EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 26.2.2016

COM(2016) 92 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

ASETUKSEN (EU) N:o 182/2011 TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

KOMISSION Kertomus

Euroopan parlamentille ja neuvostolle
asetuksen (EU) N:o 182/2011 täytäntöönpanosta

1.Johdanto

Lissabonin sopimuksella muutettiin merkittävästi kehystä, jolla säännellään toimivallan siirtämistä komissiolle, erottamalla siirretty säädösvalta ja täytäntöönpanovalta toisistaan. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 291 artiklan 3 kohdassa todetaan, että – toisin kuin SEUT-sopimuksen 290 artiklassa tarkoitettujen delegoitujen säädöksien tapauksessa – tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla vahvistetaan etukäteen yleiset säännöt ja periaatteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä. Tämän seurauksena hyväksyttiin asetus (EU) N:o 182/2011 1 .

Asetuksen (EU) N:o 182/2011 15 artiklassa edellytetään, että komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asetuksen täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen viiden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Tällä kertomuksella täytetään tämä vaatimus. Siinä keskitytään tarkastelemaan asetuksella (EU) N:o 182/2011 käyttöön otettuja elementtejä, jotka ovat uusia verrattuna neuvoston päätökseen 1999/468/EY, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä 2006/512/EY, jossa määritettiin ennen asetusta (EU) N:o 182/2011 sovellettu kehys.

2. Asetuksen (EU) N:o 182/2011 yleinen tausta ja toiminta

Asetus (EY) N:o 182/2011 tuli voimaan 1. maaliskuuta 2011. Se ei edellyttänyt jäsenvaltioilta toimenpiteitä. Komissio hyväksyi puolestaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 9 artiklassa tarkoitetut työjärjestyksen mallin mukaiset komiteoiden työjärjestykset 8. heinäkuuta 2011, ja ne julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 12. heinäkuuta 2011 2 . Yksittäisten, jo perustettujen komiteoiden työjärjestyksiä mukautettiin ajan myötä uuteen työjärjestyksen malliin. Asetuksen 10 artiklassa mainittu rekisteri laadittiin jo vuonna 2002, mutta sitä uudistettiin perinpohjaisesti vuosina 2008 ja 2011, minkä jälkeen sitä on jatkuvasti parannettu.

Asetuksen 13 artiklan siirtymäsäännökset, joilla säädetään uusien menettelyjen automaattisesta soveltamisesta voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja 14 artiklan siirtymäsäännökset, joilla säädetään vireillä olevista menettelyistä, mahdollistivat asetuksen (EU) N:o 182/2011 välittömän soveltamisen 1. maaliskuuta 2011 alkaen ja siten sujuvan siirtymän.

Komissio raportoi Euroopan parlamentille ja neuvostolle komiteoiden työskentelyä koskevissa vuosikertomuksissaan 3 . Jäljempänä olevassa taulukossa luodaan yleiskatsaus komiteoiden työskentelyä koskeviin tietoihin asetuksen (EU) N:o 182/2011 voimaantulosta alkaen ja kahdelta sitä edeltävältä vuodelta. Vuosikertomuksissa annetaan myös tietoa valvonnan käsittävästä sääntelymenettelystä (RPS), josta säädetään päätöksessä 1999/468/EY. Päätöstä sovelletaan edelleen perussäädöksessä säädetyissä tapauksissa. 4  

Taulukon 1 tiedot on saatu komiteoiden työskentelyä koskevista vuosikertomuksista. Komiteoiden antamien puoltavien lausuntojen kokonaismäärä saattaa erota komission hyväksymien säädösten määrästä, jos lausuntoja annetaan jonakin tiettynä vuotena, mutta säädökset hyväksytään vasta seuraavana vuotena. *Luvut kattavat koko vuoden 2011.

