet ovat terveyssiteiden (30) alaluokka ja siten kertakäyttöisen muovituotteen perusteiden mukaisia. Molemmat tuotteet koostuvat samankaltaisista materiaaleista ja niillä on sama taipumus muuttua mereen päätyviksi roskiksi epäasianmukaisen hävittämisen vuoksi, eli jos ne huuhdellaan vessanpöntöstä käytön jälkeen, ne voivat päätyä meriympäristöön jätevedenkäsittelyjärjestelmän kautta.

Kertakäyttöiset muoviset tamponit koostuvat yleensä kolmesta kerroksesta, joihin kuuluu imukykyinen keskus, joka on valmistettu joko viskoosista, puuvillasta, polyesteristä tai näiden kuitujen seoksesta (31). Ne voivat olla tamponin asettimessa, joka koostuu yleensä päällystetystä paperista (jossa on ohut muovikerros) tai kovasta muovista. Jotkin tamponit on valmistettu puuvillasta, mutta monissa niistä on muoviverkko. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan ohutta kerrosta kuitukangasta tai rei’itettyä muovikalvoa, jota käytetään vähentämään kuituhäviötä ja helpottamaan tamponien asettamista ja poistamista. Suuntaviivojen 2.1 kohdassa annetaan ohjeita sen määrittämiseksi, täyttääkö kyseinen kuitu kemiallisesti muuntamattomia luonnonpolymeerejä koskevan poikkeuksen edellytykset.

Kertakäyttöisiksi tarkoitettujen terveyssiteiden, tamponien ja tamponien asettimien tuotesuunnitteluominaisuudet kattavat tuotteet, jotka eivät ole pestäviä tai useaan kertaan uudelleenkäytettäviä, sillä pesuprosessit heikentävät kyseisten tuotteiden rakennetta ja toimintaa.

4.9.2   Yleiskatsaus tuotteisiin ja havainnollistavien esimerkkien luettelo

Seuraava taulukko sisältää esimerkkejä siitä, kuuluvatko tietynlaiset terveyssiteet, tamponit ja tamponien asettimet direktiivin soveltamisalaan vai jätetäänkö ne sen ulkopuolelle.

Taulukko 4-18

Havainnollistavia esimerkkejä erilaisista terveyssiteistä, tamponeista ja tamponien asettimista

Terveyssiteiden, tamponien ja tamponien asettimien tyyppi	Yleiset perusteet		Kuuluu direktiivin soveltamisalaan tai ei kuulu direktiivin soveltamisalaan (kaikkien yleisten perusteiden ja tuotekohtaisten perusteiden mukaisuus)
	Muovinen	Kertakäyttöinen
Muovia sisältävät terveyssiteet, tamponit ja tamponin asettimet sisältävät kaikki terveyssiteet, jotka sisältävät muovia ja jotka on tarkoitettu hävitettäviksi käytön jälkeen, riippumatta niiden muodosta, koosta, paksuudesta ja imukykyisyydestä	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU
Terveyssiteet (myös pikkuhousunsuojat) tai tamponit, jotka eivät sisällä muovia	EI	KYLLÄ	EI KUULU: tuotteessa ei ole muovia
Uudelleenkäytettävät (pestävät) kuukautistuotteet, kuten pestävät kangassiteet, uudelleenkäytettävät kuukautiskupit (vaihtoehto tamponille) ja kuukautisalushousut (pestävät pikkuhousut, joihin on sisällytetty imuside)	EI / pestävät siteet, jotka eivät sisällä muovia KYLLÄ / uudelleenkäytettävät tamponit, tamponin asettimet ja siteet voivat sisältää muovia (esimerkiksi pestävien kangassiteiden pidikkeet)	EI	EI KUULU: tuotteet eivät ole kertakäyttöisiä

4.10   Kosteuspyyhkeet

4.10.1   Direktiivin mukaiset tuotekuvaukset, perusteet ja poikkeukset

Taulukko 4-19 sisältää yleiskatsauksen direktiivissä olevista kertakäyttöisten muovisten kosteuspyyhkeiden asianmukaisista kuvauksista.

