EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 19.1.2016

COM(2016) 7 final

2016/0002(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

neuvoston puitepäätöksen 2009/315/YOS muuttamisesta kolmansien maiden kansalaisia koskevan tietojenvaihdon ja eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) osalta sekä neuvoston päätöksen 2009/316/YOS korvaamisesta

{SWD(2016) 4 final}
{SWD(2016) 5 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Jäsenvaltioiden tehokas yhteistyö ja rikosrekisteritietojen vaihto ovat oikeuteen ja turvallisuuteen perustuvan yhteisen alueen asianmukaisen toiminnan kulmakivi.

Eurooppa-neuvosto ja oikeus- ja sisäasioiden neuvosto ovat moneen otteeseen todenneet, että olisi tärkeää kehittää nykyistä eurooppalaista rikosrekisteritietojärjestelmää (ECRIS). Oikeus- ja sisäasiain ministerien 29. tammikuuta 2015 antamassa Riian julkilausumassa korostetaan, että rikostuomioita koskevien tietojen vaihtaminen on tärkeää kaikissa rikollisuuden ja terrorismin torjuntastrategioissa. 1 Oikeus- ja sisäasioiden ministerit katsoivat 20. marraskuuta 2015, että terrorismiin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen rikosoikeudellisia vastatoimia voitaisiin edistää, jos jäsenvaltiot hyödyntäisivät kaikkia eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) tarjoamia mahdollisuuksia ja jos komissio esittäisi ehdotuksen ECRISin laajentamisesta niin, että se kattaisi myös kolmansien maiden kansalaiset. 2 Samana päivänä terrorismin torjunnasta annetuissa päätelmissä ministerineuvosto kehotti jäsenvaltioita hyödyntämään kaikkia eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) tarjoamia mahdollisuuksia ja totesi suhtautuvansa myönteisesti komission aikomukseen esittää tammikuuhun 2016 mennessä kunnianhimoinen ehdotus eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän laajentamiseksi koskemaan kolmansien maiden kansalaisia. 3 Eurooppa-neuvosto totesi 17. ja 18. joulukuuta 2015 pidetyssä kokouksessaan, että viimeaikaiset terrori-iskut osoittavat erityisesti, että terroritoimintaa koskevien tietojen vaihtoa on kiireellisesti tehostettava muun muassa ulottamalla eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä ECRIS koskemaan myös kolmansien maiden kansalaisia. 4

ECRISin kehittämistä käsitellään myös Euroopan turvallisuusagendassa 5 .Komissio korostaa siinä EU:n toimista saatavaa lisäarvoa tietojenvaihdossa, operatiivisessa yhteistyössä ja muissa tukitoimissa. Se lupaa vauhdittaa käynnissä olevaa työtä ECRISin parantamiseksi EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten osalta ja varmistaa, että uudistus pannaan täytäntöön tehokkaasti.

ECRIS on sähköinen järjestelmä, jossa vaihdetaan tietoja EU:n tuomioistuimissa tiettyä henkilöä vastaan annetuista rikostuomioista henkilöön kohdistuvaa rikosasian käsittelyä varten, tai kansallisen lainsäädännön niin salliessa muita tarkoituksia varten. Järjestelmä perustuu neuvoston puitepäätökseen 2009/315/YOS ja neuvoston päätökseen 2009/316/YOS. 6

Tiedot esitetään standardoidussa sähköisessä muodossa 8 , minkä ansiosta tietojenvaihto on tehokasta ja tiedot ovat välittömästi ymmärrettävissä kaikilla EU:n kielillä 9 . Kussakin jäsenvaltiossa on nimetty keskusviranomainen, joka toimii ECRIS-verkoston yhteyspisteenä ja hoitaa kaikki siihen liittyvät tehtävät, kuten ilmoitusten toimittamisen, rikosrekisteritietojen tallentamisen sekä tietopyyntöjen toimittamisen ja niihin vastaamisen.

Koska kolmansien maiden kansalaiset ja kansalaisuudettomat henkilöt eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, kaikkien tiettyä henkilöä koskevien rikosrekisteritietojen saamiseksi on lähetettävä pyyntö kaikille tuomiojäsenvaltioille. Pyynnön esittävässä jäsenvaltiossa ei kuitenkaan yleensä ole tietoa siitä, missä jäsenvaltio(i)ssa tietty kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö on aiemmin tuomittu.

Näiden tietojen saamiseksi pyynnön esittävä jäsenvaltio joutuukin esittämään ns. ’yleisen tietopyynnön’ eli lähettämään pyynnön kaikille jäsenvaltioille. Tästä aiheutuu hallinnollista rasitusta kaikille jäsenvaltioille, vaikka niillä (useimmilla) ei olisikaan tällaisia tietoja. On arvioitu, että jos jäsenvaltiot tekisivät tällaisen yleisen tietopyynnön jokaisesta tuomitusta kolmannen maan kansalaisesta tai kansalaisuudettomasta henkilöstä, hallinnolliset kulut olisivat noin 78 miljoonaa euroa vuodessa. Yleisiin tietopyyntöihin vastaamisesta aiheutuvista kustannuksista ei kuitenkaan saada vastaavaa hyötyä, koska valtaosa vastauksista ei tuota tulosta. Tästä aiheutuu haittaa erityisesti pienemmille jäsenvaltioille, joiden on vastattava kaikkiin pyyntöihin, vaikka niillä ei välttämättä ole kunnon edellytyksiä siihen. Lisäksi tarpeettomien pyyntöjen suuri määrä heikentää ECRIS-verkoston luotettavuutta ja toimintaa kokonaisuutena, koska käyttäjät saattavat katsoa, että ECRISin tehottomuus tässä suhteessa osoittaa järjestelmän olevan kaiken kaikkiaan tehoton.

Käytännössä jäsenvaltiot pyrkivät välttämään yleisten tietopyyntöjen lähettämistä ja tukeutuvat sen sijaan ainoastaan omien kansallisten rikosrekisteriensä sisältämiin tietoihin. Tämä taas johtaa siihen, että jäsenvaltioiden vastuuviranomaisilla ei useinkaan ole käytettävissä täydellisiä tietoja kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden rikoshistoriasta. Vuonna 2014 yhteensä 558 000 kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä sai rikostuomion 19 eri jäsenvaltiossa, mutta järjestelmään osallistuvat 25 jäsenvaltiota tekivät vain 23 000 tätä kohderyhmää koskevaa tietopyyntöä.

