This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52013PC0535
Proposal for a REGULATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on the European Union Agency for Criminal Justice Cooperation (Eurojust)
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust)
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust)
/* COM/2013/0535 final - 2013/0256 (COD) */
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) /* COM/2013/0535 final - 2013/0256 (COD) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Eurojust
perustettiin neuvoston päätöksellä 2002/187/YOS[1]
tehostamaan vakavan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa Euroopan unionissa.
Se on perustamisestaan lähtien helpottanut jäsenvaltioiden tutkinta- ja
syyttäjäviranomaisten välistä koordinointia ja yhteistyötä useita
jäsenvaltioita koskevissa tapauksissa. Se on auttanut rakentamaan keskinäistä
luottamusta ja lisäämään ymmärrystä EU:n erilaisten oikeusjärjestelmien ja ‑perinteiden
välillä. Eurojust on helpottanut yhteistyötä koskevien pyyntöjen ja
vastavuoroisen tunnustamisen välineiden täytäntöönpanoa ratkaisemalla
oikeudelliset ongelmat nopeasti ja määrittämällä muiden maiden toimivaltaiset
viranomaiset. Organisaatio on näinä vuosina kasvanut jatkuvasti, ja se on nyt
rikosoikeudellisen yhteistyön keskeinen toimija. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ja
rikollisjärjestöjen hajottaminen muodostaa edelleen päivittäisen haasteen.
Rajatylittävän rikollisuuden määrä on valitettavasti kasvanut räjähdysmäisesti
kymmenen viime vuoden aikana. Huumausainekauppa, ihmiskauppa, terrorismi ja
tietoverkkorikollisuus, lapsipornografia mukaan lukien, ovat tästä vain
muutamia esimerkkejä. Kaikille näille rikollisuuden aloille on yhteistä se,
että rikokset ovat rajatylittäviä ja niitä tekevät erittäin liikkuvat ja
joustavat rikollisryhmät, jotka toimivat monien oikeusjärjestelmien alueella ja
monilla rikollisuuden aloilla. Niiden tehokas torjuminen edellyttää näin ollen
yhtenäistä yleiseurooppalaista lähestymistapaa. Rikollisuus on yhä useammin luonteeltaan
rajatylittävää ja monialaista, minkä vuoksi yksittäisten jäsenvaltioiden on
aiempaa vaikeampi havaita ja torjua rajojen yli tapahtuvaa ja etenkin
järjestäytynyttä rikollisuutta. Näin ollen Eurojustilla on edelleen ratkaisevan
tärkeä rooli oikeudellisen yhteistyön ja koordinoinnin parantamisessa
jäsenvaltioiden toimivaltaisten lainkäyttöviranomaisten välillä sekä
sellaisissa tutkinnoissa avustamisessa, joissa on mukana osapuolia kolmansista
maista. Lissabonin sopimuksella otettiin käyttöön
uusia tapoja parantaa Eurojustin tehokkuutta näiden rikollisuuden muotojen
torjunnassa. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus)
85 artiklassa tunnustetaan nimenomaisesti, että Eurojustin tehtävänä on
tukea ja tehostaa kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten välistä
koordinointia ja yhteistyötä sellaisen vakavan rikollisuuden alalla, joka
koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota tai edellyttää yhteisin perustein
toteutettavia syytetoimia. Näin ollen on tärkeää varmistaa, että Eurojustia
hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla ja että sen tehokkaan toiminnan
esteet poistetaan.[2] Eurojust-päätökseen[3] tehtiin vuonna 2008 laajoja
muutoksia Eurojustin vahvistamiseksi. Määräaika päätöksen saattamiselle osaksi
kansallista lainsäädäntöä oli 4. kesäkuuta 2011. Muutetun päätöksen
asianmukainen täytäntöönpano on tärkeää, mutta se ei saisi haitata edistymistä
uusiin haasteisiin vastaamisessa ja Eurojustin toiminnan tehostamisessa eikä
sen toiminnallista tehokkuutta vahvistavien seikkojen ylläpitämistä. SEUT-sopimuksen 85 artiklassa määrätään
myös, että Eurojustin rakenne, toiminta, toiminta-ala ja tehtävät määritetään
tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla. Näillä
asetuksilla säädetään myös menettelytavoista, jotka koskevat Euroopan
parlamentin ja kansallisten parlamenttien osallistumista Eurojustin toiminnan
arviointiin. Lisäksi Euroopan parlamentti, neuvosto ja
komissio päättivät komission tiedonannon Euroopan unionin virastot –
tulevaisuuden näkymiä[4]
johdosta aloittaa toimielinten välisen vuoropuhelun hajautettujen virastojen
yhdenmukaisuuden, tehokkuuden ja työskentelyn parantamiseksi. Vuoropuhelu johti
maaliskuussa 2009 toimielinten välisen työryhmän perustamiseen. Työryhmä on
käsitellyt useita keskeisiä kysymyksiä, kuten virastojen roolia ja asemaa EU:n
institutionaalisessa rakenteessa, niiden perustamista, rakennetta ja toimintaa
sekä niiden rahoitukseen, talousarvioon, valvontaan ja hallintoon liittyviä
kysymyksiä. Työskentelyn perusteella laadittiin EU:n
erillisvirastoja koskeva yhteinen lähestymistapa, jonka Euroopan parlamentti,
neuvosto ja komissio hyväksyivät heinäkuussa 2012 ja joka on tarkoitus ottaa
tapauskohtaisen tarkastelun perusteella huomioon niiden kaikissa tulevissa
päätöksissä, jotka koskevat EU:n hajautettuja virastoja. Tässä asetusehdotuksessa huomioidaan kaikki
nämä seikat ja esitetään yhtenäistä ja uudistettua oikeudellista kehystä
uudelle Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastolle (Eurojust),
joka on neuvoston päätöksellä 2002/187/YOS perustetun Eurojustin
oikeusseuraaja. Asetuksessa säilytetään ne osat, jotka ovat
osoittautuneet tehokkaiksi Eurojustin hallinnossa ja toiminnassa, mutta
uudistetaan viraston oikeudellista kehystä ja tehostetaan sen toimintaa ja rakennetta
Lissabonin sopimuksen ja yhteisen lähestymistavan vaatimusten mukaisesti siinä
määrin kuin viraston luonne sen sallii. Koska tämä asetusehdotus hyväksytään samaan
aikaan kuin ehdotus asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta,
ehdotukseen on sisällytetty määräyksiä sen varmistamiseksi, että virasto
perustetaan Eurojustin pohjalta, kuten SEUT-sopimuksen 86 artiklassa
edellytetään, ja että Eurojust voi tukea sitä. 2. ERI OSAPUOLTEN KANSSA KÄYDYN
LAUSUNTOKIERROKSEN TULOKSET Komissio on tätä asetusta valmistellessaan
kuullut sidosryhmiä useaan otteeseen. Ehdotuksen tavoitteena on suurelta osin
hyödyntää Lissabonin sopimuksen tarjoamaa mahdollisuutta uudistaa Eurojustia
parantamalla sen hallintorakennetta siten, että kollegion hallinnollinen taakka
vähenee. Ehdotuksella virastolle annetaan mahdollisuus keskittyä
ydintehtäväänsä. Komissio järjesti 18. lokakuuta 2012
jäsenvaltioiden asiantuntijoiden sekä neuvoston pääsihteeristön, Euroopan
parlamentin ja Eurojustin edustajien kanssa neuvoa-antavan kokouksen, jossa
keskusteltiin SEUT-sopimuksen 85 artiklaan perustuvaan mahdolliseen
uudistukseen liittyvistä kysymyksistä. Keskustelua käytiin muiden muassa
lujitetusta hallinnosta, parlamentaarisesta osallistumisesta unionin ja
jäsenvaltioiden tasolla sekä muista mahdollisista valtuuksista samoin kuin
yhteyksistä Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kehittämiseen. Kokouksen
osallistujat kannattivat yleisesti ottaen Eurojustin hallintorakenteen ja
tehokkuuden parantamista. Myös Eurojust osallistui lausuntokierrokseen
suoraan ja antoi panoksensa laatimalla kannanottoja ja pitämällä komission
kanssa kokouksia. Uudistuksesta on keskusteltu lisäksi erilaisissa
seminaareissa, kuten Bruggessa 20.–22. syyskuuta 2010 järjestetyssä
strategisessa seminaarissa ”Eurojust and the Lisbon Treaty. Towards more
effective action” ja Eurojustin ja eurooppaoikeuden akatemian (ERA)
konferenssissa ”10 Years of Eurojust: Operational Achievements and Future
Challenges”, joka järjestettiin Haagissa 12.–13. marraskuuta 2012. Eurojustin
tulevaisuudesta keskusteltiin myös neuvoston epävirallisessa erityiskokouksessa
helmikuussa 2012, jolloin Eurojustin perustamisesta tuli kuluneeksi kymmenen
vuotta. Sidosryhmien
näkemyksiä koottiin myös komission tilaamalla, Eurojustin vahvistamista koskevalla
selvityksellä ”Study on the strengthening of Eurojust”[5], josta saatiin hyvä yleiskuva
nykyisistä ongelmista ja jossa esitettiin useita poliittisia vaihtoehtoja
ongelmien ratkaisemiseksi. 3. EHDOTUS 3.1. Oikeusperusta Ehdotuksen oikeusperustana on SEUT-sopimuksen
85 artikla, jossa määrätään asetuksen käyttämisestä säädösmuotona. 3.2. Toissijaisuus- ja
suhteellisuusperiaate EU:n toimia tarvitaan, koska suunnitelluilla
toimenpiteillä on luontainen EU-ulottuvuus. Niillä nimittäin perustetaan
yhteisö, jonka tehtävänä on tukea ja tehostaa kansallisten
lainkäyttöviranomaisten välistä koordinointia ja yhteistyötä sellaisen vakavan
rikollisuuden torjumiseksi, joka koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota tai
edellyttää yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia. Tavoite on mahdollista
saavuttaa ainoastaan unionin tasolla toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä
asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. 3.3. Ehdotuksen kuvaus luku luvulta Ehdotuksen tärkeimpinä tavoitteina on ·
tehostaa Eurojustin toimintaa luomalla sille uusi
hallintorakenne; ·
parantaa Eurojustin toiminnan tuloksellisuutta
määrittelemällä kansallisten jäsenten asema ja toimivaltuudet yhdenmukaisesti; ·
määrätä Euroopan parlamentin ja kansallisten
parlamenttien osallistumisesta Eurojustin toiminnan arvioimiseen Lissabonin
sopimuksen mukaisesti; ·
saattaa Eurojustin oikeudellinen kehys yhteisen
lähestymistavan mukaiseksi, kuitenkin niin, että viraston erityisasema
käynnissä olevien rikostutkintojen koordinoijana säilyy; ·
varmistaa, että Eurojust voi toimia tiiviissä
yhteistyössä Euroopan syyttäjänviraston kanssa heti sen perustamisesta lähtien. 3.3.1. I luku: Tavoitteet ja tehtävät Tässä luvussa säädetään Euroopan unionin
rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) perustamisesta neuvoston
päätöksellä 2002/187/YOS perustetun Eurojustin oikeusseuraajaksi. Lisäksi siinä
määritellään viraston tehtävät ja toimivalta. Viimeksi mainittu määritellään
asetusluonnoksessa itsenäisesti liitteellä. 3.3.2. II luku: Eurojustin rakenne ja
organisaatio Tässä luvussa käsitellään uudistuksen
keskeisiä osa-alueita. Luvun II jaksossa käsitellään Eurojustin
kansallisia jäseniä. Uudistuksessa säilytetään kansallisten jäsenten yhteys
heidät lähettäneisiin jäsenvaltioihin, mutta lisäksi nimenomaisesti luetellaan
heille kaikille myönnettävät operatiiviset valtuudet. Näin he voivat tehdä
yhteistyötä keskenään ja kansallisten viranomaisten kanssa aiempaa
tuloksellisemmin. Luvun III, IV ja V jaksossa perustetaan
Eurojustin uusi rakenne säätämällä kollegiosta, johtokunnasta ja
hallintojohtajasta. Eurojustin hallintoa parannetaan erottamalla selkeästi
toisistaan kollegion kaksi kokoonpanoa, jotka riippuvat siitä, hoitaako
kollegio operatiivisia vai hallinnointitehtäviä. Operatiivisilla tehtävillä
tarkoitetaan Eurojustin ydintehtäviä eli kansallisten tutkintatoimien tukemista
ja koordinointia. Hallinnointitehtävät puolestaan liittyvät esimerkiksi
viraston työohjelman, vuotuisen talousarvion ja vuosikertomuksen hyväksymiseen.
Asetuksella perustettava uusi elin, johtokunta, valmistelee kollegion
hallinnointipäätökset ja vastaa suoraan joistakin hallinnollisista tehtävistä.
Komissio on edustettuna johtokunnassa sekä kollegiossa sen hoitaessa
hallinnointitehtäviä. Luvun näissä jaksoissa esitetään lisäksi selkeästi
hallintojohtajan nimittämismenettely sekä hänen vastuunsa ja tehtävänsä. Käyttöön otetaan yhteisessä lähestymistavassa
ennakoitu kaksitasoinen hallintorakenne kuitenkin niin, että Eurojustin
erityisluonne säilytetään ja sen riippumattomuutta suojellaan. Rakenne on
kustannustehokas ja edistää Eurojustin tehokkuutta, sillä kansalliset jäsenet
voivat saada apua talousarvio- ja hallintoasioissa ja voivat näin ollen
keskittyä operatiivisiin tehtäviinsä. 3.3.3. III luku: Operatiiviset asiat Tässä luvussa käsitellään nykyisiä Eurojustin
operatiiviseen tehokkuuteen liittyviä mekanismeja, kuten päivystävää
koordinaatiota, Eurojustin kansallista koordinointijärjestelmää,
tietojenvaihtoa ja Eurojustin pyyntöihin liittyviä jatkotoimia. Eurojustin
asianhallintajärjestelmän rakenne säilyy ennallaan. 3.3.4. IV luku: Tietojenkäsittely Tässä luvussa viitataan asetukseen 45/2001[6], jossa säädettyä järjestelmää
sovelletaan kaikessa henkilötietojen käsittelyssä Eurojustissa. Lisäksi
asetuksella täsmennetään ja täydennetään asetusta 45/2001 tutkintaan liittyvien
henkilötietojen osalta kunnioittaen oikeudellisen yhteistyön toimien
erityispiirteitä ja ottaen huomioon tarve säilyttää johdonmukaisuus ja
yhteensopivuus asiaankuuluvien tietosuojaperiaatteiden kanssa. Henkilötietojen
käsittelyä koskevat rajoitukset ovat edelleen mahdollisia. Lisäksi tässä luvussa yhdenmukaistetaan
rekisteröityjen oikeuksia koskevat säännökset asetuksen 45/2011 kanssa ja
otetaan huomioon tietosuojavaatimukset, joita ennakoidaan komission tammikuussa
2012 hyväksymässä tietosuojan uudistamista koskevassa lainsäädäntöpaketissa.
Luvussa ennakoidaan lisäksi merkittävää muutosta valvontamekanismiin. Siinä
määritellään Euroopan tietosuojavaltuutetun vastuut suhteessa kaikkeen
henkilötietojen käsittelyyn Eurojustissa. Neuvoston Eurojust-päätöksellä
perustetun yhteisen valvontaviranomaisen tehtävät siirtyvät Euroopan
tietosuojavaltuutetulle. 3.3.5. V luku: Suhteet
yhteistyökumppaneihin Tämä luku heijastaa Eurojustin ja EU:n muiden
toimielinten, elinten ja virastojen kumppanuuden ja yhteistyön merkitystä
rikollisuuden torjunnassa. Ensinnäkin tämä kattaa suhteet Euroopan
oikeudellisen verkoston sihteeristöön, yhteisten tutkintaryhmien
asiantuntijaverkoston sihteeristöön ja joukkotuhonnasta ym. rikoksista
vastuussa olevia henkilöitä koskevan eurooppalaisen yhteyspisteiden verkoston
sihteeristöön, joita Eurojust ylläpitää. Se sisältää myös erityisen säännöksen
suhteista Euroopan syyttäjänvirastoon. Yhteistyö Europolin kanssa on erityisen
tärkeää, etenkin kun otetaan huomioon sen SEUT-sopimuksen 85 artiklaan
perustuva tehtävä toimittaa tietoja Eurojustille. Asetukseen on sisällytetty
erityissäännös näiden kahden viraston erityissuhteen tarkentamiseksi, jotta ne
voisivat oman toimivaltansa puitteissa toimia tuloksellisemmin vakavien
kansainvälisen rikollisuuden muotojen torjunnassa. Tähän kuuluu kummankin
viraston tietojärjestelmien ristiintarkistus sekä siitä seuraava
tietojenvaihto. Yksityiskohtaisista säännöistä määrätään erikseen sopimuksella.
Vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen
liittyvien tapausten yhteydessä havaitaan usein yhteyksiä kolmansiin maihin,
minkä vuoksi tiivis yhteistyö näiden maiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää.
Euroopan unionin tapa hoitaa ulkosuhteitaan muuttui Lissabonin sopimuksen
myötä, ja nämä muutokset vaikuttavat myös virastoihin. Niinpä virastot eivät
voi enää neuvotella itse kansainvälisiä sopimuksia, vaan tällaiset sopimukset
on tehtävä SEUT-sopimuksen 218 artiklan mukaisesti. Eurojust voi kuitenkin
sopia käytännön yhteistyöjärjestelyistä tehostaakseen yhteistyötä kolmansien
maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa esimerkiksi tietojenvaihdon avulla.
Jo olemassa olevat kansainväliset sopimukset pysyvät voimassa. 3.3.6. VI luku: Varainhoitoa koskevat
säännökset Näiden säännösten tavoitteena on uudistaa
Eurojustin talousarviota sekä säännöksiä, jotka koskevat talousarvion
laatimista ja toteuttamista, tilinpäätöksen esittämistä ja vastuuvapautta. 3.3.7. VII luku: Henkilöstöä koskevat
säännökset Nämä säännökset myötäilevät yhteistä
lähestymistapaa, kuitenkin niin, että Eurojustin erityispiirteet otetaan
huomioon. Eurojustin moninainen luonne sekä se, että kansallisilla toimistoilla
on tärkeää olla operatiivinen yhteys kansalliset jäsenet lähettäneisiin
jäsenvaltioihin, selittävät sen, että tällaisen henkilöstön palkoista ja
palkkioista vastaa heidät lähettänyt jäsenvaltio. Eurojustin hallintojohtajan
nimittää edelleen Eurojustin kollegio, mutta nyt nimityksen perustana on
komission avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen laatima
ehdokasluettelo. Tällä tavoin kunnioitetaan viraston itsenäistä asemaa taaten
samalla ehdokkaiden seikkaperäinen arviointi. Samankaltaista menettelyä on
tarkoitus noudattaa myös hallintojohtajan erottamisen yhteydessä. 3.3.8. VIII luku: Arviointi ja
raportointi Tässä luvussa Eurojustin oikeudellinen kehys
saatetaan vastaamaan Lissabonin sopimuksen edellyttämää Eurojustin aiempaa
suurempaa demokraattista oikeutusta. Siinä tarkennetaan Euroopan parlamentin ja
kansallisten parlamenttien osallistumista Eurojustin toiminnan arviointiin.
Tämä tehdään kustannustehokkaasti Eurojustin vuosikertomuksen perusteella
Eurojustin toiminnallinen riippumattomuus säilyttäen. Samalla määrätään myös
Eurojustin toiminnan säännöllisestä kokonaisarvioinnista yhteisen
lähestymistavan mukaisesti. 3.3.9. IX luku: Yleiset säännökset ja
loppusäännökset Tässä luvussa on säännöksiä, jotka koskevat
Eurojust-asetuksen saattamista yhteisen lähestymistavan mukaiseksi, sekä
asetuksen voimaantuloa koskevia säännöksiä. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Hallinnon uudistaminen ei aiheuta
kustannusvaikutuksia (”hallintoneuvosto” kollegion yhteydessä), eikä
Eurojustille osoiteta tässä ehdotuksessa muita uusia tehtäviä kuin Euroopan
syyttäjänviraston tukeminen, josta ei aiheudu lainkaan kustannuksia. 2013/0256 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin rikosoikeudellisen
yhteistyön virastosta (Eurojust) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN
UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 85 artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission
ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys
lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu
kansallisille parlamenteille, kuultuaan Euroopan tietosuojavaltuutettua, noudattavat tavallista
lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1) Eurojust perustettiin
neuvoston päätöksellä 2002/187/YOS[7]
Euroopan unionin elimeksi, jolla on oikeushenkilöys, edistämään ja parantamaan
jäsenvaltioiden toimivaltaisten lainkäyttöviranomaisten välistä koordinointia
ja yhteistyötä erityisesti vakavan järjestäytyneen rikollisuuden yhteydessä.
