EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 20.7.2021
SWD(2021) 715 final
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA
Oikeusvaltiokertomus 2021
Luku: Oikeusvaltiotilanne Irlannissa
Oheisasiakirja
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Oikeusvaltionkertomus 2021
Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa
{COM(2021) 700 final} - {SWD(2021) 701 final} - {SWD(2021) 702 final} - {SWD(2021) 703 final} - {SWD(2021) 704 final} - {SWD(2021) 705 final} - {SWD(2021) 706 final} - {SWD(2021) 707 final} - {SWD(2021) 708 final} - {SWD(2021) 709 final} - {SWD(2021) 710 final} - {SWD(2021) 711 final} - {SWD(2021) 712 final} - {SWD(2021) 713 final} - {SWD(2021) 714 final} - {SWD(2021) 716 final} - {SWD(2021) 717 final} - {SWD(2021) 718 final} - {SWD(2021) 719 final} - {SWD(2021) 720 final} - {SWD(2021) 721 final} - {SWD(2021) 722 final} - {SWD(2021) 723 final} - {SWD(2021) 724 final} - {SWD(2021) 725 final} - {SWD(2021) 726 final} - {SWD(2021) 727 final}
Tiivistelmä
Hyvin riippumattomana pidettyyn Irlannin oikeuslaitokseen valmistellaan merkittäviä muutoksia. Uuden lakiluonnoksen tarkoituksena on uudistaa tuomarinimityksiä ja tuomarien ylennyksiin liittyvää järjestelmää ja hälventää tiettyjä aiempia huolenaiheita. Uudistuksesta huolimatta Irlannin hallituksella säilyisi kuitenkin laaja harkintavalta, koska ehdokkaita ei aseteta paremmuusjärjestykseen eikä laadittava luettelo sido hallitusta, vaikka sen päätökset on julkaistava. On tärkeää, että tällä uudistuksella taataan oikeuslaitoksen riippumattomuus ja että siinä otetaan huomioon eurooppalaiset normit. Parhaillaan luotavana on kurinpitojärjestelmä, jonka tarkoituksena on parantaa tuomarien vastuuvelvollisuutta, minkä lisäksi tuomarineuvoston oikeusmenettelyistä vastaava lautakunta (Judicial Conduct Committee) valmistelee luonnosta oikeusmenettelyjä ja etiikkaa koskeviksi ohjeiksi sekä valitusmenettelyä. Irlannin perustuslain mukaisesti lopullinen päätösvalta tuomarien viraltapanosta, joka on ainoastaan tarkoitettu sovellettavaksi rangaistuksena väärinkäytöksestä tai kyvyttömyydestä, säilyy Irlannin parlamentilla, mikä voi herättää huolta menettelyn politisoitumisesta. Äskettäin perustettu tuomarineuvosto on jatkanut työtään useiden eri ohjeiden laatimiseksi. Parhaillaan pohditaan oikeudenkäyntikulujen rajoittamista ja oikeusapujärjestelmien parantamista. Ne voisivat parantaa oikeussuojan saatavuutta. Irlannissa on ryhdytty toimiin, joilla pyritään ratkaisemaan digitalisointiin, tuomarien asukasta kohden mitattuna vähäiseen määrään ja menettelyjen kestoon liittyvät haasteet.
Irlannissa on käynnissä kattava maan korruption- ja petostentorjunnan rakenteiden sekä talousrikosten ja korruptiotapausten estämistä, tutkimista ja ratkaisemista koskevien strategioiden uudelleenarviointi. Hallitus on sitoutunut ottamaan käyttöön uusia korruption- ja petostentorjunnan rakenteita, antamaan uutta lainsäädäntöä alustavista tuomioistuinkäsittelyistä ja tarkistamaan vuonna 2018 annettua korruptiorikoksia koskevaa rikosoikeuslakia (Criminal Justice (Corruption Offences) Act). Irlannilla on yhä merkittäviä haasteita, jotka liittyvät sen valmiuksiin ehkäistä korruptiota ja rangaista korruptiosta. Nämä haasteet johtuvat rajallisista resursseista ja institutionaalisesta hajanaisuudesta. Irlannissa on käytössä korruptiota ehkäiseviä ja lahjomattomuutta edistäviä keinoja, mutta täytäntöönpanon valvontaan liittyy edelleen haasteita erityisesti varallisuusilmoitusten, lobbauksen ja pyöröovi-ilmiön osalta. Huolta on kannettu siitä, että julkishallinnon laatutasoa valvovalla lautakunnalla (Standards in Public Office Commission, SIPO), joka on julkisten viranhaltijoiden etuja koskevien tietojen julkistamista ja veroselvitysjärjestelmiä hallinnoiva valvontaviranomainen, ei ehkä ole riittäviä resursseja. Tämä asia on tarkoitus selvittää tekemällä valmiuksien arviointi.
Televisio- ja radiotoimintaa valvovassa viranomaisessa (Broadcasting Authority of Ireland, BAI) on tarkoitus toteuttaa merkittävä rakenneuudistus verkkoturvallisuutta ja median sääntelyä koskevan uuden lakiluonnoksen mukaisesti. Tämän lakiluonnoksen tarkoituksena on saattaa tarkistettu audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi osaksi Irlannin kansallista lainsäädäntöä. Uusi lakiluonnos on määrä hyväksyä vuoden 2021 loppuun mennessä. Alan avoimuutta on pyritty parantamaan äskettäin muun muassa asettamalla saataville tiedotusvälineiden omistajuussuhteita koskeva tietokanta, jota on tarkoitus päivittää säännöllisesti. Todennäköisesti tulevina kuukausina hyväksyttävillä kunnianloukkauslakiin (Defamation Act) esitetyillä muutoksilla odotetaan olevan myönteinen vaikutus toimittajien työhön. Irlannin hallitus on perustanut median tulevaisuutta käsittelevän komitean (Future of Media Commission). Tarkoituksena on käynnistää uusia politiikkatoimia ja mahdollisia pitkän aikavälin toimia käsittelevä vuoropuhelu alan tukemista varten.
Keskinäisen valvonnan osalta voidaan todeta, että tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettiin edelleen covid-19-pandemiaan liittyneissä lainsäädäntötoimissa, mutta huolta herätti kuitenkin ministeritason toimien vähäinen parlamentaarinen valvonta. Irlannissa on pitkälle kehitetty lainsäätämisjärjestys, mutta maassa on kuitenkin käytetty viime aikoina huomattavan usein mahdollisuutta lyhentää parlamentissa käytäviä keskusteluja. Irlannin ihmisoikeus- ja tasa-arvokeskus (Irish Human Rights and Equality Commission, IHREC) jatkaa tehokasta työtään, ja sille myönnettyyn uudelleen A-status kesäkuussa 2021. Irlannissa on vireä ja moniarvoinen kansalaisyhteiskunta, mutta kansalaisjärjestöjä koskevat rahoitusrajoitukset herättävät edelleen jonkin verran huolta. Näitä huolia on tarkoitus hälventää käynnissä olevan vaaliuudistuksen yhteydessä.
I.Oikeuslaitos
Irlanti soveltaa common law -oikeusjärjestelmää, jossa oikeuslaitos on jaettu siviili- ja rikosoikeuteen. Tuomioistuinjärjestelmä koostuu ylimmästä muutoksenhakutuomioistuimesta (Supreme Court), muutoksenhakutuomioistuimesta (Court of Appeal) sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimista. Näitä ovat ylemmän oikeusasteen tuomioistuin (High Court), jolla on täysi lainkäyttövalta kaikissa rikos- ja siviiliasioissa, sekä rajoitettua toimivaltaa käyttävät alemman oikeusasteen ylempi tuomioistuin (Circuit Court) ja alemman oikeusasteen tuomioistuin (District Court), joiden organisaatio on järjestetty maantieteellisin perustein. Rikosasioita käsittelevät erityistuomioistuimet (Special Criminal Courts) ovat ilman valamiehistöä kokoontuvia tuomioistuimia, jotka käsittelevät puolisotilaalliseen toimintaan, kumoukselliseen toimintaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä rikosasioita. Lisäksi useissa muissa erikoistuneissa tuomioistuimissa käsitellään eri aloihin liittyviä asioita, kuten työolosuhteita. Tuomarineuvosto perustettiin vuonna 2019. Tuomarit nimittää Irlannin presidentti hallituksen esityksestä. Sopivien tuomariehdokkaiden valitsemisesta vastaa tuomarinimityksiä käsittelevä neuvoa-antava lautakunta (Judicial Appointments Advisory Board, JAAB). Syyttäjälaitos ei kuulu oikeuslaitokseen. Oikeuskansleri toimii hallituksen neuvonantajana oikeudellisissa kysymyksissä. Lakimiehet jaetaan toimistoasianajajiin, joita edustaa Law Society -asianajajayhdistys, ja oikeudenkäyntiasianajajiin, joita edustaa pääasiassa Bar of Ireland -asianajajayhdistys. Sekä toimisto- että oikeudenkäyntiasianajajiin liittyvästä kansallisesta sääntelystä vastaa vuonna 2016 perustettu riippumaton oikeudellisten palvelujen sääntelyviranomainen (Legal Services Regulatory Authority).
