Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52015TA1209(28)

    Kertomus Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2014 sekä viraston vastaus

    EUVL C 409, 9.12.2015, p. 247–254 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    9.12.2015   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 409/247


    KERTOMUS

    Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2014 sekä viraston vastaus

    (2015/C 409/28)

    JOHDANTO

    1.

    Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto (jäljempänä ”virasto”), perustettiin komission päätöksellä 2008/37/EY (1). Brysselissä sijaitseva virasto perustettiin 1. tammikuuta 2008 ja 31. joulukuuta 2017 väliseksi ajaksi hallinnoimaan tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman yhteydessä toteutettavaa Ideat-erityisohjelmaa (2).

    TARKASTUSLAUSUMAN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT

    2.

    Tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastustapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, tapahtumien suoran testaamisen ja viraston valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin. Tämän lisäksi hyödynnetään muiden tarkastajien työhön perustuvaa evidenssiä (kun relevanttia evidenssiä on saatavilla) ja analysoidaan toimivan johdon vahvistusilmoitukset.

    TARKASTUSLAUSUMA

    3.

    Tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 287 artiklan mukaisesti

    a)

    viraston tilinpäätöksen, joka sisältää tilinpäätöslaskelmat (3) ja selvityksen talousarvion toteuttamisesta (4)31. joulukuuta 2014 päättyneeltä varainhoitovuodelta, ja

    b)

    tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden.

    Toimivan johdon velvollisuus

    4.

    Toimiva johto vastaa viraston tilinpäätöksen laatimisesta ja sen oikein esittämisestä sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (5).

    a)

    Viraston tilinpäätöksen laatimista koskeviin toimivan johdon velvollisuuksiin kuuluu suunnitella, ottaa käyttöön ja ylläpitää sisäisen valvonnan järjestelmä, jonka pohjalta on mahdollista laatia ja esittää oikein tilinpäätös, jossa ei ole petoksesta tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, valita asianmukaiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja soveltaa niitä komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen (6) mukaisesti sekä laatia kirjanpidolliset arviot, jotka ovat kyseisissä olosuhteissa kohtuulliset. Johtokunta vahvistaa viraston tilinpäätöksen sen jälkeen, kun viraston tilinpitäjä on laatinut tilinpäätöksen kaiken käytettävissä olevan tiedon pohjalta ja liittänyt tilinpäätökseen laatimansa ilmoituksen, jossa hän toteaa muun muassa saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan viraston taloudellisesta asemasta.

    b)

    Tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta sekä varainhoidon moitteettomuuden periaatteen noudattamista koskeviin toimivan johdon velvollisuuksiin kuuluu suunnitella, ottaa käyttöön ja ylläpitää vaikuttava ja tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä, joka sisältää riittävän valvonnan ja tarkoituksenmukaiset toimenpiteet sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi sekä oikeudelliset toimet, joiden avulla tarvittaessa peritään takaisin aiheettomasti maksetut tai käytetyt varat.

    Tarkastajan velvollisuus

    5.

    Tilintarkastustuomioistuimen vastuulla on antaa tarkastuksensa perusteella tarkastuslausuma Euroopan parlamentille ja neuvostolle (7) tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa tarkastuksensa kansainvälisten tilinpäätösstandardien ja eettisten ohjeiden (IFAC) sekä ylimpien tarkastuselinten kansainvälisten standardien (INTOSAI) mukaisesti. Kyseisissä standardeissa edellytetään, että tilintarkastustuomioistuin suunnittelee ja toimittaa tarkastuksen siten, että sen avulla saadaan kohtuullinen varmuus siitä, onko viraston tilinpäätöksessä olennaisia virheellisyyksiä ja ovatko tilien perustana olevat toimet lailliset ja asianmukaiset.

    6.