Taulukko 4-19

Direktiivin mukaiset kosteuspyyhkeiden kuvaukset

Liitteessä olevan D osan 2 kohta, E osan II jakson 1 kohta ja G osan 6 kohta: ”Kosteuspyyhkeet eli henkilökohtaiseen hygieniaan ja kotitalouksien käyttöön tarkoitetut esikosteutetut pyyhkeet.” Johdanto-osan 12 kappale: ”Henkilökohtaiseen hygieniaan taikka kotitalouskäyttöön tarkoitettujen kosteuspyyhkeiden olisi kuuluttava tämän direktiivin soveltamisalaan, mutta teollisuuskäyttöön tarkoitetut kosteuspyyhkeet jätetään sen ulkopuolelle.”

Kosteuspyyhkeet, jotka valmistetaan muista kuin luonnonpolymeereistä tai kemiallisesti muunnetuista luonnonpolymeereistä, kuten polyesteri ja polyhydroksialkanoaatit (PHA), kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Kosteuspyyhkeet, jotka on valmistettu kokonaan luonnonpolymeereistä, joita ei ole muunnettu kemiallisesti, kuten viskoosi ja lyoselli, eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan.

Direktiivissä säädetään seuraavista tärkeimmistä tuotekohtaisista perusteista sen määrittämiseksi, kuuluuko kertakäyttöinen kosteuspyyhe sen soveltamisalaan: henkilökohtaiseen hygieniaan ja kotitalouksien käyttöön tarkoitetut esikosteutetut pyyhkeet.

Edellä esitetyn perusteella kosteuspyyhkeen voidaan direktiivissä katsoa tarkoittavan pientä palaa esikosteutettua materiaalia, joka sisältää muovia ja joka on suunniteltu ja saatettu markkinoille kertakäyttöä varten sekä tarkoitettu henkilökohtaiseen hygieniaan ja kotitalouksien käyttöön, esimerkiksi kotitalouksien siivoustarkoituksiin. Esikosteutetuissa pyyhkeissä on tavallisesti kyllästysnestettä, joka on lisätty pyyhkeeseen ennen sen markkinoille saattamista.

Henkilökohtaisen hygienian kosteuspyyhe on tarkoitettu hygieniakäyttöön. Tähän kuuluvat sekä aikuisten että vauvojen ihon puhdistaminen ja hoito, muun muassa lasten kosteuspyyhkeet, kosmetiikan tai meikin poistamiseen käytettävät pyyhkeet ja intiimihygieniapyyhkeet.

Kotitalouksien käyttöön tarkoitettu kosteuspyyhe on tarkoitettu käytettäväksi kotitalouksissa. Näitä ovat kotitalouksissa puhdistamiseen käytettävät kosteat pyyhkeet, muun muassa keittiö- ja kylpyhuonepintojen puhdistukseen käytettävät pyyhkeet, yksityisajoneuvojen puhdistukseen käytettävät kosteuspyyhkeet ja silmälasien puhdistukseen käytettävät pyyhkeet.

Lisäksi näitä tuotteita myydään markkinoilla tavallisesti pakkauksissa, jotka sisältävät useita kertakäyttöisiä kosteuspyyhkeitä.

Vaikka direktiivissä ei nimenomaisesti mainitakaan kosteuspyyhkeitä, jotka on suunniteltu ja saatettu markkinoille ammattimaiseen käyttöön, kuten lääketieteen tai terveydenhuollon pyyhkeitä, ne eivät ole henkilökohtaisen hygienian tai kotitalouksien käytön perusteen mukaisia. Sen vuoksi näiden tuotteiden ei katsota kuuluvan direktiivin soveltamisalaan.

Ostopaikka, jakelukanava ja loppukäyttäjän tyyppi ovat tärkeitä tekijöitä, jotka olisi otettava huomioon sen määrittämiseksi, onko kosteuspyyhkeet tarkoitettu kotitalouksien käyttöön vai ammattimaiseen käyttöön. Esimerkiksi ammattimaisten jakelukanavien, kuten yritysten välisten kanavien, kautta myytävien terveydenhuollon ammattilaisten käyttämien kosteuspyyhkeiden katsotaan olevan ammattimaiseen käyttöön tarkoitettuja, eikä niitä sisällytettäisi direktiivin soveltamisalaan. Yritysten ja kuluttajien välisten kanavien kautta myytäviä ja muille kuin ammattimaisille kuluttajille jaettavia kosteuspyyhkeitä, kuten kosteuspyyhkeitä, joita yksittäiset kuluttajat voivat ostaa apteekista ja joita voidaan käyttää kotona, ei kuitenkaan pidetä ammattimaiseen käyttöön tarkoitettuina. Nämä tuotteet kuuluvat siis direktiivin soveltamisalaan.