Luvut osoittavat, että asetuksen myötä järjestelmän täytäntöönpanoa on voitu jatkaa saumattomasti. Kun verrataan lukuja vuodesta 2011 alkaen asetuksen (EU) N:o 182/2011 soveltamista edeltäviin vuosiin, havaitaan, että sekä komiteoiden määrä että niiden työskentely ovat pysyneet vakaina. Komiteoita oli 266 vuonna 2009 ja 287 vuonna 2014. Vastaavasti toimia hyväksyttiin 1 808 vuonna 2009 ja 1728 vuonna 2014.

Kokemukseen perustuen asetuksen 3 artiklassa on säännöksiä, jotka liittyvät komiteoiden työskentelyyn ja ilmentävät yleistä käytäntöä mutta joita ei ollut aiemmin vahvistettu lainsäädännössä. Esimerkkeinä voidaan mainita säännökset, jotka koskevat kirjallisen menettelyn käyttöä, yksiselitteinen vaatimus, jonka mukaan puheenjohtajan on pyrittävä löytämään ratkaisuja, joilla on mahdollisimman laaja tuki komiteassa, ja mahdollisuus muuttaa säädösehdotuksia ennen äänestystä, jotta komitean keskustelut voidaan ottaa huomioon. Nämä yleiset säännökset olivat edelleen tehokkaita ja hyödyllisiä pyrittäessä varmistamaan komiteoiden asianmukainen toiminta. Kirjallinen menettely on laajasti käytössä – vuonna 2014 järjestettiin 773 komitean kokousta ja pantiin täytäntöön 893 kirjallista menettelyä, ja luvut ovat samankaltaisia edeltävinä vuosina – ja se on tehokas väline. Komiteoiden työskentely perustuu edelleen yhteisymmärrykseen: lausuntojen ylivoimainen enemmistö (selvästi yli 90 prosenttia) on puoltavia lausuntoja, joiden enemmistö on hyväksytty yksimielisesti tai komitean jäsenten välisellä yhteisymmärryksellä. Kielteisiä lausuntoja on hyvin vähän, ja tapauksia, joissa lausuntoa ei ole annettu, on suhteellisen vähän.

Asetuksella (EU) N:o 182/2011 luodaan kattava ja tyhjentävä oikeudellinen kehys komission täytäntöönpanovallan käytölle. Parempaa sääntelyä koskevasta toimielinten välisestä sopimuksesta 5 käytyjen neuvottelujen tuloksen mukaisesti toimielimet sopivat pidättyvänsä asettamasta komiteoille unionin lainsäädännössä uusia menettelyvaatimuksia, jotka muuttaisivat asetuksessa (EU) N:o 182/2011 vahvistettuja valvontamekanismeja. 6  

Komissio sitoutui parempaa sääntelyä koskevan tiedonannon 7 yhteydessä useisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään kuuntelemaan kansalaisia ja sidosryhmiä tarkemmin ja suhtautumaan avoimesti heiltä/niiltä saatuun palautteeseen poliittisen päätöksentekoprosessin kaikissa vaiheissa. Komissio sitoutui suhteessa täytäntöönpanosäädöksiin siihen, että tärkeät täytäntöönpanosäädökset, joista vaaditaan komitean lausunto, ovat julkisia neljän viikon ajan. Näin sidosryhmät voivat esittää huomautuksia ennen kuin jäsenvaltiot äänestävät säädöksestä asiaankuuluvassa komiteassa. Tällä tavalla lisätään merkittävästi täytäntöönpanosäädöksiin liittyvää läpinäkyvyyttä komitean äänestystä edeltävässä vaiheessa.

3. Tärkeimmät muutokset

3.1 Komiteamenettelyjen määrän vähentäminen

Yhtenä asetuksen (EU) N:o 182/2011 tavoitteena oli yksinkertaistaa järjestelmää vähentämällä komiteamenettelyjen määrää. Vanhat sääntely- ja hallintomenettelyt korvattiin tarkastelumenettelyllä, ja neuvoa-antava menettely säilytettiin entisellään. Menettelyjen määrän vähentäminen ei ole aiheuttanut erityisiä ongelmia.