Eurojustin oikeudellista kehystä on muutettu neuvoston päätöksellä 2003/659/YOS[8] ja Eurojustin vahvistamisesta
tehdyllä neuvoston päätöksellä 2009/426/YOS[9]. (2) Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 85 artiklan mukaan Eurojustin
toimintaa on säänneltävä asetuksella, joka annetaan tavallista
lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Artiklassa määrätään myös, että on
säädettävä menettelytavoista, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja
kansallisten parlamenttien osallistumista Eurojustin toiminnan arviointiin. (3) SEUT-sopimuksen
85 artiklassa määrätään myös, että Eurojustin tehtävänä on jäsenvaltioiden
viranomaisten ja Europolin toteuttamien operaatioiden sekä niiden toimittamien
tietojen perusteella tukea ja tehostaa kansallisten tutkinta- ja
syyttäjäviranomaisten toiminnan yhteensovittamista ja yhteistyötä sellaisen
vakavan rikollisuuden alalla, joka koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota tai
edellyttää yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia. (4) Koska Euroopan
syyttäjänvirasto on perustettava Eurojustin pohjalta, tähän asetukseen sisältyy
säännöksiä, joilla säännellään Eurojustin ja Euroopan syyttäjänviraston
suhteita. (5) Euroopan syyttäjänvirastolla
olisi oltava yksinomainen toimivalta tutkia Euroopan unionin taloudellisia
etuja vahingoittavia rikoksia ja asettaa tekijät syytteeseen, kun taas
Eurojustin pitäisi voida tukea kansallisia viranomaisia tällaisten rikosten
tutkinnassa ja tekijöiden syytteeseenpanossa Euroopan syyttäjäviraston
perustamisesta annetun asetuksen mukaisesti. (6) Jotta Eurojust voisi täyttää
tehtävänsä ja hyödyntää kaikkia mahdollisuuksiaan vakavan rajatylittävän
rikollisuuden torjunnassa, olisi sen operatiivista toimintaa vahvistettava
vähentämällä kansallisten jäsenten hallinnollista työtaakkaa ja sen
eurooppalaista ulottuvuutta syvennettävä ottamalla komissio mukaan viraston
hallinnointiin ja lisäämällä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien
osallistumista sen toiminnan arvioimiseen. (7) Neuvoston päätös 2002/187/YOS
olisi sen vuoksi kumottava ja korvattava tällä asetuksella, jolla säädetään
parlamentaarista osallistumista koskevista menettelytavoista, uudistetaan
Eurojustin rakennetta ja yksinkertaistetaan sen oikeudellista kehystä
säilyttäen kuitenkin ne säännökset, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi sen
toiminnassa. (8) Tässä asetuksessa
kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin
perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. (9) Kahteen tai useampaan
jäsenvaltioon vaikuttavat vakavan rikollisuuden muodot, jotka kuuluvat
Eurojustin toimivaltaan, olisi vahvistettava. Lisäksi olisi määriteltävä tapaukset,
jotka eivät vaikuta kahteen tai useampaan jäsenvaltioon, mutta jotka
edellyttävät yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia. Näihin tapauksiin
olisi sisällytettävä tutkinta- ja syytetoimet, jotka vaikuttavat ainoastaan
yhteen jäsenvaltioon ja kolmanteen valtioon, sekä tapaukset, jotka vaikuttavat
ainoastaan yhteen jäsenvaltioon ja unioniin. (10) Hoitaessaan konkreettisiin
rikostapauksiin liittyviä operatiivisia tehtäviään jäsenvaltioiden
toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä tai omasta aloitteestaan Eurojustin
olisi toimittava joko yhden tai useamman kansallisen jäsenensä kautta tai
kollegiona. (11) Jotta voidaan varmistaa, että
Eurojust voi tukea ja koordinoida rajatylittäviä tutkimuksia asianmukaisesti,
on tarpeen, että kaikilla kansallisilla jäsenillä on samat operatiiviset
valtuudet, jotta nämä voivat tehdä yhteistyötä keskenään ja kansallisten
viranomaisten kanssa aiempaa tuloksellisemmin. Kansallisille jäsenille olisi
myönnettävä valtuudet, jotka mahdollistavat Eurojustin tehtävien asianmukaisen
hoitamisen. Näihin valtuuksiin pitäisi sisältyä olennaisen tiedon saanti
kansallisista julkisista rekistereistä, keskinäistä apua ja vastavuoroista
tunnustamista koskevien pyyntöjen esittäminen ja täytäntöönpano, suorat
yhteydet toimivaltaisiin viranomaisiin ja tietojenvaihto näiden kanssa,
osallistuminen yhteisten tutkintaryhmien toimintaan ja kansallisen viranomaisen
suostumuksella tai kiireellisissä tapauksissa tutkintatoimien tai valvottujen
läpilaskujen määrääminen. (12) Eurojustille on tarpeen luoda
hallinto- ja johtamisrakenne, joka mahdollistaa tehtävien hoitamisen aiempaa
tuloksellisemmin ja on EU:n virastoihin sovellettavien periaatteiden mukainen,
säilyttäen samalla Eurojustin erityispiirteet ja suojellen sen
riippumattomuutta operatiivisten tehtävien hoidossa. Tästä syystä olisi
selvennettävä kansallisten jäsenten, kollegion ja hallintojohtajan tehtäviä
sekä perustettava johtokunta. (13) Olisi annettava säännöksiä,
joilla erotetaan kollegion operatiiviset ja hallinnolliset tehtävät selvästi
toisistaan ja vähennetään näin mahdollisimman paljon kansallisten jäsenten
hallinnollista taakkaa, jotta voidaan keskittyä Eurojustin operatiiviseen
työhön. Kollegion hallinnollisiin tehtäviin pitäisi sisältyä erityisesti
Eurojustin työohjelman, talousarvion, vuosikertomuksen ja tarvittavien
varainhoitosääntöjen sekä kumppanien kanssa tehtävän yhteistyön järjestelyjen
hyväksyminen. Kollegion olisi käytettävä nimittävän viranomaisen toimivaltaa
suhteessa viraston henkilöstöön, hallintojohtaja mukaan lukien. (14) Eurojustin hallintotavan
parantamiseksi ja menettelyjen virtaviivaistamiseksi olisi perustettava
johtokunta, joka auttaa kollegiota hallinnollisten tehtävien hoitamisessa ja
mahdollistaa strategisten ja muita kuin operatiivisia kysymyksiä koskevan päätöksenteon
yksinkertaistamisen. (15) Komission olisi oltava
edustettuna johtokunnassa sekä kollegiossa tämän hoitaessa hallinnollisia
tehtäviään ja huolehdittava Eurojustin muita kuin operatiivisia kysymyksiä
koskevasta valvonnasta ja strategisesta ohjauksesta. (16) Eurojustin tehokkaan
päivittäisen hallinnoinnin varmistamiseksi hallintojohtajan olisi toimittava
viraston oikeudellisena edustajana ja johdettava sen toimintaa ja vastattava
toiminnastaan kollegiolle ja johtokunnalle. Hallintojohtajan olisi valmisteltava
ja pantava täytäntöön kollegion ja johtokunnan päätökset. (17) Eurojustiin on tarpeen
perustaa päivystävä koordinaatio, jotta Eurojust voi toimia
ympärivuorokautisesti ja ryhtyä toimiin kiireellisissä tapauksissa. Kunkin
jäsenvaltion vastuulla olisi oltava varmistaa, että sen edustajat päivystävässä
koordinaatiossa kykenevät toimimaan joka päivä ympärivuorokautisesti. (18) Jäsenvaltioihin olisi
perustettava Eurojustin kansallisia koordinointijärjestelmiä, jotta voidaan
koordinoida työtä, jota Eurojustin kansalliset yhteyshenkilöt, Eurojustin
terrorismiasioiden kansallinen yhteyshenkilö, Euroopan oikeudellisen verkoston
kansallinen yhteyshenkilö ja enintään kolme muuta Euroopan oikeudellisen
verkoston yhteysviranomaista sekä yhteisten tutkintaryhmien verkoston edustajat
ja joukkotuhonnasta, ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista ja sotarikoksista
vastuussa olevia henkilöitä koskevan eurooppalaisen yhteyspisteiden verkoston
perustamisesta 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2002/494/YOS[10], varallisuuden takaisin
hankinnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimistojen yhteistyöstä rikoksen
tuottaman hyödyn tai muun rikokseen liittyvän omaisuuden jäljittämisessä ja
tunnistamisessa 6 päivänä joulukuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä
2007/845/YOS[11]
ja korruption vastaisesta yhteyspisteiden verkostosta 24 päivänä lokakuuta 2008
tehdyllä neuvoston päätöksellä 2008/852/YOS[12]
perustettujen verkostojen edustajat tekevät. (19) Kansallisten tutkinta- ja
syyttäjäviranomaisten välisen koordinoinnin ja yhteistyön edistämiseksi ja
tehostamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että kansalliset viranomaiset
toimittavat Eurojustille olennaisia tietoja, jotka ovat tarpeen sen tehtävien
hoitamisessa. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten
olisi ilmoitettava lähettämilleen kansallisille jäsenille yhteisten
tutkintaryhmien perustamisesta ja niiden saavuttamista tuloksista, Eurojustin
toimivaltaan kuuluvista tapauksista, jotka koskevat suoraan ainakin kolmea
jäsenvaltiota ja joihin liittyviä oikeudellista yhteistyötä koskevia pyyntöjä
tai päätöksiä on toimitettu ainakin kahdelle jäsenvaltiolle, sekä tietyissä
olosuhteissa tietoa toimivaltaristiriidoista, valvotuista läpilaskuista ja
toistuvista vaikeuksista oikeudellisessa yhteistyössä. (20) Vaikka henkilötietojen
käsittely Eurojustissa kuuluu yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja
elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta
liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001[13]
soveltamisalaan, jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamasta henkilötietojen
käsittelystä ja näiden tietojen siirtämisestä Eurojustille määrätään Euroopan
neuvoston yleissopimuksessa nro 108 [korvataan hyväksymisen yhteydessä
viittauksella asianomaiseen voimassa olevaan direktiiviin]. (21) Kun Eurojust siirtää
henkilötietoja kolmannen maan viranomaiselle, kansainväliselle järjestölle tai
Interpolille SEUT-sopimuksen 218 artiklan mukaisesti tehdyn kansainvälisen
sopimuksen nojalla, on yksityisyyden, perusoikeuksien ja yksilön oikeuksien
suojaamiseksi esitetyillä riittävillä takeilla varmistettava, että tämän
asetuksen tietosuojasäännöksiä noudatetaan. (22) Eurojustille olisi annettava
valtuudet käsitellä tiettyjä henkilötietoja, jotka koskevat henkilöitä, joita
epäillään asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla
Eurojustin toimivaltaan kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta tällaiseen
rikokseen tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta. Tarkoituksena ei ole,
että Eurojust suorittaisi DNA-profiilien tai sormenjälkien automaattista
vertailua. (23) Eurojustille olisi annettava
mahdollisuus tavoitteidensa saavuttamiseksi pidentää henkilötietojen
säilyttämisen määräaikoja, kunhan henkilötietojen käsittelyyn kaikessa
Eurojustin toiminnassa sovellettavaa käyttötarkoituksen rajoittamisen
periaatetta noudatetaan. Tällaisia päätöksiä tehtäessä olisi harkittava
tarkkaan kaikkia kyseeseen tulevia etuja, rekisteröityjen edut mukaan lukien.
Jos syytteen nostamiselle on asetettu määräaika kaikissa asianomaisissa
jäsenvaltioissa, henkilötietojen käsittelyn määräaikojen pidentämisestä olisi
päätettävä ainoastaan, jos avun antamiseen tämän asetuksen nojalla on erityinen
tarve. (24) Eurojustin olisi pidettävä yllä
neuvonpitoon ja keskinäiseen täydentävyyteen perustuvia erityissuhteita
Euroopan oikeudelliseen verkostoon. Tällä asetuksella olisi autettava
selkeyttämään Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston tehtäviä ja niiden
keskinäistä suhdetta säilyttäen samalla Euroopan oikeudellisen verkoston
erityispiirteet. (25) Eurojustin olisi ylläpidettävä
yhteistyösuhteita unionin muihin elimiin ja virastoihin, Euroopan
syyttäjänvirastoon, kolmansien maiden toimivaltaisiin viranomaisiin ja
kansainvälisiin järjestöihin siinä määrin, kuin sen tehtävien hoitaminen sitä
edellyttää. (26) Jotta voidaan tehostaa
Eurojustin ja Europolin operatiivista yhteistyötä ja erityisesti havaita
yhteyksiä jommankumman viraston hallussa jo olevien tietojen välillä,
Eurojustin olisi voitava antaa Europolille pääsy Eurojustin hallussa oleviin
tietoihin ja mahdollisuus tehdä niihin hakuja. (27) Eurojustin olisi voitava
vaihtaa henkilötietoja muiden unionin elinten kanssa siinä määrin kuin on
tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. (28) Olisi säädettävä Eurojustin
mahdollisuudesta lähettää kolmansiin maihin yhteystuomareita Euroopan unionin
jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen yhteistyön edistämiseen tähtäävää
yhteystuomareiden vaihtojärjestelmää koskevan 22 päivänä huhtikuuta 1996 hyväksytyn
yhteisen toiminnan 96/277/YOS[14]
tavoitteita vastaavien tavoitteiden saavuttamiseksi. (29) Olisi säädettävä Eurojustin
mahdollisuudesta koordinoida kolmannen maan esittämiä oikeudellista yhteistyötä
koskevia pyyntöjä silloin, kun ne liittyvät yhteen tutkintaan ja edellyttävät
täytäntöönpanoa vähintään kahdessa jäsenvaltiossa. (30) Eurojustin täyden
itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sillä olisi oltava
oma talousarvio, jonka varat muodostuvat olennaiselta osin Euroopan unionin
talousarviosta saatavasta rahoitusosuudesta lukuun ottamatta kansallisten
jäsenten ja avustavien henkilöiden palkkoja ja palkkioita, joista vastaa heidät
lähettänyt jäsenvaltio. Unionin talousarviomenettelyä olisi noudatettava siltä
osin kuin kyseessä ovat unionin rahoitusosuus tai muut unionin yleisestä
talousarviosta maksettavat avustukset. Tilintarkastustuomioistuimen olisi
suoritettava viraston tilintarkastus. (31) Eurojustin läpinäkyvyyden ja
demokraattisen valvonnan lisäämiseksi on tarpeen säätää mekanismeista, jotka
koskevat Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien osallistumista
Eurojustin toiminnan arviointiin. Tämä ei saisi estää
riippumattomuusperiaatteen noudattamista erityisiin operatiivisiin tapauksiin
liittyvissä toimissa eikä pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevien
velvollisuuksien noudattamista. (32) Tämän asetuksen soveltamista
olisi arvioitava säännöllisesti. (33) Eurojustiin olisi sovellettava
unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja
neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta annettua asetusta
(EU, Euratom) N:o 966/2012[15]. (34) Eurojustiin olisi sovellettava
Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä
toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta
(EY) N:o 1073/1999[16]. (35) Tarvittavat säännökset, jotka
koskevat Eurojustin sijoittamista jäsenvaltioon, jossa sen toimipaikka
sijaitsee, eli Alankomaihin, sekä Eurojustin henkilöstöön ja heidän
perheenjäseniinsä sovellettavat erityiset säännöt olisi vahvistettava
toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa. Lisäksi vastaanottavan jäsenvaltion olisi
varmistettava parhaat mahdolliset olosuhteet Eurojustin moitteettoman toiminnan
varmistamiseksi, mukaan lukien lasten koulunkäyntimahdollisuudet ja liikenneyhteydet,
jotta voidaan houkutella pätevää henkilöstöä mahdollisimman laajalta
maantieteelliseltä alueelta. (36) Koska tällä asetuksella
perustettava Eurojust korvaa päätöksen 2002/187/YOS nojalla perustetun
Eurojustin ja toimii sen seuraajana, sen olisi oltava Eurojustin oikeusseuraaja
suhteessa kaikkiin sen sopimusvelvoitteisiin, työsopimukset mukaan lukien, sekä
sen vastuisiin ja sen hankkimaan omaisuuteen. Kyseisen päätöksen nojalla
perustetun Eurojustin tekemien kansainvälisten sopimusten olisi pysyttävä
voimassa. (37) Jäsenvaltiot eivät voi
riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on yhteisön
perustaminen tukemaan ja vahvistamaan jäsenvaltioiden lainkäyttöviranomaisten
välistä koordinointia ja yhteistyötä sellaisen vakavan rikollisuuden alalla,
joka koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota tai edellyttää yhteisin perustein
toteutettavia syytetoimia. Tavoite voidaan toiminnan vaikutusten ja laajuuden
vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa
toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa
vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa määrätyn
suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei mennä pitemmälle kuin
tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää. (38) [Euroopan unionista tehtyyn
sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä,
Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja
oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan
mukaisesti nämä jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän
asetuksen antamiseen ja soveltamiseen.] TAI [Euroopan unionista tehtyyn
sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn,
Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja
oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti ja
vaikuttamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamiseen, nämä
jäsenvaltiot eivät osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido niitä eikä
sitä sovelleta niihin.] (39) Euroopan unionista tehtyyn
sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä,
Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan
mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido
Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: I LUKU
TAVOITE JA TEHTÄVÄT 1 artikla
Euroopan unionin
rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust) 1. Perustetaan Euroopan unionin
rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust). 2. Tällä asetuksella perustettu
Eurojust on neuvoston päätöksellä 2002/187/YOS perustetun Eurojustin
oikeusseuraaja. 3. Eurojustilla on kaikissa
jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva
oikeuskelpoisuus. Se voi muun muassa hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta
omaisuutta sekä olla asianosaisena oikeudenkäynneissä. 2 artikla
Tehtävät 1. Eurojustin tehtävänä on
jäsenvaltioiden viranomaisten ja Europolin toteuttamien operaatioiden sekä
niiden toimittamien tietojen perusteella tukea ja vahvistaa kansallisten
tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten välistä koordinointia ja yhteistyötä
sellaiseen vakavaan rikollisuuteen liittyen, joka koskee kahta tai useampaa
jäsenvaltiota tai edellyttää yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia. 2. Tehtäviään hoitaessaan Eurojust a) ottaa huomioon pyynnöt, joita
jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset esittävät, ja tiedot, joita
