EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.8.2017

COM(2017) 456 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KYMMENES RAHOITUSKERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN MAATALOUDEN TUKIRAHASTOSTA

VARAINHOITOVUOSI 2016

{SWD(2017) 285 final}

SISÄLLYSLUETTELO

1. 1. TALOUSARVIOMENETTELY

2. 2. KASSATILANNE JA MÄÄRÄRAHOJEN HOITO

3. 3. MAATALOUSTUKIRAHASTON VUODEN 2016 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

4. 4. MAATALOUSTUKIRAHASTON KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTTUJEN TULOJEN TOTEUTUMINEN

1.TALOUSARVIOMENETTELY 1

1.1.Alkuperäinen vuoden 2016 talousarvioesitys ja oikaisukirjelmä nro 2/2016

Komissio hyväksyi vuoden 2016 talousarvioesityksen ja teki sitä koskevan ehdotuksen budjettivallan käyttäjälle 24. kesäkuuta 2015. Maataloustukirahaston ehdotetut maksusitoumusmäärärahat olivat 42 867,6 miljoonaa euroa.

Neuvosto vahvisti vuoden 2016 talousarvioesitystä koskevan kantansa 4. syyskuuta 2015 ja vähensi maataloustukirahaston maksusitoumusmäärärahoja 198,9 miljoonaa euroa. Euroopan parlamentti vahvisti kantansa 28. lokakuuta 2015 ja korotti maataloustukirahaston maksusitoumusmäärärahoja 499,8 miljoonaa euroa talousarvioesitykseen verrattuna.

Komissio hyväksyi 14. lokakuuta 2015 vuoden 2016 talousarvioesityksen oikaisukirjelmän nro 2, jossa maataloustukirahaston pyydettyjä maksusitoumusmäärärahoja alennettiin talousarvioesitykseen verrattuna 507,3 miljoonalla eurolla.

1.2.Vuoden 2016 talousarvion hyväksyminen

Euroopan parlamentin ja neuvoston jäsenistä koostuva sovittelukomitea pääsi yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä 14. marraskuuta 2015. Euroopan parlamentti ilmoitti lopulta 25. marraskuuta 2015 vuoden 2016 talousarvion hyväksytyksi. Maataloustukirahaston maksusitoumusmäärärahat olivat talousarviossa yhteensä 42 220,3 miljoonaa euroa ja maksumäärärahat 42 212,1 miljoonaa euroa.

Maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen ero johtuu siitä, että eräisiin toimenpiteisiin, joita komissio toteuttaa suoraan, käytetään jaksotettuja määrärahoja. Nämä toimenpiteet liittyvät lähinnä maataloustuotteiden menekinedistämiseen, toimintastrategiaan ja maatalouden koordinointitoimenpiteisiin.

Toimintalohkoa 05 varten hyväksytyistä 42 220,3 miljoonan euron maataloustukirahaston maksusitoumusmäärärahoista 2 673,0 miljoonaa euroa kohdennettiin luvun 05 02 maatalousmarkkinoiden interventioihin ja 39 445,7 miljoonaa euroa luvun 05 03 suoriin tukiin, 58,6 miljoonaa euroa luvun 05 07 maatalousmenojen tarkastamiseen ja 33,4 miljoonaa euroa luvun 05 08 mukaiseen toimintastrategiaan ja koordinointiin.

Lisää tietoja asiasta on liitteessä 1.

Varainhoitovuoden 2017 aikana maataloustukirahaston määrärahoja vähennettiin lisätalousarviossa 4 momentilta 05 08 03 (maatalouden tietojenkeruujärjestelmien uudelleenjärjestely) 1,25 miljoonaa euroa.

1.3.Maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidotut tulot 2

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EU) N:o 1306/2013 3 43 artiklan säännösten mukaan tulot, jotka saadaan tilien tarkastamista ja hyväksymistä ja sääntöjenmukaisuuden tarkastamista koskevien päätösten mukaisesti tehdyistä rahoitusoikaisuista, sääntöjenvastaisuuksista ja maidon lisämaksusta, ovat maataloustukirahaston menojen rahoittamiseksi tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Sääntöjen mukaan käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan käyttää maataloustukirahaston minkä tahansa menojen kattamiseksi. Jos osa tuloista jää käyttämättä, kyseinen osuus siirretään automaattisesti seuraavalle varainhoitovuodelle.