3.2 Muutoksenhakukomitean perustaminen

Muutoksenhakukomitea on asetuksella (EU) N:o 182/2011 käyttöön otettu uutuus. Tarkoituksena oli luoda toinen taso sellaisten asioiden tarkastelua varten, joista komitea ei pääse yhteisymmärrykseen. Asian saattaminen muutoksenhakukomitean käsiteltäväksi on varsin poikkeuksellinen toimi menettelyssä. Se on mahdollisuus päästä eteenpäin tilanteessa, jossa annetaan kielteinen lausunto tai ei anneta lainkaan lausuntoa, mikä pysäyttää käsittelyn 8 , jos täytäntöönpanosäädöstä pidetään tarpeellisena.

Muutoksenhakukomitea hyväksyi työjärjestyksensä 29. maaliskuuta 2011. Komissio on jo esittänyt työjärjestyksen 14 artiklan (uudelleentarkastelulauseke) mukaisesti alustavan arvion työjärjestyksen toimivuudesta käytännössä. Tarkastelun tulokset sisältyvät vuotta 2013 koskevaan kertomukseen komiteoiden työskentelystä 9 .

Taulukon 2 tiedot saatu komiteamenettelyrekisteristä ja vuosikertomuksista.

Tähän mennessä muutoksenhakukomitea on kutsuttu koolle lähinnä yhteen toimintalohkoon eli terveyteen ja kuluttajansuojaan liittyvissä asioissa ja erityisesti liittyen muuntogeenisiin elintarvikkeisiin ja rehuihin sekä kasvinsuojeluaineisiin. Näissä tapauksissa muutoksenhakukomitea on tähän mennessä vahvistanut tuloksen eli sen, ettei komitea ole antanut lausuntoa. Komission tiedonannossa ”Muuntogeenisiä organismeja koskevan päätöksentekomenettelyn uudelleentarkastelu” 10 analysoidaan yksityiskohtaisesti muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevaa päätöksentekomenettelyä.

Muutoksenhakukomitean käsiteltäväksi on kaikkiaan saatettu jokseenkin saman verran asioita kuin aiemmin neuvostolle, mikä ei enää ole mahdollista uudessa institutionaalisessa kehyksessä. Aiemmin käsiteltäväksi saatetut asiat koskivat samankaltaisia toimintalohkoja, ja niiden tulos oli samankaltainen. Käytäntö on osoittanut, että pysyvän edustuston jäsenet edustivat jäsenvaltioita lähes kaikissa tapauksissa.

3.3 Komission joustovara hyväksyä toimenpide-ehdotuksia tapauksissa, joissa ei anneta lausuntoa (tarkastelumenettely)

Asetuksella (EU) N:o 182/2011 komissiolle suotiin enemmän joustoa tapauksissa, joissa komitean määräenemmistö ei puolla tai vastusta ehdotusta (eli ei anna lausuntoa) tarkastelumenettelyssä. Aiemmin sekä hallinto- että sääntelymenettelyssä säädettiin, että jos komitea ei anna lausuntoa tai jos neuvosto ei toteuta toimia, komission on hyväksyttävä toimenpide. Asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaan komissio voi hyväksyä toimenpiteen, jos komitea tai muutoksenhakukomitea ei anna lausuntoa. Joustavuuden lisäämisen tarkoituksena oli, että komissio voi tarkastella toimenpide-ehdotuksia uudelleen ja päättää, hyväksytäänkö ne vai esitetäänkö komitealle muutettu ehdotus, ottaen huomioon muun muassa komiteassa esitetyt kannat.

