EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 19.7.2018

COM(2018) 542 final

2018/0289(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn osallistujakokouksessa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta

PERUSTELUT

1.Ehdotuksen kohde

Tämä ehdotus koskee päätöstä julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn osallistujakokouksessa, jäljempänä ’osallistujakokous’, unionin puolesta otettavan kannan vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on määrä antaa päätös julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn liitteen V (Rautatieinfrastruktuurin vientiluottoja koskeva alakohtainen sopimus) soveltamisalan laajentamisesta koskemaan köysiriippuratoja ja johdinautoja.

2.Ehdotuksen tausta

2.1.Julkisesti tuettuja vientiluottoja koskeva järjestely

Järjestely on EU:n, Yhdysvaltojen, Kanadan, Japanin, Korean, Norjan, Sveitsin, Australian ja Uuden-Seelannin välinen herrasmiessopimus, jonka tavoite on luoda kehys julkisesti tuettujen vientiluottojen asianmukaiselle käytölle. Käytännössä järjestelyllä halutaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset (joissa kilpailu perustuu vientituotteiden hintaan ja laatuun eikä rahoitusehtoihin) ja torjua julkisesti tuettuihin vientiluottoihin liittyviä tukia ja kaupan vääristymiä. Järjestely tuli voimaan huhtikuussa 1978, ja se on voimassa toistaiseksi. Vaikka OECD:n sihteeristö osallistuu järjestelyn hallinnollisten asioiden hoitoon, se ei ole OECD:n sitova määräys 1 .

Järjestelyä päivitetään säännöllisesti, jotta voidaan ottaa huomioon uusi tekninen ja poliittinen kehitys, joka vaikuttaa vientiluottoihin eri sektoreilla. Järjestelyn suuntaviivat on sisällytetty EU:n lainsäädäntöön eli niistä on tehty oikeudellisesti sitovia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1233/2011 2 , 3 . Päivitykset otetaan osaksi EU:n lainsäädäntöä kyseisen asetuksen 2 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä.

2.2.Julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevaan järjestelyn osallistujakokous

Päätökset kaikista järjestelyyn tehtävistä muutoksista tehdään osallistujakokouksessa 9 osallistujan yksimielisellä päätöksellä. Kokouksessa unionia edustaa Euroopan komissio. Unionin kanta laaditaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa neuvoston vientiluottotyöryhmässä 4 .

Järjestelyn 67 artiklassa määrätään, että ”osallistujat tarkastelevat järjestelyn toimintaa säännöllisesti”. Tarkastelussa osallistujat tutkivat muun muassa ilmoitusmenettelyjä, DDR-järjestelmän toteuttamista ja toimintaa, sidottua apua koskevia sääntöjä ja menettelyjä, ehtojen sopeuttamista, aiempia sitoumuksia sekä mahdollisuuksia laajentaa järjestelyn osallistujakuntaa.

2.3.Julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevaan järjestelyn osallistujakokouksen suunniteltu säädös

Marraskuun 16. päivänä 2017 järjestetyissä 136. ja 137. osallistujakokouksissa osallistujat keskustelivat unionin ehdotuksesta laajentaa rautatieinfrastruktuurin vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaa koskemaan köysiriippuratoja ja johdinautoja. 137. osallistujakokouksessa unionia pyydettiin esittämään lisätietoja taloudellisista perusteista, jotka liittyvät mainitun sopimuksen soveltamisalan laajentamiseen koskemaan kyseisiä infrastruktuureja. EU:n valtuuskunta toimitti lisätiedot 138. osallistujakokouksessa, joka pidettiin 14. ja 15. maaliskuuta 2018. Kyseisessä kokouksessa yksikään osallistuja ei vastustanut soveltamisalan laajentamista.

Marraskuun 14. päivänä 2018 alkavalla viikolla pidettävässä 140. istunnossa osallistujakokouksen on määrä hyväksyä sihteeristön laatima päätösluonnos, joka perustuu unionin ehdotukseen, jäljempänä ’suunniteltu säännös’.