Riippumattomuus
Kansalaisten ja yritysten käsityksen mukaan Irlannin oikeuslaitoksen riippumattomuus on edelleen hyvä. Tuomioistuinten ja tuomarien riippumattomuutta pitää melko hyvänä tai erittäin hyvänä 73 prosenttia väestöstä ja 77 prosenttia yrityksistä. Käsitys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta on pysynyt vakaana vuodesta 2016 lähtien.
Äskettäin perustettu tuomarineuvosto on jatkanut useiden eri ohjeiden laatimista koskevaa työtään tekemällä tutkimuksia ja valmistelemalla luonnoksia. Irlannissa on käynnistetty nykyaikainen tuomareiden koulutusohjelma. Tätä edesauttoi virassa toimivan tuomarin nimittäminen oikeudellisten opintojen johtajaksi (Director of Judicial Studies). Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisten valtioiden ryhmä (GRECO) suhtautui tuomarineuvoston perustamiseen myönteisesti aiemmin antamiensa suositusten mukaisesti. Tuomarineuvosto tekee tutkimusta, joka ohjaa sitä tuomitsemista koskevien ohjeiden laatimisessa. Tuomarineuvosto hyväksyi maaliskuussa 2021 henkilövahinkoja koskevat ohjeet, joissa esitetään yleiset ohjeet henkilövahinkoihin liittyvien korvausvaatimusten perusteella myönnettävistä tai arvioitavista korvaussummista. Nämä ohjeet tulivat voimaan huhtikuussa 2021 lainsäädännön voimaantulon myötä. Ohjeiden toimeenpanossa tulisi kiinnittää asianmukaista huomiota oikeuslaitoksen riippumattomuuden suojaamiseen.
Tuomarinimityksiä ja tuomarien ylennyksiä koskeva uusi lakiluonnos on valmisteltavana. Irlannin uusi hallitus esitteli uuden yleisen suunnitelman joulukuussa 2020 sen jälkeen, kun vuoden 2017 lakiluonnos tuomarinimityksistä raukesi edeltävän vaalikauden lopussa. Lakiluonnos esitettäneen parlamentille vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä.
Tuomarinimityksistä vastaavan komitean suunniteltu kokoonpano on muuttunut. Uuden yleisen suunnitelman mukaan perustetaan yhdeksästä jäsenestä koostuva tuomarinimityksistä vastaava komitea, joka korvaa nykyisen tuomarinimityksiä käsittelevän neuvoa-antavan lautakunnan. Komiteaan kuuluvat ylimmän muutoksenhakutuomioistuimen presidentti (joka toimii komitean puheenjohtajana), kaksi tuomarineuvoston nimittämää tuomaria (joista toinen on toiminut toimistoasianajajana ja toinen oikeudenkäyntiasianajajana), yksi tuomioistuimen puheenjohtaja (joka on sen tuomioistuimen puheenjohtaja, jonka osalta komitea suosittelee nimitettäviä henkilöitä) ja neljä lautamiestä (joista kolme valitsee virkanimityksistä vastaava viranomainen [Public Appointments Service] avoimen kilpailun perusteella ja joista yhden nimittää Irlannin ihmisoikeus- ja tasa-arvokeskus). Oikeuskansleri osallistuu komitean kokouksiin virkansa puolesta mutta ilman äänioikeutta. Suunnitellun komitean kokoonpano ei mahdollista sellaisten tuomarien selvää enemmistöä, jotka ovat kollegoidensa valitsemia, mutta kokoonpanossa otetaan kuitenkin huomioon tietyt aiempien suunnitelmien osalta esille nostetut huolenaiheet lautamiesenemmistöstä ja maallikkopuheenjohtajasta. Koska oikeuskansleri on myös hallituksen tärkein oikeudellinen neuvonantaja ja osallistuu kabinetin kokouksiin, hänen jäsenyytensä komiteassa – vaikka hänellä ei olisi äänioikeutta – voi herättää huolta komitean riippumattomuudesta suhteessa hallitukseen, kuten Irlannin ihmisoikeus- ja tasa-arvokeskus ja Law Society -asianajajayhdistys ovat raportoineet. Yleisessä suunnitelmassa mainitaan myös ylempien tuomarien nimityksiä käsittelevä neuvoa-antava komitea, jonka tehtävänä on suositella ylimmän muutoksenhakutuomioistuimen presidentiksi, muutoksenhakutuomioistuimen presidentiksi ja ylemmän oikeusasteen tuomioistuimen presidentiksi nimitettäviä henkilöitä. Komitean kokoonpanoon kuuluvat ylimmän muutoksenhakutuomioistuimen presidentti, yksi lautamies ja oikeuskansleri. Näin ollen oikeuskanslerilla olisi merkittävä rooli oikeuslaitoksen ylimpien virkamiesten nimityksissä, mikä voisi myös herättää huolta riippumattomuudesta. On tärkeää, että lopullinen uudistus takaa oikeudellisen riippumattomuuden EU:n lainsäädännön mukaisesti ja eurooppalaiset normit huomioiden ja että se toteutetaan kuulemalla täysimääräisesti asianomaisia sidosryhmiä ja Venetsian komissiota. Euroopan neuvoston suositusten mukaan tällaisen riippumattoman nimityksistä vastaavan elimen olisi etenkin koostuttava merkittäviltä osin oikeuslaitoksen jäsenistä, ja sillä olisi oltava valtuudet antaa suosituksia tai esittää mielipiteitä, joita asiaankuuluva nimityksistä vastaava viranomainen noudattaa käytännössä.
Tuomarinimityksiä ja tuomarien ylennyksiä varten suunniteltu menettely herättää huolta. Nykyisessä järjestelmässä tuomarinimityksiä käsittelevä neuvoa-antava lautakunta suosittelee uusien tuomarinimitysten osalta oikeusministerille vähintään seitsemää ehdokasta kuhunkin vapaaseen virkaan. Esikarsinnan läpäisseitä ehdokkaita ei ole asetettu paremmuusjärjestykseen, eikä hallituksen täydy valita nimitettävää henkilöä ehdokkaiden joukosta. Tuomarien ylennykset myöntää Irlannin presidentti hallituksen esityksestä. Tuomarinimityksiä käsittelevän neuvoa-antavan lautakunnan menettely ei koske tuomarien ylennyksiä. Huolta on kannettu siitä, että nykyisen järjestelmän mukaisessa menettelyssä täytäntöönpanoviranomaiselle jää laaja päätösvalta. Yleisen suunnitelman mukaan kaikkiin tuomarinimityksiin ja tuomarien ylennyksiin on sovellettava suunniteltua uutta menettelyä. Se voi vahvistaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Yleisen suunnitelman mukaan komitea esittää hallitukselle viittä ehdokasta, joita ei ole asetettu paremmuusjärjestykseen. Tämä rajoittaisi paremmin hallituksen harkintavaltaa verrattuna nykyiseen seitsemän ehdokkaan luettelon järjestelmään. Vuoden 2017 lakiluonnoksessa tätä harkintavaltaa rajoitettiin kuitenkin vielä enemmän, sillä siinä ehdotettiin vain kolmen paremmuusjärjestykseen asetetun ehdokkaan luetteloa. Uuden yleisen suunnitelman mukaan esitettävien ehdokkaiden määrän ja paremmuusjärjestyksen poisjättämisen vuoksi hallituksella olisi laaja harkintavalta tuomarinimityksissä, mikä on herättänyt arvostelua. Tätä harkintavaltaa lisää entisestään se, että hallitus voi valita syitä kertomatta hakijan, joka ei kuulu komitean laatimaan luetteloon. Hallitus katsoo, että tätä harkintavaltaa edellytetään perustuslain säännöksissä, joissa todetaan, että Irlannin presidentti nimittää tuomarit. On kuitenkin tärkeää, että tässä uudistuksessa otetaan huomioon Euroopan neuvoston suositukset toimeenpanovallan käyttäjän tarpeesta noudattaa käytännössä riippumattomien viranomaisten antamia suosituksia.
Tuomareita koskevaa kurinpitojärjestelmää kehitetään parhaillaan. Parlamentti on edelleen vastuussa tuomarien viraltapanosta. Tuomarineuvoston oikeusmenettelystä vastaava lautakunta, joka perustettiin vuonna 2020 käsittelemään oikeudellisiin virkavirheisiin liittyviä valituksia, laatii parhaillaan oikeusmenettelyjä koskevia ohjeita ja menettelyjä, jotka liittyvät valitusten epäviralliseen ratkaisemiseen ja valitusjärjestelmän hyväksyttävyyteen ja toimintaan. Valitusmenettelyn on tarkoitus olla valmis käyttöön otettavaksi kesään 2022 mennessä. Vaikka tässä asiassa on edistytty, tuomareita koskevien virallisten kurinpitomenettelyjen puuttuminen on herättänyt huolta muun muassa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden keskuudessa. Näin ollen tulevat ohjeet ja menettelyt voisivat parantaa tuomarien vastuuvelvollisuutta; on tärkeää, että he säilyttävät oikeudellisen riippumattomuuden unionin oikeuden mukaisesti ja Euroopan neuvoston suositukset huomioiden. Parlamentti päättää edelleen tuomarien viraltapanosta, ja se pitää asiaan liittyvää harkintavaltaa itsellään, mikä voi herättää huolen menettelyn politisoitumisesta, vaikka tätä menettelyä ei ole koskaan käytetty.