    Tarkastuksessa suoritetaan toimenpiteitä, joiden avulla hankitaan tarkastusevidenssiä tilinpäätökseen sisältyvistä luvuista ja siinä esitettävistä muista tiedoista sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tarkastajan harkintaan ja arvioon siitä, kuinka suuri on riski, että petoksista tai virheistä johtuen tilinpäätökseen sisältyy olennaisia virheellisyyksiä tai tilien perustana olevien toimien kohdalla on jätetty olennaisella tavalla noudattamatta Euroopan unionin lainsäädännön vaatimuksia. Näitä riskejä arvioidessaan tarkastaja arvioi sisäisiä kontrolleja, jotka ovat relevantteja tilinpäätöksen laatimisen ja sen oikein esittämisen kannalta, sekä valvontajärjestelmiä, joiden avulla on tarkoitus varmistaa tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus. Tämän pohjalta tarkastaja suunnittelee olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaiset tarkastustoimenpiteet. Tarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätösperiaatteiden asianmukaisuuden ja esitettyjen kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

    7.

    Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että se on saanut tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä tarkastuslausumansa perustaksi.

    Lausunto tilien luotettavuudesta

    8.

    Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että viraston taloudellinen asema 31 päivänä joulukuuta 2014 sekä sen toimien tulokset ja rahavirrat mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta on esitetty tilinpäätöksessä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein viraston varainhoitoa koskevien säännösten ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti.

    Lausunto tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

    9.

    Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että viraston 31 päivänä joulukuuta 2014 päättyneeltä varainhoitovuodelta annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset.

    10.

    Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausuntoja kyseenalaiseksi.

    HUOMAUTUKSET SISÄISISTÄ KONTROLLEISTA

    11.

    Aineellista ja aineetonta käyttöomaisuutta koskevia menettelyjä on tehostettava, jotta kyetään varmistamaan käyttöomaisuuden asianmukainen suojaaminen sekä oikea-aikaisten, oikeellisten ja kattavien tietojen kokoaminen tällä alalla. Käyttöomaisuusrekisteri on pidettävä ajan tasalla käyttöomaisuuden sijainnin osalta. Lisäksi on määritettävä vakiomuotoiset inventointimenettelyt, ja sisäisesti tuotettujen aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden aktivointia koskevien viraston ohjeiden on oltava riittävän yksityiskohtaiset, jotta sovellettavan lähestymistavan johdonmukaisuus kyetään varmistamaan.

    Tilintarkastustuomioistuimen IV jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Milan Martin CVIKLIN johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 8. syyskuuta 2015 pitämässään kokouksessa.

    Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

    Vìtor Manuel da SILVA CALDEIRA

    presidentti


    (1)  EUVL L 9, 12.1.2008, s. 15.

    (2)  Liitteessä esitetään tiedotustarkoituksessa yhteenveto viraston vastuualueista ja toiminnasta.

    (3)  Sisältävät taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, nettovarallisuuden muutoksia koskevan laskelman sekä yhteenvedon keskeisistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja muut liitetiedot.

    (4)  Sisältää talousarvion toteutumalaskelman liitteineen.

    (5)  Viraston varainhoitoasetuksen 38–42 artikla.

    (6)  Komission tilinpitäjän vahvistamat kirjanpitosäännöt perustuvat kansainvälisen tilintarkastajaliiton (International Federation of Accountants, IFAC) antamiin kansainvälisiin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) tai, silloin kuin se on relevanttia, kansainvälisen tilinpäätösstandardeja käsittelevän elimen (International Accounting Standards Board, IASB) antamiin kansainvälisiin IAS/IFRS-tilinpäätösstandardeihin (International Accounting Standards/International Financial Reporting Standards).

    (7)  Viraston varainhoitoasetuksen 87–92 artikla.


    LIITE

    Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto (Bryssel)

    Vastuualueet ja toiminta

    Perussopimuksen mukainen unionin toimivalta

    (Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, 182 artikla)

    1.

    Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät kaikkea unionin toimintaa koskevan monivuotisen puiteohjelman talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan. Puiteohjelmassa:

    vahvistetaan ne tieteelliset ja teknologiset tavoitteet, jotka 180 artiklassa tarkoitetulla toiminnalla toteutetaan, sekä niihin liittyvät painopisteet,

    osoitetaan tällaisen toiminnan pääperiaatteet,

    vahvistetaan se suurin kokonaismäärä, jolla unioni osallistuu puiteohjelman rahoitukseen, ja yksityiskohtaiset säännöt unionin osallistumisesta ohjelman rahoitukseen sekä kunkin suunnitellun toiminnan osuus.

    2.

    Puiteohjelmaa mukautetaan tai täydennetään tilanteen kehityksen mukaisesti.

    3.