Seuraavassa taulukossa on luettelo direktiivin soveltamisalaan kuuluvista tai sen ulkopuolelle jäävistä kosteuspyyhkeiden luokista (32). Luettelo ei ole tyhjentävä:

Taulukko 4-20

Esimerkkejä kosteuspyyheluokista

Tuoteluokka: kosteuspyyhkeet
Kuuluvat direktiivin soveltamisalaan	Henkilökohtainen hygienia
	— Lasten kosteuspyyhkeet — Ihon (mukaan lukien kädet ja keho) puhdistuspyyhkeet — Käsien desinfiointipyyhkeet, myös jos niitä tarjotaan kuluttajille ilma-aluksissa, lentokentillä, junissa tai muissa tiloissa — Kasvopyyhkeet tai kosmetiikan poistoon käytettävät pyyhkeet (esimerkiksi kasvonaamiot tai ”sheet mask” -kangasnaamiot sekä kasvonpuhdistuspyyhkeet tai meikinpoistopyyhkeet) — Intiimihygieniapyyhkeet — WC-paperina käytettävät pyyhkeet
	Kotitalouksien käyttöön tarkoitetut kosteuspyyhkeet
	— Kotitalouksien käyttöön tarkoitetut puhdistuspyyhkeet, joita käytetään tahrojen poistamiseen ja pintojen, muun muassa lattioiden, kylpyhuoneiden, keittiöiden, huonekalujen, ikkunoiden, televisio- ja tietokonenäyttöjen, puhdistamiseen — Kotitalouksien käyttöön tarkoitetut desinfiointipyyhkeet, myös jos niitä tarjotaan kuluttajille ilma-aluksissa, lentokentillä, junissa tai muissa tiloissa — Silmälasien puhdistuspyyhkeet — Kotitalouksien käyttöön tarkoitetut autopyyhkeet — Kotitalouksien käyttöön tarkoitetut lemmikkieläinten pyyhkeet
Eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan	Teolliseen käyttöön tarkoitetut kosteuspyyhkeet
	— Teolliseen tai ammattimaiseen käyttöön tarkoitetut autopyyhkeet (pintakäsittely, kiillotus, öljy ja kemiallisten aineiden absorbointi) — Teolliseen tai ammattimaiseen käyttöön tarkoitetut elektroniikka- ja tietokoneteollisuuden pyyhkeet (pölynpoistoon ja hellävaraiseen ja tarkkaan puhdistukseen tarkoitetut pyyhkeet) — Teolliseen tai ammattimaiseen käyttöön tarkoitetut elintarviketeollisuuden pyyhkeet (koneiden puhdistus, kunnossapito, nesteiden absorbointi ja käsienpuhdistuspyyhkeet) — Teolliseen tai ammattimaiseen käyttöön tarkoitetut kiinteistönhuollon pyyhkeet (kiillotus, laitteiden puhdistus ja kunnossapito, lattioiden märkäpesu sekä pölynpoisto) — Teolliseen tai muuhun ammattimaiseen käyttöön tarkoitetut valmistukseen, tekniikkaan ja kunnossapitoon liittyvät pyyhkeet (koneiden puhdistus, kunnossapito, nesteiden absorbointi ja käsienpuhdistuspyyhkeet) — Teolliseen tai ammattimaiseen käyttöön tarkoitetut optisen teollisuuden pyyhkeet (kiillotus- ja pölynpoistopyyhkeet) — Teolliseen tai ammattimaiseen käyttöön tarkoitetut painoteollisuuden pyyhkeet (koneiden puhdistus, kunnossapito, nesteiden absorbointi ja käsienpuhdistuspyyhkeet) — Teolliseen tai ammattimaiseen käyttöön tarkoitetut kuljetusteollisuuden pyyhkeet (ajoneuvojen puhdistus ja kunnossapito sekä ikkunanpuhdistuspyyhkeet)
	Ammattimainen käyttö
	— Lääketieteen tai terveydenhuollon pyyhkeet, kuten sairaalakäyttöön tarkoitetut desinfiointipyyhkeet, joita käytetään pintojen puhdistamiseen ja desinfiointiin ja jotka on tarkoitettu teolliseen tai ammattimaiseen käyttöön — Lääketieteen tai terveydenhuollon pyyhkeet, kuten ihmisten hygieniatarkoituksiin tarkoitetut pyyhkeet, jotka on tarkoitettu teolliseen tai ammattimaiseen käyttöön

Direktiivin kiertämisen välttämiseksi sellaisten kosteuspyyhkeiden, joiden osalta on epäselvää, onko ne tarkoitettu teolliseen, ammattimaiseen vai kotitalouksien käyttöön, katsotaan kuuluvan direktiivin soveltamisalaan.

