52017DC0683

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.11.2017

COM(2017) 683 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevista teknisistä ja liiketoimintaa koskevista vaatimuksista sekä asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 260/2012 soveltamisesta

Kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

1.Johdanto ja tiivistelmä

Euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevista teknisistä ja liiketoimintaa koskevista vaatimuksista sekä asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta annettu asetus (EU) N:o 260/2012 1 , josta käytetään myös nimitystä SEPA-asetus tai yhtenäistä euromaksualuetta koskeva asetus tai SEPAn määräaikoja koskeva asetus, annettiin vuonna 2012. Asetus on ollut merkittävä parannus sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta pyrittäessä luomaan euromääräisten sähköisten maksujen yhdentyneet markkinat, joilla ei tehdä eroa kansallisten ja rajatylittävien maksujen välillä.

Asetuksessa SEPAan siirtymisen päättymispäiväksi eli määräajaksi vahvistettiin euroalueen osalta 1. helmikuuta 2014. Kuukausi ennen alkuperäisen määräajan umpeutumista määräaikaa siirrettiin kuudella kuukaudella 1 päivään elokuuta 2014, jotta voitiin ottaa huomioon siirtymisessä eri jäsenvaltioissa havaitut viivästykset. Tämä kuuden kuukauden lykkäys riitti varmistamaan sujuvan siirtymisen perinteisistä euromääräisistä tilisiirroista ja suoraveloituksista SEPA-tilisiirtoihin ja ‑suoraveloituksiin.

Euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden oli siirryttävä SEPA-tilisiirtoihin ja ‑suoraveloituksiin viimeistään 31. lokakuuta 2016.

SEPA-asetuksen 15 artiklassa annetaan komissiolle tehtäväksi antaa kertomus asetuksen soveltamisesta: ”Komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, Euroopan keskuspankille sekä Euroopan pankkiviranomaiselle viimeistään 1 päivänä helmikuuta 2017 kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja liittää siihen tarvittaessa ehdotuksen.”

Euroopan komissio lähetti 15. joulukuuta jäsenvaltioille kyselyn, johon oli vastattava viimeistään 31. tammikuuta 2017. Kysely koski asetuksen soveltamiseen liittyviä kysymyksiä, kuten siirtymistä perinteisistä tilisiirroista ja suoraveloituksista SEPA-tilisiirtoihin ja ‑suoraveloituksiin joka ainoan jäsenvaltion osalta, jäsenvaltioiden käyttämiä poikkeusvaihtoehtoja, asetuksen noudattamisen varmistamisesta vastaaviksi nimettyjä viranomaisia ja niiden valtuuksia tai ongelmia, joita saattaa vielä esiintyä eri puolilla EU:ta asetuksen täytäntöönpanossa.

Jäsenvaltioiden vastauksia käytettiin tämän täytäntöönpanokertomuksen perustana.

Kertomus on toimitettu myös kansallisten SEPA-koordinointikomiteoiden EU-foorumille. Tämä Euroopan komission asiantuntijaryhmä, joka vastaa SEPAn täytäntöönpanon seuraamisesta koko EU:ssa, käsitteli kertomusta kokouksessaan 21. huhtikuuta 2017.

Tässä kertomuksessa todetaan, että kaiken kaikkiaan SEPA-asetusta sovelletaan asianmukaisesti kaikkialla EU:ssa. Tällä hetkellä ei ole tarvetta antaa lainsäädäntöehdotusta jatkotoimena. Jäsenvaltiot ovat puuttuneet niihin harvoihin ja hyvin määriteltyihin ongelmiin (IBAN-tilinumeroiden syrjintä ja toimivaltaisten viranomaisten valtuudet), joita edelleen esiintyy, ja niiden ratkaisemista olisi seurattava tarkkaan. Tärkein tiiviisti seurattava kysymys on maksunsaajien harjoittama IBAN-tilinumeroiden syrjintä (eli se, että maksajia vaaditaan maksamaan tietyssä maassa sijaitsevalta tililtä, mikä on asetuksen 9 artiklan vastaista), sillä vaikka tapausten määrä on pienentynyt, uusia tapauksia saattaa vielä ilmaantua.

SEPA-hanke ei päättynyt siihen, että SEPA-tilisiirtoja ja ‑suoraveloituksia koskeviin SEPA-standardeihin siirtyminen saatettiin päätökseen. Hanke jatkuu yhä yhtenäisen euromaksualueen kehittämiseen osallistuvilla aloitteilla. Niitä ovat esimerkiksi ”SCT inst”, joka on euromääräisiä pikamaksuja koskeva marraskuussa 2017 käynnistettävä yleiseurooppalainen hanke, ja Mobile Proxy Forum ‑aloite, jolla pyritään koko EU:ssa yhteentoimiviin matkaviestimillä tehtäviin vertaismaksuihin. Näitä molempia hankkeita tukee euromaksualueen vähittäismaksuneuvosto, jonka puheenjohtajana toimii Euroopan keskuspankki ja jossa Euroopan komissio on tarkkailijana.

2.Jäsenvaltioiden raportointi

2.1.Siirtyminen SEPA-tilisiirtoihin ja ‑suoraveloituksiin

Jäljempänä esitettävät luvut ovat jäsenvaltioiden ilmoittamia ja kuvaavat aiemmin käytössä olleiden perinteisten tilisiirtojen ja suoraveloitusten sijaan käytettävien SEPA-välineiden käytön tilannetta joulukuussa 2016. Luvuista käy ilmi, että kaikkialla EU:ssa lähes kaikki euromääräiset tilisiirrot ja suoraveloitukset käsitellään SEPA-tilisiirtoja ja ‑suoraveloituksia koskevien standardien mukaisesti (taulukot 1 ja 2). Vain muutamassa euroalueeseen kuulumattomassa jäsenvaltiossa, joille siirtymisen määräaika oli 31. lokakuuta 2016, tarvitaan joitakin lisätoimia standardien noudattamiseksi kaikilta osin.

