52013PC0385

Suositus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

liiallisen alijäämän olemassaolosta Italiassa tehdyn päätöksen 2010/286/EU kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 12 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)       Neuvoston päätöksellä 2010/286/EU[1], joka tehtiin 2 päivänä joulukuuta 2009 komission suosituksesta, todettiin, että Italiassa oli liiallinen alijäämä. Neuvosto totesi, että julkisen talouden alijäämän ennakoitiin olevan 5,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja ylittävän näin perussopimuksessa määrätyn 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen ja että julkisen bruttovelan ennakoitiin vuonna 2009 olevan 115,1 prosenttia suhteessa BKT:hen eli yli perussopimuksessa määrätyn 60 prosentin viitearvon[2].

(2)       Neuvosto antoi 2 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97[3] 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti Italialle komission suositukseen perustuvan suosituksen liiallisen alijäämän poistamiseksi vuoteen 2012 mennessä. Suositus julkaistiin.

(3)       Perussopimusten liitteenä olevan liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan 4 artiklan mukaan komissio toimittaa menettelyn täytäntöönpanoa varten tarvittavat tiedot. Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 25 päivänä toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2009[4] 3 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on pöytäkirjan soveltamisen osana annettava tiedot julkisen talouden alijäämistä ja veloista ja muista asiaan liittyvistä muuttujista kahdesti vuodessa, ennen 1 päivää huhtikuuta ja ennen 1 päivää lokakuuta.

(4)       Tarkastellessaan, olisiko päätös liiallisten alijäämien olemassaolosta kumottava, neuvoston olisi päätettävä asiasta annettujen tietojen perusteella. Liiallisen alijäämän olemassaoloa koskeva päätös olisi lisäksi kumottava ainoastaan, jos alijäämä ei komission ennusteiden mukaan ylitä 3 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen ennustejaksolla[5].

(5)       Niiden tietojen perusteella, jotka komissio (Eurostat) on asetuksen (EY) N:o 479/2009 14 artiklan mukaisesti toimittanut saatuaan Italialta ilmoituksen ennen 1 päivää huhtikuuta 2013, sekä vuoden 2013 vakausohjelman, komission kevään 2013 talousennusteen ja 21 päivänä toukokuuta 2013 annetulla asetuksella nro 54 hyväksyttyjen lisätoimenpiteiden arvioinnin perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

– Italian julkisen talouden alijäämä oli suurimmillaan 5,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, minkä jälkeen se on laskenut tasaisesti niin, että se oli 3,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012, joka oli neuvoston asettama määräaika. Tämä parannus perustui lähinnä huomattavaan julkisen talouden vakauttamiseen, sillä vuoden 2012 korkomenot verrattuna vuoteen 2009 olivat BKT:hen suhteutettuna 0,8 prosenttiyksikköä korkeammat ja taloudellinen toiminta oli koostumukseltaan vähemmän veroja tuottavaa.

– Italian hallituksen 10 päivänä huhtikuuta 2013 hyväksymän ja parlamentin 7 päivänä toukokuuta vahvistaman vuosien 2013–2017 vakausohjelman mukaan alijäämä supistuu vuonna 2013 hiukan eli 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja vuonna 2014 edelleen 1,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Komission kevään 2013 talousennusteessa alijäämän ennakoidaan olevan 2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 olettaen, että politiikkaa ei muuteta. Sekä vakausohjelmassa että kevään talousennusteessa otetaan huomioon 8 päivänä huhtikuuta 2013 annetun asetuksen nro 35 vaikutukset; asetuksessa säädetään, että julkisyhteisöjen on maksettava yksityisille toimittajille kauppaluottoihin liittyvät erääntyneet saatavat, joiden kokonaismäärä on 40 miljardia euroa (eli noin 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) vuosina 2013–2014. Vaikka tämä määrä kasvattaa vastaavasti julkista velkaa, se vaikuttaa alijäämään ainoastaan pääomamenoja koskevan osan osalta. Asetuksessa vahvistetaan, että nämä maksut ovat 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja että ne kasvattavat alijäämää vastaavasti. Siihen sisältyy myös suojalauseke, joka antaa hallitukselle valtuudet lykätä alijäämää kasvattavien kauppaluottoihin liittyvien erääntyneiden saatavien maksua tai hyväksyä muita korjaavia toimenpiteitä voidakseen varmistaa vuoden 2013 julkisen talouden tavoitteen saavuttamisen.

