(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEU-sopimus”, 2 artiklassa todetaan seuraavaa: ”Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.” Sopimuksen 3 artiklan mukaan unionin ”päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia” ja se ”kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä”. Nämä arvot esitetään myös niiden oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden yhteydessä, jotka vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ”perusoikeuskirja”.

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEU-sopimus”, 2 artiklassa todetaan seuraavaa: ”Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.” Sopimuksen 3 artiklan mukaan unionin ”päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia” ja se ”kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä”. Lisäksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan mukaisesti unioni pyrkii politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa poistamaan kaikissa toimissaan eriarvoisuutta, edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja torjumaan syrjintää. Nämä arvot esitetään myös niiden oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden yhteydessä, jotka vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ”perusoikeuskirja” , ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa .

(1 a)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 ja 10 artiklan mukaisesti oikeusalan ohjelman kaikilla toimilla olisi tuettava sukupuolten tasa-arvon, mukaan lukien sukupuolitietoinen budjetointi, ja syrjimättömyyden tavoitteiden valtavirtaistamista.

(2)

Näitä oikeuksia ja arvoja on edelleen edistettävä ja vahvistettava, ja niiden olisi oltava unionin kansalaisten ja kansojen yhteisiä ja muodostettava Euroopan yhteiskuntien perusta. Tätä varten unionin talousarvioon perustetaan uusi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, josta rahoitetaan perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa ja oikeusalan ohjelmaa. Euroopan yhteiskunnissa esiintyy yhä enemmän ääriliikkeitä, radikalismia ja jakolinjoja, joten on tärkeämpää kuin koskaan edistää, voimistaa ja puolustaa oikeutta, perusoikeuksia ja unionin arvoja, ihmisoikeuksia, ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa ja oikeusvaltion periaatetta. Tällä on syvä ja suora vaikutus poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen elämään Euroopassa. Uuteen rahastoon kuuluvassa perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa yhdistyvät vuosina 2014–2020 toteutettavat perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/2013 (10), ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 390/2014 (11). Oikeusalan ohjelmasta, jäljempänä ”ohjelma”, tuetaan myös tulevaisuudessa yhdennetyn Euroopan oikeusalueen ja rajat ylittävän yhteistyön kehittämistä samaan tapaan kuin vuosien 2014–2020 oikeusalan ohjelmalla, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/2013 (12), jäljempänä ”edellinen ohjelma”.

(2)

Unionin ja kaikkien jäsenvaltioiden on edelleen johdonmukaisesti ja aktiivisesti vaalittava, suojeltava ja edistettävä näitä oikeuksia ja arvoja kaikissa politiikoissaan sekä vahvistettava niitä , ja niiden olisi oltava unionin kansalaisten ja kansojen yhteisiä ja muodostettava Euroopan yhteiskuntien perusta. Samoin sisämarkkinoiden kukoistus ja unionin yhteisten arvojen turvaaminen edellyttävät asianmukaisesti toimivaa Euroopan oikeusaluetta ja tehokkaita, riippumattomia ja laadukkaita kansallisia oikeusjärjestelmiä sekä keskinäisen luottamuksen lisäämistä. Tätä varten unionin talousarvioon perustetaan uusi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, josta rahoitetaan perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa ja oikeusalan ohjelmaa. Euroopan yhteiskunnissa esiintyy yhä enemmän ääriliikkeitä, radikalismia , polarisaatiota ja jakolinjoja , ja käynnissä on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan mukaisia oikeusvaltioperiaatteen järjestelmällisiin loukkauksiin liittyviä menettelyjä ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa liittyviä rikkomusmenettelyjä , joten on tärkeämpää kuin koskaan edistää, voimistaa ja puolustaa oikeutta, perusoikeuksia ja unionin arvoja, ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia , ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa , mukaan lukien sukupuolten tasa-arvo, syrjimättömyyttä ja oikeusvaltion periaatetta , sillä näiden oikeuksien ja arvojen heikkeneminen missä tahansa jäsenvaltiossa voi johtaa haitallisiin vaikutuksiin kaikkialla unionissa . Tällä on syvä ja suora vaikutus poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen elämään Euroopassa. Uuteen rahastoon kuuluvassa perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa yhdistyvät vuosina 2014–2020 toteutettavat perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/2013 (10), ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 390/2014 (11). Oikeusalan ohjelmasta, jäljempänä ”ohjelma”, tuetaan myös tulevaisuudessa yhdennetyn Euroopan oikeusalueen ja rajat ylittävän yhteistyön kehittämistä samaan tapaan kuin vuosien 2014–2020 oikeusalan ohjelmalla, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/2013 (12), jäljempänä ”edellinen ohjelma”.

(3)

Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston ja kahden siihen liittyvän rahoitusohjelman toiminnassa ovat keskeisellä sijalla ihmiset ja yhteisöt, joiden ansiosta unionin yhteiset arvot, oikeudet ja rikas monimuotoisuus säilyvät elinvoimaisina. Viime kädessä tavoitteena on oikeuksiin perustuvan, tasa-arvoisen, osallistavan ja demokraattisen yhteiskunnan edistäminen ja ylläpitäminen . Tähän sisältyy elinvoimainen kansalaisyhteiskunta , joka kannustaa kansalaisia osallistumaan demokratian toimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen sekä yhteiskunnalliseen toimintaan ja edistää eurooppalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta myös yhteisen historian ja muistiperinnön pohjalta. SEU-sopimuksen 11 artiklassa täsmennetään myös , että toimielimet antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta.

(3)

Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston ja kahden siihen liittyvän rahoitusohjelman toiminnassa ovat keskeisellä sijalla ihmiset ja yhteisöt, joiden ansiosta unionin yhteiset arvot, oikeudet ja rikas monimuotoisuus säilyvät elinvoimaisina. Viime kädessä tavoitteena on oikeuksiin perustuvan, tasa-arvoisen, avoimen, osallistavan ja demokraattisen yhteiskunnan edistäminen ja ylläpitäminen , erityisesti rahoittamalla toimia, joilla edistetään elinvoimaista, pitkälle kehittynyttä, joustavaa ja vaikutusmahdollisuuksia tarjoavaa kansalaisyhteiskuntaa , joka antaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua demokraattiseen toimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen sekä yhteiskunnalliseen toimintaan , sekä ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien asianmukainen noudattaminen ja täytäntöönpano edistäen eurooppalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta myös yhteisen historian ja muistiperinnön pohjalta. SEU-sopimuksen 11 artiklassa edellytetään , että toimielimet pitävät yllä avointa, läpinäkyvää ja säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa ja antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon, että riippumattoman kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet kaventuvat joissakin jäsenvaltioissa yhä enemmän.