    Puiteohjelma pannaan täytäntöön kussakin toiminnassa kehitetyin erityisohjelmin. Kussakin erityisohjelmassa täsmennetään yksityiskohtaiset säännöt ohjelman toteuttamiseksi, vahvistetaan ohjelman kesto ja määrätään tarpeellisiksi arvioiduista varoista. Erityisohjelmissa vahvistetut tarpeellisiksi arvioitujen varojen määrät eivät saa ylittää puiteohjelmalle ja kullekin toiminnalle vahvistettua suurinta kokonaismäärää.

    4.

    Neuvosto hyväksyy erityisohjelmat erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä Euroopan parlamenttia ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan.

    Viraston toimivaltuudet

    (komission täytäntöönpanopäätös 2013/779/EU)

    (komission päätös C(2013)9428, sellaisena kuin se on muutettuna komission päätöksellä C(2014)9437)

    Tavoitteet

    Virasto perustettiin joulukuussa 2013 komission päätöksellä 2013/779/EU hallinnoimaan Horisontti 2020 – puiteohjelman (2014–2020) täytäntöönpanoon liittyvän erityisohjelman I osan ”Huipputason tiede” erityistavoitetta ”Tieteen eturintamassa olevan tutkimuksen tehostaminen Euroopan tutkimusneuvoston toimilla”. Erityistavoitetta toteuttaa Euroopan tutkimusneuvosto (ERC). Tutkimusneuvostossa toimiva riippumaton tieteellinen neuvosto laatii tutkimusneuvoston tieteellisen strategian ja seuraa, miten operatiivisesta hallinnoinnista vastaava virasto panee strategian täytäntöön.

    Virasto on päätöksellä 2008/37/EY perustetun toimeenpanoviraston seuraaja ja toimii neuvoston asetuksella (EY) N:o 58/2003 vahvistetun yleisen perussäännön mukaisesti.

    Viraston tehtäväksi on annettu myös jäljellä olevien osien täytäntöönpano Ideat-erityisohjelmasta, jota sen edeltäjä hallinnoi seitsemännen puiteohjelman (2007–2013) yhteydessä.

    Tehtävät

    Viraston tehtävät kuvataan delegoidun säädöksen (ks. komission päätös C(2013)9428, sellaisena kuin se on muutettuna komission päätöksellä C(2014)9437), 4 artiklassa ja liitteissä I–III. Viraston vastuulle on annettu mm. seuraavat tehtävät:

    kaikki hallinnolliseen täytäntöönpanoon ja ohjelman toteuttamiseen liittyvät asiat ja erityisesti arviointimenettelyt, vertaisarviointi ja valintaprosessi tieteellisen neuvoston vahvistamien periaatteiden mukaan

    apurahojen taloudellinen ja tieteellinen hallinnointi

    tieteellisen neuvoston tukeminen sen tehtävien hoidossa.

    Hallinto

    (komission päätös C(2014) 430, sellaisena kuin se on muutettuna komission päätöksellä (2014) 9447)

    (asetus (EU) N:o 1291/2013)

    (neuvoston päätös 2013/743/EU)

    (neuvoston asetus (EY) N:o 58/2003)

    Johtokunta

    Komissio nimittää johtokunnan, joka valvoo viraston toimintaa (ks. komission päätös C(2014) 430, sellaisena kuin se on muutettuna komission päätöksellä (2014) 9447). Johtokunta hyväksyy viraston vuosittaisen työohjelman (saatuaan komission suostumuksen), hallinnollisen talousarvion ja vuosikertomukset. Se koostuu viidestä jäsenestä.

