This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52013PC0917
Proposal for a COUNCIL DECISION on the acceptance of the Amendment to the 1999 Protocol to the 1979 Convention on Long-Range Transboundary Air Pollution to Abate Acidification, Eutrophication and Ground-level Ozone
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen liittyvään happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevaan vuoden 1999 pöytäkirjaan tehdyn muutoksen hyväksymisestä
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen liittyvään happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevaan vuoden 1999 pöytäkirjaan tehdyn muutoksen hyväksymisestä
/* COM/2013/0917 final - 2013/0448 (NLE) */
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen liittyvään happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevaan vuoden 1999 pöytäkirjaan tehdyn muutoksen hyväksymisestä /* COM/2013/0917 final - 2013/0448 (NLE) */
PERUSTELUT YK:n Euroopan talouskomission (UNECE)
puitteissa vuonna 1979 tehty yleissopimus valtiosta toiseen tapahtuvasta ilman
epäpuhtauksien kaukokulkeutumisesta (LRTAP- yleissopimus) on tärkein
kansainvälinen oikeudellinen kehys ilman epäpuhtauksien, erityisesti
kaukokulkeutuvien ilman epäpuhtauksien, ja niiden ihmisten terveydelle ja
ympäristölle aiheuttamien kielteisten vaikutusten vaiheittaisesta vähentämisen
ja ehkäisemisen alalla UNECE:n alueella. Yleissopimus allekirjoitettiin Euroopan
yhteisön puolesta Helsingissä 14. marraskuuta 1979 ja hyväksyttiin 11.
kesäkuuta 1981 annetulla neuvoston päätöksellä 81/462/EY[1]. Tähän mennessä yleissopimusta on laajennettu
kahdeksalla pöytäkirjalla, joihin kuuluu vuonna 1999 tehty happamoitumisen,
rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskeva pöytäkirja,
jäljempänä ’pöytäkirja’. Tällä pöytäkirjalla edistetään useita epäpuhtauksia
koskevaa lähestymistapaa, jolla estetään tai minimoidaan happamoitumisen ja
typpiravinteiden kriittisten kuormien ylitykset sekä ihmisten terveydelle ja
kasveille kriittisten otsonitasojen ylitykset. Näin ollen pöytäkirjassa
vahvistetaan kullekin sopimuspuolelle kansalliset päästörajat, jotka on
saavutettava vuoteen 2010 mennessä ja joita on noudatettava tämän ajankohdan jälkeen.
Päästörajat vahvistetaan neljälle ilman epäpuhtaudelle: rikki (pääasiassa
rikkidioksidi SO2), typen oksidit (NOx), ammoniakki (NH3)
ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) metaania lukuun ottamatta. Kansallisten
päästörajojen saavuttamisen tukemiseksi pöytäkirjan liitteessä asetetaan
päästöraja-arvot, joilla rajoitetaan asiaankuuluvien kiinteiden ja liikkuvien
lähteiden luokkiin kuuluvista lähteistä aiheutuvia ilman epäpuhtauspäästöjä. Yhteisön liittyminen pöytäkirjaan hyväksyttiin
yhteisön puolesta 13. kesäkuuta 2003 annetulla neuvoston päätöksellä
2003/507/EY[2]. Pöytäkirja tuli voimaan
17. toukokuuta 2005 ja se on saatettu osaksi EU:n lainsäädäntöä pääasiassa
suurista polttolaitoksista 23. lokakuuta 2001 annetulla direktiivillä
2001/80/EY[3]
ja ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista 23. lokakuuta 2001
annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/80/EY[4] (NEC-direktiivi). Pöytäkirjan 10 artiklan 2 kappaleen mukaisesti
pöytäkirjan velvoitteita on tarkasteltu uudelleen vuosina 2005–2007.
Uudelleentarkastelussa todettiin, että lisätoimet ovat tarpeen ympäristöön ja
ihmisten terveyteen liittyvien tavoitteiden, eli kriittisten kuormien ja
tasojen saavuttamiseen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi pitkällä
aikavälillä. Sopimuspuolet käynnistivät vuonna 2007 neuvottelut pöytäkirjan
muuttamiseksi. Neuvottelut johtivat siihen, että LRTAP-yleissopimuksen
toimeenpanevan elimen 30. istunnossa paikalla olleet sopimuspuolet hyväksyivät
yksimielisesti kaksi toimeenpanevan elimen päätöstä (EB:n päätökset 2012/1 ja
2012/2), joilla muutettiin pöytäkirjan tekstiä ja sen liitteitä sekä lisättiin
kaksi uutta liitettä (X ja XI)[5].
Sopimuspuolet hyväksyivät yksimielisesti myös kaksi muuta pöytäkirjan
määräysten täytäntöönpanoon liittyvää päätöstä[6]
(mukautusten tilapäinen soveltaminen kansallisiin päästövähennyssitoumuksiin[7] tai kansallisiin
päästöinventaareihin). Toimenpanevan elimen päätöksessä EB 2012/1
ajantasaistetaan pöytäkirjan liitteessä I vahvistetut kriittisten kuormien ja kriittisten
tasojen määritelmät. Tämän päätöksen hyväksyminen ei edellytä ratifiointia
sopimuspuolten toimesta. Pöytäkirjan 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti tämä
muutos toimitettiin kaikille pöytäkirjan osapuolille 7. maaliskuuta 2013[8] ja se tuli voimaan 5.
kesäkuuta 2013. Toimeenpanevan elimen päätöksellä EB 2012/2
muutetaan pöytäkirjan ja kaikkien sen liitteiden (lukuun ottamatta liitettä I)
tekstiä. Pöytäkirjan 13 artiklan 3 kappaleen mukaisesti sopimuspuolten on
ratifioitava tämä päätös. Muutetussa pöytäkirjassa vahvistetaan edellä
mainittuja neljää ilman epäpuhtautta sekä hiukkasia (PM2,5) koskevat
uudet kansalliset päästövähennyssitoumukset, jotka on saavutettava vuoteen 2020
mennessä ja joita on noudatettava sen jälkeen. Sillä edistetään myös
nokipäästöjen (hiukkasten ainesosa ja lyhytikäinen ilmaston epäpuhtaus)
vähentämistä, ajantasaistetaan pöytäkirjan liitteissä vahvistetut päästöjen
raja-arvot, säädetään tuotteiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (muut kuin
metaani) pitoisuuksille uudet normit ja täydennetään sopimuspuolten
raportointivelvollisuutta ilman epäpuhtauspäästöjen sekä teknologian ja
tutkimuksen alalla tapahtuneen kehityksen osalta. Pöytäkirjan muutos saatetaan osaksi EU:n
lainsäädäntöä usealla oikeudellisella välineellä. Tässä tarkoituksessa komissio
on antanut ehdotukset Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi
NEC-direktiivin muuttamisesta[9]
ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tiettyjen suurista
polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamista koskevan
direktiivin muuttamisesta[10].
Molempia direktiivejä sovelletaan rinnan voimassa olevien päästölähteiden
valvontaa koskevien EU:n direktiivien kanssa, mukaan luettuna teollisuuden
päästöistä 24. marraskuuta 2010 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivi 2010/75/EU[11].
Euroopan unionin on edellä mainitun johdosta
tarpeen hyväksyä pöytäkirjaan tehty muutos. Tämän päätöksen liitteessä on pöytäkirjan
muutettu teksti sellaisena kuin siitä on säädetty toimeenpanevan elimen
päätöksessä EB 2012/2. 2013/0448 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman
epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen
liittyvään happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä
koskevaan vuoden 1999 pöytäkirjaan tehdyn muutoksen hyväksymisestä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6
kohdan a alakohdan kanssa, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin puoltavan
lausunnon, sekä katsoo seuraavaa: (1) Unioni on ollut valtiosta
toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan
yleissopimuksen sopimuspuoli sen vuonna 1981 tapahtuneesta hyväksymisestä
alkaen[12]. (2) Unioni on ollut valtiosta
toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan
yleissopimukseen liittyvän happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän
otsonin vähentämistä koskevan vuoden 1999 pöytäkirjan sopimuspuoli sen 13
päivänä kesäkuuta 2003 tapahtuneesta hyväksymisestä alkaen[13]. (3) Valtiosta toiseen tapahtuvaa
ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen
happamoitumisen, rehevöitymisen, ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevan
pöytäkirjan sopimuspuolet käynnistivät vuonna 2007 neuvottelut ihmisten
terveyden ja ympäristön suojelun parantamiseksi edelleen. Toimiin kuuluivat
tiettyjen ilman epäpuhtauksien uusien ja vuoteen 2020 mennessä saavutettavien
päästövähennysvelvoitteiden vahvistaminen sekä ilman epäpuhtauksien
vähentämistä niiden lähteellä koskevien päästöraja-arvojen ajantasaistaminen. (4) YK:n ECE:n valtiosta toiseen
tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen
toimeenpanevan elimen 30. istunnossa läsnä olleet sopimuspuolet hyväksyivät
[yksimielisesti?] valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien
kaukokulkeutumista koskevan yleissopimukseen liittyvään happamoitumisen,
rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevaan pöytäkirjaan tehtyä
muutosta koskevat päätökset 2012/1 ja 2012/2. (5) Päätös 2012/1 tuli voimaan ja
sovellettavaksi pöytäkirjan 13 artiklan 4 kappaleessa määrätyn nopeutetun
menettelyn mukaisesti. (6) Pöytäkirjan 13 artiklan 3
kappaleen mukaisesti sopimuspuolten on ratifioitava päätös 2012/2, jotta se
tulisi voimaan. (7) Valtiosta toiseen tapahtuvaa
ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan yleissopimukseen liittyvään
happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevaan
pöytäkirjaan tehty muutos olisi hyväksyttävä unionin puolesta. ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Hyväksytään unionin puolesta valtiosta toiseen
tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan yleissopimukseen
liittyvään happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä
koskevaan pöytäkirjaan tehty muutos. Pöytäkirjan muutos on tämän päätöksen
liitteenä. 2 artikla Neuvoston puheenjohtaja nimeää henkilön, jolla
on valtuudet tallettaa Euroopan unionin puolesta valtiosta toiseen tapahtuvaa
ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan yleissopimukseen liittyvään
happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevan
pöytäkirjan, sellaisena kuin se on muutettuna, hyväksymiskirjat osoituksena
siitä, että Euroopan unionin suostuu sitoutumaan pöytäkirjaan, sellaisena kuin
se on muutettuna. 3 artikla Tämä päätös
tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään. Tehty Brysselissä Neuvoston
puolesta Puheenjohtaja [1] EYVL L 171,
27.6.1981, s. 11. [2] EUVL L 179,
17.7.2003, s. 1. [3] EYVL L 309,
27.11.2001, s. 1. [4] EYVL L 309,
27.11.2001, s. 22. [5] Päätökset 2012/1 ja 2012/2, 30. huhtikuuta–4. toukokuuta
2012 pidetty toimeenpanevan elimen 30. istunto. Näiden päätösten tekstit ovat
saatavilla internetosoitteessa: http://www.unece.org/env/lrtap/multi_h1.html
[6] Päätökset 2012/3 ja 2012/4, 30. huhtikuuta–4. toukokuuta
2012 pidetty toimeenpanevan elimen 30. istunto. Näiden päätösten tekstit ovat
saatavilla internetosoitteessa: http://www.unece.org/env/lrtap/multi_h1.html
[7] Pöytäkirjan liitteessä II vahvistetut kansalliset
päästörajat korvataan nyt pöytäkirjan liitteessä II, sellaisena kuin se on
muutettuna, vahvistetuilla kansallisilla päästövähennyssitoumuksilla. [8] Viite: ECE/ENV/2013/30. [9] COM(2013) XXX [10] COM(2013) XXX [11] EUVL L 334,
17.12.2010, s. 17. [12] EYVL L 171, 27.6.1981, s.11. [13] EUVL L 179, 17.7.2003, s.1.
Päätös 2012/2 – Vuonna 1999 tehdyn happamoitumisen,
rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevan pöytäkirjan
tekstin ja liitteiden II–IX muuttaminen sekä uusien liitteiden X ja XI
lisääminen 1 artikla
Muutos Vuonna 1999 tehdyn
happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevan
pöytäkirjan sopimuspuolet, jotka kokoontuvat toimeenpanevan elimen 30.
kokouksessa, päättävät muuttaa valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman
epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen vuonna 1999 tehtyä
happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevaa
pöytäkirjaa (jäljempänä ’Göteborgin pöytäkirja’) tämän päätöksen liitteessä
esitetyin tavoin. 2 artikla
Suhde Göteborgin pöytäkirjaan Valtio tai alueellisen
taloudellisen yhdentymisen järjestö ei voi tallettaa näitä muutoksia koskevaa
hyväksymiskirjaansa, jollei se ole aikaisemmin tallettanut tai jollei se
talleta samanaikaisesti Göteborgin pöytäkirjaa koskevaa ratifioimis-,
hyväksymis- tai liittymiskirjaa. 3 artikla
Voimaantulo Göteborgin pöytäkirjan 13
artiklan 3 kappaleen mukaisesti nämä muutokset tulevat voimaan
yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona kaksi kolmasosaa
Göteborgin pöytäkirjan sopimuspuolista on tallettanut muutosta koskevat
hyväksymiskirjat tallettajan huostaan. Liite A. Johdanto-osa 1. Korvataan
johdanto-osan toisessa kappaleessa sanat ”haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä
sekä pelkistetyillä typpiyhdisteillä” sanoilla ”haihtuvilla orgaanisilla
yhdisteillä, pelkistetyillä typpiyhdisteillä ja hiukkasilla”. 2. Lisätään johdanto-osan
kolmannessa kappaleeseen sanat ”ja hiukkasten” sanan ”otsonin” jälkeen. 3. Korvataan
johdanto-osan neljännessä kappaleessa sanat ”rikin ja haihtuvien orgaanisten
yhdisteiden päästöt sekä sekundaariset epäpuhtaudet kuten otsoni” sanoilla
”rikin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja ammoniakin päästöt ja suoraan
ilmakehään joutuneet hiukkaset sekä sekundaarisesti syntyneet epäpuhtaudet
kuten otsoni, hiukkaset”. 4. Lisätään johdanto-osan
neljännen ja viidennen kappaleen väliin johdanto-osan kappale seuraavasti: ”ottavat huomioon
kansainvälisten organisaatioiden, kuten Yhdistyneiden kansakuntien
ympäristöohjelman, sekä Arktisen neuvoston tekemät tieteelliseen tietoon
perustuvat arviot noen ja alailmakehän otsonin vähentämisen ihmisten
terveydelle ja ympäristölle aiheuttamista sivuhyödyistä etenkin arktisella
alueella ja Alppien alueella,”. 5. Korvataan
johdanto-osan kuudes kappale seuraavasti: tiedostavat, että Kanada ja Amerikan yhdysvallat torjuvat
kahdenvälisesti rajat ylittävää ilman pilaantumista Kanadan ja Yhdysvaltojen
välisellä ilmanlaatusopimuksella, joka sisältää molempien valtioiden
sitoumukset vähentää rikkidioksidin, typen oksidien ja haihtuvien orgaanisten
yhdisteiden päästöjä, ja että molemmat valtiot harkitsevat sisällyttävänsä
sopimukseen hiukkaspäästöjen vähentämistä koskevia sitoumuksia, 6. Korvataan
johdanto-osan seitsemäs kappale seuraavasti: tiedostavat lisäksi, että Kanada on sitoutunut vähentämään
rikkidioksidin, typen oksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja
hiukkasten päästöjä täyttääkseen Kanadan otsonia ja hiukkasia koskevat
ilmanlaatutavoitteet sekä happamoitumisen vähentämistä koskevan kansallisen
tavoitteensa ja että Yhdysvallat on sitoutunut panemaan täytäntöön typen
oksidien, rikkidioksidin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten
päästöjä vähentäviä ohjelmia, jotka ovat tarpeen otsonia ja hiukkasia koskevien
kansallisten ilmanlaatutavoitteiden saavuttamiseksi, happamoitumisen ja
rehevöitymisen vaikutusten vähentämisessä saavutetun edistyksen jatkamiseksi ja
näkyvyyden lisäämiseksi sekä kansallispuistoissa että taajama-alueilla, 7. Korvataan
johdanto-osan yhdeksäs ja kymmenes kappale seuraavilla johdanto-osan
kappaleilla: ”ottavat huomioon tieteellisen
tiedon ilman epäpuhtauksien kulkeutumisesta hemisfäärissä, typpikierron
vaikutuksesta ja ilman epäpuhtauksien ja ilmastonmuutoksen välisistä
mahdollisista yhteisvaikutuksista ja kompromisseista, ovat tietoisia siitä, että merenkulun ja ilmailun aiheuttamat
päästöt lisäävät merkittävästi ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia
haittavaikutuksia ja että ne ovat tärkeitä kysymyksiä, joita Kansainvälinen
merenkulkujärjestö ja Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö käsittelevät,”. 8. Korvataan
johdanto-osan viidennessätoista kappaleessa sanat ”ammoniakin ja haihtuvien
orgaanisten yhdisteiden” sanoilla ”ammoniakin, haihtuvien orgaanisten
yhdisteiden ja hiukkasten”. 9. Lisätään
johdanto-osan yhdeksännessätoista kappaleessa sanat ”ja hiukkasia, noki mukaan lukien”
sanan ”typpiyhdisteitä” jälkeen. 10. Poistetaan
johdanto-osan kahdeskymmenes ja kahdeskymmenesensimmäinen kappale. 11. Johdanto-osan
kahdennessakymmenennessätoisessa kappaleessa a) korvataan sanat ”ja
ammoniakin” sanoilla ”ja pelkistettyjen typpiyhdisteiden”, ja b) korvataan sanat
”reaktiivisen typen, mukaan luettuna typpioksiduulin, päästöjen ” sanoilla
”reaktiivisen typen päästöjen, mukaan luettuna ekosysteemien typpioksiduuli- ja
nitraattipitoisuuksien,”. 12. Muutos ei
koske suomenkielistä käännöstä. B. 1
artikla 1. Lisätään 1
kappaleen jälkeen kappale seuraavasti: 1 a. ’tämä
pöytäkirja’ ja ’pöytäkirja’ tarkoittavat vuonna 1999 tehtyä happamoitumisen,
rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevaa pöytäkirjaa,
sellaisena kuin se on muutettuna; 2. Lisätään 9
kappaleen loppuun sanat ”ammoniakkina (NH3) ilmaistuna”. 3. Lisätään
11 kappaleen jälkeen seuraavat kappaleet: 11 a. ’hiukkaset’
tarkoittaa ilman epäpuhtauksia, jotka koostuvat ilmassa olevien hiukkasten
sekoituksesta. Näiden hiukkasten fyysiset ominaisuudet (kuten koko ja muoto)
sekä kemiallinen koostumus vaihtelevat. Ellei muuta mainita, kaikilla
viittauksilla hiukkasiin tarkoitetaan tässä pöytäkirjassa hiukkasia, joiden
aerodynaaminen halkaisija on enintään 10 mikrometriä (µm) (PM10-hiukkaset),
mukaan luettuna hiukkaset, joiden aerodynaaminen halkaisija on enintään 2,5
mikrometriä (µm) (PM2,5-hiukkaset); 11 b. ’noki’ tarkoittaa
hiilipitoisia hiukkasia, jotka absorboivat valoa; 11 c. ’otsonin
prekursorit’ tarkoittavat typen oksideja, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä,
metaania ja hiilimonoksidia; 4. Lisätään
13 kappaleessa sanat ”tai kohteisiin suuntautuvaa vuota” sanan ”pitoisuuksia”
jälkeen. 5. Korvataan
15 kappaleessa sanat ”haihtuvia orgaanisia yhdisteitä tai ammoniakkia” sanoilla
”haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, ammoniakkia tai hiukkasia”. 6. Korvataan
16 kappale seuraavasti: ’uusi kiinteä lähde’
tarkoittaa mitä tahansa kiinteätä lähdettä, jota ryhdytään rakentamaan tai
olennaisesti muuttamaan sen jälkeen, kun tämän pöytäkirjan voimaantulopäivästä
on sopimuspuolen osalta kulunut vuosi. Sopimuspuoli voi päättää olla pitämättä
uutena kiinteänä lähteenä mitä tahansa kiinteää lähdettä, jolle asianomaiset
toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat antaneet hyväksynnän pöytäkirjan tullessa
kyseisen sopimuspuolen osalta voimaan, edellyttäen, että rakentaminen tai
olennainen muuttaminen aloitetaan 5 vuoden kuluessa tästä päivämäärästä.
Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tehtävänä on päättää, onko muutos
olennainen, ottaen huomioon muutoksesta johtuvien ympäristöhyötyjen kaltaiset
tekijät. C. 2
artikla 1. Muutetaan
johdantolause seuraavasti: a) Lisätään
”1.” ennen sanoja ”Tämän pöytäkirjan tavoitteena”; b) Korvataan
sanat ”ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden” sanoilla ”ammoniakin,
haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten”. c) Lisätään
sanat ”ja ympäristöön” sanojen ”ihmisten terveyteen” jälkeen; d) Korvataan
sanat ”materiaaleihin ja kasveihin” sanoilla ”materiaaleihin, kasveihin ja
ilmastoon lyhyellä ja pitkällä aikavälillä”; ja e) Lisätään
sana ”hiukkasten” sanan ”rehevöitymisen” jälkeen; 2. Lisätään a
kohdan loppuun sanat ”joka mahdollistaa ekosysteemien palautumisen”. 3. Lisätään b
kohdan loppuun sanat ”joka mahdollistaa ekosysteemien palautumisen” ja
poistetaan puolipisteen jälkeen sana ”sekä”. 4. Korvataan
c kohdan ii alakohdassa sanat ”Kanadan laajuista otsonimääräystä” sanoilla
”Kanadan otsonia koskevaa ilmanlaatutavoitetta”. 5. Lisätään c
kohdan jälkeen d, e ja f kohta seuraavasti: d) hiukkasten
osalta: (i) EMEP:n
maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvien sopimuspuolten osalta hiukkasten
kriittisiä tasoja, sellaisina kuin ne on esitetty liitteessä I; (ii) Kanadan
osalta Kanadan hiukkasia koskevia ilmanlaatutavoitteita; sekä (iii) Amerikan
yhdysvaltojen osalta hiukkasia koskevia kansallisia ilmanlaatutavoitteita; e) EMEP:n
maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvien sopimuspuolten osalta ammoniakin
kriittisiä tasoja, sellaisena kuin ne on esitetty liitteessä I; sekä f) EMEP:n
maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvien sopimuspuolten osalta ilman
epäpuhtauksien hyväksyttäviä tasoja materiaalien suojelemiseksi, sellaisena
kuin ne on esitetty liitteessä I. 6. Lisätään 2
artiklan loppuun uusi 2 kappale seuraavasti: 2. Toisena tavoitteena on
se, että sopimuspuolten olisi hiukkasia koskevien kansallisten tavoitteiden
saavuttamiseksi toteuttamissaan täytäntöönpanotoimenpiteissä asetettava, siinä
määrin kuin ne katsovat tämän olevan tarpeen, etusijalle sellaiset päästöjä
vähentävät toimenpiteet, joilla vähennetään merkittävästi myös nokea, jotta
tuotetaan hyötyjä ihmisten terveydelle ja ympäristölle ja autetaan lievittämään
ilmastonmuutosta lyhyellä aikavälillä. D. 3
artikla 1. Muutetaan
1 kappale seuraavasti: a) Korvataan
sanat ”jota varten on asetettu päästöraja” sanoilla ”jolla on päästöjen
vähentämistä koskeva sitoumus”; b) Korvataan
sana ”päästörajan” sanalla ”sitoumuksen”; c) Lisätään
kohdan loppuun virke seuraavasti: ”Toteuttaessaan toimia hiukkaspäästöjen
vähentämiseksi kunkin sopimuspuolen olisi pyrittävä vähentämään päästöjä niistä
lähdeluokista, joiden tiedetään päästävän suuria määriä nokea, siinä määrin
kuin se katsoo olevan tarpeen.” 2. Korvataan
2 ja 3 kappaleessa sanat ”V ja VI” sanoilla ”V, VI ja X”. 3. Lisätään 2
kappaleen alkuun sanat ”Jäljempänä olevien 2 a ja 2 b kappaleen mukaisesti”. 4. Lisätään
uusi 2 a ja 2 b kappale seuraavasti: 2 a. Sopimuspuoli,
joka oli tämän pöytäkirjan sopimuspuoli ennen sellaisen muutoksen voimaantuloa,
jolla otetaan käyttöön uusia lähdeluokkia, voi soveltaa ”olemassa oleviin
kiinteisiin lähteisiin” sovellettavia raja-arvoja mihin tahansa lähteeseen
tällaisessa uudessa luokassa, jota on ryhdytty rakentamaan tai olennaisesti
muuttamaan ennen kuin tämän pöytäkirjan voimaantulopäivästä on sopimuspuolen
osalta kulunut vuosi, ellei tällaista lähdettä muuteta ja kunnes sitä muutetaan
olennaisesti. 2 b. Sopimuspuoli,
joka oli tämän pöytäkirjan sopimuspuoli ennen sellaisen muutoksen voimaantuloa,
jolla otetaan käyttöön ”uusiin kiinteisiin lähteisiin” sovellettavia uusia
raja-arvoja, voi edelleen soveltaa aiemmin sovellettuja raja-arvoja mihin
tahansa lähteeseen, jota on ryhdytty rakentamaan tai olennaisesti muuttamaan
ennen kuin tämän pöytäkirjan voimaantulopäivästä on sopimuspuolen osalta
kulunut vuosi, ellei tällaista lähdettä muuteta ja kunnes sitä muutetaan
olennaisesti. 5. Poistetaan
4 kappale. 6. Korvataan
6 kappale seuraavasti: Kunkin sopimuspuolen
olisi sovellettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa liitteessä VIII
käsiteltyihin liikkuviin lähteisiin ja kuhunkin liitteiden IV, V, VI ja X
soveltamisalaan kuuluvaan kiinteään lähteeseen sekä toteutettava tarpeellisiksi
katsomiaan toimenpiteitä noen rajoittamiseksi hiukkasten ainesosana ottaen
huomioon toimeenpanevan elimen hyväksymät ohjeet. 7. Korvataan 7
kappale seuraavasti: Kukin sopimuspuoli
soveltaa, siinä määrin kuin se on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa
ja kustannukset ja hyödyt huomioon ottaen, tuotteiden haihtuvien orgaanisten
yhdisteiden pitoisuuksien raja-arvoja, jotka on määritelty liitteessä XI,
viimeistään liitteessä VII esitetyssä määräajassa. 8. Muutetaan
8 kappaleen b kohta seuraavasti: a) Korvataan
sanat ”hyväksymässä ohjeasiakirjassa V” sanoilla ”hyväksymissä ohjeissa” ja
poistetaan sanat ”17. kokouksessa” ja ”V (päätös 1999/1) ja kaikissa sen
mahdollisissa muutoksissa”; ja b) Lisätään
kappaleen loppuun lause seuraavasti: Kyseisen sopimuspuolen
osalta olisi kiinnitettävä erityistä huomiota merkittävistä ammoniakkilähteistä
aiheutuvien ammoniakkipäästöjen vähentämiseen. 9. Korvataan
9 kappaleen b kohdassa sanat ”ammoniakin ja/tai haihtuvien orgaanisten
yhdisteiden vuosittaiset päästöt, jotka vaikuttavat happamoitumiseen,
rehevöitymiseen tai otsonin muodostumiseen” sanoilla ”ammoniakin, haihtuvien
orgaanisten yhdisteiden ja/tai hiukkasten vuosittaiset päästöt, jotka
vaikuttavat happamoitumiseen, rehevöitymiseen tai otsonin muodostumiseen, tai
kohonneet hiukkastasot”. 10. Korvataan
10 kappaleen b kohdassa sanat ”rikin ja/tai haihtuvien orgaanisten yhdisteiden”
sanoilla ”rikin, orgaanisten yhdisteiden ja/tai hiukkasten”. 11. Korvataan
11 kappale seuraavasti: Kanadan ja Amerikan
yhdysvaltojen on tämän pöytäkirjan tai päätökseen 2012/2 liittyvän muutoksen
ratifioidessaan tai hyväksyessään tai siihen liittyessään toimitettava toimeenpanevalle
elimelle rikin, typen oksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja
hiukkasten päästöjen vähentämiseksi tekemänsä sitoumukset, jotka sisällytetään
automaattisesti liitteeseen II. 12. Lisätään 11
kappaleen jälkeen uudet kohdat seuraavasti: 11 a. Kanadan on
tämän pöytäkirjan ratifioidessaan tai hyväksyessään tai siihen liittyessään
myös toimitettava toimeenpanevalle elimelle asiaankuuluvat raja-arvot, jotka
sisällytetään automaattisesti liitteisiin IV, V, VI, VIII, X ja XI. 11 b. Kukin sopimuspuoli
laatii ja ylläpitää kartoituksia ja ennusteita rikkidioksidin, typen oksidien,
ammoniakin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten päästöistä. EMEP:n
maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvat sopimuspuolet käyttävät EMEP:n
johtoelimen laatimissa ohjeissa määriteltyjä ja sopimuspuolten toimeenpanevan
elimen kokouksessa hyväksymiä menetelmiä. EMEP:n maantieteellisen
soveltamisalan ulkopuolella olevat sopimuspuolet käyttävät toimeenpanevan
elimen työsuunnitelman avulla laadittuja menetelmiä ohjeinaan. 11 c. Kukin sopimuspuoli
osallistuu aktiivisesti yleissopimukseen liittyviin, ilman epäpuhtauksien
ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia käsitteleviin
ohjelmiin. 11 d. Kansallisten
kokonaispäästöjen vertailemiseksi 1 kappaleessa tarkoitettuihin päästöjen
vähentämiseksi tehtyihin sitoumuksiin sopimuspuoli voi käyttää toimeenpanevan
elimen päätöksessä määriteltyä menettelyä. Tällaiseen menettelyyn on
sisällyttävä säännökset asiaa tukevien asiakirjojen toimittamisesta ja menettelyn
käytön tarkistamisesta. E. 3 a
artikla 1. Lisätään
uusi 3 a artikla seuraavasti: 3 a artikla Joustavat siirtymäjärjestelyt 1. Sen estämättä, mitä 3
artiklan 2, 3, 5 ja 6 kappaleessa määrätään, yleissopimuksen sopimuspuoli, joka
liittyy tähän pöytäkirjaan 1 päivän tammikuuta 2013 ja 31 päivän joulukuuta
2019 välisenä aikana, voi soveltaa joustavia siirtymäsäännöksiä liitteissä VI
ja/tai VIII määriteltyjen raja-arvojen täytäntöönpanoon tässä artiklassa
määritellyin edellytyksin. 2. Sopimuspuoli, joka
päättää soveltaa tämän artiklan mukaisia joustavia siirtymäjärjestelyjä,
ilmoittaa tämän pöytäkirjan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjassaan
seuraavat seikat: a) ne liitteen VI
ja/tai VIII säännökset, joihin sopimuspuoli päättää soveltaa joustavia siirtymäjärjestelyjä;
ja b) täytäntöönpanosuunnitelman,
jossa määritetään kyseisten säännösten täysimittaisen täytäntöönpanon
aikataulu. 3. Edellä olevan 2
kappaleen b kohdan mukaisessa täytäntöönpanosuunnitelmassa on määrättävä
vähintään, että liitteen VI taulukoissa 1 ja 5 ja liitteen VIII taulukoissa 1,
2, 3, 13 ja 14 määriteltyjä uusia ja olemassa olevia kiinteitä lähteitä
koskevat raja-arvot on pantava täytäntöön viimeistään kahdeksan vuoden kuluttua
tämän pöytäkirjan voimaantulosta asianomaisen sopimuspuolen osalta tai 31
päivänä joulukuuta 2022 sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi. 4. Sopimuspuoli ei saa
missään tapauksessa lykätä liitteessä VI tai liitteessä VIII määriteltyjen
uusien ja olemassa olevien kiinteiden lähteiden raja-arvojen täytäntöönpanoa
myöhemmäksi kuin 31 päivään joulukuuta 2030. 5. Sopimuspuoli, joka
päättää soveltaa tämän artiklan mukaisia joustavia siirtymäjärjestelyjä,
toimittaa komission toimeenpanevalle sihteerille joka kolmas vuosi kertomuksen
liitteen VI ja/tai liitteen VIII täytäntöönpanon etenemisestä. Komission
toimeenpaneva sihteeri toimittaa nämä joka kolmas vuosi annettavat kertomukset
toimeenpanevalle elimelle. F. 4 artikla 1. Korvataan
1 kappaleessa sanat ”ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden” sanoilla
”ammoniakin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten, noki mukaan
luettuna,”. 2. Korvataan
1 kappaleen a kohdassa sanat ”vähäpäästöisistä polttimista ja maatalouden
hyvistä ympäristökäytännöistä” sanoilla ”vähäpäästöisistä polttimista, maatalouden
hyvistä ympäristökäytännöistä ja toimenpiteistä, joiden tiedetään hillitsevän
nokipäästöjä hiukkasten ainesosana”. G. 5 artikla 1. Muutetaan
1 kappaleen a kohta seuraavasti: a) Korvataan
sanat ”ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden” sanoilla ”ammoniakin,
haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten, noki mukaan luettuna”; ja b)
Korvataan
sanat ”kansallisten päästörajojen tai” sanoilla ”päästöjen vähentämistä
koskevien sitoumusten ja”. 2. Korvataan
1 kappaleen c kohta seuraavasti: c) alailmakehän
otsonin ja hiukkasten tasoista; 3. Korvataan
1 kohdan d alakohdassa sana ”vähentämiseksi.” ilmauksella ”vähentämiseksi; ja”. 4. Lisätään 1
kappaleeseen uusi e kohta seuraavasti: e) liitteessä II
lueteltujen vuodeksi 2020 ja sen jälkeiseksi ajaksi tehtyjen päästövähennyksiä
koskevien sitoumusten tavoitteisiin liittyvistä ympäristöä ja ihmisten
terveyttä hyödyttävistä parannuksista. EMEP:n maantieteelliseen soveltamisalaan
kuuluvien valtioiden osalta tiedot tällaisista parannuksista esitetään toimeenpanevan
elimen hyväksymissä ohjeissa. 5. Muutetaan
2 kappaleen e kohta seuraavasti: a) Korvataan
sanat ”terveys- ja ympäristövaikutuksista” sanoilla ”vaikutuksista ihmisten
terveyteen, ympäristöön ja ilmastoon”; ja b) korvataan
sanat ”käsiteltyihin epäpuhtauksiin” sanoilla ”käsiteltyjen epäpuhtauksien
vähentämiseen”. H. 6 artikla 1. Korvataan
1 kappaleen b kohdassa sanat ”ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden”
sanoilla ”ammoniakin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten”. 2. Korvataan
1 kappaleen f kohdassa sanat ”hyväksymät ohjeasiakirjat I–V” sanoilla
”hyväksymät ohjeet” ja poistetaan sanat ”17. kokouksessaan” ja ”(päätös 1999/1)
ja kaikki niiden mahdolliset muutokset”. 3. Korvataan
1 kappaleen g kohdassa sanat ”hyväksymä ohjeasiakirja VI” sanoilla ”hyväksymä
ohje” ja poistetaan sanat ”17. kokouksessaan” ja ”(päätös 1999/1) ja kaikki sen
mahdolliset muutokset”. 4. Korvataan
1 kappaleen h kohdassa sanat ”ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden”
sanoilla ”ammoniakin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten”. 5. Korvataan
2 kappale seuraavasti: Kukin sopimuspuoli kerää
ja kirjaa tietoja a) rikin
ja typpiyhdisteiden ilmassa olevista pitoisuuksista sekä laskeumista; b) otsonin,
haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten ilmassa olevista
pitoisuuksista; sekä c) jos
mahdollista, alailmakehän otsonille ja hiukkasille altistumista koskevista
arvioista. Kukin sopimuspuoli kerää
ja kirjaa, jos mahdollista, myös tietoja näiden epäpuhtauksien vaikutuksista
ihmisten terveyteen, maa- ja vesiekosysteemeihin, materiaaleihin ja ilmastoon.