(4)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa todetaan, että unioni muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla kunnioitetaan perusoikeuksia sekä jäsenvaltioiden eri oikeusjärjestelmiä ja -perinteitä. Tätä varten unioni voi hyväksyä toimenpiteitä, joilla kehitetään yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä ja edistetään ja tuetaan jäsenvaltioiden toimia rikollisuuden ehkäisemisen alalla. Kehitettäessä Euroopan oikeusaluetta edelleen olisi varmistettava perusoikeuksien ja arvojen, kuten syrjimättömyyden, sukupuolten tasa-arvon , kaikille kuuluvan tehokkaan oikeussuojan saatavuuden, oikeusvaltion ja moitteettomasti toimivan riippumattoman oikeusjärjestelmän kaltaisten yhteisten periaatteiden kunnioittaminen.

(4)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa todetaan, että unioni muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla kunnioitetaan perusoikeuksia sekä jäsenvaltioiden eri oikeusjärjestelmiä ja -perinteitä. Oikeusvaltioperiaatteen, perusoikeuksien ja demokratian kunnioittaminen ja edistäminen unionissa ovat ennakkoedellytyksiä kaikkien perussopimuksissa määrättyjen oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumiselle ja sille, että voidaan rakentaa kansalaisten luottamusta unioniin. Tapa, jolla jäsenvaltiot toteuttavat oikeusvaltioperiaatetta, on keskeisessä asemassa varmistettaessa jäsenvaltioiden keskinäistä ja niiden oikeusjärjestelmien välillä vallitsevaa luottamusta. Tätä varten unioni voi hyväksyä toimenpiteitä, joilla kehitetään yksityis- ja rikosoikeuden ja soveltuvin osin hallinnon alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä ja edistetään ja tuetaan jäsenvaltioiden toimia rikollisuuden ehkäisemisen alalla keskittyen erityisesti vakaviin rajat ylittäviin rikoksiin, verorikoksiin, ympäristörikoksiin, terrorismiin ja perusoikeuksien loukkauksiin, kuten ihmiskauppaan, sekä uhrien oikeuksien suojelun alalla . Kehitettäessä Euroopan oikeusaluetta edelleen paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla olisi varmistettava ihmis- ja perusoikeuksien ja syrjimättömyyden, solidaarisuuden, perusoikeuskirjan 21 artiklassa lueteltujen perusteiden mukaisen yhdenvertaisen kohtelun , kaikille kuuluvan tehokkaan oikeussuojan saatavuuden, oikeusvaltion , demokratian ja moitteettomasti toimivan riippumattoman oikeusjärjestelmän kaltaisten yhteisten periaatteiden ja arvojen kunnioittaminen ja lujitettava niitä .

(4 a)

SEUT-sopimuksen 81 artiklassa määrätään nimenomaisesti, että unioni voi hyväksyä säädöksiä jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämiseksi. Perussopimuksen mukaisesti tällaisia säädöksiä voidaan hyväksyä muun muassa, jotta varmistetaan tuomioistuinten päätösten ja muiden päätösten vastavuoroinen tunnustaminen ja täytäntöönpano jäsenvaltioissa, oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantaminen jäsenvaltiosta toiseen, jäsenvaltioissa sovellettavien lainvalintaa ja tuomioistuimen toimivaltaa koskevien kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen yhteensopivuus, todisteiden vastaanottamista koskeva yhteistyö, tehokas oikeussuojan saatavuus, siviili-, rikos- ja hallinto-oikeudenkäyntien moitteetonta sujumista haittaavien esteiden poistaminen edistämällä tarvittaessa kansallisten tuomioistuinmenettelyjen yhteensopivuutta, vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien kehittäminen ja tuomareiden ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutuksen tukeminen.

(5)

Rahoituksen olisi oltava edelleen yksi niistä merkittävistä välineistä, joilla tuetaan perussopimuksissa asetettujen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamista. Tätä varten olisi muun muassa perustettava joustava ja tuloksellinen oikeusalan ohjelma, jonka olisi helpotettava näiden tavoitteiden saavuttamiseen liittyvää suunnittelua ja toteutusta.

(5)

Rahoitus on yksi merkittävimmistä välineistä, joilla tuetaan perussopimuksissa asetettujen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamista. Tätä varten olisi muun muassa perustettava joustava ja tuloksellinen oikeusalan ohjelma, jonka olisi helpotettava näiden tavoitteiden saavuttamiseen liittyvää suunnittelua ja tavoitteiden toteutusta ja jossa olisi otettava huomioon, millä toimilla saadaan eniten lisäarvoa unionille, ja käytettävä keskeisiä suorituskykyindikaattoreita aina kun se on mahdollista .

(5 a)

Ohjelmassa olisi pyrittävä lisäämään sen varojen joustavuutta ja saatavuutta ja tarjoamaan kansalaisyhteiskunnan järjestöille samat rahoitusmahdollisuudet ja -ehdot niin unionissa kuin sen ulkopuolellakin.

(6)

Vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueen asteittaista toteuttamista varten unioni hyväksyy toimenpiteitä, jotka liittyvät yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen pohjalta. Tämä periaate on ollut unionissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön kulmakivi Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 pidetystä Eurooppa-neuvoston kokouksesta lähtien. Vastavuoroinen tunnustaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden välillä on vahva keskinäinen luottamus. Monilla aloilla on hyväksytty jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämistä koskevia toimenpiteitä, jotta voidaan helpottaa vastavuoroista tunnustamista ja lujittaa keskinäistä luottamusta. Toimiva oikeusalue, jolla rajat ylittävien oikeudellisten menettelyjen ja oikeussuojan saatavuuden esteet rajat ylittävissä tilanteissa on poistettu, on olennaisen tärkeä myös talouskasvun kannalta.

(6)

Kaikkia koskevan vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueen asteittaista toteuttamista varten unioni hyväksyy toimenpiteitä, jotka liittyvät yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen pohjalta. Tämä periaate on ollut unionissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön kulmakivi Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 pidetystä Eurooppa-neuvoston kokouksesta lähtien. Vastavuoroinen tunnustaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden välillä on vahva keskinäinen luottamus. Monilla aloilla on hyväksytty jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämistä koskevia toimenpiteitä, jotta voidaan helpottaa vastavuoroista tunnustamista ja lujittaa keskinäistä luottamusta. Toimiva oikeusalue, jolla rajat ylittävien oikeudellisten menettelyjen ja oikeussuojan saatavuuden esteet rajat ylittävissä tilanteissa on poistettu, on olennaisen tärkeä myös talouskasvun ja yhdentymisen etenemisen kannalta.

(6 a)

Kuten unionin tuomioistuin oikeuskäytännössään  (1a) muistuttaa, tuomioistuimen riippumattomuus on osa perusoikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin sekä keskinäisen luottamuksen ja vastavuoroisen tunnustamisen perusta.