perussopimusten nojalla annettujen säännösten mukaisesti toimivaltaiset elimet
antavat tai joita Eurojust kerää itse; b) helpottaa oikeudellista yhteistyötä
koskevien pyyntöjen ja päätösten täytäntöönpanoa myös vastavuoroisen
tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta. 3. Eurojust hoitaa tehtäviään
jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä tai omasta
aloitteestaan. 3 artikla
Eurojustin toimivalta 1. Eurojustin toimivalta kattaa
liitteessä 1 luetellut rikollisuuden muodot. Sen toimivalta ei kuitenkaan kata
rikoksia, jotka kuuluvat Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaan. 2. Eurojustin toimivalta käsittää
liitännäisrikokset. Liitännäisrikoksiksi katsotaan seuraavat rikokset: a) rikokset, jotka tehdään liitteessä 1
mainittujen tekojen suorittamiseen tarvittavien välineiden hankkimiseksi; b) rikokset, jotka tehdään liitteessä 1
mainittujen tekojen helpottamiseksi tai toteuttamiseksi; c) rikokset, jotka tehdään liitteessä 1
mainittujen tekojen rankaisematta jäämisen varmistamiseksi. 3. Eurojust voi jäsenvaltion
toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä avustaa myös tutkinta- ja syytetoimissa,
jotka koskevat vain tätä jäsenvaltiota ja kolmatta maata, jos kyseisen
kolmannen maan kanssa on tehty 43 artiklassa tarkoitettu yhteistyösopimus
tai yhteistyöjärjestely tai erityistapauksessa, jos tukea pidetään olennaisena. 4. Eurojust voi joko jonkin
jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai komission pyynnöstä avustaa
tutkinta- ja syytetoimissa, jotka koskevat vain tätä jäsenvaltiota ja unionia. 4 artikla
Eurojustin operatiiviset
tehtävät 1. Eurojust a) tiedottaa jäsenvaltioiden
toimivaltaisille viranomaisille Eurojustin tiedossa olevista tutkinta- ja
syytetoimista, joilla on vaikutusta unionin tasolla tai jotka saattavat koskea
muitakin kuin asiaan suoranaisesti liittyviä jäsenvaltioita; b) avustaa jäsenvaltioiden toimivaltaisia
viranomaisia tutkinnan ja syytetoimien parhaan mahdollisen koordinoinnin
varmistamiseksi; c) antaa tukea parantaakseen jäsenvaltioiden
toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä, erityisesti Europolin
suorittamien analyysien pohjalta; d) tekee yhteistyötä ja neuvottelee
rikosoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston kanssa, mukaan lukien
verkoston dokumentaatiotietokannan käyttö ja sen kehittämiseen osallistuminen; e) antaa operatiivista, teknistä ja
taloudellista tukea jäsenvaltioiden rajatylittäville operaatioille ja
tutkintatoimille, yhteiset tutkintaryhmät mukaan lukien. 2. Eurojust voi tehtäviään hoitaessaan
pyytää, perustellen pyyntönsä, asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisia
viranomaisia a) toteuttamaan tiettyjä toimia koskevan
tutkinnan tai niitä koskevat syytetoimet; b) hyväksymään, että yhdellä niistä on muita
paremmat edellytykset toteuttaa tutkinta- tai syytetoimet; c) huolehtimaan asianomaisten
jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisestä koordinoinnista; d) perustamaan yhteisen tutkintaryhmän asiaa
koskevien yhteistyövälineiden mukaisesti; e) antamaan Eurojustille kaikki sen
tehtävien suorittamiseen tarvittavat tiedot; f) toteuttamaan erityisiä tutkintatoimia; g) toteuttamaan muita toimenpiteitä, jotka
ovat tutkinnan tai syytetoimien kannalta perusteltuja. 3. Eurojust voi myös a) antaa Europolille lausuntoja Europolin
tekemien analyysien pohjalta; b) antaa logistiikkatukea, kuten
kääntämiseen ja tulkkaukseen sekä koordinointikokousten järjestämiseen liittyvää
apua. 4. Jos vähintään kaksi jäsenvaltiota ei
2 kohdan b alakohdan nojalla tehdyn pyynnön saatuaan pysty sopimaan,
minkä niistä pitäisi aloittaa tutkinta- tai syytetoimet, Eurojust antaa
tapauksesta kirjallisen lausunnon. Lausunto on toimitettava viipymättä
asianomaisille jäsenvaltioille. 5. Eurojust antaa toimivaltaisen
viranomaisen pyynnöstä kirjallisen lausunnon oikeudellista yhteistyötä
koskevien pyyntöjen ja päätösten täytäntöönpanoon liittyvistä toistuvista
hylkäämisistä tai vaikeuksista, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen
soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta, edellyttäen, että asiaa ei ole
voitu ratkaista toimivaltaisten kansallisten viranomaisen keskinäisellä
sopimuksella tai asianomaisten kansallisten jäsenten toimilla. Lausunto on
toimitettava viipymättä asianomaisille jäsenvaltioille. 5 artikla
Operatiivisten tehtävien
hoitaminen 1. Eurojust toimii yhden tai useamman
asianomaisen kansallisen jäsenen välityksellä toteuttaessaan 4 artiklan 1
tai 2 alakohdassa tarkoitettuja toimia. 2. Eurojust toimii kollegiona a) toteuttaessaan 4 artiklan 1 tai 2
alakohdassa tarkoitettuja toimia, i) jos yksi tai useampi kansallinen jäsen,
jota Eurojustin käsittelemä asia koskee, sitä pyytää, tai ii) jos asia liittyy tutkinta- tai
syytetoimiin, joilla on vaikutusta Euroopan unionin tasolla tai jotka saattavat
koskea muitakin kuin asiaan suoranaisesti liittyviä jäsenvaltioita, b) toteuttaessaan 4 artiklan 3, 4 tai 5
alakohdassa tarkoitettuja toimia, c) jos on kyse sen operatiivisten
tavoitteiden toteuttamiseen liittyvästä yleisestä kysymyksestä, d) jos siitä tässä asetuksessa muutoin
säädetään. 3. Tehtäviään suorittaessaan Eurojust
ilmoittaa, toimiiko se yhden tai useamman kansallisen jäsenen välityksellä vai
kollegiona. II LUKU
EUROJUSTIN RAKENNE JA ORGANISAATIO I jakso
rakenne 6 artikla
Eurojustin rakenne Eurojust muodostuu seuraavista: a) kansalliset jäsenet b) kollegio c) johtokunta d) hallintojohtaja. II jakso
Kansalliset jäsenet 7 artikla
Kansallisten jäsenten asema 1. Eurojustissa on kustakin
jäsenvaltiosta yksi jäsenvaltion oman oikeusjärjestelmänsä mukaisesti lähettämä
kansallinen jäsen, jonka tavanomaisen työskentelypaikan on oltava Eurojustin
toimipaikassa. 2. Kutakin kansallista jäsentä avustaa
yksi varajäsen ja avustaja. Varajäsenen ja avustajan tavanomaisen
työskentelypaikan on oltava Eurojustissa. Kansallista jäsentä voi avustaa
useampi varajäsen tai avustaja, ja näiden tavanomainen työskentelypaikka voi
tarvittaessa ja kollegion suostumuksella olla Eurojustissa. 3. Kansallisten jäsenten ja
varajäsenten on oltava syyttäjiä tai tuomareita tai vastaavaa toimivaltaa
käyttäviä poliiseja. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on annettava
heille tässä asetuksessa tarkoitetut, heidän tehtäviensä hoitamiseen
tarvittavat valtuudet. 4. Varajäsenen on voitava toimia
kansallisen jäsenen lukuun tai sijasta. Myös avustaja voi toimia kansallisen
jäsenen lukuun tai sijasta, jos hänellä on 3 kohdassa tarkoitettu asema. 5. Eurojustin ja jäsenvaltioiden
välinen operatiivinen tietojenvaihto tapahtuu kansallisten jäsenten
välityksellä. 6. Kansallisten jäsenten on oltava
suoraan yhteydessä jäsenvaltionsa toimivaltaisiin viranomaisiin. 7. Kansallisten jäsenten, varajäsenten
ja avustajien palkoista ja palkkioista vastaa heidän kotijäsenvaltionsa. 8. Kun kansalliset jäsenet, varajäsenet
ja avustajat hoitavat Eurojustille kuuluvia tehtäviä, tästä aiheutuvia menoja
pidetään toimintamenoina. 8 artikla
Kansallisten jäsenten
valtuudet 1. Kansallisilla jäsenillä on valtuudet a) helpottaa tai muulla tavoin tukea
keskinäistä oikeusapua tai vastavuoroista tunnustamista koskevien pyyntöjen
esittämistä ja täytäntöönpanoa tai esittää ja panna niitä täytäntöön itse; b) olla suoraan yhteydessä jäsenvaltion
toimivaltaisiin viranomaisiin ja vaihtaa näiden kanssa tietoja; c) olla suoraan yhteydessä toimivaltaisiin
kansainvälisiin viranomaisiin ja vaihtaa näiden kanssa tietoja
kotijäsenvaltionsa kansainvälisten sitoumusten mukaisesti; d) osallistua yhteisten tutkintaryhmien
toimintaan, niiden perustaminen mukaan lukien. 2. Toimivaltaisen kansallisen
viranomaisen suostumuksella kansalliset jäsenet a) määräävät tutkintatoimia; b) myöntävät luvan valvottuihin
läpilaskuihin ja koordinoivat niitä jäsenvaltiossaan kansallisen lainsäädännön
mukaisesti. 3. Kiireellisissä tapauksissa, joissa
suostumusta ei voida saada riittävän ajoissa, kansallisilla jäsenillä on
toimivalta toteuttaa 2 kohdassa tarkoitetut toimet. Tästä on ilmoitettava
toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle mahdollisimman pian. 9 artikla
Kansallisten rekisterien
käyttöoikeus Kansallisilla jäsenillä on oltava oikeus
käyttää tai ainakin saada tietoja seuraavanlaisista kotijäsenvaltionsa
rekistereistä kansallisen lainsäädännön mukaisesti: a) rikosrekisterit; b) pidätettyjen henkilöiden rekisterit; c) tutkintarekisterit; d) DNA-rekisterit; e) muut jäsenvaltion julkiset
rekisterit, jos kyseiset tiedot ovat tarpeen heidän tehtäviensä hoitamiseksi. III jakso
Kollegio 10 artikla
Kollegion kokoonpano 1. Kollegio käsittää a) kaikki kansalliset jäsenet kollegion
hoitaessa 4 artiklan mukaisia operatiivisia tehtäviään; b) kaikki kansalliset jäsenet ja kaksi
komission edustajaa kollegion hoitaessa 14 artiklan mukaisia
hallinnointitehtäviään. 2. Jäsenten ja varajäsenten toimikausi
on vähintään neljä vuotta. Toimikausi voidaan uusia kerran. Kun jäsenen
toimikausi päättyy tai hän eroaa, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänet on
nimitetty uudeksi toimikaudeksi tai hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen. 3. Hallintojohtaja osallistuu kollegion
hallinnointikokouksiin, mutta hänellä ei ole äänioikeutta. 4. Kollegio voi kutsua kokouksiinsa
tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä. 5. Kollegion jäsenillä voi olla
avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksen
säännöksistä muuta johdu. 11 artikla
Eurojustin puheenjohtaja ja
varapuheenjohtaja 1. Kollegio valitsee kansallisten
jäsenten joukosta puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa jäsentensä kahden
kolmasosan enemmistöllä. 2. Varapuheenjohtajat toimivat
puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä. 3. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
toimikausi on neljä vuotta. Heidät voidaan valita kerran uudelleen. Kun
kansallinen jäsen valitaan Eurojustin puheenjohtajaksi tai
varapuheenjohtajaksi, hänen toimikauttaan kansallisena jäsenenä jatketaan sen
varmistamiseksi, että hän voi hoitaa tehtävänsä puheenjohtajana tai
varapuheenjohtajana. 12 artikla
Kollegion kokoukset 1. Kollegion kokoukset kutsuu koolle
puheenjohtaja. 2. Kollegio pitää vähintään yhden
operatiivisen kokouksen kuukaudessa. Hallinnollisten tehtäviensä hoitamiseksi
kollegio pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi se
kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa
kollegion jäsenistä sitä pyytää. 3. Kaikkien kollegion kokousten
esityslistat toimitetaan Euroopan syyttäjälle, jolla on oikeus osallistua
kokouksiin ilman äänioikeutta aina, kun hän katsoo, että käsitellyillä asioilla
on Euroopan syyttäjänviraston toiminnan kannalta merkitystä. 13 artikla
Kollegion äänestyssäännöt 1. Ellei toisin mainita, kollegio tekee
päätökset jäsentensä enemmistöllä. 2. Kullakin jäsenellä on yksi ääni.
Jäsenen poissaollessa varajäsenellä on oikeus käyttää äänioikeutta. 3. Puheenjohtajalla ja
varapuheenjohtajilla on äänioikeus. 14 artikla
Kollegion
hallinnointitehtävät 1. Hallinnointitehtäviä hoitaessaan
kollegio a) hyväksyy vuosittain Eurojustin
ohjelma-asiakirjan jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä 15 artiklan
mukaisesti; b) hyväksyy jäsentensä kahden kolmasosan
enemmistöllä Eurojustin vuotuisen talousarvion ja suorittaa muut Eurojustin
talousarvioon liittyvät tehtävät VI luvun mukaisesti; c) hyväksyy Eurojustin toimintaa koskevan
konsolidoidun vuosikertomuksen, lähettää sen viimeistään [päiväyksestä
säädetään varainhoitoa koskevassa puiteasetuksessa] seuraavana vuonna Euroopan
parlamentille, kansallisille parlamenteille, neuvostolle, komissiolle ja
tilintarkastustuomioistuimelle ja julkaisee sen; d) hyväksyy henkilöstöresursseja koskevan
suunnitelman osana ohjelma-asiakirjaa; e) hyväksyy Eurojustiin sovellettavat
varainhoitosäännöt 52 artiklan mukaisesti; f) hyväksyy säännöt jäseniinsä liittyvien
eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa varten; g) käyttää 2 kohdan mukaisesti viraston
henkilöstön suhteen henkilöstösäännöissä[17]
nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa
palvelussuhteen ehdoissa[18]
työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia,
jäljempänä ’nimittävän viranomaisen valtuudet’; h) nimittää hallintojohtajan ja jatkaa tarvittaessa
tämän toimikautta tai erottaa tämän 17 artiklan mukaisesti; i) nimittää tilinpitäjän ja
tietosuojavastaavan, jotka hoitavat tehtäviään täysin riippumattomasti; j) hyväksyy 43 artiklan mukaisesti
sovitut käytännön yhteistyöjärjestelyt; k) valitsee puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajat 11 artiklan mukaisesti; l) hyväksyy työjärjestyksensä. 2. Kollegio tekee henkilöstösääntöjen
110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan
ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan
perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen valtuudet
hallintojohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa valtuuksien siirto
voidaan keskeyttää. Hallintojohtajalla on lupa siirtää nämä valtuudet edelleen. 3. Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä
edellyttävät, kollegio voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää
nimittävän viranomaisen valtuuksien siirron hallintojohtajalle ja hänen
edelleen toteuttamansa nimittävän viranomaisen valtuuksien siirron ja käyttää
kyseisiä valtuuksia itse tai siirtää ne jollekin jäsenistään tai jollekulle
henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin hallintojohtaja. 4. Kollegio tekee päätökset
hallintojohtajan nimittämisestä, toimikauden jatkamisesta ja erottamisesta
jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. 15 artikla
Vuotuinen ja monivuotinen
ohjelmasuunnittelu 1. Kollegio hyväksyy vuotuisen ja
monivuotisen ohjelmasuunnittelun käsittävän ohjelma-asiakirjan vuosittain
viimeistään [30 päivänä marraskuuta] hallintojohtajan esittämän luonnoksen
perusteella ottaen huomioon komission lausunnon. Se toimittaa
ohjelma-asiakirjan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.
Ohjelma-asiakirjasta tulee lopullinen, kun yleinen talousarvio on vahvistettu
lopullisesti, ja sitä on tarvittaessa mukautettava talousarviota vastaavasti. 2. Vuotuisessa työohjelmassa on
esitettävä yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotetut tulokset,
suoritusindikaattorit mukaan lukien. Siinä on myös esitettävä kuvaus
rahoitettavista toimista ja mainittava kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset
ja henkilöstöresurssit toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnoinnin
periaatteiden mukaisesti. Vuotuisen työohjelman on oltava yhdenmukainen 4
kohdassa tarkoitetun monivuotisen työohjelman kanssa. Siinä
on ilmoitettava selkeästi, mitä tehtäviä on lisätty tai poistettu tai mitä
tehtäviä on muutettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna. 3. Kollegio muuttaa hyväksyttyä
vuotuista työohjelmaa tarvittaessa, jos virastolle annetaan uusi tehtävä.
Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät olennaiset muutokset on hyväksyttävä samaa
menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen vuotuinen työohjelma. Kollegio voi
siirtää hallintojohtajalle valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin
olennaisia muutoksia. 4. Monivuotisessa työohjelmassa on
esitettävä yleinen strateginen ohjelma, mukaan lukien tavoitteet, odotetut
tulokset ja suoritusindikaattorit. Siinä on esitettävä myös resurssien
ohjelmointi, mukaan lukien monivuotinen talousarvio ja henkilöstösuunnitelma.
Resurssien ohjelmointia on päivitettävä vuosittain. Strategista ohjelmaa on
päivitettävä tarvittaessa ja erityisesti 56 artiklassa tarkoitetun
arvioinnin tulosten huomioon ottamiseksi. IV jakso
Johtokunta 16 artikla
Johtokunnan toiminta 1. Kollegiota avustaa johtokunta.
Johtokunta ei osallistu 4 ja 5 artiklassa tarkoitettuihin Eurojustin
operatiivisiin tehtäviin. 2. Johtokunta a) valmistelee päätökset, jotka kollegio
hyväksyy 14 artiklan mukaisesti; b) hyväksyy petostentorjuntastrategian, joka
on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden, kun toteutettavien toimenpiteiden
kustannustehokkuus otetaan huomioon; c) vahvistaa tarvittavat henkilöstösääntöjen
ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa
koskevat säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti; d) huolehtii siitä, että sisäisen tai
ulkoisen tarkastuksen raportteihin, arviointeihin ja tutkimuksiin perustuvien
havaintojen ja suositusten sekä Euroopan tietosuojavaltuutetun ja Euroopan
petostentorjuntaviraston, jäljempänä ’OLAF’, tutkimusten perusteella toteutetaan
asianmukaiset jatkotoimet; e) tekee päätökset Eurojustin sisäisten
hallintorakenteiden luomisesta ja tarvittaessa niiden muuttamisesta; f) avustaa ja neuvoo hallintojohtajaa
kollegion päätösten täytäntöönpanossa hallinnon ja varainhoidon valvonnan
lujittamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 18 artiklassa lueteltuja
hallintojohtajan velvollisuuksia; g) tekee päätökset, jotka eivät kuulu 5 tai
14 artiklan nojalla nimenomaisesti kollegion toimivaltaan tai
18 artiklan nojalla hallintojohtajan vastuulle; h) hyväksyy työjärjestyksensä. 3. Silloin kun se on asian
kiireellisyyden vuoksi tarpeen, johtokunta voi tehdä kollegion puolesta
hallinto- ja talousarvioasioissa tiettyjä väliaikaisia päätöksiä, jotka
kollegion on vahvistettava. 4. Johtokunnan muodostavat kollegion
puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, yksi komission edustaja ja yksi muu
kollegion jäsen. Johtokunnan puheenjohtajana toimii kollegion puheenjohtaja.