3.Unionin puolesta otettava kanta

Rautatieinfrastruktuurin vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen soveltamisala kattaa tällä hetkellä vain rautatieinfrastruktuurihankkeet. On olemassa muita liikennejärjestelmiä, jotka eivät perustu rautatieinfrastruktuuriin mutta jotka muodostavat olennaisen osan julkista liikennejärjestelmää etenkin kaupunkialueilla. Köysiriippuradat ja johdinautot ovat esimerkki tällaisista muista kuin rautatieliikennemuotoisista julkisista liikennejärjestelmistä, joiden merkitys suurten kaupunkien liikenneinfrastruktuurin kannalta etenkin nopeasti kehittyvän talouden maissa kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä niihin liittyviin hankkeisiin ei kuitenkaan voida soveltaa rautatieinfrastruktuurin vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen ehtoja, jotka soveltuisivat hyvin hankkeiden luonteeseen. Tämän tyyppisen infrastruktuurin valmistajat EU:ssa hyötyisivät soveltamisalan laajentamisesta, koska ne voisivat tällöin tarjota asiakkailleen paremmat ehdot.

Köysiriippurata- ja johdinautohankkeiden rakennuskustannukset ovat yleensä rautatieinfrastruktuurin vientiluottoja koskevassa alakohtaisessa sopimuksessa vahvistettua sopimuksen vähimmäisarvoa (10 miljoonaa erityisnosto-oikeutta) suuremmat ja niihin liittyvän infrastruktuurin käyttöikä pidempi kuin 20 vuotta. Ne ovat siten samankaltaisia hankkeita kuin rautatieinfrastruktuurihankkeet, joihin tällä hetkellä sovelletaan rautatieinfrastruktuurin vientiluottoja koskevaa alakohtaista sopimusta ja joille siksi myönnetään pidemmät takaisinmaksuajat.

Köysiriippurata- ja johdinautohankkeiden toimeksiantajia ovat pääasiassa julkisyhteisöt, joiden pääsy kaupallisille rahoitusmarkkinoille on usein rajoitettua. Jos rautatieinfrastruktuurin vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaa laajennetaan koskemaan köysiriippuratoja ja johdinautoja, niitä koskeville hankkeille voitaisiin myöntää julkisesti tuettuja vientiluottoja rautatieinfrastruktuurin vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen ehtojen mukaisesti ja myöntää pidemmät takaisinmaksuajat, mikä helpottaisi hankkeiden toteuttamista.

Siksi suositellaan, että EU kannattaa rautatieinfrastruktuurin vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen soveltamisalan laajentamista niin, että siihen sisällytetään köysiriippuradat ja johdinautot.

4.Oikeusperusta

4.1.Menettelyllinen oikeusperusta

4.1.1.Periaatteet

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 218 artiklan 9 kohdassa määrätään päätöksistä ”sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”.

Ilmaisu ’säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia’ kattaa myös säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia kyseiseen elimeen sovellettavan kansainvälisen oikeuden nojalla. Se kattaa myös välineet, joilla ei ole sitovaa vaikutusta kansainvälisen oikeuden nojalla mutta jotka ”voivat vaikuttaa ratkaisevasti sen säännöstön sisältöön, jonka unionin lainsäätäjä antaa” 5 .

4.1.2.Soveltaminen tässä asiassa

Säädös, joka osallistujakokouksen on määrä antaa, on säädös, jolla on oikeusvaikutuksia. Suunnitellulla säädöksellä on oikeusvaikutuksia, koska asetuksen (EU) N:o 1233/2011 2 artiklan nojalla komission on hyväksyttävä delegoituja säädöksiä, joilla järjestelyyn osallistujien sopimat suuntaviivojen muutokset sisällytetään unionin lainsäädäntöön.

Tämän vuoksi ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.