(6 b)

Oikeussuojan saatavuuteen olisi sisällyttävä erityisesti oikeus oikeudenkäyntiin, oikeus vaihtoehtoisiin riitojenratkaisumenetelmiin sekä oikeus sellaisten viranomaisten palveluihin, joilla on lakisääteinen velvoite tarjota osapuolille riippumatonta ja puolueetonta oikeudellista neuvontaa.

(6 c)

Sukupuolinäkökohtien huomioon ottamista oikeusjärjestelmissä olisi pidettävä merkittävänä tavoitteena, kun Euroopan oikeusaluetta kehitetään edelleen. Risteävä syrjintä oikeusjärjestelmässä on edelleen yksi pääasiallisista naisten yhtäläisen oikeussuojan saatavuuden esteistä. Ohjelmalla olisi siksi aktiivisesti edistettävä kaikenlaisen syrjinnän ja esteiden poistamista, kun kyseessä ovat vähemmistöt, vammaiset henkilöt, maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat, iäkkäät henkilöt, syrjäseuduilla elävät ihmiset tai haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, jotka voivat törmätä rajoituksiin oikeussuojan saatavuudessa, ja tuettava oikeusjärjestelmissä uhrien kannalta myönteisiä ja sukupuolinäkökohdat huomioon ottavia menettelyjä ja päätöksiä.

(7)

Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on olennaista, jotta oikeus- ja sisäasioiden alalla syntyy vahva keskinäinen luottamus ja erityisesti jotta yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävä oikeudellinen yhteistyö, joka perustuu vastavuoroiseen tunnustamiseen, olisi tuloksellista. Oikeusvaltioperiaate on yksi SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistetuista unionin yhteisistä arvoista, ja SEU-sopimuksen 19 artiklan 1 kohdassa ja perusoikeuskirjan 47 artiklassa mainittu tehokkaan oikeussuojan periaate on oikeusvaltioperiaatteen konkreettinen ilmentymä. Oikeusvaltioperiaatteen edistäminen tukemalla kansallisten oikeusjärjestelmien riippumattomuuden, laadun ja tehokkuuden parantamista lujittaa keskinäistä luottamusta, joka on yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön välttämätön edellytys.

(7)

Oikeusvaltioperiaatteen täysimääräinen kunnioittaminen ja edistäminen on olennaista, jotta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella syntyy vahva keskinäinen luottamus ja erityisesti jotta yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävä oikeudellinen yhteistyö, joka perustuu vastavuoroiseen tunnustamiseen, olisi tuloksellista. Oikeusvaltioperiaate on yksi SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistetuista unionin yhteisistä arvoista, ja SEU-sopimuksen 19 artiklan 1 kohdassa ja perusoikeuskirjan 47 artiklassa mainittu tehokkaan oikeussuojan periaate on oikeusvaltioperiaatteen konkreettinen ilmentymä. Oikeusvaltioperiaatteen edistäminen tukemalla kansallisten oikeusjärjestelmien riippumattomuuden, avoimuuden, vastuuvelvollisuuden, laadun ja tehokkuuden parantamista lujittaa keskinäistä luottamusta, joka on yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön välttämätön edellytys.

(7 a)

On tärkeää palauttaa mieliin, että oikeuslaitos vahvistaa oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen yhteiskunnassa ja varmistaa, että jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, sekä suojelee näin eurooppalaisia arvoja.

(8)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 2 kohdan h alakohdan ja 82 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti unioni tukee tuomarien ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutusta parantaakseen unionissa yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä, joka perustuu tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Oikeusalan ammattilaisten koulutus on tärkeä väline, jonka avulla voidaan kehittää yhteistä käsitystä siitä, miten oikeusvaltioperiaatetta olisi parhaiten noudatettava. Se edistää Euroopan oikeusalueen luomista tukemalla yhteisen oikeudenkäyttökulttuurin kehittymistä jäsenvaltioiden oikeusalan ammattilaisten keskuudessa. Koulutus on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että unionin oikeutta sovelletaan oikein ja johdonmukaisesti ja että oikeusalan ammattilaisten välillä vallitsee keskinäinen luottamus rajat ylittävissä menettelyissä. Ohjelmasta tuettavien koulutustoimien tulisi perustua koulutustarpeiden perusteelliseen arviointiin ja uusimpiin koulutusmenetelmiin, ja niihin tulisi sisältyä rajat ylittäviä tapahtumia, jotka tuovat yhteen oikeusalan ammattilaisia eri jäsenvaltioista, sekä aktiivista oppimista ja verkostoitumista, minkä lisäksi niiden olisi oltava kestäviä.

(8)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 2 kohdan h alakohdan ja 82 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti unioni tukee tuomarien ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutusta parantaakseen unionissa yksityis- ja rikosoikeuden sekä soveltuvin osin hallinnon alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä, joka perustuu tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Oikeusalan ammattilaisten koulutus on tärkeä väline, jonka avulla voidaan kehittää yhteistä käsitystä siitä, miten oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia olisi parhaiten toteutettava ja noudatettava. Se edistää Euroopan oikeusalueen luomista tukemalla yhteisen oikeudenkäyttökulttuurin kehittymistä jäsenvaltioiden oikeusalan ammattilaisten keskuudessa. Koulutus on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että unionin oikeutta sovelletaan syrjimättömästi, oikein ja johdonmukaisesti ja että oikeusalan ammattilaisten välillä vallitsee keskinäinen luottamus ja yhteisymmärrys rajat ylittävissä menettelyissä. Ohjelmasta tuettavien koulutustoimien tulisi perustua koulutustarpeiden perusteelliseen arviointiin ja uusimpiin koulutusmenetelmiin, ja niihin tulisi sisältyä rajat ylittäviä tapahtumia, jotka tuovat yhteen oikeusalan ammattilaisia , mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan järjestöissä työskentelevät oikeusalan ammattilaiset, eri jäsenvaltioista, sekä aktiivista oppimista ja verkostoitumista, minkä lisäksi niiden olisi oltava kestäviä. Tuomareille, asianajajille, syyttäjille ja poliiseille olisi annettava koulutusta niistä haasteista ja esteistä, joita haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, kuten lapset, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt, hlbti-henkilöt, vammaiset henkilöt, sukupuoleen perustuvan ja muun ihmissuhdeväkivallan uhrit ja ihmiskaupan uhrit, joutuvat kohtaamaan, sekä siitä, miten varmistetaan rikosten uhrien asianmukainen suojelu. Tällaisten henkilöiden ja heitä edustavien tai tukevien järjestöjen olisi osallistuttava suoraan tällaisen koulutuksen järjestämiseen.

(8 a)

Oikeudenkäyntien kohtuulliset määräajat edistävät oikeusvarmuutta, joka on oikeusvaltion keskeinen vaatimus.

