Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista

Vaikutusten arviointi – Asetus kotitalouksien pyykinpesukoneiden ekologista suunnittelua koskevista vaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 1015/2010 kumoamisesta ja asetus kotitalouksien pyykinpesukoneiden ja kuivaavien pyykinpesukoneiden energiamerkinnöistä ja asetuksen (EU) N:o 1060/2010 ja direktiivin 96/60/EY kumoamisesta.

A. Toimenpiteen tarve

Miksi? Mihin ongelmaan puututaan?

Pyykinpesukoneet ovat merkittävä sähkönkuluttaja kotitalouksissa. Niihin sovelletaan vähimmäisvaatimuksia energiatehokkuudesta ja energiamerkinnöistä. Myös kuivaaviin pyykinpesukoneisiin on tehtävä pakolliset energiamerkinnät. Näistä vaatimuksista ja teknisestä kehityksestä johtuu, että useimmat markkinoilla tällä hetkellä olevat pyykinpesukoneet kuuluvat kolmeen korkeimpaan energiamerkintäluokkaan ja useimmat kuivaavat pyykinpesukoneet kahteen korkeimpaan luokkaan (A+ tai parempi). Vaikka tämä kehitys on myönteistä, se merkitsee myös sitä, etteivät kuluttajat enää pysty tekemään riittävää eroa markkinoilla olevien laitteiden välillä vertailemalla niiden suorituskykyä. Kuluttajat saattavat näin ollen valita luokan A+ pyykinpesukoneen tiedostamatta sitä, etteivät nämä koneet suinkaan ole markkinoiden tehokkaimpia vaan itse asiassa tämänhetkiseltä suorituskyvyltään heikoimpien joukossa.

Pesuprosessin testaamiseen käytetyt ohjelmat eivät ilmennä todellisia olosuhteita ja kuluttajat eivät useinkaan käytä niitä niiden pitkän keston vuoksi. Näin ollen kuluttajat eivät ehkä saavuta merkinnän mukaista energiankulutuksen tasoa. Ekosuunnittelu- ja energiamerkintävaatimukset päivittämällä mahdollisuudet kustannustehokkaisiin energiansäästöihin voitaisiin hyödyntää paremmin.

Nykyisissä ekosuunnittelu- ja energiamerkintäasetuksissa ei ole vaatimuksia, joilla edistettäisiin kiertotalouden tavoitteita, kuten kestävyyttä, korjattavuutta ja kierrätettävyyttä, koska vaatimukset keskittyvät energiatehokkuuteen. Pyykinpesukoneita ja kuivaavia pyykinpesukoneita, samoin kuin monia muitakin tuotteita, voidaan kuitenkin huomattavasti parantaa kiertotalouden näkökohtien kannalta. Esimerkkejä näistä ovat varaosien saatavuus ja kustannukset, varaosien toimittaminen, korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuus sekä täydellisemmät tiedot laitteiden käytöstäpoiston yhteydessä. Nämä ovat toimenpiteitä, jotka voitaisiin toteuttaa asteittain ekosuunnittelutoimenpiteiden kautta. Korjattavuutta ja kierrätettävyyttä koskevat vaatimukset auttaisivat kääntämään kehityksen, jossa pyykinpesukoneiden keskimääräinen käyttöikä on lyhentynyt, ja edistämään kiertotalouden tavoitteita.

Mitä toimenpiteellä on tarkoitus saada aikaan?

Nykyisten ekosuunnitteluvaatimusten tarkistaminen alentaa kuluttajille energian- ja vedenkulutuksesta ja laitteiden vaihtamisesta aiheutuvia menoja ja nostaa tuloja valmistajille, vähittäismyyjille ja korjauspalveluille. Vaatimusten soveltaminen myös kuivaaviin pyykinpesukoneisiin tuo lisää hyötyjä näillä lohkoilla.

