This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52019PC0457
Proposal for a COUNCIL DECISION on the position to be taken on behalf of the European Union in the CETA Joint Committee established under the Comprehensive Economic and Trade Agreement (CETA) between Canada, of the one part, and the European Union and its Member States, of the other part as regards the adoption of a decision setting out the administrative and organisational matters regarding the functioning of the Appellate Tribunal
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisellä laaja-alaisella talous- ja kauppasopimuksella (CETA) perustetussa CETA-sekakomiteassa unionin puolesta otettavasta kannasta päätöksen hyväksymiseen muutoksenhakutuomioistuimen toimintaa koskevien hallinnollisten ja organisatoristen seikkojen vahvistamisesta
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisellä laaja-alaisella talous- ja kauppasopimuksella (CETA) perustetussa CETA-sekakomiteassa unionin puolesta otettavasta kannasta päätöksen hyväksymiseen muutoksenhakutuomioistuimen toimintaa koskevien hallinnollisten ja organisatoristen seikkojen vahvistamisesta
COM/2019/457 final
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 11.10.2019
COM(2019) 457 final
2019/0217(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisellä laaja-alaisella talous- ja kauppasopimuksella (CETA) perustetussa CETA-sekakomiteassa unionin puolesta otettavasta kannasta päätöksen hyväksymiseen muutoksenhakutuomioistuimen toimintaa koskevien hallinnollisten ja organisatoristen seikkojen vahvistamisesta
PERUSTELUT
1.Ehdotuksen kohde
Tämä ehdotus koskee päätöstä Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisellä laaja-alaisella talous- ja kauppasopimuksella (CETA) perustetussa CETA-sekakomiteassa unionin puolesta otettavan kannan vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on määrä antaa päätös, jolla vahvistetaan muutoksenhakutuomioistuimen toimintaa koskevat hallinnolliset ja organisatoriset seikat.
2.Ehdotuksen tausta
2.1.Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus (CETA)
Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, tarkoituksena on vapauttaa ja helpottaa kauppaa ja sijoituksia sekä tukea Euroopan unionin ja Kanadan, jäljempänä ’osapuolet’, tiiviitä taloussuhteita. Sopimus allekirjoitettiin 30. lokakuuta 2016, ja sitä on sovellettu väliaikaisesti 21. syyskuuta 2017 alkaen.
2.2.CETA-sekakomitea
CETA-sekakomitea on perustettu sopimuksen 26.1 artiklan nojalla. Siinä määrätään, että CETA-sekakomiteaan kuuluu Euroopan unionin ja Kanadan edustajia ja että sen puheenjohtajina toimivat yhdessä Kanadan ulkomaankauppaministeri ja kauppapolitiikasta vastaava Euroopan komission jäsen tai heidän nimeämänsä henkilöt. CETA-sekakomitea kokoontuu kerran vuodessa tai osapuolen pyynnöstä ja sopii itse kokoontumisaikataulustaan ja asialistastaan. CETA-sekakomitea on vastuussa kaikista osapuolten välistä kauppaa ja sijoituksia koskevista kysymyksistä sekä kyseisen sopimuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta. Osapuoli voi saattaa CETA-sekakomitean käsiteltäväksi kaikki sopimuksen täytäntöönpanoa ja tulkintaa koskevat kysymykset sekä kaikki muut osapuolten välistä kauppaa ja sijoituksia koskevat kysymykset.
Sopimuksen 26.3 artiklan mukaan CETA-sekakomitea käyttää päätösvaltaa kaikissa kysymyksissä, joista sopimuksessa niin määrätään, ja tekee päätöksensä yhteisellä suostumuksella. CETA-sekakomitean päätökset sitovat osapuolia sillä edellytyksellä, että mahdollisesti vaadittavat sisäiset vaatimukset täytetään ja menettelyt saatetaan päätökseen, ja osapuolten on pantava tällaiset päätökset täytäntöön.
Sopimuksen 26.2 artiklan 4 kohdan mukaan erikoistuneet komiteat, palveluita ja sijoituksia käsittelevä komitea mukaan lukien, voivat ehdottaa päätösluonnoksia CETA-sekakomitean hyväksyttäväksi.
