EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.12.2021

COM(2021) 775 final

2021/0406(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

unionin ja sen jäsenvaltioiden suojelemisesta kolmansien maiden käyttämältä taloudelliselta pakottamiselta

{SEC(2021) 418 final} - {SWD(2021) 371 final} - {SWD(2021) 372 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tällä ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi pyritään suojelemaan unionin ja sen jäsenvaltioiden etuja antamalla unionille mahdollisuus vastata taloudelliseen pakottamiseen. Taloudellisella pakottamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa kolmas maa pyrkii painostamaan unionia tai jäsenvaltiota tekemään tietyn poliittisen ratkaisun soveltamalla tai uhkaamalla soveltaa unionia tai jäsenvaltiota vastaan toimia, jotka vaikuttavat kauppaan tai sijoituksiin. Unionin reaktiolla, tai vain jo sillä, että unioni voi reagoida, pyritään ensisijaisesti estämään kolmansia maita käyttämästä taloudellista pakottamista tai saamaan ne lopettamaan taloudellinen pakottaminen, jos sitä jo käytetään. Viimeisenä keinona unioni voi vastata taloudelliseen pakottamiseen vastatoimilla. Sen jälkeen kun toiminta on määritelty pakottamiseksi, unioni voi vastata siihen monella tavalla, kuten pyrkimällä käymään vuoropuhelua kyseisen kolmannen maan kanssa sopimusratkaisun tai oikeudellisen ratkaisun löytämiseksi, jos mahdollista, ottamalla käyttöön vastatoimia tai kansainvälisellä yhteistyöllä.

Tällä ehdotuksella pyritään korjaamaan lainsäädännöllinen puute, jotta voidaan puuttua taloudellisen pakottamisen kasvavaan ongelmaan. Unionilla ei tällä hetkellä ole lainsäädäntökehystä taloudellisen pakottamisen torjumiseksi. Missään voimassa olevissa säädöksissä ei käsitellä taloudellista pakottamista.

Samaan aikaan kolmannet maat käyttävät yhä enemmän merkittävää taloudellista pakottamista, mikä uhkaa heikentää unionin ja jäsenvaltioiden oikeuksia ja etuja. Useat eri toimijat käyttävät taloudellista pakottamista ja ne aiheuttavat laajalti huolta.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat yhteisen julkilausuman 1 , jossa ne totesivat, että kolmansien maiden toimet, joilla yritetään pakottaa unioni tai jäsenvaltio toteuttamaan tai peruuttamaan tiettyjä poliittisia toimenpiteitä olivat huolestuttavia. Yhteiseen julkilausumaan sisältyy komission sitoumus esittää viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä säädösehdotus välineestä, jolla estetään ja torjutaan taloudellinen pakottaminen. Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuivat tarkastelemaan ehdotusta nopeasti.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

•Suhteellisuusperiaate

•Toimintatavan valinta

3.SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

–Se julkaisi 17. helmikuuta 2021 alustavan vaikutustenarvioinnin, johon sidosryhmiltä pyydettiin palautetta 17. maaliskuuta 2021 mennessä 6 .

–Avoin julkinen kuuleminen käynnistettiin 23. maaliskuuta 2021 EUSurvey-työkalun kautta kaikilla EU:n virallisilla kielillä, ja kuuleminen kesti 12 viikkoa 15. kesäkuuta 2021 saakka 7 .

–Sidosryhmäkokous järjestettiin verkossa 16. huhtikuuta 2021.

–Maaliskuusta heinäkuuhun 2021 järjestettiin kohdennettuja kuulemisia, joissa kuultiin erityisryhmiä, kuten yrityksiä, tiedemaailmaa sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden hallituksia. Lisäksi sidosryhmät toimittivat tapauskohtaista palautetta.

Julkisissa kuulemisissa esiin noussut yleinen mielipide on, että taloudellinen pakottaminen aiheuttaa unionille ja sen jäsenvaltioille yhä enemmän ongelmia, joita ei pitäisi jättää käsittelemättä. Säädöksen laatimista taloudelliseen pakottamiseen puuttumiseksi kannatettiin laajalti. Sidosryhmät pitävät erityisen tärkeänä säädöksen ehkäisevää vaikutusta, koska ne ajattelevat sen lisäävän säädöksen uskottavuutta ja tehokkuutta. Ne asettavat etusijalle sellaiset toimet, joilla kannustetaan kolmansia maita lopettamaan taloudellinen pakottaminen käyttämällä muita kuin interventiotoimia (kuten diplomatiaa), ja enimmäkseen pitävät vastatoimien käyttöä viimeisenä keinona, jonka liitännäisvahingot on punnittava ennen toimen aloittamista. Kannatusta saa myös se, että säädöksen käytön käynnistävien tekijöiden olisi oltava riittävän laajoja, jotta ne kattaisivat epävirallisen taloudellisen pakottamisen, ja että tehokkaan reagoinnin varmistamiseksi unionin olisi voitava valita kussakin tapauksessa useista eri vaihtoehdoista. Toisaalta sidosryhmät muistuttavat myös kansainvälisen yhteistyön tärkeydestä taloudellisen pakottamisen torjumisessa. Tämä ehdotus sisältää kaikki nämä osatekijät.

Sidosryhmien palaute taloudellisen pakottamisen ongelman olemassaolosta ja kehittymisestä vaikutti osaltaan ehdotuksen perusteluihin ja suunnitteluun. Sidosryhmät esittivät muun muassa esimerkkejä useista eri lähteistä peräisin olevista taloudellisista pakottamistoimista ja raportoivat näiden toimien kielteisistä vaikutuksista ja niiden aiheuttamista kustannuksista.

Sidosryhmät myös tuovat esiin säädökseen liittyviä mahdollisia riskejä, kuten vastatoimista johtuvat kostotoimenpiteet ja kielteiset seuraukset kansainväliselle yhteistyölle, monenvälisyydelle ja sääntöihin perustuvan järjestyksen kunnioittamiselle. Ehdotuksen liitteenä olevassa vaikutustenarvioinnissa käsitellään näitä riskejä, ja ne otetaan asianmukaisesti huomioon säädösehdotuksen suunnittelussa.

Näkemykset ovat ristiriitaisia siltä osin kuin on kyse taloudellisen pakottamisen vaikutuspiiriin kuuluville toimijoille tarkoitetun taloudellisen korvausjärjestelmän mahdollisesta luomisesta. Tämä vaihtoehto ei sisälly säädösehdotukseen, kuten vaikutustenarvioinnissa todetaan. Noin puolet eri ryhmistä peräisin olevista vastaajista kannattaa tällaista järjestelmää (lähinnä yritykset), kun taas toinen puoli oli joko eri mieltä tai ei ollut kiinnostunut asiasta. Järjestelmää kannattaneet yritykset huomauttivat myös mahdollisista ongelmista, kuten korvauksen määrittämisen monimutkaisuudesta, talousarviovaikutuksista ja soveltuvuudesta tähän säädökseen.

Muutamat liike-elämän järjestöt ja viranomaiset toivat esiin ajatuksen ”kestävyysviraston” perustamisesta muun muassa tapausten tutkimiseksi ja uuden säädöksen hallinnoimiseksi. Vaikutustenarvioinnissa selitetään, miksi tätä vaihtoehtoa ei tässä vaiheessa oteta huomioon.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Ehdotusta tukevan vaikutustenarvioinnin (käsitellään jäljempänä) lisäksi komissio toteutti edellisessä kohdassa kuvatut kuulemistoimet. Komission sisäinen asiantuntemus ja tiedemaailman alan asiantuntijoiden panos 8 edistivät ehdotuksen suunnittelua.

•Vaikutustenarviointi

Tähän ehdotukseen liittyy vaikutustenarviointi 9 . Sääntelyntarkastelulautakunta tarkasteli vaikutustenarviointia ja antoi myönteisen lausunnon 27. syyskuuta 2021. Lautakunnan suositukset ja selvitys siitä, miten ne otetaan huomioon, on esitetty vaikutustenarviointikertomuksen liitteessä 1.

Ottaen huomioon aloitteen tavoitteet, eli unionin ja jäsenvaltioiden etujen suojaaminen taloudelliselta pakottamiselta, vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoa. Siinä säilytettiin vaihtoehto antaa uusi säädös, jolla korjattaisiin nykyisessä lainsäädäntökehyksessä havaittu puute. Vaikutustenarviointikertomuksessa analysoitiin useita säädöksen suunnitteluparametreja ja niiden vaihtoehtoja: käynnistävät tekijät ja kynnysarvot, mahdolliset toimet, vastatoimien valintaedellytykset, päätöksenteko, säädöksen aktivointi ja sidosryhmien osallistuminen. Tämän vaihtoehdon puitteissa kertomuksessa yksilöitiin parhaaksi arvioitu ratkaisu vaikuttavuuden, tehokkuuden ja johdonmukaisuuden osalta. Siinä hylättiin vaihtoehto politiikan säilyttämisestä ennallaan sekä ”kestävyysvirasto”, koska se olisi soveltumaton vaikutustenarviointiraportissa esitetyistä syistä.