Vuoden 2016 talousarviota laadittaessa näiden tulojen määrä arvioitiin sekä sen määrän osalta, jonka ennakoitiin tulevan kerätyksi varainhoitovuoden 2016 aikana, että sen määrän osalta, jonka ennakoitiin tulevan siirretyksi varainhoitovuodelta 2015 varainhoitovuodelle 2016. Määräksi arvioitiin 2 980 miljoonaa euroa, ja se otettiin huomioon, kun budjettivallan käyttäjä hyväksyi vuoden 2016 talousarvion. Erityisesti on todettava seuraavaa:

–Sääntöjenmukaisuuden tarkastusten perusteella tehdyistä oikaisuista saataviksi tuloiksi arvioitiin 1 125 miljoonaa euroa ja sääntöjenvastaisuuksien perusteella saataviksi tuloiksi 155 miljoonaa euroa, kun taas maidon lisämaksusta saataviksi tuloiksi arvioitiin 810 miljoonaa euroa. Näin ollen arvioitiin, että varainhoitovuoden 2016 aikana kerättävien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kokonaismäärä olisi 2 090 miljoonaa euroa.

–Varainhoitovuodelta 2015 varainhoitovuodelle 2016 siirrettäväksi käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määräksi arvioitiin 890 miljoonaa euroa.

Vuoden 2016 talousarviossa nämä alun perin arvioidut  2 980 miljoonan euron käyttötarkoitukseensa sidotut tulot jaettiin kahteen järjestelmään:

–600 miljoonaa euroa hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoihin ja

–2 380 miljoonaa euroa tilatukijärjestelmään (suorat tuet).

Talousarvioviranomaisen edellä mainittujen järjestelmien osalta hyväksymien määrärahojen ja käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen summa vastaa käytettävissä olevia määrärahoja, jotka ovat kokonaisuudessaan arviolta seuraavat:

–898 miljoonaa euroa hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoihin ja

–18 307 miljoonaa euroa tilatukijärjestelmään (suorat tuet).

2.KASSATILANNE JA MÄÄRÄRAHOJEN HOITO 

2.1.Määrärahojen hoito 

2.1.1.Varainhoitovuonna 2016 käytettävissä olleet määrärahat 

2.1.2.Varainhoitovuonna 2016 käytettävissä olleiden määrärahojen toteuttaminen

(1) Sidotut määrät. Maksusitoumus- ja maksumäärärahat, joista on vähennetty yhteistä hallinnointia varten saadut käyttötarkoitukseensa sidotut 2 527 141 771,95 euron tulot (ks. 4 kohta ja liite 3-I): 41 694 060 549,65 euroa.

Varainhoitovuonna 2016 tosiasiallisesti käytetyt maksusitoumusmäärärahat olivat 44 285 109 709,36 euroa ja tosiasialliset maksumäärärahat olivat 44 269 255 047,01 euroa.

Maksettu määrä (44 084 495 379,84 euroa) oli pienempi Ranskan ja Puolan osalta keskeytettyjen määrien vuoksi.

2.1.3.Hyväksyttyjen määrärahojen toteuttaminen – Komission suoraan hallinnoimat menot 

Komission suoraan hallinnoimia menoja varten käytettävissä olevia määrärahoja oli vuoden 2016 talousarviossa 69,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 sidottiin 63,9 miljoonan euron määrä. Loput näistä määrärahoista, 5,5 miljoonaa euroa, peruutettiin.

Suurin osa komission suoraan hallinnoimia menoja varten kohdennetuista maataloustukirahaston maksusitoumusmäärärahoista on jaksotettuja määrärahoja.

Viran puolesta varainhoitovuodelle 2017 siirretyt määrärahat (12,9 miljoonaa euroa) koskivat ainoastaan jaksottamattomia määrärahoja.

2.2.Kuukausimaksut 

2.2.1.Yhteiseen hallinnointiin liittyvät kuukausimaksut jäsenvaltioille

2.2.1.1.Menojen kattamiseksi myönnettävät kuukausittaiset maksut

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaan komissio maksaa kuukausimaksut hyväksyttyjen maksajavirastojen viitekuukautena toteuttamien menojen osalta. Kuukausimaksut maksetaan jäsenvaltioille viimeistään menojen toteuttamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden kolmantena työpäivänä.

