EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 25.1.2016

COM(2016) 20 final

2016/0007(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

luvan antamisesta Ranskalle soveltaa alennettuja verokantoja moottoripolttoaineena käytettävään bensiiniin ja dieselpolttoaineeseen direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan mukaisesti

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Energiatuotteiden ja sähkön verotusta säännellään EU:ssa neuvoston direktiivillä 2003/96/EY 1 , jäljempänä 'energiaverodirektiivi' tai 'direktiivi'.

Direktiivin 19 artiklan 1 kohdan ja erityisesti sen 5, 15 ja 17 artiklan säännösten nojalla neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta antaa jäsenvaltiolle luvan ottaa käyttöön verotustasoa koskevia muita vapautuksia tai alennuksia erityisistä politiikkaan liittyvistä syistä.

Tämän ehdotuksen tavoitteena on antaa Ranskalle lupa jatkaa määrätyissä rajoissa eriytettyjen verokantojen soveltamista lyijyttömään bensiiniin ja muuhun kuin  ammattitarkoitukseen 2 käytettävään dieselpolttoaineeseen. Eriyttämisen tarkoituksena on ottaa huomioon tiettyjen aiemmin keskushallinnon käyttämien erityistoimivaltuuksien hajauttaminen.

Pyyntö ja sen yleinen tausta

Neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2013/193/EU 3 , jäljempänä 'päätös 2013/193/EU', joka on jatkotoimi neuvoston päätöksiin 2011/38/EU 4 , ja 2005/767/EY 5 , jäljempänä 'päätös 2011/38/EU' ja 'päätös 2005/767/EY'. annettiin Ranskalle lupa soveltaa 31. joulukuuta 2015 saakka alennettuja verokantoja lyijyttömään bensiiniin ja dieselpolttoaineeseen alueellisella tasolla valtionhallinnon uudistuksen yhteydessä, johon sisältyi tiettyjen, aiemmin keskushallinnon käyttämien toimivaltuuksien hajauttaminen.

Ranska voi mainitun päätöksen nojalla nykyisin käyttää järjestelmää, joka antaa mahdollisuuden soveltaa Ranskan hallinnollisilla alueilla alennettuja verokantoja lyijyttömään bensiiniin ja muuhun kuin ammattitarkoitukseen käytettävään dieselpolttoaineeseen. Kyseessä on öljytuotteista kannettava kotimainen kulutusvero, Taxe intérieure de consommation sur les produits énergétiques (TICPE).

Ranskan viranomaiset pyysivät 20. lokakuuta 2015 päivätyllä kirjeellä direktiivin 19 artiklan mukaisesti tämän järjestelmän uudistamista samoin edellytyksin, mutta kahden vuoden ajaksi ajanjaksoksi 1. päivästä tammikuuta 2016 31. päivään joulukuuta 2017, ja pienemmällä hyväksytyllä veronalennuksella.

Toimenpiteen toiminta

Ranskan tullilaissa vahvistetaan enimmäisverokannat lyijyttömälle bensiinille ja dieselpolttoaineelle.

Alueille annettaisiin mahdollisuus alentaa näitä verokantoja määrällä, joka voi olla enintään 17,7 euroa 1 000 litralta lyijytöntä bensiiniä, E10-polttoaine mukaan luettuna, ja 11,5 euroa 1 000 litralta dieselpolttoainetta koko poikkeuksen voimassaolon ajan. Alueneuvostot päättävät vuosittain veronalennuksen määrästä äänestämällä, mikä on osoitus alueiden autonomiasta päätöksenteossa ja kannustaa niitä kehittämään hallintonsa laatua, eikä tätä voida saavuttaa siirtämällä varoja kansallisesta talousarviosta paikallisiin talousarvioihin.

Verokanta ei alennuksen jälkeen voi koskaan olla alhaisempi kuin direktiivissä 2003/96/EY vahvistetut EU:n vähimmäisverokannat, eikä alennuksia sovelleta ammattitarkoitukseen käytettävään dieselpolttoaineeseen.