Laatu
Tuomareita on edelleen vähän, ja tuomarien koulutusta varten käytettävissä olevat resurssit vaikuttavat vähäisiltä. Tuomarien määrä asukasta kohden on edelleen EU:n pienin, mikä voi myös vaikuttaa Irlannin oikeuslaitoksen tehokkuuteen. Irlannin hallitus on sitoutunut arvioimaan, kuinka paljon ja minkälaisia tuomareita tarvitaan, jotta se voi varmistaa tehokkaan lainkäytön seuraavaksi viideksi vuodeksi, mutta pikaisemmilla toimenpiteillä voitaisiin ehkä vastata myös sidosryhmien esille nostamiin huolenaiheisin. Oikeuslaitoksen asukasta kohden laskettua budjettia on kasvatettu säännöllisesti viime vuosina, ja se on yksi EU:n suurimmista, mutta bruttokansantuotteen osuutena laskettu budjetti on pysynyt muuttumattomana ja EU:n keskiarvoa pienempänä. Oikeusalan koulutuksen osalta vuonna 2020 nimitettiin osa-aikainen oikeudellisten opintojen johtaja (joka on virassa toimiva tuomari). Koulutusohjelman laajentaminen ei ole ollut mahdollista, mutta sen kehittämistä varten tarvittavan hallinnollisen tuen varmistamisessa on edistytty äskettäin. Oikeusalan koulutustarpeita käsitellyt kyselytutkimus toteutettiin vuonna 2021.
Oikeudenkäyntikulujen ja oikeusapujärjestelmän arviointia jatketaan, ja se voi parantaa oikeussuojan saatavuutta. Siviilioikeuden lainkäytön arviointi
julkaistiin lokakuussa 2020. Arvioinnissa annetaan suosituksia, joilla pyritään parantamaan oikeussuojan saatavuutta siviilioikeuden alalla edistämällä riita-asioiden varhaista ratkaisemista, vähentämällä oikeudenkäyntikuluja, luomalla herkemmin reagoiva ja oikeasuhtaisempi järjestelmä ja varmistamalla paremmat tulokset tuomioistuinten käyttäjille. Arvioinnissa suositeltiin oikeudenkäyntikuluja koskevien ei-sitovien ohjeiden laatimista. Irlannin hallitus on käynnistänyt arvioinnin, jossa käsitellään tätä ehdotusta ja myös sitä, olisiko oikeudenkäyntikulut määriteltävä kiinteiksi sitovalla tavalla. Tätä asiaa koskevat suositukset on tarkoitus antaa vuoden 2021 loppuun mennessä. Hallitus on myös sitoutunut aloittamaan siviilioikeuden oikeusapujärjestelmän arvioinnin tänä vuonna. Nämä aloitteet voivat auttaa vastaamaan oikeussuojan ja erityisesti siviilioikeuden oikeusapujärjestelmän saatavuutta koskeviin huolenaiheisiin. Rikosoikeudellisen oikeusavun osalta hallitus suunnittelee järjestelmän toimintaa koskevan vastuun siirtämistä oikeusapulautakunnalle (Legal Aid Board). Vaikka rikosoikeudellisen oikeusapujärjestelmän katsotaan toimivan yleisesti ottaen hyvin, Bar of Ireland -asianajajayhdistys on ollut huolissaan oikeudenkäyntiasianajajien heikosta tulotasosta tämän järjestelmän puitteissa. Oikeusapujärjestelmien vahvistaminen ja oikeudenkäyntikulujen rajoittaminen vaikuttavat tärkeiltä asioilta, jotta oikeussuojan saatavuutta voitaisiin parantaa. Lisäksi vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen edistämistä ja niitä koskevia kannustimia voitaisiin lisätä edelleen.
Oikeudellisten palvelujen sääntelyviranomainen toteuttaa edelleen toimenpiteitä, joilla se pyrkii puuttumaan oikeudellisten palvelujen markkinoiden jäljellä oleviin esteisiin. Sääntelyviranomainen suunnittelee ottavansa käyttöön ennen vuoden 2021 loppua oikeuspalvelujen tarjoajia koskevan kehyksen (johon voi sisältyä oikeudenkäyntiasianajajien välisiä sekä oikeudenkäynti- ja toimistoasianajajien välisiä kumppanuuksia). Sääntelyviranomainen aikoo myös tarkastella uudelleen monialaisten toimien (joihin osallistuu oikeuden alan ja muiden alojen toimijoita, kuten arkkitehtejä ja tilintarkastajia) käyttöönottoa jatkona oikeuspalvelujen tarjoajien välisten kumppanuuksien käyttöönotolle. Sääntelyviranomainen julkaisi vuonna 2020 raportin, jossa käsiteltiin sitä, olisiko toimistoasianajajan ja oikeudenkäyntiasianajajan ammatit yhdistettävä. Raportissa todettiin, ettei ammattien yhdistämisen suosittelemiselle ollut tarvittavaa näyttöä, mutta siinä sitouduttiin arvioimaan asiaa uudelleen sen jälkeen, kun muut lain puitteissa toteutettavat uudistukset on saatu valmiiksi. Sääntelyviranomainen julkaisi myös oikeuden alan toimijoiden koulutusta käsittelevän raportin, jossa suositellaan uudistuksia toimistoasianajajan tai oikeudenkäyntiasianajajan ammatin harjoittamista varten edellytettävän pätevyyden ja vaatimusten määrittelyyn. Raportissa suositellaan myös perustamaan lakisääteinen kehys oikeuden alan toimijoille tarkoitettua koulutusta nykyisin tarjoavien toimijoiden akkreditointia varten ja sen mahdollistamiseksi, että uusia koulutuksentarjoajia voidaan akkreditoida tarjoamaan ammatillista koulutusta toimistoasianajajille ja oikeudenkäyntiasianajajille. Sääntelyviranomainen tekee parhaillaan yhteistyötä oikeusministeriön kanssa näiden suositusten täytäntöönpanoa varten. Lisäksi sääntelyviranomainen toteuttaa tutkimushankkeen oikeudenkäyntiasianajajien tai toimistoasianajajien uransa alussa mahdollisesti kohtaamista esteistä. Se on määrä julkistaa vuoden 2021 loppuun mennessä. Sääntelyviranomainen otti vuonna 2020 tehtäväkseen oikeuden alan toimijoiden harjoittaman mainonnan sääntelyn ja antoi uusia tähän liittyviä asetuksia. Olisi tärkeää, että sääntelyviranomainen arvioisi, missä määrin ja miten toteutetut toimenpiteet ovat auttaneet alentamaan oikeudenkäyntikuluja ja parantamaan oikeussuojan saatavuutta.
Työt jatkuvat oikeuslaitoksen digitalisointiin liittyvien nykyisten puutteiden korjaamiseksi. Oikeusvirasto (Courts Service) on julkaissut pitkän aikavälin strategian, jonka tavoitteena on tukea paremmin oikeussuojan saatavuutta. Nykyaikaistamisohjelman painopisteisiin kuuluvat asiakirjojen sähköinen toimittaminen, asiainhallintajärjestelmä ja sähköisen tuomioistuimessa asioinnin mahdollistavan infrastruktuurin käyttöönotto. Virtual Courtroom -ohjelma on mahdollistanut covid-19-pandemian aikana yli 2 200 virtuaalisen oikeusistunnon järjestämisen maaliskuun 2020 jälkeen. Etäoikeudenkäyntejä järjestetään edelleen kaikilla lainkäyttöalueilla ja suuressa määrin ylimmässä muutoksenhakutuomioistuimessa, muutoksenhakutuomioistuimessa ja ylemmän oikeusasteen tuomioistuimessa. Niiden järjestämistä on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessa. Vaikka vuonna 2020 toteutetut toimet mahdollistavat etäoikeudenkäyntien käytön entistä useammin siviilioikeudellisissa asioissa ja rikosoikeudellisissa muutoksenhauissa, Irlannin tulos oli EU:n keskiarvoa heikompi menettelysäännöissä, jotka mahdollistavat digitaaliteknologian käytön oikeudenkäynneissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa ja hallinto-oikeudellisissa asioissa sekä rikosasioissa. Irlannin tulos oli myös keskimääräistä heikompi, kun arvioitiin digitaaliteknologian käyttöä tuomioistuimissa ja syyttäjälaitoksessa, sähköisen viestinnän työkalujen käyttöä tuomioistuimissa, digitaalisten ratkaisujen käyttöä rikosoikeudenkäyntien toteuttamisessa ja seurannassa ja julkaistujen tuomioiden saatavuutta verkossa suurelle yleisölle. Näin ollen Irlannin oikeuslaitoksen digitalisointia on jatkettava, jotta voidaan korjata nykyiset puutteet ja myös mahdollistaa menettelyjen kestoon liittyvien tietojen kerääminen oikeuslaitoksen toimivuutta tarkastelevan Euroopan neuvoston pysyvän komitean (CEPEJ) menetelmien mukaisesti.