Kuukausimaksut ovat korvaus nettomenoista (sen jälkeen kun tulot on vähennetty), jotka on jo maksettu ja jotka on asetettu käyttöön jäsenvaltioiden toimittamien kuukausi-ilmoitusten perusteella. Menojen ja tulojen kuukausittaiseen kirjanpitoon tehdään tarkastuksia ja oikaisuja näiden ilmoitusten perusteella. Lisäksi nämä maksut vahvistetaan lopullisesti tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa menettelyssä tehtävien komission tarkistusten perusteella.

Kuukausimaksujärjestelmään kuuluvat tuet, jotka jäsenvaltiot maksoivat 16.10.2015–15.10.2016.

Suoritettujen kuukausimaksujen nettomäärä oli varainhoitovuonna 2016 tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyssä tehtyjen sekä muiden oikaisujen jälkeen yhteensä 41 694 060 549,65 euroa. Kun huomioon otetaan keskeytetyt määrät, maksettiin vain 41 509 300 882,48 euroa.

2.2.1.2.Kuukausimaksuja koskevat päätökset vuonna 2016

Varainhoitovuonna 2016 komissio teki 12 kuukausimaksupäätöstä. Lisäksi joulukuussa 2016 tehtiin päätös lisäkuukausimaksusta, jonka tarkoituksena oli mukauttaa varainhoitovuoden tukikelpoisten menojen kokonaismäärää.

3.MAATALOUSTUKIRAHASTON VUODEN 2016 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

3.1.Maataloustukirahaston talousarviomäärärahojen käyttö

Talousarviosta toteutettiin 44 285,1 miljoonaa euroa. Nämä menot rahoitettiin talousarvion alkuperäisistä määrärahoista ja käyttämällä maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevan toimintalohkon 05 käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, jotka koostuivat vuodelta 2015 siirretystä määrästä (896,4 miljoonaa euroa) kokonaisuudessaan ja osittain vuonna 2016 kerätystä käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrästä (1 223,1 miljoonaa euroa yhteensä 2 527,1 miljoonasta eurosta).

Maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevassa toimintalohkossa 05 markkinatoimenpidemenot olivat 3 154,3 miljoonaa euroa ja suorien tukien menot 40 984,1 miljoonaa euroa.

Ks. lisätietoja talousarvion toteuttamisesta toimintalohkoittain liitteessä 2.

Liitteessä 4 esitetään markkinatoimenpiteitä, suoria tukia ja maatalousmenojen tarkastamista koskeva menojakauma momenteittain ja jäsenvaltioittain.

3.2.Kuvaus maataloustukirahaston vuoden 2016 talousarvion toteutumisesta

Seuraavassa esitetään lyhyt selvitys tärkeimpien alojen osalta maataloustukirahaston vuoden 2016 budjettimäärärahojen toteuttamisesta sekä vuonna 2016 käytettävissä olleiden käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen käytöstä liitteissä 2, 3-I ja 3-II esitettyjen yksityiskohtaisten tietojen perusteella.

3.2.1.Luku 05 02: Maatalousmarkkinoiden interventiot

3.2.1.1.Johdanto

Tämän luvun kokonaismaksut vuonna 2016 olivat 3 154,3 miljoonaa euroa, ja ne rahoitettiin hyväksytyillä 2 673,0 miljoonan euron määrärahoilla ja 481,3 miljoonan euron käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla. Jälkimmäistä käytettiin hedelmä- ja vihannesalalla aiheutuneiden menojen kattamiseen (katso yksityiskohtaisemmat tiedot kohdassa 3.2.1.2). Vuonna 2016 kerättyjen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen käyttämättä jäänyt määrä eli 118,7 miljoonaa euroa siirrettiin vuoden 2017 talousarvioon. Niiden alamomenttien, joiden tarpeet ylittivät talousarviomäärärahat, lisämenot katettiin talousarvion muista alamomenteista tehdyillä siirroilla. Niiden markkinatoimenpiteiden, joissa talousarviomäärärahoja ei käytetty loppuun, käytettävissä olevat määrärahat siirrettiin talousarvion toisiin alamomentteihin lisämenojen kattamiseksi tarvittaessa.

