Vaikutustenarvioinnin tiivistelmä

Vaikutusten arviointi ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tavaroiden vastavuoroisesta tunnustamisesta

A. Toimenpiteen tarve

Miksi? Mihin ongelmaan puututaan?

Arvioinnissa todettiin, että vastavuoroinen tunnustaminen ei toimi toivotulla tavalla, mikä johtuu tietoisuuden puutteesta, oikeudellisesta epävarmuudesta ja sidosryhmien riittämättömästä yhteydenpidosta ja yhteistyöstä. Talouden toimijat eivät hyödy täysimääräisesti oikeuksistaan. Kansalliset viranomaiset menettävät aikaa ja resursseja. Kuluttajilla on vähemmän valinnanvaraa ja korkeammat hinnat. EU:n tason toimien puuttuessa ongelman odotetaan pysyvän.

Mihin aloitteella pyritään?

Vaikka odotettavissa olevia hyötyjä ei voida täsmällisesti arvioida, hiljattain tehty tutkimus ”The Costs of Non-Europe in the Single Market” osoittaa, että kaupan esteiden vähentäminen voi lisätä EU:n sisäistä kauppaa yli 100 miljardilla eurolla vuodessa. Kaupan esteiden käsitteeseen sisältyy kyseisessä tutkimuksessa muutakin kuin vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyvät esteet, mutta siitä saadaan arvio odotettavissa olevista hyödyistä.

Mikä on EU-tason toiminnasta saatava lisäarvo? 

Yhteisten sääntöjen avulla varmistetaan yhdenvertainen kohtelu ja mahdollistetaan vastavuoroisen tunnustamisen johdonmukainen soveltaminen. Pelkästään jäsenvaltioiden toteuttamat toimet hajottaisivat vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen 28 erilaiseksi ja mahdollisesti keskenään ristiriitaiseksi kansalliseksi menettelyksi.

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Miksi? 

Arvioidut toimintavaihtoehdot olivat seuraavat:

·Vaihtoehto 2 – Muut kuin lainsäädäntötoimet

·Vaihtoehto 3 – Pienet lainsäädäntömuutokset

·Vaihtoehto 4 – Kattavat lainsäädäntömuutokset

·Vaihtoehto 5 – Vapaaehtoinen ennakkolupa kaupan pitämistä varten

Parhaana pidettiin vaihtoehtoa 4 täydennettynä vaihtoehdolla 2.

Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa? 

Kaikki kannattivat vaihtoehtoa 2, jos sitä täydennetään muilla välineillä.

Kaikki pitivät vaihtoehtoa 3 potentiaalisesti tehokkaana, mutta vähemmässä määrin kuin muita vaihtoehtoja.

Kaikkien mielestä vaihtoehto 4 oli tehokkain.

Vaihtoehdon 5 hylkäämisestä oltiin yksimielisiä.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)? 

Yhdistetyt vaihtoehdot 4 ja 2 lisäävät tietoisuutta ja tietämystä vastavuoroisesta tunnustamisesta, tuovat oikeusvarmuutta periaatteen soveltamiseen ja parantavat jäsenvaltioiden hallinnollista yhteistyötä.

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)? 

Yrityksille aiheutuu vain vähän kustannuksia. Jäsenvaltiot ja komissio vastaavat tietyistä tarpeellisista kustannuksista, jotka voidaan arvioida seuraavasti: tiedotus- ja koulutustapahtumien järjestäminen ja koordinointi (500 000 euroa), virkamiesvaihto (170 000 euroa vuodessa), nopeutettu muutoksenhakumenettely (3–4 komission kokoaikaista työntekijää, 225 000–300 000 euroa vuodessa), hallinnollisen yhteistyön lisääminen (1 200 000 euroa vuodessa).

Mitkä ovat vaikutukset suuriin yrityksiin sekä pk- ja mikroyrityksiin?

Aloite vaikuttaa myönteisesti pk- ja mikroyrityksiin aiheuttamatta niille lisäkustannuksia.

Kohdistuuko kansallisiin talousarvioihin ja viranomaisiin merkittäviä vaikutuksia?

Aloitteella voi olla vaikutuksia tuoteyhteyspisteisiin, sillä niille annetut tehtävät edellyttävät asianmukaisia resursseja.

Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia? 

Yritykset – etenkin innovatiiviset yritykset – saavat parempia markkinamahdollisuuksia.

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen viiden vuoden kuluttua uuden asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen joka viides vuosi.