Tämä ehdotus perustuu parhaaksi arvioituun vaihtoehtoon. Se on Euroopan parlamentin ja neuvoston puiteasetus, joka mahdollistaa unionin toiminnan kansainvälisen julkisoikeuden mukaisesti ja jonka pääkohdat ovat seuraavat:

·Kaksivaiheinen unionin vastaus. Ensimmäisessä vaiheessa käytetään muita kuin interventiotoimia eli esimerkiksi tunnistetaan virallisesti, kuuluuko toimi säädöksen soveltamisalaan, ja pyritään käymään vuoropuhelua kolmannen maan kanssa, jotta voidaan ensisijaisesti lieventää pakottamistoimia ja kannustaa kyseistä maata lopettamaan toimet. Jos ensimmäinen vaihe ei tuota tuloksia, toisessa vaiheessa on useita mahdollisia vastatoimia, joita voi käyttää viimeisenä keinona. Mahdollisuuksia rajattaisiin useilla kriteereillä, jotka koskevat suhteellisuutta, unionin etua sekä liitännäiskustannusten ja hallinnollisten rasitteiden välttämistä tai rajoittamista.

·Unioni voi vastata useisiin erilaisiin kolmansien maiden mahdollisiin taloudellisiin pakottamistoimiin, mukaan lukien nimenomainen, peitelty ja hiljainen taloudellinen pakottaminen ja niiden muunnokset. Toimiin sovellettaisiin laadullista kynnysarvoa.

·Säädöksen mukainen päätöksentekomenettely kuuluu delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten vakiokehykseen, joka mahdollistaa nopean toiminnan. Sidosryhmillä olisi oltava mahdollisuus esittää näkemyksiään ja antaa tietoja säädöksen käytöstä.

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Sisäinen koordinointi

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

·Ensin komissio tarkastelisi omasta aloitteestaan tai sille ilmoitettujen asiaa koskevien tietojen perusteella kyseistä kolmannen maan toimea 2 artiklan 1 kohdassa (3 artikla) säädettyjen edellytysten valossa ja 2 artiklan 2 kohdassa esitettyjen seikkojen perusteella.

·Toiseksi komissio tekisi päätöksen, jossa määritettäisiin, täyttyvätkö taloudellisen pakottamisen edellytykset (4 artikla). Ennen määritystä komissio voi ilmoittaa asiasta asianomaiselle kolmannelle maalle, jotta sillä on mahdollisuus vastata asiaan. Joka tapauksessa jos komissio havaitsee, että toimi on pakottava, se ilmoittaisi asiasta asianomaiselle kolmannelle maalle sekä pyytäisi taloudellisen pakottamisen lopettamista ja tarvittaessa vahingon korvaamista.

·Samalla komissio olisi valmis käymään vuoropuhelua unionin puolesta kyseisen kolmannen maan kanssa taloudellisen pakottamisen lopettamiseksi (artikla 5). Komissio ottaisi asian esille myös asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla edistääkseen taloudellisen pakottamisen lopettamista.

·Ehdotuksen 7 artiklassa määritellään ehdot, joiden on täytyttävä, jotta unioni voi turvautua vastatoimiin, ja vahvistetaan toimenpiteet, jotka komissio toteuttaa täytäntöönpanosäädöksen antamiseksi tällaisten toimien käyttöön ottamiseksi ja niihin liittyvien tapahtumien käsittelemiseksi, mukaan lukien ilmoitusten antaminen asiaan liittyvistä tapahtumista. Välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä voidaan antaa kiireellisyyden tarpeen huomioon ottamiseksi perustelluissa tapauksissa. Ehdotuksen 7 artiklassa viitataan käytettävissä oleviin unionin vastatoimiin.

·Ehdotuksen 8 artiklassa säädetään, että komissio voi nimetä tiettyjen ehtojen ja menettelyllisten takeiden mukaisesti luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä ja soveltaa niihin toimenpiteitä.

·Ehdotuksen 9 artiklassa vahvistetaan unionin vastatoimien valinta- ja suunnitteluperusteet ja säädetään, että tällaiset toimenpiteet valitaan ja suunnitellaan käytettävissä olevien tietojen perusteella ottaen huomioon taloudellisten pakottamistoimien määritys ja unionin etu. Ehdotuksen 9 artiklan 3 kohdassa säädetään, että tiettyjä tällaisia toimenpiteitä voidaan soveltaa unionin sisällä. Näin voidaan tehdä erityisesti liitteessä I olevan d–l kohdan mukaisesti käytettävissä olevien unionin vastatoimien osalta.

·Ehdotuksen 10 artiklassa esitetään menettelyt, perusteet ja edellytykset, joita sovelletaan unionin vastatoimien muuttamiseen, keskeyttämiseen ja lopettamiseen. Komissio toimisi antamalla täytäntöönpanosäädöksiä ja kiireellisissä tapauksissa välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä. Ehdotuksen 10 artiklan 1 kohdassa korostetaan, että komissio arvioisi asiaa jatkuvasti unionin vastatoimien toteuttamisen jälkeen.

·Ehdotuksen 11 artiklassa esitetään tiedonkeruumenettely, joka liittyy unionin vastatoimien toteuttamiseen, muuttamiseen, keskeyttämiseen ja kumoamiseen. Menettely on valinnainen ennen keskeyttämistä ja kumoamista, koska tällaisiin toimiin sisältyisi unionin vastatoimien lopettaminen. Kiireellisissä tapauksissa komissio pyytäisi kohdennetusti tietoja ja näkemyksiä asianomaisilta sidosryhmiltä siinä määrin kuin se on mahdollista ja tarpeen.

2021/0406 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

unionin ja sen jäsenvaltioiden suojelemisesta kolmansien maiden käyttämältä taloudelliselta pakottamiselta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaan unioni vaalii ja puolustaa arvojaan ja etujaan kansainvälisissä suhteissaan ja edistää osaltaan kansalaistensa suojelua ja muun muassa kansojen välistä yhteisvastuuta ja keskinäistä kunnioitusta sekä kansainvälisen oikeuden tarkkaa noudattamista ja kehittämistä, etenkin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden kunnioittamista.

(2)Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaan unionin toiminta kansainvälisellä tasolla perustuu oikeusvaltion, tasa-arvon ja yhteisvastuun kaltaisiin periaatteisiin sekä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen. Siinä todetaan myös, että unionin on edistettävä yhteisten ongelmien monenvälistä ratkaisemista.

(3)Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 1 artiklan mukaan Yhdistyneiden kansakuntien tavoitteena on kehittää kansojen välillä ystävällisiä suhteita, jotka perustuvat yhtäläisten oikeuksien kunnioittamiseen.

(4)Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että unioni määrittelee ja toteuttaa yhteistä politiikkaa ja toimintaa sekä pyrkii saamaan aikaan pitkälle menevää yhteistyötä kaikilla kansainvälisten suhteiden aloilla tavoitteenaan muun muassa turvata omat arvonsa, perusetunsa, riippumattomuutensa ja koskemattomuutensa sekä lujittaa ja tukea oikeusvaltiota ja kansainvälisen oikeuden periaatteita.

(5)Nykyaikainen keskenään kytkeytynyt maailmantalous lisää taloudellisen pakottamisen riskiä ja mahdollisuuksia siihen, sillä se tarjoaa maille entistä tehokkaampia keinoja, myös hybridikeinoja, käyttää taloudellista pakottamista. On suotavaa, että unioni osallistuu taloudellisen pakottamisen ehkäisemistä ja poistamista koskevien kansainvälisten puitteiden luomiseen, kehittämiseen ja selkeyttämiseen.