CETA-sekakomitean ja erikoistuneiden komiteoiden työjärjestyksen 1 10 artiklan 2 kohdan mukaan kauppakomitea voi kokousten välisenä aikana tehdä päätöksiä ja antaa suosituksia kirjallista menettelyä noudattaen, jos sopimuksen osapuolet yhteisellä suostumuksellaan niin päättävät. Tätä varten puheenjohtajien on 7 artiklan mukaisesti toimitettava ehdotusteksti kirjallisesti CETA-sekakomitean jäsenille ja annettava jäsenille määräaika, johon mennessä heidän on ilmoitettava kaikki siihen liittyvät huolenaiheet tai siihen haluamansa muutokset. Hyväksytyt ehdotukset ilmoitetaan 7 artiklan mukaisesti, kun määräaika on kulunut umpeen, ja kirjataan seuraavan kokouksen pöytäkirjaan.
2.3.Suunniteltu CETA-sekakomitean säädös
CETA-sekakomitean on määrä hyväksyä sopimuksen 8.28 artiklan 7 kohdan mukaisesti päätös, jossa vahvistetaan muutoksenhakutuomioistuimen toimintaa koskevat hallinnolliset ja organisatoriset seikat, jäljempänä ’suunniteltu säädös’.
Näin ollen suunnitellun säädöksen tarkoituksena on panna täytäntöön sopimuksen 8.28 artiklan 7 kohta.
Suunnitellusta säädöksestä tulee osapuolia sitova. Sopimuksen 26.3 artiklan 2 kohdassa määrätään seuraavaa: ”CETA-sekakomitean päätökset sitovat osapuolia sillä edellytyksellä, että mahdollisesti vaadittavat sisäiset vaatimukset täytetään ja menettelyt saatetaan päätökseen, ja osapuolet panevat tällaiset päätökset täytäntöön.”
3.Unionin puolesta otettava kanta
Kuten sopimusta koskevan yhteisen tulkitsevan välineen 6 kohdan f alakohdassa määrätään, Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot sekä Kanada ovat sopineet jatkavansa välittömästi investointeja koskevaan riidanratkaisuun liittyvien sopimusmääräysten eli niin sanotun investointituomioistuinjärjestelmän täytäntöönpanoa 2 .
Sopimuksen 8.28 artiklan 7 kohdan mukaan ”CETA-sekakomitea tekee viipymättä päätöksen, jossa vahvistetaan seuraavat muutoksenhakutuomioistuimen toimintaa koskevat hallinnolliset ja organisatoriset seikat: a) hallinnollinen tuki; b) muutoksenhaun vireillepanoa ja käsittelyä koskevat menettelyt sekä menettelyt asioiden palauttamiseksi tarvittaessa tuomioistuimen käsiteltäviksi välitystuomion muuttamista varten; c) menettelyt paikkojen täyttämiseksi muutoksenhakutuomioistuimessa ja asian käsittelyä varten perustettavassa muutoksenhakutuomioistuimen jaostossa; d) muutoksenhakutuomioistuimen jäsenille maksettava korvaus; e) muutoksenhaun kustannuksiin liittyvät määräykset; f) muutoksenhakutuomioistuimen jäsenten lukumäärä; ja g) kaikki muut seikat, jotka se katsoo tarpeellisiksi muutoksenhakutuomioistuimen tehokasta toimintaa varten”.
Sopimusta koskevan yhteisen tulkitsevan välineen 6 kohdan g alakohdassa määrätään seuraavaa: ”CETA on ensimmäinen sopimus, johon sisältyy muutoksenhakumekanismi, jolla voidaan korjata virheet ja varmistaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätösten johdonmukaisuus.” Lisäksi komission ja neuvoston lausumassa N:o 36, joka on merkitty neuvoston pöytäkirjaan luvan antamista CETA-sopimuksen allekirjoittamiseen unionin puolesta koskevan neuvoston päätöksen hyväksymisen yhteydessä, todetaan seuraavaa: ”CETA-sopimuksen 8.28 artiklassa määrätty muutoksenhakumenettely pannaan täytäntöön ja sitä parannetaan, jotta se olisi täysin soveltuva varmistamaan ensimmäisessä oikeusasteessa annettujen päätösten johdonmukaisuuden ja edistämään tällä tavoin oikeusvarmuutta. Tämä edellyttää erityisesti seuraavaa: Vetoomustuomioistuimen kokoonpanon avulla varmistetaan mahdollisimman suuri jatkuvuus. Jokaisella vetoomustuomioistuimen jäsenellä on velvollisuus pysyä ajan tasalla niiden vetoomustuomioistuimen jaostojen antamista päätöksistä, joiden jäsen hän ei ole. Vetoomustuomioistuimella on oltava mahdollisuus kokoontua ”suurena jaostona” asioissa, joissa käsitellään tärkeitä periaatteellisia kysymyksiä tai joista vetoomustuomioistuimen jaostot ovat eri mieltä 3 .”