(8 b)

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta rikosoikeuden alalla tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvien asioiden osalta 11 päivänä toukokuuta 2017 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2017/865 ja turvapaikkaa ja palauttamiskieltoa koskevan vastaavan päätöksen mukaisesti ohjelmalla olisi tuettava tuomarien ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutusta, jolla pyritään lisäämään tietoisuutta ja edistämään yleissopimuksen soveltamista käytännössä, jotta naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan uhreja voidaan suojella paremmin kaikkialla unionissa.

(9)

Oikeusalan koulutusta voivat järjestää erilaiset toimijat, kuten jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintoviranomaiset, akateemiset laitokset, oikeusalan koulutuksesta vastaavat kansalliset elimet, Euroopan tason koulutusorganisaatiot tai -verkostot taikka unionin oikeuden oikeuskoordinaattoreiden verkostot. Yleiseurooppalaista etua ajavien, oikeusalan koulutuksessa toimivien elinten ja yhteisöjen, kuten Euroopan juridisen koulutusverkoston (EJTN), Eurooppaoikeuden akatemian (ERA), Euroopan tuomarineuvostojen verkoston (ENCJ), Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien yhdistyksen (ACA Europe), Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston (EUSJC) ja Julkisen hallinnon Eurooppa-instituutin (EIPA), olisi jatkossakin edistettävä tuomareille ja oikeuslaitoksen henkilöstölle tarkoitettuja, aidosti eurooppalaisia koulutusohjelmia, minkä vuoksi niille voitaisiin myöntää asianmukainen rahoitus komission tämän asetuksen nojalla hyväksymissä vuotuisissa työohjelmissa vahvistettujen menettelyjen ja kriteerien mukaisesti.

(9)

Oikeusalan koulutusta voivat järjestää erilaiset toimijat, kuten jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintoviranomaiset, akateemiset laitokset, oikeusalan koulutuksesta vastaavat kansalliset elimet, Euroopan tason koulutusorganisaatiot tai -verkostot taikka unionin oikeuden oikeuskoordinaattoreiden verkostot sekä asiaankuuluvat kansalaisyhteiskunnan järjestöt, mukaan lukien edustajakanteita nostavat järjestöt . Yleiseurooppalaista etua ajavien, oikeusalan koulutuksessa toimivien elinten ja yhteisöjen, kuten Euroopan juridisen koulutusverkoston (EJTN), Eurooppaoikeuden akatemian (ERA), Euroopan tuomarineuvostojen verkoston (ENCJ), Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien yhdistyksen (ACA Europe), Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston (EUSJC) ja Julkisen hallinnon Eurooppa-instituutin (EIPA), olisi jatkossakin edistettävä tuomareille ja oikeuslaitoksen henkilöstölle tarkoitettuja, aidosti eurooppalaisia koulutusohjelmia, minkä vuoksi niille voitaisiin myöntää asianmukainen rahoitus komission tämän asetuksen nojalla hyväksymissä vuotuisissa työohjelmissa vahvistettujen menettelyjen ja kriteerien mukaisesti. Myös perusoikeuksien alalla toimivat järjestöt ja väkivallan uhrien parissa työskentelevät ammattilaiset sekä erikoistuneet akateemiset laitokset voisivat osallistua näihin koulutusohjelmiin, joten ne olisi otettava mukaan aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Koska naistuomarit ovat aliedustettuina ylimmissä viroissa, naispuolisia tuomareita, syyttäjiä ja muita oikeusalan ammateissa toimivia henkilöitä olisi kannustettava osallistumaan koulutukseen.

(9 a)

Jäsenvaltioiden olisi investoitava enemmän oikeusalan koulutuksen kehittämiseen ja tuomareiden täydennyskoulutukseen, sillä nämä toimet ovat tehokkaan, riippumattoman ja puolueettoman oikeusjärjestelmän perusta.

(10 a)

Ohjelmalla olisi myös tuettava parhaiden käytäntöjen edistämistä sellaisten tuomioistuinten välillä, joissa käsitellään erityisesti sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa koskevien yhteisten resurssien ja koulutusmateriaalin vaihtoa tuomareiden, yleisten syyttäjien, asianajajien, poliisien ja muiden sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien kanssa tekemisissä olevien ammattilaisten välillä.

(11)

Ohjelman perusteella toteutettavilla toimenpiteillä olisi tuettava tuomioistuinten ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen tehostamista ja tarvittavaa lainsäädäntöjen lähentämistä, joka helpottaa yhteistyötä kaikkien asianomaisten viranomaisten kesken, mukaan lukien rahanpesun selvittelykeskukset, sekä yksilön oikeuksien oikeussuojaa siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Ohjelmalla olisi myös kehitettävä rajat ylittävissä tapauksissa sovellettavaa prosessilainsäädäntöä ja lisättävä lähentymistä siviilioikeuden alalla, jotta voidaan edistää tuomioistuinmenettelyjen ja tuomioistuinten ulkopuolisten menettelyjen asianmukaista ja tehokasta toimintaa haittaavien esteiden poistamista, mistä on hyötyä kaikille riita-asian osapuolille. Ohjelmasta olisi tuettava myös neuvoston päätöksellä 2001/470/EY perustetun siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston toimintaa, jotta voidaan tukea yksityisoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevan unionin oikeuden tuloksellista täytäntöönpanoa ja käytännön soveltamista.

(11)

Ohjelman perusteella toteutettavilla toimenpiteillä olisi tuettava tuomioistuinten ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen ja jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen tehostamista ja tarvittavaa lainsäädäntöjen lähentämistä, joka helpottaa yhteistyötä kaikkien asianomaisten viranomaisten kesken, mukaan lukien rahanpesun selvittelykeskukset, sekä yksilön oikeuksien oikeussuojaa siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Ohjelmalla olisi myös kehitettävä rajat ylittävissä tapauksissa sovellettavaa prosessilainsäädäntöä , myös sovittelumenettelyjä, ja keskityttävä erityisesti helpottamaan kaikkien uhrien syrjimättömän oikeussuojan toteutumista, ja lisättävä lähentymistä etenkin siviilioikeuden alalla, jotta voidaan edistää tuomioistuinmenettelyjen ja tuomioistuinten ulkopuolisten menettelyjen asianmukaista ja tehokasta toimintaa haittaavien esteiden poistamista, mistä on hyötyä kaikille riita-asian osapuolille. Ohjelmasta olisi tuettava myös neuvoston päätöksellä 2001/470/EY perustetun siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston toimintaa, jotta voidaan tukea yksityisoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevan unionin oikeuden tuloksellista täytäntöönpanoa ja käytännön soveltamista.

(12)

SEU-sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan, perusoikeuskirjan 24 artiklan ja vuoden 1989 Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti ohjelmalla olisi tuettava lapsen oikeuksien suojelua, ja lapsen oikeuksien suojelun edistäminen olisi otettava huomioon sen kaikkien toimien toteuttamisessa.