Asianomaisten tuotteiden valvontaan ja liikkumiseen liittyvät toimenpiteet

Ranskan viranomaiset selvittivät, että valmisteveron kantaminen dieselpolttoaineesta ja lyijyttömästä bensiinistä sekä sen valvonta kuuluisi edelleen valtionhallinnon toimivaltaan riippumatta eri alueiden päättämistä alennuksista.

Tavarat liikkuisivat järjestelmässä, jossa valmistevero on maksettu; polttoaineista kannettaisiin kulutukseen luovutuksen yhteydessä valmistevero, jonka taso määräytyisi sen alueen mukaan, jonne ne toimitetaan.

Tähän liittyvän petosriskin (kuljetusten toimittaminen eri määräpaikkaan alueiden veroerojen hyödyntämiseksi) torjumiseksi logistiikkaketjun seuranta varmistettaisiin siten, että toimittajat selvittävät vastaanottajan tiedot etukäteen ja ilmoittavat ne tulliviranomaisille. Riskianalyysin perusteella vastaanottajat olisi luokiteltava kolmeen ryhmään: loppukäyttäjiin, joilla on suuri säilytyskapasiteetti, huoltoasemiin ja verollisen polttoaineen jakelijoihin. Maan sisäisten verollisen polttoaineen kuljetusten tapauksessa tulliviranomaiset voisivat tarkistaa tuotteen alkuperän ja määräalueen. Jos reiteissä todettaisiin poikkeamia tai pitkille kuljetusajoille ei olisi perusteltuja selityksiä, tulliviranomaiset voisivat tarkistaa, onko kuljetus toimitettu muualle kuin alun perin ilmoitetulle alueelle.

Ranskan väitteet, jotka koskevat vaikutusta sisämarkkinoihin

Ranskan viranomaisten mukaan toimenpide ei vaikuta sisämarkkinoiden toimivuuteen erityisesti siitä syystä, että toimenpidettä sovelletaan ainoastaan muuhun kuin ammattitarkoitukseen käytettäviin moottoripolttoaineisiin. Lisäksi muuhun kuin ammattitarkoitukseen käytettävän polttoaineen vähittäishinta vaihtelisi enemmän jakeluverkkojen välisten hintaerojen vuoksi kuin toimenpiteen johdosta. Ranskan viranomaisten mukaan toimenpiteen soveltamisen aikana ei ole tullut valituksia siitä, että kyseisellä toimenpiteellä olisi ollut vääristäviä vaikutuksia.

Ammattikäyttöön tarkoitettu dieselpolttoöljy jäisi toimenpiteen soveltamisalan ulkopuolelle, sillä Ranskan tai EU:n maantiekuljetusyrityksiin, jotka täyttävät ammattikäyttöön tarkoitetun dieselpolttoöljyn valmisteveron osittaisen palautuksen saamisen edellytykset, sovellettaisiin samaa verokantaa riippumatta alueesta, josta ne ostavat polttoaineensa. Suunnitellussa järjestelyssä sovellettaisiin edelleen nyt voimassa olevaa palautusmenettelyä ja poistettaisiin täysin alueiden päättämien verokantojen alennusten vaikutukset, kun ammattikäyttöön tarkoitetusta dieselpolttoöljystä myönnettävän palautuksen määrä pienenisi vastaavasti. Toimenpide ei näin ollen vääristäisi kuljetusalan kilpailua eikä vaikuttaisi EU:n sisäiseen kauppaan.

Ranskan väitteet, jotka koskevat toimenpiteen voimassaoloaikaa

Ranskan hallitus muistuttaa, että jokaisesta toimenpidekokonaisuuden uusimisesta saadun kokemuksen perusteella neuvosto on komission esittämän ehdotuksen perusteella todennut, ettei toimenpiteestä ole aiheutunut minkäänlaisia kielteisiä vaikutuksia EU:n sisäiseen kauppaan tai polttoaineiden yleiseen verotuksen tasoon Ranskassa. Alueiden toteuttamien politiikkatoimien vakauden ja kohtuullisen keston varmistamiseksi Ranskan hallitus haluaisi jatkaa uusittua vapautusta vielä kahden vuoden ajaksi. Tällä voitaisiin edistää asetetun tavoitteen toteutumista ja antaa alueviranomaisten toteuttamille toimille tarvittavaa näkyvyyttä.

Direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan mukaisen toimenpiteen arviointi

Erityiset politiikkaan liittyvät syyt

Direktiivin 19 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään seuraavaa:

”Edellisissä artikloissa, erityisesti 5, 15 ja 17 artiklassa esitettyjen säännösten lisäksi neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta antaa jäsenvaltioille luvan ottaa käyttöön muita vapautuksia tai alennuksia erityisistä politiikkaan liittyvistä syistä.”

Päätöksen 2013/193/EU mukaan kyseinen kansallinen toimenpide täyttää tämän vaatimuksen. Päätöksestä ilmenee, että verotuksen alueellisella eriyttämisellä pyritään tehostamaan hallintoa laajemman hajauttamispolitiikan yhteydessä, mikä on sen erityinen poliittinen tavoite. On katsottu, että mahdollisuus verotuksen alueelliseen eriyttämiseen tarjoaa alueille lisäkannustimen kehittää hallintonsa laatua avoimella tavalla. Päätöksessä edellytetään, että alennuksia määritettäessä otetaan huomioon kyseisten alueiden objektiiviset sosioekonomiset olosuhteet.

Tältä osin Ranskan toimittamat tiedot ovat vahvistaneet, että kansallista enimmäisverokantaa alemman alueellisen verokannan soveltaminen on todella kytköksissä alueiden sosioekonomisiin olosuhteisiin.

Ranska vahvistaa, että veronalennusta edeltää vuodesta 2016 sovellettava kansallisen verokannan korotus.

Päätöksen 2013/193/EU soveltamisaikana (vuosina 2013, 2014 ja 2015) Ranska ilmoitti, että kaksi aluetta (Poitou-Charentes ja Korsika) sovelsi eriytettyä alempaa verokantaa; muut 20 aluetta eivät soveltaneet eriytettyjä verokantoja.

Kahdella alaspäin mukauttamista soveltaneilla alueilla BKT henkeä kohden laskettuna oli kansallista keskiarvoa alhaisempi vuonna 2013. Lisäksi yhdellä alueella työttömyysaste oli korkeampi kuin keskimääräinen työttömyyden taso koko maassa vuonna 2013.

Näin ollen voidaan todeta, että mahdollisuus kansallisen verokannan alentamiseen näyttää tarjonneen alueviranomaisille keinon käyttää kyseistä veroa oman alueensa sosioekonomisten olosuhteiden mukaisella tavalla.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Direktiivin 19 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaan jokaista pyyntöä on tarkasteltava ottaen huomioon muun muassa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, tarve varmistaa tasapuolinen kilpailu sekä yhteisön terveys-, ympäristönsuojelu-, energia- ja liikennepolitiikka.

Tällainen tarkastelu tehtiin jo silloin, kun Ranska esitti edellisen pyyntönsä, ja se johti neuvoston päätösten 2005/767/EY, 2011/38/EU ja 2013/193/EU hyväksymiseen. Kuten päätöksissä todetaan, niissä kuvattujen toimenpiteiden ei ole todettu aiheuttavan esteitä EU:n sisäiselle kaupalle. Samalla on asetettu useita edellytyksiä, joilla on pyritty varmistamaan, että poikkeuksen soveltaminen ei vaikeuta sisämarkkinoiden toimintaa eikä ole esteenä EU:n poliittisten tavoitteiden saavuttamiselle varsinkaan energian, ilmastonmuutoksen ja ympäristön aloilla.

Jotta järjestelmää voitaisiin jatkaa, kuten Ranska on pyytänyt, komission on arvioitava päätöksen 2013/193/EU 1 artiklan 2 ja 3 kohdassa asetettujen ehtojen mukaisesti, onko päätöstä sovellettaessa noudatettu direktiivin 19 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa mainittuja tavoitteita ja politiikkoja, jolloin saman voitaisiin periaatteessa olettaa tapahtuvan 1. tammikuuta 2016 alkavan soveltamiskauden aikana.