SEPA-suoraveloitusten osalta joissakin jäsenvaltioissa päätettiin lopettaa perinteiset suoraveloitukset ja valittiin SEPA-tilisiirrot ja sähköisen laskutuksen yhdistäviä ratkaisuja. Tällaisissa tapauksissa maksupalveluntarjoajat voivat silti tarjota SEPA-suoraveloituksia kyseisessä maassa, mutta niitä käytetään lähinnä rajatylittävissä maksutapahtumissa eikä suoraveloitusta käytetä enää kansallisissa maksutapahtumissa. Tarkoituksena on palvella lähinnä yrityksiä, jotka tarvitsevat suoraveloituksia rajatylittäviä toimintojaan varten. Tällaisten maiden kohdalle on taulukoihin 2, 5 ja 6 merkitty ”ei sovellu” eli ”–”, vaikka maissa voi esiintyä hyvin vähäistä SEPA-suoraveloitusten käyttöä.

Taulukko 1: Jäsenvaltioiden ilmoittamat vuoden 2016 lopun tilannetta kuvaavat SEPA-tilisiirtojen osuudet

Euroalue	SEPA-tilisiirtojen osuus	Euroalueeseen kuulumattomat jäsenvaltiot	SEPA-tilisiirtojen osuus
Alankomaat	100 %	Bulgaria	64 % 2
Belgia	100 %	Kroatia	100 %
Espanja	100 %	Puola	100 %
Irlanti	100 %	Romania	Noudatetaan osittain. 3
Italia	100 %	Ruotsi	100 %
Itävalta	100 %	Tanska	100 %
Kreikka	100 %	Tšekki	100 %
Kypros	100 %	Unkari	100 %
Latvia	100 %	Yhdistynyt kuningaskunta	100 %
Liettua	100 % 4
Luxemburg	100 %
Malta	100 %
Portugali	100 %
Ranska	100 %
Saksa	100 %
Slovakia	100 %
Slovenia	100 %
Suomi	100 %
Viro	100 %

Taulukko 2: Jäsenvaltioiden ilmoittamat vuoden 2016 lopun tilannetta kuvaavat SEPA-suoraveloitusten osuudet

Euroalue	SEPA-suoraveloitusten osuus	Euroalueeseen kuulumattomat jäsenvaltiot	SEPA-suoraveloitusten osuus
Alankomaat	100 %	Bulgaria	– 5
Belgia	100 %	Kroatia	– 6
Espanja	100 %	Puola	100 %
Irlanti	100 %	Romania	100 %
Italia	100 %	Ruotsi	– 7
Itävalta	100 %	Tanska	100 %
Kreikka	100 %	Tšekki	100 %
Kypros	100 %	Unkari	100 % 8
Latvia	– 9	Yhdistynyt kuningaskunta	100 %
Liettua	–9
Luxemburg	100 %
Malta	100 %
Portugali	100 %
Ranska	100 %
Saksa	100 %
Slovakia	100 %
Slovenia	100 %
Suomi	100 % 10
Viro	–9

Siirtymisen edistymistä kuvaavista taulukoista 3, 4, 5 ja 6 käy ilmi, että SEPA-välineisiin siirtyminen toteutettiin jäsenvaltion mukaan joko yhdellä kertaa (esimerkiksi Virossa) tai asteittain (esimerkiksi Saksassa). Samat taulukot osoittavat myös, että kuuden kuukauden lykkäys oli tarpeen, sillä ilmoitetut tammikuuta 2014 koskevat SEPA-välineiden osuudet – vaikka ne olivat jo varsin suuria SEPA-tilisiirtojen osalta – eivät olleet riittävän suuria sen varmistamiseksi, että SEPA-suoraveloituksien maksut olisi voitu käsitellä täysimääräisesti. Näin ollen 1. helmikuuta 2014, jolloin SEPA-asetusta piti alun perin alkaa soveltaa, olisi voinut syntyä odottamattomia ongelmia, ja vaarana olisi voinut olla, ettei maksuja olisi käsitelty kyseisen päivämäärän jälkeen.

Taulukko 3 11 : SEPA-tilisiirtojen osuuden kehitys euroalueen jäsenvaltioissa vuodesta 2008 tähän asti

Euroalue	Vuoden 2008 jälkipuolisko	Vuoden 2011 jälkipuolisko	Tammikuu 2014	Helmikuu 2014	Elokuu 2014	Joulukuu 2016
Alankomaat	0,15 %	0,88 %	86,38 %	91,75 %	99,08 %	100 %
Belgia	2,76 %	44,79 %	86,79 %	95,64 %	100 %	100 %
Espanja	1,51 %	31,77 %	82,71 %	90,5 %	100 %	100 %
Irlanti	0,19 %	2,34 %	60,89 %	90,61 %	100 %	100 %
Italia	0,73 %	10,62 %	61,49 %	89,86 %	100 %	100 %
Itävalta	1,44 %	11,89 %	66,2 %	74,95 %	90 %	100 %
Kreikka	0,54 %	1,71 %	81,53 %	83,12 %	99,38 %	100 %
Kypros	29,85 %	60,06 %	100 %	100 %	100 %	100 %
Latvia			100 %	100 %	100 %	100 %
Liettua 12						100 %
Luxemburg	85,76 %	90,27 %	96,3 %	96,3 %	97,81 %	100 %
Malta	3,28 %	9,71 %	68,72 %	80,16 %	100 %	100 %
Portugali	0,68 %	1,48 %	89,16 %	92,32 %	98,91 %	100 %
Ranska	0,58 %	24,72 %	84,0 %	91,7 %	100 %	100 %
Saksa	0,29 %	5,56 %	58,51 %	77,85 %	100 %	100 %
Slovakia	0 %	1,03 %	100 %	100 %	100 %	100 %
Slovenia	0,1 %	55,74 %	99,3 %	99,36 %	100 %	100 %
Suomi	1,35 %	67,57 %	100 %	100 %	100 %	100 %
Viro		0,95 %	2,65 %	99,7 %	100 %	100 %

Helmikuun 2014 ja elokuun 2014 luvut on korostettu, koska niistä käyvät ilmi alkuperäisen päättymispäivän ja todellisen päättymispäivän, johon määräaikaa lykättiin tammikuussa 2014 kuudella kuukaudella helmikuusta 2014 elokuuhun 2014, mukaisten osuuksien väliset erot.