3.2.1.2.Momentti 05 02 08: Hedelmät ja vihannekset 

Vuoden 2016 talousarviossa varattiin määrärahoja yhteensä 1 211,8 miljoonaa euroa kaikkien tämän alan tarpeiden kattamista varten. Budjettivallan käyttäjä myönsi määrärahoja 611,8 miljoonaa euroa, sillä se otti huomioon tälle alalle sidotut arvioidut tulot, jotka olivat 600 miljoonaa euroa. Lisäksi talousarvion muilta alueilta siirrettiin 79,6 miljoonaa euroa. Jäsenvaltioille aiheutui vuonna 2016 menoja 1 172,7 miljoonaa euroa. Sidottujen tulojen käyttämättä jäänyt määrä eli 118,7 miljoonaa euroa siirrettiin vuoden 2017 talousarvioon kyseisen vuoden tarpeiden kattamista varten.

3.2.1.3.Momentti 05 02 09: Viinialan tuotteet 

Vuoden 2016 talousarviossa varattiin määrärahoja yhteensä 1 076 miljoonaa euroa kaikkien tämän alan tarpeiden kattamista varten. Alikäyttöä suhteessa vuoden 2016 ennakoituihin kansallisia tukiohjelmia varten tarvittaviin määrärahoihin oli 48,9 miljoonaa euroa. Syynä oli se, että joillekin jäsenvaltioille aiheutui kansallisten viinialan ohjelmien menekinedistämistä, rakenneuudistusta ja investointeja koskevien osioiden osalta vähemmän menoja.

3.2.1.4.Momentti 05 02 10: Menekinedistäminen

Jäsenvaltiot alittivat menekinedistämistoimenpiteiden osalta suorittamissaan maksuissa vuoden 2016 ennakoidut määrärahatarpeet 14,4 miljoonalla eurolla. Tämä johtui siitä, että joillekin jäsenvaltioille aiheutui menekinedistämisohjelmista vähemmän menoja kuin näille ohjelmille oli vuoden 2016 talousarviossa ennakoitu.

Euroopan unionin suoraan suorittamien maksujen osalta komissio sitoi määrärahoja noin 18,5 miljoonaa euroa, mikä on 2,5 miljoonaa euroa enemmän kuin näille maksuille vuoden 2016 talousarviossa oli ennakoitu.

3.2.1.5.Momentti 05 02 11: Muut kasvituotteet/toimenpiteet

Tämän budjettikohdan osalta vuoden 2016 ennakoidut 239,4 miljoonan euron määrärahatarpeet ylitettiin 2,6 miljoonalla eurolla. Tämä ylitys johtui siitä, että eräässä jäsenvaltiossa siirryttiin varainhoitovuoden aikana Posein suorien tukien ohjelmista Posein markkinatoimenpideohjelmiin.

3.2.1.6.Momentti 05 02 12: Maito ja maitotuotteet

Vuoden 2016 talousarviossa varattiin määrärahoja yhteensä 537,1 miljoonaa euroa kaikkien tämän alan tarpeiden kattamista varten. Jäsenvaltioille aiheutui vuonna 2016 menoja 406,6 miljoonaa euroa. Kaikissa tämän momentin nojalla rahoitetuissa järjestelmissä esiintyi alikäyttöä verrattuna vuoden 2016 talousarviossa varattuihin tarpeisiin.

3.2.1.7.Momentti 05 02 15: Sianliha, munat, siipikarja, mehiläishoito ja muut eläintuotteet

Vuoden 2016 talousarviossa varattiin määrärahoja yhteensä 64,0 miljoonaa euroa kaikkien tämän alan tarpeiden kattamista varten. Jäsenvaltioille vuonna 2016 aiheutuneet menot olivat kuitenkin 140,6 miljoonaa euroa. Ne rahoitettiin hyväksytyillä määrärahoilla sekä siirtämällä 76,6 miljoonaa euroa vuoden 2016 talousarvion muilta alueilta.