Lisääntyneeseen joustoon sovelletaan joitakin poikkeuksia, jotka on lueteltu asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdassa, kuten esimerkiksi tietyissä toimintalohkoissa (verotus, rahoituspalvelut tai ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden tai turvallisuuden suojelu taikka lopulliset monenväliset suojatoimenpiteet), jos perussäädöksessä säädetään, ettei ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi voida hyväksyä, ellei lausuntoa ole annettu (lausunnosta pidättymistä koskeva lauseke), tai jos komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö vastustaa sitä. Näissä tapauksissa komissio ei voi hyväksyä ehdotusta. Jos säädös kuitenkin katsotaan tarpeelliseksi, puheenjohtaja voi toimittaa muutetun ehdotuksen täytäntöönpanosäädöksestä komitealle tai toimittaa sen muutoksenhakukomitean käsiteltäväksi. Lausunnosta pidättymistä koskevan lausekkeen sisällyttäminen perussäädökseen edellyttää erityistarvetta, ja lainsäätäjän on esitettävä sille perustelut. Asetuksen (EU) N:o 182/2011 voimaantulon jälkeen komissio on esittänyt tämänsuuntaisia lausuntoja noin 30 tapauksessa vastauksena lainsäätäjälle, joka oli sisällyttänyt mainittuja lausekkeita oikeudellisiin perussäädöksiin esittämättä toiminnalleen perusteluja. Suurin osa lausunnon antamatta jättämistä koskevista äänestyksistä on tähän mennessä kuitenkin liittynyt aloihin, jotka kuuluvat jo 5 artiklan 4 kohdassa lueteltuihin erityisiin toimintalohkoihin, joilla komission hyväksyntä edellyttää käsittelyä muutoksenhakukomiteassa, tai aloihin (kuten tulli, maatalous, kehitysyhteistyö ja kauppa), joilla ei sovelleta mitään kolmesta poikkeuksesta ja joilla komissio voisi hyväksyä säädöksen joka tapauksessa ilman, että asia saatetaan muutoksenhakukomitean käsiteltäväksi.

Taulukon 3 tiedot on saatu komiteamenettelyrekisteristä (pois lukien muutoksenhakukomitea), ja ne saattavat erota vuosikertomuksen tiedoista.

Edellä esitetyt tiedot osoittavat, ettei komissio käytä useinkaan mahdollisuutta olla hyväksymättä toimenpidettä, jos lausuntoa ei ole annettu. Käytännössä komission joustovara vähenee merkittävästi tapauksissa, jotka liittyvät tuotteille tai aineille myönnettävään lupaan, kuten muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen alalla, koska komission edellytetään hyväksyvän päätöksen (jolla sallitaan tai kielletään markkinoille saattaminen) kohtuullisen ajan kuluessa. Tällöin se ei voi olla ottamatta kantaa. Näissä tapauksissa komissio ei myöskään voi hyväksyä ehdotusta, jos komitea ei anna lausuntoa. Ehdotuksen hyväksyminen edellyttää, että ehdotus saatetaan ensin muutoksenhakukomitean käsiteltäväksi. Tämä selittää osittain myös sen, miksi muutoksenhakukomitea on toistaiseksi kutsuttu koolle pääasiassa juuri tällä toimintalohkolla. Komissio hyväksyi huhtikuussa 2015 oikeudellisen kehyksen muuttamista koskevan ehdotuksen 11 muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen alalla vallitsevan tilanteen tarkastelemiseksi. Hyväksyntä oli jatkoa viljelylupiin löydetylle ratkaisulle. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot voivat rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää sen alueellaan olkoonkin, että lupamenettely säilytetään. Tämän mahdollisuuden käytön on perustuttava muihin perusteisiin kuin ihmisten ja eläinten terveyteen ja ympäristöön kohdistuviin riskeihin, joita säännellään EU:n tasolla.

Uusi joustovara, jonka myötä komissio voi päättää, hyväksyykö se ehdotuksen täytäntöönpanosäädökseksi tapauksessa, jossa komitea ei ole antanut lausuntoa, on hyödyllinen. Vaikka sitä on tähän mennessä hyödynnetty vasta muutamissa tapauksissa 12 , komissio on sen ansiosta voinut arvioida ehdotettua toimenpidettä uudelleen sen jälkeen, kun äänestystuloksista ja komiteassa käydystä keskustelusta on ilmennyt, ettei toimenpide nauti laajinta mahdollista kannatusta komiteassa.