Euroalueeseen kuulumattomilta jäsenvaltioilta SEPA-asetuksessa edellytettiin siirtymistä viimeistään 31. lokakuuta 2016, kuten asetuksen 16 artiklan 8 kohdassa todetaan: ”Sellaisessa jäsenvaltiossa sijaitsevien maksupalveluntarjoajien ja maksupalvelua sellaisessa jäsenvaltiossa käyttävien maksupalvelunkäyttäjien, jonka rahayksikkö ei ole euro, on noudatettava 4 ja 5 artiklan vaatimuksia viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2016. Sellaisessa jäsenvaltiossa sijaitsevien pieniä maksuja välittävien maksujärjestelmien hoitajien, jonka rahayksikkö ei ole euro, on noudatettava 4 artiklan 2 kohdan vaatimuksia viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2016.”

Taulukko 4: SEPA-tilisiirtojen osuuden kehitys euroalueeseen kuulumattomissa jäsenvaltioissa vuosina 2015 ja 2016

Euroalueeseen kuulumattomat jäsenvaltiot	Vuoden 2015 jälkipuolisko	Vuoden 2016 ensimmäinen neljännes	Vuoden 2016 toinen neljännes	Joulukuu 2016
Bulgaria	59,21 %	60,7 %	61,9 %	100 %
Kroatia				100 %
Puola				100 %
Romania	44,66 %	46,01 %	45,38 %	Noudatetaan osittain.
Ruotsi	95 %	95 %		99 %
Tanska	100 %	100 %	100 %	100 %
Tšekki	87,18 %	89,5 %	90,02 %	100 %
Unkari	84,35 %	84,16 %		100 %
Yhdistynyt kuningaskunta	100 %	100 %	100 %	100 %

Taulukko 5: SEPA-suoraveloitusten osuuden kehitys euroalueen jäsenvaltioissa vuodesta 2013 tähän asti

Euroalue	Vuoden 2013 ensimmäinen neljännes	Vuoden 2013 viimeinen neljännes	Tammikuu 2014	Helmikuu 2014	Elokuu 2014	Joulukuu 2016
Alankomaat	0,01 %	32,62 %	73,62 %	84,38 %	99,81 %	100 %
Belgia	19,17 %	38,54 %	64,09 %	89,89 %	100 %	100 %
Espanja	0,02 %	1,8 %	15,34 %	48,82 %	100 %	100 %
Irlanti	0,42 %	22,09 %	61,35 %	89,65 %	100 %	100 %
Italia	0,01 %	2,83 %	34,3 %	53,28 %	100 %	100 %
Itävalta	11,15 %	34,65 %	73,95 %	87,89 %	99 %	100 %
Kreikka	50,13 %	67,84 %	70,1 %	69,53 %	99,64 %	100 %
Kypros	0 %	0 %	0 %	0 %	100 %	100 %
Latvia			0 %	0 %	0 % 13	–
Liettua						–
Luxemburg	0,06 %	15,92 %	49,09 %	74,37 %	98,05 %	100 %
Malta	0 %	0 %	23,35 %	47,79 %	100 %	100 %
Portugali	0,1 %	7,55 %	26,68 %	53,14 %	99,88 %	100 %
Ranska	0,78 %	17,94 %	72,51 %	87,02 %	100 %	100 %
Saksa	0,14 %	10,51 %	29,4 %	53,4 %	100 %	100 %
Slovakia	0 %	0 %	0,01 %	100 %	100 %	100 %
Slovenia	86,81 %	99,33 %	100 %	100 %	100 %	100 %
Suomi					–	–
Viro					–	–

Taulukko 6: SEPA-suoraveloitusten osuuden kehitys euroalueeseen kuulumattomissa jäsenvaltioissa vuosina 2015 ja 2016

Euroalueeseen kuulumattomat jäsenvaltiot	Vuoden 2015 jälkipuolisko	Vuoden 2016 ensimmäinen neljännes	Vuoden 2016 toinen neljännes	Joulukuu 2016
Bulgaria				–
Kroatia				–
Puola	100 %	100 %	100 %	100 %
Romania	0,04 %	0 %	0,02 %	100 %
Ruotsi				–
Tanska				100 %
Tšekki				100 %
Unkari				100 %
Yhdistynyt kuningaskunta	100 %	100 %	100 %	100 %

2.2.Jäsenvaltioiden käyttämät poikkeusvaihtoehdot

SEPA-tilisiirtoihin ja ‑suoraveloituksiin siirtymisen sujuvoittamiseksi SEPA-asetuksessa sallittiin erilaisia poikkeusvaihtoehtoja, joita euroalueen jäsenvaltiot saivat käyttää helmikuuhun 2016 asti.

Vaihtoehdot olivat seuraavat:

·Vaihtoehto 1: muuntopalvelut kuluttajille. Kuluttajia palvelevat maksupalveluntarjoajat hyväksyvät tavallisesti kansallisen tilinumeron (BBAN) käyttämisen maksun käynnistämiseen ja muuntavat sen kansainväliseksi tilinumeroksi (IBAN).

·Vaihtoehto 2: erityistuotteiden jatkaminen. Kansallisia perinteisiä tilisiirtotapahtumia tai suoraveloitustapahtumia, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus oli Euroopan keskuspankin vuosittain julkaisemien maksutilastojen perusteella alle 10 prosenttia tilisiirtotapahtumien tai suoraveloitustapahtumien kokonaismäärästä, voitiin jatkaa 1. helmikuuta 2016 asti (esimerkiksi TIP Ranskassa, RID Finanziario Italiassa, suoraveloitus ilman palautusoikeutta Alankomaissa).

·Vaihtoehto 3: yksittäiset suoraveloitukset. Palveluja, joilla kuluttaja voivat suorittaa maksutapahtumia, jotka käynnistettiin myyntipaikassa maksukortilla ja jotka johtivat suoraveloitukseen BBAN- tai IBAN-tilinumerolla yksilöidyltä maksutililtä ja näin yksilöidylle maksutilille, voitiin jatkaa 1. helmikuuta 2016 asti (esimerkiksi Elektronisches Lastschriftverfahren (ELV) ‑maksut Itävallassa ja Saksassa), jollei palveluista tehty SEPA-vaatimusten mukaisia.