3.2.2.Luku 05 03: Suorat tuet

Varainhoitovuosi 2016 oli ensimmäinen täytäntöönpanovuosi kaikille niille järjestelmille, jotka kuuluvat vuoden 2013 YMP-uudistuksella muutettuun suorien tukien rakenteeseen. Vuoden 2016 talousarviossa tämän luvun kokonaismaksut olivat 40 984,1 miljoonaa euroa. Kyseinen määrä sisältää 395,4 miljoonaa euroa, jotka maksettiin viljelijöille rahoituskuriin liittyvän suorien tukien korvaamisen osalta. Se rahoitettiin vuodelta 2015 siirretyillä 409,8 miljoonalla eurolla (katso yksityiskohtaisemmat tiedot kohdassa 3.2.2.3). Loput suoritetuista maksuista eli 40 588,8 miljoonaa euroa rahoitettiin hyväksytyillä 38 950,6 miljoonan euron määrärahoilla ja 1 638,2 miljoonan euron käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla. Jälkimmäistä käytettiin perustukijärjestelmästä aiheutuneiden menojen kattamiseen. Hyväksyttyjä määrärahoja jäi käyttämättä 495,1 miljoonaa euroa; jäsenvaltioille maksettuihin korvauksiin käytettiin hyväksyttyjä määrärahoja 38 950,6 miljoonaa euroa, kun vuoden 2016 talousarvioon sisältyvät alkuperäiset hyväksytyt määrärahat olivat 39 445,7 miljoonaa euroa. Käyttämättä jääneet hyväksytyt määrärahat pienenivät, kun 52,8 miljoonaa euroa siirrettiin maataloustukirahaston talousarvion muihin osiin. Lisäksi vuonna 2016 ehdotetusta rahoituskurista peräisin olevan kriisivarauksen käyttämättä jäänyt määrä (441,6 miljonaa euroa) siirrettiin talousarviomomenttiin 05 03 09. Näin ollen tosiasiallisesti sovelletusta rahoituskurista johtuva määrä (433,1 miljoonaa euroa) voitiin siirtää vuodelle 2017 jäsenvaltiolle maksettavia korvauksia varten (katso kohta 3.2.2.3). Vuonna 2016 kerättyjen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen käyttämättä jäänyt määrä eli 1 185,3 miljoonaa euroa siirrettiin vuoden 2017 talousarvioon. Niiden alamomenttien, joiden tarpeet ylittivät talousarvion hyväksytyt määrärahat, lisämenot katettiin talousarvion muista alamomenteista tehdyillä hyväksyttyjen määrärahojen siirroilla tai käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen siirroilla. Vastaavasti niiden suorien tukien osalta, joissa talousarviomäärärahoja ei käytetty loppuun, käytettävissä olevat määrärahat siirrettiin talousarvion toisiin alamomentteihin lisämenojen kattamiseksi tarvittaessa. Eräistä muista suorien tukien järjestelmistä tehtiin siirtoja pienviljelijäjärjestelmän menojen kattamiseksi. Kyseisen järjestelmän osalta talousarvioon tehtiin vuonna 2016 p.m.-merkintä, koska sen tarpeita ei tuolloin vielä tiedetty.

3.2.2.1.Momentti 05 03 01: Tuotannosta irrotetut suorat tuet

Tästä momentista rahoitettiin pääasiassa yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää, perustukijärjestelmää, ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin myönnettävää tukia, uudelleenjakotukea ja nuorten viljelijöiden tukea. Kaikki tämän momentin tukijärjestelmät maksetaan tuotannosta riippumatta, mutta kuitenkin tiettyjen vaatimusten kuten täydentävien ehtojen noudattamisen nojalla. Vuoden 2016 talousarviotarpeet tuotannosta irrotettujen suorien tukien osalta olivat 36 649,2 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä myönsi määrärahoja yhteensä 34 269,2 miljoonaa euroa, koska se otti huomioon arvioidut 2 380 miljoonan euron käyttötarkoitukseensa sidotut tulot. Jäsenvaltioille kaikista tämän momentin järjestelmistä aiheutuneet menot olivat 35 204,1 miljoonaa euroa eli hyväksytyt määrärahat ylittyivät 934,9 miljoonalla eurolla. Jälkimmäinen ilmoitettujen menojen määrä katettiin käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla. Jäsenvaltioille tuotannosta irrotettujen suorien tukien osalta aiheutuneet menot vastasiva 96,1:tä prosenttia näille järjestelmille vuoden 2016 talousarviossa määritellyistä tarpeista. Alikäyttö johtuu luonnollisesti osittain siitä, että osa eri järjestelmien menoista korvatiin momentin 05 03 02 pienviljelijäjärjestelmän menoilla edellä mainittujen järjestelmään tehtyjen määrärahasiirtojen mukaisesti. Lisäksi useissa järjestelmissä todettu alikäyttö johtui siitä, että eräissä jäsenvaltioissa toteutus viivästyi ja eräiden kohtien osalta menoja aiheutui vielä varainhoitovuoden 2016 päätyttyä.