3.4 Menettelyn valintaperusteet

Asetuksessa (EU) N:o 182/2011 esitetään menettelyn valintaa koskevat perusteet. Asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa esitetään tapauksia, joissa yleisesti oletetaan sovellettavan tarkastelumenettelyä. Neuvoa-antavaa menettelyä sovelletaan periaatteessa kaikkiin tapauksiin, joissa ei sovelleta tarkastelumenettelyä. Tarkastelumenettelyn valintaperusteet ovat samanlaiset kuin vuonna 1999 tehdyssä komitologiapäätöksessä esitetyt perusteet. Menettelyn valinta näyttää kaikkiaan olleen kiistaton. Merkille pantavana poikkeuksena voidaan mainita tapaus, jossa sovittelukomitea keskusteli lähinnä menettelyn valinnasta (liittyen makrotalousavun myöntämiseen Georgialle 13 ).

Taulukon 4 tiedot on saatu komiteamenettelyrekisteristä, ja ne saattavat erota vuosikertomuksen tiedoista.

Useimmissa tapauksissa tarkastelumenettely on selvästi se menettely, jota on sovellettava, ja ainoastaan noin 10 prosenttia lausunnoista hyväksytään neuvoa-antavassa menettelyssä. Tämä ilmentää laajalti hallinto-/sääntelymenettelyn ja neuvoa-antavan menettelyn välistä eroa aiemmassa järjestelyssä.

3.5 Euroopan parlamentin ja neuvoston tarkistamisoikeus tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen perussäädösten tapauksessa

Molempien lainsäätäjien on saatava jatkuvasti asianmukaista tietoa komiteoiden työskentelystä komiteamenettelyrekisterin välityksellä. Lainsäätäjillä on tarkistamisoikeus sellaisiin täytäntöönpanosäädösehdotuksiin, jotka perustuvat tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyihin säädöksiin. Tämä tarkoittaa, että lainsäätäjät voivat missä tahansa menettelyn vaiheessa ilmoittaa komissiolle, että ehdotus ylittää perussäädöksessä säädetyn täytäntöönpanovallan. Tällöin komission on tarkasteltava ehdotusta uudelleen ja ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle, aikooko se pitää ehdotuksen voimassa, muuttaa sitä vai peruuttaa sen.

Kaksi keskeistä eroa aiempaan tilanteeseen nähden ovat, että enää ei ole määritettyä tarkistusajanjaksoa ja että tarkistamisoikeus koskee nyt myös neuvostoa. Yhden kuukauden pituisen odotusajan kumoaminen on tehostanut toimintaa eikä ole osoittautunut ongelmalliseksi, erityisesti kun otetaan huomioon, että käytännössä komiteassa toimitetun äänestyksen ja täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisen välillä on keskimäärin 30–50 päivää (eli joka tapauksessa aiempaa yhden kuukauden jaksoa pitempi aika). Tammikuun 2016 loppuun mennessä neuvosto ei ollut käyttänyt tarkistamisoikeutta, ja Euroopan parlamentti oli käyttänyt sitä ainoastaan neljässä tapauksessa 14 . Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman 15 yhdessä tapauksessa täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisen jälkeen ja arvosteli komitealle toimittamisen ja hyväksymisen välisen ajanjakson lyhyyttä.

3.6 Kaupan suojakeinoihin (polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteet) liittyvät menettelyä koskevat erityisvaatimukset

Aiempaan järjestelyyn verrattuna uutta on se, että kaupan suojakeinot (polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteet) kuuluvat nyt myös komitean valvontaan, joskin tietyin erityisedellytyksin. Ensinnäkin sellaisten polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteiden tapauksessa, joista komitea ei anna lausuntoa ja yksinkertainen enemmistö vastustaa ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, asia on saatettava muutoksenhakukomitean käsiteltäväksi. Tämän lisäksi on säädetty jäsenvaltioiden kuulemisesta ja erityisistä lyhyemmistä ajanjaksoista. Toiseksi siinä vaiheessa, kun asia on muutoksenhakukomitean käsiteltävänä, erityissäännöt estävät komissiota hyväksymästä lopullisia monenvälisiä suojatoimia, jos puoltavaa lausuntoa ei ole annettu.