(6)Vaikka unioni toimii aina kansainvälisen oikeuden puitteissa, on olennaisen tärkeää, että sillä on käytettävissään asianmukainen väline, jolla se voi estää ja torjua kolmansien maiden harjoittaman taloudellisen pakottamisen, jotta EU:n ja sen jäsenvaltioiden oikeudet ja edut voidaan turvata. Näin on erityisesti silloin, kun kolmannet maat toteuttavat kauppaan tai sijoituksiin vaikuttavia toimia, jotka vaikuttavat unionin tai jäsenvaltion oikeutettuihin suvereeneihin valintoihin pyrkimällä estämään unionia tai jäsenvaltiota kumoamasta, muuttamasta tai hyväksymästä tiettyä toimea tai saamaan unionin tai jäsenvaltion kumoamaan, muuttamaan tai hyväksymään tietyn toimen. Tällaisiin kauppaan tai sijoituksiin vaikuttaviin toimiin voivat kuulua kolmannen maan alueella toteutettujen ja siellä vaikuttavien toimien lisäksi myös kolmannen maan toteuttamat toimet – myös kolmannen maan määräysvallassa olevien tai unionissa toimivien yhteisöjen kautta toteutettuina – jotka aiheuttavat haittaa taloudelliselle toiminnalle unionissa.

(7)Tällä asetuksella pyritään varmistamaan, että unioni reagoi tuloksellisesti, tehokkaasti ja nopeasti taloudelliseen pakottamiseen käyttämällä muun muassa unionin tai jäsenvaltion taloudellisen pakottamisen ja, viimeisenä keinona, vastatoimien ehkäisevää vaikutusta.

(8)Jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, erityisesti torjua kolmansien maiden käyttämää unioniin tai jäsenvaltioon kohdistuvaa taloudellista pakottamista. Tämä johtuu siitä, että jäsenvaltioilla, jotka ovat kansainvälisen oikeuden mukaisia erillisiä toimijoita, ei ehkä ole kansainvälisen oikeuden nojalla oikeutta vastata unionia vastaan kohdistettuun taloudelliseen pakottamiseen. Lisäksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklassa unionille annetun yksinomaisen toimivallan vuoksi jäsenvaltiot eivät voi vastata taloudelliseen pakottamiseen toteuttamalla yhteisen kauppapolitiikan toimenpiteitä. Sen vuoksi nämä tavoitteet voidaan saavuttaa tehokkaammin unionin tasolla.

(9)Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja asianmukaista vahvistaa säännöt, jotka koskevat kolmansien maiden käyttämän taloudellisen pakottamisen tutkimista ja määrittämistä sekä niiden vastatoimia, jotta voidaan luoda tehokkaat ja kattavat puitteet unionin toimille taloudellisen pakottamisen torjumiseksi. Ennen unionin vastatoimia olisi erityisesti tutkittava tosiseikat, määritettävä taloudellisen pakottamisen käyttäminen ja mahdollisuuksien mukaan pyrittävä löytämään ratkaisu yhteistyössä asianomaisen kolmannen maan kanssa. Unionin käyttöönottamien toimien olisi oltava oikeassa suhteessa kolmansien maiden taloudellisen pakottamisen aiheuttamaan vahinkoon. Unionin vastatoimien määrittelykriteereissä olisi otettava huomioon erityisesti tarve välttää tai minimoida sivuvaikutukset, hallinnolliset rasitteet ja kustannukset, jotka aiheutuvat talouden toimijoille unionissa, sekä unionin etu. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti tässä asetuksessa ei siksi ylitetä sitä, mikä on tarpeen aiottujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(10)Unionin tämän asetuksen perusteella mahdollisesti toteuttamien toimien olisi oltava kansainvälisen oikeuden mukaisten unionin velvoitteiden mukaisia. Kansainvälinen oikeus antaa mahdollisuuden – ottaen huomioon tietyt edellytykset, kuten oikeasuhteisuus ja ennakkoilmoitus – ottaa käyttöön vastatoimia eli toimenpiteitä, jotka muutoin olisivat vastoin vahinkoa kärsineen osapuolen kansainvälisiä velvoitteita kansainvälisen lain rikkomisesta vastuussa olevaan maahan nähden ja joiden tavoitteena on saada rikkominen loppumaan tai saada siitä korvauksia. 10 Sen vuoksi tämän asetuksen nojalla toteutettavat vastatoimet olisi toteutettava joko unionin kansainvälisten velvoitteiden mukaisina toimina tai sallittuina vastatoimina. Ne eivät saisi kansainvälisen oikeuden nojalla ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ylittää tasoa, joka on oikeassa suhteessa unionille tai jäsenvaltiolle kolmannen maan käyttämän taloudellisen pakottamisen aiheuttamaan vahinkoon, ottaen huomioon kolmannen maan toimien vakavuus sekä kyseessä olevat unionin oikeudet ja edut. Tältä osin unionille tai jäsenvaltiolle aiheutuneen vahingon katsotaan kansainvälisessä oikeudessa käsittävän unionin talouden toimijoille aiheutuneen vahingon.

(11)Pakottaminen on kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyä, kun maa ottaa käyttöön kaupan tai sijoitusten rajoitusten kaltaisia toimia saadakseen toisen maan toteuttamaan tai jättämään toteuttamatta sellaisen toimen, jota kyseinen maa ei ole kansainvälisesti velvollinen toteuttamaan ja joka kuuluu sen suvereniteettiin, kun pakottaminen saavuttaa tietyn laadullisen tai määrällisen kynnysarvon, joka riippuu sekä tavoitelluista päämääristä että käytetyistä keinoista. Komission olisi tarkasteltava kolmannen maan toimia käyttäen sellaisia laadullisia ja määrällisiä arviointiperusteita, jotka auttavat määrittämään, puuttuuko kolmas maa unionin tai jäsenvaltion oikeutettuihin suvereeneihin valintoihin ja onko sen toiminta taloudellista pakottamista, joka edellyttää unionin reagointia.

(12)Kolmansien maiden toimet ymmärretään kansainvälisen tapaoikeuden mukaan siten, että ne käsittävät kaikki sellaiset toimet, jotka johtuvat valtiosta kansainvälisen tapaoikeuden nojalla. Kansainvälisessä oikeudessa pidetään valtion toimena erityisesti toimintaa, jota harjoittaa mikä tahansa valtion elin, sellainen henkilö tai yhteisö, joka ei ole valtion elin mutta jolla on kyseisen valtion lainsäädännön mukaan valtuudet harjoittaa julkista valtaa, yhden valtion toisen valtion käyttöön asettama elin tai henkilö tai henkilöryhmä, joka toimii asettaneen valtion ohjeiden mukaisesti tai sen johdolla tai valvonnassa toimintaa harjoittaessaan, sellainen henkilö tai henkilöryhmä, joka käyttää julkisen vallan osia viranomaisten puuttuessa tai niiden laiminlyödessä tehtäviään ja olosuhteissa, jotka edellyttävät näiden valtuuksien käyttöä, ja käyttäytyminen, jonka valtio tunnustaa ja hyväksyy omanaan. 11  

(13)Komission olisi tarkasteltava omasta aloitteestaan tai mistä tahansa lähteestä, mukaan lukien oikeushenkilöt ja luonnolliset henkilöt tai jäsenvaltio, saatujen tietojen perusteella, ovatko kolmansien maiden toimet pakottavia. Tämän tarkastelun jälkeen komission olisi tehtävä päätös, jossa se määrittää, onko kolmannen maan toimi pakottava. Jos komissio havaitsee, että toimi on pakottava, sen olisi ilmoitettava asiasta asianomaiselle kolmannelle maalle, pyydettävä taloudellisen pakottamisen lopettamista ja tarvittaessa vahingon korvaamista.

(14)Unionin olisi tuettava samojen tai samankaltaisten taloudellisten pakottamistoimien kohteena olevia kolmansia maita tai muita asianomaisia kolmansia maita ja tehtävä yhteistyötä niiden kanssa. Unionin olisi osallistuttava kansainväliseen koordinointiin kahden-, useamman- tai monenvälisillä foorumeilla, joilla pyritään estämään tai poistamaan taloudellinen pakottaminen.

(15)Unioni voisi ottaa vastatoimia käyttöön vain, jos muut keinot, kuten neuvottelut, välitys tai oikeudelliset ratkaisumenettelyt, eivät johda taloudellisen pakottamisen nopeaan ja tosiasialliseen lopettamiseen, pakottamisen unionille tai sen jäsenvaltioille aiheuttaman vahingon korvaamiseen ja jos toimet ovat tarpeen unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen ja oikeuksien suojaamiseksi ja ne ovat unionin edun mukaisia. On aiheellista, että asetuksessa vahvistetaan unionin vastatoimien käyttöönottoon ja soveltamiseen sovellettavat säännöt ja menettelyt ja mahdollistetaan tarvittaessa nopea toiminta unionin vastatoimien tehokkuuden säilyttämiseksi.