Johtokunnassa kullakin jäsenellä on yksi ääni, ja se tekee päätökset jäsentensä
enemmistöllä. Hallintojohtaja osallistuu johtokunnan kokouksiin ilman
äänioikeutta. 5. Johtokunnan jäsenten toimikausi on
neljä vuotta lukuun ottamatta kollegion jäsentä, joka nimitetään
kiertojärjestelmää noudattaen kahden vuoden välein. Johtokunnan jäsenten
toimikausi päättyy, kun heidän toimikautensa kansallisina jäseninä päättyy. 6. Johtokunta pitää vähintään yhden
sääntömääräisen kokouksen kolmen kuukauden välein. Lisäksi se kokoontuu
puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kaksi sen muista
jäsenistä sitä pyytää. 7. Kaikkien johtokunnan kokousten
esityslistat toimitetaan Euroopan syyttäjälle, joka saa osallistua kokouksiin
ilman äänioikeutta aina, kun hän katsoo, että käsitellyillä asioilla on
Euroopan syyttäjänviraston toiminnan kannalta merkitystä. 8. Euroopan syyttäjä voi antaa
johtokunnalle kirjallisia lausuntoja, joihin johtokunnan on vastattava
kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä. V Jakso
Hallintojohtaja 17 artikla
Hallintojohtajan asema 1. Hallintojohtaja otetaan palvelukseen
Eurojustin väliaikaisena toimihenkilönä Euroopan unionin muuta henkilöstöä
koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan nojalla. 2. Kollegio nimittää hallintojohtajan
niiden hakijoiden joukosta, jotka ovat komission avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä
noudattaen laatimassa luettelossa. Hallintojohtajan työsopimusta tehtäessä
Eurojustia edustaa kollegion puheenjohtaja. 3. Hallintojohtajan toimikausi on viisi
vuotta. Toimikauden päättymiseen mennessä komissio laatii arvion, jossa
tarkastellaan hallintojohtajan suoriutumista tehtävistään. 4. Kollegio voi komission ehdotuksesta,
jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arvio, jatkaa hallintojohtajan
toimikautta kerran enintään viideksi vuodeksi. 5. Hallintojohtaja, jonka toimikautta
on jatkettu, ei voi enää jatketun toimikautensa päättyessä osallistua kyseisen
toimen valintamenettelyyn. 6. Hallintojohtaja vastaa toiminnastaan
kollegiolle ja johtokunnalle. 7. Hallintojohtaja voidaan erottaa
ainoastaan kollegion päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksen
perusteella. 18 artikla
Hallintojohtajan
velvollisuudet 1. Eurojustia johtaa hallinnollisissa
kysymyksissä hallintojohtaja. 2. Hallintojohtaja hoitaa tehtäviään
riippumattomasti, eikä hän saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään
hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta
komission, kollegion tai johtokunnan valtuuksia. 3. Hallintojohtaja on Eurojustin
laillinen edustaja. 4. Hallintojohtaja vastaa Eurojustille
uskottujen hallinnollisten tehtävien täytäntöönpanosta. Hallintojohtajan
vastuulla on erityisesti a) Eurojustin päivittäisen toiminnan
hallinnointi; b) kollegion ja johtokunnan tekemien
päätösten täytäntöönpano; c) ohjelma-asiakirjan laatiminen ja sen
esittäminen johtokunnalle ja kollegiolle sen jälkeen, kun komissiota on kuultu; d) ohjelma-asiakirjan täytäntöönpano ja
siitä raportoiminen johtokunnalle ja kollegiolle; e) Eurojustin toimintaa koskevan
vuosikertomuksen laatiminen ja sen esittäminen johtokunnalle täydennettäväksi
ja kollegiolle hyväksyttäväksi; f) toimintasuunnitelman laatiminen sisäisen
tai ulkoisen tarkastuksen raporttien, arviointien ja tutkimusten sekä Euroopan
tietosuojavaltuutetun ja OLAFin tutkimusten päätelmien perusteella ja
raportointi edistymisestä johtokunnalle, komissiolle ja Euroopan
tietosuojavaltuutetulle kahdesti vuodessa; g) unionin taloudellisten etujen suojaaminen
soveltamalla petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä
toimenpiteitä ja toteuttamalla tehokkaita tarkastuksia ja, jos sääntöjenvastaisuuksia
havaitaan, perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja määräämällä
tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia
seuraamuksia, jos se on aiheellista; h) Eurojustin petostentorjuntastrategian
valmistelu ja sen esittäminen johtokunnan hyväksyttäväksi; i) Eurojustiin sovellettavien
varainhoitosääntöjen luonnoksen valmistelu; j) Eurojustin tuloja ja menoja koskevan
ennakkoarvion luonnoksen laatiminen ja viraston talousarvion toteuttaminen. III LUKU
OPERATIIVISET ASIAT 19 artikla
Päivystävä koordinaatio 1. Kiireellisissä tapauksissa
toteutettavia toimia varten Eurojustissa toimii päivystävä koordinaatio, jolla
on valmius vastaanottaa ja käsitellä sille toimitettuja pyyntöjä kaikkina
vuorokauden aikoina. Päivystävään koordinaatioon on voitava saada yhteys
Eurojustissa sijaitsevan päivystävän koordinaatioyhteyspisteen välityksellä
joka päivä ympärivuorokautisesti. 2. Päivystävää koordinaatiota hoitaa
kustakin jäsenvaltiosta yksi edustaja (päivystävän koordinaation edustaja),
joka voi olla joko kansallinen jäsen, hänen varajäsenensä tai avustaja, jolla
on oikeus toimia kansallisen jäsenen sijaisena. Päivystävän koordinaation
edustajan on voitava toimia joka päivä ympärivuorokautisesti. 3. Päivystävän koordinaation edustajien
on toimittava viipymättä pyynnön panemiseksi täytäntöön jäsenvaltiossaan. 20 artikla
Eurojustin kansallinen
koordinointijärjestelmä 1. Kukin jäsenvaltio nimittää yhden tai
useamman kansallisen yhteyshenkilön Eurojustia varten. 2. Jokaisen jäsenvaltion on
perustettava Eurojustin kansallinen koordinointijärjestelmä seuraavien
henkilöiden toiminnan koordinoimiseksi: a) Eurojustin kansalliset yhteyshenkilöt; b) Eurojustin terrorismiasioiden kansallinen
yhteyshenkilö; c) rikosoikeuden alan Euroopan oikeudellisen
verkoston kansallinen yhteyshenkilö ja enintään kolme muuta Euroopan
oikeudellisen verkoston yhteysviranomaista; d) yhteisten tutkintaryhmien verkoston ja
päätöksillä 2002/494/YOS, 2007/845/YOS ja 2008/852/YOS perustettujen
verkostojen yhteyspisteet tai kansalliset jäsenet. 3. Edellä 1 ja 2 kohdassa
tarkoitettujen henkilöiden kansallisen lainsäädännön mukainen asema ja tehtävä
pysyvät ennallaan. 4. Eurojustin kansalliset
yhteyshenkilöt vastaavat Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän
toiminnasta. Jos Eurojustille on nimetty useita yhteyshenkilöitä, yksi heistä
vastaa Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän toiminnasta. 5. Eurojustin kansallisen
koordinointijärjestelmän on helpotettava jäsenvaltiossa Eurojustin tehtävien
suorittamista, erityisesti a) varmistamalla, että 24 artiklassa
tarkoitettu asianhallintajärjestelmä saa kyseiseen jäsenvaltioon liittyvät
tiedot tehokkaalla ja luotettavalla tavalla; b) avustamalla Eurojustia sen
ratkaisemiseksi, olisiko tapaus käsiteltävä Eurojustin vai Euroopan
oikeudellisen verkoston avulla; c) avustamalla kansallista jäsentä
määrittämään viranomaiset, jotka vastaavat oikeudellista yhteistyötä koskevien
pyyntöjen ja päätösten täytäntöönpanosta, myös vastavuoroisen tunnustamisen
periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta; d) olemalla tiiviisti yhteydessä Europolin
kansalliseen yksikköön. 6. Edellä 5 kohdassa mainittujen
tavoitteiden saavuttamiseksi 1 kohdassa ja 2 kohdan a, b ja
c alakohdassa tarkoitetuilla henkilöillä on oltava ja 2 kohdan
d alakohdassa tarkoitetuilla henkilöillä voi olla yhteys Eurojustin
asianhallintajärjestelmään tämän artiklan ja 24, 25, 26 ja 30 artiklan
mukaisesti. Yhteys asianhallintajärjestelmään rahoitetaan Euroopan unionin
yleisestä talousarviosta. 7. Eurojustin kansallisen
koordinointijärjestelmän perustaminen ja kansallisten yhteyshenkilöiden
nimeäminen ei estä suoria yhteyksiä kansallisen jäsenen ja hänen jäsenvaltionsa
toimivaltaisten viranomaisten välillä. 21 artikla
Tietojenvaihto
jäsenvaltioiden kanssa ja kansallisten jäsenten välillä 1. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
viranomaiset vaihtavat Eurojustin kanssa kaikkia sen tehtävien suorittamiseksi
tarvittavia tietoja 2 ja 4 artiklan sekä tässä asetuksessa vahvistettujen
tietosuojaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Tähän on kuuluttava vähintään 5, 6
ja 7 kohdassa tarkoitetut tiedot. 2. Tietojen toimittaminen Eurojustille
tulkitaan Eurojustille osoitetuksi avunpyynnöksi kyseisessä tapauksessa
ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen näin ilmoittaa. 3. Kansalliset jäsenet vaihtavat ilman
etukäteen annettavaa lupaa kaikkia Eurojustin tehtävien suorittamiseksi
tarvittavia tietoja keskenään tai oman jäsenvaltionsa toimivaltaisten
viranomaisten kanssa. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on
ilmoitettava lähettämilleen kansallisille jäsenille viipymättä niitä koskevista
tapauksista. 4. Toimivaltaisten kansallisten
viranomaisten on tiedotettava lähettämilleen kansallisille jäsenille yhteisten
tutkintaryhmien perustamisesta ja niiden työskentelyn tuloksista. 5. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten
viranomaisten on tiedotettava lähettämilleen kansallisille jäsenille ilman
aiheetonta viivytystä kaikista tapauksista, jotka koskevat Eurojustin
toimivaltaan kuuluvia, vähintään kolmeen jäsenvaltioon vaikuttavia rikoksia ja
joihin liittyvät oikeudellista yhteistyötä koskevat pyynnöt tai päätökset, myös
vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen
välineiden osalta, on toimitettu vähintään kahdelle jäsenvaltiolle. 6. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten
viranomaisten on tiedotettava lähettämilleen kansallisille jäsenille a) tapauksista, joissa on ilmennyt tai
todennäköisesti ilmenee toimivaltaristiriitoja; b) valvotuista läpilaskuista, jotka koskevat
vähintään kolmea maata, joista vähintään kaksi on jäsenvaltioita; c) toistuvista vaikeuksista panna täytäntöön
oikeudellista yhteistyötä koskevia pyyntöjä ja päätöksiä, myös vastavuoroisen
tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta, ja
toistuvista täytäntöönpanosta kieltäytymisistä. 7. Kansalliset viranomaiset eivät
yksittäisessä tapauksessa ole velvollisia välittämään tietoja, jos tietojen
siirto a) vahingoittaa keskeisiä kansallisia
turvallisuusetuja; tai b) vaarantaa henkilöiden turvallisuuden. 8. Tämä artikla ei vaikuta jäsenvaltioiden
ja kolmansien maiden välisissä kahdenvälisissä tai monenvälisissä sopimuksissa
tai järjestelyissä määrättyihin edellytyksiin eikä mahdollisiin kolmansien
maiden asettamiin toimitettujen tietojen käyttöä koskeviin edellytyksiin. 9. Tässä artiklassa tarkoitetut tiedot
on toimitettava Eurojustille sen määräämällä järjestelmällisellä tavalla. 22 artikla
Toimivaltaisille
kansallisille viranomaisille Eurojustista toimitettavat tiedot 1. Eurojust toimittaa toimivaltaisille
kansallisille viranomaisille tiedot tietojen käsittelyn tuloksista, mukaan
lukien olemassa olevat yhteydet tapauksiin, jotka on jo tallennettu
asianhallintajärjestelmään. Näihin tietoihin voi sisältyä henkilötietoja. 2. Jos toimivaltainen kansallinen
viranomainen pyytää Eurojustia toimittamaan sille tietoja, Eurojust toimittaa
ne pyynnön esittäneen viranomaisen edellyttämässä ajassa. 23 artikla
Eurojustin pyyntöjen ja
lausuntojen jatkotoimet Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on
vastattava ilman aiheetonta viivytystä Eurojustin 4 artiklan nojalla
esittämiin pyyntöihin ja lausuntoihin. Jos asianomaisten jäsenvaltioiden
toimivaltaiset viranomaiset päättävät, etteivät ne täytä 4 artiklan
2 kohdassa tarkoitettua pyyntöä tai etteivät ne noudata 4 artiklan 4
tai 5 kohdassa tarkoitettua kirjallista lausuntoa, niiden on ilmoitettava
Eurojustille ilman aiheetonta viivytystä päätöksensä ja sen perustelut. Jos
pyynnön täyttämättä jättämistä koskevia perusteluja ei ole mahdollista esittää
siitä syystä, että tämä vahingoittaisi keskeisiä kansallisia turvallisuusetuja
tai vaarantaisi henkilöiden turvallisuuden, jäsenvaltioiden toimivaltaiset
viranomaiset voivat vedota operatiivisiin syihin. 24 artikla
Asianhallintajärjestelmä,
rekisteri ja tilapäiset tietokannat 1. Eurojust perustaa asianhallintajärjestelmän,
joka koostuu tilapäisistä tietokannoista ja rekisteristä, jotka sisältävät
liitteessä 2 tarkoitettuja henkilötietoja sekä muita tietoja. 2. Asianhallintajärjestelmän
tarkoituksena on a) tukea tutkinta- ja syytetoimien
hallinnointia ja koordinointia, johon Eurojust osallistuu erityisesti
vertailemalla ja yhdistelemällä tietoja; b) helpottaa tiedonsaantia meneillään
olevista tutkinta- ja syytetoimista; ja c) helpottaa henkilötietojen käsittelyn
lainmukaisuuden valvontaa ja tämän asetuksen noudattamisen valvontaa
henkilötietojen käsittelyssä. 3. Asianhallintajärjestelmä voidaan
yhdistää päätöksen 2008/976/YOS 9 artiklassa tarkoitettuun suojattuun
televiestintäyhteyteen. 4. Rekisterissä on oltava viittaukset
Eurojustissa käsiteltäviin tilapäisiin tietokantoihin, ja siinä saa olla vain
liitteessä 2 olevan 1 kohdan a–i, k ja m alakohdassa sekä 2 kohdassa
tarkoitettuja henkilötietoja. 5. Tehtäviensä suorittamiseksi
kansalliset jäsenet voivat käsitellä tilapäisessä tietokannassa tietoja, jotka
koskevat heidän käsiteltävänään olevia yksittäisiä tapauksia.
Tietosuojavastaavalla on oltava pääsy tietokantaan. Kyseisen kansallisen
jäsenen on ilmoitettava tietosuojavastaavalle uuden henkilötietoja sisältävän
tilapäisen tietokannan avaamisesta. 6. Operatiivisia henkilötietoja
käsiteltäessä Eurojust ei saa asianhallintajärjestelmän tai tilapäisen
tietokannan lisäksi luoda muita automaattisesti käsiteltäviä tietokantoja. 7. Asianhallintajärjestelmän ja sen
tilapäisten tietokantojen on oltava Euroopan syyttäjänviraston käytettävissä. 8. Asianhallintajärjestelmän ja sen
tilapäisten tietokantojen käyttöä koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin
osin Euroopan syyttäjänvirastoon. Euroopan syyttäjänviraston
asianhallintajärjestelmään syöttämät tiedot, tilapäiset tietokannat ja
rekisteri eivät kuitenkaan ole käytettävissä kansallisella tasolla. 25 artikla
Tilapäisten tietokantojen ja
rekisterin toiminta 1. Kansallisen jäsenen on avattava
tilapäinen tietokanta jokaisesta asiasta, josta hänelle toimitetaan tietoja
tämän asetuksen tai muiden sovellettavien oikeusvälineiden mukaisesti.
Kansallinen jäsen vastaa avaamiensa tilapäisten tietokantojen hallinnoinnista. 2. Tilapäisen tietokannan avannut
kansallinen jäsen päättää tapauskohtaisesti siitä, pidetäänkö tilapäinen tietokanta
rajoitettuna vai sallitaanko muille kansallisille jäsenille tai
hallintojohtajan valtuuttamille Eurojustin työntekijöille pääsy siihen tai sen
osiin silloin, kun se on tarpeen Eurojustin tehtävien suorittamiseksi. 3. Tilapäisen tietokannan avannut kansallinen
jäsen päättää myös siitä, mitkä kyseiseen tietokantaan sisältyvät tiedot
merkitään rekisteriin. 26 artikla
Asianhallintajärjestelmään
pääsy kansallisella tasolla 1. Edellä 20 artiklan
2 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, mikäli heillä on yhteys
asianhallintajärjestelmään, on pääsy ainoastaan a) rekisteriin, paitsi jos kansallinen
jäsen, joka on päättänyt syöttää tiedot rekisteriin, on nimenomaisesti
kieltänyt pääsyn siihen; b) tilapäisiin tietokantoihin, jotka heidän
jäsenvaltionsa kansallinen jäsen on avannut; c) tilapäisiin tietokantoihin, jotka muiden
jäsenvaltioiden kansalliset jäsenet ovat avanneet ja joihin heidän
jäsenvaltionsa kansallinen jäsen on saanut pääsyn, paitsi jos tilapäisen
tietokannan avannut kansallinen jäsen on nimenomaisesti kieltänyt pääsyn. 2. Kansallinen jäsen päättää 1 kohdassa
säädetyin rajoituksin, miten laaja pääsy tilapäisiin tietokantoihin hänen
jäsenvaltiossaan myönnetään 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille
henkilöille, mikäli heillä on yhteys asianhallintajärjestelmään. 3. Kukin jäsenvaltio päättää
kansallista jäsentään kuultuaan, miten laaja pääsy rekisteriin kyseisessä
jäsenvaltiossa myönnetään 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille henkilöille,
mikäli heillä on yhteys asianhallintajärjestelmään. Jäsenvaltioiden on
ilmoitettava Eurojustille ja komissiolle tämän kohdan täytäntöönpanoa
koskevasta päätöksestään. Komissio ilmoittaa tästä muille jäsenvaltioille. 4. Henkilöillä, joille on myönnetty 2
kohdan mukainen pääsy tietokantoihin, on oltava pääsy rekisteriin ainakin siltä
osin kuin se on tarpeen niihin tilapäisiin tietokantoihin pääsemiseksi, joihin
heille on myönnetty pääsy. IV LUKU
TIETOJENKÄSITTELY 27 artikla
Henkilötietojen käsittely 1. Niiden henkilöiden osalta, joita
epäillään asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla
Eurojustin toimivaltaan kuuluvan rikoksen tekemisestä tai siihen
osallistumisesta tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta, Eurojust saa
tämän asetuksen mukaisesti, toimivaltansa puitteissa ja operatiivisten
tehtäviensä suorittamiseksi, siinä määrin kuin se on välttämätöntä sen
nimenomaisesti mainitun tehtävän suorittamiseksi, käsitellä automaattisesti tai
strukturoitujen manuaalisten arkistojen avulla ainoastaan liitteessä 2 olevassa
1 kohdassa lueteltuja henkilötietoja. 2. Alle 18-vuotiaiden sekä
niiden henkilöiden osalta, jotka katsotaan asianomaisten jäsenvaltioiden
lainsäädännön nojalla todistajiksi tai uhreiksi sellaisten tutkinta- tai
syytetoimien yhteydessä, jotka koskevat yhtä tai useampaa 3 artiklassa
tarkoitetuista rikollisuuden lajeista ja rikoksista, Eurojust saa käsitellä
ainoastaan liitteessä 2 olevassa 2 kohdassa lueteltuja henkilötietoja. Näitä
henkilötietoja saa käsitellä Eurojustin toimivallan puitteissa ja sen
operatiivisten tehtävien suorittamiseksi ainoastaan, jos se on ehdottoman
välttämätöntä Eurojustin nimenomaisesti mainitun tehtävän suorittamiseksi. 3. Eurojust saa poikkeustapauksissa
käsitellä rajoitetun ajan, joka ei saa olla pidempi kuin aika, joka tarvitaan,
jotta asia, jonka yhteydessä henkilötietoja käsitellään, voidaan saattaa
päätökseen, myös muita kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja,
jotka liittyvät rikoksen tekohetken olosuhteisiin, jos niillä on välitöntä
merkitystä meneillään oleville tutkintatoimille, joita Eurojust koordinoi tai
joiden koordinointiin se osallistuu, ja jos ne ovat osa tutkintatoimia,
edellyttäen, että niiden käsittely on ehdottoman välttämätöntä 1 kohdassa
määritellyn tarkoituksen kannalta. Jäljempänä 31 artiklassa tarkoitetulle
tietosuojavastaavalle on ilmoitettava välittömästi tämän kohdan soveltamisesta
sekä erityisolosuhteista, joilla kyseisten henkilötietojen käsittelyn
välttämättömyyttä perustellaan. Jos nämä muut tiedot koskevat 2 kohdassa
tarkoitettuja todistajia tai uhreja, vähintään kahden kansallisen jäsenen on
yhdessä tehtävä päätös tietojen käsittelystä. 4. Eurojust saa käsitellä joko
automaattisesti tai muutoin sellaisia henkilötietoja, joista käy ilmi rotu tai
etninen alkuperä, poliittinen kanta, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai
ammattiliiton jäsenyys tai jotka koskevat terveyttä tai sukupuolielämää
ainoastaan, jos kyseiset tiedot ovat ehdottoman välttämättömiä asianomaisille
kansallisille tutkintatoimille sekä Eurojustin toimien koordinoimiseksi ja jos
ne täydentävät muita jo käsiteltyjä tietoja. Tietosuojavastaavalle on
ilmoitettava välittömästi tämän kohdan soveltamisesta. Kyseisiä tietoja ei saa
käsitellä 24 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa rekisterissä. Jos nämä
muut tiedot koskevat 2 kohdassa tarkoitettuja todistajia tai uhreja, päätöksen
tietojen käsittelystä tekee kollegio. 5. Eurojustin toimintansa yhteydessä
suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2011.
