EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 12.6.2018

COM(2018) 474 final

2018/0258(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi

{SWD(2018) 347}
{SWD(2018) 348}
{SEC(2018) 315}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

–Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 33 artikla, jossa unionia kehotetaan tekemään tulliyhteistyötä ja toteuttamaan EU:n tulliliittoa koskevia toimia;

–SEUT-sopimuksen 114 artikla, jossa unionia kehotetaan toteuttamaan sisämarkkinoita koskevia toimia; ja

–SEUT-sopimuksen 207 artikla, jossa unionia kehotetaan toteuttamaan yhteistä kauppapolitiikkaa koskevia toimia.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

•Suhteellisuusperiaate

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

•Vaikutustenarviointi

Parhaaksi arvioitu vaihtoehto on näin ollen suora hallinnointi, jossa kansallisille viranomaisille myönnetään avustuksia. Uusilla EU:n toimilla pyritään nimenomaisesti puuttumaan jäsenvaltioiden väliseen epätasapainoon ja varmistamaan samantasoiset tullitarkastukset koko tulliliitossa. Tällainen tavoite edellyttää luonnollisesti kansalliset rajat ylittävää koordinointia, joka saavutetaan parhaiten suoralla hallinnoinnilla tapahtuvalla keskitetyllä lähestymistavalla. Koska kansallisten viranomaisten – eikä unionin – olisi edelleen omistettava EU:n rajoilla suorittamissa tehtävissä käyttämänsä laitteet, EU:n toimet toteutettaisiin jäsenvaltioille myönnettävinä avustuksina, joilla tuetaan tullitarkastuslaitteiden ostamista, ylläpitämistä ja kehittämistä kunkin rajatyypin osalta vahvistettujen ennalta määriteltyjen vaatimusten mukaisesti. Lisäksi tullialan nykyisiä toimia koskevissa mekanismeissa (Tulli- tai Herkules-ohjelma) käytetään suoraa hallinnointia. Se on asianmukainen lähestymistapa myös siksi, että välineeseen kuuluu vain rajoitettu määrä avustuksensaajia (27 jäsenvaltiota).

•Yksinkertaistukset

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Vaikka summa on absoluuttisesti mitattuna suuri, se kattaa vain osan arvioidusta investointivajeesta. Jäsenvaltioista vuonna 2014 ja 2015 kerättyjen tietojen mukaan investointivaje oli arviolta noin 2,3 miljardia euroa viisivuotiskaudella. Unionin toimilla ei tulisi kuitenkaan välttämättä kattaa koko arvioitua investointivajetta, koska unionin toiminnan tasoa olisi arvioitava laajemmassa yhteydessä eli tullien kannalta. Jäsenvaltiot saavat näistä unionin omista varoista tällä hetkellä 20 % 11 , mikä tarkoitti, että vuonna 2015 ne saivat 4,7 miljardia euroa tullikustannustensa ja -investointiensa kattamiseen.

Lisäksi unionin toiminnan tasoa olisi arvioitava suhteessa unionin koko ulkokaupan määrään, sillä tullitarkastuksilla ei pelkästään valvota ulkokauppaa vaan myös helpotetaan sitä. Tulli käsittelee päivittäin valtavia tavaramääriä unionin kauppapolitiikkaa toteuttaessaan: kaikkia 28 jäsenvaltiota koskevien tilastojen mukaan vuonna 2016 ulkokaupan määrä oli 3,46 triljoonaa euroa (vienti 1,75 triljoonaa ja tuonti 1,71 triljoonaa) eli 9,5 miljardia euroa päivässä. Ehdotettu unionin toiminnan taso olisi näin ollen alle 0,01 prosenttia koko ulkokaupan määrästä.

Välineen toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointitapaa, ja se hoidetaan priorisoidusti. Työohjelmat, joissa määritetään tietyn ajankohdan painopistealueet, laaditaan yhdessä sidosryhmien kanssa tarvearviointien perusteella.

Tullitarkastuslaitteiden väline vaikuttaa unionin ja sen jäsenvaltioiden tuloihin. Vaikka vaikutusta ei voida esittää määrällisesti, välineen arvioidaan helpottavan ja yksinkertaistavan tulliviranomaisten toimintaa tullien, alv:n ja valmisteverojen kantamisen osalta. Koska tarkastusten laatu paranee, tuliviranomaiset voivat tehokkaammin suojata unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Koska kyseessä on uusi EU:n toiminta, on äärimmäisen tärkeää varmistaa, että tullitarkastuslaitteiden välineessä keskitytään tulosten saavuttamiseen. Ennen toimien toteuttamista tarvitaan poliittisia valintoja: vaikka käynnissä olevassa Tulli 2020 -ohjelmassa EU:n maaulkorajojen tilannetta voitiin arvioida ja kartoittaa tullivirkamiesten läsnäolon ja kaikilla asianomaisilla rajanylityspaikoilla käytettävissä olevien laitteiden perusteella, tällä hetkellä on saatavilla vain vähän tietoa meri- ja ilmarajoista ja postiliikenteen rajanylityspaikoista.