Ehdotuksen tavoite on täysin sen komission painopisteen mukainen, jonka mukaan valtioiden rajat ylittävän rikollisuuden ja terrorismin torjunta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella on koko EU:n vastuulla. Tämä aloite mainitaan myös Euroopan turvallisuusagendassa. Sen tarkoituksena on varmistaa, että ECRIS-järjestelmä kattaa paitsi EU:n kansalaisten myös kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden rikosrekisteritiedot.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotettu säädöstyyppi on direktiivi, jonka oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 82 artiklan 1 kohdan d alakohta. Kyseisen määräyksen nojalla unioni voi toteuttaa toimenpiteitä rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla helpottaakseen jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten tai vastaavien viranomaisten yhteistyötä rikosasioiden käsittelyn ja päätösten täytäntöönpanon yhteydessä. Ehdotetussa toiminnassa on kyse juuri tästä. Ehdotuksella muutetaan tällä alalla voimassa olevaa EU:n lainsäädäntöä.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

•Suhteellisuusperiaate

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•Sidosryhmien kuuleminen

Paremman sääntelyn suuntaviivoissa 11 vahvistettujen, sidosryhmien osallistumista ja niiden näkemysten huomioon ottamista koskevien komission vähimmäisvaatimusten mukaisesti on laadittu kattava kuulemisstrategia, jonka avulla on voitu varmistaa sidosryhmien laaja osallistuminen aloitteen valmistelun kaikissa vaiheissa. Strategian mukaisesti on toteutettu erilaisia kohdennettuja kuulemisia (kahdenvälisten kontaktien, sidosryhmien ja asiantuntijoiden kokousten ja kirjallisten kannanottojen muodossa). Näin komissio on saanut käyttöönsä asiantuntemukseen perustuvia edustavia vaihtoehtoja. Komissio on pyrkinyt keräämään tästä aiheesta näkemyksiä laajalti ja tasapuolisesti antamalla kaikille sidosryhmille (jäsenvaltiot, kansalliset viranomaiset, lakiasiantuntijat ja tutkijat sekä perusoikeuksiin ja tietosuojaan liittyvät sidosryhmät) mahdollisuuden osallistua ja esittää näkemyksensä. Näin ovatkin tehneet mm. Euroopan perusoikeusvirasto (FRA), Euroopan tietosuojavaltuutettu ja jäsenvaltioiden tietosuojavalvontaviranomaisista muodostettu tietosuojatyöryhmä.

Kaikki jäsenvaltiot kannattivat sääntelyyn perustuvaa toimintatapaa ja järjestelmää, joka muodostuu suodateindeksistä ja osuma / ei osumaa -hakutoiminnosta. Hajautettua lähestymistapaa kannatettiin laajalti, edellyttäen että toteutuksessa käytettävän ohjelmiston asentaminen, integrointi ja ylläpito jäsenvaltioissa sujuu ongelmitta ja että tätä varten on saatavilla rahoitustukea (avustuksia). Osa jäsenvaltioista piti parempana keskitettyä ratkaisua, koska se vaatisi niiden mielestä vähemmän täytäntöönpanotoimenpiteitä jäsenvaltioiden tasolla, aiheuttaisi niille vähemmän kustannuksia ja takaisi paremmin jäsenvaltioiden yhdenmukaisen toiminnan. Muutama jäsenvaltio ei ottanut kantaa.

Monet jäsenvaltiot vahvistivat, että henkilöiden luotettavaan tunnistamiseen sormenjälkitietojen perusteella liittyy käytännön etuja. Itse asiassa se on ainoa keino tunnistaa henkilö luotettavasti. Tämä on äärimmäisen tärkeää siksi, että oikeusviranomaiset ovat vastuussa rikosrekisteritietojen oikeellisuudesta. Eräät jäsenvaltiot toivat esiin perustuslakiin liittyviä huolenaiheita ja kiinnittivät huomiota käytännön ongelmiin, joita sormenjälkitietojen pakollinen tallentaminen ECRISiin saattaa aiheuttaa. Monissa jäsenvaltioissa keskusviranomaiset eivät tätä nykyä tallenna sormenjälkitietoja kansallisiin rikosrekistereihin eikä niillä ole yhteyttä kansalliseen sormenjälkien automaattiseen tunnistusjärjestelmään (AFIS). Eräitä jäsenvaltioita huolestuttaa se, että EU:n kansalaisiin sovellettaisiin eri vaatimuksia kuin kolmansien maiden kansalaisiin ja kansalaisuudettomiin henkilöihin. Tilanne on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden kannalta erilainen, koska osa heistä tulee maista, joissa ei ole sopivanlaista tai luotettavaa väestörekisteriä. Tätä taustaa vasten sormenjälkitietojen sisällyttäminen tietoihin on otettava painopisteeksi.

Perusoikeuksien noudattamista valvovat sidosryhmät tunnustivat tulevaan kolmansien maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä koskevaan ECRIS-järjestelmään liittyvät edut yleiseltä oikeudelliselta kannalta, koska se auttaa varmistamaan, että tuomiot annetaan asianmukaisesti ja että lapsia suojataan kaltoinkohtelulta. Lisäksi kolmansien maiden kansalaiset ja kansalaisuudettomat henkilöt voivat järjestelmän avulla osoittaa, ettei heillä ole rikosrekisteriä missään jäsenvaltiossa. 12 Nämä sidosryhmät kannattavat hajautettua järjestelmää, jossa käytetään asianmukaista anonymisointitekniikkaa.

Näiden sidosryhmien mukaan kolmansien maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä koskevan järjestelmän käyttöönotto on yhdenvertaisuutta lain edessä koskevan periaatteen kannalta mahdollista, kunhan järjestelmä on tarpeellinen ja oikeasuhteinen. Tietosuojavaltuutetun näkemyksen mukaan jäsenvaltioiden kansalaisia koskevasta tietojärjestelmästä erillisen tietojärjestelmän luominen kolmansien maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä koskevien tietojen säilyttämistä ja vaihtamista varten on perusteltava asianmukaisesti. Sidosryhmät kiinnittivät huomiota suojatoimiin, joita kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden erityistilanne muuttoliikkeen suhteen edellyttää, suodateindeksin luomista ja sormenjälkien käyttöä koskeviin näkökohtiin, lapsen oikeuksiin ja rekisteröityjen oikeuksiin sekä tehokkaiden oikeussuojakeinojen tarpeeseen.

Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että tämän ehdotuksen tarkoituksena ei ole säännellä maahanmuuttoa. Se ei vaikuta mihinkään kyseisellä alalla voimassa oleviin säännöksiin tai takeisiin. Ehdotetun säädöksen johdanto-osassa todetaan nimenomaisesti, että siinä noudatetaan kansallisessa ja EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttolainsäädännössä annettuja takeita. Ne pysyvät voimassa myös tulevan järjestelmän yhteydessä.

Tietyt rikokset, kuten laiton maahantulo tai oleskelu tai matkustaminen väärennetyn viisumin tai väärennettyjen matkustusasiakirjojen kanssa, ovat tunnusomaisia erityisesti kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille henkilöille. Uuden ECRIS-järjestelmän ei kuitenkaan pitäisi kohtuuttomasti vaikuttaa tällaisista rikoksista tuomittujen kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden oikeuksiin. Perusoikeusvirasto onkin ehdottanut, että laittoman maahantulon tai oleskelun perusteella annettuja tuomioita käsiteltäisiin uudessa järjestelmässä vain rikosasian käsittelyn yhteydessä. Komissio katsoo kuitenkin, että se, missä määrin rikosrekisteritietoja käsitellään muita kuin rikosasian käsittelyyn liittyviä tarkoituksia varten, on määriteltävä kansallisen lain nojalla, samoin kuin nyt tehdään unionin kansalaisten kohdalla.

Perusoikeuksiin liittyvät sidosryhmät myönsivät, että kolmansien maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä voi olla vaikeampi tunnistaa luotettavasti kuin unionin kansalaisia. Perusoikeusviraston mukaan suodateindeksin yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon sormenjälkitietojen käytön tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus sekä mahdollisuus käyttää sen sijaan passia ja/tai oleskelulupaa sekä nykyisten EU:n ja kansallisten tietokantojen tarjoamia vaihtoehtoja. Näitä vaihtoehtoja olisi vertailtava siihen, että sormenjälkitietoja käytettäisiin kaikkien kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tai näihin kuuluvien tiettyjen ryhmien tunnistamiseen.

Ehdotuksessa säädetään kuitenkin kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden sormenjälkitietojen pakollisesta tallentamisesta, jotta voidaan voittaa näiden henkiöiden tunnistamiseen liittyvät vaikeudet. Nämä vaikeudet ovat erilaisia kuin unionin kansalaisten tunnistamiseen liittyvät ongelmat, sillä unionin kansalaisten kansalaisuusjäsenvaltiosta on helpompi saada tietoja.

Sidosryhmät huomauttivat myös, että rikostuomioita koskevasta tietojenvaihdosta voi aiheutua riskejä erityisesti lapsille, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia. Perusoikeusvirasto ehdotti, että lasten haavoittuvan aseman vuoksi olisi harkittava lasten sulkemista koko ECRIS-järjestelmän tai ainakin suodateindeksin soveltamisalan ulkopuolelle. Tietojenvaihtoa voitaisiin myös rajoittaa lasten osalta koskemaan ainoastaan heidän tekemiään erittäin vakavia rikoksia. Toisaalta sidosryhmät toivovat, että ehdotetussa säädöksessä säädettäisiin työnantajien mahdollisuudesta tarkistaa tehokkaasti, onko tiettyä kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä kielletty aiempien rikostuomioiden vuoksi osallistumasta sellaiseen toimintaan, jossa ollaan suoraan ja säännöllisesti tekemisissä lasten kanssa.

Tässä yhteydessä on aiheellista todeta, että ECRIS on hajautettu väline, jonka avulla vaihdetaan jäsenvaltioiden rikosrekistereissä olevia tietoja. Se, tallennetaanko kansalliseen rikosrekisteriin tietoja lasten rikostuomioista, jotta niitä voitaisiin vaihtaa jäsenvaltioiden välillä, ratkaistaan jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön nojalla. Kun kyseessä on rikosrekisteritietojen tarkistaminen ECRIS-järjestelmän kautta täytettäessä sellaisia työpaikkoja, joissa ollaan suoraan ja säännöllisesti tekemisissä lasten kanssa, ehdotetun direktiivin täytäntöönpano helpottaa sen selvittämistä, onko kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille henkilöille annettu aiemmin tähän liittyviä tuomioita.

Eräät sidosryhmät viittasivat tarpeeseen varmistaa, että kolmansien maiden kansalaisilla ja kansalaisuudettomilla henkilöillä on oikeus tarkistaa omat tietonsa ja saada ne tarvittaessa oikaistuiksi, koska virheelliset rikosrekisteritiedot saattavat olla heidän kohdallaan yleisempiä. ECRIS-järjestelmää koskevat oikeudelliset asiakirjat koskevat kuitenkin ainoastaan rikosrekisteritietojen vaihtoa. Niissä ei käsitellä yksilön oikeutta saada tutustua häntä koskeviin kansallisella tasolla tallennettuihin tietoihin. Näitä seikkoja säännellään tietosuojalainsäädännöllä sekä kansallisella että EU:n tasolla.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Rikostuomion saaneita kolmansien maiden kansalaisia koskevan suodateindeksin laatimisesta on tehty toteutettavuustutkimus 13 , jossa mekanismin toimintaa tarkastellaan lähemmin. Tutkimuksessa myös arvioidaan tällaisen tiedoston vaikutuksia tekniseltä, oikeudelliselta ja organisatoriselta kannalta. Toisessa selvityksessä 14 arvioidaan kolmansien maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä koskevasta ECRIS-järjestelmästä annettavan säädösehdotuksen vaikutuksia tieto- ja viestintätekniikan kannalta ja esitetään arvio kustannuksista, joita EU:lle ja jäsenvaltioille aiheutuisi eri vaihtoehtojen toteuttamisesta. Eurostatin muuttoliike- ja väestötilastoista on saatu tietoa ongelman laajuudesta. Lisäksi on haastateltu perusteellisesti FIU.netin 15 edustajia erityisesti Match-ohjelmiston käytöstä. Se on FIU.netiä varten kehitetty älykäs tiedonvaihto-ohjelma, joka perustuu anonymisoituun suodateindeksiin.

