EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 27.6.2016

COM(2016) 418 final

2016/0193(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta eräiden rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien tiettyjen säännösten osalta

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Pitkittynyt finanssi- ja talouskriisi on aiheuttanut kansallisiin rahoitusvaroihin kohdistuvia paineita, kun jäsenvaltiot toteuttavat julkisen talouden vakauttamiseen tarvittavia politiikkoja. Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastoista) tuettavien ohjelmien sujuva täytäntöönpano on tässä tilanteessa erityisen tärkeää kasvuun ja työpaikkoihin tehtävien investointien kannalta.

Ohjelmien täytäntöönpano on usein vaikeaa, eikä vähiten julkisen talouden vakauttamisesta johtuvien maksuvalmiusongelmien vuoksi. Tämä koskee ennen kaikkea niitä jäsenvaltioita, joihin kriisi on vaikuttanut eniten ja joille on myönnetty rahoitustukea sopeutusohjelman yhteydessä.

Jotta varmistetaan, että nämä jäsenvaltiot jatkavat ERI-rahastojen ohjelmien konkreettista toteutusta ja jakavat varoja hankkeisiin, komissio voi 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 1 24 artiklan mukaan maksaa 1. tammikuuta 2014 ja 30. kesäkuuta 2016 välisenä aikana korotettuja maksuja maille, jotka ovat saaneet rahoitustukea 21. joulukuuta 2013 jälkeen.

Korotukseen oikeutettuja maita oli edellä mainitun ajanjakson aikana viisi, Irlanti, Kreikka, Kypros, Portugali ja Romania.

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 120 artiklassa säädetään lisäksi, että kaikissa EAKR:n ja ESR:n tukea saavissa Kyproksen toimenpideohjelmissa osarahoitusosuuden enimmäismäärä saa 1. tammikuuta 2014 ja 30. kesäkuuta 2017 välisenä aikana olla kunkin toimintalinjan tasolla 85 prosenttia kehittyneempiin alueisiin sovellettavan 50 prosentin sijasta 2 . Tämä yhteisrahoitusosuutta koskeva poikkeus myönnettiin Kyprokselle sen talouden epävakaan tilanteen vuoksi. Se auttaa selviytymään ajanjaksosta, jona toisaalta tarvitaan paljon julkisia investointeja ja toisaalta julkisen talouden jatkuvia vakauttamistoimia, lisäämällä koheesiopoliittisella rahoituksella tuettaviin investointeihin käytettävissä olevaa julkisen talouden liikkumavaraa.

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 24 artiklan 3 kohdassa ja 120 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että komissio tarkastelee näitä kahta rahoitussäännöstä ja tekee niiden jatkamisesta tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen viimeistään 30. kesäkuuta 2016.

Tämä ehdotus antaisi komissiolle mahdollisuuden jatkaa korotettujen maksujen suorittamista mille tahansa rahoitustukea 30. kesäkuuta 2016 jälkeen saavalle jäsenvaltiolle niin kauan kuin se kuuluu tämän tukimekanismin piiriin, ilman että ERI-rahastoista kaudella 2014–2020 myönnettävä kokonaismäärä muuttuu. Lisäksi Kypros voisi ehdotuksen mukaan soveltaa osarahoitusosuuden 85 prosentin enimmäismäärää ohjelmien päättämiseen saakka.

Toimenpiteillä saataisiin lisää rahoitusresursseja tai tarvittavaa joustavuutta julkiseen talouteen, mikä helpottaa ERI-rahastojen ohjelmien konkreettista toteutusta.

Yleinen tausta ja voimassa olevat aiemmat säännökset

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 24 artiklassa säädetään, että välimaksuja voidaan korottaa siten, että ne ovat 10 prosenttiyksikköä suuremmat kuin kullekin EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston prioriteetille tai kullekin maaseuturahaston sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimenpiteelle vahvistettu osarahoitusosuus, jos tilapäisistä talousarviovaikeuksista kärsivä jäsenvaltio eli jäsenvaltio, joka on saanut 21. joulukuuta 2013 jälkeen rahoitustukea sopeutusohjelman yhteydessä, sitä pyytää. Kyseistä päätöstä sovelletaan nykyisellään 30. päivään kesäkuuta 2016.