3.2.2.2.Momentti 05 03 02: Muut suorat tuet

Tämän momentin määrärahoilla katettiin muiden suorien tukien menoja. Niihin kuuluvat järjestelmät, joissa voi edelleen olla yhteys tukien ja tuotannon välillä tarkasti määritellyissä olosuhteissa ja tarkkojen raja-arvojen puitteissa. Vuoden 2013 uudistuksessa tähän momenttiin lisättiin uusina järjestelminä vapaaehtoinen tuotantosidonnainen tuki ja pieniviljelijäjärjestelmä. Vuonna 2016 eräitä kohtia sovellettiin vain varsin vähäisiin jäljellä oleviin määriin sellaisissa järjestelmissä, joiden voimassolo oli päättynyt.

Komissio oli arvioinut, että vuonna 2016 tähän momenttiin tarvittaisiin määrärahoja  4 734,8 miljoonaa euroa. Jäsenvaltioille aiheutui menoja 5 384,7 miljoonaa euroa eli budjetoitua enemmän.

3.2.2.3.Momentti 05 03 09: Rahoituskuriin liittyvä suorien tukien korvaaminen

Budjettivallan käyttäjä ei osoittanut määrärahoja tälle momentille. Momenttiin kerätään sitomatta olevia hyväksyttyjä määrärahoja, erityisesti käyttämättömän kriisivarauksen määrärahoja, jotka siirretään varainhoitovuodelle N+1 suoriin tukiin kalenterivuonna N suoriin tukiin sovellettavaan rahoituskuriin liittyvien korvausten rahoittamiseksi 4 .

Varainhoitovuonna 2015 sovellettavaa rahoituskuria vastaavista 409,8 miljoonasta eurosta, jotka siirrettiin korvauksia varten vuoden 2016 talousarvioon, jäsenvaltiot korvasivat 395,4 miljoonaa euroa. Erotus eli 14,4 miljoonaa euroa palautui vuoden 2016 talousarvioon, josta se palautetaan jäsenvaltioille seuraavan varainhoitovuoden lisätalousarvion kautta.

3.2.2.4.Momentti 05 03 10: Maatalousalan kriisivaraus

Tämän momentin määrärahojen tarkoituksena on kattaa menot, jotka aiheutuvat toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä maataloustuotannon tai sen jakelun merkittävistä kriiseistä selviytymistä varten. Kriisivaraus luodaan soveltamalla kunkin vuoden alussa suoria tukia koskevaa vähennystä rahoituskurimekanismin avulla asetuksen (EU) N:o 1306/2013 25 ja 26 artiklan sekä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 5 8 artiklan mukaisesti. Kriisivarauksen vuotuinen enimmäismäärä on 400 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina). Varainhoitovuonna 2016 kriisivarauksen arvoa vastaava summa oli nykyisinä hintoina 441,6 miljoonaa euroa. Kriisivarausta ei käytetty varainhoitovuonna 2016.

Hakuvuonna 2015 rahoituskuri laskettiin yksinomaan 441,6 miljoonan euron kriisivarauksen perustamiseksi. Varainhoitovuoden lopulla kyseisen varainhoitovuoden sitomatta olevat hyväksytyt määrärahat, jotka vastasivat hakuvuoteen 2015 tosiasiallisesti sovelletun rahoituskurin määrää (kriisivarauksen käyttämättömät määrät mukaan lukien), siirrettiin talousarviomomenttiin 05 03 09, jotta ne voitaisiin siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle ja näin rahoittaa viljelijöille kalenterivuonna 2016 määrättyyn rahoituskuriin liittyvät korvaukset.