·Vaihtoehto 4: ISO 20022 XML ‑sanomastandardin mukaisten sanomamuotojen käytön lykkääminen sellaisten maksupalvelunkäyttäjien osalta, jotka käynnistävät tai vastaanottavat yksittäisiä tilisiirtoja tai yksittäisiä suoraveloituksia, jotka on niputettu yhteen lähettämistä varten.

·Vaihtoehto 5: BIC-koodin poistamisen lykkääminen kansallisten maksutapahtumien osalta, sillä nykyään maksajien ei tarvitse mainita BIC-koodia EU:ssa suoritettavissa maksutapahtumissa, vaan pelkkä IBAN-tilinumero riittää.

Useimmissa jäsenvaltioissa käytettiin ainakin yhtä näistä vaihtoehdoista, kuten taulukosta 7 käy ilmi. Taulukossa esitetään mahdollinen vaihtoehtojen käyttö ja niiden myöhempi käytöstä poistaminen jäsenvaltioittain.

Vaihtoehdot koskivat vain euroalueen jäsenvaltioita, koska vaihtoehtoja saivat käyttää 1. helmikuuta 2016 asti jäsenvaltiot, jotka olivat siirtyneet SEPA-välineisiin tätä aiemmin. Vaihtoehtoja ei sovellettu euroalueeseen kuulumattomiin jäsenvaltioihin 14 , joille siirtymisen tavoitemääräajaksi oli asetettu 31. lokakuuta 2016.

Taulukko 7: Poikkeusvaihtoehtojen käyttö ja nykyinen tilanne jäsenvaltioittain

Euroalue	Vaihtoehto 1	Vaihtoehto 2	Vaihtoehto 3	Vaihtoehto 4	Vaihtoehto 5	Tilanne toukokuussa 2017
Alankomaat	√	√				Kaikki poistettu käytöstä.
Belgia						Yhtään ei otettu käyttöön.
Espanja	√	√		√		Kaikki poistettu käytöstä.
Irlanti					√	Poistettu käytöstä.
Italia		√		√		Kaikki poistettu käytöstä.
Itävalta		√	√			Kaikki poistettu käytöstä.
Kreikka		√		√	√	Kaikki poistettu käytöstä.
Kypros	√			√	√	Kaikki poistettu käytöstä.
Latvia				√		Poistettu käytöstä.
Liettua						Yhtään ei otettu käyttöön.
Luxemburg						Yhtään ei otettu käyttöön.
Malta					√	Poistettu käytöstä.
Portugali	√			√	√	Kaikki poistettu käytöstä.
Ranska		√				Poistettu käytöstä.
Saksa	√		√		√	Kaikki poistettu käytöstä.
Slovakia	√			√		Kaikki poistettu käytöstä.
Slovenia						Yhtään ei otettu käyttöön.
Suomi						Yhtään ei otettu käyttöön.
Viro	√					Poistettu osittain käytöstä 15 .

2.3.IBAN-tilinumeroiden syrjintä

Kuluttajat ovat eri puolilla EU:ta ilmoittaneet ja tehneet kanteluja yrityksistä ja maksuista (esimerkiksi veromaksuista ja rajatylittävistä yleishyödyllisiä palveluja koskevista maksuista), jotka voidaan suorittaa vain euromääräiseltä kansalliselta maksutililtä tai euromääräiselle kansalliselle maksutilille. Tällaiset rajoitukset eivät ole SEPA-asetuksen 3 artiklan (saavutettavuus) ja 9 artiklan (maksujen käyttömahdollisuus) mukaan sallittuja ja muodostavat todellisen esteen SEPAn sujuvalle toiminnalle.

Tämä kysymys oli ja on edelleen Euroopan komission painopisteenä SEPA-asetuksen soveltamisen alalla, sillä ongelma heikentää yhtä SEPA-asetuksen kuluttajille ja yrityksille tarjoamista konkreettisimmista hyödyistä: vapautta maksaa mistä tahansa EU:n jäsenvaltiosta ja vapautta käyttää yhtä ja vain yhtä (euromääräistä) pankkitiliä joka ainoan maksutapahtuman suorittamiseen EU:ssa, jolloin voidaan myös vähentää kustannuksia, jotka liittyisivät kahden tai useamman maksutilin ylläpitoon.

Tiedottaakseen asiasta paitsi maksualan markkinatoimijoille myös jäsenvaltioille Euroopan komissio toi asian esiin useilla foorumeilla: maksujärjestelmämarkkinoiden asiantuntijaryhmässä, kansallisten SEPA-koordinointikomiteoiden EU-foorumilla ja euromaksualueen vähittäismaksuneuvostossa.

Lisäksi Euroopan komission yksiköt tiedottivat yksittäisille kantelijoille näiden oikeuksista ja neuvoivat heitä ottamaan yhteyttä kansallisiin viranomaisiin, jotka on nimetty varmistamaan SEPA-asetuksen noudattaminen kansallisella tasolla.

Lisäksi Euroopan komission yksiköt lähettivät vuosina 2015 ja 2016 noin viisitoista kirjettä jäsenvaltioille, joissa oli ilmoitettu esiintyvän IBAN-tilinumeroiden syrjintää, ja tiedustelivat jatkuvasta syrjivästä kohtelusta, johon kansalliset viranomaiset eivät olleet puuttuneet. Vaikutti siltä, että useissa jäsenvaltioissa oli nimetty viranomaisia, jotka vastasivat noudattamisen varmistamisesta maksupalveluntarjoajien osalta, mutta eivät maksupalvelunkäyttäjien (kuten yleishyödyllisiä palveluja tarjoavan yrityksen) osalta. Lisätietoja on 2.4 luvussa.