EMEP:n maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvien sopimuspuolten olisi
käytettävä toimeenpanevan elimen hyväksymiä ohjeita. EMEP:n maantieteellisen
soveltamisalan ulkopuolella olevien sopimuspuolten olisi käytettävä
toimeenpanevan elimen työsuunnitelman avulla laadittuja menetelmiä ohjeinaan. 6. Lisätään
uusi 2 a kappale seuraavasti: 2 a.
Kunkin sopimuspuolen olisi, sikäli kun ne katsovat tämän olevan tarpeen, myös
laadittava ja ylläpidettävä nokipäästöjä koskevia kartoituksia ja ennusteita
käyttäen toimeenpanevan elimen hyväksymiä ohjeita. I. 7 artikla 1. Korvataan
1 kappaleen a kohdan ii alakohdassa sanat ”3 kappaleen” sanoilla ”3 ja 7
kappaleen”. 2. Korvataan
1 kappaleen b kohdan johdantolause seuraavasti: b) Kunkin
EMEP:n maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvan sopimuspuolen on ilmoitettava
komission toimeenpanevan sihteerin välityksellä EMEP:lle tämän johtoelimen
laatimien ja toimeenpanevan elimen hyväksymien ohjeiden perusteella seuraavat
rikkidioksidin, typen oksidien, ammoniakin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden
ja hiukkasten päästöjä koskevat tiedot: 3. Poistetaan
1 kappaleen b kohdan i alakohdassa sanat ”rikin, typen oksidien, ammoniakin ja
haihtuvien orgaanisten yhdisteiden”. 4. Muutetaan
1 kappaleen b kohdan ii alakohta seuraavasti: a) Poistetaan
sanat ”kunkin aineen”; ja b) korvataan
sanat ”vertailuvuonna (1990)” sanoilla ”liitteessä II määriteltynä
vertailuvuotena”. 5. Poistetaan
1 kappaleen b kohdan iii alakohdassa sanat ”ja tämänhetkisistä
vähentämissuunnitelmista”. 6. Korvataan
1 kappaleen b kohdan iv alakohta seuraavasti: (iv) kartoituskertomus,
joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot ilmoitetuista päästökartoituksista ja ‑ennusteista; 7. Lisätään 1
kappaleeseen uusi b a kohta seuraavasti: (b a) Kunkin
EMEP:n maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvan sopimuspuolen olisi
ilmoitettava komission toimeenpanevan sihteerin välityksellä toimeenpanevalle
elimelle saatavilla olevat tiedot sen yleissopimukseen liittyvistä, ihmisten
terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia ilman epäpuhtauksien vaikutuksia
käsittelevistä ohjelmista sekä ilmakehän seuranta- ja mallinnusohjelmista
käyttäen toimeenpanevan elimen hyväksymiä ohjeita; 8. Korvataan
1 kappaleen c kohta seuraavasti: c) EMEP:n
sopimuspuolet, jotka eivät kuulu EMEP:n maantieteelliseen soveltamisalaan,
toimittavat saatavilla olevat tiedot päästöjen tasoista myös liitteessä II
määritellyltä vertailuvuodelta ja niiden päästövähennyksiä koskevien
sitoumusten kattamalta maantieteelliseltä alueelta. Sopimuspuolten, jotka eivät
kuulu EMEP:n maantieteelliseen soveltamisalaan, olisi toimitettava b a kohdassa
määriteltyjä tietoja vastaavat tiedot, jos toimeenpaneva elin sitä pyytää. 9. Lisätään 1
kappaleen c kohdan jälkeen uusi d kohta seuraavasti: d) Kunkin
sopimuspuolen olisi, sikäli kun ne katsovat tämän olevan tarpeen, myös
ilmoitettava nokipäästöjä koskevat kartoituksensa ja ennusteensa käyttäen
toimeenpanevan elimen hyväksymiä ohjeita. 10. Korvataan 3
kappaleen johdantolause seuraavasti: EMEP:n ja muiden
avustavien elinten on pyydettäessä ja toimeenpanevan elimen asettaman
aikataulun mukaisesti toimitettava toimeenpanevalle elimelle merkitykselliset
tiedot: 11. Lisätään 3
kappaleen a kohdassa sanat ”hiukkasten, noki mukaan lukien,” ennen sanoja
”haihtuvien orgaanisten yhdisteiden”. 12. Korvataan 3
kappaleen b kohdassa sanat ”otsonin ja sen prekursorien kaukokulkeutumisesta.”
sanoilla ”hiukkasten, alailmakehän otsonin ja niiden prekursorien
kaukokulkeutumisesta;”. 13. Lisätään 3
kappaleen b alakohdan jälkeen c ja d alakohta seuraavasti: c) haitallisista
vaikutuksista ihmisten terveyteen, luonnon ekosysteemeihin, materiaaleihin ja
kasveihin, mukaan luettuna tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluviin
aineisiin liittyvä vuorovaikutus ilmastonmuutoksen ja ympäristön kanssa, ja
toimeenpanevan elimen hyväksymissä ohjeissa kuvattujen ympäristöä ja ihmisten
terveyttä hyödyttävien parannusten suhteen saavutetusta edistyksestä; sekä d) typen
taseita koskevista laskelmista, typen käytön tehokkuudesta ja typen ylijäämistä
sekä niitä koskevista parannuksista EMEP:n maantieteellisellä
soveltamisalueella käyttäen toimeenpanevan elimen hyväksymiä ohjeita. 14. Poistetaan
3 kappaleen viimeinen virke. 15. Lisätään 4
kappaleessa sanat ”ja hiukkasten” sanan ”otsonin” jälkeen. 16. Korvataan 5
kappaleessa sanat ”todellisten otsonipitoisuuksien ja liitteessä I
määriteltyjen otsonin kriittisten tasojen välillä” sanoilla ”todellisten
otsoni- ja hiukkaspitoisuuksien ja liitteessä I määriteltyjen otsonin ja hiukkasten
kriittisten tasojen välillä”. 17. Lisätään
uusi 6 kohta seuraavasti: 6. Sen estämättä, mitä 7
artiklan 1 kohdan b alakohdassa määrätään, sopimuspuoli voi pyytää
toimeenpanevalta elimeltä lupaa ilmoittaa suppea kartoitus tietyn epäpuhtauden
tai tiettyjen epäpuhtauksien osalta, jos: a) sopimuspuolella
ei aikaisemmin ole ollut kyseistä epäpuhtautta koskevaa ilmoitusvelvollisuutta
tämän tai jonkin muun pöytäkirjan nojalla; sekä b) sopimuspuolen
suppea kartoitus sisältää ainakin kaikki epäpuhtauden tai epäpuhtauksien
merkittävät pistelähteet sopimuspuolen alueella tai kyseisellä epäpuhtauksien
hallinta-alueella. Toimeenpaneva
elin myöntää tällaisen luvan vuosittain enintään viiden vuoden ajan tämän
pöytäkirjan voimaantulosta sopimuspuolen osalta, mutta ei missään tapauksessa
päästöjen ilmoittamista varten vuoden 2019 jälkeen. Pyyntöön on liitettävä
tiedot edistymisestä kohti täydellisemmän kartoituksen laatimista osana
sopimuspuolen vuotuista raportointia. J. 8 artikla 1. Lisätään b
kohdassa sanat ”hiukkasten, noki mukaan lukien,” ennen sanoja ”ammoniakin ja
haihtuvien orgaanisten yhdisteiden”. 2. Korvataan
c kohdassa sanat ”typen yhdisteiden ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden”
sanoilla ”typen yhdisteiden, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten,
myös noen,”. 3. Lisätään d
kohdan jälkeen uusi d a kohta seuraavasti: parantaa tieteellisiä
tietoja ilmastonmuutoksen hillitsemiselle mahdollisesti koituvista hyödyistä,
jotka liittyvät ilman epäpuhtauksien (kuten metaanin, hiilimonoksidin ja noen)
mahdollisiin vähentämisskenaarioihin, joilla on lyhyellä aikavälillä
säteilypakote- ja muita ilmastovaikutuksia; 4. Korvataan
e kohdassa sanat ”rehevöitymisen sekä valokemiallisen pilaantumisen” sanoilla
”rehevöitymisen, valokemiallisen pilaantumisen sekä hiukkasten”. 5. Korvataan
f kohdassa sanat ”ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden” sanoilla
”ammoniakin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja muiden otsonin prekursorien
sekä hiukkasten”. 6. Muutetaan
g kohta seuraavasti: a) Korvataan
sanat ”typen ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden” sanoilla ”typen, haihtuvien
orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten”: b) poistetaan
sanat ”ottaen huomioon niiden vaikutus hiukkaspitoisuuksiin,”; ja c) korvataan
sanat ”haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja alailmakehän otsonin” sanoilla
”haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, hiukkasten ja alailmakehän otsonin”. 7. Muutetaan
k kohta seuraavasti: a) Korvataan
sanat ”ympäristölle ja ihmisten terveydelle” sanoilla ”ympäristölle, ihmisten
terveydelle ja ilmastovaikutuksille”; ja b) korvataan
sanat ”ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden” sanoilla ”ammoniakin,
haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja hiukkasten”. K. 10 artikla 1. Korvataan
1 kappaleessa sanat ”rikin ja typpiyhdisteiden” sanoilla ”rikin, typpiyhdisteiden
ja hiukkasten”. 2. Muutetaan
2 kappaleen b kohta seuraavasti: a) Korvataan
sanat ”terveysvaikutuksista” sanoilla ”vaikutuksista ihmisten terveyteen,
ilmastoon liittyvistä lisähyödyistä”; ja b) lisätään
sana ”hiukkasten” sanan ”erityisesti” jälkeen. 3. Lisätään
uusi 3 ja 4 kappale seuraavasti: 3. Toimeenpaneva elin
sisällyttää tässä artiklassa tarkoitettuihin tarkasteluihinsa arvioinnin
nokipäästöjen vähentämistoimenpiteistä viimeistään toisessa kokouksessaan
päätökseen 2012/2 sisältyvän muutoksen voimaantulon jälkeen. 4. Sopimuspuolet
arvioivat viimeistään toisessa toimeenpanevan elimen kokouksessa päätökseen
2012/2 sisältyvän muutoksen voimaantulon jälkeen ammoniakin
rajoittamistoimenpiteitä ja pohtivat, onko liitettä IX tarpeen muuttaa. L. 13 artikla Korvataan 13 artikla
seuraavasti: 13 artikla Tarkistukset 1. Jokainen
yleissopimuksen sopimuspuoli voi esittää tarkistusta tämän pöytäkirjan
liitteeseen II lisätäkseen siihen nimensä sekä päästötasot, päästörajat ja
päästöjen vähentämisprosentit. 2. Jokainen
sopimuspuoli voi esittää tarkistusta liitteessä II jo lueteltuihin päästöjen
vähentämistä koskeviin sitoumuksiinsa. Tällaiseen ehdotukseen on sisällyttävä
asiaa tukevat asiakirjat ja sitä tarkistetaan toimeenpanevan elimen päätöksen
mukaisesti. Tämä tarkistus tehdään ennen kuin sopimuspuolet käsittelevät
ehdotusta 4 kohdan mukaisesti. 3. Mikä
tahansa 3 artiklan 9 kappaleen ehdot täyttävä sopimuspuoli voi esittää
tarkistusta liitteeseen III lisätäkseen siihen yhden tai useampia epäpuhtauden
päästöjen hallinta-alueita tai tehdäkseen muutoksia johonkin kyseisessä
liitteessä mainittuun kyseisen sopimuspuolen lainkäyttövallan alaisuuteen
kuuluvaan epäpuhtauden päästöjen hallinta-alueeseen. 4. Tarkistusehdotukset
toimitetaan kirjallisina komission toimeenpanevalle sihteerille, joka toimittaa
ne tiedoksi kaikille sopimuspuolille. Sopimuspuolet käsittelevät
tarkistusehdotuksia seuraavassa toimeenpanevan elimen kokouksessa, edellyttäen,
että toimeenpaneva sihteeri on toimittanut ehdotukset kaikille sopimuspuolille
vähintään yhdeksänkymmentä päivää aikaisemmin. 5. Tarkistukset
edellyttävät toimeenpanevan elimen kokouksessa läsnä olevien sopimuspuolten
yksimielistä hyväksymistä, ja tarkistukset tulevat voimaan kaikkien tämän
pöytäkirjan sopimuspuolten osalta yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä
päivästä, jona komission toimeenpaneva sihteeri on kirjallisesti ilmoittanut
asianomaisille sopimuspuolille tarkistuksen hyväksymisestä. 13 a artikla Muutokset 1. Jokainen
sopimuspuoli voi esittää muutoksia tähän pöytäkirjaan. 2. Muutosehdotukset
toimitetaan kirjallisina komission toimeenpanevalle sihteerille, joka toimittaa
ne tiedoksi kaikille sopimuspuolille. Sopimuspuolet käsittelevät
muutosehdotuksia seuraavassa toimeenpanevan elimen kokouksessa, edellyttäen,
että toimeenpaneva sihteeri on toimittanut ehdotukset kaikille sopimuspuolille
vähintään yhdeksänkymmentä päivää aikaisemmin. 3. Toimeenpanevan
elimen kokouksessa läsnä olevat sopimuspuolet hyväksyvät yksimielisesti tähän
pöytäkirjaan tehdyt muutokset, sen liitteisiin I ja III tehtyjä muutoksia
lukuun ottamatta, ja muutokset tulevat voimaan ne hyväksyneiden sopimuspuolten
osalta yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona kaksi kolmasosaa
sopimuspuolista on tallettanut muutosta koskevat hyväksymiskirjat tallettajan
huostaan. Muutokset tulevat kaikkien muiden sopimuspuolten osalta voimaan
yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona asianomainen sopimuspuoli
on tallettanut muutosta koskevan hyväksymiskirjansa. 4. Toimeenpanevan
elimen kokouksessa läsnä olevat sopimuspuolet hyväksyvät liitteisiin I ja III tehtävät
muutokset yksimielisesti. Kun satakahdeksankymmentä päivää on kulunut siitä
päivästä, jona komission toimeenpaneva sihteeri on toimittanut muutoksen
tiedoksi kaikille sopimuspuolille, tällaisen liitteen muutos tulee voimaan
niiden sopimuspuolten osalta, jotka eivät ole antaneet ilmoitusta tallettajalle
tämän artiklan 5 kappaleen säännösten mukaisesti, edellyttäen, että vähintään
kuusitoista sopimuspuolta ei ole antanut tällaista ilmoitusta. 5. Sopimuspuoli,
joka ei voi hyväksyä liitteeseen I ja/tai III tehtyä muutosta, ilmoittaa tästä
kirjallisesti tallettajalle yhdeksänkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä,
jona muutoksen hyväksyminen on toimitettu tiedoksi. Tallettaja ilmoittaa
viipymättä kaikille sopimuspuolille tällaisesta ilmoituksesta. Sopimuspuoli voi
milloin tahansa korvata aikaisemman ilmoituksensa hyväksynnällä, ja kyseisen
liitteen muutos tulee asianomaisen sopimuspuolen osalta voimaan sen
tallettaessa hyväksymiskirjansa tallettajan huostaan. 6. Niiden
sopimuspuolten osalta, jotka ovat hyväksyneet 7 kappaleessa esitetyn
menettelyn, kyseinen menettely korvaa 3 kappaleessa esitetyn, liitteisiin IV–XI
tehtäviä muutoksia koskevan menettelyn. 7. Toimeenpanevan
elimen kokouksessa läsnä olevat sopimuspuolet hyväksyvät liitteiden IV–XI
muutokset yksimielisesti. Kun on kulunut yksi vuosi päivästä, jona komission
toimeenpaneva sihteeri on antanut liitteen muutoksen tiedoksi kaikille
sopimuspuolille, se tulee voimaan niiden sopimuspuolten osalta, jotka eivät ole
jättäneet tallettajalle tämän kappaleen a kohdan mukaista ilmoitusta: a) Sopimuspuoli,
joka ei voi hyväksyä liitteisiin IV–XI tehtyä muutosta, ilmoittaa tästä
kirjallisesti tallettajalle yhden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona muutoksen
hyväksyminen on toimitettu tiedoksi. Tallettaja ilmoittaa viipymättä kaikille
sopimuspuolille tällaisesta ilmoituksesta. Sopimuspuoli voi milloin tahansa
korvata antamansa ilmoituksen hyväksymisellä, jolloin muutos asianomaiseen
liitteeseen tulee voimaan tämän sopimuspuolen osalta, kun hyväksymiskirja
talletetaan tallettajan huostaan; b) Liitteisiin
IV–XI tehdyt muutokset eivät tule voimaan, jos yhteensä vähintään kuusitoista
sopimuspuolta joko (i) on
toimittanut ilmoituksen a kohdan säännösten mukaisesti; tai (ii) ei
ole hyväksynyt tässä kappaleessa esitettyä menettelyä eikä vielä tallettanut
hyväksymiskirjaa 3 kappaleen säännösten mukaisesti. M. 15 artikla Lisätään uusi 4 kappale
seuraavasti: 4.
Valtio tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen
järjestö ilmoittaa ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjassaan, mikäli se
ei katso 13 a artiklan 7 kappaleessa esitettyjen menettelyjen sitovan itseään
liitteiden IV–XI muutosten osalta. N. Uusi
18 a artikla Lisätään uusi 18 a
artikla 18 artiklan jälkeen seuraavasti: 18 a artikla Pöytäkirjojen irtisanominen Kun kaikki seuraavien
pöytäkirjojen sopimuspuolet ovat tallettaneet tämän pöytäkirjan ratifioimis-,
hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettajan huostaan 15 artiklan mukaisesti,
kyseinen pöytäkirja katsotaan irtisanotuksi: a) Helsingissä
vuonna 1985 hyväksytty rikkipäästöjen tai niiden valtiosta toiseen kulkeutuvan
vuon vähentämistä vähintään 30 prosentilla koskeva pöytäkirja; b) Sofiassa
vuonna 1988 hyväksytty typen oksidien päästöjen tai niiden valtiosta toiseen
kulkeutuvan vuon rajoittamista koskeva pöytäkirja; c) Genevessä
vuonna 1991 hyväksytty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen tai niiden
valtioista toiseen kulkeutuvan vuon rajoittamista koskeva pöytäkirja; d) Oslossa
vuonna 1994 hyväksytty rikkipäästöjen edelleen vähentämistä koskeva pöytäkirja. O. Liite II Korvataan liite II
seuraavasti: Päästöjen
vähentämistä koskevat sitoumukset 1. Jäljempänä taulukoissa
luetellut päästöjen vähentämistä koskevat sitoumukset liittyvät tämän pöytäkirjan
3 artiklan 1 ja 10 kappaleen määräyksiin. 2. Taulukko 1 sisältää
rikkidioksidin (SO2), typen oksidien (NOx), ammoniakin
(NH3) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästörajat vuodesta
2010 vuoteen 2020 asti ilmaistuna tuhansina tonneina niiden sopimuspuolten
osalta, jotka ratifioivat tämän pöytäkirjan ennen vuotta 2010. 3. Taulukot 2–6
sisältävät rikkidioksidin, typen oksidien, ammoniakin, haihtuvien orgaanisten
yhdisteiden ja PM2,5-hiukkasten päästöjen vähentämistä koskevat
sitoumukset vuoteen 2020 ja sen jälkeen. Ne ilmaistaan vähennyksen
prosenttiosuutena vuoden 2005 päästötasosta. 4. Taulukoissa 2–6
esitetyt vuotta 2005 koskevat päästöarviot ilmaistaan tuhansina tonneina ja ne
ovat sopimuspuolten vuonna 2012 ilmoittamat viimeisimmät ja parhaat saatavilla
olevat tiedot. Arviot esitetään ainoastaan tiedottamistarkoituksessa, ja
sopimuspuolet voivat päivittää niitä tämän pöytäkirjan mukaisen päästötietojen
raportoinnin yhteydessä, jos ne saavat luotettavampia tietoja. Sihteeristö
ylläpitää ja päivittää säännöllisesti yleissopimuksen verkkosivustolla
taulukkoa sopimuspuolten ilmoittamista uusimmista arvioista. Taulukoissa 2–6
esitetyt prosentuaalisia päästövähennysosuuksia koskevia sitoumuksia
sovelletaan sopimuspuolten komission toimeenpanevalle sihteerille ilmoittamiin
uusimpiin vuotta 2005 koskeviin arvioihin. 5. Jos sopimuspuoli
jonain vuonna toteaa, että se ei erityisen kylmän talven, erityisen kuivan
kesän tai taloustoiminnan odottamattoman vaihtelun, kuten kotimaisen tai
naapurimaan sähköntuotantojärjestelmän kapasiteetin menettämisen, vuoksi pysty
noudattamaan päästöjen vähentämistä koskevia sitoumuksiaan, se voi täyttää ne
käyttämällä kyseisen vuoden, sitä edeltävän vuoden ja sen jälkeisen vuoden
kansallisten vuotuisten päästöjen keskiarvoa edellyttäen, että tämä keskiarvo
ei ylitä sopimuspuolen sitoumusta. Taulukko 1 Tämän pöytäkirjan
ennen vuotta 2010 ratifioineiden sopimuspuolten vuodelle 2010 asettamat
päästörajat vuoteen 2020 asti (tuhansina tonneina vuodessa) || Sopimuspuoli || Ratifiointi || SO2 || NOx || NH3 || VOC || || || || || || 1 || Belgia || 2007 || 106 || 181 || 74 || 144 2 || Bulgaria || 2005 || 856 || 266 || 108 || 185 3 || Kroatia || 2008 || 70 || 87 || 30 || 90 4 || Kypros || 2007 || 39 || 23 || 9 || 14 5 || Tšekki || 2004 || 283 || 286 || 101 || 220 6 || Tanska || 2002 || 55 || 127 || 69 || 85 7 || Suomi || 2003 || 116 || 170 || 31 || 130 8 || Ranska || 2007 || 400 || 860 || 780 || 1 100 9 || Saksa || 2004 || 550 || 1 081 || 550 || 995 10 || Unkari || 2006 || 550 || 198 || 90 || 137 11 || Latvia || 2004 || 107 || 84 || 44 || 136 12 || Liettua || 2004 || 145 || 110 || 84 || 92 13 || Luxemburg || 2001 || 4 || 11 || 7 || 9 14 || Alankomaat || 2004 || 50 || 266 || 128 || 191 15 || Norja || 2002 || 22 || 156 || 23 || 195 16 || Portugali || 2005 || 170 || 260 || 108 || 202 17 || Romania || 2003 || 918 || 437 || 210 || 523 18 || Slovakia || 2005 || 110 || 130 || 39 || 140 19 || Slovenia || 2004 || 27 || 45 || 20 || 40 20 || Espanjaa || 2005 || 774 || 847 || 353 || 669 21 || Ruotsi || 2002 || 67 || 148 || 57 || 241 22 || Sveitsi || 2005 || 26 || 79 || 63 || 144 23 || Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta || 2005 || 625 || 1 181 || 297 || 1 200 24 || Amerikan yhdysvallat || 2004 || b || c || || d 25 || Euroopan unioni || 2003 || 7 832 || 8 180 || 4 294 || 7 585 a Luvut koskevat valtion Eurooppaan kuuluvaa osaa. b Hyväksyttyään tämän pöytäkirjan vuonna 2004 Amerikan yhdysvallat toimitti vuotta
2010 varten rikin kokonaispäästöjä koskevan ohjeellisen tavoitteen, joka oli 16 013 000
tonnia rikkiä varten määritellyn epäpuhtauksien päästöjen
hallinta-alueen, Yhdysvaltojen 48 vierekkäisen osavaltion ja Columbian
piirikunnan osalta. Tämä luku vastaa 14 527 000 tonnia. c Hyväksyttyään tämän pöytäkirjan vuonna 2004 Amerikan yhdysvallat toimitti vuotta
2010 varten typen oksidien kokonaispäästöjä koskevan ohjeellisen tavoitteen,
joka oli 6 897 000 tonnia typen oksideja varten määritellyn
epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueen,
Connecticutin, Delawaren, Columbian
piirikunnan, Illinoisin, Indianan, Kentuckyn, Mainen, Marylandin,
Massachusettsin, Michiganin, New Hampshiren, New Jerseyn, New Yorkin, Ohion,
Pennsylvanian, Rhode Islandin, Vermontin, Länsi-Virginian ja Wisconsinin
osalta. Tämä luku vastaa 6 257 000 tonnia. d Hyväksyttyään tämän pöytäkirjan vuonna 2004
Amerikan yhdysvallat toimitti vuotta 2010 varten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispäästöjä koskevan ohjeellisen tavoitteen,
joka oli 4 972 000 tonnia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä varten määritellyn epäpuhtauksien päästöjen
hallinta-alueen, Connecticutin, Delawaren, District of Columbian, Illinoisin,
Indianan, Kentuckyn, Mainen, Marylandin, Massachusettsin, Michiganin, New
Hampshiren, New Jerseyn, New Yorkin, Ohion, Pennsylvanian, Rhode Islandin,
Vermontin, Länsi-Virginian ja Wisconsinin osalta. Tämä luku vastaa
4 511 000 tonnia. Taulukko 2 Rikkidioksidipäästöjen
vähentämistä koskevat sitoumukset vuo || Yleissopimuksen sopimuspuoli || Vuoden 2005 SO2-päästötasot tuhansina tonneina || Vähennys vuoden 2005 tasosta (%) || || || 1 || Itävalta || 27 || 26 2 || Valko-Venäjä || 79 || 20 3 || Belgia || 145 || 43 4 || Bulgaria || 777 || 78 5 || Kanada a || || 6 || Kroatia || 63 || 55 7 || Kypros || 38 || 83 8 || Tšekki || 219 || 45 9 || Tanska || 23 || 35 10 || Viro || 76 || 32 11 || Suomi || 69 || 30 12 || Ranska || 467 || 55 13 || Saksa || 517 || 21 14 || Kreikka || 542 || 74 15 || Unkari || 129 || 46 16 || Irlanti || 71 || 65 17 || Italia || 403 || 35 18 || Latvia || 6.7 || 8 19 || Liettua || 44 || 55 20 || Luxemburg || 2.5 || 34 21 || Malta || 11 || 77 22 || Alankomaatb || 65 || 28 23 || Norja || 24 || 10 24 || Puola || 1 224 || 59 25 || Portugali || 177 || 63 26 || Romania || 643 || 77 27 || Slovakia || 89 || 57 28 || Slovenia || 40 || 63 29 || Espanjab || 1 282 || 67 30 || Ruotsi || 36 || 22 31 || Sveitsi || 17 || 21 32 || Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta || 706 || 59 33 || Amerikan yhdysvallat c || || 34 || Euroopan unioni || 7 828 || 59 a Kanadan on tämän pöytäkirjan ratifioidessaan
tai hyväksyessään tai siihen liittyessään ilmoitettava a)
arvioitu rikkipäästöjen kokonaistaso vuodelta 2005 joko kansallisella tasolla
tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueen osalta, mikäli se on sellaisen
ilmoittanut; ja b) ohjeellinen arvo vuoteen 2020 mennessä saavutettavasta
rikkipäästöjen kokonaistason vähennyksestä vuoden 2005 tasoon nähden joko
kansallisella tasolla tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueen osalta. Kohta a sisällytetään taulukkoon ja kohta b
sisällytetään taulukon alaviitteeseen. Epäpuhtauksien
päästöjen hallinta-aluetta, jos sellainen on ilmoitettu, tarjotaan
tarkistukseksi pöytäkirjan liitteeseen III. b Luvut koskevat valtion Eurooppaan kuuluvaa
osaa. c Amerikan yhdysvaltojen on tämän taulukon tähän pöytäkirjaan lisäävän
muutoksen ratifioidessaan tai hyväksyessään tai siihen liittyessään
ilmoitettava a) arvioitu rikkipäästöjen kokonaistaso vuodelta 2005 joko kansallisella tasolla tai
epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueen osalta, b) ohjeellinen arvo vuoteen 2020 mennessä saavutettavasta rikkipäästöjen
kokonaistason vähennyksestä vuoden 2005 tasoon nähden ja c) Yhdysvaltojen
liittyessä pöytäkirjaan määriteltyyn epäpuhtauksien päästöjen
hallinta-alueeseen tehdyt mahdolliset muutokset. Kohta a sisällytetään taulukkoon, kohta b
sisällytetään taulukon alaviitteeseen, ja kohtaa c tarjotaan
tarkistukseksi liitteeseen III. Taulukko 3 Typen oksidien
vähentämistä koskevat sitoumukset vuodesta 2020 alkaena || Yleissopimuksen sopimuspuoli || Vuoden 2005 NO2-päästötasot tuhansina tonneina || Vähennys vuoden 2005 tasosta (%) || || || 1 || Itävalta || 231 || 37 2 || Valko-Venäjä || 171 || 25 3 || Belgia || 291 || 41 4 || Bulgaria || 154 || 41 5 || Kanada b || || 6 || Kroatia || 81 || 31 7 || Kypros || 21 || 44 8 || Tšekki || 286 || 35 9 || Tanska || 181 || 56 10 || Viro || 36 || 18 11 || Suomi || 177 || 35 12 || Ranska || 1 430 || 50 13 || Saksa || 1 464 || 39 14 || Kreikka || 419 || 31 15 || Unkari || 203 || 34 16 || Irlanti || 127 || 49 17 || Italia || 1 212 || 40 18 || Latvia || 37 || 32 19 || Liettua || 58 || 48 20 || Luxemburg || 19 || 43 21 || Malta || 9.3 || 42 22 || Alankomaatc || 370 || 45 23 || Norja || 200 || 23 24 || Puola || 866 || 30 25 || Portugali || 256 || 36 26 || Romania || 309 || 45 27 || Slovakia || 102 || 36 28 || Slovenia || 47 || 39 29 || Espanjac || 1 292 || 41 30 || Ruotsi || 174 || 36 31 || Sveitsid || 94 || 41 32 || Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta || 1 580 || 55 33 || Amerikan yhdysvallate || || 34 || Euroopan unioni || 11 354 || 42 a Maaperästä aiheutuvat päästöt eivät sisälly EU:n
jäsenvaltioiden vuotta 2005 koskeviin arvioihin. b Kanadan on tämän pöytäkirjan ratifioidessaan
tai hyväksyessään tai siihen liittyessään ilmoitettava a) arvio typen
oksidien päästöjen kokonaistasosta vuodelta 2005 joko kansallisella tasolla tai
epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueensa osalta, mikäli se on sellaisen
ilmoittanut; ja b) ohjeellinen arvo vuoteen
2020 mennessä saavutettavasta typen
oksidien päästöjen kokonaistason vähennyksestä vuoden 2005 tasoon nähden joko kansallisella
tasolla tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueensa osalta. Kohta a
sisällytetään taulukkoon ja kohta b sisällytetään taulukon alaviitteeseen.