    Euroopan tutkimusneuvoston tieteellinen neuvosto

    Euroopan tutkimusneuvoston tieteellinen neuvosto vastaa asetuksen (EU) N:o 1291/2013 nojalla erityisohjelman tavoitteeseen perustuvan tieteellisen yleisstrategian laadinnasta. Se päättää asetuksen liitteessä I olevan I osan 1.2. kohdan mukaisesti siitä, minkä tyyppistä tutkimusta rahoitetaan. Tieteellinen neuvosto toimii itsenäisesti. Euroopan tutkimusneuvoston ensisijaisena tehtävänä on varmistaa tutkimusneuvoston tieteellisen ohjelman vaikuttavuus, sen toimien ja vertaisarviointiprosessin laatu sekä tutkimusneuvoston uskottavuus tiedeyhteisössä. Kuten neuvoston päätöksen 2013/743/EU 7 artiklassa määrätään, tieteellisen neuvoston tehtävänä on vahvistaa tutkimusneuvoston toimien täytäntöönpanoa koskeva vuotuinen työohjelma, vertaisarviointiprosessin menettelyt sekä ”Euroopan tutkimusneuvosto” -erityistavoitteen täytäntöönpanon seuranta ja laadunvalvonta, rajoittamatta kuitenkaan komission vastuuta. Tieteellinen neuvosto koostuu komission nimittämistä 22 jäsenestä.

    Viraston johtaja

    Euroopan komissio nimittää neljäksi vuodeksi.

    Ulkoinen tarkastus

    Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

    Vastuuvapauden myöntävä viranomainen

    Euroopan parlamentti myöntää vastuuvapauden neuvoston suosituksesta.

    Viraston resurssit vuonna 2014 (2013)

    Talousarvio

    36,3 (40,1) miljoonaa euroa (viraston hyväksymä lopullinen talousarvio)

    Henkilöstö 31. joulukuuta 2014

    Varainhoitovuoden 2014 toimintatalousarvioon sisältyy henkilöstötaulukko, jossa on 100 (100) väliaikaisen toimihenkilön tointa sekä määrärahat 289:ää (289:ää) sopimussuhteista toimihenkilöä ja työkomennuksella olevaa kansallista asiantuntijaa varten. Henkilöstötaulukkoon sisältyy siis yhteensä 389 (389) toimea. Toimista oli vuoden 2014 lopussa täytettynä 388 (379):

    99 (99) väliaikaista toimihenkilöä, joista 15 (13) työskenteli komennuksella ja 84 (86) oli ulkopuolista henkilöstöä

    277 (270) sopimussuhteista toimihenkilöä

    12 (10) työkomennuksella olevaa kansallista asiantuntijaa.

    Henkilöstön tehtävät jakaantuvat seuraavasti:

    operatiiviset tehtävät (tieteellinen osasto ja apurahoista vastaava osasto): 70 % (70 %)

    hallinnolliset tehtävät (muut osastot): 30 % (30 %).

    Tuotteet ja palvelut vuonna 2014 (2013)

    1.

    Horisontti 2020 -ohjelmaan liittyvien apurahasopimusten seuranta sekä ehdotuspyynnöt, jotka liittyivät aloittelevien (Starting Grants) ja edistyneiden (Advanced Grants) tutkijoiden apurahoihin, Consolidator-apurahoihin sekä konseptin toimivuuden osoittamista koskeviin Proof-of-Concept Grants -apurahoihin. Horisontti 2020 -työohjelmaa toteutetaan julkaisemalla vuosittain ehdotuspyyntöjä. Ulkoiset asiantuntijat arvioivat ehdotukset, mitä seuraa valmisteluvaihe ja apurahasopimusten tekeminen ja lopulta hankkeiden toteuttamista koskeva seuranta. Jokainen ehdotuspyyntömenettely johtaa useisiin apurahasopimuksiin, joihin liittyvän hankesyklin oletetaan olevan noin viiden vuoden mittainen.

    2.

    Horisontti 2020 -työohjelmaa koskevien vuoden 2014 ehdotuspyyntömenettelyjen toteuttaminen (aloittelevien ja edistyneiden tutkijoiden apurahat, Consolidator-apurahat sekä konseptin toimivuuden osoittamista koskevat apurahat): vuonna 2014 toimitettiin 8  530 hakemusta, joista 3  273 liittyi aloittelevien tutkijoiden apurahoihin, 2  528 liittyi Consolidator-apurahoihin, 2  287 edistyneiden tutkijoiden apurahoihin ja 442 konseptin toimivuuden osoittamista koskeviin apurahoihin (kahteen eri määräaikaan mennessä tulleiden hakemusten kokonaismäärä). Hakemuksista yhteensä 8  374 oli käsittelykelpoisia ja otettiin arviointilautakuntien tutkittaviksi. Aloittelevien tutkijoiden apurahoihin ja konseptin toimivuuden osoittamista koskeviin apurahoihin liittyvien ehdotuspyyntöjen yhteydessä apurahaprosessiin valittiin yhteensä 378 ehdotusta. Vuoden 2014 Consolidator-ehdotuspyyntömenettelyä ei ole vielä saatu päätökseen ja edistyneiden tutkijoiden apurahoja koskeva ehdotuspyyntömenettely on vielä arviointivaiheessa; ehdotuspyyntömenettelyä koskevaa aikataulua siirrettiin eteenpäin viidellä kuukaudella, koska neuvosto ja parlamentti hyväksyivät Horisontti 2020 -ohjelman myöhäisessä vaiheessa.