•Vaikutustenarviointi

Jäsenvaltioiden ECRIS-haut, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tietoja, muodostavat tätä nykyä vain 5 prosenttia kaikista tapauksista. Ehdotetun ratkaisun ansiosta ECRISin käytön odotetaan lisääntyvän merkittävästi. Jos jäsenvaltiot lähettäisivät säännönmukaisesti yleisiä tietopyyntöjä, niihin vastaamisesta aiheutuva hallinnollinen rasitus olisi ECRIS-työnkulun suurin kustannus (arviolta jopa 78 miljoonaa euroa). Ehdotetun ratkaisun ansiosta nämä kustannukset säästyisivät.

•    Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Direktiivin täytäntöönpanoon on varattu tammikuun 2017 ja joulukuun 2020 väliselle ajalle 10 760 000 euroa. 18 Ehdotettu rahoitus on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen. Kustannukset katetaan oikeusalan ohjelmasta. Sitoumusaikataulu perustuu mukautuksiin, joita EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla odotetaan tarvittavan kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Kolmannesta täytäntöönpanovuodesta alkaen ylläpitokustannukset vakiintuvat 1 602 000 miljoonaan euroon vuodessa. Rahoitusta tarkastellaan lähemmin ehdotuksen liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Kahden vuoden kuluttua säädöksen hyväksymisestä komissio arvioi, onko se saatettu asianmukaisella tavalla osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. Se myös tarkastelee niiden toimenpiteiden tuloksellisuutta, joiden avulla jäsenvaltiot ovat pyrkineet saavuttamaan edellä esitetyt tavoitteet. Komissio päättää tarvittavista jatkotoimista tämän arvion perusteella.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

2016/0002 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

neuvoston puitepäätöksen 2009/315/YOS muuttamisesta kolmansien maiden kansalaisia koskevan tietojenvaihdon ja eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) osalta sekä neuvoston päätöksen 2009/316/YOS korvaamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan 1 kohdan d alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Unioni on asettanut tavoitteekseen tarjota Euroopan kansalaisille vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla ei ole sisärajoja ja jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus, toteuttaen samalla rikollisuuden ehkäisyä ja torjuntaa koskevat aiheelliset toimenpiteet.

(2)Tämä tavoite edellyttää, että tiedot jäsenvaltioissa annetuista rikostuomioista voidaan ottaa huomioon myös tuomiojäsenvaltion ulkopuolella, sekä uusien rikosasioiden käsittelyn yhteydessä neuvoston puitepäätöksen 2008/675/YOS 19 mukaisesti että uusien rikosten ehkäisemiseksi.

(3)Tämä tavoite edellyttää rikosrekisteritietojen vaihtoa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä. Näiden tietojen vaihto on järjestetty ja sitä helpotetaan neuvoston puitepäätöksessä 2009/315/YOS 20 vahvistetuilla säännöillä ja neuvoston päätöksellä 2009/316/YOS 21 perustetun eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän avulla.

(4)ECRIS-järjestelmän oikeudellinen kehys ei kuitenkaan kata kolmansien maiden kansalaisia koskevien tietopyyntöjen erityispiirteitä riittävästi. Nykyään on jo mahdollista vaihtaa ECRIS-järjestelmässä tietoja kolmansien maiden kansalaisista, mutta käytössä ei ole menettelyä eikä mekanismia, joka varmistaisi tällaisen tietojenvaihdon tehokkuuden.

(5)Tietoja kolmansien maiden kansalaisista ei voida kerätä unionissa kansalaisuusjäsenvaltiossa, koska järjestelmä koskee jäsenvaltioiden kansalaisia, vaan tiedot tallennetaan ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, joissa rikostuomio on annettu. Sen vuoksi tietyn henkilön koko rikoshistoria voidaan selvittää vain pyytämällä tietoja kaikilta jäsenvaltioilta.

(6)Tällaiset yleiset tietopyynnöt aiheuttavat hallinnollista rasitusta kaikille jäsenvaltioille, myös niille, joilla ei ole tietoja kyseisestä kolmannen maan kansalaisesta. Käytännössä tämä kielteinen vaikutus vähentää jäsenvaltioiden halukkuutta pyytää tietoja kolmansien maiden kansalaisista ja johtaa siihen, että jäsenvaltiot käyttävät ainoastaan omiin kansallisiin rekistereihinsä tallennettuja rikosrekisteritietoja.

(7)Rikosrekisteritietojen vaihto on tärkeä osa kaikkia rikollisuuden ja terrorismin torjuntastrategioita. Jos jäsenvaltiot käyttäisivät kaikkia ECRIS-järjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia, se edistäisi terrorismiin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen rikosoikeudellisia vastatoimia.

(8)Viimeaikaiset terrori-iskut ovat osoittaneet erityisesti sen, että tällaista tietojenvaihtoa on tehostettava muun muassa ulottamalla ECRIS-järjestelmä koskemaan myös kolmansien maiden kansalaisia.

(9)Tämän seurauksena olisi perustettava järjestelmä, jonka avulla jäsenvaltion keskusviranomainen voi nopeasti ja tehokkaasti selvittää, missä muussa jäsenvaltiossa on tallennettu rikosrekisteritietoja tietystä kolmannen maan kansalaisesta, minkä jälkeen voidaan käyttää olemassa olevaa ECRIS-järjestelmää.

(10)Kolmansien maiden kansalaisten rikosrekisteritietoja koskeviin jäsenvaltioiden velvollisuuksiin olisi sisällytettävä myös sormenjälkitiedot tunnistamisen varmistamiseksi. Tähän velvollisuuteen sisältyvät tietojen, myös sormenjälkitietojen, tallentaminen, muiden keskusviranomaisten esittämiin tietopyyntöihin vastaaminen, sen varmistaminen, että kolmannen maan kansalaisen pyytämään rikosrekisteriotteeseen sisällytetään tarvittaessa myös muista jäsenvaltioista saadut tiedot, sekä teknisten muutosten toteuttaminen, jotta voidaan varmistaa tietojenvaihtojärjestelmän toiminta uusinta teknologiaa soveltamalla.