Epäpuhtauksien päästöjen hallinta-aluetta, jos sellainen on ilmoitettu,
tarjotaan tarkistukseksi pöytäkirjan liitteeseen III. c Luvut koskevat valtion Eurooppaan kuuluvaa
osaa. d Viljelykasvien tuotannosta ja viljelymailta peräisin
olevat päästöt mukaan luettuna (NFR 4D). e Amerikan yhdysvaltojen on tämän taulukon tähän pöytäkirjaan lisäävän muutoksen ratifioidessaan tai
hyväksyessään tai siihen liittyessään ilmoitettava a) arvioitu typen oksidien päästöjen kokonaistaso vuodelta 2005 joko
kansallisella tasolla tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueen osalta; b)
ohjeellinen arvo vuoteen 2020 mennessä
saavutettavasta typen oksidien
päästöjen kokonaistason vähennyksestä vuoden 2005 tasoon nähden; ja c)
Yhdysvaltojen liittyessä pöytäkirjaan määriteltyyn epäpuhtauksien päästöjen
hallinta-alueeseen tehdyt mahdolliset muutokset. Kohta a sisällytetään
taulukkoon, kohta b sisällytetään taulukon alaviitteeseen, ja kohtaa c
tarjotaan tarkistukseksi liitteeseen III. Taulukko 4 Ammoniakkipäästöjen
vähentämistä koskevat sitoumukset vuodesta 2020 alkaen || Yleissopimuksen sopimuspuoli || Vuoden 2005 NH3-päästötasot tuhansina tonneina || Vähennys vuoden 2005 tasosta (%) || || || 1 || Itävalta || 63 || 1 2 || Valko-Venäjä || 136 || 7 3 || Belgia || 71 || 2 4 || Bulgaria || 60 || 3 5 || Kroatia || 40 || 1 6 || Kypros || 5.8 || 10 7 || Tšekki || 82 || 7 8 || Tanska || 83 || 24 9 || Viro || 9.8 || 1 10 || Suomi || 39 || 20 11 || Ranska || 661 || 4 12 || Saksa || 573 || 5 13 || Kreikka || 68 || 7 14 || Unkari || 80 || 10 15 || Irlanti || 109 || 1 16 || Italia || 416 || 5 17 || Latvia || 16 || 1 18 || Liettua || 39 || 10 19 || Luxemburg || 5.0 || 1 20 || Malta || 1.6 || 4 21 || Alankomaata || 141 || 13 22 || Norja || 23 || 8 23 || Puola || 270 || 1 24 || Portugali || 50 || 7 25 || Romania || 199 || 13 26 || Slovakia || 29 || 15 27 || Slovenia || 18 || 1 28 || Espanjaa || 365 || 3 29 || Ruotsi || 55 || 15 30 || Sveitsi || 64 || 8 31 || Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta || 307 || 8 32 || Euroopan unioni || 3 813 || 6 a Luvut koskevat valtion Eurooppaan kuuluvaa
osaa. Taulukko 5 Haihtuvien orgaanisten
yhdisteiden päästöjen vähentämistä koskevat sitoumukset vuodesta 2020 alkaen || Yleissopimuksen sopimuspuoli || Vuoden 2005 VOC-yhdisteiden päästötasot tuhansina tonneina || Vähennys vuoden 2005 tasosta (%) || || || 1 || Itävalta || 162 || 21 2 || Valko-Venäjä || 349 || 15 3 || Belgia || 143 || 21 4 || Bulgaria || 158 || 21 5 || Kanada a || || 6 || Kroatia || 101 || 34 7 || Kypros || 14 || 45 8 || Tšekki || 182 || 18 9 || Tanska || 110 || 35 10 || Viro || 41 || 10 11 || Suomi || 131 || 35 12 || Ranska || 1 232 || 43 13 || Saksa || 1 143 || 13 14 || Kreikka || 222 || 54 15 || Unkari || 177 || 30 16 || Irlanti || 57 || 25 17 || Italia || 1 286 || 35 18 || Latvia || 73 || 27 19 || Liettua || 84 || 32 20 || Luxemburg || 9.8 || 29 21 || Malta || 3.3 || 23 22 || Alankomaatb || 182 || 8 23 || Norja || 218 || 40 24 || Puola || 593 || 25 25 || Portugali || 207 || 18 26 || Romania || 425 || 25 27 || Slovakia || 73 || 18 28 || Slovenia || 37 || 23 29 || Espanjab || 809 || 22 30 || Ruotsi || 197 || 25 31 || Sveitsic || 103 || 30 32 || Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta || 1 088 || 32 33 || Amerikan yhdysvallatd || || 34 || Euroopan unioni || 8 842 || 28 a Kanadan on tämän pöytäkirjan ratifioidessaan
tai hyväksyessään tai siihen liittyessään ilmoitettava a) arvo
arvioidusta haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen kokonaistasosta vuodelta 2005 joko
kansallisella tasolla tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueensa osalta,
mikäli se on sellaisen ilmoittanut; ja b) ohjeellinen arvo vuoteen 2020
mennessä saavutettavasta haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen
kokonaistason vähennyksestä vuoden 2005 tasoon nähden joko kansallisella
tasolla tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueensa osalta. Kohta a
sisällytetään taulukkoon ja kohta b sisällytetään taulukon alaviitteeseen.
Epäpuhtauksien päästöjen hallinta-aluetta, jos sellainen on ilmoitettu,
tarjotaan tarkistukseksi pöytäkirjan liitteeseen III. b Luvut koskevat valtion Eurooppaan kuuluvaa
osaa. c Viljelykasvien tuotannosta ja viljelymailta
peräisin olevat päästöt mukaan luettuna (NFR 4D). d Amerikan yhdysvaltojen on tämän taulukon tähän pöytäkirjaan lisäävän muutoksen ratifioidessaan tai
hyväksyessään tai siihen liittyessään ilmoitettava a) arvo arvioidusta haihtuvien orgaanisten yhdisteiden
päästöjen kokonaistasosta vuodelta 2005 joko
kansallisella tasolla tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueen osalta; b)
ohjeellinen arvo vuoteen 2020 mennessä saavutettavasta haihtuvien
orgaanisten yhdisteiden päästöjen
kokonaistason vähennyksestä vuoden 2005
tasoon nähden; ja c) Yhdysvaltojen liittyessä pöytäkirjaan määriteltyyn
epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueeseen tehdyt mahdolliset muutokset. Kohta
a sisällytetään taulukkoon, kohta b sisällytetään taulukon alaviitteeseen, ja
kohtaa c) tarjotaan tarkistukseksi liitteeseen III. Taulukko 6 PM2,5-hiukkasten vähentämistä koskevat
sitoumukset vuodesta 2020 alkaen || Yleissopimuksen sopimuspuoli || Vuoden 2005 PM2,5-hiukkasten päästötasot tuhansina tonneina || Vähennys vuoden 2005 tasosta (%) || || || 1 || Itävalta || 22 || 20 2 || Valko-Venäjä || 46 || 10 3 || Belgia || 24 || 20 4 || Bulgaria || 44 || 20 5 || Kanada a || || 6 || Kroatia || 13 || 18 7 || Kypros || 2.9 || 46 8 || Tšekki || 22 || 17 9 || Tanska || 25 || 33 10 || Viro || 20 || 15 11 || Suomi || 36 || 30 12 || Ranska || 304 || 27 13 || Saksa || 121 || 26 14 || Kreikka || 56 || 35 15 || Unkari || 31 || 13 16 || Irlanti || 11 || 18 17 || Italia || 166 || 10 18 || Latvia || 27 || 16 19 || Liettua || 8.7 || 20 20 || Luxemburg || 3.1 || 15 21 || Malta || 1.3 || 25 22 || Alankomaatb || 21 || 37 23 || Norja || 52 || 30 24 || Puola || 133 || 16 25 || Portugali || 65 || 15 26 || Romania || 106 || 28 27 || Slovakia || 37 || 36 28 || Slovenia || 14 || 25 29 || Espanjab || 93 || 15 30 || Ruotsi || 29 || 19 31 || Sveitsi || 11 || 26 32 || Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta || 81 || 30 33 || Amerikan yhdysvallatc || || 34 || Euroopan unioni || 1 504 || 22 a Kanadan on tämän pöytäkirjan ratifioidessaan
tai hyväksyessään tai siihen liittyessään ilmoitettava a) arvo arvioidusta
hiukkaspäästöjen kokonaistasosta vuodelta 2005 joko kansallisella tasolla tai
epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueensa osalta, mikäli se on sellaisen
ilmoittanut; ja b) ohjeellinen arvo vuoteen 2020 mennessä saavutettavasta hiukkaspäästöjen
kokonaistason vähennyksestä vuoden 2005 tasoon nähden joko kansallisella
tasolla tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueensa osalta. Kohta a
sisällytetään taulukkoon ja kohta b sisällytetään taulukon alaviitteeseen.
Epäpuhtauksien päästöjen hallinta-aluetta, jos sellainen on ilmoitettu,
tarjotaan tarkistukseksi pöytäkirjan liitteeseen III. b Luvut koskevat valtion Eurooppaan kuuluvaa osaa. c Amerikan yhdysvaltojen on tämän taulukon tähän pöytäkirjaan lisäävän
muutoksen ratifioidessaan tai hyväksyessään tai siihen liittyessään ilmoitettava a) arvo arvioidusta PM2,5-hiukkasten
päästöjen kokonaistasosta vuodelta 2005 joko
kansallisella tasolla tai epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueen osalta; ja
b) ohjeellinen arvo vuoteen 2020 mennessä saavutettavasta PM2,5-hiukkasten
päästöjen kokonaistason vähennyksestä vuoden
2005 tasoon nähden. Kohta a sisällytetään taulukkoon ja kohta b sisällytetään
taulukon alaviitteeseen. P. Liite III 1. Otsikon
alla olevassa virkkeessä korvataan sanat ”seuraava epäpuhtauksien päästöjen
hallinta-alue” sanoilla ”seuraavat epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alueet”. 2. Lisätään
uusi alaotsikko ja kappale ennen Venäjän federaation epäpuhtauksien päästöjen
hallinta-aluetta koskevaa kappaletta seuraavasti: Kanadan epäpuhtauksien päästöjen
hallinta-alue Kanadan epäpuhtauksien
päästöjen hallinta-alue rikin osalta on
1 000 000 neliökilometriä käsittävä alue, johon kuuluu koko
Prinssi Edwardin saaren provinssin, Nova Scotian provinssin ja New Brunswickin
provinssin alue, koko Quebecin provinssin alue sen suoran eteläpuolella, joka
kulkee Saint Lawrencen lahden pohjoisrannikolla sijaitsevasta Havre-St.
Pierrestä siihen Quebecin ja Ontarion väliseen rajankohtaan, joka leikkaa James
Bayn rantaviivan, sekä koko Ontarion provinssin alue sen suoran eteläpuolella,
joka kulkee siitä Quebecin ja Ontarion välisestä rajankohdasta, joka leikkaa
James Bayn rantaviivan, lähellä Yläjärven pohjoisrantaa sijaitsevaan
Nipigonjokeen. 3. Korvataan
alaotsikon ”Venäjän federaation epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alue” alla
oleva kappale seuraavasti: Venäjän federaation
epäpuhtauksien päästöjen hallinta-alue vastaa Venäjän federaation Eurooppaan
kuuluvaa aluetta. Venäjän federaation Eurooppaan kuuluva osa on Itä-Euroopassa
sijaitseva Venäjän federaation osien hallinnollisten ja maantieteellisten
rajojen sisällä oleva Venäjän osa, joka rajoittuu Aasiaan perinteisen
rajalinjan mukaisesti. Tämä rajalinja kulkee pohjoisesta etelään Ural-vuoristoa
ja Kazakstanin rajaa pitkin Kaspianmereen ja sen jälkeen Pohjois-Kaukasiassa
Azerbaidžanin ja Georgian valtioiden rajoja pitkin Mustallemerelle. Q. Liite IV 1. Korvataan
liite IV seuraavasti: Kiinteistä lähteistä peräisin olevien
rikkipäästöjen raja-arvot 1. Osaa A sovelletaan
muihin sopimuspuoliin kuin Kanadaan ja Amerikan yhdysvaltoihin, osaa B
sovelletaan Kanadaan ja osaa C Amerikan yhdysvaltoihin. A. Muut sopimuspuolet kuin Kanada ja
Amerikan yhdysvallat 2. Osan A soveltamiseksi
’päästöjen raja-arvolla’ tarkoitetaan laitoksen poistokaasuissa olevaa SO2-määrää
(tai SOX-määrää, jos niin ilmoitetaan), joka ei saa ylittyä. Jollei
toisin ilmoiteta, raja-arvo lasketaan SO2:n (SOX
ilmaistuna SO2:na) massana poistokaasujen tilavuutta
kohden (mg/m3) olettaen, että kuivan kaasun lämpötila ja paine
vastaavat vakio-olosuhteita (tilavuus olosuhteissa 273,15 K, 101,3 kPa).
Poistokaasun happipitoisuuteen sovelletaan jäljempänä taulukoissa kutakin
lähdeluokkaa varten annettuja arvoja. Laimennus poistokaasujen sisältämien
epäpuhtauksien pitoisuuksien pienentämiseksi on kielletty. Laitteiston
käynnistys-, alasajo- ja huoltovaiheita ei oteta huomioon. 3. Päästöjen
raja-arvojen, rikinpoiston vähimmäisasteiden, rikin talteenottoasteiden ja
rikkipitoisuuden raja-arvojen noudattaminen on tarkistettava: a) Päästöjä
tarkkaillaan mittauksilla tai laskelmilla, joilla päästään vähintään samaan
tarkkuuteen. Päästöjen raja-arvojen noudattaminen tarkistetaan jatkuvilla tai
jaksoittaisilla mittauksilla, tyyppihyväksynnällä tai muilla teknisesti
luotettavilla menetelmillä, varmennetut laskentamenetelmät mukaan luettuina.
Kun tehdään jatkuvia mittauksia, päästöjen raja-arvoja noudatetaan, jos
kuukausittaisten päästöjen varmennettu keskiarvo ei ylitä raja-arvoa, paitsi
jos yksittäisen lähdeluokan osalta on toisin ilmoitettu. Kun tehdään
jaksoittaisia mittauksia tai sovelletaan muita asianmukaisia määritys- tai
laskentamenetelmiä, päästöjen raja-arvoja noudatetaan, jos keskiarvo, joka
perustuu asianmukaiseen määrään edustavissa olosuhteissa suoritettuja
mittauksia, ei ylitä päästöjen raja-arvoa. Mittausmenetelmien epätarkkuus
voidaan ottaa huomioon tarkastuksissa; b) Polttolaitoksissa,
joihin sovelletaan 5 kappaleen a kohdan ii alakohdassa määritettyä rikinpoiston
vähimmäisastetta, myös polttoaineen rikkipitoisuutta on seurattava
säännöllisesti ja toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettava käytettävän
polttoainetyypin merkittävistä muutoksista. Rikinpoistoasteita sovelletaan
kuukausittaisina keskiarvoina; c) Rikin
talteenoton vähimmäisasteen noudattaminen tarkistetaan säännöllisillä
mittauksilla tai muilla teknisesti luotettavilla menetelmillä; d) Kaasuöljyn
rikkipitoisuuden raja-arvojen noudattaminen tarkistetaan säännöllisillä
kohdennetuilla mittauksilla. 4. Pilaavien aineiden
valvonta ja prosessiin liittyvien muuttujien mittaukset sekä automaattisten
mittausjärjestelmien laadunvarmistus sekä näiden järjestelmien kalibrointiin
käytettävät vertailumittaukset on tehtävä Euroopan standardointikomitean (CEN)
standardien mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä, on
sovellettava Kansainvälisen standardisoimisjärjestön (ISO) standardeja,
kansallisia standardeja tai kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan
vastaavaa tieteellistä tasoa olevat tiedot. 5. Seuraavissa kohdissa
säädetään 7 kappaleessa tarkoitettuja laitoksia koskevat erityissäännökset: a) Sopimuspuoli voi poiketa
7 kappaleessa säädettyjen päästöjen raja-arvojen noudattamisvelvoitteesta
seuraavissa tapauksissa: (i) Kyseessä on
tavallisesti vähärikkistä polttoainetta käyttävä laitos, jonka käyttäjä ei
kykene noudattamaan näitä raja-arvoja sen vuoksi, että vähärikkisen
polttoaineen toimitukset ovat keskeytyneet polttoaineen vakavan puutteen takia; (ii) Kotimaista
kiinteää polttoainetta käyttävän laitoksen, joka ei voi noudattaa 7 kappaleessa
säädettyjä päästöjen raja-arvoja, on sen sijaan noudatettava vähintään
seuraavia rikinpoistoasteen raja-arvoja: aa) Olemassa olevat laitokset: 50–100
MWth: 80 %; bb) Olemassa
olevat laitokset: 100–300 MWth: 90 %; cc) Olemassa
olevat laitokset: > 300 MWth: 95 %; dd) Uudet
laitokset: 50–300 MWth: 93 %; ee) Uudet
laitokset: > 300 MWth: 97 %; (iii) Kyseessä on
tavanomaisesti kaasumaista polttoainetta käyttävä laitos, jonka on
poikkeuksellisesti turvauduttava muihin polttoaineisiin kaasun toimituksessa
ilmenneen äkillisen keskeytyksen vuoksi ja joka tästä syystä olisi varustettava
savukaasun puhdistuslaitteella; (iv) Kyseessä on olemassa
oleva laitos, jota käytetään enintään 17 500 käyttötuntia
ajanjaksolla, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2016 ja päättyy
viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023; (v) Olemassa oleviin
laitoksiin, jotka käyttävät kiinteitä tai nestemäisiä polttoaineita ja joita
käytetään enintään 1 500 käyttötuntia vuodessa viiden vuoden jakson
liukuvana keskiarvona, sovelletaan seuraavia päästöjen raja-arvoja: aa) Kiinteät polttoaineet: 800 mg/m³; bb) Nestemäiset polttoaineet: 850 mg/m³
sellaisten laitosten osalta, joiden nimellislämpöteho on enintään 300 MWth,
ja 400 mg/m³ sellaisten laitosten osalta, joiden nimellislämpöteho on yli 300
MWth; b) Jos polttolaitosta
laajennetaan vähintään 50 MWth:lla, 7 kappaleessa määriteltyjä
päästöjen raja-arvoja sovelletaan laitoksen laajennusosaan, johon muutos
vaikuttaa. Päästöjen raja-arvo lasketaan laitoksen olemassa olevan osan ja
uuden osan todellisella lämpöteholla painotettuna keskiarvona; c) Sopimuspuolet
varmistavat, että annetaan säännöksiä puhdistinlaitteiden toimintahäiriöihin
tai rikkoutumiseen liittyvistä menettelyistä; d) Jos kyseessä on kahta
tai useampaa polttoainetta samanaikaisesti käyttävä laitos, päästöjen raja-arvo
määritellään yksittäisten polttoaineiden päästöjen raja-arvojen painotettuna
keskiarvona kunkin polttoaineen tuottaman lämpötehon perusteella. 6. Sopimuspuolet voivat
soveltaa sääntöjä, joilla öljynjalostamoissa olevat polttolaitokset ja
prosessilaitokset voidaan vapauttaa tässä liitteessä asetettujen yksittäisten
SO2-raja-arvojen noudattamisesta, mikäli ne noudattavat parhaan
käytettävissä olevan tekniikan perusteella määritettyä ”kuplaperiaatteen”
mukaista SO2:n raja-arvoa. 7. Polttolaitokset,
joiden nimellislämpöteho on yli 50 MWth[1]. Taulukko 1 Polttolaitosten SO2-päästöjen
raja-arvota Polttoainetyyppi || Lämpöteho (MWth) || Raja-arvo (SO2 mg/m³) b || || Kiinteät polttoaineet || 50–100 || Uudet laitokset: 400 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet) 300 (turve) 200 (biomassa) Olemassa olevat laitokset: 400 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet) 300 (turve) 200 (biomassa) 100–300 || Uudet laitokset: 200 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet) 300 (turve) 200 (biomassa) Olemassa olevat laitokset: 250 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet) 300 (turve) 200 (biomassa) > 300 || Uudet laitokset: 150 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet) (FBC: 200) 150 (turve) (FBC: 200) 150 (biomassa) Olemassa olevat laitokset: 200 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet) 200 (turve) 200 (biomassa) Nestemäiset polttoaineet || 50–100 || Uudet laitokset: 350 Olemassa olevat laitokset: 350 100–300 || Uudet laitokset: 200 Olemassa olevat laitokset: 250 > 300 || Uudet laitokset: 150 Olemassa olevat laitokset: 200 Kaasumaiset polttoaineet yleensä || > 50 || Uudet laitokset: 35 Olemassa olevat laitokset: 35 Nesteytetty kaasu || > 50 || Uudet laitokset: 5 Olemassa olevat laitokset: 5 Koksauskaasu tai masuunikaasu || > 50 || Uudet laitokset: 200 masuunikaasun osalta 400 koksauskaasun osalta Olemassa olevat laitokset: 200 masuunikaasun osalta 400 koksauskaasun osalta Kaasutetut jalostamojäännökset || > 50 || Uudet laitokset: 35 Olemassa olevat laitokset: 800 Huomautus: FBC = leijukerrospoltto
(kiertoleijukerrospoltto, paineistettu leijukerrospoltto, kupliva
leijukerrospoltto) a Päästöjen
raja-arvoja ei sovelleta seuraaviin laitoksiin: ·
laitokset, joissa palamistuotteita käytetään esineiden tai materiaalien
suoraan lämmitykseen, kuivaukseen tai muuhun käsittelyyn; ·
jälkipolttolaitokset, jotka on suunniteltu puhdistamaan savukaasuja
polttamalla ja joita ei käytetä erillisinä polttolaitoksina; ·
katalyyttisia krakkauskatalyyttejä regeneroivat laitokset; ·
laitokset, joilla rikkivety muunnetaan rikiksi; ·
kemianteollisuudessa käytetyt reaktorit; ·
koksausuunit; ·
Cowperin uunit; ·
soodakattilat, joita käytetään
selluntuotantolaitoksissa; ·
jätteenpolttouunit; sekä ·
diesel-, bensiini- tai kaasumoottorilla toimivat laitokset tai
polttoturbiinilla toimivat laitokset polttoaineesta riippumatta b Hapen
viitepitoisuus on 6 prosenttia kiinteiden ja 3 prosenttia
nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden osalta. 8. Kaasuöljy: Taulukko 2 Kaasuöljyn
rikkipitoisuuden raja-arvota || Rikkipitoisuus (painoprosentteina) || Kaasuöljy || < 0,10 a ’Kaasuöljy’ tarkoittaa CN-koodiin 2710 19 25, 2710 19 29, 2710
19 45 tai 2710 19 49 kuuluvaa raakaöljystä saatua nestemäistä polttoainetta,
lukuun ottamatta meriliikenteessä käytettävää polttoainetta, tai raakaöljystä
saatua nestemäistä polttoainetta, lukuun ottamatta meriliikenteessä käytettävää
polttoainetta, josta vähintään 65 tilavuusprosenttia, mukaan luettuna hävikki,
tislautuu 250 ºC:ssa ja vähintään 85 tilavuusprosenttia, mukaan luettuna
hävikki, tislautuu 350 ºC:ssa ASTM D86 -menetelmällä. Dieselpolttoaineet, eli CN-koodiin 2710 19
41 kuuluvat kaasuöljyt, joita käytetään ajoneuvoissa, eivät kuulu tämän
määritelmän piiriin. Liikkuvissa työkoneissa
ja maataloustraktoreissa käytettävät polttoaineet eivät myöskään kuulu tämän määritelmän piiriin. 9. Öljyn- ja
kaasunjalostamot: Rikin
talteenottoyksiköt: laitokset, jotka tuottavat yli 50 tonnia rikkiä päivässä. Taulukko 3 Rikin
talteenottoyksiköiden rikin talteenoton vähimmäisasteena ilmaistu raja-arvo Laitoksen tyyppi || Rikin talteenoton vähimmäisastea (%) || Uusi laitos || 99,5 Olemassa oleva laitos || 98,5 a Rikin
talteenottoaste on alkuainemuodossa olevaksi rikiksi muunnetun tuodun H2S:n
osuuden vuotuinen keskiarvo. 10. Titaanidioksidin
tuotanto: Taulukko 4 Titaanioksidin
tuotannosta peräisin olevien SOx-päästöjen raja-arvot (vuotuinen
keskiarvo) Laitoksen tyyppi || SOx:n raja-arvo (ilmaistuna SO2:na) (kg TiO2-tonnia kohti) || Sulfaattiprosessi, kokonaispäästöt || 6 Kloridiprosessi, kokonaispäästöt || 1,7 B. Kanada 11. Kiinteistä
lähteistä peräisin olevia rikin oksidien päästöjä koskevat raja-arvot
määritetään ottaen tarvittaessa huomioon tiedot käytettävissä olevasta
rajoittamistekniikasta, muilla lainkäyttöalueilla sovellettavat raja-arvot sekä
seuraavat asiakirjat: a) Order Adding
Toxic Substances to Schedule 1 to the Canadian Environmental Act, 1999.
SOR/2011-34; b) Proposed
Regulation, Order Adding Toxic Substances to Schedule 1 to the Canadian
Environmental Protection Act, 1999; c) New Source
Emission Guidelines for Thermal Electricity Generation; d) National
Emission Guidelines for Stationary Combustion Turbines. PN1072; ja e) Operating and Emission Guidelines for Municipal Solid
Waste Incinerators. PN1085. C. Amerikan yhdysvallat 12. Seuraaviin
lähdeluokkiin kuuluvista kiinteistä lähteistä peräisin olevien rikkidioksidin
päästöjen raja-arvot sekä luokat, joihin niitä sovelletaan, määritetään
seuraavissa asiakirjoissa: a) Electric
Utility Steam Generating Units – 40 Code of Federal Regulations (C.F.R.) Part
60, Subpart D, and Subpart Da; b) Industrial-Commercial-Institutional
Steam Generating Units – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Db, and Subpart Dc; c) Sulphuric Acid
Plants – 40 C.F.R. Part 60, Subpart H; d) Petroleum
Refineries – 40 C.F.R. Part 60, Subpart J and Subpart Ja; e) Primary Copper
Smelters – 40 C.F.R. Part 60, Subpart P; f) Primary Zinc
Smelters – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Q; g) Primary Lead
Smelters – 40 C.F.R. Part 60, Subpart R; h) Stationary Gas
Turbines – 40 C.F.R. Part 60, Subpart GG; i) Onshore
Natural Gas Processing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart LLL; j) Municipal
Waste Combustors – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Ea, and Subpart Eb; k) Hospital/Medical/Infectious
Waste Incinerators – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Ec; l) Stationary
Combustion Turbines – 40 C.F.R. Part 60, Subpart KKKK; m) Small Municipal
Waste Combustors – 40 C.F.R. Part 60, Subpart AAAA; n) Commercial and
Industrial Solid Waste Combustors – 40 C.F.R. Part 60, Subpart CCCC; ja o) Other Solid
Waste Combustors – 40 C.F.R. Part 60, Subpart EEEE. R. Liite V Korvataan liite V
seuraavasti: Kiinteistä lähteistä peräisin olevien
typen oksidien päästöjen raja-arvot 1. Osaa A sovelletaan
muihin sopimuspuoliin kuin Kanadaan ja Amerikan yhdysvaltoihin, osaa B
sovelletaan Kanadaan ja osaa C Amerikan yhdysvaltoihin. A. Muut sopimuspuolet kuin Kanada
ja Amerikan yhdysvallat 2. Osan A soveltamiseksi
’päästöjen raja-arvolla’ tarkoitetaan laitoksen poistokaasuissa olevaa NOx-määrää
(NO:n ja NO2:n summa ilmaistuna NO2:na), joka ei saa
ylittyä. Jollei toisin ilmoiteta, raja-arvo lasketaan NOx:n massana
poistokaasujen tilavuutta kohden (mg/m3) olettaen, että kuivan
kaasun lämpötila ja paine vastaavat vakio-olosuhteita (tilavuus olosuhteissa
273,15 K, 101,3 kPa). Poistokaasun happipitoisuuteen sovelletaan jäljempänä
taulukoissa kutakin lähdeluokkaa varten annettuja arvoja. Laimennus
poistokaasujen sisältämien epäpuhtauksien pitoisuuksien pienentämiseksi on
kielletty. Laitteiston käynnistys-, alasajo- ja huoltovaiheita ei oteta
huomioon. 3. Päästöjä tarkkaillaan
kaikissa tapauksissa NOx-mittauksilla tai laskelmilla taikka
molempien menetelmien yhdistelmällä, joilla päästään vähintään samaan
tarkkuuteen. Päästöjen raja-arvojen noudattaminen tarkistetaan jatkuvilla tai
jaksoittaisilla mittauksilla, tyyppihyväksynnällä tai muilla teknisesti
luotettavilla menetelmillä, varmennetut laskentamenetelmät mukaan luettuina.