    3.

    Horisontti 2020 -työohjelmaan sekä viraston vuoden 2014 toimintaan liittyvän tiedon tuottaminen ja levittäminen.

    4.

    Tieteellinen neuvosto järjesti vuonna 2014 säännöllisiä kokouksia Brysselissä sekä eri puolilla Eurooppaa; yleensä kokoukset järjestettiin kansallisten viranomaisten kutsusta. EU:n jäsenvaltioissa tai assosioituneissa maissa järjestettävien kokousten tarkoituksena on lisätä tutkimusneuvoston näkyvyyttä. Sekä kansalliset viranomaiset että paikalliset tiede- ja tutkimusyhteisöt pitävät kokouksia tärkeinä. Viisi tieteellisen neuvoston täysistuntoa järjestettiin 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta 2014 välisenä aikana: tammi-, maalis- ja joulukuussa Brysselissä (Belgiassa), kesäkuussa Oslossa (Norjassa) ja lokakuussa Zagrebissa (Kroatiassa).

    Tutkimusneuvoston toimintarakenteiden ja mekanismien tarkistusta vuonna 2009 käsitelleen työryhmän suositusten perusteella tieteellinen neuvosto perusti kaksi pysyvää komiteaa: toinen komitea käsittelee eturistiriitoja, tieteellistä vilppiä ja eettisiä kysymyksiä, ja toinen arviointilautakunnan jäsenten valintaa. Toimeenpanovirasto tuki näiden komiteoiden operatiivisia toimintoja; toinen komitea kokoontui kahdesti ja toinen kolmesti vuonna 2014.

    Tieteellisen neuvoston jäsenet tapaavat myös erityisiä kysymyksiä käsittelevissä työryhmissä. Toimeenpanovirasto järjesti vuonna 2014 innovointia ja suhteita yrityksiin, tutkimustulosten avointa saatavuutta, kansainvälisen osallistumisen lisäämistä, tasavertaista sukupuolijakaumaa sekä keskeisiä tulosindikaattoreita käsittelevien tutkimusneuvoston työryhmien kokoukset. Työryhmät tekevät analyysejä ja osallistuvat toimivaltaansa kuuluvilla aloilla tutkimusneuvoston tieteellisen strategian kehittämiseen laatimalla ehdotuksia hyväksyttäväksi tieteellisen neuvoston täysistunnossa: toiminnan tarkoituksena on perehtyä tutkimusneuvoston suhteisiin teollisuus/yritysalan kanssa sekä tutkimusneuvoston rahoittamaan innovointialan tutkimukseen; laatia tutkimusneuvoston kannanotto tutkimustulosten avoimeen saatavuuteen; varmistaa, että tutkimusneuvosto on parhaiden käytäntöjen etulinjassa tutkimusalan tasavertaisen sukupuolijakauman osalta; etsiä sopivia mekanismeja, joiden avulla voidaan lisätä EU:n ulkopuolisissa maissa toimivien tutkijoiden osallistumista tutkimusneuvoston ehdotuspyyntöihin; laatia etenemissuunnitelma, jonka avulla seurataan ja arvioidaan tutkimusneuvoston toimintatavoitteen saavuttamista indikaattoreita ja tavoitearvoja laajemmalla alalla ja tuetaan tutkimusneuvoston lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimintapolitiikkoja.

    Vuonna 2014 aloitti toimintansa uusi työryhmä, joka käsittelee eurooppalaisen osallistumisen laajentamista. Työryhmän tehtävänä on kannustaa Keski- ja Itä-Euroopan maita vaalimaan paremmin tieteellistä osaamistaan ja investoimaan enemmän tutkimusalaan. Työryhmä lisää tietoisuutta tutkimusneuvoston ohjelmista asianomaisissa maissa ja tiedottaa niiden tiedeyhteisöille paremmin apurahoista, joita tutkimusneuvosto tarjoaa asianomaisella alueella toimiville tieteenharjoittajille. Työryhmän tavoitteena on myös lisätä asianomaisilta alueilta löytyvien, vielä esiintuloa odottavien tieteellisten lahjakkuuksien osallistumista.