Käytännössä vastaavaa kauppalainsäädäntöä oli mukautettava ennen kuin muutokset tulivat voimaan, jotta alalla tehtyihin päätöksiin voitiin soveltaa menettelyä, jonka mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanosäädöksiä. Näin ei ollut aiemmin, joten asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukauttamissäännöksiä ei voitu vielä soveltaa. Näin ollen asetuksen (EU) N:o 182/2011 soveltaminen aloitettiin vasta, kun vastaava mukauttamislainsäädäntö hyväksyttiin tammikuussa 2014 16 . Erityissäännöksistä on näin ollen vasta suhteellisen vähän kokemusta, ja se liittyy ainoastaan yhden komitean eli kaupan suojatoimien komitean (C 44100) toimintaan.

Taulukon 5 tiedot on saatu komiteamenettelyrekisteristä ja vuosikertomuksesta. Komiteoiden antamien puoltavien lausuntojen kokonaismäärä saattaa erota komission hyväksymien säädösten määrästä, jos lausuntoja annetaan jonakin tiettynä vuotena, mutta säädökset hyväksytään vasta seuraavana vuotena.

Tapauksissa, joissa ei ole annettu lausuntoa, ei ole tähän mennessä ollut yksinkertaista enemmistöä vastustamassa ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, minkä vuoksi tähän mennessä ei ole ollut tarpeen kääntyä muutoksenhakukomitean puoleen.

3.7 Erityismenettelyt

Asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklan mukaan perussäädöksessä voidaan säätää mahdollisuudesta, jonka mukaan komissio hyväksyy asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa täytäntöönpanosäädöksen saattamatta sitä ensin komitean käsiteltäväksi. Komitea antaa lausunnon myöhemmin, ja jos asiassa sovelletaan tarkastelumenettelyä ja komitea antaa kielteisen lausunnon, komission on kumottava säädös. Väliaikaisiin polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteisiin sovelletaan erityissääntöjä. Komissio on käyttänyt menettelyä vain muutamissa tapauksissa, lähinnä neuvoa-antavassa menettelyssä kaupan suojakeinojen alalla.

Toisaalla 7 artiklassa säädetään, että säädös voidaan hyväksyä kielteisestä lausunnosta tai lausunnon antamatta jättämisestä huolimatta, jotta vältetään merkittävien markkinahäiriöiden syntyminen maatalousalalla tai unionin taloudellisten etujen vaarantuminen. Tähän mennessä ei ole ollut tarpeen käyttää tätä menettelyä.

3.8 Voimassa olevan säännöstön mukauttaminen uusiin menettelyihin

Asetuksen (EU) N:o 182/2011 13 artiklassa säädetään kaikkien viittausten, jotka koskevat voimassa olevia komiteamenettelyjä, automaattisesta mukauttamisesta uusiin menettelyihin, valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä lukuun ottamatta. Automaattisella mukauttamisella on varmistettu saumaton siirtyminen uuteen järjestelmään. Asetuksessa (EU) N:o 182/2011 ei säädetä automaattisesta mukauttamisesta sellaisten voimassa olevien säädösten osalta, joissa viitataan valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn. Komissio sitoutui tarkastelemaan uudelleen tähän menettelyyn liittyviä säännöksiä, jotta niitä voidaan mukauttaa aikanaan SEUT-sopimuksessa vahvistettujen kriteerien mukaisesti (asiaa koskeva lausunto julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä yhdessä komitologia-asetuksen kanssa 17 ). Komissio esitti sitoumuksensa mukaisesti kolme monialaista mukauttamista koskevaa lainsäädäntöehdotusta vuonna 2013. 18 Näistä asiakokonaisuuksista käytävien toimielinten välisten neuvottelujen seisahduttua komissio peruutti ne 19 vuoden 2015 työohjelmassaan 20 ilmoitetun mukaisesti. Parempaa lainsäädäntöä koskevassa toimielinten välisessä sopimuksessa 21 komissio sitoutui esittämään vuoden 2016 loppuun mennessä uuden ehdotuksen, joka koskee sellaisten säädösten mukauttamista, joissa viitataan edelleen valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn. Tätä odotettaessa lukuisia toimenpiteitä hyväksytään edelleen valvonnan käsittävässä sääntelymenettelyssä (ks. taulukko 1). 22 Tällä välin ja aina kun komissio antaa ehdotuksen sellaisen yksittäisen säädöksen keskeisten säännösten muuttamisesta, jossa viitataan valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn, ehdotuksessa mukautetaan myös niitä säännöksiä, jotka sisältävät viittauksen valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn.