Asetusta (EY) N:o 45/2011 täsmennetään ja täydennetään tällä
asetuksella Eurojustin operatiiviseen toimintaan liittyvien henkilötietojen
osalta. 28 artikla
Henkilötietojen säilyttämisen
aikarajoitukset 1. Eurojustin käsittelemiä
henkilötietoja ei saa säilyttää tietokannoissa seuraavista ensimmäisen
soveltuvan päivämäärän jälkeen: a) sen päivän jälkeen, jona syytteen
nostamiselle asetettu määräaika on päättynyt vanhentumissääntöjen nojalla
kaikissa jäsenvaltioissa, joissa on suoritettu tutkinta- ja syytetoimia; b) sen päivän jälkeen, jona henkilöön
kohdistuneet syytteet hylätään lopullisesti ja tuomioistuimen päätös tulee
lainvoimaiseksi; c) kolme vuotta sen päivän jälkeen, jona
tuomioistuimen päätös tulee lainvoimaiseksi viimeisessä niistä jäsenvaltioista,
joissa on suoritettu tutkinta- ja syytetoimia; d) sen päivän jälkeen, jona Eurojust ja
asianomaiset jäsenvaltiot yhteisymmärryksessä toteavat tai sopivat, että
Eurojustin ei enää tarvitse koordinoida kyseisiä tutkinta- ja syytetoimia,
jollei tämän asetuksen 21 artiklan 5 tai 6 kohdan nojalla edellytetä
kyseisten tietojen toimittamista Eurojustille; e) kolme vuotta sen päivän jälkeen, jona
tiedot toimitettiin 21 artiklan 6 tai 7 kohdan mukaisesti. 2. Asianmukaisella automaattisella
tietojen käsittelyllä on jatkuvasti tarkistettava, että 1 kohdan a, b, c ja d
alakohdassa tarkoitettuja määräaikoja noudatetaan. Joka tapauksessa tietojen
säilyttämisen tarpeellisuus on tarkistettava joka kolmas vuosi tietojen
tallettamisesta. Jos 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja
henkilötietoja säilytetään yli viiden vuoden ajan, asiasta on ilmoitettava Euroopan
tietosuojavaltuutetulle. 3. Kun 1 kohdan a, b, c tai
d alakohdassa tarkoitettu määräaika on päättynyt, Eurojust tarkistaa, onko
tietoja tarpeellista säilyttää vielä kauemmin Eurojustin tehtävien
suorittamiseksi, ja se voi päättää säilyttää niitä poikkeuksellisesti
seuraavaan säilyttämisen tarpeellisuutta koskevaan tarkistukseen saakka. Syyt
säilyttämisen jatkamiseen on perusteltava ja dokumentoitava. Jos tietojen
säilyttämistä ei päätetä jatkaa, tiedot poistetaan automaattisesti kolmen
vuoden kuluttua. Kun syytteen nostamiselle asetettu määräaika on päättynyt
vanhentumissääntöjen nojalla kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa 1 kohdan a
alakohdan mukaisesti, tietoja voidaan kuitenkin säilyttää ainoastaan, jos ne
ovat välttämättömiä, jotta Eurojust voi antaa apua tämän asetuksen mukaisesti. 4. Jos tietoja on 3 kohdan mukaisesti
säilytetty 1 kohdassa tarkoitettujen päivämäärien jälkeen, Euroopan
tietosuojavaltuutettu tarkistaa kolmen vuoden välein, onko tietojen
säilyttäminen tarpeellista. 5. Kun strukturoimattomia ja muita kuin
automaattisesti käsiteltyjä tietoja sisältävästä tietokannasta saadun viimeisen
automaattisesti käsitellyn tiedon säilytysaika päättyy, kaikki tietokannan
asiakirjat palautetaan ne toimittaneelle viranomaiselle, ja mahdolliset kopiot
hävitetään. 6. Jos Eurojust on koordinoinut
tutkinta- tai syytetoimia, asianomaisten kansallisten jäsenten on ilmoitettava
Eurojustille ja muille asianomaisille jäsenvaltioille kaikista asiaan
liittyvistä lainvoimaisista tuomioistuimen päätöksistä muun muassa 1 kohdan
b alakohdan soveltamista varten. 29 artikla
Lokitiedot ja dokumentaatio 1. Eurojust pitää kirjaa operatiivisiin
tarkoituksiin käytettävien henkilötietojen keräämisestä ja muuttamisesta,
tietoihin pääsystä sekä niiden luovuttamisesta, yhdistämisestä tai
poistamisesta, jotta voidaan tarkistaa tietojenkäsittelyn lainmukaisuus,
toteuttaa omaehtoista valvontaa ja varmistaa tietojen eheys ja tietoturva.
Tällaiset lokitiedot tai dokumentaatio on tuhottava 18 kuukauden kuluttua,
paitsi jos tietoja tarvitaan edelleen valvontaa varten. 2. Edellä olevan 1 kohdan nojalla
laaditut lokitiedot tai dokumentaatio toimitetaan Euroopan
tietosuojavaltuutetulle tämän pyynnöstä. Euroopan tietosuojavaltuutettu saa
käyttää näitä tietoja ainoastaan tietosuojan valvontaa sekä tietojenkäsittelyn
asianmukaisuuden ja tietojen eheyden ja tietoturvan varmistamista varten. 30 artikla
Sallittu pääsy tietoihin Ainoastaan
kansallisilla jäsenillä, varajäsenillä ja avustajilla, 20 artiklan
2 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, mikäli heillä on yhteys
asianhallintajärjestelmään, ja Eurojustin valtuutetuilla työntekijöillä on
pääsy Eurojustin operatiivisten tehtäviensä hoitamiseksi käsittelemiin
henkilötietoihin Eurojustin tehtävien suorittamiseksi 24, 25 ja
26 artiklassa säädetyissä rajoissa. 31 artikla
Tietosuojavastaavan
nimittäminen 1. Johtokunta nimittää
tietosuojavastaavan asetuksen (EY) N:o 45/2001 24 artiklan mukaisesti. 2. Asetuksen (EY) N:o 45/2001
24 artiklassa asetettuja velvollisuuksia täyttäessään tietosuojavastaava a) huolehtii, että henkilötietojen
siirroista pidetään kirjaa; b) tekee yhteistyötä
tietojenkäsittelymenettelyistä, -koulutuksesta ja -neuvonnasta vastaavan
Eurojustin henkilöstön kanssa; c) laatii vuosikertomuksen ja toimittaa sen
kollegiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle. 3. Tehtäviään suorittaessaan
tietosuojavastaavalla on pääsy kaikkiin Eurojustin käsittelemiin tietoihin ja
kaikkiin Eurojustin tiloihin. 4. Eurojustin henkilöstöllä, joka
avustaa tietosuojavastaavaa tämän tehtävissä, on pääsy Eurojustin käsittelemiin
henkilötietoihin ja Eurojustin tiloihin siltä osin kuin on välttämätöntä heidän
tehtäviensä suorittamiseksi. 5. Jos tietosuojavastaava katsoo, että
asetuksen (EY) N:o 45/2001 säännöksiä tai henkilötietojen käsittelyä koskevia
tämän asetuksen säännöksiä ei ole noudatettu, hän ilmoittaa asiasta
hallintojohtajalle ja pyytää tätä korjaamaan tilanteen tiettyyn määräaikaan
mennessä. Jollei hallintojohtaja korjaa tietojen virheellistä käsittelyä
tiettyyn määräaikaan mennessä, tietosuojavastaavan ilmoittaa asiasta
kollegiolle ja sopii sen kanssa korjaavia toimia koskevasta määräajasta. Jos
kollegio ei korjaa tietojen virheellistä käsittelyä sovitussa määräajassa,
tietosuojavastaavan on saatettava asia Euroopan tietosuojavaltuutetun
käsiteltäväksi. 6. Johtokunta hyväksyy asetuksen (EY)
N:o 45/2001 24 artiklan 8 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäännöt. 32 artikla
Tiedonsaantioikeutta koskevat
menettelyt 1. Jokainen rekisteröity, joka haluaa
käyttää oikeuttaan saada häntä itseään koskevia tietoja, voi esittää
veloituksetta asiaa koskevan pyynnön valitsemassaan jäsenvaltiossa tämän
valtion tätä tarkoitusta varten määräämälle viranomaiselle. Kyseisen
viranomaisen on saatettava asia Eurojustin käsiteltäväksi viipymättä ja joka
tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. 2. Eurojust vastaa pyyntöön ilman
aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun
sen vastaanottanut pyynnön. 3. Eurojust kuulee asianomaisten
jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia päätöstä tehdessään. Tiedonsaantia
koskeva päätös edellyttää tiivistä yhteistyötä Eurojustin ja niiden
jäsenvaltioiden välillä, joita kyseisten tietojen luovuttaminen välittömästi
koskee. Jos jäsenvaltio vastustaa ehdotusta Eurojustin vastaukseksi, sen on
aina ilmoitettava vastustamisensa perusteet Eurojustille. 4. Jos tiedonsaantioikeutta rajoitetaan
asetuksen (EY) N:o 45/2001 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti, Eurojust
ilmoittaa asiasta rekisteröidylle kirjallisesti mainitun asetuksen
20 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Pääasialliset syyt voidaan jättää
ilmoittamatta, jos niiden ilmoittaminen tekisi rajoituksen tehottomaksi.
Rekisteröidylle on ilmoitettava ainakin siitä, että Euroopan
tietosuojavaltuutettu on tehnyt kaikki aiheelliset tarkistukset. 5. Eurojust dokumentoi perusteet
4 kohdassa tarkoitetun rajoituksen pääasiallisten syiden ilmoittamatta
jättämiselle. 6. Ne kansalliset jäsenet, joita pyyntö
koskee, käsittelevät sen ja päättävät siitä Eurojustin puolesta. Pyyntö on
käsiteltävä kokonaisuudessaan kolmen kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta.
Jos kansalliset jäsenet eivät pääse pyynnöstä yhteisymmärrykseen, heidän on
annettava se käsiteltäväksi kollegiolle, jonka on tehtävä päätöksensä kahden
kolmasosan enemmistöllä. 7. Kun Euroopan tietosuojavaltuutettu asetuksen
(EY) N:o 45/2001 46 ja 47 artiklaa noudattaen tarkistaa Eurojustin
suorittaman tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden, hänen on ilmoitettava
rekisteröidylle ainakin, että kaikki Euroopan tietosuojavaltuutetun
välttämättömät tarkistukset on tehty. 33 artikla
Oikeus henkilötietojen
oikaisemiseen, poistamiseen ja käsittelyn rajoittamiseen 1. Jos henkilötiedot, jotka asetuksen
(EY) N:o 45/2001 14, 15 tai 16 artiklan nojalla on oikaistava tai poistettava
tai joiden käsittelyä on rajoitettava, ovat tulleet Eurojustin haltuun
kolmansilta mailta, kansainvälisiltä järjestöiltä, yksityisiltä osapuolilta tai
yksityishenkilöiltä tai jos ne perustuvat sen omiin analyyseihin, Eurojust
oikaisee tai poistaa tiedot tai rajoittaa niiden käsittelyä. 2. Jos henkilötiedot, jotka asetuksen
(EY) N:o 45/2001 14, 15 tai 16 artiklan nojalla on oikaistava tai poistettava
tai joiden käsittelyä on rajoitettava, ovat tulleet Eurojustin haltuun suoraan
jäsenvaltioilta, Eurojust oikaisee tai poistaa tiedot tai rajoittaa niiden käsittelyä
yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. 3. Jos virheelliset tiedot on
toimitettu muilla asianmukaisilla tavoilla tai jos virheet jäsenvaltioiden
toimittamissa tiedoissa johtuvat virheellisestä tai tämän asetuksen vastaisesti
suoritetusta tietojen toimittamisesta tai Eurojustin suorittamasta tietojen
virheellisestä tai tämän asetuksen vastaisesta syöttämisestä, haltuun
ottamisesta tai tallentamisesta, Eurojust oikaisee tai poistaa tiedot
yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. 4. Kaikille tietojen vastaanottajille
on asetuksen (EY) N:o 45/2001 14, 15 tai 16 artiklassa tarkoitetuissa
tapauksissa ilmoitettava asiasta viipymättä asetuksen (EY) N:o 45/2001
17 artiklan mukaisesti. Myös vastaanottajien on sen jälkeen heihin
itseensä sovellettavien sääntöjen mukaisesti oikaistava tai poistettava tiedot
tai rajoitettava niiden käsittelyä omassa järjestelmässään. 5. Eurojust ilmoittaa rekisteröidylle
kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa kolmen kuukauden
kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, että häntä koskevat tiedot on oikaistu tai
poistettu tai että niiden käsittelyä on rajoitettu. 6. Jos tietojen oikaiseminen tai
poistaminen tai niiden käsittelyn rajoittaminen on evätty, Eurojust ilmoittaa
rekisteröidylle kirjallisesti mahdollisuudesta tehdä kantelu Euroopan
tietosuojavaltuutetulle ja oikeudesta hakea muutosta tuomioistuimessa. 34 artikla
Tietosuojavastuu 1. Eurojust käsittelee henkilötietoja
siten, että on mahdollista todeta, mikä viranomainen on toimittanut tiedot tai
mistä ne on hankittu. 2. Vastuu henkilötietojen laadusta on
sillä jäsenvaltiolla, joka on toimittanut ne Eurojustille, ja Eurojustilla
niiden henkilötietojen osalta, joita sille ovat toimittaneet unionin elimet,
kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt tai jotka Eurojust on hankkinut
itse julkisista lähteistä. 3. Vastuu asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja
tämän asetuksen noudattamisesta on Eurojustilla. Vastuu henkilötietojen siirron
laillisuudesta on jäsenvaltioilla, kun on kyse jäsenvaltioiden Eurojustille
toimittamista henkilötiedoista, ja Eurojustilla, kun on kyse Eurojustin
jäsenvaltioille, unionin elimille ja kolmansille maille tai järjestöille
toimittamista henkilötiedoista. 4. Jollei tämän asetuksen muista
säännöksistä muuta johdu, Eurojust vastaa kaikista käsittelemistään tiedoista. 35 artikla
Euroopan
tietosuojavaltuutetun ja kansallisten tietosuojaviranomaisten yhteistyö 1. Euroopan tietosuojavaltuutettu
toimii tiiviissä yhteistyössä toimivaltaisten kansallisten
tietosuojaviranomaisten kanssa sellaisten kysymysten yhteydessä, jotka
edellyttävät jäsenvaltioiden toimia, erityisesti jos Euroopan
tietosuojavaltuutettu tai toimivaltainen kansallinen tietosuojaviranomainen
havaitsee jäsenvaltioiden käytänteiden välillä suuria eroja tai mahdollisesti
lainvastaisia tiedonsiirtoja Eurojustin tiedonvaihtokanavia pitkin, tai yhden
tai useamman kansallisen tietosuojaviranomaisen esittämien, tämän asetuksen
täytäntöönpanoa ja tulkintaa koskevien kysymysten yhteydessä. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa
tapauksissa Euroopan tietosuojavaltuutettu ja toimivaltaiset kansalliset
tietosuojaviranomaiset voivat kukin omien toimivaltuuksiensa puitteissa vaihtaa
asiaa koskevia tietoja, avustaa toisiaan auditointien ja tarkastusten
suorittamisessa, tutkia tämän asetuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyviä
vaikeuksia, selvittää riippumattoman valvontavallan tai rekisteröidyn
oikeuksien käyttöön liittyviä ongelmia, laatia yhdenmukaisia ehdotuksia
yhteisten ratkaisujen löytämiseksi ongelmiin ja edistää tarpeen mukaan
tietosuojaa koskevien oikeuksien tuntemusta. 3. Kansalliset valvontaviranomaiset ja
Euroopan tietosuojavaltuutettu tapaavat tarvittaessa tämän artiklan
tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan tietosuojavaltuutettu vastaa näiden
kokousten kustannuksista ja järjestelyistä. Ensimmäisessä kokouksessa
hyväksytään työjärjestys. Muita työmenetelmiä kehitetään tarpeen mukaan
yhteisesti. 36 artikla
Oikeus tehdä kantelu Euroopan
tietosuojavaltuutetulle 1. Jos rekisteröity tekee asetuksen
(EY) N:o 45/2001 32 artiklan 2 kohdan nojalla kantelun, joka koskee
32 tai 33 artiklassa tarkoitettua päätöstä, Euroopan tietosuojavaltuutettu
kuulee sen jäsenvaltion kansallisia tietosuojaviranomaisia tai toimivaltaista
lainkäyttöviranomaista, josta tiedot ovat peräisin tai jota asia välittömästi koskee.
Euroopan tietosuojavaltuutettu tekee päätöksensä, jossa se voi evätä tietojen
luovuttamisen, tiiviissä yhteistyössä kansallisen tietosuojaviranomaisen tai
toimivaltaisen lainkäyttöviranomaisen kanssa. 2. Kun kantelu koskee jäsenvaltion
Eurojustille toimittamien tietojen käsittelyä, Euroopan tietosuojavaltuutettu
varmistaa, että tarvittavat tarkistukset on toimitettu asianmukaisesti,
tiiviissä yhteistyössä tiedot toimittaneen jäsenvaltion kansallisen
tietosuojaviranomaisen kanssa. 3. Kun kantelu koskee EU:n elinten,
kolmansien maiden, järjestöjen tai yksityisten osapuolten Eurojustille
toimittamien tietojen käsittelyä, Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa,
että Europol on toimittanut tarvittavat tarkistukset. 37 artikla
Korvausvastuu tietojen luvattomasta
tai virheellisestä käsittelystä 1 Eurojust on SEUT-sopimuksen 340
artiklan mukaisesti korvausvastuussa henkilöille aiheutuneista vahingoista,
jotka johtuvat Eurojustin suorittamasta tietojen luvattomasta tai
virheellisestä käsittelystä. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun
korvausvastuuseen perustuvat Eurojustia koskevat valitukset käsitellään
SEUT-sopimuksen 268 artiklan mukaisesti Euroopan unionin tuomioistuimessa. 3. Kukin jäsenvaltio on kansallisen
lainsäädäntönsä mukaisesti korvausvastuussa henkilöille aiheutuneista
vahingoista, jotka johtuvat Eurojustille toimitettujen tietojen luvattomasta
tai virheellisestä käsittelemisestä kyseisessä jäsenvaltiossa. V LUKU
SUHTEET YHTEISTYÖKUMPPANEIHIN I JAKSO
YHTEISET SÄÄNNÖKSET 38 artikla
Yhteiset säännökset 1. Eurojust voi luoda ja pitää yllä
yhteistyösuhteita unionin elimiin ja virastoihin näiden elinten tai virastojen
tavoitteiden mukaisesti sekä kolmansien maiden toimivaltaisiin viranomaisiin,
kansainvälisiin järjestöihin ja kansainväliseen rikospoliisijärjestöön
(Interpol) siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. 2. Eurojust voi vaihtaa suoraan kaikkia
tietoja, henkilötietoja lukuun ottamatta, 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen
kanssa siltä osin kuin sillä on merkitystä sen tehtävien suorittamiseksi,
jollei 21 artiklan 8 kohdan nojalla asetetuista mahdollisista
rajoituksista muuta johdu. 3. Eurojust voi asetuksen (EY) N:o
45/2001 4 artiklan mukaisesti vastaanottaa henkilötietoja 1 kohdassa
tarkoitetuilta yhteisöiltä ja käsitellä niitä siltä osin kuin on tarpeen sen
tehtävien suorittamiseksi, ellei IV jakson säännöksistä muuta johdu. 4. Eurojust voi siirtää henkilötietoja
tämän asetuksen mukaisesti kolmansille maille, kansainvälisille järjestöille ja
Interpolille ainoastaan, jos se on tarpeen Eurojustin toimivaltaan kuuluvien
rikosten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Jos siirrettävät tiedot on toimittanut
jäsenvaltio, Eurojustin on pyydettävä asianomaisen jäsenvaltion suostumus,
paitsi jos a) suostumus voidaan olettaa annetuksi,
koska jäsenvaltio ei ole nimenomaisesti rajoittanut edelleen tehtävien
siirtojen mahdollisuutta; tai b) jäsenvaltio on antanut etukäteen
suostumuksensa tällaiselle tietojen edelleen siirtämiselle yleisesti tai
tiettyjen ehtojen täyttyessä. Suostumus voidaan peruuttaa milloin tahansa. 5. Eurojustin jäsenvaltioille, unionin
elimille tai virastoille, kolmansille maille, kansainvälisille järjestöille tai
Interpolille toimittamien henkilötietojen siirtäminen edelleen kolmansille
osapuolille on kiellettyä, ellei Eurojust ole käsillä olevan tapauksen
olosuhteita harkittuaan antanut siihen nimenomaista suostumustaan sellaista
tarkoitusta varten, joka ei ole ristiriidassa sen tarkoituksen kanssa, jota
varten tiedot toimitettiin. II JAKSO
SUHTEET YHTEISTYÖKUMPPANEIHIN 39 artikla
Yhteistyö Euroopan
oikeudellisen verkoston ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön osallistuvien
muiden Euroopan unionin verkostojen kanssa 1. Eurojustin ja rikosoikeuden alan
Euroopan oikeudellisen verkoston on pidettävä keskenään yllä erityissuhteita,
jotka perustuvat kuulemiseen ja täydentävyyteen, erityisesti kansallisen
jäsenen, saman jäsenvaltion Euroopan oikeudellisen verkoston
yhteysviranomaisten sekä Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston
kansallisten yhteyshenkilöiden kesken. Tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi on
toteutettava seuraavat toimenpiteet: a) Kansalliset jäsenet ilmoittavat
tapauskohtaisesti Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisille
kaikista tapauksista, joiden käsittelyyn ne katsovat verkostolla olevan
paremmat mahdollisuudet. b) Euroopan oikeudellisen verkoston
sihteeristö muodostaa osan Eurojustin henkilöstöstä. Se toimii erillisenä
yksikkönä. Se voi käyttää Eurojustin hallinnollisia resursseja, joita se
tarvitsee Euroopan oikeudellisen verkoston tehtävien hoitamiseksi, kuten
verkoston täysistuntojen kustannusten kattamiseksi. c) Euroopan oikeudellisen verkoston
yhteysviranomaisia voidaan tapauskohtaisesti kutsua Eurojustin kokouksiin. 2. Yhteisten tutkintaryhmien verkoston
ja päätöksellä 2002/494/YOS perustetun verkoston sihteeristöt kuuluvat
Eurojustin henkilöstöön. Nämä sihteeristöt toimivat erillisinä yksikköinä. Ne
voivat käyttää Eurojustin hallinnollisia resursseja, joita ne tarvitsevat
tehtäviensä hoitamiseksi. Eurojust huolehtii sihteeristöjen välisestä koordinoinnista.