(11)Koska tiettyä kolmannen maan kansalaista koskevia tietoja ei voida tallentaa mihinkään tiettyyn jäsenvaltioon, jäsenvaltioiden keskusviranomaisten olisi voitava selvittää hajautetun tietoteknologian avulla, missä muissa jäsenvaltioissa on tallennettu rikosrekisteritietoja samasta henkilöstä. Tätä tarkoitusta varten kunkin keskusviranomaisen olisi toimitettava muille jäsenvaltioille suodateindeksi, joka sisältää kyseisessä jäsenvaltiossa rikostuomion saaneiden kolmansien maiden kansalaisten tunnistetiedot anonymisoidussa muodossa. Henkilötiedot olisi anonymisoitava niin, ettei rekisteröityä voida tunnistaa niistä. Pyynnön vastaanottava jäsenvaltio voi verrata näitä tietoja omiin tietoihinsa osuma / ei osumaa -periaatteella sen selvittämiseksi, onko muissa jäsenvaltioissa rikosrekisteritietoja, ja jos osuma löytyy, missä jäsenvaltiossa tai jäsenvaltioissa niitä on. Vastaanottava jäsenvaltio voi sitten käyttää osuman perusteella ECRIS-järjestelmää tavalliseen tapaan. Sellaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta, joilla on myös jonkin jäsenvaltion kansalaisuus, suodateindeksissä olisi oltava ainoastaan samat tiedot kuin jäsenvaltioiden kansalaisista.

(12)Atk-pohjaisessa järjestelmässä tapahtuvan jäsenvaltioiden rikosrekisteritietojen vaihdon yhteydessä olisi sovellettava neuvoston puitepäätöstä 2008/977/YOS 22 , jossa säädetään asianmukaisesta tietosuojan tasosta vaihdettaessa tietoja jäsenvaltioiden välillä ja annetaan samalla jäsenvaltioille mahdollisuus soveltaa kansalliseen tietojenkäsittelyyn tiukempia vaatimuksia.

(13)Rikosrekisteritietojen vaihdossa olisi käytettävä yhteisenä viestintäinfrastruktuurina suojattuja Euroopan laajuisia julkishallinnon telematiikkapalveluja (sTESTA) tai niiden kehittämiseen pohjautuvaa järjestelmää tai muuta turvallista tietoliikenneverkkoa.

(14)Kunkin jäsenvaltion olisi vastattava omista kustannuksistaan, jotka liittyvät sen rikosrekisteritietokannan sekä ECRIS-järjestelmän käyttöä varten tarvittavien teknisten muutosten toteuttamiseen, hallinnointiin, käyttöön ja ylläpitoon, rajoittamatta kuitenkaan unionin rahoitusohjelmien käyttöä sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

(15)Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja -vapauksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet, mukaan lukien oikeus henkilötietojen suojaan, yhdenvertaisuutta lain edessä koskeva periaate ja yleinen syrjintäkielto. Tämä direktiivi olisi pantava täytäntöön näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(16)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli kolmansien maiden kansalaisia koskevien rikosrekisteritietojen nopeaa ja tehokasta vaihtoa, vaan se voidaan vaadittujen synergiaetujen ja yhteentoimivuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(17)Jotta voidaan varmistaa puitepäätöksen 2009/315/YOS yhdenmukainen täytäntöönpano, neuvoston päätöksen 2009/316/YOS periaatteet olisi sisällytettävä puitepäätökseen ja komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 23 mukaisesti.

(18)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(19)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan ja 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido näitä jäsenvaltioita eikä sitä sovelleta näihin jäsenvaltioihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

[tai]

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 3 artiklan ja 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti nämä jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän direktiivin hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(20)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 24 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon [...] 25 ,

(21)Puitepäätöstä 2009/315/YOS olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan puitepäätös 2009/315/YOS seuraavasti:

1)Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Kohde

Tässä puitepäätöksessä

a)määritetään, miten tuomiojäsenvaltio jakaa tietoja tuomioista muiden jäsenvaltioiden kanssa;

b)määritetään tietojen säilyttämistä koskevat tuomiojäsenvaltion velvollisuudet ja täsmennetään, miten sen on vastattava rikosrekisteritietoja koskeviin pyyntöihin;

c)perustetaan rikostuomioita koskevaa tietojenvaihtoa varten yksittäisten jäsenvaltioiden rikosrekisteritietokantoihin perustuva hajautettu tietotekniikkajärjestelmä, eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS).”;

2)Lisätään 2 artiklaan alakohdat seuraavasti:

”d)’tuomiojäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jossa tuomio annetaan;

e)’kolmannen maan kansalaisella’ muun maan kuin jäsenvaltion kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä tai henkilöä, jonka kansalaisuus ei ole tiedossa jäsenvaltiossa, jossa hänelle annetaan tuomio.”;

3)Korvataan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kaikkiin sen alueella annettuihin tuomioihin liitetään, kun tiedot viedään sen rikosrekisteriin, tiedot tuomitun kansalaisuudesta tai kansalaisuuksista, jos kyseessä on jonkin toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan kansalainen.”;

4)Lisätään artikla seuraavasti:

”4 a artikla

Tuomiojäsenvaltion velvollisuudet kolmansien maiden kansalaisia koskevien tuomioiden osalta

1. Jäsenvaltion, jossa annetaan tuomio kolmannen maan kansalaiselle, on tallennettava seuraavat tiedot, paitsi jos se on poikkeuksellisissa yksittäistapauksissa mahdotonta:

a)tuomittua henkilöä koskevat tiedot (koko nimi, syntymäaika, syntymäpaikka (kaupunki ja maa), sukupuoli, kansalaisuus ja – tapauksen mukaan – aikaisemmat nimet),

b)tuomion luonteeseen liittyvät tiedot (tuomion antamispäivä, tuomioistuimen nimi, päivä, jona päätös sai lainvoiman),

c)tuomioon johtaneeseen rikokseen liittyvät tiedot (tuomion perusteena olevan rikoksen tekopäivä, rikoksen nimi tai oikeudellinen luokitus sekä viittaus siihen sovellettavan lain säännöksiin),

d)tuomion sisältöön liittyvät tiedot, joihin kuuluvat varsinkin rangaistus ja mahdolliset oheisseuraamukset, turvaamistoimenpiteet ja rangaistuksen toimeenpanoa muuttavat myöhemmät päätökset,

e)tuomitun vanhempien nimet,

f)tuomion viitenumero,

g)rikospaikka,

h)tapauksen mukaan rikostuomiosta johtuvat oikeudenmenetykset,

i)tuomitun henkilötunnus tai tuomitun henkilötodistuksen tyyppi ja numero,

j)henkilön sormenjäljet;

k)tapauksen mukaan sala- ja/tai lisänimi (-nimet).

