9.11.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 378/136

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 2, 6 ja 7 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 70, 85, 258, 259 ja 260 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

—

ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan,

—

ottaa huomioon 27. maaliskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”EU:n oikeusalan tulostaulu – Tehokkaan oikeudenkäytön ja talouskasvun edistämisen väline” (COM(2013)0160),

—

ottaa huomioon Saksan, Tanskan, Suomen ja Alankomaiden ulkoasiainministerien komission puheenjohtajalle José Manuel Barrosolle lähettämän, 6. maaliskuuta 2013 päivätyn kirjeen, jossa kehotetaan luomaan mekanismi perusarvojen noudattamisen edistämiseksi jäsenvaltioissa,

—

ottaa huomioon eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13. kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS,

—

ottaa huomioon Euroopan syyttäjäviraston perustamista koskevan komission ehdotuksen (COM(2013)0534), jossa käsitellään tarvetta kehittää unionin rikosoikeudellinen alue,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston toiminnan, vuosikertomukset ja tutkimukset,

—

ottaa huomioon Demokratiaa oikeusteitse -komission (Venetsian komissio) toiminnan ja raportit, erityisesti sen oikeusvaltiota käsittelevän raportin (Report on the Rule of Law, CDL-AD(2011)003rev), oikeusjärjestelmän riippumattomuutta käsittelevän raportin I osan (Report on the Independence of the Judicial System – Part I: The Independence of Judges, CDL-AD (2010) 004) sekä oikeusjärjestelmän riippumattomuutta käsittelevän raportin II osan (Report on European Standards as regards the Independence of the Judicial System – Part II: The Prosecution Service, CDL-AD-(2010)040),

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin välisen yhteisymmärryspöytäkirjan,

—

ottaa huomioon Demokratiaa oikeusteitse -komission muutetun perussäännön,

—

ottaa huomioon 13. marraskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2014” (COM(2013)0800),

—

ottaa huomioon oikeuslaitoksen toimivuutta tarkastelevan Euroopan neuvoston pysyvän komitean (CEPEJ) toiminnan ja raportit, erityisesti sen uusimman arviointiraportin Euroopan oikeusjärjestelmistä (2012),

—

ottaa huomioon perusoikeuksien tilanteesta, standardeista ja käytännöistä Euroopan unionissa antamansa päätöslauselmat sekä kaikki asianomaiset oikeusvaltion ja oikeudenkäytön alalla antamansa päätöslauselmat, myös korruptiosta ja eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä antamansa päätöslauselmat (1),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A7-0122/2014),

A.

ottaa huomioon, että arviointi parantaa keskinäistä luottamusta rikosoikeuden alalla ja että keskinäinen luottamus on tärkeää, jotta voidaan soveltaa tehokkaasti vastavuoroista tunnustamista koskevia välineitä; toteaa, että Tukholman ohjelmassa arviointi luetellaan yhtenä tärkeimmistä välineistä, joilla voidaan lisätä yhdentymistä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella;

B.

ottaa huomioon, että perussopimuksissa annetaan tarvittava perusta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevien toimintapolitiikkojen sekä unionin perusarvojen, myös oikeusvaltion, arvioimiselle; toteaa, että oikeusjärjestelmien laatu, riippumattomuus ja tehokkuus ovat myös uuden talouspolitiikan EU-ohjausjakson eli eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa vahvistettuja prioriteetteja;

C.

ottaa huomioon, että oikeusalan tulostaulua käsitellään nykyään talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä, jolloin oikeuden taloudellista arvoa korostetaan liikaa, ja toteaa, että oikeus on arvo sinänsä ja sen olisi oltava kaikkien saatavilla taloudellisista eduista riippumatta;

D.

katsoo, että rikosoikeuden alalla tarvitaan kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä ja yhteisymmärrystä unionin lainsäädännöstä;

E.

ottaa huomioon, että vuoden 2013 oikeusalan tulostaulu koskee yksinomaan siviili-, kauppa- ja hallinto-oikeutta, mutta sen olisi käsitettävä myös rikosoikeus, koska rikosoikeuden toimivuus ja loukkaamattomuus vaikuttavat merkittävästi perusoikeuksiin ja liittyvät myös tiiviisti oikeusvaltioon;

F.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeusviraston vuoden 2012 vuosikertomuksen tehokkaan ja riippumattoman oikeussuojan saatavuutta koskevassa luvussa pidetään huolestuttavana oikeusvaltion ja erityisesti oikeudellisen riippumattomuuden tilannetta joissakin jäsenvaltioissa ja samalla oikeussuojan saatavuutta koskevan perusoikeuden toteutumista, sillä rahoituskriisi on vaikuttanut tähän voimakkaasti;