Tätä kohtaa sovelletaan neuvoston päätöksellä perustettujen uusien verkostojen
sihteeristöihin, jos Eurojust kyseessä olevan päätöksen mukaan huolehtii
sihteeristöstä. 3. Päätöksellä 2008/852/YOS perustettu
verkosto voi pyytää, että Eurojust järjestää sille sihteeristön. Jos tällainen
pyyntö esitetään, sovelletaan 2 kohtaa. 40 artikla
Suhteet Europoliin 1. Eurojust toteuttaa
tarvittavat toimenpiteet, jotta Europolilla on toimivaltuuksiensa puitteissa
osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta epäsuora pääsy Eurojustille
toimitettuihin tietoihin sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiedot toimittaneiden
jäsenvaltioiden, unionin elinten, kolmansien maiden, kansainvälisten
järjestöjen tai Interpolin ilmoittamien rajoitusten soveltamista. Jos haku tuottaa
osuman, Eurojust aloittaa menettelyn, jonka avulla osumaan johtaneet tiedot
voidaan jakaa noudattaen tiedot Eurojustille toimittaneen jäsenvaltion, unionin
elimen, kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön taikka Interpolin tekemää
päätöstä. 2. Edellä olevan 1 kohdan
mukaisia hakuja saa tehdä ainoastaan sen selvittämiseksi, täsmäävätkö
Eurojustin käytettävissä olevat tiedot Europolin käsittelemien tietojen kanssa. 3. Eurojust sallii 1 kohdan
mukaiset haut vasta saatuaan Europolilta tiedot siitä, ketkä henkilöstön
jäsenet on valtuutettu tekemään tällaisia hakuja. 4. Jos Eurojust tai jäsenvaltio
toteaa yksittäiseen tutkintaan liittyvien Eurojustin tietojenkäsittelytoimien
yhteydessä, että tarvitaan Europolin toimivaltuuksien mukaista koordinointia,
yhteistyötä tai tukea, Eurojust ilmoittaa asiasta Europolille ja kyseiselle
jäsenvaltiolle ja aloittaa menettelyn, jonka avulla tiedot voidaan jakaa tiedot
toimittaneen jäsenvaltion tekemän päätöksen mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa
Eurojust neuvottelee Europolin kanssa. 5. Europol noudattaa kaikkia
tietoihin pääsyä tai niiden käyttöä koskevia yleisiä tai nimenomaisia
rajoituksia, joista jäsenvaltiot, unionin elimet tai virastot, kolmannet maat,
kansainväliset järjestöt tai Interpol ovat ilmoittaneet. 41 artikla
Suhteet Euroopan
syyttäjänvirastoon 1. Eurojust luo Euroopan
syyttäjänvirastoon erityissuhteen ja ylläpitää sitä tiiviin yhteistyön sekä
virastojen välisten, jäljempänä määriteltyjen operatiivisten ja hallinnollisten
yhteyksien kautta. Tätä varten Euroopan syyttäjä ja Eurojustin puheenjohtaja
tapaavat säännöllisesti ja keskustelevat molempia kiinnostavista kysymyksistä. 2. Eurojust käsittelee Euroopan
syyttäjänviraston avunpyynnöt ilman aiheetonta viivytystä ja kohtelee tällaisia
pyyntöjä tapauksen mukaan samoin kuin toimivaltaisten kansallisten
viranomaisten oikeudellista yhteistyötä koskevissa asioissa esittämiä pyyntöjä. 3. Tarvittaessa Eurojust hyödyntää
20 artiklan mukaisesti perustettuja Eurojustin kansallisia
koordinointijärjestelmiä sekä suhteitaan kolmansiin maihin, yhteystuomarit
mukaan lukien, 1 kohdan nojalla käynnistetyn yhteistyön tukemiseksi. 4. Edellä olevan 1 kohdan nojalla
käynnistetty yhteistyö edellyttää henkilötietojen ja muiden tietojen vaihtoa.
Tällaisen tietojenvaihdon kautta saatuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen
tarkoitukseen, jota varten ne on toimitettu. Tietojen muu käyttö sallitaan vain
siinä määrin, kuin se kuuluu tiedot vastaanottaneen elimen toimivaltaan, ja
siihen on saatava etukäteen lupa tiedot toimittaneelta elimeltä. 5. Jotta voidaan selvittää, täsmäävätkö
Eurojustin käytettävissä olevat tiedot Euroopan syyttäjänviraston käsittelemien
tietojen kanssa, Eurojust perustaa järjestelmän asianhallintajärjestelmäänsä
syötettyjen tietojen automaattista ristiintarkistusta varten. Jos Euroopan
syyttäjänviraston asianhallintajärjestelmään syöttämien tietojen ja Eurojustin
syöttämien tietojen väliltä löytyy vastaavuus, tästä ilmoitetaan Eurojustille
ja Euroopan syyttäjänvirastolle sekä jäsenvaltiolle, joka toimitti tiedot Eurojustille.
Jos tiedot ovat peräisin kolmannelta osapuolelta, Eurojust ilmoittaa tälle
vastaavuuden löytymisestä ainoastaan Euroopan syyttäjänviraston suostumuksella. 6. Eurojust nimeää ja ilmoittaa
Euroopan syyttäjänvirastolle ne henkilöstönsä jäsenet, joilla on oikeus
tarkastella ristiintarkistuksen tuloksia. 7. Eurojust tukee Euroopan
syyttäjänviraston toimintaa henkilöstönsä suorittamien palvelujen kautta. Tuki
kattaa ainakin seuraavat: a) tekninen tuki vuotuisen talousarvion,
vuotuisen ja monivuotisen ohjelmasuunnittelun kattavan ohjelma-asiakirjan ja
hallintosuunnitelman laatimisessa; b) tekninen tuki henkilöstön
palvelukseenotossa ja uranhallinnassa; c) turvapalvelut; d) tietotekniset palvelut; e) taloushallinto-, kirjanpito- ja
tilintarkastuspalvelut; f) muut yhteisen edun mukaiset palvelut. Suoritettavien palveluiden yksityiskohdista
määrätään Eurojustin ja Euroopan syyttäjänviraston välillä tehtävässä
sopimuksessa. 8. Euroopan syyttäjä voi antaa
kollegiolle kirjallisia lausuntoja, joihin kollegion on vastattava
kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä. Kirjallinen lausunto on joka
tapauksessa annettava aina silloin, kun kollegio hyväksyy vuotuisen
talousarvion ja työohjelman. 42 artikla
Suhteet unionin elimiin ja
virastoihin 1. Eurojust luo yhteistyösuhteet
Euroopan juridiseen koulutusverkostoon ja pitää niitä yllä. 2. Euroopan petoksentorjuntavirasto voi
osallistua Eurojustin koordinointityöhön unionin taloudellisten etujen
suojaamiseksi sen toimivallan mukaan, joka sille myönnetään Euroopan petostentorjuntaviraston
(OLAF) tutkimuksista ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o
1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta annetulla
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella N:o …/2013. 3. Tietojen vastaanottamiseksi ja
lähettämiseksi Eurojustin ja OLAFin välillä ja tämän rajoittamatta
8 artiklan soveltamista, jäsenvaltioiden on huolehdittava, että Eurojustin
kansallisia jäseniä pidetään jäsenvaltion toimivaltaisina viranomaisina
ainoastaan sovellettaessa asetusta (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetusta
(Euratom) N:o 1074/1999[19].
OLAFin ja kansallisten jäsenten välinen tietojenvaihto ei vaikuta tietoihin,
jotka on näiden asetusten nojalla toimitettava muille toimivaltaisille
viranomaisille. JAKSO III
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 43 artikla
Suhteet kolmansien maiden
viranomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin 1. Eurojust voi sopia käytännön
yhteistyöjärjestelyistä 38 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen
yhteisöjen kanssa. 2. Eurojust voi toimivaltaisten
viranomaisten suostumuksella nimetä kolmansissa maissa yhteysviranomaisia
yhteistyön helpottamiseksi. JAKSO IV
HENKILÖTIETOJEN SIIRTÄMINEN 44 artikla
Henkilötietojen siirtäminen
unionin elimille tai virastoille Eurojust voi siirtää henkilötietoja suoraan
unionin elimille tai virastoille siltä osin kuin on tarpeen sen tai
vastaanottajana olevan unionin elimen tai viraston tehtävien suorittamiseksi,
jollei 21 artiklan 8 kohdan nojalla asetetuista mahdollisista
rajoituksista muuta johdu. 45 artikla
Henkilötietojen siirtäminen
kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille 1. Eurojust voi siirtää henkilötietoja
kolmannen maan viranomaiselle, kansainväliselle järjestölle tai Interpolille
siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi, ainoastaan seuraavien
välineiden perusteella: a) päätös, jonka komissio on hyväksynyt
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY[20] 25 ja 31 artiklan mukaisesti
ja jossa todetaan, että kyseinen maa tai kansainvälinen järjestö tai kyseisen
maan tai kansainvälisen järjestön tietojenkäsittelyn sektori tarjoaa riittävän
tietosuojan tason, jäljempänä ’tietosuojan tason riittävyyttä koskeva päätös’;
tai b) kansainvälinen sopimus, joka on tehty
unionin ja asianomaisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä
SEUT-sopimuksen 218 artiklan nojalla ja jossa annetaan riittävät
yksityisyydensuojaa, perusoikeuksia ja yksilön vapauksia koskevat takeet; tai c) yhteistyösopimus, joka on tehty
Eurojustin ja asianomaisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä
päätöksen 2002/187/YOS 27 artiklan nojalla. Tällaiselle siirrolle ei tarvita erillistä lupaa.
Eurojust voi sopia tällaisten sopimusten tai tietosuojan tason riittävyyttä
koskevien päätösten täytäntöönpanoa koskevista käytännön
yhteistyöjärjestelyistä. 2. Eurojust voi poiketen siitä, mitä 1
kohdassa säädetään, antaa luvan henkilötietojen siirtämiseen kolmansille
maille, kansainvälisille järjestöille tai Interpolille tapauskohtaisesti, jos a) tietojen siirtäminen on ehdottoman
välttämätöntä yhden tai useamman jäsenvaltion olennaisten etujen suojelemiseksi
Eurojustin tavoitteiden puitteissa; b) tietojen siirtäminen on ehdottoman
välttämätöntä rikollisuuteen tai terrorismiin liittyvän välittömän vaaran
estämiseksi; c) siirto on muutoin välttämätön tai lain
vaatima unionin tai sen jäsenvaltioiden tärkeän, unionin tai jäsenvaltioiden
lainsäädännössä tunnustetun yleisen edun turvaamiseksi tai oikeusvaateen
laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi; tai d) siirto on välttämätön rekisteröidyn tai
jonkun muun henkilön elintärkeiden etujen suojelemiseksi. 3. Lisäksi kollegio voi Euroopan
tietosuojavaltuutetun suostumuksella hyväksyä tiedonsiirtojen sarjan edellä
olevan a–d alakohdan mukaisesti enintään vuodeksi kerrallaan ottaen huomioon
yksilöiden yksityisyyden sekä perusoikeuksien ja -vapauksien suojan
toteutumista koskevat takeet. 4. Euroopan tietosuojavaltuutetulle on
ilmoitettava tapauksista, joissa 3 kohtaa on sovellettu. 5. Eurojust voi siirtää hallinnollisia
henkilötietoja asetuksen (EY) N:o 45/2001 9 artiklan mukaisesti. 46 artikla
Kolmansiin maihin lähetetyt
yhteystuomarit 1. Kollegio voi lähettää
yhteystuomareita kolmanteen maahan 43 artiklassa tarkoitettujen käytännön
yhteistyöjärjestelyjen mukaisesti kolmansien maiden kanssa tehtävän
oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi tapauksissa, joissa Eurojust antaa
apua tämän asetuksen mukaisesti. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla
yhteystuomarilla on oltava kokemusta Eurojustin kanssa työskentelystä sekä
riittävät tiedot oikeudellisesta yhteistyöstä ja Eurojustin toiminnasta.
Yhteystuomarin lähettäminen Eurojustin lukuun edellyttää ennalta saatua
suostumusta kyseiseltä henkilöltä ja hänen edustamaltaan jäsenvaltiolta. 3. Jos Eurojustin lähettämä
yhteystuomari valitaan kansallisista jäsenistä, varajäsenistä tai avustajista, a) jäsenvaltion on korvattava hänet
kansallisen jäsenen, varajäsenen tai avustajan tehtävässä. b) hänellä ei ole enää oikeutta käyttää
hänelle 8 artiklan mukaisesti myönnettyä toimivaltaa. 4. Kollegio laatii yhteystuomarien
lähettämistä koskevat säännöt ja hyväksyy asiaa koskevat tarvittavat
täytäntöönpanojärjestelyt komissiota kuullen, tämän kuitenkaan rajoittamatta
henkilöstösääntöjen 110 artiklan soveltamista. 5. Euroopan tietosuojavaltuutettu
valvoo Eurojustin lähettämien yhteystuomarien toimia. Yhteystuomarit
raportoivat kerran vuodessa kollegiolle, joka tiedottaa heidän toiminnastaan
vuosikertomuksessa ja asianmukaisella tavalla Euroopan parlamentille ja
neuvostolle. Yhteystuomarit tiedottavat myös kansallisille jäsenille ja
toimivaltaisille kansallisille viranomaisille kaikista edustamaansa
jäsenvaltiota koskevista tapauksista. 6. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
viranomaiset ja 1 kohdassa tarkoitetut yhteystuomarit voivat olla toisiinsa
suorassa yhteydessä. Tällöin yhteystuomari ilmoittaa kyseisestä yhteydenpidosta
asianomaiselle kansalliselle jäsenelle. 7. Edellä 1 kohdassa
tarkoitetuilla yhteystuomareilla on yhteys Eurojustin
asianhallintajärjestelmään. 47 artikla
Kolmansien maiden esittämät
ja niille esitettävät oikeudellista yhteistyötä koskevat pyynnöt 1. Eurojust koordinoi kolmansien maiden
esittämien oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen täytäntöönpanoa, jos
pyynnöt ovat osa samaa tutkintaa ja jos ne edellyttävät täytäntöönpanoa
vähintään kahdessa jäsenvaltiossa. Myös toimivaltainen kansallinen viranomainen
voi esittää Eurojustille tällaisia pyyntöjä. 2. Päivystävä koordinaatio voi
kiireellisissä tapauksissa ja 19 artiklan mukaisesti vastaanottaa ja
käsitellä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja pyyntöjä, jotka on esittänyt
Eurojustin kanssa käytännön yhteistyöjärjestelystä sopinut kolmas maa. 3. Eurojust voi myös helpottaa
kolmannen maan kanssa tehtävää oikeudellista yhteistyötä, jos oikeudellista
yhteistyötä koskevat pyynnöt ovat osa samaa tutkintaa ja jos ne edellyttävät
täytäntöönpanoa kyseisessä kolmannessa maassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta
3 artiklan 3 kohdan soveltamista. VI LUKU
VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET 48 artikla
Talousarvio 1. Eurojustin kaikista tuloista ja
menoista laaditaan kutakin kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten
arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan Eurojustin talousarvioon. 2. Eurojustin talousarvioon otettavien
tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. 3. Sulkematta pois muita tulonlähteitä
Eurojustin tulot koostuvat seuraavista: a) Euroopan unionin yleiseen talousarvioon
otettu unionin rahoitusosuus; b) jäsenvaltioiden mahdollinen vapaaehtoinen
rahoitusosuus; c) Eurojustin julkaisuista ja muista
suoritteista saadut tulot; d) kertaluonteiset avustukset. 4. Eurojustin menoihin kuuluvat
henkilöstön palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä
toimintakustannukset. 49 artikla
Talousarvion laatiminen 1. Hallintojohtaja laatii ja toimittaa
kollegiolle vuosittain Eurojustin seuraavan vuoden tuloja ja menoja koskevan
alustavan ennakkoarvion luonnoksen, johon sisältyy henkilöstötaulukko. 2. Kollegio laatii tähän luonnokseen
perustuvan alustavan ennakkoarvion Eurojustin tuloista ja menoista seuraavan
varainhoitovuoden aikana. 3. Alustava ennakkoarvio Eurojustin
tuloista ja menoista toimitetaan Euroopan komissiolle kunakin vuonna
viimeistään 31 päivänä tammikuuta. Kollegio toimittaa lopullisen
ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, komissiolle
viimeistään 31 päivänä maaliskuuta. 4. Komissio toimittaa ennakkoarvion
Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä
Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä yhdessä ’budjettivallan
käyttäjä’. 5. Komissio sisällyttää tämän
ennakkoarvion perusteella Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan
alustavaan esitykseen määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella
välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta otettavan rahoitusosuuden
määrän. Komissio toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan
käyttäjälle SEUT-sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti. 6. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy
Eurojustille tarkoitetun rahoitusosuuden. 7. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa
Eurojustin henkilöstötaulukon. 8. Kollegio vahvistaa Eurojustin
talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio
on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti. 9. Eurojustin on asetuksen (EU,
Euratom) N:o 966/2012 203 artiklan säännösten nojalla ilmoitettava
Euroopan parlamentille ja neuvostolle mahdollisimman varhain jokaisesta
talousarvioon todennäköisesti merkittävästi vaikuttavasta kiinteistöhankkeesta.
10. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012
203 artiklassa tarkoitettuja ylivoimaisia esteitä lukuun ottamatta Euroopan
parlamentti ja neuvosto käsittelevät kiinteistöhanketta koskevaa esitystä
neljän viikon kuluessa päivästä, jona ne molemmat ovat vastaanottaneet sen. Kiinteistöhanke katsotaan hyväksytyksi tämän
neljän viikon määräajan päättyessä, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto tee
esityksen vastaista päätöstä kyseisen määräajan kuluessa. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ottaa esille
perusteltuja ongelmakohtia tämän neljän viikon määräajan kuluessa, määräaikaa
pidennetään kerran kahdella viikolla. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto tekee
kiinteistöhankeen vastaisen päätöksen, Eurojust peruuttaa esityksensä ja voi
toimittaa uuden esityksen. 11. Eurojust voi rahoittaa
kiinteistönhankintahankkeen lainalla, jonka budjettivallan käyttäjä on
ennakolta hyväksynyt asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 203 artiklan
mukaisesti. 50 artikla
Talousarvion toteuttaminen Hallintojohtaja toimii Eurojustin tulojen ja
menojen hyväksyjänä ja toteuttaa Eurojustin talousarvion omalla vastuullaan ja
talousarviossa asetetuissa rajoissa. 51 artikla
Tilinpäätöksen esittäminen ja
vastuuvapauden myöntäminen 1. Eurojustin tilinpitäjä toimittaa
alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja
tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä
seuraavan maaliskuun 1 päivänä. 2. Eurojust toimittaa selvityksen
varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille,
neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden
päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. 3. Komission tilinpitäjä toimittaa
Eurojustin alustavan tilinpäätöksen konsolidoituna komission tilinpäätökseen
tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä
seuraavan maaliskuun 31 päivänä. 4. Tilintarkastustuomioistuin esittää
Eurojustin alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautuksensa asetuksen (EU,
Euratom) N:o 966/2012 148 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään
varainhoitovuoden päättymistä seuraavan kesäkuun 1 päivänä. 5. Saatuaan Eurojustin alustavaa
tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on
laatinut asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 148 artiklan mukaisesti,
hallintojohtaja laatii Eurojustin lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan
ja toimittaa sen kollegiolle lausuntoa varten. 6. Kollegio antaa lausunnon Eurojustin
lopullisesta tilinpäätöksestä. 7. Hallintojohtaja toimittaa lopullisen
tilinpäätöksen ja kollegion lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle,
komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden
päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä. 8. Eurojustin lopullinen tilinpäätös
julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään
varainhoitovuoden päättymistä seuraavan marraskuun 15 päivänä. 9. Hallintojohtaja toimittaa
tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään
varainhoitovuoden päättymistä seuraavan syyskuun 30 päivänä.