Pyykinpesukoneiden ja kuivaavien pyykinpesukoneiden energiamerkkien päivittämisen odotetaan parantavan kuluttajien mahdollisuuksia valita tehokkaampia koneita, mikä vähentää kuluttajalle aiheutuvaa energian- ja vedenkulutusta laitteiden käytön aikana.

Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla?

Energiatehokkuuden vähimmäistasoja ja energiamerkintää koskevien vaatimusten asettamisesta EU:n tasolla saadaan selvää lisäarvoa.

EU:n tasolla yhdenmukaistettujen vaatimusten puuttuminen voisi johtaa siihen, että jäsenvaltiot ottavat takaisin käyttöön kansallisia tuotekohtaisia energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksia osana kansallista ympäristö- ja energiapolitiikkaa. Tämä heikentäisi tavaroiden vapaata liikkuvuutta ja lisäisi sääntöjen noudattamisesta EU:n yrityksille aiheutuvia kustannuksia.

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Miksi?

Pyykinpesukoneita ja kuivaavien pyykinpesukoneiden pesuohjelmaa varten tarkasteltiin seuraavia vaihtoehtoja:

-POWM1: Nykykehitysskenaario: ei lisätoimia, ei muutoksia voimassa oleviin asetuksiin;

-POWM2: Ekosuunnitteluvaatimusten ja energiamerkintöjen yhdistelmä, vähimmäislämpötilaksi 35 astetta;

-POWM3: Ekosuunnitteluvaatimusten ja energiamerkintöjen yhdistelmä, testiohjelman enimmäiskestoksi puoli- tai neljännestäytöille 3 tuntia ja täyttä koneellista koskevat tiedot energiamerkissä;

-POWM4: Ekosuunnitteluvaatimusten ja energiamerkintöjen yhdistelmä, testiohjelman enimmäiskesto suhteessa koneen kapasiteettiin;

-POWM5: Materiaalitehokkuutta koskevien ekosuunnitteluvaatimusten yhdistelmä koskien käyttöiän loppumisen ja korjattavuuden näkökohtia, kuten varaosien saatavuutta.

Kuivaavien pyykinpesukoneiden yhdistettyä pesu- ja kuivausohjelmaa varten tarkasteltiin seuraavia vaihtoehtoja:

-POWD1: Nykykehitysskenaario: ei lisätoimia, ei muutoksia voimassa olevaan direktiiviin;

-POWD2: Uusien, tavoitetasoltaan matalalle asetettujen ekosuunnitteluvaatimusten ja päivitetyn energiamerkinnän yhdistelmä;

-POWD3: Uusien, tavoitetasoltaan kohtuullisen kunnianhimoisten ekosuunnitteluvaatimusten ja päivitetyn energiamerkinnän yhdistelmä;

-POWD4: Materiaalitehokkuutta koskevien ekosuunnitteluvaatimusten yhdistelmä, identtinen vaihtoehdon POWM5 kanssa.

Kaikissa muissa paitsi nykykehitysskenaarioissa A–G-energiamerkki perustuu uuteen testiin uudelleen skaalattuna.

Pyykinpesukoneille ja kuivaavien pyykinpesukoneiden pesuohjelmalle parhaana pidetään vaihtoehtoa POWD4, joka sisältää kaksi energiatehokkuuden määrittämistasoa, yhdessä vaihtoehdon POWM5 materiaalitehokkuusvaatimusten kanssa. Kuivaavien pyykinpesukoneiden yhdistetylle pesu- ja kuivaustoiminnolle parhaana pidetään vaihtoehtoa POWD3, jossa käytetään kahta energiatehokkuuden määrittämistasoa, yhdessä vaihtoehdon POWD4 kanssa. Kumpikin vaihtoehto tarjoaa suurimmat kokonaissäästöt energian ja resurssien käytössä edistäen samalla merkittävästi mutta realistisella tavalla kiertotalouden tavoitteita.

Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa?