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 120 artiklan 3 kohdassa säädetään, että kaikissa EAKR:n ja ESR:n tukea saavissa Kyproksen toimenpideohjelmissa osarahoitusosuuden enimmäismäärä saa 1. tammikuuta 2014 ja 30. kesäkuuta 2017 välisenä aikana olla kunkin toimintalinjan tasolla 85 prosenttia kehittyneempiin alueisiin sovellettavan 50 prosentin sijasta.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotus on yhdenmukainen sellaisten muiden ehdotusten ja aloitteiden kanssa, joita Euroopan komissio on esittänyt rahoituskriisiin reagoimiseksi.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 määritellään ERI-rahastoihin sovellettavat yhteiset säännöt. Asetuksen kantavana periaatteena on hallintovastuun jakaminen Euroopan komission ja jäsenvaltioiden välillä, ja siinä esitetään uusi ohjelmatyöprosessi sekä uudet hankkeiden hallintoa (myös varainhoitoa), seurantaa, rahoitusvalvontaa ja arvioimista koskevat järjestelyt.

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 24 artiklan 3 kohdassa ja 120 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että komissio tarkastelee edellä mainittuja kahta rahoitussäännöstä ja tekee niiden jatkamisesta tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen viimeistään 30. kesäkuuta 2016.

Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska siinä säädetään mahdollisuudesta jatkaa korotetun tuen myöntämistä ERI-rahastoista tietyille jäsenvaltioille, joilla on vakavia, ennen kaikkea niiden talouskasvuun ja rahoitusvakauteen sekä alijäämän ja velkaantuneisuuden lisääntymiseen liittyviä ongelmia, jotka johtuvat osittain myös kansainvälisestä talous- ja rahoitusympäristöstä. Tässä tilanteessa on tarpeen perustaa Euroopan unioniin väliaikainen mekanismi, jonka avulla Euroopan komissio voi korottaa ERI-rahastoista todennettujen menojen perusteella maksettavia korvauksia ja myöntää kaikille EAKR:n ja ESR:n tukea saaville Kyproksen toimenpideohjelmille korkeamman osarahoitusosuuden.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen.

Korotettujen välimaksujen maksukauden pidentäminen on oikeasuhteista pitkittyneeseen talouskriisiin ja niihin muihin toimiin nähden, joilla talousarviovaikeuksista kärsiviä, sopeutusohjelmasta rahoitustukea saaneita jäsenvaltioita on pyritty auttamaan.

Kyproksen korotetun yhteisrahoitusosuuden soveltamisen jatkaminen on oikeasuhteista, kun otetaan huomioon Kyproksen talouden epävakaa tilanne. Se auttaa Kyprosta selviytymään ajanjaksosta, jona toisaalta tarvitaan paljon julkisia investointeja ja toisaalta julkisen talouden jatkuvia vakauttamistoimia, lisäämällä investointeihin käytettävissä olevaa julkisen talouden liikkumavaraa.

Toimintatavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: voimassa olevan asetuksen muuttaminen.

Komissio on tarkastellut lainsäädäntöpuitteiden tarjoamaa liikkumavaraa ja pitää tähän mennessä saadun kokemuksen perusteella tarpeellisena ehdottaa muutoksia yleisasetukseen.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarviointia/toimivuustarkastuksia ei ole tehty.

Sidosryhmien kuuleminen

Ulkoisia sidosryhmiä ei kuultu.

Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ei ollut tarpeen.

Vaikutustenarviointi

Ehdotus antaisi komissiolle mahdollisuuden korottaa sopeutusohjelman piiriin kuuluvalle jäsenvaltiolle suoritettavia maksuja 30. kesäkuuta 2016 jälkeen. Se kattaisi ajanjakson sitä kalenterivuotta seuraavan vuoden 30. päivään kesäkuuta, jonka aikana rahoitustuki jäsenvaltiolle lakkaa. Tämä menettely noudattelee ERI-rahastojen tilivuotta, joka kattaa 1. heinäkuuta ja 30. kesäkuuta välisen ajan. Tukikelpoisuusaika pitenisi ehdotuksen myötä enintään 18 kuukauteen.