Hallintojohtaja toimittaa tämän vastauksen myös kollegiolle ja komissiolle. 10. Hallintojohtaja raportoi pyydettäessä
Euroopan parlamentille tehtäviensä hoidosta. Neuvosto voi pyytää
hallintojohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta. 11. Hallintojohtaja antaa asetuksen (EU,
Euratom) N:o 966/2012 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan
parlamentille tämän pyynnöstä kaikki asianomaista varainhoitovuotta koskevan
vastuuvapausmenettelyn moitteetonta toteuttamista varten tarvittavat tiedot. 12. Euroopan parlamentti myöntää
hallintojohtajalle vuoden N talousarvion toteuttamista koskevan
vastuuvapauden neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta ennen
vuoden N+2 toukokuun 15 päivää. 52 artikla
Varainhoitosäännöt Kollegio hyväksyy Eurojustiin sovellettavat
varainhoitosäännöt [Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta
varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002
185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta
23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom)
N:o 2343/2002] mukaisesti komissiota kuultuaan. Varainhoitosäännöt voivat
poiketa [asetuksesta 2343/2002] ainoastaan, jos Eurojustin toiminta sitä
erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta
suostumuksensa. VII LUKU
HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET 53 artikla
Yleiset säännökset Eurojustin henkilöstöön sovelletaan Euroopan
unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuta
henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä näiden sääntöjen ja ehtojen
täytäntöönpanosäännöksiä, jotka on annettu Euroopan unionin toimielinten
välisellä päätöksellä. 54 artikla
Kansalliset asiantuntijat ja
muu henkilöstö 1. Eurojust voi käyttää kansallisia
asiantuntijoita ja muuta ulkopuolista henkilöstöä. 2. Kollegio tekee päätöksen, jossa
annetaan säännökset kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä
Eurojustin palvelukseen. VIII LUKU
ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 55 artikla
Euroopan parlamentin ja
kansallisten parlamenttien rooli 1. Eurojust toimittaa
vuosikertomuksensa Euroopan parlamentille, joka voi esittää siitä huomautuksia
ja päätelmiä. 2. Kollegion puheenjohtaja osallistuu
Euroopan parlamentin pyynnöstä parlamentin istuntoon keskustellakseen
Eurojustiin liittyvistä kysymyksistä ja erityisesti esitelläkseen viraston
vuosikertomukset, pidättymistä ja luottamuksellisuutta koskevat velvollisuudet
huomioon ottaen. Keskusteluissa ei saa viitata suoraan tai epäsuorasti
yksittäisiin operatiivisiin tapauksiin liittyviin konkreettisiin toimiin. 3. Tässä asetuksessa säädettyjen muiden
tiedonanto- ja kuulemisvelvoitteiden lisäksi Eurojust toimittaa Euroopan
parlamentille tiedoksi a) Eurojustin laatimien tai tilaamien
tutkimusten ja strategisten hankkeiden tulokset; b) kolmansien osapuolten kanssa sovitut
käytännön yhteistyöjärjestelyt; c) Euroopan tietosuojavaltuutetun
vuosikertomus. 4. Eurojust toimittaa
vuosikertomuksensa kansallisille parlamenteille. Se toimittaa kansallisille
parlamenteille myös 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat. 56 artikla
Arviointi ja
uudelleentarkastelu 1. Komissio teettää viimeistään [viiden
vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen viiden
vuoden välein arvioinnin, jossa tarkastellaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa
ja vaikutuksia sekä Eurojustin ja sen toimintatapojen vaikuttavuutta ja
tehokkuutta. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti mahdollista tarvetta
muuttaa Eurojustin toimivaltuuksia ja tällaisten muutosten taloudellisia
vaikutuksia. 2. Komissio toimittaa
arviointikertomuksen ja sen päätelmät Euroopan parlamentille ja kansallisille
parlamenteille sekä neuvostolle ja kollegiolle. Arvioinnin tulokset
julkistetaan. 3. Joka toisen arvioinnin yhteydessä
komissio arvioi myös Eurojustin saavuttamat tulokset ottaen huomioon sen
tavoitteet, toimivaltuudet ja tehtävät. IX LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET 57 artikla
Erioikeudet ja vapaudet Eurojustiin ja sen henkilöstöön sovelletaan
Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa. 58 artikla Kielijärjestelyt 1. Eurojustiin sovelletaan asetusta N:o
1[21]. 2. Euroopan unionin elinten
käännöskeskus huolehtii Eurojustin toiminnassa tarvittavista
käännöspalveluista. 59 artikla
Salassapitovelvollisuus 1. Edellä 7 artiklassa
tarkoitetuilla kansallisilla jäsenillä, heidän varajäsenillään ja
avustajillaan, Eurojustin henkilöstöllä, kansallisilla yhteyshenkilöillä ja
tietosuojavastaavalla on velvollisuus pitää salassa kaikki tiedot, jotka ovat
tulleet heidän tietoonsa heidän tehtäviensä suorittamisen yhteydessä. 2. Salassapitovelvollisuus koskee
kaikkia henkilöitä ja kaikkia elimiä, jotka työskentelevät Eurojustin kanssa. 3. Salassapitovelvollisuus jatkuu myös
1 ja 2 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden viranhoidon, työsuhteen tai
toiminnan päätyttyä. 4. Salassapitovelvollisuus koskee
kaikkia Eurojustin saamia tietoja, ellei tietoja ole jo julkistettu tai
asetettu yleisesti saataville. 5. Euroopan tietosuojavaltuutetun
jäseniä ja henkilöstöä sitoo salassapitovelvollisuus, joka koskee kaikkia
tietoja, jotka ovat tulleet heidän tietoonsa heidän tehtäviensä suorittamisen
yhteydessä. 60 artikla
Avoimuus 1. Asetusta (EY) N:o 1049/2001
sovelletaan Eurojustin hallinnollisiin tehtäviin liittyviin asiakirjoihin. 2. Kollegio hyväksyy kuuden kuukauden
kuluessa ensimmäisestä kokouksestaan yksityiskohtaiset säännöt asetuksen (EY)
N:o 1049/2001 soveltamisesta. 3. Päätöksistä, jotka Eurojust on
tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä
kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle SEUT-sopimuksen 228 artiklassa
määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan unionin
tuomioistuimessa SEUT-sopimuksen 263 artiklassa määrättyjen edellytysten
mukaisesti. 61 artikla
Euroopan
petostentorjuntavirasto ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin 1. Edistääkseen asetuksen (EY) N:o
1073/1999 soveltamisalaan kuuluvien petosten, lahjonnan ja muiden laittomien
toimien torjuntaa Eurojust liittyy kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen
voimaantulosta 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten
väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä
tutkimuksista ja vahvistaa mainitun sopimuksen liitteessä olevaa mallia
käyttäen asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan Eurojustin kaikkiin työntekijöihin. 2. Tilintarkastustuomioistuimella on
valtuudet tehdä kaikkien Eurojustilta unionin rahoitusta saaneiden
avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin
perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia. 3. OLAF voi asetuksessa (EY) N:o
1073/1999 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[22] säädettyjen säännösten ja
menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, myös paikalla suoritettavia
todentamisia ja tarkastuksia, selvittääkseen, onko Eurojustin rahoittamiin menoihin
liittynyt sääntöjenvastaisuuksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia
etuja. 4. Eurojustin kolmansien maiden,
kansainvälisten järjestöjen ja Interpolin kanssa sopimissa käytännön
yhteistyöjärjestelyissä sekä sen muissa sopimuksissa, avustussopimuksissa ja
avustuspäätöksissä on nimenomaisesti annettava Euroopan
tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia
tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan
rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista. 62 artikla
Turvallisuusluokiteltujen
tietojen suojaamista koskevat säännöt Eurojust soveltaa turvallisuutta koskevia
periaatteita, jotka sisältyvät Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen
tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen
suojelemista koskeviin komission turvallisuussääntöihin, jotka vahvistetaan
komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom[23]
liitteessä. Tämä koskee muun muassa tällaisten tietojen vaihtamista, käsittelyä
ja tallentamista. 63 artikla
Hallinnolliset tutkimukset Euroopan oikeusasiamies voi tutkia Eurojustin
hallinnollista toimintaa SEUT-sopimuksen 228 artiklan määräysten mukaisesti. 64 artikla
Muu kuin tietojen luvatonta
tai virheellistä käsittelyä koskeva korvausvastuu 1. Eurojustin sopimusperusteinen
korvausvastuu määräytyy asianomaiseen sopimukseen sovellettavan lain
mukaisesti. 2. Euroopan unionin tuomioistuimella on
toimivalta antaa ratkaisu Eurojustin tekemässä sopimuksessa mahdollisesti
olevan välityslausekkeen nojalla. 3. Muun kuin sopimusperusteisen
korvausvastuun osalta Eurojust korvaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön
sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti ja 37 artiklan
mukaisesta korvausvastuusta riippumatta kollegion tai henkilöstönsä tehtäviään
suorittaessaan aiheuttamat vahingot. 4. Edellä olevaa 3 kohtaa sovelletaan
myös kansallisen jäsenen, varajäsenen tai avustajan tehtäviään suorittaessaan
aiheuttamiin vahinkoihin. Jos hän kuitenkin toimii hänelle 8 artiklan
nojalla myönnettyjen valtuuksien perusteella, hänet lähettänyt jäsenvaltio
korvaa Eurojustille summat, jotka Eurojust on maksanut hyvittääkseen vahingon. 5. Euroopan unionin tuomioistuimella on
toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettujen
vahinkojen korvaamista. 6. Ne jäsenvaltioiden kansalliset
tuomioistuimet, jotka ovat toimivaltaisia käsittelemään tässä artiklassa
tarkoitettuja Eurojustin korvausvastuuta koskevia riita-asioita, määräytyvät
neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001[24]
mukaan. 7. Eurojustin henkilöstöön kuuluvien
henkilökohtaisesta korvausvastuusta Eurojustia kohtaan määrätään heihin
sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa. 65 artikla
Toimipaikkaa koskeva sopimus
ja toimintaedellytykset Eurojustin kotipaikka on Haag Alankomaissa. Tarvittavat Alankomaiden Eurojustille
tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä hallintojohtajaan,
kollegion jäseniin, Eurojustin henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä
Alankomaissa sovellettavat säännöt vahvistetaan Eurojustin ja Alankomaiden
välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun
kollegio on sen hyväksynyt. Alankomaiden on varmistettava Eurojustin
toiminnalle parhaat mahdolliset olosuhteet, mukaan lukien monikieliset ja
eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset
liikenneyhteydet. 66 artikla
Siirtymäsäännökset 1. Eurojust on neuvoston päätöksellä
2002/187/YOS perustetun Eurojustin yleinen oikeusseuraaja suhteessa kaikkiin
sen tekemiin sopimuksiin, sen vastuisiin ja sen hankkimaan omaisuuteen. 2. Eurojustin kansalliset jäsenet,
jotka kukin jäsenvaltio on lähettänyt päätöksen 2002/187/YOS mukaisesti, ovat
Eurojustin kansallisia jäseniä tämän asetuksen II luvun mukaisesti. Heidän
toimikautensa voidaan uusia kerran tämän asetuksen 10 artiklan
2 kohdan nojalla tämän asetuksen tultua voimaan riippumatta siitä, onko
sitä uusittu aikaisemmin. 3. Henkilöt, jotka toimivat Eurojustin
puheenjohtajana ja varapuheenjohtajina tämän asetuksen tullessa voimaan,
toimivat 11 artiklan nojalla Eurojustin puheenjohtajana ja varapuheenjohtajina
kunnes heidän päätöksen 2002/187/YOS mukainen toimikautensa päättyy. Heidät
voidaan valita kerran uudelleen tämän asetuksen 11 artiklan 3 kohdan
nojalla tämän asetuksen tultua voimaan riippumatta siitä, onko heidät valittu
aikaisemmin uudelleen. 4. Päätöksen 2002/187/YOS
29 artiklan nojalla viimeksi nimitetty hallinnollinen johtaja toimii
17 artiklassa tarkoitettuna hallintojohtajana, kunnes hänen päätöksen
2002/187/YOS mukainen toimikautensa päättyy. Hallintojohtajan toimikausi
voidaan uusia kerran tämän asetuksen tultua voimaan. 5. Tämä asetus ei vaikuta niiden
sopimusten oikeudelliseen sitovuuteen, jotka päätöksellä 2002/187/YOS
perustettu Eurojust on tehnyt. Kaikki Eurojustin tekemät kansainväliset
sopimukset, jotka ovat tulleet voimaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa, ovat
edelleen oikeudellisesti päteviä. 67 artikla
Kumoaminen 1. Tällä asetuksella korvataan ja
kumotaan päätös 2002/187/YOS, päätös 2003/659/YOS ja päätös 2009/426/YOS. 2. Viittauksia 1 kohdassa
tarkoitettuihin kumottuihin neuvoston päätöksiin pidetään viittauksina tähän
asetukseen. 68 artikla
Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan
kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan
unionin virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja
sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston
puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE 1 Luettelo vakavan rikollisuuden muodoista,
joita Eurojust on 3 artiklan 1 kohdan nojalla toimivaltainen
käsittelemään: –
järjestäytynyt rikollisuus; –
terrorismi; –
huumausainekauppa; –
rahanpesu; –
korruptio; –
unionin taloudellisia etuja vahingoittavat
rikokset; –
tahallinen henkirikos, vakava pahoinpitely ja
vakavan ruumiinvamman aiheuttaminen; –
ihmisryöstö, vapaudenriisto ja panttivangiksi
ottaminen; –
seksuaalinen hyväksikäyttö ja naisten ja lasten
seksuaalinen riisto, lapsipornografia ja lapsen houkutteleminen seksuaalisiin
tarkoituksiin; –
rasismi ja muukalaisviha; –
järjestäytynyt varkausrikollisuus; –
varastettujen ajoneuvojen laittomaan kauppaan
liittyvä rikollisuus; –
kavallus ja petos; –
ryöstöntapainen ja muu kiristys; –
tuotteiden luvaton väärentäminen ja jäljentäminen; –
hallinnollisten asiakirjojen väärentäminen ja
kaupankäynti väärennöksillä; –
rahan ja maksuvälineiden väärentäminen; –
tietotekniikkarikollisuus; –
sisäpiirikauppa ja markkinoiden manipulointi; –
laittoman maahantulon järjestäminen; –
ihmiskauppa; –
ihmisen elinten ja kudosten laiton kauppa; –
hormonivalmisteiden ja muiden kasvua edistävien
aineiden laiton kauppa; –
kulttuuriomaisuuden laiton kauppa, antiikki- ja
taide-esineet mukaan lukien; –
aseiden, ampumatarvikkeiden ja räjähteiden laiton
kauppa –
uhanalaisten eläinlajien laiton kauppa; –
uhanalaisten kasvilajien ja -lajikkeiden laiton
kauppa; –
ympäristörikollisuus; –
alusten aiheuttama ympäristön pilaantuminen; –
ydin- ja radioaktiivisiin aineisiin liittyvä
rikollisuus; –
joukkotuhonta, ihmisyyttä vastaan tehdyt rikokset
ja sotarikokset. LIITE 2 27 artiklassa tarkoitetut
henkilötietoluokat 1. a) sukunimi, entiset
sukunimet, etunimet ja mahdollinen omaksuttu nimi; b) syntymäaika ja -paikka; c) kansalaisuus; d) sukupuoli; e) asuinpaikka, ammatti ja olinpaikka; f) sosiaaliturvatunnukset, ajokortit,
henkilöasiakirjat ja passitiedot, tulli- ja verotunnisteet; g) oikeushenkilöitä koskevat tiedot, jos
niihin liittyy sellaisten tunnistettujen tai tunnistettavissa olevien
henkilöiden tietoja, joiden osalta on käynnistetty rikostutkinta tai
syytetoimia; h) pankkitilit ja muissa rahoituslaitoksissa
olevat tilit; i) epäiltyjen rikosten kuvaus ja luonne,
ajankohta, jona ne on tehty, niiden rikosoikeudellinen määrittely ja tutkinnan
edistyminen; j) tosiasiat, jotka viittaavat tapauksen
kansainväliseen ulottuvuuteen; k) seikat, jotka liittyvät epäiltyyn
jäsenyyteen rikollisjärjestössä; l) puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet,
liikennetiedot ja paikkatiedot sekä muut palvelun tilaajan tai käyttäjän
tunnistamiseksi tarvittavat tiedot; m) ajoneuvorekisteritiedot; n) DNA:n koodaamattomasta osasta saadut
DNA-tunnisteet, valokuvat ja sormenjäljet. 2. a) sukunimi, entiset
sukunimet, etunimet ja mahdollinen omaksuttu nimi; b) syntymäaika ja -paikka; c) kansalaisuus; d) sukupuoli; e) asuinpaikka, ammatti ja olinpaikka; f) kyseisiä henkilöitä koskevien rikosten
kuvaus ja luonne, ajankohta, jona ne on tehty, niiden rikosoikeudellinen
määrittely ja tutkinnan edistyminen. SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ
RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi 1.2. Toimintalohko(t)
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 1.3. Ehdotuksen/aloitteen
luonne 1.4. Tavoitteet
1.5. Ehdotuksen/aloitteen
perustelut 1.6. Toiminnan
ja sen rahoitusvaikutusten kesto 1.7. Hallinnointitapa
(Hallinnointitavat) 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta-
ja raportointisäännöt 2.2. Hallinnointi-
ja valvontajärjestelmä 2.3. Toimenpiteet
petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT
RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen
tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 3.2. Arvioidut
vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto
arvioiduista vaikutuksista menoihin 3.2.2. Arvioidut
vaikutukset [elimen] määrärahoihin 3.2.3. Arvioidut
vaikutukset [elimen] henkilöresursseihin 3.2.4. Yhteensopivuus
nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 3.2.5. Ulkopuolisten
tahojen rahoitusosuudet 3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN
LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi Ehdotus
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin
rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) 1.2. Toimintalohko(t)
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[25] Toimintalohko:
33 – Oikeusasiat Toiminto:
33.03 – Siviili- ja rikosoikeus (vuodesta 2014: 33.03 – Oikeusasiat) 1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne ¨ Ehdotus/aloite
liittyy uuteen toimeen. ¨ Ehdotus/aloite
liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai
valmistelutoimeen.[26]
þ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan
toimen jatkamiseen. ¨ Ehdotus/aloite
liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen. 1.4. Tavoite (Tavoitteet) 1.4.1. Komission monivuotinen
strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden)
saavuttamista ehdotus/aloite tukee Eurojust perustettiin jäsenvaltion aloitteesta
päätöksellä 2002/187/YOS unionin toimielimeksi, joka on oikeushenkilö,
tehostamaan vakavan rikollisuuden torjuntaa. SEUT-sopimuksen 85 artiklan mukaan
Eurojustin toimintaa on säänneltävä asetuksella, joka annetaan tavallista
lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Eurojustin tehtävänä on tukea ja tehostaa
kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten välistä koordinointia ja
yhteistyötä sellaisen vakavan rikollisuuden alalla, joka koskee kahta tai
useampaa Euroopan unionin jäsenvaltiota. Tässä asetusehdotuksessa esitetään
yhtenäistä ja uudistettua oikeudellista kehystä uudelle Euroopan unionin
rikosoikeudellisen yhteistyön virastolle, joka on Eurojustin oikeusseuraaja. 1.4.2. Erityistavoite
(erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis-
ja budjetointijärjestelmässä Erityistavoite nro 2: Tehostetaan
rikosoikeudellista yhteistyötä ja edistetään siten todellisen Euroopan
oikeusalueen luomista. Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja
budjetointijärjestelmässä 33.03
– Siviili- ja rikosoikeus 1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset
ja vaikutukset Selvitys siitä, miten
ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen Eurojustilla
on keskeinen asema Euroopan oikeusalueen kehittämisessä, sillä se kokoaa yhteen
syyttäjiä ja tuomareita kaikista EU:n jäsenvaltioista. Lisäksi sillä on tärkeä
rooli rajatylittävän rikollisuuden torjumisessa EU:ssa, koska se helpottaa tehokkaasti
oikeudellista yhteistyötä, ja kansallisen tason toimijat pyytävät siltä apua
yhä useammin. Eurojustin odotetaan vaikuttavan ainakin seuraavasti: 1.