Kansalliset viranomaiset ovat puuttuneet näihin ongelmiin seuraavasti:

·Alankomaiden keskuspankki De Nederlandsche Bank (DNB) on saanut maksupalvelunkäyttäjiltä yli 250 kantelua, jotka koskevat IBAN-tilinumeroiden syrjintää, pääasiassa yrityksiä koskevia kuluttajien kanteluja. DNB on osallistunut näiden tapausten käsittelyyn erityisen aktiivisesti ehdottamalla välitystä ja auttamalla ratkaisemaan kanteluja. Jotta ulkomaalaisten maksupalvelunkäyttäjien syrjintään liittyvä ongelma voitaisiin ratkaista, DNB on myös ottanut käyttöön yhteistyöjärjestelyjä muiden asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten, kuten keskuspankkien, kanssa.

·Saksan rahoitusvalvontaviranomainen Bafin ja Saksan keskuspankki Bundesbank kirjasivat vuoden 2016 loppuun mennessä 75 kantelua, joista 66 liittyi IBAN-tilinumeroiden syrjintään. Kun kantelut olivat perusteltuja, voitiin tarjota oikeuskeinot sekä maksupalveluntarjoajien että maksupalvelunkäyttäjien tekemien rikkomisten osalta. Yrityksiltä saadun palautteen mukaan kyse oli usein teknisistä muunto-ongelmista, jotka korjattiin ajan mittaan. Näyttää siltä, että erilaisilla toteutetuilla toimilla saatiin ratkaistua nämä ongelmat.

·Italian keskuspankki Banca d’Italia sai 4 kantelua vuonna 2013, 35 kantelua vuonna 2014, 14 kantelua vuonna 2015 ja 6 kantelua vuonna 2016. Italian kilpailuviranomainen ei ole saanut tähän mennessä yhtään kantelua. Vuonna 2017 Banca d’Italia sai kaksi IBAN-tilinumeroiden syrjintään liittyvää kantelua. Kuten yleensä samanlaisissa asioissa, Banca d’Italia edistää näiden ongelmien ratkaisemista ottamalla yhteyttä molempiin osapuoliin ja helpottamalla vuoropuhelua.

IBAN-tilinumeroiden syrjintätapauksia ilmoitettiin erityisesti maissa, joissa SEPA-suoraveloituksia käytetään paljon ja/tai kuluttajat tai yritykset pitävät niitä kätevinä (kuten Belgiassa, Ranskassa, Italiassa, Saksassa, Espanjassa tai Alankomaissa) ja haluavat käyttää niitä mielellään myös rajatylittävissä maksuissa, mihin SEPA-asetus tarjoaa mahdollisuuden. Suurin osa ilmoitetuista tapauksista johtuu siitä, että maksupalvelunkäyttäjillä on puutteelliset tiedot asetuksen vaatimuksista, tai perinteisten prosessien rajoituksista, joiden vuoksi ulkomaalaisia IBAN-tilinumeroita ei voida käyttää (esimerkiksi verkko- tai paperilomakkeet, joissa IBAN-tilinumeron numeromerkkimäärä on rajoitettu tiettyyn määrään tai joissa esitetään esitäytetty maatunnus).

Sitä vastoin maissa, joissa SEPA-suoraveloitukset eivät ole laajassa käytössä tai jotka eivät kuulu euroalueeseen, saadaan yleensä vähemmän kanteluja. Esimerkiksi Bulgaria, Irlanti, Kreikka, Kroatia, Kypros, Liettua, Luxemburg, Malta, Puola, Romania, Ruotsi, Slovenia, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro raportoivat yhteensä alle 20 kantelusta, jotka on tehty siirtymisen päättymispäivän (maan mukaan joko 1. elokuuta 2014 tai 31. lokakuuta 2016) jälkeen.

2.4.Toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen ja valtuudet

SEPAan siirtymiseen osallistui useita eri viranomaisia, kuten Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit. Keskeisiä sidosryhmiä siirtymisessä olivat kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat asetuksen noudattamisen varmistamisesta.

Tässä suhteessa siirtymisprosessin ja siirtymisen päättymispäivän 1. elokuuta 2014 jälkeisten kuukausien aikana esiin tullut ongelma on kansallisten toimivaltaisten viranomaisten toiminnan laajuus. Asetuksen 10 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot nimeävät toimivaltaisia viranomaisia, jotka vastaavat asetuksen noudattamisen varmistamisesta. Joissakin jäsenvaltioissa SEPA-asetusta tulkittiin niin, että kansallisille viranomaisille asetettu velvoite rajoittuu sen varmistamiseen, että maksupalveluntarjoajat noudattavat asetusta, vaikka asetus (9 artikla) sisältää itse asiassa velvoitteita myös maksupalvelunkäyttäjien (maksunsaajien) osalta.

Käytännössä lähes kaikki maksupalveluntarjoajat noudattivat asetusta siirtymisen päättymispäivänä eli 1. elokuuta 2014. Tilanne oli kuitenkin erilainen useiden maksupalvelunkäyttäjien osalta, olipa sitten kyse veroviranomaisista, energiapalvelujen tarjoajista, televiestintäoperaattoreista, vakuutusyhtiöistä tai muista yleishyödyllisiä palveluja tarjoavista yrityksistä. Ne eivät noudattaneet asetusta eivätkä etenkään sen 9 artiklaa, joka koskee minkä tahansa EU:ssa sijaitsevan euromääräisen maksutilin hyväksymistä maksujen suorittamiseen tai vastaanottamiseen.

Jäsenvaltioiden nimeämille toimivaltaisille viranomaisille, jotka ovat useimmiten keskuspankkeja, ei monissa tapauksissa ollut annettu valtuuksia näihin maksupalvelunkäyttäjiin nähden. Näin ollen komissio käynnisti tapauksissa rikkomusmenettelyä valmistelevan vaiheen (EU Pilot ‑hankkeen puitteissa) sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot nimeäisivät viranomaisia myös varmistamaan, että maksupalvelunkäyttäjät noudattavat asetusta. Kaikki jäsenvaltiot kolmea 16 lukuun ottamatta noudattavat nyt asetuksen vaatimuksia.

Toimivaltaiset viranomaiset ja yhteyspisteet kanteluja varten luetellaan liitteessä.