(12)

SEU-sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan, perusoikeuskirjan 24 artiklan ja vuoden 1989 Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti ohjelmalla olisi tuettava lapsen oikeuksien suojelua, ja lapsen oikeuksien suojelun edistäminen olisi otettava huomioon sen kaikkien toimien toteuttamisessa. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota toimiin, joiden tavoitteena on suojella lasten oikeuksia yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa, mukaan lukien vanhempiensa mukana säilöönotettujen lasten suojelu ja vankilassa olevien vanhempien lasten suojelu. Asianmukaista tukea olisi harkittava myös sellaisille koulutustoimille, joilla pyritään panemaan asianmukaisesti täytäntöön rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä annettu direktiivi (EU) 2016/800.

(12 a)

SEU-sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan, perusoikeuskirjan 23 artiklan ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn yleissopimuksen (Istanbulin yleissopimus) mukaisesti ohjelmalla olisi tuettava naisten oikeuksien suojelua ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen olisi otettava huomioon sen kaikkien toimien toteuttamisessa. Jäsenvaltioiden olisi ratifioitava Istanbulin yleissopimus ja hyväksyttävä sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa unionissa torjuvaa kattavaa lainsäädäntöä varmistaakseen ja lujittaakseen naisten ja tyttöjen oikeussuojaa tapauksissa, joihin liittyy sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa.

(12 b)

Rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY mukaisesti ohjelmasta olisi tuettava rodun tai etnisen alkuperän perusteella vähemmistöön kuuluvien henkilöiden, kuten romanien, suojelua ja valtavirtaistettava heidän oikeuksiensa edistäminen kaikkien ohjelman toimien täytäntöönpanossa, erityisesti vahvistamalla syrjinnänvastaisia toimia.

(13)

Vuosien 2014–2020 ohjelman avulla on järjestetty unionin oikeutta ja erityisesti perusoikeuskirjan soveltamisalaa ja soveltamista koskevaa koulutusta, joka on kohdennettu erityisesti oikeuslaitoksen henkilöstölle ja muille oikeusalan ammattilaisille. Neuvosto muistutti 12 päivänä lokakuuta 2017 antamissaan perusoikeuskirjan soveltamista vuonna 2016 koskevissa päätelmissä, että on tärkeää lisätä tietoisuutta perusoikeuskirjan soveltamisesta päättäjien, oikeusalan ammattilaisten ja oikeudenhaltijoiden itsensä keskuudessa sekä jäsenvaltioissa että unionin tasolla. Jotta perusoikeudet voitaisiin ottaa huomioon johdonmukaisesti kaikessa toiminnassa, on tarpeen lisätä rahoitustukea tiedotustoimintaan, joka on kohdennettu muille viranomaisille kuin oikeusviranomaisille ja oikeusalan ammattilaisille.

(13)

Vuosien 2014–2020 ohjelman avulla on järjestetty unionin oikeutta ja erityisesti perusoikeuskirjan soveltamisalaa ja soveltamista koskevaa koulutusta, joka on kohdennettu erityisesti oikeuslaitoksen henkilöstölle ja muille oikeusalan ammattilaisille. Neuvosto muistutti 12 päivänä lokakuuta 2017 antamissaan perusoikeuskirjan soveltamista vuonna 2016 koskevissa päätelmissä, että on tärkeää lisätä tietoisuutta perusoikeuskirjan soveltamisesta päättäjien, oikeusalan ammattilaisten ja oikeudenhaltijoiden itsensä keskuudessa sekä jäsenvaltioissa että unionin tasolla. Jotta perusoikeudet voitaisiin ottaa huomioon johdonmukaisesti kaikessa toiminnassa, on tarpeen lisätä rahoitustukea tiedotustoimintaan, joka on kohdennettu muille viranomaisille kuin oikeusviranomaisille ja oikeusalan ammattilaisille sekä myös tehtävää hoitaville kansalaisjärjestöille .

(14)

SEUT-sopimuksen 67 artiklan mukaan unionin olisi muodostettava vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jolla kunnioitetaan perusoikeuksia, ja tätä varten oikeussuojan saatavuus on olennaisen tärkeää. Jotta voitaisiin helpottaa tehokkaan oikeussuojan saatavuutta ja edistää keskinäistä luottamusta, joka on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen asianmukaisen toiminnan välttämätön edellytys, on tarpeen lisätä rahoitustukea muiden viranomaisten kuin oikeusviranomaisten sekä oikeusalan ammattilaisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimille, joilla edistetään näiden tavoitteiden saavuttamista.

(14)

SEUT-sopimuksen 67 artiklan mukaan unionin olisi muodostettava vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jolla kunnioitetaan perusoikeuksia, ja tätä varten oikeussuojan syrjimätön saatavuus kaikille on olennaisen tärkeää. Jotta voitaisiin helpottaa tehokkaan oikeussuojan saatavuutta ja edistää keskinäistä luottamusta, joka on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen asianmukaisen toiminnan välttämätön edellytys, on tarpeen lisätä rahoitustukea muiden viranomaisten kuin oikeusviranomaisten , jotka toimivat kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, sekä oikeusalan ammattilaisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimille, mukaan lukien rikosten uhrien oikeuksia edustavien järjestöjen toimet, joilla edistetään näiden tavoitteiden saavuttamista. Jotta oikeussuoja olisi kaikkien saatavilla, tukea olisi osoitettava erityisesti toimintaan, jolla helpotetaan haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten lasten, etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden, hlbti-henkilöiden, vammaisten henkilöiden, sukupuoleen perustuvan väkivallan ja muun ihmissuhdeväkivallan muotojen uhrien sekä ihmiskaupan uhrien ja maahanmuuttajien heidän kotipaikka-asemastaan riippumatta, tehokasta ja yhtäläistä oikeussuojan saatavuutta.

(15)

SEUT-sopimuksen 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelmalla olisi tuettava myös sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden tavoitteiden valtavirtaistamista kaikissa sen mukaisesti toteutettavissa toimissa.

(15)

SEUT-sopimuksen 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelmassa olisi valittava monialainen lähestymistapa, jonka avulla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja tuetaan sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden tavoitteiden valtavirtaistamista kaikissa sen mukaisesti toteutettavissa toimissa. Toimia olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti, jotta voidaan arvioida, miten nämä tavoitteet on otettu huomioon ohjelman toiminnoissa.