Hallitus on ilmoittanut arvioinnista, joka kattaa rikosasioita käsittelevien erityistuomioistuinten toiminnan. Yhdistyneet kansakunnat ja kansalaisyhteiskunta ovat vaatineet jo pitkään lakkauttamaan Irlannin rikosasioita käsittelevän erityistuomioistuimen, joka perustettiin vuonna 1972 terrorismiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien rikosasioiden käsittelemistä varten, tai vahvistamaan tuomioistuimen menettelyä sen varmistamiseksi, että oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kunnioitetaan. Hallitus nimitti helmikuussa 2021 ryhmän, jonka tehtävänä on arvioida uudelleen valtiota vastaan tehtyjä rikoksia koskevat lait. Arviointiryhmän toimeksianto kattaa rikosasioita käsittelevän erityistuomioistuimen toiminnan.
Tehokkuus
Menettelyjen kestoon liittyvät haasteet ovat kärjistyneet. Menettelyjen keskimääräinen kesto oli ylemmän oikeusasteen tuomioistuimessa 785 päivää vuonna 2019 eli 35 päivää enemmän kuin vuonna 2018. Erityisesti kauppaoikeudellisten menettelyjen kesto piteni edelleen noin 220 päivällä vuosina 2018–2019. Sitä vastoin alemman oikeusasteen ylemmissä tuomioistuimissa ja alemman oikeusasteen tuomioistuimissa menettelyjen kesto lyheni vuonna 2019 vuoteen 2018 verrattuna sen jälkeen, kun se oli pidentynyt edellisenä vuonna. Menettelyjen kesto piteni muutoksenhakutuomioistuimessa noin 110 päivällä vuonna 2019 (1 220 päivää) verrattuna vuoteen 2018 (1 101 päivää). Rikosoikeudellisten menettelyjen kesto piteni vuosina 2018–2019 noin 120 päivällä alemman oikeusasteen ylemmissä tuomioistuimissa ja noin 100 päivällä keskusrikostuomioistuimessa (Central Criminal Court). Siviilioikeuden lainkäytön arvioinnissa esitettiin suosituksia, joilla menettelyjen viivästymistä voitaisiin vähentää ja kestoa lyhentää. Rikosprosessilakiluonnos, jossa säädetään alustavista tuomioistuinkäsittelyistä, jotka voisivat mahdollistaa nopeammat ja tehokkaammat menettelyt tiettyjen rikosten osalta, vahvistettiin laiksi 24. toukokuuta 2021.
Hallituksen suunnitelmissa on ehdottaa korvausjärjestelmää liian pitkistä tuomioistuinkäsittelyistä ennen vuoden 2021 loppua. Tätä vaaditaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiossa, jonka täytäntöönpanoa Euroopan neuvoston ministerikomitea valvoo edelleen tehostetusti.
II.Korruptiontorjunnan kehys
Irlannissa vastuu korruption tutkinnasta kuuluu Irlannin poliisille ja turvallisuuspalvelulle (An Garda Síochána). Poliisin kansallisen talousrikosviraston (Garda National Economic Crime Bureau, GNECB) alaisella korruption torjuntaan erikoistuneella yksiköllä (Anti-Corruption Unit) on yksinomainen vastuu ulkomaisen lahjonnan tutkinnasta, ja se on myös vastuussa kansallisesti merkittävien kotimaisten lahjonta- ja korruptiotapausten tutkinnasta. Korruption torjuntaan erikoistunut yksikkö toimii lahjonnan ja korruption tutkinnan, torjunnan ja häirinnän asiantuntijakeskuksena. Poliisi vastaa korruption torjuntaan liittyvien rikostutkintojen suorittamisesta. Poliisin uusi korruption tutkintaan keskittyvä yksikkö aloitti toimintansa marraskuussa 2020. Uusi tutkintojen hallintajärjestelmä (Investigation Management System, IMS) on kehitetty äskettäin, ja se on parhaillaan kansallisen poliisin ja turvallisuuspalvelun koekäytössä. SIPO on vastuussa vaalilakien (Electoral Acts), etiikkaa koskevien lakien (Ethics Acts) ja lobbausta sääntelevän vuoden 2015 lain (Regulation of Lobbying Act) täytäntöönpanosta.
Asiantuntijoiden ja yritysjohtajien keskuudessa vallitsevan käsityksen mukaan korruptiota esiintyy julkisella sektorilla edelleen suhteellisen vähän. Transparency Internationalin vuoden 2020 korruptioindeksissä Irlanti sai 72/100 pistettä ja sijoittui seitsemännelle sijalle Euroopan unionissa ja 20. sijalle maailmanlaajuisesti. Tämä käsitys on pysynyt suhteellisen vakaana
viimeisten viiden vuoden aikana.
Hallitus suunnittelee kattavan arvioinnin perusteella rikosoikeudellisen lainsäädäntökehyksen tarkistamista, jotta korruptiontorjunnan tehokkuutta voitaisiin parantaa. Vuoden 2018 rikosoikeuslaki muodostaa yhden konsolidoidun säädöksen. Lahjontaa ja korruptiota koskeva laki on saatettu ajan tasalle ja konsolidoitu vuoden 2018 lailla, ja nykyisin on rikos jättää ilmoittamatta lahjonta- ja korruptiorikoksista poliisille. Korruptiorikoksilla on myös tämän lain nojalla ekstraterritoriaalinen vaikutus ulkomaisen korruption osalta, jos osoitetaan, että jokin osa kyseessä olevasta valtion ulkopuolella tapahtuneesta toiminnasta olisi rangaistavaa, jos se tapahtuisi Irlannissa. Irlannissa tehtiin viime vuoden kertomuksessa raportoidun mukaisesti perusteellinen arviointi viranomaisten tekemän talousrikosten ja korruption vastaisen työn tehokkuudesta. Tämä Hamiltonin arvioinniksi kutsuttu arviointi julkaistiin joulukuussa 2020. Oikeusministeriö on määrittänyt sen perusteella painopisteet, jotka voidaan panna täytäntöön lyhyemmällä aikavälillä. Niihin kuuluu esimerkiksi nykyisen lainsäädäntöohjelman voimaan saatettaviin säädöksiin kuuluvan rikosprosessilakiluonnoksen voimaan saattaminen. Muita painopisteitä ovat muun muassa lain vahvistaminen julkisen sektorin etiikan alalla ja lainsäädännön tarkistaminen, jotta voidaan puuttua tilanteisiin, joissa parlamentin (Oireachtasin ylä- ja alahuoneen) entiset jäsenet ovat mahdollisesti rikkoneet etiikkaa koskevien lakien mukaisia velvollisuuksiaan. Painopisteisiin kuuluu myös rikosoikeuslainsäädännön muuttaminen siten, että siinä mahdollistetaan erilliset kotietsintäluvat, joiden nojalla poliisi voi vaatia itselleen kotietsintäluvassa mainittujen henkilöiden omistamien tai hallussa olevien sähköisten laitteiden salasanoja.
Irlanti arvioi parhaillaan uudelleen kansallista korruptionvastaista rakennettaan. Yksi Hamiltonin arvioinnin keskeisistä suosituksista on pysyvän monialaisen neuvoa-antavan toimikunnan perustaminen koordinoimaan ja johtamaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa talousrikoksiin ja korruptioon. Hamiltonin arvioinnissa suositellaan myös monivuotisen strategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman laatimista sen korjaamiseksi, ettei Irlannilla ole talousrikosten ja korruption torjuntaa koskevaa kansallista strategiaa ja useita korruptiontorjunnan alalla toimivaltaisia viranomaisia.
Irlannissa korruptionvastaisiin politiikkoihin sekä korruption tunnistamiseen ja tutkimiseen sekä korruptioon syyllistyneiden syytteeseenpanoon liittyvä toimivalta ja velvollisuudet on jaettu erilaisten erikoistuneiden lainvalvontaelinten kesken. GNECB ja erityisesti sen korruption torjuntaan erikoistunut yksikkö ovat vastuussa kaikkien korruptiorikosten, myös ulkomaisen lahjonnan, tutkimisesta Poliisille on osoitettu äskettäin merkittäviä resursseja, mutta valtakunnansyyttäjän toimiston (Office of the Director of Public Prosecutions, ODPP) resursseja ei ole lisätty vastaavalla tavalla, vaikka järjestelmän muiden osien (poliisi, tuomioistuimet, tuomarit) resurssien lisääminen vaikuttaa ODPP:n työtaakkaan, sillä suurempi poliisien, pidätysten ja tutkintojen määrä tuottaa lisää syytteeseenpanoasiakirjoja ODPP:lle.Poliisin alaisuudessa aloitti myös toimintansa uusi korruptiontorjunnan yksikkö, joka vastaa sisäiseen korruptioon liittyvistä tutkinnoista. ODPP keskittyy yksinomaan tutkintaviranomaisten toimittamien rikosten syytteeseenpanoon. Sillä ei ole rikosten ennaltaehkäisyyn liittyviä tehtäviä. ODPP:lla on talousrikosten erikoisyksikkö (Special Financial Crime Unit), jonka kanssa korruption torjuntaan erikoistunut yksikkö on suoraan yhteydessä asiaankuuluvissa korruptiotapauksissa. Poliisi on mukana Transparency International Irelandin ”Integrity at Work” -aloitteessa ja pyrkii edistämään työympäristöä, jossa suhtaudutaan kannustavasti rikkomuksia koskevista huolenaiheista kertomiseen. Korruption torjuntaan erikoistuneella GNECB:n yksiköllä on maksuton puhelinnumero, jossa voi tehdä luottamuksellisesti ilmiantoja lahjonnasta ja korruptiosta.