G.

ottaa huomioon, että oikeusmenettelyjen kohtuuton kesto on edelleen yleisin peruste Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen unionin jäsenvaltioille antamille tuomioille;

H.

ottaa huomioon, että vuonna 2002 perustettu oikeuslaitoksen toimivuutta tarkasteleva Euroopan neuvoston pysyvä komitea (CEPEJ) on perustamisestaan lähtien kehittänyt ensi käden asiantuntemusta eri kansallisten oikeusjärjestelmien analysoinnista ja tarjonnut aivan uuden tietoperustan, jolla on todellista lisäarvoa ja joka on auttanut jäsenvaltioita parantamaan oikeusjärjestelmiensä arviointia ja toimintaa; toteaa, että sen parhaillaan viidennellä kierroksellaan oleva arviointijärjestelmä kattaa kaikki oikeusalat ja sisältää eri tutkimuskategorioita, kuten väestö- ja taloustiedot, oikeudenmukainen oikeudenkäynti, oikeussuojan saatavuus sekä tuomarien, syyttäjien ja asianajajien urat;

I.

ottaa huomioon, että Venetsian komissio luetteli uusimmassa oikeusvaltiota käsitelleessä raportissaan kuusi tekijää, joista vallitsee yksimielisyys ja jotka muodostavat oikeusvaltion peruspilarit: lainmukaisuus, mukaan lukien lainsäädännön täytäntöönpanoa koskeva avoin, vastuuvelvollinen ja demokraattinen prosessi; oikeusvarmuus; mielivaltaisen toiminnan kielto; oikeus riippumattomaan ja puolueettomaan tuomioistuinkäsittelyyn, mukaan lukien hallinnollisten säädösten oikeudellinen valvonta; ihmisoikeuksien kunnioittaminen; syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus lain edessä;

J.

katsoo, että unionin toimielinten työn olisi perustuttava tiiviiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen ja siinä olisi hyödynnettävä muiden kansainvälisten elinten, myös Euroopan neuvoston asiantuntijaelinten, parhaita käytäntöjä ja asiantuntemusta, jotta vältetään toiminnan päällekkäisyys ja kaksinkertainen työ sekä varmistetaan tehokas resurssien käyttö;

K.

ottaa huomioon, että Euroopan neuvosto ja Euroopan unioni ovat jälleen vahvistaneet sitoumuksensa lujittaa yhteistyötään yhteistä etua koskevilla aloilla, erityisesti moniarvoisen demokratian edistämisen ja suojelemisen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltioperiaatteen alalla, ja sitoumuksensa hyödyntää täysimääräisesti asiantuntijaelimiä, kuten Venetsian komissiota, ja kehittää sopivia yhteistyömuotoja, joilla vastataan uusiin haasteisiin;

L.

ottaa huomioon, että parlamentti on toistuvasti vaatinut nykyisten mekanismien vahvistamista, jotta varmistetaan, että SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuja unionin arvoja kunnioitetaan, suojellaan ja edistetään, sekä vaatinut puuttumaan nopeasti ja tehokkaasti kriisitilanteisiin unionissa ja jäsenvaltioissa; toteaa, että parlamentissa, neuvostossa ja komissiossa keskustellaan parhaillaan ”uuden mekanismin” luomisesta;

M.

katsoo, että jäsenvaltioiden oikeuslaitosten sekä tuomarien ja yleisten syyttäjien riippumattomuutta on suojattava poliittiselta vaikutukselta;

N.

katsoo, että tätä asiaa koskevilla päätöksillä olisi mahdollisimman nopeasti varmistettava, että SEU-sopimuksen 2 artiklaa sovelletaan asianmukaisesti ja että kaikki päätökset perustuvat objektiivisiin perusteisiin ja arviointeihin, jotta voidaan vastata kaksinaismoraalia, erilliskohtelua ja poliittista puolueellisuutta koskevaan kritiikkiin;

O.

ottaa huomioon, että unionin välineiden soveltaminen rikosoikeuden alalla, mukaan lukien tässä yhteydessä perusoikeuksien noudattaminen, ja rikosoikeuden alan kehittäminen edellyttävät, että kansalliset rikosoikeusjärjestelmät toimivat tehokkaasti;

P.

katsoo, että tarvitaan johdonmukaista ja kattavaa oikeudenkäyttöä, jotta estetään yli rajojen toimivien rikollisten mahdollisuudet käyttää hyväkseen jäsenvaltioiden rikosoikeusjärjestelmien välisiä eroja;

1.

suhtautuu myönteisesti komission laatimaan EU:n oikeusalan tulostauluun mutta pitää valitettavana, että siinä keskitytään ainoastaan siviili-, kauppa- ja hallinto-oikeuteen;