(16)

Tämän asetuksen perusteella toteutettavilla toimilla olisi edistettävä Euroopan oikeusalueen luomista lisäämällä rajat ylittävää yhteistyötä ja verkostoitumista ja varmistamalla unionin oikeuden asianmukainen ja johdonmukainen soveltaminen. Rahoitustoimilla olisi edistettävä myös yhteisen käsityksen muodostamista unionin arvoista ja oikeusvaltioperiaatteesta, unionin oikeuden ja politiikkojen parempaa tuntemusta ja oikeudellisen yhteistyön välineiden käyttöön liittyvän osaamisen ja parhaiden käytäntöjen jakamista kaikkien asianomaisten sidosryhmien kesken sekä sellaisten yhteentoimivien digitaalisten ratkaisujen leviämistä, jotka mahdollistavat saumattoman ja tehokkaan rajat ylittävän yhteistyön, minkä lisäksi niiden avulla olisi luotava vankka analyyttinen perusta unionin oikeuden ja politiikkojen kehittämisen, toimeenpanon ja asianmukaisen soveltamisen tukemiseksi. Unionin toimien ansiosta toimintaa voidaan toteuttaa johdonmukaisesti kaikkialla unionissa ja saavuttaa mittakaavaetuja. Unionilla on lisäksi jäsenvaltioita paremmat edellytykset puuttua rajat ylittäviin tilanteisiin ja tarjota vastavuoroista oppimista varten eurooppalainen foorumi.

(16)

Tämän asetuksen perusteella toteutettavilla toimilla olisi edistettävä Euroopan oikeusalueen luomista lujittamalla oikeusjärjestelmän riippumattomuutta ja tehokkuutta, lisäämällä rajat ylittävää yhteistyötä ja verkostoitumista , vahvistamalla keskinäistä luottamusta jäsenvaltioiden oikeuslaitosten välillä ja varmistamalla unionin oikeuden asianmukainen, johdonmukainen ja nopea soveltaminen. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä unionin tasa-arvolainsäädännön soveltamiseen ja uhrien suojelua koskevien unionin eri välineiden parempaan täytäntöönpanoon ja yhteensovittamiseen. Rahoitustoimilla olisi edistettävä myös yhteisen käsityksen muodostamista unionin arvoista ja oikeusvaltioperiaatteesta, unionin oikeuden ja politiikkojen parempaa tuntemusta ja oikeudellisen yhteistyön välineiden käyttöön liittyvän osaamisen ja parhaiden käytäntöjen jakamista kaikkien asianomaisten sidosryhmien kesken sekä sellaisten yhteentoimivien digitaalisten ratkaisujen leviämistä ja edistämistä , jotka mahdollistavat saumattoman ja tehokkaan rajat ylittävän yhteistyön, minkä lisäksi niiden avulla olisi luotava vankka analyyttinen perusta unionin oikeuden ja politiikkojen kehittämisen, toimeenpanon ja asianmukaisen tulkitsemisen ja soveltamisen tukemiseksi. Unionin toimien ansiosta toimintaa voidaan toteuttaa johdonmukaisesti kaikkialla unionissa ja saavuttaa mittakaavaetuja. Unionilla on lisäksi jäsenvaltioita paremmat edellytykset puuttua rajat ylittäviin tilanteisiin ja tarjota vastavuoroista oppimista ja parhaiden käytäntöjen jakamista varten eurooppalainen foorumi.

(16 a)

Ohjelmalla olisi myös edistettävä yhteistyön lujittamista kolmansien maiden kanssa aina kun unionin oikeutta sovelletaan sen alueen ulkopuolella, parannettava oikeussuojan saatavuutta ja helpotettava oikeudellisten ja prosessuaalisten haasteiden ratkaisua erityisesti ihmiskauppaan, ilmastonmuutokseen ja yritysten liiketoimintavastuuseen liittyvissä tapauksissa.

(16 b)

Kuten Euroopan komission oikeusalan tulostaulusta 2017 annetussa Euroopan parlamentin mietinnössä korostettiin, jäsenvaltioiden tuomareiden ja oikeuslaitosten henkilöstön keskuudessa on yhä merkittäviä eroja sukupuolten välisessä tasapainossa, erityisesti muttei yksinomaan seuraavilla aloilla: naispuolisten tuomareiden osuus ylemmissä oikeusasteissa, nimitysten avoimuus, työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen ja mentorointikäytännöt. Ohjelmalla olisi siksi tuettava koulutustoimia, joilla pyritään puuttumaan näihin eroihin. Näitä toimia voitaisiin esimerkiksi räätälöidä jäsenvaltioiden naispuolisille oikeusalan ammattilaisille ja oikeuslaitosten naispuoliselle henkilöstölle tai tarvittaessa sekä nais- että miespuoliselle henkilöstölle, ja näin voitaisiin parantaa kaikkien kyseisten työntekijöiden tietoisuutta.

(16 c)

Unionin oikeusjärjestelmä ei tarjoa naisille ja tytöille riittävää oikeutta ja suojelua, ja näin ollen sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrit eivät saa tarvitsemaansa tukea. Myöskään seksikaupan uhreja, pakolais- ja maahanmuuttajanaisia, hlbtiq-henkilöitä ja vammaisia henkilöitä ei suojella ja tueta tarpeeksi.

(17)

Komission olisi varmistettava yleinen johdonmukaisuus, täydentävyys ja synergia unionin elinten ja laitosten, kuten Eurojustin, eu-LISAn ja Euroopan syyttäjänviraston, toimien kanssa, ja sen olisi arvioitava muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden työtä ohjelman piiriin kuuluvilla aloilla.

(17)

Komission olisi varmistettava yleinen johdonmukaisuus, täydentävyys ja synergia unionin elinten ja laitosten, kuten Eurojustin, Euroopan unionin perusoikeusviraston, Euroopan petostentorjuntaviraston, eu-LISAn ja Euroopan syyttäjänviraston, toimien kanssa, jotta se voisi arvioida muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden työtä ohjelman piiriin kuuluvilla aloilla ja tehdä tarvittaessa parannusehdotuksia .

(18)

On varmistettava, että kaikki ohjelman puitteissa toteutettavat toimet ja toiminnot tuottavat eurooppalaista lisäarvoa ja täydentävät jäsenvaltioiden toimia ja että ne ovat johdonmukaisia muiden unionin toimien kanssa. Jotta voitaisiin varmistaa varojen tehokas kohdentaminen unionin yleisestä talousarviosta, olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen, täydentävyyteen ja synergiaan toisiinsa läheisesti liittyvillä aloilla toteutettavissa rahoitusohjelmissa, erityisesti oikeusalaa, perusoikeuksia ja arvoja koskevan rahaston puitteissa eli ottaen huomioon erityisesti yhteydet tämän ohjelman ja perusoikeuksia ja arvoja koskevan ohjelman välillä, mutta myös tämän ohjelman ja sisämarkkinaohjelman, rajavalvonnan ja turvallisuuden ja erityisesti turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston, strategisen infrastruktuurin ja erityisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, Erasmus+ -ohjelman, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman, liittymistä valmistelevan tukivälineen ja LIFE-asetuksen (13) välillä.