Tätä varten on suunniteltu välineen erityisolosuhteita ja -tarpeita varten räätälöity malli. Mallin ytimessä on keskitetty koordinointi, joka ylittää kansalliset rajat (jotta tasapuoliset toimintaedellytykset voitaisiin varmistaa) ja joka pohjautuu kansalliseen asiantuntemukseen ja kokemukseen. Neljää vaihetta vastaavat neljä rakenneosaa auttavat yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamisessa:

Liitteenä olevassa vaikutustenarvioinnin liitteessä 6 esitetään kaikki nämä neljä rakenneosaa. Lyhyesti sanottuna prosessi on seuraava:

–ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan kunkin rajatyypin tarpeet: rajatoimipaikat maalla, merellä ja ilmassa sekä postiliikenteen rajanylityspaikat. Käytännössä siinä toistetaan itäisen ja kaakkoisen maarajan tullitoimintaa käsittelevän asiantuntijaryhmän 12 (CELBET) menestyksekäs toiminta, jossa EU:n maarajoilla sijaitsevista laitteista tehtiin inventaario käsittelemällä 172 rajatarkastuspisteeltä saadut yli 9 200 tietokenttää, yksilöimällä näiden rajanylityspaikkojen ominaisuudet, ehdottamalla rajanylityspaikkojen typologiaa (esim. rautateiden vs. maanteiden rajanylityspaikat, kuorma-autoliikenne vai ainoastaan ei-kaupallinen liikenne) ja yksilöimällä laitevaatimusehdotukset kutakin luokkaa kohden. Lopuksi tehtiin inventaarion ja määriteltyjen vaatimusten välinen kuiluanalyysi, jonka ansiosta tarvittavien varojen määrä voitiin arvioida.

–Toisessa vaiheessa keskitytään ohjelmasuunnitteluun, jossa tärkeimpiä tuotoksia ovat työohjelmat ja vastaavat avustussopimukset. Koska kutakin rajatyyppiä kohden tehdään erillinen arviointi, työ ei koske pelkästään avustuskelpoisuuden tarkastamista vaan myös varojen jakamisen järjestämistä tullialan painopisteiden, uhkien ja tavaramäärien mukaisesti. Työohjelman hyväksymishetkellä on myös tehtävä poliittisia valintoja.

–Kolmas vaihe on toteutus. Kun avustussopimukset on allekirjoitettu, jäsenvaltiot hankkivat laitteet sopimusehtojen mukaisesti.

–Neljäs ja viimeinen vaihe on seuranta ja valvonta.

Säännöllisen seurannan ja raportoinnin varmistamiseksi ehdotetaan, että otetaan käyttöön erityinen kehys välineellä ja siihen kuuluvilla toimilla saavutetuille tuloksille. Tällainen seuranta ja raportointi perustuvat indikaattoreihin, joilla mitataan välineeseen kuuluvien toimien vaikutuksia verraten niitä etukäteen määriteltyihin perustavoitteisiin. Oikeasuhteiset raportointivaatimukset sisältävät joitakin vähimmäistietoja tietyn kynnysarvon ylittävistä laitteista.

Lisäksi komissio tekee väliarvioinnin ja loppuarvioinnin. Nämä arvioinnit tehdään 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 13 22 ja 23 kohdan mukaisesti. Kyseisessä sopimuksessa kolme toimielintä vahvistivat, että voimassaolevaa lainsäädäntöä ja politiikkaa koskevien arviointien olisi muodostettava perusta lisätoimien eri vaihtoehtojen vaikutustenarvioinneille. Arvioinneissa tarkastellaan välineiden käytännön vaikutuksia indikaattoreiden ja tavoitteiden sekä sellaisen yksityiskohtaisen analyysin perusteella, jossa arvioidaan, missä määrin välinettä voidaan pitää merkittävänä, tuloksellisena, tehokkaana, riittävästi lisäarvoa tuottavana ja johdonmukaisena muiden EU:n politiikkojen kanssa. Arvioinneissa otetaan huomioon puutteiden/ongelmien havaitsemisesta saadut kokemukset sekä mahdollisuudet parantaa toimia tai niiden tuloksia ja maksimoida niiden vaikutusta. Niissä yksilöidään toimien sääntelykustannukset, hyödyt ja säännöt ja esitetään ne määrällisesti.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Yhdennetty rajaturvallisuuden rahasto perustetaan sekä tällä asetuksella että rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta annetulla asetuksella (EU) [2018/XXX] 14 . Kyseiset kaksi välinettä liittyvät läheisesti toisiinsa. Tässä ehdotuksessa käsitellyllä välineellä tuetaan laitteita, joiden tarkoituksena on tarkastaa tavaroita unionin rajoilla, kun taas toisella välineellä tuetaan (muiden yhdennettyyn rajaturvallisuuteen liittyvien toimien ohella) sellaisten laitteiden ostamista, joilla tehdään pelkästään rajaturvallisuuteen ja viisumipolitiikkaan liittyviä tarkastuksia. Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto on tarpeen perustaa kaksi alakohtaista ehdotusta sisältäväksi kattavaksi rahoituskehykseksi, koska ehdotuksilla on perussopimuksissa eri oikeusperustat tavoitteiden laajuuden vuoksi.

Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä seuraavista:

–tarkastustarkoitusten eli olennaisten avustuskelpoisuusvaatimusten uudelleentarkastelu, koska ne voivat muuttua huomattavasti ajan mittaan tullialan painopisteiden, uhkien ja teknologian vuoksi; ja

–liitteen 2 muuttaminen indikaattoreiden uudelleentarkastelemiseksi tai täydentämiseksi tarvittaessa ja tämän asetuksen täydentäminen seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä.