Korotuksen määrä lasketaan lisäämällä 10 prosenttiyksikköä ohjelmien prioriteeteille (EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston tapauksessa) tai toimenpiteille (maaseuturahaston sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tapauksessa) vahvistettuihin osarahoitusosuuksiin, joita sovelletaan kyseisenä aikana ilmoitettuihin todennettuihin menoihin, kunnes määrärahojen enimmäismäärä täyttyy.

Lisäksi komissio voisi ehdotuksen mukaan soveltaa Kyproksen tapauksessa poikkeuksellisesti 85 prosentin osarahoitusosuutta EAKR:n ja ESR:n osalta ohjelmien päättämiseen saakka.

Rahastoista näille maille ja ohjelmille ohjelmakaudella myönnettävä kokonaisrahoitus ei muutu.

Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Tämä aloite ei kuulu sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (REFIT) piiriin.

Perusoikeudet

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia perusoikeuksien suojeluun.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia maksusitoumusmäärärahoihin, koska ERI-rahastoista toimenpideohjelmille ohjelmakaudeksi 2014–2020 myönnettävän rahoituksen enimmäismääriin ei ehdoteta muutoksia.

Asetuksen 24 artiklassa tarkoitetun korotuksen jatkamiseen liittyvien maksumäärärahojen osalta ehdotus voi johtaa siihen, että asianomaisille jäsenvaltioille suoritetaan suurempia maksuja. Tämän ehdotuksen mukaiset ylimääräiset maksumäärärahat saattavat johtaa maksumäärärahojen tilapäisen kasvuun, mikä kuitenkin kompensoituu pienempinä maksuina kauden 2014–2020 ohjelmien elinkaaren lopussa. Olisi huomattava, että ehdotettu muutos ei edellytä muutoksia monivuotisen rahoituskehyksen maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen vuotuisiin enimmäismääriin, jotka on vahvistettu asetuksen (EU) N:o 1311/2013 liitteessä I.

5.LISÄTIEDOT

Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Ei sovelleta. ERI-rahastojen nykyisiä täytäntöönpanojärjestelmiä voidaan käyttää tämän ehdotuksen täytäntöönpanon seurannassa.

Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Ei sovelleta

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Irlanti, Kreikka, Kypros, Portugali ja Romania ovat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti olleet sopeutusohjelman piirissä 21. joulukuuta 2013 jälkeen, joten nämä viisi maata olivat oikeutettuja 10 prosentin korotukseen ennen 30. päivää kesäkuuta 2016 esitettyjen välimaksupyyntöjen osalta. Irlantia, Kyprosta, Portugalia ja Romaniaa koskevat rahoitustukiohjelmat ovat sittemmin päättyneet. Tämä tarkoittaa sitä, että vain Kreikassa on käynnissä sopeutusohjelma 30. kesäkuuta 2016.

Tukikelpoisuuden uusi tarkastelu kauden 2014–2020 maksujen korotuksia varten ei vaikuta tarpeelliselta, koska sopeutusohjelmien piiriin kuuluvien maiden on saatava varmuus EU:n maksujen ajoituksesta ja määrästä.

Kypros allekirjoitti EU:n kanssa sopeutusohjelman maaliskuussa 2013. Tämän johdosta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 120 artiklan 3 kohdassa säädetään, että kaikkiin EAKR:n ja ESR:n tukea saaviin Kyproksen toimenpideohjelmiin sovelletaan poikkeuksellisesti 85 prosentin osarahoitusosuutta 1. tammikuuta 2014 ja 30. kesäkuuta 2017 välisenä aikana.

Kypros päätti sopeutusohjelmansa maaliskuun 2016 lopussa. Sen taloudellinen tilanne on kuitenkin edelleen epävakaa, mikä näkyy hitaana kasvuna, investointien vähenemisenä, korkeana työttömyytenä ja rahoitussektorin kuormituksena.

Kansalliseen talousarvioon kohdistuvan paineen vähentämiseksi ja kipeästi kaivattujen investointien nopeuttamiseksi ehdotetaan, että kaikkiin EAKR:n ja ESR:n tukea saaviin Kyproksen toimenpideohjelmiin sovelletaan 85 prosentin osarahoitusosuutta ohjelmien päättämiseen saakka.