(18)

On varmistettava, että kaikki oikeusalan ohjelman puitteissa toteutettavat toimet ja toiminnot ovat toteuttamiskelpoisia ja näkyviä, että niiden täytäntöönpanossa keskeisenä periaatteena on eurooppalainen lisäarvo ja moitteeton varainhoito ja että ne täydentävät jäsenvaltioiden toimia ja ovat johdonmukaisia muiden unionin toimien kanssa. Jotta voitaisiin varmistaa varojen tehokas ja tuloksellisuuteen perustuva kohdentaminen unionin yleisestä talousarviosta, olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen, täydentävyyteen ja synergiaan toisiinsa läheisesti liittyvillä aloilla toteutettavissa rahoitusohjelmissa, erityisesti oikeusalaa, perusoikeuksia ja arvoja koskevan rahaston puitteissa eli ottaen huomioon erityisesti yhteydet tämän ohjelman ja perusoikeuksia ja arvoja koskevan ohjelman välillä, mutta myös tämän ohjelman ja sisämarkkinaohjelman, rajavalvonnan ja turvallisuuden ja erityisesti turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston, strategisen infrastruktuurin ja erityisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, Euroopan sosiaalirahasto plussan, Erasmus+ -ohjelman, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman, liittymistä valmistelevan tukivälineen ja LIFE-asetuksen (13) välillä. Oikeusalan ohjelman täytäntöönpano ei saisi rajoittaa vaan sen olisi täydennettävä unionin lainsäädäntöä ja politiikkoja, jotka koskevat unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita.

(19 a)

Mekanismeja, joilla varmistetaan unionin rahoituspolitiikan ja unionin arvojen välinen yhteys, olisi kehitettävä edelleen siten, että komissio voisi ehdottaa neuvostolle, että jäsenvaltiolle yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnetyt varat siirretään ohjelmaan, jos kyseiseen jäsenvaltioon sovelletaan unionin arvoihin liittyviä menettelyjä. Demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan unionin kokonaisvaltaisen mekanismin olisi taattava, että kaikkiin jäsenvaltioihin kohdistetaan säännöllinen ja tasapuolinen arviointi, josta saadaan tarvittavat tiedot unionin arvoja koskeviin jäsenvaltion yleisiin puutteisiin liittyvien toimenpiteiden aktivoimiseksi. Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja esitettävien toimenpiteiden merkittävien taloudellisten vaikutusten vuoksi täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä neuvostolle, jonka olisi toimittava komission ehdotuksesta. Tehokkaan toiminnan edellyttämien päätösten hyväksymistä olisi helpotettava ottamalla käyttöön käänteinen määräenemmistöäänestys.

(19 b)

On tärkeää varmistaa, että ohjelman varainhoito on moitteetonta ja että ohjelma toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja käyttäjäystävällisesti, samalla kun taataan oikeusvarmuus ja se, että ohjelma on kaikkien osallistujien ulottuvilla.

(19 c)

Täytäntöönpanon ja varainkäytön laadun parantamisen olisi oltava ohjaavana periaatteena pyrittäessä saavuttamaan ohjelmalle asetetut tavoitteet, samalla kun varmistetaan varojen optimaalinen käyttö.

(20)

Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ”varainhoitoasetus”. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, , rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(20)

Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ”varainhoitoasetus”. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt , ja edellytetään täysin avointa resurssien käyttöä, moitteetonta varainhoitoa ja resurssien harkittua käyttöä . Erityisesti olisi viimeisteltävä käyttöönottoa varten säännöt, jotka koskevat paikallisten, alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen mahdollisuutta saada rahoitusta monivuotisten toiminta-avustusten, porrastettujen avustusten sekä nopean ja joustavan avustusmenettelyn varmistavien järjestelyjen, kuten kaksivaiheisen hakemusmenettelyn ja helppokäyttöisten sovellusten ja ilmoitusmenettelyjen, kautta, ja niitä olisi lujitettava edelleen osana ohjelman täytäntöönpanoa. Yhteisrahoituksen perusteissa olisi otettava huomioon vapaaehtoistyö.

(21)

Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.

(21)

Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan haluttuja tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus , asianomaisten sidosryhmien ja kohteena olevien avustuksensaajien koko ja valmiudet ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien, yksikkökustannusten ja porrastettujen avustusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.

(22)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (15), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 (16), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (17) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (18) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (19) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(22)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (15), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 (16), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (17) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (18) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat ohjelman rahoituksen ja valintamenettelyjen täydellinen avoimuus, sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) olisi tehtävä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) olisi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkittava petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostettava niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (19) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(23)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(23)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, ihmisoikeuselimille ja -verkostoille, mukaan lukien kussakin jäsenvaltiossa ihmisoikeuksien suojelusta vastaavat kansalliset elimet, syrjimättömyys- ja tasa-arvopolitiikasta vastaaville elimille ja verkostoille, oikeusasiamiehille, Euroopan perusoikeusvirastolle (FRA), Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti ja lisätä synergiaansa ja yhteistyötään. Kolmansien maiden osallistuminen olisi mahdollistettava erityisesti silloin, kun niiden osallistumisella edistetään ohjelman tavoitteita, ottaen huomioon, että näiden maiden osallistumisessa unionin ohjelmiin noudatetaan niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettuja yleisiä periaatteita ja ehtoja .

(24 a)

Ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin talousarvion suojelusta siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, pyritään antamaan unionille välineet suojella paremmin talousarviotaan, jos oikeusvaltioperiaatteen heikkoudet haittaavat tai uhkaavat haitata unionin taloudellisten etujen moitteetonta varainhoitoa. Sen olisi täydennettävä oikeusalan ohjelmaa, jonka rooli on erilainen, eli tuettava edelleen sellaisen Euroopan oikeusalueen kehittämistä, joka perustuu oikeusvaltioperiaatteeseen ja keskinäiseen luottamukseen ja jolla varmistetaan, että kansalaiset voivat nauttia oikeuksistaan.

(25)

Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [viittaus on päivitettävä uuden MMA:ita koskevan päätöksen mukaisesti: neuvoston päätöksen 2013/755/EU (1) 94 artiklan nojalla] saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(25)

Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [viittaus on päivitettävä uuden MMA:ita koskevan päätöksen mukaisesti: neuvoston päätöksen 2013/755/EU (1) 94 artiklan nojalla] saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Ohjelmalla on varmistettava, että tällaiset henkilöt ja yhteisöt saavat riittävästi tietoa avustuskelpoisuudestaan.

(25 a)

Tämän ohjelman olisi edistettävä unionin ja sen jäsenvaltioiden sitoutumista kestävän kehityksen tärkeiden ja keskeisten tavoitteiden saavuttamiseen.

