This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52013SC0472
COMMISSION STAFF WORKING DOCUMENT EXECUTIVE SUMMARY OF THE IMPACT ASSESSMENT Accompanying the Document Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on the protection of undisclosed know-how and business information (trade secrets) against their unlawful acquisition, use and disclosure
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja julkistamiselta
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja julkistamiselta
/* SWD/2013/0472 final */
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja julkistamiselta /* SWD/2013/0472 final */
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiiviksi julkistamattoman taitotiedon ja
liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta,
käytöltä ja julkistamiselta
1. Johdanto ja kuuleminen Komissio hyväksyi 3. maaliskuuta 2010
älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan strategian (Eurooppa 2020
-strategian), jossa edellytetään osaamisen ja innovoinnin vahvistamista unionin
talouskasvun vetureina. Lippulaivahankkeessa ”innovaatiounioni” Komissio
sitoutui parantamaan yritysten innovoinnin reunaehtoja, muun muassa teollis- ja
tekijänoikeuksien optimoinnin avulla. Tässä yhteydessä komissio hyväksyi 24.
toukokuuta 2011 laaja-alaisen strategian, jonka tarkoituksena on toteuttaa
moitteettomasti toimivat henkisen omaisuuden sisämarkkinat. Jokainen patentti ja jokainen malli tai
tavaramerkki on aluksi salainen (uuden tuotteen lanseeraaminen, tulossa oleva
uraauurtava lääke, uuden autonmoottorin prototyyppi jne.). Ennen teollis- tai
tekijänoikeuden saamista yritysten arvokkaat tutkimustiedot ja -tietämys ovat
alttiina varkauksille. Liikesalaisuuksia koskeva lainsäädäntö minimoi
innovatiivisten yritysten ja tutkimuslaitosten kohtaamat riskit oikeudellisilla
muutoksenhakumekanismeilla, joilla pyritään torjumaan T&K-toiminnan
tulosten, taitotiedon ja muun arvokkaan tiedon laitonta käyttöä. Liikesalaisuudet ovat olennaisen tärkeitä
sisämarkkinoilla harjoitettavan tutkimusyhteistyön ja avoimen
innovaatiotoiminnan kannalta, sillä ne edellyttävät arvokkaiden tietojen
jakamista useamman yhteistyökumppanin kesken eri jäsenvaltioissa.
Liikesalaisuuksilla ei kuitenkaan ole unionissa riittävää suojaa.
Innovatiiviset yritykset ja tutkimuslaitokset ovat yhä enenevässä määrin
alttiina väärinkäytöksille sekä unionin sisä- että ulkopuolella. Lisäksi
yhteisen, vakaan lainsäädäntöympäristön puuttuminen haittaa niiden valmiuksia
edistää täysipainoisesti talouskasvua ja uusien työpaikkojen luomista. Tässä vaikutusten arvioinnissa analysoidaan
tämän ongelman perimmäisiä syitä ja sitä, miten ne voitaisiin ratkaista. Komission yksiköt ovat käyttäneet apuna
ulkopuolisia asiantuntijoita. Kahdessa ulkopuolisten toteuttamassa
tutkimuksessa on arvioitu liikesalaisuuksien oikeudellista suojaa EU:ssa ja
tarkasteltu tähän liittyvää taloustieteellistä kirjallisuutta.
Kyselytutkimukseen (kyselytutkimus vuodelta 2012), joka oli osa toista näistä
tutkimuksista, osallistui 537 yritystä. Lisäksi komission yksiköt järjestivät
julkisen kuulemisen, johon saatiin 386 vastausta. 2. Poliittinen tausta, ongelman
määrittely ja toissijaisuusperiaate On näyttöä siitä, että kaikenkokoiset
yritykset arvostavat liikesalaisuuksia yhtä paljon kuin patentteja ja muita
teollis- ja tekijänoikeuksien muotoja. Liikesalaisuudet ovat erityisen tärkeitä
pk-yrityksille ja uusille yrityksille. Liikesalaisuudet ovat tärkeässä asemassa
myös muiden kuin teknologisten innovaatioiden suojaamisen kannalta.
