Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52016IP0452

    Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2016 Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2015 (2016/2150(INI))

    EUVL C 224, 27.6.2018, p. 101–106 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    27.6.2018   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 224/101


    P8_TA(2016)0452

    Euroopan oikeusasiamiehen toiminta vuonna 2015

    Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. marraskuuta 2016 Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2015 (2016/2150(INI))

    (2018/C 224/17)

    Euroopan parlamentti, joka

    ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2015,

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan,

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan,

    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan,

    ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklan,

    ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan,

    ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 42 artiklan,

    ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 43 artiklan,

    ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista,

    ottaa huomioon oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9. maaliskuuta 1994 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom (1),

    ottaa huomioon Euroopan parlamentin 6. syyskuuta 2001 hyväksymän Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön (2),

    ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2006,

    ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n antamat avoimen ja rehellisen edunvalvonnan periaatteet,

    ottaa huomioon aikaisemmat Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta antamansa päätöslauselmat,

    ottaa huomioon työjärjestyksen 220 artiklan 2 kohdan toisen ja kolmannen virkkeen,

    ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A8-0331/2016),

    A.

    ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen vuosikertomus 2015 luovutettiin virallisesti Euroopan parlamentin puhemiehelle 3. toukokuuta 2016 ja että oikeusasiamies Emily O’Reilly esitteli kertomuksen vetoomusvaliokunnalle Brysselissä 20. kesäkuuta 2016;

    B.

    ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 15 artiklassa määrätään, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset toimivat mahdollisimman avoimesti edistääkseen hyvää hallintotapaa ja varmistaakseen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen;

    C.

    ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 24 artiklassa määrätään periaatteesta, jonka mukaan jokainen unionin kansalainen voi kääntyä 228 artiklan mukaisesti asetettavan oikeusasiamiehen puoleen;

    D.

    ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 228 artiklalla Euroopan oikeusasiamiehelle annetaan valtuudet ottaa vastaan kanteluja unionin toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä;

    E.

    toteaa, että SEUT-sopimuksen 258 artiklassa vahvistetaan komission tehtävä perussopimusten valvojana; katsoo, että tällaisen tehtävän hoitamatta jättämistä tai laiminlyöntiä voitaisiin pitää hallinnollisena epäkohtana;

    F.

    ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 298 artiklan mukaan EU:n toimielimet, elimet ja laitokset ”tukeutuvat tehtäviään hoitaessaan avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon” ja että samassa artiklassa annetaan mahdollisuus sisällyttää asetuksilla sekundaarioikeuteen tähän tarkoitukseen tarkoitettuja konkreettisia säännöksiä, joita voidaan soveltaa koko EU:n hallintoon;

    G.

    ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaan ”jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa”;

    H.

    ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 43 artiklan mukaan ”kaikilla unionin kansalaisilla ja kaikilla luonnollisilla henkilöllä ja oikeushenkilöillä, joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on oikeus tehdä unionin oikeusasiamiehelle kantelu, joka koskee yhteisön toimielinten ja laitosten toiminnassa ilmenneitä epäkohtia, lukuun ottamatta yhteisöjen tuomioistuimen ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöeliminä”,

    I.

    ottaa huomioon, että Maastrichtin sopimuksella perustettu Euroopan oikeusasiamiehen toimisto täytti 20 vuotta vuonna 2015 ja on vuodesta 2005 lähtien käsitellyt 48 840 kantelua;

    J.

    ottaa huomioon, että EU:n kansalaisuutta koskevista oikeuksista lokakuussa 2015 tehdyn Flash-eurobarometri-kyselyn mukaan Euroopan kansalaisista 83 prosenttia on tietoisia siitä, että EU:n kansalaisilla on oikeus tehdä kantelu komissiolle, Euroopan parlamentille tai Euroopan oikeusasiamiehelle;

    K.

    ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamies määrittelee hallinnollisen epäkohdan huonoksi tai puutteelliseksi hallinnoksi, josta on kyse, kun toimielin tai julkinen elin ei toimi lain taikka sitä sitovan määräyksen tai periaatteen mukaisesti, kun se laiminlyö hyvän hallinnon periaatteita tai kun se rikkoo ihmisoikeuksia;

    L.

    toteaa, että Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön tavoitteena on estää hallinnolliset epäkohdat; huomauttaa, että tästä välineestä saatava hyöty on rajallinen, koska se ei ole luonteeltaan sitova;

    M.

    pitää suurta avoimuutta välttämättömänä, jotta voidaan varmistaa legitimiteetti ja luottaa siihen, että päätökset perustuvat kaikkien etuun;

    N.

    katsoo, että salamyhkäisyys asiakirjoissa, jotka vaikuttavat suuresti EU:n sosioekonomiseen malliin ja joilla on usein myös huomattavia seurauksia kansanterveyden ja ympäristön alalla, on omiaan synnyttämään epäluottamusta kansalaisten ja yleensä suuren yleisön keskuudessa;

    O.

    katsoo, että väärinkäytösten paljastajilla on keskeinen tehtävä hallinnollisten epäkohtien ja joissakin tapauksissa jopa poliittisen korruption paljastamisessa; toteaa, että nämä tapaukset heikentävät vakavasti demokratiamme laatua; huomauttaa, että väärinkäytösten paljastajat joutuvat usein vakaviin vaikeuksiin paljastusten jälkeen ja heihin kohdistuu liian usein kielteisiä henkilökohtaisia seurauksia monilla tasoilla, ei vain ammatillisesti vaan myös rikosoikeusjärjestelmässä; katsoo, että uusien suojakeinojen puuttuessa tällaiset tiedossa olevat aiemmat kokemukset ovat omiaan estämään henkilöitä toimimasta eettisesti ja ryhtymästä vastaisuudessa paljastamaan väärinkäytöksiä;

    P.

    ottaa huomioon, että vuonna 2014 Euroopan oikeusasiamiehen päätösten ja/tai suositusten noudattamisaste oli 90 prosenttia, mikä on kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2013;

    Q.

    ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen vuonna 2015 käynnistämissä tutkimuksissa käsiteltiin seuraavia keskeisiä aiheita: avoimuus EU:n toimielimissä, eettiset kysymykset, julkinen osallistuminen EU:n päätöksentekoon, EU:n kilpailusäännöt ja perusoikeudet;

    R.

    ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta on Euroopan oikeusasiamiesten verkoston aktiivinen jäsen; ottaa huomioon, että tässä asemassaan valiokunta vastaanotti Euroopan oikeusasiamieheltä 42 kantelua, jotka luokiteltiin käsiteltäviksi jatkossa vetoomuksina;

    1.

    hyväksyy Euroopan oikeusasiamiehen antaman vuoden 2015 vuosikertomuksen;

    2.

    onnittelee Emily O’Reillyä erinomaisesta työstä ja väsymättömistä ponnistuksista EU:n hallinnon kansalaisille tarjoaman palvelun laadun parantamiseksi; toteaa avoimuuden merkityksen luottamuksen saavuttamisen ja hyvän hallinnon ydintekijänä, mitä korostaa myös avoimuutta koskevien kantelujen suuri osuus (22,4 prosenttia), jonka perusteella tämä aihe on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä; antaa tunnustusta strategisille tutkimuksille hyvän hallinnon varmistamisessa ja tukee Euroopan oikeusasiamiehen toimiston tällä alalla tähän mennessä suorittamia tutkimuksia;

    3.

    suhtautuu myönteisesti Euroopan oikeusasiamiehen jatkuviin ponnistuksiin lisätä TTIP-neuvottelujen avoimuutta komissiolle annettavien ehdotusten avulla; antaa kiitosta siitä, että näiden ponnistusten tuloksena komissio on julkaissut monia TTIP-asiakirjoja ja siten edistänyt avoimuutta yhtenä kolmesta pilarista komission uudessa kauppastrategiassa; korostaa jälleen tarvetta tehostettuun avoimuuteen kansainvälisissä neuvotteluissa, kuten esimerkiksi TTIP- ja CETA-neuvotteluissa, ja toteaa, että lukuisat huolestuneet kansalaiset ovat vaatineet tätä vetoomusvaliokunnalle esittämissään vetoomuksissa; vaatii tehostamaan ja laajentamaan tämänsuuntaisia toimia EU:n kansalaisten luottamuksen turvaamiseksi;