3.Päätelmät ja SEPA-hankkeen seuraavat toimet

Kaiken kaikkiaan SEPA-asetusta on sovellettu ja pantu täytäntöön asianmukaisesti kaikkialla EU:ssa. Tällä hetkellä ei ole tarvetta antaa lainsäädäntöehdotusta jatkotoimena. Muutamia käsiteltyjä ongelmia, erityisesti IBAN-tilinumeroiden syrjintää, seurataan kuitenkin edelleen tarkkaan sen varmistamiseksi, että ongelmat korjataan lopullisesti.

SEPA-tilisiirrot ja ‑suoraveloitukset ovat tuoneet EU:n kansalaisille tehokkaan tavan suorittaa euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia Euroopan unionissa. Standardin ansiosta maksumarkkinoille on tullut uusia toimijoita, jotka tarjoavat maksutoimeksiantopalveluja ja matkaviestimillä tehtäviä vertaismaksuja. Uudentyyppisten toimijoiden markkinoille tuloa voidaan odottaa myös tarkistetun maksupalveludirektiivin ja SEPAn uusien kehittämishankkeiden, kuten marraskuusta 2017 alkaen käytettävissä olevien SEPA-pikamaksujen, ansiosta.

Hankkeita tukee euromaksualueen vähittäismaksuneuvosto, jonka puheenjohtajana toimii Euroopan keskuspankki. Tämä uusi elin, joka korvasi SEPA-neuvoston, pyrkii edistämään yhtenäisten, innovatiivisten ja kilpailukykyisten markkinoiden kehittämistä euromääräisille vähittäismaksuille Euroopan unionissa. Neuvostossa on mukana eurooppalaisia vähittäismaksualan edustajia sekä kysyntä- (pankit, maksulaitokset ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijat) että tarjontapuolelta (kuluttajat, vähittäiskauppiaat, vähittäisverkkokauppiaat, yritykset, pk-yritykset ja jäsenvaltioiden julkishallinnot). Lisäksi kokouksiin osallistuu viisi eurojärjestelmää edustavaa kansallista keskuspankkia ja yksi euroalueeseen kuulumattomia jäsenvaltioita edustava keskuspankki vuorotteluperiaatteen mukaisesti. Euroopan komissio osallistuu kokouksiin tarkkailijana.

Kansalliset SEPA-koordinointikomiteat ja niiden EU-foorumi, jonka komissio on perustanut, ovat olleet keskeisessä asemassa yhtenäisen euromaksualueen täytäntöönpanossa ja sen tavoitteen saavuttamisessa, että EU:n kansalaiset voivat suorittaa kaikki euromääräiset maksutapahtumansa missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa yhdeltä ainoalta pankkitililtä. Vaikka SEPAan siirtyminen on nyt saatettu lähes päätökseen, maksujärjestelmien muutos jatkuu yhä vauhdilla. Useimmat kansallisista SEPA-komiteoista on muutettu kansallisiksi maksukomiteoiksi tai ‑neuvostoiksi, jotka ohjaavat tätä muutosta. Ne keskittyvät nyt uusiin haasteisiin, kuten pika- tai mobiilimaksuihin siirtymiseen. Kun toinen maksupalveludirektiivi tulee voimaan tammikuussa 2018, kansallisten komiteoiden on lisäksi seurattava muuta kehitystä ja etenkin uusien toimijoiden, kuten tilitietojen koontipalvelun tarjoajien ja maksutoimeksiantopalvelun tarjoajien, tuloa maksumarkkinoille.

Jotta voidaan tukea maksujen alalla tapahtuvaa kehitystä, koordinoida kansallisia aloitteita ja vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä, komissio tutkii parhaillaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan keskuspankin kanssa, miten kansallisten SEPA-koordinointikomiteoiden EU-foorumi voitaisiin muuttaa näiden uudistettujen kansallisten maksukomiteoiden tai ‑neuvostojen foorumiksi.

(1) http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=celex%3A32012R0260

(2) Syyskuun 2016 loppua koskevat tiedot. Kaikki maksupalveluntarjoajat ovat vahvistaneet olevansa valmiita noudattamaan standardeja viimeistään 31. lokakuuta 2016, minkä pitäisi käydä ilmi SEPA-tilisiirtoja koskevista vuoden 2016 viimeisen neljänneksen tilastoista, jotka eivät ole vielä saatavilla.

(3) Useimmat vaatimukset on pantu täytäntöön. Neljä laitosta näyttää Romaniassa noudattavan vaatimuksia kuitenkin vain osittain.

(4) Eräässä tietyntyyppisessä tilisiirtopalvelussa eli yleishyödyllisiä palveluja koskevissa maksuissa siirtyminen perinteisistä käytännöistä SEPA-vaatimuksiin on yhä kesken. Yleishyödyllisiä palveluja koskevat maksut osoitetaan yleishyödyllisten palvelujen tarjoajille ja edellyttävät lisätietoja maksujen täsmäytystä ja kulutuslukemia varten. Maksupalveluntarjoajien ja yleishyödyllisten palvelujen tarjoajien tekemän alojen välisen sopimuksen mukaan yleishyödyllisiä palveluja koskevissa maksuissa siirrytään SEPA-tilisiirtoihin viimeistään 1. huhtikuuta 2017.

(5) Ei relevantti, koska vain yksi pankki on liittynyt SEPA-suoraveloitusjärjestelyyn (SDD B2B, yritysten välinen SEPA-suoraveloitusjärjestely).

(6) Kroatian maksupalveluntarjoajat eivät tarjoa euromääräisiä suoraveloituspalveluja.

(7) Ei relevantti, koska vain hyvin vähän suoraveloituksia.

(8) Ainoastaan yksi maksupalveluntarjoaja tarjoaa SEPA-suoraveloituspalveluja.

(9) Kansalliset suoraveloitukset korvattiin SEPA-tilisiirroilla ja sähköisillä laskuilla.

(10) SEPA-suoraveloitusten käyttö hyvin vähäistä. Kansalliset suoraveloitukset korvattiin SEPA-tilisiirroilla ja sähköisillä laskuilla, mutta pankit ovat edelleen saavutettavissa myös SEPA-suoraveloitusten osalta.