Palvelualat, joiden osuus EU:n BKT:sta on yli 70 prosenttia, tukeutuvat
suhteessa tehdasteollisuutta voimakkaammin liikesalaisuuksiin ja vähemmän
patentteihin. Liikesalaisuuksien taloudellisen arvon vuoksi
kilpailijat saattavat myös pyrkiä hankkimaan niitä laittomasti, esim.
varastamalla niitä, kopioimalla niitä luvattomasti, rikkomalla
luottamuksellisuusvaatimuksia jne., ja käyttämään niitä myöhemmin väärin. Monet
kehityssuuntaukset (globalisaatio, ulkoistaminen, pitemmät toimitusketjut sekä
tieto- ja viestintätekniikan lisääntynyt käyttö) viittaavat siihen, että
liikesalaisuuksien väärinkäytön riski kasvaa ajan myötä. Noin joka viides
kyselyyn vastannut yritys ilmoitti kärsineensä väärinkäytön yrityksistä tai
väärinkäytöksistä EU:ssa kymmenen viime vuoden aikana. Huolimatta liikesalaisuuksien tärkeydestä ja
niihin kohdistuvista uhkista EU:n lainsäädäntökehyksessä kiinnitetään vain
vähän huomiota tähän ilmiöön. Asiasta ei ole annettu EU:n sääntöjä, ja
kansalliset säännöt liikesalaisuuksien suojaamisesta väärinkäytöltä ovat
epäyhtenäisiä. Liikesalaisuuksien väärinkäyttö otetaan esille vain harvojen
jäsenvaltioiden yksityis- tai rikosoikeudessa, ja useimmat jäsenvaltiot
tukeutuvat yleisiin vilpillistä kilpailua ja vahingonkorvauksia koskevan
lainsäädännön säännöksiin sekä joihinkin rikosoikeudellisiin säännöksiin. Erot kansallisissa säädöksissä aiheuttavat
sen, että sisämarkkinoilla tarjottava liikesalaisuuksien oikeudellinen suoja
väärinkäyttöä vastaan on hajanainen. Tämä on nähtävissä seuraavassa taulukossa,
jossa vertaillaan jäsenvaltioiden säännöksiä useisiin valittuihin tärkeisiin
toimenpiteisiin, joita tällaisen oikeudellisen suojan voitaisiin odottaa
tarjoavan: Oikeudellisen suojan hajanaisuus (valitut toimenpiteet) Lähde: Baker ja McKenzie (2013) Valitut toimenpiteet || AT || BE || BG || CY || CZ || DE || DK || EE || EL || ES || FI || FR || HU || IE || IT || LT || LU || LV || MT || NL || PL || PT || RO || SE || SI || SK || UK Liikesalaisuuden määritelmä yksityisoikeudellisessa säädöksessä || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || Vilpittömässä mielessä toimivaa kolmatta osapuolta vastaan annettavien kieltotuomioiden saatavuus || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || Kieltotuomioita ei ole ajallisesti rajattu || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || Liikesalaisuuksien / niiden perusteella tuotettavien tavaroiden tuhoamista koskevien määräysten saatavuus || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || Vahingonkorvausten laskenta oikeudenmukaisen lisenssimaksun perusteella || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || Tehokkaat salassapitosäännöt (yksityisoikeudellinen menettely) || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || Riittävä rikoslainsäädäntö || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || || Huomautus: Tyhjä ruutu tarkoittaa, että kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä kyseisestä toimenpiteestä –
a) suojan soveltamisala: vain harvat jäsenvaltiot