    4.

    kehottaa Euroopan oikeusasiamiestä tutkimaan, missä määrin turvallisten lukusalien perustaminen on asiakirjojen saatavuutta koskevan oikeuden ja hyvää hallintoa koskevan periaatteen mukainen;

    5.

    toteaa jälleen, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 perustana on mahdollisimman laajaa oikeutta tutustua asiakirjoihin koskeva periaate; tähdentääkin, että avoimuuden ja täysimääräisen oikeuden tutustua EU:n toimielinten hallussa oleviin asiakirjoihin on oltava sääntö, jotta voidaan varmistaa, että kansalaiset voivat käyttää täysimääräisesti demokraattisia oikeuksiaan; korostaa, että, kuten Euroopan unionin tuomioistuin on jo todennut, tätä sääntöä koskevia poikkeuksia on tulkittava oikein siten, että otetaan huomioon ylivoimainen yleinen etu, joka edellyttää tietojen ilmaisemista, sekä vaatimukset, jotka koskevat demokratiaa, kansalaisten parempia mahdollisuuksia osallistua päätöksentekomenettelyyn ja hallinnon legitimiteettiä, tehokkuutta ja vastuullisuutta suhteessa kansalaisiin;

    6.

    kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan Euroopan oikeusasiamiehelle valtuudet antaa julkilausuma tapauksissa, joissa EU:n eri toimielimet eivät noudata asetusta (EY) N:o 1049/2001, edellyttäen, että kyseiset asiakirjat eivät kuulu asetuksen 4 artiklan ja 9 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan; tukee ajatusta, että oikeusasiamiehelle olisi annettava valtuudet tehdä päätös asiaa koskevien asiakirjojen luovuttamisesta, kun tutkimus asetuksen noudattamatta jättämisestä on tehty;

    7.

    pitää valitettavana, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 tarkistamisessa ei ole edistytty; katsoo, että asiassa olisi edistyttävä viipymättä, sillä asetus ei enää vastaa nykyistä oikeudellista tilannetta tai institutionaalisia käytäntöjä;

    8.

    toteaa, että EU:n päätöksenteon on oltava avointa, ja tukee Euroopan oikeusasiamiehen tutkimusta kolmen tärkeimmän EU:n toimielimen välisistä epävirallisista neuvotteluista (”kolmikantakokoukset”) ja julkisen kuulemisen käynnistämistä aiheesta; tukee kolmikantakokousten asiakirjojen julkaisemista ottaen kuitenkin huomioon asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 ja 9 artiklan;

    9.

    pitää valitettavana, että autoalan päästömittauksia käsittelevä parlamentin tutkintavaliokunta (EMIS) sai komissiolta vain osan asiakirja-aineistosta, joka oli laadittu siten, että komission tarpeettomina pitämät tiedot puuttuivat; kehottaa komissiota huolehtimaan työskentelynsä mahdollisimman suuresta tarkkuudesta ja toimitettua asiakirja-aineistoa koskevasta täydestä avoimuudesta vilpittömän yhteistyön periaatetta täysin noudattaen, jotta voidaan taata, että EMIS-valiokunta voi käyttää tutkintavaltuuksiaan täysimääräisesti ja tehokkaasti;

    10.

    tukee Euroopan oikeusasiamiehen tavoitetta tehdä Euroopan keskuspankin työskentelystä aiempaa avoimempaa niin, että se täyttää korkeatasoisen hallinnon vaatimukset, erityisesti julkisen talouden tervehdyttämisohjelmia EU:n jäsenvaltioissa valvovan troikan/nelikon jäsenenä; on ilahtunut EKP:n päätöksestä julkaista luettelot johtokuntansa jäsenten kokouksista; tukee puhetilaisuuksia koskevia uusia ohjaavia periaatteita sekä sitä, että on otettu käyttöön ns. hiljainen kausi, joka koskee markkinoihin vaikuttavien tietojen antamista ennen EKP:n neuvoston kokouksia;