(11) Joulukuun 2016 tietoja lukuun ottamatta kaikki taulukoissa 3–6 esitetyt tiedot on otettu Euroopan keskuspankin verkkosivustolla saatavilla olevista taulukoista – http://www.ecb.europa.eu/paym/retpaym/paymint/indicators/html/index.en.html

(12) Liettua liittyi euroalueeseen 1. tammikuuta 2015, ja maan oli siirryttävä euromääräisiin tilisiirtoihin viimeistään 1. tammikuuta 2016.

(13) Latvian oli siirryttävä viimeistään 1. tammikuuta 2015. Latviassa perinteiset suoraveloitukset korvattiin SEPA-tilisiirtoihin perustuvilla sähköisen laskutuksen ratkaisuilla.

(14) Yhdistyneessä kuningaskunnassa euromääräisiä maksuja (tilisiirtoja ja suoraveloituksia) koskevat asetukset esitettiin parlamentille 18. joulukuuta 2012, ja ne tulivat voimaan 15. tammikuuta 2013. Näiden asetusten 19 pykälässä todetaan, mitä poikkeuksia sovelletaan. Asetusten 19 pykälässä säädetään, että SEPA-asetuksen 16 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisia poikkeuksia sovelletaan kyseisen asetuksen 8 artiklan 2 ja 3 kohdan vaatimusten osalta 1. helmikuuta 2016 asti. SEPA-asetuksen 16 artiklan 2 ja 8 kohdan mukaiset poikkeukset, joita sovellettiin euroalueeseen kuulumattomiin jäsenvaltioihin, tarkoittivat sitä, että SEPA-asetuksen 3, 4 ja 5 artiklan mukaisia vaatimuksia jätettiin soveltamatta 31. lokakuuta 2016 asti. Periaatteessa tämä tarkoitti, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitseville maksupalveluntarjoajille asetettiin useimpien vaatimusten osalta siirtymisen päättymispäiväksi 31. lokakuuta 2016.

(15) Jotkin luottolaitokset tarjoavat Virossa yhä muuntopalveluja, joilla BBAN-tilinumero muunnetaan IBAN-tilinumeroksi.

(16) Puola, Latvia ja Kreikka.

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.11.2017

COM(2017) 683 final

LIITE

asiakirjaan

Kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

Liite I – Toimivaltaiset viranomaiset, jotka seuraavat, noudattavatko maksupalveluntarjoajat ja maksupalvelunkäyttäjät SEPA-asetusta, sekä yhteyspisteet kanteluja varten

Euroalue	Toimivaltainen viranomainen, joka seuraa, noudattavatko maksupalveluntarjoajat asetusta	Toimivaltainen viranomainen, joka seuraa, noudattavatko maksupalvelunkäyttäjät asetusta
Alankomaat	De Nederlandsche Bank – www.dnb.nl	The Netherlands Authority for Consumers and Markets – www.acm.nl
Belgia	Nationale Bank van België Departement Prudentieel Toezicht, Berlaimontlaan 3, 1000 Brussel www.nbb.be	Federale Overheidsdienst Economie Economische Inspectie, Koning Albert ll-laan 16, 1000 Brussel. www.economie.fgov.be
Espanja	Banco de España http://www.bde.es paymentsystems@bde.es	Autonomisten alueiden (Comunidades Autónomas) kuluttajaviranomaiset 1 Koordinoinnista vastaa AECOSAN C/Príncipe de Vergara, 54. 28006. Madrid. Spain
Irlanti	Banc Ceannais na hÉireann/Central Bank of Ireland PO Box 559 Dame Street Dublin 2 D02 P656 Sähköposti: enquiries@centraibank.ie	Competition and Consumer Protection Commission PO Box 12585 Dublin 1 Sähköposti: consumerenforcement@ccpc.ie
Italia	Banca d’Italia Via Nazionale 91 00184 Roma – Italia email@bancaditalia.it	Italian Competition Authority Piazza Verdi 6/A 00198 Roma – Italia www.agcm.it (myös englanniksi)
Itävalta	Financial Market Authority Consumer Information & Complaints Otto-Wagner-Platz 5, 1090 Vienna, Austria https://www.fma.gv.at/en/complaints-and-points-of-contact/
Kreikka 2	Bank of Greece 21 E. Venizelos Avenue, GR 10250 Athens, Greece. www.bankofgreece.gr/pages/en/other/communication.aspx Secretariat General Consumer Protection, 20 Kaniggos Square, GR 10181, Athens, Greece. www.1520.gov.gr/epikoinia www.1520.gov.gr/ypovoli-kataggelias?id=253
Kypros	Central Bank of Cyprus 80 Kennedy Avenue, 1076, Nicosia, Cyprus.	Inter-Ministerial Committee Ministry of Finance Michael Karaoli & Gregori Afxentiou, 1439 Nicosia, Cyprus.
Latvia	Financial and Capital Market Commission Kungu Street 1, Riga, Latvia, Sähköposti: fktk@fktk.lv Puhelin:+371 67774800
Liettua	The Bank of Lithuania Totorių g. 4, 01121 Vilnius Puhelin: +370 5 268 0029 Faksi: +370 5 268 0038

Luxemburg

Commission de surveillance du Secteur Financier

Puhelin: (+352) 26 25 1 - 1 (vaihde) – www.cssf.lu – direction@cssf.lu

283, route d’Arlon – L-1150 Luxembourg

Postiosoite: L-2991 Luxembourg

Malta

Bank Ċentrali ta' Malta/Central Bank of Malta

Pjazza Kastilja

Valletta VLT 1060 – Malta

oversight@centralbankmalta.org

Portugali

Banco de Portugal

Apartado 2240, 1106-001 Lisboa

info@bportugal.pt tai verkkosivusto http://clientebancario.bportugal.pt/pt-PT/Reclamacoes/Paginas/Formulariodenovareclamacao.aspx

Ranska

Autorité de contrôle prudentiel et de Résolution (ACPR)

Secrétariat général de l’ACPR

61 rue Taitbout

75426 PARIS CEDEX 09

Banque de France

Direction des Systèmes de Paiement et des Infrastructures de Marché

31, rue Croix des Petits-Champs

75049 PARIS CEDEX 01

Direction Générale de la concurrence, de la consommation et de la répression des fraudes (DGCCRF)