ovat määritelleet liikesalaisuudet ja väärinkäytön, ja eräät jäsenvaltiot eivät
ole antaneet lainkaan liikesalaisuuksia koskevia erityissäännöksiä; –
b) oikeussuojakeinot: kieltovaatimuksia, joilla
kaikkia kolmansia osapuolia estetään käyttämästä väärin liikesalaisuutta, ei
ole aina saatavilla (esim. kun väärinkäytöksen kohteena ollut liikesalaisuus on
siirretty kolmannelle osapuolelle vilpittömässä mielessä); ajallisesti
rajoittamattomien kieltotuomioiden antaminen ei ole aina mahdollista;
liikesalaisuuden tuloksena saatavien tavaroiden ja väärinkäytetyn tiedon
tuhoamista koskevia määräyksiä tai tällaisten tavaroiden ja tiedon
palauttamista koskevia määräyksiä ei ole aina saatavilla; perinteiset
vahingonkorvausten laskentasäännöt (tosiasialliset tappiot / saamatta jääneet
voitot) eivät aina sovellu liikesalaisuuksien väärinkäyttötapauksiin eikä
vaihtoehtoisia menetelmiä (esim. lisenssimaksut, jotka olisi jouduttu maksamaan
lisenssisopimuksen nojalla) ei ole saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa; –
c) liikesalaisuuksien luottamuksellisuuden
varmistaminen yksityisoikeudellisissa menettelyissä: kansalliset säännöt ovat
useimmiten riittämättömiä luottamuksellisuuden varmistamiseksi, mikä voi johtaa
liikesalaisuuden lopulliseen menettämiseen, jos uhri päättää saattaa asian
tuomioistuimen käsiteltäväksi). Tämä riski saa liikesalaisuuden väärinkäytön
uhrit luopumaan vahingonkorvausten hakemisesta; –
d) liikesalaisuuden varastaminen on rikos monissa
muttei kaikissa jäsenvaltioissa, ja seuraamuksissa voi olla huomattavia eroja. Hajanainen suoja aiheuttaa sen, että
oikeuskäsittelyn käyttö liikesalaisuuksien suojaamisessa kolmansien osapuolten
harjoittamalta väärinkäytöltä rajat ylittävässä ympäristössä on epäluotettava
henkisen omaisuuden suojaväline. Se myös heikentää EU:n innovaatioiden
kehittäjille tarjottavaa suojaa sellaisia tavaroita vastaan, joiden tuotannossa
on käytetty varastettuja liikesalaisuuksia ja jotka ovat peräisin kolmansista
maista. Käytäntö vahvistaa, että liikesalaisuuksien haltijat pitävät
kansallisia sääntöjä houkuttelevana vaihtoehtona, koska yritykset eivät
juurikaan puolusta väärinkäytettyjä liikesalaisuuksiaan tuomioistuimissa. Tähän liittyen on todettu kaksi pääasiallista
ongelmaa: 1) Liian vähäiset kannustimet valtioiden rajat
ylittävään innovaatiotoimintaan. Kun liikesalaisuuksiin liittyy väärinkäytön
riski tehottoman oikeudellisen suojan vuoksi, se vaikuttaa innovaatiotoiminnan
aloittamisen kannustimiin (myös rajat ylittävällä tasolla) seuraavista syistä: –
i) liikesalaisuuksiin perustuvan innovaation arvo
on odotettua matalampi ja sen suojaamisesta aiheutuvat kustannukset odotettua
korkeammat. Mitä todennäköisempää on, että liikesalaisuutta käytetään jonakin
päivänä väärin ilman, että sen haltijalla on juurikaan toivoa korvausten
saamisesta väärinkäytöstä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, sitä
pienemmät ovat voitot, jotka liikesalaisuuden haltija voi odottaa saavansa.