    Lisäksi virasto valmisteli yhdessä työryhmien jäsenten kanssa useita asiakirjoja, joissa esitetään analyyseja ja keskeisiä tietoja työryhmien ja pysyvien komiteoiden käsittelemistä aiheista.

    Työryhmien pääasialliset toimet kattoivat vuonna 2014 esimerkiksi seuraavat osa-alueet:

    Innovointia ja suhteita yrityksiin käsittelevä työryhmä: Heinäkuussa 2014 yhdeksälle tutkimusneuvoston konseptin toimivuuden osoittamista koskevan apurahan saajalle annettiin ensin koulutusta ja sen jälkeen heitä pyydettiin esittelemään ideansa investoijille kolmen minuutin pituisissa lyhyissä esityksissä. Esitykset kohdistettiin verkostolle, joka koostuu teollisuuden ja tiedeyhteisön johtavista innovoijista sekä joistakin pääomasijoittajista. Kyseessä on toinen tämäntyyppinen tapahtuma, jonka tutkimusneuvosto järjesti yhteistyössä ScienceBusiness-viestintäyhtiön kanssa. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin helmikuussa 2013.

    Tutkimustulosten avointa saatavuutta käsittelevä työryhmä: Tutkimusneuvoston ja DNRF:n yhteisen seminaarin yhteydessä järjestettiin tutkimustulosten avointa saatavuutta ja tieteellistä korkealaatuisuutta koskeva tapahtuma ”Fostering academic excellence in a changing world”. Tapahtuma järjestettiin kesäkuussa ESOF 2014:n oheistapahtumana.

    Myöhemmin, syyskuussa, järjestettiin kaksipäiväinen seminaari, jossa käsiteltiin tutkimustiedon hallinnointia ja jakamista. Tapahtumassa oli yli 140 osallistujaa eri puolilta Eurooppaa. Lisäksi järjestettiin useita seminaareja, joihin osallistui edustajia tutkimustulosten avointa saatavuutta koskevista erityisistä infrastruktuureista. Esimerkkeinä voidaan mainita tietorekisterit Dryad ja figshare sekä avoimesti saatavilla olevia kirjoja käsittelevää foorumia koskeva OAPEN-säätiö ja uusittavuutta koskeva aloite Reproducibility Initiative. Lisäksi järjestettiin kaksi seminaaria tieteellisten, teknisten ja lääketieteenalan julkaisujen laatijoita edustavan järjestön (STM, the International Association of Scientific, Technical & Medical Publishers) kanssa. Toisessa seminaarissa käsiteltiin lehtien hinnoittelua ja toisessa pitkien julkaisujen julkaisemista digitaalisessa ympäristössä.

    Tasavertaista sukupuolijakaumaa käsittelevä työryhmä: Tutkimusneuvosto hyväksyi kesäkuussa sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevan suunnitelmansa vuosille 2014–2020. Tarkoituksena on puuttua siihen, että naistutkijoilta saadaan edelleen vähän hakemuksia tutkimusneuvoston ehdotuspyyntöjen yhteydessä. Tasavertaista sukupuolijakaumaa käsittelevän työryhmän laatiman asiakirjan tarkoituksena on edistää vuosille 2007–2013 laaditun sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevan suunnitelman tavoitteita.

    Lisäksi tasavertaista sukupuolijakaumaa käsittelevä työryhmä on tilannut riippumattoman tutkimuksen, ERCAREER-hankkeen, jonka tarkoituksena on perehtyä tutkimusneuvoston mies- ja naispuolisten apurahansaajien urapolkujen ja -kaavojen eroihin ja samankaltaisuuksiin ja esittää suosituksia.

    Lähde: Viraston toimittama liite.


    VIRASTON VASTAUS

    11.

    Virasto on ottanut huomioon tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomuksen ja panee sen sisäistä tarkastusta koskevat huomautukset täytäntöön.


    Top