(16)Tämän asetuksen mukaisesti toteutettavat unionin vastatoimet olisi valittava ja suunniteltava puolueettomin perustein, joita ovat muun muassa seuraavat: miten tehokkaita toimet ovat lopettamaan kolmannen maan käyttämän pakottamisen; mikä mahdollisuus toimilla on helpottaa unionin talouden toimijoiden asemaa, joihin kolmannen maan taloudellinen pakottaminen vaikuttaa; unioniin kohdistuvien kielteisten taloudellisten ja muiden vaikutusten välttämistä tai minimoimista koskeva tavoite; ja kohtuuttoman hallinnollisen monimutkaisuuden ja kohtuuttomien kustannusten välttäminen. On myös olennaisen tärkeää, että unionin vastatoimien valinnassa ja suunnittelussa otetaan huomioon unionin etu. Unionin vastatoimet olisi valittava monista eri vaihtoehdoista, jotta kussakin tapauksessa voidaan toteuttaa niistä sopivimmat.

(17)On aiheellista vahvistaa tavaroiden, palvelujen, palveluntarjoajien, sijoitusten sekä teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoiden alkuperää tai kansalaisuutta koskevat säännöt unionin vastatoimien määrittämistä varten. Alkuperä- tai kansalaisuussäännöt olisi määritettävä niiden sääntöjen perusteella, joita sovelletaan unionin oikeuden ja unionin kansainvälisten sopimusten nojalla kauppaan ja sijoituksiin, joihin ei liity etuuskohtelua.

(18)Kun tavoitteena on taloudellisen pakottamisen lopettaminen, unionin vastatoimia, jotka koostuvat suoria ulkomaisia sijoituksia tai palvelukauppaa koskevista rajoituksista, olisi sovellettava ainoastaan yhden tai useamman unioniin sijoittautuneen sellaisen oikeushenkilön unionissa tarjoamiin palveluihin tai tekemiin suoriin sijoituksiin, joka on asianomaisen kolmannen maan henkilöiden omistuksessa tai määräysvallassa, jos se on tarpeen unionin vastatoimien tehokkuuden varmistamiseksi ja erityisesti niiden välttämisen estämiseksi. Tämän asetuksen nojalla annettavissa täytäntöönpanosäädöksissä perustellaan asianmukaisesti päätös tällaisten rajoitusten asettamisesta tässä asetuksessa täsmennettyjen perusteiden mukaisesti.

(19)Unionin vastatoimien toteuttamisen jälkeen komission olisi jatkuvasti arvioitava tilannetta suhteessa kolmansien maiden käyttämiin taloudellisiin pakottamistoimiin, unionin vastatoimien tehokkuuteen ja niiden vaikutuksiin ja arvioitava, onko vastatoimia tarpeen mukauttaa, keskeyttää tai lopettaa. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa säännöt ja menettelyt, jotka koskevat unionin vastatoimien muuttamista, keskeyttämistä ja lopettamista, sekä tilanteet, joissa vastatoimien muuttaminen, keskeyttäminen tai lopettaminen on asianmukaista.

(20)On olennaisen tärkeää säätää sidosryhmien osallistumismahdollisuuksista unionin vastatoimien toteuttamista ja muuttamista varten ja tarvittaessa keskeyttämistä ja lopettamista varten, kun otetaan huomioon tällaisiin sidosryhmiin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset.

(21)On tärkeää varmistaa tehokas viestintä sekä näkemysten ja tietojen vaihto yhtäältä komission ja toisaalta Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä, erityisesti kun on kyse pyrkimyksistä käydä vuoropuhelua asianomaisen kolmannen maan kanssa, jotta voidaan tutkia vaihtoehtoja taloudellisen pakottamisen lopettamiseksi, sekä asioista, jotka voivat johtaa unionin vastatoimien toteuttamiseen tämän asetuksen nojalla.

(22)Jotta voidaan päivittää tämän asetuksen mukaisia unionin vastatoimia ja mukauttaa alkuperäsääntöjä tai muita teknisiä sääntöjä, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I vahvistettua unionin vastatoimien luetteloa ja tämän asetuksen soveltamiseksi tarvittavia teknisiä sääntöjä, mukaan lukien liitteessä II vahvistetut alkuperäsäännöt. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 12 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla olisi oltava järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(23)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 13 mukaisesti.

(24)Unionin vastatoimien toteuttamiseen, muuttamiseen, keskeyttämiseen tai lopettamiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä, koska kyseisillä toimilla määritetään unionin reaktiot tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaan taloudelliseen pakottamiseen.

(25)Komission olisi annettava välittömästi sovellettavia, kestoltaan rajoitettuja täytäntöönpanosäädöksiä, kun tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät unionin vastatoimien toteuttamiseen, muuttamiseen, keskeyttämiseen tai lopettamiseen.

(26)Komission olisi arvioitava tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien tehokkuutta ja toimivuutta sekä mahdollisia tulevia toimia koskevia päätelmiä. Komission olisi myös tarkasteltava tätä asetusta uudelleen saatuaan riittävästi kokemusta tämän asetuksen olemassaolosta tai soveltamisesta. Uudelleentarkastelun olisi katettava tämän asetuksen soveltamisala, toiminta, tehokkuus ja vaikuttavuus. Komission olisi toimitettava arviointinsa Euroopan parlamentille ja neuvostolle,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

1.Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt ja menettelyt unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen tehokkaan suojelun varmistamiseksi silloin, kun kolmas maa pyrkii kauppaan tai sijoituksiin vaikuttavilla toimilla pakottamaan unionin tai jäsenvaltion hyväksymään tietyn toimen tai pidättymään sen hyväksymisestä. Tässä asetuksessa vahvistetaan puitteet, joiden avulla unioni voi vastata tällaisissa tilanteissa, jotta se saa kolmannen maan luopumaan tai se voi estää sitä toteuttamasta tällaisia toimia, antaen samalla unionille mahdollisuuden viimeisenä keinona ryhtyä vastatoimiin.

2.Kaikkien tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien on oltava kansainvälisen oikeuden mukaisten unionin velvoitteiden mukaisia, ja niitä on toteutettava unionin ulkoisen toiminnan periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti.

2 artikla

Soveltamisala

1.Tätä asetusta sovelletaan, jos kolmas maa

–vaikuttaa unionin tai jäsenvaltion oikeutettuihin suvereeneihin valintoihin pyrkimällä estämään unionia tai jäsenvaltiota kumoamasta, muuttamasta tai hyväksymästä tiettyä toimea tai saamaan unionin tai jäsenvaltion kumoamaan, muuttamaan tai hyväksymään tietyn toimen

–soveltamalla tai uhkaamalla soveltaa kauppaan tai sijoituksiin vaikuttavia toimia.

Tässä asetuksessa tällaisiin kolmansien maiden toimiin viitataan taloudellisena pakottamisena.

2.Seuraavat seikat on otettava huomioon määritettäessä, täyttyvätkö 1 kohdassa säädetyt edellytykset:

(a)kolmannen maan toimen voimakkuus, vakavuus, toistuvuus, kesto, laajuus ja suuruus sekä siitä johtuva paine;

(b)se, harjoittaako kolmas maa häirintämallia, jonka tarkoituksena on saada unioni, jäsenvaltioita tai muita maita ryhtymään tiettyihin toimiin;

(c)missä määrin kolmannen maan toimi loukkaa unionin tai jäsenvaltioiden suvereniteettia;

(d)käyttääkö kolmas maa toimintansa perusteena kansainvälisesti tunnustettua oikeutettua huolta;

(e)onko kolmas maa ennen toimiensa käyttöönottoa yrittänyt vilpittömässä mielessä vakavasti ratkaista asian käyttämällä kansainvälistä koordinointia tai oikeudellista ratkaisumenettelyä joko kahdenvälisesti tai kansainvälisellä foorumilla, ja jos on yrittänyt, millä tavalla.

3 artikla

Kolmannen maan toimien tarkastelu

1.Komissio voi tutkia mitä tahansa kolmannen maan toimea määrittääkseen, täyttääkö se 2 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset. Komissio toimii ripeästi.

2.Komissio voi suorittaa 1 kohdassa tarkoitetun tarkastelun omasta aloitteestaan tai mistä tahansa lähteestä saatujen tietojen perusteella. Komissio varmistaa 12 artiklan mukaisesti suojan luottamuksellisille tiedoille, joihin voi sisältyä tietojen toimittajan henkilöllisyys.

3.Komissio voi pyytää tietoja siitä, miten asianomaisen kolmannen maan toimet vaikuttavat.

Komissio voi julkaista ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai käyttää muuta soveltuvaa julkista viestintävälinettä ja pyytää toimittamaan tietoja asetetussa määräajassa. Tässä tapauksessa komissio ilmoittaa asianomaiselle kolmannelle maalle tarkastelun vireillepanosta.