4.10.2   Yleiskatsaus tuotteisiin ja havainnollistavien esimerkkien luettelo

Taulukko 4-21 sisältää ohjeita kosteuspyyhkeiden yleisten ja tuotekohtaisten perusteiden tulkinnasta sekä esimerkkejä siitä, kuuluvatko tietynlaiset kosteuspyyhkeet direktiivin soveltamisalaan vai jätetäänkö ne sen ulkopuolelle.

Taulukko 4-21

Esimerkkejä erilaisista kosteuspyyhkeistä

Kosteuspyyhkeen tyyppi	Yleiset perusteet		Tuotekohtaiset perusteet		Kuuluu direktiivin soveltamisalaan tai ei kuulu direktiivin soveltamisalaan (kaikkien yleisten perusteiden ja tuotekohtaisten perusteiden mukaisuus)
	Muovinen	Kertakäyttöinen	Esikosteutettu	Henkilökohtainen hygienia tai kotitalouksien käyttö
Kosteuspyyhe, joka sisältää muovia	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU
Kosteuspyyhe, joka on valmistettu viskoosista tai lyosellista (regeneroitu selluloosa) ja joka ei sisällä polyesteriä tai muuta muovia	EI	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	EI KUULU: tuotetta ei ole valmistettu kokonaan tai osittain muovista
Esikosteutettu pyyhe (voidaan merkitä tuotteen pakkaukseen esimerkiksi seuraavasti: ”esikosteutettuja pyyhkeitä” tai ”esikosteutettu”)	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU
Kuivapyyhkeet (niitä ei ole esimerkiksi kosteutettu ennen markkinoille saattamista; voidaan myös merkitä tuotteen pakkaukseen esimerkiksi seuraavasti: ”kuivapyyhkeet ihon puhdistamiseen”)	KYLLÄ	KYLLÄ	EI	KYLLÄ	EI KUULU: tuote ei ole esikosteutettu
Kosteuspyyhe henkilökohtaisen hygienian hoitoon (voidaan merkitä tuotteen pakkaukseen esimerkiksi seuraavasti: ”kosteuspyyhkeet meikinpoistoon” tai ”lasten kosteuspyyhkeet”)	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU
Kotitalouksien käyttöön tarkoitettu kosteuspyyhe (voidaan merkitä tuotteen pakkaukseen esimerkiksi seuraavasti: ”monikäyttöinen kotitalouden puhdistuspyyhe”)	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	KUULUU
Teollisuuskäyttöön tarkoitettu kosteuspyyhe (esimerkiksi teollisuudessa koneiden puhdistamiseen käytettävät kosteuspyyhkeet)	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	EI	EI KUULU: tuotetta pidetään teollisuuskäyttöön tarkoitettuna kosteuspyyhkeenä
Ammattimaiseen käyttöön tarkoitettu kosteuspyyhe (esimerkiksi lääketieteen tai terveydenhuollon pyyhkeet, joita myydään ammattimaisten, yritysten välisten jakelukanavien kautta ja jotka on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön)	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	EI	EI KUULU: tuotetta ei ole tarkoitettu kotitalouskäyttöön

4.11   Suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet, joita pidetään kaupan käytettäväksi yhdessä tupakkatuotteiden kanssa

4.11.1   Direktiivin mukaiset tuotekuvaukset ja perusteet

Seuraavassa taulukossa esitetään yleiskatsaus direktiivin mukaisiin asianmukaisiin kuvauksiin, jotka liittyvät suodattimellisiin tupakkatuotteisiin ja suodattimiin, joita käytetään yhdessä tupakkatuotteiden kanssa.