    11.

    panee merkille EKP:n aseman sekä rahapoliittisena viranomaisena että troikan/nelikon neuvoa-antavana jäsenenä ja kehottaa Euroopan oikeusasiamiestä turvaamaan tämän Euroopan tärkeimpiin kuuluvan rahoitusalan viranomaisen hyvän hallinnon;

    12.

    kehottaa lisäämään euroryhmän kokousten avoimuutta niiden toimenpiteiden lisäksi, joita ryhmän puheenjohtaja jo toteutti Euroopan oikeusasiamiehen puututtua asiaan;

    13.

    hyväksyy oikeusasiamiehen tutkimuksen komission asiantuntijaryhmien kokoamisesta ja niiden työskentelyn avoimuudesta; panee merkille komission toimenpiteet näiden ryhmien avaamiseksi yleisölle ja korostaa, että täyden avoimuuden varmistamiseksi tarvitaan lisätoimenpiteitä; toistaa neuvostolle ja sen valmisteluelimille esittämänsä kutsun osallistua edunvalvontarekisteriin mahdollisimman pian ja parantaa työnsä avoimuutta;

    14.

    tukee oikeusasiamiehen toimenpiteitä eturyhmätoiminnan avoimuuden lisäämiseksi; pitää valitettavana komission haluttomuutta julkaista yksityiskohtaista tietoa tapaamisista tupakka-alan eturyhmien kanssa; kehottaa komissiota tekemään työskentelystään täysin avointa lisätäkseen yleisön luottamusta työhönsä;

    15.

    kehottaa komissiota asettamaan kaikki edunvalvojien vaikutusvaltaa koskevat tiedot saataville maksutta siten, että ne ovat yleisölle täysin ymmärrettäviä ja vaivatta sen käytössä yhdessä keskitetyssä verkkotietokannassa;

    16.

    kehottaa komissiota esittämään vuoden 2017 kuluessa ehdotuksen täysin pakollisesta ja oikeudellisesti sitovasta edunvalvontarekisteristä, jotta voidaan poistaa kaikki porsaanreiät ja saada aikaan täysin pakollinen rekisteri kaikille edunvalvojille;

    17.

    tukee pyrkimyksiä ottaa käyttöön edunvalvonnan avoimuutta koskevia suuntaviivoja, joita sovellettaisiin EU:n toimielinten lisäksi kansallisiin hallintoihin;

    18.

    tuo esille kansalaisten huolen rikkomusmenettelyjen käsittelystä komissiossa ja EU:n tuomioistuimessa sekä avoimuuden puutteen menettelyn asianmukaisissa vaiheissa; korostaa, että perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistettu oikeus hyvään hallintoon sisältää velvoitteen esittää riittävät perusteet tapauksissa, joissa komissio päättää olla panematta vireille rikkomusmenettelyä Euroopan unionin tuomioistuimessa; suhtautuu myönteisesti Euroopan oikeusasiamiehen strategiseen tutkimukseen EU Pilot -hankkeessa havaituista järjestelmätason ongelmista;

    19.

    on ilahtunut siitä, että oikeusasiamies on käynnistänyt tutkimuksen (tapaus OI/5/2016/AB) komission tavasta käsitellä rikkomuksia koskevia kanteluita EU Pilot -menettelyissä roolissaan perussopimusten valvojana; muistuttaa vetoomusvaliokunnan aiemmista pyynnöistä saada käyttöönsä EU Pilot- ja rikkomusmenettelyjä koskevia asiakirjoja, koska vetoomukset johtavat usein kyseisten menettelyjen käynnistämiseen;

    20.

    suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan oikeusasiamies jatkaa ”pyöröovi-ilmiötä” koskevien tapausten tutkimista komissiossa; antaa tunnustusta siitä, että näiden tutkimusten tuloksena komissio on antanut lisää tietoja niiden ylempien virkamiesten nimistä, jotka ovat lähteneet komissiosta töihin yksityiselle sektorille; kannustaa julkaisemaan vielä useammin tällaisten henkilöiden nimiä ja muita tietoja; ilmaisee toiveensa, että muut EU:n toimielimet ja virastot toimisivat samoin; suhtautuu myönteisesti komission halukkuuteen julkaista entisten komission jäsenten toimikauden jälkeistä työtä koskevia tietoja; ilmaisee olevansa erittäin huolissaan siitä, että entinen komission puheenjohtaja Barroso nimitettiin Goldman Sachs Internationalin neuvonantajaksi ja liikkeenjohtoon osallistumattomaksi johtajaksi; kehottaa oikeusasiamiestä käynnistämään strategisen tutkimuksen siitä, miten komissio on käsitellyt Barroson pyöröovitapausta, mukaan luettuna menettelysääntöjen uudistamista koskevien suositusten muotoilu hyvän hallinnon periaatteiden ja 245 artiklassa määriteltyjen SEUT-sopimuksen vaatimusten mukaisesti;

    21.

    toteaa jälleen, että eturistiriidat eivät rajoitu ainoastaan ”pyöröovitapauksiin”; korostaa, että on välttämätöntä puuttua tehokkaasti kaikkiin eturistiriitojen syihin, jotta voidaan saavuttaa hyvä hallinto ja varmistaa poliittisen ja teknisen päätöksenteon uskottavuus; katsoo, että EU:n tasolla on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten ehdokkaat nimitetään tehtäviin unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa, ottamalla käyttöön tiukkoja vaatimuksia ja konkreettisia toimenpiteitä, jotka eivät jätä eturistiriidoille minkäänlaista sijaa;

    22.

    pitää myönteisenä, että vuonna 2015 kaikki EU:n toimielimet ottivat käyttöön sisäiset säännöt väärinkäytösten paljastajien suojelusta henkilöstösääntöjen 22 artiklan a–c alakohdan mukaisesti, jolloin tietynlaiseen väärinkäytösten paljastamiseen kannustetaan; toteaa, että väärinkäytösten paljastajien suojeleminen kostotoimilta voisi olla tehokkaampaa; kehottaa tätä varten hyväksymään yhteiset säännöt väärinkäytösten paljastamiseen kannustamisesta ja ottamaan käyttöön väärinkäytösten paljastajia koskevat vähimmäistason takeet ja suojakeinot;

    23.

    kehottaa laatimaan väärinkäytösten paljastamista koskevan direktiivin, jossa säädetään asianmukaisista kanavista ja menettelyistä kaikenlaisten väärinkäytösten ilmoittamiseksi sekä riittävistä vähimmäistason takeista ja oikeudellisista suojakeinoista väärinkäytösten paljastajille julkisella ja yksityisellä sektorilla;

    24.

    suhtautuu myönteisesti Frontexin mahdollisia perusoikeusrikkomuksia koskevan kantelumekanismin käyttöönottoon, joka perustuu oikeusasiamiehen käynnissä olevaan tutkimukseen Frontexin ja jäsenvaltioiden luvattomien siirtolaisten pakkoon perustuvissa yhteispalautuksissa käyttämistä käytännöistä; antaa kiitosta kyseisen mekanismin sisällyttämisestä uuteen eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevaan asetukseen;

    25.

    antaa kiitosta Euroopan oikeusasiamiehen tutkimuksesta perusoikeuskirjan noudattamisesta jäsenvaltioissa silloin, kun pannaan täytäntöön EU:n rahastoista rahoitettavia toimia, joissa esimerkiksi vammaisia henkilöitä sijoitetaan laitoksiin sen sijaan, että heitä integroitaisiin yhteiskuntaan; kehottaa oikeusasiamiestä jatkamaan kyseisiä tutkimuksia hankkeiden avoimuuden ja lisäarvon varmistamiseksi;