2016/0193 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta eräiden rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien tiettyjen säännösten osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 177 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 3 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 4 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 24 artiklan 3 kohdan mukaan komissio tarkastelee ERI-rahastoista maksettavien välimaksujen korottamista määrään, joka on 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin kullekin prioriteetille tai toimenpiteelle vahvistettu tosiasiallinen osarahoitusosuus, sellaisten jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat kuuluneet sopeutusohjelman piiriin 21 päivän joulukuuta 2013 jälkeen ja ovat pyytäneet tämän toimenpiteen soveltamista 30 päivään kesäkuuta 2016 saakka, sekä toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2016 kertomuksen 5 , joka sisältää sen tekemän arvioinnin sekä tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.

(2)Viisi jäsenvaltiota eli Irlanti, Kreikka, Kypros, Portugali ja Romania olivat oikeutettuja korotettuun maksuun asetuksen (EU) N:o 1303/2013 24 artiklan perusteella. Irlanti, Kypros, Portugali ja Romania ovat saaneet päätökseen omat talouden sopeutusohjelmansa. Ainoastaan Kreikka kuuluu edelleen sopeutusohjelman piiriin ja saa siihen liittyvää rahoitustukea vuoden 2018 kolmanteen vuosineljännekseen saakka. Koska Kreikalla on edelleen vakavia vaikeuksia rahoitusvakauden suhteen, tilapäisistä talousarviovaikeuksista kärsiville jäsenvaltioille suoritettavien korotettujen maksujen soveltamisaikaa olisi pidennettävä.

(3)Korotettujen maksujen saantimahdollisuuden olisi kuitenkin päätyttävä sitä kalenterivuotta seuraavan vuoden 30 päivänä kesäkuuta, jonka aikana jäsenvaltion sopeutusohjelmasta saama rahoitustuki lakkaa.

(4)Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 120 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että komissio tekee selvityksen arvioidakseen perusteita kaikissa EAKR:n ja ESR:n tukea saavissa Kyproksen toimenpideohjelmissa kunkin toimintalinjan tasolla sovellettavan osarahoitusosuuden 85 prosentin enimmäismäärän säilyttämiselle 30 päivän kesäkuuta 2017 jälkeen ja tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2016.

(5)Kypros päätti sopeutusohjelmansa maaliskuussa 2016. Sen taloudellinen tilanne on kuitenkin edelleen epävakaa, mikä näkyy hitaana kasvuna, investointien vähenemisenä, korkeana työttömyytenä ja rahoitussektorin kuormituksena. Sen vuoksi kaikkiin EAKR:n ja ESR:n tukea saaviin Kyproksen toimenpideohjelmiin olisi kansalliseen talousarvioon kohdistuvan paineen vähentämiseksi ja tarpeellisten investointien nopeuttamiseksi sovellettava 85 prosentin osarahoitusosuutta ohjelmien päättämiseen saakka.

(6)Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 1303/2013 seuraavasti:

1.Korvataan 24 artikla seuraavasti:

”Tilapäisistä talousarviovaikeuksista kärsivien jäsenvaltioiden maksujen korottaminen

1. Välimaksuja voidaan jäsenvaltion pyynnöstä korottaa siten, että ne ovat 10 prosenttiyksikköä suuremmat kuin kullekin EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston prioriteetille tai kullekin maaseuturahaston sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimenpiteelle vahvistettu osarahoitusosuus.

Jos jäsenvaltio täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä 21 päivän joulukuuta 2013 jälkeen, korotettua osuutta, joka ei voi olla suurempi kuin 100 prosenttia, sovelletaan tämän jäsenvaltion maksatushakemuksiin, jotka koskevat ajanjaksoa 30 päivään kesäkuuta 2016 saakka:

a) jäsenvaltio saa unionilta lainan neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 mukaisesti;

b) jäsenvaltio saa asetuksen (EY) N:o 332/2002 mukaista keskipitkän ajan rahoitustukea, jonka ehtona on makrotalouden sopeutusohjelman toteuttaminen;

c) jäsenvaltion saataville on asetettu rahoitustukea, jonka ehtona on asetuksessa (EU) N:o 472/2013 tarkoitetun makrotalouden sopeutusohjelman toteuttaminen.