Mitä heikompi oikeudellinen suoja on, sitä enemmän kunkin innovaatioiden
kehittäjän on investoitava omiin suojatoimenpiteisiinsä. Vuoden 2012 kyselyyn
vastanneista tahoista 35 prosenttia ilmoitti ”suojatoimenpiteistä aiheutuvien
menojen kasvun” väärinkäytön (tai sen yrityksen) suoraksi seuraukseksi; –
ii) liikesalaisuuksien jakamiseen liittyvä
liiketoimintariski on suurempi. Esimerkiksi vuoden 2012 kyselytutkimuksen
mukaan 40 prosenttia EU:n yrityksistä pidättäytyisi liikesalaisuuksien
jakamisesta muiden osapuolten kanssa peläten tiedon luottamuksellisuuden
menettämistä väärinkäytön tai luvattoman luovutuksen vuoksi. 2) liikesalaisuuksiin perustuvat kilpailuedut
vaarantuvat (kilpailukyky heikkenee): hajanainen oikeudellinen suoja EU:ssa ei
takaa vertailukelpoista suojaa ja muutoksenhakukeinoja sisämarkkinoilla, mikä
vaarantaa liikesalaisuuksiin perustuvat kilpailuedut – riippumatta siitä,
liittyvätkö ne innovaatiotoimintaan – ja heikentää liikesalaisuuksien
haltijoiden kilpailukykyä. Esimerkiksi Euroopan kemianteollisuus, joka tukeutuu
voimakkaasti prosesseihin liittyviin innovaatioihin, jotka suojataan
liikesalaisuuksilla, arvioi, että liikesalaisuuden väärinkäyttö voi usein
pienentää liikevaihtoa jopa 30 prosenttia. Tämä vaarantaa myös innovaatioiden
kehittäjän mahdollisuuden saada asianmukaisia voittoja liikesalaisuutensa
hyödyntämisestä. Tämä vaikuttaa haitallisesti innovatiivisiin
yrityksiin, erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin), ja
vähentää sisämarkkinoilla harjoitettavaa innovaatioyhteistyötä. Koska
suojan taso vaihtelee, joillakin yrityksillä on muita paremmat valmiudet
vastata tietopohjaiseen talouteen liittyviin haasteisiin ja hyödyntää tehokasta
henkisen omaisuuden infrastruktuuria. Oikeudellisen kehyksen hajanaisuus estää
innovaatioiden kehittäjiä hyödyntämästä täysipainoisesti sisämarkkinoiden
tarjoamia mahdollisuuksia rajat ylittävällä tasolla. Tällä on
kerrannaisvaikutuksia investointeihin, työpaikkoihin ja talouskasvuun. EU:n tason toimien (perusskenaario)
puuttumisen vuoksi liikesalaisuuksien väärinkäytöstä aiheutuviin kielteisiin
seurauksiin ei puututa edelleenkään riittävässä määrin oikeudellisilla
keinoilla, jotka jäsenvaltiot ovat asettaneet liikesalaisuuksien haltijoiden
saataville puolustautumista varten. 3. Toissijaisuusperiaate EU:n toimet voisivat perustua Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklaan, koska aloitteen keskeisenä
tavoitteena on innovaatioedellytysten parantaminen ja henkisen omaisuuden
tehostaminen sisämarkkinoilla. Aloite noudattaa toissijaisuusperiaatetta, koska
jäsenvaltiot eivät voisi saavuttaa ohjelman tavoitteita yksin. EU:n toimia
tarvitaan erityisesti, jotta voitaisiin luoda oikeudellinen kehys, jolla
voitaisiin suojata ja tehostaa innovaatioihin liittyvien liikesalaisuuksien
liikkuvuutta valtioiden rajojen yli tutkimus- ja liikekumppaneiden keskuudessa,
varmistamalla, että tällaisten tietojen väärinkäytöstä saatavat hyödyt
minimoidaan tai jopa poistetaan kokonaan. Tämä tiedonkulku on keskeinen
edellytys innovaatioiden hyödyntämiseksi EU:ssa ja T&K-toiminnan
harjoittamiseksi. 4. Tavoitteet Yleinen tavoite:
Yleisenä tavoitteena on varmistaa, että luovuttamattomaan taitotietoon ja
liiketoimintatietoon (liikesalaisuuksiin) perustuvalla eurooppalaisten
yritysten ja tutkimuslaitosten kilpailukyvyllä on riittävä suoja, ja parantaa
innovaatioiden kehittämisen ja hyödyntämisen sekä tietämyksen siirron
edellytyksiä/puitteita sisämarkkinoilla. Erityinen tavoite:
Erityisenä tavoitteena on tehostaa liikesalaisuuksien oikeudellista suojaa
väärinkäyttöä vastaan sisämarkkinoilla. Tämä erityistavoite on osa laajempaa EU:n
strategiaa, joka koskee henkisen omaisuuden infrastruktuurin edistämistä ja
tehostamista sisämarkkinoilla Eurooppa 2020 -strategian innovaatiotavoitteiden
mukaisesti (vrt. innovaatiounioni). Tämä tavoite on sopusoinnussa EU:n ja sen
jäsenvaltioiden tällä alalla antamien kansainvälisten sitoumusten kanssa (vrt.
sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista). 5. Toimintavaihtoehtojen
vertailu Vaihtoehtojen vertailu – Yhteenveto || Tehokkuus* [toiminnallisen tavoitteen mukaan] || Tehoavuus ja kustannukset * * Toimintavaihtoehdot || Vertailukelpoinen suoja || Riittävät ja vertailukelpoiset oikeussuojakeinot || Luottamuksellisuuden säilyttäminen oikeuskäsittelyn aikana || Pelotevaikutus || Kustannukset || Tehoavuus 1. Säilytetään nykytilanne. || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 2. Liikesalaisuuksien väärinkäytön tapauksessa käytettävissä olevia muutoksenhakuvälineitä koskeva tiedotus/valistus. || 0 || 0/+ || 0 || 0/+ || KO || M 3. Liikesalaisuuksien väärinkäyttö on laiton teko. || + + || + || + || + || KE || KE 4. Liikesalaisuuksien väärinkäyttöä koskevien kansallisten yksityisoikeudellisten oikeussuojakeinojen lähentyminen. || ++ || ++ || ++ || ++ || KE || KO 5. Liikesalaisuuksien väärinkäyttöä koskevien kansallisten yksityis- ja rikosoikeudellisten oikeussuojakeinojen lähentyminen. || +++ || ++ || ++ || +++ || KO || KE * Vertailu suhteessa perusskenaarioon: --- tilanteen
erittäin tuntuva heikkeneminen; -- tilanteen tuntuva heikkeneminen; - hienoinen
heikkeneminen; 0 ei merkittävää muutosta; + hienoinen parannus; ++ tuntuva
parannus; +++ erittäin tuntuva parannus. *
* Vaihtoehdon kokonaisarvio tavoitteiden saavuttamiseen nähden. M: matala; KE:
keskimääräinen; KO: korkea. Vaihtoehdossa 1 suojatoimenpiteistä aiheutuvat
menot olisivat edelleen korkeat ja yritykset suhtautuisivat varauksella
liittymiseen rajojen yli toimiviin yhteistoiminnallisiin
innovaatioverkostoihin. Liiallinen keskittyminen ennaltaehkäisyyn johtaisi
tiukempien rajoitusten asettamiseen työntekijöille ja vähentäisi ammatillista
liikkuvuutta. Innovaatiotoiminnan kannustinten vähäisyys jarruttaisi uusien
työpaikkojen luomista. Kustannukset ovat suhteellisesti korkeammat pk-yritysten
tapauksessa. EU:n talouden suorituskyky työpaikkojen, innovaatiotoiminnan ja
kasvun osalta jäisi tavoitteista, ja kuluttajilla olisi rajalliset
mahdollisuudet saada innovatiivisia tuotteita tai palveluita. Vaihtoehto 2 parantaisi luovan työn tekijöiden
ja keksijöiden valmiuksia vastata liikesalaisuuksien väärinkäytön asettamaan
haasteeseen ja lisäisi siten luottamusta. Tämä toimintavaihtoehto ei kuitenkin
olisi täysin tehokas asetetun tavoitteen saavuttamisen kannalta, koska kaikilla
kielillä saatavilla olevien tietojen kokoamisesta, esittelystä ja jatkuvasta
päivityksestä sekä säännöllisestä valistustoiminnasta aiheutuu lisäkustannuksia
ja lisäksi ne edellyttävät lisäresursseja, liikesalaisuuksien haltijat olisivat
edelleen heikossa asemassa suhteessa liikesalaisuuksien väärinkäyttöön, EU:n
suojataso olisi edelleen epäyhtenäinen ja tavarat, jotka on valmistettu
jäsenvaltioissa, joissa on matala suojataso, liikkuisivat koko
sisämarkkinoilla. Vaihtoehdoissa 3, 4 ja 5 liikesalaisuuksien
suojan yhdenmukaistetulla soveltamisalalla varmistettaisiin yhtenäinen
oikeudellinen suoja ja suurempi oikeusvarmuus. Tämä –
i) lujittaisi yritysten kilpailukykyä yritysten
kilpailuetujen rajat ylittävän suojan parantumisen ja resurssien paremman
kohdentamisen myötä, koska suojatoimenpiteisiin kohdistettavat investoinnit
todennäköisesti alenisivat, jolloin resursseja vapautuisi tuottavampiin
investointeihin; –
ii) tarjoaa lisäkannustimia (valtioiden rajat
ylittävään) innovaatiotoimintaan liikesalaisuuksien arvon todennäköisen kasvun
ja paremmin suojatun rajat ylittävän tietämyksen jakamisen myötä. Näiden vaikutusten odotetaan vaikuttavan