4 artikla

Kolmannen maan toimen määrittäminen

Edellä olevan 3 artiklan mukaisesti suoritetun tutkimuksen jälkeen komissio antaa päätöksen, jossa määritetään, täyttääkö kyseisen kolmannen maan toimi 2 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset. Komissio toimii ripeästi.

Ennen päätöksen antamista komissio voi pyytää asianomaista kolmatta maata esittämään huomautuksensa.

Jos komissio päättää, että asianomaisen kolmannen maan toimi täyttää 2 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset, se ilmoittaa päätöksestään asianomaiselle kolmannelle maalle ja pyytää sitä lopettamaan taloudellisen pakottamisen ja tarvittaessa korvaamaan unionille tai sen jäsenvaltioille aiheutuneen vahingon.

5 artikla

Vuoropuhelu asianomaisen kolmannen maan kanssa

Komissio on valmis käymään unionin puolesta vuoropuhelua kyseisen kolmannen maan kanssa tutkiakseen vaihtoehtoja taloudellisen pakottamisen lopettamiseksi. Tällaisia vaihtoehtoja voivat olla muun muassa seuraavat:

–suorat neuvottelut;

–välitys, sovittelu tai hyvät palvelukset, joiden tarkoituksena on avustaa unionia ja asianomaista kolmatta maata näissä pyrkimyksissä;

–asian saattaminen oikeudelliseen ratkaisumenettelyyn.

Komissio pyrkii taloudellisen pakottamisen lopettamiseen myös ottamalla asian esille asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla.

Komissio pitää Euroopan parlamentin ja neuvoston ajan tasalla asian kehityksestä.

Komissio on edelleen valmis käymään vuoropuhelua asianomaisen kolmannen maan kanssa sen jälkeen, kun unionin vastatoimet on toteutettu 7 artiklan mukaisesti. Komissio voi tarvittaessa jatkaa vuoropuhelua 10 artiklan 2 kohdan mukaisen unionin vastatoimien keskeyttämisen aikana.

6 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

Komissio aloittaa unionin puolesta pakottamisen lopettamista koskevat neuvottelut tai yhteistyön muiden sellaisten maiden kanssa, jotka ovat samojen tai samankaltaisten taloudellisten pakottamistoimien kohteena, tai minkä tahansa sellaisen kolmannen maan kanssa, jota asia koskee. Tähän voi sisältyä tarvittaessa koordinointi asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla ja koordinointi pakottamisen torjumiseksi.

7 artikla

Unionin vastatoimet

1.Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksen, jossa määritetään, että se toteuttaa unionin vastatoimen, jos

(a)edellä olevan 4 ja 5 artiklan mukainen toiminta ei ole johtanut taloudellisen pakottamisen lopettamiseen eikä sen unionille tai jäsenvaltiolle aiheuttaman vahingon korvaamiseen kohtuullisen ajan kuluessa;

(b)toimet ovat tarpeen unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen ja oikeuksien suojaamiseksi kyseisessä tapauksessa, ja

(c)toimet ovat unionin edun mukaisia.

Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksessä myös asianmukaisen unionin toimen liitteessä I säädettyjen toimien joukosta. Kyseisiä toimia voidaan soveltaa myös 8 artiklan mukaisesti nimettyihin luonnollisiin tai oikeushenkilöihin. Lisäksi komissio voi toteuttaa toimia muiden säädösten nojalla.

Täytäntöönpanosäädös annetaan 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.Unionin vastatoimia sovelletaan tietystä päivästä sen jälkeen, kun 1 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös on annettu. Komissio vahvistaa kyseisen soveltamispäivän ottaen huomioon olosuhteet niin, että asianomaiselle kolmannelle maalle voidaan ilmoittaa 3 kohdan mukaisesti ja se voi lopettaa taloudellisen pakottamisen.

3.Komissio ilmoittaa täytäntöönpanosäädöksen antamisen yhteydessä asianomaiselle kolmannelle maalle 1 kohdan nojalla toteutettavista unionin vastatoimista. Kyseisessä ilmoituksessa komissio kehottaa unionin puolesta asianomaista kolmatta maata lopettamaan viipymättä taloudellisen pakottamisen, tarjoutuu neuvottelemaan ratkaisusta ja ilmoittaa asianomaiselle kolmannelle maalle, että unionin vastatoimea sovelletaan, jos taloudellista pakottamista ei lopeteta.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä on mainittava, että unionin vastatoimien soveltamista lykätään kyseisessä täytäntöönpanosäädöksessä määritetyksi ajaksi, jos komissiolla on uskottavaa tietoa siitä, että kolmas maa on lopettanut taloudellisen pakottamisen ennen unionin vastatoimien soveltamisen aloittamista. Tässä tapauksessa komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen, jossa ilmoitetaan tällaisten tietojen olemassaolosta, ja päivämäärä, josta alkaen lykkäystä sovelletaan. Jos kolmas maa lopettaa taloudellisen pakottamisen ennen unionin vastatoimien soveltamisen aloittamista, komissio lopettaa unionin vastatoimet 10 artiklan mukaisesti.

5.Sen estämättä, mitä 2, 3 ja 4 kohdassa säädetään, unionin vastatoimia voidaan soveltaa ilman, että komissio unionin puolesta ensin kehottaa asianomaista kolmatta maata lopettamaan taloudellisen pakottamisen tai että komissio ensin ilmoittaa sille unionin vastatoimien soveltamisesta, jos se on tarpeen unionin tai jäsenvaltioiden oikeuksien ja etujen, erityisesti unionin vastatoimien tehokkuuden, säilyttämiseksi.

6.Komissio antaa 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määrätään unionin vastatoimista asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotta voidaan välttää unionille tai sen jäsenvaltioille taloudellisesta pakottamisesta aiheutuva peruuttamaton vahinko. Tässä sovelletaan 2–5 kohdassa säädettyjä vaatimuksia. Nämä säädökset ovat voimassa enintään kolme kuukautta.

7.Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti liitteessä I olevan luettelon muuttamiseksi, jotta voidaan säätää muuntyyppisistä kolmannen maan toimien vastatoimista. Komissio voi antaa tällaisia delegoituja säädöksiä, jos vastatoimien tyypit voisivat

(a)olla yhtä tehokkaita tai tehokkaampia kuin jo säädetyt vastatoimet lopettamaan taloudellisen pakottamisen;

(b)helpottaa yhtä tehokkaasti tai tehokkaammin unionin talouden toimijoiden asemaa, joihin taloudellinen pakottaminen vaikuttaa;

(c)ehkäistä tai minimoida toimijoihin, joihin taloudellinen pakottaminen vaikuttaa, kohdistuvat kielteiset vaikutukset; tai

(d)ehkäistä tai minimoida hallinnollisen monimutkaisuuden ja kustannukset.

8 artikla

Luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat unionin vastatoimet

1.Komissio voi säätää 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tai erillisessä täytäntöönpanosäädöksessä, että

(a)jäljempänä olevan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti nimettyihin oikeushenkilöihin tai luonnollisiin henkilöihin sovelletaan unionin vastatoimia; tai

(b)rajoittamatta kolmannen maan kansainvälisen oikeuden mukaista vastuuta unionin luonnollisilla henkilöillä tai oikeushenkilöillä, joihin kolmannen maan taloudellinen pakottaminen vaikuttaa, on oikeus vaatia korvausta 2 kohdan b alakohdan mukaisesti nimetyiltä henkilöiltä taloudellisen pakottamisen heille aiheuttamista vahingoista siihen määrään asti, jolla nimetyt henkilöt osallistuvat taloudelliseen pakottamiseen.

Näitä toimia sovelletaan samasta soveltamispäivästä kuin 7 artiklan nojalla hyväksyttyjä unionin vastatoimia tai tämän kohdan mukaisessa täytäntöönpanosäädöksessä täsmennetystä myöhemmästä päivästä.

Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.Komissio voi nimetä luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, jos se havaitsee

(a)että luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on yhteydessä tai liittyy kyseisen kolmannen maan hallitukseen; tai

(b)että luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on yhteydessä tai liittyy kyseisen kolmannen maan hallitukseen ja on lisäksi aiheuttanut taloudellisen pakottamisen tai osallistunut siihen tai liittynyt siihen.

3.Tätä nimeämistä tehdessään komissio tutkii kaikki asiaankuuluvat arviointiperusteet ja saatavilla olevat tiedot, myös sen, tiedetäänkö asianomaisten henkilöiden toimivan tosiasiallisesti kolmannen maan hallituksen puolesta tai olevan sen tosiasiallisessa omistuksessa tai muussa tosiasiallisessa määräysvallassa.