Rajalliset resurssit aiheuttavat yhä haasteita korruption torjuntaan erikoistuneelle GNECB:n yksikölle. GNECB:ssä työskentelee tällä hetkellä 74 tutkijaa (joista 12 on tilapäisesti siirrettyinä), 18 siviilityöntekijää ja kolme oikeustutkinnallista tilintarkastajaa. Korruption torjuntaan erikoistunut GNECB:n yksikkö koostuu tällä hetkellä vain kolmesta henkilöstä, joista yksi on rikosylikonstaapeli ja kaksi on rikostutkijoita. GNECB:n palvelukseen osoitettavien poliisien valintakilpailu saatiin äskettäin päätökseen, ja korruption torjuntaan erikoistunut yksikkö saa yhden uuden henkilöstön jäsenen. Korruption torjuntaan erikoistunut yksikkö käyttää merkittävissä operaatioissaan GNECB:n resursseja, ja sillä on tiiviit yhteistyösuhteet muihin kansallisiin yksiköihin. Hamiltonin arvioinnissa pantiin merkille korruption torjuntaan erikoistuneen yksikön puutteelliset resurssit ja suositeltiin varmistamaan, että GNECB:lle sekä valtakunnansyyttäjän toimistolle osoitetaan lisäresursseja. Viimeksi mainittua toimijaa koskevaan suositukseen sisältyi uusia syyttäjiä sekä lähetetty digitaalisen forensiikan asiantuntija ja lähetetty oikeustutkinnallinen tilintarkastaja. GNECB:n tietojen mukaan yksiköllä on tällä hetkellä käynnissä yhdeksän korruptiotutkintaa, joista kolme liittyy ulkomaisten virkamiesten ulkomaiseen lahjontaan.
Sähköisen todistusaineiston analysointiin korruptiotapauksissa liittyy joitakin haasteita. Tutkintojen hallintajärjestelmä on kehitetty äskettäin, ja se on parhaillaan koekäytössä. Tämä järjestelmä standardoi kaikki tutkinnat ja tallentaa kaikki toimet, ja sillä korvataan nykyisin käytössä olevat paperipohjaiset järjestelmät. Viranomaisten mukaan sähköisen todistusaineiston, kuten matkapuhelintietojen, tietokonetietojen, pilvipalvelutietojen ja verkkoyhteisötietojen, keruu aiheuttaa lisähaasteita. Korruption torjuntaan erikoistuneella yksilöllä ei ole tällä hetkellä käytettävissään työkalua, jonka avulla se voisi tutkia tehokkaalla ja vaikuttavalla tavalla näitä tietoja. Tämän vuoksi sähköisten tietojen tutkiminen vie merkittävän määrän tutkinnallisia resursseja ja viivästyttää merkittävästi tutkintoja.
Irlannissa on käytössä korruptiota ehkäiseviä ja lahjomattomuutta edistäviä keinoja, mutta sääntöjen täytäntöönpanoon liittyy edelleen haasteita. Viranomaisten etiikkaa koskevissa laeissa säädetään varallisuusilmoituksia koskevista yleisistä säännöistä ja menetelmistä. Parlamentin kummankin kamarin kaikkien jäsenten, oikeuskanslerin ja ylempiin virkoihin julkisissa elimissä nimitettävien henkilöiden on toimitettava ilmoitettavat edut ja noudattamista koskevat todisteet SIPOlle. SIPO valvoo edelleen lainsäädännön täytäntöönpanoa, mutta haasteista on raportoitu, sillä ilmoitettavat edut eivät sisällä vastuita (asuntolainoja, lainoja jne.), ja tietojen julkistaminen koskee vain parlamentin jäseniä. SIPOlla ei ole valtuuksia tutkia viranhaltijoiden tai virkamiesten toimia, jos kyseiset toimet ovat tapahtuneet palvelussuhteen päättymisen jälkeen.
Lobbausta ja pyöröovi-ilmiötä koskevien sääntöjen täytäntöönpanoon liittyvissä valmiuksissa on edelleen joitakin puutteita. Lobbausta sääntelevällä vuoden 2015 lailla luotiin velvollisuus rekisteröidä lobbarit. Lobbausta sääntelevän vuoden 2015 lain toinen lakisääteinen arviointi julkaistiin helmikuussa 2020. SIPO valvoo tätä verkkopohjaisena järjestelmänä toimivaa rekisteriä. Rekisteriin on rekisteröitynyt tällä hetkellä yli 2 100 organisaatiota ja yksittäistä henkilöä. SIPOlla on tiettyjä täytäntöönpanovaltuuksia – se voi esimerkiksi suorittaa tutkimuksia, jos se uskoo, että henkilö on saattanut syyllistyä rikkomukseen. Lisäksi sillä on asian käsiteltäväksi saattamista ja syytteeseenpanoa koskevat valtuudet tiettyjen rikosten osalta, kuten silloin, jos lobbausta harjoittava henkilö ei ole rekisteröitynyt. Laissa säädetään myös työsuhteen jälkeisestä vuoden pituisesta karenssiajasta, jonka aikana tietyt virkamiehet eivät voi osallistua tietynlaisiin lobbaustoimiin. Tästä laista poiketen viran haltijoita koskevissa käytännesäännöissä (Code of Conduct for Office Holders) tai virkamiehiin sovellettavassa normeja ja käyttäytymistä koskevassa laissa (Civil Service Code of Standards and Behaviour) ei viitata työsuhteen jälkeisiin rajoituksiin. SIPO tekee työtään rajallisin resurssein (jotka se jakaa oikeusasiamiehen kanslian [Office of the Ombudsman] kanssa), joten se ei kykene valvomaan ennakoivasti käytännesääntöjen noudattamista. Pyöröovi-ilmiötä koskevia työsuhteen jälkeisiä rajoituksia sisältyy lobbausta sääntelevään vuoden 2015 lakiin, viran haltijoita koskeviin käytännesääntöihin ja virkamiehiin sovellettavaan normeja ja käyttäytymistä koskevaan lakiin. SIPOlla ei ole kuitenkaan tarvittavia valtuuksia, jotta se voisi valvoa sääntöjenvastaisuuksia.
Yhdenmukaistettuja eturistiriitasääntöjä ei ole vielä hyväksytty. Irlannin hallitus arvioi parhaillaan etiikkaa koskevaa lainsäädäntöä, sillä julkisen sektorin normeja koskenut vuoden 2015 lakiluonnos – joka olisi parantanut nykyistä kehystä eturistiriitojen tunnistamisen, ilmoittamisen ja hallinnoinnin sekä korruptioriskien minimoinnin osalta – raukesi edeltävän parlamentin hajottamisen myötä. Korruption torjunta ja lahjomattomuutta edistävät keinot on määritelty painopisteiksi vuoden 2020 hallitusohjelmassa. GRECO on pannut tähän liittyen merkille, että vuoden 2015 lakiluonnoksen raukeaminen on vaikuttanut parlamentin jäsenten eettistä toimintaa koskevan yhdenmukaisen ja konsolidoidun lainsäädäntökehyksen laatimiseen ja varallisuusilmoitusjärjestelmään tehtäviin parannuksiin.
Julkisiin hankintoihin vaikuttaa liittyvän merkittävä lahjonnan ja korruption riski covid-19-pandemian torjuntaa ja hillitsemistä koskevien toimenpiteiden osalta. Korruption torjuntaan erikoistuneen yksikön käynnissä olevista tutkimuksista neljä liittyy tällä hetkellä hankintoihin, ja apua on tarjottu kolmessa muussa tapauksessa. GNECB järjesti myös ”Fraud Awareness Week” -teemaviikon, jonka aikana petostentorjunta sai säännöllistä medianäkyvyyttä. Covid-19-hankintapetokset olivat yksi tämän kampanjan aiheista.