Komitea avustaa komissiota. Jotta kaikkien tähän välineeseen ja Tulli-ohjelmaan kuuluvien toimien johdonmukaisuus ja horisontaalinen koordinointi voitaisiin varmistaa, yhden komitean perustamista ehdotetaan. Koska Tulli 2020 -ohjelmalla on jo perustettu komitea ja koska sitä on jo ehdotettu komiteaksi uutta Tulli-ohjelmaa varten, ehdotetaan, että tulliohjelmakomitea olisi toimivaltainen myös tämän välineen osalta.

Eri kohderyhmille, kuten tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle, annetaan johdonmukaisia, olennaisia ja oikeasuhteisia kohdennettuja tietoja.

2018/0258 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 33, 114 ja 207 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 16 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan unionin ulkorajoilla sijaitsevat 2 140 tullitoimipaikkaa 17 tarvitsevat asianmukaiset laitteet varmistaakseen tulliliiton toimintaan. Riittävien ja samantasoisten tullitarkastusten tarve on entistäkin tärkeämpi, koska tullin on perinteisen varojenkeruutehtävänsä lisäksi yhä enemmän tehostettava unionin ulkorajojen yli saapuvien ja poistuvien tavaroiden tarkastuksia turvallisuuden ja vaarattomuuden varmistamiseksi. Tällaisten ulkorajojen yli liikkuvien tavaroiden tarkastusten ei tulisi kuitenkaan heikentää kolmansien kanssa käytävää laillista kauppaa, vaan sitä olisi sen sijaan helpotettava.

(2)Eri jäsenvaltiot eivät tällä hetkellä tee tullitarkastuksia tasapainoisesti. Tämä epätasapaino johtuu sekä jäsenvaltioiden välisistä maantieteellisistä eroista että eroista niiden valmiuksissa ja voimavaroissa. Jäsenvaltioiden kyky reagoida jatkuvasti kehittyvien maailmanlaajuisten liiketoimintamallien ja toimitusketjujen synnyttämiin haasteisiin riippuu sekä inhimillisistä tekijöistä että nykyaikaisten ja luotettavien tullitarkastuslaitteiden saatavuudesta. Samantasoisten tullitarkastuslaitteiden saatavuus on näin ollen tärkeässä asemassa pyrittäessä löytämään ratkaisu nykyiseen epätasapainoon. Se parantaa tullitarkastusten samantasoisuutta kaikissa jäsenvaltioissa, minkä ansiosta voidaan välttää tavaravirtojen suuntaaminen heikoimpiin kohtiin.

(3)Jäsenvaltiot ovat toistuvasti tuoneet esille rahoitustuen tarpeen, ja ne pyysivät perusteellisen analyysin tekemistä tarvittavista laitteista. Neuvosto kehotti 23 päivänä maaliskuuta 2017 antamissaan tullin rahoitusta koskevissa päätelmissä 18 komissiota ”arvioimaan mahdollisuutta rahoittaa tekniseen välineistöön liittyviä tarpeita komission tulevista rahoitusohjelmista sekä parantamaan koordinointia ja (...) yhteistyötä tulliviranomaisten ja muiden lainvalvontaviranomaisten välillä rahoitustarkoituksia varten”.

(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 19 mukaan tullitarkastuksilla tarkoitetaan tullilainsäädännön noudattamisen valvonnan lisäksi muun sellaisen lainsäädännön noudattamisen valvontaa, joka koskee unionin tullialueen ja sen ulkopuolisten maiden tai alueiden välillä liikkuvien tavaroiden saapumista, poistumista, passitusta, liikkumista, varastointia ja tiettyä käyttötarkoitusta sekä muiden kuin unionitavaroiden ja tietyn käyttötarkoituksen menettelyyn asetettujen tavaroiden unionin tullialueella oloa ja liikkumista. Tällaista tulliviranomaisille erityisiä tarkastusvaltuuksia antavaa lainsäädäntöä ovat esimerkiksi verosäännökset ja etenkin valmisteveroja ja arvonlisäveroja koskevat säännökset sekä sisämarkkinoiden ulkoisia näkökohtia, yhteistä kauppapolitiikkaa ja muita sellaisia unionin yhteisiä politiikkoja koskevat säännökset, jotka liittyvät kauppaan, toimitusketjun kokonaisturvallisuuteen sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisiin etuihin.

(5)Riittävien ja samantasoisten tullitarkastusten tukeminen unionin ulkorajoilla mahdollistaa sen, että tulliliitosta saadaan suurimmat mahdolliset hyödyt. Nykyisen epätasapainon korjaava tullitarkastuslaitteita koskeva erityinen unionin toiminta edistäisi lisäksi jäsenvaltioiden välistä yhteenkuuluvuutta. Koska koko maailma on haasteellisten aikojen edessä ja varsinkin koska unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojaamista on jatkettava samalla kun laillisia kauppavirtoja helpotetaan, ulkorajoilla on ehdottomasti oltava käytettävissä nykyaikaiset ja luotettavat tarkastuslaitteet.

(6)Tästä syystä on suotavaa perustaa uusi tullitarkastuslaitteiden rahoitusväline.