Suunnitellulla säädöksellä pannaan nämä sitoumukset täytäntöön sisällyttämällä säädökseen yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat muutoksenhakutuomioistuimen kokoonpanoa ja hallinnollisia järjestelyjä (suunnitellun säädöksen 2 artikla) sekä muutoksenhakukäsittelyä (3 artikla). Suunniteltu säädös tulee voimaan sopimuksen voimaantulopäivänä (4 artikla).
Tämä ehdotus sopii yhteen muiden aloitteiden kanssa, jotka koskevat CETA:n mukaisen investointituomioistuinjärjestelmän täytäntöönpanoa. Komissio on kesäkuusta 2018 lähtien käsitellyt yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa neuvoston palveluja ja sijoituksia käsittelevässä kauppapoliittisessa komiteassa samoin kuin Kanadan kanssa neljän päätösluonnoksen muodostamaa kokonaisuutta, joka koskee seuraavia kysymyksiä:
–säännöt, joissa vahvistetaan muutoksenhakutuomioistuimen toimintaa koskevat hallinnolliset ja organisatoriset seikat sopimuksen 8.28 artiklan 7 kohdan mukaisesti,
–tuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuimen jäsenten sekä sovittelijoiden käytännesäännöt sopimuksen 8.44 artiklan 2 kohdan mukaisesti,
–sovittelusäännöt riitaosapuolten käyttöön sopimuksen 8.44 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti ja
–menettelysäännöt tulkintojen antamiseksi sopimuksen 8.31 artiklan 3 kohdan ja 8.44 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.
Lisäksi jatketaan investointituomioistuinjärjestelmän täytäntöönpanoon liittyvien muiden toimien käsittelyä, mukaan lukien tuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuimen jäsenten valinta, nimittäminen ja palkkiot. Tuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuimen jäsenille maksettavasta korvauksesta käydään keskusteluja jäsenvaltioiden ja Kanadan kanssa, mutta komissio on aiemmin arvioinut, että CETA:n mukaisen investointituomioistuinjärjestelmän vuotuiset kiinteät kustannukset olisivat noin 800 000 euroa, ja ne on tarkoitus jakaa tasan Kanadan ja EU:n kesken 4 . Näin ollen näiden kiinteiden kustannusten vaikutus EU:n talousarvioon olisi noin 400 000 euroa vuodessa. Nämä kustannukset otetaan huomioon EU:n talousarviossa vuodeksi 2021.
Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa CETA-sekakomiteassa unionin puolesta otettava kanta suunniteltuun säädökseen, jotta voidaan varmistaa sopimuksen tehokas täytäntöönpano.
4.Oikeusperusta
4.1.Menettelyllinen oikeusperusta
4.1.1.Periaatteet
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 218 artiklan 9 kohdassa määrätään päätöksistä ”sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”.
Ilmaisu ’säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia’ kattaa myös säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia kyseiseen elimeen sovellettavan kansainvälisen oikeuden nojalla. Se kattaa myös välineet, joilla ei ole sitovaa vaikutusta kansainvälisen oikeuden nojalla mutta jotka ”voivat vaikuttaa ratkaisevasti sen säännöstön sisältöön, jonka unionin lainsäätäjä antaa”. 5
4.1.2.Soveltaminen tässä asiassa
CETA-sekakomitea on sopimuksella perustettu elin; se on perustettu Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisellä laaja-alaisella talous- ja kauppasopimuksella, jäljempänä ’sopimus’.