Jos jäsenvaltio täyttää jonkin toisessa alakohdassa säädetyistä edellytyksistä 30 päivän kesäkuuta 2016 jälkeen, korotettua osuutta sovelletaan sen maksatushakemuksiin ajanjaksona, joka kestää sitä kalenterivuotta seuraavan vuoden 30 päivään kesäkuuta, jonka aikana asianomainen rahoitustuki lakkaa.

Tätä kohtaa ei sovelleta Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen mukaisiin ohjelmiin.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, välimaksuina ja loppumaksuina maksettu unionin tuki ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin kyseiset julkiset menot tai komission antamassa ohjelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston osalta kullekin prioriteetille tai maaseuturahaston sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta kullekin toimenpiteelle vahvistettu ERI-rahastoista myönnetyn tuen enimmäismäärä, sen mukaan kumpi määrä on pienempi.”

2.Muutetaan 120 artiklan 3 kohta seuraavasti:

Korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”Kyproksen kaikissa toimenpideohjelmissa osarahoitusosuus saa 1 päivästä tammikuuta 2014 ohjelmien päättämiseen saakka olla kunkin prioriteetin tasolla enintään 85 prosenttia.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.EHDOTUKSEN NIMI

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta eräiden rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien tiettyjen säännösten osalta

2.LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot:

Aluepolitiikka, toiminto 13.03

Työllisyys ja sosiaaliasiat, toiminto 04.02

Koheesiorahasto, toiminto 13.04

Maaseudun kehittäminen, toiminto 05.04

Kalastus, toiminto 11.06

3.BUDJETTIKOHDAT

3.1.Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)):

Ehdotetut uudet toimet toteutetaan seuraavien budjettikohtien perusteella:

13 03 60 00 Vähemmän kehittyneet alueet (EAKR)

13 03 61 00 Siirtymäalueet (EAKR)

13 03 62 00 Kehittyneemmät alueet (EAKR)

13 03 63 00 Ylimääräiset määrärahat kaikkein syrjäisimmille ja harvaan asutuille alueille (EAKR)

13 04 60 00 Koheesiorahasto

04 02 60 00 Vähemmän kehittyneet alueet (ESR)

04 02 61 00 Siirtymäalueet (ESR)

04 02 62 00 Kehittyneemmät alueet (ESR)

04 02 64 00 Nuorisotyöllisyysaloite (ESR)

05 04 60 01 Maaseudun kehittäminen (maaseuturahasto)

11 06 60 00 Kalastus ja vesiviljely (EMKR)

3.2.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

3.3.    Budjettitiedot:

4.YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1.Taloudelliset resurssit

4.1.1.Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

Jäljempänä olevissa taulukoissa esitetään ehdotettujen toimenpiteiden arvioidut vaikutukset vuosina 2016–2020. Koska maksusitoumusmäärärahojen osalta ei ehdoteta uusia rahoitusvaroja, taulukossa ei ole lukuja, vaan pelkästään ilmaisu ”Ei ole”. Ehdotus on näin ollen vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

Maksujen osalta ehdotus voi johtaa siihen, että asianomaiset jäsenvaltiot saavat suuremman korvauksen.

Maksujen osalta ehdotus voi johtaa siihen, että asianomaiset jäsenvaltiot saavat suuremman korvauksen. Komission tarkistamien jäsenvaltioiden maksuennusteiden sekä vuoden 2016 talousarvioon ja vuoden 2017 talousarvioesitykseen sisältyvien maksumäärärahojen perusteella maksumäärärahojen tarpeen ennustetaan olevan noin 544 miljoonaa euroa. Tämän ehdotuksen mukaiset ylimääräiset maksumäärärahat johtavat maksumäärärahojen kasvuun vuosina 2016 ja 2017, mikä kompensoituu ohjelmien elinkaaren loppuun mennessä. Ehdotettu muutos ei edellytä muutoksia monivuotisen rahoituskehyksen maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen vuotuisiin enimmäismääriin, jotka on vahvistettu asetuksen (EU) N:o 1311/2013 liitteessä I.