Kun tehdään jatkuvia mittauksia, päästöjen raja-arvoja noudatetaan, jos
kuukausittaisten päästöjen varmennettu keskiarvo ei ylitä raja-arvoa. Kun
tehdään jaksoittaisia mittauksia tai sovelletaan muita asianmukaisia määritys-
tai laskentamenetelmiä, päästöjen raja-arvoja noudatetaan, jos keskiarvo, joka
perustuu asianmukaiseen määrään edustavissa olosuhteissa suoritettuja
mittauksia, ei ylitä päästöjen raja-arvoa. Mittausmenetelmien epätarkkuus
voidaan ottaa huomioon tarkastuksissa. 4. Pilaavien aineiden
valvonta ja prosessiin liittyvien muuttujien mittaukset sekä automaattisten
mittausjärjestelmien laadunvarmistus sekä näiden järjestelmien kalibrointiin
käytettävät vertailumittaukset on tehtävä CEN-standardien mukaisesti. Jos
CEN-standardeja ei ole käytettävissä, on sovellettava ISO-standardeja,
kansallisia standardeja tai kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan
vastaavaa tieteellistä tasoa olevat tiedot. 5. Jäljempänä 6
kappaleessa tarkoitettuja laitoksia koskevat erityissäännökset: a) Sopimuspuoli voi poiketa
6 kappaleessa säädettyjen päästöjen raja-arvojen noudattamisvelvoitteesta seuraavissa
tapauksissa: (i) Kyseessä on
tavanomaisesti kaasumaista polttoainetta käyttävä laitos, jonka on
poikkeuksellisesti turvauduttava muihin polttoaineisiin kaasun toimituksessa
ilmenneen äkillisen keskeytyksen vuoksi ja joka tästä syystä olisi varustettava
savukaasun puhdistuslaitteella; (ii) Kyseessä on
olemassa oleva laitos, jota käytetään enintään 17 500 käyttötuntia
ajanjaksolla, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2016 ja päättyy
viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023; tai (iii) Olemassa oleviin
kiinteitä tai nestemäisiä polttoaineita käyttäviin laitoksiin, jotka eivät ole
rannikoilla sijaitsevia kaasuturbiineja (joihin sovelletaan 7 kappaletta) ja
joita käytetään enintään 1 500 käyttötuntia vuodessa viiden vuoden jakson
liukuvana keskiarvona, sovelletaan seuraavia päästöjen raja-arvoja: aa) Kiinteät
polttoaineet: 450 mg/m³; bb) Nestemäiset
polttoaineet: 450 mg/m³; b) Jos
polttolaitosta laajennetaan vähintään 50 MWth:lla, 6 kappaleessa
määriteltyjä uusien laitosten päästöjen raja-arvoja sovelletaan laitoksen
laajennusosaan, johon muutos vaikuttaa. Päästöjen raja-arvo lasketaan laitoksen
olemassa olevan osan ja uuden osan todellisella lämpöteholla painotettuna
keskiarvona; c) Sopimuspuolet
varmistavat, että annetaan säännöksiä puhdistinlaitteiden toimintahäiriöihin
tai rikkoutumiseen liittyvistä menettelyistä; d) Jos kyseessä on
kahta tai useampaa polttoainetta samanaikaisesti käyttävä laitos, päästöjen
raja-arvo määritellään yksittäisten polttoaineiden päästöjen raja-arvojen
painotettuna keskiarvona kunkin polttoaineen tuottaman lämpötehon perusteella.
Sopimuspuolet voivat soveltaa sääntöjä, joilla polttolaitokset ja
öljynjalostamoissa olevat prosessilaitokset voidaan vapauttaa tässä liitteessä
asetettujen yksittäisten NOx-raja-arvojen noudattamisesta, mikäli ne
noudattavat parhaan käytettävissä olevan tekniikan perusteella määritettyä
”kuplaperiaatteen” mukaista NOx:n raja-arvoa. 6. Polttolaitokset,
joiden nimellislämpöteho on yli 50 MWth:[2] Taulukko 1 Polttolaitoksista
peräisin olevien NOX-päästöjen raja-arvota Polttoainetyyppi || Lämpöteho (MWth) || Raja-arvo (NOX mg/m³) b || || Kiinteät polttoaineet || 50–100 || Uudet laitokset: 300 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet) 450 (ruskohiilipöly) 250 (biomassa, turve) Olemassa olevat laitokset: 300 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet) 450 (ruskohiilipöly) 300 (biomassa, turve) 100–300 || Uudet laitokset: 200 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet) 200 (biomassa, turve) Olemassa olevat laitokset: 200 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet) 250 (biomassa, turve) > 300 || Uudet laitokset: 150 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet) (yleensä) 150 (biomassa, turve) 200 (ruskohiilipöly) Olemassa olevat laitokset: 200 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet) 200 (biomassa, turve) Nestemäiset polttoaineet || 50–100 || Uudet laitokset: 300 Olemassa olevat laitokset: 450 100–300 || Uudet laitokset: 150 Olemassa olevat laitokset: 200 (yleensä) Olemassa olevat laitokset jalostamoissa ja kemiallisissa laitoksissa: 450 (raakaöljyn jalostamisesta saatujen tislaus- ja konversiojäännösten käyttö laitoksissa omaan kulutukseen ja nestemäisten tuotantojäännösten käyttö muuna kuin kaupallisena polttoaineena) > 300 || Uudet laitokset: 100 Olemassa olevat laitokset: 150 (yleensä) Olemassa olevat laitokset jalostamoissa ja kemiallisissa laitoksissa: 450 (raakaöljyn jalostamisesta saatujen tislaus- ja konversiojäännösten käyttö laitoksissa omaan kulutukseen ja nestemäisten tuotantojäännösten käyttö muuna kuin kaupallisena polttoaineena (< 500 MWth)) Maakaasu || 50–300 || Uudet laitokset: 100 Olemassa olevat laitokset: 100 > 300 || Uudet laitokset: 100 Olemassa olevat laitokset: 100 Muut kaasumaiset polttoaineet || > 50 || Uudet laitokset: 200 Olemassa olevat laitokset: 300 a Päästöjen raja-arvoja ei sovelleta seuraaviin laitoksiin: ·
laitokset, joissa
palamistuotteita käytetään esineiden tai materiaalien suoraan lämmitykseen,
kuivaukseen tai muuhun käsittelyyn; ·
jälkipolttolaitokset, jotka
on suunniteltu puhdistamaan savukaasuja polttamalla ja joita ei käytetä
erillisinä polttolaitoksina; ·
katalyyttisia krakkauskatalyyttejä
regeneroivat laitokset; ·
laitokset, joilla rikkivety
muunnetaan rikiksi; ·
kemianteollisuudessa
käytetyt reaktorit; ·
koksausuunit; ·
Cowperin uunit; ·
soodakattilat, joita
käytetään selluntuotantolaitoksissa; ·
jätteenpolttouunit; sekä ·
diesel-, bensiini- tai
kaasumoottorilla toimivat laitokset tai polttoturbiinilla toimivat laitokset
polttoaineesta riippumatta. b Hapen viitepitoisuus on 6 prosenttia kiinteiden ja 3
prosenttia nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden osalta. 7. Rannikoilla
sijaitsevat kaasuturbiinit, joiden lämpöteho on yli 50 MWth: NOX-päästöjen
raja-arvoja, jotka ilmaistaan yksikkönä mg/m3 (hapen viitepitoisuus
15 prosenttia), sovelletaan yksittäiseen turbiiniin. Taulukossa 2 olevia
päästöjen raja-arvoja sovelletaan ainoastaan kuormituksen ollessa yli 70
prosenttia. Taulukko 2 Rannikoilla
sijaitsevien kaasuturbiinien (yhdistetyn syklin kaasuturbiinit (CCGT) mukaan
luettuna) NOx-päästöjen raja-arvot Polttoainetyyppi || Lämpöteho (MWth) || Raja-arvo (NOX mg/m³)a || || Nestemäiset polttoaineet (kevyt- ja keskitisleet) || > 50 || Uudet laitokset: 50 Olemassa olevat laitokset: 90 (yleensä) 200 (laitokset, joita käytetään alle 1 500 tuntia vuodessa) Maakaasub || > 50 || Uudet laitokset: 50 (yleensä)d Olemassa olevat laitokset: 50 (yleensä)c, d 150 (laitokset, joita käytetään alle 1 500 tuntia vuodessa) Muut kaasut || > 50 || Uudet laitokset: 50 Olemassa olevat laitokset: 120 (yleensä) 200 (laitokset, joita käytetään alle 1 500 tuntia vuodessa) a Näitä raja-arvoja ei sovelleta alle 500 tuntia vuodessa toiminnassa
oleviin hätätarkoituksessa käytettäviin kaasuturbiineihin. b Maakaasu on luonnossa esiintyvä metaani, jonka
tilavuudesta on enintään 20 prosenttia reagoimattomia kaasuja ja muita
aineosia. c 75 mg/m3 seuraavissa tapauksissa, joissa
kaasuturbiinin hyötysuhde määritetään ISO-olosuhteissa: ·
sähköä ja lämpöä
yhdistetysti tuottavissa järjestelmissä käytetyt kaasuturbiinit, joiden
kokonaishyötysuhde on yli 75 prosenttia; ·
yhdistetyn syklin
laitoksissa (CCGT) käytetyt kaasuturbiinit, joiden keskimääräinen vuosittainen
sähkön tuotannon kokonaishyötysuhde on yli 55 prosenttia ·
mekaanisen voimansiirron
kaasuturbiinit. d Yksikiertoisille kaasuturbiineille, jotka eivät
kuulu yhteenkään c
alaviitteessä mainittuun luokkaan ja joiden
hyötysuhde on yli 35 prosenttia
ISO-olosuhteissa, NOx-päästöjen raja-arvo on 50 x η/35, jossa η on kaasuturbiinin
hyötysuhde prosentteina ISO-olosuhteissa. 8. Sementin tuotanto:
Taulukko 3 Sementtiklinkkerin
tuotannosta peräisin olevien NOx-päästöjen raja-arvota Laitoksen tyyppi || Raja-arvo (NOX mg/m³) || Yleensä (olemassa olevat ja uudet laitokset) || 500 Olemassa olevat Lepol-uunit ja pitkät kiertouunit, joissa ei käytetä jätteiden rinnakkaispolttoa || 800 a Laitokset, joissa valmistetaan sementtiklinkkeriä
kiertouuneissa, joiden tuotantokapasiteetti on yli 500 tonnia päivässä, tai
muissa uuneissa, joiden tuotantokapasiteetti on yli 50 tonnia päivässä. Hapen viitepitoisuus on 10 prosenttia. 9. Kiinteät
moottorit: Taulukko 4 Uusien kiinteiden
moottorien NOX-päästöjen raja-arvot Moottorityyppi, teho, polttoaine-eritelmä || Raja-arvoa, b, c (mg/m³) || Kaasumoottorit > 1 MWth Kipinäsytytysmoottorit (= Otto), kaikki kaasumaiset polttoaineet || 95 (tehostetut laihaa polttoaineseosta käyttävät moottorit) 190 (laihaa polttoaineseosta käyttävät standardimoottorit tai katalysaattorilla varustetut rikasta polttoaineseosta käyttävät moottorit) Kaksipolttoainemoottorit > 1 MWth Kaasumoodissa (kaikki kaasumaiset polttoaineet) Nestemoodissa (kaikki nestemäiset polttoaineet)d 1–20 MWth > 20 MWth || 190 225 225 Dieselmoottorit > 5 MWth (puristussytytys) Alhainen (< 300 rpm)/ keskinopea (300–1 200 rpm) kierrosnopeus 5–20 MWth Raskas polttoöljy ja bioöljyt Kevyt polttoöljy ja maakaasu > 20 MWth Raskas polttoöljy ja bioöljyt Kevyt polttoöljy ja maakaasu Korkea kierrosnopeus (> 1 200 rpm) || 225 190 190 190 190 Huomautus: Hapen viitepitoisuus on 15 prosenttia.[3] a Nämä päästöjen
raja-arvot eivät koske moottoreita, joita käytetään alle 500 tuntia vuodessa. b Siellä, missä
selektiivistä katalyyttistä pelkistämistä
(SCR-tekniikkaa) ei tällä hetkellä voida käyttää teknisistä ja
logistisista syistä, kuten syrjäisillä saarilla tai alueilla, joilla laadukkaan
polttoaineen riittävää saantia ei voida taata, dieselmoottoreihin ja
kaksikäyttömoottoreihin voidaan soveltaa 10 vuoden siirtymäkautta siitä
lähtien, kun tämä pöytäkirja tulee sopimuspuolen osalta voimaan. Siirtymäkauden aikana sovelletaan seuraavia päästöjen
raja-arvoja: ·
Kaksipolttoainemoottorit:
1 850 mg/m³ nestemoodissa; 380 mg/m3 kaasumoodissa; ·
Dieselmoottorit – Hidas (< 300 rpm) ja
keskinopea (300–1 200 rpm) kierrosnopeus:
1 300 mg/m³ moottoreiden osalta, joiden teho on 5–20 MWth
ja 1 850 mg/m³ moottoreiden osalta, joiden teho on > 20 MWth; ·
Dieselmoottorit – Korkea kierrosnopeus
(> 1200 rpm): 750 mg/m³. c Moottorit, joita
käytetään 500–1 500 käyttötuntia vuodessa, voidaan vapauttaa näiden
päästöjen raja-arvojen noudattamisvelvoitteesta, jos niihin sovelletaan
esitoimenpiteitä NOX-päästöjen rajoittamiseksi ja ne täyttävät b
alaviitteessä asetetut raja-arvot. d Sopimuspuoli
voidaan vapauttaa velvollisuudesta noudattaa päästöjen raja-arvoja sellaisten kaasumaista polttoainetta käyttävien laitosten
osalta, joiden on poikkeuksellisesti turvauduttava muihin polttoaineisiin
kaasun toimituksessa ilmenneen äkillisen keskeytyksen vuoksi ja jotka tästä
syystä olisi varustettava savukaasun puhdistuslaitteella. Vapautus saa
kestää enintään 10 päivän ajan, paitsi jos on pakottava tarve turvata energian
saanti. 10. Rautamalmin
sintrauslaitokset: Taulukko 5 Rautamalmin
sintrauslaitoksista peräisin olevien NOX-päästöjen raja-arvot Laitoksen tyyppi || Raja-arvo (NOX mg/m³) || Uudet sintrauslaitokset: || 400 Olemassa olevat sintrauslaitokset: || 400 a Metallien tuotanto ja jalostus: metallin pasutus- ja
sintrauslaitokset, raakaraudan tai -teräksen tuotantolaitokset (primaari- tai
sekundaarifuusio), mukaan luettuna jatkuva valu, jonka kapasiteetti on yli 2,5
tonnia tunnissa, rautametallien jalostuslaitokset (kuumavalssauksella
kapasiteetin ylittäessä 20 tonnia raakaterästä tunnissa). b Poiketen siitä,
mitä 3 kappaleessa määrätään, näitä päästöjen raja-arvoja olisi pidettävä
pitkän ajanjakson keskiarvoina. 11. Typpihapon
tuotanto: Taulukko 6 Typpihapon
valmistuksesta, happokonsentraatioyksiköitä lukuun ottamatta, aiheutuvien NOx-päästöjen
raja-arvot Laitoksen tyyppi || Raja-arvo (NOX mg/m³) || Uudet laitokset || 160 Olemassa olevat laitokset || 190 B. Kanada 12. Kiinteistä
lähteistä peräisin olevia typen oksidien päästöjä koskevat raja-arvot
määritetään ottaen tarvittaessa huomioon tiedot käytettävissä olevasta
rajoittamistekniikasta, muilla lainkäyttöalueilla sovellettavat raja-arvot sekä
seuraavat asiakirjat: a) New Source Emission Guidelines for
Thermal Electricity Generation; b) National Emission Guidelines for Stationary
Combustion Turbines. PN1072; c) National Emission Guidelines for Cement Kilns.
PN1284; d) National Emission Guidelines for
Industrial/Commercial Boilers and Heaters. PN1286; e) Operating and Emission Guidelines for Municipal Solid
Waste Incinerators. PN1085; f) Management Plan for Nitrogen Oxides (NOx) and
Volatile Organic Compounds (VOCs) – Phase I. PN1066; sekä g) Operating and Emission Guidelines for Municipal
Solid Waste Incinerators. PN1085. C. Amerikan yhdysvallat 13. Seuraaviin
lähdeluokkiin kuuluvista kiinteistä lähteistä peräisin olevien typen oksidien
päästöjen raja-arvot sekä lähteet, joihin niitä sovelletaan, määritetään
seuraavissa asiakirjoissa: a) Coal-fired Utility Units – 40 Code
of Federal Regulations (C.F.R.) Part 76; b) Electric Utility Steam Generating Units – 40
C.F.R. Part 60, Subpart D, and Subpart Da; c) Industrial-Commercial-Institutional Steam
Generating Units – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Db; d) Nitric Acid Plants – 40 C.F.R. Part 60, Subpart G; e) Stationary Gas Turbines – 40 C.F.R. Part 60,
Subpart GG; f) Municipal Waste Combustors – 40 C.F.R. Part 60,
Subpart Ea, and Subpart Eb; g) Hospital/Medical/Infectious Waste Incinerators –
40 C.F.R. Part 60, Subpart Ec; h) Petroleum Refineries – 40 C.F.R. Part 60, Subpart
J, and Subpart Ja; i) Stationary Internal Combustion Engines – Spark
Ignition, 40 C.F.R. Part 60, Subpart JJJJ; j) Stationary Internal Combustion Engines –
Compression Ignition, 40 C.F.R. Part 60, Subpart IIII; k) Stationary Combustion Turbines – 40 C.F.R. Part
60, Subpart KKKK; l) Small Municipal Waste Combustors – 40 C.F.R. Part
60, Subpart AAAA; m) Portland Cement – 40 C.F.R. Part 60, Subpart F; n) Commercial and Industrial Solid Waste Combustors –
40 C.F.R. Part 60, Subpart CCCC; ja o) Other Solid Waste Combustors – 40 C.F.R. Part 60,
Subpart EEEE. S. Liite VI Korvataan liite VI
seuraavasti: Kiinteistä lähteistä peräisin olevien
haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen raja-arvot 1. Osaa A
sovelletaan muihin sopimuspuoliin kuin Kanadaan ja Amerikan yhdysvaltoihin,
osaa B sovelletaan Kanadaan ja osaa C Amerikan yhdysvaltoihin. A. Muut sopimuspuolet kuin Kanada
ja Amerikan yhdysvallat 2. Liitteen
tämä osa koskee haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC-yhdisteiden) päästöjä,
jotka ovat peräisin jäljempänä 8–22 kappaleessa lueteltavista kiinteistä
lähteistä. Tämä osa ei koske laitoksia tai laitosten osia, jotka on tarkoitettu
uusien tuotteiden ja prosessien tutkimiseen, kehittämiseen ja testaamisen.
Kynnysarvot annetaan jäljempänä olevissa alakohtaisissa taulukoissa. Ne
viittaavat yleensä liuottimien kulutukseen tai päästöjen massavirtaan. Kun yksi
toiminnanharjoittaja suorittaa samassa paikassa ja samassa laitoksessa useita
saman alaotsikon alle kuuluvia toimintoja, näihin toimintoihin liittyvä
liuottimien kulutus tai päästöjen massavirta lasketaan yhteen. Jos kynnysarvoa
ei ilmoiteta, annettu raja-arvo koskee kaikkia kyseisiä laitoksia. 3. Tämän
liitteen osassa A: a) ’bensiinin
varastointi ja jakelu’ tarkoittaa bensiinin lastaamista rekkoihin,
rautatievaunuihin, proomuihin ja merialuksiin varastoissa ja öljynjalostamoiden
lähettämöissä, ajoneuvojen tankkaaminen huoltoasemilla mukaan luettuna; b) ’liimaus’
tarkoittaa toimintoa, jossa liima levitetään johonkin pintaan, lukuun ottamatta
painatustoimintoihin sekä puun ja muovin laminointiin liittyvää liimausta ja
laminointia; c) ’puun
ja muovin laminointi’ tarkoittaa puun ja/tai muovin kiinnittämistä yhteen
laminoitujen tuotteiden valmistamiseksi; d) ’maalaus
ja pinnoitus’ tarkoittaa toimintoa, jossa levitetään yksi tai useampia
kerroksia jatkuvaa kalvoa: (i) uusiin
ajoneuvoihin, jotka on määritelty ajoneuvoluokkaan M1 sekä ajoneuvoluokkaan N1,
jos ne maalataan samassa laitoksessa kuin M1-luokan ajoneuvot; (ii) rekkojen
ohjaamoihin, jotka on määritelty ajajan majoitustilaksi, sekä kaikkeen
ajoneuvoluokkien N2 ja N3 mukaiseen majoitukseen liittyvään tekniseen
välineistöön; (iii) pakettiautoihin
ja rekkoihin, jotka on määritelty ajoneuvoluokkiin N1, N2 ja N3 mutta jotka
eivät sisällä rekkojen ohjaamoita; (iv) linja-autoihin,
jotka on määritelty ajoneuvoluokkiin M2 ja M3; (v) muihin
metalli- ja muovipintoihin, mukaan luettuina muun muassa lentokoneiden,
laivojen ja junien pinnat; (vi) puupintoihin;
(vii) tekstiili-,
kangas-, folio- ja paperipintoihin; sekä (viii) nahkaan.
Tämä
lähdeluokka ei sisällä kappaleiden pinnoitusta metallilla elektroforeesi- tai
kemiallista sumutustekniikkaa käyttäen. Jos maalaus- tai pinnoitustoiminto
käsittää vaiheen, jossa sama kappale painetaan, kyseistä painatusvaihetta
pidetään maalaus- tai pinnoitustoiminnon osana. Erillisinä toimintoina suoritettuja
painatusprosesseja ei kuitenkaan lueta kuuluviksi tähän määritelmään. Tässä
määritelmässä: M1-luokan
ajoneuvot ovat matkustajien kuljettamiseen käytettäviä ajoneuvoja, joissa on
kuljettajan istuimen lisäksi istuimet enintään kahdeksalle matkustajalle; ·
M2-luokan ajoneuvot ovat
matkustajien kuljettamiseen käytettäviä ajoneuvoja, joissa on kuljettajan
istuimen lisäksi istuimet yli kahdeksalle matkustajalle ja joiden suurin massa
on enintään 5 tonnia; ·
M3-luokan ajoneuvot ovat
matkustajien kuljettamiseen käytettäviä ajoneuvoja, joissa on kuljettajan
istuimen lisäksi istuimet yli kahdeksalle matkustajalle ja joiden suurin massa
on yli 5 tonnia; ·
N1-luokan ajoneuvot ovat
tavaroiden kuljettamiseen käytettäviä ajoneuvoja, joiden suurin massa on
enintään 3,5 tonnia; ·
N2-luokan ajoneuvot ovat
tavaroiden kuljettamiseen käytettäviä ajoneuvoja, joiden suurin massa on yli
3,5 tonnia mutta enintään 12 tonnia; ·
N3-luokan ajoneuvot ovat
tavaroiden kuljettamiseen käytettäviä ajoneuvoja, joiden suurin massa on yli 12
tonnia; e) ’jatkuvatoiminen
nauhapinnoitus’ tarkoittaa toimintoa, jossa rulla terästä, ruostumatonta
terästä, päällystettyä terästä, kupariseoksia tai alumiininauhaa pinnoitetaan
joko kalvon muodostuksella tai laminoinnilla jatkuvassa prosessissa; f) ’kemiallinen
pesu’ tarkoittaa teollista tai kaupallista toimintoa, jossa käytetään haihtuvia
orgaanisia yhdisteitä vaatteiden, huonekalujen tai vastaavien kulutustavaroiden
puhdistamiseen tarkoitetussa laitoksessa, lukuun ottamatta tahrojen ja jälkien
poistamista manuaalisesti tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa; g) ’maalien,
pinnoitteiden, lakkojen, painovärien ja liimojen valmistus’ tarkoittaa maalien,
pinnoitteiden, lakkojen, painovärien ja liimojen sekä niiden välituotteiden
valmistusta, kun se tapahtuu samassa laitoksessa sekoittamalla pigmenttejä,
hartseja ja liima-aineita orgaanisiin liuottimiin tai muihin kantoaineisiin.
Tähän luokkaan kuuluvat myös dispergointi ja esidispergointi, tietyn
viskositeetin tai värisävyn säätäminen sekä lopputuotteiden pakkaaminen; h) ’painatus’
tarkoittaa tekstin ja/tai kuvien jäljentämistä, jossa painoväri siirretään
kuvansiirtäjän avulla jollekin pinnalle, ja se käsittää seuraavat osatoiminnot:
(i) fleksopaino:
painatusprosessi, jossa kuvansiirtäjänä käytetään kumia tai kimmoisia
valopolymeerejä, joiden päällä painovärit ovat painamatta jätettävien alueiden
yläpuolella, ja jossa käytetään haihtumalla kuivuvia nestemäisiä painovärejä; (ii) heatset-rainaoffset:
rainapainatustoiminto, jossa käytetään painopintaa siten, että painettava ja
painamatta jätettävä alue ovat samassa tasossa; raina tarkoittaa sitä, että
painettava materiaali syötetään koneeseen rullalta eikä erillisinä arkkeina.
Painamatta jätettävä alue käsitellään vettä imeväksi ja siten painoväriä
hylkiväksi. Painettava alue käsitellään siten, että se ottaa vastaan ja
välittää edelleen painovärin painettavalle pinnalle. Haihtuminen tapahtuu
uunissa, jossa käytetään kuumaa ilmaa painetun materiaalin kuumentamiseksi; (iii) julkaisusyväpaino:
syväpaino, jota käytetään aikakausilehdissä, esitteissä, luetteloissa tai
vastaavissa tuotteissa olevan paperin painatukseen tolueenipohjaisia
painovärejä käyttäen, (iv) syväpaino:
painatustoiminto, jossa käytetään lieriömäistä painopintaa, jolloin painettava
alue on painamatta jätettävän alueen alapuolella, ja jossa käytetään
nestemäisiä painovärejä, jotka kuivuvat haihtumalla. Syvennykset täytetään
painovärillä ja painamatta jätettävät alueet puhdistetaan ylimääräisestä
painoväristä, ennen kuin painettava pinta koskettaa lieriötä ja nostaa
painovärin syvennyksistä; (v) rotaatioseripaino:
rainapainatusprosessi, jossa painoväri puristetaan painettavalle pinnalle
huokoisen painopinnan läpi, jolloin painettava alue on avoinna ja painamatta
jätettävä alue on eristetty, ja jossa käytetään nestemäisiä painovärejä, jotka
kuivuvat ainoastaan haihtumalla. Raina tarkoittaa sitä, että painettava
materiaali syötetään koneeseen rullalta eikä erillisinä arkkeina; (vi) painatusprosessiin
liittyvä laminointi: kahden tai useamman joustavan materiaalin liittäminen
yhteen laminaattien tuottamiseksi; ja (vii) lakkaus:
toiminto, jossa lakka tai liima levitetään joustavalle materiaalille
pakkausmateriaalin myöhempää sulkemista varten; i) ’lääketeollisuus’
tarkoittaa lääkkeiden kemiallista synteesiä, käymisprosessia, uuttoa,
formulointia ja viimeistelyä sekä raaka-aineiden valmistusta, jos se tapahtuu
samassa paikassa; j) ’luonnon
tai synteettisen kumin jalostus’ tarkoittaa luonnonkumin tai synteettisen kumin
sekoitus-, jauhamis-, seostus-, kalanterointi-, ekstrudointi- ja
vulkanointitoimintoja sekä kaikkia lisätoimintoja, joissa luonnonkumia tai
synteettistä kumia käsitellään lopputuotteen saamiseksi; k) ’pintojen
puhdistus’ tarkoittaa kemiallista pesua lukuun ottamatta toimintoa, jossa
käytetään orgaanisia liuottimia epäpuhtauksien poistamiseksi materiaalin
pinnalta rasvanpoisto mukaan luettuna; puhdistustoimintoa, johon kuuluu useampi
kuin yksi vaihe ennen jotakin muuta prosessin vaihetta tai sen jälkeen,
pidetään yhtenä pinnanpuhdistustoimintona. Tällä toiminnolla tarkoitetaan
tuotteiden pinnan puhdistusta eikä prosessissa käytettävän laitteiston
puhdistusta; l) ’vakio-olosuhteet’
tarkoittaa 273,15 K:n lämpötilaa ja 101,3 KPa:n ilmanpainetta; m) ’orgaaninen
yhdiste’ tarkoittaa yhdistettä, joka sisältää alkuaineista ainakin hiiltä ja
yhtä tai useampaa seuraavista: vety, halogeeni, happi, rikki, fosfori, pii tai
typpi, lukuun ottamatta hiilen oksideja ja epäorgaanisia karbonaatteja ja
bikarbonaatteja; n) ’haihtuvat
orgaaniset yhdisteet’ tarkoittaa orgaanista yhdistettä sekä kreosoottien osaa,
jonka höyrynpaine 293,15 K:n lämpötilassa on vähintään 0,01 kPa tai jolla
on vastaava haihtuvuus tietyissä käyttöolosuhteissa; o) ’orgaaninen
liuotin’ tarkoittaa mitä hyvänsä haihtuvaa orgaanista yhdistettä, jota
käytetään sellaisenaan tai yhdessä muiden aineiden kanssa ilman, että siinä
tapahtuu kemiallisia muutoksia, raaka-aineiden, tuotteiden tai jäteaineiden
liuottamiseen, tai jota käytetään puhdistusaineena epäpuhtauksien
liuottamiseen, taikka liuotteena, dispergointiväliaineena, viskositeetin
säätäjänä, pintajännityksen poistajana, pehmittimenä tai säilöntäaineena; p) ’poistokaasu’
tarkoittaa lopullista kaasumaista päästöä, joka sisältää VOC-yhdisteitä tai
muita epäpuhtauksia ja joka vapautuu ilmaan poistoputkesta tai päästöjä
puhdistavasta laitteistosta. Tilavuusvirtaukset ilmaistaan yksikkönä m3/h
vakio-olosuhteissa; q) ’kasviöljyjen
ja eläinrasvojen uutto sekä kasviöljyjen jalostustoiminnot’ tarkoittaa
kasviöljyjen uuttamista siemenistä ja muista kasviaineksista, kuivajäämien
käsittelyä rehun tuottamiseksi sekä siemenistä, kasvi- ja/tai eläinaineksista
saatujen rasvojen ja kasviöljyjen jalostusta; r) ’ajoneuvojen
korjausmaalaus’ tarkoittaa teollista tai kaupallista maalaustoimintoa ja siihen
liittyviä rasvanpoistotoimintoja, joilla tehdään: (i) maantieajoneuvojen
tai niiden osien alkuperäinen maalaus korjaustyyppisillä materiaaleilla, kun se
suoritetaan alkuperäisten tuotantolinjojen ulkopuolella, tai perävaunujen (myös
puoliperävaunujen) maalaus; (ii) ajoneuvojen
korjausmaalaus, joka on määritelty maantieajoneuvojen tai niiden osien
maalaukseksi, joka suoritetaan osana ajoneuvon korjausta, entistämistä tai
koristelua tuotantolaitoksen ulkopuolella, ei kuulu tämän liitteen soveltamisalaan.
Tässä toiminnossa käytettäviä tuotteita käsitellään liitteessä XI; s) ’puun
kyllästäminen’ tarkoittaa puutavaran säilymistä parantavaa toimintoa; t) ’lankalakkaus’
tarkoittaa muuntimiin, moottoreihin jne. tarkoitettuihin käämeihin käytettävien
metallijohtimien pinnoitusta; u) ’hajapäästöt’
tarkoittaa VOC-yhdisteiden ja minkä tahansa tuotteen sisältämien liuottimien
muita kuin poistokaasupäästöjä ilmaan, maaperään ja veteen, ja se käsittää
VOC-yhdisteiden päästöt, joita ei ole otettu talteen ja jotka vapautuvat
ulkoiseen ympäristöön ikkunoiden, ovien, tuuletusaukkojen ja muiden
samankaltaisten aukkojen kautta. Hajapäästöt voidaan laskea liuottimien
hallintasuunnitelman perusteella (katso tämän liitteen lisäys I); v) ’VOC-yhdisteiden
kokonaispäästöt’ tarkoittaa VOC-yhdisteiden hajapäästöjen ja poistokaasujen
sisältämien VOC-yhdisteiden päästöjen yhteenlaskettua määrää; w) ’prosessiin
menevä määrä’ tarkoittaa orgaanisten liuottimien määrää ja niiden määrää
prosessissa käytettävissä valmisteissa, mukaan luettuina laitoksessa tai sen
ulkopuolella kierrätettävät liuottimet, jotka lasketaan joka kerta, kun niitä
käytetään toiminnon suorittamisessa; x) ’päästöjen
raja-arvo’ tarkoittaa laitoksen aiheuttamien VOC-yhdisteiden (metaania lukuun
ottamatta) päästöjen enimmäismäärää, jota ei saa ylittää tavanomaisen toiminnan
aikana. Poistokaasujen osalta raja-arvo ilmaistaan VOC-yhdisteiden massana
poistokaasujen tilavuutta kohden (mg C/m3, jollei toisin ilmoiteta)
olettaen, että kuivan kaasun lämpötila ja paine vastaavat vakio-olosuhteita.