(27)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista.

(27)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin ohjelman tuensaajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin olisi mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista.

1.

”tuomareilla ja oikeuslaitoksen henkilöstöllä” tuomareita, syyttäjiä ja tuomioistuimen henkilöstöä sekä muita oikeuslaitoksen toimintaan liittyviä oikeusalan ammattilaisia, kuten asianajajia , notaareja, haaste- ja ulosottomiehiä, maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjiä, sovittelijoita, tuomioistuinten tulkkeja ja kääntäjiä, vankilahenkilöstöä ja ehdonalaisvalvojia.

1.

”tuomareilla ja oikeuslaitoksen henkilöstöllä” tuomareita, syyttäjiä ja tuomioistuimen henkilöstöä sekä muita oikeuslaitoksen toimintaan liittyviä oikeusalan ammattilaisia, kuten puolustusasianajajia ja syyttäjiä , notaareja, haaste- ja ulosottomiehiä, maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjiä, sovittelijoita, tuomioistuinten tulkkeja ja kääntäjiä, vankilahenkilöstöä ja ehdonalaisvalvojia.

a)

helpottaa ja tukea yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä ja edistää oikeusvaltioperiaatteen noudattamista muun muassa tukemalla toimia kansallisten oikeusjärjestelmien tuloksellisuuden ja päätösten täytäntöönpanon parantamiseksi;

a)

demokratian ja perusoikeuksien kunnioittamisen puitteissa helpottaa ja tukea yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä , myös yhteistyötä unionin rajojen ylitse sovellettaessa unionin oikeutta ylikansallisesti, vahvistaa luonnollisten ja oikeushenkilöiden oikeussuojan saatavuutta ja edistää oikeusvaltioperiaatteen noudattamista ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta, muun muassa tukemalla toimia kansallisten oikeusjärjestelmien tuloksellisuuden , oikeudellisten päätösten asianmukaisen täytäntöönpanon ja uhrien suojelun parantamiseksi;

b)

edistää ja tukea oikeusalan koulutusta yhteisen oikeus-, oikeudenkäyttö- ja oikeusvaltiokulttuurin luomiseksi;

b)

edistää ja tukea kansallista ja kansainvälistä oikeusalan koulutusta , mukaan lukien oikeudellista terminologiaa koskeva koulutus, yhteisen oikeus-, oikeudenkäyttö- ja oikeusvaltiokulttuurin luomiseksi sekä vastavuoroista tunnustamista ja menettelytakeita koskevien unionin lainsäädäntövälineiden johdonmukaista ja tehokasta täytäntöönpanoa. Tällaisen koulutuksen on oltava sukupuolisensitiivistä, siinä on otettava huomioon lasten ja vammaisten henkilöiden erityistarpeet, siinä on tarvittaessa otettava huomioon uhrit ja sen on katettava etenkin yksityis- ja rikosoikeus ja soveltuvin osin hallinto-oikeus, perusoikeudet sekä terrorismin ja radikalisoitumisen torjunta ;

c)

helpottaa tehokkaan ja kaikkia koskevan oikeussuojan ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen saatavuutta, myös sähköisesti, edistämällä tehokkaita yksityis- ja rikosoikeudellisia menettelyjä ja edistämällä ja tukemalla rikoksen uhrien oikeuksia sekä epäiltyjen ja syytettyjen prosessuaalisia oikeuksia rikosoikeudellisissa menettelyissä.

c)

helpottaa tehokkaan , syrjimättömän ja kaikkia koskevan oikeussuojan saatavuutta etenkin asioissa, joissa on kyse epätasa-arvosta ja kaikenlaisista syrjinnän muodoista, joita on lueteltu esimerkiksi perusoikeuskirjan 21 artiklassa, ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen saatavuutta, myös sähköisesti (sähköinen oikeudenkäyttö) edistämällä tehokkaita yksityis-, rikosoikeudellisia ja soveltuvin osin hallinnollisia menettelyjä ja edistämällä ja tukemalla kaikkien rikoksen uhrien oikeuksia sekä epäiltyjen ja syytettyjen prosessuaalisia oikeuksia rikosoikeudellisissa menettelyissä kiinnittäen erityistä huomiota lapsiin ja naisiin .

c a)

edistää huumausaineisiin liittyvän tutkimustiedon soveltamista käytäntöön, tukea kansalaisyhteiskunnan järjestöjä sekä laajentaa asiaankuuluvaa tietopohjaa alalla ja kehittää innovatiivisia menetelmiä, joilla voidaan puuttua uusia psykoaktiivisia aineita koskevaan ilmiöön ja ihmiskauppaan sekä tavaroiden laittomaan kauppaan.

1)

2)

3)

4)

5)

6)

7)

8)

9)

10)

11)

12)

13)

14)

a)

ne on arvioitu ohjelmaan perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

a)

ne on arvioitu asianmukaisesti ohjelmaan perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

a)

ohjelman havaittu vaikutus oikeussuojan saatavuuteen unionin tasolla kerättyjen laadullisten ja määrällisten tietojen pohjalta;

b)

ohjelmasta rahoitettujen toimien avulla kehitettyjen välineiden lukumäärä ja laatu;

c)

ohjelman eurooppalainen lisäarvo;

d)

rahoituksen taso suhteessa saavutettuihin tuloksiin;

e)

mahdolliset hallinnolliset, organisatoriset ja/tai rakenteelliset esteet, jotka vaikeuttavat ohjelman sujuvampaa, tehokkaampaa ja toimivampaa täytäntöönpanoa.

1.

2.

3.

analyysi- ja seurantatoimet (25), joiden avulla lisätään Euroopan oikeusalueen toimintaa mahdollisesti haittaavien esteiden tuntemusta ja ymmärtämystä ja parannetaan unionin oikeuden ja politiikkojen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa;

4.

5.

6.

7.

i)

keskinäiseen oppimiseen ja hyvien käytänteiden vaihtoon

i)

keskinäiseen oppimiseen ja hyvien käytänteiden vaihtoon

ii)

tietoisuuden lisäämistä, tiedotusta ja tulosten levittämistä koskeviin toimiin.

ii)

tietoisuuden lisäämistä, tiedotusta ja tulosten levittämistä koskeviin toimiin

ii a)

kansalaisyhteiskunnan järjestöjen valmiuksien kehittämistoimiin

ii b)

toimiin, joilla ihmisille tarjotaan tietoa oikeussuojan saatavuudesta

ii c)

tuomareille tarkoitettuihin toimiin, jotka liittyvät riita-asioita koskeviin haasteisiin ja siihen, miten kansainvälistä yksityisoikeutta ja unionin oikeutta sovelletaan rajat ylittävissä tai monialaisissa tapauksissa

ii d)

ohjelmasta rahoitettuihin tiedotustoimiin.