2. Keskusviranomaisen on luotava suodateindeksi, joka sisältää 1 kohdan a, e, i, j ja k alakohdassa tarkoitetut anonymisoidut tiedot sen jäsenvaltiossa tuomituista kolmansien maiden kansalaisista. Keskusviranomaisen on toimitettava tämä suodateindeksi ja sen päivitykset kaikille jäsenvaltioille.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin tehtyjen muutosten tai poistojen perusteella on välittömästi tehtävä vastaavat muutokset tai poistot 1 kohdassa tallennettuihin tietoihin, jotka sisältyvät tuomiojäsenvaltion keskusviranomaisen 2 kohdan mukaisesti luomaan suodateindeksiin.

4.Edellä olevaa 2 ja 3 kohtaa sovelletaan suodateindeksiin myös sellaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta, joilla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus, siltä osin kuin keskusviranomainen tallentaa 1 kohdan a, e, i, j ja k kohdassa tarkoitetut tiedot jäsenvaltioiden kansalaisista.

5.Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan tuomioihin, jotka annetaan [12 kuukautta hyväksymisestä] jälkeen.

Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan tietoihin, jotka jo sisältyvät rikosrekisteriin [12 kuukautta hyväksymisestä], ja tietoihin tuomioista, jotka annetaan [12 kuukautta hyväksymisestä] jälkeen.";

5)Lisätään artikla seuraavasti:

”4 b artikla

Suodateindeksien käyttö

1.Jotta voitaisiin selvittää, missä jäsenvaltioissa on rikosrekisteritietoja tietystä kolmannen maan kansalaisesta, jäsenvaltioiden keskusviranomaiset voivat tehdä hakuja 4 a artiklan mukaisesti toimitettuihin suodateindekseihin verratakseen niissä olevia tietoja omiin 4 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihinsa. Suodateindeksejä ei saa käyttää muihin kuin 6 artiklassa tarkoitettuihin tarkoituksiin.

2.Tätä artiklaa sovelletaan myös sellaiseen kolmannen maan kansalaiseen, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus.”;

6)Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a)poistetaan 2 kohta;

b)korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.Kun jäsenvaltion kansalainen pyytää tietoja omasta rikosrekisteristään muun jäsenvaltion kuin kansalaisuusjäsenvaltionsa keskusviranomaiselta, kyseisen keskusviranomaisen on, jos kyseinen henkilö on tai on ollut pyynnön esittäneen tai pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion asukas tai kansalainen, esitettävä pyyntö henkilön kansalaisuusjäsenvaltion keskusviranomaiselle tietojen saamiseksi rikosrekisteristä, jotta nämä tiedot voidaan lisätä kyseiselle henkilölle toimitettavaan rikosrekisteriotteeseen.

Kun kolmannen maan kansalainen, jolla ei ole minkään jäsenvaltion kansalaisuutta, pyytää jäsenvaltion keskusviranomaiselta tietoja omasta rikosrekisteristään, tämän keskusviranomaisen on toimitettava pyyntö vain niiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisille, joilla on tietoja kyseisen henkilön rikosrekisteristä, näiden tietojen saamiseksi rikosrekisteristä, jotta ne voidaan lisätä kyseiselle henkilölle toimitettavaan rikosrekisteriotteeseen.”;

7)Korvataan 7 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.Kun jäsenvaltion kansalaista koskevia rikosrekisteritietoja pyydetään 6 artiklan mukaisesti muun jäsenvaltion kuin hänen kansalaisuusjäsenvaltionsa keskusviranomaiselta, pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on toimitettava rikosrekisterissään olevat, tässä jäsenvaltiossa annettuja tuomioita koskevat tiedot siinä laajuudessa kuin keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 13 artiklassa määrätään.

4a.Kun kolmannen maan kansalaisia koskevia rikosrekisteritietoja pyydetään 6 artiklan mukaisesti rikosasian käsittelyä varten, pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on toimitettava pyynnön esittäneen jäsenvaltion keskusviranomaiselle tiedot, jotka koskevat pyynnön vastaanottaneessa jäsenvaltiossa annettuja tuomioita, sekä sellaiset kolmansissa maissa annettuja tuomioita koskevat tiedot, jotka on toimitettu sille ja tallennettu sen rikosrekisteriin.

Jos tällaisia tietoja pyydetään muuta tarkoitusta kuin rikosasian käsittelyä varten, sovelletaan tämän artiklan 2 kohdan säännöksiä soveltuvin osin.”;

8)Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a)korvataan 1 kohdassa ilmaisu ”7 artiklan 1 ja 4 kohdan” ilmaisulla ”7 artiklan 1, 4 ja 4 a kohdan”;

b)korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”7 artiklan 2 ja 4 kohdan” ilmaisulla ”7 artiklan 2, 4 ja 4 a kohdan”;

c)korvataan 3 kohdassa ilmaisu ”7 artiklan 1, 2 ja 4 kohdan” ilmaisulla ”7 artiklan 1, 2, 4 ja 4 a kohdan”;

9)Korvataan 11 artiklan 3–7 kohta seuraavasti:

”3.Jäsenvaltioiden keskusviranomaisten on toimitettava 4 artiklassa tarkoitetut tiedot, 4 a artiklassa tarkoitettu suodateindeksi, 6 artiklassa tarkoitetut pyynnöt, 7 artiklassa tarkoitetut vastaukset ja muut tarvittavat tiedot sähköisesti käyttäen ECRIS-järjestelmää ja standardoitua muotoa täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

4.Jos 3 kohdassa tarkoitettu toimitustapa ei ole käytettävissä, jäsenvaltioiden keskusviranomaisten on sen ollessa pois käytöstä toimitettava kaikki 3 kohdassa tarkoitetut tiedot, 4 a artiklassa tarkoitettua suodateindeksiä lukuun ottamatta, millä tahansa tavalla, josta jää kirjallinen merkintä ja jonka avulla vastaanottavan jäsenvaltion keskusviranomainen pystyy toteamaan niiden aitouden.

5. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat tekniset muutokset voidakseen käyttää 3 kohdassa tarkoitettua standardoitua muotoa ja 4 a ja 4 b artiklassa tarkoitettua suodateindeksiä ja lähettää sähköisesti kaikki 3 kohdassa tarkoitetut tiedot muille jäsenvaltioille ECRIS-järjestelmän kautta. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle päivämäärä, josta lähtien se voi toimittaa tietoja tällä tavoin ja käyttää 4 a ja 4 b artiklassa tarkoitettua suodateindeksiä.”;

10)Lisätään artikla seuraavasti:

”11 a artikla

Eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS)

1.Jotta rikosrekisteritietoja voitaisiin vaihtaa sähköisesti tämän puitepäätöksen mukaisesti, perustetaan yksittäisten jäsenvaltioiden rikosrekisteritietoihin perustuva hajautettu tietotekniikkajärjestelmä, eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS). Se koostuu seuraavista osista:

a)liitäntäohjelmisto, joka on laadittu yhteensopivaksi yhteisten protokollien kanssa niin, että tietoja voidaan vaihtaa jäsenvaltioiden rikosrekisteritietokantojen välillä;

b)suodateindeksiohjelmisto, joka on laadittu yhteensopivaksi yhteisten protokollien kanssa niin, että keskusviranomaiset voivat verrata omia 4 a ja 4 b artiklassa tarkoitettuja tietojaan muiden keskusviranomaisten tietoihin, ja varmistaa samalla, että henkilötiedot ovat täysin suojatut;

c)keskusviranomaisten yhteinen viestintäinfrastruktuuri, joka toimii suojatussa verkossa.

ECRIS varmistaa toisille jäsenvaltioille toimitettujen rikosrekisteritietojen luottamuksellisuuden ja eheyden.

2.Kaikki rikosrekisteritiedot on tallennettava ainoastaan jäsenvaltioiden ylläpitämiin tietokantoihin.

3.Jäsenvaltioiden keskusviranomaisilla ei saa olla verkossa suoraa pääsyä toisten jäsenvaltioiden rikosrekisteritietokantoihin.

4.Rikosrekisteritietojen tallentamiseen, lähettämiseen ja vastaanottamiseen tarkoitettujen ohjelmistojen ja tietokantojen toiminta on asianomaisen jäsenvaltion vastuulla.

5.Komissio vastaa yhteisen viestintäinfrastruktuurin toiminnasta. Toiminnan on täytettävä turvallisuusvaatimukset ja vastattava täysin ECRISin tarpeita.

6.Komissio tarjoaa 1 kohdassa tarkoitetun ohjelmiston, yleiset tukipalvelut ja teknistä apua sekä kerää ja laatii tilastoja.

7.Kunkin jäsenvaltion on vastattava itse omista kustannuksistaan, jotka aiheutuvat sen kansallisen rikosrekisteritietokannan ja 1 kohdassa tarkoitetun ohjelmiston toteuttamisesta, hallinnoinnista, käytöstä ja ylläpidosta.

Komissio vastaa kustannuksista, jotka johtuvat ECRISin yhteisen viestintäinfrastruktuurin toteuttamisesta, hallinnoinnista, käytöstä, ylläpidosta ja tulevasta kehittämisestä sekä liitäntäohjelmiston ja 1 kohdassa tarkoitetun ohjelmiston toteuttamisesta ja tulevasta kehittämisestä.”;

11)Lisätään artikla seuraavasti:

”11 b artikla

Täytäntöönpanosäädökset

1.Komissio vahvistaa seuraavat seikat täytäntöönpanosäädöksillä:

a)11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu standardoitu muoto, myös siltä osin kuin on kyse tuomioon johtanutta rikosta ja tuomion sisältöä koskevista tiedoista;

b)säännöt, jotka koskevat ECRISin, 4 a ja 4 b artiklassa tarkoitetun suodateindeksin ja sormenjälkitietojen vaihdon teknistä toteutusta;

c)muut keinot, jotka liittyvät rikostuomioita koskevan tietojenvaihdon järjestämiseen ja helpottamiseen jäsenvaltioiden keskusviranomaisten välillä, kuten:

i)keinot, joilla helpotetaan välitettyjen tietojen ymmärtämistä ja konekääntämistä;

ii)keinot, joiden avulla tietoja voidaan vaihtaa sähköisesti, erityisesti käytettävät tekniset standardit, sekä tarvittaessa sovellettavat vaihtomenettelyt.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 12 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti.”;

12)Lisätään artikla seuraavasti:

”12 a artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 26 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän artiklaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.”;

13)Lisätään artikla seuraavasti:

”13 a artikla

Komission suorittama raportointi ja uudelleentarkastelu

1. Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän puitepäätöksen soveltamisesta viimeistään [24 kuukautta täytäntöönpanosta]. Kertomuksessa arvioidaan, ovatko jäsenvaltiot toteuttaneet tämän puitepäätöksen noudattamisen edellyttämät toimenpiteet, tekniset täytäntöönpanotoimet mukaan lukien.

2.Kertomukseen liitetään tarvittaessa asiaa koskevia lainsäädäntöehdotuksia.

3.Komission yksiköt julkaisevat säännöllisesti kertomuksen ECRIS-järjestelmässä tapahtuvasta rikosrekisteritietojen vaihdosta erityisesti 11 a artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen tilastojen perusteella. Tämä kertomus julkaistaan ensimmäisen kerran vuoden kuluttua 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen esittämisestä.”.

2 artikla

Päätöksen 2009/316/YOS korvaaminen

Korvataan päätös 2009/316/YOS niiden jäsenvaltioiden osalta, joita tämä direktiivi sitoo, tämän kuitenkaan rajoittamatta näiden jäsenvaltioiden velvollisuuksia, jotka koskevat päätöksen noudattamiseksi toteutettavien toimenpiteiden toteuttamiselle asetetun määräajan noudattamista.

3 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [12 kuukautta hyväksymisestä]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3.Jäsenvaltioiden on toteutettava 11 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tekniset muutokset viimeistään [12 kuukautta hyväksymisestä].

4 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sen 2 artiklaa sovelletaan [päivästä, johon mennessä tämä direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä].

5 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 27  

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. 

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen. 28  

✓ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. 