4. Päätelmät

Asetuksen (EU) N:o 182/2011 myötä komissio on kuluneiden viiden vuoden aikana pystynyt hyödyntämään tehokkaasti täytäntöönpanovaltaansa jäsenvaltioiden valvonnassa. Voimassa olevan kehyksen ansiosta komissio ja jäsenvaltiot voivat tehdä tehokasta ja rakentavaa yhteistyötä. Komissio ei ole havainnut tekijöitä, jotka edellyttäisivät tässä vaiheessa säädösehdotuksen antamista asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamiseksi. Komissio pyytää Euroopan parlamenttia ja neuvostoa ottamaan huomioon tämän kertomuksen.

(1)

     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13–18).

(2)

     EUVL C 206, 12.7.2011, s. 11.

(3)

     Vuosikertomukset komiteoiden työskentelystä ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/transparency/regcomitology/index.cfm?do=Report.Report  

(4)

     Ks. asetuksen (EU) N:o 182/2011 12 artikla.

(5)

     Asiakirjan COM(2015) 216 final perusteella.

(6)

     Asianomaisten kolmen toimielimen on määrä allekirjoittaa toimielinten välinen sopimus lähiviikkoina sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti on antanut sille muodollisen hyväksyntänsä.

(7)

     COM(2015) 215, 19.5.2015.

(8)

     Jos lausuntoa ei anneta lainkaan, se pysäyttää käsittelyn tapauksissa, jotka on lueteltu asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdassa, esimerkiksi verotuksen, rahoituspalvelujen tai ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden tai turvallisuuden suojelun taikka lopullisten monenvälisten suojatoimenpiteiden alalla. Perussäädöksessä säädetään, ettei ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi voida hyväksyä, jos lausuntoa ei ole annettu tai jos komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö vastustaa sitä.

(9)

     COM(2014) 572 final.

(10)

     COM(2015) 176 final.

(11)

     Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan (COM(2015) 177 final, 22.4.2015).

(12)

     Yksi tapauksista oli komission täytäntöönpanoasetus, jolla muutettiin oliiviöljyn kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista annettua täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 29/2012 ja jonka komissio päätti olla hyväksymättä.

(13)

     2010/0390(COD).

(14)

     P7_TA(2014)0096, P8_TA(2015)0409, P8_TA-PROV(2015)0456 ja P8_TA-PROV(2015)0455.

(15)

     P7_TA(2014)0096.

(16)

     Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 37/2014, annettu 15 päivänä tammikuuta 2014, tiettyjen yhteiseen kauppapolitiikkaan liittyvien asetusten muuttamisesta tiettyjen toimenpiteiden hyväksymismenettelyjen osalta (EUVL L 18, 21.1.2014, s. 1–15).

(17)

     EUVL L 55, 28.2.2011, s. 19.

(18)

     COM(2013) 451 final, COM(2013) 452 final ja COM(2013) 751 final.

(19)

     (2015/C 80/08), EUVL C 80, 7.2.2015, s. 17.

(20)

     COM(2014) 910 final.

(21)

     Ks. alaviite 6.

(22)

     Noin 160:tä perussäädöstä, joita ei ole vielä mukautettu valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn (kyse on lähinnä perussäädöksistä, jotka eivät kuuluneet yhteispäätösmenettelyn piiriin ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa), mukautetaan vaiheittain, ja prosessi on saatu valmiiksi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.