4.2.Aineellinen oikeusperusta

4.2.1.Periaatteet

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti sen suunnitellun säädöksen tavoitteen ja sisällön perusteella, jota unionin puolesta otettava kanta koskee. Jos suunnitellulla säädöksellä on kaksi tavoitetta tai siihen sisältyy kaksi osatekijää ja jos näistä tavoitteista tai osatekijöistä toinen on mahdollista määritellä pääasialliseksi tavoitteeksi tai osatekijäksi, johon nähden toinen tavoite tai osatekijä on liitännäinen, SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla hyväksyttävällä päätöksellä on oltava vain yksi aineellinen oikeusperusta, eli se, jota pääasiallinen tai ensisijainen tavoite tai osatekijä edellyttää.

4.2.2.Soveltaminen tässä asiassa

Suunnitellun säädöksen pääasiallinen tavoite ja sisältö liittyvät julkisesti tuettujen vientiluottojen sääntelyyn, mikä kuuluu yhteisen kauppapolitiikan soveltamisalaan. Sen vuoksi ehdotetun päätöksen aineellinen oikeusperusta on 207 artikla.

4.3.Päätelmät

Ehdotetun päätöksen oikeusperustana tulisi olla SEUT-sopimuksen 207 artikla yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa.

5.Suunnitellun säädöksen julkaiseminen

Koska osallistujakokouksen säädös muuttaa julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevaa järjestelyä, on aiheellista julkaista säädös Euroopan unionin virallisessa lehdessä sen jälkeen kun se on hyväksytty.

2018/0289 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn osallistujakokouksessa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan yhdessä 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn, jäljempänä ’järjestely’, suuntaviivoja sovelletaan unionissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1233/2011 nojalla 6   7 .

(2)Järjestelyyn osallistujien on määrä hyväksyä unionin ehdotuksen mukaisesti 14 päivänä marraskuuta 2018 alkavalla viikolla pidettävässä 140. kokouksessaan päätös, joka koskee julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn liitteen V (Rautatieinfrastruktuurin vientiluottoja koskeva alakohtainen sopimus) soveltamisalan laajentamista koskemaan köysiriippuratoja ja johdinautoja.

(3)On aiheellista vahvistaa järjestelyn osallistujakokouksessa unionin puolesta otettava kanta kyseiseen ehdotukseen.

(4)Riippuköysiradat ja johdinautot eivät tällä hetkellä kuulu järjestelyn liitteen V soveltamisalaan. Jotta voidaan helpottaa tällaisen infrastruktuurin rahoittamista etenkin nopeasti kehittyvän talouden maissa, on aiheellista laajentaa liitteen V soveltamisalaa ottaen huomioon näitä hankkeita yleensä hoitavien julkisyhteisöjen rahoituksen saannin vaikeudet, kyseisten infrastruktuurien käyttöikä ja niiden ympäristöhyödyt,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Unionin puolesta otettava kanta on tukea julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn liitteen V (Rautatieinfrastruktuurin vientiluottoja koskeva alakohtainen sopimus) soveltamisalan laajentamista koskemaan köysiriippuratoja ja johdinautoja.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

Tehty Brysselissä

(1)    Sellaisena kuin se on määriteltynä OECD-yleissopimuksen 5 artiklassa.

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1233/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin ja neuvoston päätösten 2001/76/EY ja 2001/77/EY kumoamisesta (EUVL L 326, 8.12.2011, s. 45).

(3)    Aikaisemmin OECD:n järjestelyn aiemmat versiot oli jo saatettu osaksi EU:n lainsäädäntöä neuvoston päätöksillä.

(4)    Council Decision setting up a Policy Co-ordination Group for Credit Insurance, Credit Guarantees and Financial Credits (Neuvoston päätös luottovakuutusta, luottotakuita ja rahoitusluottoja käsittelevän koordinointiryhmän perustamisesta) (EYVL 66, 27.10.1960, s. 1339/60).

(5)    Unionin tuomioistuimen tuomio 7.10.2014, Saksa v. neuvosto, C-399/12, ECLI:EU:C:2014:2258, 61–64 kohta.

(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1233/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin ja neuvoston päätösten 2001/76/EY ja 2001/77/EY kumoamisesta (EUVL L 326, 8.12.2011, s. 45).

(7)    Aikaisemmin OECD:n järjestelyn aiemmat versiot oli jo saatettu osaksi EU:n lainsäädäntöä neuvoston päätöksillä.