Samassa yhteydessä on myös selvitettävä, onko EU:n politiikassa tapahtunut merkittäviä muutoksia päätöksen 2013/193/EU hyväksymisen jälkeen tai voiko siinä tapahtua myöhemmin sellaisia muutoksia, jotka olisi otettava arvioinnissa huomioon.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Sisämarkkinat ja tasapuolinen kilpailu

Kilpailun vääristymisriskiä pidettiin pienenä, sillä päätöksissä 2005/767/EY, 2011/38/EU ja 2013/193/EU vahvistetut alennusten enimmäismäärät ovat alhaisia. Näin ollen verokantojen alueellinen eriytyminen on vähäistä eikä välttämättä edes suurempaa kuin jakeluverkkojen väliset hintaerot. Lisäksi ammattikäyttöön tarkoitettu dieselpolttoaine jää toimenpiteen soveltamisen ulkopuolelle.

Verotuksen eriyttämistä rajoitettiin tiukasti edellyttämällä, että alennukset olisivat enintään 17,7 euroa 1 000 litralta lyijytöntä bensiiniä tai 11,5 euroa 1 000 litralta dieselpolttoainetta. Ranska on noudattanut tätä ehtoa.

Poikkeuksen soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella ei näyttäisi olevan aiheellista epäillä vuosina 2005, 2011 ja 2013 tehtyjen arviointien tuloksia. Komission tietojen mukaan mikään taho ei ole esittänyt valituksia siitä, että toimenpiteellä olisi ollut vääristäviä vaikutuksia EU:n sisäiseen kauppaan.

Ei ole myöskään ilmoitettu varsinkaan sellaisista sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa haittaavista esteistä, jotka olisivat vaikuttaneet kyseisten tuotteiden liikkuvuuteen valmisteveron alaisina tuotteina.

Tämä ei kuitenkaan rajoita unionin valtiontukisääntöjen ja erityisesti perussopimuksen 107 artiklan 1 ja 3 kohdan soveltamista.

Unionin energia-, ilmastonmuutos- ja ympäristöpolitiikka

Energiatuotteista kannettavat verot vaikuttavat siten, että ne vähentävät energiatuotteiden kysyntää ja näin ollen myös niiden kulutukseen liittyviä päästöjä. Sen vuoksi komission on arvioitava, johtaako verokantojen alentaminen tietyillä alueilla polttoaineen kulutuksen (ja myös niiden kulutukseen liittyvien päästöjen) lisääntymiseen, mikä olisi edellä mainittujen tavoitteiden vastaista.

Päätöksessä 2013/193/EU todettiin, että samalla kun Ranskassa annetaan mahdollisuus alentaa verokantoja, siellä nostetaan niiden perustana olevaa kansallista verokantaa. Päätöksen mukaan järjestelmällä ei todennäköisesti olisi sellaista kokonaisvaikutusta, että se vähentäisi pyrkimystä polttoainetehokkuuden lisäämiseen, koska poikkeuksen soveltaminen ei antaisi alueille mahdollisuutta soveltaa verokantaa, joka olisi alhaisempi kuin ennen järjestelmän käyttöönottoa voimassa ollut kansallinen verokanta. Päätöksen 2013/193/EU mukaan ei olisi myöskään todennäköistä, että vähittäishinnoissa alkaisi esiintyä sellaisia verokannan alueellisesta vaihtelusta johtuvia eroja, että polttoainetta alettaisiin hakea kauempaa. Eriyttäminen olisi nimittäin vähäistä ja siitä johtuvat hintaerot olisivat pienempiä kuin jakeluverkkojen väliset vähittäishintojen erot. Sen vuoksi oletettiin, ettei toimenpide periaatteessa olisi ristiriidassa EU:n energia-, ilmastonmuutos- ja ympäristöpolitiikan kanssa.

Ranska soveltaa aiempiin vuosiin nähden pienempää alennusta.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Neuvoston direktiivin 2003/96/EY 19 artikla.

•Toissijaisuusperiaate

SEUT-sopimuksen 113 artiklan soveltamisalaan kuuluva välillinen verotus ei sinänsä kuulu SEUT-sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettuun EU:n yksinomaiseen toimivaltaan.