2.

korostaa, että rikosasioita koskevan oikeusalan tulostaulun perustaminen edistää merkittävästi tuomareiden ja syyttäjien keskeistä yhteisymmärrystä unionin lainsäädännöstä rikosoikeuden alalla, mikä parantaa keskinäistä luottamusta;

3.

kehottaa siksi komissiota laajentamaan vähitellen tulostaulun soveltamisalaa siten, että siitä tulee erillinen ja kattava oikeusalan tulostaulu, jossa arvioidaan objektiivisten indikaattorien avulla kaikkia oikeusaloja, myös rikosoikeutta ja kaikkia oikeuteen liittyviä horisontaalisia kysymyksiä, kuten oikeuslaitosten riippumattomuutta, tehokkuutta ja loukkaamattomuutta, tuomareiden uraa sekä menettelyllisten oikeuksien noudattamista; kehottaa komissiota ottamaan mukaan kaikki asianomaiset toimijat ja hyödyntämään niiden kokemusta ja niiden oppimia asioita sekä Euroopan neuvoston elinten ja Euroopan unionin perusoikeusviraston jo tekemää työtä oikeusvaltion ja oikeusjärjestelmien arvioinnissa;

4.

kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit otetaan mukaan menettelyyn perussopimuksissa määrätyllä tavalla ja että arviontien tulokset esitellään niille säännöllisesti;

5.

pitää valitettavana, ettei kansallisista oikeusjärjestelmistä ole saatavilla tietoja, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä EU:n ja Euroopan neuvoston elinten kanssa sekä keräämään ja toimittamaan säännöllisesti oikeusjärjestelmiään koskevia puolueettomia, luotettavia, objektiivisia ja vertailukelpoisia tietoja;

6.

kehottaa komissiota vastaamaan parlamentin toistuvasti esittämään pyyntöön ja ehdottamaan

7.

muistuttaa, että kyseistä mekanismia on sovellettava kaikkiin jäsenvaltioihin avoimella, yhtenäisellä ja tasavertaisella tavalla ja sillä olisi täydennettävä muiden kansainvälisten elinten, kuten Euroopan neuvoston ja varsinkin siihen kuuluvan Venetsian komission, työtä; vaatii Euroopan unionin perusoikeusvirastolle roolia tässä arvioinnissa;

8.

pyytää lisäämään Euroopan parlamentin ja Venetsian komission välistä yhteistyötä ja kehottaa parlamenttia ja Euroopan neuvostoa kehittämään asianmukaisen mekanismin, jolla voidaan toimittaa erityisiä huolenaiheita koskevia lausuntopyyntöjä Venetsian komissiolle ja varmistaa parlamentin osallistuminen tarkkailijana Venetsian komission työhön;

9.

pitää tarpeellisena, että Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toimivaltaisten valiokuntien välistä yhteistyötä tiivistetään entisestään työjärjestyksen 199 artiklan mukaisesti, erityisesti järjestämällä säännöllisiä ja ad hoc -kokouksia, ja että molemmat osapuolet nimeävät yhteyspisteitä; esittää Euroopan neuvoston edustajille (asianomaiset parlamentaarisen yleiskokouksen valiokunnat, Venetsian komissio, CEPEJ, ihmisoikeusvaltuutettu) pysyvän osallistumiskutsun parlamentin valiokuntien asianomaisiin kokouksiin;

10.

kehottaa päivittämään vuonna 2007 tehtyä sopimusta Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen ja Euroopan parlamentin yhteistyön vahvistamisesta, jotta voidaan ottaa mahdollisimman hyvin huomioon Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeinen kehitys; pyytää parlamentin työjärjestyksen 199 artiklan nojalla puheenjohtajakokousta kutsumaan parlamentaarisen yleiskokouksen avoimiin keskusteluihin, joiden tavoitteena on sisällyttää näihin yleisiin puitteisiin kyseisten elinten välisiä käytännön yhteistyötoimia;

11.

toteaa, että Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin välistä yhteisymmärryspöytäkirjaa on myös arvioitava säännöllisesti;

12.

kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita kantamaan täysin vastuunsa perusoikeuksista perusoikeuskirjan ja perussopimusten asianomaisten määräysten ja varsinkin SEU-sopimuksen 2, 6 ja 7 artiklan mukaisesti; katsoo, että tämä on ennakkoedellytys, jotta EU voi puuttua tehokkaasti tilanteisiin, joissa demokratia- ja oikeusvaltioperiaatetta sekä perusoikeuksia kavennetaan jäsenvaltioissa;

13.

korostaa, että jos jäsenvaltio ei noudata perussopimusten mukaisia velvoitteitaan, komissiolla on valtuudet saattaa asia Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi;

14.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.