    26.

    pitää myönteisenä, että oikeusasiamies ja Euroopan parlamentti ovat tehneet yhteistyötä vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen EU-kehyksen puitteissa etenkin vaatimalla yleissopimuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa EU:n tasolla ja riittävien resurssien kohdentamista tähän; toteaa jälleen tukevansa täysin yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan yleissopimuksen täysimääräisen täytäntöönpanon EU:n tasolla;

    27.

    tukee oikeusasiamiehen pyrkimyksiä käsitellä syrjintätapauksia, vähemmistöryhmien oikeuksia ja ikääntyneiden ihmisten oikeuksia Euroopan oikeusasiamiesten verkoston syrjinnänvastaisessa seminaarissa;

    28.

    tukee oikeusasiamiehen pyrkimyksiä taata puolueettomuus kilpailuasioita koskevassa komission päätöksenteossa;

    29.

    toteaa, että kansalaisten oikeus vaikuttaa EU:n päätöksentekoon on nyt tärkeämpi kuin koskaan; suhtautuu myönteisesti ohjeisiin, joita oikeusasiamies on ehdottanut eurooppalaisen kansalaisaloitteen toiminnan parantamiseksi, erityisesti kansalaisaloitteiden hylkäämistä koskevien komission kattavien perustelujen osalta; myöntää kuitenkin, että kansalaisaloitteeseen liittyy huomattavia puutteita, joita on käsiteltävä ja jotka on ratkaistava, jotta kansalaisaloitteesta tulee tehokkaampi; katsoo, että unionin toimielinten uskottavuutta voidaan lisätä ottamalla kansalaiset entistä enemmän mukaan EU:n toimintapolitiikkojen määrittelyyn;

    30.

    suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen jatkuvaan vuoropuheluun ja läheisiin suhteisiin monien EU:n toimielinten, myös Euroopan parlamentin, kanssa samoin kuin muiden virastojen kanssa, jotta voidaan varmistaa hallinnollinen yhteistyö ja yhteenkuuluvuus; antaa oikeusasiamiehelle tunnustusta tämän pyrkimyksistä varmistaa jatkuva ja avoin viestintä vetoomusvaliokunnan kanssa;

    31.

    toteaa, että EU:n virastojen on noudatettava samoja avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja etiikkaa koskevia tiukkoja vaatimuksia kuin muidenkin toimielinten; panee arvostaen merkille Euroopan oikeusasiamiehen monissa virastoissa koko EU:ssa suorittaman merkittävän työn; tukee Euroopan kemikaalivirastolle tehtyä ehdotusta, että rekisteröijien on osoitettava tehneensä kaikkensa välttääkseen eläinkokeet ja annettava tietoa siitä, miten eläinkokeet voidaan välttää;

    32.

    tukee oikeusasiamiehen suosituksia, joiden mukaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen olisi tarkistettava eturistiriitoja koskevia sääntöjään ja menettelyjään niin, että voidaan varmistaa asianmukainen julkinen kuuleminen ja osallistuminen;

    33.

    toteaa jälleen, että oikeusasiamiehellä on myös valmius ja siten velvollisuus valvoa, että parlamentti toteuttaa pyrkimystään EU:n kansalaisten kannalta hyvästä hallinnosta;

    34.

    vaatii Euroopan hyvän hallintotavan säännöstön saattamista ajan tasalle siten, että asiasta annetaan sitova asetus tämän vaalikauden aikana;

    35.

    kehottaa Euroopan oikeusasiamiestä sisällyttämään tuleviin vuosikertomuksiin kuvauksen oikeusasiamiehen viraston toimeksiannon ulkopuolelle jäävistä kanteluista, jotta Euroopan parlamentin jäsenet saisivat käsityksen EU:n kansalaisiin vaikuttavista ongelmista;

    36.

    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja niiden oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.

    (1)  EYVL L 113, 4.5.1994, s. 15.

    (2)  EYVL C 72 E, 21.3.2002, s. 331.


    Top