– Italian parlamentti vahvisti muodollisesti 7 päivänä toukokuuta julkisen talouden tavoitteet, jotka esitettiin vuoden 2013 vakausohjelmassa. Uusi hallitus antoi 17 päivänä toukokuuta eli kevään talousennusteen jälkeen muodollisen julkilausuman, jossa se vahvisti nämä sitoumukset ja ilmoitti uusista toimenpiteistä, jotka ovat täysin vakausohjelmassa esitettyjen julkisen talouden tavoitteiden mukaisia. Nämä uudet toimenpiteet vahvistetaan samana päivänä hyväksytyssä asetuksessa nro 54. Toimenpiteet ovat seuraavat:

– omistajan omassa käytössä olevien kiinteistöjen – luksusasuntoja lukuun ottamatta – sekä maatalouskiinteistöjen kiinteistöveron kesäkuun maksun kantamatta jättäminen sekä hallituksen sitoutuminen kiinteistöverotusta koskevan lainsäädännön uudistamiseen. Suojalausekkeella varmistetaan, että uudistamisessa on noudatettava kaikkia perusalijäämään liittyviä julkisen talouden tavoitteita; jos talousarviovaikutuksetonta uudistusta ei lisäksi hyväksytä vuoden 2013 elokuun loppuun mennessä, kantamaton kiinteistöveromaksu on maksettava 16 päivään syyskuuta mennessä.

– palkkatäydennysjärjestelmän laajentaminen vuonna 2013 työntekijöihin, jotka eivät vielä kuulu sen piiriin, kohdentamalla uudelleen käytettävissä olevia budjettiresursseja niiden resurssien lisäksi, jotka varattiin tähän tarkoitukseen vuoden 2012 työmarkkinauudistuksessa.

– Arvioidaan, ettei uusilla säännöksillä ole kokonaisuutena huomattavaa vaikutusta alijäämään, jos ne pannaan täytäntöön johdonmukaisesti. Tämän vuoksi alijäämä pysyy kestävällä tavalla 3 prosentin viitearvon alapuolella.

– Rakenteellinen rahoitusasema (eli suhdannekorjattu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä) on parantunut kumulatiivisesti lähes 2¾ prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuosien 2009 ja 2012 välillä, ja sen odotetaan kohenevan vuonna 2013 edelleen lähes 1 prosenttiyksikön suhteessa BKT:hen (noin ‑½ prosenttiin suhteessa BKT:hen) ja heikentyvän sitten hiukan vuonna 2014 olettaen, että politiikka säilyy ennallaan.

– Velka suhteessa BKT:hen kasvoi vuosien 2009 ja 2012 välillä 10,6 prosenttiyksikköä 127,0 prosenttiin, mikä johtui siitä, että myös Italia on osallistunut euroalueen jäsenvaltioille annetun rahoitustuen maksamiseen. Koska suhdannekehitys on edelleen negatiivinen, julkisen bruttovelan ennustetaan nousevan 131,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja 132,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014, mikä johtuu myös vuosiksi 2013–2014 suunnitellusta kauppaluottoihin liittyvien erääntyvien saatavien maksamisesta, jonka vaikutukset ovat 2,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen.

(6)       Neuvosto muistuttaa, että Italian olisi vuodesta 2013 eli liiallisen alijäämän korjaamista seuraavasta vuodesta alkaen edettävä asianmukaisessa tahdissa kohti keskipitkän aikavälin tavoitettaan, mukaan lukien menojen kasvulle asetetun vertailuarvon noudattaminen, ja edistyttävä riittävällä tavalla velkakriteerin noudattamisessa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 1 a kohdan mukaisesti.

(7)       Neuvoston päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta kumotaan perussopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisesti, kun liiallinen alijäämä kyseisessä jäsenvaltiossa on neuvoston käsityksen mukaan korjattu.

(8)       Neuvoston käsityksen mukaan Italian liiallinen alijäämä on korjattu, minkä vuoksi päätös 2010/286/EU olisi kumottava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kokonaistilanteen arviointi osoittaa, että Italian liiallisen alijäämän tilanne on korjattu.

2 artikla

Kumotaan päätös 2010/286/EU.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Italian tasavallalle.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

[1]               EUVL L 125, 21.5.2010, s. 40.

[2]               Vuoden 2009 julkisen talouden alijäämä tarkennettiin myöhemmin 5,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja julkinen velka 116,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

[3]               EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

[4]               EUVL L 145, 10.6.2009, s. 1.

[5]               Vastaa neuvoston 3 päivänä syyskuuta 2012 hyväksymiä vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoa koskevia vaatimuksia sekä vakaus- ja lähentymisohjelmien muotoa ja sisältöä koskevia ohjeita. Ks.  http://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/pdf/coc/code_of_conduct_en.pdf