III.Tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja vapaus
Irlannissa sananvapautta suojellaan perustuslailla, jonka mukaan valtion on taattava perusoikeuksien ja myös sananvapauden ja lehdistönvapauden suojelu. Tiedotusvälineitä koskevan lainsäädännön merkittävä uudistus saataneen valmiiksi vuonna 2021, kun audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Riippumatonta median valvojaa koskeva lainsäädäntökehys on parhaillaan tarkistettavana. Tulevalla verkkoturvallisuutta ja median sääntelyä koskevalla lakiluonnoksella perustettavassa uudessa sääntelykehyksessä on tarkoitus hajottaa BAI ja siirtää kaikki sen tehtävät uudelle mediavaliokunnalle (Media Commission). Mediavaliokunnalle annetaan myös uusia sääntöjen noudattamisen valvontaan ja seuraamusten määräämiseen liittyviä valtuuksia, kuten valtuus pyytää määräämään hallinnollisia taloudellisia seuraamuksia, jotta se voi valvoa uutta verkkopalveluja koskevaa kehystä. Mediavaliokunnassa on enintään kuusi jäsentä, jotka nimitetään virkanimityksistä vastaavan viranomaisen järjestämän avoimen kilpailun perusteella. BAI:ssa on tällä hetkellä yhdeksän jäsentä, joista Irlannin hallitus nimittää viisi matkailu-, kulttuuri-, taide-, Gaeltacht-, urheilu- ja mediaministerin ehdotuksesta. Uutta valiokuntaa johtaa puheenjohtaja, jolla on myös hallinnollinen rooli. Lakiluonnoksen yleisessä suunnitelmassa ehdotetaan uuden mediavaliokunnan sääntelytoimintaa varten osoitettavan rahoituksen säilyttämistä siten, että käyttöön otetaan toimialamaksut BAI:n nykyistä rahoitusjärjestelmää vastaavalla tavalla. Yleisessä suunnitelmassa vahvistetaan, että valiokunnan on määrä olla riippumaton tehtäviensä suorittamisessa. Uusi lainsäädäntökehys hyväksyttäneen vuoden 2021 loppuun mennessä. Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen vuoden 2021 raportissa arvioitiin vuoden 2020 raportin tavoin, että Irlannin median valvojan riippumattomuuteen ja tehokkuuteen kohdistuvat riskit ovat vähäisiä, ja korostettiin, että nykyiset oikeudelliset takeet kaventavat tehokkaasti ulkoisen häirinnän mahdollisuuksia.
Irlannilla on vakiintunut itsesääntelyelinten järjestelmä uutismedia-alalla. Kehys perustuu Irlannin lehdistöneuvoston (Press Council of Ireland, PCI) ja lehdistöasiamiehen (Office of the Press Ombudsman, PO) toimintaan ja kattaa sanomalehdet (painetut ja sähköiset sanomalehdet), aikakauslehdet ja vain verkossa toimivat uutisjulkaisut, jotka ovat lehdistöneuvoston jäseniä. Vuoden 2020 vuosikertomuksen mukaan lehdistöneuvostolle jätettiin viime vuonna 346 valitusta, ja lehdistöasiamies arvioi 25 valitusta. Tämä tarkoittaa, että valitusten määrä kasvoi verrattuna vuonna 2019 jätettyyn 252 valitukseen
. Lehdistöasiamies on tutkinut vuonna 2021 jo kymmenen tapausta.
Irlannissa on otettu käyttöön useita eri toimenpiteitä avointen ja moniarvoisten televisio- ja radiolähetyspalvelujen tarjoamisen varmistamiseksi. Haut mahdollistava tietokanta, joka kattaa irlantilaisomisteisten media-alan yritysten omistajuustiedot, avattiin 11. marraskuuta 2020. Sitä päivitetään säännöllisesti kuuden kuukauden välein. Vuoden 2014 kilpailu- ja kuluttajansuojalain mukaan matkailu-, kulttuuri-, taide-, Gaeltacht-, urheilu- ja mediaministeri on toimivaltainen arvioimaan media-alalla tapahtuvien omistajuussuhteiden muutosten (sulautumien) vaikutukset tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen Irlannissa. Sen lisäksi BAI:n on tehtävä kolmen vuoden välein arviointi Irlannin media-alan yritysten omistajuussuhteista ja keskityttävä siinä erityisesti omistajuussuhteiden muutoksiin ja niiden vaikutuksiin tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen. Kaksi ensimmäistä arviointia tehtiin vuosina 2015 ja 2018. BAI järjesti vuodeksi 2021 suunnitellun tulevan arvioinnin valmistelemista varten sidosryhmien julkisen kuulemisen, joka oli avoinna 30. huhtikuuta 2021 asti. Nämä avoimuuteen liittyvät toimet ovat tärkeitä, kun otetaan huomioon, että Irlannin media-ala on erittäin keskittynyt – varsinkin paikallisella tasolla. Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen vuoden 2021 raportissa todetaan, ettei tietoja ole saatavilla uutismedia-alan keskittymisen arvioimista varten.
Hallitus ryhtyi joihinkin toimenpiteisiin, joilla pyrittiin hillitsemään covid-19-pandemian vaikutuksia.Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan monet alueelliset julkaisut joutuivat konkurssin partaalle vuonna 2020. Myös useat painetut ilmaisjakelulehdet keskeyttivät toimintansa covid-19-pandemian vuoksi, ja ainoastaan covid-19-toimenpiteisiin liittyvän valtion mainonnan lisääntyminen esti sen, etteivät jotkin radioasemat lopettaneet toimintaansa. Lisäksi valtion pandemian vuoksi perustama työttömyysrahasto oli avoinna kaikille työntekijöille, myös toimittajille. Se auttoi hillitsemään covid-19-pandemiasta toimittajille aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia. Myös freelancereiden oli mahdollista saada tietynlaista taloudellista tukea itsenäisinä ammatinharjoittajina.
Irlannin hallitus pohtii media-alan tulevaisuutta. Irlannin hallitus päätti käynnistää keskustelun mahdollisista media-alaa tukevista pitkän aikavälin toimista ja perusti tätä varten riippumattoman median tulevaisuutta käsittelevän komitean lokakuussa 2020. Komitea on keskittynyt pohdinnoissaan erityisesti kaikille media-alan toimijoille yhteisiin haasteisiin, jotka liittyvät tulovirtojen muutoksiin, yleisön käyttäytymiseen ja teknisesti uudenlaisiin mediankulutuksen tapoihin. Komitea järjesti 12. joulukuuta 2020 ja 8. tammikuuta 2021 välisenä aikana julkisen kuulemisen, jonka puitteissa se sai yli 800 kirjallista lausuntoa sidosryhmiltä ja suurelta yleisöltä. Komitea osallistuu tällä hetkellä useisiin temaattisiin vuoropuheluihin, jotta se voisi laatia raportin ja suositukset kesään 2021 mennessä.
Keskustelut toimittajien suojelua koskevan kehyksen tarkistamisesta ovat käynnissä. Irlannin hallitus ilmoitti aikeistaan tarkistaa vuoden 2009 kunnianloukkauslaki, ja se viimeistelee parhaillaan sen perusteella lakisääteistä arviointia. Uusi kunnianloukkauksia koskeva järjestelmä voitaisiin esitellä vuoden 2021 loppuun mennessä. Sidosryhmät korostivat, että nykyisen järjestelmän nojalla kunnianloukkauksesta voidaan määrätä kohtuuttoman suuria vahingonkorvauksia, millä voi olla kielteinen vaikutus lehdistönvapauteen. Viimeisin Irlannin kunnianloukkauslain arviointiin liittynyt kuuleminen järjestettiin vuoden 2016 lopussa. Sen seurauksena ei tehty muutoksia lainsäädäntöön. Euroopan neuvoston foorumi journalismin suojelun ja toimittajien turvallisuuden edistämiseksi kirjasi yhden Irlantia koskevan varoituksen. Se oli ensimmäinen Irlantia koskenut varoitus sitten vuoden 2015. Varoitus koski kannetta, jonka nostanut poliittinen aktivisti mainittiin Dublin Inquirer -sanomalehden artikkelissa. Kanne liittyi väitteeseen siitä, että kyseinen sanomalehti olisi syyllistynyt laiminlyöntiin journalistisessa toiminnassaan. Vuonna 2021 ei ole kirjattu varoituksia. Toimittajien digitaalisen turvallisuuden osalta tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen vuoden 2021 raportissa viitataan jälleen lainsäädännöllisiin riskeihin, jotka johtuvat tietojen säilyttämistä koskevasta laista (Data Retention Act) ja erityisesti siitä, ettei siinä säädetä erityisiä suojatoimia toimittajien lähteiden suojelemista varten. Irlannin hallitus ilmoitti vuonna 2020 aikovansa tarkistaa viestintälain (Communications Act), mutta tämä asia ei kuulu tällä hetkellä hallituksen painopisteisiin.
IV.Muut hallitusjärjestelmän osien keskinäiseen valvontaan liittyvät institutionaaliset kysymykset
Irlannissa on kaksikamarinen parlamentaarinen järjestelmä: parlamentti (kaksikamarinen Oireachtas) koostuu alahuoneesta (Dáil Éireann) ja ylähuoneesta (Seanad Éireann). Hallituksen ministereillä ja parlamentin edustajilla on oikeus tehdä lainsäädäntöehdotuksia. Ylemmän oikeusasteen tuomioistuin (High Court) suorittaa perustuslaillisen arvioinnin ja sillä on oikeus vedota muutoksenhakutuomioistuimeen ja korkeimpaan oikeuteen. Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteutumista Irlannissa valvoo Irlannin ihmisoikeus- ja tasa-arvokeskus.