Poistokaasuihin jäähdyttämis- ja laimentamistarkoituksessa lisättyjä
kaasumääriä ei saa ottaa huomioon määriteltäessä epäpuhtauden massapitoisuutta
poistokaasussa. Poistokaasujen päästöjen raja-arvoista käytetään merkintää ”ELVc”;
hajapäästöjen raja-arvoista käytetään merkintää ”ELVf”; y) ’tavanomainen
toiminta’ tarkoittaa kaikkia aikoja, jolloin toiminta on käynnissä, lukuun
ottamatta käynnistys- ja alasajotoimia sekä laitteiston huoltoa; z) ’ihmisten
terveydelle haitalliset aineet’ jaetaan kahteen luokkaan: (i) halogenoidut
haihtuvat orgaaniset yhdisteet, joihin liittyy pysyvien vaurioiden vaara; tai (ii) vaaralliset
aineet, jotka aiheuttavat syöpää, vaurioittavat perimää tai ovat vaarallisia
lisääntymiselle tai jotka aiheuttavat syöpäsairauden vaaraa, saattavat
aiheuttaa periytyviä perimävaurioita, aiheuttavat syöpäsairauden vaaraa
hengitettyinä, voivat heikentää hedelmällisyyttä tai ovat vaarallisia sikiölle: aa) ’jalkineiden
valmistus’ tarkoittaa kokonaisten jalkineiden tai niiden osien tuottamiseen
tarkoitettuja toimintoja; bb) ’liuottimien
kulutus’ tarkoittaa laitoksessa käytettyjen orgaanisten liuottimien
kokonaismäärää yhden kalenterivuoden tai muun 12 kuukauden ajanjakson aikana,
lukuun ottamatta VOC-yhdisteitä, jotka otetaan talteen uudelleenkäyttöä varten. 4. Seuraavat
vaatimukset on täytettävä: a) Päästöjä
tarkkaillaan kaikissa tapauksissa mittauksilla tai laskelmilla[4], joilla päästään vähintään samaan
tarkkuuteen. Päästöjen raja-arvojen noudattaminen tarkistetaan jatkuvilla tai
jaksoittaisilla mittauksilla, tyyppihyväksynnällä tai muilla teknisesti
luotettavilla menetelmillä. Kun tehdään jatkuvia mittauksia, poistokaasujen
päästöjen raja-arvoja noudatetaan, jos päivittäisten päästöjen varmennettu
keskiarvo ei ylitä raja-arvoja. Kun tehdään jaksoittaisia mittauksia tai
sovelletaan muita asianmukaisia määritysmenetelmiä, päästöjen raja-arvoja
noudatetaan, jos yhden valvontatoimenpiteen aikana kaikkien lukemien tai muiden
menetelmien keskiarvo ei ylitä päästöjen raja-arvoa. Mittausmenetelmien
epätarkkuus voidaan ottaa huomioon tarkastuksissa. Hajapäästöjen ja
kokonaispäästöjen raja-arvoja sovelletaan vuotuisina keskiarvoina; b) Kaasuputkissa
kulkevien ilman epäpuhtauksien pitoisuudet on mitattava edustavalla tavalla.
Pilaavien aineiden valvonta ja prosessiin liittyvien muuttujien mittaukset sekä
automaattisten mittausjärjestelmien laadunvarmistus sekä näiden järjestelmien
kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset on tehtävä CEN-standardien
mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä, on sovellettava
ISO-standardeja, kansallisia standardeja tai kansainvälisiä standardeja, joilla
varmistetaan vastaavaa tieteellistä tasoa olevat tiedot. 5. Poistokaasuihin,
jotka sisältävät ihmisten terveydelle haitallisia aineita, sovelletaan
seuraavia päästöjen raja-arvoja: a) 20
mg/m3 (ilmaistuna yksittäisten yhdisteiden massojen summana)
(riskilausekkeilla ”aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa” ja/tai ”saattaa aiheuttaa
periytyviä perimävaurioita”) halogenoitujen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden
päästöjen osalta, kun kyseisten yhdisteiden yhteinen massavirta on vähintään
100 g/h; sekä b) 2
mg/m3 (ilmaistuna yksittäisten yhdisteiden massojen summana)
(riskilausekkeilla ”aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa”, ”saattaa aiheuttaa
perimävaurioita”, ”aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa hengitettynä”, ”voi
heikentää hedelmällisyyttä” ja ”vaarallista sikiölle”) haihtuvien orgaanisten
yhdisteiden päästöjen osalta, kun kyseisten yhdisteiden yhteinen massavirta on
vähintään 10 g/h. 6. Jos
9–22 kappaleessa lueteltujen lähdeluokkien osalta osoitetaan, että yksittäisen
laitoksen ei ole teknisesti ja taloudellisesti mahdollista noudattaa
hajapäästöjen raja-arvoa (ELVf), sopimuspuoli voi tehdä kyseisen laitoksen
kohdalla poikkeuksen sillä ehdolla, että tästä ei ole odotettavissa merkittäviä
vaaroja ihmisten terveydelle tai ympäristölle ja että käytetään parasta
käytettävissä olevaa tekniikkaa. 7. Haihtuvien
orgaanisten yhdisteiden päästöjen raja-arvot, jotka koskevat 3 kappaleessa
määriteltyjä lähdeluokkia, esitetään jäljempänä 8–22 kappaleessa. 8. Bensiinin
varastointi ja jakelu: a) Jos
varastoalueilla olevat bensiinin varastosäiliöt ylittävät taulukossa 1 esitetyt
raja-arvot, niiden on oltava: (i) kiinteäkattoisia
säiliöitä, jotka on liitetty taulukossa 1 esitetyt päästöjen raja-arvot
täyttävään höyryn talteenottoyksikköön; tai (ii) suunniteltu
siten, että niissä on ensiö- ja toisiotiivisteillä varustettu ulkoinen tai
sisäinen kelluva katto, joka täyttää taulukossa 1 esitetyt vahvistetut vähennystekniikkaa
koskevat vaatimukset; b) Poiketen
edellä asetetuista vaatimuksista kiinteäkattoiset säiliöt, jotka on otettu
käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1996 ja joita ei ole liitetty höyryn
talteenottoyksikköön, on varustettava ensiötiivisteellä, jolla saavutetaan 90
prosentin vähennystehokkuus. Taulukko 1 Bensiinin
varastoinnista ja jakelusta vapautuvia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden
päästöjä koskevat raja-arvot, lukuun ottamatta merialusten lastauksesta
vapautuvia päästöjä (vaihe I) Toiminto || Raja-arvo || Päästöjen raja-arvo tai vähennystehokkuus || || Kuljetettavien säiliöiden täyttäminen ja tyhjentäminen varastoalueilla || Vuosittain lastatun tai jaetun bensiinin määrä 5 000 m3 || 10 g VOC/m3 metaani mukaan luettunaa Varastoalueiden varastosäiliöt || Olemassa olevat varasto- tai säiliöalueet, joiden vuosittain lastatun tai jaetun bensiinin määrä on vähintään 10 000 tonnia Uudet varastoalueet (ei raja-arvoja lukuun ottamatta pienillä syrjäisillä saarilla sijaitsevia varastoalueita, joiden vuosittainen lastatun tai jaetun bensiinin määrä on alle 5 000 tonnia) || 95 % painostab Huoltoasemat || Vuosittain lastatun tai jaetun bensiinin määrä yli 100 m3 || 0,01 % vuosittain lastatun tai jaetun bensiinin painostac a Bensiinin varastosäiliöiden täyttämisen
yhteydessä syntyvät höyryt on siirrettävä joko muihin varastosäiliöihin tai
puhdistinlaitteistoon, jolloin on noudatettava edellä olevassa taulukossa
esitettyjä raja-arvoja. b Vähennystehokkuus prosentteina verrattuna
vastaavaan kiinteäkattoiseen säiliöön, jossa ei ole erityisiä höyrytiiviyden
varmistuslaitteita (eli yksinomaan yli- ja alipaineventtiilillä varustettuun
kiinteäkattoiseen säiliöön). c Bensiinin siirtämisestä huoltoasemien
varastosäiliöihin ja höyryn välivarastointiin käytettäviin kiinteäkattoisiin
säiliöihin syntyvä höyry on johdettava höyrytiiviin yhdysletkun avulla takaisin
siihen kuljetettavaan säiliöön, jolla bensiini on toimitettu. Täyttö tai
kuorman purkaminen voidaan suorittaa ainoastaan, jos kyseiset laitteet ovat
paikallaan ja toimivat moitteettomasti. Jos nämä ehdot täytetään, muuta
raja-arvon noudattamisen valvontaa ei edellytetä. Taulukko 2 Ajoneuvojen
tankkaamisesta huoltoasemilla vapautuvia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden
päästöjä koskevat raja-arvot (vaihe II) Raja-arvot || Talteenoton vähimmäistehokkuus painoprosentteinaa || Uudet huoltoasemat, joiden jaeltavan bensiinin todellinen tai suunniteltu määrä on yli 500 m3 vuodessa Olemassa olevat huoltoasemat, joiden jaeltavan bensiinin todellinen tai suunniteltu määrä on yli 3 000 m3 vuodessa vuodesta 2019 lähtien Olemassa olevat huoltoasemat, joiden jaeltavan bensiinin todellinen tai suunniteltu määrä on yli 500 m3 vuodessa vuodesta 2019 lähtien ja joihin tehdään merkittäviä muutoksia || Vähintään 85 painoprosenttia, kun höyry/bensiinisuhde on vähintään 0,95 ja enintään 1,05 (v/v) a Valmistajien on varmennettava järjestelmien
talteenottotehokkuus asianomaisten teknisten standardien tai
tyyppihyväksyntämenettelyjen mukaisesti. 9. Liimaus: Taulukko 3 Liimausta koskevat
raja-arvot Toiminto ja raja-arvo || VOC-päästöjen raja-arvo (ELV) (päivittäinen ELVc:n osalta ja vuosittainen ELVf:n ja kokonaispäästöjen raja-arvon osalta) || Jalkineiden valmistus (liuottimien kulutus > 5 tonnia/vuosi) || 25a g VOC-yhdisteitä kenkäparia kohti Muu liimaus (liuottimien kulutus 5–15 tonnia/vuosi) || ELVc = 50 mgb C/m3 ELVf = enintään 25 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 1,2 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Muu liimaus (liuottimien kulutus 15–200 tonnia/vuosi) || ELVc = 50 mgb C/m3 ELVf = enintään 20 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 1 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Muu liimaus (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi) || ELVc = 50 mgc C/m3 ELVf = enintään 15 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,8 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti a Kokonaispäästöjen raja-arvot ilmaistaan
vapautuneen liuottimen grammamääränä yhtä tuotettua valmista jalkineparia
kohti. b Käytettäessä tekniikoita, jotka mahdollistavat
talteen otetun liuottimen uudelleenkäytön, raja-arvo on 150 mg C/m3. c Käytettäessä tekniikoita, jotka mahdollistavat
talteen otetun liuottimen uudelleenkäytön, raja-arvo on 100 mg C/m3.
10. Puun
ja muovin laminointi: Taulukko 4 Puun ja muovin
laminointia koskevat raja-arvot Toiminto ja raja-arvo || VOC-päästöjen raja-arvo (vuosittainen) || Puun ja muovin laminointi (liuottimien kulutus > 5 tonnia/vuosi) || Kokonaispäästöjen raja-arvo 30 g VOC/m2 lopputuotetta 11. Maalaustoiminnot
(ajoneuvojen maalausteollisuus): Taulukko 5 Ajoneuvoteollisuuden
maalaustoimintoja koskevat raja-arvot Toiminto ja raja-arvo || VOC-päästöjen raja-arvoa (vuosittainen kokonaispäästöjen raja-arvon osalta) || Ajoneuvojen valmistus (M1, M2) (liuottimien kulutus > 15 tonnia/vuosi ja ≤ 5 000 maalattua yksikköä vuodessa tai > 3 500 rakennettua alustaa) || 90 g VOC/m² tai 1,5 kg/alusta + 70 g/m² Ajoneuvojen valmistus (M1, M2) (liuottimien kulutus 15–200 tonnia/vuosi ja > 5 000 maalattua yksikköä vuodessa) || Olemassa olevat laitokset: 60g VOC/m² tai 1,9 kg/alusta + 41 g/m² Uudet laitokset: 45 g VOC/m² tai 1,3 kg/alusta + 33 g/m² Ajoneuvojen valmistus (M1, M2) (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi ja > 5 000 maalattua yksikköä vuodessa) || 35 g VOC/m² tai 1 kg/kori + 26 g/m² b Rekkojen ohjaamojen valmistus (N1, N2, N3) (liuottimien kulutus > 15 tonnia/vuosi ja ≤ 5 000 maalattua yksikköä vuodessa) || Olemassa olevat laitokset: 85 g VOC/m² Uudet laitokset: 65 g VOC/m² Rekkojen ohjaamojen valmistus (N1, N2, N3) (liuottimien kulutus 15–200 tonnia/vuosi ja > 5 000 maalattua yksikköä vuodessa) || Olemassa olevat laitokset: 75 g VOC/m² Uudet laitokset: 55 g VOC/m² Rekkojen ohjaamojen valmistus (N1, N2, N3) (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi ja > 5 000 maalattua yksikköä vuodessa) || 55 g VOC/m² Rekkojen ja pakettiautojen valmistus (liuottimien kulutus > 15 tonnia/vuosi ja ≤ 2 500 maalattua yksikköä vuodessa) || Olemassa olevat laitokset: 120 g VOC/m² Uudet laitokset: 90 g VOC/m² Rekkojen ja pakettiautojen valmistus (liuottimien kulutus 15–200 tonnia/vuosi ja > 2 500 maalattua yksikköä vuodessa) || Olemassa olevat laitokset: 90 g VOC/m² Uudet laitokset: 70 g VOC/m² Rekkojen ja pakettiautojen valmistus (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi ja > 2 500 maalattua yksikköä vuodessa) || 50 g VOC/m² Linja-autojen valmistus (liuottimien kulutus > 15 tonnia/vuosi ja ≤ 2 000 maalattua yksikköä vuodessa) || Olemassa olevat laitokset: 290 g VOC/m² Uudet laitokset: 210 g VOC/m² Linja-autojen valmistus (liuottimien kulutus 15–200 tonnia/vuosi ja > 2 000 maalattua yksikköä vuodessa) || Olemassa olevat laitokset: 225 g VOC/m² Uudet laitokset: 150 g VOC/m² Linja-autojen valmistus (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi ja > 2 000 maalattua yksikköä vuodessa) || 150 g VOC/m² a Kokonaisraja-arvot ilmaistaan vapautuneen
orgaanisen liuottimen massana (g) suhteessa tuotteen pinta-alaan (m2).
Tuotteen pinta-ala määritellään pinta-alaksi, joka on laskettu
elektroforeesitekniikalla käsitellystä kokonaisalueesta yhdessä kaikkien niiden
osien pinta-alojen kanssa, jotka mahdollisesti lisätään maalausprosessin
seuraavissa vaiheissa silloin, kun ne maalataan samoilla maaleilla.
Elektroforeesitekniikalla käsiteltävän alueen pinta-ala lasketaan seuraavaa
kaavaa käyttäen: (2 × tuotteen korin kokonaispaino)/(metallilevyn
keskimääräinen paksuus × metallilevyn tiheys). Edellä olevassa taulukossa
esitetyt kokonaispäästöjen raja-arvot viittaavat kaikkiin samassa laitoksessa
suoritettaviin prosessivaiheisiin elektroforeesitekniikasta tai mistä tahansa
muusta maalausprosessista lähtien aina loppuvaiheen vahaukseen ja
suojapinnoitteen kiillotukseen asti, prosessilaitteiston puhdistukseen käytetty
liuotin sekä suihkemaalikatokset ja muut kiinteät rakenteet sekä tuotannon
aikana että sen ulkopuolella mukaan lukien. b Olemassa olevissa laitoksissa näiden tasojen
saavuttamiseen saattaa liittyä kokonaisympäristövaikutuksia, suuria
pääomakustannuksia sekä pitkiä tuottoaikoja. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden
päästöjen merkittävä vähentäminen edellyttää maalausyhdistelmän ja/tai maalin
ruiskutusjärjestelmän ja/tai kuivausjärjestelmän tyypin muuttamista, ja tämä
edellyttää tavallisesti joko uutta laitosta tai maalaamon täydellistä
muuttamista ja siten merkittäviä pääomainvestointeja. 12. Maalaus
ja pinnoitus (metalli-, tekstiili-, kangas-, folio-, muovi-, paperi- ja
puupintojen maalaus ja pinnoitus): Taulukko 6 Eri teollisuudenalojen
maalaus- ja pinnoitustoimintoja koskevat raja-arvot Toiminto ja raja-arvo || VOC-päästöjen raja-arvo (päivittäinen ELVc:n osalta ja vuosittainen ELVf:n ja kokonaispäästöjen raja-arvon osalta) || Puun maalaus ja pinnoitus (liuottimien kulutus 15–25 tonnia/vuosi) || ELVc = 100a mg C/m3 ELVf = enintään 25 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 1,6 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Puun maalaus ja pinnoitus (liuottimien kulutus 25–200 tonnia/vuosi) || ELVc = 50 mg C/m3 kuivauksen ja 75 mg C/m3 maalauksen ja pinnoituksen osalta ELVf = enintään 20 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 1 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Puun maalaus ja pinnoitus (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi) || ELVc = 50 mg C/m3 kuivauksen ja 75 mg C/m3 maalauksen ja pinnoituksen osalta ELVf = enintään 15 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,75 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Metallin ja muovin maalaus ja pinnoitus (liuottimien kulutus 5–15 tonnia/vuosi) || ELVc = 100a, b mg C/m3 ELVf = enintään 25b painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,6 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Muu maalaus ja pinnoitus, tekstiilien, kankaiden, folion ja paperin pinnoitus ja maalaus mukaan lukien (lukuun ottamatta rotaatioseripainoa, jossa painetaan tekstiileille, ks. painatus) (liuottimien kulutus 5–15 tonnia/vuosi) || ELVc = 100a, b mg C/m3 ELVf = enintään 25b painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 1,6 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Tekstiilien, kankaiden, folion ja paperin maalaus ja pinnoitus mukaan lukien (lukuun ottamatta rotaatioseripainoa, jossa painetaan tekstiileille, ks. painatus) (liuottimien kulutus > 15 tonnia/vuosi) || ELVc = 50 mg C/m3 kuivauksen ja 75 mg C/m3 maalauksen ja pinnoituksen osaltab, c ELVf = enintään 20b painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 1 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Muovisten työkappaleiden maalaus ja pinnoitus (liuottimien kulutus 15–200 tonnia/vuosi) || ELVc = 50 mg C/m3 kuivauksen ja 75 mg C/m3 maalauksen ja pinnoituksen osaltab ELVf = enintään 20b painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,375 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Muovisten työkappaleiden maalaus ja pinnoitus (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi) || ELVc = 50 mg C/m3 kuivauksen ja 75 mg C/m3 maalauksen ja pinnoituksen osaltab ELVf = enintään 20b painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,35 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Metallipintojen maalaus ja pinnoitus (liuottimien kulutus 15–200 tonnia/vuosi) || ELVc = 50 mg C/m3 kuivauksen ja 75 mg C/m3 maalauksen ja pinnoituksen osaltab ELVf = enintään 20b painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,375 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia maaleja ja pinnoitteita koskeva poikkeus: Kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,5825 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Metallipintojen maalaus ja pinnoitus (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi) || ELVc = 50 mg C/m3 kuivauksen ja 75 mg C/m3 maalauksen ja pinnoituksen osaltab ELVf = enintään 20b painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,33 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,5825 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti a Päästöjen raja-arvoa sovelletaan hallituissa olosuhteissa
tapahtuvaan maalaukseen ja pinnoitukseen ja kuivausprosesseihin. b Jos hallitut maalaus- ja pinnoitusolosuhteet
eivät ole mahdollisia (laivanrakennus, ilma-alusten maalaus jne.), laitoksille
voidaan myöntää poikkeus näistä arvoista. Silloin on käytettävä
vähentämisohjelmaa, paitsi jos tämä vaihtoehto ei ole teknisesti ja
taloudellisesti mahdollinen. Siinä tapauksessa käytetään parasta
käyttökelpoista tekniikkaa. c Jos tekstiilien pinnoitukseen käytetään
tekniikoita, jotka mahdollistavat talteen otettujen liuottimien
uudelleenkäytön, pinnoitukseen ja kuivaukseen sovellettava raja-arvo on
yhteensä 150 mg C/m3. 13. Maalaus
ja pinnoitus (nahan maalaus ja pinnoitus ja lankalakkaus): Taulukko 7 Nahan maalausta ja
pinnoitusta ja lankalakkausta koskevat raja-arvot Toiminto ja raja-arvo || VOC-päästöjen raja-arvo (vuosittainen kokonaispäästöjen raja-arvon osalta) || Nahan maalaus ja pinnoitus huonekaluissa ja pieninä kulutustavaroina käytettävissä nahkatuotteissa, kuten laukuissa, vöissä, lompakoissa jne. (liuottimien kulutus > 10 tonnia/vuosi) || Kokonaispäästöjen raja-arvo 150 g/m² Muu nahan maalaus ja pinnoitus (liuottimien kulutus 10–25 tonnia/vuosi) || Kokonaispäästöjen raja-arvo 85 g/m² Muu nahan maalaus ja pinnoitus (liuottimien kulutus > 25 tonnia/vuosi) || Kokonaispäästöjen raja-arvo 75 g/m² Lankalakkaus (liuottimien kulutus > 5 tonnia/vuosi) || Kokonaispäästöjen raja-arvoa 10 g/kg sovelletaan laitoksiin, joissa langan keskimääräinen halkaisija on ≤ 0,1 mm Kaikkiin muihin laitoksiin sovelletaan kokonaispäästöjen raja-arvoa 5 g/kg 14. Maalaus
ja pinnoitus (kelapinnoitus): Taulukko 8 Kelapinnoitusta
koskevat raja-arvot Toiminto ja raja-arvo || VOC-päästöjen raja-arvo (päivittäinen ELVc:n osalta ja vuosittainen ELVf:n ja kokonaispäästöjen raja-arvon osalta) || Olemassa oleva laitos (liuottimien kulutus 25–200 tonnia/vuosi) || ELVc = 50 mga C/m3 ELVf = enintään 10 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,45 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Olemassa oleva laitos (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi) || ELVc = 50 mga C/m3 ELVf = enintään 10 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,45 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Uusi laitos (liuottimien kulutus 25–200 tonnia/vuosi) || ELVc = 50 mg C/m3 a ELVf = enintään 5 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,3 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Uusi laitos (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi) || ELVc = 50 mga C/m3 ELVf = enintään 5 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,3 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti a Käytettäessä
tekniikoita, jotka mahdollistavat talteen otettujen liuottimien
uudelleenkäytön, raja-arvo on 150 mg C/m3. 15. Kemiallinen
pesu: Taulukko 9 Kemiallista pesua
koskevat raja-arvot Toiminto || VOC-päästöjen raja-arvoa, b (vuosittainen kokonaispäästöjen raja-arvon osalta) || Uudet ja olemassa olevat laitokset || Kokonaispäästöjen raja-arvo 20 g VOC/kg a VOC-yhdisteiden kokonaispäästöjen raja-arvo
laskettuna vapautuneiden VOC-yhdisteiden massana puhdistetun ja kuivatun
tuotteen massaa kohden. b Tämä päästötaso voidaan saavuttaa käyttämällä
vähintään tyypin IV tai niitä tehokkaampia koneita. 16. Maalien,
pinnoitteiden, lakkojen, painovärien ja liimojen valmistus: Taulukko 10 Maalien,
pinnoitteiden, lakkojen, painovärien ja liimojen valmistusta koskevat
raja-arvot Toiminto ja raja-arvo || VOC-päästöjen raja-arvo (päivittäinen ELVc:n osalta ja vuosittainen ELVf:n ja kokonaispäästöjen raja-arvon osalta) || || || Uudet ja olemassa olevat laitokset (liuottimien kulutus 100–1 000 tonnia/vuosi) || ELVc = 150 mg C/m3 ELVfa = enintään 5 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 5 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä Uudet ja olemassa olevat laitokset (liuottimien kulutus > 1 000 tonnia/vuosi) || ELVc = 150 mg C/m3 ELVfa = enintään 3 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 3 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä a Hajapäästöjen raja-arvo ei sisällä liuottimia,
jotka myydään suljetussa pakkauksessa osana kyseistä valmistetta. 17. Painatus
(fleksopaino, heatset-rainaoffset, julkaisusyväpaino jne.): Taulukko 11 Painatusta koskevat
raja-arvot Toiminto ja raja-arvo || VOC-päästöjen raja-arvo (päivittäinen ELVc:n osalta ja vuosittainen ELVf:n ja kokonaispäästöjen raja-arvon osalta) || Heatset-rainaoffset (liuottimien kulutus 15–25 tonnia/vuosi) || ELVc = 100 mg C/m3 ELVf = enintään 30 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästäa Heatset-rainaoffset (liuottimien kulutus 25–200 tonnia/vuosi) || Uudet ja olemassa olevat laitokset ELVc = 20 mg C/m3 ELVf = enintään 30 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästäa Heatset-rainaoffset (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi) || Uudet ja kunnostetut painot Kokonaispäästöjen raja-arvo = enintään 10 painoprosenttia kulutetun painovärin määrästäa Olemassa olevat painot Kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 15 painoprosenttia kulutetun painovärin määrästäa Julkaisusyväpaino (liuottimien kulutus 25–200 tonnia/vuosi) || Uudet laitokset ELVc = 75 mg C/m3 ELVf = enintään 10 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,6 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Olemassa olevat laitokset ELVc = 75 mg C/m3 ELVf = enintään 15 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 0,8 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Julkaisusyväpaino (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi) || Uudet laitokset Kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 5 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä Olemassa olevat painot Kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 7 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä Pakkausten syväpaino ja fleksopaino (liuottimien kulutus 15–25 tonnia/vuosi) || ELVc = 100 mg C/m3 ELVf = enintään 25 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 1,2 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Pakkausten syväpaino ja fleksopaino (liuottimien kulutus 25–200 tonnia/vuosi) sekä rotaatioseripaino (liuottimien kulutus > 30 tonnia/vuosi) || ELVc = 100 mg C/m3 ELVf = enintään 20 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo enintään 1,0 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Pakkausten syväpaino ja fleksopaino (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi) || Laitokset, joissa kaikki koneet on yhdistetty hapettimeen: Kokonaispäästöjen raja-arvo 0,5 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Laitokset, joissa kaikki koneet on yhdistetty hiilen adsorboijaan: Kokonaispäästöjen raja-arvo 0,6 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti Olemassa olevat yhdistelmälaitokset, joissa joitakin olemassa olevia koneita ei välttämättä ole kytketty jätteenpolttouuniin tai liuottimen talteenottoon: Hapettimiin tai hiilen adsorboijiin yhdistettyjen koneiden päästöt ovat pienemmät kuin 0,5 tai 0,6 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti. Koneet, joita ei ole yhdistetty kaasun käsittelylaitteisiin: vähän tai ei lainkaan liuottimia sisältävien tuotteiden käyttö, yhdistäminen poistokaasun käsittelylaitteisiin, jos on olemassa käyttämätöntä kapasiteettia, sekä liuotinpitoisuudeltaan korkeiden töiden tekeminen koneissa, jotka on yhdistetty kaasun käsittelylaitteisiin. Kokonaispäästöt pienemmät kuin 1,0 kg VOC-yhdisteitä 1 kg:aa käytettyä kiintoainetta kohti a
Lopputuotteissa olevia liuotinjäämiä ei oteta huomioon hajapäästöjen laskennassa. 18. Lääketeollisuus: Taulukko 12 Lääketeollisuutta
koskevat raja-arvot Toiminto ja raja-arvo || VOC-päästöjen raja-arvo (päivittäinen ELVc:n osalta ja vuosittainen ELVf:n ja kokonaispäästöjen raja-arvon osalta) || Uudet laitokset (liuottimien kulutus > 50 tonnia/vuosi) || ELVc = 20 mg C/m3 a, b ELVf = enintään 5 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästäb Olemassa olevat laitokset (liuottimien kulutus > 50 tonnia/vuosi) || ELVc = 20 mg C/m3 a, c ELVf = enintään 15 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästäc a Käytettäessä
tekniikoita, jotka mahdollistavat talteen otettujen liuottimien
uudelleenkäytön, raja-arvo on 150 mg C/m3. b Poistokaasupäästöjen raja-arvon ja
hajapäästöjen raja-arvon sijasta voidaan soveltaa kokonaisraja-arvoa, joka on 5
prosenttia käytetystä liuotinmäärästä. c Poistokaasupäästöjen raja-arvon ja
hajapäästöjen raja-arvon sijasta voidaan soveltaa kokonaisraja-arvoa, joka on
15 prosenttia käytetystä liuotinmäärästä. 19. Luonnon-
tai synteettisen kumin jalostus: Taulukko 13 Luonnon- tai synteettisen
kumin jalostusta koskevat raja-arvot Toiminto ja raja-arvo || VOC-päästöjen raja-arvo (päivittäinen ELVc:n osalta ja vuosittainen ELVf:n ja kokonaispäästöjen raja-arvon osalta) || Uudet ja olemassa olevat laitokset: luonnon- tai synteettisen kumin jalostus (liuottimien kulutus > 15 tonnia/vuosi) || ELVc = 20 mg C/m3 a ELVf = enintään 25 painoprosenttiab käytetystä liuotinmäärästä tai kokonaispäästöjen raja-arvo 25 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä a Käytettäessä
tekniikoita, jotka mahdollistavat talteen otettujen liuottimien
uudelleenkäytön, raja-arvo on 150 mg C/m3. b Hajapäästöjen raja-arvo ei sisällä liuottimia,
jotka myydään suljetussa pakkauksessa osana kyseistä valmistetta. 20. Pintojen
puhdistus: Taulukko 14 Pintojen puhdistusta
koskevat raja-arvot Toiminto ja raja-arvo || Liuottimien kulutuksen raja-arvo (tonnia/vuosi) || VOC-päästöjen raja-arvo (päivittäinen ELVc:n osalta ja vuosittainen ELVf:n ja kokonaispäästöjen raja-arvon osalta) || || pintojen puhdistus, jossa käytetään tämän liitteen 3 kappaleen z kohdan i alakohdassa mainittuja aineita || 1–5 || ELVc = 20 mg ilmaistuna yksittäisten yhdisteiden massojen summana/m3 || ELVf = 15 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä > 5 || ELVc = 20 mg ilmaistuna yksittäisten yhdisteiden massojen summana/m3 || ELVf = 10 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä Muu pintojen puhdistus || 2–10 || ELVc = 75 mg C/m3 a || ELVf = 20 painoprosenttiaa käytetystä liuotinmäärästä > 10 || ELVc = 75 mg C/m3 a || ELVf = 15 painoprosenttiaa käytetystä liuotinmäärästä a Näitä arvoja ei sovelleta laitoksiin, joissa
kaikkien käytettyjen puhdistusaineiden keskimääräinen orgaanisen liuottimen
pitoisuus ei ylitä 30:tä painoprosenttia. 21. Kasviöljyjen
ja eläinrasvan uutto sekä kasviöljyjen jalostus: Taulukko 15 Kasviöljyjen ja
eläinrasvojen uuttoa sekä kasviöljyjen jalostusta koskevat raja-arvot Toiminto ja raja-arvo || VOC-päästöjen raja-arvo (vuosittainen kokonaispäästöjen raja-arvon osalta) || Uudet ja olemassa olevat laitokset (liuottimien kulutus > 10 tonnia/vuosi) || Kokonaispäästöjen raja-arvo (kg VOC-yhdisteitä / tonni tuotetta) Eläinrasva: 1,5 Risiiniöljy: 3,0 Rapsinsiemenet: 1,0 Auringonkukansiemenet: 1,0 Soijapavut (tavanomainen murskaus): 0,8 Soijapavut (valkoiset hiutaleet): 1,2 Muut siemenet ja kasviainekset: 3,0a Kaikki fraktiointiprosessit öljy-vesisaostusta lukuun ottamatta:b 1,5 Öljy-vesisaostus: 4,0 a Sopimuspuolen on asetettava VOC-yhdisteiden
kokonaispäästöjen raja-arvot yksittäisiä siemeneriä tai muita kasviaineksia
käsitteleville laitoksille tapauskohtaisesti parhaiden käyttökelpoisten
tekniikoiden perusteella. b Kumin poistaminen öljystä. 22. Puun
kyllästäminen: Taulukko 16 Puun kyllästämistä
koskevat raja-arvot Toiminto ja raja-arvo || VOC-päästöjen raja-arvo (päivittäinen ELVc:n osalta ja vuosittainen ELVf:n ja kokonaispäästöjen raja-arvon osalta) || Puun kyllästäminen (liuottimien kulutus 25–200 tonnia/vuosi) || ELVc = 100a mg C/m3 ELVf = enintään 45 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai enintään 11 kg VOC-yhdisteitä/m3 Puun kyllästäminen (liuottimien kulutus > 200 tonnia/vuosi) || ELVc = 100a mg C/m3 ELVf = enintään 35 painoprosenttia käytetystä liuotinmäärästä tai enintään 9 kg VOC-yhdisteitä/m3 a Ei sovelleta kreosootilla tapahtuvaan
kyllästykseen. B. Kanada 23. Kiinteistä
lähteistä peräisin olevia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä koskevat
raja-arvot määritetään ottaen tarvittaessa huomioon tiedot käytettävissä
olevasta rajoittamistekniikasta, muilla lainkäyttöalueilla sovellettavat
raja-arvot sekä seuraavat asiakirjat: a) VOC Concentration Limits for
Architectural Coatings Regulations – SOR/2009-264; b) VOC
Concentration Limits for Automotive Refinishing Products. SOR/2009-197; c) Proposed
regulations for VOC Concentrations Limits for Certain Products; d) Guidelines
for the Reduction of Ethylene Oxide Releases from Sterilization Applications; e) Environmental
Guideline for the Control of Volatile Organic Compounds Process Emissions from
New Organic Chemical Operations. PN1108; f) Environmental
Code of Practice for the Measurement and Control of Fugitive VOC Emissions from
Equipment Leaks. PN1106; g) A
Program to Reduce Volatile Organic Compound Emissions by 40 Percent from
Adhesives and Sealants. PN1116; h) A
Plan to Reduce VOC Emissions by 20 Percent from Consumer Surface Coatings.