(7)Koska jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat ottaneet yhä enemmän vastuutehtäviä, jotka usein ulottuvat turvallisuusalalle ja suoritetaan ulkorajoilla, rajavalvonnan suorittamisen ja tullitarkastusten tekemisen välinen samantasoisuus ulkorajoilla on varmistettava antamalla riittävää unionin rahoitustukea jäsenvaltioille. On myös tärkeää edistää tavaroiden ja henkilöiden tarkastamista koskevaa virastojen välistä yhteistyötä unionin rajoilla sellaisten kunkin jäsenvaltion viranomaisten keskuudessa, jotka vastaavat rajavalvonnasta tai muista rajoilla suoritettavista tehtävistä.

(8)Sen vuoksi on tarpeen perustaa yhdennetty rajaturvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’.

(9)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osastoon liittyvien oikeudellisten näkökohtien vuoksi sekä siitä syystä, että ulkorajapolitiikkaan ja tullitarkastuspolitiikkaan sovelletaan eri oikeusperustaa, rahastoa ei ole oikeudellisesti mahdollista perustaa yhtenä välineenä.

(10)Sen vuoksi rahasto olisi perustettava kokonaisvaltaisena kehyksenä, josta myönnetään unionin rahoitustukea rajavalvonnan alalla ja joka käsittää tällä asetuksella perustetun tullitarkastusten rahoitusvälineen, jäljempänä ’väline’, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o .../... 20 perustetun rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen.

(11)Tässä asetuksessa vahvistetaan välineen rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 21 17 kohdan mukaisesti.

(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) [2018/XXX] 22 , jäljempänä ’varainhoitoasetus’, sovelletaan tähän välineeseen. Siinä vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, koskevat säännöt.

(13)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) [2018/XXX] 23 perustetaan tulliyhteistyötä koskeva Tulli-ohjelma tulliliiton ja tulliviranomaisten tukemiseksi. Jotta yhteistyötoimien johdonmukaisuus ja horisontaalinen koordinointi voitaisiin säilyttää, on aiheellista panna ne kaikki täytäntöön yhdellä ainoalla säädöksellä ja sääntökokonaisuudella. Sen vuoksi vain avustuskelpoisten tullitarkastuslaitteiden ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä olisi tuettava tästä välineestä, kun taas tulliyhteistyötä koskevalla Tulli-ohjelmalla olisi tuettava asiaan liittyviä toimia, kuten tarpeiden arviointia tai asianomaisiin laitteisiin liittyvää koulutusta koskevia yhteistyötoimia.

(14)Välineestä olisi tarvittaessa tuettava myös tullitarkastuslaitteiden ostamista tai päivittämistä silloin, kun laitteiden uusia osia tai toimintoja testataan toimintaolosuhteissa ennen kuin jäsenvaltiot aloittavat tällaisten uusien laitteiden laajamittaiset hankinnat. Toimintaolosuhteissa tapahtuvassa testauksessa olisi erityisesti noudatettava asetuksen (EU) [2018/XXX] 24 mukaisesti tehtävän tullitarkastuslaitteiden tutkimuksen tuloksia.

(15)Useimmat tullitarkastuslaitteet voivat olla yhtä soveltuvia tai satunnaisesti soveltuvia muussa lainsäädännössä, kuten rajaturvallisuutta, viisumipolitiikkaa tai poliisiyhteistyötä koskevissa säännöksissä, määrättyjen vaatimusten tarkastamiseen. Sen vuoksi yhdennetty rajaturvallisuuden rahasto sisältää kaksi toisiaan täydentävää laitteiden ostamista koskevaa välinettä, joiden soveltamisalat ovat keskenään erilaiset mutta johdonmukaiset. Asetuksella [2018/XXX] 25 perustetun rajaturvallisuutta ja viisumipolitiikkaa koskevan välineen soveltamisalaan eivät toisaalta kuulu laitteet, joita voidaan käyttää sekä rajavalvonnassa että tullitarkastuksissa. Toisaalta tällä asetuksella perustetusta tullitarkastuslaitteille myönnettävää rahoitustukea koskevasta välineestä ei anneta rahoitustukea pelkästään laitteille, joiden pääasiallisena tarkoituksena on tullitarkastusten tekeminen, vaan kyseisiä laitteita voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten rajavalvontaan ja turvallisuuteen. Roolien jakaminen edistää asetuksen (EU) 2016/1624 26 4 artiklan e alakohdassa tarkoitettua virastojen välistä yhteistyötä osana Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta, mikä mahdollistaa tulli- ja rajaviranomaisten välisen yhteistyön ja maksimoi unionin talousarvion vaikutukset yhteiskäytön ja yhteentoimivuuden kautta.

(16)Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksessa säädetään, useasta unionin ohjelmasta tai välineestä yhdelle toimelle annettavan rahoituksen olisi oltava mahdollista monialaisen yhteistyön ja yhteentoimivuuden sallimiseksi ja tukemiseksi tarvittaessa. Tällaisissa tapauksissa rahoitusosuudet eivät kuitenkaan saa kattaa samoja kustannuksia varainhoitoasetuksessa säädetyn kaksinkertaista rahoituksen kieltoa koskevan periaatteen mukaisesti.

(17)Koska tullin painopistealat, uhat ja teknologiat kehittyvät nopeasti, työohjelmien keston ei tulisi olla pitkä. Samalla tarve vahvistaa vuotuisia työohjelmia lisää sekä komissiolle että jäsenvaltioille aiheutuvia hallinnollisia rasituksia, jotka eivät ole tarpeellisia välineen toteuttamiselle. Tätä taustaa vasten työohjelmien keston pitäisi periaatteessa olla pidempi kuin yksi varainhoitovuosi.