Säädös, joka CETA-sekakomitean on määrä antaa, on säädös, jolla on oikeusvaikutuksia. Suunniteltu säädös on sitova kansainvälisen oikeuden nojalla sopimuksen 26.3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Suunnitellulla säädöksellä ei täydennetä eikä muuteta sopimuksen institutionaalisia rakenteita.
Tämän vuoksi ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.
4.2.Aineellinen oikeusperusta
4.2.1.Periaatteet
SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti sen suunnitellun säädöksen tavoitteen ja sisällön perusteella, jota unionin puolesta otettava kanta koskee. Jos suunnitellulla säädöksellä on kaksi tavoitetta tai siihen sisältyy kaksi osatekijää ja jos näistä tavoitteista tai osatekijöistä toinen on mahdollista määritellä pääasialliseksi tavoitteeksi tai osatekijäksi, johon nähden toinen tavoite tai osatekijä on liitännäinen, SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla hyväksyttävällä päätöksellä on oltava vain yksi aineellinen oikeusperusta, eli se, jota pääasiallinen tai ensisijainen tavoite tai osatekijä edellyttää.
4.2.2.Soveltaminen käsillä olevassa asiassa
Suunnitellun säädöksen pääasiallinen tavoite ja sisältö liittyvät yhteiseen kauppapolitiikkaan.
Tämän vuoksi ehdotetun päätöksen aineellinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 207 artiklan 3 kohta ja 207 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta.
4.3.Päätelmät
Ehdotetun päätöksen oikeusperustana tulisi olla SEUT-sopimuksen 207 artiklan 3 kohta ja 207 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta yhdessä 218 artiklan 9 kohdan kanssa.
5.Suunnitellun säädöksen todistusvoimaiset kielet ja julkaiseminen
Koska CETA-sekakomitean säädöksellä pannaan sopimus täytäntöön siltä osin kuin on kyse sijoittajien ja valtioiden välisten sijoitusriitojen ratkaisemisesta, on aiheellista antaa se kaikilla sopimuksen todistusvoimaisilla kielillä 6 ja julkaista se Euroopan unionin virallisessa lehdessä sen jälkeen, kun se on hyväksytty.
2019/0217 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisellä laaja-alaisella talous- ja kauppasopimuksella (CETA) perustetussa CETA-sekakomiteassa unionin puolesta otettavasta kannasta päätöksen hyväksymiseen muutoksenhakutuomioistuimen toimintaa koskevien hallinnollisten ja organisatoristen seikkojen vahvistamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 3 kohdan sekä 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Neuvoston päätöksessä (EU) 2017/37 7 säädetään Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA), jäljempänä ’sopimus’, allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta. Sopimus allekirjoitettiin 30 päivänä lokakuuta 2016.
(2)Neuvoston päätöksessä (EU) 2017/38 8 säädetään sopimuksen osien väliaikaisesta soveltamisesta, mukaan lukien CETA-sekakomitean perustaminen. Sopimusta on sovellettu väliaikaisesti 21 päivästä syyskuuta 2017.
(3)Sopimuksen 26.3 artiklan 1 kohdan nojalla CETA-sekakomitea käyttää sopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi päätösvaltaa kaikissa kysymyksissä, joista sopimuksessa niin määrätään.
(4)Sopimuksen 26.3 artiklan 2 kohdan nojalla CETA-sekakomitean päätökset sitovat osapuolia sillä edellytyksellä, että mahdollisesti vaadittavat sisäiset vaatimukset täytetään ja menettelyt saatetaan päätökseen, ja osapuolet panevat tällaiset päätökset täytäntöön.
(5)Sopimuksen 8.28 artiklan 7 kohdan mukaan CETA-sekakomitean on tehtävä päätös, jossa vahvistetaan muutoksenhakutuomioistuimen toimintaa koskevat hallinnolliset ja organisatoriset seikat.