Covid-19-pandemian torjumisessa käytetään tavallista lainsäätämisjärjestystä, mutta hätätoimenpiteiden parlamentaarisen valvonnan osalta on nostettu esille tiettyjä ongelmia. Irlannin covid-19-pandemian johdosta toteuttamat toimet, joita on säädetty edelleen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, on pantu pitkälti täytäntöön terveysministerin primaarilainsäädännössä delegoiduin valtuuksin allekirjoittamilla johdetun oikeuden säädöksillä (Statutory Instruments). Raukeamislausekkeiden mukaan näihin lakeihin sisältyvien asiaankuuluvien valtuuksien oli määrä säilyä voimassa 9. marraskuuta 2020 asti, jollei niiden voimassaoloa jatkettaisi. Lokakuussa 2020 annetun esityksen nojalla näiden valtuuksien voimassaoloa jatkettiin 9. kesäkuuta 2021 asti. Useat parlamentin jäsenet vastustivat tätä ja ehdottivat voimassaolon jatkamista lyhyemmäksi aikaa. Tästä esityksestä käytävää keskustelua varten osoitetun ajan lyhyys herätti arvostelua. Irlannin ihmisoikeus- ja tasa-arvokeskus suositteli, että valtuuksien voimassaoloa jatkettaisiin lyhyemmäksi aikaa ja että voimassaolon jatkamisen enimmäiskesto määriteltäisiin lainsäädännössä, minkä lisäksi se nosti esille myös muita huolenaiheita. Nämä huolenaiheet herättivät vastakaikua kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa. Tammikuussa järjestettyjen parlamenttivaalien ja hallituksen nimittämisen viivästymisen vuoksi valiokuntien varsinaisia kokouksia ei järjestetty tammi–lokakuussa 2020. Covid-19-toimia käsittelevä erityisvaliokunta kokoontui kuitenkin 6. toukokuuta 2020 ja 30. syyskuuta 2020 välisenä aikana. Neljään covid-19-pandemian torjuntaa varten annettuun primäärioikeuden säädökseen sisältyvien raukeamislausekkeiden voimassaoloa jatkettiin jälleen kesäkuussa 2021. Tämän seurauksena nämä toimenpiteet ovat voimassa 9. marraskuuta 2021 asti, ja niiden voimassaoloa voidaan jatkaa edelleen kolmella kuukaudella parlamentin kummankin kamarin antamalla päätöslauselmalla.
Lainsäädäntöprosessille on ollut pandemian alusta alkaen ominaista parlamentissa käytävien keskustelujen lyhentyminen. Parlamentin keskustelujen lyhentämistä ja nopean käsittelyn varmistamista koskevia menettelyllisiä välineitä käytettiin usein pääasiassa covid-19:ään liittyvän lainsäädännön osalta. Tähän sisältyi muun muassa luopuminen lakiehdotuksen luonnostekstin julkaisemista edeltävää tarkastelua koskevan vaatimuksen (”säädösesitysten valvonta”) soveltamisesta
, ”giljotiinimenettelyjen” käyttö keskustelua varten osoitettavan ajan lyhentämiseksi ja nopeasti allekirjoitettavat esitykset sen varmistamiseksi, että presidentti käsittelee nopeasti parlamentin hyväksymät lakiehdotukset. Vuonna 2020 giljotiinimenettelyjä käytettiin 30:ssä yhteensä 32 hyväksytystä lakiehdotuksesta ja 19 kertaa keskusteluajan lyhentämiseksi 17 eri säädösesityksen osalta. Vuonna 2020 nopeasti allekirjoitettavia esityksiä
hyväksyttiin 18 tapauksessa, mikä mahdollisti sen, että presidentti käsitteli lakiehdotuksen viiden päivän kuluessa. Säädösesitysten valvontaa koskevasta vaatimuksesta luovuttiin 17 lakiehdotuksen osalta uusien valiokuntien perustamisvaiheen aikana syyskuusta 2020 alkaen parlamentin kummankin kamarin vaalien jälkeen. Parlamentin alahuoneen päävaliokunta vastasi 26 lain valiokuntakäsittelystä vuonna 2020. Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot olivat huolissaan lyhyestä kuulemisia varten varatusta ajasta.
Irlannin ihmisoikeus- ja tasa-arvokeskuksen status arvioidaan uudelleen vuonna 2021. Kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden kansainvälinen verkosto (GANHRI) myönsi sille marraskuussa 2015 A-statuksen. Irlannin ihmisoikeus- ja tasa-arvokeskus julkaisi helmikuussa 2021 raportin Irlannin hätätilavaltuuksista covid-19-pandemian aikana. Raportissa todettiin, että pandemian hillitsemistä varten tähän mennessä käyttöön otetut tärkeimmät toimenpiteet (pääasiassa liikkumista ja yksityistilaisuuksia koskevat rajoitukset sekä kasvomaskin käyttöpakko) olivat perusteltuja sen nojalla, että valtiolla on velvollisuus suojella kansanterveyttä. Raportissa tehtiin myös useita päätelmiä, joissa suositeltiin esimerkiksi sitä, että Irlannin hallituksen olisi erotettava aina selvästi toisistaan lain mukaan pakolliset toimenpiteet ja kansanterveydelliset neuvot ja että kaikkiin osana covid-19-pandemian torjuntaa hyväksyttyihin toimenpiteisiin olisi sovellettava raukeamislausekkeita.
Irlannissa on vireä ja moniarvoinen kansalaisyhteiskunta, vaikka rahoitusrajoitukset herättävät edelleen jonkin verran huolta. Sen lisäksi, että vuonna 2020 hallitus perusti 45 miljoonan euron suuruisen covid-19-vakausrahaston, jonka tarkoituksena on tarjota käteissijoituksia yhteisö- ja vapaaehtoisjärjestöille, hyväntekeväisyysjärjestöille ja yhteisötalouden yrityksille, jotka tarjoavat kriittisen tärkeitä eturintaman palveluja, vuodeksi 2021 on asetettu saataville 10 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat edelleen huolissaan sen vaikutuksista, että vaalilaissa asetetaan enimmäismäärä ”poliittisiin tarkoituksiin” tehtäville lahjoituksille ja kielletään Irlannin ulkopuolella asuvien muiden kuin Irlannin kansalaisten antamat lahjoitukset. Myös tämän lain täytäntöönpanon valvonnasta vastuussa oleva SIPO on kehottanut tekemään vaalilaista kattavan arvioinnin. Äskettäin julkaistiin vaaliuudistuksen yleinen suunnitelma (General Scheme of an Electoral Reform). Sen tarkoituksena on perustaa riippumaton ja lakisääteinen vaalilautakunta. Hallituksen aikomuksena on, että vaalilautakunta laatii vuoden 1997 vaalilaista kattavan arvioinnin, jossa se käsittelee myös kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden esille nostamia huolenaiheita.
Liite I: Lähteet aakkosjärjestyksessä*
* Luettelo oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2021 liittyvän kuulemisen yhteydessä toimitetuista asiakirjoista on saatavilla osoitteessa
https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/upholding-rule-law/rule-law/rule-law-mechanism/2021-rule-law-report-targeted-stakeholder-consultation
.
Bar of Ireland (2021), Submission to the Department of Justice on the General Scheme of the Judicial Appointments Commission Bill 2020 (
https://www.lawlibrary.ie/media/lawlibrary/media/Secure/Submission-to-DOJ-with-Appendix.pdf
).
Broadcasting Authority Ireland (2019), Submission to the Department of Communications, Climate Action & Environment Public Consultation on the Regulation of Harmful Content on Online Platforms and the Implementation of the Revised Audiovisual Media Service Directive (
https://www.bai.ie/en/bai-publishes-submission-on-regulation-of-harmful-online-content-implementation-of-new-audiovisual-media-services-directive/
).
Council of the Bar of Ireland (2021), Contribution from the Council of the Bar of Ireland for the 2021 Rule of Law Report.
Council of the Bar of Ireland (2021), Submission to the Department of Justice on the General Scheme of the Judicial Appointments Commission Bill 2020 (
https://www.lawlibrary.ie/News/reports-and-submissions.aspx
).
Department Justice (2020c), Review Group Report on structures and strategies to prevent, investigate and penalise economic crime and corruption (
https://www.gov.ie/en/publication/be30e-review-group-report-on-structures-and-strategies-to-prevent-investigate-and-penalise-economic-crime-and-corruption/
).
Department of Justice (2020a), Draft General Scheme of Judicial Appointments Commission Bill 2020 (
http://www.justice.ie/en/JELR/Pages/General_Scheme_of_the_Judicial_Appointments_Commission_Bill_2020
).
Department of Justice (2020b), Review Group Report on the Administration of Civil Justice – Report. Chairperson: The Hon. Mr. Justice Peter Kelly, Former President of the High Court (
http://www.justice.ie/en/JELR/Pages/Review_of_the_Administration_of_Civil_Justice_-_Review_Group_Report
).
Department of Justice (2021a), Justice plan 2021 (
http://www.justice.ie/en/JELR/Department_of_Justice_Action_Plan_2021.pdf/Files/Department_of_Justice_Action_Plan_2021.pdf
).
Department of Justice (2021b), Hamilton Review Group Implementation Plan (
https://www.gov.ie/en/publication/d03ff-hamilton-review-group-implementation-plan/
).
Department of Public Expenditure and Reform (2020), Second Statutory Review of the Regulation of Lobbying Act 2015 (
https://www.gov.ie/en/publication/7ef279-second-statutory-review-of-the-regulation-of-lobbying-act-2015/
).
Department of the Taoiseach (2020), Department of the Taoiseach (2021), Programme for Government: Our Shared Future (
https://www.gov.ie/en/publication/7e05d-programme-for-government-our-shared-future/
).