Sidosryhmät eivät kommentoineet yksityiskohtaisesti kaikkia eri skenaarioiden toimenpidekokonaisuuksia. Ne ilmaisivat kuitenkin, mitä toimintavaihtoehtoa ne kannattivat.

Teollisuuden sidosryhmät eivät puoltaneet testiohjelman aikarajaa. Eräät niistä kannattivat kuitenkin vaatimusta vähimmäislämpötilasta. Jäsenvaltiot puolsivat yleensä aikarajaa. Kuluttajajärjestöt ja ympäristöjärjestöt tukivat molempia vaatimuksia. Teollisuuden ja joidenkin jäsenvaltioiden taholla oltiin huolissaan materiaalitehokkuutta koskevien vaatimusten täytäntöönpanokelpoisuudesta, mutta myös tuettiin niiden käyttöönottoa, sillä noudattamalla varovaista lähestymistapaa täytäntöönpano helpottuisi.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)?

Pyykinpesukoneille ja kuivaaville pyykinpesukoneille parhaana pidettyjen vaihtoehtojen ennakoidaan vuoteen 2030 mennessä yhdessä johtavan seuraaviin vaikutuksiin:

·sähkönkulutuksen säästöt 2,48 TWh/vuosi ja vedenkulutuksen säästöt 711 miljoonaa m3/vuosi;

·kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 0,84 MtCO2 eq/vuosi;

·7,15 miljardin euron vuotuiset säästöt kuluttajille;

·1,1 miljardin euron vuotuinen lisäys yritystoiminnan tuloissa, mikä johtaa EU:ssa 3 110 lisätyöpaikkaan valmistusteollisuudessa ja 27 940 lisätyöpaikkaan vähittäiskaupan alalla;

·EU:n teollisuuden kilpailukyvyn säilyttäminen ja sen johtavan aseman tukeminen laadukkaana valmistajana;

·innovaatioiden edistäminen tehokkaampia pyykinpesukoneita ja kuivaavia pyykinpesukoneita varten;

·tulojen ja voittojen paraneminen tuotteiden korjaus- ja muutostöiden alalla työskenteleville riippumattomille yrityksille (kuten pk-yrityksille).

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)?

Tavarantoimittajille aiheutuu 2,7 miljoonan euron kustannukset kaksien energiamerkkien ylläpitämisestä (yhdet voimassa olevien säännösten ja toiset uusien toimenpiteiden mukaisesti) ”päällekkäisellä” 6 kuukauden jaksolla. Jälleenmyyjille ennakoidaan aiheutuvan 0,45 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset esillä pidettäviin tuotteisiin tarvittavista uusista merkinnöistä. Lisäksi arvioidaan, että tietokannasta aiheutuu tavarantoimittajille 0,49 miljoonan euron vuotuiset kustannukset ja EU:n talousarvioon 0,49 miljoonan euron kertakustannus ja 49 420 euron vuotuiset ylläpitokulut.

Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, mukaan lukien pk- ja mikroyritykset?

Ks. edellä mainitut kustannukset ja hyödyt. Lisäksi monet riippumattomat korjaamot ovat pk- tai mikroyrityksiä, jotka voivat hyötyä etenkin korjattavuutta koskevista vaatimuksista.

Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia?

Ei, markkinavalvontaviranomaisille aiheutuvien kustannusten odotetaan pysyvän suunnilleen samoina. Asetusten täytäntöönpanon valvontaan liittyviä kustannuksia on vaikea arvioida, mutta on odotettavissa, että tuotetietokannan ansiosta hallinnollinen taakka pienenee.

Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia?

Kyllä, parhaaksi arvioidun vaihtoehdon odotetaan vaikuttavan myönteisesti kilpailukykyyn ja innovointiin EU:ssa, ja sen avulla odotetaan olevan on mahdollista kehittää riippumattomia korjaustoiminnan markkinoita, mikä johtaisi säästöön resurssien käytössä.

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Uudelleentarkastelu tehdään viimeistään viiden vuoden kuluttua voimaantulosta.