4.Jos komissiolla on perusteita katsoa, että henkilöt olisi nimettävä 2 kohdan a tai b alakohdan nojalla, se julkaisee alustavan luettelon henkilöistä ja tarvittaessa mahdollisista liitteen I mukaisista toimista, joita niihin sovellettaisiin. Ennen kuin se päättää nimeämisestä, sen on annettava alustavasti nimetyille henkilöille ja muille asianomaisille osapuolille mahdollisuus esittää huomautuksia mahdollisesta nimeämisestä ja erityisesti siitä, kuuluvatko ne 2 kohdan a tai b alakohdan edellytysten piiriin. Komissio voi myös pyytää lisätietoja, joita se pitää merkityksellisinä mahdollisen nimeämisen osalta.

9 artikla

Unionin vastatoimien valinta- ja suunnitteluperusteet

1.Mikään unionin vastatoimi ei saa ylittää tasoa, joka on oikeassa suhteessa unionille tai jäsenvaltiolle kolmannen maan käyttämän taloudellisen pakottamisen aiheuttamaan vahinkoon, ottaen huomioon kolmannen maan toimien vakavuus sekä kyseessä olevat oikeudet.

2.Komissio valitsee ja suunnittelee asianmukaisen vastatoimen ottaen huomioon 4 artiklan mukaisesti tehdyn määrityksen, 2 artiklan 2 kohdassa säädetyt perusteet ja unionin edun käytettävissä olevien tietojen perusteella, mukaan lukien 11 artiklan mukaisesti kerätyt tiedot, sekä seuraavat perusteet:

(a)miten tehokkaita toimet ovat lopettamaan taloudellisen pakottamisen;

(b)mikä mahdollisuus toimilla on helpottaa unionin niiden talouden toimijoiden asemaa, joihin taloudellinen pakottaminen vaikuttaa;

(c)unionin vastatoimien toimijoille aiheuttamien kielteisten vaikutusten välttäminen tai minimointi, mukaan lukien vaihtoehtojen saatavuus asianomaisille toimijoille, esimerkiksi tavaroiden tai palvelujen vaihtoehtoiset hankintalähteet;

(d)unionin muihin politiikkoihin tai tavoitteisiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten välttäminen tai minimointi;

(e)vältetäänkö unionin vastatoimia sovellettaessa kohtuuton hallinnollinen monimutkaisuus ja kohtuuttomat kustannukset;

(f)muiden maiden, joihin vaikuttaa sama tai samankaltainen taloudellinen pakottaminen, toteuttamien vastatoimien olemassaolo ja luonne, mukaan lukien tarvittaessa 6 artiklan mukainen koordinointi;

(g)muut kansainvälisessä oikeudessa vahvistetut asiaankuuluvat perusteet.

3.Komissio voi päättää soveltaa 7 tai 8 artiklan mukaisia unionin vastatoimia, jotka koostuvat suoria ulkomaisia sijoituksia tai palvelukauppaa koskevista rajoituksista, myös sellaisen yhden tai useamman unioniin sijoittautuneen oikeushenkilön unionissa tarjoamiin palveluihin tai tekemiin suoriin sijoituksiin, joka on asianomaisen kolmannen maan henkilöiden omistuksessa tai määräysvallassa, jos se on tarpeen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Komissio voi päättää tällaisesta soveltamisesta, jos unionin vastatoimet, jotka eivät kata tällaisia tilanteita, eivät riittäisi saavuttamaan tehokkaasti tämän asetuksen tavoitteita, erityisesti jos tällaiset toimet voitaisiin välttää. Arvioidessaan tällaisen päätöksen antamista komissio ottaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen perusteiden lisäksi huomioon muun muassa seuraavat seikat:

(a)suunniteltujen unionin vastatoimien kohteena olevan alan palvelukaupan ja sijoitusten rakenteet ja riski siitä, että sellaiset unionin vastatoimet, joita ei sovelleta unionissa tarjottuihin palveluihin tai tehtyihin suoriin sijoituksiin, kyetään välttämään;

(b)tällaisten unionin sisäisten rajoitusten tosiasiallinen vaikutus taloudellisen pakottamisen lopettamista koskevaan tavoitteeseen;

(c)sellaisten kohtuullisesti saatavilla olevien vaihtoehtoisten toimien olemassaolo, joilla voidaan saavuttaa taloudellisen pakottamisen lopettamista koskeva tavoite ja jotka eivät rajoita yhtä paljon palvelujen kauppaa tai sijoituksia unionissa.

Kaikki päätökset, jotka koskevat rajoitusten soveltamista yhden tai useamman unioniin sijoittautuneen oikeushenkilön unionissa tarjoamiin palveluihin tai suoriin sijoituksiin, on perusteltava asianmukaisesti 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä edellä mainitut perusteet huomioon ottaen.

10 artikla

Unionin vastatoimien muuttaminen, keskeyttäminen ja lopettaminen

1.Komissio seuraa unionin vastatoimet käynnistäneitä kolmannen maan käyttöön ottamia taloudellisia pakottamistoimia sekä unionin toteuttamien vastatoimien tehokkuutta ja niiden vaikutuksia unionin etuihin ja tiedottaa tästä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2.Jos asianomainen kolmas maa keskeyttää taloudellisen pakottamisen tai jos se on unionin edun mukaista, komissio voi keskeyttää asianomaisen unionin vastatoimen soveltamisen siksi ajaksi, kun kolmas maa keskeyttää pakottamisen, tai niin kauan kuin se on unionin edun kannalta tarpeen. Komissio keskeyttää unionin vastatoimet, jos asianomainen kolmas maa on tarjonnut sopimuksen, jonka unioni on hyväksynyt, asian saattamisesta sitovaan kansainväliseen kolmannen osapuolen oikeudelliseen ratkaisumenettelyyn ja kyseinen kolmas maa myös keskeyttää taloudellisen pakottamisensa. Komissio tekee päätöksen unionin vastatoimen soveltamisen keskeyttämisestä antamalla täytäntöönpanosäädöksen. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.Jos on tarpeen mukauttaa unionin vastatoimia ottaen huomioon 2 artiklassa ja 9 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset ja perusteet tai muu kehitys, mukaan lukien kolmannen maan reaktio, komissio voi tarvittaessa muuttaa 7 artiklan mukaisesti hyväksyttyjä unionin vastatoimia täytäntöönpanosäädöksellä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.Komissio lopettaa unionin vastatoimet seuraavissa olosuhteissa:

(a)jos taloudellinen pakottaminen on päättynyt;

(b)jos yhteisesti sovittuun ratkaisuun on muutoin päästy;

(c)jos kolmannen osapuolen oikeudellisen ratkaisumenettelyn antama sitova ratkaisu kyseisen kolmannen maan ja unionin tai jäsenvaltion välisessä riidassa edellyttää unionin vastatoimen peruuttamista;

(d)jos se on unionin edun kannalta asianmukaista.

Edellä olevan 7 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen unionin vastatoimien lopettamisesta päätetään täytäntöönpanosäädöksellä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5.Asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa komissio antaa välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä 7 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen unionin vastatoimien keskeyttämiseksi, muuttamiseksi tai lopettamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, ja ne ovat voimassa enintään kaksi kuukautta.

11 artikla

Unionin vastatoimiin liittyvä tiedonkeruu

1.Ennen unionin vastatoimien toteuttamista tai tällaisten toimien muuttamista komission tulee – ja ennen tällaisten toimien keskeyttämistä tai lopettamista se voi – pyytää tietoja ja näkemyksiä unionin toimijoihin ja unionin etuihin kohdistuvista taloudellisista vaikutuksista Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavalla ilmoituksella tai muulla soveltuvalla julkisella viestintävälineellä. Ilmoituksessa on ilmoitettava määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava.

2.Komissio voi aloittaa tiedonkeruun milloin tahansa, kun se katsoo sen aiheelliseksi.

3.Suorittaessaan 1 kohdan mukaista tiedonkeruuta komissio antaa asiasta tietoa sidosryhmille, erityisesti toimialajärjestöille, joihin mahdolliset unionin vastatoimet vaikuttavat, sekä jäsenvaltioille, jotka osallistuvat asianomaisia aloja koskevan lainsäädännön valmisteluun tai täytäntöönpanoon, ja kuulee niitä.

4.Aiheuttamatta aiheetonta viivästystä unionin vastatoimien toteuttamiselle komissio pyytää tietoja erityisesti

(a)tällaisten toimien vaikutuksesta kolmansien maiden toimijoihin tai unionin kilpailijoihin, käyttäjiin tai kuluttajiin tai tällaisten toimijoiden unionin työntekijöihin, liikekumppaneihin tai asiakkaisiin;

(b)tällaisten toimien vuorovaikutuksesta asiaankuuluvan jäsenvaltion lainsäädännön kanssa;

(c)tällaisista toimista mahdollisesti aiheutuvasta hallinnollisesta rasitteesta;

(d)unionin edusta.