myönteisesti innovaatiotoimintaan (innovaatiotoimintaan tehtävien investointien
lisäämisen, tietämyksen rajat ylittävän jakamisen ja kerrannaisvaikutusten
myötä) ja rajat ylitttävän luovan työn ja henkiseen omaisuuteen liittyvän
toiminnan sisämarkkinoihin. Nämä vaikutukset hyödyttäisivät viime kädessä
talouskasvua, lisäisivät kuluttajan valinnanmahdollisuuksia ja
mahdollistaisivat uusien tuotteiden ja palveluiden saannin. Kyseiset
vaihtoehdot voisivat myös helpottaa omalta osaltaan (korkeasti) koulutettujen
työntekijöiden (jotka luovat liikesalaisuuksia tai joilla mahdollisuus käyttää
niitä) mahdollisuutta vaihtaa työnantajaa sisämarkkinoilla tai perustaa oma
yritys. Vaihtoehdossa 3 jäsenvaltioita kehotetaan
pelkästään säätämään tehokkaista ja oikeasuhteisista oikeussuojakeinoista
tarkentamatta niitä, ja tämän vuoksi kyseinen vaihtoehto kattaisi vain osan
säännöksistä, jotka ovat tarpeen tehokkaan oikeudellisen kehyksen luomiseksi
liikesalaisuuksien suojaamiselle väärinkäytöltä. Sillä ei myöskään voitaisi
varmistaa liikesalaisuuksien luottamuksellisuuden merkittävää
yhdenmukaistamista oikeuskäsittelyn aikana. Mahdolliset kantajat joutuisivat
edelleen toteuttamaan erilaisia riskinarviointeja kussakin jäsenvaltiossa.
Tiedotuskustannukset alenisivat vain vähän. Vaihtoehto 4 jakaisi vaihtoehdon 3 kanssa
edellä mainitut yleiset myönteiset vaikutukset, mutta se sisältäisi lisäksi
yhdenmukaistettuja toimenpiteitä, joilla kolmansia osapuolia estetään
käyttämästä/hyödyntämästä väärinkäytettyjä liikesalaisuuksia ja joilla
estettäisiin tarvittaessa myös tuonti kolmansista maista. Se tarjoaisi myös
suuremman varmuuden salassapidosta oikeuskäsittelyn aikana luomalla yhteisen
oikeudellisen kehyksen ja mahdollistamalla riittämättömään lähentymiseen
liittyvien kustannusten ja riskien sekä vaihtoehtoon 3 liittyvien haittojen
välttämisen. Paremmat täytäntöönpanovälineet ja vahingonkorvausten saantiin
tehtävät parannukset ja paremmat takeet liikesalaisuuksien luottamuksellisuuden
säilyttämisestä oikeuskäsittelyn aikana antavat investoijille varmuutta ja
edistävät siten erityisesti valtioiden rajojen yli tehtäviä
innovaatioinvestointeja, mikä edistää samalla sisämarkkinoiden moitteetonta
toimintaa. Vaihtoehdolla 5 lisättäisiin vaihtoehtoon 4
rikoslainsäädännön lähentyminen, mikä vahvistaisi sääntöjen pelotevaikutusta ja
parantaisi todisteiden saantia lainvalvontaviranomaisten tutkintavaltuuksien
mukaisesti. Vaihtoehto 5 menisi kuitenkin pitemmälle kuin teollis- ja
tekijänoikeuksien nykyinen rikosoikeudellinen suoja, jota ei tällä hetkellä ole
yhdenmukaistettu EU:n tasolla. Lisäksi suhteellisuusperiaatteen mukaan
rikosoikeuteen turvaudutaan aina vasta viimeisenä keinona, ja nähtäväksi jää,
ovatko yksityisoikeuteen ehdotetut muutokset jo riittäviä asetettujen
tavoitteiden saavuttamiseksi. Parhaaksi arvioitu vaihtoehto on vaihtoehto
4. Sääntelytavan valinta: koska ei-velvoittavalla sääntelytavalla ei voitaisi taata myönteisiä
vaikutuksia, valittu vaihtoehto olisi pantava täytäntöön direktiivillä. 6. Parhaaksi arvioidun
vaihtoehdon kokonaisvaikutukset Yksityisoikeudellisten oikeussuojakeinojen
lähentyminen antaisi innovatiivisille yrityksille mahdollisuuden puolustaa
oikeutettuja liikesalaisuuksiaan tehokkaammin koko EU:ssa. Jos
liikesalaisuuksien haltijat voisivat luottaa liikesalaisuuksien luottamuksellisuuteen
oikeuskäsittelyn aikana, ne olisivat halukkaampia hakemaan oikeudellista suojaa
liikesalaisuuksien väärinkäytöstä mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja vastaan.