Taulukko 4-22

Direktiivin mukaiset kuvaukset suodattimellisista tupakkatuotteista ja suodattimista

Direktiivin 3 artiklan 18 kohdassa viitataan tupakkatuotteisiin sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/40/EU (33) 2 artiklan 4 alakohdassa. Liitteessä olevan D osan 3 kohdassa, E osan III jaksossa ja G osan 5 kohdassa kuvataan tupakkatuotteita seuraavalla tavalla: ”Suodattimelliset tupakkatuotteet ja suodattimet, joita pidetään kaupan käytettäväksi yhdessä tupakkatuotteiden kanssa”. Direktiivin 2014/40/EU 2 artiklan 4 alakohdassa tupakkatuotteet määritellään seuraavasti: ”’tupakkatuotteilla’ [tarkoitetaan] tupakasta kokonaan tai osittain koostuvia tuotteita, joita kuluttajat voivat käyttää, riippumatta siitä, onko tupakka muuntogeenistä vai ei”.

Suodattimellisia tupakkatuotteita tai suodattimia, joita pidetään kaupan käytettäväksi yhdessä selluloosa-asetaattia sisältävien tupakkatuotteiden kanssa, pidetään kemiallisesti muunnettuna luonnonpolymeerinä, ja jos ne täyttävät muut kyseisille tuotteille asetetut vaatimukset, ne kuuluvat näin ollen direktiivin soveltamisalaan.

Tärkeimmät tuotekohtaiset perusteet sen määrittämiseksi, kuuluuko suodattimellinen tupakkatuote tai suodatin, jota pidetään kaupan käytettäväksi yhdessä tupakkatuotteen kanssa, direktiivin soveltamisalaan:

—	Tuote on tupakkatuote (sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2014/40/EU 2 artiklan 4 alakohdassa), ja tuotteessa on suodatin: esimerkiksi savuke tai sikari.

—	Tuote on tupakkatuotteiden kanssa käytettävä erillinen suodatin: esimerkiksi savukesuodatin tai minisuodatin.

4.11.2   Yleiskatsaus tuotteisiin ja havainnollistavien esimerkkien luettelo

Taulukko 4-23 sisältää havainnollistavia esimerkkejä siitä, kuuluvatko tietynlaiset suodattimelliset tupakkatuotteet tai suodattimet, joita pidetään kaupan käytettäväksi tupakkatuotteiden kanssa, direktiivin soveltamisalaan vai jätetäänkö ne sen ulkopuolelle.

Taulukko 4-23

Esimerkkejä erilaisista suodattimellisista tupakkatuotteista ja suodattimista, joita pidetään kaupan yhdessä tupakkatuotteiden kanssa

Tupakkatuotteen tai suodattimen tyyppi	Yleiset perusteet		Tuotekohtaiset perusteet	Kuuluu direktiivin soveltamisalaan tai ei kuulu direktiivin soveltamisalaan (kaikkien yleisten perusteiden ja tuotekohtaisten perusteiden mukaisuus)
	Muovinen	Kertakäyttöinen	Suodattimellinen tupakkatuote tai suodatin, joka saatetaan markkinoille käytettäväksi yhdessä tupakkatuotteiden kanssa
Savuke tai sikari, jossa on muovia sisältävä suodatin	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	Kuuluu
Erillinen muovia sisältävä kertakäyttösuodatin	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	Kuuluu
Sähkösavuke- tai höyrystintuote, mukaan lukien muoviset suodattimet tai muut kuin muoviset suodattimet	KYLLÄ	EI	EI	EI KUULU: tuote on tarkoitettu käytettäväksi useaan kertaan; tuote ei sisällä tupakkaa
Elektroninen laite, jota käytetään kuumennettavan tupakkatuotteen kanssa ja jossa on muovia sisältävä kertakäyttöinen suodatin	KYLLÄ	KYLLÄ (suodatin)	KYLLÄ	Kuuluu: vaikka elektroninen laite on tarkoitettu useaan kertaan käytettäväksi, tupakka ja suodattimet ovat kertakäyttöisiä
Irtotupakka, esimerkiksi piippuun tai käsin käärittävään savukkeeseen, jossa ei ole muovia sisältävää suodatinta	EI	KYLLÄ	EI	EI KUULU: tuotetta ei ole valmistettu kokonaan tai osittain muovista; tuotteessa ei ole suodatinta

---

(1)  EUVL L 155, 12.6.2019, s. 1.