(18)Jotta voitaisiin varmistaa tämän asetuksen mukaisten työohjelmien yhdenmukainen toteutus, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 27 mukaisesti.

(19)Vaikka keskitetty toteutus on välttämätöntä erityistavoitteen saavuttamiseksi eli sen varmistamiseksi, että tullitarkastukset ovat samantasoiset, välineen teknisen luonteen vuoksi valmistelutyötä on tarpeen tehdä teknisellä tasolla. Sen vuoksi toteutusta olisi tuettava tarvearvioinneilla, jotka riippuvat kansallisesta asiantuntemuksesta ja jäsenvaltioiden tulliviranomaisten osallistumisesta saadusta kokemuksesta. Kyseisten tarvearviointien olisi perustuttava selkeään metodiikkaan, mukaan lukien vaadittujen tietojen keräämisen varmistava vaiheiden vähimmäismäärä.

(20)Säännöllisen seurannan ja raportoinnin varmistamiseksi olisi otettava käyttöön asianmukainen kehys välineellä saavutettujen tulosten ja välineeseen kuuluvien toimien seuraamiseksi. Tällaisen seurannan ja raportoinnin olisi perustuttava indikaattoreihin, joilla mitataan välineeseen kuuluvien toimien vaikutuksia. Raportointivaatimuksiin olisi kuuluttava joitakin tietoja sellaisista tullitarkastuslaitteista, joiden osalta tietty kustannuskynnys ylittyy.

(21)Tätä välinettä on arvioitava paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 28 22 ja 23 kohdan mukaisesti erityisiä seurantavaatimuksia noudattaen kerättyjen tietojen perusteella, ja samalla on vältettävä liiallista sääntelyä ja hallinnollisten rasitusten aiheuttamista varsinkin jäsenvaltioille. Kyseisiin vaatimuksiin voi tarvittaessa kuulua mitattavissa olevia indikaattoreita, jotka muodostavat perustan välineen käytännön vaikutusten arvioimiselle.

(22)Jotta voidaan reagoida asianmukaisesti politiikan painopisteiden, uhkien ja teknologioiden muutoksiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat välineeseen kuuluvien avustuskelpoisten toimien muuttamista tullitarkastusten tarkoitusten osalta ja erityistavoitteiden saavuttamista mittaavia indikaattoreita koskevan luettelon muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(23)Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 29 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 30 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 31 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 32 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse unionin taloudellisia etuja vahingoittavasti petoksesta, lahjonnasta tai muusta rikoksesta. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 33 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(24)Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan perusteella hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Kyseiset säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä määritetään etenkin avustuksien, hankintojen, palkintojen tai välillisen toteutuksen muodossa tapahtuva talousarvion vahvistamis- ja toteutusmenettely ja määrätään taloushallinnon toimijoiden vastuuta koskevista tarkastuksista. SEUT-sopimuksen 322 artiklan perusteella annetut säännöt koskevat unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvia yleisiä puutteita, koska kyseisen periaatteen noudattaminen on ehdoton edellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(25)Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä pystytään saavuttamaan toimien erityistavoite ja tulokset erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnolliset rasitukset ja vaatimusten noudattamatta jättämisestä oletettavasti aiheutuva riski huomioon ottaen Tässä yhteydessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä rahoitusta, joka ei liity varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin.

(26)Koska tämän asetuksen tavoitetta, joka on perustaa tulliliittoa ja tulliviranomaisia tukeva väline, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin ja koska niiden välillä vallitsee maantieteellisellä tasolla objektiivinen epätasapaino ja koska ne voidaan koordinoidun lähestymistavan ja keskitetyn rahoituksen ansiosta saavutettavan tullitarkastusten samantasoisuuden ja -laatuisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.Tällä asetuksella perustetaan tullitarkastusvälineiden rahoitusväline, jäljempänä ’väline’, joka muodostaa osan yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastosta, jäljempänä ’rahasto’ ja josta myönnetään taloudellista tukea tullitarkastuslaitteiden ostamiseen, ylläpitämiseen ja päivittämiseen.

2.Rahasto perustetaan sekä tällä asetuksella että asetuksella [2018/XXX] 34 , jolla perustetaan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusväline osaksi yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa.

3.Siinä vahvistetaan välineen tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)’tulliviranomaisilla’ asetuksen (EU) 952/2013 5 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä viranomaisia;

2)’tullitarkastuksilla’ asetuksen (EU) 952/2013 5 artiklan 3 kohdassa määriteltyjä erityisiä toimia;

3)’tullitarkastuslaitteilla’ laitteita, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti tullitarkastusten tekemiseen;

4)’liikuteltavilla tullitarkastuslaitteilla’ tarkoitetaan mitä tahansa kuljetusvälinettä, joka on sen liikuteltavuuden lisäksi tarkoitettu itsessään osaksi tullitarkastuslaitetta tai varustettu täydellisillä tullitarkastuslaitteilla;

5)’ylläpitämisellä’ ennalta ehkäiseviä, korjaavia ja ennakoivia toimia, mukaan lukien toiminnalliset tai funktionaaliset tarkastukset, huolto, korjaaminen ja kunnostus, mutta pois lukien sellainen päivitys, joka on tarpeen tullitarkastuslaitteen osan säilyttämiseksi määritellyssä toimintakunnossa tai sen palauttamiseksi määriteltyyn toimintakuntoisuuteen enimmäiskäyttöiän saavuttamiseksi;

6)’päivittämisellä’ kehittäviä toimia, jotka tarvitaan tullitarkastuslaitteen osan saattamiseksi vanhentuneesta toimintakuntoisuudesta nykytasoa vastaavaan toimintakuntoisuuteen.