5.Komissio ottaa mahdollisimman tarkasti huomioon tiedonkeruussa kerätyt tiedot. Täytäntöönpanosäädösehdotukseen liitetään suunniteltujen toimien analyysi, kun se toimitetaan komitealle 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn yhteydessä.

6.Ennen täytäntöönpanosäädöksen antamista 7 artiklan 6 kohdan tai 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti komissio pyytää kohdennetusti tietoja ja näkemyksiä asianomaisilta sidosryhmiltä, paitsi jos erittäin kiireelliset syyt ovat sellaiset, että tietojen pyytäminen ja kuuleminen ei ole mahdollista tai tarpeen objektiivisista syistä, esimerkiksi unionin kansainvälisten velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi.

12 artikla

Luottamuksellisuus

1.Tämän asetuksen mukaisesti saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on pyydetty.

2.Tietojen antaja voi pyytää, että toimitettuja tietoja käsitellään luottamuksellisena. Tällöin tietojen mukaan on liitettävä ei-luottamuksellinen tiivistelmä tai ilmoitus syistä, miksi tietoja ei voida esittää tiivistettynä. Komissio, neuvosto, Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot sekä niiden virkamiehet eivät saa ilmaista tämän asetuksen nojalla saatuja luottamuksellisia tietoja muutoin kuin tiedot toimittaneen osapuolen nimenomaisella luvalla.

3.Edellä oleva 2 kohta ei estä komissiota julkistamasta yleisiä tietoja tiivistelmänä, joka ei sisällä tietoja, joiden perusteella tietojen toimittaja voitaisiin tunnistaa. Tällaisessa ilmaisemisessa on otettava huomioon asianomaisten osapuolten oikeutetut edut siten, että heidän luottamuksellisia tietojaan ei paljasteta.

13 artikla

Alkuperäsäännöt

1.Tavaran, palvelun, palveluntarjoajan, sijoituksen tai teollis- ja tekijänoikeuden haltijan alkuperä tai kansalaisuus määritetään liitteen II mukaisesti.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 14 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä II olevia 2–4 kohtaa alkuperäsääntöjen muuttamiseksi ja muiden tämän asetuksen soveltamiseksi tarvittavien teknisten sääntöjen lisäämiseksi, jotta voidaan varmistaa sen tehokkuus ja ottaa huomioon kansainvälisten välineiden asiaankuuluva kehitys ja tämän asetuksen tai muiden unionin säädösten mukaisten toimien soveltamisesta saatu kokemus.

14 artikla

Delegoidut säädökset

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 7 artiklan 7 kohdassa ja 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi [voimaantulopäivä] alkaen.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 artiklan 7 kohdassa ja 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio antaa delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Edellä olevan 7 artiklan 7 kohdan ja 13 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

15 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksen (EU) N:o 182/2011 3 artiklassa tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

16 artikla

Uudelleentarkastelu

1.Komissio arvioi kaikki 7 artiklan nojalla hyväksytyt unionin vastatoimet kuuden kuukauden kuluttua niiden päättymisestä ottaen huomioon sidosryhmien palautteen ja muut asiaankuuluvat tiedot. Arviointikertomuksessa tarkastellaan unionin vastatoimen tehokkuutta ja toimivuutta ja tehdään mahdollisia päätelmiä tulevista toimista.

2.Komissio tarkastelee tätä asetusta ja sen täytäntöönpanoa uudelleen viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen mukaisen ensimmäisen täytäntöönpanosäädöksen antamisesta tai kuuden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi, ja antaa siitä kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) 

1.3.Ehdotus/aloite liittyy 

× uuteen toimeen

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 14  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

◻ kesto on rajattu

–◻    toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

× kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 15  

× Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–× yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

–X    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen, toistetaan edellä oleva osa:

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset 

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–X    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–X    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

–X    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

–◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

–◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotus/aloite

–X    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–X    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

vaikutukset omiin varoihin

vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    EUVL C 49, 12.2.2021, s. 1. Yhteinen julkilausuma annettiin vuonna 2020 EU:n kauppasopimusten valvontaa koskevan asetuksen muuttamista koskevan lainsäädäntöprosessin yhteydessä, kun Euroopan parlamentti ja useat jäsenvaltiot ilmaisivat huolensa taloudellisesta pakottamisesta, ja komissio oli samaa mieltä näistä huolenaiheista.

(2)    Komission helmikuussa 2021 antama tiedonanto kauppapolitiikan uudelleentarkastelusta – Avoin, kestävä ja määrätietoinen kauppapolitiikka, COM(2021) 66 final.

(3)    Komission toukokuussa 2021 antama tiedonanto ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: Vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten”, COM(2021) 350 final.

(4)    Vaikutustenarviointikertomuksen 9 kohdassa käsitellään parhaaksi arvioidun vaihtoehdon suhteellisuusperiaatteen noudattamista.

(5)    Kuulemisstrategia on saatavilla seuraavasta linkistä: Towards an EU anti-coercion instrument - Trade - European Commission (europa.eu) . Vaikutustenarviointikertomuksen liitteessä 2 olevassa tiivistelmäraportissa käsitellään kaikkien kuulemistoimien tuloksia.

(6)    Saatu palaute on saatavilla seuraavasta linkistä: Kauppapolitiikka – mekanismi EU:n ulkopuolisten maiden pakkotoimien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi (europa.eu) .

(7)    Tiivistelmä raportista on saatavilla seuraavasta linkistä: Kauppapolitiikka – mekanismi EU:n ulkopuolisten maiden pakkotoimien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi (europa.eu) .

(8)    Ks. vaikutustenarviointiraportin liitteet 1 ja 2.

(9)    Vaikutustenarviointikertomus ja sen tiivistelmä julkaistaan samaan aikaan tämän ehdotuksen kanssa.

(10)    Ks. Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen oikeuden toimikunnan 53. istunnossaan vuonna 2001 hyväksymien valtioiden vastuuta kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista koskevien artiklojen (Responsibility of States for Internationally Wrongful Acts) 22 ja 49–53 artikla, jotka Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous on ottanut huomioon päätöslauselmassaan 56/83.

(11)    Ks. edellä alaviitteessä 1 mainittujen valtioiden vastuuta kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista koskevien artiklojen 2 artiklan a alakohta ja 4–11 artikla.

(12)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(13)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(14)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(15)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(16)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(17)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(18)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(19)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(20)    Virallisen budjettinimikkeistön mukaisesti.

(21)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(22)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(23)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(24)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(25)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(26)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(27)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(28)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.12.2021

COM(2021) 775 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

unionin ja sen jäsenvaltioiden suojelemisesta kolmansien maiden käyttämältä taloudelliselta pakottamiselta

{SEC(2021) 418 final} - {SWD(2021) 371 final} - {SWD(2021) 372 final}

LIITE I

Unionin vastatoimet, joista säädetään 7 ja 8 artiklassa

Toimia, joita voidaan toteuttaa 7 ja 8 artiklan nojalla, ovat:

(a)mahdollisten tariffimyönnytysten keskeyttäminen tarvittaessa ja uusien tai korotettujen tullien käyttöönotto, mukaan luettuina tullien uudelleenvahvistaminen suosituimmuuskohtelun tasoisena tai tullien käyttöönotto suosituimmuuskohtelun tason ylittävällä tasolla, tai muun tavaroiden vientiin tai tuontiin sovellettavan lisämaksun käyttöönotto;

(b)sovellettavien kansainvälisten velvoitteiden soveltamisen keskeyttäminen tarvittaessa ja tavaroiden tuontia tai vientiä koskevien rajoitusten käyttöönotto tai lisääminen riippumatta siitä, toteutetaanko rajoitukset kiintiöiden, tuonti- tai vientilisenssien tai muiden toimenpiteiden avulla, tai tavaroista suoritettavaa maksua koskevien rajoitusten käyttöönotto tai lisääminen;

(c)sovellettavien kansainvälisten velvoitteiden soveltamisen keskeyttäminen tarvittaessa ja tavaroiden kauppaa koskevien rajoitusten käyttöönotto, joka toteutetaan passitukseen sovellettavin toimenpitein tai tavaroihin sovellettavin sisäisin toimenpitein;

(d)tarvittaessa sellaisten kansainvälisten velvoitteiden soveltamisen keskeyttäminen, jotka koskevat oikeutta osallistua tarjouskilpailumenettelyihin julkisten hankintojen alalla, ja

i)kyseisen kolmannen maan tavaroiden, palvelujen tai tavaroiden tai palvelujen toimittajien jättäminen julkisten hankintojen ulkopuolelle tai sellaisten tarjousten jättäminen julkisten hankintojen ulkopuolelle, joiden kokonaisarvo on suurempi kuin tietty prosenttiosuus kyseisen kolmannen maan tavaroista tai palveluista; ja/tai

ii)pakollisen hinnan arviointiin liittyvän painotusrangaistuksen määrääminen 1 , kun arvioidaan tarjouksia, jotka koskevat kyseisen kolmannen maan tavaroita, palveluja tai tavaroiden tai palvelujen toimittajien hintoja.