3.2.3.Luku 05 07: Maatalousmenojen tarkastaminen

3.2.3.1.Momentti 05 07 01: Maatalousmenojen valvonta

Tämä momentti sisältää toimenpiteitä, jotka on toteutettu paikan päällä tehtävien tarkastusten menetelmien vahvistamiseksi ja varmennusjärjestelmien kehittämiseksi tavoitteena vähentää unionin talousarvion kannalta vahingollisten väärinkäytösten ja sääntöjenvastaisuuksien riskiä. Momentti sisältää myös menoja mahdollisten jäsenvaltioiden hyväksi tehtävien kirjanpidollisten tarkastusten ja sääntöjenmukaisuuden tarkastusten vuoksi tehtävien oikaisujen rahoittamiseksi.

3.2.3.2.Momentti 05 07 02: Riitojen ratkaisu

Tämän momentin määrärahat on tarkoitettu kattamaan menot, jotka komissio voi joutua maksamaan tuomioistuimen päätöksen perusteella, mukaan lukien vahingonkorvausvaateiden ja korkojen maksamisesta aiheutuvat kustannukset. Unionin tuomioistuin antoi 27. syyskuuta 2012 tuomionsa yhdistetyissä asioissa C-113/10, C-147/10 ja C-234/10 (Jüllich-II-tuomio). Vuoden 2016 talousarviossa varattiin 29,5 miljoonaa euroa määrärahoja tämän tuomion nojalla toimijoille maksettavia tasoituskorkoja varten. Jäsenvaltioille aiheutui kuitenkin ja ne ilmoittivat näiden maksujen osalta noin 52,4 miljoonan euron menot. Sen vuoksi maataloustukirahaston vuoden 2016 talousarvion muilta alueilta siirrettiin määrärahoja yhteensä 22,9 miljoonaa euroa.

4.MAATALOUSTUKIRAHASTON KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTTUJEN TULOJEN TOTEUTUMINEN 

Varainhoitovuodelta 2015 siirrettiin varainhoitovuodelle 2016 käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja 896,4 miljoonaa euroa. Ne on käytetty kokonaan varainhoitovuoden 2016 menojen rahoittamiseen varainhoitoasetuksen 14 artiklan mukaisesti. Kuten liitteessä 3-II on kuvattu, kyseinen määrä sisältää hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoihin liittyvät 199,8 miljoonan euron menot ja perustukijärjestelmään liittyvät 696,6 miljoonan euron menot.

Vuonna 2016 kerätyt käyttötarkoitukseensa sidotut tulot olivat 2 527,1 miljoonaa euroa, ja liitteen 3-I mukaan ne olivat peräisin seuraavista lähteistä:

–sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä tehdyt oikaisut: 1 593,7 miljoonaa euroa

–sääntöjenvastaisuuksien perusteella saadut määrät: 118,4 miljoonaa euroa,

–maidon lisämaksusta kerätyt määrät: 815,1 miljoonaa euroa.

Vuonna 2016 kerätyt käyttötarkoitukseensa sidotut tulot käytettiin seuraavista toimenpiteistä aiheutuviin menoihin:

–281,5 miljoonaa euroa hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoihin ja

–941,6 miljoonaa euroa perustukijärjestelmään (suorat tuet).

Vuonna 2016 kerättyjen käyttötarkoitukseensa sidottujen määrärahojen käyttämättä jäänyt määrä eli 1 304 miljoonaa euroa siirrettiin automaattisesti vuoden 2017 talousarvioon mainitun vuoden määrärahatarpeiden rahoittamiseksi.

Lisätietoja on liitteissä 3-I ja 3-II.

(1)  Menettely esitetään liitteessä 1.

(2) Nämä määrät eivät sisälly talousarvion tulopuolen budjettikohtiin (maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevaan momenttiin 670), joissa mainitaan "p.m" (pro memoria), mutta arvioitu määrä mainitaan kyseistä momenttia koskevassa talousarvion selvitysosassa.

(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.

(4)  Jotta nämä määrärahat voidaan siirtää varainhoitoasetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 169 artiklan 3 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan 5 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden on korvattava lopullisille saajille, jotka ovat sinä varainhoitovuonna, jolle määrärahat siirretään, rahoituskurin kohteena 26 artiklan 1–4 kohdan mukaisesti.

(5) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.8.2017

COM(2017) 456 final

LIITTEET

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KYMMENES RAHOITUSKERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN MAATALOUDEN TUKIRAHASTOSTA

VARAINHOITOVUOSI 2016

{SWD(2017) 285 final}