Vaihtoehdon 4 mahdollistama oikeusvarmuuden lisääntyminen ja säädösten
lähentyminen lisäisi niiden innovaatioiden arvoa, joita yritykset pyrkivät
suojaamaan liikesalaisuuksina, pienentämällä väärinkäytösten riskiä. Tämä vaihtoehto vaikuttaisi myönteisesti myös sisämarkkinoiden
toimintaan, kun yritykset ja erityisesti pk-yritykset sekä tutkijat voisivat
käyttää paremmin innovatiivisia ideoitaan tekemällä yhteistyötä parhaiden
kumppaneiden kanssa eri puolilla EU:ta. Tämä innovaatiotoiminnan
(tehostamisen) kannustin ja nykyisten liiallisten suojatoimenpiteiden
vähenemisestä saatavat kustannussäästöt lisäisivät omalta osaltaan yksityisen
sektorin T&K-investointeja sisämarkkinoilla. Liikesalaisuuksien vertailukelpoisella
suojatasolla koko EU:ssa voitaisiin varmistaa, että liikesalaisuuksien
väärinkäyttöön perustuva tavaroiden tuonti kolmansista maista voitaisiin
estää missä tahansa EU:n alueella yhtäläisin edellytyksin. Kilpailun
rajoittuminen on epätodennäköistä, sillä yksinoikeuksia ei myönnetä ja kuka
tahansa kilpailija voi vapaasti hankkia itsenäisesti liikesalaisuuden suojaaman
tietämyksen (myös käänteisen suunnittelutekniikan avulla). Tämän odotetaan
vaikuttavat ajan mittaan myönteisesti EU:n talouden kilpailukykyyn ja kasvuun. Parhaiksi arvioidut vaihtoehdot eivät aiheuta
makrotasolla suoria yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten vaikutuksia
jäsenvaltioiden työllisyysasteisiin. Niillä on kuitenkin välillisiä myönteisiä
vaikutuksia korkeasti koulutetun työvoiman (jolla on mahdollisuus saada
liikesalaisuuksia) liikkuvuuden helpottuessa sisämarkkinoilla ja innovaatioihin
liittyvien työpaikkojen määrän kasvaessa (innovaatiotoiminnan lisääntymisen
ansiosta). Tämä edistää työllistämispotentiaalin kestävyyttä EU:ssa. Parhaaksi arvioidulla vaihtoehdolla ei pitäisi
olla suoria ympäristövaikutuksia. Aloite ei vaikuta haitallisesti perusoikeuksiin.
Kuulemiseen ja vuoden 2012 erityiskyselyyn
vastanneet teollisuuden sidosryhmät tukevat EU:n tason tointa, jonka
tarkoituksena on luoda liikesalaisuuksille tehokas ja yhtäläinen suoja koko
EU:hun. Teollisuus ulkopuoliset sidosryhmät eivät sitä vastoin näe tarvetta
EU:n tason aloitteen tekemiseen. 7. Parhaaksi arvioitujen
vaihtoehtojen seuranta ja arviointi Seuranta ja arviointi jakautuvat seuraaviin
kolmeen vaiheeseen: 1) kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskeva
suunnitelma; 2) komission harjoittama säännöllinen seuranta, jonka kohteena
ovat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevat toimenpiteet ja
niiden soveltaminen; 3) toiminnan vaikutusten arviointi keskipitkällä
aikavälillä.