3 artikla

Välineen tavoitteet

1.Koska väline on osa yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa, sen yleisenä tavoitteena on tukea tulliliittoa ja tulliviranomaisia, suojata unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja, varmistaa turvallisuus ja vaarattomuus unionissa sekä suojata unionia hyvän kauppatavan vastaiselta ja laittomalta kaupalta ja samalla helpottaa laillista liiketoimintaa.

2.Välineen erityistavoitteena on edistää riittäviä ja samantasoisia tullitarkastuksia, ja tämä tapahtuu ostamalla, ylläpitämällä ja päivittämällä asiaankuuluvia, nykytasoa vastaavia ja luotettavia tullitarkastuslaitteita.

4 artikla

Talousarvio

1.Rahoituspuitteet välineen toteuttamista varten ajanjaksolla 2021–2027 ovat 1 300 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä voidaan kattaa myös menoja, jotka aiheutuvat valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus-, arviointi- ja muusta välineen hallinnointia ja sen tavoitteiden saavuttamisen arviointia koskevasta toiminnasta. Lisäksi siitä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimiin, sikäli kuin ne liittyvät välineen tavoitteisiin, sekä tietojenkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu tekninen ja hallinnollinen apu, jota tarvitaan välineen hallinnoinnissa.

5 artikla

EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.Välineen toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2.Välineestä voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa säädetyssä muodossa ja varsinkin avustuksina.

3.Kun tuettuun toimeen liittyy laitteen ostaminen tai päivittäminen, komissio perustaa koordinointimekanismin varmistaakseen tehokkuuden ja yhteentoimivuuden kaikkien unionin ohjelmista ja välineistä myönnettävällä tuella ostettujen laitteiden välillä.

II LUKU

AVUSTUSKELPOISUUS

6 artikla

Avustuskelpoiset toimet

1.Jotta toimille voidaan myöntää rahoitusta tästä välineestä, niiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)niillä on toteutettava 3 artiklassa tarkoitetut tavoitteet;

b)niillä on tuettava sellaisten tullitarkastuslaitteiden ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä, joilla on yksi tai useampi seuraavista tullitarkastusten tarkoituksista:

1)ajoneuvoihin/henkilöihin kajoamaton tarkastus;

2)henkilöissä olevien piilotettujen esineiden havaitseminen;

3)säteilyn ilmaisu ja nuklidien tunnistaminen;

4)näytteiden analysointi laboratorioissa;

5)näytteiden otto ja analysointi kentällä;

6)käsityökaluin suoritettava etsintä.

Liitteessä 1 on ohjeellinen luettelo tullitarkastuslaitteista, joita voidaan käyttää 1–6 kohdassa tarkoitettujen tullitarkastusten tarkoitusten saavuttamiseksi.

2.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa toimet voivat koskea myös sellaisten tullitarkastuslaitteiden ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä, joita käytetään laitteiden uusien osien tai toimintojen testaamisessa toimintaolosuhteissa.

3.Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti 1 kohdan b alakohdassa säädettyjen tullitarkastusten tarkoitusten muuttamiseksi sekä liitteen 1 muuttamiseksi, kun tällaista uudelleentarkastelua pidetään tarpeellisena.

4.Tästä välineestä rahoitettuja tullitarkastuslaitteita voidaan käyttää muita tarkoituksia kuin tullitarkastuksia varten, kuten henkilöiden tarkastamiseen kansallisten rajaturvallisuusviranomaisten tukena ja tutkimusten tekemiseen.

7 artikla

Avustuskelpoiset yhteisöt

Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 197 artiklassa säädetään, avustuskelpoiset yhteisöt ovat jäsenvaltioiden tulliviranomaisia silloin, kun ne antavat tarvittavat tiedot 11 artiklan 3 kohdassa vahvistettua tarvearviointia varten.

8 artikla

Yhteisrahoitusosuus

1.Välineestä voidaan rahoittaa enintään 80 prosenttia toimen avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista.

2.Rahoitus voi ylittää tämän enimmäismäärän ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa poikkeusolosuhteissa.

9 artikla

Avustuskelpoiset kustannukset

Välineestä ei voida myöntää rahoitusta seuraaviin kustannuksiin:

a)maan ostamiseen liittyvät kustannukset;

b)infrastruktuuriin, kuten rakennuksiin tai ulkotiloihin, liittyvät kustannukset, sekä huonekaluihin liittyvät kustannukset;

c)sähköisiin järjestelmiin liittyvät kustannukset, lukuun ottamatta sellaiseen ohjelmistoon suoraan liittyvät kustannukset, jotka ovat välttämättömiä tullitarkastuslaitteiden käyttämiseksi;

d)suojattujen ja suojaamattomien viestintäkanavien kaltaisten verkkojen kustannukset tai liittymäkustannukset;

e)muiden kuljetusvälineiden kuten ajoneuvojen, ilma-alusten tai laivojen, kustannukset, pois lukien liikuteltavien tullitarkastuslaitteiden kustannukset;

f)tullitarkastuslaitteissa tarvittavien kulutushyödykkeiden, kuten viite- tai kalibrointiaineiston, kustannukset;

g)henkilönsuojaimiin liittyvät kustannukset.