(2)  Tässä luvussa annettuja ohjeita ei sovelleta elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja koskevaan unionin lainsäädäntöön eikä etenkään elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvista muovisista materiaaleista ja tarvikkeista annettuun asetukseen (EU) N:o 10/2011, jossa käytetään joissakin tapauksissa samankaltaisia käsitteitä ja määritelmiä mutta jossa niitä tulkitaan erilaisen asiayhteyden vuoksi osittain eri tavoin.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(4)  Euroopan kemikaalivirasto (2012). Monomeerejä ja polymeerejä koskevat toimintaohjeet. Kohta 2.2 ja kohta 3.2.1.3 Ohjeet ovat saatavilla osoitteessa https://echa.europa.eu/documents/10162/23036412/polymers_fi.pdf/58deb7ee-9eae-4d1a-a666-c996f9589dc1

(5)  SWD(2018) 254 final, osa 3/3, s. 29–31.

(6)  Ks. edellinen alaviite.

(7)  SWD(2018) 254 final, osa 3/3, s. 30. Asiakirjassa todetaan, että analyysiin ei sisälly kertakäyttöistä muusta kuin muovista valmistettua vaihtoehtoa, koska kahvia varten tarvitaan päällystettyjä juomamukeja mekaanisen lujuuden säilyttämiseksi myös silloin, kun muki on täytetty erittäin kuumalla nesteellä tietyn ajan.

(8)  Euroopan komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä (COM(2018) 340 final, 28.5.2018).

(9)  Ks. pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY 3 artiklan 2 b kohta (EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10).

(10)  Direktiivi 94/62/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, pakkauksista ja pakkausjätteistä (EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10).

(11)  National Law Review (2019). The New EU Single-use Plastics Directive EU to Adopt Law on the Reduction of the Impact of Certain Plastic Products on the Environment. Saatavilla osoitteessa https://www.natlawreview.com/article/new-eu-single-use-plastics-directive-eu-to-adopt-law-reduction-impact-certain

(12)  Elintarvikepakkaukset, juomapakkaukset ja juomapullot, jotka saatetaan markkinoille tyhjinä ja joita ei ole tarkoitettu täytettäväksi myyntipaikalla, kuuluvat kertakäyttöisistä muovituotteista annetun direktiivin soveltamisalaan tuotemääritelmien mukaisesti (ks. C osa), sillä tuotteita käytetään elintarvikkeita ja juomia varten.

(13)  Ks. edellinen alaviite.

(14)  Yhteisellä hankintasanastolla vahvistetaan julkisten hankintojen yksi luokitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa viittaukset, joita hankintaviranomaiset ja -elimet käyttävät kuvatessaan hankintasopimuksia. Se on saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/growth/single-market/public-procurement/digital/common-vocabulary_en

(15)  Neuvoston direktiivi 90/385/ETY, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1990, aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 189, 20.7.1990, s. 17).

(16)  Neuvoston direktiivi 93/42/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1993, lääkinnällisistä laitteista (EYVL L 169, 12.7.1993, s. 1).

(17)  Direktiivien 90/385/ETY ja 93/42/ETY soveltaminen lopetetaan 3. heinäkuuta 2021 mennessä. Tämä on määräaika useimpien direktiivin (EU) 2019/904 vaatimusten saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lääkinnällisten laitteiden markkinoille saattamista säädellään 26. toukokuuta 2021 alkaen lääkinnällisistä laitteista annetulla asetuksella (EU) 2017/745.

(18)  Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto (2010): Medical Devices: Guidance document – Classification of medical devices – MEDDEV 2.4/1 rev.9, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/10337/attachments/1/translations

(19)  Sekä neuvoston direktiivissä 90/385/ETY että neuvoston direktiivissä 93/42/ETY määritellään lääkinnälliset laitteet seuraavasti: ”’lääkinnällisellä laitteella’ [tarkoitetaan] kaikkia instrumentteja, laitteistoja, välineitä, ohjelmistoja, materiaaleja tai muita tarvikkeita, joita käytetään joko yksinään tai yhdistelminä, mukaan luettuina valmistajansa erityisesti diagnosointi- ja/tai hoitotarkoituksiin tarkoittamat ja lääkinnällisen laitteen asianmukaiseen toimintaan tarvittavat ohjelmistot, ja joita valmistaja on tarkoittanut käytettäviksi ihmisten:

—	sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen,

—	vamman tai vajavuuden diagnosointiin, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai kompensointiin,

—	anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimiseen, korvaamiseen tai muunteluun,

—	hedelmöitymisen säätelyyn

ja joiden pääasiallista aiottua vaikutusta ihmiskehossa tai -kehoon ei saavuteta farmakologisin, immunologisin tai metabolisin keinoin, mutta joiden toimintaa voidaan tällaisilla keinoilla edistää;”

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/745, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, lääkinnällisistä laitteista, direktiivin 2001/83/EY, asetuksen (EY) N:o 178/2002 ja asetuksen (EY) N:o 1223/2009 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 90/385/ETY ja 93/42/ETY kumoamisesta (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 1).