Neuvostolle on kuitenkin direktiivin 2003/96/EY 19 artiklassa annettu yksinomainen toimivalta antaa johdetun oikeuden nojalla jäsenvaltiolle lupa ottaa käyttöön muita vapautuksia tai alennuksia kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Näin ollen jäsenvaltiot eivät voi toimia neuvoston sijasta. Tästä syystä toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta nyt käsillä olevaan täytäntöönpanopäätökseen. Joka tapauksessa kyseessä ei ole lainsäädäntöluonnos, joten tekstiä ei ole tarpeen toimittaa kansallisille parlamenteille perussopimusten pöytäkirjan nro 2 mukaisesti toissijaisuusperiaatteen noudattamisen tarkastelua varten.

Ehdotus on näin ollen toissijaisuusperiaatteen mukainen.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Veronalennus ei ylitä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

•Toimintatavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: Neuvoston täytäntöönpanopäätös.

Direktiivin 2003/96/EY 19 artiklassa säädetään ainoastaan tämäntyyppisestä toimenpiteestä.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•Sidosryhmien kuuleminen

Tämä ehdotus perustuu Ranskan esittämään pyyntöön ja koskee ainoastaan kyseistä jäsenvaltiota.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Ulkopuolisia asiantuntijoita ei tarvittu.

•Vaikutusten arviointi

Ehdotus koskee luvan antamista yhdelle jäsenvaltiolle sen omasta pyynnöstä, eikä se edellytä vaikutusten arviointia. Vaikutukset hintoihin ja ilmastoon ovat rajalliset, koska

eriyttäminen oli vähäistä ja siitä johtuvat hintaerot olivat pienempiä kuin

jakeluverkkojen väliset vähittäishintojen erot. Näin ollen ei ole todennäköistä, että verokannan alueelliset vaihtelut johtaisivat sellaisiin vähittäishintojen eroihin, jotka houkuttaisivat veronkiertämistarkoituksessa tehtyihin kuljetuksiin.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Toimenpiteestä ei aiheudu taloudellista tai hallinnollista rasitusta unionille. Sen vuoksi ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon.

5.LISÄTIEDOT

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Verokanta ei alennuksen jälkeen voi koskaan olla alhaisempi kuin direktiivissä 2003/96/EY vahvistetut EU:n vähimmäisverokannat, eikä alennuksia sovelleta ammattitarkoitukseen käytettävään dieselpolttoaineeseen.

2016/0007 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

luvan antamisesta Ranskalle soveltaa alennettuja verokantoja moottoripolttoaineena käytettävään bensiiniin ja dieselpolttoaineeseen direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan mukaisesti

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY 6 ja erityisesti sen 19 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä 2013/193/EY, jäljempänä ’päätös 2013/193/EU’, Ranskalle annetaan lupa soveltaa kolmen vuoden ajan alennettuja verokantoja moottoripolttoaineena käytettävään dieselpolttoaineeseen ja lyijyttömään bensiiniin valtionhallinnon uudistuksen yhteydessä, johon sisältyy tiettyjen, aiemmin keskushallinnon käyttämien toimivaltuuksien hajauttaminen. Päätöksen 2013/193/EU voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2015.

(2)Ranska pyysi 20 päivänä lokakuuta 2015 päivätyllä kirjeellä lupaa, jonka nojalla sen alueet voisivat jatkaa soveltaa veronalennuksia määrällä, joka voi olla enintään 17,7 euroa 1 000 litralta lyijytöntä bensiiniä ja 11,5 euroa 1 000 litralta dieselpolttoainetta 31 päivän joulukuuta 2015 jälkeen kahden vuoden ajan.

(3) Päätös 2013/193/EU tehtiin sillä perusteella, että Ranskan pyytämä toimenpide täytti direktiivin 2003/96/EY 19 artiklassa säädetyt vaatimukset, koska verovapautus tai -helpotus sallitaan erityisistä poliittisista syistä. Erityisesti katsottiin, ettei toimenpide haittaisi sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Lisäksi toimenpiteen katsottiin olevan asiaa koskevan unionin politiikan mukainen.