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Lyhyellä tai pitkällä aikavälillä täytettävät vaatimukset

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

1.5.3.Vastaavista aikaisemmista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. 

–◻    Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

✓ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2017 ja päättyy vuonna 2018,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 29  

✓ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–✓ osastojaan, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻    toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty:

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa on annettava lisätietoja.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannuksista ja hyödyistä ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–✓ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–✓    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseihin ja muihin hallintomenoihin käytettävien määrärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutetuilla määrärahojen uudelleenjärjestelyillä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–✓    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–✓    Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

–◻    Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–✓ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–◻ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–✓    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–◻    vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

(1) EU:n oikeus- ja sisäministerien antama Riian lausuma, 29. tammikuuta 2015, asiak. 5855/15.

(2) Euroopan unionin neuvoston päätelmät terrorismiin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen rikosoikeudellisten vastatoimien tehostamisesta, 20. marraskuuta 2015, asiak. 14419/15.

(3) Euroopan unionin neuvoston päätelmät terrorismin torjunnasta, 20. marraskuuta 2015, asiak. 14406/15.

(4) Eurooppa-neuvoston päätelmät, 17. ja 18. joulukuuta 2015, asiak. EUCO 28/15.

(5) Euroopan turvallisuusagenda – Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, 28.4.2015, COM(2015) 185 final.

(6) Neuvoston puitepäätös 2009/315/YOS, tehty 26 päivänä helmikuuta 2009, jäsenvaltioiden välisen rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä (puitepäätös), EUVL L 93, 7.4.2009, s. 23, ja neuvoston päätös 2009/316/YOS, tehty 6 päivänä huhtikuuta 2009, eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) perustamisesta puitepäätöksen 2009/315/YOS 11 artiklan mukaisesti, EUVL L 93, 7.4.2009, s. 33.

(7) Tiedoista on käytävä ilmi rikostyyppi, tuomio ja siihen liittyvät mahdolliset oheisseuraamukset tai muut toimenpiteet.

(8) Jäsenvaltiot vaihtavat rikosrekisteritietoja ECRIS-järjestelmässä käyttäen koodeja, jotka viittaavat rikoksista ja seuraamuksista laadittuun taulukkoon. Koodeista käy ilmi myös teon täyttymisaste ja tekijän osallistumisaste sekä mahdollinen osittainen tai täydellinen vapauttaminen rikosoikeudellisesta vastuusta.

(9) Puitepäätöksen 2009/315/YOS mukaan vastaus henkilöön kohdistuvaa rikosasiaa varten esitettyyn tietopyyntöön on toimitettava välittömästi ja joka tapauksessa 10 työpäivän kuluessa. Ks. lähemmin puitepäätöksen 2009/315/YOS 8 artikla.

(10) Neuvoston puitepäätös 2008/675/YOS, tehty 24 päivänä heinäkuuta 2008, Euroopan unionin jäsenvaltioissa annettujen tuomioiden huomioon ottamisesta uudessa rikosprosessissa, EUVL L 220, 15.8.2008, s. 32.

(11) SWD(2015) 111.

(12) Opinion of the European Union Agency for Fundamental Rights (FRA) concerning the exchange of information on third-country nationals under a possible future system complementing the European Criminal Records Information System, 4.12.2015, FRA – 2015/1 – ECRIS.

(13) Projektin loppuraportti: Feasibility Study: Establishment of a European Index of Convicted Third Country Nationals, 11.6.2010 (’Unisys study’).

(14) Study on Assessment of ICT impacts of the legislative proposal for ECRIS TCN system regarding the exchange of convictions for third country nationals and stateless people (TCN), 4.12.2015 (’Kurt Salmon study’, julkaistaan myöhemmin).

(15) FIU.net on Alankomaissa toimiva verkosto, joka yhdistää toisiinsa jäsenvaltioiden rahanpesun selvittelykeskukset (FIU). Rahanpesun selvittelykeskusten tehtävänä on paljastaa ja estää terroristien rahoitus- ja rahanpesutoiminta.

(16) Unionin tuomioistuimen tuomio 8.4.2014, Digital Rights Ireland Ltd, C-293/12, ECLI:EU:C:2014:238.

(17) Unionin tuomioistuimen tuomio 6.10.2015, Maximilian Schrems v. Data Protection Commissioner, C-362/14, ECLI:EU:C:2015:650.

(18) Yksityiskohtaisia tietoja esitetään rahoitusselvityksen kohdassa 3.2.1, joka koskee toimintamäärärahojen kokonaismäärää.

(19) Neuvoston puitepäätös 2008/675/YOS, tehty 24 päivänä heinäkuuta 2008, Euroopan unionin jäsenvaltioissa annettujen tuomioiden huomioon ottamisesta uudessa rikosprosessissa, EUVL L 220, 15.8.2008, s. 32.

(20) Neuvoston puitepäätös 2009/315/YOS, tehty 26 päivänä helmikuuta 2009, jäsenvaltioiden välisen rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä, EUVL L 93, 7.4.2009, s. 23.

(21) Neuvoston päätös 2009/316/YOS, tehty 6 päivänä huhtikuuta 2009, eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) perustamisesta puitepäätöksen 2009/315/YOS 11 artiklan mukaisesti, EUVL L 93, 7.4.2009, s. 33.

(22) Neuvoston puitepäätös 2008/977/YOS, tehty 27 päivänä marraskuuta 2008, rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta, EUVL L 350, 30.12.2008, s. 60.

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta, EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(25) EUVL C...

(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13. 

(27) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(28) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(29) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

(30) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(31) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(32) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(33) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(34) Kustannukset, joita jäsenvaltioille aiheutuu tunnistetietojen hakemisesta, voidaan korvata yhteisrahoituksena myönnettävästä EU-rahoituksesta. Koska kaikki jäsenvaltiot eivät ole vielä vaihtaneet tietoja ECRIS-järjestelmässä, jonkin verran EU-rahoitusta voidaan myöntää myös niiden kansallisten järjestelmien päivittämistä varten. Vuodesta 2019 alkaen ylläpitokustannusten arvioidaan olevan 0,602 miljoonaa euroa vuodessa.

(35) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(36) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(37) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(38) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(39) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(40) AC = sopimussuhteiset toimihenkilöt, AL = paikalliset toimihenkilöt, END = kansalliset asiantuntijat, INT = vuokrahenkilöstö, JED = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(41) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(42) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.