(6)Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa CETA-sekakomiteassa unionin puolesta otettava kanta tähän päätökseen liitetyn, muutoksenhakutuomioistuinta koskevan CETA-sekakomitean päätösluonnoksen pohjalta, jotta voidaan varmistaa sopimuksen tehokas täytäntöönpano,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
CETA-sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta otettava kanta päätöksen hyväksymiseen muutoksenhakutuomioistuimen toimintaa koskevien hallinnollisten ja organisatoristen seikkojen vahvistamisesta perustuu tähän neuvoston päätökseen liitettyyn CETA-sekakomitean päätösluonnokseen.
2 artikla
1.CETA-sekakomitean päätös annetaan kaikilla sopimuksen todistusvoimaisilla kielillä.
2.CETA-sekakomitean hyväksymä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 11.10.2019
COM(2019) 457 final
LIITE
asiakirjaan
Ehdotus neuvoston päätökseksi
Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisellä laaja-alaisella talous- ja kauppasopimuksella (CETA) perustetussa CETA-sekakomiteassa unionin puolesta otettavasta kannasta päätöksen hyväksymiseen muutoksenhakutuomioistuimen toimintaa koskevien hallinnollisten ja organisatoristen seikkojen vahvistamisesta
LIITEASIAKIRJA
LUONNOS
CETA-SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o […/2019]
annettu...
muutoksenhakutuomioistuimen toimintaa koskevien hallinnollisten ja organisatoristen seikkojen vahvistamisesta
CETA-SEKAKOMITEA, joka
ottaa huomioon Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, 26.1 artiklan,
ottaa huomioon sopimuksen 8.28 artiklan 7 kohdan, jonka mukaan CETA-sekakomitean on tehtävä päätös, jossa vahvistetaan muutoksenhakutuomioistuimen toimintaa koskevat hallinnolliset ja organisatoriset seikat,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Määritelmät
Tässä päätöksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
a)sopimuksen ensimmäisen luvun (Yleiset määritelmät ja alkumääräykset) 1.1 artiklan (Yleisesti sovellettavat määritelmät) määritelmät,
b)sopimuksen kahdeksannen luvun (Sijoitukset) 8.1 artiklan (Määritelmät) määritelmät, ja
c)’jäsenellä’ tarkoitetaan sopimuksen kahdeksannen luvun (Sijoitukset) F jakson (Sijoittajien ja valtioiden välisten sijoitusriitojen ratkaiseminen) nojalla perustetun muutoksenhakutuomioistuimen jäsentä.
2 artikla
Kokoonpano ja hallinnolliset järjestelyt
1.Muutoksenhakutuomioistuin koostuu kuudesta jäsenestä, jotka CETA-sekakomitea nimittää ottaen huomioon moninaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon periaatteet. Nimittämisessä sovelletaan seuraavaa:
a)Kanadan ehdottamien ehdokkaiden joukosta valitaan kaksi jäsentä,
b)Euroopan unionin ehdottamien ehdokkaiden joukosta valitaan kaksi jäsentä, ja
c)Kanadan tai Euroopan unionin ehdottamien ehdokkaiden joukosta valitaan kaksi jäsentä, jotka eivät saa olla Kanadan eivätkä minkään Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisia.
2.CETA-sekakomitea voi päättää jäsenten määrän lisäämisestä kolmen monikertoina. Lisänimitykset on tehtävä 1 kohdassa vahvistetulta pohjalta.
3.Jäsenet nimitetään yhdeksän vuoden toimikaudeksi, jota ei voida uusia. Sopimuksen 8.28 artiklan 3 kohdan mukaisesti nimitettävistä kuudesta ensimmäisestä henkilöstä kolmen toimikausi ei kuitenkaan saa olla pidempi kuin kuusi vuotta. Kyseiset kolme henkilöä on valittava arvalla siten, että sekä 1 kohdan a alakohdan, 1 kohdan b alakohdan että 1 kohdan c alakohdan mukaisesti nimitettyjen jäsenten ryhmästä valitaan yksi henkilö. Periaatteessa jäsen, joka toimii muutoksenhakutuomioistuimen jaostossa toimikautensa päättyessä, voi jatkaa toimintaa jaostossa, kunnes jaoston menettely on saatu päätökseen, jollei muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja jaoston muita jäseniä kuultuaan toisin päätä, ja häntä on, ainoastaan tätä tarkoitusta varten, pidettävä edelleen jäsenenä. Muutoksenhakutuomioistuimen jäsenten paikat täytetään sitä mukaa kuin ne vapautuvat.