(4)Kyseinen kansallinen toimenpide liittyy politiikkaan, jonka tavoitteena on tehostaa hallintoa parantamalla julkisia palveluja ja alentamalla niiden kustannuksia, sekä hajauttamista koskevaan politiikkaan. Ranska aikoo antaa alueilleen lisäkannustimen kehittää hallintonsa laatua avoimella tavalla. Tältä osin päätöksessä 2013/193/EU edellytetään, että alennuksissa otetaan huomioon niiden alueiden objektiiviset sosioekonomiset olosuhteet, joilla kyseisiä alennuksia sovelletaan. Näin ollen monet alueet, joilla joko BKT on keskimääräistä pienempi tai työttömyysaste keskimääräistä suurempi, ovat soveltaneet alhaisempia verokantoja. Yleisesti katsoen toimenpide perustuu erityisiin politiikkaan liittyviin syihin.

(5)Verokannan alueelliselle alentamiselle asetetut tiukat rajat sekä ammattitarkoitukseen käytettävän dieselpolttoaineen jättäminen toimenpiteen ulkopuolelle merkitsevät sitä, että kilpailun vääristymien riski sisämarkkinoilla on hyvin pieni. Ei ole myöskään ilmoitettu varsinkaan sellaisista sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa haittaavista esteistä, jotka olisivat vaikuttaneet kyseisten tuotteiden liikkuvuuteen valmisteveron alaisina tuotteina.

(6)Toimenpidettä oli edeltänyt veronkorotus. Tämän pohjalta sekä lupaehtojen ja saatujen kokemusten perusteella kansallinen toimenpide ei tässä vaiheessa näyttäisi olevan ristiriidassa EU:n energia- ja ilmastopolitiikan kanssa.

(7)Direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti kunkin kyseisen artiklan nojalla myönnetyn luvan on oltava ajallisesti tarkkaan rajoitettu. Ranska pyysi luvan pidentämistä vielä kahden vuoden ajaksi. Sen vuoksi on aiheellista rajata tämän päätöksen soveltamisaika kahteen vuoteen.

(8)Olisi varmistettava, että Ranska kykenee soveltamaan tässä päätöksessä tarkoitettua veronalennusta keskeytyksettä ennen 1 päivää tammikuuta 2016 päätöksen 2013/193/EU mukaisesti vallinneen tilanteen jatkoksi. Pyydetty lupa olisi sen vuoksi myönnettävä 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen.

(9)Tämä päätös ei vaikuta valtiontukea koskevien unionin sääntöjen soveltamiseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.    Annetaan Ranskalle lupa soveltaa alennettuja verokantoja moottoripolttoaineena käytettävään lyijyttömään bensiiniin ja dieselpolttoaineeseen. Alennuksia ei voida soveltaa direktiivin 2003/96/EY 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun ammattitarkoitukseen käytettävään dieselpolttoaineeseen.

2.    Hallinnollisilla alueilla voidaan soveltaa eriytettyjä alennuksia, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)    alennukset ovat enintään 17,7 euroa 1 000 litralta lyijytöntä bensiiniä ja 11,5 euroa 1 000 litralta dieselpolttoöljyä;

b)    alennukset eivät ole suurempia kuin muuhun kuin ammattitarkoitukseen käytettävän dieselpolttoaineen ja ammattitarkoitukseen käytettävän dieselpolttoaineen verokantojen erotus;

c)    alennuksia määritettäessä otetaan huomioon niiden alueiden objektiiviset sosioekonomiset olosuhteet, joilla kyseisiä alennuksia sovelletaan;

d)    alueellisten alennusten soveltaminen ei vaikuta siten, että kyseinen alue saisi kilpailuetua unionin sisäisessä kaupassa.

3.    Alennettujen verokantojen on oltava direktiivissä 2003/96/EY säädettyjen vaatimusten ja erityisesti sen 7 artiklassa vahvistettujen vähimmäisverokantojen mukaisia.

2 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2016, ja sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2017.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ranskan tasavallalle.

Tehty Brysselissä

(1) Energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annettu neuvoston direktiivi 2003/96/EY (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51).

(2) Ammattitarkoitukseen käytettävä dieselpolttoaine sellaisena kuin se määritellään direktiivin 2003/96/EY 7 artiklan 2 ja 3 kohdassa.

(3) EUVL L 113, 21.4.2013, s. 15.

(4) EUVL L 19, 22.1.2011, s. 13.

(5) EUVL L 290, 4.11.2005, s. 25.

(6) EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51.