Direktiivi 2010/13/EU audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 22.12.2009, Parlov-Tkalčić v. Kroatia, valitus nro 24810/06.
Euroopan komissio (2019), Flash-eurobarometri 482: Yritysten suhtautuminen korruptioon EU:ssa.
Euroopan komissio (2020), erityiseurobarometri 502: Korruptio.
Euroopan komissio (2020), Oikeusvaltiokertomus – Luku: Oikeusvaltiotilanne Irlannissa.
Euroopan komissio (2021), EU:n oikeusalan tulostaulu.
Euroopan neuvosto: ministerikomitea (2010), ministerikomitean suositus CM/Rec(2010)12 jäsenvaltioille tuomareiden riippumattomuudesta, tehokkuudesta ja vastuualueista (
https://www.coe.int/en/web/cdcj/judicial-independence-and-impartiality
).
Euroopan neuvosto: Venetsian komissio (2010), Report on the Independence of the Judicial System Part I: The Independence of Judges adopted by the Venice Commission at its 82nd Plenary Session, (CDL-AD(2010)004-e).
Euroopan neuvosto: Venetsian komissio (2020), Malta, Opinion on proposed legislative changes (CDL-AD(2020)006).
Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 19.11.2019, A. K. ym. v. Sąd Najwyższy, CP v. Sąd Najwyższy ja DO v. Sąd Najwyższy, yhdistetyt asiat C‑585/18, C‑624/18 ja C‑625/18, ECLI:EU:C:2019:982.
Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 20.4.2021, Repubblika v. Il-Prim Ministru, C-896/19, ECLI:EU:C:2021:311.
GRECO (2020), Fourth Evaluation Round – Evaluation Report on Ireland Corruption prevention in respect of members of parliament, judges and prosecutors.(
https://rm.coe.int/fourth-evaluation-round-corruption-prevention-in-respect-of-members-of/1680a06655
).
Irish Council for Civil Liberties (2020), Untenable in a democracy: ICCL renews call for abolition of Special Criminal Court (
Untenable in a democracy: ICCL renews call for abolition of Special Criminal Court - Irish Council for Civil Liberties
).
Irish Council for Civil Liberties (2021), Contribution from the Irish Council for Civil Liberties for the 2021 Rule of Law Report.
Irish Council for Civil Liberties (2021), ICCL calls for end to mandatory quarantine if rights issues not addressed, 19. huhtikuuta 2021 (https://www.iccl.ie/news/iccl-calls-for-end-to-mandatory-quarantine-if-rights-issues-not-addressed/).
Irish Court Service (2020), Supporting Access to Justice in a modern, digital Ireland. Long-term strategic vision – 2030 (
https://iwla.ie/wp-content/uploads/2020/11/Long-Term-Strategic-Vision.pdf
).
Irish Human Rights and Equality Commission (2021), Ireland’s Emergency Powers During the Covid-19 Pandemic (
https://www.ihrec.ie/documents/irelands-emergency-powers-during-the-covid-19-pandemic/
).
Irish Human Rights and Equality Commission (2021), Submission to the Minister for Justice on the General Scheme of the Judicial Appointments Commission (
https://www.ihrec.ie/documents/submission-to-the-minister-for-justice-on-the-general-scheme-of-the-judicial-appointments-commission-bill-2020/
).
Irlannin hallitus (2021), Irlannin antamat tiedot vuoden 2020 oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen.
Judicial Council (2021), Personal Injuries Guidelines ((
https://judicialcouncil.ie/assets/uploads/documents/Personal%20Injuries%20Guidelines.pdf
).
Law Society of Ireland (2021), Submission to the joint Oireachtas Committee on Justice on the General Scheme of Judicial Appointments Commission Bill 2020 (
https://www.lawsociety.ie/globalassets/documents/submissions/2021-judicial-appointments-commission-bill.pdf
).
Legal Services Regulatory Authority (2020), Greater than the Sum of Its Parts? Consideration of Unification of the Solicitors’ Profession and Barristers’ Profession (
https://www.lsra.ie/lsra-publishes-reports-on-legal-practitioners-education-and-training-and-unification/
).
Legal Services Regulatory Authority (2020), LSRA takes over the regulation of advertising by legal practitioners (
LSRA takes over regulation of advertising by legal practitioners – Legal Services Regulatory Authority
).
Legal Services Regulatory Authority (2020), Setting Standards: Legal Practitioner Education and Training (
https://www.lsra.ie/lsra-publishes-reports-on-legal-practitioners-education-and-training-and-unification/
).
Press Council of Ireland (2020), Annual Report 2019 of The Press Council of Ireland and Office of the Press Ombudsman (
http://www.presscouncil.ie/about-us/recent-decisions-and-news/annual-report-2019-of-the-press-council-of-ireland-and-office-of-the-press-ombudsman-
).
Press Council of Ireland (2021), Submission by Press Council of Ireland and Press Ombudsman to the Future of Media Commission (
https://www.presscouncil.ie/office-of-the-press-ombudsman-164/publications-and-press-releases/press-releases-1048/submission-by-press-council-of-ireland-and-press-ombudsman-to-the-future-of-media-commission
).
Standards in Public Office Commission (2020), Annual Report 2019 (
https://www.sipo.ie/reports-and-publications/annual-reports/
).
Toimittajat ilman rajoja – Irlannin osasto (
https://rsf.org/en/ireland
).
Transparency International (2021), Korruptioindeksi 2020.
Yhdistyneiden kansakuntien kokoontumis- ja yhdistymisvapauden erityisraportoija ja ihmisoikeuksien puolustajien tilannetta käsittelevä erityisraportoija (2020), Mandates of the Special Rapporteur on the rights to freedom of peaceful assembly and of association and the Special Rapporteur on the situation of human rights defenders (
DownLoadPublicCommunicationFile (ohchr.org)
.
YK:n ihmisoikeuskomitea (2014), Concluding observations on the fourth periodic report of Ireland (
http://docstore.ohchr.org/SelfServices/FilesHandler.ashx?enc=6QkG1d%2FPPRiCAqhKb7yhsieXFSudRZs%2FX1ZaMqUUOS9yIqPEMRvxx26PpQFtwrk%2BhtvbJ1frkLE%2BCPVCm6lW%2BYjfrz7jxiC9GMVvGkvu2UIuUfSqikQb9KMVoAoKkgSG)
.
Liite II: Maavierailu Irlantiin
Komission yksiköt järjestivät maaliskuussa 2021 virtuaalikokouksia seuraavien tahojen kanssa:
·Bar of Ireland -asianajajayhdistys
·Hamiltonin komitea (Hamilton Commission)
·Irlannin asianajajayhdistys (Law Society of Ireland)
·Irlannin ihmisoikeus- ja tasa-arvokeskus (Irish Human Rights and Equality Commission)
·Irlannin perusvapauksia käsittelevä neuvosto (Irish Council for Civil Liberties)
·Irlannin pienten ja keskisuurten yritysten yhdistys (Irish Small and Medium Enterprises Association, ISME)
·Irlannin televisio- ja radiotoimintaa valvova viranomainen (Broadcasting Authority of Ireland)
·Julkishallinnon laatutasoa valvova lautakunta (Standards in Public Office Commission [SIPO])
·Kansallinen journalistiliitto (National Union of Journalists)
·Lehdistöneuvosto (Press Council)
·Oikeudellisten palvelujen sääntelyviranomainen (Legal Services Regulatory Authority)
·Oikeuslaitoksen edustajat
·Oikeusministeriö (Department of Justice)
·Parlamentin ylä- ja alahuoneen tukipalveluyksikkö (Houses of the Oireachtas Service)
·Poliisin oikeusasiamiehen toimisto (Garda Síochána Ombudsman Commission, GSOC)
·Poliisin talousrikosvirasto (Garda Economic Crime Bureau)
·Syyttäjälaitos (Office of the Director of Public Prosecution)
·Transparency International
·Tuomioistuinpalvelut (Courts Service)
·Yhtiöoikeuden täytäntöönpanosta vastaava virasto (Office of the Director of Corporate Enforcement, ODCE)
* Komissio kokoontui myös seuraavien organisaatioiden kanssa useissa horisontaalisissa tapaamisissa:
·Amnesty International
·Center for Reproductive Rights
·CIVICUS
·Civil Liberties Union for Europe
·Civil Society Europe
·EuroCommerce
·Euroopan journalistiliitto
·Euroopan kirkkojen konferenssi
·Euroopan nuorisofoorumi
·European Center for Not-for-Profit Law
·European Civic Forum
·European Partnership for Democracy
·Front Line Defenders
·Human Rights House Foundation
·Human Rights Watch
·ILGA-Europe
·Kansainvälinen ihmisoikeusliitto
·Kansainvälinen lakimieskomissio
·Kansainvälinen lehdistöinstituutti
·Kansainvälisen perhesuunnittelujärjestöjen liiton eurooppalainen verkosto (IPPF EN)
·Lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden eurooppalainen keskus
·Netherlands Helsinki Committee
·Open Society European Policy Institute
·Philanthropy Advocacy
·Protection International
·Toimittajat ilman rajoja
·Transparency International EU