Sen mukaan, miten jäsenvaltiot pyytävät saada soveltaa toimenpidettä ja miten välimaksupyyntöjä koskevat täytäntöönpanotoimet kehittyvät, komissio tarkastelee vuosina 2016 ja 2017 uudelleen maksumäärärahojen lisäämisen tarpeellisuutta ja ehdottaa tapauksen mukaan tarvittavia toimia budjettivallan käyttäjälle.

Vuodesta 2018 ja sen jälkeisistä vuosista ei ole tehty arviota, vaan kaikki seuraukset on tarkoitus ottaa huomioon kyseisten vuosien talousarviomenettelyssä.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä

Tiedot osarahoituksesta

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

4.1.2.Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

◻    Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

◻    Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen 9 määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3.Vaikutukset tuloihin

⌧    Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

◻    Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

(Taulukossa ilmoitetaan kaikki kyseeseen tulevat tulojen budjettikohdat ja siihen lisätään rivejä, jos toimenpide vaikuttaa useampaan budjettikohtaan.)

4.2.Henkilöresurssit kokoaikaiseksi muutettuna (sisältää virkamiehet sekä väliaikaisen ja ulkopuolisen henkilöstön) – katso erittely kohdassa 8.2.1

5.OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1.Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Rahoitus- ja talouskriisin jatkuminen lisää kansallisiin rahoitusvaroihin kohdistuvia paineita, sillä jäsenvaltiot joutuvat pienentämään budjettejaan. Tässä yhteydessä ERI-rahastojen ohjelmien sujuva täytäntöönpano on tärkeä väline, jolla talouteen saadaan ohjattua varoja. Jotta varmistetaan, että nämä jäsenvaltiot jatkavat ERI-rahastojen ohjelmien toteutusta ja jakavat varoja hankkeisiin, tässä ehdotuksessa annetaan komissiolle mahdollisuus korottaa jäsenvaltioille maksettavia maksuja niin kauan kuin ne saavat rahoitustukea sopeutusohjelmasta.

5.2.Unionin osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Ehdotus mahdollistaa ohjelmien toteutuksen jatkamisen, koska sillä ohjataan varoja asianomaisten maiden talouteen ja samalla vähennetään niiden julkisiin menoihin kohdistuvia paineita.

5.3.Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita, joihin kriisi on vaikuttanut eniten, jatkamaan ohjelmien konkreettista toteutusta ja ohjata siten varoja talouteen.

5.4.Toteutustapa (alustava)

Mitä seuraavista menettelyistä käytetään toiminnan toteuttamisessa?

Jäsenvaltioiden kanssa

6.SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1.Seurantajärjestelmä

Ei tarvita, koska ehdotus kuuluu Euroopan rakenne- ja investointirahastojen osalta vahvistettuun seurantaan.

6.2.Arviointi

6.2.1.Ennakkoarviointi

Ei sovelleta

6.2.2.Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Ei sovelleta

6.2.3.Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Ei sovelleta

7.PETOSTENTORJUNTA

EI SOVELLETA

8.YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1.Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

8.2.Hallintomenot

8.2.1.Henkilöstön määrä ja laji

8.2.2.Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

Ei sovelleta

8.2.3.Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

(Jos lähteitä on useita, ilmoitetaan kustakin lähteestä peräisin olevien virkojen ja/tai toimien määrä)

◻    Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

◻    Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

◻    Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

◻    Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

◻    Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

8.2.4.Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – Hallintomenot)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

8.2.5.Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

8.2.6.Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(2) Ks. asetuksen (EU) N:o 1303/2013 120 artiklan 3 kohdan e alakohta. Kypros luokitellaan kehittyneemmäksi alueeksi ohjelmakaudella 2014–2020. Ks. Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston rahoitukseen oikeutettujen alueiden luettelon laatimisesta sekä koheesiorahaston rahoitukseen oikeutettujen jäsenvaltioiden luettelon laatimisesta kaudelle 2014–2020 18 päivänä helmikuuta 2014 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 974, EUVL L 50, 20.2.2014, s. 22) liite III.

(3) EUVL C , , s. .

(4) EUVL C , , s. .

(5) COM(2016) 414 final.

(6) Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

(7) Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

(8) Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

(9) Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

(10) Taulukkoon lisätään sarakkeita, jos toiminnan kesto ylittää kuusi vuotta.