PN1114; i) Environmental
Guidelines for Controlling Emissions of Volatile Organic Compounds from
Aboveground Storage Tanks. PN1180; j) Environmental
Code of Practice for Vapour Recovery during Vehicle Refueling at Service
Stations and Other Gasoline Dispersing Facilities. PN1184; k) Environmental
Code of Practice for the Reduction of Solvent Emissions from Commercial and
Industrial Degreasing Facilities. PN1182; l) New
Source Performance Standards and Guidelines for the Reduction of Volatile
Organic Compound Emissions from Canadian Automotive Original Equipment
Manufacturer (OEM) Coating Facilities. PN1234; m) Environmental
Guideline for the Reduction of Volatile Organic Compound Emissions from the
Plastics Processing Industry. PN1276; n) National
Action Plan for the Environmental Control of Ozone-Depleting Substances (ODS)
and Their Halocarbon Alternatives. PN1291; o) Management
Plan for Nitrogen Oxides (NOx) and Volatile Organic Compounds (VOCs) – Phase I. PN1066; p) Environmental Code of Practice for the
Reduction of Volatile Organic Compound Emissions from the Commercial/Industrial
Printing Industry. PN1301; q) Recommended CCME[5] Standards and Guidelines for the Reduction
of VOC Emissions from Canadian Industrial Maintenance Coatings. PN1320; sekä r) Guidelines
for the Reduction of VOC Emissions in the Wood Furniture Manufacturing Sector. PN1338. C. Amerikan yhdysvallat 24. Seuraaviin
lähdeluokkiin kuuluvista kiinteistä lähteistä peräisin olevien haihtuvien
orgaanisten yhdisteiden päästöjen raja-arvot sekä luokat, joihin niitä
sovelletaan, määritetään seuraavissa asiakirjoissa: a) Storage Vessels for
Petroleum Liquids – 40 Code of Federal Regulations (C.F.R.) Par 60, Subpart K,
and Subpart Ka; b) Storage
Vessels for Volatile Organic Liquids – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Kb; c) Petroleum Refineries – 40
C.F.R. Part 60, Subpart J; d) Surface Coating of Metal
Furniture – 40 C.F.R. Part 60, Subpart EE; e) Surface
Coating for Automobile and Light Duty Trucks – 40 C.F.R. Part 60, Subpart MM; f) Publication
Rotogravure Printing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart QQ; g) Pressure
Sensitive Tape and Label Surface Coating Operations – 40 C.F.R. Part 60,
Subpart RR; h) Large
Appliance, Metal Coil and Beverage Can Surface Coating – 40 C.F.R. Part
60, Subpart SS, Subpart TT and Subpart WW; i) Bulk
Gasoline Terminals – 40 C.F.R. Part 60, Subpart XX; j) Rubber
Tire Manufacturing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart BBB; k) Polymer
Manufacturing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart DDD; l) Flexible
Vinyl and Urethane Coating and Printing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart FFF; m) Petroleum
Refinery Equipment Leaks and Wastewater Systems – 40 C.F.R. Part 60, Subpart
GGG and Subpart QQQ; n) Synthetic
Fiber Production – 40 C.F.R. Part 60, Subpart HHH; o) Petroleum
Dry Cleaners – 40 C.F.R. Part 60, Subpart JJJ; p) Onshore
Natural Gas Processing Plants – 40 C.F.R. Part 60, Subpart KKK; q) SOCMI
Equipment Leaks, Air Oxidation Units, Distillation Operations and Reactor
Processes – 40 C.F.R. Part 60, Subpart VV, Subpart III, Subpart NNN and Subpart
RRR; r) Magnetic
Tape Coating – 40 C.F.R. Part 60, Subpart SSS; s) Industrial
Surface Coatings – 40 C.F.R. Part 60, Subpart TTT; t) Polymeric
Coatings of Supporting Substrates Facilities – 40 C.F.R. Part 60, Subpart VVV; u) Stationary Internal Combustion Engines – Spark Ignition, 40 C.F.R.
Part 60, Subpart JJJJ; (v) Stationary
Internal Combustion Engines – Compression Ignition, 40 C.F.R. Part 60,
Subpart IIII; sekä w) New
and in-use portable fuel containers – 40 C.F.R. Part 59, Subpart F. 25. Haitallisia
ilman epäpuhtauksia koskevien kansallisten päästönormien alaisista lähteistä
peräisin olevien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen raja-arvot
määritetään seuraavissa asiakirjoissa: a) Organic HAPs from the
Synthetic Organic Chemical Manufacturing Industry – 40 C.F.R. Part 63, Subpart
F; b) Organic
HAPs from the Synthetic Organic Chemical Manufacturing Industry: Process Vents,
Storage Vessels, Transfer Operations, and Wastewater – 40 C.F.R. Part 63,
Subpart G; c) Organic
HAPs: Equipment Leaks – 40 C.F.R. Part 63, Subpart H; d) Commercial
ethylene oxide sterilizers – 40 C.F.R. Part 63, Subpart O; e) Bulk
gasoline terminals and pipeline breakout stations – 40 C.F.R. Part 63,
Subpart R; f) Halogenated
solvent degreasers – 40 C.F.R. Part 63, Subpart T; g) Polymers
and resins (Group I) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart U; h) Polymers
and resins (Group II) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart W; i) Secondary
lead smelters – 40 C.F.R. Part 63, Subpart X; j) Marine
tank vessel loading – 40 C.F.R. Part 63, Subpart Y; k) Petroleum
refineries – 40 C.F.R. Part 63, Subpart CC; l) Offsite
waste and recovery operations – 40 C.F.R. Part 63, Subpart DD; m) Magnetic
tape manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart EE; n) Aerospace
manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart GG; o) Oil
and natural gas production – 40 C.F.R. Part 63, Subpart HH; p) Ship
building and ship repair – 40 C.F.R. Part 63, Subpart II; q) Wood
furniture – 40 C.F.R. Part 63, Subpart JJ; r) Printing
and publishing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart KK; s) Pulp
and paper II (combustion) – C.F.R. Part 63, Subpart MM; t) Storage
tanks – 40 C.F.R. Part 63, Subpart OO; u) Containers
– 40 C.F.R. Part 63, Subpart PP; v) Surface impoundments – 40
C.F.R. Part 63, Subpart QQ; w) Individual drain systems –
40 C.F.R. Part 63, Subpart RR; x) Closed
vent systems – 40 C.F.R. Part 63, Subpart SS; y) Equipment
leaks: control level 1 – 40 C.F.R. Part 63, Subpart TT; z) Equipment
leaks: control level 2 – 40 C.F.R. Part 63, Subpart UU; aa) Oil-Water
Separators and Organic-Water Separators – 40 C.F.R. Part 63, Subpart VV; bb) Storage
Vessels (Tanks): Control Level 2 – 40 C.F.R. Part 63, Subpart WW; cc) Ethylene
Manufacturing Process Units – 40 C.F.R. Part 63, Subpart XX; dd) Generic
Maximum Achievable Control Technology Standards for several categories – 40
C.F.R. Part 63, Subpart YY; ee) Hazardous
waste combustors – 40 C.F.R. Part 63, Subpart EEE; ff) Pharmaceutical
manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart GGG; gg) Natural
Gas Transmission and Storage – 40 C.F.R. Part 63, Subpart HHH; hh) Flexible
Polyurethane Foam Production – 40 C.F.R. Part 63, Subpart III; ii) Polymers
and Resins: group IV – 40 C.F.R. Part 63, Subpart JJJ; jj) Portland cement manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart LLL; kk) Pesticide active ingredient
production –– 40 C.F.R. Part 63, Subpart MMM; ll) Polymers and Resins: group
III – 40 C.F.R. Part 63, Subpart OOO; mm) Polyether
polyols – 40 C.F.R. Part 63, Subpart PPP; nn) Secondary
aluminum production – 40 C.F.R. Part 63, Subpart RRR; oo) Petroleum
refineries – 40 C.F.R. Part 63, Subpart UUU; pp) Publicly
owned treatment works – 40 C.F.R. Part 63, Subpart VVV; qq) Nutritional
Yeast Manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart CCCC; rr) Organic liquids distribution
(non-gasoline) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart EEEE; ss) Miscellaneous organic
chemical manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart FFFF; tt) Solvent
Extraction for Vegetable Oil Production – 40 C.F.R. Part 63, Subpart GGGG; uu) Auto
and Light Duty Truck Coatings – 40 C.F.R. Part 63, Subpart IIII; vv) Paper
and Other Web Coating – 40 C.F.R. Part 63, Subpart JJJJ; ww) Surface
Coatings for Metal Cans – 40 C.F.R. Part 63, Subpart KKKK; xx) Miscellaneous
Metal Parts and Products Coatings – 40 C.F.R. Part 63, Subpart MMMM; yy) Surface
Coatings for Large Appliances – 40 C.F.R. Part 63, Subpart NNNN; zz) Printing,
Coating and Dyeing of Fabric – 40 C.F.R. Part 63, Subpart OOOO; aaa) Surface
Coating of Plastic Parts and Products – 40 C.F.R. Part 63, Subpart PPPP; bbb) Surface
Coating of Wood Building Products – 40 C.F.R. Part 63, Subpart QQQQ; ccc) Metal
Furniture Surface Coating – 40 C.F.R. Part 63, Subpart RRRR; ddd) Surface
coating for metal coil – 40 C.F.R. Part 63, Subpart SSSS; eee) Leather
finishing operations – 40 C.F.R. Part 63, Subpart TTTT; fff) Cellulose
products manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart UUUU; ggg) Boat
manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart VVVV; hhh) Reinforced
Plastics and Composites Production – 40 C.F.R. Part 63, Subpart WWWW; iii) Rubber
tire manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart XXXX; jjj) Stationary
Combustion Engines – 40 C.F.R. Part 63, Subpart YYYY; kkk) Stationary
Reciprocating Internal Combustion Engines: Compression Ignition – 40 C.F.R.
Part 63, Subpart ZZZZ; lll) Semiconductor
manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart BBBBB; mmm)
Iron and steel foundries – 40 C.F.R. Part 63, Subpart EEEEE; nnn) Integrated
iron and steel manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart FFFFF; ooo) Asphalt
Processing and Roofing Manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart LLLLL; ppp) Flexible
Polyurethane Foam Fabrication – 40 C.F.R. Part 63, Subpart MMMMM; qqq) Engine
test cells/stands – 40 C.F.R. Part 63, Subpart PPPPP; rrr) Friction
products manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart QQQQQ; sss) Refractory
products manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart SSSSS; ttt) Hospital
ethylene oxide sterilizers – 40 C.F.R. Part 63, Subpart WWWWW; uuu) Gasoline
Distribution Bulk Terminals, Bulk Plants, and Pipeline Facilities – 40 C.F.R.
Part 63, Subpart BBBBBB; vvv) Gasoline
Dispensing Facilities – 40 C.F.R. Part 63, Subpart CCCCCC; www) Paint
Stripping and Miscellaneous Surface Coating Operations at Area Sources – 40
C.F.R. Part 63, Subpart HHHHHH; xxx) Acrylic
Fibers/Modacrylic Fibers Production (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63,
Subpart LLLLLL; yyy) Carbon
Black Production (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart MMMMMM; zzz) Chemical
Manufacturing Area Sources: Chromium Compounds – 40 C.F.R. Part 63,
Subpart NNNNNN; aaaa) Chemical
Manufacturing for Area Sources – 40 C.F.R. Part 63, Subpart VVVVVV; bbbb) Asphalt
Processing and Roofing Manufacturing (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63,
Subpart AAAAAAA; sekä cccc) Paints
and Allied Products Manufacturing (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart
CCCCCCC. Lisäys
Liuottimien hallintasuunnitelma Johdanto 1. Tässä lisäyksessä
liitteeseen, joka koskee kiinteistä lähteistä peräisin olevien haihtuvien
orgaanisten yhdisteiden päästöjen raja-arvoja, annetaan ohjeet liuottimien
hallintasuunnitelman toteuttamiseksi. Siinä määritellään sovellettavat
periaatteet (2 kappale), annetaan puitteet ainetaseelle (3 kappale) ja
osoitetaan vaatimukset, joiden mukaan noudattaminen todennetaan (4 kappale). Periaatteet 2. Liuottimien
hallintasuunnitelman tarkoituksena on: a) todentaa
määräysten noudattaminen liitteen mukaisesti; ja b) osoittaa
tulevia vähennysvaihtoehtoja. Määritelmät 3. Seuraavat määritelmät
muodostavat puitteet ainetaseen laatimiselle: a) Prosessiin
menevä orgaanisten liuottimien määrä: ·
I1. Orgaanisten
liuottimien määrä tai niiden määrä hankituissa valmisteissa, joita käytetään
prosessissa ajanjaksolla, jolta ainetasetta lasketaan. ·
I2. Orgaanisten
liuottimien määrä tai niiden määrä valmisteissa, jotka on otettu talteen ja
käytetty uudelleen liuottimena prosessissa. (Kierrätetty liuotin lasketaan joka
kerta, kun sitä käytetään toiminnon suorittamisessa.) b) Toiminnosta
poistuva orgaanisten liuottimien määrä: ·
O1. Poistokaasuihin
sisältyvät VOC-yhdisteiden päästöt. ·
O2. Veteen liuenneet
orgaaniset liuottimet; laskettaessa O5-arvoa otetaan tarvittaessa huomioon
jäteveden käsittely. ·
O3. Orgaanisten
liuottimien määrä, joka jää prosessista valmistuviin tuotteisiin epäpuhtauksina
tai jääminä. ·
O4. Sellaiset orgaanisten
liuottimien päästöt ilmaan, joita ei ole otettu talteen. Tähän kuuluu tilojen
yleinen ilmanvaihto, jossa ilmaa vapautuu ulkopuoliseen ympäristöön ikkunoiden,
ovien, tuuletusaukkojen ja muiden vastaavien aukkojen kautta. ·
O5. Kemiallisista tai
fysikaalisista reaktioista aiheutuvat orgaanisten liuottimien ja/tai
orgaanisten yhdisteiden häviäminen (esimerkiksi polttamalla tai muuten poistokaasua
tai jätevettä käsittelemällä hävitetyt tai esimerkiksi absorboimalla talteen
otetut liuottimet ja/tai yhdisteet edellyttäen, että ne eivät kuulu O6, O7 tai
O8 kohtaan). ·
·
O6. Kerätyn jätteen
sisältämät orgaaniset liuottimet. ·
O7. Orgaaniset liuottimet
tai valmisteiden sisältämät orgaaniset liuottimet, jotka myydään tai aiotaan
myydä tuotteina, joilla on kaupallista arvoa. ·
O8. Valmisteiden
sisältämät orgaaniset liuottimet, jotka on otettu talteen uudelleenkäyttöä
mutta ei kuitenkaan prosessissa käyttöä varten, edellyttäen, että ne eivät
kuulu O7 kohtaan. ·
O9. Muulla tavoin
vapautuvat orgaaniset liuottimet. Liuottimien hallintasuunnitelman käyttöä
koskevat ohjeet tarkistettaessa vaatimusten noudattamista 4. Liuottimien
hallintasuunnitelman käyttö määräytyy sen mukaan, minkä vaatimuksen
noudattamista tarkistetaan, seuraavasti: a) Sen
vähennysvaihtoehdon noudattamisen todentaminen, joka mainitaan liitteen 6
kappaleen a kohdassa ja jossa kokonaispäästöraja ilmaistaan
tuoteyksikkökohtaisina liuotinpäästöinä, tai muulla tavalla liitteessä
esitettyjen vaatimusten noudattamisen tarkistaminen. (i) Liuottimien
hallintasuunnitelma olisi pantava täytäntöön vuosittain kulutuksen
määrittämiseksi kaikissa toiminnoissa, joissa käytetään liitteen 6 kappaleen a
kohdassa mainittua vähennysvaihtoehtoa. Kulutus voidaan laskea seuraavan
yhtälön avulla: C
= I1 – O8 Vastaavalla tavalla olisi
laskettava myös maaleissa ja pinnoitteissa käytettävät kiintoaineet, jotta
tuloksesta voitaisiin johtaa vuosittaiset vertailu- ja tavoitepäästöt. (ii) Tuoteyksikkökohtaisten
kokonaisliuotinpäästöjen tai muulla tavalla liitteessä ilmoitettujen
raja-arvojen noudattamisen tarkistamiseksi liuottimien hallintasuunnitelma
olisi pantava täytäntöön vuosittain, jotta VOC-yhdisteiden päästöt voitaisiin
määrittää. VOC-yhdisteiden päästöt voidaan laskea seuraavan yhtälön avulla: E
= F + O1 jossa F edustaa
VOC-yhdisteiden hajapäästöjä sellaisina kuin ne määritellään jäljempänä b
kohdan i alakohdassa. Päästöluku on jaettava asianomaisella tuoteparametrillä. b) VOC-yhdisteiden
hajapäästöjen määrittäminen, jotta niitä voidaan verrata liitteessä olevien
hajapäästöarvojen kanssa: (i) Menetelmät:
VOC-yhdisteiden hajapäästöt voidaan laskea seuraavan yhtälön avulla: F = I1 – O1 – O5 – O6 – O7 – O8 tai F = O2 + O3 + O4 + O9 Tämä määrä voidaan
määrittää mittaamalla määrät suoraan. Vastaava laskutoimitus voidaan tehdä myös
muilla keinoilla, esimerkiksi käyttämällä prosessin talteenottotehokkuutta.
Hajapäästöjen määrä ilmaistaan prosessiin menevän aineen osuutena, joka voidaan
laskea seuraavan yhtälön avulla: I
= I1 + I2 (ii) Mittausten
tiheys: VOC-yhdisteiden hajapäästöt voidaan määrittää lyhyellä mutta kattavalla
mittaussarjalla. Määritystä ei tarvitse tehdä uudelleen ennen kuin laitteita muutetaan. T. Liite VII Korvataan liite VII
seuraavasti: Pöytäkirjan 3 artiklassa tarkoitetut
aikataulut 1. Pöytäkirjan 3
artiklan 2 ja 3 kappaleessa tarkoitetut määräajat raja-arvojen soveltamiselle
ovat seuraavat: a) Uusille
kiinteille lähteille vuosi tämän pöytäkirjan voimaantulosta asianomaisen
sopimuspuolen osalta; ja b) Olemassa
oleville kiinteille lähteille vuosi tämän pöytäkirjan voimaantulosta
asianomaisen sopimuspuolen osalta tai 31 päivä joulukuuta 2020, sen mukaan,
kumpi ajankohta on myöhäisempi. 2. Määräajat
pöytäkirjan 3 artiklan 5 kappaleessa tarkoitettujen polttoaineiden ja uusien
liikkuvien lähteiden raja-arvojen soveltamiselle ovat tämän pöytäkirjan
voimaantulopäivä asianomaisen sopimuspuolen osalta tai liitteessä VIII
määritettyihin toimenpiteisiin liittyvät päivämäärät, sen mukaan, kumpi
ajankohta on myöhäisempi. 3. Määräaika
pöytäkirjan 3 artiklan 7 kappaleessa tarkoitettujen tuotteiden VOC-pitoisuuden
raja-arvojen soveltamiselle on vuosi tämän pöytäkirjan voimaantulosta
asianomaisen sopimuspuolen osalta. 4. Sen estämättä, mitä
1, 2 ja 3 kappaleessa säädetään, mutta 5 kappaleen säännöksiä noudattaen,
yleissopimuksen sopimuspuoli, joka liittyy tähän pöytäkirjaan 1 päivän
tammikuuta 2013 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisenä aikana, voi tämän
pöytäkirjan ratifioidessaan tai hyväksyessään tai siihen liittyessään
ilmoittaa, että se jatkaa jotain tai kaikkia 3 artiklan 2, 3, 5 ja 7
kappaleessa mainituista raja-arvojen soveltamisen määräajoista seuraavasti: a) Olemassa
olevien kiinteiden lähteiden osalta enintään viisitoista vuotta tämän
pöytäkirjan voimaantulosta asianomaisen sopimuspuolen osalta; b) Polttoaineiden
ja uusien liikkuvien lähteiden osalta enintään viisi vuotta tämän pöytäkirjan
voimaantulosta asianomaisen sopimuspuolen osalta; ja c) Tuotteiden
VOC-pitoisuuden osalta enintään viisi vuotta tämän pöytäkirjan voimaantulosta
asianomaisen sopimuspuolen osalta. 5. Sopimuspuoli, joka
on tehnyt tämän pöytäkirjan 3 a artiklan mukaisen liitettä VI ja/tai VIII
koskevan päätöksen, ei voi antaa myös edellä 4 kappaleen nojalla samaa liitettä
koskevaa ilmoitusta. U. Liite VIII Korvataan liite VIII
seuraavasti: Raja-arvot
polttoaineita ja uusia liikkuvia lähteitä varten Johdanto 1. Osaa A sovelletaan
muihin sopimuspuoliin kuin Kanadaan ja Amerikan yhdysvaltoihin, osaa B
sovelletaan Kanadaan ja osaa C Amerikan yhdysvaltoihin. 2. Tämä liite sisältää
raja-arvot typen oksideille typpidioksidina ilmaistuna (NO2), sekä
hiilivedyille, joista suurin osa on haihtuvia orgaanisia yhdisteitä,
hiilimonoksidille (CO) ja hiukkasille sekä ympäristövaatimukset ajoneuvoja
varten markkinoiduille polttoaineille. 3. Määräajat tässä
liitteessä määritettyjen raja-arvojen soveltamiseksi on määritetty liitteessä
VII. A. Muut sopimuspuolet kuin Kanada
ja Amerikan yhdysvallat Yksityisautot ja
kevyet hyötyajoneuvot 4. Raja-arvot
vähintään nelirenkaisille moottorikäyttöisille ajoneuvoille, joita käytetään
matkustajien kuljettamiseen (luokka M) sekä tavaroiden kuljettamiseen (N),
annetaan taulukossa 1. Raskaat hyötyajoneuvot 5. Raja-arvot
raskaiden hyötyajoneuvojen moottoreille annetaan sovellettavia
testausmenetelmiä koskevissa taulukoissa 2 ja 3. Dieselmoottoreilla ja
kipinäsytytysmoottoreilla varustetut liikkuvat työkoneet 6. Raja-arvot
maatalous- ja metsätaloustraktoreille sekä muiden liikkuvien työkoneiden
moottoreille esitetään taulukoissa 4–6. 7. Raja-arvot
vetureille ja moottorivaunuille esitetään taulukoissa 7 ja 8. 8. Raja-arvot
sisävesialuksille esitetään taulukossa 9. 9. Raja-arvot huviveneille esitetään taulukossa 10. Moottoripyörät ja
mopot 10. Raja-arvot
moottoripyörille ja mopoille esitetään taulukoissa 11 ja 12. Polttoaineen laatu 11. Ympäristöperusteiset
laatuvaatimukset bensiinille ja dieselille esitetään taulukoissa 13 ja 14. Taulukko 1 Raja-arvot yksityisautoille
ja kevyille hyötyajoneuvoille || Vertailumassa (RW) (kg) || Raja-arvot || Hiilimonoksidi || Hiilivetyjen kokonaispäästöt || NMVOC || Typen oksidit || Hiilivedyt ja typen oksidit yhteensä || Hiukkaset || Hiukkasmääräa (P) L1 (g/km) || L2 (g/km) || L3 (g/km) || L4 (g/km) || L2 + L4 (g/km) || L5 (g/km) || L6 (määrä/km) Luokka || Alaluokka, soveltamisen alkamisen ajankohta* || || Bensiini || Diesel || Bensiini || Diesel || Bensiini || Diesel || Bensiini || Diesel || Bensiini || Diesel || Bensiini || Diesel || Bensiini || Diesel || || || || || || || || || || || || || || || || Euro 5 || Mb || 1.1.2014 || Kaikki || 1,0 || 0,50 || 0,10 || – || 0,068 || – || 0,06 || 0,18 || – || 0,23 || 0,0050 || 0,0050 || – || 6,0x1011 N1c || I, 1.1.2014 || RW 1 305 || 1,0 || 0,50 || 0,10 || – || 0,068 || – || 0,06 || 0,18 || – || 0,23 || 0,0050 || 0,0050 || – || 6,0x1011 II, 1.1.2014 || 1 305 < RW≤ 1 760 || 1,81 || 0,63 || 0,13 || – || 0,090 || – || 0,075 || 0,235 || – || 0,295 || 0,0050 || 0,0050 || – || 6,0x1011 III, 1.1.2014 || 1 760 < RW || 2,27 || 0,74 || 0,16 || – || 0,108 || – || 0,082 || 0,28 || – || 0,35 || 0,0050 || 0,0050 || – || 6,0x1011 N2 || 1.1.2014 || || 2,27 || 0,74 || 0,16 || – || 0,108 || – || 0,082 || 0,28 || – || 0,35 || 0,0050 || 0,0050 || – || 6,0x1011 Euro 6 || Mb || 1.9.2015 || Kaikki || 1,0 || 0,50 || 0,10 || – || 0,068 || – || 0,06 || 0,08 || – || 0,17 || 0,0045 || 0,0045 || 6,0x1011 || 6,0x1011 N1c || I, 1.9.2015 || RW ≤1 305 || 1,0 || 0,50 || 0,10 || – || 0,068 || – || 0,06 || 0,08 || – || 0,17 || 0,0045 || 0,0045 || 6,0x1011 || 6,0x1011 II, 1.9.2016 || 1 305 < RW≤ 1 760 || 1,81 || 0,63 || 0,13 || – || 0,090 || – || 0,075 || 0,105 || – || 0,195 || 0,0045 || 0,0045 || 6,0x1011 || 6,0x1011 III, 1.9.2016 || 1 760 < RW || 2,27 || 0,74 || 0,16 || – || 0,108 || – || 0,082 || 0,125 || – || 0,215 || 0,0045 || 0,0045 || 6,0x1011 || 6,0x1011 N2 || 1.9.2016 || || 2,27 || 0,74 || 0,16 || – || 0,108 || – || 0,082 || 0,125 || – || 0,215 || 0,0045 || 0,0045 || 6,0x1011 || 6,0x1011 * Sellaisten uusien ajoneuvojen rekisteröinti, myynti
ja käyttöönotto, jotka eivät ole niitä koskevien raja-arvojen mukaisia, on
kielletty tässä sarakkeessa mainituista päivämääristä lähtien. a
NEDC:n määrittelemä testisykli. b
Lukuun ottamatta ajoneuvoja, joiden enimmäismassa on suurempi kuin 2 500
kg, c
Sekä alaviitteessä b tarkoitetut M-luokan ajoneuvot. Taulukko 2 Raja-arvot raskaille
hyötyajoneuvoille – vakiotilainen kuormavastetestisykli || Soveltamisen alkamisen ajankohta || Hiilimonoksidi (g/kWh) || Hiilivedyt (g/kWh) || Hiilivetyjen kokonaispäästöt (g/kWh) || Typen oksidit (g/kWh) || Hiukkaset (g/kWh) || Savu (m-1) || || || || || || || B2 (”EURO V”)a || 1.10.2009 || 1,5 || 0,46 || – || 2,0 || 0,02 || 0,5 ”EURO VI”b || 31.12.2013 || 1,5 || – || 0,13 || 0,40 || 0,010 || – a Eurooppalainen vakiotilainen testisykli (ESC)
ja eurooppalainen kuormavastetestisykli (ELR). b Raskaiden hyötyajoneuvojen
maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettu vakiotilainen testisykli (WHSC). Taulukko 3 Raja-arvot raskaille
hyötyajoneuvoille – muuttuvatilainen testisykli || Soveltamisen alkamisen ajankohta* || Hiilimonoksidi (g/kWh) || Hiilivetyjen kokonaispäästöt (g/kWh) || Muut hiilivedyt kuin metaani (g/kWh) || Metaania (g/kWh) || Typen oksidit (g/kWh) || Hiukkaset (g/kWh)b || || || || || || || B2 ”EURO V”c || 1.10.2009 || 4,0 || – || 0,55 || 1,1 || 2,0 || 0,030 ”EURO VI” (CI)d || 31.12.2013 || 4,0 || 0,160 || – || – || 0,46 || 0,010 ”EURO VI“ (PI)d || 31.12.2013 || 4,0 || – || 0,160 || 0,50 || 0,46 || 0,010 Huomautus: PI = ottomoottorit CI =
puristussytytysmoottorit. * Sellaisten uusien
ajoneuvojen rekisteröinti, myynti ja käyttöönotto, jotka eivät noudata
asianmukaisia raja-arvoja, ovat kiellettyjä tässä sarakkeessa mainituista
päivämääristä lähtien. a Ainoastaan maakaasumoottoreille. b Ei sovelleta kaasukäyttöisiin moottoreihin
vaiheessa B2. c Eurooppalainen muuttuvatilainen testisykli
(ETC) d Raskaiden hyötyajoneuvojen maailmanlaajuisesti
yhdenmukaistettu vakiotilainen testisykli (WHSC). Taulukko 4 Raja-arvot liikkuviin
työkoneisiin ja maatalous- ja metsätaloustraktoreihin tarkoitetuille
dieselmoottoreille (vaihe IIIB) Nettoteho (P) (kW) || Soveltamisen alkamisen ajankohta* || Hiilimonoksidi (g/kWh) || Hiilivedyt (g/kWh) || Typen oksidit (g/kWh) || Hiukkaset (g/kWh) || || || || || 130 ≤ P ≤ 560 || 31.12.2010 || 3,5 || 0,19 || 2,0 || 0,025 75 ≤ P < 130 || 31.12.2011 || 5,0 || 0,19 || 3,3 || 0,025 56 ≤ P < 75 || 31.12.2011 || 5,0 || 0,19 || 3,3 || 0,025 37 ≤ P < 56 || 31.12.2012 || 5,0 || 4,7a || 4,7a || 0,025 * Annetusta päivämäärästä
alkaen, lukuun ottamatta koneita ja moottoreita, jotka on tarkoitettu vientiin
sellaisiin maihin, jotka eivät ole tämän pöytäkirjan sopimuspuolia,
sopimuspuolten on sallittava uusien moottorien rekisteröinti tarvittaessa sekä
niiden saattaminen markkinoille, riippumatta siitä, onko ne asennettu koneisiin
vai ei, ainoastaan, jos ne ovat taulukossa esitettyjen raja-arvojen mukaisia. a Toimituksellinen huomautus: Tämä luku
on hiilivetyjen ja typen oksidien summa, joka esitettiin lopullisessa
hyväksytyssä tekstissä yhtenä lukuna yhdistetyssä taulukon solussa. Koska tässä
tekstissä ei ole taulukoita, joissa solut on erotettu reunaviivoilla, luku
toistetaan molemmissa sarakkeissa selvyyden vuoksi. Taulukko 5 Raja-arvot liikkuviin
työkoneisiin ja maatalous- ja metsätaloustraktoreihin tarkoitetuille
dieselmoottoreille (vaihe IV) Nettoteho (P) (kW) || Soveltamisen alkamisen ajankohta* || Hiilimonoksidi (g/kWh) || Hiilivedyt (g/kWh) || Typen oksidit (g/kWh) || Hiukkaset (g/kWh) || || || || || 130 ≤ P ≤ 560 || 31.12.2013 || 3,5 || 0,19 || 0,4 || 0,025 56 ≤ P < 130 || 31.12.2014 || 5,0 || 0,19 || 0,4 || 0,025 * Annetusta päivämäärästä
alkaen, lukuun ottamatta koneita ja moottoreita, jotka on tarkoitettu vientiin
sellaisiin maihin, jotka eivät ole tämän pöytäkirjan sopimuspuolia,
sopimuspuolten on sallittava uusien moottorien rekisteröinti tarvittaessa sekä
niiden saattaminen markkinoille, riippumatta siitä, onko ne asennettu koneisiin
vai ei, ainoastaan, jos ne ovat taulukossa esitettyjen raja-arvojen mukaisia. Taulukko 6 Raja-arvot liikkuviin