4.Muutoksenhakutuomioistuimella on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jotka vastaavat organisatorisista seikoista ja jotka CETA-sekakomitean puheenjohtaja valitsee arvalla kaksivuotiseksi toimikaudeksi jäsenistä, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia. He toimivat vuorotteluperiaatteen mukaisesti. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena puheenjohtajan poissa ollessa.
5.Kunkin asian käsittelyä varten sopimuksen 8.28 artiklan 5 kohdan mukaisesti perustettu muutoksenhakutuomioistuimen jaosto koostuu kolmesta jäsenestä, joista yksi on nimitetty 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, yksi 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ja yksi 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Jaoston puheenjohtajana toimii jäsen, joka on nimitetty 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.
6.Kutakin muutoksenhakupyyntöä käsittelevän muutoksenhakutuomioistuimen jaoston kokoonpanon vahvistaa tapauskohtaisesti muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja vuorotteluperiaatteen mukaisesti varmistaen jaostojen sattumanvaraisen ja ennakoimattoman kokoonpanon ja antaen kaikille jäsenille tasavertaiset mahdollisuudet toimia.
7.Muutoksenhakutuomioistuin voi kokoontua kuuden jäsenen jaostossa, jos jaostossa vireillä olevassa asiassa nousee esiin vakava kysymys, joka koskee sopimuksen kahdeksannen luvun tulkintaa tai soveltamista. Muutoksenhakutuomioistuin kokoontuu kuuden jäsenen jaostossa, kun molemmat riitaosapuolet niin pyytävät tai jos jäsenten enemmistö päättää, että se on suotavaa. Kuuden jäsenen jaoston puheenjohtajana toimii muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja.
8.Muutoksenhakutuomioistuin voi laatia omat työskentelymenettelynsä.
9.Jäsenten on varmistettava, että he ovat käytettävissä ja kykeneviä hoitamaan tämän päätöksen ja sopimuksen kahdeksannen luvun (Sijoitukset) F jakson (Sijoittajien ja valtioiden välisten sijoitusriitojen ratkaiseminen) mukaiset tehtävät.
10.Jotta varmistetaan, että jäsenet ovat käytettävissä, heille maksetaan CETA-sekakomitean päätöksellä vahvistettava kuukausittainen varausmaksu.
11.Kumpikin osapuoli maksaa tasapuolisesti 10 kohdassa tarkoitetut maksut ICSID:n sihteeristön hoitamalle tilille. Jos osapuoli ei maksa varausmaksua, toinen osapuoli voi halutessaan suorittaa maksun. Tällaiset maksurästit ovat perittävissä sovellettavine korkoineen.
12.CETA-sekakomitea määrittää kanteen käsittelyä varten perustetun jaoston jäsenten muut kuin 10 kohdassa tarkoitetut palkkiot ja kulut, ja ne jaetaan riitaosapuolten kesken sopimuksen 8.39 artiklan 5 kohdassa määrättyjä perusteita vastaavasti.
13.CETA-sekakomitean päätöksellä varausmaksu ja työpäivistä maksettavat palkkiot voidaan muuttaa säännölliseksi palkaksi. Tällaisessa tapauksessa jäsenten on toimittava kokoaikaisesti ja CETA-sekakomitea vahvistaa heidän palkkansa ja niihin liittyvät organisatoriset seikat. Tässä tapauksessa jäsenet eivät saa harjoittaa muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa, ellei muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtaja ole poikkeuksellisesti myöntänyt tätä varten poikkeusta.
14.ICSID:n sihteeristö toimii muutoksenhakutuomioistuimen sihteeristönä ja tarjoaa sille asianmukaista tukea. Osapuolet vastaavat tällaisen tuen kuluista tasapuolisesti.
3 artikla
Muutoksenhakukäsittely
1.Kumpi tahansa riitaosapuoli voi hakea sopimuksen kahdeksannen luvun (Sijoitukset) F jakson (Sijoittajien ja valtioiden välisten sijoitusriitojen ratkaiseminen) nojalla annettuun tuomioistuimen välitystuomioon muutosta muutoksenhakutuomioistuimesta sopimuksen 8.28 artiklan 9 kohdan a alakohdassa vahvistetussa määräajassa ja sopimuksen 8.28 artiklan 2 kohdassa esitetyillä perusteilla.