Eurojustin operatiivinen työ Eurojust
tukee ja tehostaa rikosoikeudellista yhteistyötä. Kansalliset jäsenet, jotka
toimivat joko yksin tai kollegiona, puuttuvat konkreettisiin rikostapauksiin,
kun kansalliset viranomaiset tarvitsevat tehostettua yhteistyötä tai heidän on
ratkaistava oikeudellisen yhteistyön ja vastavuoroisen tunnustamisen välineiden
käyttöön liittyviä käytännön ongelmia. Ratkaisemalla kielelliset ja
oikeudelliset ongelmat nopeasti ja helpottamalla muiden maiden toimivaltaisten
viranomaisten määrittämistä Eurojust on auttanut lisäämään ymmärrystä EU:n
erilaisten oikeusjärjestelmien ja -perinteiden välillä ja rakentamaan
keskinäistä luottamusta, mikä on olennaista vastavuoroisen tunnustamisen
välineiden käytön kannalta. 2.
Eurojust – oikeudellisen asiantuntemuksen keskus vakavan rajatylittävän
rikollisuuden tehokkaaksi torjumiseksi Eurojustilla
on huomattava rooli rajatylittävän rikollisuuden torjunnassa. Se järjestää
koordinointikokouksia, joihin jäsenvaltioiden viranomaiset kokoontuvat sopimaan
rikostutkintaa koskevasta yhteisestä lähestymistavasta, laatimaan avunantoa
koskevia pyyntöjä, ratkaisemaan oikeudellisia kysymyksiä tai ennakoimaan niitä
tai päättämään samanaikaisista operaatioista. Eurojust osallistuu yhteisten
tutkintaryhmien perustamiseen ja toimintaan tukemalla jäsenvaltioita. 3.
Eurojustin yhteistyö kumppanien kanssa Eurojust
tekee yhteistyötä muiden virastojen, kuten erityisesti Europolin ja OLAFin,
sekä kolmansien valtioiden kanssa ja ylläpitää Euroopan oikeudellisen
verkoston, yhteisten tutkintaryhmien asiantuntijaverkoston ja joukkotuhonnasta
ym. rikoksista vastuussa olevia henkilöitä koskevan eurooppalaisen
yhteyspisteiden verkoston sihteeristöjä neuvoston päätöksen mukaisesti. 4.
Eurojustin suhteet Euroopan syyttäjänvirastoon Euroopan
syyttäjänvirasto perustetaan SEUT-sopimuksen 86 artiklan mukaisesti
”Eurojustin pohjalta”. Ehdotuksen tarkoituksena on näin ollen myös säännellä
Eurojustin ja Euroopan syyttäjänviraston suhteita. EPPOn hallinnollisesta
tukemisesta ei aiheudu lainkaan hallinnollisia kustannuksia. 1.4.4. Tulos- ja
vaikutusindikaattorit Selvitys siitä,
millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan Komissio
laatii suuntaviivoja virastojen keskeisten suoritusindikaattorien määrittelyä
varten ja noudattaa tässä EU:n erillisvirastoihin sovellettavan yhteisen
lähestymistavan jatkotoimia koskevaa etenemissuunnitelmaa. Työ on tarkoitus
saada valmiiksi vuoden 2013 aikana. 1.5. Ehdotuksen/aloitteen
perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin
ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Lyhyellä
aikavälillä Eurojustin odotetaan jatkavan ydintoimintaansa, joka liittyy
erityisesti kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten välisen
koordinoinnin ja yhteistyön tukemiseen ja tehostamiseen vakavien
rajatylittävien rikosten yhteydessä. Tiedonkulkua ja kansallisten viranomaisten
ja Eurojustin yhteyksiä on vahvistettava. Keskipitkällä
aikavälillä Eurojustin rakennetta, toimintaa, tehtäviä ja parlamentaarista
valvontaa vahvistetaan tällä ehdotuksella SEUT-sopimuksen 85 artiklan
mukaisesti. Lisäksi kun Euroopan syyttäjänvirasto perustetaan Eurojustin
pohjalta SEUT-sopimuksen 86 artiklan mukaisesti, Eurojustin edellytetään
tuottavan Euroopan syyttäjänvirastolle hallinnollisia tukipalveluja. 1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava
lisäarvo Eurojustin
toteuttamien toimien lisäarvo: kansallisten viranomaisten oikeudellisen
yhteistyön helpottamisella ja koordinoinnin tehostamisella jäsenvaltioissa
järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi aiempaa tehokkaammin on luontainen
EU-ulottuvuus, ja kyseiset toimet voidaan toteuttaa vain EU:n tasolla. 1.5.3. Vastaavista toimista saadut
kokemukset Eurojustin
vuosikertomuksista käy selvästi ilmi, että vakavan rajatylittävän rikollisuuden
alalla tarvitaan EU:n ja kansainvälisen tason koordinointia ja tukea.
Järjestäytynyt rikollisuus, kuten huumausainekauppa, ihmiskauppa, terrorismi ja
tietoverkkorikollisuus, lapsipornografia mukaan luettuna, on lisääntynyt viime
vuosikymmenen aikana räjähdysmäisesti. Rikollisuus on muotoutumassa uudelleen
ja yhä useammin niin, että erittäin liikkuvat ja joustavat ryhmät toimivat
useilla lainkäyttöalueilla ja rikollisuuden aloilla ja hyödyntävät
toiminnassaan etenkin internetin laajamittaista laitonta käyttöä. Jäsenvaltiot
eivät voi torjua tällaista rikollisuutta tehokkaasti kansallisella tasolla,
joten koordinointi ja avunanto on ensiarvoisen tärkeää. Eurojust on ainoa
EU-virasto, joka tukee kansallisia lainkäyttöviranomaisia näiden tapausten
tutkimisessa ja tekijöiden syytteeseen asettamisessa. 1.5.4. Yhteensopivuus muiden
kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut Rikosoikeudellisen
yhteistyön tehostaminen on ratkaisevan tärkeä osa vapauden, turvallisuuden ja
oikeuden alueen luomista. Eurojustin roolia koordinoinnin ja yhteistyön
helpottamisessa on kehitetty samassa yhteydessä alan muiden oikeudellisten välineiden
kanssa. Näitä ovat esimerkiksi vuoden 2000 oikeusapuyleissopimus,
eurooppalaista pidätysmääräystä koskeva neuvoston puitepäätös ja
toimivaltaristiriitoja koskeva neuvoston puitepäätös. Mielessä on syytä pitää
sekä yhteisvaikutukset muiden oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien
virastojen, erityisesti Europolin, kanssa että tarve välttää tehtävien
päällekkäisyyttä ja tehostaa yhteistyötä. Lisäksi Eurojustin ja Euroopan
syyttäjänviraston yhteistyö tuottaa selkeitä yhteisvaikutuksia. 1.6. Toiminnan ja sen
rahoitusvaikutusten kesto ¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan
kesto on rajattu. –
¨ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy
[PP/KK]VVVV. –
¨ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV. x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan
kestoa ei ole rajattu. –
Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna
VVVV, –
minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa. 1.7. Hallinnointitapa
(hallinnointitavat)[27] Suora hallinnointi,
jonka komissio toteuttaa käyttämällä –
yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa
henkilöstöään –
¨ toimeenpanovirastoja ¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden
kanssa X Välillinen hallinnointi, jossa
täytäntöönpanotehtäviä on siirretty –
¨ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille –
¨ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille
(tarkennettava) –
¨Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle –
X varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa
tarkoitetuille elimille –
¨ julkisoikeudellisille yhteisöille –
¨ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville
yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut –
¨ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille
on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden
täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut –
¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V
osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja
jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä. – Jos käytetään useampaa kuin yhtä
hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava
lisätietoja. Huomautukset: Tämän
säädösehdotuksen tavoitteena on uudistaa Eurojustin oikeudellista kehystä ja
tehostaa sen toimintaa. Se on laadittu
talousarviovaikutuksia välttäen. Näin ollen vuosille 2014–2020 laadittu
Eurojustin rahoitussuunnitelma, jonka komissio hyväksyi heinäkuussa 2013, pätee
myös tähän säädösehdotukseen. Tähän
asetukseen liittyy kuitenkin yksi uudistus, joka koskee suhteita Euroopan
syyttäjänvirastoon: Eurojust tarjoaa tässä asetuksessa määritellyllä tavalla
syyttäjänvirastolle hallinnollisia tukirakenteita, jotka liittyvät esimerkiksi
rahoitukseen, henkilöstöön, turvapalveluihin ja tietotekniikkaan. Uudistuksen
jälkeen Eurojust ei käsittele enää unionin taloudellisia etuja vahingoittavia
rikoksia, jotka muodostavat 5–10 prosenttia sen nykyisistä tapauksista,
joten viraston sisällä on mahdollista siirtää virkoja/toimia EPPOa tukeviin
tehtäviin. Näin ollen
tämä ehdotus ei vaikuta talousarvioon eikä muuta vuosille 2014–2020 laaditussa
rahoitussuunnitelmassa mainittua virkojen/toimien kokonaismäärää. 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja
raportointisäännöt Ilmoitetaan
sovellettavat aikavälit ja edellytykset. Eurojustin
puheenjohtaja toimittaa vuosittain kollegion lukuun Euroopan parlamentille
vuosikertomuksen Eurojustin tekemästä työstä, tietoa kolmansien osapuolten
kanssa sovituista käytännön yhteistyöjärjestelyistä sekä Euroopan
tietosuojavaltuutetun vuosikertomuksen. Komissio
teettää viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja
sen jälkeen viiden vuoden välein ulkoisen riippumattoman arvioinnin, jossa
tarkastellaan asetuksen täytäntöönpanoa ja Eurojustin toimintaa. 2.2. Hallinnointi- ja
valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit Hallinnointi-
ja valvontajärjestelmässä ei ole tässä vaiheessa todettu riskejä. 2.2.2. Valvontamenetelmä(t) Eurojustiin
kohdistetaan hallinnollisia tarkastuksia, kuten varainhoidon valvonta, sisäinen
tarkastus, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset ja vuotuinen
vastuuvapauden antaminen unionin talousarvion toteuttamisesta. 2.3. Toimenpiteet petosten ja
sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi Ilmoitetaan käytössä
olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan
torjumiseksi virastoon sovelletaan rajoituksetta asetuksen (EY)
N:o 1073/1999 säännöksiä. 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT
RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat
monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat · Talousarviossa jo olevat budjettikohdat Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja
budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Määrärahalaji || Rahoitusosuudet Numero [Nimi………………………………….….] || JM/EI-JM ([28]) || EFTA-mailta[29] || ehdokasmailta[30] || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet 3 || 33.0304 Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust) || JM || EI || KYLLÄ sopimuksen mukaan || EI || EI · Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat Monivuotisen
rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Määrärahalaji || Rahoitusosuudet Numero [Nimi………………………………….….] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokasmailta || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet || || JM || EI || EI || EI || EI 3.2. Arvioidut vaikutukset
menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista
vaikutuksista menoihin milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Numero 3 || Turvallisuus ja kansalaisuus Eurojust || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ Osasto 1 || Sitoumukset || (1) || || || || || || || || Maksut || (2) || || || || || || || || Osasto 2 || Sitoumukset || (1a) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Maksut || (2a) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Osasto 3 || Sitoumukset || (3a) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || Maksut || (3b) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Eurojustin määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a+3 || || || || || || || || Maksut || =2+2a +3b || || || || || || || || Oikeusalan ohjelma || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ 33 03 02 – Yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävän yhteistyön parantaminen || Sitoumukset || (1) || || || || || || 0,400 || || 0,400 Maksut || (2) || || || || || || 0,400 || || 0,400 Oikeusalan ohjelma[31] YHTEENSÄ || Sitoumukset || (1) || || || || || || 0,400 || || 0,400 Maksut || (2) || || || || || || 0,400 || || 0,400 Tämänhetkinen laskelma perustuu olettamukseen,
jonka mukaan Eurojustin Euroopan syyttäjänvirastolle tarjoamat hallinnolliset
tukirakenteet, jotka liittyvät esimerkiksi rahoitukseen, henkilöstöön,
turvapalveluihin ja tietotekniikkaan, eivät vaikuta talousarvioon eivätkä
edellytä lisää henkilöstöä Eurojustin henkilöstötaulukosta. Eurojustissa
voidaan nimittäin toteuttaa sisäinen uudelleenjärjestely, koska osa viraston
toiminnoista lakkaa Euroopan syyttäjänviraston perustamisen myötä. Käytännössä Eurojustin hallinnollinen rakenne
kattaisi sekä Eurojustin että Euroopan syyttäjänviraston tarpeet. Se
varmistaisi talousarvion koordinoidun suunnittelun ja toteuttamisen,
monenlaiset henkilöstöhallintoon liittyvät tehtävät ja kaikkien muiden
tukipalvelujen tarjoamisen. Eurojustin kirjanpitäjän odotetaan olevan myös
Euroopan syyttäjänviraston kirjanpitäjä. Tämän asetuksen täytäntöönpanon ja vaikutusten
sekä Eurojustin vaikuttavuuden ja tehokkuuden arvioinnista aiheutuvat kulut
olisi katettava uudesta oikeusalan ohjelmasta. Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot” milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ OIKEUSASIOIDEN PO || Henkilöresurssit || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Muut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 OIKEUSASIOIDEN PO YHTEENSÄ || Määrärahat || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || || || || || || 0,400 || || 0,400 Maksut || || || || || || 0,400 || || 0,400 3.2.2. Arvioidut vaikutukset [elimen]
määrärahoihin –
X Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja. –
Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja
seuraavasti: Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) Tavoitteet ja tuotokset ò || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YHTEENSÄ TUOTOKSET Tyyppi[32] || Keskimäär. kustannukset || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä ERITYISTAVOITE 1[33] … || || || || || || || || || || || || || || || || – tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || || ERITYISTAVOITE 2 … || || || || || || || || || || || || || || || || – tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || || ERITYISTAVOITE 3 || || || || || || || || || || || || || || || || tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || . || || || || || || 3.2.3. Arvioidut vaikutukset [elimen]
henkilöresursseihin 3.2.3.1. Yhteenveto –
þ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja. –
o Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti: kokoaikaiseksi
henkilöstöksi muutettuna Henkilöresurssit || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || Yhteensä Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (lukumäärinä) || || || || || || || || joista AD-palkkaluokassa || || || || || || || || joista AST-palkkaluokassa || || || || || || || || Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) || || || || || || || || joista sopimussuhteisia toimihenkilöitä || || || || || || || || joista kansallisia asiantuntijoita || || || || || || || || Henkilöstö yhteensä || || || || || || || || milj. euroa
(kolmen desimaalin tarkkuudella) Henkilöstömenot || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || Yhteensä Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet || || || || || || || || joista AD-palkkaluokassa || || || || || || || || joista AST-palkkaluokassa || || || || || || || || Ulkopuolinen henkilöstö || || || || || || || || joista sopimussuhteisia toimihenkilöitä || || || || || || || || joista kansallisia asiantuntijoita || || || || || || || || Henkilöstömenot yhteensä || || || || || || || || 3.2.3.2. Henkilöstöresurssien arvioitu
tarve vastuullisessa pääosastossa –
X Ehdotus/aloite ei edellytä lisähenkilöresursseja.
–
Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja
seuraavasti: Arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden
desimaalin tarkkuudella) || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) || || XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || || || || || || || || XX 01 01 02 (EU:n ulkopuoliset edustustot) || || || || || || || || XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || || || 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || || || || || || || || || || || Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[34] || || XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || || || XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || || || XX 01 04 yy[35] || – päätoimipaikassa[36] || || || || || || || || – EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || || || XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || || || 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || || || Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || || YHTEENSÄ || || || || || || || XX viittaa
kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon. Henkilöresurssien tarve
katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai
pääosastossa toteutettavien henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena
saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka
toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen
jakomenettelyssä nykyisen talousarvion puitteissa. Kuvaus henkilöstön
tehtävistä: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Politiikan seuranta ja viraston neuvonta, talousarviota ja varainhoitoa koskeva neuvonta sekä maksuista huolehtiminen, vastuuvapaus, talousarvioesitykseen liittyvät menettelyt Ulkopuolinen henkilöstö || Kokoaikaiseksi muunnetun henkilöstön
kustannusten laskentamenetelmä olisi kuvattava liitteen 3 kohdassa. 3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen
monivuotisen rahoituskehyksen kanssa –
X Ehdotus/aloite on seuraavan monivuotisen
rahoituskehyksen mukainen. –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen
otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista. Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista
muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista
tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[37] Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös
kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät 3.2.5. Ulkopuolisten tahojen
rahoitusosuudet –
X Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu
ulkopuolisia tahoja. –
Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu
ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio): määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || || Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || || 3.3. Arvioidut vaikutukset
tuloihin –
X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia
tuloihin. –
¨ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti: –
¨ vaikutukset omiin varoihin –
¨ vaikutukset sekalaisiin tuloihin milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[38] vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) Momentti ……….. || || || || || || || || Vastaava(t) menopuolen
budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten
tulojen tapauksessa: Selvitys tuloihin
kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä [1] Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden
torjunnan tehostamiseksi 28 päivänä helmikuuta 2002 tehty neuvoston päätös,
sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä 2003/659/YOS ja
Eurojustin vahvistamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 tehdyllä neuvoston
päätöksellä 2009/426/YOS, EYVL L 63, 6.3.2002, s. 1. [2] Tehostettua
poliisiyhteistyötä ja apua vakavan rikollisuuden ehkäisyssä ja torjunnassa
käsitellään uutta Europol-asetusta koskevassa ehdotusluonnoksessa. [3] Neuvoston
päätös 2009/426/YOS, tehty 16.12.2008 (EUVL L 138, 4.6.2009, s. 14). [4] Ks.
KOM(2008) 135. [5] Tutkimuksen
toteutti GHK. [6] EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1. [7] EYVL L 63, 6.3.2002, s. 1. [8] EUVL L 245, 29.9.2003, s. 44. [9] EUVL L 138, 4.6.2009, s.14. [10] EYVL L 167, 26.6.2002, s. 1. [11] EUVL L 332, 18.12.2007, s. 103. [12] EUVL L 301, 12.11.2008, s. 38. [13] EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1. [14] EYVL L 105, 27.4.1996, s. 1. [15] EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1. [16] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1. [17] Asetus N:o 31/ETY, 11/Euratom, annettu 18 päivänä
joulukuuta 1961, Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön
virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta
henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta (EYVL P 45,
14.6.1962, s. 1385), sellaisena kuin se on muutettuna erityisesti 29 päivänä
helmikuuta 1968 annetulla neuvoston asetuksella N:o 259/68 (EYVL L 56,
4.3.1968, s. 1), sellaisena kuin se on myöhemmin muutettuna. [18] Asetus N:o 31/ETY, 11/Euratom, annettu 18 päivänä
joulukuuta 1961, Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön
virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta
henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta (EYVL P 45,
14.6.1962, s. 1385), sellaisena kuin se on muutettuna erityisesti 29 päivänä
helmikuuta 1968 annetulla neuvoston asetuksella N:o 259/68 (EYVL L 56,
4.3.1968, s. 1), sellaisena kuin se on myöhemmin muutettuna. [19] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 8. [20] EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31. [21] EYVL L 17, 6.10.1958, s. 385. [22] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2. [23] EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1. [24] EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1. Asetus (EY) N:o 44/2001 korvataan 10. tammikuuta 2015 alkaen
asetuksella (EU) N:o 1215/2012. [25] ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB:
toimintoperusteinen budjetointi. [26] Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen
49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa. [27] Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset
varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla
osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html [28] JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat
määrärahat. [29] EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto. [30] Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset
ehdokasmaat. [31] Asetusehdotuksen 56 artiklan mukaan komissio raportoi
asetuksen täytäntöönpanosta. Raportin on perustuttava ulkoiseen tutkimukseen. [32] Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita
(esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit). [33] Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”. [34] Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt,
kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n
ulkopuolisissa edustustoissa. [35] Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön
enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat). [36] Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen
maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto. [37] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta. [38] Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on
ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja
vastaava 25 prosentin osuus.