työkoneisiin tarkoitetuille kipinäsytytysmoottoreille Kannettavat moottorit Sylinteritilavuus (cm3) || Hiilimonoksidi (g/kWh) || Hiilivetyjä ja typen oksideja yhteensä (g/kWh)a || || tilavuus < 20 || 805 || 50 20 ≤ tilavuus < 50 || 805 || 50 tilavuus ≥ 50 || 603 || 72 Muut kuin kannettavat moottorit Sylinteritilavuus (cm3) || Hiilimonoksidi (g/kWh) || Hiilivetyjä ja typen oksideja yhteensä (g/kWh) tilavuus < 66 || 610 || 50 66 ≤ tilavuus < 100 || 610 || 40 100 ≤ tilavuus < 225 || 610 || 16,1 tilavuus ≥ 225 || 610 || 12,1 Huomautus: Lukuun ottamatta koneita ja moottoreita, jotka
on tarkoitettu vientiin sellaisiin maihin, jotka eivät ole tämän pöytäkirjan
sopimuspuolia, sopimuspuolten on sallittava uusien moottorien rekisteröinti tarvittaessa
sekä niiden saattaminen markkinoille, riippumatta siitä, onko ne asennettu
koneisiin vai ei, ainoastaan, jos ne ovat taulukossa esitettyjen raja-arvojen
mukaisia. a Kaikkien moottoriluokkien NOx-päästöt
saavat olla korkeintaan 10 g/kWh. Taulukko 7 Raja-arvot vetureiden
käyttövoimana käytettäville moottoreille Nettoteho (P) (kW) || Hiilimonoksidi (g/kWh) || Hiilivedyt (g/kWh) || Typen oksidit (g/kWh) || Hiukkaset (g/kWh) || || || || 130 < P || 3,5 || 0,19 || 2,0 || 0,025 Huomautus: Lukuun ottamatta koneita ja moottoreita, jotka
on tarkoitettu vientiin sellaisiin maihin, jotka eivät ole tämän pöytäkirjan
sopimuspuolia, sopimuspuolten on sallittava uusien moottorien rekisteröinti
tarvittaessa sekä niiden saattaminen markkinoille, riippumatta siitä, onko ne
asennettu koneisiin vai ei, ainoastaan, jos ne ovat taulukossa esitettyjen
raja-arvojen mukaisia. Taulukko 8 Raja-arvot
moottorivaunujen käyttövoimana käytettäville moottoreille Nettoteho (P) (kW) || Hiilimonoksidi (g/kWh) || Hiilivetyjä ja typen oksideja yhteensä (g/kWh) || Hiukkaset (g/kWh) || || || 130 < P || 3,5 || 4,0 || 0,025 Taulukko 9 Raja-arvot
sisävesialusten käyttövoimana käytettäville moottoreille Sylinteritilavuus (litraa sylinteriä kohti / kW) || Hiilimonoksidi (g/kWh) || Hiilivetyjä ja typen oksideja yhteensä (g/kWh) || Hiukkaset (g/kWh) || || || tilavuus < 0,9 teho ≥ 37 kW || 5,0 || 7,5 || 0,4 0,9 ≤ tilavuus < 1.2 || 5,0 || 7,2 || 0,3 1,2 ≤ tilavuus < 2,5 || 5,0 || 7,2 || 0,2 2,5 ≤ tilavuus < 5,0 || 5,0 || 7,2 || 0,2 5,0 ≤ tilavuus < 15 || 5,0 || 7,8 || 0,27 15 ≤ tilavuus < 20 teho < 3 300 kW || 5,0 || 8,7 || 0,5 15 ≤ tilavuus < 20 teho > 3 300 kW || 5,0 || 9,8 || 0,5 20 ≤ tilavuus < 25 || 5,0 || 9,8 || 0,5 25 ≤ tilavuus < 30 || 5,0 || 11,0 || 0,5 Huomautus: Lukuun ottamatta koneita ja moottoreita, jotka
on tarkoitettu vientiin sellaisiin maihin, jotka eivät ole tämän pöytäkirjan
sopimuspuolia, sopimuspuolten on sallittava uusien moottorien rekisteröinti tarvittaessa
sekä niiden saattamien markkinoille, riippumatta siitä, onko ne asennettu
koneisiin vai ei, ainoastaan, jos ne ovat taulukossa esitettyjen raja-arvojen
mukaisia. Taulukko 10 Raja-arvot
huviveneiden moottoreille Moottorityyppi || CO (g/kWh) CO = A +B/PnN || Hiilivedyt (g/kWh) Hiilivedyt = A +B/PnN a || NOX g/kWh || Hiukkaset g/kWh A || B || n || A || B || n || || || || || || || || 2-tahti || 150 || 600 || 1 || 30 || 100 || 0,75 || 10 || Ei sov. 4-tahti || 150 || 600 || 1 || 6 || 50 || 0,75 || 15 || Ei sov. Diesel || 5 || 0 || 0 || 1,5 || 2 || 0,5 || 9,8 || 1 Lyhenne: Ei sov. = ei sovelleta. Huomautus: Lukuun ottamatta koneita ja moottoreita,
jotka on tarkoitettu vientiin sellaisiin maihin, jotka eivät ole tämän
pöytäkirjan sopimuspuolia, sopimuspuolten on sallittava uusien moottorien
rekisteröinti tarvittaessa sekä niiden saattaminen markkinoille, riippumatta
siitä, onko ne asennettu koneisiin vai ei, ainoastaan, jos ne ovat taulukossa
esitettyjen raja-arvojen mukaisia. a A, B ja n ovat vakioita, PN on moottorin
nimellisteho kilowatteina ja päästöt mitataan yhdenmukaistetun standardin
mukaisesti. Taulukko 11 Raja-arvot
moottoripyöriä varten (> 50 cm3; > 45 km/h) Moottorin koko || Raja-arvot || Moottoripyörä < 150 cm3 || Hiilivedyt = 0,8 g/km NOx = 0,15 g/km Moottoripyörä > 150 cm3 || Hiilivedyt = 0,3 g/km NOx = 0,15 g/km Huomautus: Lukuun ottamatta koneita ja moottoreita, jotka
on tarkoitettu vientiin sellaisiin maihin, jotka eivät ole tämän pöytäkirjan
sopimuspuolia, sopimuspuolten on sallittava uusien moottorien rekisteröinti
tarvittaessa sekä niiden saattaminen markkinoille ainoastaan, jos ne ovat
taulukossa esitettyjen raja-arvojen mukaisia. Taulukko 12 Raja-arvot mopoja
varten (< 50 cm3; < 45 km/h) || Raja-arvot CO g/km || Hiilivedyt + NOx (g/km) || || II || 1,0 a || 1,2 Huomautus: Lukuun ottamatta koneita ja moottoreita, jotka
on tarkoitettu vientiin sellaisiin maihin, jotka eivät ole tämän pöytäkirjan
sopimuspuolia, sopimuspuolten on sallittava uusien moottorien rekisteröinti
tarvittaessa sekä niiden saattaminen markkinoille ainoastaan, jos ne ovat
taulukossa esitettyjen raja-arvojen mukaisia. a Kolmi- ja nelipyöräisiä ajoneuvoja varten 3,5
g/km. Taulukko 13 Ottomoottoreilla
varustetuissa ajoneuvoissa käytettävien kaupallisten polttoaineiden
ympäristöperusteiset laatuvaatimukset – Tyyppi: Bensiini Parametri || Yksikkö || Raja-arvot Pienin || Suurin || || || Tutkimusoktaaniluku || || 95 || – Moottorin oktaaniluku || || 85 || – Höyrynpaine, kesäkausi a || kPa || – || 60 Tislaus: || || || höyrystys 100℃:ssa || % v/v || 46 || – höyrystys 150℃:ssa || % v/v || 75 || – Hiilivetyanalyysi: || || || – olefiinit || % v/v || – || 18,0 b – aromaatit || || – || 35 – bentseeni || || – || 1 Happipitoisuus || % m/m || – || 3,7 Hapetetut johdannaiset: || || || – Metanoli, stabilointiaineita on lisättävä || % v/v || – || 3 – Etanoli, stabilointiaineet voivat olla tarpeen || % v/v || – || 10 – Isopropyylialkoholi || % v/v || – || 12 – Tert-butyylialkoholi || % v/v || – || 15 – Isobutyylialkoholi || % v/v || – || 15 – Eetterit, joissa on vähintään 5 hiiliatomia molekyyliä kohti || % v/v || – || 22 Muut hapetetut johdannaiset c || % v/v || – || 15 Rikkipitoisuus || mg/kg || – || 10 a Kesäkausi alkaa viimeistään
1 päivänä toukokuuta ja päättyy aikaisintaan
30 päivänä syyskuuta. Niiden sopimuspuolten osalta, joissa on
arktiset olosuhteet, kesäkausi alkaa viimeistään 1 päivänä kesäkuuta ja päättyy
aikaisintaan 31 päivänä elokuuta, ja höyrynpaine on rajoitettu 70 kPa:han. b Lukuun ottamatta lyijytöntä tavallista
bensiiniä (moottorioktaaniluku (MON) vähintään 81 ja tutkimusoktaaniluku (RON)
vähintään 91), jonka olefiinipitoisuus on enintään 21 tilavuusprosenttia. Nämä
raja-arvot eivät estä muun lyijyttömän bensiinin, jonka oktaaniluvut ovat tässä
liitteessä mainittuja pienemmät, saattamista sopimuspuolen markkinoille. c Muut monoalkoholit, joiden tislauksen
loppupiste ei ole korkeampi kuin kansallisissa laatuvaatimuksissa asetettu
tislauksen loppupiste, tai sellaisen puuttuessa moottoripolttoaineiden
teollisten laatuvaatimusten mukainen tislauksen loppupiste. Taulukko 14 Dieselmoottoreilla
varustetuissa ajoneuvoissa käytettävien kaupallisten polttoaineiden
ympäristöperusteiset laatuvaatimukset – Tyyppi: Dieselpolttoaine Parametri || Yksikkö || Raja-arvot Pienin || Suurin || || || Setaaniluku || || 51 || – Tiheys 15 °C:ssa || kg/m3 || – || 845 Tislautumispiste: 95 % || °C || – || 360 Polysykliset aromaattiset hiilivedyt || % m/m || – || 8 Rikkipitoisuus || mg/kg || – || 10 B. Kanada 12. Polttoaineista
ja liikkuvista lähteistä peräisin olevia päästöjä koskevat raja-arvot
määritetään ottaen tarvittaessa huomioon tiedot käytettävissä olevasta
rajoittamistekniikasta, muilla lainkäyttöalueilla sovellettavat raja-arvot sekä
seuraavat asiakirjat: a) Passenger
Automobile and Light Truck Greenhouse Gas Emission Regulations, SOR/2010–201; b) Marine
Spark-Ignition Engine, Vessel and Off-Road Recreational Vehicle Emission
Regulations, SOR/2011–10; c) Renewable Fuels Regulations,
SOR/2010–189; d) Regulations for the Prevention of
Pollution from Ships and for Dangerous Chemicals, SOR/2007–86; e) Off-Road
Compression-Ignition Engine Emission Regulations, SOR/2005–32; f) On-Road
Vehicle and Engine Emission Regulations, SOR/2003–2; g) Off-Road
Small Spark-Ignition Engine Emission Regulations, SOR/2003–355; h) Sulphur in Diesel Fuel Regulations,
SOR/2002–254; i) Gasoline and Gasoline Blend Dispensing
Flow Rate Regulations SOR/2000–43; j) Sulphur
in Gasoline Regulations, SOR/99–236; k) Benzene
in Gasoline Regulations, SOR/97–493; l) Gasoline
Regulations, SOR/90–247; m) Federal
Mobile PCB Treatment and Destruction Regulations, SOR/90–5; n) Environmental
Code of Practice for Aboveground and Underground Storage Tank Systems
Containing Petroleum and Allied Petroleum Products; o) Canada-Wide
Standards for Benzene, Phase 2; p) Environmental
Guidelines for Controlling Emissions of Volatile Organic Compounds from
Aboveground Storage Tanks. PN 1180; q) Environmental
Code of Practice for Vapour Recovery in Gasoline Distribution Networks. PN
1057; r) Environmental
Code of Practice for Light Duty Motor Vehicle Emission Inspection and
Maintenance Programs – 2nd Edition. PN 1293; s) Joint
Initial Actions to Reduce Pollutant Emissions that Contribute to Particulate
Matter and Ground-level Ozone;
sekä t) Operating and
Emission Guidelines for Municipal Solid Waste Incinerators. PN 1085. C. Amerikan yhdysvallat 13. Liikkuvista
lähteistä peräisin olevien päästöjen valvontaohjelman täytäntöönpano kevyitä
hyötyajoneuvoja, kevyitä kuorma-autoja, raskaita hyötyajoneuvoja ja
polttoaineita varten puhdasta ilmaa koskevan asetuksen (Clean Air Act) 202 (a),
202 (g) ja 202 (h) kohdan edellyttämällä tavalla siten, kuin asetus on pantu
täytäntöön seuraavilla määräyksillä: a) Registration
of fuels and fuel additives – 40 C.F.R Part 79; b) Regulation
of fuels and fuel additives – 40 C.F.R Part 80, including: Subpart A – general
provisions; Subpart B – controls and prohibitions;
Subpart D – reformulated gasoline; Subpart H – gasoline sulphur standards;
Subpart I – motor vehicle diesel fuel; non-road, locomotive, and marine diesel
fuel; and ECA marine fuel; Subpart L – gasoline benzene; sekä c) Control
of emissions from new and in-use highway vehicles and engines – 40 C.F.R Part
85 and Part 86. 14. Liikkuvia
työkoneita koskevat normit määritetään seuraavissa asiakirjoissa: a) Fuel
sulphur standards for non-road diesel engines – 40 C.F.R Part 80, Subpart
I; b) Aircraft
engines – 40 C.F.R Part 87; c) Exhaust
emission standards for non-road diesel engines – Tier 2 and 3;
40 C.F.R Part 89; d) Non-road
compression-ignition engines – 40 C.F.R Part 89 and Part 1039; e) Non-road
and marine spark-ignition engines – 40 C.F.R Part 90, Part 91, Part 1045,
and Part 1054; f) Locomotives
– 40 C.F.R Part 92 and Part 1033; g) Marine
compression-ignition engines – 40 C.F.R Part 94 and Part 1042; h) New
large non-road spark-ignition engines – 40 C.F.R Part 1048; i) Recreational
engines and vehicles – 40 C.F.R Part 1051; j) Control
of evaporative emissions from new and in-use non-road and stationary equipment
– 40 C.F.R. Part 1060; k) Engine
testing procedures – 40 C.F.R Part 1065; sekä l) General
compliance provisions for non-road programs – 40 C.F.R Part 1068. V. Liite IX 1. Poistetaan
6 kappaleen viimeinen virke. 2. Poistetaan
9 kappaleen viimeinen virke. 3. Poistetaan
huomautus 1. W. Liite X 1. Lisätään
uusi liite X seuraavasti: Liite X
Kiinteistä lähteistä peräisin olevien hiukkaspäästöjen raja-arvot 1. Osaa A sovelletaan
muihin sopimuspuoliin kuin Kanadaan ja Amerikan yhdysvaltoihin, osaa B
sovelletaan Kanadaan ja osaa C Amerikan yhdysvaltoihin. A. Muut sopimuspuolet kuin Kanada
ja Amerikan yhdysvallat 2. Vain tässä osassa
’pölyllä’ ja ’kokonaisleijumalla’ (TSP) tarkoitetaan niiden muodoltaan,
rakenteeltaan ja tiheydeltään kaikenlaisten hiukkasten massaa, jotka ovat
levinneet kaasufaasissa näytteenottopaikan olosuhteissa ja jotka voidaan kerätä
suodattamalla tietyin edellytyksin, kun analysoitavasta kaasusta on otettu
edustava näyte, ja jotka jäävät suodattimen yläpuolelle ja suodattimeen
tietyissä olosuhteissa suoritetun kuivauksen jälkeen. 3. Tämän osan
soveltamiseksi ’päästöjen raja-arvolla’ tarkoitetaan laitoksen poistokaasuissa
olevaa pölyn ja/tai kokonaisleijuman määrää, joka ei saa ylittyä. Jollei toisin
ilmoiteta, raja-arvo lasketaan epäpuhtauden massana poistokaasujen tilavuutta
kohden (mg/m3) olettaen, että kuivan kaasun lämpötila ja paine
vastaavat vakio-olosuhteita (tilavuusolosuhteissa 273,15 K, 101,3 kPa).
Poistokaasun happipitoisuuteen sovelletaan jäljempänä taulukoissa kutakin
lähdeluokkaa varten annettuja arvoja. Laimennus poistokaasujen sisältämien
epäpuhtauksien pitoisuuksien pienentämiseksi on kielletty. Laitteiston
käynnistys-, alasajo- ja huoltovaiheita ei oteta huomioon. 4. Päästöjä tarkkaillaan
kaikissa tapauksissa mittauksilla tai laskelmilla, joilla päästään vähintään
samaan tarkkuuteen. Päästöjen raja-arvojen noudattaminen tarkistetaan
jatkuvilla tai jaksoittaisilla mittauksilla, tyyppihyväksynnällä tai muilla
teknisesti luotettavilla menetelmillä, varmennetut laskentamenetelmät mukaan
luettuina. Kun tehdään jatkuvia mittauksia, päästöjen raja-arvoja noudatetaan,
jos kuukausittaisten päästöjen varmennettu keskiarvo ei ylitä raja-arvoa. Kun
tehdään jaksoittaisia mittauksia tai sovelletaan muita asianmukaisia määritys-
tai laskentamenetelmiä, päästöjen raja-arvoja noudatetaan, jos keskiarvo, joka
perustuu asianmukaiseen määrään edustavissa olosuhteissa suoritettuja
mittauksia, ei ylitä päästöjen raja-arvoa. Mittausmenetelmien epätarkkuus
voidaan ottaa huomioon tarkastuksissa. 5. Pilaavien aineiden
valvonta ja prosessiin liittyvien muuttujien mittaukset sekä automaattisten
mittausjärjestelmien laadunvarmistus sekä näiden järjestelmien kalibrointiin
käytettävät vertailumittaukset on tehtävä CEN-standardien mukaisesti. Jos
CEN-standardeja ei ole käytettävissä, on sovellettava ISO-standardeja,
kansallisia standardeja tai kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan
vastaavaa tieteellistä tasoa olevat tiedot. 6. Jäljempänä 7
kappaleessa tarkoitettuja laitoksia koskevat erityissäännökset: a) Sopimuspuoli
voi saada poikkeuksen 7 kappaleessa säädettyjen päästöjen raja-arvojen
noudattamisvelvoitteesta seuraavissa tapauksissa: (i) Kyseessä
on tavanomaisesti kaasumaista polttoainetta käyttävä laitos, jonka on
poikkeuksellisesti turvauduttava muihin polttoaineisiin kaasun toimituksessa
ilmenneen äkillisen keskeytyksen vuoksi ja joka tästä syystä olisi varustettava
savukaasun puhdistuslaitteella; (ii) Kyseessä
on olemassa oleva laitos, jota käytetään enintään 17 500 käyttötuntia
ajanjaksolla, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2016 ja päättyy
viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023. b) Jos
polttolaitosta laajennetaan vähintään 50 MWth:n verran, 7
kappaleessa määriteltyjä päästöjen raja-arvoja sovelletaan laitoksen
laajennusosaan, johon muutos vaikuttaa. Päästöjen raja-arvo lasketaan laitoksen
olemassa olevan osan ja uuden osan todellisella lämpöteholla painotettuna
keskiarvona; c) Sopimuspuolet
varmistavat, että annetaan säännöksiä puhdistinlaitteiden toimintahäiriöihin
tai rikkoutumiseen liittyvistä menettelyistä; d) Jos
kyseessä on kahta tai useampaa polttoainetta samanaikaisesti käyttävä laitos,
päästöjen raja-arvo määritellään yksittäisten polttoaineiden päästöjen
raja-arvojen painotettuna keskiarvona kunkin polttoaineen tuottaman lämpötehon
perusteella. 7. Polttolaitokset,
joiden nimellislämpöteho on yli 50 MWth:[6] Taulukko 1 Polttolaitosten
pölypäästöjen raja-arvota Polttoainetyyppi || Lämpöteho (MWth) || Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m³) b || || Kiinteät polttoaineet || 50–100 || Uudet laitokset: 20 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet) 20 (biomassa, turve) Olemassa olevat laitokset: 30 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet) 30 (biomassa, turve) 100–300 || Uudet laitokset: 20 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet) 20 (biomassa, turve) Olemassa olevat laitokset: 25 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet) 20 (biomassa, turve) > 300 || Uudet laitokset: 10 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet) 20 (biomassa, turve) Olemassa olevat laitokset: 20 (kivihiili, ruskohiili ja muut kiinteät polttoaineet) 20 (biomassa, turve) Nestemäiset polttoaineet || 50–100 || Uudet laitokset: 20 Olemassa olevat laitokset: 30 (yleensä) 50 (raakaöljyn jalostamisesta saatujen tislaus- ja konversiojäännösten käyttö omaan kulutukseen jalostamojen polttolaitoksissa) Nestemäiset polttoaineet || 100–300 || Uudet laitokset: 20 Olemassa olevat laitokset: 25 (yleensä) 50 (raakaöljyn jalostamisesta saatujen tislaus- ja konversiojäännösten käyttö omaan kulutukseen jalostamojen polttolaitoksissa) > 300 || Uudet laitokset: 10 Olemassa olevat laitokset: 20 (yleensä) 50 (raakaöljyn jalostamisesta saatujen tislaus- ja konversiojäännösten käyttö omaan kulutukseen jalostamojen polttolaitoksissa) Maakaasu || > 50 || 5 Muut kaasut || > 50 || 10 30 (niiden terästeollisuuden tuottamien kaasujen osalta, joita voidaan käyttää muualla) a Päästöjen raja-arvoja ei sovelleta seuraaviin laitoksiin: ·
laitokset, joissa
palamistuotteita käytetään esineiden tai materiaalien suoraan lämmitykseen,
kuivaukseen tai muuhun käsittelyyn; ·
jälkipolttolaitokset, jotka
on suunniteltu puhdistamaan savukaasuja polttamalla ja joita ei käytetä
erillisinä polttolaitoksina; ·
katalyyttisia
krakkauskatalyyttejä regeneroivat laitokset; ·
laitokset, joilla rikkivety
muunnetaan rikiksi; ·
kemianteollisuudessa
käytetyt reaktorit; ·
koksausuunit; ·
Cowperin uunit; ·
soodakattilat, joita
käytetään selluntuotantolaitoksissa; ·
jätteenpolttouunit; sekä ·
diesel-, bensiini- tai
kaasumoottorilla toimivat laitokset tai polttoturbiinilla toimivat laitokset
polttoaineesta riippumatta. b Hapen viitepitoisuus on 6 prosenttia
kiinteiden ja 3 prosenttia nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden osalta. 8. Öljyn- ja
kaasunjalostamot: Taulukko 2 Öljyn- ja
kaasunjalostamojen pölypäästöjen raja-arvot Päästölähde || Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m³) || FCC-regeneraattorit || 50 9. Sementtiklinkkerin
tuotanto: Taulukko 3 Sementin tuotannosta
peräisin olevien pölypäästöjen raja-arvota || Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m³) || Sementtilaitokset, uunit, klinkkerimyllyt ja -jäähdyttimet || 20 a Laitokset, joissa valmistetaan sementtiklinkkeriä
kiertouuneissa, joiden tuotantokapasiteetti on yli 500 tonnia päivässä, tai
muissa uuneissa, joiden tuotantokapasiteetti on yli 50 tonnia päivässä. Hapen viitepitoisuus on 10 prosenttia. 10. Kalkin
tuotanto: Taulukko 4 Kalkin tuotannosta
peräisin olevien pölypäästöjen raja-arvota || Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m³) || Kalkkiuunin poltto || 20b a Kalkintuotantolaitokset, joiden tuotantokapasiteetti on vähintään 50 tonnia päivässä. Tähän sisältyvät
muihin teollisuuden prosesseihin integroidut kalkkiuunit selluteollisuutta
lukuun ottamatta (katso taulukko 9). Hapen viitepitoisuus on 11 prosenttia. b Jos pölyn ominaisvastus on korkea, päästöjen
raja-arvo voi olla korkeampi, jopa 30 mg/m³. 11. Metallien
tuotanto ja jalostus: Taulukko 5 Raakaraudan ja
-teräksen tuotannosta peräisin olevien pölypäästöjen raja-arvot Toiminto ja kapasiteetin raja-arvo || Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m³) || Sintrauslaitokset || 50 Pelletointilaitokset || 20 murskaamisen, hionnan ja kuivaamisen osalta 15 kaikkien muiden prosessin vaiheiden osalta Masuunit: Ilmankuumentimet (> 2,5 tonnia/tunti) || 10 Happipuhallusteräksen valmistus ja valaminen (> 2,5 tonnia/tunti) || 30 Teräksen valmistus valokaariuuneilla ja valaminen (> 2,5 tonnia/tunti) || 15 (olemassa olevat) 5 (uudet) Taulukko 6 Rautasulatoista
peräisin olevien pölypäästöjen raja-arvot Toiminto ja kapasiteetin raja-arvo || Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m³) || Rautasulatot (> 20 tonnia/päivä): - kaikki uunit (kupoli-, induktio- ja kiertouunit) - kaikki valumuotit (vahamuotit, pysyvät) || 20 Kuuma- ja kylmävalssaus || 20 50, jos letkusuodinta ei voida käyttää kaasujen kosteuden vuoksi Taulukko 7 Muiden kuin rautametallien
tuotannosta ja jalostuksesta peräisin olevien pölypäästöjen raja-arvot || Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m³) (päivittäinen) || Muiden kuin rautametallien jalostus || 20 12. Lasin
tuotanto: Taulukko 8 Lasin tuotannosta
peräisin olevien pölypäästöjen raja-arvota || Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m³) || Uudet laitokset || 20 Olemassa olevat laitokset || 30 a Lasin tuotantolaitokset, joiden tuotantokapasiteetti on vähintään 20 tonnia päivässä. Pitoisuudet koskevat
kuivia poistokaasuja, joiden happipitoisuus on 8 tilavuusprosenttia (jatkuva
sulatus) tai 13 tilavuusprosenttia (epäjatkuva sulatus). 13. Sellun
tuotanto: Taulukko 9 Sellun tuotannosta
peräisin olevien pölypäästöjen raja-arvot || Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m³) (vuosittainen keskiarvo) || Apukattila || 40 käytettäessä nestemäisiä polttoaineita (happipitoisuus 3 %) 30 käytettäessä kiinteitä polttoaineita (happipitoisuus 6 %) Soodakattila ja kalkkiuuni || 50 14. Jätteenpoltto: Taulukko 10 Jätteenpoltosta
peräisin olevien pölypäästöjen raja-arvot || Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m³) || Kunnalliset jätteenpolttolaitokset (> 3 tonnia/tunti) || 10 Vaarallisten jätteiden ja sairaanhoidon jätteiden polttolaitokset (> 1 tonni/tunti) || 10 Huomautus: Hapen viitepitoisuus: 11 prosenttia
kuivapainosta. 15. Titaanidioksidin
tuotanto: Taulukko 11 Titaanioksidin
tuotannosta peräisin olevien pölypäästöjen raja-arvot || Pölypäästöjen raja-arvo (mg/m³) || Sulfaattiprosessi, kokonaispäästöt || 50 Kloridiprosessi, kokonaispäästöt || 50 Huomautus: Laitoksessa oleviin vähäisiin
päästölähteisiin voidaan soveltaa raja-arvoa 150 mg/m³. 16. Polttolaitokset,
joiden nimellislämpöteho on < 50 MWth: Tämä
kappale on luonteeltaan suositus, ja siinä kuvataan toimenpiteet, joita voidaan
toteuttaa, mikäli sopimuspuoli katsoo niiden olevan teknisesti ja taloudellisesti
toteuttamiskelpoisia hiukkasten rajoittamiseksi: a) Pienpolttolaitokset,
joiden nimellislämpöteho on alle 500 kWth: (i) Sellaisten
uusien pienpolttolaitosten uunien ja kattiloiden, joiden nimellislämpöteho on
alle 500 kWth, päästöjä voidaan vähentää soveltamalla aa) CEN-standardeissa
(esim. EN 303-5) kuvattuja tuotestandardeja ja vastaavia Yhdysvaltojen ja
Kanadan tuotestandardeja. Tällaisia tuotestandardeja soveltavat valtiot voivat
määritellä kansallisia lisävaatimuksia ottaen huomioon kondensoituvien
orgaanisten yhdisteiden päästöjen ilmassa olevien hiukkasten muodostumista
lisäävän vaikutuksen; tai bb) ympäristömerkkien
vaatimuksia, joissa määritellyt suorituskykykriteerit ovat yleensä tiukemmat
kuin EN-tuotestandardien tai kansallisten säännösten tehokkuutta koskevat
vähimmäisvaatimukset. Taulukko 12 Yhdessä
tuotestandardien kanssa käytettävät suositellut raja-arvot pölypäästöille
kiinteitä polttoaineita käyttävistä uusista polttolaitoksista, joiden
nimellislämpöteho on alle 500 kWth || Pöly (mg/m³) || Avoimet/umpinaiset tulisijat ja puu-uunit || 75 Halkokattilat (lämmönvaraajalla) || 40 Pellettiuunit ja -kattilat || 50 Muita kiinteitä polttoaineita kuin puuta käyttävät uunit ja kattilat || 50 Automaattiset polttolaitokset || 50 Huomautus: Hapen viitepitoisuus on 13 prosenttia. (ii) Olemassa
olevien pienpolttouunien ja -kattiloiden päästöjä voidaan pienentää seuraavilla
ensisijaisilla toimenpiteillä: aa) tiedotetaan
yleisesti ja toteutetaan tietoisuutta valistusohjelmia seuraavista seikoista: ·
uunien ja kattiloiden
asianmukainen käyttö; ·
ainoastaan
käsittelemättömän puun polttaminen; ·
asianmukaiset puun
kosteudenpoistomenetelmät. bb) laaditaan
ohjelma, jolla edistetään vanhimpien olemassa olevien kattiloiden ja uunien
korvaamista nykyaikaisilla laitteilla; tai cc) asetetaan
velvoite vaihtaa vanhat laitteet tai jälkiasentaa niihin nykyaikaista
tekniikkaa. b) Muut
kuin pienpolttolaitokset, joiden nimellislämpöteho on 100 kWth–1 MWth: Taulukko 13 Suositellut raja-arvot
pölypäästöille kattiloista ja prosessiuuneista, joiden nimellislämpöteho on 100
kWth–1 MWth || Pöly (mg/m³) || Kiinteät polttoaineet 100–500 kWth || Uudet laitokset || 50 Olemassa olevat laitokset || 150 Kiinteät polttoaineet 500 kWth–1 MWth || Uudet laitokset || 50 Olemassa olevat laitokset || 150 Huomautus: Hapen viitepitoisuus on puun, muun kiinteän
biomassan ja turpeen osalta 13 prosenttia ja kivihiilen, ruskohiilen ja muiden
fossiilisten kiinteiden polttoaineiden osalta 6 prosenttia. c) Polttolaitokset, joiden
nimellislämpöteho on 1–50 MWth: Taulukko 14 Suositellut raja-arvot
pölypäästöille kattiloista ja prosessiuuneista, joiden nimellislämpöteho on 1
MWth–50 MWth || Pöly (mg/m³) || Kiinteät polttoaineet > 1–5 MWth || Uudet laitokset || 20 Olemassa olevat laitokset || 50 Kiinteät polttoaineet > 5–50 MWth || Uudet laitokset || 20 Olemassa olevat laitokset || 30 Nestemäiset polttoaineet > 1–5 MWth || Uudet laitokset || 20 Olemassa olevat laitokset || 50 Nestemäiset polttoaineet > 5–50 MWth || Uudet laitokset || 20 Olemassa olevat laitokset || 30 Huomautus: Hapen viitepitoisuus on puun, muun kiinteän
biomassan ja turpeen osalta 11 prosenttia; kivihiilen, ruskohiilen ja muiden
fossiilisten kiinteiden polttoaineiden osalta 6 prosenttia; ja nestemäisten
polttoaineiden, nestemäiset biopolttoaineet mukaan luettuna, osalta 3 prosenttia. B. Kanada 17. Kiinteistä