(21)  Vaikka johdanto-osan 12 kappaleessa annetaan esimerkkejä ainoastaan juomapakkausten ja juomapullojen sisältämistä juomista, samat esimerkit ovat merkityksellisiä juoman määritelmän kannalta myös juomamukien tapauksessa.

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 609/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuista ruoista, erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuista elintarvikkeista ja painonhallintaan tarkoitetuista ruokavalionkorvikkeista ja neuvoston direktiivin 92/52/ETY, komission direktiivien 96/8/EY, 1999/21/EY, 2006/125/EY ja 2006/141/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/39/EY sekä komission asetusten (EY) N:o 41/2009 ja (EY) N:o 953/2009 kumoamisesta (EUVL L 181, 29.6.2013, s. 35).

(23)  SWD(2018) 254 final, osa 1/3, s. 25.

(24)  Macmillan dictionary -sanakirjan mukaan.

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/720, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, direktiivin 94/62/EY muuttamisesta kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämisen osalta (EUVL L 115, 6.5.2015, s. 11).

(26)  Cambridge Dictionary -sanakirja. Saatavilla osoitteessa https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/cotton-bud?q=cotton+buds

(27)  Direktiivien 90/385/ETY ja 93/42/ETY soveltaminen lopetetaan 3. heinäkuuta 2021 mennessä. Tämä on määräaika useimpien direktiivin (EU) 2019/904 vaatimusten saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lääkinnällisten laitteiden markkinoille saattamista säädellään 26. toukokuuta 2021 alkaen lääkinnällisistä laitteista annetulla asetuksella (EU) 2017/745.

(28)  MEDDEV 2.4/1 rev. 9, s. 31: tilapäiseen käyttöön (alle 60 minuuttia) tarkoitettuja kirurgisia invasiivisia laitteita koskevasta säännöstä 6 annetut esimerkit.

(29)  Pirro V, Jarmusch AK, Vincenti M, Cooks RG. Direct drug analysis from oral fluid using medical swab touch spray mass spectrometry. Analytica Chimica Acta. 2015 helmikuu; 861: 47–54. DOI: 10.1016/j.aca.2015.01.008. Saatavilla osoitteessa http://europepmc.org/article/PMC/4513665. Tutkimuksen (Pirro et al, 2015) mukaan lääketieteessä käytettävät näytteenottopuikot ovat laajalti käytössä kliinisessä mikrobiologiassa, sytologiassa sekä ruumiinaukkojen ja pintojen DNA-testauksessa. Ne on suunniteltu kutakin käyttötarkoitusta varten ja kuhunkin käyttötarkoitukseen valitaan asianmukainen muoto ja materiaalit. Näytteenottopuikkojen kärjet on tavallisesti valmistettu puuvillasta, viskoosista tai polyesteristä, ja ne ovat sivellinmäisiä, pyöristettyjä, neliömäisiä tai näiden yhdistelmiä. Varret voidaan valmistaa muovista, puusta, rullatusta paperista tai metallilangasta.

(30)  Ks. EDANA osoitteessa https://www.edana.org/nw-related-industry/nonwovens-in-daily-life/absorbent-hygiene-products/feminine-care, haettu 9.3.2021

(31)  EDANA. (joulukuu, 2019): Absorbent Hygiene Products components Pad/Liners. Saatavilla osoitteessa https://www.edana.org/nw-related-industry/nonwovens-in-daily-life/absorbent-hygiene-products/feminine-care

(32)  EDANA, (n.d). Industrial wipes. Saatavilla osoitteessa www.edana.org/nw-related-industry/nonwovens-in-daily-life/wipes/industrial-wipes

(33)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/40/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä sekä direktiivin 2001/37/EY kumoamisesta (EUVL L 127, 29.4.2014, s. 1).