III LUKU

AVUSTUKSET

10 artikla

Myöntäminen, täydentävyys ja yhdistetty rahoitus

1.Avustusten myöntämiseen välineestä ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännöksiä.

2.Varainhoitoasetuksen 195 artiklan f alakohdan mukaisesti avustukset myönnetään ilman ehdotuspyyntöä 7 artiklassa tarkoitetuille avustuskelpoisille yhteisöille.

3.Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 191 artiklan säädetään, toimelle, jolle on myönnetty rahoitusta asetuksella (EU) [2018/XXX] 35 perustetusta tullialan yhteistyötä kokevasta Tulli-ohjelmasta tai muusta unionin ohjelmasta, voidaan myöntää rahoitusta myös välineestä, jos rahoitusosuudet eivät kata samoja kustannuksia. Kunkin asianomaisen unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan siihen rahoitusosuuteen, joka siitä osoitetaan toimeen. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia, ja eri unionin ohjelmista annettava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tuen myöntämisedellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti.

IV LUKU

OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA JA ARVIOINTI

11 artikla

Työohjelma

1.Väline toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla työohjelmilla.

2.Komissio hyväksyy työohjelmat täytäntöönpanosäädöksellä. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 15 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen työohjelmien valmistelun tueksi laaditaan tarvearviointi, jonka on sisällettävä vähintään seuraavat:

a)rajanylityspaikkojen yhteinen luokittelu;

b)kattava inventaario käytettävissä olevista tullitarkastuslaitteista;

c)tullitarkastuslaitteiden vähimmäistasolle ja optimaaliselle tasolle annettu yhteinen määritelmä, joka perustuu rajanylityspaikkojen luokitukseen; ja

d)yksityiskohtainen arvio rahoitustarpeista.

Tarvearviointi on tulosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1294/2013 36 perustettuun Tulli 2020 -ohjelmaan tai asetuksella (EU) [2018/XXX] 37 perustettuun tulliyhteistyötä koskevaan Tulli-ohjelmaan kuuluvista toimista, ja sitä on päivitettävä säännöllisesti vähintään 3 vuoden välein.

12 artikla

Seuranta ja raportointi

1.Indikaattorit, joilla raportoidaan välineen edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä 2.

2.Jotta varmistetaan tuloksellisen arvioinnin tekeminen välineen etenemisestä kohti sen tavoitteiden saavuttamista, komissiolle siirretään 14 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä 2 indikaattoreiden uudelleentarkastelemiseksi tai täydentämiseksi tarvittaessa ja joilla lisätään asetukseen seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevia säännöksiä. 

3.Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että välineen toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

4.Edellä 3 kohdassa tarkoitettuihin raportointivaatimuksiin kuuluu ainakin komissiolle vuosittain toimitettava tiedonanto, jossa on seuraavat tiedot, kun tullitarkastuslaitteen osan hinta ylittää 10 000 euroa ilman veroja:

a)tullitarkastuslaitteen käyttöönotto ja käytöstä poistaminen;

b)tullitarkastuslaitteen käyttöä koskevat tilastot;

c)tiedot tullitarkastuslaitteen käytöstä saaduista tuloksista.

13 artikla

Arviointi

1.Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.Välineen väliarviointi on suoritettava heti, kun välineen toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun välineen toteutus on käynnistynyt.

3.Komissio tekee välineen loppuarvioinnin välineen toteutuksen lopussa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä.

4.Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

V LUKU

SIIRRETYN SÄÄDÖSVALLAN KÄYTTÄMINEN JA KOMITEAMENETTELY

14 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 6 artiklan 3 kohdassa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 artiklan 3 kohdassa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 6 artiklan 3 kohdan ja 12 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

15 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa asetuksen (EU) [2018/XXX] 38 18 artiklassa tarkoitettu tulliohjelmakomitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

VI LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

16 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, kuten tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle.

2.Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat välinettä ja sen toimia ja tuloksia. Välineelle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa sisäistä tiedotusta sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

17 artikla

Siirtymäsäännökset

Talousarvioon voidaan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (Ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

Xuuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 39  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen. 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

X kesto on rajattu

–X    1.1.2021–31.12.2027

–X    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia 2021–2027 ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia 2021–2030.

◻ kestoa ei ole rajattu

–käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 40  

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻    toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.

2.2.4.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–X    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–X    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–X    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–◻     Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–X    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–X        vaikutukset omiin varoihin

–◻    vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin ◻    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    COM(2018) 322 final.

(2)    Tulli-ohjelma perustettiin vuonna 1991 tullivirkamiesten ammatillista koulutusta koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (Matthaeus) 20 päivänä kesäkuuta 1991 tehdyllä neuvoston päätöksellä. Se korvattiin myöhemmin yhteisön tullitoimintaa koskevasta toimintaohjelmasta (Tulli 2000) 19 päivänä joulukuuta 1996 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 210/97/EY ja sen päätöksillä N:o 105/2000/EY, N:o 253/2003/EY, N:o 624/2007/EY ja asetuksella (EU) N:o 1294/2013 perustetuilla seuraajaohjelmilla.