lähteistä peräisin olevia hiukkaspäästöjä koskevat raja-arvot määritetään
ottaen tarvittaessa huomioon tiedot käytettävissä olevasta
rajoittamistekniikasta, muilla lainkäyttöalueilla sovellettavat raja-arvot sekä
alla a–h kohdassa luetellut asiakirjat: Raja-arvot voidaan ilmaista hiukkasina
tai kokonaisleijumana. Kokonaisleijumalla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia
hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 100 µm: a) Secondary
Lead Smelter Release Regulations, SOR/91-155; b) Environmental
Code of Practice for Base Metals Smelters and Refineries; c) New
Source Emission Guidelines for Thermal Electricity Generation; d) Environmental
Code of Practice for Integrated Steel Mills (EPS 1/MM/7); e) Environmental
Code of Practice for Non-Integrated Steel Mills (EPS 1/MM/8); f) Emission
Guidelines for Cement Kilns. PN 1284; g) Joint
Initial Actions to Reduce Pollutant Emissions that Contribute to Particulate
Matter and Ground-level Ozone;
sekä h) Performance
testing of solid-fuel-burning heating appliances, Canadian Standards
Association, B415. 1-10. C. Amerikan yhdysvallat 18. Seuraaviin
lähdeluokkiin kuuluvista kiinteistä lähteistä peräisin olevien hiukkaspäästöjen
raja-arvot sekä luokat, joihin niitä sovelletaan, määritetään seuraavissa
asiakirjoissa: a) Steel
Plants: Electric Arc Furnaces – 40 C.F.R. Part 60, Subpart AA and Subpart AAa; b) Small
Municipal Waste Combustors – 40 C.F.R. Part 60, Subpart AAAA; c) Kraft
Pulp Mills – 40 C.F.R. Part 60, Subpart BB; d) Glass
Manufacturing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart CC; e) Electric
Utility Steam Generating Units – 40 C.F.R. Part 60, Subpart D and Subpart
Da; f) Industrial-Commercial-Institutional
Steam Generating Units – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Db and Subpart Dc; g) Grain
Elevators – 40 C.F.R. Part 60, Subpart DD; h) Municipal
Waste Combustors – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Ea, and Subpart Eb; i) Hospital/Medical/Infectious
Waste Incinerators – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Ec; j) Portland
Cement – 40 C.F.R. Part 60, Subpart F; k) Lime
Manufacturing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart HH; l) Hot
Mix Asphalt Facilities – 40 C.F.R. Part 60, Subpart I; m) Stationary
Internal Combustion Engines: Compression Ignition – 40 C.F.R. Part 60,
Subpart IIII; n) Petroleum
Refineries – 40 C.F.R. Part 60, Subpart J and Subpart Ja; o) Secondary
Lead Smelters – 40 C.F.R. Part 60, Subpart L; p) Metallic
Minerals Processing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart LL; q) Secondary
Brass and Bronze – 40 C.F.R. Part 60, Subpart M; r) Basic
Oxygen Process Furnaces – 40 C.F.R. Part 60, Subpart N; s) Basic
Process Steelmaking Facilities – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Na; t) Phosphate
Rock Processing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart NN; u) Sewage
Treatment Plant Incineration – 40 C.F.R. Part 60, Subpart O; v) Nonmetallic
Minerals Processing Plants – 40 C.F.R. Part 60, Subpart OOO; w) Primary
Copper Smelters – 40 C.F.R. Part 60, Subpart P; x) Ammonium
Sulfate Manufacturing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart PP; y) Wool
Fiberglass Insulation – 40 C.F.R. Part 60, Subpart PPP; z) Primary
Zinc Smelters – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Q; aa) Primary
Lead Smelters – 40 C.F.R. Part 60, Subpart R; bb) Primary
Aluminum reduction plants – 40 C.F.R. Part 60, Subpart S; cc) Phosphate
Fertilizer Production – 40 C.F.R. Part 60, Subparts T, U, V, W, X; dd) Asphalt
Processing and Asphalt Roofing Manufacturing – 40 C.F.R. Part 60, Subpart
UU; ee) Calciners
and Dryers in Mineral Industries – 40 C.F.R. Part 60, Subpart UUU; ff) Coal
Preparation Plants – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Y; gg) Ferroalloy
Production Facilities – 40 C.F.R. Part 60, Subpart Z; hh) Residential
Wood Heaters – 40 C.F.R. Part 60, Subpart AAA; ii) Small
Municipal Waste Combustors (after 11/30/1999) – 40 C.F.R. Part 60, Subpart
AAAA; jj) Small
Municipal Waste Combustors (before 11/30/1999) – 40 C.F.R. Part 60,
Subpart BBBB; kk) Other
Solid Waste Incineration Units (after 12/9/2004) – 40 C.F.R. Part 60,
Subpart EEEE; ll) Other
Solid Waste Incineration Units (before 12/9/2004) – 40 C.F.R. Part 60,
Subpart FFFF; mm) Stationary
Compression Ignition Internal Combustion Engines – 40 C.F.R. Part 60,
Subpart IIII; sekä nn) Lead
Acid BatteryManufacturing Plants – 40 C.F.R. Part 60, Subpart KK. 19. Haitallisia
ilman epäpuhtauksia koskevien kansallisten päästönormien alaisista lähteistä
peräisin olevien hiukkaspäästöjen raja-arvot: a) Coke
oven batteries – 40 C.F.R. Part 63, Subpart L; b) Chrome
Electroplating (major and Area sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart N; c) Secondary
lead smelters – 40 C.F.R. Part 63, Subpart X; d) Phosphoric
Acid Manufacturing Plants – 40 C.F.R. Part 63, Subpart AA; e) Phosphate
Fertilizers Production Plants – 40 C.F.R. Part 63, Subpart BB; f) Magnetic
Tape Manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart EE; g) Primary
Aluminum– 40 C.F.R. Part 63, Subpart L; h) Pulp
and paper II (combustion) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart MM; i) Mineral
wool manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart DDD; j) Hazardous
waste combustors – 40 C.F.R. Part 63, Subpart EEE; k) Portland
cement manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart LLL; l) Wool
fiberglass manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart NNN; m) Primary
copper – 40 C.F.R. Part 63, Subpart QQQ; n) Secondary
aluminum – 40 C.F.R. Part 63, Subpart RRR; o) Primary
lead smelting – 40 C.F.R. Part 63, Subpart TTT; p) Petroleum
refineries – 40 C.F.R. Part 63, Subpart UUU; q) Ferroalloys
production – 40 C.F.R. Part 63, Subpart XXX; r) Lime
manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart AAAAA; s) Coke
Ovens: Pushing, Quenching, and Battery Stacks – 40 C.F.R. Part 63, Subpart
CCCCC; t) Iron
and steel foundries – 40 C.F.R. Part 63, Subpart EEEEE; u) Integrated
iron and steel manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart FFFFF; v) Site
remediation – 40 C.F.R. Part 63, Subpart GGGGG; w) Miscellaneous
coating manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart HHHHH; x) Asphalt
Processing and Roofing Manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart LLLLL; y) Taconite
Iron Ore Processing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart RRRRR; z) Refractory
products manufacturing – 40 C.F.R. Part 63, Subpart SSSSS; aa) Primary
magnesium refining – 40 C.F.R. Part 63, Subpart TTTTT; bb) Electric
Arc Furnace Steelmaking Facilities – 40 C.F.R. Part 63, Subpart YYYYY; cc) Iron
and steel foundries – 40 C.F.R. Part 63, Subpart ZZZZZ; dd) Primary
Copper Smelting Area Sources – 40 C.F.R. Part 63, Subpart EEEEEE; ee) Secondary
Copper Smelting Area Sources – 40 C.F.R. Part 63, Subpart FFFFFF; ff) Primary
Nonferrous Metals Area Sources: Zinc, Cadmium, and Beryllium – 40 C.F.R. Part
63, Subpart GGGGGG; gg) Lead
Acid Battery Manufacturing (Area sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart PPPPPP; hh) Glass
manufacturing (area sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart SSSSSS; ii) Secondary
Nonferrous Metal Smelter (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart TTTTTT; jj) Chemical
Manufacturing (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart VVVVVV; kk) Plating
and Polishing Operations (Area sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart WWWWWW; ll) Area
Source Standards for Nine Metal Fabrication and Finishing Source Categories –
40 C.F.R.Part 63, Subpart XXXXXX; mm) Ferroalloys
Production (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart YYYYYY; nn) Aluminum,
Copper, and Nonferrous Foundries (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63,
Subpart ZZZZZZ; oo) Asphalt
Processing and Roofing Manufacturing (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63,
Subpart AAAAAAA; pp) Chemical
Preparation (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart BBBBBBB; qq) Paints
and Allied Products Manufacturing (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63,
Subpart CCCCCCC; rr) Prepared
animal feeds manufacturing (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart DDDDDDD;
sekä ss) Gold
Mine Ore Processing and Production (Area Sources) – 40 C.F.R. Part 63, Subpart
EEEEEEE. X. Liite XI Lisätään uusi liite XI
seuraavasti: Liite XI
Tuotteiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia koskevat raja-arvot 1. Osaa A sovelletaan
muihin sopimuspuoliin kuin Kanadaan ja Amerikan yhdysvaltoihin, osaa B
sovelletaan Kanadaan ja osaa C Amerikan yhdysvaltoihin. A. Muut sopimuspuolet kuin Kanada
ja Amerikan yhdysvallat 2. Tämä osa koskee
orgaanisten liuottimien käytöstä tietyissä maaleissa ja lakoissa sekä ajoneuvojen
korjausmaalaustuotteissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden
päästöjen (VOC-yhdisteiden) rajoittamista. 3. Tämän liitteen osassa
A tarkoitetaan: a) ’aineilla’
mitä hyvänsä kiinteässä tai nestemäisessä tai kaasumaisessa muodossa olevia
kemiallisia alkuaineita tai niiden yhdisteitä sellaisina kuin ne esiintyvät
luonnollisessa tilassa tai sellaisina kuin teollisuus niitä tuottaa; b) ’seoksella’
seoksia tai liuoksia, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta aineesta; c) ’orgaanisella
yhdisteellä’ yhdistettä, joka sisältää alkuaineista ainakin hiiltä ja yhtä tai
useampaa seuraavista: vety, happi, rikki, fosfori, pii, typpi tai jokin
halogeeni, lukuun ottamatta hiilen oksideja ja epäorgaanisia karbonaatteja ja
bikarbonaatteja; d) ’haihtuvalla
orgaanisella yhdisteellä’ (VOC-yhdisteellä) orgaanista yhdistettä, jonka
alkukiehumispiste normaali-ilmanpaineessa 101,3 kPa mitattuna on enintään 250
°C, e) ’VOC-pitoisuudella’
haihtuvien orgaanisten yhdisteiden massaa ilmaistuna grammoina litrassa (g/l)
siinä muodossa kuin se on käyttövalmiina tuotteena. VOC-pitoisuuden osana ei
pidetä sellaisten jossakin tuotteessa olevien haihtuvien orgaanisten
yhdisteiden massaa, jotka kuivattaessa reagoivat kemiallisesti muodostaakseen
osan pinnoitteesta/maalista; f) ’orgaanisella
liuottimella’ VOC-yhdistettä, jota käytetään sellaisenaan tai yhdessä muiden
aineiden kanssa raaka-aineiden, tuotteiden tai jäteaineiden liuottamiseen tai
ohentamiseen tai jota käytetään puhdistusaineena epäpuhtauksien liuottamiseen
tai dispergointiaineena, viskositeetin säätäjänä, pintajännityksen säätäjänä,
pehmittimenä tai säilöntäaineena; g) ’pinnoitteella/maalilla’
seosta, jota käytetään antamaan pinnalle kalvo, jolla on koristava, suojaava
tai muu käyttötarpeen mukainen vaikutus, mukaan luettuina kaikki orgaaniset
liuottimet sekä seokset, jotka sisältävät niiden asianmukaisen käytön kannalta
välttämättömiä orgaanisia liuottimia; h) ’kalvolla’
yhtenäistä päällystekerrosta, joka saadaan aikaan levittämällä yksi tai
useampia kerroksia pinnalle; i) ’vesiohenteisella
maalilla/pinnoitteella’ (VO) maalia/pinnoitetta, jonka viskositeettia säädetään
vedellä; j) ’liuotinohenteisella
maalilla/pinnoitteella’ (LO) maalia/pinnoitetta, jonka viskositeettia säädetään
orgaanisella liuottimella; k) ’markkinoille
saattamisella’ asettamista kolmansien osapuolten saataville maksua vastaan tai
maksutta. Maahantuontia sopimuspuolten tullialueelle pidetään tämän liitteen
soveltamiseksi markkinoille saattamisena. 4. ’Maaleilla ja
lakoilla’ tarkoitetaan jäljempänä olevissa alaluokissa lueteltuja tuotteita
aerosoleja lukuun ottamatta. Ne ovat pinnoitteita, joita käytetään
rakennuksiin, niiden koristeisiin ja kiinteisiin kalusteisiin sekä rakennuksiin
liittyviin rakenteisiin toiminnallisessa, somistamis- ja suojaamistarkoituksessa. a) ’Sisäseinien
ja -kattojen himmeillä maaleilla ja pinnoitteilla’ tarkoitetaan maaleja ja
pinnoitteita, jotka on tarkoitettu sisäseinien ja -kattojen maalaamiseen ja
pinnoittamiseen ja joiden kiiltoarvo on enintään 25 yksikköä 60°:n
heijastuskulmalla. b) ’Sisäseinien
ja -kattojen kiiltävillä maaleilla ja pinnoitteilla’ tarkoitetaan maaleja ja
pinnoitteita, jotka on tarkoitettu sisäseinien ja -kattojen maalaamiseen ja
pinnoittamiseen ja joiden kiiltoarvo on yli 25 yksikköä 60°:n heijastuskulmalla. c) ’Mineraalialustaisten
julkisivujen maaleilla ja pinnoitteilla’ tarkoitetaan maaleja ja pinnoitteita,
jotka on tarkoitettu ulkokäyttöön rapattujen, betonisten, tiili- tai
kipsiseinien maalaamiseen ja pinnoittamiseen. d) ’Sisä-
ja ulkovarusteiden ja ulkoverhousten maaleilla puu-, metalli- tai
muovipinnoille’ tarkoitetaan maaleja, jotka on tarkoitettu sisä- ja
ulkovarusteiden ja ulkoverhousten maalaamiseen ja jotka muodostavat peittävän
kalvon. Nämä maalit on tarkoitettu joko puu-, metalli- tai muovipinnoille.
Tähän alaluokkaan kuuluvat pohja- ja välimaalit. e) ’Sisä-
ja ulkolakoilla ja kuultavilla pintakäsittelyaineilla’ tarkoitetaan
pinnoitteita, jotka on tarkoitettu sisä- ja ulkovarusteiden pinnoittamiseen,
jotka muodostavat läpikuultavan tai puoliksi läpikuultavan kalvon ja joita
käytetään puun, metallin ja muovin koristamiseen ja suojaamiseen. Tähän
alaluokkaan kuuluvat myös peittävät puunsuojat. Peittävillä puunsuojilla
tarkoitetaan pinnoitteita, joita käytetään puun koristamiseen ja suojaamiseen
ja jotka muodostavat peittävän, säänkestävän kalvon standardin EN 927-1
mukaisesti (osittain mittapysyvä luokka). f) Erittäin
ohutkalvoisilla puunsuojilla tarkoitetaan puunsuojia, joiden muodostaman kalvon
keskimääräinen paksuus on standardin EN 927-1:1996 mukaisesti alle 5 µm
standardin ISO 2808: 1997 menetelmän 5A mukaisesti mitattuna. g) ’Pohjamaaleilla’
tarkoitetaan maaleja, joilla on tiivistäviä ja/tai eristäviä ominaisuuksia ja
jotka on tarkoitettu puupintojen tai seinien ja kattojen maalaamiseen. h) ’Pohjustusaineilla’
tarkoitetaan pintakäsittelyaineita, jotka on tarkoitettu sitomaan ja
lujittamaan jauhomaista alustaa tai lisäämään vedenhylkivyyttä ja/tai
suojaamaan puuta sinistymiseltä. i) ’Yksikomponenttisilla
erikoispinnoitteilla’ tarkoitetaan erikoispinnoitteita, jotka perustuvat kalvon
muodostavaan materiaaliin. Ne on tarkoitettu sovelluksiin, jotka vaativat
erityisiä ominaisuuksia, kuten muovien pohja- ja pintamaalaukseen,
rautapitoisten alustojen pohjamaalaukseen, reaktiivisten metallien kuten sinkin
ja alumiinin pohjamaalaukseen, korroosionestomaalaukseen, lattioiden
pinnoitukseen puu ja sementti mukaan luettuina, graffitilta suojaamiseen,
palonestoon sekä kohteisiin, joiden on täytettävä elintarvike- ja
juomateollisuuden tai terveydenhuollon hygieniavaatimukset. j) ’Kaksikomponenttisilla
erikoispinnoitteilla’ tarkoitetaan pinnoitteita, joilla on sama käyttötarkoitus
kuin yksikomponenttisilla erikoispinnoitteilla ja joihin lisätään toinen
komponentti (esimerkiksi tertiäärisiä amiineja) ennen käyttöä. k) ’Moniväripinnoitteilla’
tarkoitetaan pinnoitteita, joilla saadaan aikaan kaksisävyinen tai
monivärivaikutelma yhdellä käsittelykerralla. l) ’Koristemaaleilla
tarkoitetaan maaleja’, jotka on suunniteltu antamaan erityinen esteettinen
vaikutelma erityisellä tavalla esikäsitellyille ja -maalatuille alustoille tai
massoille ja joita käsitellään myöhemmin erilaisilla välineillä kuivumisen
aikana. 5. ’Ajoneuvojen
korjausmaalaustuotteilla’ tarkoitetaan jäljempänä olevissa alaluokissa lueteltuja
tuotteita. Niitä käytetään maantieajoneuvojen tai niiden osien maalaamisessa,
joka suoritetaan osana ajoneuvojen korjausta, entistämistä tai koristemaalausta
muualla kuin tuotantolaitoksissa. Tässä suhteessa ’maantieajoneuvolla’
tarkoitetaan tieliikenteeseen tarkoitettua, keskeneräistä tai valmistuvaa
vähintään nelipyöräistä moottoriajoneuvoa, jonka suurin rakenteellinen nopeus
on yli 25 km/h, ja sen perävaunuja, lukuun ottamatta kiskoilla kulkevia
ajoneuvoja, maa- ja metsätaloustraktoreita ja liikkuvia koneita. a) ’Esikäsittely-
ja puhdistusaineilla’ tarkoitetaan tuotteita, jotka on tarkoitettu vanhojen
maalien ja pinnoitteiden sekä ruosteen poistamiseen mekaanisesti tai
kemiallisesti tai muodostamaan tartuntapohja maaleille ja pinnoitteille. i) Esikäsittelytuotteiden
piiriin kuuluvat ruiskupuhdistusaineet (aineet, joita käytetään ruiskujen ja
muiden välineiden puhdistukseen), maalinpoistoaineet, rasvanpoistoaineet (myös
muovien käsittelyyn tarkoitetut antistaattiset aineet) sekä silikoninpoistoaineet. ii) ’Esipuhdistusaineilla’
tarkoitetaan tuotteita, joilla poistetaan pinnan epäpuhtaudet
esikäsittelyvaiheessa ja ennen pinnoitusmateriaalien levittämistä. b) ’Täytetasoitteilla/kiteillä’
tarkoitetaan jähmeitä valmisteita, jotka on tarkoitettu käytettäviksi pinnan
suurten epätasaisuuksien täyttämiseen ennen hiomamaalin/pintatasoitteen
levittämistä. c) ’Pohjamaaleilla’
tarkoitetaan maaleja, jotka ruiskutetaan paljaalle metallille tai vanhalle
pinnoitteelle korroosiosuojaksi ennen pohja-/hiomamaalin levittämistä. (i) ’Hiomamaaleilla/pintatasoitteilla’
tarkoitetaan maaleja, jotka levitetään juuri ennen pintamaalia
korroosiosuojaksi pintamaalin tarttumisen varmistamiseksi ja yhtenäisen pinnan
muodostumisen edistämiseksi täyttämällä pinnan pienet epätasaisuudet. (ii) ’Yleisillä
metallipohjamaaleilla’ tarkoitetaan pinnoitteita, joita käytetään
pohjamaaleina, kuten tartuntamaaleja, tiivistys- ja eristyspinnoitteita,
hiomamaaleja, pohjamaaleja, muovipinnoille tarkoitettuja pohjamaaleja,
märkää-märälle-hiomamaaleja, ei-hiottavia tasoitteita ja kittejä sekä
ruiskutasoitteita ja -kittejä. (iii) ’Happopohjamaaleilla’
tarkoitetaan maaleja, jotka sisältävät vähintään 0,5 painoprosenttia
fosforihappoa ja jotka ruiskutetaan suoraan paljaille metallipinnoille suojaamaan
korroosiolta ja edistämään tarttumista, maaleja, joita käytetään hitsattavina
pohjamaaleina, sekä galvanoitujen ja sinkkipintojen peittaamisliuoksia. d) ’Pintamaaleilla’
tarkoitetaan pigmentoituja pinnoitteita, jotka antavat yksi- tai
monikerrosmaaleina kiiltoa ja kestävyyttä. Niihin kuuluvat kaikki tähän
tarkoitukseen käytettävät tuotteet, kuten massat ja kirkaslakat. (i) ’Massoilla’
tarkoitetaan pigmentoituja pinnoitteita, joiden tehtävänä on antaa pinnalle
värisävy ja haluttu optinen vaikutelma mutta joilla ei saada aikaan kiiltoa tai
rakenteen kestävyyttä. (ii) ’Kirkaslakoilla’
tarkoitetaan läpikuultavia pinnoitteita, joilla saadaan aikaan lopullinen
kiilto ja rakenteen kestävyys. e) ’Erikoispinnoitteilla’
tarkoitetaan pinnoitteita, joita käytetään pintamaaleina ja joilla saadaan
aikaan erityisiä ominaisuuksia kuten metallin- tai helmiäishohtoinen vaikutelma
yhdellä kerroksella, erityisen kestäviä tavallisia (ei-metallinhohtoisia)
pintamaaleja ja kirkaslakkoja (esimerkiksi naarmunkestävät, fluoria sisältävät
kirkaslakat), heijastavia massoja, teksturoituja maaleja (esimerkiksi
vasaralakka), liukumisenestomaaleja, alustamassoja, kiveniskumaaleja ja korin
sisämaaleja sekä kaikenlaisia aerosoleja. 6. Sopimuspuolten on
varmistettava, että tämän liitteen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet, jotka
saatetaan markkinoille niiden alueella, noudattavat taulukoissa 1 ja 2
määritettyjä VOC-pitoisuuden raja-arvoja. Sopimuspuolet voivat myöntää
yksittäisiä lupia myydä ja ostaa tarkasti rajoitettuja määriä tuotteita, jotka
eivät noudata tässä liitteessä vahvistettuja VOC-pitoisuuden raja-arvoja,
sellaisten rakennusten ja vanhojen ajoneuvojen entistämistä ja ylläpitoa
varten, joilla toimivaltaiset viranomaiset katsovat olevan erityistä
historiallista ja kulttuurista arvoa. Sopimuspuolet voivat myös vapauttaa
edellä mainittujen vaatimusten noudattamisesta tuotteet, jotka myydään
käytettäväksi yksinomaan liitteen VI soveltamisalaan kuuluvissa toiminnoissa,
jotka toteutetaan rekisteröidyssä tai luvan saaneessa laitoksessa kyseisen
liitteen mukaisesti. Taulukko 1 Maalien ja lakkojen
VOC-yhdisteiden enimmäispitoisuus Tuotteen alaluokka || Tyyppi || (g/l)* || || Sisäseinien ja -kattojen himmeät maalit ja pinnoitteet (kiiltoarvo enintään 25 yksikköä 60°:n heijastuskulmalla) || VO || 30 LO || 30 Sisäseinien ja -kattojen kiiltävät maalit ja pinnoitteet (kiiltoarvo yli 25 yksikköä 60°:n heijastuskulmalla) || VO || 100 LO || 100 Mineraalialustaisten julkisivujen maalit ja pinnoitteet || VO || 40 LO || 430 Sisä- ja ulkovarusteiden ja ulkoverhousten maalit puu- ja metallipinnoille || VO || 130 LO || 300 Sisä- ja ulkolakat ja kuultavat pintakäsittelyaineet, peittävät puunsuojat mukaan luettuina || VO || 130 LO || 400 Erittäin ohutkalvoiset puunsuojat || VO || 130 LO || 700 Pohjamaalit || VO || 30 LO || 350 Pohjustusaineet || VO || 30 LO || 750 Yksikomponenttiset erikoispinnoitteet || VO || 140 LO || 500 Kaksikomponenttiset erikoispinnoitteet tiettyyn käyttötarkoitukseen || VO || 140 LO || 500 Moniväripinnoitteet || VO || 100 LO || 100 Koristemaalit || VO || 200 LO || 200 * g/l käyttövalmista
tuotetta Taulukko 2 Ajoneuvojen
korjausmaalaustuotteiden VOC-yhdisteiden enimmäispitoisuus Tuotteen alaluokka || Maalit ja pinnoitteet || VOC (g/l)* || || Esikäsittely- ja puhdistusaineet || Esikäsittely || 850 Esipuhdistusaineet || 200 Täytetasoite/kitti || Kaikki tyypit || 250 Pohjamaalit || Hiomamaalit/pintatasoitteet ja yleiset metallipohjamaalit || 540 Happopohjamaalit || 780 Pintamaalit || Kaikki tyypit || 420 Erikoispinnoitteet || Kaikki tyypit || 840 * g/l käyttövalmista
tuotetta. Lukuun ottamatta esikäsittely- ja puhdistusaineiden alaluokkaa
käyttövalmiin tuotteen vesipitoisuus olisi vähennettävä. B. Kanada 7. Kulutustavaroiden ja
kaupallisten tuotteiden käytöstä peräisin olevia haihtuvien orgaanisten
yhdisteiden päästöjä koskevat raja-arvot määritetään ottaen tarvittaessa
huomioon tiedot käytettävissä olevasta rajoittamistekniikasta, muilla
lainkäyttöalueilla sovellettavat raja-arvot sekä seuraavat asiakirjat: a) VOC
Concentration Limits for Architectural Coatings Regulations, SOR/2009-264; b) VOC
Concentration Limits for Automotive Refinishing Products, SOR/2009-197; c) Regulations
Amending the Prohibition of Certain Toxic Substances Regulations, 2005
(2-Methoxyethanol, Pentachlorobenzene and Tetrachlorobenzenes), SOR/2006-279; d) Federal
Halocarbon Regulations, SOR/2003-289; e) Prohibition
of Certain Toxic Substances Regulations, SOR/2003-99; f) Solvent
Degreasing Regulations, SOR/2003-283; g) Tetrachloroethylene
(Use in Dry Cleaning and Reporting Requirements) Regulations, SOR/2003-79; h) Order
Adding Toxic Substances to Schedule 1 to the Canadian Environmental Protection
Act, 1999; i) Notice
with Respect to Certain Substances on the Domestic Substances List (DSL); j) Order
Amending Schedule 1 to the Canadian Environmental Protection Act, 1999
(Miscellaneous Program); k) Ozone-depleting
Substances Regulations, SOR/99-7; l) Proposed
regulations for VOC Concentrations Limits for Certain Products; m) Proposed
notice requiring the preparation and implementation of pollution prevention
plans in respect of specified substances on Schedule 1 of the Canadian
Environmental Protection Act, 1999, related to the resin and synthetic rubber
manufacturing sector; n) Proposed
notice requiring the preparation and implementation of pollution prevention
plans in respect of specified substances on Schedule 1 of the Canadian
Environmental Protection Act, 1999, implicated in the polyurethane and other
foam sector (except polystyrene); o) Notice
with Respect to Certain Hydrochlorofluorocarbons; p) Notice
with Respect to Certain Substances on the Domestic Substances List (DSL); sekä q) Environmental
Code of Practice for the Reduction of Solvent Emissions from Dry Cleaning
Facilities. PN 1053. C. Amerikan yhdysvallat 8. Haitallisia ilman
epäpuhtauksia koskevien kansallisten päästönormien alaisista lähteistä peräisin
olevien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen raja-arvot määritetään
kulutustavaroiden ja kaupallisten tuotteiden osalta seuraavissa asiakirjoissa: a) Automobile
refinish coatings – 40 C.F.R. Part 59, Subpart B; b) Consumer
products – 40 C.F.R. Part 59, Subpart C; c) Architectural
coatings – 40 C.F.R. Part 59, Subpart D; sekä d) Aerosol
coatings – 40 C.F.R. Part 59, Subpart E. [1] Laitoksen nimellislämpöteho lasketaan kaikkien yhteiseen
poistoputkeen yhdistettyjen yksiköiden lämpötehon summana. Yksittäisiä
yksiköitä, joiden lämpöteho on alle 15 MWth, ei oteta huomioon
nimellistä kokonaislämpötehoa laskettaessa. [2] Laitoksen nimellislämpöteho lasketaan kaikkien yhteiseen
poistoputkeen yhdistettyjen yksiköiden lämpötehon summana. Yksittäisiä
yksiköitä, joiden lämpöteho on alle 15 MWth, ei oteta huomioon
nimellistä kokonaislämpötehoa laskettaessa. [3] Nykyisen pöytäkirjan raja-arvoihin (kun happipitoisuus
on 5 prosenttia) sovellettava muuntokerroin on 2,66 (16/6).
Näin ollen raja-arvot muuntuvat seuraavasti: • 190 mg/m3
(happipitoisuus 15 prosenttia) vastaa raja-arvoa 500 mg/m3
(happipitoisuus 5 prosenttia); • 95 mg/m3
(happipitoisuus 15 prosenttia) vastaa raja-arvoa 250 mg/m3
(happipitoisuus 5 prosenttia); • 225 mg/m3
(happipitoisuus 15 prosenttia) vastaa raja-arvoa 600 mg/m3
(happipitoisuus 5 prosenttia). [4] Laskentamenetelmät esitetään toimeenpanevan elimen
hyväksymissä ohjeissa. [5] Canadian Council of Ministers of the Environment. [6] Laitoksen nimellislämpöteho lasketaan kaikkien yhteiseen
poistoputkeen yhdistettyjen yksiköiden lämpötehon summana. Yksittäisiä
yksiköitä, joiden lämpöteho on alle 15 MWth, ei oteta huomioon
nimellistä kokonaislämpötehoa laskettaessa.