Alkuperä määritetään liitteen II perusteella;

(e)tarvittaessa kansainvälisten velvoitteiden soveltamisen keskeyttäminen ja rajoitusten asettaminen unionin vientivalvontajärjestelmään kuuluvien tavaroiden viennille;

(f)palvelukauppaan sovellettavien kansainvälisten velvoitteiden soveltamisen keskeyttäminen tarvittaessa ja palvelukauppaan vaikuttavien toimenpiteiden käyttöönotto;

(g)sovellettavien kansainvälisten velvoitteiden soveltamisen keskeyttäminen tarvittaessa ja suoriin ulkomaisiin sijoituksiin vaikuttavien toimenpiteiden käyttöönotto;

(h)teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskevien sovellettavien kansainvälisten velvoitteiden keskeyttäminen tarvittaessa sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa tai niiden kaupallista hyödyntämistä koskevien rajoitusten asettaminen sellaisille oikeudenhaltijoille, jotka ovat kyseisen kolmannen maan kansalaisia;

(i)rahoituspalveluihin sovellettavien kansainvälisten velvoitteiden soveltamisen keskeyttäminen tarvittaessa ja rajoitusten asettaminen pankki- ja vakuutusalalle, unionin pääomamarkkinoille pääsylle ja muulle rahoituspalvelutoiminnalle;

(j)tavaroiden käsittelyä koskevien sovellettavien kansainvälisten velvoitteiden soveltamisen keskeyttäminen tarvittaessa ja rekisteröintiä ja lupia koskevien rajoitusten asettaminen unionin kemikaalilainsäädännön mukaisesti;

(k)tavaroiden käsittelyä koskevien sovellettavien kansainvälisten velvoitteiden soveltamisen keskeyttäminen tarvittaessa ja sellaisten rekisteröintiä ja lupia koskevien rajoitusten asettaminen, jotka liittyvät unionin terveys- ja kasvinsuojelulainsäädäntöön;

(l)sovellettavien kansainvälisten velvoitteiden soveltamisen keskeyttäminen tarvittaessa ja sellaisten rajoitusten asettaminen, jotka koskevat pääsyä unionin rahoittamiin tutkimusohjelmiin tai unionin rahoittamista tutkimusohjelmista poissulkemista.

LIITE II

Alkuperäsäännöt

1.Tavaran alkuperä määritetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 2 mukaisesti.

2.Palvelun, myös julkisten hankintojen alalla tarjottava palvelun, alkuperä määritetään sitä tarjoavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön alkuperän perusteella. Palveluntarjoajan alkuperänä pidetään:

(a)luonnollisen henkilön ollessa kyseessä sitä maata, jonka kansalainen henkilö on tai jossa hänellä on pysyvä oleskeluoikeus;

(b)oikeushenkilön ollessa kyseessä jompaakumpaa seuraavista:

i)jos palvelua tarjotaan muulla tavoin kuin unionissa harjoitettavan liiketoiminnan välityksellä, sitä maata, jossa oikeushenkilö on perustettu tai muulla tavoin järjestetty kyseisen maan lakien mukaisesti ja jonka alueella oikeushenkilö harjoittaa merkittävää liiketoimintaa;

ii)jos palvelua tarjotaan unionissa harjoitettavan liiketoiminnan välityksellä,

(a)jos oikeushenkilö harjoittaa merkittävää liiketoimintaa sen jäsenvaltion alueella, johon oikeushenkilö on sijoittautunut, siten, että sillä on suora ja tosiasiallinen yhteys kyseisen jäsenvaltion talouteen, oikeushenkilön alkuperällä tarkoitetaan sitä jäsenvaltiota, johon se on sijoittautunut

(b)jos palvelun tarjoava oikeushenkilö ei harjoita merkittävää liiketoimintaa siten, että sillä olisi suora ja tosiasiallinen yhteys sen jäsenvaltion talouteen, johon se on sijoittautunut, asianomaisen oikeushenkilön alkuperällä tarkoitetaan niiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden alkuperää, jotka omistavat sen tai käyttävät siinä määräysvaltaa. Oikeushenkilön katsotaan olevan tietyn maan henkilöiden ”omistuksessa”, jos yli 50 prosenttia sen omasta pääomasta on kyseisen maan henkilöiden omistuksessa, ja tietyn maan henkilöiden ”määräysvallassa”, jos tällaisilla henkilöillä on valta nimittää enemmistö sen johtajista tai muutoin laillisesti ohjata sen toimintaa.

iii)Poiketen siitä, mitä ii alakohdan a alakohdassa säädetään, jos päätetään, että unionin vastatoimia olisi sovellettava ii alakohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluviin oikeushenkilöihin, kyseisen henkilön alkuperä on niiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden kansalaisuus tai pysyvä asuinpaikka, jotka omistavat oikeushenkilön tai joiden määräysvallassa kyseinen oikeushenkilö on unionissa. Oikeushenkilön katsotaan olevan tietyn maan henkilöiden ”omistuksessa”, jos yli 50 prosenttia sen omasta pääomasta on kyseisen maan henkilöiden omistuksessa, ja tietyn maan henkilöiden ”määräysvallassa”, jos tällaisilla henkilöillä on valta nimittää enemmistö sen johtajista tai muutoin laillisesti ohjata sen toimintaa.

3.Sijoituksen kansalaisuus on seuraava:

(a)jos sijoitus liittyy merkittävään liiketoimintaan sen jäsenvaltion alueella, jossa sijoitus on tehty, siten, että sillä on suora ja tosiasiallinen yhteys kyseisen jäsenvaltion talouteen, sijoituksen kansalaisuudella tarkoitetaan sen jäsenvaltion kansalaisuutta, johon se on sijoittautunut;

(b)jos sijoitus ei liity merkittävään liiketoimintaan siten, että sillä olisi suora ja tosiasiallinen yhteys sen jäsenvaltion talouteen, jossa se on tehty, sijoituksen kansalaisuudella tarkoitetaan niiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden kansalaisuutta, jotka omistavat sen tai käyttävät siinä määräysvaltaa. Sijoituksen katsotaan olevan tietyn maan henkilöiden ”omistuksessa”, jos yli 50 prosenttia sen omasta pääomasta on kyseisen maan henkilöiden omistuksessa, ja tietyn maan henkilöiden ”määräysvallassa”, jos tällaisilla henkilöillä on valta nimittää enemmistö sen johtajista tai muutoin laillisesti ohjata sen toimintaa;

(c)poiketen siitä, mitä a alakohdassa säädetään, jos päätetään, että unionin vastatoimia olisi sovellettava a alakohdan soveltamisalaan kuuluviin oikeushenkilöihin, kyseisen sijoituksen kansalaisuus on niiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden kansalaisuus tai pysyvä asuinpaikka, jotka omistavat sijoituksen tai joiden määräysvallassa kyseinen sijoitus on unionissa. Sijoituksen katsotaan olevan tietyn maan henkilöiden ”omistuksessa”, jos yli 50 prosenttia sen omasta pääomasta on kyseisen maan henkilöiden omistuksessa, ja tietyn maan henkilöiden ”määräysvallassa”, jos tällaisilla henkilöillä on valta nimittää enemmistö sen johtajista tai muutoin laillisesti ohjata sen toimintaa.

4.Kun kyseessä ovat teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvät näkökohdat, sana ”kansalaiset” on ymmärrettävä siinä merkityksessä, jossa sitä käytetään teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskevan WTO:n sopimuksen 1 artiklan 3 kohdassa.

(1)    Pakollisella hinnan arviointiin liittyvällä painotusrangaistuksella tarkoitetaan julkisista hankintamenettelyistä vastaavien hankintaviranomaisten tai -yksiköiden velvollisuutta nostaa tietyin poikkeuksin sellaisten tässä kohdassa tarkoitettujen tavaroiden ja palvelujen hintaa, joita on tarjottu hankintasopimusten tekomenettelyissä.

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).