59, Boulevard Vincent Auriol

75703 PARIS CEDEX 13

Direction Générale de la concurrence, de la consommation et de la répression des fraudes (DGCCRF)

59, Boulevard Vincent Auriol

75703 PARIS CEDEX 13

Saksa

Bundesanstalt für Finanzdienstleistungsaufsicht (BaFin)

Graurheindorfer Straße 108

53117 Bonn

Sähköposti: poststelle@bafin.de

Liste der Industrie- und Handelskammern sowie der Handwerkskammern nach § 8 UWG und § 3 UklaG (luettelo kauppa- ja teollisuuskamareista sekä käsityöläisyhdistyksistä) 3

Slovakia

National Bank of Slovakia

http://www.nbs.sk

info@nbs.sk

Regulatory Authority for Electronic Communication and Postal services

inspection@teleoff.gov.sk

Ministry of Justice http://www.justice.gov.sk

Ministry of Finance

http://www.finance.gov.sk

Slovak Commercial Inspection

http://www.soi.sk info@soi.sk

Slovenia

Banka Slovenije

Slovenska 35

1505 Ljubljana

Slovenija

pr@bsi.si

Suomi 4

Finanssivalvonta

Snellmaninkatu 6, Helsinki

PL 103, 00101

Helsinki

kirjaamo@fiva.fi Puhelin: +358 10 831 51,

Kuluttajien puhelinneuvonta pankki-, sijoitus- ja vakuutusasiakkaille

Puhelin: 0800-0-5099

Kuluttaja-asiamies

Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki

PL 5, 00531 Helsinki

Puhelin: +358 (0)29 505 3000.

Viro

Estonian Financial Supervision Authority (Finantsinspektioon)

https://www.fi.ee

Estonian Consumer Protection Board (Tarbijakaitseamet)

http://www.tarbijakaitseamet.ee

Euroalueeseen kuulumattomat jäsenvaltiot	Toimivaltainen viranomainen, joka seuraa, noudattavatko maksupalveluntarjoajat asetusta	Toimivaltainen viranomainen, joka seuraa, noudattavatko maksupalvelunkäyttäjät asetusta
Bulgaria	Bulgarian National Bank 1, Knyaz Alexander І Sq., 1000 Sofia, Bulgaria Yhteyspiste kanteluja varten: krastev.k@bnbank.org
Kroatia 5	Ministry of Finance, Financial Inspectorate Ulica grada Vukovara 72 10002 Zagreb Republic of Croatia P.O. BOX 274 Sähköposti: info.fi@mfin.hr	Croatian National Bank Trg hrvatskih velikana 3 10002 Zagreb Republic of Croatia P.O. BOX 603 Sähköposti: prituzbe-zpp@hnb.hr
Puola 6	Polish Financial Supervision Authority Komisja Nadzoru Finansowego Plac Powstańców Warszawy 1 skr. poczt. 419 00-950 Warszawa Puhelin: (+48 22) 262 5000 Sähköposti: knf@knf.gov.pl	Arbitration court – PL Powstańców Warszawy 1 00 – 030 Warszawa Puhelin: + 48 22 26 24 054 sähköposti: sad.pohłbo wnv@knf.gov.pl tai Financial Ombudsman – Al. Jerozolimskie 87 02-001 Warszawa Puhelin: +48 22 333-73-26 tai +48 22 333-73-27
Romania	National Bank of Romania 25 Lipscani Street 3, 030031 Bucharest, Romania info@bnro.ro Puhelin: +4021 313 04 10 tai +4021 315 27 50
Ruotsi	Finansinspektionen Box 7821 103 97 Stockholm Sähköposti: finansinspektionen@fi.se
Tanska	Danish Financial Supervisory Authority Århusgade 110, 2100 København Ø Puhelin: +45 33 55 82 82 The Danish Competition and Consumer Authority Carl Jacobsens Vej 35, 2500 Valby Puhelin: +45 41 71 50 00
Tšekki	The Czech National Bank, Osoite: Na Příkopě 28, 115 03 Praha 1 Puhelin: +420 224 411 111, faksi: +420 224 412 404, sähköposti: podatelna@cnb.cz http://www.cnb.cz/en/about_cnb/form_general_enquiry/general_enquiry.html
Unkari	Magyar Nemzeti Bank (MNB) 1054 Budapest Szabadság tér 9 ugyfelszolgalat@mnb.hu tai info@.mnb.hu
Yhdistynyt kuningaskunta	Financial Conduct Authority 25 The North Colonnade - London E14 5HS - United Kingdom	Financial Ombudsman Service

(1) Koordinoinnista vastaa Agencia Española de Consumo, Seguridad Alimentaria y Nutrición (AECOSAN), Subdirección General de Coordinación, Calidad y Cooperación en Consumo http://www.aecosan.msssi.gob.es/AECOSAN/web/home/aecosan_inicio.htm http://aesan.msssi.gob.es/SIAC-WEB/contacto.do?reqCode=newSearch

(2) Lain 4141/2013 30 pykälän säännöksissä ei nimenomaisesti nimetä viranomaista tai ‑omaisia maksupalvelunkäyttäjien osalta, olipa sitten kyse kuluttajista tai muista käyttäjistä.

(3) http://www.bmwi.de/Redaktion/DE/Downloads/I/industrie-und-handelskammern-handwerkskammern-uwg-uklag-liste.pdf;jsessionid=3E4C6ED1BD48A17A825D906F2AF3A35E?__blob=publicationFile&v=2

(4) Finanssivalvonta on toimivaltainen sekä maksupalveluntarjoajien että maksupalvelunkäyttäjien osalta.

(5) Kroatian keskuspankki (Croatian National Bank) on toimivaltainen sekä maksupalveluntarjoajien että maksupalvelunkäyttäjien osalta.

(6) Vaikka maksupalvelunkäyttäjiä varten on ilmoitettu kaksi yhteyspistettä, nämä viranomaiset eivät ole asetuksen mukaisia tapauksissa, joissa kantelu tehdään muita sellaisia maksupalvelunkäyttäjiä vastaan, jotka eivät noudata asetusta (ks. IBAN-tilinumeroiden syrjintää koskeva 2.3 luku).

Top

Choose the experimental features you want to try