2.Jos muutoksenhakutuomioistuin hyväksyy valituksen kokonaan tai osittain, sen on muutettava tai kumottava tuomioistuimen tekemät oikeudelliset ratkaisut ja päätelmät kokonaan tai osittain. Muutoksenhakutuomioistuimen on täsmennettävä tarkoin, miten se on muuttanut tai kumonnut asianomaisia tuomioistuimen ratkaisuja ja päätelmiä.
3.Jos tuomioistuimen vahvistamat tosiseikat sen sallivat, muutoksenhakutuomioistuin soveltaa kyseisiin tosiseikkoihin omia oikeudellisia ratkaisujaan ja päätelmiään ja antaa lopullisen välitystuomion. Jos tämä ei ole mahdollista, se tekee päätöksen asian palauttamisesta takaisin tuomioistuimen käsittelyyn muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisujen ja päätelmien mukaisen välitystuomion antamiseksi. Muutoksenhakutuomioistuimen on, mikäli mahdollista, palautettava asia takaisin samalle tuomioistuimen jaostolle, joka aiemmin perustettiin asian ratkaisemista varten.
4.Muutoksenhakutuomioistuimen on hylättävä valitus, jos se toteaa valituksen perusteettomaksi. Se voi myös hylätä valituksen nopeutetusti, jos on selvää, että valitus on ilmeisen perusteeton. Jos muutoksenhakutuomioistuin hylkää valituksen, tuomioistuimen antamasta välitystuomiosta tulee lopullinen välitystuomio.
5.Yleensä muutoksenhakumenettely saa kestää enintään 180 päivää siitä päivästä alkaen, jona riitaosapuoli virallisesti ilmoittaa päätöksestään hakea muutosta, siihen päivään saakka, jona muutoksenhakutuomioistuin antaa päätöksensä tai välitystuomionsa. Jos muutoksenhakutuomioistuin katsoo, ettei se voi antaa päätöstä tai välitystuomiota 180 päivän kuluessa, sen on ilmoitettava riitaosapuolille kirjallisesti viivästyksen syyt sekä arvio ajasta, jonka se tarvitsee päätöksen tai välitystuomion antamiseksi. Olisi pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, ettei muutoksenhakumenettely kestä enempää kuin 270 päivää.
6.Muutosta hakevan riitaosapuolen on asetettava muutoksenhaun kustannukset kattava vakuus, jonka suuruudesta päättää kyseisen asian käsittelyä varten perustettu muutoksenhakutuomioistuin. Riitaosapuolen on asetettava myös muu muutoksenhakutuomioistuimen mahdollisesti määräämä vakuus.
7.Sopimuksen 8.20 artiklan (Sovittelu), 8.24 artiklan (Muun kansainvälisen sopimuksen mukainen menettely), 8.26 artiklan (Kolmannen osapuolen rahoitus), 8.31 artiklan (Sovellettava lainsäädäntö ja tulkinta), 8.34 artiklan (Tilapäiset suojatoimenpiteet), 8.35 artiklan (Kanteesta luopuminen), 8.36 artiklan (Menettelyn avoimuus) 1 , 8.38 artiklan (Muu kuin riitaosapuolena oleva osapuoli), 8.39 artiklan (Lopullinen välitystuomio) ja 8.40 artiklan (Korvaus tai muu hyvitys) määräyksiä sovelletaan muutoksenhakumenettelyyn soveltuvin osin.
4 artikla
Voimaantulo
Tämä päätös julkaistaan, ja se tulee voimaan päivänä, jona sopimuksen kahdeksannen luvun (Sijoitukset) F jakso (Sijoittajien ja valtioiden välisten sijoitusriitojen ratkaiseminen) tulee voimaan edellyttäen, että osapuolet ovat vaihtaneet diplomaattiteitse kirjalliset ilmoitukset, joilla vahvistetaan, että ne ovat täyttäneet tarvittavat sisäiset vaatimukset ja saattaneet päätökseen tarvittavat menettelyt.
Tehty [paikka] [aika]