(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 250/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, ohjelman perustamisesta Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisen alalla toteutettavien toimien tukemiseksi (Herkules III -ohjelma) ja päätöksen N:o 804/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 84, 20.3.2014, s. 6). 

(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N o 2017/825, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisesta kaudeksi 2017–2020 ja asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta (EUVL L 129, 19.5.2017, s. 1). 

(5)     https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/funding-opportunities/funding-programmes/overview-funding-programmes/european-structural-and-investment-funds_en  

(6)     https://www.consilium.europa.eu/media/22301/st09581en17-vf.pdf and http://data.consiliu m.europa.eu/doc/document/ST-7586-2017-INIT/en/pdf  

(7)    Tullipoliittinen ryhmä on komission perustama asiantuntijaryhmä, joka neuvoo komissiota tullipolitiikan strategisiin kysymyksiin liittyvissä asioissa; seuraa tullipolitiikan eri näkökohtien kehittymistä; ja helpottaa näkemysten vaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Lisätietoja: http://ec.europa.eu/transparency/regexpert/index.cfm?do=groupDetail.groupDetail&groupID=944 .

(8)    COM(2016) 813 final.

(9)    Ks. esimerkiksi Euroopan parlamentin päätöslauselma unionin tullikoodeksin täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien käsittelystä (2016/3024(RSP)).

(10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).

(11)    Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevassa ehdotuksessa COM(2018) 325 final esitetään, että jäsenvaltioiden kantokuluina pidättämää 20 prosentin määrää alennettaisiin alkuperäiseen tasoon eli 10 prosenttiin.

(12)     https://ec.europa.eu/taxation_customs/expert-teams-europa_en  

(13)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission 13. huhtikuuta 2016 tekemä toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(14)    COM(2018) 473.

(15)    COM(2018) 442.

(16)    EUVL C , , s. .

(17)    Vuotta 2016 koskevan tulliliiton tuloksellisuuskertomuksen liite on saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/info/publications/annual-activity-report-2016-taxation-and-customs-union_en .

(18)     https://www.consilium.europa.eu/media/22301/st09581en17-vf.pdf ja http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-7586-2017-INIT/en/pdf .

(19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N: o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(20)    COM(2018) 473.

(21)    Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus, tehty 2 päivänä joulukuuta 2013, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1).

(22)    COM(2016) 605.

(23)    COM(2018) 442.

(24)    COM(2018) 435.

(25)    COM(2018) 473.

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1). 

(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(28)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission 13. huhtikuuta 2016 tekemä toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(30)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(31)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(32)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(33)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(34)    COM(2018) 473.

(35)    COM(2018) 442.

(36)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N: o 1294/2013, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2013, Euroopan unionin tullitoimintaa kaudella 2014–2020 koskevan toimintaohjelman (Tulli 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 624/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 209). 

(37)    COM(2018) 442.

(38)    COM(2018) 442.

(39)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(40)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(41)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(42)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto. 

(43)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(44)    Tämän vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvan uuden ohjelman maksuprofiili pohjautuu vuosien 2007–2017 sellaisten ohjelmien historialliseen maksuprofiiliin ekstrapolaatioon, joilla on samanlaiset toteutusjärjestelyt verrattavissa olevilla politiikanaloilla (erityisesti tulli, verotus ja petostentorjunta).

(45)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(46)    Esimerkkejä: kääntäminen, välineen hallinnossa käytettävät tietotekniset verkot ja järjestelmät (ABAC, eGrants, AGM...)

(47)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(48)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt; paikalliset toimihenkilöt; kansalliset asiantuntijat; vuokrahenkilöstö; nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa. 

(49)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(50)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokulut.

EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg12.6.2018

COM(2018) 474 final

LIITTEET

ehdotukseen

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi

{SWD(2018) 347}
{SWD(2018) 348}
{SEC(2018) 315}

LIITE 1

Alustava luettelo 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa viitattuihin tullitarkastusten tarkoituksiin käytettävistä
tullitarkastuslaitteista

LIITE 2

Indikaattorit

Erityistavoite: Edistää samantasoisia ja riittäviä tullitarkastuksia asiaan kuuluvien, uusinta tekniikkaa olevien ja luotettavien tullitarkastuslaitteiden ostamisen, huollon ja päivittämisen avulla

1.Käytettävissä olevat laitteet

a)Maarajojen ylityspaikoissa olevien sovitut normit täyttävien tullitarkastuslaitteiden saatavuus (laitetyypeittäin)

b)Merirajojen ylityspaikoissa olevien sovitut normit täyttävien tullitarkastuslaitteiden saatavuus (laitetyypeittäin)

c)Ilmarajojen ylityspaikoissa olevien sovitut normit täyttävien tullitarkastuslaitteiden saatavuus (laitetyypeittäin)

d)Postiliikenteen rajanylityspaikoissa olevien sovitut normit täyttävien tullitarkastuslaitteiden saatavuus (laitetyypeittäin)

e)Rautateiden rajanylityspaikoissa olevien sovitut normit täyttävien tullitarkastuslaitteiden saatavuus (laitetyypeittäin)

(1)    Voimassa olevia terveydensuojelua ja yksityisyydensuojaa koskevia oikeudellisia säännöksiä ja muita suosituksia on sovellettava.